Älykkäät muodostavat valtioita vai kehittävätkö valtiot älykkyyttä

Minun oli­si tie­tys­ti poliit­ti­ses­ti vii­sas­ta lopet­taa kes­kus­te­lu älyk­kyys­tut­ki­muk­ses­ta pikai­ses­ti ja vie­lä vii­saam­paa oli­si ollut olla aloit­ta­mat­ta sitä lain­kaan, mut­ta minä­pä en ole­kaan enää polii­tik­ko. Kuten joku tääl­lä sanoi, vai­ke­ne­mi­nen näis­tä tut­ki­muk­sis­ta tai nii­den epä-älyl­li­nen pois selit­tä­mi­nen vain ruok­kii nii­tä äärim­mäi­syy­sih­mi­siä, joi­den tem­mel­lys­kent­tä­nä nämä rasis­mia ruok­ki­vat tut­ki­muk­set nyt ovat.

En ole syven­ty­nyt kan­so­jen väli­siin älyk­kyy­se­roi­hin huo­lel­li­ses­ti, mut­ta vai­ku­tel­mak­si on tul­lut, että ihmi­set ovat älyk­kääm­piä maissa,joissa on val­lin­nut pit­kään jär­jes­täy­ty­nyt yhteis­kun­ta (Kii­na) , kun taas luon­tois­ta­lau­des­sa elä­neil­lä hei­moil­la asiat ovat huo­nom­min. Nyt pitäi­si enää tie­tää, kum­pi oli ensin, muna vai kana?

1) Onko niin, että vain älyk­käät kan­sat pys­ty­vät muo­dos­ta­maan val­tioi­ta ja val­tion ole­mas­sao­lo toi­saal­ta pal­kit­see kyvys­tä abstrak­tiin ajat­tel­luun, jol­loin syn­tyy kog­ni­tii­vi­siä kyky­jä suo­si­va valin­ta­pai­ne. Tätä voi vie­lä täy­den­tää meka­nis­mil­la ale­ne­vas­ta sää­ty­kier­ros­ta, jota Tie­de­mies kuvaa blo­gis­saan jokin aika sit­ten. Jos tämä pitää paik­kan­sa, erot ovat geneet­ti­siä ja vai­keas­ti kor­jat­ta­vis­sa. Jos näin on, tätä­kään tie­toa ei pidä antaa ääri­koi­keis­to­lais­ten uus­nat­sien yksi­noi­keu­dek­si, vaan huma­nis­tien­kin on osat­ta­va ottaa se huo­mioon omis­sa aja­tuk­sis­saan. Sil­loin Afrik­kaa ei pidä pak­ko­mo­der­ni­soi­da eikä Austra­lian abo­ri­gi­naa­le­ja yrit­tää sopeut­taa län­si­mai­seen elä­mään. Onhan moni vaa­ti­nut alku­pe­räis­kult­tuu­rien suo­je­le­mis­ta län­si­mai­suu­del­ta aivan muis­ta syistä.

2) Onko niin, että “van­hois­sa kult­tuu­reis­sa” las­ta ympä­röi abstrak­tia ajat­te­lua kehit­tä­vä kas­vu­ym­pä­ris­tö toi­sin kuin luon­non­kan­so­jen paris­sa vart­tu­neil­la. Eihän lap­si opi puhu­maan­kaan, ellei­vät aikui­set hänel­le puhu. Jos näin on, nuo sinän­sä huo­mat­ta­vat erot kyvys­sä abstrak­tiin ajat­te­luun väis­ty­vät kehi­tyk­sen myö­tä. Kehi­tys kui­ten­kin vie suku­pol­ven tai kak­si. Ihmi­mil­li­sen päöä­oman kehit­tä­mi­sen pitäi­si täl­löin olla kes­kei­sel­lä sijal­la kehi­ty­syh­teis­työs­sä. Ravin­non riit­tä­vyy­del­lä ja moni­puo­li­suu­del­la on myös huo­mat­ta­va vaikutus.

Me emme voi tie­tää, kum­pi teo­ria pätee tai jos molem­mat päte­vät, mikä on nii­den suh­teel­li­nen mer­ki­tys. Blo­gis­sa­ni käy­dys­tä kes­kus­te­lus­ta pää­tel­len meil­lä on näkö­jään kai­kil­la suu­ret emo­tiot sen suh­teen, miten toi­voi­sim­me asian ole­van. Jokai­nen näyt­tää usko­van omien halu­jen­sa mukai­seen maailmaan.

Vaih­toeh­to yksi on hel­pom­pi perus­tel­la, mut­ta juu­ri Suo­mi ja suo­ma­lai­set ovat esi­merk­ki vaih­toeh­don kak­si puo­les­ta. Asi­aa, jota kou­lu­jen his­to­rian tun­nil­la ei juu­ri ope­te­ta on, että suo­ma­lai­sia pidet­tiin pari­sa­taa vuot­ta sit­ten tyh­mi­nä maa­lais­tol­loi­na. Venä­läi­nen ken­raa­li­ku­ver­nöö­ri rapor­toi Pie­ta­riin, ettei suo­ma­lai­sil­la tule kos­kaan ole­maan sijaa Euroo­pan sivis­tys­kan­so­jen jou­kos­sa. Aika hyvin täs­sä kui­ten­kin on kan­sa­kun­ta­na noustu.

Maa­lai­sia on aina pidet­ty tyh­mi­nä, kos­ka vain kau­pun­ki­lai­sis­sa elin­kei­nois­sa tar­vit­tiin älyk­kyyt­tä. Geneet­ti­ses­ti ei maa­lai­set ja kau­pun­ki­lai­set tus­kin kui­ten­kaan ovat pal­jon eronneet.

Vii­den kym­me­ne vuo­den kulut­tua tie­däm­me enem­män. Ken elää, hän näkee.

PS.

MIni­merk­ki tei­de­mies on avan­nut toi­sen yhteis­kun­nal­li­sem­man blo­gin , Gor­dio­nin sol­mu, jon­ka ensim­mäi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa hän kom­men­toi blo­gil­la­ni käy­tyä kes­kus­te­lua. Se kir­joi­tus kan­nat­taa käy­dä lukemassa!

76 vastausta artikkeliin “Älykkäät muodostavat valtioita vai kehittävätkö valtiot älykkyyttä”

  1. En ole syven­ty­nyt kan­so­jen väli­siin älyk­kyy­se­roi­hin huo­lel­li­ses­ti, mut­ta vai­ku­tel­mak­si on tul­lut, että ihmi­set ovat älyk­kääm­piä maissa,joissa on val­lin­nut pit­kään jär­jes­täy­ty­nyt yhteis­kun­ta (Kii­na) , kun taas luon­tois­ta­lau­des­sa elä­neil­lä hei­moil­la asiat ovat huo­nom­min. Nyt pitäi­si enää tie­tää, kum­pi oli ensin, muna vai kana?”

    Kuu­lem­ma Mon­go­lias­sa kan­sa menes­tyy älyk­kyys­tes­teis­sä yhtä hyvin kuin Kii­nas­sa­kin. Mon­go­lia on sil­ti köy­hä kehi­tys­maa, jon­ka väes­tös­tä pää­osa on aron paimenia.

    Läh­de:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Template:IQ_and_the_Wealth_of_Nations

  2. Kor­jat­tu versio.
    kor­jaa­tu versio

    Kysyn Osmol­ta, että “älyk­kyys suh­tees­sa mihin”; Hen­gis­sä­py­sy­mi­seen, pelaa­mi­seen osa­ke­mark­ki­noil­la, hoi­taa ihmis­suh­tei­ta, menes­ty­mi­seen poli­tii­kas­sa vai mihin. Älyk­kyyt­tä voi­daan mita­ta. Se on fak­ta, mut­ta se ei ker­ro menestymisestä.

    Toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na jaet­tiin 191 vapau­den­ris­tin man­ner­heim­ris­tin toi­sen­luo­kan mita­lia. Nämä ihmi­set menes­tyi­vät sil­loin. Monet eivät myö­hem­min menes­ty­neet elä­mäs­sään enem­pää kuin muut. Ehkä jon­kin koh­dal­la maa­il­man tilan­ne rat­kai­si, kum­mal­ta puo­len ris­tik­koa elä­mää kat­soi, kuten tun­te­mat­to­mas­sa Kar­ju­lan koh­dal­la Lin­na sanoo.

    Jos nyt syt­tyi­si sota, sopii kysyä, kei­den äly riit­täi­si hen­ki­lö­koh­tai­seen menes­tyk­seen. Mie­les­tä­ni äly on evo­luu­tios­sa menes­ty­mi­sen tae vain niis­sä olo­suh­teis­sa, jot­ka kul­loin­kin vallitsevat.

    Minul­le on jää­nyt epä­sel­väk­si, mitä Osmo äly­kes­kus­te­lul­la lopun­pe­rin hakee. Onko tavoit­tee­na vain aka­tee­mi­nen puhe sii­tä, mitä äly on. Se on hyvä aihe kes­kus­te­luun, johon vas­taus­ta ei ole (siis aka­tee­mi­nen kysymys).

  3. (Eksyin taas kir­joit­ta­maan pidem­min. Osin tämän blog­gauk­sen, osin tie­de­mie­hen blog­gauk­sen syn­nyt­tä­mien aja­tus­ten myö­tä. Totea, jos haluat jon­kin­lai­sia pituus­ra­jo­ja kan­na­no­toil­le. Blo­gi­han ei ole lukijoiden.)

    Eri­lai­set evo­luu­tio­ym­pä­ris­tön pai­neet, haas­teet ja edel­ly­tyk­set teke­vät älyk­kyy­des­tä valin­tae­dun, tätä valin­tae­tua tuke­maan syn­tyy kult­tuu­ril­li­nen kehi­tys. Kehi­tys joh­taa kokei­lun ja ereh­dyk­sen, etsi­mi­sen kaut­ta yhä moni­mut­kai­sem­piin rakenteisiin.

    Ympä­ris­tön mer­ki­tys­tä ei tule vähä­tel­lä. Jar­red Dia­mond on perus­tel­lut hyvin joh­don­mu­kai­ses­ti ja oival­ta­vas­ti kuin­ka kotie­läi­met ja vil­je­ly­kas­vit yhteis­pa­ket­ti­na ovat vai­kut­ta­neet yhteis­kun­tien kehi­tyk­seen (ja lisäi­sin, että ilman muu­ta myös älyk­kyy­den ase­maan valintaetuna).
    Dia­mond tote­aa, että vain Lähi-idäs­tä ja Kii­nas­ta löy­tyi riit­tä­vä paket­ti moder­nien sivi­li­saa­tioi­den kehit­ty­mi­sel­le. mm. nykyi­sen Mek­si­kon alu­eel­la asu­neet inti­aa­nit käyt­ti­vät kek­si­mään­sä pyö­rää lelui­hin, kos­ka veto­juh­dik­si kesy­tet­tä­viä eläi­miä ei ollut saa­ta­vil­la. Tai oli­si ollut joi­den­kin sato­jen kilo­met­rien pääs­sä, mut­ta välis­sä oli ylit­se pää­se­mä­tön maas­to. Myös­kään Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­ta Afri­kas­ta ei löy­ty­nyt veto­juh­tia kesy­tet­tä­väk­si. Ruo­kaa sen sijaan riit­ti run­saas­ti kerät­tä­väk­si ja met­säs­tet­tä­väk­si. Samoin oli Australiassa.

    Juu­ta­lais­ten kor­kea älyk­kyys selit­tyy myös valin­tae­dul­la. Vuo­si­sa­to­jen ajan juu­ta­lai­sil­ta oli monen amma­tin har­joit­ta­mi­nen Euroo­pas­sa laa­jal­ti kiel­let­ty. Sal­lit­tu­jen ammat­tien jou­kos­sa oli kui­ten­kin useam­pia älyk­kyyt­tä vaa­ti­nei­ta ammat­te­ja. Näi­hin ammat­tei­hin ja hyviin ase­miin vali­koi­tu­neet pää­si­vät myös lisään­ty­mään tehokkaammin.

    Tämä on kar­keah­kos­ti toi­mi­va yleis­maa­il­mal­li­nen selitysmalli.

    Jos toteat, ettei län­si­mai­ta tai moder­nia yhteis­kun­taa tule vält­tä­mät­tä viedä/pakottaa jol­le­kin alueil­le, niin kään­täen, pätee­kö tämä lai­na­lai­suus myös vas­tak­kai­seen suun­taan: tie­tyil­tä alueil­ta ei vält­tä­mät­tä tule suu­ris­sa mää­rin sal­lia moder­nei­hin län­si­mai­hin suun­tau­tu­vaa maa­han­muut­toa, jos kuvaa­ma­si yhteis­mi­tat­to­muus on todellinen?

    Tuen vah­vas­ti alem­man osaa­mis­ta­son hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan käsit­teen teo­re­ti­soi­mis­ta, mut­ta yri­tä­pä ehdot­taa täl­lais­ta kehi­tys­maa­tut­ki­muk­sen marx-hen­ki­sil­le pro­fes­so­reil­le tai vih­rei­den kehi­ty­syh­teis­työ-ohjel­maa sor­vaa­val­le työryhmälle?

    Alku­pe­räi­sen kult­tuu­rin suo­je­le­mi­nen on huma­nis­ti­seen (humaa­niin) teo­ria­ke­hyk­seen aika huo­nos­ti aset­tu­va käsi­te. Hyvin pal­jon näis­tä kult­tuu­reis­ta on soti­nut ja sotii räi­keäs­ti humaa­ne­ja arvo­ja vas­taan. Ylei­ses­ti olen sitä miel­tä, että tär­keim­piä kult­tuu­re­ja ovat ne, joi­ta ihmis­kun­ta ei vie­lä ole kehit­tä­nyt, enkä ehdoin tah­doin haluai­si tuo­mi­ta saa­ti avus­taa ketään jää­mään laa­jal­ti kehit­ty­mät­tö­mään kulttuuriinsa.

    (Pahoit­te­lut välil­li­ses­tä poik­kea­mi­ses­ta alku­pe­räi­ses­tä aihees­ta, mut­ta asiayh­teys säilyy)

    Län­si­mai­seen popu­laa­ri­kult­tuu­riin on hyvin vah­vas­ti piir­ty­nyt sel­lais­ten kir­jai­li­joi­den kuten Her­man Mel­vil­len kuvaa­ma pri­mi­tii­vi­sen neit­seel­li­syy­den myyt­ti (…the­se Edens of the South Seas, bles­sed with fer­ti­le soils and peopled with hap­py nati­ves, many being yet uncon­ta­mi­na­ted by the con­tact of civi­liza­tion, will long remain uns­poi­led in their simplici­ty, beau­ty, and puri­ty…), jon­ka vas­ta­pai­nok­si voi lukea vaik­ka­pa Austra­lian die­rien hau­ta­jais­me­nois­ta, esim. kir­jas­ta The His­to­ry of World Reli­gions 10th edi­tion, David S. Noss. Tai mik­si­käs ei Ats­teek­kien ja Inko­jen ihmi­suh­ri­me­nois­ta, paw­nee-inti­aa­nien raa­kuu­den ihan­noin­nis­ta, Poly­ne­sian Mao­rien… Afri­kan Mang­bet­tu­jen ja Niam-Nia­mien (monien mui­den ani­mis­tien ohel­la) suh­tau­tu­mi­ses­ta ihmis­syön­tiin (vaik­ka­pa tut­ki­mus­mat­kai­li­ja Georg August Schwein­furt­hin kuvaus), Poh­jois-Ame­ri­kan eski­moi­den lais­ta kos­kien ei-toi­vot­tu­ja vas­ta­syn­ty­nei­tä, Intias­sa ylei­ses­tä tavas­ta polt­taa les­ki kuol­leen mie­hen­sä mukana (…) 

    Kolo­nia­lis­min muka­na tul­leen län­si­mai­den tahol­ta usein pako­te­tun yhteis­kun­ta- ja kult­tuu­ri­muu­tok­sen jäl­jil­tä meil­tä on laa­jal­ti hävin­nyt käsi­tys sii­tä, mitä kult­tuu­ri todel­la on voi­nut olla. Tähän yhden 1900-luvul­la vie­lä laa­jal­ti doku­men­toi­dun poik­keuk­sen on tar­jon­nut Papua-Uuden-Gui­nean kan­ni­ba­lis­min (täy­sin kult­tuu­rin val­ta­vir­taa, sii­nä mää­rin, että rupe­si aiheut­ta­maan laa­jas­ti eri­lai­sia aivo­sai­rauk­sia) doku­men­toi­tu kuvaa­mi­nen. Myös mm. Jour­ney­man Pic­tu­res of Lon­do­nin repor­taa­si Sier­ra-Leo­nes­ta ja Libe­rias­ta 1980-luvun puo­li­vä­lin tie­noil­ta. Har­va käsit­tää, että täl­lais­ta tapah­tui hyvin laa­jal­ti, ei miten­kään mar­gi­naa­li­ses­ti, ympä­ri moder­nin ulko­puo­lis­ta maa­il­maa. Ulko­puo­lel­la sen maa­il­man, jos­sa älyk­kyys kehit­tyi vah­vem­min ja arvos­te­tum­min valin­tae­tu­na. Kes­kiai­kai­nen kato­li­lai­suus on vie­lä hyvin kau­ka­na niis­tä syvyyk­sis­tä, joi­hin ihmis­kult­tuu­ri on pys­ty­nyt vajoa­maan (tai ehkä tar­kem­min, jos­ta ihmis­kult­tuu­ri ei ole löy­tä­nyt nousua ylös).

    Nyky­päi­vän ilmiöis­tä voi­daan nos­taa esil­le mm. ser­kus­ten väli­set avio­lii­tot, jot­ka ovat mm. Pakis­ta­nis­sa ja Euroo­pan pakis­ta­ni­lais­ten kes­kuu­des­sa hyvin ylei­siä (aina­kin 55% Bri­tan­nian pakis­ta­ni­lai­sis­ta nai oman ensim­mäi­sen serk­kun­sa, läh­de BBC:n tut­ki­va jour­na­lis­mi). Täl­lai­sen vai­ku­tus gee­ni­poo­lil­le ja peri­mäl­le on tie­tys­ti vaa­ral­li­sen dege­ne­roi­va, ennen­ai­kai­sia lap­si­kuo­le­mia myö­ten. Tämä on yksi esi­merk­ki sivis­tyk­sen kyvyt­tö­myy­des­tä puo­lus­taa itse­ään. Ser­kus­ten välis­ten avio­liit­to­jen (ja luon­nol­li­ses­ti lisään­ty­mi­sen) pitäi­si olla Euroo­pas­sa lail­la kiellettyä.

    Itse olen opti­mis­ti, enkä usko Fuku­yama­lai­seen his­to­rian lop­puun. Olen sii­nä mie­les­sä neo-moder­nis­ti, että alle­kir­joi­tan täy­sin ehdoit­ta kriit­ti­sen ajat­te­lun ole­van kes­kei­sen täh­del­lis­tä yhteis­kun­nan ihmi­sar­voi­sel­le kehit­tä­mi­sel­le, ja rela­ti­vis­min ja suvait­se­vai­suu­den ole­van yhteis­mi­tat­to­mia, toi­sin sanoen rela­ti­vis­min ole­van vastuuttomuutta.
    21. vuo­si­sa­dan kari­kois­ta (men­nees­tä maa­il­mas­ta, post-moder­nis­mis­ta ja ympä­ris­tö­tu­hois­ta) sel­vi­tes­sään kriit­ti­sel­lä neo-moder­nis­mil­la auke­aa hui­keat näkö­alat las­ten­las­ten­lap­siem­me maa­il­maan. Ihmi­sen kes­ki-ikä voi 200 vuo­den pääs­tä olla 150 ikä­vuot­ta, kaik­kien ihmi­sen yhtei­sel­lä, suvait­se­vai­sel­la, kult­tuu­ril­li­ses­ti ja “rodul­li­ses­ti” moni­vä­ri­sel­lä, uut­ta luo­val­la, etsi­väl­lä, inno­va­tii­vi­sel­le, innos­tu­neel­la, ympä­ris­töl­tään hyvin­voi­val­la pla­nee­tal­la. En pidä tätä ollen­kaan mah­dot­to­ma­na. Kehi­tys tapah­tuu eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti men­nei­siin vuo­si­sa­toi­hin näh­den, väli­mat­kat ja ‑ajat ovat lyhen­ty­neet. Mut­ta kuva on kui­ten­kin äärim­mäi­sen etäi­nen. Yksi mah­dol­li­suus monien joukossa.

    Vain jär­jel­li­nen ja sivis­ty­nyt maa­il­ma voi toi­mia tuon kehi­tyk­sen vetu­ri­na ja hei­jas­tu­va­na vai­kut­ti­me­na. Sik­si on ehdot­to­man, täy­sin väis­tä­mät­tö­män tär­ke­ää, että jär­jel­li­nen ja sivis­ty­nyt, tie­tee­seen, vapau­teen, uuden luo­mi­seen paneu­tu­va maa­il­ma säi­lyt­tää oman elin­voi­mai­suu­ten­sa ja tur­vaa oman ter­veen, kohee­siol­taan dynaa­mi­sen ole­mas­sao­lon­sa, toi­sin sanoen väes­tö­ra­ken­teen­sa (yhteis­kun­ta on ihmi­sen­sä) eikä ris­kee­raa toi­mi­vuut­taan dege­ne­roi­tu­mal­la sisäis­ten ris­ti­rii­to­jen repi­mäk­si oman nykyi­syy­ten­sä ja immigroi­tu­van men­neen välil­lä. Oli tämä men­nyt sit­ten bio­lo­gis­ta tai kult­tuu­ril­lis­ta, jot­ka ovat kul­ke­neet käsi kädes­sä (kuten mm. Dia­mon­din esi­tys­tä laa­jen­taen voi­daan osoit­taa, ja myös mui­den periy­ty­vien poten­ti­aa­lien kuin vain älyk­kyy­den osal­ta. Tem­pe­ra­ment­ti yhte­nä sel­keim­min todet­ta­vis­ta ja luo­vuus taa­sen vai­keam­min todennettavana.).

    Älyk­kyys kuten kult­tuu­ri — mitä kes­kus­te­lua sanot nyt voi­va­si käy­dä, kun et ole enää polii­tik­ko — liit­tyy laa­jem­paan kes­kus­te­luun korrektiudesta. 

    Kor­rek­tius on kon­struk­tio. Pyr­ki­mys pal­jau­teen on todellisuus.
    Havain­noit­si­jan, kuten yhteis­kun­ta­teo­ree­ti­kon, näkö­kul­mas­ta miten maa­il­ma on, miten asiat tosia­sial­li­ses­ti ovat, todel­li­suu­tem­me “vain on”. X on tai ei ole — tai X on z mää­rin Y, mut­ta joka­ta­pauk­ses­sa X “vain on”, emme­kä pys­ty sitä omil­la näke­myk­sil­läm­me, toi­veil­lam­me tms. muut­ta­maan. Vain lähes­ty­mään, arvioi­maan, pohtimaan (…) 

    Post-moder­ni vaih­toeh­to: pal­jaan totuu­den etsi­mi­sen värit­tä­mi­nen omil­la ennak­ko­kä­si­tyk­sil­läm­me ja tun­teil­lam­me erkaan­nut­taa mei­tä kriit­ti­sen ajat­te­lun hyvin­voin­nin kehi­tyk­sel­le aset­ta­mil­ta vaateilta.

    Täten olen osit­tain eri miel­tä rela­ti­vis­ti­ses­ta totea­muk­ses­ta­si “jokai­nen halu­aa uskoa omien halu­jen­sa mukai­seen maa­il­maan” läh­tö­koh­ta­na, vaik­ka en ollen­kaan kysee­na­lais­ta sen yleis­tä yhteis­kun­nal­lis­ta esiin­ty­mis­tä. Kun tätä todel­li­suut­ta ymmär­tää tark­kail­la omal­la koh­dal­laan, sitä pys­tyy myös vält­tä­mään. Ei ole aina emo­tio­naa­li­ses­ti help­poa edus­taa stig­ma­ti­soi­via, sosi­aa­li­ses­ti pai­no­las­til­li­sia näke­myk­siä. Neo-moder­nis­ta näkö­kul­mas­ta fak­ti­suu­teen pyr­ki­mi­ses­tä luo­pu­mi­nen oli­si peri­aat­teen­sa myy­mis­tä, ja arvo­jen­sa ris­kee­raa­mis­ta (perus­te­lu­kos­ke­tuk­sen katkeaminen).

    -

    Saat­ko muu­ten jat­ku­vas­ti näi­hin ket­jui­hin jul­kai­se­mat­ta jää­viä vies­te­jä, jois­sa esi­te­tään joten­kin äärioi­keis­to­lai­sia, xeno­fo­bi­sia tai jopa uus­nat­sis­ti­sia kannanottoja?

    Mein Kamp­fia luke­nee­na (kyl­lä, otin sen myös äsken hyl­lys­tä kun tämä kysy­mys rupe­si askar­rut­ta­maan) en ole kyl­lä toiseuskriittisessä(oli toi­seus sit­ten bio­lo­gis­ta tai kult­tuu­ril­lis­ta, ~90% kes­kus­te­lu­vo­luu­mis­ta kult­tuu­ril­lis­ta) suo­men­kie­li­ses­sä dia­lo­gis­sa tör­män­nyt juu­ri yhteen­kään maa­il­man juu­ta­lais­ten sala­lii­tos­ta höpöt­tä­nee­seen (“the poi­son of the inter­na­tio­nal World jew”, jota Hit­ler jak­soi pau­ha­ta 700 sivua), vaik­ka jouk­koon mah­tuu toki monen­lais­ta ei-toi­vot­tua aines­ta, jot­ka eivät mää­ri­tä koko­nai­suut­ta sen enem­pää kuin Mar­kus Dra­ke, Pent­ti Lin­ko­la “ei ole enää muu­ta kei­noa kuin mur­ha­ta ihmi­set?” ja eläin­ten­va­pau­tus­rin­ta­ma­lai­set mää­rit­tä­vät vihreitä.

    Koko kysy­mys vää­ris­tyy, jos kään­ne­tään asiois­ta argu­men­toi­mi­nen hen­ki­löis­tä yleistämiseen.

    Käsit­tääk­se­ni tän­ne on kir­joit­ta­nut pal­jon “hal­la-aho­lai­sia”. He ovat mui­nais­kirk­kos­laa­vin kehi­tyk­ses­tä väi­tel­leen Toh­to­ri Jus­si Hal­la-ahon vie­ras­kir­jaan syn­ty­neen haja­nai­sen kes­kus­te­lu­ryh­män jäse­niä. Uskoak­se­ni Hal­la-aho mm. on toden­nut kan­nat­ta­van­sa kult­tuu­riyh­teen­so­pi­vien työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa, jos tar­vet­ta maa­han­muu­tol­le on. Hänen kir­joi­tuk­siin­sa voi tutus­tua osoit­tees­sa: http://www.halla-aho.com/scripta/

    On makaa­be­ria käyt­tää poh­jim­mil­taan euroop­pa­lais­ta sivis­tys­kä­si­tet­tä (ja mm. väki­val­lat­to­muut­ta) kan­nat­ta­vis­ta tahois­ta sel­lais­ten his­to­rial­lis­ten liik­kei­den nimiä, jot­ka edus­ti­vat näi­den arvo­jen anti­tee­se­ja. Lähem­pä­nä nat­sien toi­min­taa ovat vaik­ka­pa ääri­va­sem­mis­to­lai­set auto­no­mis­tit, joi­ta on mus­ti­ne hup­pui­neen tavat­tu aika ajoin kv. kokous­ten ympäriltä.

    Onko kukaan oikeas­ti raken­ta­mas­sa jotain etnis­tä val­kois­ta Suo­mea? Vähin­tään yhtä usein puhu­taan Euroo­pas­ta kuin Suo­mes­ta, ja aina­kin omat suku­juu­re­ni ovat Venä­jäl­tä, Puo­las­ta ja mis­tä lie, pie­nem­mäl­tä osal­taan kan­ta­suo­ma­lai­sia ja mie­les­tä­ni kai­kil­la ihmi­sil­lä on peri­aat­tee­na yhtä­läi­nen uni­ver­saa­li ihmi­sar­vo, ja pidän sitä yle­vä­nä tavoiteltavana.

    Hen­ki­sek­si koti­maak­si käy­köön vaik­ka roman­ti­soi­tu kuvaus 1920-luvun Parii­sis­ta, johon kitey­tyy euroop­pa­lai­sen kehi­tyk­sen, kult­tuu­ril­li­sen, tai­teel­li­sen, poliit­ti­sen, tie­teel­li­sen — ja myös älyl­li­sen… nuo­ri, into­hi­moi­nen, luo­va kauneus.

    Kehi­tys­voi­ma joka raken­taa älyk­kääm­pää maa­il­maa tyhmemmillekin.

    Vie­lä älyk­kyys­käy­rän ja menes­ty­mi­sen suh­tees­ta, tote­ai­sin vas­tak­kai­sen lai­dan muu­ta­maan pro­sen­tin kym­me­nek­seen sijoittuvana(syntyneenä?), että (Csikszen­mi­ha­lyin kuvaa­man) flown saa­vut­ta­mi­nen ympä­röi­vän yhteis­kun­nan kans­sa ei ole aina kovin help­poa, ja sen hake­mi­nen voi suun­tau­tua esim. monen mie­les­tä täy­sin tur­han­päi­väi­seen ja nar­sis­ti­seen yhteis­kun­ta­teo­reet­ti­seen pak­ko­miel­tee­seen tai muu­hun jär­jet­tö­myy­teen. “Tyh­mem­mil­lä” on var­mas­ti pal­jon fik­sum­paa teke­mis­tä klo 3–5 yöllä.

    En epäi­le, ettei­kö Gins­ber­gin How­lin ensim­mäi­seen riviin “I saw the best minds of my gene­ra­tion destro­yed by
    mad­ness” liit­tyi­si jon­kin­lai­nen uni­ver­saa­li totuus. Huip­pu­lah­jak­kai­ta ihmi­siä on hyvin mah­dol­li­ses­ti enem­män syr­jäy­ty­nei­nä, nar­ko­maa­nei­na, sosi­aa­li­ses­ti toi­min­ta­ky­vyt­tö­mi­nä bi-polaa­rei­na ja myös lai­tos­tu­nei­na (Kivi, Wal­ta­ri mm.) kuin yhteis­kun­nan kes­kei­sis­sä vai­ku­tus­a­se­mis­sa. Syn­ty­mi­nen tapah­tuu laa­jem­paan ympä­ris­töön, jota ei ole tar­koi­tet­tu eikä raken­net­tu hei­dän ehdoil­laan ja tulok­se­na on hyvin usein jon­kin­lai­nen konflikti.

    (En viit­si edes pala­ta kat­so­maan, kuin­ka pit­käs­ti tuli kir­joi­tet­tua. Tämän tilan­kaap­pauk­sen jäl­keen lie­nee vähin­tään koh­tuul­lis­ta, että otan reip­paas­ti paus­sia tähän blo­giin kirjoittamisesta.)

  4. PS

    Luu­len, että tämä voi­si Osmoa­kin kiinnostaa.

    Malawis­sa syn­ty­nyt brit­ti Nic­ho­las Shax­son on tut­ki­nut kysy­mys­tä, mik­si luon­non­va­roil­taan rik­kaat Afri­kan val­tiot, ovat hyvin­voin­ti-indek­sil­lä mitat­tu­na kaik­kein köy­him­piä, vaik­ka ovat saa­neet sato­ja mil­jar­de­ja mm. öljy­ra­ho­ja. Vas­taus: Kos­ka luon­non­rik­kau­det syn­nyt­tä­vät kor­rup­tio­ta, dik­ta­tuu­re­ja (val­las­ta luo­pu­mi­nen = rik­kauk­sis­ta luo­pu­mi­nen), sveit­si­läi­siä ja yhdys­val­ta­lai­sia pank­ki­ti­le­jä, omis­tuk­sia vero­pa­ra­tii­seis­sa„ lai­min­lyö­dyn väes­tön kapi­naa ja sisäl­lis­so­tia, uuden hal­lin­non kor­rup­toi­tu­mis­ta ja tämän kehi­tyk­sen kierrettä. 

    Shax­so­nin hyvin mie­len­kiin­toi­nen ehdo­tus: kv. yhteis­työs­sä tilan­net­ta pyrit­täi­siin muut­ta­maan siten, että val­tio-omis­tei­sis­ta luon­non­va­rois­ta ei mak­set­tai­si suo­raan maan hal­lin­nol­le, vaan kan­sa­lais­palk­ka­na ko. maan asuk­kail­le! Aja­tus on pidem­män täh­täi­men kehi­tys­ta­voit­tee­na aina­kin lisä­työs­tä­mi­sen ja poh­ti­mi­sen arvoinen.

  5. /*“Asiaa, jota kou­lu­jen his­to­rian tun­nil­la ei juu­ri ope­te­ta on, että suo­ma­lai­sia pidet­tiin pari­sa­taa vuot­ta sit­ten tyh­mi­nä maa­lais­tol­loi­na. Venä­läi­nen ken­raa­li­ku­ver­nöö­ri rapor­toi Pie­ta­riin, ettei suo­ma­lai­sil­la tule kos­kaan ole­maan sijaa Euroo­pan sivis­tys­kan­so­jen joukossa.”*/

    Kun Venä­läi­nen pitää jotain tyh­mä­nä tar­koit­taa se tiet­tyä asi­aa, nimit­täin hyväuskoisuutta. 

    Tyhmyys/hyväuskoisuus on jat­ku­nut sen jälkeenkin.

    Venä­läi­set­hän sysä­si­vät rei­lu 15v sit­ten Siad Bar­ren Mos­ko­vas­sa kou­lu­tet­tu­na ole­van soma­li­po­ru­kan Suo­ma­lai­sen veron­mak­sa­man kus­tan­ta­maan täy­si­hoi­toon. Venä­läi­set ymmär­si, että ko poruk­ka EI rikasta.

  6. Paa­saa­mi­sen kes­kel­tä bon­ga­sin Ats­tee­kit ja Inkat. Kan­nat­taa muis­taa, että näi­tä kult­tuu­re­ja ei ehkä ole mitään jär­keä pitää “alku­pe­räis­kult­tuu­rei­na” aina­kaan ero­tuk­se­na euraa­sia­lai­sis­ta jon­kin­lai­seen val­tioon ja moni­mut­kai­seen työn­ja­koon perus­tu­vis­ta kult­tuu­reis­ta. Sekä Ats­teek­kien että Inko­jen kult­tuu­rit oli­vat kaupunkikulttuureita.

  7. Älyk­kyy­des­tä kes­kus­te­lu on vai­ke­aa ja vaa­ral­lis­ta, kos­ka älyk­kyys on koh­tuut­to­man yliarvostettua.

    Oikeas­ti­han meis­tä tekee ihmi­siä yli­ver­tai­nen kykym­me mat­kia ja valeh­del­la. Kyke­nem­me aset­tu­maan toi­sen ase­maan (empa­tia) ja sen vuok­si oppi­maan mat­ki­mal­la mui­ta. Jo lähei­sim­mäl­tä suku­lai­sel­tam­me, sim­pans­sil­ta, tämä kyky puut­tuu lähes koko­naan. Sim­pans­si­kin siis kyke­nee rat­ko­maan ongel­mia, ja oppi­maan sen seu­rauk­se­na, mut­ta ei kyke­ne ihmi­sen tavoin oppi­maan näh­des­sään laji­to­ve­rin­sa rat­kai­se­van ongelman.

    Rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa ovat ns. pei­li­so­lut, eli “empa­tia­neu­ro­nit”, joi­den puut­tu­mi­nen tai vau­rioi­tu­mi­nen aiheut­taa autismia.
    Mie­len­kiin­toi­sem­paa kuin äly­kyy­den tut­ki­mi­nen, oli­si tut­kia empa­tia­ky­kyä. Onko esi­mer­kik­si rasis­ti­ses­ti ajat­te­le­vil­la ihmi­sil­lä kyse hei­kos­ti kehit­ty­neis­tä pei­li­so­luis­ta, eli lie­väs­tä autis­mis­ta. Autis­tit­han ovat usein poik­keuk­sel­li­sen älykkäitä.

  8. Vanh — nen ja L — nn (nimet sala­kir­joi­tet­tu jot­tei­vat ko. hen­ki­löt koki­si itse­ään lou­ka­tuk­si tai blo­gin­pi­tä­jä poten­ti­aa­li­ses­ti lain­rik­ko­jak­si) mää­rit­te­li­vät noin puo­let afrik­ka­lai­sis­ta debii­leik­si (ÄO 50–69). Nyt luen­kin, että tut­ki­mus­tu­los ei ole ihan varma. 

    Erään maan pää­mi­nis­te­ri saa saa teh­dä aika pal­jon töi­tä, jot­ta pys­tyi­si kor­jaa­maan vahin­gon, jon­ka hänen lähei­nen suku­lai­sen­sa teki erään ete­läi­sen maan­osan asuk­kail­le — tai kysei­sen maan­osan asuk­kai­den Suo­mes­sa asu­vil­le rotukumppaneille.

  9. Pal­jon on aja­tus­vir­taa Osmon blo­gi­joes­sa vir­ran­nut, mut­ta edel­leen­kään ei ole tul­lut sel­vyyt­tä sii­hen, mis­tä puhu­taan. Eli mitä on älyk­kyys? Mitä tar­koi­tam­me, kun puhum­me “älyk­kyy­des­tä”?

    Voi­si­ko älyk­kyys olla oival­lus- tai oppi­mis­ky­kyä? Ts jos 2 hen­ki­löä samois­ta taus­tois­ta samoil­la äo-tes­ti­har­joi­tus­mää­ril­lä pää­tyy sään­nön­mu­kai­ses­ti eri tulok­siin, on toi­nen kyvyk­kääm­pi (tai tar­kem­min: nopeam­pi) oival­ta­maan eteen tul­lees­sa uudes­sa tilanteessa.

    Jos näin, niin käyt­täi­sin mie­luum­min sanaa “oppi­mis­ky­ky” sanan “älyk­kyys” (joka oli­si näin oikeas­taan tur­ha sana) sijaan. 

    Jos haluam­me antaa myös “älyk­kyy­del­le” mie­le­käs käyt­tö, niin vie­hä­tyn kol­lek­tii­vi­sen älyn aja­tuk­ses­ta. Näin ymmär­ret­ty­nä äly on sosi­aa­li­nen omi­nai­suus, eikä palau­du (ts tyh­jen­tä­väs­ti seli­ty) gee­neil­lä tai muil­la fyy­si­sen maa­il­man ilmiöil­lä. Raken­nam­me oival­luk­sem­me aiem­man varaan ja olem­me itse­näi­si­nä­kin ajat­te­li­joi­na oival­lus­ten his­to­rial­le ja sen het­ki­sel­le oival­lusym­pä­ris­töl­le vel­kaa. Tie­tees­sä tämä ins­ti­tu­tio­na­li­soi­daan lähdeviittein.

    Sekä älyk­kyy­des­sä oppi­mis­ky­ky­nä että älyk­kyy­des­sä sosi­aa­li­se­na omi­nai­suu­te­na on taus­tal­la vah­va uuden tavoit­te­lun arvos­tus. Tämä on län­si­mai­nen arvo. 

    Tai­tei­li­ja tai tie­tei­li­jä lunas­taa paik­kan­sa luo­mal­la uut­ta, oppi­mes­ta­rei­den elkei­den tai­ta­va­kaan tois­to ei rii­tä. Rät­ti­kaup­pi­aat elä­vät muo­dis­ta, auton­val­mis­ta­jat uusis­ta mal­leis­ta. Laa­dul­li­nen uutuus ei rii­tä, vaan myös mää­räl­li­ses­ti halu­taan enem­män: nopeam­min, pidem­mäl­le ja korkeammalle.

    Entä jos emme arvos­tai­si uut­ta? Sil­loin älyk­kyys­kin oli­si jotain aivan muuta.

  10. Pek­kia Rauk­ko hel­lii usein kuul­tua, täy­sin vää­rää myyttiä:

    Autis­tit­han ovat usein poik­keuk­sel­li­sen älykkäitä”

    Näin­hän ei todel­la­kaan ole, vaan:

    Suu­rin osa autis­ti­sis­ta lap­sis­ta on myös kehi­tys­vam­mai­sia, vaik­ka­kin PIENI MÄÄRÄ on älykkyydeltään
    nor­maa­le­ja. Monil­la on myös epi­lep­sia, ja näkö- ja kuu­lo­vau­riot ovat ryhmässä
    ylie­dus­tet­tui­na. Hen­ki­löt, joil­la on autis­mia muis­tut­ta­va Asper­ge­rin oireyh­ty­mä, ovat älykkyydeltään
    nor­maa­le­ja.” (ver­saa­li minun)

    läh­de:
    1/9 2004
    Joh­da­tus autismiin
    Alku­pe­räi­nen otsik­ko: Int­ro­duk­tion om autism
    Eric Zander

    Täs­sä pie­nes­sä mää­räs­sä autis­te­ja, joi­den älyk­kyys on normaali,on älyk­kyy­den jakau­ma­kin nor­maa­li. Hei­dän kes­kuu­des­saan on poik­keuk­sel­li­sen älyk­käi­tä siis samas­sa suh­tees­sa kuin mei­dän mui­den­kin keskuudessa. 

    Myy­tin poh­ja­na on nor­maa­liä­lyis­ten autis­tien tai­pu­mus koh­den­taa oppi­mis­ky­kyn­sä näin nor­mi-ihmi­sen näkö­kul­mas­ta outoi­hin asioi­hin. Ylä­ker­ras­sam­me esim. asuu autis­ti­nen kes­ki-ikäi­nen mies, joka osaa lue­tel­la jää­kie­kon SM-lii­gan jokai­ki­sen otte­lu­tu­lok­sen vuo­des­ta miek­ka ja kivi läh­tien. Samoin hän on käve­le­vä YTV:n aika­tau­lu. Hän muis­taa siis jokai­sen pää­kau­pun­ki­seu­dun lin­jan aika­tau­lun minuu­til­leen. Kos­ka aika­tau­lut muut­tu­vat puo­li­vuo­sit­tain, mah­taa sii­nä olla opetteleminen…

  11. Minä vas­ta­sin aina­kin jo kysy­myk­seen, mitä älyk­kyys on, ja muis­taak­se­ni vas­ta­si Odekin.

    Eri­lai­set tes­tit, jot­ka mit­taa­vat “hen­kis­tä suo­ri­tus­ky­kyä”- mikä mitä­kin — tuot­ta­vat saman­suun­tai­sia tulok­sia, vaik­ka ne oli­si tar­koi­tet­tu mit­taa­maan eri asioita.

    Tilas­tois­ta voi­daan löy­tää evi­dens­siä sii­tä, että on ole­mas­sa jokin teki­jä, joka aiheut­taa sen, että nämä tes­ti­tu­lok­set ovat yleen­sä saman­suun­tai­sia. Tätä saman­suun­tai­suut­ta aiheut­ta­vaa ihmi­sen omi­nai­suut­ta kut­su­taan älykkyydeksi. 

    Mää­ri­tel­mä kuu­los­taa kum­mal­ta, mut­ta sii­nä ei ole mitään ihmeel­lis­tä. Älyk­kyys on “pii­lo­muut­tu­ja”, jos­ta saa­daan evi­dens­siä lait­ta­mal­la ihmi­nen teke­mään mitä tahan­sa hen­ki­siä kyky­jä vaa­ti­vaa. Evi­dens­si ei ole kohi­na­ton­ta, kos­ka eri teh­tä­vis­sä pär­jää­mi­nen vaa­tii eri­lai­sia taitoja. 

    Täy­tyy muis­taa, että kri­tiik­ki äly­kyy­den käyt­töä koh­taan voi olla ihan hyvin vali­dia sil­lä perus­teel­la, että sitä ei voi­da suo­raan miten­kään havaita. 

    Ei kui­ten­kaan ole vali­dia väit­tää, että täl­lä ilmiöl­lä — siis sil­lä, että eri­lai­sis­sa teh­tä­vis­sä pär­jää­mi­nen ennus­taa hyvin pär­jää­mis­tä myös muis­sa teh­tä­vis­sä — ei oli­si mitään mer­ki­tys­tä ihmis­ten elä­mäs­sä. Sil­lä on mer­ki­tys­tä ja se mer­ki­tys on juu­ri sii­nä, että pär­jää­mi­nen jos­sa­kin ennus­taa pär­jää­mis­tä mis­sä tahan­sa muus­sa. Väi­te, että älyk­kyy­des­tä ei ole hyö­tyä sii­nä ja sii­nä, on vää­rä, kos­ka mää­ri­tel­män mukaan älyk­kyy­des­tä on hyö­tyä juu­ri sii­nä asias­sa, oli se asia sit­ten ihmis­suh­de­tai­dot, työ­pai­kan löy­tä­mi­nen, jne jne. 

    Hyö­ty on toki tilas­tol­lis­ta, eli on pal­jon ihmi­siä, jot­ka poik­kea­vat täs­tä sään­nös­tä. Tämän­kin vuok­si asi­aa voi kri­ti­soi­da. Voi esi­mer­kik­si sanoa, että on parem­pi kiin­nit­tää huo­mio vain nii­hin asioi­hin, jot­ka todel­la mer­kit­se­vät juu­ri sii­nä tilan­tees­sa ja tämä on ihan tot­ta. On parem­pi esi­mer­kik­si pal­ka­ta sosi­aa­li­ses­ti tai­ta­va kuin äly­käs joka ei ole, jos teh­tä­vään tar­vi­taan sosi­aa­li­ses­ti tai­ta­va. On parem­pi olla kave­rei­ta sel­lai­sen ihmi­sen kans­sa jos­ta pitää kuin sel­lai­sen joka on äly­käs mut­ta jos­ta ei pidä. Ja niin edelleen.

    Tämä on vähän niiin­kuin läh­ti­si lyö­mään vetoa käden­vään­tö­kil­pai­lus­ta, johon osal­lis­tuu iso ja lihak­si­kas mies ja pie­neh­kö ja kui­vak­ka mies. Jos ei tie­dä, että jäl­kim­mäi­nen on pai­no­luo­kas­saan maa­il­man­mes­ta­ri, niin kan­nat­taa yleen­sä vei­ka­ta sitä isompaa.

  12. Mun mie­les­tä älyk­kyys vii­me kädes­sä on syn­nyn­näis­tä, se miten sen hyö­dyn­tä­mi­seen vas­ta­taan ja kuin­ka älyk­kyys saa par­haim­man terän­sä, riip­puu ympä­ris­tös­tä. Tämä ilme­nee esim. sii­nä, mihin älyn­sä koh­dis­taa. Äly­käs ihmi­nen ei kiin­nos­tu asiois­ta, jois­sa ei koe onnis­tu­van­sa. Jon­kun mie­les­tä var­maan rank­ka väi­te, mut­ta todel­li­suus puhuu monien koh­dal­la sen puo­les­ta — ei tie­ten­kään kaik­kien. Itse uskon, että älyk­käät ihmi­set raken­ta­vat yhteis­kun­nas­taan sel­lais­ta, joka mah­dol­lis­taa tämän “älyl­li­sen terän” hyö­dyn­tä­mis­tä mm. kou­lu­tuk­sen muo­dos­sa. Suo­ma­lai­nen kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä tukee tätä kehi­tys­tä hyvin anta­mal­la kai­kil­le tasa­ver­tai­sen mah­dol­li­suu­den ilmai­sen opis­ke­lun muodossa.

    Odel­le vas­tai­sin, että älyk­käät ihmi­set muo­dos­ta­vat val­tioi­ta tuke­maan älyk­kyy­den tuke­mis­ta raken­ta­vas­sa hengessä. 

    Älyk­käil­lä­kin ihmi­sil­lä voi kui­ten­kin olla moraa­li­nen por­saan­rei­kä val­las­sa, joka joi­ta­kui­ta tur­me­lee ja ajau­du­taan nykyhetkeen.

  13. Tie­de­mies: “Tilas­tois­ta voi­daan löy­tää evi­dens­siä sii­tä, että on ole­mas­sa jokin teki­jä, joka aiheut­taa sen, että nämä tes­ti­tu­lok­set ovat yleen­sä saman­suun­tai­sia. Tätä saman­suun­tai­suut­ta aiheut­ta­vaa ihmi­sen omi­nai­suut­ta kut­su­taan älykkyydeksi.”

    Eihän tämä vas­taa kysy­myk­seen, että mitä älyk­kyys on. Tämä vas­taa kysy­myk­seen, kuin­ka älyk­kyys ilmenee.

  14. jat­koa… “älyk­kyys = jokin teki­jä, joka aiheut­taa tie­tyn­lai­sia tes­ti­tu­lok­sia” ei valai­se juurikaan

  15. Yhtä hyvin Ruso voi­si kysyä mitä pai­no­voi­ma on, eikä hyväk­syä vas­tauk­sek­si sitä, että kap­pa­leet näyt­tä­vät vetä­vän puo­leen­sa toisiaan.

  16. Rupe­si sen ver­ran mie­ti­tyt­tä­mään tämä Tie­de­mie­hen (onpa muu­ten mah­ti­pon­ti­nen nimi­merk­ki) tähän kes­kus­te­luun lan­see­raa­ma sosi­aa­li­sen taitavuuden=älyn käsi­te, että otin­pa puhe­lun Turkuun 

    Turus­ta löy­tyy Ari Kau­kiai­nen, jon­ka väi­tös­kir­jan abs­tark­ti on tässä: 

    Rela­tions­hips between social intel­li­gence, empat­hy, and three types of aggres­si­ve beha­vior were stu­died. Peer-esti­ma­tion tech­niques were used to mea­su­re all major variables. Alto­get­her, 526 Fin­nish schoolc­hildren from three age groups (10, 12, and 14 years old) par­tici­pa­ted in the stu­dy. As was hypot­he­sized, indi­rect aggres­sion cor­re­la­ted posi­ti­ve­ly and sig­ni­ficant­ly with social intel­li­gence in eve­ry age group stu­died. Phy­sical and ver­bal forms of aggres­sion had almost zero cor­re­la­tion to social intel­li­gence. Empat­hy cor­re­la­ted nega­ti­ve­ly and sig­ni­ficant­ly with eve­ry type of aggres­sion except indi­rect aggres­sion in 12-year-old children. The major fin­dings are in line with the deve­lop­men­tal theo­ry by Björk­qvist et al. [1992. Aggr Behav 18:117–127] sug­ges­ting that indi­rect aggres­sion requi­res more social intel­li­gence than direct forms of aggres­sion. Aggr. Behav. 25:81–89, 1999. © 1999 Wiley-Liss, Inc.”

    Olin kiin­nos­tu­nut, oli­si­ko Kau­kiai­sel­la tie­toa sosi­aa­li­sen älyn ja perin­tei­sen älyn (kuvio­tes­tit) väli­ses­tä yhtey­des­tä. Eipä ollut eikä ollut osoit­taa muu­ta­kaan tahoa.…joten täs­sä­hän on sel­vä tut­ki­muk­sen paikka. 

    Jon­kin­lais­ta epä­tie­teel­lis­tä mutua olen kou­lu­maa­il­mas­ta kuul­lut, että kiusaa­ja­ty­töt ovat usein kou­lus­sa kes­ki­mää­räis­tä parem­min menes­ty­viä. Hehän käyt­tä­vät nime­no­maan epä­suo­raa aggre­sio­ta, joka Kau­kiai­sen ym. tut­ki­muk­ses­sa kor­re­loi sosi­aa­li­seen älyyn. Löy­tyi­si­kö yhteys siis myös G‑tekijään? Mene ja tiedä!

  17. Osmo sanoo:

    Yhtä hyvin Ruso voi­si kysyä mitä pai­no­voi­ma on, eikä hyväk­syä vas­tauk­sek­si sitä, että kap­pa­leet näyt­tä­vät vetä­vän puo­leen­sa toisiaan”

    Heh, tämä oli haus­ka… tosi­aan… Painovoima=jokin teki­jä, joka aiheut­taa tie­tyn­lai­sia tes­ti­tu­lok­sia. Kokei­le omenalla!

  18. Eli­na.
    Autis­tien kes­ki­mää­räi­sen älyk­kyy­den suh­teen olet var­mas­ti oikeas­sa, kos­ka autis­mi lie­nee usein seu­raus­ta laa­jem­mas­ta kehi­tys­häi­riös­tä. Se ei kui­ten­kaan ole kir­joi­tuk­se­ni kan­nal­ta olennaista.

    Olen­nais­ta on minus­ta se, että älyk­kyys ei ole se lajim­me kan­nal­ta olen­nai­nen menes­tys­te­ki­jä, vaan olen­nais­ta on kyky empatiaan.
    Rasis­mi on käsit­tääk­se­ni empa­tia­ky­vyt­tö­myyt­tä, mut­ta en pitäi­si sitä var­si­nai­se­na kehi­tys­häi­riö­nä, vaan lähin­nä pri­mi­tii­vi­se­nä ominaisuutena.

  19. Olet aikai­sem­min mää­ri­tel­lyt menes­ty­mi­sen lajin lisään­ty­mi­se­nä. Menes­ty­mi­sen edel­ly­tys on sinun mukaa­si kyky empatiaan. 

    Mitä voim­me pää­tel­lä? Ket­ju­han on auko­ton. Tulen lop­pu­tu­le­maan, että empaat­ti­sim­mat ihmi­set elä­vät Afri­kas­sa ja Intias­sa. Ita­lias­sa puo­les­taan ne itsek­käät paskapäät. 

    Hmmm ????

  20. Niin ja vie­lä Raukolle. 

    Rotat ovat iha­nan empaat­ti­sia eläimiä…ja hyttyset.

    (noh, vähän v*t*u***n, se sallitakoon..)

  21. Itse puhui­sin mie­luum­min hen­ki­ses­tä suo­ri­tus­ky­vys­tä kuin älykkyydestä.

  22. Eli­na.

    Eri lajeil­la on eri­lai­sia menestystekijöitä.
    Kun kir­joi­tin että “lajil­lam­me”, ole­tin mei­dät molem­mat ihmi­sik­si. Tämä “rot­ta jut­tu” tuli minul­le täy­te­nä yllä­tyk­se­nä, enkä ollut sitä tilannut 😉

    En myös­kään mää­ri­tel­lyt lajin menes­tys­tä lisään­ty­mis­ky­kyis­ten jäl­ke­läis­ten saan­nil­la, kos­ka sil­lä mit­ta­ril­la voi mita­ta oikeas­taan vain yksi­lön menes­tys­tä. Tai jos tah­do­taan olla tark­ko­ja, yksi­lön gee­nien menestystä.
    Lii­al­li­nen lisään­ty­mi­nen voi olla lajin kan­nal­ta poik­keus­ta­pauk­sis­sa jopa tuhoi­saa. Uskon että ihmi­sen koh­dal­la tämä uhka­ku­va voi toteutua.

  23. Ihan noin mah­dol­li­sim­man objek­tii­vi­se­na totea­muk­se­na. Omas­ta ja muit­ten­kin mie­les­tä minul­la on var­sin vah­va empa­tia­ky­ky. Olen myös ääret­tö­män tun­teel­li­nen. Täs­sä pie­nes­sä aineis­tos­sa (n=1) väit­tee­si on ehdot­to­man vää­rä. Roh­ke­nen olet­taa, että tar­koi­tuk­se­na­si on vain pato­lo­gi­soi­da rasis­mi hin­nal­la mil­lä hyvän­sä ja kei­nois­ta välit­tä­mät­tä. Sano yksi syy, mik­si huo­len­pi­to­ni ei sai­si kes­kit­tyä minul­le todel­la oikeas­ti tär­kei­siin ihmiin? Mik­si koko maa­il­maa on halat­ta­va ehdot­to­man tas­a­puo­li­ses­ti ja objektiivisesti?

  24. Osmo: “Yhtä hyvin Ruso voi­si kysyä mitä pai­no­voi­ma on, eikä hyväk­syä vas­tauk­sek­si sitä, että kap­pa­leet näyt­tä­vät vetä­vän puo­leen­sa toisiaan.”

    Hie­no veto! Kuten Eli­na kiteyt­tää “Painovoima=jokin teki­jä, joka aiheut­taa tie­tyn­lai­sia tes­ti­tu­lok­sia. Kokei­le omenalla!”

    Ero on kui­ten­kin näh­däk­se­ni sii­nä, että “pai­no­voi­mak­si” kut­sut­tu ilmiö (sen arki­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä) esiin­tyy jään­nök­set­tä tes­ta­tes­sa (esim sil­lä omenalla). 

    Älyk­kyys” sanaa käy­te­tään näh­däk­se­ni sel­lai­ses­sa mie­les­sä, jos­sa tes­ti (esim palik­ka) näyt­tää ilmen­tä­vän jotain välit­tö­mäs­ti ilme­ne­vän, siis tes­tin, takaa. Sik­si nime­no­maan väit­te­lem­me sii­tä, mikä voi­si olla sopi­va tes­ti (kun yksi­mie­li­syyt­tä sii­tä, mitä älyk­kyys on ei näy­tä syn­ty­vän). Ja sik­si pää­dym­me pilk­ko­maan käsit­teen sosi­aa­li­sek­si älyk­kyy­dek­si jne… Pai­no­voi­man suh­teen tes­tis­tä näyt­tää val­lit­se­van koh­ta­lai­nen yksi­mie­li­syys (se omena).

    Jos taas todel­la omak­sum­me täy­sin ana­lo­gian pai­no­voi­ma­tes­tin kans­sa, niin älyk­kyys todel­la = menes­tys­tä sovi­tu­lai­ses­sa tes­tis­sä. Näh­däk­se­ni mää­ri­tel­mä ei vaan ota hal­tuun­sa sitä latau­tu­nei­suut­ta, mitä käsit­tee­seen lii­te­tään. Epäi­len, että moni sanan käyt­tä­jä ei ole tyy­ty­väi­nen tähän määritelmään.

    Sik­si ehdo­tin mui­ta sano­ja. “Älyk­kyys” on joten­kin hämä­räm­pi kuin esim “oppi­mis­ky­ky”.

  25. Cati­li­na.

    En mis­sään nimes­sä tah­do pato­lo­gi­soi­da rasis­mia. Sik­si tote­sin­kin sen ole­van mie­les­tä­ni omi­nai­suus, ei kehityshäiriö.

    En myös­kään tah­do ryh­tyä arvioi­maan empa­tia­ky­ky­si voi­mak­kuut­ta. Erää­nä empa­tian voi­mak­kuu­den mit­ta­na voi­daan kui­ten­kin perus­tel­lus­ti pitää myös sitä, kuin­ka pit­käl­le se “kan­taa”. Jos sen kan­ta­man pii­riin jää vain aivan lähim­mät ihmi­set, niin se on aina­kin jos­sa­kin mie­les­sä heikko.
    Jokai­sel­la­han empa­tia kui­ten­kin lai­me­nee etäi­syy­den kasvaessa.

  26. Hyvä kir­joi­tus. Minus­ta­kin tär­kein joh­to­pää­tös näis­tä älyk­kyys­mit­tauk­sis­ta on oival­lus, että emme voi sel­lai­se­naan ympä­tä esi­mer­kik­si kaoot­ti­seen Afri­kan maa­han jär­jes­tel­mää, joka on suun­ni­tel­tu vähin­tään perus­kou­lu­ta­son tie­dot ja tai­dot hal­lit­se­val­le, luku- ja kir­joi­tus­tai­toi­sel­le jäl­ki­teol­li­sen infor­maa­tio­yh­teis­kun­nan ihmi­sil­le. Ei myös­kään ehkä ole oikein var­ta vas­ten hou­ku­tel­la afrik­ka­lai­sia lah­jak­kai­ta ja kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä työs­ken­te­le­mään mais­sam­me, aina­kaan pysy­väs­ti. Afrik­ka tar­vit­see kou­lu­te­tut ihmi­sen­sä. (Toi­saal­ta aina­kin län­si­mais­sa useim­mat työn peräs­sä muut­ta­jat eivät edes suun­nit­te­le pysy­vää muut­toa, vaan mene­vät hank­ki­maan rahaa ja koke­muk­sia ulko­mail­ta). Jos (uskon, että kun) hei­dän kog­ni­tii­vi­nen poten­ti­aa­lin­sa alkaa kas­vaa vakaam­man ja vau­raam­man yhteis­kun­nan myö­tä, he muok­kaa­vat sitä sit­ten tar­pei­den­sa mukaan. Lisäk­si he tar­vit­se­vat val­tio­ta­sol­la toi­mi­van funk­tio­naa­li­sen ryh­mäi­den­ti­tee­tin. Sii­tä kun syn­tyy se yhteen­kuu­lu­vuu­den tun­ne ja luot­ta­mus, joka on tar­peel­lis­ta, että yhteis­kun­ta kehit­tyi­si. He siis tar­vit­si­si­vat afrik­ka­lai­sia kan­sal­lis­ro­mant­ti­sia tai­tei­li­joi­ta aut­ta­maan kan­sal­li­sen kult­tuu­rin luo­mi­ses­sa ja uusin­ta­mi­ses­sa. (Haen täs­sä ana­lo­gi­aa Suo­men kans­sa, en tie­dä, kuin­ka hyvin se oikeas­ti toimisi).

    az:“Ympäristön mer­ki­tys­tä ei tule vähätellä.”

    Kun sanoin toi­ses­sa ket­jus­sa näin, en itse aiko­nut vähä­tel­lä peri­män mer­ki­tys­tä (olen­han opis­kel­lut vas­taan­sa­no­ma­ton­ta tut­ki­mus­da­taa). Tar­koi­tin sitä, että on aina huo­mat­ta­van pal­jon parem­pi, jos ihmis­tai­mi saa hyvää ravin­toa, virik­kei­tä ja tur­val­li­suut­ta. Sitä parem­pi lop­pu­tu­los, oli peri­män “läh­tö­ta­so” mikä hyvän­sä noin kar­keas­ti ilmais­tu­na. Eli tämä mie­les­tä­ni mer­kit­see, että inhi­mil­li­nen sosi­aa­li­po­li­tiik­ka on kaik­kien kan­nal­ta parempi.

    Cati­li­na: “Sano yksi syy, mik­si huo­len­pi­to­ni ei sai­si kes­kit­tyä minul­le todel­la oikeas­ti tär­kei­siin ihmiin? Mik­si koko maa­il­maa on halat­ta­va ehdot­to­man tas­a­puo­li­ses­ti ja objektiivisesti?”

    Minus­ta ihmi­nen, joka oikeas­ti välit­täi­si yhtä pal­jon kai­kis­ta maa­il­man ihmi­sis­tä, oli­si aika kam­mot­ta­va ja epäin­hi­mil­li­nen. Minul­le kaik­ki tär­keim­mät ihmi­set sat­tu­vat ole­maan val­koi­sia, epäi­le­mät­tä joh­tuen sii­tä, että asun suh­teel­li­sen monoet­ni­ses­sä Suo­mes­sa. Se ei sinän­sä tar­koi­ta, ettei­kö joku muun­vä­ri­nen voi­si jos­kus tule­vai­suu­des­sa olla. En kui­ten­kaan koe, että val­koi­set ihmi­set oli­si­vat minul­le joku ihmis­ryh­mä, jon­ka kans­sa koen yhteen­kuu­lu­vuut­ta samal­la taval­la kuin suo­ma­lais­ten: hei­tä on lii­an pal­jon ja lii­an eri­lai­sia eri puo­lil­la maa­il­maa. Jos­tain toi­ses­ta voi tun­tua eri­lai­sel­ta, enkä ymmär­rä, mik­si hänes­tä pitää vält­tä­mät­tä maa­la­ta jotain anti­kris­tus­ta. Enhän itse­kään inhoa enkä hal­vek­si ei-suo­ma­lai­sia tai hyväk­sy hei­dän sor­ta­mis­taan, vaik­ka suo­ma­lai­set ovat­kin ‘minun porukkaani’.

  27. Sit­ten vie­lä pitäi­si mää­ri­tel­lä ‘rasis­mi’, kun ker­ta sai­var­te­lun vauh­tiin ollaan pääs­ty. Sana­kir­ja mää­rit­te­lee sen rotusyr­jin­näk­si. Siis syr­jin­näk­si, joka perus­tuu rotuun, eikä yksi­löl­li­siin omi­nai­suuk­siin. Esim. epä­pä­te­väm­män yksi­lön rodus­ta X suo­si­mi­nen päte­väm­män yksi­lön rodus­ta Y kus­tan­nuk­sel­la. Monil­le rotu­jen ero­jen tut­ki­mi­nen on rasis­tis­ta, kos­ka tut­ki­mus­tu­lok­set yleen­sä pal­jas­ta­vat, että luon­to tosi­aan on eriyt­tä­nyt ihmi­sen eri roduik­si ~60ka aika­na. Tämän sinän­sä ei pitäi­si olla yllä­tys, onhan se jopa kym­me­nes­osa nean­dert­ha­lin ihmi­sen eriy­ty­mi­seen riit­tä­nees­tä ajas­ta, ja sadas­osa ihmi­sen ja sim­pans­sin eriy­ty­mi­ses­tä. Monen mie­les­tä sekin on rasis­mia, että suo­ma­lai­nen arvos­te­lee “Abdul­lah” Tam­men ede­sot­ta­muk­sia, saa­ti sit­ten muu­al­la maa­il­mas­sa tapah­tu­via ihmi­soi­keus­rik­ko­muk­sia. Kult­tuu­rin var­jol­la voi­daan mikä tahan­sa kri­tiik­ki lei­ma­ta rasismiksi.[1] Kaik­kea pitäi­si suvaita.

    Mitä tulee rasis­min ja älyk­kyy­den suh­tee­seen, niin muis­te­len, että Suo­mes­sa “rasis­tis­ten rikos­ten” mää­rä on kas­vus­sa, ja väes­tö­mää­rään suh­teu­tet­tu­na, tilas­toa yllät­täen eivät joh­da kor­kean IQ:n itä-aasia­lai­set, vaan mata­lam­man IQ:n afrik­ka­lai­set. Tosin japa­ni­lai­nen kult­tuu­ri on hyvin yli­mie­li­nen mui­hin rotui­hin, mut­ta ilmei­ses­ti nui­vim­mat pysy­vät Japa­nis­sa, eivät­kä haas­ta rii­taa ilman kei­sa­rin käskyä.

    [1]Pat Con­dell: Am I a racist? http://www.youtube.com/watch?v=H1ZLXbKeL2U&NR=1

  28. Ter­ve Osmo, olen aina arvos­ta­nut sinua poli­tik­ko­na ja ensik­si haluan­kin antaa hie­man kehu­ja täs­tä roh­keas­ta avauk­ses­ta. Hyvin usein olet käsi­tel­lyt suo­ra­sel­käi­ses­ti kipei­tä ja vih­reil­le poli­ti­koil­le vie­rai­ta aihei­ta. Älyk­kyys sinän­sä tie­teen ala­na tus­kin kiin­nos­tai­si ketään, ellei­vät ihmi­set jou­tui­si kon­kreet­ti­ses­ti teke­mi­siin yli­kan­soit­tu­mi­sen kans­sa. Olet ehkä älyk­kää­nä ihmi­se­nä huo­man­nut, että tämä lopul­ta joh­taa eko­loo­gi­seen kata­stroo­fin ja laa­ja­mit­tai­siin sotiin ja kär­si­myk­siin maapallolla.

    Älyk­kyy­teen vai­kut­taa gee­ni­pe­ri­mä, kuin­ka pal­jon sii­tä vie­lä kiis­tel­lään, arvioi­den mukaan kyse on 32–40 pro­sen­tin osuu­des­ta. Kai­kil­la älyk­kyyt­tä tut­ki­vil­la tahoil­la on asiois­ta yhte­ne­väi­nen käsi­te, älyk­kyys kye­tään selit­tä­mään myös gee­ni­pe­ri­män avul­la. Miten mer­kit­tä­väs­ti tämä pei­lau­tuu kan­soi­hin ja kan­sa­kun­tien tilaan, lie­nee edel­leen suh­teel­li­sen neit­seel­li­nen tutkimuskohde. 

    - 1800 luvun alus­sa maa­pal­lon väki­lu­ku ylit­ti mil­jar­din raja­pyy­kin, tämän jäl­keen kehi­tys on eden­nyt nopeasti. 

    - 1800 luvun lopul­la Suo­mes­sa väes­tö­tie­tei­li­jä epäi­li­vät oli­si­ko kos­kaan mah­dol­lis­ta, että Suo­mes­sa asui­si kol­me mil­joo­naa ihmis­tä, epäi­lyt ovat osoit­tau­tu­neet vääriksi.

    - 1950 mei­tä oli nel­jä mil­joo­naa ja muu­ta­mia vuo­sia tämän jäl­keen Suo­mes­sa esiin­tyi huo­mat­ta­via piik­ke­jä syntyvyydessä.

    - Vuon­na 2050 suo­ma­lai­sia on arviol­ta 4,9–5,0 mil­joo­naa, syn­ty­vyys­pii­kis­tä joh­tuen huol­to­suh­de heik­ke­nee tila­päi­ses­ti 18 pro­sen­tis­ta lähes 32 pro­sent­tiin. 200 vuo­des­sa väes­töm­me on tuplaantunut. 

    Vuon­na 2050 ja tätä edel­tä­nee­nä 200 vuo­te­na suo­ma­lais­ten mää­rä on tuplaan­tu­nut, mut­ta ei yli­kan­soit­tu­nut. Suo­ma­lai­sil­la oli­si mah­dol­li­suus elää maas­saan tasa­pai­nois­ta elä­mää, ellei mm vih­reä puo­lue ajai­si myös Suo­mea eko­loo­gi­sen kata­stroo­fiin yli­kan­soi­tus poli­tii­kal­laan. Mikään taho maa­il­mas­sa, ei hyväl­lä, ei pahal­la, ei avus­ta­mal­la, ei tukah­dut­ta­mal­la, eikä mil­lään muul­la­kaan tapaa kyke­ne estä­mään Afri­kan kal­tai­sen maan­osan yli­kan­soit­tu­mis­ta. Eräis­sä mais­sa yli­kan­soit­tu­mi­nen on lähen­nel­lyt 6700 pro­sen­tin vauh­tia 200 vuo­des­sa. Mik­si ihmees­sä vih­reät aja­vat yli­kan­soi­tus­ta myös osak­si Suo­men poli­tiik­kaa, onko puo­lu­ees­sa kos­kaan aja­tel­tu asi­aa eko­lo­gi­sel­ta kan­nal­ta. Ehkä voit vas­ta­ta tähän kysy­myk­seen kun et enää ole muka­na politiikassa.

  29. Empa­ti­aa voi kui­ten­kin tar­kas­tel­la myös toi­ses­ta näkö­kul­mas­ta. Omas­ta mie­les­tä­ni “cha­ri­ty begins home”. Eli toi­saal­ta on hel­pom­paa tun­tea empa­ti­aa eksoot­tis­ta ja kau­kais­ta koh­det­ta koh­taan, johon voi pro­ji­soi­da mitä tahan­sa mie­li­ku­via, kuin aut­taa omaa kon­kreet­tis­ta lähim­mäis­tä, joka täy­tyy ihan oikeas­ti koh­da­ta vas­ta­vuo­roi­ses­ti. Eivät­hän nämä tie­tys­ti toi­si­aan pois sul­je kuitenkaan.

  30. Pek­ka,

    Kun olet nyt niin kova poi­ka mää­rit­te­le­mään asioi­ta, niin mää­rit­te­le­pä tämä “omi­nai­suus”.. Menes­ty­mi­sen­hän kri­tee­rit jo tun­nem­me (lisään­ty­mi­nen kanin tavoin), mut­ta mitä ihmet­tä tar­koit­taa ominaisuus..? 

    Ja entäs tämä “kehi­tys­häi­riö”? Tar­koi­tat­ko ken­ties jotain neu­ro­lo­gis­ta vai ympä­ris­tön tuot­ta­maa vai mitä oikein tarkoitat.

  31. Pek­ka Rauk­ko nos­taa esiin tär­kei­tä kysy­myk­siä. Jos rasis­mi on tosi­aan jon­kin­lai­nen kehi­tys­häi­riö niin miten puu­tu­taan sel­lai­seen lais­sa ole­vaan epä­koh­taan kuin rasis­ti­siin rikok­siin, eihän etnoa pot­ki­va kil­jus­ki­ni ole syy­pää pään­sä sisäi­seen kehi­tys­häi­ri­öön. Mie­len­kiin­tois­ta oli­si myös sel­vit­tää voi­ko rasis­ti tun­tea empa­ti­aa pie­niä pör­röi­siä eläi­miä tai omaa vii­te­ryh­mään­sä koh­taan kos­ka oli­si­han se mie­len­kiin­tois­ta tie­tää mikä saa empa­tia­ky­vyt­tö­myy­den suun­tau­tu­maan nime­no­maan pig­ment­ti­kyl­läi­syy­den mukaan. 

    Kuu­li­sin myös mie­lel­lä­ni Rau­kon mää­ri­tel­män rasis­mil­le. Näin esim. tämän blo­gin älyk­kyys­kes­kus­te­lus­sa ei käy sel­lais­ta tilan­net­ta, että jon­kun tie­don­ha­lu lei­ma­taan rasis­mik­si ja siis jon­kin­lai­sek­si mie­len­vi­kai­suu­dek­si sil­lä tämä voi jopa jar­rut­taa kes­kus­te­lua. Joku älyl­li­ses­ti epä­re­hel­li­nen voi­si jopa argu­ment­tien puut­tees­sa yrit­tää lei­ma­ta eri miel­tä ole­vat rasisteiksi. 

    Mut­ta tähän rasis­miin kehi­tys­häi­riö­nä on kyl­lä syy­tä paneu­tua tar­kem­min. Kuin­ka pal­jon mei­dän­kin yhteis­kun­nas­sam­me on tuh­lat­tu rahaa asen­ne­kas­va­tuk­seen ja rasis­min­vas­tai­seen tais­te­luun. Mitä mer­ki­tys­tä sil­lä on jos kyse on kehityshäiriöstä? 

    Onnek­si meil­lä on kui­ten­kin Vih­reät. Puo­lu­een sivuil­la sano­taan vih­rei­den toi­vot­ta­van vam­mai­set mukaan puo­lu­een toi­min­taan ja halua­van hyö­dyn­tää hei­dän eri­lais­ta elä­män­ko­ke­mus­taan. Mil­loin näem­me ensim­mäi­sen Kon­tu­lan kuu­la­pään puo­lu­een riveissä?

  32. Oppim­kis­ky­ky nyt vain on eri asia kuin älykkyys.
    Maa­il­mas­sa on pal­jon käsit­tei­tä, joi­den eksak­ti mää­rit­te­ly on han­ka­laa, mut­ta joi­ta kui­ten­kin mit­ga­taan niin hyvin kuin osa­taan. Täl­lai­nen on esi­merk­si suh­dan­ne­ke­hi­tys. Samaan jouk­koon kuu­luu kon­ser­va­tii­vi­suus, tun­ne­herk­kyys ja mitä tahansa. 

    Näi­tä asioi­ta mita­taan seu­raus­ten kaut­ta. Jos ihmi­nen on asen­teil­taan kon­ser­va­tii­vi­nen, hän kan­nat­taa toden­nä­köi­ses­ti ankra­tia ran­gais­tuk­sia, kor­keam­pi tuloe­ro­ja, ase­vel­vol­li­suut­ta ja niin edel­leen. Kon­ser­va­tii­vi­suut­ta voi­daan mita­ta parem­min ja huo­nom­min ja voim­me olla vähän eri miel­tä sii­tä, mitä sil­lä tar­koi­te­taan. Jon­kun­mie­les­tä rasis­mi liit­tyy kon­ser­va­tii­vi­suu­teen, mut­ta tois­ten mui­e­les­tä ei lainkaan.

    Älyk­kyyt­tä mita­taan sen perus­teel­la, miten hyvin sel­vi­ää teh­tä­vis­tä, jot­ka ylei­sen käsi­tyk­sen mukaan vaa­ti­vat hyviä hok­sot­ti­mia. Noi­den mit­ta­rei­den laa­din­nas­sa käy­te­tään fak­to­ria­na­lyy­sia tai sen kal­tai­sia mene­tel­miä. olen­nais­ta on, että hyvin eri­lai­set tes­tit joh­ta­vat jok­seen­kin samaan tuloik­seen, mis­tä pää­tel­lään, että hen­ki­lön suu­res­sa jou­kos­sa omi­nai­suuk­sia taus­tal­la on sama tekijä.

    Tar­kem­pi ana­lyy­si osoit­taa, että tuo yhden fak­to­rin mal­li on puut­teel­li­nen, mut­ta aika hyvä sil­ti. Jos­kus ope­tin fak­to­ria­na­lyy­sia, ja kävin erään tes­tin ana­to­mian läpi. Lah­jak­kuus fak­to­roi­tui vähin­tään kol­mel­le fak­to­ril­le, jot­ka oli­vat suun­nil­leen numee­ri­nen (lukusar­jat) ver­baa­li­nen ja spa­ti­aa­li­nen. Lisäk­si nel­jän­te­nä teki­jä­nä tuli esiin päät­te­lyn nopeus. Tämä­kään ei riit­tä­nyt selit­tä­mään lop­pua kohi­nak­si, vaan tar­vit­tiin oma nopeus­te­ki­jän­sä noil­le kol­mel­le osaamisalalle. 

    Olen­nais­ta kui­ten­kin on, että yhdel­lä fak­to­ril­la (älyk­kyys) voi­tiiin sel­vit­tää val­tao­sa vaihtelusta.

    Täl­lä asial­la ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, kuin­ka arvos­tet­ta­va asia älyk­kyys on ja pitäi­si­kö ihmi­sen hyvyyt­tä mita­ta jol­la­kin toi­sel­la ominaisuudella.

  33. Sekä her­ra­sel­le, että Eli­nal­le voin vain tode­ta, että jos tah­dot­te perus­te­lu­ja rasis­min “kehi­tys­häi­riö­luon­teel­le”, niin ne tei­dän on kek­sit­tä­vä itse, kos­ka aja­tus­kin on tei­dän, ei minun.

    Mut­ta voi­ko rasis­mil­le teh­dä mitään, jos se on ihmi­sen syn­nyn­näi­nen omi­nai­suus, eikä esi­mer­kik­si ankean lap­suu­den tai pos­kel­leen men­neen kas­va­tuk­sen tulos?
    Minus­ta ei ole olen­nais­ta, onko jokin käyt­täy­ty­mis­piir­re perin­nöl­li­nen vai opit­tu. Kaik­kia yhteis­kun­nan vahin­gol­li­se­na pitä­miä käyt­täy­ty­mis­ta­po­ja voi­daan eri kei­noin pyr­kiä rajoittamaan.
    Eikä ole myös­kään mitään geneet­tis­tä deter­mi­nis­miä. Ei eten­kään käyt­täy­ty­mi­sen suhteen.

    Rasis­min mää­ri­tel­män suh­teen tyy­dyn PK:n mää­ri­tel­mään, joka on täs­sä yhtey­des­sä tark­kuu­del­taan täy­sin riittävä.

    Omi­nai­suu­den” mää­rit­te­len sit­ten kun Eli­na on uskot­ta­vas­ti mää­ri­tel­lyt sanan “luku­tai­to”.

  34. Empa­tia voi­daan jakaa kah­teen osaan, kog­ni­tii­vi­seen ja affek­tii­vi­seen empa­ti­aan. Sel­ko­kie­lel­lä siis kykyyn hah­mot­taa tois­ten tun­ne­ti­lo­ja ja motii­ve­ja, ja toi­saal­ta omien tun­ne­ti­lo­jen muut­tu­mi­seen havain­to­jen poh­jal­ta. Asper­ge­rin syndroo­mas­ta kär­si­vät ovat tyy­pil­li­ses­ti jäl­kim­mäi­ses­sä mie­les­sä täy­sin nor­maa­le­ja, arki­päi­väi­sen kie­len­käy­tön mukaan usein hyvin­kin empaat­ti­sia ihmi­siä, mut­ta emo­tio­naa­li­nen havain­to­ky­ky on puut­teel­li­nen. Toi­saal­ta psy­ko­paa­teil­la, joi­den affek­tii­vi­nen empa­tia puut­tuu koko­naan, on tämä kyky mones­ti hyvin­kin kehittynyt.

    Rasis­min luon­neh­ti­mi­nen bio­lo­gi­sek­si häi­riök­si ei ole järin perus­tel­tu idea. Funk­tio­naa­li­nen autis­ti saat­taa hyvin­kin epä­huo­mios­sa töl­väis­tä väril­lis­tä ilkeäs­ti, mut­ta tus­kin tar­koit­taa sitä. Psy­ko­paat­ti puo­les­taan satut­taa sää­li­mät­tä kaik­kia ihon­vä­riin kat­so­mat­ta. Kum­pi­kin voi olla rasis­ti sii­nä mis­sä nor­maa­li­kin ihmi­nen, mut­ta hei­dän neu­ro­bio­lo­gi­siin ongel­miin­sa se ei lii­ty mitenkään.

    Rasis­min ja empa­tian puut­teen lähei­nen yhteys liit­tyy ole­tet­ta­vas­ti sisä-ulko­ryh­mä­ja­koon. Niin met­säs­tä­jä-keräi­li­jäe­si-isäm­me­kin, kuin useim­mat kädel­li­set suku­lai­sem­me­kin elä­vät lau­mois­sa, joi­den sisäl­lä esiin­tyy mit­ta­vaa­kin yhteis­työ­tä ja alt­ruis­mia, mut­ta joi­den suh­tau­tu­mi­nen lau­man ulko­puo­li­siin on epä­luu­lois­ta, suh­teel­li­sen kyl­mä­kis­kois­ta, ja mikä­li nämä koe­taan uhak­si, hyvin­kin viha­mie­lis­tä. Nykyih­mi­sel­lä sama kuvio näkyy edel­leen, jos­kin huo­mat­ta­vas­ti moni­mut­kai­sem­pa­na (ryh­mäi­den­ti­teet­te­jä on usein monia, toi­set tär­keäm­piä). Ulko­ryh­män jäse­net näh­dään hel­pos­ti ryh­män­sä jäse­ni­nä yksi­löi­den sijas­ta, hei­dän toi­min­taan­sa tul­ki­taan ran­kas­ti yleis­tä­vien ste­reo­tyyp­pien avul­la, ja jos hei­dät koe­taan uhka­na, syys­tä tai ei, aggres­siot nouse­vat nopeas­ti. Yhteyk­siä rasis­miin tus­kin tar­vit­see erik­seen selittää.

    On ihmi­siä, jot­ka pai­su­vat ylpey­des­tä aja­tel­les­saan sitä, miten he ovat nous­seet tämän kai­ken ylä­puo­lel­le. He ovat maa­il­man­kan­sa­lai­sia, heil­le ihmi­nen on ihmi­nen kan­sal­li­suu­des­ta ja ihon­vä­ris­tä kat­so­mat­ta. He ovat eet­ti­ses­ti ja älyl­li­ses­ti yli­ver­tai­sia. Tämä on useim­mis­sa tapauk­ses­sa totaa­lis­ta potas­kaa. Ryh­mä­ja­ko ei toki enää perus­tu kan­sal­li­suu­teen tai etni­syy­teen, mut­ta ei se mihin­kään ole hävin­nyt. Se on vain kor­vat­tu ideo­lo­gial­la. Kun kuun­te­lee monien pol­lei­den tie­dos­ta­jien puhei­ta “rasis­teis­ta”, “jun­teis­ta” tai “oikeis­to­lai­sis­ta”, löy­tää niis­tä pal­jon­kin kar­ke­aa ste­reo­ty­pi­soin­tia, epä­luu­loa ja silk­kaa aggres­sio­ta, joka hel­pos­ti hau­taa alleen empa­tian “fasis­tin” tun­tei­ta koh­taan. Toki tämä, aivan kuten etni­nen ryh­mä­ja­ko­kin, saat­taa joh­taa hie­no­va­rai­sem­piin­kin käytösmalleihin.

    Kaik­kein huvit­ta­vin­ta on ehkä se, miten monet rasis­tit ja anti­ra­sis­tit poh­jaa­vat itse­tun­ton­sa pit­käl­ti täs­mäl­leen samaan asi­aan, ts. jäse­nyy­teen­sä ulko­ryh­mään näh­den joka suh­tees­sa yli­ver­tai­ses­sa sisä­ryh­mäs­sä. Rasis­ti on tosin rehel­li­sem­pi tämän suh­teen. Hän ei väi­tä har­ras­ta­van­sa “itse­kri­tiik­kiä” sen täh­den, että hal­vek­sun­nan koh­de sat­tuu kuu­lu­maan hänen kans­saan samaan kan­sa­kun­taan tai rotuun, jot­ka eivät ole hänen iden­ti­teet­tin­sä kan­nal­ta lain­kaan kes­kei­siä tekijöitä.

  35. Ihan en kaik­kea kes­kus­te­lus­ta ymmär­tä­nyt, mut­ta sen ver­ran kui­ten­kin, että kun työn­te­ki­jää seu­raa­vak­si haen oikea jär­jes­tys on: kii­na­lai­nen, ruot­sa­lai­nen, sake­man­ni, toi­nen ruot­sa­lai­nen, suo­ma­lai­nen mies, intia­lai­nen, ara­bi, suo­ma­lai­nen nai­nen, rys­sä, ame­rik­ka­lai­nen neekeri. 

    Afrik­ka­lai­nen nee­ke­ri on mel­kein listalla.

  36. Anteek­si nyt Tsuh­na, mut­ta jos et ole trol­li olet vähän dor­ka. Jos etsit työn­te­ki­jää, haluat kai par­haan mah­dol­li­sen haki­jan. Jos syr­jit mah­dol­li­ses­ti lois­ta­vaa työn­te­ki­jää kan­sal­li­suu­den tai suku­puo­len perus­teel­la, saat syyt­tää vain itseäsi.

  37. Osmo: “Maa­il­mas­sa on pal­jon käsit­tei­tä, joi­den eksak­ti mää­rit­te­ly on han­ka­laa, mut­ta joi­ta kui­ten­kin mit­ga­taan niin hyvin kuin osataan.”

    Kyl­lä­kyl­lä. Näin­hän se on, mut­ta juu­ri sik­si tuon käsit­teen mää­rit­te­ly-yri­tyk­set ovat kiin­nos­ta­via. Mit­ta­ri­mää­ri­tel­mä ei satu minua innostamaan.

    Ver­ta­sit kon­ser­va­tii­vi­suu­den mit­taa­mi­seen. Mai­nit­se­ma­si mit­ta­rit ovat kiin­nos­ta­via vain, kun ensin olem­me muo­dos­ta­neet käsi­tyk­sen kon­ser­va­tii­vi­suu­des­ta. Esim: tar­koi­tan kon­ser­va­tii­vi­suu­del­la tätä-ja-tätä (käsi­te). Näin ymmär­ret­ty­nä kon­ser­va­tii­vi­suus ilme­nee täl­lai­se­na-ja-täl­lai­se­na (ope­ra­tio­na­li­soin­ti).

    Pala­taan älyk­kyy­teen. Kun kysyin “mitä on älyk­kyys”, kysyin mitä usein käy­te­tyil­lä mit­ta­reil­la on ope­ra­tio­na­li­soi­tu. Vas­tauk­sek­si olen saa­nut “älyk­kyyt­tä”. Mut­ta kun sitä olen juu­ri kysynyt…

    Enkä edes odo­ta tyh­jen­tä­vää vas­taus­ta. Maa­il­ma on täyn­nä täy­sin mie­lek­käi­tä “sumei­ta” käsit­tei­tä, joi­ta käy­täm­me suve­ree­nis­ti ilman mää­ri­tel­miä­kin (esim mil­loin sano­taan, että nyt “sataa”). Eri­lai­set hah­mo­tel­mat tai vas­taus­yri­tyk­set oli­si­vat kui­ten­kin kiinnostavia.

  38. Pek­ka,

    Vas­taan parem­mal­la ajal­la haas­teel­li­seen luku­tai­to-teh­tä­vää­si. Minä kyl­lä kysyin ekak­si, joten minus­ta sinun pitäi­si vas­ta­ta ekak­si.. (sanoo Eli­na, 5 vuotta), 

    Täs­sä kui­ten­kin ihan mie­len­kiin­toi­nen jut­tu tähän “rasis­mi kehi­tys­häi­riö­nä” ‑tee­maan. Aika pit­kä kyl­lä, luke­koon ken jak­saa. En muu­ten kyl­lä mie­les­tä­ni ole mis­sään koh­den kir­joit­ta­nut rasis­mis­ta kehi­tys­häi­riö­nä, mut­ta pala­taan sii­hen­kin, ehkä…

    http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2005/12/09/AR2005120901938.html

    Taas ollaan sii­tä älys­tä nyt aika kau­ka­na, mut­ta toi­saal­ta eikö elä­vän kes­kus­te­lun kuu­lu­kin pol­veil­la ja tuot­taa sivujuonteita. 

    Olin Kar­me­la Lieb­kin­diin yhtey­des­sä löy­tääk­se­ni asias­ta jotain takuu­var­mas­ti tie­teel­lis­tä. Aihee­na siis rasis­mi ver­sus tunnetilat/ persoonallisuustyyppi/ syn­nyn­näi­set ja opi­tut tekijät..

    Hän antoi seu­raa­vat kir­jal­li­suus­viit­teet. Näis­sä­hän on nyt tie­tys­ti se ongel­ma, että KL ei var­mas­ti löy­dä asian tii­moil­ta muu­ta kuin hänen ideo­lo­gian­sa mukaan värit­ty­nei­tä läh­tei­tä. Vali­tet­ta­vas­ti hänel­lä on koke­muk­se­ni mukaan voi­ma­kas­te­hoi­set mul­ti­kul­ti-ril­lit päässään. 

    Nämä viit­teet hän kui­ten­kin antoi. Ja luke­mi­nen­han ei kos­kaan tyhmistä. 

    Duc­kitt, J. (1992).The social psyc­ho­lo­gy of pre­ju­dice. West­port, CT:
    Prae­ger Publishers.

    Dun­bar, E. (1995). The Pre­ju­diced Per­so­na­li­ty, Racism, and Anti-
    Semi­tism: The PR Sca­le For­ty Years Later. In Jour­nal of Personality
    Assess­ment, 65 (2), 270–277.

  39. Luin juu­ri Lieb­kin­din Me ja muu­ka­lai­set pit­käs­tä aikaa. Se oli parem­pi kuin mie­li­ku­va, joka minul­la kir­jas­ta oli. Sii­nä mm. käy­dään läpi rasis­mia sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gi­se­na ilmiö­nä, ja tode­taan ettei­vät sitä pato­lo­gi­soi­vat näke­myk­set enää saa pal­jon tukea (kir­ja on kir­joi­tet­tu 1987). Useim­pien tut­ki­joi­den mie­les­tä ennak­ko­luu­lot ja ste­reo­ty­piat ovat luon­nol­li­nen seu­raus ihmi­sen kog­ni­tii­vi­sis­ta pro­ses­seis­ta. Muu­ten­kin kir­jas­sa on ihan asi­aa iden­ti­tee­tin muok­kauk­ses­ta ja merkityksestä.

  40. On hyvä, ettei­vät rasis­mia pato­lo­gi­soi­vat näke­myk­set saa enää pal­jon tukea edes Kar­me­la Liebkindiltä.

    Ensin­nä­kin pitäi­si tie­tys­ti mää­ri­tel­lä tar­kas­ti käsi­te rasis­mi. Sii­tä on sana­kir­jois­sa ja kan­sain­vä­li­sis­sä sopi­muk­sis­sa mää­ri­tel­miä, mut­ta kum­mas­ti sen mää­rit­te­ly levi­ää usein käsit­tä­mään jokais­ta epäi­le­vää sanaa, jon­ka sanom­me esim. maahanmuutosta.

    Väi­te­tään, että Neu­vos­to­lii­tos­sa monet sys­tee­min epäi­li­jät jou­tui­vat Brezh­ne­vin aika­na mie­li­sai­raa­laan. Se oli parem­pi kuin jou­tua suo­raan tapat­ta­vak­si niin kuin Sta­li­nin aikana.

    Jos me demo­kra­ti­aan usko­vat voi­sim­me yhtei­ses­ti mää­ri­tel­lä pitä­väs­ti, mitä rasis­mi tar­koit­taa, uskon, että voi­sim­me sitä yhtei­ses­ti vastustaakin.

    Mut­ta kun käsi­te rasis­mi on täl­lai­nen poliit­ti­sen ja mie­li­pi­de­tais­te­lun väli­ne, en usko, että sii­tä kos­kaan tulee mitään.

  41. Kir­joi­tin juu­ri kri­tiik­kiä tuos­ta rasis­mi-sanan poliit­ti­ses­ti moti­voi­tu­nees­ta leviä­mi­ses­tä Yli­opis­to-leh­teen. Saa­pa näh­dä, jul­kai­se­vat­ko. Mie­les­tä­ni se pitäi­si säi­lyt­tää alku­pe­räi­ses­sä mer­ki­tyk­ses­sään “syr­jin­tä etni­sen alku­pe­rän perus­teel­la”. Ideo­lo­gi­set tai kult­tuu­ri­käy­tän­töi­hin liit­ty­vät ris­ti­rii­dat, maa­han­muut­to­po­liit­ti­ses­ta kes­kus­te­lus­ta puhu­mat­ta­kaan, ovat sit­ten jotain muuta.

  42. Pari kom­ment­tia nimi­mer­kin az pit­kään kirjoitukseen.

    1) Mik­si luon­non­va­roil­taan rik­kaat Afri­kan val­tiot eivät jaa kan­sa­lai­so­mai­suut­taan tasai­ses­ti. Tämä on laa­jem­pi lai­na­lai­suus. Jos kan­sa­kun­nan rik­kaus perus­tuu hel­pos­tui hyö­dyn­net­tä­viin luon­non­va­roi­hin, omai­suu­del­la on tai­pu­mus kasau­tua har­vo­jen käsiin (Lati­na­lai­nen Ame­rik­ka, Venä­jä), mut­ta jos se edel­lyt­tää laa­jaa työ­pa­nos­ta (Suo­mi ja met­sät) tulok­se­na on tasai­nen tulon­ja­ko. Jos moni­toi­mi­ko­neet oli­si­vat olleet käy­tet­tä­vis­sä jo sata vuot­ta sit­ten, Suo­mi oli­si köy­hä, lähes väes­tös­tä tyh­jä, jon­ka maa­omai­suus oli­si muu­ta­man har­van poha­tan käsissä.

    2) Serk­kua­vio­lii­tot. Me kaik­ki tie­däm­me, että ne joh­ta­vat usein periy­ty­viin tau­tei­hin. Seu­raa­vaan tulee suh­tau­tua varoen, sil­lä en ole alan asian­tun­ti­ja: Eivät­kö ne kui­ten­kin paran­na väes­tön gee­ni­pe­ri­mää? Kyse on väis­ty­vis­tä hai­tal­li­sis­ta gee­neis­tä, jot­ka pys­ty­vät jat­ka­maan elä­mään­sä pii­los­sa. Mitä toden­nä­köi­sem­min ne pää­se­vät vai­kut­ta­maan ilmia­suun, sitä toden­nä­köi­sem­min ne kar­siu­tu­vat pois. Näin siis ama­töö­ri asi­aa pohdiskelisi.

    3) Äärioi­keis­to­lai­sia teks­te­jä on tar­jol­la pal­jol­ti. Jot­kut sen­su­roin pois, mut­ta älyl­li­ses­ti argu­men­toi­dut jätän. Äärioi­keis­to­lais­ten poliit­tis­ta toi­min­taa mai­nos­ta­vat jätän pois ilman muu­ta. Blo­gi­ni tar­koi­tus ei ole toi­mia hei­dän mai­nos­vä­li­nee­nään. Sii­hen he voi­vat käyt­tää omia blogejaan.

    4) En muis­ta oli­ko se Az vai joku muu, joka huo­maut­ti, ettei rasis­mi ole hen­ki­ses­ti kovin kau­ka­na poliit­ti­ses­ta vas­ta­puo­len demo­ni­soin­nis­ta. Täs­tä olen samaa miel­tä. Täl­läi­set jyr­kät me-ne ‑asen­teet ovat minus­ta samaa perua, olkoon tuo jaot­te­lu mikä hyvänsä.

  43. Ruso kysyi
    “mitä on älykkyys”

    Mie­les­tä­ni älyk­kyys on sama kuin asso­si­aa­tio­ky­ky eli kyky hah­mot­taa eri asioi­den väli­nen kes­ki­näi­nen riip­pu­vai­suus. Joil­la­kin se suun­tau­tuu enem­män sym­bo­lia­na­lyy­siin ja joil­lain toi­sil­la taas enem­män ihmis­ten väli­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen dyna­miik­kaan, kol­man­sil­la johon­kin muuhun.

    Vii­saus taas edel­lyt­tää älyk­kyy­den lisäk­si muis­tin, joka nyky­ai­ka­na käsit­tää pal­jol­ti myös mui­den ihmis­ten havain­to­jen­sa perus­teel­la tal­len­ta­maa tie­toa. Vii­saus käsit­tää myös nöy­ryy­den muut­taa omaa näke­mys­tän­sän­sä, jos (itsel­le) uuden riit­tä­vän luo­tet­ta­van havain­toai­neis­ton perus­teel­la tähän on aihetta.

  44. Serk­ku- (tai mie­luim­min sisar-) avio­liit­toil­la saa­daan kyl­lä perin­nöl­li­sis­tä sai­rauk­sis­ta mel­ko vapaa ja homo­gee­ni­nen popu­laa­tio. Edel­lyt­täen tie­tys­ti, että epä­kel­vot mut­ta lisään­ty­mis­ky­kyi­set yksi­löt eli­mi­noi­daan ajoissa.
    Tätä sisä­si­sar­sii­tos­ta on käy­tet­ty esi­mer­kik­si tasa­laa­tuis­ten koe-eläin­kan­to­jen luon­tiin. Alkol­la oli aikoi­naan täl­lai­nen hyvin tasa­laa­tui­nen rot­ta­kan­ta, joka on erin­omai­nen tut­ki­muk­sen työkalu.
    Homo­gee­ni­nen peri­mä­ai­nes ei kui­ten­kaan ole sama kuin paran­net­tu peri­mä­ai­nes. Perin­nöl­lis­ten tau­tien muka­na hävi­ää se muun­te­lu, jon­ka avul­la popu­laa­tio muo­dos­taa uusia omi­nai­suusyh­dis­tel­miä, ja voi sopeu­tua muut­tu­vaan ympäristöön.
    Myös esi­mer­kik­si MHC-ryh­mät (major his­tocom­pa­ti­bi­li­ty complex) yksi­puo­lis­tu­vat ja tämä tar­koi­taa immuu­ni­puo­lus­tuk­sen heikkenemistä.

  45. Osmo on aivan oikeas­sa. Sys­te­maat­ti­nen sisä­siit­to on jalos­ta­jien kau­an tun­te­ma ja käyt­tä­mä tapa tuo­da esiin reses­sii­vi­siä omi­nai­suuk­sia kar­sit­ta­vik­si, mut­ta mene­tel­mä on äärim­mäi­sen työ­läs ja vaa­tii suur­ta kär­si­väl­li­syyt­tä. Kel­vo­ton­ta mate­ri­aa­lia syn­tyy todel­la pal­jon. Miten Osmo on aja­tel­lut käy­tän­nös­sä suo­rit­taa tämän kar­si­mi­sen, jos hän kat­soo hyväk­sy­väs­ti ser­kusa­vio­liit­to­ja? Mikä on _tämän_ asian rele­vans­si väi­tet­tyyn, mut­ta käy­tän­nös­sä ole­mat­to­maan suo­ma­lais­ten sisä­siit­toi­suu­teen, mitä usein esi­te­tään perus­tee­na rajoit­ta­mat­to­mal­le maahanmuutolle?

    Disclai­mer:

    Kos­ka en kuu­lu mihin­kään poliit­ti­seen puo­lu­ee­seen tai ryh­mään, kaik­ki reflek­sii­vi­set viit­tauk­se­ni sel­lai­siin on käsi­tet­tä­vä sar­kas­mik­si, mikä huo­mioi­ta­koon myös sen­suu­ri­rat­kai­suis­sa. Tämän­het­ki­sen esi­tyk­sen­sä perus­teel­la Osmo ihan todel­la var­mas­ti oli­si luo­ki­tel­tu nat­sik­si aina­kin vii­si­tois­ta vuot­ta sit­ten, ja toden­nä­köi­ses­ti monet teke­vät niin vie­lä juu­ri täl­lä­kin hetkellä.

  46. Pie­ni tar­ken­nus. Serk­kua­vio­lii­tot saa­vat lähin­nä aikaan kär­si­mys­tä, eikä nii­tä pitäi­si suo­sia. Vas­ta­sin vain nimi­mer­kin Az väit­tee­seen, jon­ka luin niin, että serk­kua­vio­lii­tot dege­ne­roi­viat popu­laa­tio­ta. Jäl­ki­pol­vet kiit­tä­vät serk­kua­vio­lii­tois­ta, mut­ta itse nii­hin ei pidä ryhtyä.

    Az sanoi näin:

    Euroo­pan pakis­ta­ni­lais­ten kes­kuu­des­sa hyvin ylei­siä (aina­kin 55% Bri­tan­nian pakis­ta­ni­lai­sis­ta nai oman ensim­mäi­sen serk­kun­sa, läh­de BBC:n tut­ki­va jour­na­lis­mi). Täl­lai­sen vai­ku­tus gee­ni­poo­lil­le ja peri­mäl­le on tie­tys­ti vaa­ral­li­sen dege­ne­roi­va, ennen­ai­kai­sia lap­si­kuo­le­mia myöten.”

  47. Pek­ka Rauk­ko sanoi:

    Rasis­mi on käsit­tääk­se­ni empa­tia­ky­vyt­tö­myyt­tä, mut­ta en pitäi­si sitä var­si­nai­se­na kehi­tys­häi­riö­nä, vaan lähin­nä pri­mi­tii­vi­se­nä ominaisuutena.”

    Nyt pitäi­si sit­ten tie­tää miten Sinä luo­kit­te­let ns. rasismin?

    Olen kes­kus­tel­lut kans­sa­si aikai­sem­min­kin ja luu­len tie­tä­vä­ni mitä tar­koi­tat. Kor­jaa ihmees­sä, jos olen ymmär­tä­nyt Sinun kan­ta­si väärin.

    Minul­le on välit­ty­nyt sel­lai­nen kuva, että pidät esi­mer­kik­si natio­na­lis­mia yhte­nä rasis­min muotona.

    Olen kans­sa­si eri mieltä.

    Minun mie­les­tä­ni — ilman sen kum­mem­pia poik­kia­ka­tee­mi­sia jubi­noi­ta — omas­taan välit­tä­mi­nen ja sen suo­je­le­mi­nen on bio­lo­gi­ses­ti­kin lau­man hen­gis­sä­sel­viy­ty­mi­sen perusta.

    Jos omas­taan välit­tä­mi­nen ja sen suo­si­mi­nen on sit­ten rasis­mia, haluai­sin Sinun ker­to­van sit­ten sen, mikä on omas­ta mie­les­tä­si bio­lo­gi­ses­ti oikea tapa suo­jel­la omaan­sa. Mie­les­tä­ni välit­tä­mi­nen osoit­taa kykyä empatiaan.

    Lai­naan tähän vie­lä erään — kovin­kin kiis­tel­lyn — vasem­mis­to­lai­sen (sic!) ajatusta:

    Natio­na­lis­min perus­ta on bio­lo­gias­sa. Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin, joka elää yhtei­söis­sään ja yhtei­sö­jen­sä kaut­ta, perus­e­lin­toi­mi­to­jen jäl­keen kaik­ki hänen elä­mäs­sään on sosi­aa­li­sia suh­tei­ta. Kan­sa­kun­ta on yksin­ker­tai­ses­ti laa­jen­net­tu ver­sio revii­ri­ään puo­lus­ta­vas­ta susi­lau­mas­ta ja kan­sal­lis­val­tio vuo­ros­taan vain tehok­kain tapa orga­ni­soi­da lau­man sisäi­nen yhteistyö.”

    Näin sanoi Kai Murros.

    Kul­ler­vo

  48. Rais­kauk­sil­la on perus­ta bio­lo­gias­sa ja voi olla, että natio­na­lis­mil­la­kin on. Molem­pien seu­rauk­se­na on tus­kaa ja kuo­le­maa, pait­si, että natio­na­lis­mi tap­paa maa­il­mas­sa enem­män kuin raiskaukset.

  49. Rais­kauk­sil­la on perus­ta bio­lo­gias­sa ja voi olla, että libe­ra­lis­mil­la on. Molem­pien seu­rauk­se­na on tus­kaa ja kuo­le­maa, pait­si, että libe­ra­lis­mi tap­paa maa­il­mas­sa enem­män kuin raiskaukset.”

    Eli sar­jas­sam­me tyh­jät argu­men­tit voi aja­tel­la vaik­ka nykyis­tä Ira­kin sotaa. USA sen enem­pää kuin islam­kaan tus­kin edus­ta­vat kiis­tas­sa natio­na­lis­te­ja. Ira­kin poh­jois­osan kur­dit sel­lai­sia ovat. Yllät­täen alue on pysy­nyt Ira­kin rau­hal­li­sim­pa­na, ellei se nyt sit­ten koh­taa ystä­viem­me turk­ki­lais­ten libe­raa­lien hyökkäystä.

  50. Wiki­pe­dian mukaan “natio­na­lis­mi eli kan­sal­li­suusaa­te on yhteis­kun­nal­li­nen aate, jon­ka mukaan yhteis­kun­nat jär­jes­ty­vät par­hai­ten yhte­näi­sen väes­tön, kan­san, varaan.” 

    Artik­ke­lis­sa sano­taan edel­leen, että “natio­na­lis­mil­la on myös pal­jon eri­lai­sia ala­kä­sit­tei­nä, täl­lai­se­na voi­daan pitää esi­mer­kik­si eri­tyi­ses­ti etni­seen ryh­mään suun­tau­tu­vaa natio­na­lis­mia tar­koit­ta­vaa etno­na­tio­na­lis­mia. Tämän lisäk­si natio­na­lis­min ja val­miin kan­sal­lis­val­tion sisäl­lä kul­ke­via suun­tauk­sia ovat mm. kan­sal­lis­val­tion kiel­tä koros­ta­va kie­li­na­tio­na­lis­mi ja kan­san kult­tuu­ria koros­ta­va kult­tuu­ri­na­tio­na­lis­mi.” Itse olen ennen kaik­kea kult­tuu­ri­na­tio­na­lis­ti (jos­kin Suo­men tapauk­ses­sa kie­li ja kult­tuu­ri kuu­lu­vat erot­ta­mat­to­mas­ti yhteen). Oleel­lis­ta on koke­mus kuu­lu­mi­ses­ta kult­tuu­ri­seen jat­ku­moon, yhteen­kuu­lu­vuu­den tunne.

    Tämän­kin voin alle­kir­joit­taa: “Kan­sal­li­suusaat­teen kes­kei­sin peri­aa­te on kan­sal­li­nen itse­mää­rä­mi­soi­keus. Peri­aat­teen mukaan jokai­sel­la kan­sal­la on oikeus hal­li­ta itse­ään riip­pu­mat­to­ma­na ja suve­ree­ni­na mui­hin val­tioi­hin ja kan­soi­hin näh­den. Kan­sa­kun­nal­la on oikeus kan­sal­lis­val­tios­saan yllä­pi­tää kult­tuu­rian­sa, hyvin­voin­tian­sa, kiel­tän­sä, his­to­ri­aan­sa ja mui­ta eri­tyis­piir­tei­tän­sä. Kan­sal­li­suusaat­teen mukai­ses­ti yksi­kään kan­sa ei nouse ylit­se toi­sen, vaan jokai­nen kan­sa on yhtä oikeu­tet­tu ole­mas­sao­loon­sa. Kan­sa­kun­taa voi par­hai­ten joh­taa vain kan­sa­kun­ta itse ja sik­si natio­na­lis­miin perin­tei­ses­ti kuu­luu voi­ma­kas kan­san­val­tai­suus ja demokratia.”

    Mikä oikeas­sa maa­il­mas­sa toteu­tu­nut val­tiol­li­nen ideo­lo­gia nyt sit­ten aiheut­taa vähem­män kär­si­mys­tä ja kuo­le­maa? Ei aina­kaan inter­na­tio­naa­li kaik­kien kan­so­jen työ­läi­siä yhdis­tä­vä kom­mu­nis­mi, ei vah­vem­man ja val­loit­ta­jan oikeut­ta seu­raa­va imperialismi.

  51. Kul­ler­vol­le.
    Natio­na­lis­mi on minus­ta todel­la­kin yksi rasis­min muoto.
    Rasis­mi­han ei voi vii­ta­ta rotuun, kos­ka luon­non­tie­teel­li­ses­sä mie­les­sä olem­me kaik­ki samaa rotua. “Rotusyr­jin­näl­lä” tar­koi­te­taan siis eri­lai­sen etni­sen ja kult­tuu­ri­sen taus­ta omaa­van ihmi­sen syr­ji­mis­tä näi­den omi­nai­suuk­sien perusteella.
    Natio­na­lis­mi on käsit­tääk­se­ni juu­ri tätä.

    omas­taan välit­tä­mi­nen ja sen suo­je­le­mi­nen on bio­lo­gi­ses­ti­kin lau­man hen­gis­sä­sel­viy­ty­mi­sen perusta”

    Aivan tot­ta. Kysy­mys onkin sii­tä, mitä pide­tään sinä “oma­na”, joka on suo­je­le­mi­sen kohteena.
    Revii­rie­läi­mel­le se on oma nah­ka ja omien jäl­ke­läis­ten nah­ka. Ei vält­tä­mät­tä edes lisään­ty­mis­kump­pa­nin nah­ka ole sen arvoi­nen, että kan­nat­tai­si lait­taa tik­kua ris­tiin sen eteen, mikä­li kump­pa­nis­ta ei sil­lä het­kel­lä ole suo­raa hyö­tyä omil­le jäl­ke­läi­sil­le. Kyh­my­jout­sen voi siis kat­soa välin­pi­tä­mät­tö­mä­nä vie­res­tä kun lau­lu­jout­se­net nui­ji­vat sen puo­li­son hengiltä.

    Sosi­aa­li­sel­le lau­mae­läi­mel­le, kuten ihmi­nen, tämän ymmär­tä­mi­nen on vai­ke­aa, kos­ka meil­lä on lau­maa yllä­pi­tä­väk­si omi­nai­suu­dek­si kehit­ty­neet ns. moraa­li­set tunteet.
    Sosi­aa­li­sil­la lau­mae­läi­mil­lä “omien pii­ri” onkin sitä laa­jem­pi, mitä suu­rem­mis­sa yhtei­söis­sä ne elä­vät, ja mitä laa­jem­man jou­kon yksi­löi­tä moraa­lis­ten tun­tei­den vai­ku­tusa­lue kattaa. 

    Voi­daan minus­ta aja­tel­la, että ihmi­siä on liu­ku­va sar­ja itse­kes­kei­ses­tä revii­rie­läi­mes­tä, koko maa­il­man väes­töä sylei­le­vään lau­mae­läi­meen. Aivan ääri­päi­tä ei ehkä käy­tän­nös­sä löy­dy, ja val­tao­sa ihmi­sis­tä on nor­maa­li­ja­kau­man mukai­ses­ti sii­nä väli­maas­tos­sa. Rasis­tit lähem­pä­nä itse­kes­keis­tä revii­rie­läin­tä ja ei-rasis­tit lähem­pä­nä super­so­si­aa­lis­ta laumaeläintä.

    Sosi­aa­li­suus ja moraa­li­set tun­teet ovat evo­luu­tion tuo­reim­pia tuo­tok­sia, ja sik­si rasis­mia voi­daan minus­ta pitää pri­mi­tii­vi­se­nä ominaisuutena.
    Kun maa­il­man ongel­mat alka­vat olla koko väes­töl­le yhtei­siä, ei ole uskot­ta­vaa, että apu löy­tyy pri­mi­tii­vi­siä gee­ne­jä kan­ta­vil­ta, ja sik­si pie­niin yhtei­söi­hin käper­ty­vis­tä yksilöistä.

  52. Pek­ka Rauk­ko kirjoitti:
    “Natio­na­lis­mi on minus­ta todel­la­kin yksi rasis­min muoto.
    Rasis­mi­han ei voi vii­ta­ta rotuun, kos­ka luon­non­tie­teel­li­ses­sä mie­les­sä olem­me kaik­ki samaa rotua. “Rotusyr­jin­näl­lä” tar­koi­te­taan siis eri­lai­sen etni­sen ja kult­tuu­ri­sen taus­ta omaa­van ihmi­sen syr­ji­mis­tä näi­den omi­nai­suuk­sien perusteella.
    Natio­na­lis­mi on käsit­tääk­se­ni juu­ri tätä.”

    Siis myös­kin moni­kult­tuu­ri­nen nationalismi?

    Tuos­sa ylem­pä­nä­kin vii­tat­tiin Yhdys­val­ta­lai­seen natio­na­lis­miin. Tuol­lai­nen moni­kult­tuu­ri­sen yhteis­kun­taan perus­tu­va natio­na­lis­mi on aina­kin omien havain­to­je­ni mukaan var­sin vah­vaa eikä sitä minus­ta oikein rasis­ti­sek­si voi kutsua.

    Näis­sä kes­kus­te­luis­sa oli­si syy­tä erot­taa chau­vi­nis­mi ja natio­na­lis­mi toi­sis­taan. Impe­ria­lis­ti­nen offen­siii­vi ei ole sama asia kuin alku­pa­räis­kan­san oikeus defensiiviin.

    Jos aja­tus­ket­jua­si jat­kaa kovin pit­käl­le, tulee vää­jää­mät­tä sel­lai­seen joh­to­pää­tök­seen — tämä on siis vain oma mie­li­pi­tee­ni — että isoi­sät puo­lus­taes­saan 1939 natio­na­lis­ti­ses­sa hen­ges­sä Suo­mea kan­sain­vä­lis­tä kom­mu­nis­mia eks­pan­sii­vi­ses­ti maa­ham­me tuo­nut­ta moni­kult­tuu­ris­ta puna-armei­jaa vas­taan, oli­vat­kin itsea­sias­sa suu­ria rasis­te­ja ja he oli­vat tuon aja­tus­mal­lin mukaan oikeu­det­to­mia tais­te­li­joi­ta, l. terroristeja.

    ” Rasis­tit lähem­pä­nä itse­kes­keis­tä revii­rie­läin­tä ja ei-rasis­tit lähem­pä­nä super­so­si­aa­lis­ta laumaeläintä.”

    Hmmm, näis­tä super­so­si­aa­li­sis­ta lau­mae­läi­mis­tä tulee mie­leen eräs len­to­ky­vy­tön lin­tu, joka kuo­li sukupuuttoon.

    Kuten tote­sit itse­kin, jokai­nen meis­tä on val­mis puo­lus­ta­maan omaan­sa — l. omia jäl­ke­läi­si­ään — oikeu­de­ton­ta aggres­sio­ta vas­taan. Samoin jokai­nen meis­tä on val­mis myös aset­ta­maan oman­sa — l. omat jäl­ke­läi­sen­sä — etusi­jal­le vie­rai­siin — l. tois­ten jäl­ke­läi­siin — nähden.

    YK:n ihmi­soi­keus­so­pi­muk­ses­sa ja eräis­sä tär­keim­mis­sä kv-oikeut­ta kos­ke­vis­sa muis­sa sopi­muk­sis­sa on kir­jat­tu yhtei­ses­ti hyväk­sy­tyt yleis­maa­il­mal­li­set ihmi­soi­keu­det. Myös val­tioi­den oikeu­det ja vel­vol­li­suu­det — myös toi­si­aan — koh­taan ovat kan­sain­vä­li­ses­ti hyväk­syt­ty­jä ja regu­laa­tioi­hin kirjattuja.

    Kan­sain­vä­li­sen oikeu­den perus­tei­den mukaan jokai­sel­la kan­sal­la on itse­mää­rää­mis- ja itse­puo­lus­tusoi­keus. Se on todel­li­sen natio­na­lis­min poh­ja — ei rasismi.

    Hyök­käys taas on kri­mi­na­li­soi­tu, eikä täy­sin vapaa maa­han­muut­to ja kan­sain­vael­lus vapaas­ti rajo­jen yli, edel­leen­kään ole mikään ihmi­soi­keus­so­pi­muk­sis­sa mää­ri­tel­ty sub­jek­tii­vi­nen ihmisoikeus.

    Omas­ta mie­les­tä­ni ter­ve natio­na­lis­mi ei ole rasis­mia. Oikein ymmär­ret­ty­nä se on kai­ken kan­sain­vä­li­sen ymmär­ryk­sen ja yhteis­työn pohja. 

    Kukaan ei voi kes­kus­tel­la samal­la tasol­la toi­sen kans­sa, jos oma itse­tun­to ei ole ter­ve. Eikä kukaan voi kun­nioit­taa vie­ras­ta, jos ei kun­nioi­ta omaa identiteettiään.

    Anteek­si rön­syi­ly­ni. Kat­son kui­ten­kin asial­li­sek­si mää­ri­tel­lä yhtei­ses­ti tässä(kin) kes­kus­te­lus­sa käy­te­tyn rasismin.

    Osmon alku­pe­räi­ses­tä — taas ker­ran var­sin epä­kor­rek­tis­ta ja osu­vas­ta — aloi­tuk­ses­ta olen edel­leen sitä miel­tä, että jokai­nen meis­tä on yksi­lö. Yksi­lö jon­ka koko­nai­suu­den sum­ma koos­tuu peri­mäs­tä, ympä­ris­tös­tä ja yksi­lön hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta kokemuksista.

    Tääl­lä vii­tat­tiin jo rodun­ja­los­tuk­seen. Cati­li­na viit­ta­si jo tuol­la (koi­rien) rodun­ja­los­tuk­ses­sa tie­toi­ses­ti käy­tet­tyyn sisä­siit­toon. Tätä on myös har­joi­tet­tu kaut­ta aikain ihmis­ten hal­lit­si­ja­su­ku­jen sisäl­lä. Tun­ne­tuin seurauksin.

    Eräs mie­len­kiin­toi­nen esi­merk­ki onnis­tu­nees­ta jalos­tuk­ses­ta löy­tyy Itä­val­las­ta. Itä­val­lan armei­ja on käyt­tä­nyt sodan jäl­keen vain ja ainoas­taan Rottwei­le­riä pal­ve­lus­koi­ra­ro­tu­naan. Tie­toi­sen ja pit­kä­jän­tei­sen jalos­tus­työn perus­teel­la on pys­tyt­tyy luo­maan suh­teel­li­sen mas­sa­vas­ta ja lyhyt­kar­vai­ses­ta koi­ras­ta kaik­kiin sota­väen tar­vit­se­miin teh­tä­viin sovel­tu­va yleis­koi­ra­ro­tu vuo­ris­to-olo­suh­tei­siin. Mie­len­kiin­tois­ta asias­sa on myös se, että rotu jon­ka agres­sii­vi­suus on hyvin tun­ne­tua, on saa­tu muo­kat­tua soti­las­käyt­töön myös luon­teel­li­ses­ti sopivaksi.

    Vii­meis­ten itä­val­ta­lais­ten kans­sa käy­mie­ni kes­kus­te­lu­jen mukaan, yhtään koi­raa ei ole pois­tet­tu pal­ve­luk­ses­ta lii­al­li­sen aggres­sii­vi­suu­den vuok­si vii­mei­sen kah­den­kym­me­nen vuo­den aika­na. Raak­kaus on perus­tu­nut pel­käs­tään fyy­si­siin vikoihin.

    Var­sin mielenkiintoista.

    Tätä(kin) taus­taa vas­ten uskon, että älyk­käät yksi­löt muo­dos­ta­vat nopeam­min kehit­ty­viä yhtei­sö­jä ja sen seu­rauk­se­na evo­luu­tio nopeu­tuu älyk­käi­den yksi­löi­den muo­dos­ta­mis­sa yhtei­sö­sis­sä. Eli nämä tuot­ta­vat van­hem­pi­aan älyk­kääm­piä jälkeläisiä.

  53. Kul­ler­vo.

    Yhdys­val­to­jen pitä­mi­nen moni­kult­tuu­ri­se­na on vähin­tään­kin kysee­na­lais­ta. Kokoon ja maan­tie­teel­li­seen moni­muo­ti­suu­teen näh­den USA on yllät­tä­vän mon­o­to­ni­nen ker­ta­käyt­töi­seen kers­ka­ku­lu­tus­kult­tuu­riin perus­tu­va kansakunta.
    Ja kan­sa­kun­ta­na se suh­tau­tuu poik­keuk­sel­li­sen yli­mie­li­ses­ti mui­hin kan­soi­hin, kult­tuu­rei­hin ja ihmis­ryh­miin, eli on mie­les­tä­ni erit­täin rasistinen.

    Aja­tus­ket­jua­si, joka joh­ti maa­taan puo­lus­ta­vien lei­maa­mi­seen rasis­teik­si, en kyen­nyt seu­raa­maan. En löy­tä­nyt sii­tä sen enem­pää pää­tä kuin häntää.
    Väki­val­tai­nen puo­lus­tau­tu­mi­nen on minus­ta oikeu­te­tum­paa kuin väki­val­tai­nen hyökkäys.

    Kir­joi­tuk­ses­ta­si miel­tä­ni jäi askar­rut­ta­maan se “super­so­si­aa­li­nen lin­tu­la­ji”, joka on kuol­lut suku­puut­toon. Täs­sä aja­tuk­ses­sa on täy­ty­nyt käyt­tää sosi­aa­li­suu­des­ta aivan uniik­kia määritelmää.

  54. Wiki­pe­dian mukaan “natio­na­lis­mi eli kan­sal­li­suusaa­te on yhteis­kun­nal­li­nen aate, jon­ka mukaan yhteis­kun­nat jär­jes­ty­vät par­hai­ten yhte­näi­sen väes­tön, kan­san, varaan.”

    Kyl­lä.

    Ylei­nen syy­te Afrik­kaa hal­lin­nei­ta siir­to­maa­isän­tiä vas­taan on ollut se, että nämä veti­vät val­tioi­den rajat miten sat­tuu rik­koen hei­mo­ra­jo­ja ja saa­den näin aikaan hei­kos­ti toi­mi­via val­tioi­ta. Minä­kin olen ollut pää­asias­sa sitä miel­tä, että jokai­sel­la kan­sa­kun­nal­la on oikeus muo­dos­taa oma val­tion­sa, esi­mer­kik­si kurdeilla.

    Mut­ta.

    Tar­koit­taa­ko tämä, että tuon val­tion sisäl­le ei muil­la ole asi­aa, ei juu­ta­lai­sil­la, ei roma­neil­la, ei Nokian kii­na­lai­sil­la työn­te­ki­jöil­lä. Söin juu­ri lou­naan etni­ses­sa ravin­to­las­sa Hel­sin­gis­sä. Kii­tän luo­jaa­ni, että natio­na­lis­tit eivät ole estä­neet tätä kan­sal­li­sen iden­ti­tee­tin muren­ta­mis­ta. Muu­ten oli­sin jou­tu­nut tyy­ty­mään kar­ja­lan­pais­tiin tai läs­ki­soo­siin. kan­sal­lis­mie­li­syy­den nui­mis­sä joi­ta­kin pizze­rioi­ta ja kebeb­paik­ko­ja on meil­lä­kin pos­tet­tu. Ei hyvä ollenkaan. 

    Miten kan­sal­li­suusaa­te sovel­tuu ruot­sin­kie­li­seen vähemmistöön? 

    Aate muut­tuu toi­sen­lai­sek­si, jos ale­taan vaa­tia samaan val­tioon osia naa­pu­ri­mais­ta, kos­ka siel­lä­kin asuu hei­mo­vel­jiäm­me. Aloi­te­taan vaik­ka tuos­ta Kii­ru­nan alu­ees­ta Ruot­sis­sa. Ser­bit ovat tehok­kaas­ti pitä­neet yllä kan­sal­li­suusaat­teen tätä puolta. 

    Val­tion muo­dos­ta­mi­nen kan­sa­kun­tien mukaan on aivan eri asia kuin vaa­tia vai­kut­tei­den kat­kai­se­mis­ta muu­hun maa­il­maan tai ettei ulko­maa­lais­ten kans­sa saa kavee­ra­ta eikä näil­lä ole mitään asi­aa maan sisäl­le. Eris­tet­ty, sisään päin kään­ty­nyt sisä­siit­to­la ei ole minun ihan­tee­ni, enkä ole var­ma, että sel­lai­ses­sa maas­sa viihtyisin. 

    Natio­na­lis­min nimi on täy­sin tär­vel­ty. Minul­le sii­tä tule­vat mie­leen skin­he­dien teke­mät pahoin­pi­te­lyt ja tuho­pol­tot ja Bal­ka­nin joukkohaudat.

    Epä­na­tio­na­lis­ti­ses­ta val­tios­ta taas tulee mie­leen Sveit­si, jos­sa nel­jä kan­sa­kun­taan, ita­lia­lai­set, rans­ka­lai­set ja sak­sa­lai­set, (ja reto­ro­ma­nia­lai­set) ovat elä­neet suh­teel­li­sen hyväs­sä sovus­sa menes­tyk­sel­lis­tä elä­mää vuosia.

  55. Pek­ka Rauk­ko kirjoitti:
    “Yhdys­val­to­jen pitä­mi­nen moni­kult­tuu­ri­se­na on vähin­tään­kin kysee­na­lais­ta. Kokoon ja maan­tie­teel­li­seen moni­muo­ti­suu­teen näh­den USA on yllät­tä­vän mon­o­to­ni­nen ker­ta­käyt­töi­seen kers­ka­ku­lu­tus­kult­tuu­riin perus­tu­va kansakunta.
    Ja kan­sa­kun­ta­na se suh­tau­tuu poik­keuk­sel­li­sen yli­mie­li­ses­ti mui­hin kan­soi­hin, kult­tuu­rei­hin ja ihmis­ryh­miin, eli on mie­les­tä­ni erit­täin rasistinen.”

    Se on oma sub­jek­tii­vi­nen näke­myk­se­si. Fak­ta on kui­ten­kin se, että Yhdys­val­lat on moni­kult­tuu­ri­nen natio­na­lis­ti­nen valtio.

    Yhdys­val­lat on ult­ra­li­be­ra­lis­ti­nen val­tio, jos­sa kenel­lä tahan­sa on mah­dol­li­suus menes­tyä kun ymmär­tää miten kas­vu­joh­toi­nen ja kor­rup­toi­tu­nut jär­jes­tel­mä toimii.

    Yhdys­val­lois­sa ei ole viral­lis­ta kiel­tä ja uskon­non­ope­tus on kiel­let­ty jul­ki­sis­sa kou­luis­sa. Eri kult­tuu­reil­la ja uskon­noil­la on oikeus pitää vapaa­päi­vä kult­tuu­rin­sa ja uskon­ton­sa perusteella.

    Kyvyk­käi­den ihmis­ten ete­ne­mi­nen ural­laan ei kaa­du ihon­vä­riin, rotuun, etni­syy­teen tai uskon­toon. Ult­ra­li­be­ra­lis­mi pyr­kii hyö­dyn­tä­mään ihmis­ten osaa­mi­sen kas­vun­sa hyväksi.

    Kyl­lä tämä mie­les­tä­ni on kovin­kin sel­väs­ti monikulttuurisuutta.

    Aja­tus­ket­jua­si, joka joh­ti maa­taan puo­lus­ta­vien lei­maa­mi­seen rasis­teik­si, en kyen­nyt seu­raa­maan. En löy­tä­nyt sii­tä sen enem­pää pää­tä kuin häntää.
    Väki­val­tai­nen puo­lus­tau­tu­mi­nen on minus­ta oikeu­te­tum­paa kuin väki­val­tai­nen hyökkäys.”

    Rau­ta­lan­gas­ta:

    Pek­ka Rauk­ko nimit­ti natio­na­lis­te­ja rasis­teik­si -> isän­maa­taan 1939 natio­na­lis­ti­sin syin puo­lus­ta­neet vete­raa­nit ovat sil­loin tämän Rau­kon mää­ri­tel­män mukaan rasisteja.

    Rauk­ko; nationalisti=rasisti.

    Kir­joi­tuk­ses­ta­si miel­tä­ni jäi askar­rut­ta­maan se “super­so­si­aa­li­nen lin­tu­la­ji”, joka on kuol­lut suku­puut­toon. Täs­sä aja­tuk­ses­sa on täy­ty­nyt käyt­tää sosi­aa­li­suu­des­ta aivan uniik­kia määritelmää.”

    En minä kir­joit­ta­nut “super­so­si­aa­li­ses­ta lin­tu­la­jis­ta”. Minä rin­nas­tin super­so­si­aa­li­sen ihmi­sen puo­lus­tus- ja pake­ne­mis­ky­vyt­tö­mään saaliseen.

    V.I. Lenin muu­ten käyt­ti aika­naan ter­miä “hyö­dyl­li­set idiootit”.

  56. Osmo:

    Natio­na­lis­mi ei aina­kaan omal­la koh­dal­la­ni ole rasis­min synonyymi.

    Olen viet­tä­nyt tois­ta­kym­men­tä vuot­ta työ­elä­mäs­tä­ni kan­sain­vä­li­sis­sä teh­tä­vis­sä ulko­mail­la. Arvos­tan aitoa moni­muo­toi­suut­ta ja vie­rai­ta kult­tuu­re­ja. Nii­den aidos­sa ja alku­pe­räi­ses­sä ympäristössä.

    Mut­ta niin arvos­tan myös omaa­ni. Yhä enem­män kaik­kien ulko­mail­la vie­tet­ty­jen vuo­sien jäl­keen. Arvos­tan suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa ja sen toi­mi­vaa turvallisuutta.

    Tuon tur­val­li­suu­den poh­ja­na on kui­ten­kin kan­sal­lis­val­tio ja kan­sal­li­nen ajat­te­lu. Tämä aja­tus­mal­li luo tur­val­li­sen ympä­ris­tön myös niil­le ulko­mail­ta saa­pu­vil­le ihmi­sil­le, jot­ka halua­vat sitou­tua suo­ma­lai­siin arvoi­hin, oikeus­jär­jes­tyk­seem­me ja yhteiskuntaamme.

    Olen näi­den vaa­ti­mat­to­mien empii­ris­ten koke­mus­te­ni jäl­keen vakuu­tu­nut sii­tä, että kan­sal­lis­val­tioon perus­tu­va demo­kra­tia on ehdot­to­mas­ti paras — tähän saak­ka kehi­tet­ty — yhteiskuntajärjestelmä.

    Se mitä ymmär­räm­me demo­kra­tial­la, on taas sit­ten aivan eri asia. 

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pidän esi­mer­kik­si sveit­si­läis­tä — moni­kie­li­seen kan­sal­lis­val­tioon — perus­tu­vaa jär­jes­tel­mää kan­san­val­tai­sem­pa­na kuin suo­ma­lais­ta moni­puo­lue­jär­jes­tel­mään perus­tu­vaa par­la­men­ta­ris­mia. Kak­si­puo­lue­jär­jes­tel­mäs­tä nyt puhumattakaan.

  57. Kul­ler­vo.
    Kuvai­lit kuin­ka Yhdys­val­lois­sa toi­mi­taan kaik­kial­la samal­la tavoin, eli nou­da­te­taan ult­ra­li­be­raa­lin ideo­lo­gian toimintamallia.
    Sen jäl­keen tote­sit tämän yhte­näi­sen toi­min­ta­kult­tuu­rin edus­ta­van mie­les­tä­si monikulttuurisuutta.
    Minus­ta kyse on eri kult­tuu­rien yhteen­su­lau­tu­mi­ses­ta, ja vaik­ka jäl­jel­le on jää­nyt “kuo­ria” alku­pe­räi­sis­tä kult­tuu­reis­ta, ja uskon­nois­ta, niin tosia­sias­sa val­lit­see yhte­näis­kult­tuu­ri, jon­ka yhtei­nen uskon­to on markkinausko.

  58. Liit­tyen aihee­seen kolo­nia­lis­mi ja kansallismielisyys:

    fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Sentinel

    Maa­il­man käy­tän­nös­sä eris­ty­nein paik­ka, jon­ka asuk­kaat pitäi­si­vät var­maan Kim Jon­gi­liä­kin kosmopoliittina.

    No vaka­vas­ti puhuen luu­len­pa, että kan­sal­lis­mie­li­syy­teen pätee sama kuin niin moneen muu­hun­kin asi­aan. Sopi­vas­sa mää­räs­sä se on hyvä asia — lii­al­li­suu­teen men­täes­sä paha.

    Mm. kult­tuu­riant­ro­po­lo­git Hen­rich ja Hen­rich väit­tä­vät että ihmis­ten väli­sen yhteis­työn yksi oleel­li­nen liik­keel­le pane­va voi­ma on etni­syys: ihmi­set imi­toi­vat toi­sia ihmi­siä joil­la on sama kie­li ja sama uskon­to ja he teke­vät ensi sijas­sa yhteis­työ­tä samaan etni­seen ryh­mään kuu­lu­vien ihmis­ten kans­sa ja sul­ke­vat usein muut ulko­puo­lel­le. Mut­ta vain ensi sijassa. 

    Sosio­lo­gi Put­na­min mukaan taas etni­ses­ti yhte­näi­sis­sä lähiöis­sä yhteis­työ asuk­kai­den välil­lä toi­mii parem­min kuin monikulttuurilähiöissä.

    Myös suku­lais­ten ja oman per­heen puo­les­ta toi­mi­mi­nen on hie­no asia tiet­tyyn rajaan saak­ka, kun­nes se muut­tuu nepo­tis­mi eli suku­lais­ten suosimiseksi.

    Luu­len­pa että kan­sal­lis­mie­li­syy­den — oman etni­sen ryh­män eri­tyis­a­se­man pai­not­ta­mi­sen — demo­ni­soin­nil­la pyri­tään luo­maan jon­kin­lais­ta raja-aitaa (sym­bo­lia) joka jakaa ihmi­set hyviin ja pahoi­hin. Mei­hin ja hei­hin. Siis luo­maan sym­bo­li­ses­ti mää­ri­tel­tyä sisä­ryh­mää ja ulkoryhmää.

    Todel­li­suu­des­sa Suo­mes­sa ei täl­lä het­kel­lä ole mitään oleel­lis­ta ääri­kan­sal­lis­ta lii­ket­tä joka oli­si aja­mas­sa yli­lyön­te­jä kuten hyök­käys­tä Poh­jois-Ruot­siin tai pizze­rioit­ten polttamista.

  59. Nimi­mer­kin Kul­ler­vo ja Pek­ka Rau­kon kes­kus­te­lu rasis­min ja natio­na­lis­min suh­teis­ta ei jat­ku enää täl­lä pals­tal­la. Sen ver­ran kau­ak­si se on men­nyt itse aihees­ta. Tas­a­puo­li­suu­den vuok­si pois­tan myös Pek­ka Rau­kon vii­mei­sen vies­tin lopun.

  60. Tar­koit­taa­ko tämä, että tuon val­tion sisäl­le ei muil­la ole asi­aa, ei juu­ta­lai­sil­la, ei roma­neil­la, ei Nokian kii­na­lai­sil­la työntekijöillä.”

    Ei tar­koi­ta. Ei aina­kaan minun natio­na­lis­mis­sa­ni. Ei tar­vit­se olla mikään ehdot­to­muut­ta vaa­li­va puris­ti. Suve­ree­nit kan­sat voi­vat sal­lia maa­han­muu­ton alu­eel­leen, ja muu­ka­lai­ses­ta voi tul­la kan­san jäsen. Vähem­mis­tös­tä voi tul­la oma­lei­mai­nen osa tuo­ta kan­saa, joka jakaa sen mai­nit­se­ma­ni yhteen­kuu­lu­vuu­den tun­teen. Suo­men juu­ta­lai­sil­le ja tata­reil­le näin on käy­nyt sii­nä mää­rin, että he lait­toi­vat oman hen­ken­sä peliin maa­tam­me puo­lus­taak­seen toi­ses­sa maailmansodassa.

    kan­sal­lis­mie­li­syy­den nui­mis­sä joi­ta­kin pizze­rioi­ta ja kebeb­paik­ko­ja on meil­lä­kin postettu.”

    Mis­sä muka? En tie­dä yhtä­kään natio­na­lis­tia (tosin en hen­gai­le min­kään lii­mas­ki­nien kans­sa), joka ei pitäi­si posi­tii­vis­ta kult­tuu­ri­vaih­toa, jota esi­mer­kik­si ruo­ka­kult­tuu­rien kir­jo on, hyvä­nä asia­na ja söi­si mie­lel­lään vaik­ka keba­bia tai kiinalaista.

    Val­tion muo­dos­ta­mi­nen kan­sa­kun­tien mukaan on aivan eri asia kuin vaa­tia vai­kut­tei­den kat­kai­se­mis­ta muu­hun maa­il­maan tai ettei ulko­maa­lais­ten kans­sa saa kavee­ra­ta eikä näil­lä ole mitään asi­aa maan sisälle.”

    Olen aivan samaa miel­tä. Tuol­lai­nen oli­si sitä pait­si erit­täin epäe­dul­lis­ta­kin maallemme.

    Natio­na­lis­min nimi on täy­sin tär­vel­ty. Minul­le sii­tä tule­vat mie­leen skin­he­dien teke­mät pahoin­pi­te­lyt ja tuho­pol­tot ja Bal­ka­nin joukkohaudat.”

    Me nyky­na­tio­na­lis­tit näem­me asian hyvin toi­sin. Kysy­mys on oman kan­san, kult­tuu­rin ja elä­män­ta­van ter­vees­tä kun­nioit­ta­mi­ses­ta. Juu­rien tun­nus­ta­mi­ses­ta. Oman näke­myk­se­ni mukaan täl­lai­nen sopusoin­tu oman taus­tan kans­sa nime­no­maan aut­taa kun­nioit­ta­maan mui­den kulttuureja. 

    Sveit­si on tosi­aan aika eri­koi­nen val­tio — veik­kai­sin sen maan­tie­teel­li­sen pie­nuu­den ja toi­saal­ta vau­rau­den luo­neen ne olo­suh­teet. Tie­dän per­hei­tä, joi­den Sveit­sis­sä asu­vat jäse­net tun­te­vat kuu­lu­van­sa sii­hen kan­saan, jon­ka jäse­niä etni­ses­ti ovat, eivät­kä “sveit­si­läi­syy­teen”. He tapaa­vat jat­ku­vas­ti suku­lai­si­aan, kos­ka etäi­syy­det ovat niin pie­net. Sitä en tie­dä, kuin­ka tyy­pil­lis­tä täl­lai­nen on.

  61. Sana natio­na­lis­mi kuu­los­taa nyky­ään pahal­ta, mut­ta sana kan­sal­lis­mie­li­nen ei minus­ta aina­kaan vie­lä kuu­los­ta pahal­ta. Mel­kein­pä väit­täi­sin, että lähes jokai­ses­ta löy­tyy jon­kin ver­ran kan­sal­lis­mie­li­syyt­tä. Mik­si se oli­si niin paha asia? Kyl­lä­hän esim. Bal­tian kan­sois­ta alkoi löy­tyä roi­mas­ti kan­sal­lis­mie­li­syyt­tä 1980-luvun lopul­la, kun se oli mah­dol­lis­ta. Tämän esi­mer­kin valos­sa väit­täi­sin, ettei kan­sal­lis­mie­li­syyt­tä ole vii­sas­ta aina­kaan väki­sin yrit­tää muuk­si muut­taa. Jos se halu­taan hävit­tää, on paras­ta antaa sen häi­pyä hil­jaa pois omia aikojaan.

  62. Osmo vii­sas­te­lee:

    Rais­kauk­sil­la on perus­ta bio­lo­gias­sa ja voi olla, että natio­na­lis­mil­la­kin on. Molem­pien seu­rauk­se­na on tus­kaa ja kuo­le­maa, pait­si, että natio­na­lis­mi tap­paa maa­il­mas­sa enem­män kuin raiskaukset.”

    Tämä nyt on aivan ala­puo­lel­la arvos­te­lun ole­va heit­to. Sen­su­roi välil­lä itseä­si. Lausees­ta­si saa hel­pos­ti käsi­tyk­sen, että oli­si joten­kin yhtä hyväk­syt­tä­vää/ei-hyväk­syt­tä­vää rais­ka­ta kuin olla nationalisti. 

    Rais­kaus on äärim­mäi­sen väki­val­tai­nen, toi­sen ihmi­syyt­tä kar­keas­ti louk­kaa­va TEKO. Natio­na­lis­mi on aate, ideo­lo­gi­nen ajat­te­lu­ta­pa ja arvo­jär­jes­tel­mä, ei mikään rikos. Natio­na­li­si­mi sinäl­lään ei aiheu­ta yhtään mitään tus­kaa tai kuo­le­maa. Yhtä hyvin voi­daan sanoa lähes, mis­tä tahan­sa ismis­tä tai uskon­nos­ta, että se on aiheut­ta­nut tus­kaa ja kuo­le­maa ker­taa n. 

    Kyl­lä tämä natio­na­lis­min vas­ta­koh­ta­kin eli moni­kul­tu­ris­mi on ehti­nyt tus­kaa kyl­vää sinun logii­kal­la­si. Tus­kin tämä Ita­lias­sa Roma­nian roma­nin mur­haa­ma ita­lia­lais­nai­nen (hesa­ri tänään) täy­sin tus­kat­to­mas­ti kuo­li ja suun­nat­to­mat kär­si­myk­set jää­vät tie­tys­ti lop­pue­lä­mäk­si lähi­pii­rin kannettavaksi. 

    Natio­na­lis­min seu­rauk­se­na syn­ty­vät sodat voi­vat ehkä tap­paa enem­män suo­raan ja välit­tö­mäs­ti kuin rais­kauk­set. Sitä tie­tys­ti ajoit takaa. Ota kui­ten­kin huo­mioon, että Suo­mi on ainoi­ta mai­ta, jos­sa rais­kaus avio­lii­tos­sa on rikos. Mil­joo­nat nai­set kär­si­vät päi­vit­täin raa­ois­ta rais­kauk­sis­ta, joi­den edes­sä he ovat täy­sin lain­suo­jat­to­mia. Eli enpä nyt tosi­aan­kaan rin­nas­tai­si asioi­ta tuol­la tavoin. 

    Ja arvaa, kum­man kans­sa läh­ti­sin mie­lum­min tref­feil­le: natio­na­lis­tin vai rais­kaa­jan? Oikein!

  63. Lai­naus itseltäni:

    Lausees­ta­si saa hel­pos­ti käsi­tyk­sen, että oli­si joten­kin yhtä hyväk­syt­tä­vää/ei-hyväk­syt­tä­vää rais­ka­ta kuin olla nationalisti. ”

    Itse asias­sa Osmon lausees­ta­han saa käsi­tyk­sen, että on HYVÄKSYTTÄVÄMPÄÄ rais­ka­ta kuin olla natio­na­lis­ti… nyt kiu­kut­taa vie­lä enemmän. 

    Antai­sin Osmol­le tuk­ka­pöl­lyä, mut­ta se on mones­ta­kin syys­tä mahdotonta 🙂

  64. Eli­na sot­kee nyt tun­teet ja logii­kan. Aja­tuk­se­ni oli, että jos hyväk­sym­me natio­na­lis­min, kos­ka sii­hen löy­tyy bio­lo­gi­nen perus­ta, jou­dum­me hyväk­sy­mään kai­ken muun­kin, jota voi­daan perus­tel­la bio­lo­gial­la, esi­mer­kik­si raiskaukset.

    Se, että natio­na­lis­mi on tap­pa­nut — vaik­ka­pa vain Euroo­pas­sa ja vaik­ka­pa vain vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na — ihmi­siä enem­män kuin rais­kauk­set, on fak­ta, jota jokai­nen tul­kit­see omal­la tavallaan. 

    Ei voi ver­ra­ta natio­na­lis­min kan­nat­ta­mis­ta aja­tuk­se­na ja rais­kaus­ta teko­na. Rais­kauk­seen pitää ver­ra­ta natio­na­lis­ti­sia teko­ja — kuu­den mil­joo­nan ihmi­sen lähet­tä­mis­tä kaa­su­kam­mioon nyt esi­mer­kik­si tai Koso­von albaa­nien jouk­ko­mur­hia (ja jouk­ko­rais­kauk­sia) tai Tur­kin arme­nia­lais­vä­hem­mis­tön hävitystä. 

    Ravin­to­laan meni­sin mie­luum­min natio­na­lis­tin kuin rais­kaa­jan kans­sa, mut­ta val­tion­pää­mie­hek­si valit­si­si mie­luum­min rais­kaa­jan kuin Hit­le­rin, jos nyt on pak­ko vali­ta. Jos ei tar­vit­si­si vali­ta, söi­sin koto­na per­hee­ni kanssa.

  65. Luin vas­ta nyt tämän ket­jun, enkä tie­dä onko tähän enää jär­keä tul­la. Joka tapauk­ses­sa koros­tai­sin älyk­kyy­den kol­lek­tii­vis­ta aspek­tia. Älyk­kyy­del­lä ymmär­rän hen­ki­sen puo­len suo­ri­tus­ky­kyä. Koko tuo hen­ki­nen puo­li, esim. kie­li, työ­vä­li­neet ja työ­kult­tuu­rit, poliit­ti­set jär­jes­tel­mät on perus­luon­teel­taan kol­lek­tii­vis­ta. Yksi­lön hen­ki­sen puo­len toi­min­ta­kom­pe­tens­si on tämän kol­lek­tii­vi­sen “pää­oman” kään­ty­mis­tä omak­si. Siis se mikä välit­tö­mäs­ti näkyy yksi­lön att­ri­buut­ti­na, älyk­kyy­te­nä, on olen­nai­sem­min hal­tuun kään­ty­nyt­tä hen­kis­tä kol­lek­tii­vis­ta kom­pe­tens­sia. Toki tämä osal­li­suus hen­ki­ses­sä toi­min­ta­kom­pe­tens­sis­sa on yksi­lön mitas­sa suh­teel­li­sen pysy­vää, sitä edus­ta­va abstrak­tio — älyk­kyys mit­taus­tu­lok­se­na — voi­daan raken­taa jne; ihmi­set ja koko­nai­set ihmis­luo­kat eroa­vat mitat­ta­vas­ti toi­sis­taan jne. Yhdet saa­vat hen­kis­tä suo­ri­tus­ky­kyä kään­ne­tyk­si omak­seen nopeam­min ja vähem­mäl­lä har­joi­tuk­sel­la kuin toi­set jne. Mut­ta kum­min­kin minus­ta yksi­löl­li­seen älyk­kyy­ten näh­den “ensin” on kol­lek­tii­vi­ses­ti kehit­ty­nyt “suu­ri älykkyys”.

  66. Nois­ta natio­na­lis­ti­sis­ta teois­ta vie­lä. Sekä natio­na­lis­min mää­ri­tel­män että elä­vän natio­na­lis­tin (minun) mie­les­tä kan­san­mur­ha on kaik­kea muu­ta kuin natio­na­lis­ti­nen teko, sil­lä natio­na­lis­miin kuu­luu aja­tus sii­tä, että toi­sil­la­kin kan­soil­la on oikeus suve­re­ni­teet­tiin, kie­leen ja kult­tuu­riin ole­mas­sao­los­ta nyt puhumattakaan.

  67. Kau­nis ja kan­na­tet­ta­va ajatus.

    Entä jos tuol­la kan­sal­la ei ole kotimaata? 

    Juu­ta­lai­set, roma­nit, kur­dit nyt esimerkiksi.

    Entä ne ihmi­set, joi­den koti­maas­sa ei voi elää? Sak­san juu­ta­lai­set, soma­lit, kur­dit? Mihin panet pakolaiset?

  68. No eikös Israel nime­no­maan luo­tu juu­ta­lais­ten kan­sal­li­sek­si koti­maak­si? Ja kur­dit ansait­se­vat ehdot­to­mas­ti itse­näi­sen Kur­dis­ta­nin. (Täs­sä tulee nime­no­maan esil­le turk­ki­lai­sen chau­vi­nis­min ja kur­di­lai­sen kan­sal­lis­mie­li­syy­den ero.)

    Roma­nien koti­maa on tie­ten­kin Roma­nia, kuten nimi­kin jo sanoo. 😉

    Eikö pako­lais­ten koh­dal­la tuli­si aina pyr­kiä sii­hen, että heil­le suo­tai­siin mah­dol­li­suus pala­ta koti­maa­han­sa? Ja että hei­dän koti­maas­taan teh­täi­siin sel­lai­nen, jos­sa ihmi­set voi­vat elää rauhassa.

    Vai onko ainoa aja­tel­ta­vis­sa ole­va rat­kai­su­vaih­toeh­to tilan­tee­seen, jos­sa ihmis­ten “koti­maas­sa ei voi elää” se, että hei­dät on otet­ta­va Suo­meen asumaan?

  69. Ei nyt oikein kel­paa vas­tauk­sek­si. Mis­sä oli juu­ta­lais­ten koti­maa 1930-luvul­la, mis­sä on pale­tii­na­lais­ten koti­maa nyt? Pitää­kö kaik­kien juu­ta­lais­ten muut­taa Israe­liin? Mitä teh­dään seka-avio­lii­tos­sa elä­vil­le juutalaisille?

    Oli­si aika käte­vä rat­kai­su joil­le­kin maa­il­man vähem­mis­töil­le antaa heil­le koti­maak­si Suo­mi ja siir­tää suo­ma­lai­set pako­lais­ky­liin Pohjois-Karjalaan.

    Entä Suo­mes­ta toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen maan­pa­koon läh­te­neet Man­ner­heim­ris­tin rita­rit? Takai­sin vain Suo­meen tuomittaviksi?

  70. Kos­ka olen kult­tuu­ri­na­tio­na­lis­ti, mie­les­tä­ni jokai­nen Suo­mes­sa syn­ty­nyt on ole­tusar­voi­ses­ti suo­ma­lai­nen. Näin esi­mer­kik­si mie­les­tä­ni Suo­men roma­nit ovat suo­ma­lai­sia, yhden meil­le his­to­rian kulues­sa syn­ty­neen vähem­mis­tön jäse­niä. Natio­na­lis­mi ei siis tar­koi­ta sitä, ettei maas­sa voi­si olla vähem­mis­tö­kan­sal­li­suuk­sia. Jos maa­han muut­taa ulko­maa­lai­nen, joka halu­aa tul­la yhdek­si meis­tä, hän voi integroi­tua, saa­da kan­sa­lai­suu­den (mie­les­tä­ni pitäi­si olla täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä) ja hänen mah­dol­li­sis­ta jäl­ke­läi­sis­tään tulee­kin sit­ten suo­ma­lai­sia. On sit­ten hänen oma asian­sa, mis­sä mää­rin hän halu­aa yllä­pi­tää omaa kult­tuu­ri­pe­rin­töään sikä­li kuin se ei ole ris­ti­rii­das­sa val­ta­kult­tuu­rin nor­mien kans­sa (ja täs­sä yhtey­des­sä nor­mit tar­koit­ta­vat iso­ja ja tär­kei­tä asioi­ta, kuten esi­mer­kik­si suku­puol­ten tasa-arvoa. Pik­ku­ju­tuis­ta voi­daan aina sopia). Natio­na­lis­min yti­mes­sä on aja­tus sii­tä, että suh­teel­li­sen yhte­näi­nen mono­kult­tuu­ri on toi­vot­ta­va asia. Se voi sil­ti olla riit­tä­vän väl­jä sal­liak­seen laa­jan kir­jon ala­kult­tuu­re­ja (taas ne juu­ta­lai­set ja tataa­rit, ja vaik­ka­pa suo­men­ruot­sa­lai­set, jot­ka tie­tys­ti ovat hyvä­osai­nen vähemmistö).

    Mie­les­tä­ni Israe­lin val­tion luo­mi­nen oli vir­he juu­ri sik­si, että ihmi­set eivät tup­paa tyk­kää­mään, jos hei­dän asuin­si­joil­leen tulee ilmoi­tus­asia­na muu­ka­lai­sia. Mut­ta nyt kun se ker­ran on siel­lä, ei asial­le enää voi mitään, samoin kuin Kar­ja­laa ei enää voi­tai­si ottaa takai­sin suo­ma­lai­sil­le, kos­ka siel­lä asu­vat venä­läi­set ovat nyt raken­ta­neet sin­ne kotin­sa ja elä­män­sä mones­sa suku­pol­ves­sa. His­to­rian vää­ryyk­sien kor­jaa­mi­nen uusil­la on erit­täin huo­no resep­ti. Me saim­me kar­ja­lais­pa­ko­lai­set asu­tet­tua, nyt ei ongel­maa enää ole.

    Soma­lia­lai­sil­la­han on Soma­lia — ongel­ma on se, että siel­lä on tur­va­ton­ta ja kaoot­tis­ta asua, ei se, ettei heil­lä oli­si maa­ta. Pako­lai­sia autet­tai­siin mie­lel­lä­ni par­hai­ten raken­ta­mal­la pako­lais­lei­reis­tä sie­det­tä­väm­piä paik­ko­ja, kos­ka hei­tä on niin pal­jon. Jot­kut poliit­ti­ses­ti aktii­vi­set pako­lai­set, joi­den oles­ke­lus­ta län­nes­sä ja kon­tak­teis­ta sin­ne oli­si hyö­tyä maan olo­jen rau­hoit­ta­mi­sek­si, voi­tai­siin kut­sua län­si­mai­hin asu­maan. Pako­lai­son­gel­maa ei voi rat­kais­ta pelas­ta­mal­la hei­tä rik­kai­siin teollisuusmaihin.

    Itse uskon, että ter­ve natio­na­lis­mi oli­si pit­käl­lä täh­täi­mel­lä rat­kai­su myös Afri­kan ongel­miin (pako­lai­sia on toki muu­al­ta­kin, mut­ta ensim­mäi­se­nä tulee mie­leen Afrik­ka). Yhteen­kuu­lu­vuu­den tun­ne oman maan ja kan­san kans­sa luo moti­vaa­tio­ta raken­taa maa­ta parem­mak­si pai­kak­si ja lisää altruismia.

  71. Osmo sekoi­lee:

    Ei voi ver­ra­ta natio­na­lis­min kan­nat­ta­mis­ta aja­tuk­se­na ja rais­kaus­ta tekona.” 

    Niin! Juu­ri näin­hän kir­joi­tin, ei voi tosi­aan ver­ra­ta. Mik­si sit­ten teet niin? Nyt moni ei var­maan vai­vau­du kat­so­maan edel­tä mut­ta näin­hän se meni Osmon suusta/näppikseltä:

    Rais­kauk­sil­la on perus­ta bio­lo­gias­sa ja voi olla, että natio­na­lis­mil­la­kin on. Molem­pien seu­rauk­se­na on tus­kaa ja kuo­le­maa, pait­si, että natio­na­lis­mi tap­paa maa­il­mas­sa enem­män kuin raiskaukset.”

    Osmo jat­kaa mussutustaan: 

    Se, että natio­na­lis­mi on tap­pa­nut — vaik­ka­pa vain Euroo­pas­sa ja vaik­ka­pa vain vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na — ihmi­siä enem­män kuin rais­kauk­set, on fak­ta, jota jokai­nen tul­kit­see omal­la tavallaan. “. 

    Olet­ko täs­tä takuu­var­ma? Onko sinul­la esit­tää tilas­to­ja, kuin­ka mon­ta ihmis­tä on esim. Afri­kas­sa vii­mei­sen kah­den­kym­me­nen vuo­den aika­na kuol­lut HIV:een rais­kaus­ten seu­rauk­se­na. Kuin­ka mon­ta las­ta on kuol­lut orpoi­na tämän seu­rauk­se­na jne. ?

    Toi­sek­seen edel­leen natio­na­lis­mi EI tapa ketään sen enem­pää kuin kris­ti­nus­ko, kom­mu­nis­mi tai islam. Mut­ta ne rais­kauk­set tap­pa­vat ihan kon­kreet­ti­ses­ti. Kuka täs­sä ei pysy loogisena? 

  72. Maa­il­man kaik­kien vää­ryyk­sien kor­jaa­mi­nen on pie­nel­le kan­sa­kun­nal­le hyvin vai­ke­aa. Var­sin­kin 50–100 vuot­ta nii­den tapah­tu­mi­sen jälkeen.

    Juu­ri sik­si mei­dän pitäi­si kes­kit­tyä elä­mään tämän het­ken Suo­mes­sa. Suo­ma­lais­ten ja Suo­men hal­li­tuk­sen tär­kein teh­tä­vä on nime­no­maan pitää huol­ta sii­tä, että kukaan ei ota meil­tä pois tätä maa­ta ja siir­rä suo­ma­lai­sia pako­lais­lei­ril­le Kar­ja­laan. Ei sii­tä kukaan muu­kaan pidä huol­ta, jos eivät suo­ma­lai­set itse.

    Tun­nut Osmo ajat­te­le­van, että jos me uskal­lam­me sanoa ääneen, että suo­ma­lai­sil­la on oikeus omaan koti­maa­han­sa, niin se käyn­nis­tää auto­maat­ti­ses­ti jon­kin­lai­sen mys­ti­sen natio­na­lis­ti­sen koneis­ton, joka alkaa suo­rit­taa natio­na­lis­ti­sia teko­ja, kuten 6 milj. ihmi­sen väli­tön kre­ma­toin­ti. Mut­ta eihän se ollen­kaan niin mene.

    Suo­mes­sa ollaan vie­lä sii­nä mie­les­sä onnel­li­ses­sa ase­mas­sa, että tääl­lä ei vie­lä ole mer­kit­tä­väs­sä mää­rin sel­lai­sia vähem­mis­tö­jä tai etni­siä ryh­miä, jot­ka eivät osai­si elää sovus­sa kes­ke­nään, kun­han niin vaa­di­taan. Mei­dän ei tar­vit­se teh­dä mitään muu­ta, kuin vält­tää nii­tä vir­hei­tä, joi­ta muis­sa Euroo­pan mais­sa on teh­ty. Jos me emme kei­no­te­koi­ses­ti luo tän­ne yhä uusia vähem­mis­tö­jä ja etni­siä ryh­miä rii­te­le­mään tois­ten­sa kans­sa, niin meil­lä ei ole mitään ongelmaa.

    Kan­sal­li­suusaa­te ei joh­da konflik­tei­hin. Sen sijaan laa­jat väes­tön­siir­rot — teh­tiin­pä nii­tä Sta­li­nin, EU:n tai huma­ni­taa­ri­sen avun nimis­sä — joh­ta­vat aina väis­tä­mät­tä etni­siin konflik­tei­hin ja hyvin usein myös etni­siin puhdistuksiin.

  73. On kyl­lä hie­man han­ka­laa ymmär­tää tätä Osmon “natio­na­lis­mi on tap­pa­nut” kom­men­toin­tia. Vähän ennen ko. kom­ment­tia oli tämä “… kes­kus­te­lu rasis­min ja natio­na­lis­min suh­teis­ta ei jat­ku enää täl­lä pals­tal­la” ja sit­ten perään tämä Osmon kom­ment­ti (6.11.07 klo 9.36) joka muis­tut­taa pal­jol­ti Kul­ler­von “nationalisti=rasisti” vas­ti­net­ta. Esim. tämä “natio­na­lis­ti­sia teko­ja — kuu­den mil­joo­nan ihmi­sen lähet­tä­mis­tä kaa­su­kam­mioon nyt esi­mer­kik­si tai Koso­von albaa­nien jouk­ko­mur­hia”. En ole var­ma haluat­ko tahal­li­ses­ti vah­vis­taa tuo­ta “nationalisti=rasisti” mie­li­ku­vaa mut­ta teks­tis­tä­si voi saa­da kysei­nen vai­ku­tusen. Itse en noi­ta sano­ja sido toi­siin­sa = merkillä.

  74. Kes­kus­te­lu älyk­kyy­des­tä on lui­su­nut hie­man alku­pe­räi­sen aiheen ulko­puo­lel­le. Olen pahoil­la­ni — olen itse­kin joh­dat­ta­nut sitä hie­man vää­rään suuntaan.

    Pala­tak­se­ni asi­aan. Kuten olen aikai­sem­min­kin toden­nut, arvos­tan Odea ajattelijana. 

    Jot­kut heit­to­ni “vasem­mis­to­li­be­ra­lis­tis­ta” tulee pis­tää sin­ne min­ne kuu­lu­vat­kin — pirul­li­sen kar­ja­lais­luon­tee­ni piikkiin.

    Arvos­tan taval­laan nykyis­tä puo­lue­po­li­tii­kan jät­tä­nyt­tä Odea entis­tä enem­män. Uskal­lat tart­tua myös näi­hin mui­hin­kin — poliit­ti­ses­ti niin kovin epä­kor­rek­tei­hin — aiheisiin. 

    Nämä kehut tule­vat sit­ten täl­lä ker­ral­la ilman sar­kas­min piik­ke­jä. Noin aikuis­ten oikeasti.

    Minus­ta on kui­ten­kin — edel­leen — taval­laan sää­li, että jätit päi­vän­po­li­tii­kan. Olet nii­tä ihmi­siä, jot­ka pys­tyi­si­vät raken­ta­val­la taval­la herät­tä­mään kes­kus­te­lua yhteis­kun­nas­tam­me ja sen eteen­päin viemisestä.

    Vaik­ka en kai­kis­ta asiois­ta ole kans­sa­si samaa miel­tä, toi­von kes­kus­te­lum­me jatkuvan.

    Eri­mie­li­syy­den jalos­ta­mi­nen — ja vas­tak­kai­sen mie­li­pi­teen kun­nioit­ta­mi­nen — tekee kes­kus­te­lus­ta kes­kus­te­lun arvoisen.

    Enem­pää kehu­mat­ta — kii­tos sii­tä tilas­ta jon­ka annat myös vas­tak­kai­sil­le mielipiteille.

    Pyrin itse — pal­jon pie­nem­mis­sä kuviois­sa — samaan.

    Nimi­merk­ki:

    Kul­ler­vo (joka on yksi nimistäni)
    Kaler­von­poi­ka ( Kaler­vo taas on yksi isä­ni nimistä)

    … mikä sat­tu­ma vah­val­le pojalle 😉 

    Jk. Enkä palaa natio­na­lis­miin täs­sä kes­kus­te­lus­sa. Eikö­hän mie­li­pi­tee­ni ole tul­lut aika lail­la selväksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.