Maailmanpankin pahat teot ja Afrikan maatalous

Kovas­ti rön­syil­lees­sä kes­kus­te­lus­sa niuk­kuu­den jaka­mi­ses­ta syy­tet­tiin Maa­il­man­pank­kia sii­tä, että se on estä­nyt lai­naeh­doil­laan Afri­kan mai­ta suo­jaa­mas­ta maa­ta­lout­taan samal­la taval­la kuin Euroop­pa suo­jaa omaan­sa. Nyt kir­joi­tan asias­ta, jos­ta en tie­dä juu­ri mitään, mut­ta tämä­hän on vain blogi.

Maa­il­man­pank­ki jou­tui 1990-luvul­la kovin naii­vin libe­ra­lis­ti­sen talous­teo­rian pau­loi­hin. Se sai – ymmär­tääk­se­ni hyväs­sä uskos­sa toi­mien – pal­jon pahaa aikaan, ja on sen jäl­keen kyl­lä ryh­ty­nyt katu­mus­har­joi­tuk­siin. Kai­kes­ta aja­tel­ta­vis­sa ole­vas­ta pahas­ta Maa­il­man­pank­kia ei kui­ten­kaan voi syyttää.

Mones­sa kehi­tys­maas­sa on tilan­ne, jos­sa kan­sal­li­nen hal­li­tus sor­taa omia maan­vil­je­li­jöi­tään. Tar­koi­tan sor­ta­mi­sel­la sitä, että kan­sal­li­sen poli­tii­kan olois­sa maan­vil­je­li­jöi­den ase­ma on huo­nom­pi kuin se oli­si täy­sin vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa – joka teol­li­suus­mai­den vien­ti­tu­kiais­ten jäl­keen. Nämä hal­li­tuk­set ovat omien slum­mien­sa köy­hyy­den van­ke­ja. Ne pitä­vät ruu­an hin­ta­ta­son maa­il­man­mark­ki­na­hin­to­ja alem­pa­na. Jopa Argen­tii­na aset­ti vil­jal­le vien­ti­tul­lit estääk­seen Aika mones­sa maas­sa Maa­il­man­pank­ki on halun­nut lopet­taa tämän.

Kehi­tys­mai­den hal­li­tus­ten tilan­ne on kyl­lä han­ka­la, kos­ka joten­kin niis­sä slum­meis­sa­kin pitää ihmi­set pitää hen­gis­sä, mut­ta tämä maa­ta­lout­ta köyh­dyt­tä­vä poli­tiik­ka kyl­lä hyvin lyhyt­nä­köis­tä. Se tar­koit­taa esi­mer­kik­si sitä, että nii­hin slum­mei­hin vir­taa lisää väkeä ja myös sitä, että koti­mai­sen maa­ta­lou­den tuo­tan­to jää jäl­keen sii­tä, mitä se voi­si olla. 

EU:n maa­ta­lous­tuo­tan­non pro­tek­tio­nis­mi ei Afri­kan osal­ta kyl­lä kovin laa­jas­ti vai­ku­ta, kos­ka nyky­olois­sa Afri­kal­la ei ole mitä myy­dä ja kuten sanot­tu, maat tuhoa­vat omat vien­ti­ma­dol­li­suu­ten­sa vien­ti­tul­leil­la. EU myös suo­sii afrik­ka­lai­sia tuot­tei­ta mui­ta mai­ta vas­taan. Näin esi­mer­kik­si afrik­ka­lai­set (Rans­kan entis­ten alus­mai­den) banaa­nin­vil­je­li­jät ovat etuoi­keu­te­tus­sa ase­mas­sa Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan banaa­nin­vil­je­li­jöi­tä vastaan. 

Laa­jem­paa mer­ki­tys­tä ymmär­tääk­se­ni on vain EU:n soke­ri­po­li­tii­kal­la. Monel­la Afri­kan maal­la, esi­mer­kik­si Mosam­bi­kil­la, oli­si hyvät edel­ly­tyk­set soke­rin­tuo­tan­toon, mut­ta tämän EU on kat­so­nut vii­saak­si estää. Täs­sä asias­sa­han Suo­mi on ollut pahin hauk­ka. Soke­ri sovel­tuu par­hai­ten tro­piik­kiin sokeriruo’on muo­dos­sa tuo­tet­tu­na, mut­ta Suo­mi halu­aa tuot­taa sitä soke­ri­juu­rik­kaas­ta lähes napa­pii­ril­lä jär­jet­tö­män suu­ril­la tukiai­sil­la (tul­lit ovat osa tukiais­ta). Täs­tä kär­si­vät sekä afrik­ka­lai­set että suo­ma­lai­set, jäl­kim­mäi­set kor­kei­na hintoina.

Pal­jon on syy­tet­ty Euroop­paa sii­tä, että se tuho­aa Afri­kan ruo­kao­ma­va­rai­suu­den tuo­mal­la Afri­kas­ta raha­kas­ve­ja, kuten tee­tä tai kah­via. Täs­tä olen kyl­lä eri miel­tä. Jos on mah­dol­lis­ta tuot­taa pel­lol­la joko ton­ni vil­jaa tai sel­lai­nen mää­rä vaik­ka­pa kah­via, että sen voi vaih­taa kah­teen ton­niin vil­jaa, mik­si afrik­ka­lai­set pitäi­si tuo­mi­ta tule­maan toi­meen sil­lä ton­nil­la kah­den ton­nin sijaan?  

37 vastausta artikkeliin “Maailmanpankin pahat teot ja Afrikan maatalous”

  1. Tai­taa olla niin, että Maa­il­man­pank­ki ja muut kehi­tys­ra­hoit­ta­jat toi­mi­vat maa­il­man­kau­pan suur­ten ehdoil­la. Hyvin pit­kään oli vil­ja­mark­ki­noil­la yli­tar­jon­taa, sil­loin Afri­kan mai­den haluk­kuut­ta lisä­tä omaa maa­ta­lous­tuo­tan­to­aan ei tuet­tu mil­lään taval­la. Poten­ti­aa­lia mit­ta­vaan elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toon oli­si, mut­ta ei Zim­babwen esi­merk­ki roh­kai­se käyn­nis­tä­mään moder­nia vil­je­lyä naapurimaissakaan.

  2. Maa­il­man­pan­kin ja IMF:n ideo­lo­gias­ta saa hie­non vaih­toeh­toi­sen kuvan Nao­mi Klei­nin ‘Tuho­ka­pi­ta­lis­min nousu’ ‑kir­jas­ta. Kir­jas­sa osoi­te­taan aika hyvin lai­no­jen ehto­jen nou­dat­ta­van erit­täin tar­kas­ti Mil­ton Fried­ma­nin ja hänen Chica­gon kou­lu­kun­tan­sa oppe­ja. Maa­il­man­pan­kin ja IMF:n avai­na­se­mis­sa kun on erit­täin pal­jon nime­no­maan Chica­gon oppi­kun­nan poikia.

    Esi­merk­kei­nä kysei­sen oppi­suun­tauk­sen koh­teis­ta mm. Argen­tii­na, Chi­le, Boli­via, Puo­la, Ete­lä-Afrik­ka jne. Kai­kis­sa näis­sä mais­sa toteu­tet­tiin erit­täin libe­raa­lit talous­uu­dis­tuk­set jon­kin katastrofin/mullistuksen var­jol­la ja ne ovat joh­ta­neet aina enem­mis­tön sur­keu­teen erit­täin pie­nen osan vau­ras­tues­sa lähes rajat­to­mas­ti. IMF ja Maa­il­man­pank­ki eivät myön­nä lainoja/apua ilman, että val­tio lupau­tuu toteut­ta­maan erit­täin radi­kaa­le­ja talou­del­li­sia mul­lis­tuk­sia (ts. talou­den “vapaut­ta­mis­ta”).

    Var­sin­kin Puo­la on haus­ka esi­merk­ki. Soli­daa­ri­suus-lii­ke kaa­toi kom­mu­nis­ti­sen val­lan, mut­ta toi­sin kuin kuvi­tel­tiin, odo­tet­tiin ja toi­vot­tiin he toteut­ti­vat­kin erit­täin laa­jan äärioi­keis­to­lai­sen talou­del­li­sen uudis­tuk­sen em. lai­tos­ten painostaessa/kiristäessä. Kom­mu­nis­tit kun oli­vat lait­ta­neet talou­den aivan kural­le ja Soli­daa­ri­suus-lii­ke jäi sii­tä vas­taa­maan. Valuut­ta piti vakaut­taa ja inflaa­tio saa­da kuriin. Ehdot avul­le oli­vat kovat ja joh­ti­vat sii­hen, että Puo­las­sa saa­tiin työt­tö­myys kuriin vas­ta tänä vuon­na (työt­tö­myys­pro­sent­ti 12,8%, kun se oli vie­lä ~20% vuon­na 2006).

    Suo­sit­te­len kir­jaa kai­kil­le tuo­maan eri­lai­sen näkö­kul­man näö­den glo­baa­lien toi­mi­joi­den politiikkaan.

  3. Tie­toa ei ole tääl­lä­kään, mut­ta ymmär­ryk­se­ni on, että nuo vien­ti­tul­lit on pää­asias­sa ase­tet­tu aivan vii­me aikoi­na rajus­ti nous­sei­den hin­to­jen vuok­si. Kysees­sä ei siis oli­si sys­te­maat­ti­nen pit­kä­kes­toi­nen poli­tiik­ka, vaan sopeu­tu­mi­sa­jan anta­mi­nen maan taloudelle.

    (Hyö­dyk­kei­den hin­nat ovat vii­me viik­koi­na tul­leet vähin­tään yhtä rajus­ti alas kuin mitä joku aika sit­ten nousi­vat. Tämän teo­rian mukaan siis noi­den tul­lien pitäi­si pika­puo­liin hävitä.)

  4. Klei­nin ja mui­den salon­ki­kom­mu­nis­tien jut­tu­ja kan­nat­taa toki lukea, mut­ta ei nii­tä uskoa kan­na­ta aina­kaan sellaisenaan.

    IMF:n ja maa­il­man­pan­kin kon­sul­taa­tio­ta on syy­tet­ty niin kau­an kun minä olen maa­il­man­ta­lout­ta seu­ran­nut. Syyt­teet eivät ole täy­sin perus­teet­to­mia sii­nä mie­les­sä, että mones­ti lää­ke on ollut mel­kein yhtä paha kuin itse tau­ti, mut­ta yleen­sä syy­nä epä­on­nis­tu­mi­seen on ollut joko täy­sin hil­li­tön ja hal­lit­se­ma­ton uudis­tus tai sit­ten se, että joku aivan olen­nai­nen osa uudis­tuk­ses­ta on vesitetty. 

    Puo­las­sa ja monis­sa muis­sa enti­sis­sä kom­mu­nis­ti­mais­sa työt­tö­myys ja muut ongel­mat näyt­tä­vät tie­tys­ti pape­ril­la sil­tä, että ne joh­tu­vat uudis­tuk­sis­ta, mut­ta kom­mu­nis­ti­nen jär­jes­tel­mä ei enää toi­mi­nut eikä sitä voi­nut enää jat­kaa. Muu­tos on kivu­lias, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti sil­le ei ollut vaih­toeh­to­ja. Puo­lan koh­dal­la syy­te­tään usein myös EU:ta, mikä on kyl­lä kaik­kein pak­suin­ta pup­pua. Äärioi­keis­to­lai­sen puo­lu­een — siis homo‑, juutalais‑, ulkomaalais‑, jne jne viha­mie­li­sen puo­lu­een — äänes­ti­vät kyl­lä puo­la­lai­set ihan itse val­taan, sii­nä ei IMF:llä, WB:llä, WTO:lla tai EU:lla ollut mitään tekemistä. 

    Minus­ta IMF:ää ja kump­pa­nei­ta ei voi syyt­tää oikein sii­tä, että ne ovat vaa­ti­neet talou­den libe­ra­li­soin­tia koh­de­mais­sa. Se, mitä ne ja sidos­ryh­mät ovat sii­nä sivus­sa aja­neet, on jär­je­tön ja koh­tuu­ton kan­sal­li­sen omai­suu­den yksi­tyis­tä­mi­nen ja myy­mi­nen pilk­ka­hin­taan, yleen­sä ulkomaalaisille.

  5. Jeps. Entä sit­ten jos Maa­il­man­pan­kis­sa ja IMF:ssä onkin vapaan mark­ki­na­ta­lou­den kan­nat­ta­jia? Kai nyt niil­lä on oikeus itse päät­tää lai­no­jen ehdois­ta ihan samal­la taval­la kun minul­la­kin, jos lai­naan kave­ril­le­ni rahaa. Lai­nan vas­taa­not­ta­jan ei tart­te ottaa lai­naa vas­taan tai se voi ottaa sitä muu­al­ta, jos saa parem­mat ehdot. Nyt­hän vis­siin Venezue­lan joh­dol­la puu­ha­taan näil­le lai­noit­ta­jil­le kil­pai­li­jaa. Hyvä niin.

    On uskot­ta­vaa, että IMF ja Maa­il­man­pank­ki edis­tää rahoit­ta­jien­sa agen­daa ei sii­nä mitään, mut­ta on myös mah­dol­lis­ta, että ne oikeas­ti ajat­te­lee saa­van­sa sijoi­tuk­sen­sa toden­nä­köi­sim­min takai­sin jos rahoi­tet­ta­vat maat sitou­tu­vat vapaa­seen mark­ki­na­ta­lou­teen. Sen lisäk­si on myös mah­dol­lis­ta, että edis­täes­sään rahoit­ta­jien­sa agen­daa ne samal­la edis­tää myös sen lai­noi­tet­ta­van maan etua.

    Luo­mu­vil­je­li­jä: Jos maa­ta­lous­tuot­teis­ta on yli­tuo­tan­toa, mik­si nii­den tuot­ta­mis­ta pitäi­si tukea? Yli­tuo­tan­to­han tar­koit­taa sitä, että nii­tä tuo­te­taan liikaa!

  6. Reto­ri­ses­ti glo­ba­li­saa­tio on huo­noil­le joh­ta­jil­le lupa syyt­tää kaik­ki mui­ta epä­on­nis­tu­mi­sis­taan, ihan glo­baa­lis­ti. Jos maan hal­li­tus ei anna vil­je­li­jän tuot­tei­den hin­nan mää­räy­tyä mark­ki­noil­la, perus­in­fra mukaan­lu­kien omis­tusoi­keu­det on sur­keas­sa kun­nos­sa, niin aina voi syyt­tää maa­il­man­mark­ki­noi­ta. Ja kun Suo­mes­sa alue­po­li­tiik­ka tuot­ta kriisi(maa)kuntia, niin tämä ei joh­du sii­tä että mei­dän alue­po­li­ti­kas­sa oli­si mitää vikaa, vaan EU:n maa­ta­lous­po­li­tii­kas­ta ja kiinailmiöstä.

  7. Tie­de­mies, kyl­lä IMF:n ja Maa­il­man­pan­kin “uudis­tuk­sil­le” on vaih­toeh­to­ja. Talous kun ei ole eksak­tia tie­det­tä, kuten mate­ma­tiik­ka, vaik­ka sitä niin koh­del­laan­kin ja useim­mi­ten esi­te­tään­kin. Talou­des­sa on aina vähin­tään yksi epä­var­ma teki­jä ja se on ihmi­nen (muu­ten­han ihmi­nen ei voi­si vai­kut­taa talouteen!).

    Ja ter­mi “salon­ki­kom­mu­nis­ti” ker­too kyl­lä enem­män omis­ta ennak­koa­sen­teis­ta­si. Nao­mi Klein ei ole tie­tääk­se­ni ker­to­nut omaa poliit­tiis­ta suun­taus­taan. Eli se on edel­leen arvai­lu­jen varas­sa. Help­po­han hänen tul­kin­tan­sa on ohit­taa “kom­mu­nis­mi­na”, mut­ta olki­nuk­ke­ja on help­po heitellä.

    Olet­ko luke­nut Klei­nin kir­jaa? Hän on saa­nut sii­nä aika vakuut­ta­van jat­ku­mon Fried­ma­nin kehit­te­le­mäl­le toi­min­ta­mal­lil­le. Ja se on aina toteu­tues­saan joh­ta­nut enem­mis­tön kär­si­myk­seen joka jat­kuu edelleen. 

    Demo­kraat­ti­nen vapaus on yleen­sä saa­tu, mut­ta talou­del­li­nen val­ta on mene­tet­ty. Esi­merk­ki­nä Ete­lä-Afrik­ka, jos­sa kes­kus­pank­ki ei vas­taa toi­mis­taan kenel­lek­kään. Ei edes istu­val­le hal­li­tuk­sel­le. Ete­lä-Afri­kas­sa on edel­leen erit­täin suu­ria ongel­mia, samoin kuin lati­na­lai­ses­sa amerikassa.

    Ainoat näis­tä “uudi­suk­sis­ta” hyö­ty­neet ovat ulko­mai­den suu­ry­ri­tyk­set ja ennes­tään rikkaat.

    Ja Art­tu­ril­le: Vapaa mark­ki­na­ta­lous on Fried­ma­ni­lai­nen uto­pia, aivan kuten kom­mu­nis­mi. Ihmi­sen kan­nal­ta toi­mi­vim­mat talou­del­li­set jär­jes­tel­mät ovat aina sekoi­tus vapaut­ta ja sään­te­lyä, esi­merk­ki­nä vaik­ka pohjoismaat.

    Talous ei ole isän­tä vaan renki.

  8. Jus­si: Kes­kus­pank­kien pitää­kin olla poliit­ti­ses­ta pää­tök­sen­teos­ta irro­tet­tu­ja, kos­ka muu­ten polii­ti­kot pää­see sane­le­maan raha­po­li­tii­kan. Polii­ti­kot eivät pys­ty ryh­mä­nä vas­tus­ta­maan löy­sän raha­po­li­tii­kan hou­ku­tus­ta. Täs­tä on run­saas­ti todis­tei­ta ja se on syy mik­si esim. EKP on itsenäinen.

    Minä oon sitä miel­tä, että täy­sin vapaa mark­ki­na­ta­lous on paras talous­jär­jes­tel­mä. Se ei ole sekoi­tus kom­mu­nis­mia ja kapi­ta­lis­mia. Sinus­ta joku sekoi­tus on paras. Minus­ta IMF:llä ja Maa­il­man­pan­kil­la on oikeus omiin mie­li­pi­tei­siin­sä. He voi­vat toteut­taa lai­nan anta­mis­ta omis­ta läh­tö­koh­dis­taan, kos­ka heil­lä on omis­tusoi­keus varoihinsa.

  9. Klei­nil­la on oma vah­va ideo­lo­gi­nen näke­myk­sen­sä, las­ken­kin hänen suu­rim­mak­si ansiok­seen vaih­toeh­toi­sen his­to­rian­tul­kin­nan ja yri­tyk­sel­le antaa ihmi­sel­le parem­pi kyky ymmär­tää talou­den seka­vyyh­teä ja sen suur­ta vai­ku­tus­ta. Demo­kraat­ti­nen vapaus ilman talou­del­lis­ta val­taa on vail­li­nais­ta vapautta.

    Ja mie­les­tä­ni kir­jas­sa olleet vaih­toeh­dot oli­vat läh­töi­sin maan omil­ta kan­sa­lai­sil­ta, polii­ti­koil­ta sekä akti­vis­teil­ta eikä Klei­nil­ta iit­sel­tään (esim. Free­dom Char­ter E‑Afrikassa). Kir­jas­sa esi­te­tyt talou­den uudis­tuk­sien vaih­toeh­dot eivät tie­ten­kään olleet ainoat mah­dol­li­set. Point­ti oli­kin sii­nä, että näis­sä mais­sa toteu­tet­tiin ulko­puo­li­sen pai­nos­tuk­ses­ta tie­tyt, hyvin radi­kaa­lit, muu­tok­set. Tulok­set eivät olleet hyviä.

    Mitä tulee lati­na­lai­seen ame­rik­kaan, niin siel­lä meni ennen junt­tia ja val­lan­kaap­pauk­sia erit­täin hyvin. Lati­na­lai­nen ame­rik­ka oli maa­il­man ruo­ka-ait­ta. Jos Chi­len, Argen­tii­nan ja Boli­vian nykyi­syyt­tä ver­taa hir­mu­hal­lin­to­jen aikaan, niin menee­hän siel­lä parem­min, mut­ta oli­si­ko asiat siel­lä vie­lä­kin parem­min, jos lati­na­lai­sen ame­ri­kan sosiaalidemokraattinen/sosialistinen kehi­tys oli­si saa­nut jat­kua? Lati­na­lai­nen ame­rik­ka ei ollut menos­sa kom­mu­nis­min suun­taan, vaan he oli­vat kehit­tä­neet oman­lai­sen ver­sion sosiaalidemokratiasta.

  10. Art­tu­ri: Hyvä, että olet jotain miel­tä, lii­an usein tör­mää joka­suun­taan kurot­ta­viin tuuliviireihin 🙂

    Tie­ten­kin IMF ja Maa­il­man­pank­ki saa­vat teh­dä varoil­laan mitä halua­vat. Minus­ta talou­den vapaut­ta­mi­set köy­his­sä ja talou­den syök­sy­kier­tees­sä ole­vis­sa mais­sa em. lai­tos­ten ehto­jen mukaan eivät tuo hel­po­tus­ta ihmis­ten elä­mään. Vain talou­teen. Chi­les­sä elää vie­lä­kin 20% ihmi­sis­tä köy­hyy­des­sä (ja köy­hyys Chi­les­sä mää­ri­tel­lään eri taval­la kuin Suo­mes­sa, köy­hä Chi­les­sä elää alle dol­la­ril­la er päivä).

    Toki Chi­len­kin talous on kas­va­nut ja pois­ta­nut köy­hyyt­tä näil­lä­kin opeil­la. Ihmis­ten päi­vit­täis­tä elä­mää nämä muu­tok­set eivät hel­pot­ta­neet, pikem­min­kin ne pahen­si­vat sitä. Mui­ta­kin talou­del­li­sia kei­no­ja on, mut­ta ne eivät tuo­ta niin suu­ria voit­to­ja kuin Fried­ma­nin opit, joten nii­tä ei talous­ins­ti­tuu­tiot suo­si. Jos tavoit­tee­na on talou­den mah­dol­li­sim­man nopea kas­vu inhi­mil­li­sis­tä sei­kois­ta välit­tä­mät­tä, niin Fried­ma­ni­lai­suus on var­mas­ti hyvä kei­no siihen.

    Kuten sanoin jo aiem­min, talou­den pitäi­si olla ren­ki eikä isäntä 🙂

  11. Klei­nil­la ja muil­la maa­il­man­pa­ran­nus­va­sem­mis­to­lai­sil­la on se ongel­ma, ettei­vät he oikeas­taan kos­kaan ana­ly­soi syi­tä ja seu­rauk­sia vaan liik­ku­vat mer­ki­tys­ten ja sym­bo­lien tasol­la. Heil­le Mil­ton Fried­man ja Chica­gon kou­lu­kun­ta edus­ta­vat pidäk­kee­tön­tä riis­to­ka­pi­ta­lis­mia ja se on sik­si paha ja syyl­li­nen kaik­keen pahaan siel­lä, mis­sä ne esiintyvät. 

    En oikein ymmär­rä, mik­si mone­ta­ris­mi näh­dään peik­ko­na. Zim­babwen esi­mer­kin pitäi­si osoit­taa mitä tapah­tuu, jos talou­den fun­da­ment­te­ja yri­te­tään kor­ja­ta pai­na­mal­la rahaa. Raha edus­taa näil­le krii­ti­koil­le ilmei­ses­ti jon­kin­lais­ta fetis­siä, vaik­ka se ei ole muu­ta kuin vaih­toar­von mit­ta­ri. Kou­lus­sa ope­tet­tin myös, että se on arvon säi­lyt­tä­jä, mut­ta tämä ei oikein pidä paik­kaan­sa mis­sään, eikä se edes voi pitää paik­kaan­sa, jos rahaa pai­ne­taan meno­jen kattamiseksi. 

    haus­ka­na anek­doot­ti­na: muis­tan ylä­as­teen yhteis­kun­tao­pin kir­jas­ta talous­po­li­tiik­kaa käsit­te­le­väs­tä luvus­ta kuvan, jos­sa haa­la­rei­hin pukeu­tu­nut mies — joka oli “val­tio” — sei­soi suh­dan­ne­käy­rän pääl­lä ja lapioi “hyvin­voin­tia” suh­dan­ne­hui­pul­ta las­kusuh­dan­tee­seen. Kuvan las­kusuh­dan­ne oli men­nei­syy­des­sä. 🙂

  12. Talous ei ole isän­tä tai ren­ki, vaan talous on sitä, mitä ihmi­set teke­vät, kun he käy­vät tois­ten­sa kans­sa kaup­paa. Sii­hen, mitä talou­des­sa tapah­tuu, voi­daan vai­kut­taa niil­lä peli­sään­nöil­lä, joi­ta vaih­dan­nal­le asetetaan.

    Ei minun tar­vit­se lukea Klei­nin kir­jaa koko­naan (selai­lin sitä kir­ja­kau­pas­sa ja tote­sin, ettei mak­sa vai­vaa) näh­däk­se­ni, että hän ihan­noi kom­mu­nis­te­ja ja dik­taat­to­re­ja jot­ka rahoit­ta­vat toi­min­taan­sa pai­na­mal­la leik­ki­ra­haa. Klei­nin ensi­si­jai­se­na moti­vaa­tio­na tun­tuu ole­van ame­rik­ka­lai­sen oikeis­ton hauk­ku­mi­nen ja hänel­le tun­tuu kel­paa­van ihan­noi­ta­vak­si kuka tahan­sa, jol­la on ame­rik­ka­lai­sen talous­e­lä­män vas­tai­set intressit. 

    Yksi näis­tä Klein-hen­ki­sis­tä saduis­ta on se, että Ame­rik­ka aset­ti vilun­ki­pe­lil­lä Ete­lä-Ame­ri­kas­sa val­taan soti­las­junt­tia, jot­ka toteut­ti­vat uus­li­be­ra­lis­tis­ta talous­po­li­tiik­kaa ja sil­lä taval­la pila­si koko maan­osan talou­den. Tämä ei ole ollen­kaan tot­ta. USA käyt­ti vilun­ki­pe­liä ja rahoit­ti veri­siä dik­taat­to­re­ja, jopa lähet­ti talou­del­li­sia neu­vo­nan­ta­jia näil­le, mut­ta talous meni kyl­lä kural­le sisäl­lis­so­tien ja klep­to­kra­tian vuok­si. Nämä sisäl­lis­so­dat oli­si­vat vain päät­ty­neet toi­sin ilman USA:n sekoi­lu­ja, mut­ta tus­kin nii­tä oli­si väl­tet­ty (Chi­le voi olla vas­tae­si­merk­ki, mut­ta sii­tä­kään ei ole takeita). 

    Nois­ta mais­ta käsitt­täk­se­ni ainoas­taan Argen­tii­na on ollut todel­la vau­ras (suh­teel­li­ses­ti), siel­lä­kin hom­mat sot­ki joku ihan muu kuin “uus­li­be­ra­lis­tit”.

    Se täy­tyy tie­ten­kin sanoa, etten sil­ti mis­sään nimes­sä hyväk­sy USA:n toi­mia näil­lä alueil­la, enkä myös­kään pidä IMF:n ja kump­pa­nei­den sane­lu­po­li­tiik­kaa oikeu­tet­tu­na. Nämä tahot kun ovat demo­kraat­ti­sen kont­rol­lin ulot­tu­mat­to­mis­sa sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että ne pelaa­vat veron­mak­sa­jien rahoilla.

  13. IMF ja Maa­il­man­pank­ki ei vät kyl­lä saa teh­dä “rahoil­laan” mitä halua­vat, kos­ka ne ovat veron­mak­sa­jien rahoja.

  14. Klein ei kyl­lä ihan­noi­nut kir­jas­saan dik­taat­to­rei­ta, vaan kan­san­val­taa. Kan­san pitäi­si voi­da päät­tää miten val­tio­ta joh­de­taan, vaik­ka se oli­si oikeis­to­lai­sen talous­po­li­tii­kan vastaista.

    Ja Argen­tii­nan talous romah­ti 1998 kun pre­si­dent­ti Car­los Menem toteut­ti 90-luvun alus­sa radi­kaa­le­ja talous­uu­dis­tuk­sia IMF:n ja Maa­il­man­pan­kin ohjei­den mukaan. Argen­tii­na oli vapaan talou­den maa, mut­ta talous saa­tiin ter­veem­mäk­si vas­ta 2000-luvul­la kan­sal­lis­taml­la yri­tyk­siä, neu­vo­tel­tu­aan alen­nuk­sia lai­nois­taan ja mak­set­tu­aan ne pois IMF:n rahoil­la (mut­ta uusil­la lainaehdoilla! 🙂 )

  15. USA aset­ti Ete­lä-Ame­ri­kas­sa val­taan soti­las­junt­tia, ja talous meni luul­ta­vas­ti kural­le talous­po­li­tii­kan sijaan demo­kra­tian ja sitä myö­tä läpi­nä­ky­vyy­den puut­teen ja sii­tä seu­raa­van klep­to­kra­tian vuoksi.

    Ei Ete­lä-Ame­ri­kas­sa sisäl­lis­so­tia tai edes sotia miten­kään pal­jon ole ollut. Varus­te­lu­kin on ollut mel­ko mal­til­lis­ta. USA ei suos­tu­nut näil­le ken­raa­leil­le usein myy­mään uusim­pia asei­ta (muis­taak­se­ni jal­ka­pal­lo­so­ta oli vii­mei­nen jos­sa sodit­tiin pot­ku­ri­ko­neil­la) Ken­raa­lit eivät myös­kään osta­neet asei­ta sil­tä toi­sel­ta puo­lel­ta, neuk­ku­las­ta, kos­ka ne oli­vat muu­ta­maa poik­keus­ta lukuun otta­mat­ta kovim­man lin­jan anti­kom­mu­nis­te­ja (mikä nii­den val­taan­nos­ton tar­koi­tus­kin oli).

  16. Tie­de­mies: en luke­nut koko ket­jua läpi, joten ehkä kom­ment­ti­ni on redun­tant­ti. Näy­tät kui­ten­kin vas­tus­ta­van huo­no­ja ima­go­ja toi­sil­la ima­goil­la. Olet­ko luke­nut esi­mer­kik­si Stiglitzin suo­men­ne­tun­kin kir­jan “Glo­ba­li­saa­tion sivu­tuot­teet”? En tar­koi­ta että se oli­si uusi raa­mat­tu, mut­ta useim­mat puna­vih­reät perus­ta­vat idean­sa sen tar­joa­maan ana­lyy­siin. Stiglitzin ana­lyy­si on pait­si mal­til­li­nen ja aivan jär­jel­li­nen, myös tie­teel­li­nen sii­nä mie­les­sä, että Stiglitz on val­mis otta­maan ole­tuk­sen­sa takai­sin, jos kri­tiik­ki on tar­peek­si vakuuttavaa.

  17. Kir­joi­tin jo toi­saal­la, että Stiglitzin kri­tiik­ki on pal­jon vakaam­mal­la poh­jal­la. En ole luke­nut ko. kir­jaa, vaan ainoas­taan refe­raat­te­ja netis­tä. Täy­tyy pis­tää ostos­lis­tal­le ja lukea ASAP

    Ilkeäs­ti sanoen: En usko het­keä­kään, että puna­vih­reät perus­tai­si­vat idean­sa Stiglitzin ana­lyy­siin. Sen­si­jaan he bon­gaa­vat avain­sa­no­ja siel­tä sun tääl­tä ja perus­te­le­vat sil­lä halu­aan sosia­li­soi­da ja kyy­kyt­tää. Tämä on toki hir­veän vali­tet­ta­vaa, kos­ka fik­su­ja vih­rei­tä on pal­jon, Soi­nin­vaa­ra nyt yhte­nä esimerkkinä. 

    Niin kau­an kuin mer­kit­tä­vät talous­e­lä­män pää­tök­set näh­dään arkaa­is­ten mer­ki­tys­ten — kuten pukin­sar­vi­nen Mil­ton Fried­man — kaut­ta, ei voi teh­dä jär­ke­vää ana­lyy­siä asiasta.

  18. Tie­de­mies: Ok, eräs Stiglitzin aivan kes­kei­sis­tä poin­teis­ta on tämä: Maa­ila­man­pan­kin ns. kehi­tys­oh­jel­mat pako­tet­tiin kol­man­nen maa­il­man val­tioil­le kiris­tyk­se­nä. Ohjel­miin kuu­lui sijoi­tus­ten ja pank­ki­toi­men totaa­li­nen avaa­mi­nen län­si­mai­sel­le (tie­tys­ti myös Japa­nin, Sin­ga­po­ren, Kii­nan) kil­pai­lul­le. Samaan aikaan kysei­set teol­li­suus­maat eivät kui­ten­kaan hel­pot­ta­neet tip­paa­kaan tul­le­ja ja tukiai­sia. Vie­lä­kin media antaa ymmär­tää, että Dohan neu­vot­te­lu­jen jat­ku­va kata­stro­fi joh­tui­si joten­kin kehi­tys­mai­den jää­rä­päi­syy­des­tä. Se joh­tuu kui­ten­kin USA:n ja Rans­kan mark­ki­na­ta­lou­den vas­tak­kai­ses­ta, totaa­li­ses­ta natio­na­lis­mis­ta. Sel­lai­sil­la nouse­vil­la mah­deil­la kuin Intia tai Indo­ne­sia ei ole ainut­ta­kaan syy­tä nöy­ris­tel­lä jon­kin Nebras­kan äänes­tä­jien mää­rit­te­le­mien kau­pan sään­tö­jen alla. Tilan­ne on koo­mi­nen, kun sen näkee oikeas­sa valos­sa: län­si­mai­set akti­vis­tit (minä taka­vuo­si­na) heit­te­le­vät pul­lo­ja uus­li­be­ra­lis­mia vas­taan, mut­ta kehitt­ty­vien talouk­sien kes­kei­nen moi­te kos­kee USA:n ja EU:n kyvyt­tö­myyt­tä rei­luun markkinatalouteen.

  19. haus­ka­na anek­doot­ti­na: muis­tan ylä­as­teen yhteis­kun­tao­pin kir­jas­ta talous­po­li­tiik­kaa käsit­te­le­väs­tä luvus­ta kuvan, jos­sa haa­la­rei­hin pukeu­tu­nut mies — joka oli “val­tio” — sei­soi suh­dan­ne­käy­rän pääl­lä ja lapioi “hyvin­voin­tia” suh­dan­ne­hui­pul­ta las­kusuh­dan­tee­seen. Kuvan las­kusuh­dan­ne oli menneisyydessä 

    Mie­tin oikein het­ken mikä täs­sä oli se vit­si..? Ihan tot­ta. Juu­ri näin­hän me yri­täm­me toi­mia kun otam­me las­kusuh­dan­tees­sa vel­kaa las­tem­me ja jopa las­ten­las­tem­me mak­set­ta­vak­si. Käy­tän­nös­sä toki sik­si että voi­sim­me pelas­taa pank­kien ja mui­den yri­tys­ten osak­kee­no­mis­ta­jien rahat. Lisäk­si polii­tik­kom­me voi­vat esit­tää raha­mies­tä kan­sain­vä­li­sil­lä foo­ru­meil­la ja muu­ten­kin emit­toi­da puna-sini-vih­re­ää moraa­li­sä­tei­lyä kaik­kial­le näil­lä lähin­nä aasia­lai­sil­ta lai­na­tuil­la rahoil­la. Has­sua muu­ten kun maa­il­man kil­pai­lu­ky­kyi­sim­mät talou­det kuten USA ja EU ovat niin hel­ve­tis­ti vel­kaa noil­le ei niin kil­pai­lu­ky­kyi­sil­le aasia­lai­sil­le talouk­sil­le ja vel­ka vain kas­vaa, joka päivä.

    Klei­nin kir­ja käy kor­kein­taan viih­de­lu­ke­mis­tos­ta mut­ta ehkä­pä sen suo­sio ker­too Suo­men puna-viher-euro(=antiamerikka) äly­mys­tön tasos­ta, aina­kin useim­mil­le toi­mit­ta­jil­le se käy abso­luut­ti­sen totuu­den ker­to­vas­ta tie­to­teok­ses­ta. Teok­sen kir­joit­ta­mi­sen motii­vin uskoi­sin ole­van 99,99% sama kuin esim. Step­hen Kin­gil­lä oman ker­to­man­sa mukaan eli $: älkää lai­nat­ko tai edes luke­ko; OSTAKAA 😀 Osmoll­le pis­teet täs­tä asial­li­ses­ta kirja-arviosta!

  20. Osmo: Joo siis toki. Sano­taan nyt sit niin, että ne saa­vat teh­dä rahoil­laan mitä rahoit­ta­jat halua­vat, eikä nii­den tart­te hypä­tä sen mukaan min­kä­lai­sia ehto­ja lai­noi­tet­ta­vat halua­vat. Point­ti oli se, että lai­noi­tus ei voi olla riistoa…

  21. Art­tu­ri:
    “Osmo: Joo siis toki. Sano­taan nyt sit niin, että ne saa­vat teh­dä rahoil­laan mitä rahoit­ta­jat halua­vat, eikä nii­den tart­te hypä­tä sen mukaan min­kä­lai­sia ehto­ja lai­noi­tet­ta­vat haluavat.”

    Eikös rahoi­tuk­sen pitäi­si olla pal­ve­lu sii­nä mis­sä muut­kin pal­ve­lut ja eikös asia­kas ollut se jon­ka mukaan pitäi­si mark­ki­na­ta­lou­des­sa men­nä? Kyl­lä rahoi­tus­tuot­teis­sa­kin pitää olla ja on tuo­te­ke­hi­tys­tä niin­kuin muis­sa­kin tuotteissa.

  22. Olen sano­nut sen ennen­kin, että se on tie­ten­kin tot­ta, mikä näis­sä vapaa­kaup­pa­kes­kus­te­luis­sa unoh­tuu, eli että EU ja USA ovat yleen­sä ne pahim­mat vapaan kau­pan vas­tus­ta­jat. Intian ja kump­pa­nien var­sin mal­til­li­set toi­vo­muk­set tyr­mä­tään täy­sin ja omis­ta kuo­pis­ta ei lii­ku­ta sit­ten mihinkään.

    Ymmä­rän jos täs­tä kes­kus­te­lus­ta saa sel­lai­sen kuvan, että väit­täi­sin kehit­ty­vien talouk­sien joh­don ole­van type­riä ja han­ka­lia. Kyl­lä se on yleen­sä ollut USA ja EU, jot­ka asioi­ta ovat hankaloittaneet.

  23. Tie­de­mies, Mat­ti Järvinen: 

    Klei­nin point­ti IMF/Maailmanpankin lai­nois­ta oli nime­no­maan kiris­tys ja se, että län­si­mai­den ei tar­vit­se nou­dat­taa samo­ja tiuk­ko­ja ehto­ja. Peli ei siis ole rei­lua mil­lään mittarilla.

    Tra­vel­ler: Kir­ja-arvioi­ta on yhtä mon­ta kuin on taka­puo­lia­kin ja jokai­sel­la on oma 🙂 Jokai­nen lukee nii­tä oman arvo­maa­il­man­sa läpi. Toi­von mukaan sil­ti kriit­ti­ses­ti ja mie­li avoinna.

    Pro­pa­gan­daa tuo­te­taan niin oikeal­la kuin vasem­mal­la­kin. Mut­ta jos­tain syys­tä vasem­mis­to­lais­ta tuo­tan­toa on vain hel­pom­pi vähek­syä ja mol­la­ta kuin oikeis­to­lais­ta. Ja var­sin­kin oikeal­la ole­vaa talous­mal­lia esi­te­tään useam­min tie­tee­nä, fak­ta­na tai “ainoa­na oikea­na vaih­toeh­to­na” ja vasem­mal­le kal­lis­tu­va talous­mal­li on aina kom­mu­nis­mia tai jokin muu toteut­ta­mis­kel­vo­ton mörkö.

    Ja aina minua alkaa lähin­nä nau­rat­ta­maan tuo vähek­sy­vä “suo­men puna-viher-älymystö”-kortin käyt­tö. Aivan samal­la taval­la voi­si kut­sua oikeal­le kal­lel­laan ole­via pik­ku­por­va­reik­si ja osoi­tel­la sor­mel­la sekä nau­res­kel­la hei­dän mie­li­pi­teil­leen. Täy­sin tur­haa lei­maus­ta ja erit­täin tur­haut­ta­vaa deba­tin kan­nal­ta. Täl­lai­sel­la runou­del­la saa ken­ties omaa itse­tun­toa koho­tet­tua, mut­ta kes­kus­te­lua se ei vie eteenpäin.

  24. Jus­si: Miten niin Maailmanpankki/IMF kiris­tää, jos sen lai­nois­ta voi kiel­täy­tyä? Kiris­tää­kö Osuus­pank­ki minua, kun se aset­taa asun­to­lai­nal­leen ehtoja?
    Mik­si län­si­mai­den pitäi­si nou­dat­taa samo­ja sään­tö­jä kuin lai­nan otta­jien? Eihän tei­dän mui­den­kaan tar­vit­se nou­dat­taa minun asun­to­lai­nan ehtoja.

  25. Eikös rahoi­tuk­sen pitäi­si olla pal­ve­lu sii­nä mis­sä muut­kin pal­ve­lut ja eikös asia­kas ollut se jon­ka mukaan pitäi­si mark­ki­na­ta­lou­des­sa men­nä? Kyl­lä rahoi­tus­tuot­teis­sa­kin pitää olla ja on tuo­te­ke­hi­tys­tä niin­kuin muis­sa­kin tuotteissa.

    Juu­ri niin! Mars­sin­kin huo­men­na Nor­de­aan ja pyy­dän mil­joo­nan euron lai­nan nega­tii­vi­sel­la korol­la. Asia­kas on aina oikeassa.

  26. Art­tu­ri:

    Mikä muu ins­tans­si kuin IMF tai Maa­il­man­pank­ki voi­vat lai­na­ta kysees­sä ole­via sum­mia? Voi­ko vaka­vis­sa talous­vai­keuk­sis­sa ole­va val­tio men­nä Nor­de­aan pyy­tä­mään mil­jar­dien lai­naa? Oli­si­ko esi­mer­kik­si Ete­lä-Afrik­ka voi­nut reaa­li­ses­ti aja­tel­len kieltäytyä?

    Jos vaih­toeh­dot ovat romut­taa talous koko­naan tai ottaa lai­na erit­täin tiu­kin ja jopa huo­noin ehdoin, niin mitä sii­nä pitäi­si tehdä?

    IMF:lle ja Maa­il­man­pan­kil­le tar­vit­tai­siin vaih­toeh­to, joka toi­mi­si eri­lai­sil­la peri­aat­teil­la. Tai sit­ten näi­den kah­den ins­ti­tuu­tion pitäi­si uudis­tua. Nykyi­sel­lään nii­den toi­min­ta lai­nan ehto­jen kans­sa on moraa­li­ton­ta, mut­ta lail­lis­ta. Kuten aiem­min on jo mai­nit­tu, län­si­val­to­jen ei tar­vit­se nou­dat­taa samo­ja sään­tö­jä. IMF:n ja Maa­il­man­pan­kin toi­met muis­tut­ta­vat jo talou­del­lis­ta imperialismia.

  27. Siis lai­naa­ko IMF tai Maa­il­man­pank­ki rahaa myös kehit­ty­neil­le mail­le? Minä oon ollu sel­lai­sen käsi­tyk­sen val­las­sa, että ne lai­naa nimen omaan tahoil­le, joil­le kukaan muu ei suos­tu lai­naa­maan. Sii­nä on var­mas­ti isot ris­kit joi­ta IMF ja Maa­il­man­pank­ki yrit­tää hal­li­ta aset­ta­mal­la lai­nal­le tiu­kat ehdot. Minus­ta on ihan sel­vää, että lai­nan otta­ja nou­dat­taa lai­nan ehto­ja. Ei muut.

    Jos lai­nan otta­mi­nen on vapaa­eh­tois­ta sii­tä voi kiel­täy­tyä. Kan­nat­taa­kin kiel­täy­tyä, jos lai­nas­ta on oikeas­ti haittaa.

    Sinän­sä olen sinun kans­sa samaa miel­tä, että lai­noit­ta­mi­seen tar­vi­taan kil­pai­lua. Voi kui­ten­kin olla niin­kin, että krii­sis­sä ole­vil­le mail­le rahan lai­naa­mi­nen on niin huo­noa bis­nes­tä, että kil­pai­lua ei syn­ny. Mitään uut­ta hyvän­te­ke­väi­syys­ka­na­vaa ‑jon­ka rahoi­tus ote­taan ihmi­sil­tä väki­sin- ei kyl­lä tarvita.

  28. Äh. IMF ja maa­il­man­pank­ki eivät minus­ta tar­vit­se “vaih­toeh­to­ja”, vaan nii­den lai­noi­tus­po­li­tiik­ka pitää saa­da jär­ke­väk­si. Nyt ne ovat siis reto­rii­kan tasol­la jo “talou­del­lis­ta imperialismia”. 

    IMF:n teh­tä­vä­nä on ja on ollut sen perus­ta­mi­ses­ta läh­tien, kan­sain­vä­li­sen raha­jär­jes­tel­män sta­bii­lius. Se myön­tää lai­no­ja lähin­nä akuut­tien mak­su­ta­seon­gel­mien hoi­ta­mi­seen, jos­kin köy­him­mil­le mail­le myös johon­kin tar­kem­min mää­rit­te­le­mät­tö­mään “köy­hyy­den vähen­tä­mi­seen”. Maa­il­man­pank­ki sen­si­jaan pyr­kii sel­vem­min köy­hyy­den vähetämiseen.

    Nämä ovat saa­neet todel­la pahaa jul­ki­suut­ta ja yleen­sä täy­sin aiheet­ta. IMF vaa­ti todel­la­kin 1990-luvul­la usein val­tio­ta vapaut­ta­maan pää­oma­mark­ki­noi­ta ehto­na näil­le lai­noil­le ja osa ohjeis­ta oli ilmei­ses­ti huo­no­ja. Suu­rin osa niis­tä ongel­mis­ta, jois­ta IMF:ää 90-luvun valuut­ta- ja mak­ro­krii­sien yhtey­des­sä syy­te­tään, oli jo meneil­lään, kun IMF:n ohjei­ta alet­tiin toteut­taa. Ja kuten sanot­tua, ne kaik­ki ohjeet eivät olleet hyviä, mut­ta ne perus­tui­vat sil­loi­seen käsi­tyk­seen sii­tä, mikä vakaut­taa rahajärjestelmää. 

    Kai­kis­sa niis­sä mais­sa, jois­sa 1990-luvul­la tuli paha krii­si — alku­puo­lel­la myös Suo­mes­sa — oli kiin­teä tai “mana­ged” valuut­ta­kurs­si, eli näis­sä mais­sa kes­kus­pank­ki jou­tui tuke­maan ostoil­la. Täl­lai­nen valuut­ta on erit­täin altis ns. spe­ku­la­tii­vi­sel­le hyökkäykselle.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Speculative_Attack

    Kan­nat­taa lukea ko. sivul­ta löy­ty­vä IMF:n raport­ti asias­ta. Kaak­kois-Aasian talous­krii­sit eivät aiheu­tu­neet IMF:n toi­min­nas­ta, vaik­ka se ei aina kau­heas­ti aut­ta­nut­kaan. Minul­le jäi kui­ten­kin sel­lai­nen kuva, että suu­rin osa näis­tä “kata­stro­feis­ta” oli vai­ku­tuk­sil­taan lyhy­tai­kai­sia ja että libe­ra­li­soin­ti esi­mer­kik­si Koreas­sa kyl­lä ihan oikeas­ti ter­veh­dyt­ti taloutta. 

    Ete­lä-Afri­kan ongel­mis­ta on myös aika tur­ha syyt­tää IMF:ää ja maa­il­man­pank­kia. En väi­tä, että ase­te­tut vaa­ti­muk­set oli­si­vat olleet koh­tuul­li­sia, mut­ta 1990-luvun puo­li­vä­lin jäl­keen E‑A:n hal­li­tus on ollut aika kyke­ne­mä­tön teke­mään oikein mitään jär­ke­vää. Jär­ke­vän infra­struk­tuu­rin sijaan rahat ovat men­neet popu­lis­ti­siin hank­kei­siin, joil­la ei ole ollut mitään todel­lis­ta pit­kä­ai­kais­ta vaikutusta. 

    Minus­ta vasem­mis­to­lai­set tavoit­teet ovat sym­paat­ti­sia, usein pape­ril­la ihan kan­na­tet­ta­via, mut­ta niis­sä on sel­lai­nen ongel­ma, että reto­rii­kas­ta huo­li­mat­ta ne eivät oikein kos­kaan toi­mi. Rahal­la ja hyväl­lä tah­dol­la ei vain saa mitään aikaan, ainoas­taan kär­si­väl­li­syy­del­lä ja työnteolla.

  29. Jii
    “Juu­ri niin! Mars­sin­kin huo­men­na Nor­de­aan ja pyy­dän mil­joo­nan euron lai­nan nega­tii­vi­sel­la korol­la. Asia­kas on aina oikeassa.”

    Suu­ret pan­kit ovat niin jäyk­kiä orga­ni­saa­tioi­ta, että heil­le tuo­ta dii­liä ei kan­na­ta yrit­tää, mut­ta jos sinul­la on esit­tää esi­mer­kik­si pää­oma­si­joit­ta­jal­le ansain­ta­lo­giik­ka, jol­la tuo kan­nat­taa, niin mene ihmees­sä jut­te­le­maan. Jos et voi mak­saa nor­maa­lia kor­koa sinul­la täy­tyy olla joku muu mak­su­ta­pa tai ansain­ta­mal­li. Jos sinul­la on niin hyvä bis­nes, että se noil­la ehdoil­la mie­les­tä­si kan­nat­taa rahoit­taa, älä ihmees­sä ker­ro sitä tääl­lä, vaan mene suo­raan jut­te­le­maan riskirahoittajille.

  30. Tie­de­mies:
    “Minus­ta vasem­mis­to­lai­set tavoit­teet ovat sym­paat­ti­sia, usein pape­ril­la ihan kan­na­tet­ta­via, mut­ta niis­sä on sel­lai­nen ongel­ma, että reto­rii­kas­ta huo­li­mat­ta ne eivät oikein kos­kaan toimi.”

    Hei­dän 100 vuot­ta sit­ten esit­tä­mät tavoit­teen­sa työ­läis­ten olo­jen paran­ta­mi­sek­si tai­taa olla Euroo­pas­sa toteu­tet­tu mel­kein kaik­ki. Onnek­si tosin hei­dän toi­vo­mas­taan poik­kea­val­la mene­tel­mäl­lä. Suh­tees­sa pie­ny­rit­tä­jän ase­maan työ­läi­sen ase­ma on niin hyvä, että useas­ti siir­ty­mi­nen itse­näi­sek­si yrit­tä­jäk­si hei­ken­täi­si eli­no­lo­ja. Pk-yrit­tä­jien ase­ma ja koh­te­lu on Suo­men tule­vai­suu­den kan­nal­ta kes­keis­tä. Heil­lä ei ole omaa ismi­ään taka­na. Kan­nat­taa pitää raken­teis­sa huo­li sii­tä, että kär­si­väl­li­syys ja työn­te­ko edel­leen kannattaa.

  31. Jos on mah­dol­lis­ta tuot­taa pel­lol­la joko ton­ni vil­jaa tai sel­lai­nen mää­rä vaik­ka­pa kah­via, että sen voi vaih­taa kah­teen ton­niin vil­jaa, mik­si afrik­ka­lai­set pitäi­si tuo­mi­ta tule­maan toi­meen sil­lä ton­nil­la kah­den ton­nin sijaan?”

    Har­haan­joh­ta­va näkö­kul­ma, kos­ka maa­no­mis­tus ei ole jakau­tu­nut koh­tuul­li­ses­ti afrik­ka­lais­ten kes­ken eikä myös­kään vero­tus toimi.

    Maa­il­man­pank­ki jou­tui 1990-luvul­la kovin naii­vin libe­ra­lis­ti­sen talous­teo­rian pau­loi­hin. Se sai – ymmär­tääk­se­ni hyväs­sä uskos­sa toi­mien – pal­jon pahaa aikaan, ja on sen jäl­keen kyl­lä ryh­ty­nyt katumusharjoituksiin.”

    Glo­baa­lit suu­ry­ri­tyk­set hyö­tyi­vät pika­li­be­ra­li­soin­nis­ta. Tätä voi kai pitää inhi­mil­li­sen ereh­dyk­sen sivu­vai­ku­tuk­se­na, jos haluaa.

  32. turk­ka­lo
    “Glo­baa­lit suu­ry­ri­tyk­set hyö­tyi­vät pika­li­be­ra­li­soin­nis­ta. Tätä voi kai pitää inhi­mil­li­sen ereh­dyk­sen sivu­vai­ku­tuk­se­na, jos haluaa.”

    Eikö se ole sinän­sä hyvä asia että yri­tyk­set menes­tyi­vät? En ymmär­rä mik­si huo­nom­pi menes­tys oli­si parem­pi asia. Jos menes­tys tapah­tuu koh­te­le­mal­la kal­toin yhteis­työ­kump­pa­nei­ta sitä voi­si pahek­sua, mut­ta en ymmär­rä mik­si menes­tys itses­sään sitä oli­si. Kan­nat­taa pyr­kiä win-win tilan­tei­siin, jois­sa hyö­ty­vät molem­mat, kaik­ki tai mah­dol­li­sim­man moni. Tuos­sa mie­les­sä uskon yhtei­söl­li­syy­teen enem­män kuin pel­kän oman edun tavoit­te­luun ja vastakkainasetteluun.

  33. Mie­len­kiin­toi­nen kes­kus­te­lu, johon pika­reply­nä linkkivinkki. 

    Kun puhu­taan kehi­tys­mai­den maa­ta­lou­des­ta ja Maa­il­man­pan­kis­ta, on hyvä tse­ka­ta Maa­il­man­pan­kin (tuo­re / vuo­sit­tai­nen) Maa­il­man kehi­tys­ra­port­ti, joka tänä vuon­na käsit­te­li maataloutta.

    World Deve­lop­ment Report 2008: Agricul­tu­re for Deve­lop­ment @ http://go.worldbank.org/LBJZD6HWZ0
    … ja sel­ko­kie­li­seh­kö linkki
    http://snipurl.com/wdr2008 [econ_worldbank_org]

    Jul­kai­su on ladat­ta­vis­sa ko. sivul­ta useam­mal­la kie­lel­lä PDF-muo­dos­sa, niin koko­nai­se­na könt­tä­nä kuin kappaleittain.

  34. Hei­dän 100 vuot­ta sit­ten esit­tä­mät tavoit­teen­sa työ­läis­ten olo­jen paran­ta­mi­sek­si tai­taa olla Euroo­pas­sa toteu­tet­tu mel­kein kaikki”

    Kan­nat­tai­si sit­ten var­maan lukais­ta kom­mu­nis­ti­nen mani­fes­ti uudel­leen. Aika suu­ri osa tavoit­teis­ta on jää­nyt toteuttamatta.

  35. Syl­ves­te­ri
    “Kan­nat­tai­si sit­ten var­maan lukais­ta kom­mu­nis­ti­nen mani­fes­ti uudel­leen. Aika suu­ri osa tavoit­teis­ta on jää­nyt toteuttamatta.”

    Jut­ta Urpi­lai­sen tul­kin­nan mukai­ses­ti työ­väen­liik­keen 100 vuo­den takai­set tavoit­teet on saa­vu­tet­tu Suo­mes­sa lähes 100 pro­sent­ti­ses­ti. Hänen tul­kin­tan­sa täs­tä asias­ta on mie­les­tä­ni nyt rele­van­tim­pi kuin kom­mu­nis­ti­sen mani­fes­tin kir­jain. Upe­aa, että aika suu­ri osa kom­mu­nis­ti­sen mani­fes­tin kir­jai­mel­li­sis­ta tavoit­teis­ta on jää­nyt toteut­ta­mat­ta ja että työ­väen­liik­keen joh­to ei pidä nii­den toteut­ta­mis­ta tär­keä­nä, vaan pitää nyky­ti­lan­net­ta lähes­tul­koon tavoi­te­ti­la­na. Suo­mi ja Euroop­pa on näin pal­jon parem­pi paik­ka. Kapi­na­voi­ma on onnis­tut­tu kana­voi­maan raken­ta­vas­ti eikä tuhoavasti.

  36. Kom­men­tis­saan Urpi­lai­nen ei siis vii­tan­nut kom­mu­nis­ti­seen mani­fes­tiin, vaan sosi­aa­li­de­mo­kraat­tien sitä myö­hem­piin tavoit­tei­siin. En nyt löy­dä artik­ke­lia mil­lä taval­la hän tavoit­teet rajasi. 

    Hei­tin vähän lii­an löy­sän hei­ton, että mel­kein kaik­ki van­hat vasem­mis­to­lai­set tavoit­teet on toteu­tet­tu. Ei ole.
    Vasem­mis­to­lai­suut­ta on ja on ollut niin mon­taa sort­tia, että oli­si pitä­nyt olla ilmai­sus­saan tarkempi. 

    Asial­li­ses­ti ottaen Tie­de­mies on mie­les­tä­ni oikeas­sa sii­nä, että vasem­mis­to­lai­sis­sa on pöl­hö­po­pu­lis­te­ja ja Syl­ves­te­ri palaut­ti kirk­kaas­ti mie­leen vaa­ral­li­sen ääriai­nek­sen. Tekee vaan aina mie­li heit­tää uut­ta näkö­kul­maa. Raken­ta­via vasem­mis­to­lai­sa­kin kun on paljon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.