Ilmainen neuvo Risto Pelkoselle

En mitenkään kade­h­di arkki­a­tri Pelkosen tehtävää laukaista Tehyn työ­tais­telu. Vaik­ka val­tio­varain­min­is­teri Katainen kehot­tikin kaikkia anta­maan sovit­telu­lau­takun­nalle työrauha, tar­joan kuitenkin neu­voa: osana sopimus­ta pitäisi sopia kun­tal­isästä, joka koskisi kalli­den asuinkus­tan­nusten ja työvoima­pu­lan vaivaa­ma kuin­tia, eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseu­tua. Se olisi oikeu­den­mukaista ja se helpot­taisi työvoimapulaa.

11 vastausta artikkeliin “Ilmainen neuvo Risto Pelkoselle”

  1. “Se olisi oikeu­den­mukaista ja se helpot­taisi työvoimapulaa.”

    Eli mielestäsi olisi oikeu­den­mukaista mak­saa samas­ta työstä eri palk­ka paikkakun­nan perus­teel­la. Näke­myshän se on tietysti sekin. 

    Entäpä tämä työvoima­pu­la sit­ten. Oliko aja­tus se, että pk-seudun työvoima­pu­la helpot­tuisi kun tehyläiset siir­ty­i­sivät tule­vaisu­udessa mata­lam­min palka­tu­il­ta alueil­ta pk-seudulle.

  2. Kyl­lä se olisi oikein. Raken­nus­miehetkin saa­vat Helsin­gin seudul­la korkeam­paa palkkaa kuten vähän kaik­ki muutkin yksi­tyuis­sek­to­ril­la toimi­vat. He myös mak­sa­vat asumis­es­taan enem­män ja monista paikalli­sista palveluista juuri tuon korkeam­man palkkata­son vuoksi. 

    Vas­taavasti ter­veyskeskus­lääkäreille mak­se­taan syr­jäseuduil­la huo­mat­tavasti korkeam­paa palkkaa, jot­ta he suos­tu­isi­vat sinne muuttamaan.

    Tätä kut­su­taan markki­na­t­aloudek­si. Suomes­sa ei ole tehyläi­sistä yleistä pulaa vaan paikallista pulaa.

  3. “Tätä kut­su­taan markkinataloudeksi.”

    Markki­na­t­alout­ta se toki voi olla, mut­ta käytitkin perustelu­na oikeu­den­mukaisu­ut­ta. Sik­sipä varovasti kysyinkin, onko oikein mak­saa samas­ta työstä eri palkkaa. Tästä sama palk­ka samas­ta työstä aiheesta kun on kovasti puhut­tu viime aikoina. Vas­tauk­sesi perus­teel­la markki­na­t­alous määrit­telee oikeu­den­mukaisu­u­den, ja voihan sen niinkin ajatella.

  4. Noin yleen­sä alueel­liset palkkaerot oli­si­vat myös syr­jäseu­tu­jen etu. Työvoiman tuot­tavu­us on keskimäärin korkeam­paa kaupungeis­sa johtuen mm. parem­mista erikois­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sista, haja-asu­tusalueet eivät voi kil­pail­la samoil­la palkoilla.

  5. Sinivihreä: Tuo oikeu­den­mukaisu­u­den käsite on sit­ten han­kala. Mielestäni esim. Helsingis­sä on oikeu­den­mukaista mak­saa suurem­paa palkkaa. Oikeu­den­mukaisu­us johtuu mm. siitä että tääl­lä on suurem­mat elinkus­tan­nuk­set, ruuhkaisem­pi liikenne, jne. mui­ta hait­to­ja, joi­ta sit­ten suurem­mal­la pal­ka­lla voidaan kor­va­ta ihan oikeu­den­mukaises­ti ja markkinaehtoisesti. 

    Usein oikeu­den­mukaisu­us ja markki­nae­htoisu­us käyvät käsi kädessä. Käytän­nössä tämä ilme­nee usein mm. siinä, että use­at ihmiset tekevät työtä ja saa­vat siitä mielestään oikeu­den­mukaisen kor­vauk­sen. Jos tästä kor­vauk­sen määrästä on sitä mieltä, että se on epäoikeu­den­mukainen (ts. liian pieni) voi sitä asi­aa paran­taa mm. koulut­tau­tu­mal­la, vai­h­ta­mal­la työ­nan­ta­jaan, tai jol­lain muul­la tavalla.

    Tämä oli vähän täl­läi­nen aiheesta sivu­un tyyp­pinen vuo­da­tus, eikä vält­tämät­tä edes kuvaa Osmon kantaa. 🙂

  6. Asumiskus­tan­nusten ero­ja voi jokainen hel­posti ver­ra­ta tekemäl­lä haku­ja esim oikotiel­lä. Sekä ostet­tavien että vuokrat­tavien asun­to­jen hin­tata­so selviää aika hyvin, samoin yksiöt vrs ns. per­hea­sun­not. Lainan­hoitoku­lu­ja voi sit­ten laskeskel­la lainalaskurillla. 

    Tämän surf­failun jäl­keen on help­po ymmärtää Oden ehdo­tuk­sen logi­ik­ka. Julkisen sek­torin palkat ovat käytän­nössä samat joka puolel­la Suomea, mut­ta asumiskus­tan­nuk­set ovat pääkaupunkiseudul­la, ja etenkin Helsingis­sä aivan toiset kuin muis­sa Suomen kunnissa. 

    Hoita­jien ja muiden (julkisen sek­torin) pieni­palkkaisten työn­tek­i­jäi­den on eri­tyisen vaikea tul­la toimeen Helsingissä.

  7. Tässä ehdo­tuk­ses­sa on meri­it­tin­sä, mut­ta myös ongel­mansa. Se ei tosin ole ongel­ma, että samas­ta työstä mak­set­taisi­in eri palk­ka. Se ei ole ongel­ma kahdes­ta syys­tä: Ensik­sikään, se palk­ka, joka näkyy euroina, ei ole sama, vaik­ka tilille rap­sah­taisi sama määrä euro­ja. Tämä sik­si, että Helsingis­sä sil­lä pal­ka­lla saa vähem­män kuin muualla. 

    Toisek­si se ei ole ongel­ma sik­si, että sil­läkään ei ole väliä, että reaal­isia ero­ja olisi (jos niitä on, niin taku­ul­la ne erot eivät ole Helsinkiläis­ten hyväk­si). Jos jos­sakin on pula sairaan­hoita­jisa, se tarkoit­taa että siel­lä ei sairaan­hoita­jille mak­se­ta riit­tävää kor­vaus­ta työstä. Jos taas kysynytä ja tar­jon­ta kohtaa­vat, kaik­ki sairaan­hoita­jat kaikkial­la saa­vat tarkalleen saman ver­ran sitä, mitä halu­a­vat. Jos näin ei olisi, sairaan­hoita­jia siir­ty­isi paikas­ta toiseen.

    Mut­ta se on ongel­ma sik­si, että julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa palkat eivät määräy­dy kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, vaan ne pitää päät­tää isok­si osak­si poli­it­tis­es­ti. Tästä syys­tä tas­apain­oti­laan on vaikea pää­tyä, palkoista sopi­vat tahot eivät yksinker­tais­es­ti tiedä, mikä palk­ka mis­säkin pitäisi olla, että kaik­ki oli­si­vat yhtä tyy­tyväisiä. Tässä ei oikeasti ole kyse markkinataloudesta. 

    Toinen ongel­ma, joka liit­tyy kaiken­laisi­in lak­isääteisi­in Helsinkil­isi­in — etenkin jos ne sido­taan asumiskus­tan­nuk­si­in — on, että ne menevät suo­raan vuokrien ja korko­jen mak­su­un. Aivan kuten hehtaaripe­rus­taiset maat­aloustuet nos­ta­vat pel­to­jen hin­taa, asumiskus­tan­nepe­rus­taiset palkan­lisät nos­ta­vat asun­to­jen hin­taa. Sama pätee asum­is­lisi­in ja ‑tuki­in, joi­ta mak­se­taan opiske­li­joille ja muille pienituloisille.

  8. Ihan perustel­tu ehdo­tus sinän­sä (Min­er­va Krohn esit­tää jäl­jem­pänä hyviä perustelu­ja). On aika paradok­saal­ista että eri­lai­sista kun­taryh­mälu­okit­teluista on viime vuosi­na päin­vas­toin pyrit­ty luop­umaan. Tämä on koskenut sekä työe­htosopimusten palkkataulukoi­ta että esim. kansaneläkkeitä. 

    Minä en ihan ymmär­rä sitä kri­ti­ikkiä jota julkisen sek­torin palkka­jär­jestelmien jäykkyy­destä on esitet­ty. Eihän val­takun­nan tasol­la sovi­ta kuin tessien mukai­sista vähim­mäis­palkoista. Paikallis­es­ti voidaan kun­tata­sol­la päät­tää mak­saa paljon niitä suurem­pia palkko­ja jos ollaan sitä mieltä, että esim. työvoma­pu­lan vuok­si sopimusten mukaisil­la vähim­mäis­palkoil­la ei väkeä saa­da houkutel­tua töi­hin. Näin­hän on käytän­nössä tehtykin esim. lääkärien ja sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den kohdal­la. Var­masti jois­sakin kun­nis­sa sairaanhoitajienkin.

