Miten käy Euroopan?

6.8.2011 · Aihe: _ 

Euroopan ja myös Yhdysvaltain taloustilanne näyttää lievästi sanottuna huolestuttavalta. Kysymys on pohjimmaltaan, miten Euroopan käy maailmantalouden myllerryksessä, kun talouden painopiste näyttää palaavan muutaman sadan vuoden välivaiheen jälkeen Aasiaan.
Miten meidän käy, kun Eurooppa häviää kilpailukyvyssä Aasialle ja joillekin muillekin nouseville teollisuusmaille?

Välitön ongelma on rahapoliittinen. Syvällisempi ongelma on reaalitaloudellinen. Näiden päälle virittyy kysymys hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta ja siitä, pitäisikö sitä uudistaa.
Vaikka finanssimarkkinoiden kriisi on kaatumassa päälle, aloitan reaalitaloudesta. Miten meille käy, kun Aasian tiikerit ovat kilpailukykyisempiä kuin eurooppalaiset?

Joskus 1970-luvulla vasemmalta väitettiin, että Euroopan vauraus perustui kehitysmaiden riistoon. Vajoaako Eurooppa, kun kehitysmaat itsenäistyvät oikeasti ja riiston tuottama hyöty poistuu? Kehitysmaita kyllä riistettiin ja riistetään yhä, mutta tämän vaikutus koko Euroopan kulutustasoon liikkui prosenteissa, ellei promilleissa. Yritystasolla saaliit olivat valtavia, mutta kansantalouden tasolla niiden merkitys oli ja on vähäinen. Tai siis jos kansatalous kasvaa kaksi prosenttia vuodella, kovin monta vuotta emme päässeet edelle tämän riiston ansiosta.

Riisto nyt joka tapauksessa loppuu maailmankaupan avautuessa. Shell Nigeriassa ja kaivosyhtiöt Kongossa (tai Lapissa) ovat paikallisesti merkittäviä vastaesimerkkejä, mutta niiden merkitys kansantalouden tasolla on edelleen vaatimaton.

Sanotan se nyt toiseen kertaan: omaa tuotantopotentiaalia Euroopalla on riittämiin ihan ilman mitään riistoakin. Tai ainakin olisi, ellei sitä tuhottaisi rahapolitiikan epäonnistumisiin. Rahatalouden ei pitäisi tuhota reaalitaloutta vaan edistää resurssien allokointia.

Pahoja kilpailukykyongelmia on Etelä-Euroopan mailla. Pohjoisempi Eurooppa voi kilpailla Aasian kanssa korkealla osaamisella, mutta Etelä-Euroopan mailla ei ole oikein mitään valttikorttia uusien teollisuusmaiden kilpailua vastaan. Ne eivät tee oikein mitään paremmin kuin kiinalaiset, mutta yrittävät tehdä sen kalliimmalla. Etelä-Euroopalla tarkoitan tässä esimerkiksi Etelä-Italiaa ja Espanjaa siltä osin, kuin se ei ole Kataloniaa tai Baskimaata. Ja tietysti Kreikkaa ja Portugalia.
En kyllä tiedä, kuinka pitkälle meidänkään korkean osaamisen kortti kantaa. Kiinassa valmistuu miljoona insinööriä vuodessa, eivätkä ne kaikki ole suinkaan huonoja.

Siskoni osti Kia-merkkisen auton. Siis eteläkorealaisen. Se on kuitenkin valmistettu Euroopassa. Tähän on siis tultu. Suunnittelu Aasiassa, valmistus Euroopassa.

Mutta ei se, että Aasia nousee taloudellisesti ole meiltä pois. Emmehän me pelkää sitäkään, että jos Yhdysvalloissa on nousukausi, kasvu siirtyy Euroopasta Yhdysvaltoihin. Päinvastoin.

Reaalitaloudessa on yksi ainoa iso ongelma ja se on luonnonvarojen riittävyys. Maapallon kantokyky on jo nyt olla kovalla koetuksella. Kun kehitysmaiden miljardit asukkaat nousevat teollisuusmaiden elintasolle, luonnonvarojen saatavuus muodostaa ongelman. Onneksi meidän tuotantotapamme on kovin haaskaava – onneksi, koska sitä voidaan helposti parantaa. On otettava käyttöön kaikki ne säästeliään tuotannon tavat (vähemmästä enemmän!) joita ympäristöliikkeet ovat koko ajan ajaneet. Nyt ne tosin eivät säästä luontoa vaan ovat välttämättömiä kulutustason ylläpitämiseksi ahtaaksi käyvällä maapallolla.

Reaalitalous on kunnossa, mutta rahatalous on hunningolla.

Japani on ollut jonkinasteisessa lamassa tai hitaan kasvun vaiheessa jo 20 vuotta. Väitän, että Japanin ”ongelmana” on, että maa on tullut valmiiksi, mutta japanilaiset eivät osaa elää valmiiseen maahansa tyytyväisinä. Sama tilanne on Euroopassa, siis Länsi-Euroopassa. Teollistumisen tuottama määrällinen hyppäys alkaa olla valmis. Talous kehittyy yhä, mutta vain laadullisesti. On semanttinen kysymys, onko tämä kehitys kasvua. Kansantalous tuottaa vähemmän työtunteja kuin ennen, mutta onko työnteko – pitkät työpäivät ja lyhyet lomat – se, mitä pitäisi tavoitella.

Euroopalla on periaatteessa mahdollisuudet leppoisaan ja materiaalisesti yltäkylläiseen elämään. Ruokaa riittää omasta takaa, asuntoja ja lämpöä riittää, teollisuus pystyy valmistamaan kaiken sen, mitä ihmiset kohtuudella tarvitsevat. Jokaisella maalla ja maanosalla pitäisi olla mahdollisuus vähintään siihen kulutustasoon, jonka se omin voimin tuottamaan. Kansainvälinen kauppa voi parantaa tätä, mutta sen ei pitäisi voida heikentää sitä. Olisi jotain pahasti pielessä, jos kilpailukyvyn puute suhteessa muuhun maailman köyhdyttäisi Eurooppaa verrattuna protektionistiseen Eurooppaan.

Ranskalaiset ovat olleet hyviä leppoistamaan, siis ainakin omasta mielestään. Maassa toteutettiin pakollinen 35 tunnin työaika. Tästä voidaan olla montaa mieltä, mutta ranskalaisempaa on monen tuottamattoman työpaikan säilyttäminen. Se ei ole vain ranskalaista, se on myös hyvin japanilaista. Olen aiemminkin kertonut kokemuksiani Provancesta. Aptin kaupungista lakkautettiin ratayhteys joskus 1970-luvulla, mutta asema on säilytetty ja näin myös lipunmyyjän työpaikka. Suomalaiseen tehokkuusajatteluun tottuneen on vaikea tätä ymmärtää. Tätä huvittavalta tuntuvaa yksityiskohtaa merkittävämpää on se, että Aptin ympärillä on kovin tehottomalta tuntuvaa maataloutta, jota paikalliset kuluttajat kuitenkin solidaarisesti tukivat. Elämänmuoto oli tehoton mutta mukava. Tämä voisi olla koko Euroopan tulevaisuus. Ei paha.

Paljon parempi leppoistaja on kuitenkin Hollanti, jossa työaika on Ranskaa lyhyempi, mutta se on toteutettu markkinaehtoisesti, jokaisen omaa preferenssiä noudattaen. Hollantilaisten työaika on 21 % lyhyempi kuin suomalaisten, mutta tavarat eivät ole loppuneet kauppojen hyllyiltä.
Meillä ei Euroopassa pitäisi olla mitään hätää määrällisen elintason eikä elämän laadun kanssa. Pitäisi vain osata elää haasteettomassa yltäkylläisyydessä.

Kommentit

130 Vastausta artikkeliin “Miten käy Euroopan?”

  1. tpyyluoma kirjoitti 6.8.2011 kello 15:26

    Hyvä kirjoitus, kaksi huomiota.

    Kun kysymys olisikin siitä että kehitysmaissa elintaso kohoaa, mutta kun se kohoaa reippaasti talouskasvua hitaammin. On yksinkertaisesti taloudellisesti täysin perverssiä että kehittyvällä taloudella on jättimäinen vaihtotaseen ylijäämä, niille pääomille nyt
    täytyy olla järkevämpääkin käyttöä teollistuvassa maassa. Tämä on se rahatalouden ongelmien perussyy.

    Henk. koht. alan kallistua sille kannalle että keskuspankkien pitäisi nostaa inflaatiotavoitetta esim. 4%. Korkeampi inflaatio söisi jonkun verran velkapääomia ja laskisi valuuttojen arvoa, ja loisi liikkumavaraa rahapolitiikkaan.

    Resursseista ainakaan energian suhteen en olisi huolissani. Osa uusiutuvista on jo nyt kannattavia, maltillisillakin tuottavuuskasvun ja energiahinnan inflaatio-oletuksilla tuen tarpeen pitäisi poistua muutamassa vuosikymmenessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Petri kirjoitti 6.8.2011 kello 15:30

    EU:n talousongelmat johtuvat nähdäkseni siitä, että Etelä-Euroopan kansantaloudet joutuvat yhteisen euron myötä kilpailemaan aidosti Manner-Pohjois-Euroopan kanssa, koska devalvointi ei ole mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jussi Saramo kirjoitti 6.8.2011 kello 15:42

    Erittäin hyvä kirjoitus.

    Hollannin mallia olen itsekin pyöritellyt mielessäni. Työn jakaminen, jota Vasemmistoliitto on yrittänyt tuoda keskusteluun ei kuitenkaan ole ihan helppo juttu – esimerkiksi Hollannin malli vaatisi selvästi korkeampia palkkoja monilla aloilla.

    Suomessa on tutkittu, että esimerkiksi kovapalkkaiset teollisuuden työntekijät olisivat valmiita pienempään kuukausipalkkaan jos työaikaakin leikattaisiin. Pienipalkkaiset teollisuustyöntekijät taas eivät ole, puhumattakaan palvelualojen työntekijöistä, jotka jo nyt taistelevat saadakseen riittävästi työtunteja ja siten riittävästi palkkaa elämiseen. Ammattiliitot siis ajavat jäsentensä tahtoa, kun ne vaativat lisää palkkaa, eivätkä lisää työaikajoustoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Suomalainen demari kirjoitti 6.8.2011 kello 16:15

    Kiinnostavaa olisi kuulla Jussi Saramolta, onko vasemmistoliitossa jo hylätty tuo Osmon ryttäämä riisto-teesi. Itsekin alta kolmikymppisenä demarina olen kasvanut kotioloissa, joissa korostettiin, että meidän hyvinvointimme on paljolti kehitysmaiden riistolla hankittua. Vasta myöhemmin olen ymmärtänyt, ettei se ihan niin mennytkään. Täällä on kyllä tehty paljon työtä itse ja oltu itsekin “riistettävänä” eli ulkomaisen teollisuuden sijoituskohteena ja raaka-ainereservinä pitkän aikaa. Maailmantalous ei ollutkaan niin helppoa kuin mitä kehitysmaaliturgia väitti.

    Mitä nykyiseen kriisiin tulee, niin en usko työajan lyhentämisenkään auttavan. Meillä on sellainen ongelma, että ihmiset on pakotettu muuttamaan kotiseuduiltaan kasvukeskuksiin. Vanhukset jäävät kotipaikkakunnille, eikä heitä ole kukaan hoitamassa. Tarvitaan laaja julkinen sektori avustamaan vanhuksia. Vanhusten määrä kasvaa. Verotulojen on kasvettava. On tehtävä enemmän töitä. Jne. Tämä siis vain yksi esimerkki. Idyllinen elämä vähine töineen ja helppoine elämineen voi onnistua Töölössä tai Käpylässä kolmatta sukupolvea asuvilta stadilaisilta, mutta muilta on kohtuutonta vaatia siihen tyytymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tiedemies kirjoitti 6.8.2011 kello 16:17

    Veikkaisin, että KIA:a ei ole edes suunniteltu Koreassa. Korealaiset omistavat tehtaat, mutten yllättyisi, jos suunnittelija olisi saksalainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. spottu kirjoitti 6.8.2011 kello 16:30

    OS: “Pahoja kilpailukykyongelmia on Etelä-Euroopan mailla. Pohjoisempi Eurooppa voi kilpailla Aasian kanssa korkealla osaamisella, mutta Etelä-Euroopan mailla ei ole oikein mitään valttikorttia uusien teollisuusmaiden kilpailua vastaan.”

    Jos vaihdetaan Etelä-Euroopan tilalle Kalifornia, pohjoisemman Euroopan tilalle Yhdysvaltain pohjoisosien ruostevyöhyke, tuo argumentti kuulosti varmaan ihan validilta 1920-luvulla.

    Kalifornian tieverkosto ja kastelujärjestelmä ovat esimerkkejä siitä mitä massiivisella liittovaltion rahoituksella saadaan yhdessä ihmisiässä aikaan kun ilmasto on sekä viihtyisä että maataloudelle kelvollinen.

    Mitä muuta Etelä-Euroopan finanssikriisin esitetyt ratkaisumallit ovat kuin massiivista (tulevan) liittovaltion rahoitusta ? Ei kyse ole siitä että yhteisvaluutta- ja liittovaltiomallissa hyväksyttäisiin välimeren reuna-alueiden köyhyys, todennäköisempää on että Suomesta tulee ruostevyöhykkeeseen verrattava reuna-alue ja Espoosta pohjoisen Detroit, jossa autioituneet toimistogetot muistuttavat IT-alan kulta-ajoista. Duuni tehdään siellä missä viihdytään (eikä KSV terrorisoi miljöötä).

    Esimerkiksi Espanjassa infra alkaa olla kunnossa, nopeita junayhteyksiä on rakennettu systemaattisesti 80-luvun lopulta alkaen lentoliikenteen korvaajaksi. Ketä kiinnostaa julkisen talouden alijäämä tai edes yksityisten velkaantuminen kun se ratkeaa inflaatiolla ja nyty valmis lopputulos vain odottaa että Etelä-Eurooppaan alkaa tungeksia töihin se sama väki joka nykyisin käy välimerellä lomailemassa.

    Pitkän tähtäimen strategiana kuralle ajettu julkinen talous, yli-investoinnit, inflaatio (ja jopa devalvaatio mahdollisena eurosta irtautumisena) kuulostaa ihan yhtä hyvältä kuin Suomen inflaatio/devalvaatioautomaatti jolla metsäteollisuuden kilpailukykyä ylläpidettiin pitkälle 1980-luvulle.

    On se vaan tyhmää noudattaa sääntöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ville_ kirjoitti 6.8.2011 kello 16:56

    Kyllähän Euroopalla on vaikka mitä valtteja. Kansat ovat hyvin koulutettuja, yhteiskunta on aika vakaa omistukset on kohtuu turvattuja. Eikä rahataloudessakaan nyt mitään isompaa vikaa ole, suurin ongelma on se että persaukisille valtioille annetaan lisää lainaa, vaikka niillä ei ole mitään suunnitelmaa miten se aiotaan maksaa takaisin. Jos minulta kysytään, niin Suomenkin luottoluokitus pitäisi olla aivan jotain muuta, kuin AAA. Ainakin minut naurettaisiin pankista pihalle, jos hakisin joka vuosi 20% osuuden tuloista lisää velkaa ja käyttäisin ne vain kaikkeen kivaan. Sanoisin, että jatketaan näin toistaiseksi. Yritän sitten ehkä joskus keksiä jotain takaisinmaksu suunnitelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Mikko H kirjoitti 6.8.2011 kello 17:16

    Tulee mieleen, että miten oikea tuo kuva kehittymättömien maiden riiston merkityksestä on. Uskon kyllä, että jos lasketaan nigerialaisen öljyn osuus eurooppalaisesta kulutuksesta euroina, niin osuus ei ole ratkaiseva. Nigerian tuotantokapasiteetti vaikuttaa kuitenkin osaltaan öljyn markkinahintaan. Se voisi olla oleellisesti korkeampi, jos öljykenttien ympäristöä kohdeltaisiin säällisesti ja mailla perinteisesti asuneet ihmiset saisivat kunnon korvauksen luonnonvarojensa käytöstä. Riisto on tietysti isolta osin Nigerian ja monen muun maan sisällä eikä vaan rikkaiden eurooppalaisten ja kaukomaiden välillä. Tällöin eurooppalaisten tekemiset eivät ehkä näytä niin pahalta, mutta riistetyn maan köyhän asema on yhtä kurja kun öljytulot menevät diktaattorin sveitsiläiselle tilille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ihminen-84 kirjoitti 6.8.2011 kello 18:32

    Kiinalaiset ovat tutkitusti älykästä kansaa ja siellä valmistuu eri alojen huippuammattilaisia. Niitä valmistuu miljoonittain; miksi pohjoinen innovatiivinen Eurooppa ei pyri aktiivisesti houkuttelemaan osaajien reserviä tänne?

    Minun epämääräinen uudistuslistani: 1. perustulo (hyötylista melko pitkä) 2. osaajien aktiivinen houkuttelu 3. humanitäärisen maahanmuuton lopettaminen kustannustehottomana 4. kehitysavun allokoiminen väestönkasvun rajoittamiseen pakottamalla kansakunnat yhden lapsen politiikkaan kaiken kehitysavun ehtona (ainoa tehokas keino) 5. varaudutaan eläkepommiin 6. verotuksen yksinkertaistaminen ja tehollistaminen 7. miestenkin koulutustason nostaminen (vilkaise “gaussin käyrää” ja miesten osuutta korkeakouluissa) 8. Euroopan tulisi panostaa kestävien tuotteiden kehittelyyn kiinalaisen tilpehöörin vastapainoksi (tuotteiden kestävyys vähentää luonnonvarojen tuhlausta tehokkaasti) 9. Eurooppa kahtia 10.
    ilmastonmuutoksen torjuntaan ei tule käyttää biljoonia, koska sitä ei voi loogisesti enää pysäyttää, koska fossiiliset polttoaineet kaivetaan maasta ylös joka tapauksessa (panokset on säästettävä sopeuttamiseen; 2-3 asteen lämpeneminen tuottaa sekä hyötyjä että haittoja kunnes keksitään parannuskeino esim. hiilidioksidin sitouttaminen geenimuunneltuun superkasviin ja superkasvisto haudataan syvälle maan poveen)

    Summa summarum: ekoilu ja yltiösinisilmäinen humanismi voi tulla Euroopalle liian kalliiksi. Onneksi Vihreissäkin on älyköitä, jotka voivat kääntää kurssin. Unelmahöttöily ei toimi.

    Yleensäkin ihmettelen miksi kehitysmaiden ihmisillä on varaa kymmenen lapsen perheisiin, mutta teollisuusmaissa parikin lasta voi leikata elintason sietämättömälle tasolle. Itselläni on yksi lapsi ja elämme syvässä köyhyydessä perheineni silti. Teen hyvin pienipalkkaista yrittäjätyötä. Perustulo voisi auttaa perhettäni niukkoina aikoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Paavo Häikiö kirjoitti 6.8.2011 kello 18:37

    Kiina antoi juuri erittäin vahvan signaalin jenkeille joka ehkä tarkoittaa uuden suunnan vahvistamista. Eivät ole ehkä jatkossa enää rahoittamassa usan touhuja vaan jatkavat toiseen suuntaan. Kiina on käyttänyt taalansa hienosti. Osti rahoituskriisin aikaan venäjältä öljyä vuosikausiksi eteenpäin, ausseista kaivosoikeuksia ja nyt ostavat Afrikkaa pala palalta.

    Jenkkien bondeja ei ehkä jatkossa tarvita sijoitusinstrumentteina Kiinassa. Kiina tulee olemaan talouden suurmahti ja menee usan ohitse nopeammin kuin on arvioitu.

    Käsittämättömintä ja vaikeimmin hyväksyttävissä oleva asia tässä on se, että länsimaiden taloudellisen katastrofin aiheutti järjestäytynyt yhteiskunta ja julkinen talous eikä markkinahäiriö yksityisen talouden puolella.

    EMU on epäonnistunut täydellisesti. Kauheinta on se, että vieläkään nimimiehet eivät myönnä asiaa vaan antavat lisää viinaa vaikka potilaalla on jo myrkytystila.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. jeesjees kirjoitti 6.8.2011 kello 18:45

    tpyyluoma: “On yksinkertaisesti taloudellisesti täysin perverssiä että kehittyvällä taloudella on jättimäinen vaihtotaseen ylijäämä, niille pääomille nyt
    täytyy olla järkevämpääkin käyttöä teollistuvassa maassa. Tämä on se rahatalouden ongelmien perussyy.”

