Onko väärin suosia lapsiperheitä kaavoituksessa?

9.8.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Julkisuudessa on arvosteltu paljon Helsingin vaatimusta, että uustuotannossa on oltava tietty osuus perheasuntoja. Tällä halutaan suosia lapsiperheitä. Lapsiperheiden suosiminen on yleensä ollut hyväksyttävä, ellei jopa vaadittu osa kaikkea asuntopolitiikkaa.

Rakennusyhtiöt valittavat, ettei perheasunnoille ole kysyntää. Näyttää jopa Helsingin Sanomien asuntotoimitus menneen tähän halpaan. Helsingin kantakaupungissa on kysyntää kaiken tyyppisille asunnoille. Kysymys on siitä, että perheasunnoista maksetaan alempaa neliöhintaa kuin pienasunnoista ja rakennusyhtiöt pitävät enemmän isosta neliöhinnasta kuin pienestä. Perheasunnoista maksetaan kuitenkin paljon enemmän kantakaupungissa kuin vaikkapa Järvenpäässä, ja Järvenpäässäkin rakentaminen kannattaa.

Lapsiperheillä on vähemmän maksukykyä henkeä kohden kuin sinkuilla tai dinkuilla. Jos emme suosisi lapsiperheitä, maksukykyisimmät veisivät asunnot näiden nenän edestä. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että lapsiperheet häädettäisiin kantakaupungista jonnekin kaupungin laidoille ja vain hyvin varakkailla lapsiperheillä olisi asiaa kantakaupunkiin – tai niillä, jotka saavat asunnon kaupungin vuokra-asunnosta.

Koska Helsingissä kaupunki omistaa maan, lapsiperheiden suosiminen asuntopolitiikassa koituu kaupungin tappioksi. Se ei koidu rakennusliikkeiden tappioksi (jos alalla vallitsee toimiva kilpailu, mistä tosin en ole varma), koska toki ne tarjouskilpailussa ottavat huomioon sen, mitä kaavassa lukee. On toki tosi houkutteleva ajatus saada tontti ensin halvalla, koska siihen on rakennettava perheasuntoja ja sitten mankua muutos kaavaan, joka nostaa tontin arvoa huomattavasti.

Se on myönnettävä, että kaupunki on kaavamääräyksineen liian kategorinen edellyttäessään samaa perheasuntojen osuutta kaikissa kaupunginosissa ja melkein kaikissa kohteissa. On luonnollista, että suurempi osa sinkuista asuu kantakaupungissa kuin lapsiperheistä. Opiskelijoiden asunnon tarve on myös otettava huomioon.

Mutta noin yleensä lapsiperheiden suosiminen kaavoituksessa on hyväksyttävää ja kannatettavaa.

Espoossa uusien asuntojen keskipinta-ala on yli 90 neliötä eikä sitä arvostele kukaan.

= = =

P.S.

Jos on sitä mieltä, että pinta-alamääräysten sisällyttäminen kaavaan on vääränlaista markkinatalouden toimintaan puuttumista, silloin on varmaan myös sitä mieltä, että alueen kaavoittaminen pientaloille on väärin, jos kerrostalokaavalla tontin arvo olisi suurempi.

Kommentit

100 Vastausta artikkeliin “Onko väärin suosia lapsiperheitä kaavoituksessa?”

  1. KKK kirjoitti 9.8.2014 kello 12:24

    Jos lapsiperheitä halutaan tukea, paras tapa tehdä se on antaa suoraan rahaa. Tällöin lapsiperheet voivat käyttää tuen tavalla, jonka he katsovat parhaiten edistävän heidän omaa hyvinvointia. Osa lapsiperheistä käyttäisi tuen asuntoon hyvällä sijainnilla. Lapsiperheiden suosiminen suorien tulonsiirtojen sijasta kaavoituksella perustuu käsitykseen, jonka mukaan valtio tietää paremmin kuin lapsiperheet itse.
    Lapsiperheillä on henkeä kohdin käytettävissä vähemmän tuloja kuin sinkuilla tai dinkuilla mutta samalla he tarvitsevat henkeä kohti vähemmän neliöitä kun jokaisella perheenjäsenellä ei tarvitse olla omaa keittiötä tai kylpyhuonetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 46

  2. Mikko Leppänen kirjoitti 9.8.2014 kello 12:35

    Ei ole väärin suosia, mutta pinta-alanormia olisi syytä tarkentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  3. Mikko H kirjoitti 9.8.2014 kello 12:56

    KKK: Osa lapsiperheistä käyttäisi tuen asuntoon hyvällä sijainnilla.

    Edellyttäen, että sopivia asuntoja on markkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  4. Turkka Louekari kirjoitti 9.8.2014 kello 13:10

    Suurilla rahoillamme me sinkut ja lapsettomat pariskunnat hankimme neliöitä joko sinkkuasunnoista, ylitilavista perheasunnoista, tai kommuunimuotoisesti perheasunnoista. Emme lakkaa olemasta. Emme muuta Kajaaniin. Vaihtoehdot ovat tässä.

    Yleisin valinta on perheasuntojen vajaakäyttö. Lasten muutettua omilleen pariskunta jää asumaan ylitilavasti. He eivät muuta pienempään, koska siinä ei ole juuri mitään voitettavaa, kun keinotekoinen sinkkuasuntopula koskee sitäkin kuviota.

    Helsingissä 4-5 huoneen asunnoista yli 45 % on 1-2 hengen käytössä (Tilastokeskus). Markkinoilla voisi siis olla mielin määrin perheasuntoja, ja vanha on halvempaa kuin uusi.

    Kaupunginvaltuusto on määritellyt sitovan kappalemääräisen asuntotuotantotavoitteen, josta laahataan jatkuvasti jäljessä. Pienempiä asuntoja saisi luonnollisesti samaan tilaan enemmän.

    Pienituloisten sinkkujen asuntopula on polttava ongelma ja se koskee kaupunkia kokonaisuutena. Asia on sellaisen keskustelun arvoinen, jossa ei jatkuvasti loikita keskustelemaan tietyntyyppisten kaupunginosien kamalan ikävästä perheasuntotilanteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 57

  5. Kalle kirjoitti 9.8.2014 kello 13:19

    Nyt menee syyt ja seuraukset suloisesti sekaisin. 😀 Ongelmahan on pohjimmiltaan se, että pieniä asuntoja on aivan liian vähän, joten grynderivetoisessa rakentamisessa on kannattavampaa tehdä niitä. Perheasuntojakin on liian vähän keskustassa, mutta puute ei hinnoista päätellen ole yhtä suuri. Eli perheasuntojen saatavuus ratkaistaan tekemällä lisää pieniä asuntoja.

    Toinen ongelma on väärä rakentamisen pääomitus. Grynderivetoinen rakentaminen ei ole terveellä pohjalla. Sitä saa mitä tilaa. Typerä sodanjälkeinen kateuspohjainen pääoomaverotus tuottaa mm. vääränlaisia asuntoja. Perintöveron poisto muuten auttaa tässäkin! 😉

    Kolmanneksi voidaan todeta, ettei kaavoittajalla pitäisi olla mitään tekemistä sen kanssa, mitä tontille rakennetaan. Poliititnen ja virkamiesohjaus ei tuota hyvää jälkeä, kuten näemme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  6. Ville T kirjoitti 9.8.2014 kello 13:50

    Turkka Louekari:
    Yleisin valinta on perheasuntojen vajaakäyttö. Lasten muutettua omilleen pariskunta jää asumaan ylitilavasti. He eivät muuta pienempään, koska siinä ei ole juuri mitään voitettavaa, kun keinotekoinen sinkkuasuntopula koskee sitäkin kuviota.

    Helsingissä 4-5 huoneen asunnoista yli 45 % on 1-2 hengen käytössä (Tilastokeskus). Markkinoilla voisi siis olla mielin määrin perheasuntoja, ja vanha on halvempaa kuin uusi.

    Juuri näin. Omistusperheasunnosta ei kannata muuttaa pienempään asuntoon, koska pienen asunnon neliöhinta on yleensäkin suurempi ja muuttamisesta on kuluja: varainsiirtovero, välityspalkkio, pientä remonttia jne. Tällöin yhdestä huoneesta luopumiseta ei saa mitään iloa – elintaso vain laskee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 44

  7. Rolle kirjoitti 9.8.2014 kello 14:15

    Toisaalta suosii kaupunki muitakin ryhmiä:
    – keskustan opiskelija-asunnot ja
    – senioritalot, joissa molemmissa aivan varmasti asunnot vat yleistä normia pienempiä.

    Vähän otsikon ohitse, mutta muita kaupungin tukema ryhmiä ovat:
    – liikkumisrajoitteiset, joiden vuoksi _kaikkiin_ uusiin asuntoihin kohdistuu hissi-, oviaukko, ja märkätila-vaatimuksia. Jokin kohtuullisuus olisi tässä paikallaan ja kohdistaa vaatimuksia esim. ensimmäisen kerroksen asuntoihin ja senioritaloihin
    – autonomistajat, joiden vuoksi taloyhtiöitä edellytetään rakentamaan autopaikkoja sekä
    – saunojat. Monelle täysin turha huone kalliisti rakennettuna. Edukkaampi ja viihtyisempi vaihtoehto olisi taloyhtiö yhteinen saunaosasto

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  8. Leena kirjoitti 9.8.2014 kello 14:30

    Rakentajat valittavat, että suuremmat asunnot eivät mene kaupaksi. Kuitenkin ystäväni(lapset lentäneet pesästä), jotka suunnittelevat muuttoa pientalosta upouuteen kerrostaloon, eivät löydä haluamaansa, koska asuntojen pohjaratkaisut ovat heille sopimattomia.

    Asunnossa pitäisi olla tilava olohuone ja ruokailutila,erillinen keittiö, pari makuuhuonetta, sauna ja kunnon kokoinen lasitettu parveke, joka ei katsele naapurin seinään ja tietenkin autohallipaikka. Asunnon koko tulisi olla n. 85-95 neliötä. Tällaisia tehdään mm. Ouluun, Hämeenlinnaan ja Joensuuhun, mutta ei Helsinkiin. Siellä myös materiaalit ovat korkeatasoisempia keittiökaapistoja myöten.

    Täällä uusissa asunnoissa on usein nk. tupakeittiö, joka ainakin kaikkien tuttavieni mielestä on täysin pois laskuista. Parveke on pieni ja suunta on suoraan naapurin vastaavaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  9. Anonyymi kirjoitti 9.8.2014 kello 14:42

    Mikko H: Edellyttäen, että sopivia asuntoja on markkinoilla.

    Niitä olisi jos niitä ostettaisiin markkinahinnalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  10. Mika kirjoitti 9.8.2014 kello 14:59

    Noiden vanhojen perheasuntojen myyntiä parempaan käyttöön jarruttaa myös varainsiirtovero. Aika moni 50+ ihminen osaa laskea että kämpän vaihdossa varallisuus vain laskee joten parempi asua vanhassa luukussa – säästö on tuntuva.

    Korjausliike olisi antaa rakennusliikkeiden rakentaa pieniä asuntoja ja purkaa kaupan esteitä eli verotusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  11. anomuumi kirjoitti 9.8.2014 kello 15:41

    Kun kaikille asunnoille kerran on kantakaupungissa on kysyntää, joten miksi pelätä sitä, ettei isoja asuntoja rakennettaisi ilman pakkoa?

    Rakennusyhtiöt tavoittelevat tuottoa, eivät korkeita neliöhintoja. Pienissä asunnoissa on paitsi korkeammat neliöhinnat, myös korkeammat rakentamiskustannukset neliötä kohden, jolloin neliötuotto voi olla aivan hyvin korkeammasta hinnasta huolimatta matalampi kuin suuremmassa asunnossa.

    Nykyinen politiikka suosii niitä harvoja, joilla on varaa isoihin asuntoihin Helsingissä pienasuntoja tarvitsevien kustannuksella. Samalla hankaloitetaan esim. leskien, eronneiden ym. pienempään asuntoon haluavien asunnonvaihtoa, mikä estää vanhojen isojen asuntojen vapautumista markkinoille.

    Helsinki on määrätietoisesti savustanut vähävaraisempia pois omistusasumisen mahdollisuudesta jo aivan liian pitkään. Onneksi viime vuonna saatiin jo jonkinlainen parannus tilanteeseen.

    Jos lapsiperheitä halutaan suosia, niin kantaisin enemmän huolta esim. päivähoidon laajoista ja tunnustetuista ongelmista.

    Asuntopolitiikan puolella kaikista keskeisintä on se, että taataan mahdollisuudet riittävälle asuntotuotannolle kaavoituksen puolesta, jotta hinnat eivät karkaa tavallisen palkansaajan ulottumattomiin. Tässä Helsinki ei ole vielä ikinä onnistunut – kyse on vain poliittisen tahdon puutteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  12. Marjatta Halttu kirjoitti 9.8.2014 kello 16:34

    Se että asuntomme ovat niin paljolti omistusasuntoja jäykistää tilannetta kyllä aikalailla. On kallista vaihtaa asuntoa kaikkine varainsiirtoveroineen, pankkilainojen uudelleen järjestelyineen jne. Elämänvaiheen mukaiseen tarpeeseen on hidasta reagoida. Olipa syynä nuoren perheen koon kasvu, työn karkaaminen toiselle kaupunkiseudulle, tyhjän pesän vaihe, erot ja uudet liitot. Oman asunnon myyntivoitto on onneksi verotonta mutta vielä voitaisiin vaihtokustannusta keventää. Uskoisin sen tuovan talouteen juuri nyt tarvittavaa joustoa, resurssitehokkuutta. Toivoisin myös uudenlaisten yhtiömuotojen yleistyvän. Jossa voisi omistaa osakkeita suuremmasta kokonaisuudesta ja asua juuri sen hetken tarpeensa mukaisessa asunnossa. Eli osakkeet eivät kohdistuisi juuri tiettyyn asuntoon. Kyllä monenkokoisia asuntoja tarvitaan silti ja nykyisin vaadittu asuntojakauma on perusteltu niin kauan kun joustavampaa asunnonvaihtosysteemiä ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Anomuumi kirjoitti 9.8.2014 kello 17:21

    Alueellinen ylellisyysvero lapsettomille neliöille yli 50:n?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  14. Lupus Borealis kirjoitti 9.8.2014 kello 17:59

    Lapsiperheet nimenomaan ovat se kansanryhmä, jotka tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja. Heillä on suurin taakka kannettavanaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  15. Turkka Louekari kirjoitti 9.8.2014 kello 18:22

    (Tein pienen kesäisen ajatusvirheen, perheasunto ei toki ole sinkkujen ja lapsettomien pariskuntien yleisin valinta, mutta perheasunnoista kylläkin yli puolet on 1-2 ihmisen käytössä, kun lasketaan kolmiotkin mukaan.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. tiktak kirjoitti 9.8.2014 kello 19:28

    KKK:
    Jos lapsiperheitä halutaan tukea, paras tapa tehdä se on antaa suoraan rahaa.

    Hmm.

    Jos jossakin sijaitsee asuntoneliöitä, tästä tuskin kukaan johtaa ajatusta hankkia lapsia. Mutta jos lapsensaannista aletaan rahaa jakamaan, eikö siitä suoraan synny epäterve kannustin niille, joiden nimenomaisesti pitäisi pidättäytyä vanhemmuudesta ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  17. E. Juhani Tenhunen kirjoitti 9.8.2014 kello 20:24

    Täällä Olarissa 10-vuotiaassa 88,5-neliöisessä Skanskan yhden asumistason isolla lasitetulla parvekkeella vsrustetussa rivitaloasunnossa (autotalli 17,5 m2, varastohuone ja pommisuojahäkki kellarissa) Oden ikäinen DI asuu todella mukavasti helteitä lukuun ottamatta toivon mukaan seuraavat 25-30 vuotta siinä kuin Odekin Katajanokalla. Tarvittaessa saatan toki muuttaa naapuritontin ryhmärakennettuun ekorivitaloon (2014), jahka kalliolämpöpumppu saadaan jäähdyttämään asuntoa. Tiettyä joustavuutta kannattaa suosia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Tuomas kirjoitti 9.8.2014 kello 21:03

    Lapsiperheiden suosiminen ei EHKÄ olisi väärin, jos perheasunnoista olisi pulaa siinä kuin pienemmistäkin, ja jos kaavoitettava maa olisi todella kortilla. Kumpikaan ehdoista ei taida toteutua.

    Nykyisellään perheasuntoja rakennetaan kysyntää vastaava määrä, ei enempää. Pieniä asuntoja ei normin takia saa rakentaa enempää kuin perheasuntoja, joten niistä on jatkuvasti paheneva pula. Helsinkiläisistä talouksista kun vain sattuu olemaan 60% yhden hengen talouksia. Kaavoituksen keinoin voidaan häätää joitain opiskelijoita naapurikaupunkeihin, mutta ei kai sentään muuten vaikuttaa merkittävässä määrin kaupungin väestörakenteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  19. Kalle kirjoitti 9.8.2014 kello 21:53

    KKK:
    Jos lapsiperheitä halutaan tukea, paras tapa tehdä se on antaa suoraan rahaa…

    Paras tapa tukea on vähentää verotusta ja erityisesti pääomaverotusta. Typerän perintöveron poistolla saadaan nopeasti, parissakymmenessä vuodessa, parannusta tilanteeseen.

    Rahan jakaminen tukina ei ole kovin tehokasta. Erityisen vahingollista on asumisen tukeminen, koska asumistuet valuvat tutkitusti suoraan hintoihin. Tuen saaja ei todellisuudessa hyödy tuesta euroakaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  20. Kalle kirjoitti 9.8.2014 kello 22:54

    Lupus Borealis:
    Lapsiperheet nimenomaan ovat se kansanryhmä, jotka tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja. Heillä on suurin taakka kannettavanaan.

    Kaikki tuet nostavat hintoja. Jos oikeasti haluttaisiin halvempia asuntoja:
    – poistettaisiin asumisen tuet
    – poistettaisiin rakentamisen sääntelyä ja
    – estettäisiin kuntien keinottelu kaavoitusmonopolilla.

    En usko edullisempiin asuntoihin, koska se veisi valtaa poliitikoilta ja vallalla voi tienata yhteiskunnassa, jossa kerrostalorakentaminen on grynderivetoista.

    Nopein tapa muuten lisätä vuokra-asuntotarjontaa on perintöveron poisto!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  21. Kalle kirjoitti 9.8.2014 kello 23:19

    Anomuumi:
    Alueellinen ylellisyysvero lapsettomille neliöille yli 50:n?

    Ihan oikeasti? Ei kukaan ihan oikeasti voi olla noin pihalla talouden toiminnasta! 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. KKK kirjoitti 10.8.2014 kello 0:48

    tiktak: Hmm.

    Jos jossakin sijaitsee asuntoneliöitä, tästä tuskin kukaan johtaa ajatusta hankkia lapsia. Mutta jos lapsensaannista aletaan rahaa jakamaan, eikö siitä suoraan synny epäterve kannustin niille, joiden nimenomaisesti pitäisi pidättäytyä vanhemmuudesta ?

    Teoreettista pohdintaa. Lapset aiheuttavat sen verran vaivaa, että tukien pitäisi olla huomattavasti nykyistä korkeampia jotta lapsia alettaisiin tekemään puhtaasti rahasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  23. Lupus Borealis kirjoitti 10.8.2014 kello 1:32

    Kalle: Paras tapa tukea on vähentää verotusta ja erityisesti pääomaverotusta. Typerän perintöveron poistolla saadaan nopeasti, parissakymmenessä vuodessa, parannusta tilanteeseen.

    Rahan jakaminen tukina ei ole kovin tehokasta. Erityisen vahingollista on asumisen tukeminen, koska asumistuet valuvat tutkitusti suoraan hintoihin. Tuen saaja ei todellisuudessa hyödy tuesta euroakaan!

    Pääomavero progessiiviseksi ja siitä saatava verotulo valtion asuntotuotantoon. Perintöverotusta voisi korottaa roimasti, koska turha omaisuuden kasautuminen haittaa taloutta.

    Perintöverotuksen pitäisi olla uhka, joka saisi romun ja asunnot kiertoon ajoissa.

    Varallisuusvero olisi myös erittäin hyödyllinen tässä tilanteessa.

    Valtion asuntoja köyhille lapsiperheille, ilman vuokraa. Asumistuen ja sossutuen sijasta, rakennetaan valtion asuntoja. Juoksevat kulut perheiden maksettavaksi.

    Asuntosijoittamista pitäisi ehdottomasti kahlita esimerkiksi siten, että oman asunnon lisäksi voisi maksimissaan omistaa yhden toisen asunnon, joka olisi joko kesäasunto tai sijoitusasunto.

    Suomalaista lapsiperhettä auttaisi parhaiten asuntomarkkinoiden totaalinen romahdus, jolloin hintataso tervehtyisi. Aivan liian suuri osa lapsiperheiden käytettävissä olevista varoista menee asuntolainan lyhennykseen ja juokseviin kuluihin.

    Suomessa kumarrellaan pääomaa aivan liikaa, eikä tästä maasta tunnu löytyvän isäntää, joka palauttaa pääoman takaisin rengin asemaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  24. diodi kirjoitti 10.8.2014 kello 2:03

    Tuomas Kaavoituksen keinoin voidaan häätää joitain opiskelijoita naapurikaupunkeihin, mutta ei kai sentään muuten vaikuttaa merkittävässä määrin kaupungin väestörakenteeseen.

    Tai sitten kimppakämpät yleistyvät entisestään. Jotenkin tuntuu, että kaavoituksella ei saada lapsiperheitä Helsinkiin ennen kuin sinkuille ja opiskelijoille on tarpeeksi asuntoja. Sinkuille ja dinkuille kaupunkiasumisen arvo on huomattavasti korkeampi kuin lapsiperheille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  25. max kirjoitti 10.8.2014 kello 10:19

    Lupus Borealis:
    Suomessa kumarrellaan pääomaa aivan liikaa, eikä tästä maasta tunnu löytyvän isäntää, joka palauttaa pääoman takaisin rengin asemaan!

    Hetkinen. Eikö meillä nyt juuri ole vuosikymmen kokemusta siitä, että ne söpöt lapsiperheet, sinkut ja dinkutkin eivät juuri perusta pääomista, sijoittamisesta puhumattakaan, vaan sijoittavat, kuluttavat, kaiken liikenevän toisiltaan ostamiinsa seiniin ja kattoihin. Eikö juuri tämä hulluus pitäisi lopettaa? Pääoma pitäisi ihan kansannaisenkin ajatuksissa asetttaa sille kuuluvaan asemaansa. Niin ne tekevät muuallakin. Kiinalaiset ovat kovia säästämään. Ruotsalaisillakin on homma hallussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  26. Maurizio kirjoitti 10.8.2014 kello 11:50

    “Valtion asuntoja köyhille lapsiperheille, ilman vuokraa… Juoksevat kulut perheiden maksettavaksi.”

    No koita nyt päättää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  27. Anomuumi kirjoitti 10.8.2014 kello 11:59

    Kalle: Ihan oikeasti? Ei kukaan ihan oikeasti voi olla noin pihalla talouden toiminnasta!

    Tällä verolla olisi siis tarkoitus vähentää eläkeläisten jäämistä kuppaamaan tilaviin asuntoihin alueilla, joilla se on ongelma. Perheille sopivien asuntojen määrä olisi jo kiinnitetty kaavassa jos ajattelit niiden rakentamisen kärsivän veron johdosta.

    Varmaan verolla on muitakin kauheita sivuvaikutuksia, kerro sinä niistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  28. Syltty kirjoitti 10.8.2014 kello 12:07

    Varainsiirtovero kyllä jämähdyttää erittäin tehokkaasti paikoilleen. Tähän on itse törmännyt, kun on ajatellut siirtyä nykyisestä asunnosta itselle vähän paremmin sopivaan. Kyllä tulee muikeat muuttokulut kun pitää maksaa välittäjän palkkio + varainsiirtovero!

    (tämä asunto on sellainen, ettei se myy itse itseään joten omamyynti on täysin poissa laskuista)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  29. Rolle kirjoitti 10.8.2014 kello 12:58

    Kalle: Kaikki tuet nostavat hintoja. Jos oikeasti haluttaisiin halvempia asuntoja:
    – poistettaisiin asumisen tuet
    – poistettaisiin rakentamisen sääntelyä ja
    – estettäisiin kuntien keinottelu kaavoitusmonopolilla.

    En usko edullisempiin asuntoihin, koska se veisi valtaa poliitikoilta ja vallalla voi tienata yhteiskunnassa, jossa kerrostalorakentaminen on grynderivetoista.

    Nopein tapa muuten lisätä vuokra-asuntotarjontaa on perintöveron poisto!

    Muuten pitkälti samaa mieltä, mutta kommentti perintöverosta on ihan höpöä. Perintövero toimii parhaimmillaan kannusteena myydä peritty asunto tai laittaa se vuokralle. Valitettavan paljon taitaa keskustoissa maata asuntoja, joita perikunnat hautovat riitojensa tai mukavuudenhalunsa vuoksi, tai joista muori on jo muuttanut vanhainkotiin, mutta kaupungin pöljien sääntöjen vuoksi asuntoa ei missään nimessä kannata laittaa vuokralle (vuokratulot konfiskoi kaupunki kattamaan hoitokuluja).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  30. Lupus Borealis kirjoitti 10.8.2014 kello 13:54

    Kalle: Ihan oikeasti? Ei kukaan ihan oikeasti voi olla noin pihalla talouden toiminnasta!

    Tuohan on varteenotettava vaihtoehto, jos se koskee yksinasuvaa taajama-alueen sisällä. Ei kukaan yksinasuva tarvitse edes 50 neliötä asumiseen.

    Oikeistolaiset eivät tunnu ymmärtävän, että valtiolla on ihan #aikuistenoikeesti valta asettaa vaikkapa haittavero pikkutakeille.

    Kilpailun pysyminen terveenä on markkinoille ja kuluttajalle parasta. Siihen tilanteeseen päästään vain hyvin mitoitetuilla rajoituksilla, joita kohdennetaan tarvittaessa.

    Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa meillä ei ole todellista kilpailua, koska meillä on duopoli. K-ryhmä yskii pahasti ja S-ryhmä kasvaa entisestään. Kaavoituksen vuoksi Lidl ei voi nousta hetkessä, joten kilpailu entisestään heikkenee. Vaikka suhdanteet ovat alamaissa, niin S-ryhmällä ei ole mitään hätää hinnoittelun suhteen.

    Otetaan toiseksi esimerkiksi joku tuppukylä, jossa on pieni ruokakauppa, joka ei kuulu ketjuun ja sitten pieni huoltamo, joka ei kuulu ketjuun. Paikkakunnalle tulee suuren ketjun liikenneasema, joka tarjoaa nuo palvelut. Hintoja polkemalla se tappaa nopeasti nuo paikalliset toimijat. Ne lopettavat, jolloin suuren ketjun liike nostaa hinnat ylös. Kuluttaja häviää.

    Jos markkinatalous ei hyödytä kuluttajia, niin silloin siitä voitaisiin aivan hyvin luopua turhana. Siksi markkinataloutta täytyy suitsia, jotta se pysyy terveenä ja hyödyttää kuluttajaa.

    Optimaalinen tilanne on, että hinnat pysyvät matalina, tuotteet ovat kestävät pitkään ja tuotteet käytetään loppuun ennen uuden hankintaa.

    Velkaviputaloudesta pitäisi päästä irti ja äkkiä. Se heikentää kuluttajia merkittävästi, koska heille kasautuu turhia korkomenoja. Korkomenojen kasautuminen leikkaa ostovoimaa merkittävästi.

    Pitäisi päästä tilanteeseen, jossa asuntokin ostetaan käteisellä, mutta kuitenkaan ei olisi kannattavaa kerätä omaisuutta pankkitilille korkoja keräämään. Varallisuusvero estää tehokkaasti turhan omaisuuden kertymisen.

    Markkinataloudesta saadaan tehokkaalla ja älykkäällä rajoituksilla hyvin toimiva järjestelmä, joka hyödyttää niin kuluttajaa, kuin luontoakin.

    Toistaiseksi markkinatalous pysyy hengissä vain ja ainoastaan velkavivulla, joka on katkeamaisillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. Lupus Borealis kirjoitti 10.8.2014 kello 14:09

    Lisään edellisimpään viestiini, että ottakaa huomioon, että tämän päivän kulutus suuntautuu verkkokauppoihin. Verkkokaupoista ostetaan hyvin monesti osamaksuilla ja korko on sellaista 20-30 prosenttia vuositasolla.

    Tehdään myös paljon sitä, että ostetaan kallein mahdollinen tuote osamaksulla verkkokaupasta ja myydään tuote heti uutena pois. Näin kuluttaja siis “lainaa” rahaa, hyvin korkealla korolla.

    Asuntolainojen ja vakuutettujen pankkilainojen korko on matalalla, mutta niiden kysyntä on heikkoa, koska niihin ei ole varaa.

    Markkinatalous ei pysy itsestään terveenä. Kuluttajat eivät toimi rationaalisesti, vaan useimmiten tunteella ja epätoivon partaalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  32. Sepi kirjoitti 10.8.2014 kello 15:24

    Rolle:
    Toisaalta suosii kaupunki muitakin ryhmiä:
    – keskustan opiskelija-asunnot ja
    – senioritalot, joissa molemmissa aivan varmasti asunnot vat yleistä normia pienempiä.

    Vähän otsikon ohitse, mutta muita kaupungin tukema ryhmiä ovat:
    – liikkumisrajoitteiset, joiden vuoksi _kaikkiin_ uusiin asuntoihin kohdistuu hissi-, oviaukko, ja märkätila-vaatimuksia. Jokin kohtuullisuus olisi tässä paikallaan ja kohdistaa vaatimuksia esim. ensimmäisen kerroksen asuntoihin ja senioritaloihin
    – autonomistajat, joiden vuoksi taloyhtiöitä edellytetään rakentamaan autopaikkoja sekä
    – saunojat. Monelle täysin turha huone kalliisti rakennettuna. Edukkaampi ja viihtyisempi vaihtoehto olisi taloyhtiö yhteinen saunaosasto

    Kaupungilla ei ole tietääkseni yhtä ainutta opiskelija-asuntoa, vaan ne ovat opiskelijajärjestöjen omaisuutta ja peruja näille annetuista lahjoituksista. Järjestöt ovat toki yleishyödyllisiä ja täten verokohtelultaan edullisia, mutta ero on aika vähäinen jos “voittoa” ei juuri tule.

    Saunallisten pienehköjen kämppien hinnat ovat myös superkorkeat, joten äkkiseltään luulisin huoneistosaunojen rakentamisen olevan kannattavaa. Uudiskohteissa niitä on vain osassa asunnoista ja tietääkseni homma toimii markkinaehtoisesti.

    Pienten kämppien puute sen sijaan on huutava. Perheiden haaliminen keskustaan myös lisää päivähoitotarvetta joka lienee vaikeampi ja kalliimpi järjestää keskustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  33. Lupus Borealis kirjoitti 10.8.2014 kello 17:38

    Maurizio:
    “Valtion asuntoja köyhille lapsiperheille, ilman vuokraa… Juoksevat kulut perheiden maksettavaksi.”

    No koita nyt päättää.

    Jos et vielä tiennyt, niin yleisesti yksityisillä markkinoilla vuokraan ei sisälly juoksevia kuluja, vaan pelkästään oikeus asua asunnossa. Sen päälle tulee kaikki muut asumisen kulut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  34. Rolle kirjoitti 10.8.2014 kello 19:40

    Sepi: Kaupungilla ei ole tietääkseni yhtä ainutta opiskelija-asuntoa, vaan ne ovat opiskelijajärjestöjen omaisuutta ja peruja näille annetuista lahjoituksista. Järjestöt ovat toki yleishyödyllisiä ja täten verokohtelultaan edullisia, mutta ero on aika vähäinen jos “voittoa” ei juuri tule.

    Saunallisten pienehköjen kämppien hinnat ovat myös superkorkeat, joten äkkiseltään luulisin huoneistosaunojen rakentamisen olevan kannattavaa. Uudiskohteissa niitä on vain osassa asunnoista ja tietääkseni homma toimii markkinaehtoisesti.

    Pienten kämppien puute sen sijaan on huutava. Perheiden haaliminen keskustaan myös lisää päivähoitotarvetta joka lienee vaikeampi ja kalliimpi järjestää keskustaan.

    Kummasti niitä opiskelija-asuntoja kuitenkin kaavoitetaan ja rakennetaan prime-paikolle. Tutustupa vaikka Hoasin sivuilla.

    Saunallisten asuntojen hinnat ovat korkeita osin juuri sen saunan vuoksi. Kaupunkia taitaa niistä olla turha syyttää, mutta saunallisten asuntojen määrää voisi leikata vaikka kieltämällä huoneistokohtaiset saunat kaavassa.

    Saunasta on tullut jonkinlainen typerä normi rakentamisessa, eikä siitä osakkeenomistaja pääse eroon, kun se on kerran pohjapiirrokseen kirjattu. Vähän enemmän vielä off-topic, mutta saunan lämmittäminen yhtä kylpemistä varten lähentelee ympäristörikosta. Uusissa taloissa saunan kanssa on vielä lisäksi ongelmana, että lämpö tuppaa jäämään talon rakenteisiin, talot kun on varsin tuhdisti eristetyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.8.2014 kello 23:10

    Kaavassa ei koskaan pakoteta rakentamaan huoneiustokohtaista saunaa. Joskus pakotetaan rakentamaan taloyhtiön yhteinen sauna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Liian vanha kirjoitti 10.8.2014 kello 22:19

    Yksi tapa lisätä yksilöllisyyttä on myydä kerrostaloasunnot raakaseinillä/lattioilla eli asukas päättää huonejaosta, märkätilojen koosta ja määrästä, keittiökalusteista etc

    Periaatteessa tämän pitäisi halventaa hintaakin, kun grynderi jää pois välistä.

    Kanikoppien kysyntä johtuu enemmän siitä, ettei ihmisillä ole rahaa rajattomasti ja hintakatto rajoittaa ostohaluja/kykyä.

    Eikä tilan tarve ole sidottu enää perheeseen kokkon.Etätyön yleistyminen johtaa siihen, että asunnossa on oltava työhuone ja jopa oma työhuone jokaiselle kotona työtä tekevälle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  37. Viherinssi kirjoitti 10.8.2014 kello 22:31

    Anomuumi: Tällä verolla olisi siis tarkoitus vähentää eläkeläisten jäämistä kuppaamaan tilaviin asuntoihin alueilla, joilla se on ongelma.

    Ahhh… Mutta tuollainen vero olisi paljon helpommin olemassa, sitä kutsutaan kiinteistöveroksi.

    Nimittäin isoissa asunnoissa asuu paljon sellaista kansaa, joka on saanut hankittua ison asunnon olemalla oikeaan aikaan hankkimassa asuntoa. Sen jälkeen inflaatio hoiti asuntolainat, joten koroista tai lyhennyksistä ei ole huolta. Tai sitten asunnon reaalihinta on noussut vain sen sijainnin vuoksi.

    Sukupolvien välinen hintaero asumisessa on varsin suuri. Se ei ole mikään mustavalkoinen yhden sukupolven ja toisen sukupolven välinen ero, koska esimerkiksi vuonna 1990 tai vuonna 1993 ensiasuntonsa hankkinut on hyvin erilaisessa tilanteessa.

    Ratkaisu on kuitenkin riittävän korkealla prosentilla oleva kiinteistön käypään arvoon sidottu kiinteistövero. Se tasoittaa tätä sukupolvien välistä tuurieroa ja huolehtii siitä, että ihmisillä on nykyistä enemmän motivaatiota muuttaa ylisuuresta asunnosta pienempään. (Siirtymäajan toki pitää olla sopivasti rakennettu, ettei sillä ajeta ihmisä laajemmin mierolle.)

    Tästä olisi erityisesti hyötyä lapsiperheille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  38. punamulta kirjoitti 11.8.2014 kello 2:48

    Liian vanha:
    Yksi tapa lisätä yksilöllisyyttä on myydä kerrostaloasunnot raakaseinillä/lattioilla eli asukas päättää huonejaosta, märkätilojen koosta ja määrästä, keittiökalusteista etc

    Periaatteessa tämän pitäisi halventaa hintaakin, kun grynderi jää pois välistä.

    Kanikoppien kysyntä johtuu enemmän siitä, ettei ihmisillä ole rahaa rajattomasti ja hintakatto rajoittaa ostohaluja/kykyä.

    Eikä tilan tarve ole sidottu enää perheeseen kokkon.Etätyön yleistyminen johtaa siihen, että asunnossa on oltava työhuone ja jopa oma työhuone jokaiselle kotona työtä tekevälle

    Jos omakotitalo maksaisi 50 000 euroa 250 000 euron sijaan, niin Suomessa olisi satojatuhansia omakotitalouksia enemmän, kuin nyt on.

    Omakotitalo on Kalliossa viinaan masennustaan turruttavan hipsterinkin märkä uni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.8.2014 kello 7:55

    Kaksi Kalliossa maksaa 250 000 euroa. Niinpä jokainen, joka ostaa tai vuokraa kaksion sieltä, voisi yhtä hyvin ostaa omakotitalon joltain omakotialueelta. Kuitenkin päätyvät Kallioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Syltty kirjoitti 11.8.2014 kello 8:56

    Viherinssi:Ratkaisu on kuitenkin riittävän korkealla prosentilla oleva kiinteistön käypään arvoon sidottu kiinteistövero.

    Täällä mielummmin nostetaan varainsiirtovero tappiin, kuin mennään tekemään jotain noin järkevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. Maurizio kirjoitti 11.8.2014 kello 9:55

    “Kuitenkin päätyvät Kallioon.”

    Jep, nuoremmasta päästä. Mutta vanhemmasta, kuten me, ovat puolestaan jo myymässä näitä Kallion / Sörnäisten kaksioitaan pikkuhiljaa pois. Ja ylläri ylläri, menossa joko omakotitaloon tai rivariin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  42. Maurizio kirjoitti 11.8.2014 kello 10:04

    “vuokraan ei sisälly juoksevia kuluja”

    Jos et vielä tiennyt, kuuluu vuokra kotitalouden / perheen juokseviin kuluihin.

    Ja niin muuten, milläköhän poliittisilla lihaksilla ajattelit tuon porvarillisen asumisen haittaveron säädättää? Vasemmistoliiton 10% kannatuksellako?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Viherinssi kirjoitti 11.8.2014 kello 11:13

    punamulta: Jos omakotitalo maksaisi 50 000 euroa 250 000 euron sijaan, niin Suomessa olisi satojatuhansia omakotitalouksia enemmän, kuin nyt on.

    Pääkaupunkiseudulla kyse on kuitenkin tontin hinnasta. Vaikka sen omakotitalon saisi rakennettua 50 000 eurolla, se maksaisi kohtuullisella paikalla pienelläkin tontilla 300 000 euroa.

    Omakotitalon ja kerrostalon neliöhintaero ei rakennusvaiheessa ole kovin suuri, kummassakin esimerkiksi tarvittavilla maanrakennustöillä on iso merkitys. Tontin hinta on kuitenkin ratkaiseva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  44. Anonyymi kirjoitti 11.8.2014 kello 11:23

    tiktak: Hmm.

    Jos jossakin sijaitsee asuntoneliöitä, tästä tuskin kukaan johtaa ajatusta hankkia lapsia. Mutta jos lapsensaannista aletaan rahaa jakamaan, eikö siitä suoraan synny epäterve kannustin niille, joiden nimenomaisesti pitäisi pidättäytyä vanhemmuudesta ?

    Näin tehdään jo nyt. Sitä kutsutaan lapsilisäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  45. Kari N kirjoitti 11.8.2014 kello 12:06

    Osmo Soininvaara:
    Kaksi Kalliossa maksaa 250 000 euroa. Niinpä jokainen, joka ostaa tai vuokraa kaksion sieltä, voisi yhtä hyvin ostaa omakotitalon joltain omakotialueelta. Kuitenkin päätyvät Kallioon.

    Hieman taitaa olla alakanttiin arvioitu omakotitalon hinta. Noin vain heitettynä “joltain omakotialueelta”. Helsingissä paristasadasta myynnissä olevasta omakotitalosta vain 4 alle 250t, näistä jokainen remonttia vailla. Keskimääräinen hinta lienee 500.000e suuremmalla puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.8.2014 kello 9:56

    Pelkästään Nurmijärveltä löytyy Oikotieltä 11 kohdetta, joissa isohkon omakotitalon saa noin 250 000 eurolla. Ei tietenkään Helsingistä, mutta jos haluaa omakotitaloon, ei vboi vaatia, että se on keskellä kaupunkia. Miksi omakotitalo pitäisi olla kerrostaloalueen vieressä? Luonnollisinta on tesiä sitä jostain omakotitalojen vierestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Petri Honganmäki kirjoitti 11.8.2014 kello 13:07

    Lupus Borealis: Siksi markkinataloutta täytyy suitsia, jotta se pysyy terveenä ja hyödyttää kuluttajaa.

    En voisi olla enempää samaa mieltä kanssasi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  48. Pienen lapsen isä Kalliosta kirjoitti 11.8.2014 kello 13:09

    Osmo Soininvaara:
    Kaksi Kalliossa maksaa 250 000 euroa. Niinpä jokainen, joka ostaa tai vuokraa kaksion sieltä, voisi yhtä hyvin ostaa omakotitalon joltain omakotialueelta. Kuitenkin päätyvät Kallioon.

    Asia on juuri näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  49. Samuli Saarelma kirjoitti 11.8.2014 kello 13:38

    Viherinssi: Ratkaisu on kuitenkin riittävän korkealla prosentilla oleva kiinteistön käypään arvoon sidottu kiinteistövero. Se tasoittaa tätä sukupolvien välistä tuurieroa ja huolehtii siitä, että ihmisillä on nykyistä enemmän motivaatiota muuttaa ylisuuresta asunnosta pienempään. (Siirtymäajan toki pitää olla sopivasti rakennettu, ettei sillä ajeta ihmisä laajemmin mierolle.)

    Olen täsmälleen samaa mieltä, että kiinteistövero olisi paljon fiksumpi tapa verottaa asumista kuin varainsiirtovero, joka on vain omiaan jarruttamaan sitä, että ihmiset siirtyisivät asunnosta toiseen.

    Tuossa käypään arvoon verottamisessa on vain se ongelma, että siitä seuraa ihmisten asuntoihin tekemistä parannuksista tai ylipäätään ylläpidosta rankaisu. Jos päästät asunnon rapistumaan pahasti, saat alennuksen veroon. Muutenkin se vaatisi valtavan byrokratiakoneiston jatkuvasti arvioimaan asuntojen yksilöllisiä käytännön arvoja, mikä leikkaisi aika ison palan siitä tuotosta. Parempi olisi minusta verotus alueen keskimääräisen hintatason mukaan. Tällöin verotuksen määrääminen menisi helpommin, kun verot perittäisiin vain sen mukaan, miten alueella on tehty kauppoja ja toisaalta oman kämpän kunnostaminen olisi kannattavaa, koska siitä tuleva arvonnousu menisi kokonaisuutena omaan taskuun. Muuten vaan jonkun asuinalueen arvonnousu taas menisi kunnan/valtion taskuun, kuten olisikin oikeudenmukaista.

    Mitä lapsiperheisiin tulee, niin olen ihan samaa mieltä kuin joku tuolla aiemmin, eli jos lapsiperheitä jostain syystä halutaan auttaa, niin nostetaan vaikka lapsilisiä tai muilla keinoin kaadetaan rahaa lapsiperheille. Jos he arvostavat isoja asuntoja keskustassa, he kaatavat tämän lisärahan isoihin asuntoihin ja niin niiden kysyntä nousee ja sitä myöten hinnat, mikä taas saa rakentajat rakentamaan niitä lisää. Ja tällöin siis ne isot asunnot menevät oikeasti lapsiperheille. Jos rakentajat vaan pakotetaan rakentamaan isoja asuntoja enemmän kuin muuten kannattaisi, ne isot asunnot voivat ihan hyvin mennä varakkaiden sinkkujen ja dinkkujen käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  50. R.Silfverberg kirjoitti 11.8.2014 kello 14:09

    Lapsiperheitä kuten muitakin ryhmiä tulee ottaa huomioon nimenoman kaavoituksessa. Opiskelijat ja sinkut voivat nimittäin asua lähiöissä, huonompienkin yhteyksien päässä, koska heillä on aikaa kulkea työ ja opiskelumatkansa muina aikoina kuin silloin kun lapsiperheiden vanhemmilla on kiire tuoda ja viedä jälkikasvuaan päiväkoteihin, kouluihin ja harrastuksiin.

    Jos tukea lapsiperheille jaetaan vain rahana niin se katoaa autoihin ja bensaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  51. az kirjoitti 11.8.2014 kello 14:26

    Yleinen kommentti edellisten viikkojen pitkään kirjoitussarjaan kaupunkisuunnittelusta. Laitan tähän ketjuun, koska hyvin usein nimenomaan lapsiperheiden (keskimääräiset) valinnat tuntuvat olevan ristiriidassa vihreiden visioiden kanssa.

    Millainen on vihreiden mielestä hyvä kaupunki olla ja elää? Sellainen, jossa ihmiset viihtyvät ja tuntevat olonsa mukavaksi ja turvatuksi. En nyt kysy kaupunkia, joka tuottaisi mahdollisimman alhaisen CO2-jalanjäljen (ilman tarvetta CO2-vapaan sähköntuotannon lisäämiseen), vaan täysin tästä riippumatta. Enkä kysy sitä, millainen olisi hyvä kaupunki vihreiden pääosin edustamalle ‘kulttuuriluokalle’. Museot, taidenäyttelyt, teatteri, hienot ravintolat ja vastaavat – joiden vastakohta Osmolle on aiemmissa kirjoituksissaan karrikoiden ollut “ei mitään tekemistä” – nämä eivät kiinnosta juuri lainkaan, tai eivät ainakaan ole tärkeitä suurelle osalle suomalaisista. Kuten eivät ole ne romanttisen tunnelmalliset, mutta paljon kalliimmat ja autolla vaikeammin saavutettavat kivijalkakaupat.

    Eli kun pyritään arvioimaan ihmisten, siis kaikkien meidän suomalaisten kaupunkieläjien tai kaupunkieläjiksi ainakin jossakin elämänvaiheessa halavien, käsitystä hyvästä kaupungista, niin mitä se vihreiden mielestä eri kokoisille kaupungeille on, ja pitääkö niitä toiveita, niiden muotoja ja keskiarvoja, ottaa kaupunkisuunnittelussa millä tavoin ja missä määrin huomioon? Vai teknokraatti tietää asian paremmin ja hänen perusteensa (kuten alhaiset CO2-päästöt, oman kulttuuriluokan toiveet) ovat tärkeämpiä kuin suurten väkijoukkojen halut ja toiveet? (Erilaisten kyselyiden vastausten realismi on toki hyvin tärkeä arvioitava, sekä se, että ihmiset eivät suinkaan aina tiedä sitä, mikä parhaiten vastaisi heidän toiveitaan, mutta ei kyselyiden tuloksia voida myöskään mitätöidä ivaamalla ne haluksi asua rantatontilla Helsingin keskustassa.)

    Missä määrin asia on näin, kaupunkisuunnittelua koskeva ajattelu vihreillä lähtee enemmän omasta käsityksestä hyvästä kaupungista kuin noiden käsitysten laajan variaation huomioon ottamisesta? Sitäkin voi vain spekuloida, koska kaupunki/yhteiskuntasuunnittelun premissit ovat yksi niistä kysymyksistä, joita ei juuri koskaan, ja tämä lienee ilmeisen tietoista ja tarkoituksellista, aukikirjoiteta.
    Niistä myös tarkoituksellisesti pyritään antamaan totuudeltaan muunneltua kuvaa. Tuo yksittäisten asuntojen hinnan nouseminen kysynnän myötä on yksi yleisistä metodeista. Vaikka tilastotieteeseen edes vaillinaisesti perehtynyt, saati sen ammattilainen, kyllä ymmärtää, että niukkaan tarjontaan kohdistuva rajattukin kysyntä nostaa hinnan helposti korkeuksiin. Se ei siis välttämättä kerro paljoakaan kokonaiskysynnästä, sen määrästä, eikä siitä siksi voi johtaa suorasukaisia väitteitä hyvin paljon laajempien ihmisjoukkojen, saati suomalaisten yleisesti, asumispreferensseistä. Kysynnän kohdistuminen myös kohdistuu vain tarjolla olevaan, se ei kerro potentiaalisesta kiinnostuksesta siihen, mitä voitaisiin tarjota. Kaupunkiasuntojen korkeiden hintojen pohjalta ei siis voida suoraan siirtyä, mittaluokka valtavasti muuttuen, visioimaan kymmenien tuhansien asuntojen suuruisia kehityssuuntia väittäen niitä ihmisten tahdon mukaisiksi.

    Samaan aikaan esimerkiksi Turusta lähikuntiin tai Helsingistä Espooseen muuttavat varakkaat (kaupungin näkökulmasta veronmaksukykyiset) lapsiperheet itse hyvin yleisesti kuvaavat muuttoperusteitaan, ja kyselyjen tuloksia tukien, aivan muin syin, kuin mitkä vihreiden mielestä pitäisivät olla tärkeitä. Heidän omat perusteensa mitätöiden, mikä on toinen vääristyneen kuvan välittämisen metodi, näitä muuttajia on jopa kutsuttu, eikä vain yhtä tai kahta kertaa, loisiksi. Ylipäänsä heidän perusteensa eivät ole sellainen aihe, josta juuri käytäisiin keskustelua. Jos esimerkiksi suuremman rakentamiselta vapaan kaupunkitilan näkee vain talojen välisinä pusikoina tai korttelien kokoisina koirapuistoina (viittaus aiempaan ketjuun), niin ei välttämättä ole koskaan vakavasti pohtinut sitä, mitä muunlaiset ihmiset kuin itse voisivat siihen kaupunkiinsa kaivata.

    Kaikkineen muodostuu kuva, että yhtäältä näistä laajempien ihmisjoukkojen preferensseistä, niiden arvioimisesta ja huomioon ottamisesta ei olla kovin kiinnostuneita, ja toisaalta tuohdutaan siitä, ja jopa syyllistetään nämä ihmiset itse, jos heille ei kelpaa heille tarjolla oleva Turku tai Helsinki, jonka muuttaminen heidän toiveidensa näköiseksi ei kuitenkaan tunnu olevan kiinnostava kysymys. Eikä moralisoiminen jonkin epämääräisen kollektiivisen moraalikäsityksen pohjalta toimi. Suurimmalle osalle ihmisistä käsitys heidän omasta ja lähiomaistensa hyvästä elämästä on paljon tärkeämpi, ajateltiin heitä loisiksi tai ei. Yhteiskunnan pitää mukautua tähän, eikä heidän Yhteiskuntaan, ellei olla valmiita yksilönvapautta voimakkaasti rajoittaviin ohjaustoimiin. Sellaisten laatijat todennäköisesti löytäisivät itsensä aika nopeasti oppositiosta seuraavalla vaalikaudella.

    Tässä ketjussa nähdyt väitteet kuten “sauna on ympäristörikos” tai sen ehdottaminen, että vanhuksilta käytännössä pakkolunastettaisiin ylisuuret asunnot pois taloudellisin kiristyskeinoin, ovat oireellisia.
    Enemmistö suomalaisista tykkää saunoa, moni useamman kerran viikossa. Jos vihreä tuntee siitä maailmantuskaa, niin hän on tunteineen aika yksin.
    Kuten ei taatusti ole suurempien ihmisjoukkojen toiveissa vanhusten taloudellinen kiristäminen muuttamaan pois “ylisuurista” asunnoistaan. Ei ole näiden vanhusten, eikä heidän jälkikasvunsa, jos vanhuksesta välittävät.
    Oma isoäitini eli viimeisen vuosikymmenensä yksin 110 neliön asuntoa arvostetulla asuinalueella. Yhteensä hän eli asunnossa 62 vuoden ajan. Hän pystyi hitaasti edenneestä alzheimerista huolimatta elämään kotonaan loppuun asti lähes 93-vuotiaaksi, koska kaikki kotona oli tuttua ja turvallista. Uudessa asunnossa pärjääminen olisi ollut täysin mahdotonta. Vanhuksen ylisuuri asunto ei ole vain niitä teknokraatin laskelmia neliö- ja huonemääristä vaan myös muistoja, kiintymystä, orientoitumisen suomaa apua muistin heiketessä, tunnetason turvaa ja muita tällaisia arvoja, joita vihreät eivät juuri tunnu esille nostavan tämän aiheen tiimoilta.

    Vielä vihreiden visioiden ja ihmisten toiveiden selkeistä ristiriidoista. Helsingin vuoden 2050 visiossa, siinä jota tällä blogilla kovin kehuttiin, kaavaillaan että suurten markettien rakentaminen lopetettaisiin jo ennen vuotta 2020 ja tulevaisuuden Helsinki olisi pienten kauppojen Helsinki. Samaan aikaan ihmiset omilla valinnoillaan edesauttavat päinvastaisten ratkaisujen syntyä. Siitä huolimatta tuo visio kuvataan kuin se olisi jokin yleinen toive ja tahtotila. Ei ole. Toivo Sukarilla oli tästä mielenkiintoinen näkemys. Turun keskustan näivettymisen estämiseksi olisi Toriparkki pitänyt rakentaa jo vuosikymmeniä sitten. Tällöin suuria kauppakeskuksia olisi rakennettu keskustaan Turun ympärysalueiden peltojen sijaan ja näiden kauppakeskusten lomassa olisivat myös pienet putiikit keskustassa menestyneet nykyisen näivettymisen sijaan. Nyt ihmiset sen sijaan ajavat suurelta joukoltaan ostoksille Turun ulkopuolelle ja tämä on osaltaan auttanut muuttovirran suuntautumista ympäryskuntiin.
    Jos Sukarin väitteessä on enemmän totta kuin tarua (en väitä, että on, mutta jos), niin kumpi lopulta oli se pienempi paha?

    Jos päättävä teknokraatti tai idealisti uskoo pystyvänsä rakentamaan visioidensa tai oman kulttuurisen/aatteellisen viiteryhmänsä toiveiden mukaisen kaupungin niin hän tulee epäonnistumaan ja pettymään hyvin pahoin. Hänen kanssaan erilaiset, erilaisissa elämäntilateissa olevat ihmiset tulevat henkilökohtaisilla valinnoillaan päättämään toisin (ja ehkä hän joskus itsekin, vaikka ei sitä koskaan myöntäisi). Kyseessä voi lopulta olla vain kompromissi laajojen kansanjoukkojen toiveiden kanssa ja niitä vasten elävä ja muuttuva kehitys, jossa ei voida lyödä lukkoon vuosikymmenten mittaisia visioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.8.2014 kello 10:03

    az,
    Minusta ei ole olleenkaan mielenkiintoista tietää, millaisessa asumismuodossa ihmiset haluaisivat keskimäärin asua, koska onneksi he haluavat eri asioita. Jos kaikki haluaisivat täsmälleen samaa, jokainen haluaisi asua siinä yhdessä ja ainoassa asunnossa koko maassa tietyssä pisteessä, jolloin noin 5,4 miljoonaa joutuisi pettymään. Et kai tarkoita, että jos vain vähemmistö suomalaisista haluaa asua Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Karjala pitää tyhjentää.
    Olennaista on, millaiseen asumismuotoon kohdistuu enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Tällä hetkellä selvästi enemmän ihmisiä haluaisi asua oikessa kaupungissa (=ratikkaverkon äärellä) kuin mahtuu asumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Liian vanha kirjoitti 11.8.2014 kello 16:28

    Viherinssi: Ahhh… Mutta tuollainen vero olisi paljon helpommin olemassa, sitä kutsutaan kiinteistöveroksi.

    Nimittäin isoissa asunnoissa asuu paljon sellaista kansaa, joka on saanut hankittua ison asunnon olemalla oikeaan aikaan hankkimassa asuntoa. Sen jälkeen inflaatio hoiti asuntolainat, joten koroista tai lyhennyksistä ei ole huolta. Tai sitten asunnon reaalihinta on noussut vain sen sijainnin vuoksi.

    Sukupolvien välinen hintaero asumisessa on varsin suuri. Se ei ole mikään mustavalkoinen yhden sukupolven ja toisen sukupolven välinen ero, koska esimerkiksi vuonna 1990 tai vuonna 1993 ensiasuntonsa hankkinut on

    Urbaanilegenda, lainakorot ovat olleet aina reaalikorkoja. Vain 70-luvun puolivälissä parina vuotena inflaatio ylitti lainakorot.

    Ja kun lainaa saadakseen piti säästää 30% niin siinä juostiin kilpaa inflaation kanssa. Säästökorot eivät olleet yli inflaation vaan paljon alle.

    Ja kun laina-aika oli max 8 vuotta niin ei siinä inflaatio mitään ehtinyt syödä.

    Eikä tilanne 1990 -luvulla ollut yhtään parempi, minäkin maksoin korkoa 16% ,korot tipuivatvasta 2000- luvulla.

    Mutta silloin 90- luvulla hintaero muun maan ja pääkaupunkiseudun välillä oli pienimmillään.

    Eniten asunnon hintaa on nostanutkorkojen alentuminen, toinen asuntojen hintaa nostava seikka on ollut maksuaikojen pidentymiseen. Kolmas syy on tulojen kasvu ja niinpä tuloista voidaan käyttää suurempi osa asumiseen,kun ruoka ja muu ei ole kallistunut yhtä paljon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  54. Liian vanha kirjoitti 11.8.2014 kello 16:33

    Osmo Soininvaara:
    Kaksi Kalliossa maksaa 250 000 euroa. Niinpä jokainen, joka ostaa tai vuokraa kaksion sieltä, voisi yhtä hyvin ostaa omakotitalon joltain omakotialueelta. Kuitenkin päätyvät Kallioon.

    Aika kaus saa muuttaa, jotta saa nykyaikaisen omakotitalon. Tuolla hinnalla saa lähinnä tontin Helsingissä,jos päällä on omakotitalo niin se vain haittaa ja aiheuttaa kuluja,kun se puretaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  55. punamulta kirjoitti 11.8.2014 kello 20:16

    Kuka tahansa pummi voi asua vuokralla kalliossa, jos vain kykenee toimittamaan toimeentulotukihakemuksen sosiaalitoimistoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  56. Kalle kirjoitti 11.8.2014 kello 21:12

    Rolle: Muuten pitkälti samaa mieltä, mutta kommentti perintöverosta on…

    Monessa kunnassa ollaan jo tilanteessa, jossa yhdellä “sosiaalisella vuokranantajalla” on monopoli. Eli heillä on täysin vapaa hinnoittelu ilman kilpailua. Monopoli nostaa kaikkien tutkimusten mukaan aina hintoja.

    Sama tilanne on käytännössä opiskelija-asuntomarkkinoilla, joilla esimerkiksi Helsingissä HOAS on melkein monopoliasemassa. Vain kourallinen yksityisiä asunnonomistajia Kalliossa pitää edes jonkinlaista kilpailua yllä.

    Vuokra-asuntojen hinnat saadaan kuriin vain yksityisellä pääomalla ja kilpailulla. Perintöveron poisto on yksi nopeimmista tavoista lisätä yksityisiä vuokra-asuntoja, mikä pakottaa suuret omistajat tarkastamaan hintojaan. Toki sillä on muitakin positiivisia vaikutuksia.

    Ps. HOAS:n ongelman ratkaisuksi:
    – korkeakouluille omat asuntolat 1 – 2 vuosikursseille länsimaiseen tapaan
    – HOAS:n asuntokanta tulee jakaa sopivien toimijoiden kanssa, esimerkiksi osakunnille ja
    – hajanaisten korkeakoulujen kampuksista tulee kehittää tiiviitä yhteisöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  57. Kalle kirjoitti 11.8.2014 kello 21:33

    Osmo Soininvaara:
    Kaavassa ei koskaan pakoteta…

    Kaavassa on oleellista katujen linjaukset ja rakennuksien korkeus. Jossain mielessä tulee hieman ehkä ohjailla raskaan teollisuuden sijoittumista, koska se vaikuttaa ympäristöön. Muuten ei periaatteessa kuulu pätkääkään kaavoittajalle, mitä omistaja tontille rakentaa.

    Kaavassa pakotetaan yhtä sun toista täysin älyvapaata. Helppo ratkaisu olisi tehdä järkevä kaavoituslainsäädäntö, mutta se ei ole ihan suoraviivaista. Ongelma on epäterve kerrostalorakentamisen pääomitus. Grynderin tavoite on voiton maksimointi, mikä on ymmärrettävää, ei asujan etu. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille, joka kykenee purkamaan sääntelyn ja pääomittamaan rakentamisen terveesti. 🙂 Voittaja on asuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  58. Kalle kirjoitti 11.8.2014 kello 21:43

    Liian vanha:
    Yksi tapa lisätä yksilöllisyyttä on myydä kerrostaloasunnot raakaseinillä/lattioilla eli asukas päättää huonejaosta, märkätilojen koosta ja määrästä, keittiökalusteista etc…

    Keittiö ja märkäkalusteet kuuluvat Euroopassa monissa maissa asunnon ostajan ja jopa vuokralaisen vastuulle! Suomalainen tapa, jossa asunto myydään periaatteessa valmiina, jotta uuden asunnon ostaja voi purkaa huonolaatuiset kaakelit ja kodinkoneet, ei välttämättä ole kokonaistaloudellista. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  59. Janne Peltola kirjoitti 12.8.2014 kello 4:35

    punamulta: Jos omakotitalo maksaisi 50 000 euroa 250 000 euron sijaan, niin Suomessa olisi satojatuhansia omakotitalouksia enemmän, kuin nyt on.

    Omakotitalon näyttää saavan jo nyt 50 000 eurolla: http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8392989 Jostain syystä eivät vaan näytä olevan kovin suosittuja. Jos olisivat, hinta ei olisi enää tuota 50 000 euroa.

    punamulta: Omakotitalo on Kalliossa viinaan masennustaan turruttavan hipsterinkin märkä uni.

    Saisiko tälle väitteelle kirjallisen lähteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  60. sunimh kirjoitti 12.8.2014 kello 9:35

    Viherinssi: Ratkaisu on kuitenkin riittävän korkealla prosentilla oleva kiinteistön käypään arvoon sidottu kiinteistövero. Se tasoittaa tätä sukupolvien välistä tuurieroa ja huolehtii siitä, että ihmisillä on nykyistä enemmän motivaatiota muuttaa ylisuuresta asunnosta pienempään. (Siirtymäajan toki pitää olla sopivasti rakennettu, ettei sillä ajeta ihmisä laajemmin mierolle.)

    Tästä olisi erityisesti hyötyä lapsiperheille.

    Oliko tämä kenties vitsi? Yleensä juuri tilaa kaipaavat lapsiperheet asuvat (isoissa) omakotitaloissa, joihin kiinteistöverojen korotukset tietenkin iskevät ihan samalla tavalla tai pahemmin. Malliesimerkki siitä, miten vihreät tarjoavat “parannuksia” lapsiperheiden asemaan – vähän samaan tapaan kuin viimeksi “parannettiin” lapsiperheiden asemaa ja tasa-arvoa pakottamalla puolet kotihoidontuesta isän käytettäväksi (=käytännössä jää käyttämättä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  61. Syltty kirjoitti 12.8.2014 kello 10:33

    Kalle: Keittiö ja märkäkalusteet kuuluvat Euroopassa monissa maissa asunnon ostajan ja jopa vuokralaisen vastuulle! Suomalainen tapa, jossa asunto myydään periaatteessa valmiina, jotta uuden asunnon ostaja voi purkaa huonolaatuiset kaakelit ja kodinkoneet, ei välttämättä ole kokonaistaloudellista.

    No se sekään ole kyllä välttämättä fiksua, että vastavalmistuneessa talossa kuulluu kolmen vuoden ajan kokoajan pauketta ja remontoinnin ääniä, kun jokainen asunto rakennetaan vuorotellen ja omaan tahtiin valmiiksi. Kyllä se aika kallista pitää niitä asuntoja tyhjillän ja remontissa.

    Semmoinen etu siinä tietenkin on, että ainakin betonit kuivuvat varmasti, kun asunnot ovat pitkään pelkillä betonipinnoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  62. Mikko Nummelin kirjoitti 12.8.2014 kello 10:49

    Ylellisyysverot “yli huonekunnan tarpeen” olevasta asumistilasta ja laadusta eivät ole niin eksoottisia ajatuksia kuin jotkut antavat ymmärtää. Viisihenkinen perhe saattaa tarvita sitä saunallista neliötä enemmän kuin sinkku.

    Ei nimittäin ole olemassa mitään helppoa tapaa pienentää pienituloisten asumiskustannuksia, koska asumiskustannukset tuntuvat olevan verrannollisia seudulla vallitsevaan tulojen mediaaniin. Käytännössä tuettu asuminen maksaa kunnille ja jos liian velkavetoisia ei olla, on rahat tähän pakko verottaa keskituloisilta ja varakkailta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. teekkari kirjoitti 12.8.2014 kello 11:07

    Samuli Saarelma:
    Mitä lapsiperheisiin tulee, niin olen ihan samaa mieltä kuin joku tuolla aiemmin, eli jos lapsiperheitä jostain syystä halutaan auttaa, niin nostetaan vaikka lapsilisiä tai muilla keinoin kaadetaan rahaa lapsiperheille. Jos he arvostavat isoja asuntoja keskustassa, he kaatavat tämän lisärahan isoihin asuntoihin ja niin niiden kysyntä nousee ja sitä myöten hinnat, mikä taas saa rakentajat rakentamaan niitä lisää. Ja tällöin siis ne isot asunnot menevät oikeasti lapsiperheille. Jos rakentajat vaan pakotetaan rakentamaan isoja asuntoja enemmän kuin muuten kannattaisi, ne isot asunnot voivat ihan hyvin mennä varakkaiden sinkkujen ja dinkkujen käyttöön.

    Tuollainen iteratiivinen markkinamekanismi tietenkin teoriassa on paras mahdollinen tapa allokoida resursseja, mutta kuin rakentamisessa iteraatiokierros kestää muutamasta vuosikymmenestä muutamaan vuosisataan (ja reaktioaikakin mitataan useissa vuosissa), saadaan tämän hetken markkinatilannetta parhaiten vastaava kaupunkirakenne aikaan ehkä joskus parin tuhannen vuoden kuluttua. Ja veikkaisin että markkinatilanne on silloin jossain määrin erilainen kuin nyt.

    Rakentaminen nyt vain on yksi sellainen yhteiskunnan osa-alue jossa teknokraattinen virkamiesohjaus on käytännössä ainoa tapa saada aikaan enemmän tai vähemmän hyvin toimivia ratkaisuja.

    Tai sitten pitäisi säätää laki jolla velvoitettaisiin hankkimaan asunnot vuosia etukäteen jonkinlaisilta futuurimarkkinoilta, joilla todellinen markkinakysyntä saataisiin näkyviin. Mistä saataisiin riittävästi pääomaa kiinnitettäväksi asuntoihin jo ennen suunnittelun alkua on sitten kokonaan toinen asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  64. Samuli Saarelma kirjoitti 12.8.2014 kello 11:14

    sunimh: Yleensä juuri tilaa kaipaavat lapsiperheet asuvat (isoissa) omakotitaloissa, joihin kiinteistöverojen korotukset tietenkin iskevät ihan samalla tavalla tai pahemmin.

    Ei, vaan vähemmän. Lapsiperheet kärsivät siitä, että asunnot ovat kalliita ja niiden ostamiseen kohdistuu vielä varainsiirtovero. Kuten tässä ketjussa on mainittu, monen lapsettoman pariskunnan ei kannata luopua siitä isosta asunnostaan ja muuttaa pienempään, koska verotus kohdistuu juuri siihen muuttamiseen, ei asumiseen. Matalan kiinteistöveron ja varainsiirtoveron ansiosta heille asuminen isossa asunnossa on lähes yhtä halpaa kuin muuttaminen pienempään. Jos verotus kohdistuisi asumiseen, tästä seuraisi entistä enemmän sitä, että isot asunnot vapautuisivat lapsiperheille ja niiden myyntihinnat siten laskisivat.

    Lapsiperheille suurin kustannus on juuri se asunnon osto ja siitä seuraava iso asuntolaina. Sen sijaan velattomassa asunnossa asuvalla lapsettomalla pariskunnalla ei enää tätä ole rasitteenaan. Kiinteistöveron korottaminen varainsiirtoveron kustannuksella olisi juuri tulonsiirto nuorille lapsiperheille vanhoilta velattomissa asunnoissa asuvilta.

    Tietenkään tällaista muutosta ei voisi tehdä yhdellä rysäyksellä, koska silloin tosiaan juuri ison omakotitalon kalliilla hinnalla ostaneet lapsiperheet olisivat kaikkein kovimmilla. Asteittaisella muutoksella nuoret lapsiperheet olisivat pitkällä aikavälillä kuitenkin voittajia.

    Osaako joku sanoa, mikä on yleensäkään koko varainsiirtoveron idea? Pörssissä saa ostaa ja myydä suuriakin varallisuuksia ilman, että joutuu tätä veroa maksamaan. Miksi sellainen on kohdistettu asuntokauppaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  65. az kirjoitti 12.8.2014 kello 11:39

    Osmo Soininvaara:
    az,
    Minusta ei ole olleenkaan mielenkiintoista tietää, millaisessa asumismuodossa ihmiset haluaisivat keskimäärin asua, koska onneksi he haluavat eri asioita. Jos kaikki haluaisivat täsmälleen samaa, jokainen haluaisi asua siinä yhdessä ja ainoassa asunnossa koko maassa tietyssä pisteessä, jolloin noin 5,4 miljoonaa joutuisi pettymään. Et kai tarkoita, että jos vain vähemmistö suomalaisista haluaa asua Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Karjala pitää tyhjentää.

    Taisin mainita keskiarvon yhden kerran. Ihmisten poikkeavat toiveet paljon useammin. Kyse ei todellakaan ollut minkään “keskimääräisen” ottamisesta lähtökohdaksi kaavoittamisessa, vaan päinvastoin ihmisten erilaisten toiveiden variaation mahdollisuuden rajoissa.

    Olennaista on, millaiseen asumismuotoon kohdistuu enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Tällä hetkellä selvästi enemmän ihmisiä haluaisi asua oikessa kaupungissa (=ratikkaverkon äärellä) kuin mahtuu asumaan.

    Tämä oli toinen kritiikin kohteeni. Sen kysynnän määrästä ei voi johtaa suoraan johtopäätöstä, että juuri tätä ihmiset toivoisivat tarjottavan. Se menee kaupaksi kyllä ja paljon lisääkin menisi, mutta niin menisivät kaupaksi monien erilaisten kaavoitus- ja kaupunkisuunnitteluratkaisujen synnyttämät asunnot. Nyt kysyn vastaavasti sinulta, että voisiko niistä jokaisesta a) hypoteettisesti todeta, että se on juuri sellaista kaupunkia/yhdyskuntasuunnittelua, mitä ihmiset halusivat, koska asunnot menevät kaupaksi ja b) juuri sellaisessa kaupungissa ihmiset viihtyvät mahdollisimman hyvin, koska olivat siitä asumisesta valmiita maksamaan?

    Ymmärrätkö, mitä haen takaa? Et voi johtaa jälkimmäistä suoraan edellisestä. Se, että toistuvasti teet niin, ja käytät sitä yhtenä kaupunkisuunnittelun pääperustelunasi, on nimenomaan metodivirhe ajattelussa. Ihmiset varmasti tyytyisivät asumaan ja ostaisivat asumista mitä moninaisimmissa muodoissa ja ympäristöissä, esimerkiksi työpaikkansa sanelemana, mutta eivät olisi niissä kaikissa asumiseen yhtä tyytyväisiä. Siksi sinun pitäisi kaupunkisuunnittelijana olla kiinnostunut myös niistä ihmisten kyselyissä kuvaamien kiinnostusten variaatioista ja kun se on järkevää, niin myös keskiarvoista. Eikä se todellakaan tarkoittaisi 5,4 miljoonan ihmisen asumista samassa pisteessä. Hietaniemen uimaranta ei nykypäivänä mitenkään syntyisi vapautuvalle tontille markkinaperusteisesti, vaan pitäisi ymmärtää ihmisten sellaista haluavan. Tällaisia tekijöitä pitää ottaa huomioon, eikä vain tuijottaa moneen erilaiseen kaupunki- ja asumisvaihtoehtoon tyytyvää (ja usein ostopäätöksen jälkeen myöhemmin pettyvää) kysyntää.

    Kärjistän ja provosoin hieman, että sinulla tuntuvat, tai ainakin saan tämän kuvan, menevän välillä sekaisin halu asua kaupungissa ja se, millaisessa kaupungissa ihmiset viihtyisivät. Ne eivät ole samoja asioita. Keskiarvoista voisi vielä todeta, että tutkimus ja kysely toisensa jälkeen maaseudulla asuvat suomalaiset ovat olleet vähintään yhtä onnellisia tai onnellisempia elämäänsä kuin kaupunkilaiset, vaikka maaseutulaisten sosioekonominen asema on keskimääräisesti selvästi heikompi. He siteeraavat positiivisina tekijöinä asioita, mitkä kaupunkisuunnittelussakin voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon. Onko sekin turha kyselytieto?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  66. max kirjoitti 12.8.2014 kello 11:41

    Osmo Soininvaara:
    az,
    Minusta ei ole olleenkaan mielenkiintoista tietää, millaisessa asumismuodossa ihmiset haluaisivat keskimäärin asua, koska onneksi he haluavat eri asioita. Jos kaikki haluaisivat täsmälleen samaa, jokainen haluaisi asua siinä yhdessä ja ainoassa asunnossa koko maassa tietyssä pisteessä, jolloin noin 5,4 miljoonaa joutuisi pettymään. Et kai tarkoita, että jos vain vähemmistö suomalaisista haluaa asua Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Karjala pitää tyhjentää.
    Olennaista on, millaiseen asumismuotoon kohdistuu enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Tällä hetkellä selvästi enemmän ihmisiä haluaisi asua oikessa kaupungissa (=ratikkaverkon äärellä) kuin mahtuu asumaan.

    Olisiko harmonisin ja universaalein ratkaisu silloin, että veroja ja veroluonteisia maksuja ei kanneta lainkaan jos “mitään ei tapahdu”? Ottaisiko se parhaiten huomioon ihmisten eri motiivit, puoluekannat ja arvot. Tällöin esimerkiksi kiinteistö- ja ajoneuvovero poistuisivat kokonaan. Korvaavia olisivat ajoneuvon käyttämisen verotus sekä kiinteistön tosiasiallisen huollon verottaminen. Kulutuksen vähentäminen sataisi tällöin sataprosenttisesti omaan laariin ilman himmeitä ja arveluttavasti perusteltuja kiinteitä kustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  67. Mikko Nummelin kirjoitti 12.8.2014 kello 11:51

    Kalle: Monessa kunnassa ollaan jo tilanteessa, jossa yhdellä “sosiaalisella vuokranantajalla” on monopoli. Eli heillä on täysin vapaa hinnoittelu ilman kilpailua. Monopoli nostaa kaikkien tutkimusten mukaan aina hintoja.

    Sama tilanne on käytännössä opiskelija-asuntomarkkinoilla, joilla esimerkiksi Helsingissä HOAS on melkein monopoliasemassa. Vain kourallinen yksityisiä asunnonomistajia Kalliossa pitää edes jonkinlaista kilpailua yllä.

    HOAS toimii alle markkinahintojen, joten mitään hyötyä sen pilkkomisesta ja “kilpailun tehostamisesta” ei olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  68. punamulta kirjoitti 12.8.2014 kello 12:04

    Osmo Soininvaara:
    az,
    Minusta ei ole olleenkaan mielenkiintoista tietää, millaisessa asumismuodossa ihmiset haluaisivat keskimäärin asua, koska onneksi he haluavat eri asioita. Jos kaikki haluaisivat täsmälleen samaa, jokainen haluaisi asua siinä yhdessä ja ainoassa asunnossa koko maassa tietyssä pisteessä, jolloin noin 5,4 miljoonaa joutuisi pettymään. Et kai tarkoita, että jos vain vähemmistö suomalaisista haluaa asua Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Karjala pitää tyhjentää.
    Olennaista on, millaiseen asumismuotoon kohdistuu enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Tällä hetkellä selvästi enemmän ihmisiä haluaisi asua oikessa kaupungissa (=ratikkaverkon äärellä) kuin mahtuu asumaan.

    Jos muualla maassamme olisi töitä, niin Helsingin asukasluku laskisi, kuten se Kekkosen aikakaudella oli laskussa.

    1960-luvun alkupuolelta aina 1980-luvulle saakka Helsingin väkiluku laski. Tämä ajanjakso oli sitä Suomen “kultakautta”, jolloin hyvinvointiyhteiskunta voimistui ja elintaso kasvoi merkittävästi.

    Yleisin tarina helsinkiläisillä työpaikoilla on haaveilu etätöistä ja muutosta pois Helsingistä tekemään niitä etätöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  69. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.8.2014 kello 12:17

    1960-luvun alkupuolelta aina 1980-luvulle saakka Helsingin väkiluku laski. Tämä ajanjakso oli sitä Suomen “kultakautta”, jolloin hyvinvointiyhteiskunta voimistui ja elintaso kasvoi merkittävästi.

    Koko tuon ajan Helsingin seudun väkiluku kasvoi nopeasti. Silloin kaupunkirakenne hajaantui väen tunkiessa Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin. Se oli paljon nopeamman muuttoliiketta ja maaltapakoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Liian vanha kirjoitti 12.8.2014 kello 12:17

    Osmo Soininvaara:
    Pelkästään Nurmijärveltä löytyy Oikotieltä 11 kohdetta, joissa isohkon omakotitalon saa noin 250 000 eurolla. Ei tietenkään Helsingistä, mutta jos haluaa omakotitaloon, ei vboi vaatia, että se on keskellä kaupunkia. Miksi omakotitalo pitäisi olla kerrostaloalueen vieressä? Luonnollisinta on tesiä sitä jostain omakotitalojen vierestä.

    Kun muutin Helsinkiin niin kyllä yksi keskeinen vaatimus oli, että asun omakotitalossa.Toinen vaatimus oli, että asun nimen omaan Helsingissä kun muutan etelään, en halua asua missään metsässä tiettömän taipaleen takana, sitä tein lapsuudessani aivan tarpeeksi.Kolmas oli lyhyt työmatka ja hyvät yhteyden joka suuntaan.

    Kyllä tällä tavalla ajattelevia on suurin osa suomalaisista, ainakin tutkimusten mukaan.

    Helsinkiläisistäkin 29 % ja Pääkaupunkiseudun asukkaistakin 39 % haluaa asua omakotitalossa, mutta unelma ei toteudu kaavoituspolitiikan, valtavan byrokratian ja hintojen korkeuden vuoksi.

    Ennen maailmaa yritettiin järjestellä niin kuin ihmiset haluavat , nyt sitä järjestellään niin, että se palvelee 1% haluja ja etuja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  71. Liian vanha kirjoitti 12.8.2014 kello 12:24

    Osmo Soininvaara:
    Pelkästään Nurmijärveltä löytyy Oikotieltä 11 kohdetta, joissa isohkon omakotitalon saa noin 250 000 eurolla. Ei tietenkään Helsingistä, mutta jos haluaa omakotitaloon, ei vboi vaatia, että se on keskellä kaupunkia. Miksi omakotitalo pitäisi olla kerrostaloalueen vieressä? Luonnollisinta on tesiä sitä jostain omakotitalojen vierestä.

    Tuo 11 kohdetta on todella vähän jos Pääkaupunkiseudulle muutta kymmeniä tuhansia ihmisiä eikä tuolla hinnalla saa Nurmijärveltäkään kuin suurta remonttia vaativan kohteen eli 100000 pitää pistää lisää, jotta siinä voi asua.

    Omakotitalossa asuminen vaatii vähän käden taitoja ja viitseliäisyyttä, jokaisen pikkujutun korjauttamainen on kallista,eikä palvelua saa kuin joskus aikojen kuluttua, sillä tunnin työtä varten on matkustettava pari tuntia ja syntyy kuluja ajoneuvosta ja pikkulaskujen kirjoittelukin on kallista. Eikä kukaan oikeasti elä pikkujutuilla.

    Niinpä vastaus pikkujuttuihin on useimmiten ei-jouda.Viimeksi soittelin rikkoutuneen vesipostin korjauksesta firmoihin, mutta yksikään ei ollut kiinnostunut ja kun lopulta yksi lupautunut ei tullut niin kävin ostamassa korjaussarjan ja vaihdoin itse

    Byrokratia taas sammuttaa oma-aloitteisuuden ja asutaan hometaloissa, kun ei korjata ajoissa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  72. E. Juhani Tenhunen kirjoitti 12.8.2014 kello 12:39

    Varainsiirtovero koskee pörssin ulkopuolisia arvopaperi- ja kiinteistökauppoja. Verolla korvattiin aiemmin käytetyt leimaveromerkit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  73. KKK kirjoitti 12.8.2014 kello 13:21

    Maurizio:
    “Kuitenkin päätyvät Kallioon.”

    Jep, nuoremmasta päästä. Mutta vanhemmasta, kuten me, ovat puolestaan jo myymässä näitä Kallion / Sörnäisten kaksioitaan pikkuhiljaa pois. Ja ylläri ylläri, menossa joko omakotitaloon tai rivariin…

    Minä uskon, että asumispreferenssit ovat enemmän sukupolvi- kuin ikäluokkakysymys. Nytkin saa lehdestä lukea kuinka eläkkeelle siirtyvät varakkaat ihmiset muuttavat pois omakotitalosta hyvien palveluiden lähelle kaupunkiin. Omakotitalon hoitaminen on monelle ikääntyneelle liian raskasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  74. Kari N kirjoitti 12.8.2014 kello 13:27

    Osmo Soininvaara:
    Pelkästään Nurmijärveltä löytyy Oikotieltä 11 kohdetta, joissa isohkon omakotitalon saa noin 250 000 eurolla. Ei tietenkään Helsingistä, mutta jos haluaa omakotitaloon, ei vboi vaatia, että se on keskellä kaupunkia. Miksi omakotitalo pitäisi olla kerrostaloalueen vieressä? Luonnollisinta on tesiä sitä jostain omakotitalojen vierestä.

    Jos pyrkisin muuttamaan Helsingin seudulle ja toisena vaihtoehtona olisi kerrostalo Kruununhaasta niin ei toisena vaihtoehtona tietenkään olisi omakotitalo jostain huitsin nevadasta. Jos Nurmijärvelle omakotitaloon päättäisin muuttaa kyse ei olisi halustani vaan taloudellisesta pakosta. Persaukisena rahat vain eivät riittäisi omakotitaloon Munkkiniemeen tai Marjaniemeen.

    Jos haluaa kerrostaloon, ei voi vaatia, että talon on sijaittava Helsingin ydinkeskustassa. Luonnollisinta on etsiä kerrostaloa sieltä, missä sellaisia asuntoja on vapaana. Esimerkiksi Hyvinkäältä tai Mäntsälästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  75. max kirjoitti 12.8.2014 kello 13:46

    Janne Peltola: Omakotitalon näyttää saavan jo nyt 50 000 eurolla: http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8392989 Jostain syystä eivät vaan näytä olevan kovin suosittuja. Jos olisivat, hinta ei olisi enää tuota 50 000 euroa.

    Asuntokaupan absoluuttiset kauppahinnat kuitenkin laskevat (voimakkaasti?). Ihmiset siis juurikin haluavat asua tuossa asunnossa pienellä viiveellä vain? No ei 🙂

    Olisiko kuitenkin parempi, että ihmiset saavat tehdä miltei mitä huvittaa. Koska emme pääse yksimielityyteen siitä mitä ihmiset haluavat ja mitä heidän edes “kuuluisi, etenkin kun otetaan kaikki huomioon” haluavan. Mutta ennenkuin he niin tekevät heidän ei tarvitse maksaa siitä. Jos esimerkiksi lahjoitan sinulle ajoneuvon tai asunnon niin onhan merkillistä, että joku kolmas osapuoli alkaa veloittaa sinua siitä vuosittain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  76. Viherinssi kirjoitti 12.8.2014 kello 14:08

    Samuli Saarelma: Tuossa käypään arvoon verottamisessa on vain se ongelma, että siitä seuraa ihmisten asuntoihin tekemistä parannuksista tai ylipäätään ylläpidosta rankaisu. Jos päästät asunnon rapistumaan pahasti, saat alennuksen veroon. Muutenkin se vaatisi valtavan byrokratiakoneiston jatkuvasti arvioimaan asuntojen yksilöllisiä käytännön arvoja, mikä leikkaisi aika ison palan siitä tuotosta. Parempi olisi minusta verotus alueen keskimääräisen hintatason mukaan.

    Näin nimenomaan. Yksittäisen asunnon arvon arvioiminen on kovin työlästä, eikä siihen kannata mennä kuin erityistapauksissa. Riittävän hyvään arvioon päästään huomioimalla kiinteistöön liittyvät seikat (tontin koko ja rakennusoikeus) ja asunnon koko, ikä, lämmitysjärjestelmä ja tyyppi.

    Jos sitten joku kokee saavansa liian korkean verotusarvon, niin siitä voi sitten perustellusti valittaa, jonka jälkeen saa yksilöllisempää kohtelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  77. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.8.2014 kello 14:13

    Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron arvo on helppåo määritellä: verovelvollinen ilmoittakoon sen itse. Jos kaupunki keksii lunastaa maan asuntotuotantoa varten, on käytettävissä omistajan oma arvio maan käyvästä arvosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. max kirjoitti 12.8.2014 kello 14:51

    Viherinssi: Näin nimenomaan. Yksittäisen asunnon arvon arvioiminen on kovin työlästä, eikä siihen kannata mennä kuin erityistapauksissa. Riittävän hyvään arvioon päästään huomioimalla kiinteistöön liittyvät seikat (tontin koko ja rakennusoikeus) ja asunnon koko, ikä, lämmitysjärjestelmä ja tyyppi.

    Jos sitten joku kokee saavansa liian korkean verotusarvon, niin siitä voi sitten perustellusti valittaa, jonka jälkeen saa yksilöllisempää kohtelua.

    Monimutkaisuus on tietysti suhteellista, mutta kirjoitkohan juuri juurisyyn suomalaisten tietojärjestelmähankkeiden ongelmiin. Koko kiinteistöverotus voitaisiin lopettaa. Asumistuet voitaisiin lopettaa. Yksinkertaistaisi tarvittavia tietojärjestelmiä aika lailla. Tai oikeastaan ne tietojärjestelmät vaihtuisivat yksityisen sektorin järjestelmiksi. Koska verokertymän vajaus katettaisiin kuluttamisen verotuksella johon tarvittava informaatio syntyy S-ryhmässä, Keskossa, Lidlissä, Ikeassa, Starbucksissa, McDonaldsissa, Nesteellä, Elisa-shopissa jne. koko ajan. Kiinteistön arvo kiinnostaisi vain mahdollisesti lainoitus- ja vakuutusyrityksiä. Mitä helkkaria se kuuluisi muille. Eikä noille mainituillekaan kuin osassa tapauksia.

    Valtio voi olla vahva vaikka se ei olisikaan kovin monimutkaisesti lonkeroitunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  79. Mikko Nummelin kirjoitti 12.8.2014 kello 16:18

    max: Monimutkaisuus on tietysti suhteellista, mutta kirjoitkohan juuri juurisyyn suomalaisten tietojärjestelmähankkeiden ongelmiin. Koko kiinteistöverotus voitaisiin lopettaa. Asumistuet voitaisiin lopettaa. Yksinkertaistaisi tarvittavia tietojärjestelmiä aika lailla. Tai oikeastaan ne tietojärjestelmät vaihtuisivat yksityisen sektorin järjestelmiksi. Koska verokertymän vajaus katettaisiin kuluttamisen verotuksella johon tarvittava informaatio syntyy S-ryhmässä, Keskossa, Lidlissä, Ikeassa, Starbucksissa, McDonaldsissa, Nesteellä, Elisa-shopissa jne. koko ajan. Kiinteistön arvo kiinnostaisi vain mahdollisesti lainoitus- ja vakuutusyrityksiä. Mitä helkkaria se kuuluisi muille. Eikä noille mainituillekaan kuin osassa tapauksia.

    Valtio voi olla vahva vaikka se ei olisikaan kovin monimutkaisesti lonkeroitunut.

    Vilkaisin hieman lukuja ja kiinteistöveron siirtäminen kulutusverotukseen tarkoittaisi käytännössä yleisen arvonlisäverokannan korottamista 24%:sta peräti 27%:iin. Voin suoraan sanoa, että arvonlisäveron korotukset eivät ole olleet järin paljoa äänestäjien suosiossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  80. sunimh kirjoitti 12.8.2014 kello 16:56

    Samuli Saarelma:
    Lapsiperheille suurin kustannus on juuri se asunnon osto ja siitä seuraava iso asuntolaina. Sen sijaan velattomassa asunnossa asuvalla lapsettomalla pariskunnalla ei enää tätä ole rasitteenaan. Kiinteistöveron korottaminen varainsiirtoveron kustannuksella olisi juuri tulonsiirto nuorille lapsiperheille vanhoilta velattomissa asunnoissa asuvilta.

    No, ensinnäkin edellisessä viestissäsi ei mainittu sanallakaan muutoksia varainsiirtoveroon. Toisekseen, se lapsiperhe maksaisi jatkossa “halvemmalla” ostamastaan talosta edelleenkin ihan sitä samaa korotettua kiinteistöveroa kuin edellinenkin omistaja, joten minä en ainakaan näe tässä mitään säästöä vähänkään pidemmällä aikavälillä. Kolmanneksi, jos varainsiirtovero poistetaan / lasketaan, silloin nimenomaan asuntojen hintapyyntöjä kelpaa ainakin lyhyellä / keskipitkällä aikavälillä nostaa entisestään. Ilmiö on sama kuin matalien lainakorkojen aiheuttama hintojen nousu. Varainsiirtoverosta, kuten lukuisista muistakin veroista (esim. autovero, yle-vero) toki sinänsä tulisi päästä eroon pikimmiten kokonaan.

    Samuli Saarelma:
    Osaako joku sanoa, mikä on yleensäkään koko varainsiirtoveron idea? Pörssissä saa ostaa ja myydä suuriakin varallisuuksia ilman, että joutuu tätä veroa maksamaan. Miksi sellainen on kohdistettu asuntokauppaan?

    Tietenkin saada niistettyä kansalaisilta alamaisilta niin paljon rahhoo kuin vain kehdataan, jotta kansanedustajien palkankorotuksiin löytyy budjettia. Jossain kun on useimpien pakko asua kuitenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  81. Viherinssi kirjoitti 12.8.2014 kello 17:00

    sunimh: Oliko tämä kenties vitsi? Yleensä juuri tilaa kaipaavat lapsiperheet asuvat (isoissa) omakotitaloissa, joihin kiinteistöverojen korotukset tietenkin iskevät ihan samalla tavalla tai pahemmin.

    Ei ollut vitsi.

    Siirtymäaika on asia erikseen, mutta ruuhka-alueilla asuntojen hinta asettuu joka tapauksessa tasolle, jonka lapsiperheet juuri ja juuri pystyvät maksamaan. Jos asumiskustannukset kasvavat (korot nousevat, kiinteistövero nousee, energian hinta nousee), asuntojen hankintahinnan on pakko laskea.

    Tuntuvampi kiinteistövero stabiloisi asuntojen hintoja, koska asuntojen hankintahinnat laskisivat, ja esimerkiksi korkotason vaikutus vähenisi.

    Lisäksi tuntuvampi kiinteistövero (ja tietenkin varainsiirtoveron poisto) auttaisi siihen, että isoon taloon kaksin jääneet pariskunnat nykyistä hanakammin etsisivät elämänvaiheeseensa sopivampaa asuntoa. Tästä seuraa se, että niitä isoja taloja olisi enemmän tarjolla, mikä luonnollisestu tuo sellaisen useamman lapsiperheen ulottuville.

    Muistaakseni kirjoitin jo sanan siirtymäaika tuonne aiemmin. Siirtymäajan pitää olla kohtuullisen pitkä, ja siinä voitaisiin huomioida kiinteistön viimeisimmän kaupan ajankohta. Muuten tilanne tulee kohtuuttomaksi niitä kohtaan, jotka ovat juuri hankkineet kalliin asunnon isolla lainalla, koska yön yli tuleva vero sekä nostaisi maksutaakkaa että pudottaisi asunnon arvoa.

    Mielenkiintoinen lisäjuttu on tietenkin se, että kiinteistöverolla näin tehtynä olisi varsin iso tuotto. Silloin kunnallisveroa voidaan laskea, jolloin nimenomaan ne työssäkäyvät lapsiperheet hyötyisivät. Aika vaikea tässä yhtälössä on saada lapsiperheitä ryhmänä kärsijän rooliin. Maksajina olisivat kalliissa asunnoissa pitkään asuneet sekä erityisesti maanomistajat (koska tämä pudottaisi maan arvoa selvästi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  82. Viherinssi kirjoitti 12.8.2014 kello 17:02

    max: Kiinteistön arvo kiinnostaisi vain mahdollisesti lainoitus- ja vakuutusyrityksiä. Mitä helkkaria se kuuluisi muille. Eikä noille mainituillekaan kuin osassa tapauksia.

    Kiinteistöverolle on verojärjestelmässä ihan oma lokeronsa, ja sitä pidetään yleisesti hyvänä veromuotona. Se on ainoa toimiva varallisuusverotuksen muoto, sillä on positiivisia seurannaisvaikutuksia (hintojen stabiloituminen, asuntojen kierron paraneminen, ikäluokkien välisten erojen kapeneminen), eikä sitä pysty kiertämään.

    Kulutusverotukselle on sillekin paikkansa, ja se on monessa kohdassa tuloverotusta parempi. Kulutusverotuksella on kuitenkin paljon negatiivisia seurannaisvaikutuksia, ja sen kiertäminen on huomattavasti helpompaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  83. Viherinssi kirjoitti 12.8.2014 kello 17:03

    Osmo Soininvaara:
    Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron arvo on helppåo määritellä: verovelvollinen ilmoittakoon sen itse. Jos kaupunki keksii lunastaa maan asuntotuotantoa varten, on käytettävissä omistajan oma arvio maan käyvästä arvosta.

    Toimisihan tämä kiinteistöverotuksessa muutenkin, mutta ehkä se olisi jo vähän turhan julmaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  84. kommentti kirjoitti 12.8.2014 kello 21:42

    Helpompi ja halvempi tapa suosia perheasuntoja olisi asunto-osakeyhtiölakiin tehtävä muutos, joka mahdollistaisi paremmin sen, että osakemäärät taloyhtiöissä eivät menisi samalla tavoin neliömäärien mukaan, kuten nyt. Nythän tosiaan asuntojen hinnat ovat pienissä asunnoissa pienemmät, mutta osakemäärät ja yhtiövastikkeet menevät yleensä suoraan neliöiden suhteessa – vaikka moni taloyhtiön meno menee asuntokohtaisesti. Eli siis ison asunnon omistaminen on tehty keinotekoisesti kalliiksi. Malli johtaa juuri siihen, että isoista asunnoista ei kannata maksaa niin paljoa kuin pienemmistä. Esimerkiksi kylpyhuoneremontin kohdalla neliön omistava asukas maksaa herkästi kolminkertaisesti yksiön omistajaan verrattuna, vaikka remontin kustannus on tosiasiassa asuntoriippuvainen, ei kokonaisneliömäärästä johtuva. Jos taloyhtiöiden yhtiövastikkeiden rakennetta tehtäisiin paremmin kustannusvastaavaksi, kysyntä olisi automaattisesti suuremmissa asunnoissa nykyistä suurempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  85. tcrown kirjoitti 12.8.2014 kello 23:14

    Samuli Saarelma: Tuossa käypään arvoon verottamisessa on vain se ongelma, että siitä seuraa ihmisten asuntoihin tekemistä parannuksista tai ylipäätään ylläpidosta rankaisu. Jos päästät asunnon rapistumaan pahasti, saat alennuksen veroon. Muutenkin se vaatisi valtavan byrokratiakoneiston jatkuvasti arvioimaan asuntojen yksilöllisiä käytännön arvoja, mikä leikkaisi aika ison palan siitä tuotosta. Parempi olisi minusta verotus alueen keskimääräisen hintatason mukaan.

    Kiinteistöveron pitäisi perustua maapohjaan eikä sen päällä mahdollisesti olevaan rakennelmaan. Lisäksi veron suuruuden pitäisi olla (siirtymäajan jälkeen) sellainen, että tontin markkina-arvo on lähellä nollaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  86. anomuumi kirjoitti 13.8.2014 kello 9:55

    tcrown: Kiinteistöveron pitäisi perustua maapohjaan eikä sen päällä mahdollisesti olevaan rakennelmaan. Lisäksi veron suuruuden pitäisi olla (siirtymäajan jälkeen) sellainen, että tontin markkina-arvo on lähellä nollaa.

    Toisaalta sen rakennelman verottaminen on paras, jollei ainoa toimiva tapa verottaa varallisuutta (rakennus ei hevin siirry Viroon tms.). Toki jos maapohjan kiinteistövero, erinäiset haittaverot ja perintövero saadaan tuottamaan riittävästi, voidaan puolestani rakennusten verottamisesta luopua.

    Rakennelmien verottamisesta luopumista ennen poistaisin kyllä varainsiirtoveron ja karsisin tuloveroa, pääomatuloveroa (vuokratuloille 0%) ja mahdollisesti myös arvonlisäveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  87. sunimh kirjoitti 13.8.2014 kello 9:58

    Viherinssi: Ei ollut vitsi.

    Siirtymäaika on asia erikseen, mutta ruuhka-alueilla asuntojen hinta asettuu joka tapauksessa tasolle, jonka lapsiperheet juuri ja juuri pystyvät maksamaan. Jos asumiskustannukset kasvavat (korot nousevat, kiinteistövero nousee, energian hinta nousee), asuntojen hankintahinnan on pakko laskea.

    Mitään hyötyä tästä ei edelleenkään kukaan saa, jos on juuri ja juuri varaa ostaa asunto/talo, jossa ei sitten ole enää varaa asua. Lisäksi, jos “ruuhka-alueilla” tässä tarkoitetaan kasvukeskuksia, on vaikea uskoa hankintahintojen kuvitellun laskun merkittävästi kuittaavan asumismenojen kasvua.

    Mutta saahan näitä tällaisia lapsiperheitä “tukevia” häkkyröitä rakennella ja sitten ihmetellään kymmenen vuoden päästä kun isät eivät edelleenkään käytä puoltatoista vuotta kotihoidon tuella vaikka olisi niin tasa-arvoista että. Ja vihreiden kannatus edelleen sen alle 10%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  88. Syltty kirjoitti 13.8.2014 kello 10:27

    sunimh: Mitään hyötyä tästä ei edelleenkään kukaan saa, jos on juuri ja juuri varaa ostaa asunto/talo, jossa ei sitten ole enää varaa asua.

    Tarkoitato että kotitaloudet osaavat kyllä ottaa huomioon lainanhoitokulut, mutta eivät enää osaakaan ottaa huomioon kiinteistöveroa (taikka tonttivuokraa)? No ei mitään hätää, lainaneuvotteluiden aikana pankki kyllä käy lainanottajan kanssa läpi laskelman siitä, paljonko se asuminen kyseisessa kiinteistössä tulee maksamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  89. Oikeinymmärtäjä kirjoitti 13.8.2014 kello 11:19

    Tällaista päätöstä, että lasten kotihoidon tukijakso tulee jakaa isän ja äidin kanssa puoliksi ei vielä ole. Kirjoituksista saa nyt sen kuvan.

    Esitys kyllä on tehty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  90. Viherinssi kirjoitti 13.8.2014 kello 11:51

    Mikko Nummelin: Vilkaisin hieman lukuja ja kiinteistöveron siirtäminen kulutusverotukseen tarkoittaisi käytännössä yleisen arvonlisäverokannan korottamista 24%:sta peräti 27%:iin. Voin suoraan sanoa, että arvonlisäveron korotukset eivät ole olleet järin paljoa äänestäjien suosiossa.

    Puhumattakaan siitä, että ainakin itse puhun kiinteistöveron korottamisesta suurusluokassa 5-kertaiseksi nykyisestä (esimerkiksi 1 % käyvästä arvosta). Silloin kiinteistöverosta tulee tuotoltaan merkittävä vero, jonka jälkeen on varaa ainakin tuloveroja alentaa, eikä välillisiä tarvitse nostaa.

    Arvonlisäveron kohdalla tuollainen 25 % tuntuu olevan aika lailla tapissa, kansainvälisestikään sitä ei sen korkeammalle (olisiko 25,5 % korkein) ole länsimaisissa yhteiskunnissa viety. ALV:ssa on myös sen verran kilpailua, että kovin suuri ero ei voi EU:n sisällä eri maiden välillä olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  91. Viherinssi kirjoitti 13.8.2014 kello 13:41

    anomuumi: Toisaalta sen rakennelman verottaminen on paras, jollei ainoa toimiva tapa verottaa varallisuutta (rakennus ei hevin siirry Viroon tms.). Toki jos maapohjan kiinteistövero, erinäiset haittaverot ja perintövero saadaan tuottamaan riittävästi, voidaan puolestani rakennusten verottamisesta luopua.

    tcrown on kyllä siinä oikeassa, että pelkän maapohjan verottaminen on sekin hyvin perusteltua. Perustelu on se, että maapohjan alkutuotantoarvon (viljely, jne.) ylittävä arvo kuuluu yhteiskunnalle, joka sen arvon on tuottanut. Yksi tapa siirtää tämä arvo yhteiskunnalle on verottaa maapohjaa tästä lisäarvosta (ts. tontin hinta miinus maantieteellisesti vastaavalla sijainnilla olevan maatalousmaan hinta).

    Rakentaminenhan on kilpailun alaista toimintaa, eikä rakennusten määrää sinänsä ole rajoitettu millään käytännössä vastaan tulevalla rajoituksella, jolloin rakennusten vastaavaan verottamiseen ei ole perustetta.

    Jos myös tontilla olevia rakennuksia verotetaan, vero muuttuu enemmän varallisuusveron luonteiseksi.

    Kummassakin tapauksessa tilanne on se, että veroa ei voi käytännössä kiertää, ja vero ohjaa maapohjan mahdollisimman arvokkaaseen käyttöön. Näiden kahden mallin väliltä voidaan löytää erilaisia välimalleja.

    Olisin itse pragmaatikkona hakemassa mallia, jossa paino on vahvemmin maapohjalla, mutta jossa myös rakennuksia verotetaan jonkin verran. Toisaalta en usko, että lopputulos on kovin erilainen, tehtiin asia kummalla tavalla tahansa. Olennaisempaa on se, että kiinteistöveron pitää olla suuruusluokaltaan vastaavan kiinteistön ostohinnan pääomakuluihin verrannollinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  92. sunimh kirjoitti 13.8.2014 kello 14:25

    Syltty: Tarkoitato että kotitaloudet osaavat kyllä ottaa huomioon lainanhoitokulut, mutta eivät enää osaakaan ottaa huomioon kiinteistöveroa (taikka tonttivuokraa)?

    Tarkoitan, ja olen kaiken aikaa tarkoittanut, että täällä haikailtuja “etuja” lapsiperheille eivät nämä lapsiperheet tule koskaan näkemään. Jos asunnon saa (ehkä) halvemmalla, merkittävästi korotetun kiinteistöveron aiheuttamat kalliimmat asumiskustannukset kuittaavat kaiken saadun “hyödyn”.

    Sitä paitsi jo nykyisellään monen kotitalouden lainanhoitokulut on mitoitettu lähinnä ns. hyvän päivän (=matala korkotaso) varalle pankkien lähinnä hymistellessä vieressä, joten siinäkin mielessä mukanäppärä ironisointisi menee metsään.

    Pelkkää varainsiirtoveron poistoa sen sijaan kannatan varauksetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  93. max kirjoitti 13.8.2014 kello 14:53

    Viherinssi: Puhumattakaan siitä, että ainakin itse puhun kiinteistöveron korottamisesta suurusluokassa 5-kertaiseksi nykyisestä (esimerkiksi 1 % käyvästä arvosta).

    Kotitalouden tilinpidossa tuo näyttäisi aika rumalta:

    vuosi 2014
    Kiinteistövero X euroa
    Pienpanimoiden laatuoluet 5X euroa

    vuosi 2024
    Kiinteistövero 5X euroa
    Pienpanimoiden laatuoluet X euroa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  94. Samuli Saarelma kirjoitti 13.8.2014 kello 19:19

    sunimh: No, ensinnäkin edellisessä viestissäsi ei mainittu sanallakaan muutoksia varainsiirtoveroon. Toisekseen, se lapsiperhe maksaisi jatkossa “halvemmalla” ostamastaan talosta edelleenkin ihan sitä samaa korotettua kiinteistöveroa kuin edellinenkin omistaja, joten minä en ainakaan näe tässä mitään säästöä vähänkään pidemmällä aikavälillä

    1. No, nyt on mainittu, joten jatketaan sillä pohjalla.
    2. Olet oikeassa juuri tuon “pitkällä aikavälillä” suhteen. Siinä vaiheessa, kun lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja asuntolaina on maksettu, niin tosiaan asumiskulut korkeamman kiinteistöveron vuoksi olisivat korkeammat kuin ovat nykyisin.

    Mutta tämä tässä juuri olikin tarkoitus! Hinnat laskisivat niin, että se koko asunnon elinkaaren yli maksettava kiinteistövero diskonttautuisi hintaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että asumisen alkuvaihe (silloin, kun maksetaan asuntolainaa) olisi nykyistä halvempaa, mutta loppuvaihe (kun lainat on maksettu) olisi kalliimpaa. Jos halutaan auttaa lapsiperheitä, niin juuri tämä muutos asumiskustannusten aikaprofiilissa olisi se, mikä tämän tuottaisi.

    Ja kuten joku jo mainitsikin, jos kiinteistöveroa nostettaisiin jopa niin paljon, että sen tuoton ansiosta kunnat voisivat laskea kunnallisveroa, voittajana olisivat entistä enemmän nuoret työssä käyvät lapsiperheet.

    sunimh: Kolmanneksi, jos varainsiirtovero poistetaan / lasketaan, silloin nimenomaan asuntojen hintapyyntöjä kelpaa ainakin lyhyellä / keskipitkällä aikavälillä nostaa entisestään.

    Jos kiinteistöveroa on nostettu, niin ei niitä voi niin vaan nostaa, koska ei ole ostajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  95. Samuli Saarelma kirjoitti 13.8.2014 kello 19:24

    sunimh: Tarkoitan, ja olen kaiken aikaa tarkoittanut, että täällä haikailtuja “etuja” lapsiperheille eivät nämä lapsiperheet tule koskaan näkemään. Jos asunnon saa (ehkä) halvemmalla, merkittävästi korotetun kiinteistöveron aiheuttamat kalliimmat asumiskustannukset kuittaavat kaiken saadun “hyödyn”.

    Eivät kuittaa. Hintojen halpeneminen auttaa ennen kaikkea niitä, joilla ei ole vielä asuntoa tai jotka haluavat muuttaa isompaan. Kiinteistöveron korotus taas rokottaa kaikkia asujia, myös niitä, jotka asuvat velattomassa omistusasunnossa. Noiden integraalit menevät ehkä jokseenkin päittäin (olettaen, että asumiseen käytetään kokonaisuutena edelleen saman verran rahaa), mutta ne eivät suinkaan jakaudu tasan, vaan velattomasti asuvat ovat maksajia ja uuteen tai isompaan muuttavat (=lapsiperheet) ovat voittajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  96. Samuli Saarelma kirjoitti 13.8.2014 kello 19:30

    sunimh: kotitalouden lainanhoitokulut on mitoitettu lähinnä ns. hyvän päivän (=matala korkotaso) varalle pankkien lähinnä hymistellessä vieressä, joten siinäkin mielessä mukanäppärä ironisointisi menee metsään.

    Kiinteistöveron korotus johtaa asumiskustannusten heilahtelun vähenemiseen. Se vähentää myös ns. onnenkauppaa sen suhteen, missä vaiheessa omistusasumiseen hyppää mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  97. anomuumi kirjoitti 13.8.2014 kello 19:56

    max: Kotitalouden tilinpidossa tuo näyttäisi aika rumalta:

    vuosi 2014
    Kiinteistövero X euroa
    Pienpanimoiden laatuoluet 5X euroa

    vuosi 2024
    Kiinteistövero 5X euroa
    Pienpanimoiden laatuoluet X euroa

    Jostain ne verot kuitenkin kerätään, eikä julkisten menojen ollessa vakio verotaakka kasva verotuksen painopistettä muuttaessa. Kiinteistöveroon ei sisälly kokonaisuuden kannalta yhtä typeriä kannustimia kuin esim. tuloveroon, joka tekee työnteosta/työntekijän palkkaamisesta (riippuen näkökulmasta) vähemmän kannattavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  98. MIVa kirjoitti 16.8.2014 kello 21:25

    Alkavatko täälläkin kaikki olla sitä mieltä, että veroja tarvitaan vakio määrä/vuosi ja aina rapiat päälle? Eikä julkisen puolen menoissa ole mitään säästettävää? Tuntuu, että poliisi ja armeija ainoat mihin kosketaan. Nehän eivät jotenkin ole ainakaan suoraan joltakin isolta porukalta (äänestäjiltä) pois. Tässä kai sitä nimby-juttua. Supistakaa, muttei multa.
    Jotenkin tuntuu oudolta OS:n jutut siitä, että sporakiskojen äärelle haluavia paljon. On. mutta miksi? Ei ne kiskot juurikaan mitään meinaa, vaan duuni- tai opiskelupaikka. Keksikää viisaat tapa, millä töitä löytyisi muualta, niin paine hellittää. Miksiköhän toi etätyö ei vaan oikein toimi? Ihminen kai haluaa olla porukoissa? Nyt vielä, kun selvisi, että jenkit seuraa kaikkea, ei nykyisiä mahdollisuuksia haluta/voida edes käyttää.
    En itse pidä vihreiden Hesan keskustan laajentamisajatuksesta (tiiveys), mutta siihen vaikuttaa ikä ja se , että synnyin Myllykoskella omakotitalossa. (tosin elin vain 4 ens vuotta siellä, mutta kait se maalaisuus jäi pysyväksi. Jospa eduskunta panisi toimeen ison kyselyn kansalta, missä haluavat ja asua ja millaisissa taloissa ja missä tehdä työtä jne jne.
    Jos saa duunin Hesasta, niin kai nyt on selvä, että haluaa asua lähellä, mutta kuinka lähellä? Niitä hommia, joiden liksoilla on varaa ostaa kämppä OS:n naapurista lienee vähän, mutta toisenlaisia hommia lienee enemmän, mutta niiden liksoilla ei Katajanokalta kämppää osteta eikä juuri edes kyetä vuokraamaan.
    Laivanrakentajana (evp) ehdotankin, että rakennetaan kelluvia asuinjuttuja johonkin Hesan rannoille ja vuokrataan niitä kohtuuhintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  99. Kalle kirjoitti 24.8.2014 kello 23:23

    Rolle:
    Toisaalta suosii kaupunki muitakin ryhmiä:
    – keskustan opiskelija-asunnot ja…

    Tuo on näistä vähän ongelmallisempi juttu. Laadukkaiden korkeakoulujen yhteinen piirre on, että ne yhdistävät opetuksen, sosiaalisen elämän ja asumisen. Jos haluamme pitää HY:n ja Sibiksen keskustassa, on niille oltava riittävästi asuntoja. Itse käyttäisin Kaisaniemen sinänsä tarpeettoman puiston tähän tarkoitukseen.

    Esteettömyyssäännöksistä olen samaa mieltä. Ne ovat täysin tarpeettomia ja käytännössä vahingollisia. Asiastahan on jo tutkittuakin tietoa! “Esteetön” kylppäri on vaarallinen vanhuksille, koska seinästä ei saa kiinni kun meinaa kaatua.

    Leena:
    … kunnon kokoinen lasitettu parveke, joka ei katsele naapurin seinään …

    Kaupunkimaisessa asumisessa pitää olla se naapuri. Se kuuluu niinkuin tähän juttuun. 😀 😀 😀 Parvekkeesta sinänsä olen samaa mieltä. Se on varsinkin kesäisin kiva.

    Muualla maailmassa ei tehdä enää DDR-tyyppisiä typeriä pistetaloja “kaupunkiin”. Kaupunki on ruutukaava ja kuusi kerrosta. Jossain tapauksessa kerroksia on vähän enemmän, kuten Manhattanin eteläosassa, mutta siellä on pulaa maasta ja maaperä mahdollistaa korkean rakentamisen edullisesti.

    Ne jotka eivät tykkää katsella kadun toisella puolella olevaa naapuria eivät kuulu Helsinkiin. Heille nurmijärvi on oikea paikka, mutta me teimme nurmijärvenkin väärin. Kaikkialla muualla Euroopassa nurmijärvet rakennetaan tiiviisti olemassa olevan ratainfran varteen. Ajakaapa junalla Helsingistä Karjaalle. Koko matkalla on vain yksi terveesti kaavoitettu taajama, Kauniainen!

    Sodanjälkeinen rakentaminen Suomessa on epäonnistumisten summa. Minusta herra Jeanneret-Gris pitää pistää syytteeseen postuumisti. Hän on aiheuttanut suunnatonta vahinkoa Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  100. E. Juhani Tenhunen kirjoitti 25.8.2014 kello 10:53

    Kalle: Tuo on näistä vähän ongelmallisempi juttu. Laadukkaiden korkeakoulujen yhteinen piirre on, että ne yhdistävät opetuksen, sosiaalisen elämän ja asumisen. Jos haluamme pitää HY:n ja Sibiksen keskustassa, on niille oltava riittävästi asuntoja. Itse käyttäisin Kaisaniemen sinänsä tarpeettoman puiston tähän tarkoitukseen.

    Esteettömyyssäännöksistä olen samaa mieltä. Ne ovat täysin tarpeettomia ja käytännössä vahingollisia. Asiastahan on jo tutkittuakin tietoa! “Esteetön” kylppäri on vaarallinen vanhuksille, koska seinästä ei saa kiinni kun meinaa kaatua.

    Kaupunkimaisessa asumisessa pitää olla se naapuri. Se kuuluu niinkuin tähän juttuun. Ajakaapa junalla Helsingistä Karjaalle. Koko matkalla on vain yksi terveesti kaavoitettu taajama, Kauniainen!

    Kauniainen syntyi Bembölen ja Sepänkylän takamaille rautatieliikennepaikan ympärille, Nykyisin se ei ole taajama vaan osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu rantarasan varrella ohi Kirkkonummen aseman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus