Vantaan kokoomus näyttää ehdottavan Helsingin ja Vantaan yhdistämistä. Tai siis,että asia selvitetään. Kannatan jyrkästi! Olen tätä ehdottanut aiemminkin ja itse asiassa minun piti kirjoittaa tästä tälle blogilleni ensi viikolla.
Yleensä kuntaliitoksia perustellaan palvelujen järjestämisellä. Vantaa ja Helsinki ovat molemmat riittävän isoja ‑jopa liian isoja — yksiköitä järjestämään palvelut, joten tästä ei synny mainittavaa hyötyä. Hyöty syntyy maankäytöstä.
Helsingillä ei ole järkevää maata rakentaa eikä Vantaalla ole resursseja toteuttaa kaavoja. Helsingin ja Vantaan yhdistäminen merkitsisi olennaista helpotusta Pääkaupunkiseudun tonttipulaan. Se merkitsisi, ettei omakotitonttia halajavan tarvitsisi enää hakeutua kehyskuntiin, tonttien hinta laskisi ja asumisesta tulisi halvempaa.
Helsingille yhdistyminen köyhemmän Vantaan kanssa ei olisi taloudellisesti kannattavaa, mutta se on tehtävä silti.
Kun alkukesästä kyselin vantaalaiselta Petteri Niskaselta, saanko Vantaan vihreiltä puukosta selkääni, jos ehdotan kuntien yhdistymistä, hän sanoi, että olethan tehnyt sen ennenkin ja lähetti minulle kartan Helsingin pitäjän historiallisista rajoista. Tässä olisi myös potkua,mutta ehkä kuitenkin se Helsingin ja Vantaan liitos näin aluksi.
Nämä kunta-asiat ovat uskomattoman sensitiivisiä: Oliko Tali-Ihantala turha jne. Siksi voisi edetä myös sitä kautta, että kaikki “tärkeät asiat” toteutettaisiin ylikunnallisesti, mutta kunnat säilyttäisivät muodollisen itsenäisyytensä, nimensä, vaakunansa ja ehkäpä jopa valtuustonsa. Valtuuston toimivalta olisi toki rajattu voimakkaasti, mutta eihän sekään haittaa: suurimmat draamat (ja farssit) valtuustossa nykyäänkin nähdään kymppitonnien riidoissa.
Todellista valtaa olisi työssäkäyntialueen (= todellinen kunta) valtuustolla. Se, kuinka se valittaisiin, on tietenkin monimutkainen juttu, mutta ratkaistavissa — kunhan ei pyydetä Tarastia.
Tietääkseni ainakin Pariisi ja Bryssel ja ehkä myös Tukholma ovat oikeasti isoja kuntaryppäitä — kuinkahan niissä tuo kuntarajat jne. vaikuttavat?
Touko Mettinen
Olen Toukon kanssa samaa mieltä. Byrokratiaa voidaan varmasti ohittaa ja järkeistää ilman yhdistymisiäkin. Onhan meillä paljonkin, kuntien välisiä, toimivia yhteistyöelimiä, parhaana esimerkkinä YTV, nyt kun HKL:kin on mukana 😉
Enemmistö ihmisistä varmasti ymmärtävät nykyisten kuntarajojen aiheuttamat ongelmat, kuten em. Helsingin tonttipula, joten yhteistyön kasvattaminen vaikka tiettyjä toimintoja yhteistyöelimille keskittämällä ja samalla valtuustojen valtaa karsimalla voitaisiin toteuttaa. Mm. kaavoitus voitaisiin hoitaa yhteistyöelimen kautta.
Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien karkaaminen yhä kauemmaksi huolestuttaa näissä ehdotuksissa, joissa vallankäyttöä keskitetään yhä suurempiin yksiköihin. Subsidiariteetti-periaatteesta ei tulisi puhua ainoastaan EU:ssa, vaan myös kotimaassa.
Jo tällä hetkellä Helsinki on niin iso, että pienten paikallisten epäkohtien saaminen kuntoon kunnallisen byrokratian avulla voi joskus olla vaikeaa. On myös riskinä, että suuressa yksikössä kehityksen jalkoihin jää joitakin kaupunginosia. Jo nykyisin Helsingissä monet vanhat kaupunginosat rapistuvat ja taantuvat virkamiesten panostaessa yksipuolisesti uusiin alueisiin.
Se, ettei Vantaan tyhjille tonteille rakenneta, ei johdu siitä, ettei Vantaalla olisi rahaa ostaa mustetta kaavoittajien kyniin vaan siitä, ettei kaupungilla ole varaa toteuttaa kaavoja.
Helsingillä oli rahaa rakentaa ja Vantaalla siihen maata. Näitä resursseja ei kuntalain mukaan voi yhdistää yhteistyöllä, vaan siihen tarvitaan kuntien yhdistäminen — tai koko kuntajärjestelmän perusremontti.
En nyt puukottamaaan tule, mutten selkään taputtelemaankaan.
Tämä nyt on varsin yksipuolinen näkemys synergiaeduista Helsingin kannalta.
Palvelutaso Vantaalla on kautta linjan huonompi kuin Helsingissä. Perheneuvoloihin ja erityisluokkiin on jatkuvasti tolkuttomat jonot. Väestössä on suhteellisesti enemmän päihdeongelmaisia ja muita syrjäytyneitä ja varsinaiset ongelmalähiöt ovat paljon huonommassa jamassa kuin Helsingin vastaavat.
Maahanmuuttajia on suunnilleen sama suhteellinen osuus kuin Helsingissä, mutta rakenne on taloudellisessa mielessä epäedullisempi. Vantaalla on vähemmän työssäkäyviä ulkomaalaisia, mutta enemmän pakolaisia ja näin ollen erilaisia erityispalveluja tarvitsevia.
Eli kun palvelutaso nostetaan Helsingin tasolle, niin muut mahdolliset hyödyt on Helsingin näkökulmasta menetetty.
Miksei Espoota samantien liitettäisi Helsinkiin? Tällöin homma olisi balanssissa. Miten muuten olen muistavinani Osmolta sellaisen otsikon, että jokaisen alueen tulee voida itse päättää kuulumisestaan mikä mihinkin.. eli itsenäisyyteen kai myös on oikeus?
Hmm? Muistanen väärin?
_o/ täysremontin puolesta!
Yksinkertaisen miehen yksinkertainen ratkaisu. Yhdistetään Manner-Suomi yhdeksi kunnaksi ja kuntien välinen kilpailu katoaa.
Ahvenan maa pitäisi omat kuntansa joten Suomi olisi jatkossa jaettu 15 kuntaan.
Ettei mene ihan fiilispohjalta puhumiseksi nuo tuloerot, niin hyvää tietoa on täällä http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_06_29_hietaniemi_tj_12.pdf
Vuonna 2005
Ansiotulot saajaa kohti,
Helsinki 25 115, Espoo 29 909, Vantaa 24 362
Jos Helsinki ja Vantaa olisivat olleet yhtä kaupunkia, niin ansiotulot saajaa kohti olisivat olleet 24 935, jos laskin oikein, joka tarkoittaisi Helsingin kohdalla reilun puolen prosentin laskua.
Kokonaistuloissa erot on suurempia, pääomatulojen saajat asuvat Helsingissä tai Espoossa, mutta kunnalle maksetaan käsittääkseni veroja ansio- eikä pääomatuloista. Eli vaikutus verotuloihin per asukas ei olisi Helsingille järin suuri.
Menopuoli voi olla toinen juttu, ja Vantaalla on velkaa. Valtion olisi hyvä tulla tässä jotenkin vastaan jos yhdistyminen toteutuu, tuetaanhan sitä kuntaliitoksia muuallakin maassa.
Joku päivä sitten käsiini sattui pari Vantaan historiaopusta, joiden innoittamana kävin myös netissä setvimässä alueliitosten historiaa. Niitähän on tehty ja jätetty tekemättä viime vuosisadalla mitä erilaisimmista syistä.
http://194.188.93.116/wl_vs/newsp/vs/spages/tv/alueliit.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_laajeneminen
Helsinki on ostellut maata lähikunnista asukkaitaan varten ja vähitellen osa näistä maista on liittynyt/liitetty Helsinkiin
“Helsingin ja sen esikaupunkien väestönkasvu kääntyi vähenemiseksi vuosina 1917–1919. Tämän jälkeen väestömäärä jatkoi uudelleen kasvuaan. Esikaupunkien kasvamisen estämiseksi ja varatakseen maata kaupungin tulevalle kasvulle Helsinki aloitti vuonna 1917 laajat maanostot. Esikaupunkien kasvu siirtyi tämän vuoksi etäämmälle: Tapaninkylään, Leppävaaraan, Haagaan ja Oulunkylään.”
” Alueliitoshankkeet pitkittyivät useilla vuosilla muun muassa Helsingin Olympiahankkeen takia, sillä katsottiin, ettei Helsingillä ole varaa kahteen niin suureen hankkeeseen. Sitten syttyikin toinen maailmansota ja Helsingin seudulla, kuten muuallakin Suomessa pinnalle nousivat muut murheen.”
Pääkaupunkiseudulla on rajoja vekslattu moneen malliin. Aika ymmärrettävää, kun tänne on muuttanut väkeä työn perässä. Väljempää ja halvempaa asumista on haettu aina. Kun väkimäärä on riittävästi kasvanut uusilla alueilla, on syntynyt myös hallinnollisia tarpeita.
Jos Vantaa ja Helsinki yhdistyisivät, voisi olettaa, että Vantaalle suuntautuisi enemmän myös hyvätuloisten muuttoliikettä.(Espoon tappioksi?). Aluksi Vantaa voisi olla Helsingille menoerä, mutta mahdollisuus rakentaa kohtuullisen hintaiselle maalle kompensoisi Elinan luettelemia asukasrakenteen “heikkouksia”. Eiväthän Helsingin eri alueet nytkään ole tasapaksuja väestönsä suhteen, erot ovat melkoisia.
Mielenkiintoisia linkkejä. Kiitosta vain Annukka!
Kuriositeettina mainitsen asian, joka ei kiinnosta ketään: omat poikani ovat viidennen polven haagalaisia.
Papista Huopalahden kirkosta se oli kuitenkin ihan merkittävä pointti, kun jostain se puhe on aina väännettävä.. Joskus on huonompiakin aineksia 🙂
Loistava idea! Muuten olen sitä mieltä, että kuntien yhdistelyn sijaan voitaisiin itsehallinto siirtää maakuntatasolle. Käsittääkseni esim. Ruotsissa lääneillä on verotusoikeus. Suomeen sopisi siten n. 20 maakuntaa, ja kunnat voisivat toimia kyläkäräjinä. Tosin pitäisi vielä tapella kepulaisten kanssa, kun pikkukuntien suojatyöpaikat lienevät maalaisliitolla.