Helsinki ja Vantaa yhteen!

Van­taan kokoomus näyt­tää ehdot­ta­van Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tämistä. Tai siis,että asia selvitetään. Kan­natan jyrkästi! Olen tätä ehdot­tanut aiem­minkin ja itse asi­as­sa min­un piti kir­joit­taa tästä tälle blogilleni ensi viikolla.

Yleen­sä kun­tali­itok­sia perustel­laan palvelu­jen jär­jestämisel­lä. Van­taa ja Helsin­ki ovat molem­mat riit­tävän iso­ja ‑jopa liian iso­ja — yksiköitä jär­jestämään palve­lut, joten tästä ei syn­ny mainit­tavaa hyö­tyä. Hyö­ty syn­tyy maankäytöstä.

Helsingillä ei ole järkevää maa­ta rak­en­taa eikä Van­taal­la ole resursse­ja toteut­taa kaavo­ja. Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tämi­nen merk­it­sisi olen­naista helpo­tus­ta Pääkaupunkiseudun tont­tip­u­laan. Se merk­it­sisi, ettei omakoti­tont­tia hala­ja­van tarvit­sisi enää hakeu­tua kehyskun­ti­in, tont­tien hin­ta lask­isi ja asumis­es­ta tulisi halvempaa.

Helsingille yhdis­tymi­nen köy­hem­män Van­taan kanssa ei olisi taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, mut­ta se on tehtävä silti.

Kun alkukesästä kyselin van­taalaiselta Pet­teri Niskaselta, saanko Van­taan vihreiltä puukos­ta selkääni, jos ehdotan kun­tien yhdis­tymistä, hän sanoi, että olethan tehnyt sen ennenkin ja lähet­ti min­ulle kar­tan Helsin­gin pitäjän his­to­ri­al­li­sista rajoista. Tässä olisi myös potkua,mutta ehkä kuitenkin se Helsin­gin ja Van­taan liitos näin aluksi. 

11 vastausta artikkeliin “Helsinki ja Vantaa yhteen!”

  1. Nämä kun­ta-asi­at ovat usko­mat­toman sen­si­ti­ivisiä: Oliko Tali-Ihan­ta­la turha jne. Sik­si voisi ede­tä myös sitä kaut­ta, että kaik­ki “tärkeät asi­at” toteutet­taisi­in ylikun­nal­lis­es­ti, mut­ta kun­nat säi­lyt­täi­sivät muodol­lisen itsenäisyyten­sä, nimen­sä, vaaku­nansa ja ehkäpä jopa val­tu­us­ton­sa. Val­tu­us­ton toimi­val­ta olisi toki rajat­tu voimakkaasti, mut­ta eihän sekään hait­taa: suurim­mat draa­mat (ja farssit) val­tu­us­tossa nykyäänkin nähdään kymp­pi­ton­nien riidoissa.

    Todel­lista val­taa olisi työssäkäyn­tialueen (= todel­li­nen kun­ta) val­tu­us­tol­la. Se, kuin­ka se valit­taisi­in, on tietenkin mon­imutkainen jut­tu, mut­ta ratkaistavis­sa — kun­han ei pyy­de­tä Tarastia.

    Tietääk­seni ainakin Pari­isi ja Brys­sel ja ehkä myös Tukhol­ma ovat oikeasti iso­ja kun­taryp­päitä — kuinka­han niis­sä tuo kun­tara­jat jne. vaikuttavat?

    Touko Met­ti­nen

  2. Olen Toukon kanssa samaa mieltä. Byrokra­ti­aa voidaan var­masti ohit­taa ja järkeistää ilman yhdis­tymisiäkin. Onhan meil­lä paljonkin, kun­tien välisiä, toimivia yhteistyöe­lim­iä, parhaana esimerkkinä YTV, nyt kun HKL:kin on mukana 😉

    Enem­mistö ihmi­sistä var­masti ymmärtävät nyky­is­ten kun­tara­jo­jen aiheut­ta­mat ongel­mat, kuten em. Helsin­gin tont­tip­u­la, joten yhteistyön kas­vat­ta­mi­nen vaik­ka tiet­tyjä toim­into­ja yhteistyöe­limille keskit­tämäl­lä ja samal­la val­tu­us­to­jen val­taa kar­si­mal­la voitaisi­in toteut­taa. Mm. kaavoitus voitaisi­in hoitaa yhteistyöe­li­men kautta.

  3. Kun­ta­lais­ten vaikut­tamis­mah­dol­lisuuk­sien karkaami­nen yhä kauem­mak­si huolestut­taa näis­sä ehdo­tuk­sis­sa, jois­sa val­lankäyt­töä keskitetään yhä suurem­pi­in yksiköi­hin. Sub­sidiari­teet­ti-peri­aat­teesta ei tulisi puhua ain­oas­taan EU:ssa, vaan myös kotimaassa. 

    Jo täl­lä het­kel­lä Helsin­ki on niin iso, että pien­ten paikallis­ten epäko­h­tien saami­nen kun­toon kun­nal­lisen byrokra­t­ian avul­la voi joskus olla vaikeaa. On myös riskinä, että suures­sa yksikössä kehi­tyk­sen jalkoi­hin jää joitakin kaupungi­nosia. Jo nyky­isin Helsingis­sä mon­et van­hat kaupungi­nosat rapis­tu­vat ja taan­tu­vat virkami­esten panos­taes­sa yksipuolis­es­ti uusi­in alueisiin.

  4. Se, ettei Van­taan tyhjille ton­teille raken­neta, ei johdu siitä, ettei Van­taal­la olisi rahaa ostaa mustet­ta kaavoit­ta­jien kyni­in vaan siitä, ettei kaupungilla ole varaa toteut­taa kaavoja. 

    Helsingillä oli rahaa rak­en­taa ja Van­taal­la siihen maa­ta. Näitä resursse­ja ei kun­ta­lain mukaan voi yhdis­tää yhteistyöl­lä, vaan siihen tarvi­taan kun­tien yhdis­tämi­nen — tai koko kun­ta­jär­jestelmän perusremontti.

  5. En nyt puukot­ta­maaan tule, mut­ten selkään taputtelemaankaan. 

    Tämä nyt on varsin yksipuo­li­nen näke­mys syn­er­giae­duista Helsin­gin kannalta. 

    Palve­lu­ta­so Van­taal­la on kaut­ta lin­jan huonom­pi kuin Helsingis­sä. Per­heneu­voloi­hin ja eri­ty­is­lu­okki­in on jatku­vasti tolkut­tomat jonot. Väestössä on suh­teel­lis­es­ti enem­män päi­hdeon­gel­maisia ja mui­ta syr­jäy­tyneitä ja varsi­naiset ongel­malähiöt ovat paljon huonom­mas­sa jamas­sa kuin Helsin­gin vastaavat. 

    Maa­han­muut­ta­jia on suun­nilleen sama suh­teelli­nen osu­us kuin Helsingis­sä, mut­ta rakenne on taloudel­lises­sa mielessä epäedullisem­pi. Van­taal­la on vähem­män työssäkäyviä ulko­maalaisia, mut­ta enem­män pako­laisia ja näin ollen eri­laisia eri­ty­is­palvelu­ja tarvitsevia. 

    Eli kun palve­lu­ta­so nos­te­taan Helsin­gin tasolle, niin muut mah­dol­liset hyödyt on Helsin­gin näkökul­mas­ta menetetty.

    Mik­sei Espoo­ta samantien liitet­täisi Helsinki­in? Täl­löin hom­ma olisi bal­anssis­sa. Miten muuten olen muis­tavinani Osmol­ta sel­l­aisen otsikon, että jokaisen alueen tulee voi­da itse päät­tää kuu­lu­mis­es­taan mikä mihinkin.. eli itsenäisyy­teen kai myös on oikeus?

    Hmm? Muis­ta­nen väärin?

  6. Yksinker­taisen miehen yksinker­tainen ratkaisu. Yhdis­tetään Man­ner-Suo­mi yhdek­si kun­naksi ja kun­tien väli­nen kil­pailu katoaa.

    Ahve­nan maa pitäisi omat kun­tansa joten Suo­mi olisi jatkos­sa jaet­tu 15 kuntaan.

  7. Ettei mene ihan fiil­ispo­h­jal­ta puhu­misek­si nuo tulo­erot, niin hyvää tietoa on tääl­lä http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_06_29_hietaniemi_tj_12.pdf

    Vuon­na 2005
    Ansio­tu­lot saa­jaa kohti,
    Helsin­ki 25 115, Espoo 29 909, Van­taa 24 362

    Jos Helsin­ki ja Van­taa oli­si­vat olleet yhtä kaupunkia, niin ansio­tu­lot saa­jaa kohti oli­si­vat olleet 24 935, jos laskin oikein, joka tarkoit­taisi Helsin­gin kohdal­la reilun puolen pros­entin laskua. 

    Kokon­ais­tu­lois­sa erot on suurem­pia, pääo­mat­u­lo­jen saa­jat asu­vat Helsingis­sä tai Espoos­sa, mut­ta kun­nalle mak­se­taan käsit­tääk­seni vero­ja ansio- eikä pääo­mat­u­loista. Eli vaiku­tus vero­tu­loi­hin per asukas ei olisi Helsingille järin suuri. 

    Menop­uoli voi olla toinen jut­tu, ja Van­taal­la on velkaa. Val­tion olisi hyvä tul­la tässä jotenkin vas­taan jos yhdis­tymi­nen toteu­tuu, tue­taan­han sitä kun­tali­itok­sia muual­lakin maassa.

  8. Joku päivä sit­ten käsi­i­ni sat­tui pari Van­taan his­to­riao­pus­ta, joiden innoit­ta­mana kävin myös netis­sä setvimässä alueli­itosten his­to­ri­aa. Niitähän on tehty ja jätet­ty tekemät­tä viime vuo­sisadal­la mitä eri­laisim­mista syistä.

    http://194.188.93.116/wl_vs/newsp/vs/spages/tv/alueliit.html
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_laajeneminen

    Helsin­ki on ostel­lut maa­ta lähikun­nista asukkaitaan varten ja vähitellen osa näistä maista on liittynyt/liitetty Helsinkiin
    “Helsin­gin ja sen esikaupunkien väestönkasvu kään­tyi vähen­e­misek­si vuosi­na 1917–1919. Tämän jäl­keen väestömäärä jatkoi uudelleen kasvuaan. Esikaupunkien kas­vamisen estämisek­si ja varatak­seen maa­ta kaupun­gin tule­valle kasvulle Helsin­ki aloit­ti vuon­na 1917 laa­jat maanos­tot. Esikaupunkien kasvu siir­tyi tämän vuok­si etääm­mälle: Tapaninkylään, Lep­pä­vaaraan, Haa­gaan ja Oulunkylään.”

    ” Alueli­itoshankkeet pitkit­tyivät useil­la vuosil­la muun muas­sa Helsin­gin Olympia­hankkeen takia, sil­lä kat­sot­ti­in, ettei Helsingillä ole varaa kah­teen niin suureen han­kkeeseen. Sit­ten syt­tyikin toinen maail­man­so­ta ja Helsin­gin seudul­la, kuten muual­lakin Suomes­sa pin­nalle nousi­vat muut murheen.”

    Pääkaupunkiseudul­la on rajo­ja vek­slat­tu mon­een malli­in. Aika ymmär­ret­tävää, kun tänne on muut­tanut väkeä työn perässä. Väl­jem­pää ja halvem­paa asum­ista on haet­tu aina. Kun väkimäärä on riit­tävästi kas­vanut uusil­la alueil­la, on syn­tynyt myös hallinnol­lisia tarpeita.
    Jos Van­taa ja Helsin­ki yhdis­ty­i­sivät, voisi olet­taa, että Van­taalle suun­tau­tu­isi enem­män myös hyvä­tu­lois­t­en muuttoliikettä.(Espoon tap­piok­si?). Aluk­si Van­taa voisi olla Helsingille meno­erä, mut­ta mah­dol­lisu­us rak­en­taa kohtu­ullisen hin­taiselle maalle kom­pen­soisi Eli­nan luet­telemia asukas­rak­en­teen “heikkouk­sia”. Eiväthän Helsin­gin eri alueet nytkään ole tas­apak­su­ja väestön­sä suh­teen, erot ovat melkoisia.

  9. Mie­lenki­in­toisia linkke­jä. Kiitos­ta vain Annukka!

    Kuriosi­teet­ti­na mainit­sen asian, joka ei kiin­nos­ta ketään: omat poikani ovat viiden­nen pol­ven haagalaisia. 

    Papista Huopalah­den kirkos­ta se oli kuitenkin ihan merkit­tävä point­ti, kun jostain se puhe on aina vään­net­tävä.. Joskus on huonom­piakin aineksia 🙂

  10. Lois­ta­va idea! Muuten olen sitä mieltä, että kun­tien yhdis­te­lyn sijaan voitaisi­in itse­hallinto siirtää maakun­tata­solle. Käsit­tääk­seni esim. Ruot­sis­sa lääneil­lä on vero­tu­soikeus. Suomeen sopisi siten n. 20 maakun­taa, ja kun­nat voisi­vat toimia kyläkäräjinä. Tosin pitäisi vielä tapel­la kepu­lais­ten kanssa, kun pikkukun­tien suo­jatyö­paikat lienevät maalaisliitolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.