  9. Tiedemiehen pohdista olisi oikeaa, ellei meil­lä suurim­mas­sa osas­sa työ­markki­noi­ta olisi jo käytössä Helsin­ki-lisä. Se puut­tuu vain julk­i­sista palkoista. Sik­si ne korkeat vuokrat ovat jo — ja mon­et muutkin muu­ta maa­ta korkeam­mat hin­nat — mut­ta nämä perushoita­jat ja poli­isit eivät men­esty. Tämä epä­tas­apaino pitäisi korjata.

  10. “Työvoiman tuot­tavu­us on keskimäärin korkeam­paa kaupungeis­sa johtuen mm. parem­mista erikoistumismahdollisuuksista,”

    Tuos­s­apa oiva peruste mak­saa parem­paa palkkaa niille, jot­ka suos­tu­vat työsken­telemään alueel­la, jos­sa huonom­mat erikoistumismahdollisuudet.

    “…voi sitä asi­aa paran­taa mm. koulut­tau­tu­mal­la, vai­h­ta­mal­la työ­nan­ta­jaan, tai jol­lain muul­la tavalla.”

    Jälleen peruste mak­saa parem­paa palkkaa haja-asu­tusalueen työn­tek­i­jälle, joka ottaa suurem­man henkilöko­htaisen riskin asettues­sa seudulle, jos­sa ei ole tar­jol­la mah­dol­lisu­ut­ta vai­h­taa työnantajaa.

    “…asumiskus­tan­nuk­set ovat pääkaupunkiseudul­la, ja etenkin Helsingis­sä aivan toiset kuin muis­sa Suomen kunnissa. ”

    Eli tämän voi tulki­ta niin, että haja-asu­tusseu­tu­jen työn­tek­i­jä ei voi odot­taa var­al­lisu­us­ta­son­sa nou­se­van asun­non arvon­nousun myötä. Tämä olisi syytä kom­pen­soi­da korkeam­mal­la palkalla.

    “Helsingis­sä sil­lä pal­ka­lla saa vähem­män kuin muualla.”

    Väärin. Helsingis­sä sil­lä pal­ka­lla saa niin kovin paljon enem­män. Sehän on juuri se syy, mik­si ihmiset sinne hakeu­tu­vat. Haja-asu­tusaluei­den heikom­paa palvelun­tar­jon­taa olisi syytä kom­pen­soi­da korkeam­mal­la palkalla.

  11. Tiedemies, julki­nen työ­nan­ta­ja tietää siinä kuin yksi­tyi­nenkin mikä on riit­tävä palkkata­so, jos ei saa rekry­toitua vaik­ka osaavia ihmisiä on tar­jol­la niin palk­ka on liian pieni. Keskitet­ty palkka­sopimi­nen on tältä kannal­ta ihan yhtä ongel­malli­nen niin yksi­tyiselle kuin julkisellekin puolelle.

    Pitäisi tehdä vähän niin kuin Ruot­sis­sa, TEHY sopii keskipalkan koro­tus­pros­entin vaik­ka seu­raavak­si neljäk­si vuodek­si. Mut­ta tämä jous­taa ainakin alueel­lis­es­ti, mah­dol­lis­es­ti yksilöl­lis­es­tikin. Joka vuosi tark­iste­taan paljonko keskipalk­ka on nous­sut ja seu­raa­van vuo­den yleisko­ro­tuk­sia tarkaste­taan siten ylös tai alaspäin.

    Sinivihreä, tarkoi­tan sitä että isom­mis­sa yksiköis­sä työn­tek­i­jä voi erikois­tua tiet­tyyn tehtävään kun pienem­mis­sä joutuu tekemään vähän kaikkea, ja sitä kaut­ta tuot­tavu­us yleis­es­ti ottaen on suurem­pi. Esimerkik­si rönt­gen­hoita­ja voi keskit­tyä rönt­genku­vauk­si­in. Se että tästä pitäisi rankaista pienem­mäl­lä pal­ka­lla on omi­tu­inen ajatus.

    Tämän takia asiantun­ti­ja-alat keskit­tyvät kaupunkei­hin: enem­män väkeä, isom­mat yksiköt ja yri­tys­ketjut. Esimerkik­si sitä IT-toim­intaa mis­sä minä olen mukana ei käytän­nössä voi Suomes­sa pyörit­tää kuin Helsinkissä, tarvit­tavaa asiantun­ti­japoo­lia ei yksinker­tais­es­ti voi olla kuin isos­sa yliopis­tokaupungis­sa. Sama jut­tu monel­la muul­lakin allal­la. Etänä ei voi tehdä mitään mitä ei voisi tehdä paikan pääl­lä ilman kaikkia etä­työn ongelmia.

    Ja oman asun­non arvo kasvu on vauras­tu­mista vain jos voi vai­h­taa halvem­paan. Kulu­na omis­tusasum­i­nen ei ole sen kum­mem­pi kuin vuo­rakaan, omis­tusasu­ja mak­saa implisi­it­tistä vuokraa joka on yhtä suuri kuin asun­non arvon tuot­to muu­na sijoituksena.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.