    Mutta jos minä olisin kiinalainen tavallinen työntekijä, ja minulle lahjoitettaisiin hirmuinen määrä ulkomaan valuuttaa, niin saattaisin harkita mukavaa loppuelämää jossain päin halpaa muuta maailmaa (Kalifornia?) ja jättää suurvallan rakentamisen siihen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Evert The NeveRest kirjoitti 6.8.2011 kello 20:11

    Aasian teollisuuden nousu perustuu ainakin seuraaviin asioihin:

    1) Kaikki on perustunut ns. reingeneering-konseptille. Esimerkiksi Nokia siirsi kustannuksia säästääkseen tuotantoa Kauko-Itään. Tieto-taito levisi ja syntyi kilpalevia yrityksiä, jotka ensin tekivät Nokia-kopioita ja söivät Nokian kannattuutta ja lopulta menivät Nokian ohi.

    2) Korean ja Vietnamin sotien oheistuotteita olivat kuljetuskonttien standardit. Kontti tehosti laivausta ja purkua. Satammassaoloaika lyheni jopa kuukaudesta päivään. Nykyisin konttiliikenne on räjähtänyt valtavaksi. Ilman tätä edullista ja tehokasta kuljetusmuotoa Aasian tiikereitä tuskin olisi.

    Poikkeuksiakin on. Turun STX telakka on Korealaisessa omistuksessa. Se teki kaksi maailman suurinta loistoristeilijää. Kolmatta se ei enää tehnyt. Tilaus meni Saksaan. Saksassa ei kuulemma valtio tue telakoita – entä alihankkijoita?

    Voipi olla, että Osmon viittaamat elämänlaatu ja eettinen tuotanto ovat ne, joka tulevaisuudessa ovat Euroopan tärkeimmät kilpailutekijät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kalle kirjoitti 6.8.2011 kello 21:14

    Tiedemies: “…Korealaiset omistavat tehtaat, mutten yllättyisi, jos suunnittelija olisi saksalainen.”

    Olen ajanut joskus vuokra KIA:lla. Auto on Aasiassa suunniteltu. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. kse kirjoitti 6.8.2011 kello 21:14

    Yksi mielenkiintoinen tuoreehko uutinen Kiinasta oli se, että Foxconn aikoo moninkertaistaa robottien määrän tehtaillaan. Pidempäänhän on ollut jo tiedossa, ettei työvoimavaltaista kokoonpanoteollisuutta kannata enää sijoittaa Kiinaan vaan investoinnit ovat suuntautuneet mm. Vietnamiin. Kiina yrittää toki houkutella ulkomaisia ivestoijia Sisä-Kiinan maakuntiin, mutta sellainen sijainti ainakin pelkästään vientiin suuntautuvalle yritykselle on järjetön.

    Vaikuttaa siis siltä, että Kiinan asema “maailman tehtaana” alkaa olemaan uhanalainen ja lienee vain ajan kysymys kun jo Kiinassa oleva tuotanto alkaa siirtyä uusinvestointien perässä halvemmille markkinoille. Kiinan on hyvin vaikea vastata tähän matalan tuottavuuden työn pakoon, koska jo nyt kustannustasoa on pidetty keinotekoisen alhaalla manipuloimalla valtuuttakursseja itselle edullisiksi.

    Mielenkiintoinen kysymys lieneekin, että pystyykö Kiina korvaamaan menetetyn kokoonpanoteollisuuden jollain uudella tuotannolla. Tällöin Kiinan pitäisi siirtyä kilpailemaan suoremmin Etelä-Korean ja Japanin kanssa. Riittääkö aika kuitenkaan tähän? Riittääkö osaaminen?

    Sivuhuomiona kannattaa panna merkille se, että Kiinassakin ihmistyötä kannattaa kokoonpanoteollisuudessakin automatisoida merkittävästi. Tällöin palkkakustannuksilla ei enää olekaan suurta merkitystä tuotannon kustannuksiin – ja ei ole mitään tarvetta pitää tuotantoa halpojen työvoimakustannusten maissa. Päinvastoin tuotantoa kannattaisi tässä tapauksessa siirtää lähemmäksi markkinoita ja tuotanto hyötyisi enemmän laadukkaasta infrastruktuurista, vakaista oloista ja koulutetusta työvoimasta.

    Joten saapa nähdä miten käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. kse kirjoitti 6.8.2011 kello 21:21

    Joskus 1970-luvulla vasemmalta väitettiin, että Euroopan vauraus perustui kehitysmaiden riistoon. Vajoaako Eurooppa, kun kehitysmaat itsenäistyvät oikeasti ja riiston tuottama hyöty poistuu? Kehitysmaita kyllä riistettiin ja riistetään yhä, mutta tämän vaikutus koko Euroopan kulutustasoon liikkui prosenteissa, ellei promilleissa.

    Eikös siirtomaat olleet useimmille maille ennemmin aika huono diili? Olen kuullut väitteen, etteivät britit olisi hyötyneet taloudellisesti kuin Intiasta muiden siirtomaiden syödessä enemmän rahaa kuin ne tuottivat (ainkin Saksan siirtomaaseikkailu oli pelkkä valtava rahareikä). Ilmeisesti infrastruktuurin rakentaminen, järjestyksen pito, miehitysjoukkojen kustannukset jne. vievät reippasti enemmän kuin “riistolla” kerittiin haalimaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. JP kirjoitti 6.8.2011 kello 21:33

    Yhdysvaltain, EU:n ja Suomen siihen ahdinkoon, joka alkoi 2008, tarjottiin ratkaisuksi elvytyspolitiikkaa. Sitä on perusteltu sillä, että Suomen 1990-luvun lama hoidettiin väärin, koska inhimilliset seuraukset olivat hirvittävän raskaat.

    Mutta kuitenkaan sitä ei ole kiistetty, että markkinavoimat – saadessaan mellastaa 1990 luvulla – tekivät talouteen korjauksia. Huonosti kannattavaa kaatui ja tilaa ja resursseja vapautui uudelle. Tuli Nokia. Järkeistyi Lapin ylikuumennut matkailurakentaminen, millä oli ollut melkoinen rooli pankkikriisissä.

    Nyt elvytyksen kautta helposti pönkitetään sitä, mitä on jo liikaa. Rakennemuutosrahaa myönnetään vaikeuksiin joutuneille kunnille. Näiden kuntien pitää äkkiä esittää rahalle käyttöohjelma. On aivan luonnollista, että esille nousevat vanhat, jo hyvinäkin aikoina kannattamattomina haudatut hankkeet. Ja niihinkin kuntiin, joissa matkailu oli ollut sivuroolissa, hätäpäissään ohjelmaan lisättiin matkailu, sillä eihän se erityisiä perusteluja tarvitse.

    Asiasta toiseen. Se on kunnolla selittämättä, mikä työ on tuottavaa ja mikä elinkeino vain kuluttaa tuottavalla työllä luotua varallisuutta. Toki raja on usein kiikunkaakun.

    Kun matkailua olen mollinut, otan sen taas esimerkiksi. Matkailuelinkeino ei taida kuulua tuottaviin, talouskasvua maailmanmitassa lisääviin elinkeinoihin. Joillekin yrittäjille ja sen seurauksena joillekin maille se tietysti tuo talouskasvua, mutta se talouskasvu voi olla tulonsiirtoa niistä maista, joissa varallissuutta luodaan tuottavalla työllä.

    Tämä oli johdattelua ydinkysymykseeni, joka on se, tehdäänkö Yhdysvaltain ja Euroopan mitassa jo vähemmän tuottavaa työtä kuin työtä, joka perustuu kuluttamiseen? Jos näin on, riittääkö epäsuhde syyksi talouskaaoksseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Evert The NeveRest kirjoitti 6.8.2011 kello 21:54

    KIA:t ovat Fordeja. Korealainen autonvalmistaja Daewoo on yhtä kuin General Motors (USA). Retro-Chevrolet on tehty Koreassa niin periamerikkalainen kuin onkin. Volvo on kiinalainen… jne. jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. sari kirjoitti 6.8.2011 kello 22:08

    euroopan ja yleensäkin länsimaailman tulevaisuuden näen murheellisena.

    olemme tottuneet hyvään elämään ja elintasoon, jota on voimakkaasti tukenut halpa energia ja suuren osan kulutustavaroista teettäminen halpamaissa.

    Halpamaiden tuotantoketjujen tehokkuus ei perustu tuottavuuteen vaan siihen, että kokonaisjärjestelmän lisäarvo syntyy halvalla. lisäarvon tarve tuotantokoneistossa riippuu siitä mitä lisäarvolla pitää kattaa. kun pitää kattaa vain pienet sos.turvamaksut, alhaiset verot( koska hallinnonkin kulut ovat alhaiset)ja pienistä yleikuluista johtuva pieni katetarve syntyy kovin kilpailukykyinen yhtälö.

    Me länsimaiset omaa ahneuttamme vaadimme aina vain halvemmalla tuotteita, josta johtusen yhä suurempi osa niistä tehdään edullisimmissa maissa. Näin länsimaiset kansantaloudet maksavat sekä tavaroista että energiasta halvemman hintatason maille saamatta omasta viennistään riittävästi tuloja ko. tuotteiden ja palveluiden maksamiseen.Siitä on seurannut velkaantuminen. Tämä velkaantumistrendi ei vähene elleivät valuttakurssinmuutokset tuo länsimaista yhteiskuntaa kilpailukykyisemmäksi tai yhteiskuntamme reagoi voimakkaasti tilanteeseen.

    Kun ideologiamme on avoin kilpailuttamisideologia kansantalouden kokonaishallinnan sijaan lopputulos tulee skeptisen näkemykseni mukaan vain luisumaan huonommaksi. Ei löydy poliittista tahtoa tai ymmärrystä tehdä riittävän rajuja päätöksiä.

    Suomessa voimme yhtiöinä pärjätä vain teettämällä työn halvemmassa ympäristössä. Tätä työn pakoa yhä kiihdyttää ulkolaisen työvoiman hallitusohjelmassa ilmoitettu hyljeksintä. Luulo siitä että voisimme saada suomeen IPR ( patentti, suunnittelu jne) tuottoja ja elättää yhteiskuntaamme niillä ei ole realistinen koska ensinnäkään kehittyvät maat eivät maksa IPR maksuja ja toiseksi koska IPR tulojen verokohtelu ei suomessa ole kilpailukykyinen muiden euroopan maiden kanssa. Tulot menevät sinne missä ne on edullisinta tulouttaa – siis suomen ulkopuolelle.

    Ikävä sanoa, mutta minusta näyttää siltä, että suomalaisperäisetkin yhtiöt kyllä pärjäävät tästä rakennemuutoksesta, mutta yhteiskuntamme huonommin.

    Pitää muistaa että kestävä hyvinvointi voi syntyä vain kotimassa syntyvästä lisäarvosta. Jos sitä ei kotimaassa synny riittävästi yhteiskuntamme tarpeisiin huonosti käy ennemmin tai myöhemmin.

    Yhteiskuntamme kilpailukykyä kokonaisuutena pitäisi voimakkaasti parantaa. Se ei tapahdu lisäämällä yritysten kustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. juha kirjoitti 6.8.2011 kello 22:27

    Suomen ongelma on se, että mistä saadaan uutta vientiteollisuutta, kun nykyinen paperi- ja kännyteollisuus tuntuu vähenevän.

    Suomessahan ei listaudu pörssiin uusia firmoja, kuten vaikkapa Ruotsissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tuomas kirjoitti 6.8.2011 kello 22:44

    Ei se tosiaan sitä tarkoita, että meille käy huonosti, jos Aasian maista tulee meitä paremmin pärjääviä. Rahatalouden huono hoito ja jatkuva niukkuus resursseista ovat tosin kehno yhdistelmä.
    Voiko Eurooppaa pelastaa on absurdi ajatus; niin kuin Eurooppa olisi joku kokonaisuus eikä nippu kansallisvaltioita. Suomi pärjää, jos satsaamme Osmon suosimaan energiatehokkuuteen/säästöön sekä vasemmiston opein jaamme saamamme hyödyn kohtuullisen tasaisesti.

    Etelä-Euroopan maita kurjuudelta tuskin pelastaa mikään, mutta suomalaiset voivat käydä siellä sitten halvoilla lomilla ja seksimatkoilla, kuten nyt Thaimaassa. Voimme myös jakaa köyhyyskohtalon, jos lähdemme eurobondeihin tai ryhdymme takuumiehiksi. Onneksi euro romahtaa ennen kuin vakuusmekanismi astuu voimaan 2013.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Artturi B kirjoitti 6.8.2011 kello 22:44

    tpyyluoma:

    On yksinkertaisesti taloudellisesti täysin perverssiä että kehittyvällä taloudella on jättimäinen vaihtotaseen ylijäämä, niille pääomille nyt
    täytyy olla järkevämpääkin käyttöä teollistuvassa maassa.

    ? No kai se nyt riippuu ihan tosi monesta asiasta onko tää järkevää vai ei, esim. väestön ikärakenteesta.

    Sun kirjoituksissa oli aikaisemmin hirveesti nyansseja ja monitahoisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Tommi Uschanov kirjoitti 6.8.2011 kello 22:48

    Jos minulta kysytään, niin Suomenkin luottoluokitus pitäisi olla aivan jotain muuta, kuin AAA. Ainakin minut naurettaisiin pankista pihalle, jos hakisin joka vuosi 20% osuuden tuloista lisää velkaa ja käyttäisin ne vain kaikkeen kivaan. Sanoisin, että jatketaan näin toistaiseksi. Yritän sitten ehkä joskus keksiä jotain takaisinmaksu suunnitelmia.

    Jos saisit pankinjohtajan vakuuttuneeksi siitä, ettet koskaan tule jäämään eläkkeelle puhumattakaan siitä että joskus kuolisit, niin luottoluokituksesi olisi tällöin epäilemättä huomattavasti parempi.

    Toisin kuin yksityishenkilöillä velkojensa maksussa, valtionvelan maksussa ei kerta kaikkiaan ole käytännössä minkäänlaista ajallista takarajaa. Britannian kruunulla on vielä jäljellä osa velasta, joka otettiin alun perin 200 vuotta sitten Napoleonia vastaan sotimiseen. Siinä ajassa inflaatio on tietysti ehtinyt syödä velan pääoman kahvirahaksi, ja velan varsinaiset hoitokustannukset koostuvat kokonaan koroista. Ja nekin ovat niin alhaiset, että motivaatiota poismaksuun ei yhä vieläkään ole syntynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kimmo kirjoitti 6.8.2011 kello 23:08

    Siskoni osti Kia-merkkisen auton. Siis eteläkorealaisen. Se on kuitenkin valmistettu Euroopassa. Tähän on siis tultu. Suunnittelu Aasiassa, valmistus Euroopassa.

    Auton valmistettu Euroopassa, koska joku Saksan tai Englannin kyläpahanen tarjoaa niin rajut EU:n muutosalueen tuet ja verohelpotukset, että se tulee yksinkertaiseksi halvimmaksi valmistaa siellä. Yhtälöön tietysti vaikuttaa myös tullikohtelu ja kuljetus, joka ei tuollaisessa bulkkihyödykkeessä (ilman suomalaista verotusta) ole mitätön seikka.

    Ihan näin marginaalissa rohkenen kysyä: miksi siskosi on yksityisautoilija?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Seppo Korppoo kirjoitti 6.8.2011 kello 23:27

    Kolmas maailmansota on ollut käynnissä jo monta vuotta. Sitä käydään teknologiasta, markkinaosuuksista ja luonnonvaroista.

    Eurooppa ei tässä sodassa näytä kovin hyvin pärjäävän…

    Viimeistään Nokian kohtalo pitäisi säikäyttää kaikki leppoistajat ottamaan tämä sota vakavasti. Kiinalainen tapa taistella on: minä voitan ja sinä häviät!

    Kävin hiljattain Kiinassa ja suosittelen sitä kaikille muillekin. Kaduilla siellä alkaa kova kuhina jo klo 05.00 ja aikovat kuulemma rakentaa kymmenssä vuodessa 50 000 pilvenpitäjää… Säästävät kovasti, jotta olisi varaa mennä naimisiin, saada lapsia ja olisi eläkettä.

    Muutkin Aasian maat tulevat kovaa vauhtia perässä!

    Kaikille pitäisi siis olla selvää, että tässä tilanteessa kaikenlainen leppoistaminen Suomessa / Euroopassa on tie katastrofiin.

    Pitemmällä tähtäyksellä voimme selviytyä vain toisaalta pitämällä julkisen taloutemme ja koulutustasomme kilpailukykyisenä, sekä toisaalta tekemällä kaikkemme sen eteen, että tänne kannattaa investoida ja täällä voi harrastaa kannattavaa yritystoimintaa (= talouskasvu ja työllistäminen).

    Suomen nykyisessä hallitusohjelmasta ei valitettavasti ole varsinkaan tästä viimeisestä kohdasta paljon hajuakaan, josta voi olla aiheellisesti järkyttynyt.

    Seppo Korppoo
    Järkyttynyt yrittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Seppo S kirjoitti 6.8.2011 kello 23:29

    Teollisuuden kolmen tonnin työpaikat siirtyvät Suomesta alle tonnin tienaaville kiinalaisille. Samalla Suomessa kasvava määrä ihmisiä työllistyy palvelualan pätkätöihin tienaamaan 1,5-2 tonnia kuussa.

    Ja turha väittää, että valuuttakurssien kehitys korjaisi tilanteen. Kiinaa ei pystytä pakottamaan täysin vaihdettavaan valuuttaan.

    Samanaikaisesti väestö Suomessa ikääntyy, mutta varakkaat eivät halua maksaa isoja veroja. Veroparatiisien olemassaolo ja pääomien vapaa siirtyminen estävät korkeat yritysverot. Talouskasvustakaan ei tule pelastusta velkaongelmiin. Kehitys johtaa julkisten menojen leikkauksiin eli hyvinvointivaltion alasajoon.

    Niillä, joilla on milli tai enemmän taskussa pystyvät yltäkylläiseen elämään. Mutta moni tulee Suomessa elämään suhteellisen matalassa elintasossa aivan kuten myös Etelä-Euroopan maissa. Lopulta osa ihmisistä lähtee Suomessakin kadulle osoittamaan mieltään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 6.8.2011 kello 23:56

    Olisikohan syytä lahteä eräästä talouden perustotuudesta. JOKAISEN KANSAKUNNAN ON KYETTÄVÄ TUOTTANAAN SE MÄÄRÄ TUOTTEITA, JOIDEN MYYNNISTÄ SAATU TULO RIITTÄÄ KANSAKUNNAN TUONNIN MAKSAMISEEN. Sama periaate koskee tietyeti kaikkia taloudellisia yksiköitä alkaen yksityisestä ihmisestä. Tasapaino pitää saavuttaa. Lyhyellä tähtäimellä poikkeuksia voidaan sulattaa, mutta pitemmän päälle tasapainon pitää löytä.

    Nykyisen tilanteen tekee Euroopassa vaikeaksi muutos. Juuri nyt maailman taloudessa on suuria muutoksia. Uudet suurvallat ottavat osaansa tuotannosta ja tämä pienentää Eurooppaan jäävän tulon määreää. Euroopan ihmiset ovat kuitenkin tottuneet johonkin kulutustasoon ja ihmisille on erittäin vaikeaa hyväksyä totutun tavallisen kulutustason palauttamista vuosikymmeniä sitten ylitetyklle tasolle.

    Tasapainoa voidaan hakea monilla tavoin. Yhdistämällä Euroopan itsenäiset valtiot liittovaltioksi, voidaan nostaa huonoiten menestyneiden valtioiden kulutustason laskua. Tämä tarkoittaa tietysti parhaiten menestyneiden valtioiden keskimääräistä suurempaa elintason laskua. Vaikuttaa siltä, että EU-fanit pyrkivät tähän ratkaisuun.

    Yksilötasolla voidaan tasata tuloeroja. Tämä pienentää nykytilanteessa köyhimpien elintason laskua mutta suurentaa rikkaitten elintason laskua.

    Vientiteollisuutta voidaan tukea, jotta vienti vetäisi paremmin. Tuotantoa voidaan tietysti myös siirtää erilaisilla säädöksilläNtuonnista kotimarkkinoilla tehtäväksi. Tämäkin toimenpiteet ovat täysin vastoin EU:n pääperiaatteita.

    Valtion valuutan arvon muutos siten, että vienti tulisi helpommaksi on vanha toimiva ja koettu keino. Euromaille se on nykyisellään mahdoton. Myös koko EU:n piirissä ei oikein sulateta valuutan arvon muutosta.

    Vanhin tasapainon etsimisen keino oli ennen muinoin sota. Alistettiin sopiva valtio ja pakotettiin se hankkimaan meidän teollisuutemme tuotteita. Johan talouden tasapaino parani. Valitettavasti sekään keino ei sovi EU:lle. Koko järjestön tarkoitushan oli juuri sodan välttäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Paavo Häikiö kirjoitti 7.8.2011 kello 0:50

    uchanow: kuulin huhun että ekp on hyväksynyt vakuuksina piigsien 2000 -vuotisia lainapapereita jostain 1800-luvulta. Eli maksamaan pitäisi ryhtyä alkamaan joskus vuonna 3800.

    Tiedä sitten onko huhu totta. Tavallaan luotettavasta lähteestä tuon kuulin kuitenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. J kirjoitti 7.8.2011 kello 2:37

    OS:

    Kehitysmaita kyllä riistettiin ja riistetään yhä, mutta tämän vaikutus koko Euroopan kulutustasoon liikkui prosenteissa, ellei promilleissa. […] omaa tuotantopotentiaalia Euroopalla on riittämiin ihan ilman mitään riistoakin.

    En tiedä asiasta paljoa, mutta kuulostaa minusta aika kummalliselta. Varmasti Euroopalla on tuotantopotentiaalia, mutta mistä tulee raaka-aineet, missä teetetään halpatyöt, miten tuotetaan ruoka, mistä saadaan polttoaine? Kaikkiin muihin paitsi ruokaan vastaus on kehitysmaat, ja niiden halpuus sen tähden että niissä ihmisillä on keskimäärin niin huonot olot. (Jos ne olisivat elintasoltaan yhtä hyvinvoivia kuin länsimaat, me emme hakisi näitä asioita sieltä, eikö?) Me hyödymme siitä, että kehitysmaissa on huonot olot, ja olemme edistäneet sitä politiikan keinoin keskiajalta lähtien. Eikä vieläkään ole mitään poliittisia haluja auttaa Lähi-Idän ja Afrikan kansoja sortajiltaan, koska kun teemme diilin sortajadiktaattorin kanssa niin ei tarvitse maksaa hunajaa työläisille. Ei siellä ehkä eurooppalainen seiso ruoskan kanssa, mutta ei tarvitsekaan jos käytännössä palkkaamme siihen hommaan murto-osan paikallisia. (Ja ruoka taas on osa tuota poliittista huonostivoinnin edistämistä maataloustuillamme ja painostamalla maatalousrahoituspolitiikkaamme niille jotka väistämättä siinä pelissä häviävät.) En väitä että Eurooppa ei olisi mitään ilman riistoa, mutta ihmettelen jos edistämästämme muiden huonostivoinnista saamamme hyöty on vain promillein luokkaa.

    Tai näin minä olen ymmärtänyt – kertokaa toki kuinka olen väärässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. S-W kirjoitti 7.8.2011 kello 6:28

    Eikös tässä olla vuosisatoja menty saman kaavan mukaan:

    Valtiot ja niiden mahti kasvaa mikä lisää kansan yltäkylläisyyttä ja tyytyväisyyttä itseensä. Tuossa vaiheessa sitten lopetetaan “paskaduunien” tekeminen ja käperrytään muutenkin omaan erinomaisuuteen.

    Kun sitten muut kansat ovat menneet ohi oikealta ja vasemmalta, havahdutaan siihen tosiasiaan että ollaankin entinen suuruus, otetaan lusikkaa kauniiseen käteen ja aloitetaan työnteko uudestaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. tpyyluoma kirjoitti 7.8.2011 kello 7:55

    Artturi, yritän pitää nämä mun jorinat vähän lyhyempinä, mutta ehkä yksinkertaistan liikaa. Joo, toki muutkin asiat vaikuttaa kuten se ikärakenne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Mikko kirjoitti 7.8.2011 kello 9:35

    “Reaalitalous on kunnossa, mutta rahatalous on hunningolla”. Yksinkertaistettuna varmaan juuri näin. Mutta osa rahatalouden ongelmista tulee länsimaiden ja -valtioiden halusta kuluttaa velaksi ja tavoitella ns. kasvua, joka ei tee eroa sen välille, onko BKT kasvanut omalla työllä vai lainalla.

    “Reaalitaloudessa on yksi ainoa iso ongelma ja se on luonnonvarojen riittävyys.” hyvä että pidät tätä lippua korkealla! Kun markkinat alkavat hinnoitella öljyn ja muut tuotantohuippunsa ohittaneet ja ohittavat luonnonvarat niiden “oikeaan” hintaan, niin silloin näemme hunningolla olevan reaalitalouden.

    “Olisi jotain pahasti pielessä, jos kilpailukyvyn puute suhteessa muuhun maailman köyhdyttäisi Eurooppaa verrattuna protektionistiseen Eurooppaan.” Korkealla tasolla ja pitkällä aikavälillä suhteellinen etu varmasti huolehtii kaikkien materiaalisen elintason noususta. Mutta lyhyemmällä aikavälillä varmaan tapahtuu kivuliaita rakennemuutoksia tyyppiä Detroit, johon täällä viitattiinkin. Ja alue voi hyvinkin olla taantuvan suomalaisen kunnan tai kreikan kokoinen. Niin, voisiko alue olla myös Euroopan kokoinen?

    Pääviestisi taisi olla “leppoistaminen”. Sapattivapaalla ollessa siihen on helppo yhtyä. Mutta taustalla on valtio-tason arvoja joista pitää luopua jos leppoistaa, kuten taloudellinen ja teknologinen johtajuus, määräysvalta, sotilaallinen johtajuus, ja ehkäpä samalla myös jonkin asteinen itsemäärääminen tai turvallisuus, joskin yksityinen kansalainen voi leppoistamalla myös kasvattaa riippumattomuuttaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Paulina, yltiösinisilmäinen kirjoitti 7.8.2011 kello 9:41

    “Turhanpäiväinen älykkyys syö ihmistä rotan lailla”

    Kuuntelen mieluummin Davea kuin tilastotieteilijöitä.

    Tämä blogi on kolkko. Haluaisin uskoa, että suurin osa kommentteja kirjoittavista ei ole vihreiden kannattajia. Toivon niin, muuten olen pahasti eksynyt.

    Anteeksi aiheeseen liitymätön keskeytys, jatkakaa jargonia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Raimo K kirjoitti 7.8.2011 kello 10:20

    Kimmo: “Auton valmistettu Euroopassa, koska joku Saksan tai Englannin kyläpahanen tarjoaa niin rajut EU:n muutosalueen tuet ja verohelpotukset, että se tulee yksinkertaiseksi halvimmaksi valmistaa siellä.”

    KIAn tehtaan sijainti on Žilina, Slovakia – Saksan tai Englannin kyläpahasilla ei liene vaikutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. TL kirjoitti 7.8.2011 kello 12:06

    Euroopan mantereella on n. 800 miljoonaa asukasta ja 50 valtiota.

    Kiinassa on 1.3 miljardia asukasta ja yksi kommunistinen puolue toteuttamassa suunnitelmataloutta.

    Esim. tuon mielenkiintoisen dokumentin mukaan Kiina rakentaa n. 10 uutta miljoonan ihmisen autiokaupunkia joka vuosi: http://www.youtube.com/watch?v=rPILhiTJv7E

    Miten käy Kiinan kun kasvu joskus lakkaa ja ihmiset alkavat tiedostaa ja puhua vapaammin? Tai jos kasvu vain jatkuukin, ja miljardin ihmisen yksipuoluevaltio sokaistuu ylivertaisuudestaan ja lähtee hakemaan kansaa yhdistävää ulkoista vihollista ja lebensraumia. Pohjois-Korea lienee ensimmäinen “kriisinhallintaoperaatio” jos Kiinassa alkaa kuohua sisäisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kaljakassi kirjoitti 7.8.2011 kello 13:05

    Leppoistamista on vihreiden taholta esitetty jo kauan ennen kuin Euroopan ja Yhdysvaltojen kilpailukyvyn ongelmat suhteessa Aasiaan yleisesti huomattiin, joten mielenkiintoinen kirjoitus.

    Sinänsä järkevän alun jälkeen toteat että reaalitalous on kunnossa, mutta rahatalous hunningolla. Näinköhän? Talouskriisi ja julkisen sektorin velkaantuminenhan juuri osoittaa että reaalitalous ei ole kunnossa julkisen sektorin osalta. Yksilöiden tuottavuudessa on eroja ja pääomat kasaantuvat tuottavammille ryhmille. Siis yrityksillä on rahaa ja julkisella sektorilla velkaa. Aiemmin, vähemmän globalisoituneessa maailmassa, tilannetta voitiin korjailla verotuksella, mutta nyt ja jatkossa se tulee olemaan todella hankalaa, käytännössä mahdotonta. Nyt on myönnetty, että nykyisen kokoinen julkinen sektori ja julkisen velan pitäminen kohtuullisena eivät ole yhteensovitettavissa.

    Ihmettelen seisotko edelleen kolmessa viimeisessä kappaleessa esitetyn leppoistamismallin takana. Se, että Hollannin elintaso on pysynyt korkealla lyhyestä työajasta huolimatta tuskin on yleisestettävissä koko Euroopan tasolle. Hollanti hyötyy esim. asemastaan yhtenä maailmankaupan keskuksista ja historiallisesti vahvasta pankkisektorista. Nämä teollisuudenalat eivät tietenkään voi olla yliedustettuna kaikissa Euroopan maissa. Onko siis kaikille tai edes useimmille Euroopan maille löydettävissä oma nichensä, jossa ne voivat olla kilpailukykyisiä vaikka työaikaa lyhennettäisiin? Epäilen.

    Kirjoitat, että Euroopassa on ylläpidettävissä ainakin sellainen elintaso, jonka Eurooppa yksin, ilman ulkopuolista kauppaa pystyy saavuttamaan. Totta, mutta tällainen protektionismi johtaisi todella huomattavaan elintason laskuun. Olennaisin osa eurooppalaisten käyttämistä tavaroista on osittain tai kokonaan valmistettu Euroopan ulkopuolella. Kuinkahan moni olisi valmis niistä luopumaan? Tällainen protektionistinen Eurooppa on kyllä täyttä utopiaa, tuskin edes tarkoitit että tähän voitaisiin todella siirtyä?

    Olen samaa mieltä siitä, että eurooppalaiset tuskin ovat valmiita pidentämään työaikaansa. Millä siis julkiset palvelut Euroopassa tulevaisuudessa rahoitetaan kun työpaikkojen siirtyminen Aasiaan jatkuu? Huomataan, että ei Kiinassa tai Intiassa ole juurikaan mitään julkisia palveluja tai veroja. Todennäköisin kehityskulku lienee, että poliitikot välttelevät sanomasta mitään negatiivista, koska äänestäjät eivät tällaista halua kuulla. Julkista sektoria leikataan vähän kerrallaan pakon edessä. Teollisuustyöpaikkojen siirtyminen Aasiaan jatkuu. Verotus Euroopassa ajautuu vähitellen, pakon edessä, lähemmäs amerikkalaisia (tai jopa aasialaisia) tasoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 7.8.2011 kello 13:36

    Aptin rautatieasemasta:

    Kuten arvelinkin, vain henkilöliikenne on lakkautettu ja tavaraliikenne siis jatkuu. Lipunmyyjä lienee ensisijaisesti liikenteenhoidollisia tarpeita varten ja voinee siinä sivussa myydä myös matkalippuja palveluperiaatteella.

    http://france-for-visitors.com/provence/luberon/apt.html

    Tällaisia asemia on ollut meilläkin henkilöliikenteen rataverkon ulkopuolella. Trendinä meillä tuntuu henkilöliikenteen verkollakin olevan lipunmyynnin karsiminen ja lunnaiden vaatiminen kunnilta, jos palveluita halutaan säilyttää.

    http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/ainakin-viisi-lis%C3%A4vuotta-aseman-lipunmyynnille/662271

    Kontrastia siis näyttää olevan Britannian lisäksi Ranskaan, kun päättäjämme vain levittelevät käsiään VR:n tehdessä mitä haluaa.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pj041.htm

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Austrian kirjoitti 7.8.2011 kello 13:37

    Euroalue hajoaa jos asiansa ok hoitaneet kyllästyvät jatkuviin pelastusoperaatioihin.

    Tai sitten pitäisi perustaa pysyvä tuloja alueella uudelleenjakava mekanismi, jossa tietyt maat saisivat muilta tulonsiirtoja ad infinity…

    Millä nuo tulonsiirrot perusteltaisiin? Miksi suomalaisten pitäisi tukea jonkun muun maan tuotantokapasiteettiin nähden ylimitoitettua julkista kulutusta?

    Vähintäänkin tulonsiirtojen kohteena olevien maiden politiikka pitäisi päättää jossain muualla kuin kyseisissä valtioissa. Esim. Ateenaan lentäisi pysyvästi saksalainen valtakunnankomissaari joka määräisi mitä maassa tehdään… 🙂

    Kreikkalaiset voisivat olla jopa iloisia siitä että muut kuin kreikkalaiset päättäisivät heidän asioistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Austrian kirjoitti 7.8.2011 kello 13:39

    Protektionistisessa Euroopassa leppoistaminen ei olsi vaihtoehto vaan työpanosta pitäisi jopa lisätä jotta nykyinen tai hieman alempi kulutustaso voitaisiin ylläpitää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Arto Tukiainen kirjoitti 7.8.2011 kello 13:45

    “Reaalitaloudessa on yksi ainoa iso ongelma ja se on luonnonvarojen riittävyys.” Ja tämä ongelma ei ole mitenkään pieni. Varsinkin: länsimainen elintaso perustuu pitkälti edulliseen energiaan. Ilman sitä leppoistamisajatus on kyseenalainen. Antiikin Kreikassa oli monilla leppoisaa, koska orjat hoitivat työt. Fossiilinen energia on meille se orjavoima.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 7.8.2011 kello 13:46

    Jos muuten hallituksella on huoli Euroopan ja Suomen kilpailukyvystä, kummallinen ajatuskatko oli havaittavissa hallitusneuvotteluissa. Sinnehän ei tällä kertaa päästetty elinkeinoelämän edustajia.

    Julkisella sektorillakin on oma osansa kansantaloudessamme, mutta niin on yritysmaailmallakin. Yritykset tuottavat rahaa, jota julkinen sektori kuluttaa, jos asian näin yksinkertaistetusti toteaa.

    Selvyyden vuoksi totean, ettei toki yritysmaailmaankaan näkemyksiä pidä kritiikittä hyväksyä, mutta heidän sivuuttamisensa kokonaan ei kuulosta hyvältä.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. finonymous kirjoitti 7.8.2011 kello 14:05

    Taitaa unohtua se tosia asia, että kaikki Euroopan valtiot ovat velkaisia ja tuo nykyinen mukavuus on rahoitettu ulkomaisella velkarahalla. Se että yksityinen sektori Ranskasta ja Saksasta on lainoittanut myös etelä-eurooppaa, ei muuta sitä tosiasiaa, että velaksi meilläkin on iso osa julkisista palveluista rakennettu.
    Osmon tulevaisuus ei missään tapauksessa toteudu, koska joko velat maksetaan takaisin tai sitten velkahanat suljetaan. Kumpikin johtaa samaan tulevaisuuteen, eli mukavuuden loppumiseen nopeammin taikka hitaammin, myös Suomessa. Luottoluokituksen muutokset johtuvat siitä, että vihdoin tajutaan, että valtiovelkaa maksaa takaisin pieni joukko ihmisiä, koska täysin epärealistiset kasvupilvet eivät eurotaivaalla purjehdi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.8.2011 kello 14:40

    Kuten arvelinkin, vain henkilöliikenne on lakkautettu ja tavaraliikenne siis jatkuu.

    Arvelit kyllä väärin. Myös kiskot on poistettu. Tiedän tämän siitä, että tuosta ratalinjasta on tehty erinomainen pyörätie.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. vts kirjoitti 7.8.2011 kello 15:20

    Osmo: “omaa tuotantopotentiaalia Euroopalla on riittämiin ihan ilman mitään riistoakin”

    Absoluuttisesti on, mutta suhteessa Kiinaan ei. Tarkoitan että Kiina ottaa “tyhjiä pois”, kun lähtee matalalta tasolta saa kiriapua edellä olevilta. Kun Kiinassa vielä on yli tuplasti enemmän ihmisiä, siis potentiaalia, niin Kiina tulee ainakin kuromaan taloudellista eroa Euroopaan ja Yhdysvaltoihin pienemmäksi.

    Ongelmia voi Kiinalle tulla sen epädemokraattisesta järjestelmästä. On vaikeaa arvioida kuinka suurta vastustusta nykyinen järjestelmä saa Kiinassa, mutta ilmeisesti sensurointiin ainakin käytetään paljon resursseja. Tekniikan kehittyessä ja väestön sivistyessä sensuurin harjoittaminen tulee vaikeutumaan entisestään. Toisaalta mahdollinen demokraatinen vallankumous ei poista Kiinan potentiaalia, se olisi vain lyhyen tähtäimen hidaste.

    Minusta Euroopan tulisi riistää aivoviennillä (tai siis tuonnilla) osa näistä Kiinan valmistuvista insinööreistä. Toistaiseksi kilpailuetuna olisi vielä taloudellisesti parmemmat mahdollisuudet. Ei ole myöskään sanottu että Kiina tulee toimimaan jalosti, jos se pääsee vastaisuudessa houkuttelemaan länsimaisia osaajia sinne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Einsten kirjoitti 7.8.2011 kello 15:21

    Kriittisten äänien mukaan jälkikolonialismin eräs muoto on se, että rikkaat maat eivät anna anteeksi köyhien maiden velkoja. Rahaa lainattiin kuulemma diktaattoreille epäreiluin ja laittomin ehdoin.

    Ovatko äänet harhaisia vai eivät?

    Löysin mielenkiintoisen artikkelin kehtiysmaiden velkakriisistä, jossa kerrotaan mm. seuraavaa:

    “Kun Afrikan maiden ulkomaanvelka vuonna 1970 oli 39 miljardia dollaria, vuonna 2000 se oli jo 317 miljardia. Samassa ajassa näiden maiden vuosittaiset velanlyhennykset ja korot nousivat kahdeksankertaisiksi. Vuosituhannen vaihteessa kansainvälisten velkakampanjoiden vetoomuksen kehitysmaiden velkojen armahtamiseksi allekirjoitti maailmanlaajuisesti 24 miljoonaa ihmistä.

    2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä käynnistettiin velkahelpotusohjelmia, joilla mitätöitiinn 110 miljardin edestä kaikista köyhimpien maiden velkoja. Kansainvälinen Jubilee-velkakampanja arvioi kuitenkin vuonna 2008, että köyhimmillä mailla on 400 miljardin dollarin edestä velkoja, joita ne eivät koskaan pysty maksamaan. Lisäksi aikoinaan epäilytttävin perustein diktaattoreille myönnettyjä velkoja on 500 miljardin dollarin edestä.”

    http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/108

    Voisiko joku minua viisampi nyt kertoa, että mikä on se rahavirtojen todellinen suunta? Onko se pohjoisesta etelään vai toisin päin? Maksavatko kehitysmaat enemmän lainojensa korkoja kuin vastaanottavat kehityspua? Parantaisiko velkojen anteeksianto kehittyvien maiden tilannetta, ja olisiko tällä myös vaikutusta Euroopan tulevaisuuteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. anonyymi kirjoitti 7.8.2011 kello 15:53

    Kalevi Kämäräinen:

    Jos muuten hallituksella on huoli Euroopan ja Suomen kilpailukyvystä, kummallinen ajatuskatko oli havaittavissa hallitusneuvotteluissa. Sinnehän ei tällä kertaa päästetty elinkeinoelämän edustajia.

    Nämä edustajat tuppaavat yleensä olevan tätä nykyistä herraluokkaa, jotka lähtevät ensisijaisesti siitä, että heidän elinaikanaan rahalla saa lisää rahaa myös Suomessa. Tässä ajatusmaailmassa yhteiskunnalliset näkökohdat kuten muiden ihmisten eläminen ja oikeudet sekä niiden jatkuvuus ovat haihattelua. Ihan hyvä jos tällä kertaa eivät päässeet sanelemaan hallitusohjelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Kimmo kirjoitti 7.8.2011 kello 16:27

    Tässä lyhyesti Osmon siskon yksityisauton valmistupaikasta: http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,695817,00.html

    Kyllä lähes miljardin infratuki on jo köyhälle EU-maalle iso raha, puhumattakaan muista taloudellisista tuista ja eduista, jolla diili saatiin ankkuroitua.

    Eikä tämä nyt liity mitenkään autotehtaaseen, samaa huutokauppaa eduista käy jokainen iso investoija, kun on rakentamassa uuden tehtaan, joka tuo “työtä ja vaurautta”…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Kalle kirjoitti 7.8.2011 kello 16:36

    Juha, uusia työpaikkoja saadaan kohtuullistamalla pääomaverotusta lähemmäs eurooppalaista tasoa. Erityisesti luopuminen typerästä perintöverosta auttaa PKT-sektoria. Nyt verotuksemme on sillä tasolla, että kaikki järkevät ihmiset vievät rahansa muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Elina kirjoitti 7.8.2011 kello 16:47

    Paulinan havainto:

    Tämä blogi on kolkko

    Niin on!

    Monet ystäväni ovat sanoneet juuri samoin ja ihmettelevät, miksi ylipäänsä tänne kirjoittelen.

    Blogi on kolkko siksi, että isäntä on tunteiltaan karu, elitistinen teknokraatti varustettuna hyvin vahvoilla omilla poliittisilla intresseillään.

    Tämä ohjaa keskustelun järjestään teknistaloudellisten kysymysten piiriin vailla mitään tosielämän nyansseja. Blogilla jyräävät kolmikymppiset miesinsinöörit.

    Olen huomannut, että kirjoitan tänne aivan eri tavalla kuin mitä oikeasti olen. Luonnossa kuuntelen ihmisiä, heidän tarinoitaan, tunteitaan ja kertakaikkisesti olen aivan erilainen. Jotain sitäkin puolta joskus olen tännekin yrittänyt itsestäni tuoda, mutta huonolla menestyksellä.

    Ehkä on aika häipyä. Ja jos tähän tulee sata peukkua, niin häivynkin… 🙂 Voi olla, että parikymmentäkin riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Ville_ kirjoitti 7.8.2011 kello 17:53

    http://www.stanford.edu/~tomz/pubs/TW2007.pdf

    “We classified a borrower as having defaulted if it failed to pay interest and/or
    principal on schedule, or if it exchanged bonds or rescheduled bank loans on “less
    favorable terms than the original loan” Defaults
    ended when a majority of creditors agreed to a settlement package.”

    “By our definition, 106 countries have defaulted a total of 250 times since the
    end of the Napoleonic Wars.”

    Kyllä varmaan lainaa saa, mutta jos korko nousee ja edes vanhoja lainoja ei saada uusittua kohtuullisesti, niin seinä tulee nopeasti vastaan.

    Kannattaa katsoa myös Kiinasta päin asiaa:
    http://news.xinhuanet.com/english2010/indepth/2011-08/06/c_131032986.htm

    Ainakin Kiinalla on intressi lopettaa lainoittaminen taaloissa tai euroissa ja sitoa lainat laajempaan valuuttakoriin. Tämä tekisi inflaatiolla ja rahanpainamisella velankuittaamisen vielä huonommaksi vaihtoehdoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. realisti kirjoitti 7.8.2011 kello 18:12

    No ,Osmo, kakistappas nyt ihan oikeasti omat analyysisi siitä mihin ollaan menossa kun Soini oli oikeassa: Eurossa on ihan liian monikulttuurista porukkaa… osa tekee töitä, osa on tekevinään.

    Pyörälläsi voisi ajella siitä Paasikiven monumentin ohitse, se iskulause jota vielä takavuosina hymisteltiin ja nykyään lähinnä oksettaa aiheyhteyden takia onkin taas niin relevantti :))

    Työnteko kunniaan !

    Kreikka ja muutt bulvaanit ulos eurosta, kirjataan tappiot ja pari vuotta kireätä mutta tervejärkisyys voittaa!

    terv. Fil.maist.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Heikki kirjoitti 7.8.2011 kello 18:22

    Kirjoitus kuvastaa hyvin sitä miten itse ajattelen. Tähän haluan kuitenkin lisätä pari tärkeää seikkaa.

    Ensiksi reaalitalous koostuu tietynlaisista palikoista, jotka hitsataan yhteen, ja sitten kun jotain pitää uusia niin uusitaan koko systeemi. Tämän suhteen on tärkeää nähdä, että bensa-autot korvataan sähköautoilla parinkymmenen vuoden sisällä. Ja aloitettuhan jo onkin. Jokainen voi sitten miettiä miten käy oman kotialueen kun bensan hinta tuplaantuu samalla kun talous lähtee nousuun. (tai helpommin miten käy kun bensaa on vähemmän)

    Toinen huomio reaalitalouden välttämättömästä muutoksesta on se, että kannabis ja bordellit laillistetaan jossain muodossa läpi koko Euroopan. Tästä ei välttämättä saada tolkuttoman paljon rahaa, mutta säästetään tolkuttoman paljon kun tätä olematonta turvallisuusuhkaa ei enää tarvitse valvoa, ja rahat päätyvät veroja maksavien käsiin.

    Rahapolitiikassa tärkeintä on, että sitä on tarpeeksi, sillä jos rahaa on liian vähän niin reaalitalous menee rikki kun palvelut ja tuotteet eivät enää liiku. Tämän poliitikot ovat varsin hyvin ymmärtäneet, ja toimivat viimeistään pakon edessä, ja usein pakon edessä. Mikäli keskuspankkien ei sallita painaa rahaa silloin kun likviditeettiä tarvitaan, niin vallassa olevat poliitikot menettävät valtansa.

    En tiedä pitäiskö tässäkin muistuttaa, että ikääntyvä Eurooppa tarvitsee paljon maahanmuuttajia. Sillä Eurooppa ei lopu tähän vuosikymmeneen.

    Markkinoilla pohjakosketus tullee heti maanantaina, ja sitten mennäänkin vahvasti ylöspäin ainakin kolme kuukautta, kenties jopa koko vuosi, tai enemmänkin. Itse jo latasin osakkeisiin kaiken minkä irti sain.

    Tämän myllerryksen keskellä on kuitenkin valtava mahdollisuuden ikkuna. Nimittäin voimme muuttaa maailman taala-hinnoittelun valuuttakori-hinnoitteluksi (SDR=Special Drawing Rights) jolloin yhdysvallat ei enää saa kaikkea vain painamalla rahaa, vaan heidänkin tulee tuottaa tuotteita ja palveluita kyetäkseen kauppaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. JTS kirjoitti 7.8.2011 kello 19:11

    Suomessa tämä ‘Euroopan tulevaisuus’ kekustelu on ollut kovin vähäistä – siksi tämä avaus on hieno asia.

    Aiheesta on mm Richard Youngs “Europe’s decline and fall – the struggle against global irrelevance” (2010)
    Euroopalaisen talouden synkkyden lisäksi myöskään eurooppalaisilla poliitikoilla ei ole paljoakaan sanottavaa.

    Aasian näkökulmasta Euroopasta on tulossa suuri ulkoilmamuseo, jossa on niin Agropolis kuin Eiffel-torni.

    Ode sivuaa ehkä olenanisinta kysymystä – millä tavalla se seuraava miljardi ihmistä saa itselleen mielekkään elämän. Tässä lähikuukausina maapallon väkiluku ylittää 7 miljardia. 14 vuoden kuluttua 2025 väkiluku on jo 8 miljardia

    Leppoistamisen sijaan lienee enemmänkin kova kiire ja paljon mahdollisuuksia siinä, millä tavalla luonnonvarat, energia ja osaaminen saadaan hoidettua myös Euroopassa. Sen rinnalla nykyinen taantuma on pienen luokan taloutta tervehdyttävä muistutus, joka antaa mahdollisuuden synnyttää uudenlaista teollisuutta.

    Globaalissa maailmassa ideat, tavarat ja ihmiset ilman muuta liikkuvat. Euroopan olisi vain ryhdistäydyttävä.

    Suomen politiikka keskittyä korkeaan soaamiseen (4% BKT:stä, joista 1% Nokialta) ei ole maailmalla enää harvinaisuus. Muut tulevat tässäkin jo nopeasti takamatkalta kirien. Kilpailuetu on aina suhteellinen ja sidottu aikaan.

    Suomessa tarvitaan keskustelua siitä mitä seuraavaksi. Euroopan olisi syytä alkaa kehittää omaa yhteistä kilpailuetuaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 7.8.2011 kello 20:21

    Austrian kirjoitti jatkuvista tulonsiirroista Etelä-Euroopan kriisivaltioille:” Millä nuo tulonsiirrot perusteltaisiin? Miksi suomalaisten pitäisi tukea jonkun muun maan tuotantokapasiteettiin nähden ylimitoitettua julkista kulutusta?2

    Vastaus on yksinkertainen. Sen hoksaa, jos muistelee sitä, millä Katainen on viimeiset vuodet perustellut Suomen aina uusiutuvaa apua näille kriisivaltioille. Sen tulee myös hoksaamaan viimeistään syksyllä, kun Suomen hallitus, Katainen/Urpilainen perustelevat sitä, miksi Suomen on luovuttava päätösvallastaan talousasioissa ja miksi vakausvälineen, niin tilapäisen kuin pysyvän takausvastuita on kasvatettava moninkertaiseksi.

    Lyhyesti kerrottuna suomalaislle on Kataisen suulla ainakin 4 kertaa todistettu, ettei Suomi anna rahaa tai takuita kriisimaille näiden maiden takia. syynä on kuulemma Suomen etu. Koko maailman talous romahrtaa, jos ei Suomi suostu “auttamaan”.

    Joten kehoittaisin nimimerkki “Austrian, käyttämään edes hiukan muyistiaan, eikä esittämään turhia kysymyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. kse kirjoitti 7.8.2011 kello 20:46

    Etelä-Euroopan tulevaisuutta on kyllä käsitelty velkakriisin yhteydessä aika epäanalyyttisesti – tuntuu siltä, että kaikki ovat valmiita hyväksymään populistien väitteet siitä, että PIGS-maat taantuvat velkataakan alla joksikin köyhäksi reservaatiksi, jossa herrarod… eikunsiis… ahkerien pohjois-eurooppalaisten paranee porsastella lomillaan. Kaiken taustalla tuntuu olevan jokinlainen ajattelukulku siitä, että PIGS-maat ovat tuomittuja ikuisesti huonoon tuottavuudeen ja siten olemattomaan kilpailukykyyn, koska – kaikkihan me tiedämme – näiden maiden ihmiset ovat sitä mañana-väkeä, jolta oikea työn teko ei vain millään onnistu.

    Oikeasti velkakriisi on näille maille suuri mahdollisuus tehdä vihdoinkin kauan kaivatut uudistukset talouden ja työmarkkinoiden vapauttamiseksi, yhteiskunnan toimintojen tehostamiseksi, perusteettomien etuisuuksien ja etu/yksinoikeuksien poistamiseksi. Jos PIGS-maat pystyvät pakon edessä virtaviivaistamaan taloutensa ja yhteiskuntansa, niin ei pitäisi olla mitenkään mahdotonta, että ne pystyisivät kuromaan merkittävästi Pohjois- ja Etelä-Euroopan välistä tuottavuuskuilua kiinni. Tästä taas seuraisi vuosikausiksi keskimääräistä länsimaista talouskasvua nopeampi kasvu.

    Etelä-Euroopan ongelmat ovat siis hyvin pitkälti ratkaistavissa, jos vain maiden hallitukset ovat riittävän rohkeita ja päämäärätietoisia uudistuksissaan. Ja jos eivät ole, niin pohjois-eurooppalaiset lainahanojen säätimissä istuessaa voivat hyvin käyttää keppiä ja porkkanaa oikean suunnan ja tahdin osoittamiseksi.

    (PS. minun piti lähettää se Kiina-vuodatukseni tähän kommenttiketjuun, mutta jostain käsittämättömästä (näppäimistön ja penki välisestä) syystä se päätyikin “Tiedonvälityksen pirstoutiminen” -ketjuun…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. jeesjees kirjoitti 7.8.2011 kello 21:07

    Seppo Korppoo: “tekemällä kaikkemme sen eteen, että tänne kannattaa investoida ja täällä voi harrastaa kannattavaa yritystoimintaa (= talouskasvu ja työllistäminen).

    Suomen nykyisessä hallitusohjelmasta ei valitettavasti ole varsinkaan tästä viimeisestä kohdasta paljon hajuakaan, josta voi olla aiheellisesti järkyttynyt.”

    Miksi ahertaa niska limassa, kun leppoistamalla voimme elää tyytyväistä elämää esimerkiksi Aasialaisten hovipalvelijoina? Leppoistamaan vaan, annetaan Aasialaisten määrätä suunta.

    Mitä oikein sitäpaitsi valitat, meillähän on ilmainen koulutus! Potentiaaliset rikolliset on leppoistettu elelemään mukavilla tuloilla – eläminen Suomessa on myös turvallista.

    Minusta kuulostaa hauskalta luottaa Urpilaiseen, Kataiseen ja Alexander Stubbiin. Yritysten kuuluu maksaa ALV23%+Yhteisöv25%+pääomavero30%+eläke&sos.maksut koska se on järkevää politiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. TimoT kirjoitti 7.8.2011 kello 21:20

    Leppoistaminen onnistuu vasta sitten, kun kaikki velat ja tulevat velvoitteet on maksettu pois. Nyky-yhteiskunta on kokonaan suunniteltu siten, että julkinen velka ja kaikki eläkevastuut katetaan tulevaisuuden kasvulla. Jos leppoistamme, nämä jäävät hoitamatta.
    Sama tietysti pätee myös yrityselämässä. Pienikin velaton yritys voi toimia kannattavasti ja antaa omistajilleen kohtuuullisen korvauksen siihen sijoittamistaan tuotantopanoksista (työ ja pääoma). Velkaisen sen sijaan pitää kasvattaa liikevaihtoaan jatkuvasti veloista selviytyäkseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Gordon Gekko kirjoitti 7.8.2011 kello 21:44

    Leppoistaminen johtaisi suomalaisten heikoimmassa asemassa olevien tuhoon.

    Hämmästyttää, että Osmo jaksaa vieläkin puhua downshiftaamisen puolesta ja kritisoida ahkeruutta. Näin ainakin ymmärrän kaipuun lyhyempien työaikojen perään. Esimerkkeinä hän käyttää Ranskaa ja Hollantia. Epäilemättä työnteon vähentäminen lisää usein yksittäisen ihmisen elämänlaatua, mutta valtiontalouden kannalta se on tuhoisaa. Suomen kaltaisessa korkean marginaaliverotuksen maassa työnteon vähentäminen johtaa välittömästi valtion verotulojen dramaattiseen laskuun. Miten menetetyt työntekijöiden tuloverot voidaan korvata, Osmo?

    Pienentyneet palkat johtavat pienentyvään kulutukseen. Miten, Osmo, korvaisit menetetyt arvonlisäverot?

    Lyhyempi työviikko johtaa myös siihen, että näitä työntekijöitä palkkaavan suomalaisyhtiön on vaikeampi kilpailla sellaisesta valtiossa sijaitsevien yhtiöiden kanssa, joiden työntekijät painavat pidempää päivää. Kerropa, Osmo, miten korvataan yhtiöiden maksamien tuloverojen menetykset?

    Kansainvälisessä konserneissa eri valtioissa sijaitsevat yksiköt myös kilpailevat siitä, mihin valtioon uusi työntekijä palkataan tai kokonainen osasto tai funktio perustetaan. Ihmettelen syvästi, Osmo, miten kansainvälisten konsernien suomalaisyksiköt voivat mitenkään perustella uusia työpaikkoja täällä – uusi työntekijä kuitenkin ottaisi rennommin kuin kilpailijavaltiossa.

    Hollanti ja Ranska ovat mielestäni epäonnistuneita esimerkkejä leppoistamisen ilosta. Hollannin menestys perustuu muutamiiin huippumenestyneisiin aloihin, kuten logistiikkaan, ja ennen kaikkea verotukiin, jotka on suunnattu rahoitussektorille. Toisin kuin suomalainen mielellään ajattelee, ranskalaiset joutuvat repimään elantonsa raskaalla työnteolla, ja heillä on Suomeen verrattuna etuna laajemmat kotimarkkinat ja rahoituksen helpompi saatavuus.

    Mielestäni voimme toki kansakuntana päättää ottaa rennommin. Ongelmana vain on, että valtiontalous romahtaa. Ja mitenkäs käy yhteiskunnan heikoimmille, kun valtiontalous on tuhottu? Osmo, onko leppoistaminen mielestäsi oikeasti Suomen tie?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. JaSa kirjoitti 7.8.2011 kello 22:05

    Ode: “Joskus 1970-luvulla vasemmalta väitettiin, että Euroopan vauraus perustui kehitysmaiden riistoon. Vajoaako Eurooppa, kun kehitysmaat itsenäistyvät oikeasti ja riiston tuottama hyöty poistuu? Kehitysmaita kyllä riistettiin ja riistetään yhä, mutta tämän vaikutus koko Euroopan kulutustasoon liikkui prosenteissa, ellei promilleissa. Yritystasolla saaliit olivat valtavia, mutta kansantalouden tasolla niiden merkitys oli ja on vähäinen. (…) Riisto nyt joka tapauksessa loppuu maailmankaupan avautuessa.”

    Hmm? Vanhassa vasemmistolaisessa riistoajattelussa viitattiin (oikein tai väärin) Marxin työnarvoteoriaan ja pidettiin riiston mittana “riistäjien” “valtavia saaliita”. Tällainen riisto ei suinkaan ole vähentynyt maailmankaupan avautuessa vaan lisääntynyt. Sadat miljoonat kiinalaiset ja muut kehitysmaalaiset, jotka vielä sukupolvi sitten kuokkivat kommuuneissaan eivätkä tuottaneet juuri muuta kuin oman niukan ruokansa, on nyt liitetty meidän kanssamme samaan globaalitalouteen tekemään melko nykyaikaisilla menetelmillä mutta paljon meidän palkkatasoamme halvemmalla tavaroita maailmalle. Vaatteita, elektroniikkaa ja melkein mitä muuta tahansa ostaessamme hyödymme siitä kovasti. Työmme myyjinä osa meistä on kärsijöitä ja osa hyötyjiä, riippuen siitä, teemmekö sitä samaa, mitä kiinalaiset jo tekevät halvemmalla vai osaammeko tehdä jotain sellaista, mitä kiinalaiset eivät vielä ole oppineet tai organisoituneet tekemään meille halvemmalla. Eniten tietysti hyötyvät kiinalaiset, aivan niin kuin fiksu vasemmistolaisen taloustieteen grand old lady Joan Robinson joskus kirjoitti, ulkomuistista jotenkin näin: “The misery of being exploited by capitalists is nothing compared to the misery of not being exploited at all.”

    Se kehitysmaa, jonka kansalaisten (tuottavuuteen nähden) alhaisista palkoista kapitalistit ovat luullakseni eniten viime vuosikymmeninä hyötyneet lienee Singapore, joka tämän “riiston” seurauksena onkin parissa sukupolvessa noussut kulutustasossa ja hyvinvoinnissa kehitysmaatasolta meidän rinnallemme ja ohikin.

    Sitä mukaa kun kiinalaiset oppivat ja organisoituvat tekemään yhä isomman osan siitä, mille maailmalla on kysyntää,
    palkkakuilu Suomen ja Kiinan välillä luonnollisesti kapenee. Koska kiinalaisia on paljon ja vasta vähemmistö heistä oikeasti kisaa kanssamme samassa sarjassa, palkkakuilun umpeutumiseen kuluu kuitenkin sukupolvia. Vaikka työvoiman kova kysyntä onkin jo alkanut nostaa voimallisesti alhaisimpia palkkoja etenkin Kiinan rannikolla mutta myös sisämaassa niin, että joidenkin työvoimavaltaisten tavaroiden reaalihinnat ovat pitkän laskun jälkeen alkaneet uudelleen nousta, yhdistelmä automatisointia, tuotannon tehostumista ja sen siirtymistä syrjemmälle (Kiinan sisällä ja sen ulkopuolella) pitänee hinnat alhaalla vielä pitkään.

    Jotakin halvan työvoiman perässä Aasiaan mennyttä tuotantoa tulee varmasti takaisinkin kun palkat siellä nousevat, mutta kokonaisuudessaan se lienee akanvirta. Kehitysmaissa suomalaisten tarpeiden tyydyttämiseksi tehtävän työn määrä kasvanee vielä pitkään. Ihan halvimman roinan hintataso ehkä vähän nousee (veikkaan, että tämän kesän erikoistarjous kahdenkympin kottikärryistä ei jää pysyväksi), mutta moni sellainen kehitysmaatuotanto, jota ei vielä ole saatu organisoiduksi, tulee kohta tarjolle ja laajaan käyttöön. Veikkaanpa, että tuhansilla suomalaisilla on kymmenen vuoden päästä kiinalaisia (netti)tutoreita.

    Kiinalaisten liittyminen maailmantalouteen ja heidän osaamis- ja palkkatason nousunsa on monin tavoin myönteinen juttu, etenkin heille, mutta myös valtaosalle meistä suomalaisista. Pieni vähemmistö meistä menettää kuitenkin nykyisen työpaikkansa ja joutuu siirtymään uusiin tehtäviin, esimerkiksi tehtaasta vanhusten palvelutalon huoltohommiin. Jos siirtyminen hoidetaan hyvin, siirtyjätkin liittyvät hyötyjien joukkoon.

    Kun Kiina kehittyy, kiinalaisten ei tietenkään tarvitse jatkossa enää suostua siihen, että yhden suomalaisen työtunnin tuloksella voi ostaa viiden tai viidentoista tai jopa viidenkymmenen kiinalaisen työtunnin tuloksen. Mutta sopeutuminen tähän voi siis tapahtua pitkällä aikavälillä ja lähinnä niin, että kiinalaisten palkat ja tuottavuus nousevat. Suomalaisten palkkojen ostovoimaan tästä ei tule oleellista notkahdusta.

    Etenkin Amerikassa lietsottu pelko kiinalaisten “superkilpailukyvystä”, jonka ansiosta Kiina jyrää meidän vähitellen joka lajissa ja sysää meidät työttömyyteen ja köyhyyteen, on enimmäkseen soopaa, kuten Odekin taisi todeta. Kyllä se palkkataso siellä Kiinassakin alkaa nousta ja nävertää kohtuuttomaksi kasvanutta kilpailukykyä, aivan samoin kuin se on jo tehnyt Japanissa, Koreassa, Taiwanissa, Singaporessa ja Hong Kongissa. Tämä prosessi on jo kovassa käynnissä.

    Voi hyvin olla, että Euroopan sisällä jotkut Etelä-Euroopan maat ovat erikoistuneet tuotantoon, jossa ne eivät ole enää kilpailukykyisiä Kiinalle, kun taas jotkut muut maat, erityisesti Saksa, porskuttavat hyvin, kun ne ovat erikoistuneet tuotantoon, jota mm. Kiina haluaa ostaa. Mutta tämä on vain pieni osa Etelä-Euroopan ongelmaa eikä sitä paitsi ole mitenkään kiveen hakattu ja muuttumaton. Kreikan ja Portugalin kilpailukyvyttömyys suhteessa Saksaan on Euroopan sisäinen ongelma, ei Kiinan syy.

    Kaikissa teollisuusmaissa pitkän aikavälinen trendi on se, että vaurastuva väki ottaa osan kasvavasta hyvinvoinnistaan vapaa-aikana. Suomessa keskimääräinen työvuoden pituus, kotityöt mukaanlukien, on pudonnut kolmessa sukupolvessa ehkä jopa noin kolmasosalla. Tällainen yleinen ja vapaaehtoinen “leppoistaminen” on täysin eri asia kuin se, että jotkut työhaluiset jäävät työttömiksi ja usein myös syrjäytyvät.

    Japanissa on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtunut molempia: leppoistamista ja työttömyyden lisääntymistä. Vaikka kasvu on ollut hitaampaa kuin aiemmin, sitä on kuitenkin ollut, varsinkin jos katsotaan asumiskustannusten jälkeen käteen jäävien tulojen ostovoimaa. Ja osa tästä kulutusmahdollisuuksien kasvusta on todellakin käytetty siihen, että vuotuista työaikaa on lyhennetty, aivan niin kuin aiemmin vaurastuneissa teollisuusmaissa oli tehty jo aiemmin. Tämä “leppoistaminen” on mitä ilmeisimmin parantanut ihmisten hyvinvointia. Ja ihan toinen asia siis on se, että työttömyys ja syrjäytyneisyys on lisääntynyt. Näille ongelmille leppoistaminen ei ole sen kummemmin syy kuin lääkekään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 7.8.2011 kello 22:42

    Kommentti anonyymille 7.8.2011 kello 15:53

    Siinäpä se onkin: ei elinkeinoelämänkään terveisiä pidä kritiikittä uskoa eikä liikeyrityksiä samaan lokeroon laittaa. Vaikea minun on esimerkiksi oman paikkakuntani pienyrittäjiä ja isompiakaan yrityksiä tuohon herraluokkaan kuuluviksi mieltää. Työllistävätpä joka tapauksessa ja saattaisi heillä olla kommenttia siihen, mitä ongelmia yrittämisessä näkevät.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 7.8.2011 kello 22:55

    Kommentti Osmo Soininvaaralle 7.8.2011 kello 14:40

    No niinpä onkin. Sinänsä tuo vain kyllä lisää kontrastia siihen, että meillä päättäjät todellakin levittelevät käsiään VR:n tehdessä mitä haluaa.

    http://fr.wikipedia.org/wiki/Ligne_de_Cavaillon_%C3%A0_Saint-Maime_-_Dauphin

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. kse kirjoitti 7.8.2011 kello 23:38

    Elina:

    Blogi on kolkko siksi, että isäntä on tunteiltaan karu, elitistinen teknokraatti varustettuna hyvin vahvoilla omilla poliittisilla intresseillään.

    Tämä ohjaa keskustelun järjestään teknistaloudellisten kysymysten piiriin vailla mitään tosielämän nyansseja. Blogilla jyräävät kolmikymppiset miesinsinöörit.

    Reaalielämän faktoilla ja tilastoluvuilla on vain sellainen ikävä taipumus, etteivät ne katoa minnekään vaikka me kuinka silmät ummessa sitä kovasti toivoisimme. Tässä mielessä Osmon blogi on poliitikon blogiksi hyvin piristävä ja harvinaislaatuinen poikkeus. Hyvien ja onnistuneiden päätösten takana kun täytyy aina olla tosiasioiden tunnustaminen – vaikka se tuntuisikin vaikealta.

    Ehkä täällä käytävissä keskusteluissa korostuu kylmien faktojen merkitys, mutta varmaankin monien keskustelijoiden ja ehkä Osmonkin kohdalta se johtuu aika pitkälti siitä turhautumisesta mitä nykyinen höttöinen “kiva-kiva” poliittinen keskustelu ja päätöksen teko aiheuttaa. Tuskinpa täällä kukaan kuitenkaan liputtaa puhtaan numerojohtamisen puolesta yhteiskunnallisissa asioissa – kunhan nyt ensin lähdettäisiin siitä, että päätöksien pohjaksi ja perusteluiksi kaivettaisiin oikeat luvut ja todelliset vaikutukset – kaiken populistisen höpö-höpön sijaan.

    So. luvut kertovat mitä joku päätös maksaa ja mitkä ovat todennäköiset seuraukset – poliittinen päätöksen teko sitten päättää, että ovatko seuraukset kustannusten arvoisia vtr. siihen minkälaisen yhteiskunnan haluamme. Ilman faktoja päätöksiä taas tehdään lonkalta ja kustannukset ja seuraukset ovat monasti aivan jotain muuta kuin mitä kukaan haluaisi.

    Ei siis saa haukkua teknokraattia, jos teknokraatti vilpittömästi vain haluaa kyseenalaistaa typerien päätösten teon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Ville M kirjoitti 8.8.2011 kello 0:03

    Kia suunnittelu on yllättävän globaalia, esim:
    The Forte two-door (“Koup”) was previewed as the “Kia Koup” Concept, and was also designed in Kia’s California design studio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Tapio kirjoitti 8.8.2011 kello 0:44

    @Puolueeton tarkkailija:
    “Olisikohan syytä lahteä eräästä talouden perustotuudesta. JOKAISEN KANSAKUNNAN ON KYETTÄVÄ TUOTTANAAN SE MÄÄRÄ TUOTTEITA, JOIDEN MYYNNISTÄ SAATU TULO RIITTÄÄ KANSAKUNNAN TUONNIN MAKSAMISEEN. Sama periaate koskee tietyeti kaikkia taloudellisia yksiköitä alkaen yksityisestä ihmisestä. Tasapaino pitää saavuttaa.”
    Noinhan se menee jos kullakin kansakunnalla on oma vapaasti vaihdettava valuutta. Mutta kun valuutta-alue on muu eli EMU niin tuo ei yksioikoisesti pädekään.

    Pärjäsimme pienemmälläkin viennillä jos kotimarkkinamme kuluttaisivat enemmän kotimaisia tuotteita.

    EMU-alueen täytyy viedä yhtä paljon kuin tuo mutta ongelmia tuo yanin kurssi.

    USA on onnistunut devalvoimaan valuuttaansa reippaasti Euroon nähden.

    Kysymyksiä:
    -Miksi Euron arvoa ei voi pudottaa yuaniin nähden?

    -Onko pakko olla globaali vapaa talous aina ja ikuisesti?

    -Mikä estää EU:n protektionismin? (Diili Venäjän kanssa tietystä raaka-aineista ja rajoille kunnon tullit).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Liian vanha kirjoitti 8.8.2011 kello 1:04

    “Yritysten kuuluu maksaa ALV23%+Yhteisöv25%+pääomavero30%+eläke&sos.maksut koska se on järkevää politiikkaa.”

    Budjetointiprossissa nuo ovat kuluja, samoin kuin omistajille maksettavat korvaukset eli esim pääomalainojen lyhennykset tai osingot.
    Ne ovat kilpailuneutraaleja eli kaikilla yrityksillä ovat samat rasitteetja niinpä kaiken maksaa kuluttaja, ei yritys.

    Yritys toimii vain verojen kerääjänä ja tilittäjänä .

    Eläke ja sosturvamaksut ovat osa palkkaa ja edunsaajana on palkansaaja.Jos maksaisit itse elkettäsi tai sairasvakuutusta niin joutuisit lisäämään nuo erät palkkavaatimukseesi tai sitten olisit pulassa kun sairastut tai tulet vanhaksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Einsten kirjoitti 8.8.2011 kello 8:37

    Elina:

    “Jotain sitäkin puolta joskus olen tännekin yrittänyt itsestäni tuoda, mutta huonolla menestyksellä.”

    Ei tänne tarvi tuoda mitään puolia itsestään.

    Sun asiajutut on ollut hyviä, mutta sit välillä tulee liikaa draamaa, joka näyttää aika ajoin äityvän melodraamaan saakka.

    Vähemmän on enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Leppoisa kirjoitti 8.8.2011 kello 8:52

    Osmo yksinkertaistaa asioita. Otan vain pari esimerkkiä.
    Helsingissä politikot – vihreät etunenässä – ovat kykenemättömiä tuottamaan edullisia asuntoja.
    Nyt kansalaisten varoista kasvava osa menee huonon asuntopolitiikan pohjattomaan kassaan. Joka vuosi asuntojen ostamiseen menee enemmän ja enemmän rahaa, mikä tarkoittaa sitä että on tehtävä enemmän työtä, mikä taasen kuluttaa luonnonvaroja enemmän ja enemmän.
    Vastaavasti teollisuus taasen pyrkii vähentämään kaikkia kustannuksia – siis myös raaka-ainekustannuksia – jatkuvasti ja on onnistunutkin siinä monelta osin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Raimo K kirjoitti 8.8.2011 kello 9:55

    Leppoisa: “Helsingissä politikot – vihreät etunenässä – ovat kykenemättömiä tuottamaan edullisia asuntoja.”

    Tämä on aivan totta. En ole nähnyt vielä yhtään poliitikon tuottamaa asuntoa, en Helsingissä enkä muuallakaan, kyllä asuntotuotanto on rakennusfirmojen käsissä.
    Olisipa mielenkiintoista nähdä lukuja asuntorakentamisen kustannusrakenteesta: hinnat nousevat vaikka työvoimakustannukset laskevat. Ja kuinka suuri onkaan järjestäytyneen rikollisuuden osuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 8.8.2011 kello 10:07

    Moni esittää, ettei Suomen valtion talous kestä “leppoistamista”. Kaikkien pitää työskennellä vähintäin 8 h/d, 5 d/viikko ja jatkaa työntekoa aina vähintään 65 vuotiaiksi.

    Kuitenkin samaan aikaan Suiomi pitää työttömänä virallisestikin 8 % työvopimasta. Lisäksi tulevat tuhannet työttömyyseläkkeelle joutuneet, työn etsinnän lopettaneet ja työttömyysuhasta johtuvalla sairaseläkkeellä olevat. Näiden tosin sanotaan haittaavan Suomen talouden kehitystä, mutta kuitenkin Suomi on kestänyt tilannetta vuosikymmeniä.

    Miksi Suomen talous ei kestä leppoistamista, mutta kestää työttömyyttä? Miksi työtä ei voida jakaa tasaisesti kaikille vaihtelemalla työaikoja suhdanteiden mukaan? Eikö ole väärin, että toiset ovat pakosta työttömiä vastpoin tahtoaan työpulan takia ja samaan aikaan toiset joutuvat raatamaan vasten tahtoaan itsensä henkhieveriin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. atomi kirjoitti 8.8.2011 kello 10:14

    Kia on ainakin mainosten mukaan suunniteltu Euroopassa. Pari muuta korjausta: Ranskassa työn tuottavuus on maailman huippua, joten ei siellä voi tapana olla pitää lipunmyyjiä huvikseen töissä. Hollantilaiset eivät tee vähän töitä vaan maahanmuuttajat (ja naiset) tekevät vähän töitä, kuten muissakin rikkaissa EU-maissa Suomea lukuun ottamatta, jossa vain naiset tekevät vähän töitä. Reaalitalouden ja finanssitalouden erottaminen toisistaan on keinotekoista, niin keinotekoista, että en ihan ymmärrä, mihin ajatuskulku on perustuvinaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. TL kirjoitti 8.8.2011 kello 10:14

    Heikki:

    Tämän myllerryksen keskellä on kuitenkin valtava mahdollisuuden ikkuna. Nimittäin voimme muuttaa maailman taala-hinnoittelun valuuttakori-hinnoitteluksi

    IMF:n johtaja Strauss-Kahn ajoi tuota valuuttakoria. Sitten sattui raiskausepisodi USA:ssa. Myös Gaddafi halusi myydä öljyä suoraan kiinalaisille käyttämättä dollaria, Libyassa oli yli 30000 kiinalaista öljytyöntekijää kun NATO aloitti pommitukset. Myös Saddam alkoi aikoinaan myydä öljyä Euroissa. http://www.ft.com/intl/cms/s/0/eef58d52-3fe2-11e0-811f-00144feabdc0.html#axzz1UPzFZSxs

    Tapio:

    USA on onnistunut devalvoimaan valuuttaansa reippaasti Euroon nähden.
    -Miksi Euron arvoa ei voi pudottaa yuaniin nähden?
    -Onko pakko olla globaali vapaa talous aina ja ikuisesti?
    -Mikä estää EU:n protektionismin?

    USA voi painaa dollareita, koska muu maailma tarvitsee öljydollaria reservivaluuttana. Ja USA puolustaa öljydollaria kaikin keinoin. Euroa devalvoidaan käytännössä esim. niin että korko pidetään alhaalla ja EKP ostaa PIGS-maiden velkakirjoja. Tuo on vain huonompi juttu mm. Saksalle ja Suomelle, rahaa kupataan pohjoisesta etelään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Artturi B kirjoitti 8.8.2011 kello 10:27

    Tapio:

    Kysymyksiä:
    -Miksi Euron arvoa ei voi pudottaa yuaniin nähden?
    -Onko pakko olla globaali vapaa talous aina ja ikuisesti?
    -Mikä estää EU:n protektionismin? (Diili Venäjän kanssa tietystä raaka-aineista ja rajoille kunnon tullit).

    1. Kyllä sitä voi, mutta EKP ei halua

    2. No periaatteellisella tasolla ei mikään. Me ei vaan haluta ryhtyä vapaaehtoisesti köyhiks.

    3. Varmaan lyhyellä aikavälillä kauppasopimukset ja pitkällä aikavälillä taas sen, että me ei haluta olla köyhiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. lurkki kirjoitti 8.8.2011 kello 10:33

    ‘Me hyödymme siitä, että kehitysmaissa on huonot olot, ja olemme edistäneet sitä politiikan keinoin keskiajalta lähtien.’ (J)
    Keskiaikaisella mittapuulla kehitysmaissa on ihan normiolot. Riisto, sorto ja vääryys on ihmiskunnan normaalitila. Ei sitä tarvitse erikseen edistää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Syltty kirjoitti 8.8.2011 kello 11:01

    Liian vanha
    Budjetointiprossissa nuo ovat kuluja, samoin kuin omistajille maksettavat korvaukset eli esim pääomalainojen lyhennykset tai osingot.
    Ne ovat kilpailuneutraaleja eli kaikilla yrityksillä ovat samat rasitteetja niinpä kaiken maksaa kuluttaja, ei yritys.

    Liian vanha taas sumuttaa ja latelee perinteistä demariliturgiaa.

    Mitä enemmän valtio verottaa, sitä vähemmän on yksityistä kulutusta ja sitä enemmän julkista kulutusta. Piste.

    Jos veroaste tuplataan vaikka nostamalla alvia, niin kyllä se tarkoittaa sitä että suurin osa yksityisten firmojen toiminnasta yksinkertaisesti loppuu, kun asiakkailla ei ole varaa kuluttaa kyseisiä palveluita. Tämä toteutuu täysin huolimatta siitä, että veronkorotus osuisi tasapuolisesti kaikkiin kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin.

    Tasapuolisuudesta seuraaa, että kaikki kotimaiset toimialat kärsisivät tasapuolisesti, ei sitä, että koska kaikki hinnat nousevat sama verran, se ei olisi keneltäkään pois.

    ITseasiassa Halonenkin on sitä mieltä että jos joku saa enemmän, se on joltain toiselta pois. Verotuksen kohdalla tämä on täysin kristallinkirkasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Henri Weijo kirjoitti 8.8.2011 kello 11:04

    Joka vuosi asuntojen ostamiseen menee enemmän ja enemmän rahaa, mikä tarkoittaa sitä että on tehtävä enemmän työtä, mikä taasen kuluttaa luonnonvaroja enemmän ja enemmän.

    No jos luonnonvarojen kulutus huolettaa niin eikö kirjoittajan pitäisi olla iloinen korkeista asuntojen hinnoista? Jos iso osa palkasta menee vuokraan tai lainanlyhennykseen niin sehän on poissa muusta kulutuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Liian vanha kirjoitti 8.8.2011 kello 11:24

    “Onko pakko olla globaali vapaa talous aina ja ikuisesti?

    -Mikä estää EU:n protektionismin? (Diili Venäjän kanssa tietystä raaka-aineista ja rajoille kunnon tullit).”

    Ei ole mitään globaalia vapaata taloutta, yli puolet maailmankaupasta on suuryritysten sisäistä kauppaaeli hyvin tarkasti säänneltyä.
    Ja siitä toisestakin puolesta suurin osa on muutaman suuryrityksen välistä kauppaa, mikä on myös yritysten sääntelemää.

    Samoin maailman rahaliikenne on keskittynyt muutamalle suurpankille.

    Käytännössä maailman taloutta säätelee hyvin pieni joukko yritysjohtajia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. anonyymi kirjoitti 8.8.2011 kello 11:30

    Kalevi Kämäräinen:

    Vaikea minun on esimerkiksi oman paikkakuntani pienyrittäjiä ja isompiakaan yrityksiä tuohon herraluokkaan kuuluviksi mieltää. Työllistävätpä joka tapauksessa ja saattaisi heillä olla kommenttia siihen, mitä ongelmia yrittämisessä näkevät.

    Luuletko että pienyrittäjät pääsevät lähellekään hallitusneuvotteluja?

    Semmoinen ongelma, mitä itse arvelisin saattavan olla yrittämisessä, liittyy yrityksen kokoluokkaan ja sille lankeaviin vastuisiin. Sinänsä kannatan vastuiden kasvamista koon mukaan ja pienyritysten verohelpotuksia jne., mutta olisi varmaan tutkimisen (ja korjaamisen) arvoista katsoa, lankeavatko nämä vastuut yrittäjälle/yritykselle samanaikaisesti.

    Esimerkiksi ensimmäistä työntekijää palkatessa tulee oletettavasti paljon kustannuksia, vaikkakin oletettavasti myös tulot kasvavat, ja etenkin paperisotaa eli uutta opittavaa. Jos vaikkapa verokohtelu kiristyy tämän yrityskasvun myötä samanaikaisesti, voi olla, ettei yrittäjälle jää paljoakaan kannustinta palkata ketään.

    Nämä siis pitäisi pyrkiä porrastamaan niin, ettei näitä lisävastuita pamahda riesaksi ainakaan ensimmäisen työntekijän palkkauksen kohdalla, ja muutenkin järjestämään siten, ettei niille tule mitään selkeätä työntekijän palkkaukseen liittyvää rajaa. Kenties ensimmäiseen (pysyvään) kokopäiväiseen työntekijään voisi jopa laittaa veroporkkanan, mikäli siinä on isompiakin esteitä.

    En tosiaan ole yrittäjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. tpyyluoma kirjoitti 8.8.2011 kello 11:38

    Tapio:

    Kysymyksiä:
    -Miksi Euron arvoa ei voi pudottaa yuaniin nähden?

    Sen takia että EKP on pitänyt ensisijaisesti kiinni vaan ja ainoastaan hintavakaudesta, eikä esimerkiksi valuutan arvosta. Toki se on niinkin että keskuspankin tehokkuus ja uskottavuus on sitä parempi mitä vähemmän sillä on tehtäviä, eli tavoitteet voivat olla ristiriitaisia.

    Sanon että on pitänyt siksi että väittäisin tämän muuttuvan. Roubini (muutenkin hyvä kirjoitus) ennustaa FT:ssä:

    Nor will exports help. All advanced nations need a weaker currency, but they cannot all have it together – if one is weaker another has to be stronger. This is a zero sum game which risks only the resumption of currency wars. Early skirmishes are beginning as Japan and Switzerland try to weaken their exchange rates. Others will soon follow.

    http://www.ft.com/cms/s/0/f443f640-c115-11e0-b8c2-00144feabdc0.html#ixzz1UQN4i000

    -Onko pakko olla globaali vapaa talous aina ja ikuisesti?

    Ei ole. Jos nyt unohdetaan talousviisaudet hetkeksi, niin reaalipoliittisesti se menee niin että ihan mikä tahansa talousoppi saa tukea tasan niin kauan kun sen koetaan tuottavan kasvua, hyvinvointia, tms. Henkilökohtaisesti pidän vapaata maailmantaloutta hienona asiana, ja nimenomaan siksi olen huolissani sen puolustajien pakkomielteestä estää mitään toimia sen ohjaamiseksi. Ironisimpana esimerkkinä että valtion valuuttamanipulaatioihinkaan ei muka saisi puuttua.

    -Mikä estää EU:n protektionismin? (Diili Venäjän kanssa tietystä raaka-aineista ja rajoille kunnon tullit).

    Kts. yllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. jeesjees kirjoitti 8.8.2011 kello 11:39

    Liian vanha kirjoitti 8.8.2011 kello 1:04

    Ne ovat kilpailuneutraaleja eli kaikilla yrityksillä ovat samat rasitteetja niinpä kaiken maksaa kuluttaja, ei yritys.



    Eläke ja sosturvamaksut ovat osa palkkaa ja edunsaajana on palkansaaja.Jos maksaisit itse elkettäsi tai sairasvakuutusta niin joutuisit lisäämään nuo erät palkkavaatimukseesi tai sitten olisit pulassa kun sairastut tai tulet vanhaksi

    Unohdat suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kansainvälisillä markkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. anonyymi kirjoitti 8.8.2011 kello 11:55

    Luonnossa kuuntelen ihmisiä, heidän tarinoitaan, tunteitaan ja kertakaikkisesti olen aivan erilainen. Jotain sitäkin puolta joskus olen tännekin yrittänyt itsestäni tuoda, mutta huonolla menestyksellä.

    Minusta on vain hyvä, jos politiikkablogissa (tai mikä tämä nyt sitten onkaan) keskitytään itse asiaan eikä lähdetä rakentamaan omaa netti-identiteettiä tai kertomaan turhia tarinoita – oli ne sitten fiktiota tai elävästä elämästä. Politiikka menee muutenkin liikaa mielihyväkeskusteluksi ja näiden perustelemattomien mielipiteiden ja anekdoottien pohjalta tavataan tehdä hölmöjä päätöksiä.

    En näe arvokeskustelussa mitään väärää, mutta sen jälkeen näitä arvoja pitää lähteä toteuttamaan järkevästi. Tämä kai sitten on sitä teknokratiaa ja kylmää logiikkaa, mutta ainoa vaihtoehto on usein tätä signaalinlähettelyä, jonka nettovaikutus on lähes aina alkuperäistarkoituksen vastainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. J kirjoitti 8.8.2011 kello 12:34

    lurkki: “Keskiaikaisella mittapuulla kehitysmaissa on ihan normiolot. Riisto, sorto ja vääryys on ihmiskunnan normaalitila. Ei sitä tarvitse erikseen edistää.”

    Olet oikeassa – riisto, sorto ja vääryys on tietenkin normaalitila. Mutta kai se on vaatinut aika paljon yhteistyötä länsimailta, jos se perustuu länsimailta saatuun rahoitukseen? Voi sitä tietty olla kutsumatta ‘edistämiseksi’, jos ei halua ajatella kauppiaalta ostamista ko. kaupan edistämiseksi.

    Sinänsä kiinnostaa, että jos tämä on joku yleinen virhepäätelmä, luultavasti sille joku on kirjoittanut jonkun kattavan debunkkauksen joskus. Olen kiitollinen kirjan nimestä tai linkistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. jeesjees kirjoitti 8.8.2011 kello 12:44

    Puolueeton tarkkailija kirjoitti 8.8.2011 kello 10:07
    “Suomi on kestänyt tilannetta vuosikymmeniä.”

    Otitko seuraavat sukupolvet huomioon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Saara kirjoitti 8.8.2011 kello 12:57

    Armas Elina pohtii:

    Olen huomannut, että kirjoitan tänne aivan eri tavalla kuin mitä oikeasti olen. Luonnossa kuuntelen ihmisiä, heidän tarinoitaan, tunteitaan ja kertakaikkisesti olen aivan erilainen. Jotain sitäkin puolta joskus olen tännekin yrittänyt itsestäni tuoda, mutta huonolla menestyksellä.

    Uskon sinun olevan luonnossa juuri tuollainen kuin kuvaat. Netissä ja tietynlaisessa seurassa ihmisestä voi tulla esiin sitten jotain muutakin. Ei se tarkoita, että olisit sellainen, vaan että sinussa on sellainenkin puoli. Tai sitten vain sitä, että sinulle luonteva tapa viestiä ei ole oikein kalibroitunut yleisölle luontevimman tulkintatavan kanssa. Mutta kalibrointia voi aina parantaa (itse olen joutunut harjoittelemaan tätä netin lisäksi myös elämässä yleensä, koska en ole koskaan luontaisesti osannut kommunikoida muiden kanssa siten, että tulisin ymmärretyksi).

    Älä nyt kokonaan viitsi häipyä. Pidä vaikka vähän taukoa ja/tai harvenna kirjoittelufrekvenssiä. Jos saisit tekstimuodossa tuota kuvaamaasi identiteettiä enemmän esiin (kuunteleminen, tunteiden huomioiminen), pitäisin teksteistäsi vieläkin enemmän. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että netissä – ja maailmassa muutenkin – esiintyy liikaa omista mielipiteistä kiinni pitämistä ja toisten yli puhumista ja liian vähän rakentavaa, synteesejä luovaa keskustelua. Osmon blogi nyt ei ole pahimmasta päästä, mutta aina olisi varaa parantaa.

    Jätän eriävän mielipiteeni yllä kommentoineiden ajatuksiin siitä, etteivät henkilökohtaiset aiheet ja tarinat kuulu politiikkablogiin. Keitä varten politiikkaa tehdään, ellei ihmisyksilöitä varten ja kaikkia niitä tilanteita varten, joihin ihmiset elämänsä varrella joutuvat? Jos politiikka ei täytä tehtäväänsä näissä tilanteissa, se ei täytä tehtäväänsä.

    Kirjoittajan sosiaaliseen statukseen liittyvä viestintä puolestaan ei taida oikein netissä toimia; se kannattaa pyrkiä jättämään pois.

    Yhtä kaikki: toivoisin sinun jatkavan kommentoimista, ja jos omalla toiminnallani voin tätä mitenkään edesauttaa, lupaan pidättäytyä ilmeisesti ikäviksi kokemistasi henkilökohtaisuuksista sinun suhteesi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Markku Jantunen kirjoitti 8.8.2011 kello 13:11

    “Veikkaisin, että KIA:a ei ole edes suunniteltu Koreassa. Korealaiset omistavat tehtaat, mutten yllättyisi, jos suunnittelija olisi saksalainen.”

    No ainakin KIA Picanton pääsuunnittelija on saksalainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Paula kirjoitti 8.8.2011 kello 13:15

    En muuten näe miten Eurooppa kansakuntana hyötyy siitä, että joissain maissa on epävakaat ja köyhät olot. Sehän tarkoittaa myös epävarmuutta sen suhteen saadaanko öljyä, raaka-aineita ja ruokaa tuotua tänne Eurooppaan.
    Öljynkin hinta saattaisi olla jopa halvempi, jos sitä tuotettaisiin rauhallisissa oloissa ja toimitus ainakin olisi varmempaa ja öljyn hintakin ennustettavampi.
    Varmasti on tahoja, jotka hyötyvät juuri tuosta epävarmuudesta ja kaaoksesta kehitysmaissa, mutta en näe erityistä etua Euroopalle siitä, että Somaliassa on nälänhätä tai Nigeriassa riistetään kansaa. Varsinkaan pitkällä aikavälillä.

    Euroopan suuri uhka on korruptio ja vallan katoaminen kauas kansasta. Siinä mielessä en aina kovin positiivisesti kun päätäntävalta lipuaa yhä kauemmaksi ja keskittyy ja on sitä kautta alttiimpi väärinkäytöksille.
    Tekisi hyvää monellekin taholle, että päättäjät valittaisiin arvalla… Kunniakas vanha demokratian muoto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Paulina kirjoitti 8.8.2011 kello 13:24

    Oivoi, menipä rumaksi.

    Kyllä tänne jokainen kirjoittaja väkisinkin tuo jotain itsestään. Saisi tuoda enemmänkin. Ehkä kaikkoaisi vähän tämä kylmyys, ja lieventyisi se vieno elitismin ja ylimielisyyden tuoksu, joka täällä leijailee.
    Eikö vihreiden vaalitappion syyksi epäilty juuri sitä kuviteltua tai todellista ylimielisyyttä?

    Olen oikeasti huolissani. Liityin vihreisiin vaalien jälkeen, kun kaikki tuntui menevän päin helvettiä. Ajattelin, että maksamalla jäsenmaksun tekisin edes jotain.
    Minusta tilanne on vain huonontunut. Hesarin keskustelupalsta on karmeaa luettavaa moderoinnista huolimatta.

    Sitten törmään tänne, ja täällä puhutaan
    sivistyneen kepeästi ja viileästi ihmisten valikoimisesta. Koitetaan keksiä mahdollisimman kustannustehokas tapa päättää ihmisten elämästä ja kuolemasta. Siinä yhteydessä voisi ehkä ilmaista hieman myötätuntoa, tai mainita jokaisen elämän arvokkuudesta muutamalla sanalla.
    Etenkin nyt, kun vihaa ilmaistaan kaikkialla niin innokkaasti.

    Mutta hei, tajuan kyllä, että olen väärässä paikassa.

    Niin, ja Osmoa ei muuten haukuta. Hänellä on ollut erityinen paikka sydämessäni siitä lähtien kun näin hänet sattumalta Mariankadulla monta vuotta sitten. Samalla paikalla näin vähän myöhemmin Mauno Koiviston turvamiehineen.
    Molemmat kohtaamiset tekivät minuun suuren vaikutuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 8.8.2011 kello 13:26

    Kommentti anonyymille 8.8.2011 kello 11:30

    No nyt kävi joka tapauksessa niin, että sekä pien- että suuryrittäjien edustajat jäivät Säätytalon ulkopuolelle tasapuolisesti, kun heitä olisi pitänyt olla sisäpuolella tasapuolisesti.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Artturi B kirjoitti 8.8.2011 kello 14:02

    tpyyluoma:

    Nor will exports help. All advanced nations need a weaker currency, but they cannot all have it together – if one is weaker another has to be stronger. This is a zero sum game which risks only the resumption of currency wars.

    Nyt ku Roubini on kerran ollu oikeessa niin eiks voitas taas jättää sen mielipiteet ihan omaan arvoonsa?

    Kaikilla kehittyneillä talouksilla voi samaan aikaan olla heikompi valuutta. Ei tietysti keskenään suhteessa valuuttoihinsa, mutta suhteessa hyödykkeisiin ja muihin valuuttoihin.

    Talous ei oo nollasummapeliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. jeesjees kirjoitti 8.8.2011 kello 14:09

    Minä haluan talouden turvapaikanhakijaksi Kiinaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Einsten kirjoitti 8.8.2011 kello 14:41

    Tääl on tosi ihania ja lämminhenkisiä viestejä tunteista ja toisten arvostamisesta. Minäkin tirautin muutaman krokotiilinkyynelen kaikkien niiden puolesta, jotka eivät saa ääntään kuuluviin tässä kovassa ja kylmässä Osmon kauhukabinetissa.

    HALOO!!!

    Tää nyt on kuitenkin todella siisti blogi kielenkäytöltään verrattuna moneen netin kurakaivooon. Keskitytään täällä nyt itse asiaan ja pohditaan Tunteita ja Tuoksuja jossain toisessa blogissa.

    Ja vielä Paulinalle:

    “Kyllä tänne jokainen kirjoittaja väkisinkin tuo jotain itsestään.”

    Tulee, mutta tarpeellinen käy ilmi asiaviesteistä automaattisesti. Meikäläisenkin idiotismi tulee noin niin kuin itsestään esille, ei mun tarvitse sitä erikseen toitottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Rogue kirjoitti 8.8.2011 kello 14:50

    Jos seuraavan blogauksen aihe olis vaik “Minuus, identiteetti ja naiseuden representaatiot fallosentrisissä teknokraattiyhteisöissä” ni saatais sitä lämpöä ja inhimillisyyttä mukaan keskusteluun? En oo ihan varma kuin paljon Osmo sais ammennettuu tosta aiheesta mut…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. JTS kirjoitti 8.8.2011 kello 15:04

    Leppoistaminen ansaitsee taas kerran oman pohdintansa. Ode:n vaaliohjelman yhteydessä se jo nousi esille.

    Leppoistaminen merkitsee käytännössä yhteiskunnan reurssien vajaakäyttöä. Samaan aikaan ei myöskään leppoisteta odotuksia yhteiskunnan tarjoaminen palveluiden suhteen – ai thän leppoistatte, meidän leppoisa palokuntamme tulee vasta tunnin päästä; leppoistamme tienne jättämällä sen auraamatta talvella.

    Työtään leppoistavan lääkärin potilaat jäävät hoitamatta ja verotulot kertymättä. Leppoisan atk-suunnittelijan verot pienenevät ja samalla hänet työllistävä yritys päätyy ongelmiin.

    Leppoistamisen edellytyksenä on kaksi asiaa – samalla luovutaan odottamasta yhteiskunnan palveluita ja ylimääräistä laadullisesti kelpaavaa työvoimaa tarjolla samoihin hommiin.

    Yrittäjä leppoistaa elämäänsä, jatkaa yksinyriitäjänä ja irtisanoo työvoimansa?

    Käsitteellisesti minusta leppoistaminen on kovin eri asia kuin työelämän joustot niin yksilön kuin yrityksen tarpeiden mukaan.

    Jonkinlainen kummallinen kannustinloukku lienee siinä, kun työaika lyhenee kolmanneksella nettotulot eivät juurikaan putoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Liian vanha kirjoitti 8.8.2011 kello 16:02

    “Unohdat suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kansainvälisillä markkinoilla.”

    Eivät palkat ole ratkaiseva tekijä. Kiinan kilpailuetu menetetään huonolla tuottavuudeella ja korruptiolla esim kun Salcomp muutti Kiinaan niin kustannukset nousivat n 5 %.

    Ei kilpailukyvyssäkään mitään vikaa ole jos tuottavuus on kunnossa. Suomalainen tuottavuus on kehittynyt sen verran hyvin, että kilpailukyvyssä ei ole tapahtunut negatiivista kehitystä.
    Vientiteollisuudessa tuottavuus on maailman huippua, mutta kun lasketaan mukaan kotimarkkina tuotanto niin olemme vain keskitasoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Liian vanha kirjoitti 8.8.2011 kello 16:12

    Hallitusohjelman valmisteluun osallistuneet etujärjestöt
    Mainittakoon, että Kokoomuksne kansanedustajista n 1/3 on yrittäjiä. Turhia edustajiako ??

    “Talousasioissa asiantuntijatahoja ovat Akava, EK, Keskuskauppakamari ja MTK, SAK, Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät ja STTK.

    Puolueiden nimeämiä asiantuntijajärjestöjä ovat tällä hetkellä lisäksi Animalia, Eläkeläiset, Ihmisoikeusliitto, Kepa, Kirkkohallitus, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Metsäteollisuus, Perheyritysten liitto, Suomen Ammattikalastajien liitto, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Suomen Rauhanliitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Svenska Landbruksproducenters Centralförbund, Teknologiateollisuus, Työttömien valtakunnallinen yhdistys ja Veronmaksajat.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. J kirjoitti 8.8.2011 kello 16:17

    Paula: “En muuten näe miten Eurooppa kansakuntana hyötyy siitä, että joissain maissa on epävakaat ja köyhät olot.”

    Ei epävakaudesta tietenkään, mutta ei huonot olot tarkoita automaattisesti epävakautta (vrt. Saudi-Arabia). Lisäksi tässä on varmasti joku suhde sen suhteen mikä määrä epävakautta on siedettävää kunhan maan työvoima/raaka-aineet on muuten halpaa.

    Mistä kaikki Kiinan noususta huolestuneet sitten puhuvat, jos heidän rikastumisensa ei haittaa meitä lainkaan (eli hyötymisemme heidän köyhyydestään loppuu)? Miksi tehtaat on siirretty Kiinaan (ja nyt siirretään vielä köyhemmille alueille kun Kiina rikastuu) jos ei siksi, että siellä on halpaa – ja eikö siellä ole halpaa siksi, että ihmisillä on niin heikko elintaso että surkea palkkakin on parempi kuin ei palkkaa lainkaan? Joten miten me emme siitä hyödy, kun se halpuus on suoraan meidän kuluttajien ostamien tuotteiden halpuutta?

    Korruptiosta ja vallan karkaamisesta olen varauksellisesti samaa mieltä. Arvottavista päättäjistä keskustelisin mielelläni lisää, mutta se derailaisi tätä pahasti.

    (Myös: “Eurooppa kansakuntana”? 🙂 Oliko tuo lipsahdus vai kirjoititko noin tahallasi?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 8.8.2011 kello 16:30

    Kommentti Liian vanhalle 8.8.2011 kello 16:12

    Oman näkemykseni pohjaan tähän uutiseen.

    http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/07/ay-lobbareiden_loppurutistus_hallitusneuvotteluissa_narkastyttaa_yrittajajarjestoja_2696888.html

    Liekö sitten neuvotteluiden todellinen kulku yhä niin salaista, että bloginpitäjä joutuu vaikenemaan omista havainnoistaan siellä Säätytalolla.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Artturi B kirjoitti 8.8.2011 kello 16:32

    liian vanha:

    Ei ole mitään globaalia vapaata taloutta, yli puolet maailmankaupasta on suuryritysten sisäistä kauppaaeli hyvin tarkasti säänneltyä.

    Nyt taisit kyllä mennä jekkuun.

    Se, että yritykset käy kauppaa keskenään ei tarkoita, että kauppa olis niiden säätelemää vastakohtana vapaalle kaupalle.

    Vapaalla kaupalla tarkoitetaan noin suunnilleen valtion suhmuroinnilta vapaata kauppaa. (Suhmurointia sallitaan sen verran, että sopimusten noudattamista valvotaan.)

    Eli jos mä vaikka käyn Karin kanssa kauppaa, niin se kauppa ei oo mun ja Karin säätelemää, vaan se on vapaata, jos me saadaan käydä sellasta kauppaa mistä me päästään keskenään sopimukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Rogue kirjoitti 8.8.2011 kello 17:05

    Artturi:

    Eli jos mä vaikka käyn Karin kanssa kauppaa, niin se kauppa ei oo mun ja Karin säätelemää, vaan se on vapaata, jos me saadaan käydä sellasta kauppaa mistä me päästään keskenään sopimukseen

    Mut jos sul ja Karil on valtaa estää(jollain kokonaishyötyä laskevalla toimenpiteellä) mua tulemasta markkinoille, voitaneen puhua jonkinlaisesta markkinoiden säätelystä, vaik teiän keskinäinen kauppa oliskin vapaata?

    Vapaalla kaupalla tarkoitetaan noin suunnilleen valtion suhmuroinnilta vapaata kauppaa.

    Ehkä tarkotetaan joo, mut toisaalta onks sil enää väliä kuka suhmuroi jos suhmuroijat on riittävän isoja? Samalla tavalla siinä suhmuroidessa voidaan poistaa markkinamekanismilta se merkitys, mikä sillä olis ideana olla jossain täydellistä kilpailua ihanteena pitävässä mallissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. tcrown kirjoitti 8.8.2011 kello 17:19

    Osmon alkuperäisestä postauksesta olen kahdesta kohtaa eri mieltä.

    Luonnonvarojen loppumista on ennustettu Malthusin ajoista lähtien, enkä uskaltaisi lyödä vetoa, että läpi historian jatkunut makrotrendi hyödykkeiden halpenemisen suhteen olisi juuri nyt kääntymässä.

    Toiseksi, leppoistaminen ei ole mikään pitkän aikavälin ratkaisu talouskasvun aiheuttamiin ongelmiin ainakaan niin kauan, kuin ihmiset haluavat tehdä töitä merkittävästi nollasta poikkeavan määrän ja ihmiset eivät koe erilaisia harrasteita työnteoksi. Hetkeksi leppoistaminen tieysti helpottaa, mutta töiden vähentäminen puoleen ei nykyisellä tuottavuuden kasvulla tarkoita kuin parin hassun vuosikymmenen talouskasvun pysäyttämistä ennen kuin sitä taas tarvitaan työpaikkojen luomiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Henri Weijo kirjoitti 8.8.2011 kello 17:19

    Leppoistamisesta yleensä. Oikeastaan teollistumisen alusta lähtien ja ennen kaikkea koko 1900-luku on ollut läntisessä maailmassa tietyllä tapaa leppoistamisen aikaa kun työaikoja on lyhennetty jatkuvasti kohti tuota 40 tuntia viikossa. Harva edes nykyään muistaa, että koko Suomessa päästiin 40 tuntiin ja viispäiväiseen viikkoon niinkin myöhään kuin vuodesta 1970 alkaen. Sitä ennen lauantai oli monella työpäivä. Tämä leppoistamisen prosessi on ollut kansantalouden kannalta erittäin edullinen, koska jos 8 tuntia menee päivästä nukkumiseen niin loppuaika menee joko työhön tai vapaa-aikaan, jonka aikana kulutus tapahtuu. Työn vähentäminen lisäsi vapaa-aikaa ja sitä kautta kulutusta. Varsinkin Yhdysvalloissa tämä yhteys ja sen järkevyys nähtiin aikaisin (Henry Ford etunenässä näytti esimerkilllään mallia, hän halusi että omilla työntekijöillä olisi aikaa ja rahallista kykyä ajaa autoa): omista tehdastyöläisistä on järkevää “kasvattaa” kuluttajia, joilla rahat menisi muuhunkin kuin asumiseen ja ruokaan.

    Onkin siis hyvinkin aiheellista kysyä, onko maailma muka niin valmis, että emme voisi vähän muokata työn ehtoja lisää? Lisääntynyt silpputyö ja epävarmuus ovat jo selkeitä ongelmia, joille pitäisi keksiä jotain. Perustulo olisi yksi hyvä lääke, mutta myös työaikojen joustamisen helpottaminen olisi hyvin todennäköinen toinen. Ja kuka tietää, lisääntynyt vapaa-aika voi luoda uutta kysyntää kun uudenlaiset harrasteet ja palvelut muuttuu mahdollisiksi lisääntyneen vapaa-ajan myötä.

    Joku ylempänä väitti tällaisen leppoistamisen olevan yhteiskunnan resurssien vajaakäyttöä, mutta yhteiskunnan kannalta on paljon pahempaa vajaakäyttöä se, että osa tekee keskiarvolta 40 tuntia viikossa töitä samaan aikaan kuin sadattuhannet on työttömänä kuin että tehtäisiin keskiarvolta 35 tuntia töitä ja vastaavasti vähemmän ihmisiä olisi työttömänä.

    Ja sivuhuomiona, välillä tuntuu, että joidenkin negatiiviset käsitykset leppoistamisesta kumpuaa jostain refleksiivisestä reaktiosta, koska “työn leppoistaminen” tuntuu sotivan jollain tavalla suomalaiseen vahvasti luteriliaiseen Suo-kuokka-ja-Jussi ideaan työstä. Töistä pitää puhua kärsimyksenä ja velvollisuutena josta karataan ansaitulle kesälomalle tai vetämällä perjantaikännit ja leppoistaminen kai jotenkin sotii tätä mielikuvaa vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. tcrown kirjoitti 8.8.2011 kello 17:35

    Ai niin, ja kolkkoudesta piti vielä kommentoida. Luulisin, että tuolle kolkkoudelle on ihan nimikin pykologipiireissä, kognitiivinen dissonanssi. Niille, jotka eivät jaksa avata wikipediaa, niin kognitiivinen dissonanssi on se välillä hyvinkin epämiellyttävä tuntemus kun joutuu kohtaamaan tosiasioita, jotka ovat ristiriidassa oman ties mihin perustuvan maailmankatsomuksen kanssa. (En usko, että niitä palstan seuraajia, jotka olisivat onnistuneet välttämään yhdenkään oman uskomuksen alas ampumisen on kovin monta. Ainakin minä olen joutunut kalibroimaan näkemyksiäni)

    Uskallan väittää, että kaiken tämän jargonin alla tämän palstan aktiivikirjoittajat ovat oikeasti enemmän huolissaan ja ajatelleet enemmän vähemmistöjen ja syrjittyjen asemaan kuin sen ilmeisesti vähemmän kolkon “Mun mielestä olis siistii jos maailmassa olis kivaa ja ihmisillä hyvä tahto. Ai, niin munkin mielestä.” esittäjillä.

    Tottakai, tiedostan, että tämäkin viesti saanee asteikolla 1-10 kolkkousindeksin arvoksi noin 12.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Saara kirjoitti 8.8.2011 kello 17:36

    Kundit hei (mm. Rogue),

    Vähänkö väsynyttä tuo ivallinen suhtautuminen tunneaspektien tai elämän sosiaalisen ulottuvuuden käsittelyyn. Meillä kaikilla on tunne-elämä (tuleeko yllätyksenä?) ja jokainen elää jonkinlaisessa sosiaalisessa todellisuudessa (toivoakseni). Voitteko jotenkin selventää, millä perusteella nämä eivät ole varsin olennaisesti politiikkaan ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyviä näkökulmia?

    On totta, että noista aiheista on mahdollista kirjoittaa turhanpäiväistä, mitään viestimätöntä saippuasarjatuubaa. Tämä ei tee tarpeettomaksi samojen näkökulmien sisällyttämistä asiakeskusteluun tavalla, joka tuo keskusteluun lisää sisältöä.

    Jos minulta kysytään, tunneasiat ja sosiaalisen todellisuuden kieltävä poliitikko (tai poliitiikkablogin keskustelija) on pää pensaassa elävä haihattelija siinä missä joku talousluvut ja tilastot kieltävä kommarikin. Emme ole robotteja, eikä ihmisen nykyisin tarvitse olla feministi hyväksyäkseen tämän faktana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Elina kirjoitti 8.8.2011 kello 17:41

    Ei ole kohteliasta häipyä kesken ketjun. Vähän kuin häipysi kutsuilta ovet paukkuen ja ikkunat helisten, kun keskustelu ei miellytä. Ei sovi heittää hiirtä nurkkaan tuosta vain.

    Poistuminen pitää toteuttaa niin, ettei vain osallistu seuraaviin puheenaiheisiin. Niinhän se on.

    Joten Saaralle,

    En ole pahastunut mistään sinun sanomisistasi vaan pitänyt sinua erittäin mielenkiintoisena ja rakentavana keskustelukumppanina. Jokin kommenttisi on joskus vain kummastuttanut tietynlaisella intiimiydellään, ei sen enempää.

    Edellinen kommenttini sai pontensa siitä, että Osmo sanoi minulle, että varteenotettavat keskustelijat ovat kaikonneet blogilta. Tästä olin suivaantunut, koska luonnollisesti käsitin, etten kuulu näihin varteenotettaviin.

    Mutta onhan tähän mennessä 34 peukutusta poistumiselleni otettava tosissaan. Ja aikansa nyt kutakin… on se niinkin. Joihinkin ketjuihin olen tuhrannut aikaa tolkuttomasti, kun olen etsinyt dataa argumentointiin jne. Hyväksyn kyllä, että on aika lopettaa.

    Ja ihan ilman nyt mitään martyyrikruunuja olen tätä mieltä. En ole az.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.8.2011 kello 18:17

    Tuo Elinan paljastama huomautus liittyy siihen, miksi en halua enempää paneutua maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin, vaikka ne olisivatkin tärkeitä. Aiheen esille ottaminen muuttaa blogin kuin blogin aseman vessanseinäksi ja karkottaa lukijoita, jotka eivät viihdy tunkion hajussa.

    Moni arvostamani kommentaattori näyttää jättäneen blogin näiden ainakin näiden kirjoitusten ajaksi, eivät nyt sentään kaikki.

    Tarkemmin ottaen tuo ajatustenvaihto liittyi siihen, miksi en halua alkaa selvitellä vihasivustoilla käytetyn solvausterminologian etymologiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. OP kirjoitti 8.8.2011 kello 18:45

    JTS kirjoitti: “Yrittäjä leppoistaa elämäänsä, jatkaa yksinyriitäjänä ja irtisanoo työvoimansa?”

    Tai vaihtoehtoisesti palkkaa yhden uuden työntekijän, jolle delegoi osan hommistaan (ja ehkä siinä samalla joutuu laskemaan omaa palkkaansa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Rogue kirjoitti 8.8.2011 kello 19:46

    Saara, en mä suhtaudu tunneaspektiin ivallisesti muuten ku siinä mielessä, mikä on sen relevanssi vaikka nyt EKP:n rahapolitiikasta tai työn tarjonnan hintajoustosta puhuttaessa.

    Henkilökohtasten kokemusten kautta voi toisinaan havainnollistaa jotain kiinnostavaa ilmiötä, mut useemmin niitä käytetään ajatuksella, et oma kokemus sinänsä toimis näyttönä jonkin yleisemmän ilmiön puolesta tai sellasta vastaan. Sen tyyppiseen argumentointiin törmää jatkuvasti mediassa, työpaikalla, kaveripiirissä yms. Tää blogi on siitä piristävä, et tääl on riittävästi logiikan ja argumentoinnin perusasiat hallitsevia tyyppejä, jotta sellanen hermoja raastava keskustelutyyli ei pääse vallalle.

    Lasken myös sut ja Elinan noi perusasiat hallitseviin tyyppeihin silloin ku teit huvittaa. Joskus valitsette toisin ja silloin voi mopo lähtee vähän käsistä psykoanalyysin, ad hominemin yms. suhteen. Mun mielestä ei pääasias oo lähteny mitenkään överisti, mut jotkut näköjään loukkaantuu(myös te toisillenne ilmeisesti?). Mut ehkä tekin kuitenkin ootte tääl mukana osittain just siks, et tää “kolkkous” on teille virkistävää vaihtelua sen tyyppiselle keskustelulle, mitä ehkä käytte kaveripiirissänne, duunissa tms.?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. pasanen kirjoitti 8.8.2011 kello 20:07

    Täällä on niin paljon viisaita kommentoijia, että joku tyhmäkin mahtunee joukkoon esittämään yhden kysymyksen: miksi markkinat, pörssit tai mitä piruja ne nyt ovatkaan, eivät vain yksinkertaisesti uskoisi asioiden sujuvan hyvin, uskoisivat vain suosiolla kauniisiin valheisiin ja toiveisiin, niin asiathan kai sujuisivat sen jälkeen juuri siihen suuntaan? Miksi ihmeessä ne vain nyt pelkäävät ja ovat epätoivoisia ja vauhkoja ja aiheuttavat siten lisääntyviä ongelmia. “Valhetta valhetta valhetta vain ovat kaikki laulut maan…”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Ville kirjoitti 8.8.2011 kello 20:22

    Seppo S: “Veroparatiisien olemassaolo ja pääomien vapaa siirtyminen estävät korkeat yritysverot.”

    Jos veroparatiisit ovat niin suuri ongelma, että vähän yksi ja toinen valtio on menossa niiden takia konkurssiin, luulisi pian olevan insentiiviä puuttua asiaan niiden valtiollisesta suvereenisuudesta välittämättä. Onhan taloudellisista syistä (liikenneyhteyksien turvaaminen, erinäiset raaka-aineet ym.) ennenkin vallattu maita tai niiden osia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Demari Suomesta kirjoitti 8.8.2011 kello 20:29

    Osmo on oikeassa. Maahanmuuttoa ei kannata käsitellä sen enempää kuin on tarpeen. Olen itsekin mennyt siihen halla-aholaiseen persulankaan, että olen alkanut pitää maahanmuuttoa tärkeämpänä teemana kuin se onkaan. Se on tärkeä teema, mutta keskusteluun löytyy 20 tärkeämpää teemaa. Siispä, keskustellaan maahanmuutosta silloin tällöin, mutta pidetään areena pääasiassa tärkeämpien kysymysten käsittelylle avoinna.

    Ei kannata tuhlata kaikkea ruutia epäolennaisuuksiin. Halla-aholainen sakki ei lopeta sanavääntelyään, vaikka puhuisimme maahanmuutosta sata vuotta. He ovat mielipiteensä valinneet ja jauhavat niitä hamaan tappiin. Olemme antaneet heidän liian kauan hallita keskustelua. Siirrytään eteenpäin, koko kansakunta, ja jätetään Halla-aho kumppaneineen länkyttämään paikoilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. nina lehto kirjoitti 8.8.2011 kello 21:35

    Miksi ihmeessä Elina on saanut noin paljon puoltoääniä poistumiseen?

    Olen aina pitänyt ihan parhaimpina kirjoittajina täällä.

    Kateus? Éi voi kiikastaa ainakaan kirjoitustaidosta ja hyvistä näkökulmista.

    Éi hyvää päivää nyt tälle blogille muutenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Liian vanha kirjoitti 8.8.2011 kello 22:12

    “Se, että yritykset käy kauppaa keskenään ei tarkoita, että kauppa olis niiden säätelemää vastakohtana vapaalle kaupalle.”

    Sotket erilliset yritykset ja konsernien sisäisen kaupan.

    Yritysten sisäinen kauppa on tarkoin säänneltyä. Ei konsernissa eri yksiköt voi huseerata miten vain vaan johdon hyväksymien pelisääntöjen mukaan

    Yli puolet maailmankaupasta on juuri tuota yritysten sisäistä kaupankäyntiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Liian vanha kirjoitti 8.8.2011 kello 22:24

    “Mitä enemmän valtio verottaa, sitä vähemmän on yksityistä kulutusta ja sitä enemmän julkista kulutusta. Piste.”

    Ei se valtio niitä rahoja polta vaan pistää kiertoon, joka taas realisoituu yksityiseen kulutukseen.

    Suomen julkinen kulutus on vain n 25 % bkt:ta

    (Lähde EK http://www.hpl.fi/www/fi/talous/tietoa_Suomen_taloudesta/kulutus.php)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Rogue kirjoitti 8.8.2011 kello 22:30

    Ville:

    Jos veroparatiisit ovat niin suuri ongelma, että vähän yksi ja toinen valtio on menossa niiden takia konkurssiin, luulisi pian olevan insentiiviä puuttua asiaan niiden valtiollisesta suvereenisuudesta välittämättä

    Jos ne oikeesti muodostuis noin suureks ongelmaks, kannattais ehkä mieluummin miettii et onks siin omas systeemis jotain vikaa ku lähtee lähtee riehumaan ympäriinsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Artturi B kirjoitti 8.8.2011 kello 22:38

    Rogue:

    Mut jos sul ja Karil on valtaa estää(jollain kokonaishyötyä laskevalla toimenpiteellä) mua tulemasta markkinoille, voitaneen puhua jonkinlaisesta markkinoiden säätelystä, vaik teiän keskinäinen kauppa oliskin vapaata?

    Just näin. Yrityksillä noin yleensä ei oo tällaisia keinoja, ku ne ei yleensä voi käyttää väkivaltaa. Mut vaikka mafia vois olla esimerkki ei-valtiollisesta instanssista, joka säätelee kauppaa.

    Ehkä tarkotetaan joo, mut toisaalta onks sil enää väliä kuka suhmuroi jos suhmuroijat on riittävän isoja?

    Ei sillä koolla oo välii, vaan sillä suhmuroinnilla ja niillä keinoilla joita siihen käytetään. Noin yleensä yritykset yrittää maksimoida omistajiensa omaisuutta ja sikäli mikäli jos niillä yritykest vaan käy kauppaa niiden kanssa jotka tahtoo käydä kauppaa niiden kanssa, niin se kauppa on vapaata. Jos ne taas toimii niinku mafia tai saa poliitikoilta suojelua, niin sit ne ei käy vapaata kauppaa.

    Henri Weijo:

    yhteiskunnan kannalta on paljon pahempaa vajaakäyttöä se, että osa tekee keskiarvolta 40 tuntia viikossa töitä samaan aikaan kuin sadattuhannet on työttömänä kuin että tehtäisiin keskiarvolta 35 tuntia töitä ja vastaavasti vähemmän ihmisiä olisi työttömänä.

    Ei se ihan näin yksinkertaista oo. Voi olla, että ne jotka tekee paljon töitä kärsii vähiten työn teosta + nauttii vähiten vapaa-ajasta + nauttii eniten materiaalisesta hyvinvoinnista + on tuottavampia.

    Elina: haters gon hate. Mun mielestä sussa on churhchilmäistä meininkiä.

    You have enemies? Good. That means you’ve stood up for something, sometime in your life.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Rogue kirjoitti 8.8.2011 kello 22:47

    Pasanen:

    miksi markkinat, pörssit tai mitä piruja ne nyt ovatkaan, eivät vain yksinkertaisesti uskoisi asioiden sujuvan hyvin, uskoisivat vain suosiolla kauniisiin valheisiin ja toiveisiin, niin asiathan kai sujuisivat sen jälkeen juuri siihen suuntaan?

    Joo siis saadaanhan tolleen hyviä kuplia ja erilaisia pyramidihuijauksia aikaseks. Pitää vaan sit ite muistaa ottaa rahat ajoissa ulos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Artturi B kirjoitti 8.8.2011 kello 23:51

    liian vanha:

    Sotket erilliset yritykset ja konsernien sisäisen kaupan.

    heh… tuskin nyt sentään. Jos konsernit käy kauppaa sisällään, niin ei se oo mitään säädeltyä kauppaa yhtään sen enempää kuin jos sinä välillä päätät tehdä töitä ja välillä pidät huilia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Liian vanha kirjoitti 9.8.2011 kello 0:46

    “Mut vaikka mafia vois olla esimerkki ei-valtiollisesta instanssista, joka säätelee kauppaa.”

    Suuret yritykset voivat esim kilpailuttaa ja kiristää valtioita esim Nokia uhkasi häipyä Suomesa aellei valtio osallistu Nokian sisäisen kapinan tuhoamiseen.
    Tyypillistäkiristystä on, että suuryritykset vaativat 10-50 % tukia investoinneilleen , jotta ne suostuvat sijoittamaan yrityksen yksiköitä alueelle.
    Nuo tuet vääristävät kilpailua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Liian vanha kirjoitti 9.8.2011 kello 7:37

    Maailmankaupassa kaupaa eivät käy keskenään Artturi ja Kari vaan parhaassakin tapauksessa Artturi itsensä kanssa.

    Mutta sekään ei ole todennäköistä vaan kaupaa käy yritys A sisällään, eikä yritys A:n omistajista ole mitään tietoa eli emme tiedä kuka ohjaa maailmankauppaa

    Esom viime toukokuun yhtiökokouksessa Nordean edustajalla oli valtakirjan avulla käytössään 52,5 prosenttia kaikista yhtiökokouksen äänistä, eli yhteensä 808 miljoonaa ääntä.

    Hän ei itse omista tuota määrää, ei myöskään Nordea vaan tuntemattomat tahot.
    Nokian johto on vain joukko palkollisia, eivät he juridisesti ole omsitajia ja omistajiakin he ovat niin pienellä määrällä, ettei sillä ole merkitystä omistajaohjauksen päätöksentekoon

    Jos toimintaan ei liittyisi jotain epärehellistä niin miksi omistajuus pitäisi salata ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Rogue kirjoitti 9.8.2011 kello 10:40

    Artturi:

    Yrityksillä noin yleensä ei oo tällaisia keinoja, ku ne ei yleensä voi käyttää väkivaltaa. Mut vaikka mafia vois olla esimerkki ei-valtiollisesta instanssista, joka säätelee kauppaa

    No kai sitä ilman väkivaltaa tai lain rikkomistakin voi säädellä markkinoita, jos on esim. monopolivoimaa tai riittävän iso, jotta pystyy tappamaan kilpailijat toimimalla väliaikasesti tappiolla jollain sektorilla? Kaikki tällanen ei välttämättä oo kovin avointa/näkyvää, mut kyl mä betsaisin sen puolesta, et sitä esiintyy suht paljon.

    Tietty on vähän makuasia, et laskeeks ton tyyppisen suhmuroinnin säätelyks vai markkinoiden ominaisuudeks, mut ainakin täydellisten markkinoiden ideaalista siin ollaan suht kaukana.

    Ei sillä koolla oo välii, vaan sillä suhmuroinnilla ja niillä keinoilla joita siihen käytetään

    Joo koolla ei oo väliä teoreettises mallissa, jossa myöskään markkinoiden itsensä koko ei oo mitenkään rajotettu. Mut kun käytännössä se on hyvinkin rajotettu ja kasvamalla tarpeeks suhteessa markkinoiden kokoon yritys pystyy saamaan sellasta valtaa, jota sillä ei olis täydellisillä markkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Artturi B kirjoitti 9.8.2011 kello 16:15

    Rogue:

    No kai sitä ilman väkivaltaa tai lain rikkomistakin voi säädellä markkinoita, jos on esim. monopolivoimaa tai riittävän iso, jotta pystyy tappamaan kilpailijat toimimalla väliaikasesti tappiolla jollain sektorilla?

    No riippuu varmaan mitä sä tarkoitat sääntelyllä. Noin yleensä yritys ei pysty estämään muita käymästä keskenään kauppaa. Se, että yritys pystyy käymään itse kauppaa sopimillaan ehdoilla ei oo sääntelyä ja on täysin absurdia väittää, että se olis.

    Tai se olis suunnilleen sama asia, ku sanos, että koska mä säätelen omaa käyttäytymistäni, niin se on todiste sen puolesta, että mun käyttäyminen on säänneltyä, eli se ei oo vapaata, eli valtion pitää säännellä sitä, koska julkinen sääntely on parempaa kuin yksityinen.

    jotta pystyy tappamaan kilpailijat toimimalla väliaikasesti tappiolla jollain sektorilla?

    Tää ei oo sääntelyä.

    mut ainakin täydellisten markkinoiden ideaalista siin ollaan suht kaukana.

    Joo niin ollaan. Kuluttajat saa vielä paremman diilin ku täydellisillä markkinoilla!

    Mut kun käytännössä se on hyvinkin rajotettu ja kasvamalla tarpeeks suhteessa markkinoiden kokoon yritys pystyy saamaan sellasta valtaa, jota sillä ei olis täydellisillä markkinoilla.

    Aivan, mutta tällä nyt ei oo mitään tekemistä sääntelyn kanssa? (Paitsi, jos yritys saa korruptoitua poliitikot ja tietysti mitä isompi yritys sitä enemmän voi käyttää resursseja poliitikkojen korruptointiin.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Saara kirjoitti 9.8.2011 kello 18:05

    Rogue:

    Saara, en mä suhtaudu tunneaspektiin ivallisesti muuten ku siinä mielessä, mikä on sen relevanssi vaikka nyt EKP:n rahapolitiikasta tai työn tarjonnan hintajoustosta puhuttaessa.

    Sijoittajien luottamuksesta, markkinoiden hermostuneisuudesta, Applen osakkeen yliarvostamisesta jne. puhuttaessa puhutaan olennaisesti (myös) tunteista tai siitä, miten tunteet vaikuttavat tosiasioihin. Maailman analyyttisinkaan ihminen (jos rajataan selvät psykopaatit tarkastelun ulkopuolelle) ei ole riippumaton omista tunteistaan.

    Tää blogi on siitä piristävä, et tääl on riittävästi logiikan ja argumentoinnin perusasiat hallitsevia tyyppejä, jotta sellanen hermoja raastava keskustelutyyli ei pääse vallalle.

    Niinpä.

    Lasken myös sut ja Elinan noi perusasiat hallitseviin tyyppeihin silloin ku teit huvittaa. Joskus valitsette toisin ja silloin voi mopo lähtee vähän käsistä psykoanalyysin, ad hominemin yms. suhteen. Mun mielestä ei pääasias oo lähteny mitenkään överisti, mut jotkut näköjään loukkaantuu(myös te toisillenne ilmeisesti?).

    Mut ehkä tekin kuitenkin ootte tääl mukana osittain just siks, et tää “kolkkous” on teille virkistävää vaihtelua sen tyyppiselle keskustelulle, mitä ehkä käytte kaveripiirissänne, duunissa tms.?

    Mitähän tähänkin nyt oikein sanoisi, muuta kuin että hankalia nämä nettianalyysit. En koe tätä sen osuvammaksi kuin aiemman ketjun kissatappeluheittoasi. 😉

    Tarkennettakoon tässä, että itselleni ei ole tullut Osmosta mitenkään kolkko mielikuva, päin vastoin. Ajattelen, että Osmo on empaattinen tavalla, jonka Suomen Amnestyn tuore ihmisoikeustyön johtaja Päivi Mattila määritteli hiljattain Radio Helsingin haastattelussa: että samastuu toisten ihmisten tilanteeseen, mutta ei niin kokonaisvaltaisesti että sokeutuu eikä pysty enää hahmottamaan, miten heitä voisi tehokkaimmin auttaa. Kolkkoutta minulle edustaa osa blogin keskustelijoista (onneksi vastapainoakin löytyy riittävästi). Mutta koko yhteiskuntamme on mielestäni juuri tähän tapaan kolkko, joten sitä en kyllä ole tullut tältä blogilta hakemaan!

    Typeryyttä vastaan saatan kommentoida välillä kirpeästikin (ei pidä sekoittaa loukkaantumiseen), ja haitallisimpia typeryyden lajeja salakavaluutensa vuoksi on mielestäni loogis-matemaattisen älykkyyslajin yliarvostaminen esim. tunneälyn, intuition ja merkitysten ymmärtämisen kustannuksella. Palaamme siis takaisin alkuun, tunneaspektin vähättelyyn ja siitä kiinnostuneiden ivaamiseen. Sellaista en suosittele kenellekään, jos nyt ei varta vasten halua antaa itsestään typerää vaikutelmaa.

    (Kaveripiiristäni vielä sen verran, että kuten ehkä ylläolevasta voi päätellä, kiinnostun harvoin ihmisistä, jotka keskittyvät vain ilmiöiden tunnepuoleen tai sitten vain niiden analyyttiseen puoleen.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Saara kirjoitti 9.8.2011 kello 18:06

    Elina, tule takaisin joku päivä. <3

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Rogue kirjoitti 9.8.2011 kello 20:21

    Artturi:

    No riippuu varmaan mitä sä tarkoitat sääntelyllä. Noin yleensä yritys ei pysty estämään muita käymästä keskenään kauppaa. Se, että yritys pystyy käymään itse kauppaa sopimillaan ehdoilla ei oo sääntelyä ja on täysin absurdia väittää, että se olis

    Selitin aika huonosti mitä tarkotin. Ehkä “säätely” ei tosiaan oo oikee sana kuvaamaan sitä mitä meinasin, koska säätelyllä on sen verran vakiintunu merkitys valtion harrastamana kontrollointina.

    Mut siis pointti oli, et on tilanteita, joissa yritys on syystä tai toisesta päässy asemaan, jossa se voi yhtä lailla ku valtiot haitata markkinoiden tehokasta toimintaa. Tai ei ehkä “yhtä lailla”, mut omalla tavallaan kuitenkin. Se et ne voi niin menetellä, johtuu markkinoiden rajotetusta luonteesta(ja tietty siitä valtioiden suhmuroinnista). Jos markkinaympäristö luonnonvaroineen, työvoimineen ja pääomineen olis riittävän iso suhteessa yritysten kokoon, ei ongelmia olis. Mut kun se ei ole.

    Joo niin ollaan. Kuluttajat saa vielä paremman diilin ku täydellisillä markkinoilla!

    Tätä en oikeen tajunnu. Siis joo, tappiolla toimiminen kilpailijoiden tappamiseks ei tosiaan oo “sääntelyä” perinteisessä mielessä. Mut miten kuluttajat saa paremman diilin siinä, et joku riittävän iso semimonopolifirma myy niille kamaa hetkellisesti vähän halvemmalla ku niiden kannattais, jos ne sillä pystyy estämään kilpailun ja sitä kautta uudet potentiaaliset uudet ideat ja ehkä keskipitkäl aikavälillä myös halvemmat hinnat? Tietty useimmissa tapauksissa ongelmaa ei oo, koska firmat ei pidemmän päälle tollaseen pysty, mut toisinaan ehkä pystyy just siks ku markkinat on rajotetut siinä mielessä ku edellä selitin.

    Aivan, mutta tällä nyt ei oo mitään tekemistä sääntelyn kanssa? (Paitsi, jos yritys saa korruptoitua poliitikot ja tietysti mitä isompi yritys sitä enemmän voi käyttää resursseja poliitikkojen korruptointiin.)

    Sä nyt vähän takerrut tohon sääntelyn perinteiseen merkitykseen. Se mun alkuperänen kommentti oli tarkotettu vaan korostamaan, et “vapaa kauppa” ei oo automaattisesti tehokasta vaan siks, et valtiot pitää näennäisesti näppinsä erossa siitä. Tehottomuutta voi teoriassa aiheuttaa myös riittävän isot firmat, vaik useemmin ne varmaan aiheuttaakin tehokkuutta. Ja se et näin on, ei oo mikään markkinoiden välttämätön ominaisuus, vaan firmojen suhmuroinnin mahdollistuminen liittyy pitkälti markkinoiden epätäydellisyyteen. Ja toisaalta tietty siihen, et valtiot on olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Rogue kirjoitti 9.8.2011 kello 20:39

    Saara:

    Sijoittajien luottamuksesta, markkinoiden hermostuneisuudesta, Applen osakkeen yliarvostamisesta jne. puhuttaessa puhutaan olennaisesti (myös) tunteista tai siitä, miten tunteet vaikuttavat tosiasioihin. Maailman analyyttisinkaan ihminen (jos rajataan selvät psykopaatit tarkastelun ulkopuolelle) ei ole riippumaton omista tunteistaan

    No en mä silti varsinaisesti nää, miten esim. omista tunteista avautuminen täällä olis relevanttia, jos ideana olis tarkastella noita sun kuvaamia ilmiöitä. Omista tunteista avautuminen ja spekuloiminen sillä, onks osakkeiden arvostuksissa mahollisesti jotain hermostuneisuutta tai muuta tunne-elementtiä mukana on kaks eri asiaa. Mä oon esim. hieman hermostunu kun mun vaatimattomasta osakesalkusta on hetkessä sulanu 30 %, mut sen hermostuneisuuden tunteen vatvomisen sijaan must on relevantimpaa keskustella siitä, mistä se sulaminen johtuu ja mikä olis potimaalinen muuvi täs tilanteessa.

    haitallisimpia typeryyden lajeja salakavaluutensa vuoksi on mielestäni loogis-matemaattisen älykkyyslajin yliarvostaminen esim. tunneälyn, intuition ja merkitysten ymmärtämisen kustannuksella

    En mä usko et tunneälyä aliarvostetaan sikäli kun sitä havaitaan. Sen mittaaminen on vaan paljon vaikeempaa ku loogis-matemaattisuuden. Itse asias väitän et perusduuneissa pärjää paljon paremmin tunneälykkäällä, sosiaalisessa ja intuitiivisella ominaisuusprofiililla ku loogis-matemaattisella asperger-profiililla. Tunneälyllä/sosiaalisella silmällä vaan on teknisluonteisissa nettikeskusteluissa aika pieni rooli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Artturi kirjoitti 10.8.2011 kello 6:53

    Rogue: joo siis me voidaan kuvitella maailma, missä resurssit jakautus tehokkaammin kuin vapailla markkinoilla. Siitä ei voi päätellä, että vapaa kauppa ei olis vapaata, koska vapaa kauppa ei oo sama asia kuin täydelliset markkinat tai tehokkuusmaksimi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Rogue kirjoitti 10.8.2011 kello 11:38

    Artturi:

    joo siis me voidaan kuvitella maailma, missä resurssit jakautus tehokkaammin kuin vapailla markkinoilla

    Niin tai sit me voidaan kuvitella ääretön määrä maailmoja, joissa kaikissa on teknisesti vapaat markkinat, mut toisissa resurssit jakautuu tehokkaammin ku toisissa, johtuen markkinaympäristön muista ominaisuuksista.

    Oot ihan oikeessa siinä, et sellasta kauppaa kutsutaan yleensä vapaaks, jota mikään ylimääränen taho ei aktiivisesti säätele. Sitä en yrittäny kiistää. Pointti oli lähinnä, et luonnostaan rajotetun kokosella markkinalla riittävän iso yritys voi tavallaan “säädellä” sitä, millaset ne markkinat on(ts. kuinka monta osapuolta sinne pääsee mukaan, kenellä on pääsy resursseihin yms.). Tää voi joskus olla tehokasta, joskus ei. Mut koska tehokkuusnäkökulma on yleensä vahvasti läsnä vapaakaupasta puhuttaessa, halusin tuoda tän esille.

    Mut joo, saatto mennä vähän ohi siitä sun alkuperäsestä pointista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Saara kirjoitti 10.8.2011 kello 12:57

    Rogue:

    No en mä silti varsinaisesti nää, miten esim. omista tunteista avautuminen täällä olis relevanttia…

    Emme keskustelleet omista tunteista avautumisesta, vaan tunneaspektin ja sosiaalisen aspektin huomioimisesta poliittisessa keskustelussa yleensä (käy vaikka uudelleen katsomassa se letkautuksesi, johon tartuin).

    Joskus keskustelu kyllä ajautuu myös yksittäisen keskustelijan tunnejuttujen pohdiskeluun ihan siksi, että siltä pohjalta on helpompaa havaita keskustelijan bias, jollaisia meillä kaikilla on. Jos jokainen havaitsisi omansa selkeästi, objektiivinen keskustelu olisi uskomattoman paljon helpompaa.

    Tunneälyllä/sosiaalisella silmällä vaan on teknisluonteisissa nettikeskusteluissa aika pieni rooli.

    Koen, että sanomani ei oikein ota juurtuakseen. Teknisluonteinenkin keskustelu tapahtuu ihmisten välillä. Ihmisten, jotka ovat tuntevia olentoja.

    Jos joku ajattelee voivansa keskustella puhtaan teknisluonteisesti, hän ei vain ole huomannut miten hänen ihmisyytensä vaikuttaa asiaan. Voisin mainita pari esimerkkiä tällaisista keskustelijoista, mutta jospa nyt kuitenkin yritän pidättäytyä menemästä henkilökohtaisuuksiin, ja pitäydyn julkisuuden henkilössä. Voin kuvitella, että esim. Anders Breivik näkee itsensä puhtaan loogisena toimijana, ja säälii tunteidensa vietävinä olevia muita ihmisiä. Tosiasiassa hänellä lienee tunne-elämä, jolla on ollut varsin merkityksellinen osa siinä kehityksessä, jonka päätepisteeseen nyt on tultu. Se, ettei hän itse tunnista eikä täten kykene käsittelemään näitä tunteitaan, on tehnyt hänestä paljon vaarallisemman kuin hän muuten olisi. Väärässäolija on vaarallisin silloin, kun hän kuvittelee olevansa ehdottoman oikeassa ja näkevänsä todellisuuden muista ihmisistä poiketen objektiivisesti.

    Tästä syystä tunneasioilla on ihan relevantti rooli missä tahansa poliittisessa keskustelussa. Se ei mitenkään vähennä numerodatan ja tieteellisten tutkimustulosten käsittelymahdollisuuksia – päin vastoin, tunneaspektin ymmärtäminen auttaa ymmärtämään, milloin ja millä tavoin esim. tilastotieto hyödyttää meitä ja millä tavalla sitä voi käyttää väärin. Höpöhöpösosiaalisuus (juoruilu, sosiaalinen statuskilpailu jne.) on sitten asia erikseen. Toivottavasti on selvää, että emme nyt puhu siitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Rogue kirjoitti 10.8.2011 kello 15:26

    Saara:

    siltä pohjalta on helpompaa havaita keskustelijan bias, jollaisia meillä kaikilla on. Jos jokainen havaitsisi omansa selkeästi, objektiivinen keskustelu olisi uskomattoman paljon helpompaa

    Jatketaan nyt vähän metaa viel, kun täs ketjus ei varmaan enää häiritse ketään.

    Mut tääl netissä kun väitellään vaan väittelemisen ilosta ei oo oikeestaan keskustelujen kannalta erityisen ongelmallista, et jengillä on biaksia. Sitähän voi huvikseen vaikka valita mielivaltasen biaksen ja puolustaa sitä tappiin asti ja kattoa kaatuuko omat argumentit vai ei. Sellanen voi olla tosi hedelmällistäkin, niin kauan ku on esittämiensä tietojen suhteen rehellinen eikä esim. vedä hatusta keksittyjä tilastoja tms. Tieto biaksista on oleellista lähinnä silloin, ku päätetään muita koskevista asioista tai kun pitäis arvioida, et missä määrin jonkun auktoriteetin väitteisiin kannattaa uskoa tuntematta faktoja. Mut tääl kun ollaan tasa-arvosina keskustelijoina eikä päätetä muiden asioista(paitsi Osmo ja ehkä jokunen muu poliitikko joka osallistuu), voidaan vaan keskittyä punnitsemaan esitettyjen argumenttien pätevyyttä.

    Kyllähän ihmisyys vaikuttaa kaikkeen joo, tota olis vähän vaikee kieltääkään. En luultavasti oo hirveen eri mieltä tosta muusta mitä sanot. Ehkä puhuttiin vähän toistemme ohi. Mun alkuperänen pointtihan oli lähinnä se, et en pidä omien tunteiden/kokemusten vatvomista kovin relevanttina useimpien aiheiden suhteen, joista täällä väännetään. Pointti ei ollu, ettei tunteet vaikuttais jengin toimintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Saara kirjoitti 10.8.2011 kello 18:11

    Rogue,

    Hyvä pointti tuo netin tarjoama mahdollisuus valita vapaammin erilaisia rooleja.

    Kaikki eivät tosin osaa luopua roolistaan ajoissa; olen ollut todistamassa keskustelua jossa tällaista lähinnä oman huvin vuoksi valittua näkökulmaa juututtiin puolustamaan naurettavuuksiin asti. Kyseessä oli mielipidevaikuttajana pidetty tyyppi, ja tämä onkin ainoa mieleeni tuleva huono puoli noissa roolileikeissä. Kaikki nettiä selaavat ihmiset eivät muodosta mielipiteitään itse, vaan omaksuvat suht. kritiikittä hyvänä tyyppinä pitämänsä johtohahmon näkemyksen. Argumenteista ja keskustelun lopputuloksesta välittämättä. Usein onnistunut dramaturgia tämän johtohahmon puolelta riittää.

    Tunnistan myös roolien omaksumisen hyödyt silloin kun henkilö on riittävässä määrin perillä motiiveistaan, ettei mopo pääse lähtemään käsistä. Tämä blogi on varmasti juuri siksi niin mielenkiintoinen, että kommentoijista löytyy niin paljon erilaisia ja eri tavoilla ajattelevia ihmisiä – rooleissa tai ei. Diversiteetti on ainakin itselleni tärkein yksittäinen kiinnostusta luova tekijä. Siihen pystyy vain äärimmäisen harva blogi/keskustelufoorumi, joten siitä Osmolle ja keskustelijoille pisteitä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. jeesjees kirjoitti 12.8.2011 kello 20:26


    Eivät palkat ole ratkaiseva tekijä. Kiinan kilpailuetu menetetään huonolla tuottavuudeella ja korruptiolla esim kun Salcomp muutti Kiinaan niin kustannukset nousivat n 5 %.

    Ei kilpailukyvyssäkään mitään vikaa ole jos tuottavuus on kunnossa. Suomalainen tuottavuus on kehittynyt sen verran hyvin, että kilpailukyvyssä ei ole tapahtunut negatiivista kehitystä.
    Vientiteollisuudessa tuottavuus on maailman huippua, mutta kun lasketaan mukaan kotimarkkina tuotanto niin olemme vain keskitasoa

    Maailmasta löytyy helpompiakin vaihtoehtoja kuin Kiina (miksi kansainvälisesti toimivien yritysten tulisi siirtyä Kiinaan?) Suomen kilpailukyky ei oikein tunnu pärjäävän kansainvälisillä markkinoilla, eivätkä yritykset oikein mielellään edes tulouta rahojaan Suomeen (vrt. esim. Finnair). Uusille aktiivisille ihmisille on niin hyviä vaihtoehtoja, että alkaa olla jo kiire.

    Nykypolitiikalla nuoren yrityksen on todella hankalaa edes palkata uusia työntekijöitä. Siinä on käsittämättömän suuri riski taloudellisen volatiliteetin takia. Osmo esittää myöhemmässä kirjoituksessaan perustulon käyttöönottoa, mikä voisi helpottaa nuorten yritysten kasvua ja lisätä työllistymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Krister kirjoitti 18.8.2011 kello 0:00

    Ilman Elinan kommentteja tämä on paljon ikävämpi seurata. Ne toivat aina jonkin inhimillisen sävyn keskusteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus