Hyväksyttiin sopimus talouskurista

20.1.2012 · Aihe: Eduskuntatyö 

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi talouskurisopimuksen, sen, jota Erkki Tuomioja on blogillaan arvostellut. Perussuomalaiset olivat vastaan, koska liittovaltiotahan tässä tehdään.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajista ja ryhmänjohtajat kävivät alkuviikosta Berliinissä tutustumassa saksalaisten ajatuksiin eurokriisistä. Vaikutelmaksi tuli, ettei Saksassa olla lainkaan niin huolissaan kuin Suomessa. EKP hoitaa, mutta ennen kuin se sallitaan, pitää panna oliivimaita vähän kuriin. Tätä olen koko ajan epäillyt. Saksalaiset eivät ole tyhmiä, vaikka tekeytyvät julkisuudessa sellaisiksi. Kansantaloustieteilijöiden ja pankkitaloustieteilijöiden ajattelutapaero tuli korostetusti näkyviin. Pelottavaa on, että putkinäköisillä pankkitaloustieteilijöillä on Saksassa niin paljon valtaa. Ero näkyi esimerkiksi suhtautumisessa palkankorotuksiin. Kansantaloustieteilijät ymmärsivät, että talouden tasapaino Euroopassa paranisi, jos Saksassa nostettaisiin palkkoja kunnolla, pankkitaloustieteilijöiden maailmassa tämä merkitsisi vain pienempiä voittoja ja taloudellista tuhoa.

Talouskurisopimuksessa minua hiertää eläkerahastojen laskeminen osaksi julkista taloutta Suomessa ja se, ettei niiden taseita kuitenkaan lasketa julkisen sektorin taseisiin. Kaikissa maissa eläkkeet maksetaan eräänlaisena ketjukirjeenä. Työssä kunakin aikana olevat maksavat eläkkeellä olevien eläkkeet. Suomessa pienten ikäluokkien taakkaa on kevennetty vähäisellä rahastoinnilla. Saksassakin eläkkeitä pitää maksaa, mutta mitään rahastoja ei ole. Suomen valtion ja kuntien velka on jotain vähän alle 50 prosenttia BKT:sta ja Saksassa luokkaa 90 % BKT:sta, mutta meillä on eläkerahastoissa yli 50 % BKT:sta ja Saksassa ei mitään. Jos me valtiollistaisimme eläkejärjestelmän ja ottaisimme eläkevastuut valtiolle samoin kuin eläkeyhtiöiden rahastot, valtio olisi velaton. Miten tätä ei huomioida kurisopimuksessa lainkaan? Rahastot eivät meilläkään kata lainkaan eläkeyhtiöiden vastuuvelkaa, mutta eivät ne eläkevastuut Saksassa sen pienempiä ole, mutta katetta ei Saksassa ole lainkaan.

Me olemme säästäneet suurten ikäluokkien eläkkeitä vastaan. Kurisopimuksen pykälät on niin helppo täyttää, koska eläkerahastointi pitää julkisen sektorin plussalla. Toisaalta rahastoja ei voi purkaa, koska julkinen sektori menisi miinukselle. Tällä haavaa purkaminen ei ole ajankohtainenkaan, koska työssä käyvien taakka ei näytä helpottavan pitkään aikaan. Suuret ikäluokat aikovat olla eläkkeellä perin pitkään.

Jos demografiset parametrit muuttuisivat, uskon, että Suomi saisi luvan purkaa rahastojaan, vaikka kurisopimus sen kieltääkin.

Kurisopimuksen mukaan suhdannekorjattu alijäämä ei saa ylittää 0,5 prosenttia BKT:sta. Tässä on kaksi ongelmaa. Toisaalta tuon suhdannekorjatun alijäämän määritelmä on erittäin tulkinnanvarainen. Toisaalta on riski, että rajoitus pakottaa Suomen joskus typerään suhdannevaihteluja pahentavaan lamanaikaiseen säästämiseen. Vai olisiko niin, että edellinen ongelma kumoaa jälkimmäisen?

Kommentit

50 Vastausta artikkeliin “Hyväksyttiin sopimus talouskurista”

  1. juge kirjoitti 20.1.2012 kello 15:44

    “Miten tätä ei huomioida kurisopimuksessa lainkaan”

    miten niin ei huomioida?

    Suomihan saa velkaantua paljon valtion todellista kestokykyä enemmän kun säästetään eläkejärjestelmään ja ne lasketaan julkiseen talouteen. Sitten netto näyttä kauniilta vaikka valtion kannalta oltaisiin aivan kestämättömässä tilanteessa kuten nyt ollaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Juho Laatu kirjoitti 20.1.2012 kello 16:38

    Kuuluuko liittovaltiokehitykseen sekin, että Suomi ei voi ajaa sopimuksiin järkeväksi katsomiaan mittareita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.1.2012 kello 17:19

    Tässä huonossa mittarissa on se vika, että se pakottaa Suomen harjoittamaan oikeistolaisempaa politiikkaa kuin mikä muuten olisi tarpeen. Kaikkien mielestä se ei ole vika.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Rami Ojares kirjoitti 20.1.2012 kello 17:18

    Vai olisiko kenties niin, että näistä talousasioista pitäisi alkaa puhumaan selkeällä suomen kielellä. Annapas kun näytän esimerkkiä:
    – Valtion menoja ei tarvitse rahoittaa verotuksella vaan tarvittavat varat voidaan lainata keskuspankilta
    – verotus on yksi tapa poistaa liiallinen ostovoima yksityiseltä sektorilta sekä tapa tasata tuloja ja ohjailla kulutuskäyttäytymistä (social engineering)
    – Valtio jolla on oma keskuspankki ei milloinkaan voi ajautua maksukyvyttömyyteen jos sen lainat on otettu omassa valuutassa (ja tässä piilee euroalueen tämän hetken ongelmat)
    – Ajatus että tulevat polvet joutuvat maksamaan meidän lainojamme on yhtä typerä kuin että me joudumme kärsimään Egyptin kulttuurin harjoittamasta valtahierarkiasta. Lainathan ovat aina jollekin, joten jos lapseni on velkavankeudessa niin hänhän on jonkun alainen joka saa nauttia tämän orjuuden eduista, joten ainoa mitä tulevaisuuteen siirtyy on tietynlainen ihmistenvälinen hallintojärjestelmä. Laina ja raha ovat vain sopimuksia ja merkintöjä tietojärjestelmässä. Sen sijaan luonnon tuhoaminen on reaalista eli jos tuhoamme vaikka maapallon ilmakehän niin se ongelma siirtyy lapsillemme ihan oikeasti.
    – Maastrictin sopimuksessa määritelty BKT:n ja valtionvelan suhde ei oikeastaan pohjaudu yhtään mihinkään vaan on taloustieteilijöiden tyhjästä taikoma luku, joka nyt aiheuttaa euroalueiden velkakriisin. Vai osaatko sanoa mistä nyt toi 0,5% oikein ilmestyi? Miksei 0% tai entäs 1%?
    – Saksan hyvä tilanne johtuu siitä, että sen vaihtotase on ollut positiivinen, toisin sanoen muista euromaista on virrannut sinne rahaa joten sen ei ole tarvinnut velkaantua niin paljon. Kun taas maista joiden vaihtotase on ollut negatiivinen (kuten Kreikka) raha on virrannut pois ja sen vuoksi julkisen sektorin on pitänyt velkaantua enemmän. Tämä johtuu mm. Saksan harjoittamasta palkkamoderaatiosta.
    – Ennen tällaiset viennin epätasapainot korjaantuivat valuuttakurssien heikentymisen ja vahvistumisen avulla. Nyt se mahdollisuus on kadonnut euroalueella.
    – euroalue on siis aiheuttanut piilotetun kauppasodan euromaiden kesken, koska pysyäkseen velkarajoissa maan pitää pyrkiä saamaan muilta euromailta rahaa. Ja tässä nollasummapelissä jotkut maat häviävät.
    – Jos siis potkimme euroalueesta pois joitain PIIGS maita niin sama peli jatkuu pienemmällä porukalla ja jokainen monopolia pelannut ymmärtää että loppua kohden peli kovenee.
    – Tiukka talouskuri tarkoittaa poliittiselta kannalta pienempää valtiota ja poliitikkojen kapenevaa valtaa eli nykytermein ilmaistuna uusliberaalia politiikka.
    – On kuvaavaa ajallemme että tämän aavistaa vain hämärästi kaksi kaikkein älykkäintä poliitikkoamme Tuomioja ja Soininvaara vaikka aikaisemmin tämä olisi ollut ihan perussivistykseen kuuluvaa.

    Eli tähän malliin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. uusi kasvo täällä kirjoitti 20.1.2012 kello 17:32

    “Vaikutelmaksi tuli, ettei Saksassa olla lainkaan niin huolissaan kuin Suomessa.”

    -ei tietenkään,koska Saksalle jää veto-oikeus,Suomelle ei

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Evert The NeveRest kirjoitti 20.1.2012 kello 18:15

    Ei kai tätä talouskuriasiaa vain häkissä munittu. Se on ollut vuoden alusta kiellettyä!

    Tämän vuoden alusta häkkikanalat on kielletty koko EU:n alueella. Noin puolet EU-maista ei kuitenkaan noudata uutta häkkidirektiiviä. Suomi noudattaa.

    Niinpä Suomessa kolmasosa munittajista lopetti toimintansa. Jäljelle jääneet noin 300 tuottajaa pani investointeihin yhteensä 60 miljoonaa (velka)euroa.

    Seuraavaksi munia tuotateen halvalla Suomeen häkkimaista ja nämä velkaista tilat kupsahtavat.

    Todennäköisesti sopimukselle käy niin, että Suomi noudattaa talouskuria. Jotkut maat ovat noudattavinaan ja peittelevät/vääristelevät tietoja. Loput eivät vain noudata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. juge kirjoitti 20.1.2012 kello 18:16

    minulla on iso kalvava epäilys siitä että termiä oikeisto käytetään miten huvittaa.

    Oikein käytettynä oikeisto tarkoittaa meitä oikeassa olevia. Ja rajoitukset julkseen budjettiin kategorisena eivät ole meidän oikeamielisten mieleen. Ajattelemme itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. pekka kirjoitti 20.1.2012 kello 19:38

    Ode:

    Tässä huonossa mittarissa on se vika, että se pakottaa Suomen harjoittamaan oikeistolaisempaa politiikkaa kuin mikä muuten olisi tarpeen.

    Nyt kyllä menet vähän populismin puolelle. Ei kai se, että meillä on vähän eläkerahoja säästössä, sanele että pyrkimys julkisen talouden alijäämän hillitsemiseen olisi jotenkin erityisen oikeistolaista? (kun suhdanteiden tasaus tilapäisesti suuremmilla alijäämillä on kuitenkin sallittua).

    Ei julkisen velan kasvattaminen ole mikään lähtökohtaisesti hyvä asia. Espanjan esimerkistä on nähty, että jopa kohtuullinen velan taso voi nousta suureksi ongelmaksi, jos taloudessa tapahtuu raju romahdus.

    50-100% julkisen velan BKT suhde toimii vain jos uutta lainaa saadaan halvalla. Jos korot alkavat huidella 7-8% järjestelmä romahtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.1.2012 kello 20:46

    Velalla elämisessä ainakaan ei ole mitään vasemmistolaista. Siksi en tuota nyt niin kavahdakaan. Oikeistolaista talouspolitiikkaa on joskus myös silkka kansantaloudellinen osaamattomuus. Kuuluisin esimerkki tästä on Britannian paluu kultakantaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tuli jotenkin mieleen, kun kuunteli saksalaisten pankkimiesten talouspoliittisdia viisauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Max kirjoitti 20.1.2012 kello 19:39

    Taisi käydä niin, että oikeistolaiset Merkel ja Sarkozy sopivat käytännössä keskenään euroalueen finanssipolitiikan suuntaviivoista. Samalla he veivät torahampaat Euroopan vasemmiston suusta, kun järkevä suhdannepolitiikka estyy. Tämä oli toki yksi Merkelin ja Sarkozyn tavoitteista. Suomen vasemmisossa ainoastaan Tuomioja näyttää olevan hajulla mistä on kysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. uusi kasvo täällä kirjoitti 20.1.2012 kello 19:59

    minkäköhän takia Espanjan ja Italian velkakirjojen korko oli niin matala??

    V:EKP osti niitä,ei yksityiset sijoittajat.,eli olemme setelirahoituksessa.eli se siitä inflaatiopeikosta,mutta kaikki tulee viiveellä meille kansalaisille…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.1.2012 kello 20:43

    EKP ei ostanut niitä, suoraan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. jouni lundqvist kirjoitti 20.1.2012 kello 20:00

    Oleellista on selkärangan eli pankkien pelastaminen. Jos se järjestelmä murtuu, hyvästit talouselämälle. Kreikan kaatuminen on pieni juttu siinä maailmassa. Eikä Italiakaan ole iso juttu, vaan sitä tukeneet pankit.

    Aika vähän tässäkin blogissa on kiinnitetty huomiota itse rahoitusjärjestelmään. Pankit ovat pääsyyllisiä kriisiin, mutta niiden pelastaminen on myös suuri juttu. Näkis senkin päivän, kun pankkisektori yrittäisi itse kantaa vastuunsa itse aiheuttamaansa kriisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Heikki kirjoitti 20.1.2012 kello 20:36

    Ajoitus vaikuttaa poikkeuksellisen hyvältä, sillä maailmantalous on kääntymässä nopeaan nousuun. Eli voidaan vaatia talouskuria koska rahavirtojen parantuminen korvaa leikkaukset. Joskushan talouskuria on ruvettava harrastamaan, etteivät ihmiset jatkuvasti pelkää miten tulevaisuudessa rahoitetaan valtiot kun rahat on loppu.

    Talouden parantumisen voi todeta esimerkiksi työttömyystilastoista. Katsomalla vaikka viimeisen 40-vuoden työttömyystilastoja USA:sta voi selvästi nähdä, että ne ovat nousseet ylös kuin raketti, pysyneet hetken korkealla, ja sitten romahtaneet ilman että ne olisivat koskaan nopeasti nousseet takaisin.

    Laman todellinen syy, eli USAn asuntomarkkinoiden luonnottoman korkea ylitarjonta on pikkuhiljaa ostettu pois markkinoilta, ja monessa osavaltiossa työttömyys rupeaa olemaan vuoden 2008 tasolla.

    Kreikan kohdalla ajan ostaminen rupeaa olemaan nerokasta, sillä aikaa ostetaan sinne asti, kunnes ongelmat on jo ratkottu. Ja talouskuri ainakin osaltaan estää ongelmia toistumasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jaakko Särelä kirjoitti 20.1.2012 kello 21:30

    Osmo Soininvaara:
    Velalla elämisessä ainakaan ei ole mitään vasemmistolaista. Siksi en tuota nyt niin kavahdakaan. Oikeistolaista talouspolitiikkaa on joskus myös silkka kansantaloudellinen osaamattomuus. Kuuluisin esimerkki tästä on Britannian paluu kultakantaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tuli jotenkin mieleen, kun kuunteli saksalaisten pankkimiesten talouspoliittisdia viisauksia.

    Minusta on jotenkin alkanut tuntua, että saataisiin parempaa politiikkaa, jos poliittisesta retoriikasta kiellettäisiin kokonaan termit oikeistolainen ja vasemmistolainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. juge kirjoitti 20.1.2012 kello 23:27

    Osmo Soininvaara:
    Velalla elämisessä ainakaan ei ole mitään vasemmistolaista. Siksi en tuota nyt niin kavahdakaan. Oikeistolaista talouspolitiikkaa on joskus myös silkka kansantaloudellinen osaamattomuus. Kuuluisin esimerkki tästä on Britannian paluu kultakantaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tuli jotenkin mieleen, kun kuunteli saksalaisten pankkimiesten talouspoliittisdia viisauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Rami Ojares kirjoitti 20.1.2012 kello 23:38

    Jaakko Särelä: Minusta on jotenkin alkanut tuntua, että saataisiin parempaa politiikkaa, jos poliittisesta retoriikasta kiellettäisiin kokonaan termit oikeistolainen ja vasemmistolainen.

    No tää nyt on ainakin tyypillinen vihervasemmistolainen patenttiratkaisu. Kielletään paha niin jäljelle jää pelkkä hyvä. Loogista, yksinkertaista ja todellisuudesta täysin vieraantunutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Risto kirjoitti 20.1.2012 kello 23:57

    Soininvaara:

    EKP hoitaa, mutta ennen kuin se sallitaan…

    Jäi epäselväksi, mitä “EKP hoitaa” oikeastaan tarkoittaa (oli tämä sitten yksin saksalaisten tai myös Soininvaaran mielipide). Sitä, että talouskriisi oikeasti ratkaistaisiin, vai että ne vain luotottavat riittävästi Italiaa ja Espanjaa, että näiden lainakorot pysyvät siedettävällä tasolla, samalla suuret osat Eurooppaa rämpivät syvässä lamassa 1930-luvun alun tapaan, taloudellisti vakaampienkin maiden noudattaman säästölinjan varmistaessa, että tuosta lamasta ei ole ulospääsyä myöskään viennin kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Risto kirjoitti 21.1.2012 kello 0:50

    (ehkä koko viesti oli sarkasmia, toisaalta tällä tavoin kai meidän arvon pääministerimmekin ajattelee)

    Heikki:
    Laman todellinen syy, eli USAn asuntomarkkinoiden luonnottoman korkea ylitarjonta on pikkuhiljaa ostettu pois markkinoilta, ja monessa osavaltiossa työttömyys rupeaa olemaan vuoden 2008 tasolla.

    Työllisyys on parantunut vain hyvin marginaalisesti taantuman pohjasta. Virallisten työttömien määrää on lähinnä laskenut ihmisten putoaminen pois tilastoidusta työvoimasta.

    http://data.bls.gov/timeseries/LNS12300000

    Kreikan kohdalla ajan ostaminen rupeaa olemaan nerokasta, sillä aikaa ostetaan sinne asti, kunnes ongelmat on jo ratkottu.

    Tai kuten keväällä eräässä kirjoituksessa tuli sanottua, “kunnes hevoset oppivat puhumaan”
    http://www.ft.com/intl/cms/s/0/f3f54cd6-7b36-11e0-9b06-00144feabdc0.html#axzz1k2XhCwOo

    Keväällähän sitä Suomessakin vaalien jälkeen mietittiin, pitääkö tässä farssissa pysyä mukana. Runsaat puoli vuotta on mennyt, ja mitä on saatu ostetulla ajalla aikaan: Kreikan talous on entistä syvemmällä lamassa: velkaa on enemmmän ja työttömyys on kasvanut selvästi (ymmärtääkseni läheinnä yksityiseltä sektorilta, julkisen puolen potkujuhlat eivat ole kai vielä oikein päässeet edes vauhtiin).

    Saman aikaan Saksa ja Kiina ilmoittavat talouskasvun hiipumisesta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 21.1.2012 kello 8:16

    Ihmettelen sitä, että piti oikein joukolla pistäytyä Saksassa kyselemässä sitä, miten kurinpitoehdotukseen Suomessa pitää suhtautua. Mutta nehän olivat veromarkkoja, joista matka maksettiin, joten kukaan ei menettänyt mitään.

    Tosin nykyään tieto kulkee myös ilman henkilökohtaista käyntiä, mutta mukavaahan se on yhteiskunnan laskuun joukolla matkutella. Lisäksi tämäkin matkustelu toimii esimerkkinä siitä, ettei valtion keräämiä veromarkkoja tarvitse turhia säästellä. Joten myös hyödyllistä toimintaahan tuollainen kyselyreissu oli

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kimmo kirjoitti 21.1.2012 kello 8:53

    Tämä lause särähtää pahasti korvaan: Soininvaara: “Jos me valtiollistaisimme eläkejärjestelmän ja ottaisimme eläkevastuut valtiolle samoin kuin eläkeyhtiöiden rahastot, valtio olisi velaton.”

    Oletko ihan vakavissasi pohdintasi kanssa? Käsittääkseni Suomessa on omaisuuden suoja ja täysin kiistatta (yksityisten) eläkevakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuus on työntekijöiltä ja työnantajilta perittyjä eläkemaksuja ja ovat siten eläkeenmaksajien/saajien omaisuutta. Jos lähdetään sille tiellä, että valtio konfiskoi yksityista omaisuutta, niin miksi ei jatkettaisi samaa tietä ja sosialistoitaisi myös asunnot, kesämökit ja autot. Kuvitelkaa miten yhdellä yksinkertaisella lainmuutoksella hoidettaisiin Suomen valtio velattomaksi!

    Vakavasti puhuen, käytännössä tämän toteuttaminen on täysin mahdotonta. Jos tälle tiellä lähdetään, niin ensin tulee yleislakko, sen jälkeen äärimmäisen riitainen eduskuntakäsittely, vielä riitaisemmat eduskuntavaalit ja lopulta vuosia kestävä oikeuskäsittely EY-tuomioistuinta myöten. Onnea vaan yritykselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2012 kello 12:32

    Eläkeyhtiöiden omaisuuden suooja on vähän sitä ja tätä, koska lainsäätäjä voi muuttaa niiden vastuita, minkä lisäksi ne ovat vastuussa toistendsa eläkemenoista. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tilanne on toinen. Unkarissa kuvaamallani tavalla juuri tehtiin. Meilläkin tehtiin jotain vastaavaa kansaneläketileille 50-luvulla.
    Esimerkin tarkoituksena ei kuitenkaan ollut ehdottaa eläkevarojen sosialisointia, vaan osoittaa, miten vertailukelvottomia eri maiden taseet ovat. Suomen tilanne on tosiasiassa paljon parempi kuin Saksan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. nos kirjoitti 21.1.2012 kello 10:25

    On jo pitkän aikaa ollut selvää, että maita pakotetaan kriisin varjolla oikeistolaiseen politiikkaan, joka on hyvin pitkälle sama kuin rahoitussektorin edunvalvonta. Suomen kielellä kyse on kiristämisestä. Osa poliittisesta eliitistä on meilläkin korruptoitunut, osa taas ei suostu myöntämään itselleen, että heitä käytetään hyväksi varallisuuden uusjaossa. Osa hihhulioikeistosta taas on omaksunut jesuiittamaisen ajattelun “tarkoitus pyhittää keinot”. Tämä on demokratian ja sivistyksen rappioitumista. Että piti vielä tämäkin paska nähdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Jaakko Särelä kirjoitti 21.1.2012 kello 10:58

    Rami Ojares: No tää nyt on ainakin tyypillinen vihervasemmistolainen patenttiratkaisu. Kielletään paha niin jäljelle jää pelkkä hyvä. Loogista, yksinkertaista ja todellisuudesta täysin vieraantunutta.

    No ehkä, mutta lähinnä tarkoitin sitä, että oikeistolainen ja vasemmistolainen ovat leimoja, joita voi antaa poliittiselle vastustajilleen, jotta ei tarvitsisi keskustella siitä, mikä on oikea ongelma ja mihin eri ratkaisuvaihtoehdot todennäköisesti johtavat ja miksi. Ja mitä siis pitäisi tehdä?

    En ole kyllä ennen kuullut tuota nimitettävän vihervasemmistolaisuudeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Panu Heinonen kirjoitti 21.1.2012 kello 11:48

    Kummallista, ettei kukaan tunnu lukeneen Rami Ojaresin seikkaperäistä kommenttia siitä, missä homman ydin piilee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Sami M kirjoitti 21.1.2012 kello 12:13

    Olen tästä aikaisemminkin kirjoittanut, mutta toistetaan nyt vielä kerran kun Ode näyttää huutavan EKP:tä apuun kun kaikki muut keynesiläis-monentaristiset asiantuntijat:

    – Keskuspankkijärjestelmä on vastuussa rahan luomisesta ja säännöstelystä, mutta se *ei* ole rakenteellisesti poissa tai vastuuton

    – Keskuspankkien toiminnan takaavat *aina* valtiot ja niiden verotusoikeus

    – Keskuspankin vastuiden lisääminen, esimerkiksi ostamalla kriisimaiden kuten Italian velkapapereita ei ole riskitöntä Suomelle, vaan takaamme sitä 1,8% vastuutasolla, joka on vain hiukan pienempi kuin ERVV:n vastuutaso joka on lähempänä 2,0% tasoa

    Ei kannata manata EKP:n epästandardeja operaatioita, nytkin siellä on noin 220 miljardia € roskamaiden obligaatioita ja melkein 500 miljardia € pankkien lyhytaikaista (max 3 vuotta) rahoitusta melko heikkotasoisia pantteja vastaan

    Hyvä puoli EKP:n operaatioista, erityisesti LTRO:sta oli että Euro heikkeni, koska osa tuosta pankkien 3 vuoden rahasta oli monetisointia.

    Vain euroa heikentämällä ja budjettikurilla tästä selvitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Sami M kirjoitti 21.1.2012 kello 12:23

    Unohdin kehumisosuuden: hyviä mielipiteitä, ja olen samaa mieltä että Saksan tulisi tinkiä kilpailukyvystään, nostaa palkkojaan, kulutustaan, tuontiaan ja kuplauttaa talouttaa epäitsekkäästi.

    Hienoa jos sen tekevät, meillä ei moiseen ole varaa, olemme palkkakilpailukyvyssä lähempänä Italiaa kuin Saksaa.

    Suomi on menossa kohti rakenteellista alijäämää, vaikka oletkin oikeassa että eläkkeiden rahastointi on täällä paljon paremmalla tolalla kuin muualla Euroopassa.

    Budjettikurista ei ole haittaa, koska suojabufferi, jonka se saa aikaan kun velan rahoituskulut sekä kuntataloudessa, yrityksissä, yksityishenkilöillä että valtion tasolla pysyvät matalina varsinkin kun tulee talousongelmia on kullanarvoinen.

    Kilpailukykyä ei sisäisillä devalvaatioilla ole korjattu: jos Saksa hassaisi sisäisellä revalvaatiolla kilpailuetunsa, niin hienoa, mutta en usko että ovat niin partiopoikia koska tällainen lepsuilu myös tuhoaisi saksalaisen kurinalaisuuden hyveitä. Ei se ole hyvä asia. Suomen ja muiden tulee oppia saksalaisella sado-fiskaalipolitiikalla, mukaan lukien tämä Fiscal Compact oppimaan saksalaisten tavoille, ei toisinpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2012 kello 12:28

    Jos tuossa sopimuksessa sallittaisiin se, että hyvinä aikoina kerää suojabufferin, jota saisi huonoina aikpoina käyttää, kaikki olisi hyvin. Nyt kuite nkin tuijotetaan silmät kipeinä yhden vuoden alijäämmiå, jotka ovat kiellettyjä, vaikka edellisinä vuosina olisi keråännyt millaisen puskurin huyvänsä. Se ei mene kaaliin.
    Näin siis pykälissä. EU:ssa on myös politiikkaa. Luulen, että poikkeuslupa jo kerätyn puskurin käyttöön kyllä ilmenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Sami M kirjoitti 21.1.2012 kello 12:48

    Osmo Soininvaara:
    Jos tuossa sopimuksessa sallittaisiin se, että hyvinä aikoina kerää suojabufferin, jota saisi huonoina aikpoina käyttää, kaikki olisi hyvin.

    Pienentynyt budjettivaje ja sen mahdollistama ylijäämä pienentää valtionvelkaa. Pieni valtiovelka on juuri toivomasi bufferi, joka pitää korot matalina lamassa. Nyt kriisikorot kuristavat PIIGS-maita paljon karmeammin kuin elvytyksen puute.

    Lisäksi Euroalue ei ole mikään saari. Kun ei jaeta monetaarista elvyytystä EKP:sta eikä fiskaalista elvyytystä löysistä budjeteista lisävelalla, ei tästä lörppöilystä myöskään vuoda löysiä velkaeuroja Euroopan ulkopuolista tuotantoa subventoimaan. Jos me olemme sakasalaisen kurinalaisia Euroalueella, ehkä USA, Kiina, Intia, Austraalia, jopa Britannia, Tanska ja Ruotsi hoitavat globaalin löysäilyn meidän puolestamme ja siitä lentää murusia myös meidän vientikysyntämme pöydälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. nos kirjoitti 21.1.2012 kello 13:11

    Eläkeyhtiöt pelastettiin pari vuotta sitten sallimalla poikkeuslailla siirtää vierasta pääomaa (eläkevastuita) yhtiöiden omaksi pääomaksi. On puhdas vitsi puhua jostakin yksityisestä omaisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Sami M kirjoitti 21.1.2012 kello 14:27

    Vaikka meneekin aiheen vierestä, niin “EKP:n budjettikuri” on aivan yhtä tärkeää kuin Euromaiden, ERVV:n, EVM:n ja IMF:n budjettikuri.

    EKP:tä ei valvo parlamentti, vaan italialainen ex-Godmanin pankkiiri. Häntä valvoo johtokunta, jota kukaan ei ole valinnut parlamentaarisesti ja jonka enemmistö on eteläisistä maista. Päätökset ovat salaisia, etukäteen ei kysellä juuri keltään.

    Tällaiselle instanssille ei pidä vapaaehtoisesti antaa päätösvaltaa, mihin yhteisvelkaa EKP-operaatioiden muodossa ruiskitaan. Tuskin tulee yhtäkään euroa Suomeen, se on varmaa.

    Konkreettisena esimerkkinä, nyt EKP:lla on noin 50 miljardia euroa Kreikan obligaatioita. Tästä pitäisi pystyä ottamaan tappioina pois ainakin puolet arvosta, koska se on korkeintaan niiden taloudellinen arvo. Ikävä kyllä näin ei tehdä, mutta jos tehtäisiin, Suomelle lankeisi noin 2%*50%*50 mrd €=500 miljoonaa € lasku.

    Jos EKP päättää (niinkuin päättikin) heittää noin 500 mrd € kriisipankeille kolmen vuoden rahaa 1% korolla heppoisia pantteja vastaan, ei tämä voi olla kovin demokraattinen juttu. Antaisivat vaan Suomelle suoraan 2% joka summasta, niin en valittaisi, mutta kun ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. juge kirjoitti 21.1.2012 kello 14:39

    ode, onko ko rajoitussopimus mielestäsi hyvä? Nythän keskityt vain siihen että se hyväksyttiin sano persut mitä vaan. Onko se Suomelle hyvä ratkaisu vai ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2012 kello 14:57

    Rajoitussopimus on hyvä Euroopalle. Suomi ei tuollaista pakkopaitaa tarvitse, mutta ei siitä ole meille hirveästi haittaa. Siitä on meille hyötyä, että oliivimaat ryhdistäytyvät. Tämä sopimus on myös Saksan ehto sille, että keskuspankki tekee mitä keskuspankin tulee tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. juge kirjoitti 21.1.2012 kello 16:19

    tuo soppari meinaan tarkoittaa rajuja leikkauksia myös Suomelle. 0,5 ei toteudu eikä kai koskaan ole toteutunut Suomessa… Lisäksi elvytysvara häviää saman tien kategorisesti pois. Tota sopparia e tule käytännössä soveltamaan kuin typerysten maa, Suomi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2012 kello 19:37

    suomi on ollut pitkään plussalla sosiaaliturvarahastojen kautta. Meillä ei ole mitään ongelmaa tuon rajan kanssa, viiteentoista vuoteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. pekka kirjoitti 21.1.2012 kello 18:51

    Ode,
    ensin sanot:

    Nyt kuite nkin tuijotetaan silmät kipeinä yhden vuoden alijäämmiå, jotka ovat kiellettyjä, vaikka edellisinä vuosina olisi keråännyt millaisen puskurin huyvänsä. Se ei mene kaaliin.

    Sitten vähän myöhemmin:

    Rajoitussopimus on hyvä Euroopalle. Suomi ei tuollaista pakkopaitaa tarvitse, mutta ei siitä ole meille hirveästi haittaa. Siitä on meille hyötyä, että oliivimaat ryhdistäytyvät.

    Ensin siis moitit jyrkästi uuden taloussopimuksen (“Fiscal Compact”) alijäämäpykäliä, sitten vähän myöhemmin sanot, että sopimus on hyvä Euroopalle.

    En oikein saa selvää mikä kantasi on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2012 kello 19:27

    sopimus on juridisesti typerä, mutta meidän kannaltamme harmiton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Evert The NeveRest kirjoitti 21.1.2012 kello 19:57

    Pahaa pelkään, että tämä juttu vei Pekka Haaviston mahdollisuudet päästä toiselle kierrokselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 21.1.2012 kello 21:31

    Ihmettelen Soininvaaran ja muiden Suomen kansanedustajien ja poliitikkojen ajatuksen kulkua. En voi ymmärtää esitettyä LAPSELLISUUTTA.

    EU rikkoo koko ajan räikeästi omia sääntöjään (bail out pykälä Lissabonin sopimuksessa) EKP tekee toimia, joita säännöt selkeästi kieltävät ( kriisimaiden obligaatioiden ostaminen). Kreikka on valehdellut taloutensa lukuja koko EU-jäsenyytensä ajan. Täysin yleisesti EU.ta kehutaan sen mahtavasta kyvystä löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja, joilla selkeästi kierretään sääntöjen ja sopimusten velvollisuuksia. Ja nykyiset poliitikot kehuvat estotta tätä ihmeellisttä kykyä. Ottavat vielä kaiken koetun jälkeen esitetyt sopimustekstit JUMALAN sanaan verrattavina totuuksina.

    Äitini opetti minulle kansanviisauksia. Yksi kuului: “KUKA KERRAN KEKSITÄÄN, SITÄ AINA EPÄILLÄÄN.” Uskon vankkumatta kansan viisauksiin. Niiden takana on aina suuri totuus. Tässä nykyisessä tilanteessa olisi syytä miettiä yllä esitettyä sananlaskua ja sisäistää sen sanoma.

    Ihmettelen Soininvaaran ja muiden suomalaisten poliitikkojen lapsen uskoa. Mitähän näiden kovakalloisten isänmaan myyjien äidit ovat lapsilleen opettaneet Eivät ainakaan kansan viisauksia. Ehkäpä EU-uskovaisuutta tai oman edun tavoittelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. juge kirjoitti 21.1.2012 kello 21:32

    no niin sosurahastojem kautta ok sitähän mä olen tässä yrityänyt takoa sun päähän ja sä tuot sen esiin jonain suurena keksintönä? Hehheh. Over and out.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Kimmo kirjoitti 22.1.2012 kello 1:08

    nos:
    Eläkeyhtiöt pelastettiin pari vuotta sitten sallimalla poikkeuslailla siirtää vierasta pääomaa (eläkevastuita) yhtiöiden omaksi pääomaksi. On puhdas vitsi puhua jostakin yksityisestä omaisuudesta.

    Mitään tasesiirtoja ei tehty, vaan vakavaraisuuslaskennassa osa tasausvastuusta laskettiin osaksi toimintapääomaa. Jos muutosta ei olisi tehty, niin eläkevakuutusyhtiöt olisivat pienentäneet osakepainoa, jolloin vakavaraisuusvaatimus olisi ollut pienempi. Ts. eläkevakuutusyhtiöitä ei pelastettu, vaan se mahdollisti sen, että osakkeita ei jouduttu dumppaamaan markkinoille. Ja tästä ei olisi kukaan hyötynyt.

    Mitä tulee Soininvaaran kommenttiin, että työeläkeyhtiöiden omaisuudensuoja on “sitä sun tätä”, niin ei voi muuta kuin ihmetellä perusteita. Eläkeala on erittäin säännteltyä, mutta niin on käytännössä kaikki vakuutustoiminta. Tämä ei ainakaan omasta mielestäni ole mikään perusta sosialisoidan rahoja, joiden kerryttämiseen valtiolla ei ole ollut mitään roolia.

    Mitä tulee Unkariin, niin se on pikemmin varoittava esimerkki. Fidesz-puolue on toteuttanut lukuisan määrän hyvin kyseenalaisia muutoksia, joten Unkarin ottaminen mallivaltioksi on kyseenalaista.

    Ylipäätänsä on mielenkiintoista tietää miksi ylipäätänsä eläkejärjestelmä pitäisi sosialisoida. Jos kerran vastuut on tarkoitus siirtää valtiolle muuttumattomana, niin valtio ei hyötyisi siirrosta mitään. Paitsi, että sais n. 100 miljardin vippikassan. Pahoin pelkään, että nämä rahat käytettäisiin valtion juokseviin menoihin, ja vastuiden kattaminen hoidettaisiin sitten joskus tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Seppo S kirjoitti 22.1.2012 kello 1:13

    Seuraava laskuesimerkki ei ole täsmällinen, mutta suuntaa antava. Yritän sillä osoittaa sen, että saksalaiset osaavat vetää kotiin päin.

    Oletetaan, että EKP pystyisi hoitamaan hommansa laittamalla paljon puhutun bazookan päälle. EKP ostaisi jälkimarkkinoilta 2000 miljardilla eurolla ongelmamaiden velkakirjoja keskituotolla 5 prosenttia. Kaikki euromaat sitten hoitaisivat lainansa ajallaan. Jos velkakirjojen keskimääräinen pitoaika olisi 3 vuotta, niin EKP kirjaisi velkakirjoista voittoja koko pitoajalta yhteensä 300 miljardia euroa.

    Voittorahoista EKP voisi sitten Suomen pankin kautta tilittää Suomen valtiolle 1,8 prosenttia eli 5,4 miljardia euroa.

    Mutta, kuten tiedämme, saksalaisten painostuksesta EKP aikoo hoitaa homman toisella tavalla. EKP lainaa pankeille rahaa yhden prosentin korolla kolmeksi vuodeksi.

    Jos pankit lainaavat EKP:ltä 2000 miljardia ja ostavat niillä rahoilla EKP:n sijasta kyseiset velkakirjat samoilla ehdoilla, niin pankkien voitto on kolmessa vuodessa 240 miljardia ja EKP:n voitto 60 miljardia.

    Suomen osuus EKP:n voitoista olisi 1,1 miljardia eli 4,3 miljardia vähemmän kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa. Suomalaiset veronmaksajat siis antoivat tässä jälkimmäisessä hypoteettisessa vaihtoehdossa eurooppalaisille pankeille 4,3 miljardia euroa pankkitukea luopumalla omista saamisistaan.

    Ei siis ihme, että saksalaiset pankinjohtajat ovat kiivaasti vastustaneet sitä, että EKP laittaisi Bazookan päälle ilmoittamalla valmiudestaan ostaa rajattomasti velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Nyt Saksan omat ongelmapankit aiotaan hoitaa kuntoon samassa rytäkässä.

    Valitettavaa vaan, että suomalaisten kannalta Bazooka olisi ollut parempi vaihtoehto kuin nyt valittu tapa toimia pankkien kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Sami M kirjoitti 22.1.2012 kello 9:50

    Seppo S,

    Olet oikeassa, mutta kaksi vastakommenttia:
    1) LTRO pankeille 1% korolla vaatii pantiksi kohtalaisen hyvälaatuisia lainoja, jotka olisi voitu repota muillakin markkinoilla, joten subventio 1% koron ja mahdollisen 1-3v vuoden sijoituspaperin korkotuoton välillä ei ole ihan noin selkeä
    2) On totta että EKP:n bazooka voisi ostaa ison kasan roskalainoja nykyisen noin €220 miljardin päälle ja “jee, me tienataan tällä” on osittain totta

    Kuitenkin:
    3) EKP:n SMP:n positio on yli 3 vuoden rahaa, ja erittäin riskialtista sellaista. Nytkin neuvotellaan siitä että miten Kreikkaan kaniin jäänyt €50 miljardia pelastetaan. EKP:n tukiostot vain tuhoavat terveen jälkimarkkinan kyseisen kriisimaan obligaatioista niinsanotun “crowding out” ilmiön myötä (ja siksi että EKP on ottanut 100% recovery rate-vaatimuksen sijoituksilleen)

    4) Itse toivoisin bazookaa, joka tekisi näin kuten Credit Suisse FT Alphavillessä esittää
    http://ftalphaville.ft.com/blog/2011/12/01/776261/what-ecb-qe-could-look-like/

    Tässä mallissa 2000 mrd € bazookasta Suomen valtiovelkaa ostettaisiin pois 1,8% * 2000 mrd € eli 36 mrd €. Olisi kaikista reiluinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. nos kirjoitti 22.1.2012 kello 9:54

    Noista eläkevakuutusyhtiöiden päiväkotijärjestelyistä täytyy todeta, että harvoin yksityisen firman omistajat kykenevät ilmoittamaan lainoittajilleen jättävänsä maksamatta osan veloista jatkaen toimintaa kuten ennenkin. Yleensä yritysten tulee kunnioittaa tehtyjä sopimuksia. Sitä kutsutaan markkinataloudeksi ja sillä varmistetaan mm. se, että alalta karsiutuu pois epäpätevä aines. Kermaperseet aina soittavat isille, kun on tullut hölmöiltyä; “no kun muutkin tekivät niin minäkin, anna anteeksi, en tee sitä enää koskaan, byäääääh”. Ja homma jatkuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Raimo K kirjoitti 22.1.2012 kello 10:49

    nos:
    Noista eläkevakuutusyhtiöiden päiväkotijärjestelyistä täytyy todeta, että harvoin yksityisen firman omistajat kykenevät ilmoittamaan lainoittajilleen jättävänsä maksamatta osan veloista jatkaen toimintaa kuten ennenkin. Yleensä yritysten tulee kunnioittaa tehtyjä sopimuksia. Sitä kutsutaan markkinataloudeksi ja sillä varmistetaan mm. se, että alalta karsiutuu pois epäpätevä aines. ´snip’

    Harvoin? No eivät erilaiset velkajärjestelyt ja akordidt kovin harvinaisia ole. Parempi ottaa vastaan pienikin raha akordilla kuin ei mitään konkurssipesästä.
    Sitäkin kutsutaan markkinataloudeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 22.1.2012 kello 19:19

    165903″>Kimmo: Mitään tasesiirtoja ei tehty, vaan vakavaraisuuslaskennassa osa tasausvastuusta laskettiin osaksi toimintapääomaa. Jos muutosta ei olisi tehty, niin eläkevakuutusyhtiöt olisivat pienentäneet osakepainoa, jolloin vakavaraisuusvaatimus olisi ollut pienempi. Ts. eläkevakuutusyhtiöitä ei pelastettu, vaan se mahdollisti sen, että osakkeita ei jouduttu dumppaamaan markkinoille. Ja tästä ei olisi kukaan hyötynyt.

    Juuri näin eläkeyhtiöitä “pelastettiin”. Mieltäni on askarruttanut tämän “pelastuksen” todellisuus. Mikä olisi tulos, jos yhtiöt olisi lain mukaan pakotettu realisoimaan lain määräysten mukaan osa osakemassastaan? Olisiko yhtiöiden tase nyt suurempi vai pienempi verrattuna nykyiseen todelliseen tilanteeseen? Kuinka kauan on kohtuullista odottaa, ennen kuin tälläinen vertailu tehdään ja julkistetaan? Vai onko tässäkin kyse ns EU “totuudesta”, josta ei haluta tehdä tarkkoja laskelmia vaan puhutaan yleisesti “eläkeyhtiöiden pelastamisesta”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. nos kirjoitti 22.1.2012 kello 20:49

    Joidenkin maailmassa voi olla ihan bisnes as usual marssia ministeriöön vaatimaan omaa velkojen anteeksiantolakia, mutta monelle muulle se ei onnistu. Tämä ei tarkoita, etteikö velkajärjestely olisi toisinaan järkevä päätös. Pelkäänpä, että tämä rahoitussektorin vaipanvaihtopalvelu kostautuu tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Markus kirjoitti 23.1.2012 kello 15:05

    Eläkeyhtiöiden “sosialisointia” miettivät tai muuten vakuuttamiseen liittyvää omaisuudensuojaa pohtivat voivat palauttaa mieliin Keskinäisen Henkivakuutusyhtiö Suomen ympärillä käydyn keskustelun 90-luvulla. Silloin ensin vain ilmoitettiin, että keskinäisen yhtiön omaisuus siirretään pois yhtiön osakkailta (vakuutuksenottajilta) ajatuksena se, että että vakuutuksenottajat eivät “omista” keskinäisen yhtiön omistamaa omaisuutta (jota Suomi-yhtiössä kyllä riitti vastuiden katteeksi). Kuten aikakirjat kertovat, niin ei se ihan niin mennytkään, vaan keskinäisen yhtiön ylijäämä (joka ei mennyt korvausmenoon) jaettiin vakuutuksenottajille.

    Kaikki isot eläkevakuutusyhtiöt ovat nykyään keskinäisiä yhtiöitä ja siis vakuutuksenottajiensa hallinnassa. Vaikea kuvitella selvempää (tai vaikeammin toteutettavaa)sosialisointia kuin noiden yhtiöiden omaisuuden siirtäminen valtiolle.

    Näin maallikosta on aika lailla eri asia se, että valtio säätelee siitä, kuinka vakavarainen eläkevakuutusyhtiön tulee olla (eli millainen rahasto siellä tulee olla tulevien vahinkojen varalle). Ei tämä logiikka siitä muuksi muutu, että käytännön syistä meillä on aina sallittu se, että kaikkia syntyviä vastuita ei ole katettu (rahastoitu). Matemaatikot varmaan muotoilevat asian oikeilla termeillä, mutta tästä on kyse.

    Mutta ei kai se, että omaisuutta ei nyt ole kaikkien tulevien eläkkeiden katteena 100 %:sesti, oikeuta viemään pois sitä nyt rahastoituna olevaa murto-osaa.

    Siinä kyllä Soininvaara on oikeassa, että tällaisten erilaisten eläkejärjestelmien käsittely makrotalouden kirjanpidossa (onkohan oikea termi) on vähän sekavaa ja epäloogista. Mutta ei nyt kuitenkaan sillä perusteella romuteta koko järjestelmää. Itse uskon, että näistä nykyisistäkään rahastoista ei olisi mitään jäljellä, jos valtion budjettivalta niihin ulottuisi, mutat tästä ei nyt empiiristä testiä kannata järjestää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Shakeem kirjoitti 24.1.2012 kello 15:27

    Osmo Soininvaara: Eläkeyhtiöiden omaisuuden suooja on vähän sitä ja tätä, koska lainsäätäjä voi muuttaa niiden vastuita, minkä lisäksi ne ovat vastuussa toistendsa eläkemenoista. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tilanne on toinen. Unkarissa kuvaamallani tavalla juuri tehtiin. Meilläkin tehtiin jotain vastaavaa kansaneläketileille 50-luvulla.

    Hallitus puuttui taannehtivalla lainsäädännöllä ihan vain muutama vuosi takaperin vapaaehtoisten eläkevakuutuksien sopimusehtoihin. Sopimuksien eläkeikäehdot kumottiin jälkikäteen ja oikeus saada sopimuksesta suorituksia sidottiin lakisääteiseen vanhuuseläkeikärajaan.

    Vapaaehtoiset eläkevakuutukset eivät suinkaan ole koskemattomia.

    Tässä ketjussa on ollut enemmänkin kommentointia liittyen työeläkevaroihin ja niiden mahdolliseen omaisuuden suojaan. Suosittelen Olli Pusan nettiteosta: “renkien kaappaus” mielipiteen muodostamisen avuksi, kun pohditaan ansaitsevatko työeläkevakuutusyhtiöt omaisuuden suojaa tai ylipäätään nykyistä asemaansa yhteiskunnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Rami Ojares kirjoitti 24.1.2012 kello 17:59

    Kaikki jotka tykkäsitte kommentistani niin kannattaa käydä lukemassa tämä bloggaus:
    http://rahajatalous.wordpress.com/2012/01/23/epavakaussopimus/

    Kannattaa tutustua tohon Raha ja Talous blogiin laajemminkin. Sen jälkeen ymmärrätte kuinka sekavaa kaikki keskustelu taloudesta nykypäivänä onkaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus