Vaara ohi – Putkoseen voi aina luottaa

14.8.2010 · Aihe: _ 

Poliittisissa piireissä on olut huolissaan perussuomalaisten mahdollisesta vaalivoitosta. Vaara ohi!

Matti Putkonen, joka Metalliliiton energialobbarina lobbasi ydinvoiman nurin vuonna 2003 lähtee nyt tuhoamaan perussuomalaisten vaalimenestystä. Putkoseen jos kehen voi luottaa.

Kommentit

90 Vastausta artikkeliin “Vaara ohi – Putkoseen voi aina luottaa”

  1. Nahkuri kirjoitti 14.8.2010 kello 15:02

    Ai että Osmoa harmittaa näin paljon. Ei se muuten irvailisi ellei se olisi niin huolissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Raimo K kirjoitti 14.8.2010 kello 16:04

    Osmo: “lobbasi ydinvoiman nurin”?
    Niinkö? Hän ainakin lobbasi ankarasti ydinvoiman puolesta.
    Ja voiko siihen luottaa, että menee PerSuihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppo S kirjoitti 14.8.2010 kello 16:29

    Mitä enemmän Putkosta ja muita persuja haukutaan ivallisesti maan alle, sitä suurempi on persujen voitto seuraavissa vaaleissa.

    Ja sitä suurempi osa kansasta inhoaa sydämensä pohjasta poliittisten piirien ylimielistä eliittijoukkoa, josta melkoinen osa (onneksi ei vihreät) ryvettyi pahasti vaalirahasotkussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Autisti kirjoitti 14.8.2010 kello 18:41

    ?. Tämä on jotain Krisse-showsta kopioitua kaupunkilaishuumoria, joka ei ulkopuolisille aukea. Outoa. Vähän sama kuin: Osmo Soininvaara kannattaa kaikkien huumeiden laillistamista, jota hän yritti jo ollessaan ministerinä vuonna 2005.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Maakuntakentät kunniaan kirjoitti 14.8.2010 kello 18:41

    Kun Afrikasta on kustannettu lentoja Suomeen, niin eikös noita lentoja voisi ohjata Somaliasta suoraan Poriin ja Seinäjoelle, näin kentät pelastuisivat ja kulttuuri rikastuisi ja kustannuksista ei tarvitsisi välittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Veikko Luomi kirjoitti 14.8.2010 kello 19:51

    Tervehdys!

    Pieni – ehkä pihlajanmarjoilta maistuva – ironia lienee aina paikallaan.

    Mutta:

    Martti Putkonen edustanee sitä joukkoa niin demareista kuin nukkuvistakin, jotka tekevät työtä, pitävät kansantaloudesta huolta, maksavat veroja jne.

    Samat ihmiset ajavat Toyota Avensiksella mökilleen ja käyvät lentäen etelän lomilla.

    Heidän maailmassaan elanto syntyy, kun aura kyntää maata, sorvi tekee aihiosta valmista, ydinvoimala synnyttää sähköä ja puusta tulee sellun kautta paperia.

    Tuulentupavihreys, monikulttuuriystävyys, kävelykatuhörhötys ynnä muut nykypoliittisten suuntausten yhteiset asiat ovat vieraita.

    Kovin loukkaavalta varmaan tuntuu, että nämä yhteiskunnan tukipilarit syyllistetään milloin kulutusjuhlasta, milloin ilmastonmuutoksesta.

    SDP – sen enempää kuin mikään muukaan puolue perussuomalaisten demagogisia fraktioita lukuunottamatta – ei edusta näiden perusduunarien ajatuksia.

    Martti Putkonen saattaa hyvinkin nostaa perussuomalaisten kannatusta, olivatpa alkusyksyn pihlajanmarjat minkä makuisia tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Iskä kirjoitti 14.8.2010 kello 20:06

    Heh, pelkääkö Osmo PerSujen saavan ilman Putkosta jopa kakkosella alkavan kannatusprosentin ja Putkosen kanssa ehkä sitten vaan 15% 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. pekka kirjoitti 14.8.2010 kello 20:56

    Nyt kyllä luulen, että Osmo veikkaat väärin.
    Putkonen on juuri oikea henkilö vakuuttamaan demareiden Urpilaisen uuteen punaviherhöttöön pettyneet perusduunarit vaihtamaan perussuomalaisten kannattajiksi.

    Kun useimmat vanhat puolueet (kok, sd, vihr, rkp) yrittävät olla niin vihreitä, niin vihreitä (ja samalla tuhota teollisuuden toimintaedellytykset täällä) ja yltiöliberaaleja, ei ole ollenkaan ihme, että perussuomalaisilla on ilmiselvä mahdollisuus saada merkittävä osa demareiden SAK-laisesta kannattajakunnasta itselleen. Sen joukon Putkonen tuntee varmasti paremmin kuin hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. jouni lundqvist kirjoitti 14.8.2010 kello 20:57

    Vuonna 1970 SMP sai eduskuntaan 18 kansanedustajaa. Veikko Vennamo villitisi unohdetun kansan. Vaaliyön televisiotunnelmissa puoluesihteeri Eino Poutiainen ilmoitti olevansa jyrkästi erimieltä teeveen vaalirognoosin kanssa. Hänellä oli puhelin ja kirjanpito klubiaskin kannessa. Eino oli oikeassa. Olen aika varma, että Timo Soini on nyt oikeassa. Häviäjiä ovat kepu ja sdp.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jakke Vaahtera kirjoitti 14.8.2010 kello 21:40

    Tämä taisi olla ns. tuskan parahdus ja enää ei kannata rypistää. En löisi vetoa sen puolesta, että Osmo ei pyörtäisi päätöstään olla asettumatta kansanedustajaehdokkaaksi Helsingissä ja edes jotain voitaisiin pelastaa Sinnemäki-katastrofin jäljiltä. Vihreältä sisäpiiristöön kuuluvalta kuulin huhun, että lobbaus Osmon suuntaan käy todella voimakkaana. Kyseessä on tietenkin huhu, mutta ehkä siinä on jotain perää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Alkutuottaja kirjoitti 14.8.2010 kello 22:26

    Onko “Soinin vaara” Putkonen Soinille vai Putkosella vahvistettu Soini vähemmän populistisille puolueille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Hermiitti kirjoitti 14.8.2010 kello 22:32

    Hyvä kannanotto Osmo Soininvaara!

    Matti Putkonen on saanut Hesarin keskusteluissakin täyslaidallisen, vaikka Hesarin mukaan Putkonen on sentään elävä legenda! Olen kyllä käsittänyt, että legendaksi tituleeraataan oikeasti ansioituneita henkilöitä eikä siihen siis pelkkä poskensoittotaito riittäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tavallinen Teknikko kirjoitti 14.8.2010 kello 22:33

    Oli vaalivuosi n. 1980 (muistini voi pettää vaalivuodesta) ja kävin Veikko Vennamoa vaaliteltassa Oulussa kuuntelmassa. Ja mitä sitten Veikko saarnasi, oli että “rosvot linnaan”. Mitään muuta ei sitten saarnaattu ja pääosin vaalitilaisuutta kuulleita eläkeläisiäkin kovasti nauratti. Mutta Veikon slogani ei kuitenkaan enää tepsinyt, vaan vaalitappioon SMP päätyi.

    Uskoisin että Persutkin ovat aikansa tähdenlento sen jälkeen kun muut puolueetkin maahanmuuttopolitiikan vaaliohjelmiinsa ottavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tomi kirjoitti 14.8.2010 kello 22:46

    Vanhana netistinä minulla on se tuntuma, että persut hyötyvät, ehkä vähän yllättäen, netin uudehkosta keskustelukulttuurista ja keskustelun suosion kasvusta. Siinä on samaa henkeä kuin Hymyssä yms. SMP:n nousun aikoihin. Poliittinen eliitti ei pysty määräämään agendaa. Esiin puskee “jäätyneitä” keskustelunaiheita. Paikalla on aina persulainen näkökulma ja usein voimakkaampana kuin mikään muu. Mediakaan ei voi ikuisesti välttää keskustelua.

    Täytyy kyllä myöntää, että en läheskään aina tiedä, mikä persulainen näkökulma on. Taidankin tarkemmin ajateltuna tarkoittaa näkökulmaa, joka haastaa virallisen totuuden. Se tulee liitettyä maan ainoaan rotestipuolueeseen.

    Netin poliittiset keskustelut ovat joka tapauksessa erkaantuneet monessa kohdin hämmästyttävän kauas poliittisen järjestelmän ylläpitämästä, yleisölle välittyvästä keskustelusta. Netin keskusteluissa ei kerta kaikkiaan mene haastamatta läpi niin yksipuolisia tai jopa vääristeleviä väitteitä kuin “naisen euro”, “pakkoruotsin siunauksellisuus”, “väkivaltainen ja muutenkin kelvoton suomalaismies”, “monikulttuurisen tulevaisuuden väistämättömyys” ja mitä kaikkia niitä on.

    Jos perinteiset puolueet eivät pysty tai halua ottaa “populistisempia” kantoja näihin vakioaiheisiin, persut kasvattavat kannatustaan. Demarithan ovatkin jo yrittäneet ottaa aloitteen käsiinsä ja alkaneet mamu-kriitikoiksi.

    Vihreille veikkaan tämän analyysin perusteella kannatuksen heikkenemistä. Heikäläisten kannoilla ei uusia kannattajia löydy paloa netin keskustelupalstoilta. Tosin täytyy tietysti muistaa, että analyysi ei sovellu samalla tavalla vihreisiin kuin populistisiin persuihin.

    Populismihan ei sitten ole kategorisesti sen paremmin hyvä kuin huonokaan asia. Populistinen puolue, sellainen joka ottaa minkä tahansa muiden puolueiden hylkimän kannan keppihevosekseen, on sen sijaan varallinen ilmiö, jos pääsee valtaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tommi Uschanov kirjoitti 14.8.2010 kello 22:47

    Heidän maailmassaan elanto syntyy, kun aura kyntää maata, sorvi tekee aihiosta valmista, ydinvoimala synnyttää sähköä ja puusta tulee sellun kautta paperia.

    Tämä juuri tekee heistä niin koomisia hahmoja. Heidän maailmansa on mielikuvitusmaailma, jota ei ole ollut olemassa enää kohta sukupolveen. (Ja joka itse asiassa ehti olla olemassa vain yhden ainoan sukupolven ajan – Suomessahan on tuotettu ydinvoimaa vasta vähän yli 30 vuotta.)

    Suomen bruttokansantuotteesta enää noin yksi kahdeksasosa syntyy tätä nykyä raskaassa teollisuudessa, ja työpaikoista on siellä alle yksi kymmenesosa. Ylivoimainen enemmistö bruttokansantuotteesta, ja sitä kautta suomalaisten aineellisesta hyvinvoinnista, lähes kaksi kolmannesta, syntyy palveluista. (Lähde.)

    Martti Putkonen edustanee sitä joukkoa niin demareista kuin nukkuvistakin, jotka tekevät työtä, pitävät kansantaloudesta huolta, maksavat veroja jne.

    Mainitulla suurella palvelusektorilla pitkiä työpäiviä tekevänä, sekä tulo- että arvonlisäveroa maksavana yrittäjänä minua hieman hämmentää väite, että ne, jotka vaativat koko Euroopasta parhaillaan vauhdilla pois kuolevien elinkeinohaarojen pitkitettyä tekohengittämistä, jotenkin “pitävät kansantaloudesta huolta”, kun sen sijaan esimerkiksi minä ja minun maksamani verot jonkin ihmeen kautta eivät sitä tee.

    On jotenkin koomista, että perussuomalaiset niin mielellään esiintyvät jonkinlaisen vaiennetun “hiljaisen enemmistön” äänitorvena; elinkeinopoliittisissa kysymyksissä enemmistö on palvelusektori, jonka etua puolueen siis pitäisi johdonmukaisuuden nimissä ajaa nimenomaan pienen ja koko ajan supistuvan raskaan teollisuuden etua vastaan. Perussuomalainen, sanan konkreettisessa, kirjaimellisessa merkityksessä, ei kerta kaikkiaan ole enää vuonna 2010 mikään SAK:lainen tehdastyöläinen. Eikä ole ollut enää vähään aikaan.

    Ja minä kun en edes vastusta ydinvoimaa. Kuten olen monta kertaa todennut, äänestän ydinvoimakysymyksessä tyhjää ja pidän suurta osaa ydinvoiman vastustajien argumenteista typerinä ja epärehellisinä. Yksi niistä syistä, miksi en ole tästä huolimatta omaksunut ydinvoimaan kyllä-kantaa, on perinteisesti ollut juuri Putkonen. Ja tähän Osmon tekstiin tulleet kommentit osoittavat taas kerran, että olen ollut oikeassa.

    Vuonna 1970 SMP sai eduskuntaan 18 kansanedustajaa. Veikko Vennamo villitisi unohdetun kansan.

    Näillä 18 kansanedustajallaan SMP ei saanut mitään aikaan, hajosi katkeraan sisäiseen riitelyyn ja oli jo viiden vuoden päästä vajonnut takaisin kahden kansanedustajan minipuolueeksi. Mikäpä olisi sen nautinnollisempaa kuin huomata historian toistavan itseään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2010 kello 23:00

    Kiitos Tommi. On pakko sanoa, että vaikka ajattelen tästä asiasta kuten sinä, en olisi osannut sanoa sitä noin hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Hermiitti kirjoitti 14.8.2010 kello 23:22

    Perussuomalaisten ansioksi on sanottava, että he ovat onnistuneet siinä mistä muut eivät kai edes haaveile eli nukkuvien puolueen herättelemisestä. Ei Perussuomalaiset edusta mielestäni pahuutta, vaan he edustavat kansaa siinä missä vihreätkin, mutta on oletettavaa, että Perussuomalaisten tulevat äänestäjät ovat paljon turhautuneempia kuin Vihreiden äänestäjät. Eduskuntavaaleista tulee todella mielenkiintoiset eikä vähiten juuri Perussuomalaisten ansiosta.

    Vihreitä on painanut vaikea hallitustaival, joka ei voi olla vaikuttamatta kannatuslukemiin. Vihreillä lienee strategia mutta mikä se on? Tuskinpa vihreiden piirissä halutaan jäädä ikuisesti keskisuureksi puolueeksi Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. jussi kirjoitti 14.8.2010 kello 23:27

    Eikös se vihreys ollut älyllistä smpeeläisyyttä. Putkonen murskaa suurten puolueiden viherhumpan kuten persut jo sinisilmäisen ulkomaalaispolitiikan. Näin vihreät voivat kannatuksessa hyötyäkin mutta päätynevät sitten oppositioon soinilaisten paikalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Mikko H kirjoitti 15.8.2010 kello 1:05

    Perussuomalaisten ansioksi on sanottava, että he ovat onnistuneet siinä mistä muut eivät kai edes haaveile eli nukkuvien puolueen herättelemisestä.

    Kyllä, mutta valitettavasti vaan äänestäjien odotuksiin vastaaminen vaalien jälkeen on ollut sitä luokkaa, että en ihmettele, jos moni nukahtaa saman tien uudestaan. Viittaan tässä mm. Tony Halmeen uraan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. MIVa kirjoitti 15.8.2010 kello 2:35

    Jos jumala suo,niin seuraavia eduskuntavaaleja odotan, Persut rulaa, vihreät häviää, ellei ainakin Osmo ole mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Raimo K kirjoitti 15.8.2010 kello 9:43

    No, sinne PerSuihin se sitten meni – sillä siitä päästiin.
    Tommi U:n analyysi on oikea.
    SDP:n ongelmana on se, että se ei enää vetoa miehiin, erityisesti ns. meneviksi miehiksi itsensä tuntevat menevät Kokoomuksen kelkkaan – eikä esim. Lipposen uusliberalistinen aate mitenkään eroakaan oikeistosta.
    Demarien organisaatiossa on toki on paljon putkosia, jotka haluavat piiskata kuollutta hevosta vauhtiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Syltty kirjoitti 15.8.2010 kello 10:54

    Tommi
    “vaativat koko Euroopasta parhaillaan vauhdilla pois kuolevien elinkeinohaarojen pitkitettyä tekohengittämistä, jotenkin “pitävät kansantaloudesta huolta”, kun sen sijaan esimerkiksi minä ja minun maksamani verot jonkin ihmeen kautta eivät sitä tee.”

    Miten ihmeessä raskasteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen on tekohengitystä? Sen kun voi tehdä ilman valtion tukirahaa ihan vaan jättäytymällä liiallisesta sääntelystä ja hölmöilystä.

    Sensijaan tuulimyllyt, risupaketit ja muut viherhullutukset, joihin uppoaa satoja miljoonia euroja puhdasta verorahaa, kun se ei muuten kannata, ei ole tekohengitystä? Millä ihmeen perusteella ei ole?

    Kuten sanoin, raskasteollisuus tuottaa edelleen sen kahdeksasosan BKT:sta. Kyllä se siitä vielä puolittuu korvaantuu varmaan seuraavan 20v kuluessa, mutta mitä me tehdään sinä aikana? Pyöritelläänkö peukaloita ja valitaan Kreikan tie?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Syltty kirjoitti 15.8.2010 kello 10:56

    Ja ainakin MTV3 Timo Haapala on täysin eri mieltä kuin Ode:
    http://blogit.mtv3.fi/setaarkadia/

    Pakko näin lauantai-iltapäivänä ihailla perussuomalaisten Timo Soinin pelisilmää.

    Kun politiikassa joskus on tarkoitus (siis aina) vastustajalle suoritettava 100 %:n vtuilu, niin Metalliliiton ex-viestintäpäällikön, yhden legendaarisimman ay-gangsterin Matti Putkosen tuominen perussuomalaisten puolueneuvoston kokoukseen Poriin ja Putkosen nostaminen Soinin vaaliveturiksi täyttää 100 %:n v:n vaatimukset totaalisesti.

    Se isku osui gallup-kannatuksen syöksyvirtauksessa olevaan SDP:hen suoraan palleaan.

    Nimittäin nyt puhutaan poliitikkaan pettyneiden karvaperseduunareiden sieluista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Jorma Nordlin kirjoitti 15.8.2010 kello 11:31

    Mutta mikä onkaan Perussuomalaisten ydinvoimakanta?

    Sen tiedon mitä minä olen saanut, niin eduskuntaryhmä on äänestänyt asiasta ja silloin äänet jakautuivat. Ryhmän jäsenet äänestivät vapaasti, puolueessa ei ole ryhmäkuria, joten ydinvoimakanta riippuu täysin siitä minkälaisia edustajia kansa valitsee puolueen riveistä.

    Näin edustajat eivät ryhmäkurin paineessa petä äänestäjiään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. spottu kirjoitti 15.8.2010 kello 11:31

    Palveluiden ja raskaan teollisuuden asettaminen vastakkain sisältää ajatuksen että aineettomia ja aineellisia hyödykkeitä tuottava toiminta olisivat jotenkin lähtökohtaisesti eri asioita.

    Raskaan teollisuuden siirtyminen pois Suomesta uhkaa vähitellen vetää perässään kokonaisia osaamisklustereita. Tuotteiden valmistus on pelkkä jäävuoren huippu. Kun valmistus siirtyy Suomesta, ajetaan logistiikka- ja alihankintaketjut alas, jollain tähtäimellä siirtyy pääkonttori, suunnitteluosastot ja oheistoiminnot, siinä sivussa T&K -toiminnan rahoitus ja korkeakoulujen yhteisprojektit.

    Pitkän tähtäimen riski on että teollinen kulttuuri ajetaan Suomessa alle sellaisen kriittisen massan että se enää kykenisi tuottamaan sellaista lisäarvoa (aineellista tai aineetonta) jota joku jossain ei pystyisi tuottamaan paremmin ja halvemmalla. Muuta vientikelpoista kulttuuria ei ole, eikä näytä siltä että olisi ihan heti tulossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. pekka kirjoitti 15.8.2010 kello 12:07

    Tommi U:

    Mainitulla suurella palvelusektorilla pitkiä työpäiviä tekevänä, sekä tulo- että arvonlisäveroa maksavana yrittäjänä minua hieman hämmentää väite, että ne, jotka vaativat koko Euroopasta parhaillaan vauhdilla pois kuolevien elinkeinohaarojen pitkitettyä tekohengittämistä, jotenkin “pitävät kansantaloudesta huolta”

    Kai se teollisuus vähenee Euroopassa kun sitä oikein yritetään tappaa ja siirtää Aasiaan. Tietyissä piireissä tunnutaan teollisuuden vähenemistä pitävän oikein toivottavana ilmiönä.
    Mutta kerropa minulle, millä me täällä sitten elämme, kun olette saaneet viimeisenkin tehtaan lopetettua (ja tietysti myös maatalouden ajettua alas)?
    Pelkillä toisillemme myydyillä palveluillako?

    Lukusi teollisuuden vähäisestä merkityksestä Suomen taloudelle ovat kyllä vähän tarkoitushakuisia. Niissä ei varmaankaan ole otettu huomioon teollisuuden käyttämiä palveluita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Austrian kirjoitti 15.8.2010 kello 12:42

    Tommi U siis saa kuluttamansa kalorit ja päälläänsä pitämät vaatteet ihmisten toisilleen tekemistä palveluksista?

    Jos BKT:ssa, joka kuvaa monetaarisena mittarina erilaisten loppukysyntään menevien hyödykkeiden ja palveluiden arvoa, mitataan entistä enemmän erilaista immateriaalista tuotantoa niin tottakai päädytään lopputulokseen että teollisuudella ja alkutuotannolla ei olisi enää niin väliä… 🙂

    Päinvastoin teollisuuden ja alkutuotannon nykyään niin mahtava tuotantokapasiteetti on mahdollistanut sen, että entistä isompi joukko ihmisiä on vapautunut luonnon alunperin varsin tiukoista kahleista tuottamaan toisilleen erilaisia palveluksia. Varsinkin kun mukaan lasketaan julkisen sektorin palvelut yms. Mutta näitä palveluita tuottavat henkilöt kuluttavat edelleen fyysisiä hyödykkeitä syömällä ja liikkumalla (Vihreiden taikamaailmassa toki julkisilla).

    Kannattaa erottaa tulot, tuotanto ja tuotannon tapahtumapaikka.

    Esimerkiksi Helsingin asukkaiden korkeat nimelliset tulot eivät johdu välttämättä alueella tapahtuvasta tuotannosta ja toisaalta tuotanto alueella ei olisi suuntautunut niin kuin se nyt on, jos noita korkeita nimellisiä tuloja ei olisi. Metsänomistajan omaisuustulo metsätaloudesta voi johtua muualla kasvavien metsien tuottamasta tulovirrasta. Korkeiden virkamiesten ja pääkonttorien henkilöstön palkat maksetaan tulonsiirroilla muualta maasta tai ulkomailla. Monikansallisten yritysten tuotanto voi tapahtua muualla ja toiminnan koordinointi tapahtuu pääkaupungin pääkonttorista.

    Tilastoja täytyy osata tulkita oikein ja säilyttää joku suhde todellisuuteen. Vihreässä taikamaailmassa näin ei välttämättä ole vaan pääkaupunki voi jatkaa velkarahalla omaa elämäänsä samalla kun tietyt poliittiset päätökset tuhoavat maamme tuotantokyvyn eli sen tulovirran, jolla ulkomailmasta hankitaan kulutukseemme fyysisiä hyödykkeitä.

    Pieniä mietteitä vaatimattomalta talouspolitiikan seuraajalta..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Tomi kirjoitti 15.8.2010 kello 12:50

    On se kumma, että kunnat yrittävät haalia sitä teollisuutta jopa ilmaisia tontteja lahjoittelemalla. Eivätkö ne ymmärrä, ettei teollisuudella ole nykyään oikein mitään merkitystä. Luulevat raukat, että miljoonia maksavien koneiden kanssa puuhastelu on tuotavampaa kuin paidan pesu tai hiusten leikkaaminen. Eivät ymmärrä, että teollisuus on pelkästään pesula- ja kampaamoalan aputoimiala jos sitäkään.

    Samalla tavalla Suomenkin kannattaa nyt panostaa palveluihin. Ovathan suomalaiset tunnettu supliikkikansa täynnä markkinahenkeä. Jätetään insinöörihommat kreikkalaisille ja iranilaisille; niiltä se homma sujuu. Me voidaan sitten myydä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. tpyyluoma kirjoitti 15.8.2010 kello 14:40

    Hesarin juttu puolueiden maahanmuuttopolitiikasta oli hyvä. Jos nyt jätetään pois taivastelu malliin työsuhteita tulee valvoa, ikäänkuin tästä vallitsisi joku erimielisyys, niin ainoa konkreettinen asiakysymys mille voi ihan aidosti jotain tehdä on työlupien tarveharkinta. Tässäkin rintamalinja on minusta niden välillä jotka uskovat että tuollainen viranomaisharkinta ylipäänsä voi toimia ja niiden jotka eivät usko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Tiedemies kirjoitti 15.8.2010 kello 14:56

    No, en ota tähän kantaa, mutta Persuilla on nyt gallupeissa edessään oma operaatio Barbarossansa. Nyt kun vihreät on selätetty kannatuksessa, seuraavaksi vyörytään SDP:n yli.

    Tässä on vain sellainen ongelma, että PS:llä ei ole mitään poliittista substanssia epämääräisen negatiivisen maahanmuuttokannan ja EU-änkyröinnin lisäksi. Jos se saa valtaa riittävästi vaikuttaakseen esimerkiksi talouspolitiikkaan merkittävästi, niin mitä se tekee? Kuka osaa kertoa, millaiset painotukset PS:llä on valtion budjetin rahoittamisessa jne?

    Toki sieltä löytyy tätä “köyhiä pitää auttaa paikanpäällä, kehitysapu pois, omat ensin”, mutta kehitysapu on alle miljardin. Ei se mitätön summa ole, mutta koko budjetti on noin 50 miljardia.

    Persujen vasemmistopopulismi on myös erikoinen läppä, ottaen huomioon kuinka katkerasti heidän kannattajansa haukkuvat juuri vasemmistoa ja “sosialisteja”. Talouspoliittinen substanssi näyttääkin ainakin minusta olevan kokolailla tasolla “verot valtion maksettavaksi”. Ei lisää velkaa, ei menoleikkauksia, ei veronkorotuksia, ei järkeä.

    En mitenkään väheksy, mutta tätä “keskustelua” käydään samalla “kansa tietää”-läpällä kuin ennenkin. Ilmeisesti kerran sukupolvessa pitää nähdä sellaisenkin nousu, mutta kallis lasku siitä tulee, jos onnistuvat. Asuntovelalliset tuskin tulevat kiittelemään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. tpyyluoma kirjoitti 15.8.2010 kello 15:30

    Tommi/Osmo, Matti Lehti sen kiteytti: “Teollisuus on uusi maatalous”. Ja näin ollen on täysin luonnollista että Putkonen siirtyy SMP:n seuraajan riveihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. x-rautakoura kirjoitti 15.8.2010 kello 16:21

    On siinä varsinainen vähä-älymystön edustaja, kun ei kannata ydinvoimaa sen vuoksi, että Putkonen kannattaa. Tykkäämisperusteillako koko maailmankatsomus on rakennettu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Tomi kirjoitti 15.8.2010 kello 16:31

    “Matti Lehti sen kiteytti: “Teollisuus on uusi maatalous”.”

    Hyvin on uponnut persujen propaganda teollisuuden häippäsemisestä halvan työvoiman maihin. Todellisuudessa Suomen teollisuudella tuppaa menemään niin hyvin, että ongelma on pikemmin työvoimapula. Teollisuus on myös perinteisesti kasvanut nopeammin kuin BKT ja ennen lamaa päästiin käsittämättömän hyviin tuloksiin.

    Ei kannata uskoa kaikkea, mitä Soini väittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Hermiitti kirjoitti 15.8.2010 kello 16:36

    Kysyn vaan minäkin sitä, onko Suomen teollisuuden merkitys vähäinen, kun teollisuuden tuottanon arvo oli vuonna 2008 100 miljardia euroa! Sanos ny Osmo tähänkin jotain rakentavaa.

    Lähde: http://www.stat.fi/til/tti/2008/tti_2008_2009-11-25_tie_001_fi.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Tiedemies kirjoitti 15.8.2010 kello 17:59

    Persujen poliittisella retoriikalla ei ole minusta näyttänyt olevan oikein mitään sisältöä.

    Yllä on vähän harhaanjohtava käsitys teollisuudesta. Jako palveluihin ja teollisuuteen on mielivaltainen, eikä noudattele oikein mielekkäitä rajoja. Kaverit, jotka 80-luvulla olisivat olleet yhden teollisuusfirman palveluksessa suunnittelemassa sen koneita, olivat teollisuustyöntekijöitä. Kun suunnittelu tehdään ulkopuolella, se on palvelua. Näin on käsittääkseni aika monessa muussakin hommassa. Teollisuuden tuottama lisäarvo vähenee tilastoissa, kun isompi osa siitä tilastoidaan palveluiden lisäarvoksi, mikä on ihan oikein, tavallaan, mutta ei kerro koko totuutta.

    Väiteet a) teollisuus on merkityksetön ja b) että teollisuustyö on hävinnyt, ovat kumpikin virheellisiä, täysin eri syistä. On toki totta, että Suomessa ei ehkä enää tehdä ihan yhtä paljon raskaita ja isoja juttuja, kuten laivoja tms., eikä ehkä keitellä sellua ympäri maailmaa. Metalliteollisuudeksi lasketaan Hermiitin antamassa tilastossa aika paljon kaikenlaista, tarkempi tilasto:
    http://www.stat.fi/til/tti/2008/tti_2008_2009-11-25_tau_001_fi.html
    Reilu 10% paperia tms, liki 10% koksin ja öljyn jalostusta, noin 10% metallinjalostusta. Lopuissa kaikenlaista koneenvalmistusta jne. josta ei oikein ota selvää, mitä lie konstailua, onko oikeaa työtä lainkaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Tiedemies kirjoitti 15.8.2010 kello 18:03

    Tommi U siis saa kuluttamansa kalorit ja päälläänsä pitämät vaatteet ihmisten toisilleen tekemistä palveluksista?

    Aika harva ostaa leipänsä viljapellon laidalta, vaatteet puuvillapellolta tai asuntonsa kivilouhokselta (tai metsänreunasta, jos rakentaa puusta). Jos ostat hampurialaisen mäkkäristä, ja vaatteet Seppälästä, niin lisäarvosta on ainakin kaksi kolmasosaa palveluita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Rolling Heurlin kirjoitti 15.8.2010 kello 18:25

    Palveluista kannattaa kysyä vanha taistolaisten kysymys: Kenen etuja tämä palvelee? Esim. Metsolla palvelujen osuus on kasvanut, kun huolto ja siinä myytävät varaosat luokitellaan palveluksi. Kun paperikoneelle ohjelmoidaan monia ohjausjärjestelmiä, se on palvelua. Mutta eipä sitä koodiakaan tarvittaisi, ellei olisi sitä paperikonetta.
    Ei sorvari ole mielikuvitusmaailmaa, vaikka hän ei nyt enää väännä kammesta, vaan tekee työstöohjelmia tietokoneella monitoimisorville.
    Kun Soininvaara ja Uschanov puhuvat teollisuuden työntekijöistä koomisina hahmoina (tosin Soininvaara ilmoittaa, ettei osannut kuvata näitä työntekijöitä yhtä oivasti), niin varmaan nämä “koomiset hahmot” ryntäävät äänestämään Vihreitä ja Vasemmistoliittoa, vai kuinka?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Raimo K kirjoitti 15.8.2010 kello 18:28

    spottu: “Pitkän tähtäimen riski on että teollinen kulttuuri ajetaan Suomessa alle sellaisen kriittisen massan että se enää kykenisi tuottamaan sellaista lisäarvoa…”

    Ja kukahan sitä ajaa?
    Ei kukaan, jollei teollisuus itse. Ongelmana on vain se, että teollisuus ei näytä pystyvän sitä lisäarvoa enää tuottamaan kun perinteisillä aloilla tutkimus ja tuotekehittely on mitä on.
    Vai pelastetaanko vaikkapa paperiteollisuus Putkosen ja Soinin puheilla?
    Kyse ei todellakaan ole siitä, että teollisuutta ei haluttaisi, mutta haluaminen ei riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Gc kirjoitti 15.8.2010 kello 18:53

    Aivan. Suomi on vientivetoinen maa ja teollisuus elättää ne välillisesti ne palvelujentuottajatkin. Palvelujen ongelma on että työn tuottavuus kasvaa hitaasti ja kuten Uschanovin varmasti arvostama Krugmankin on sanonut: pitkällä aikavälillä työn tuottavuus on kaikki. Saksalla menee hyvin ja Saksan viennin arvo on samaa luokkaa kuin Kiinan. Pelkästään autoteollisuudesta on riippuvaisia 10 prosenttia saksalaisista. Ja kun laatuatoja kuten Bemareita myydään hinnassa on mukavasti ilmaa ja katteet ovat sen mukaisia. Suomen teollisuuden ongelma (myös Nokian) on, että ne tuottavat bulkkitavaraa, ei teollisuus itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. tpyyluoma kirjoitti 15.8.2010 kello 18:54

    Teollisuus on käsitteenä ongelmallinen, niin kuin palvelutkin, erillaisten teollisuuden edustajien mieleen on tietenkin lava määritelmä. Huomasin yksi päivä olevani tilastollisesti teollisuustyöläinen.:) Laitevalmistusta lukuunottamatta IT ei kyllä ole teollisuutta, se on esimerkiksi kulurakenteeltaan täysin työvaltaista päinvastoin kuin tehdasteollisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Hermiitti kirjoitti 15.8.2010 kello 20:54

    Tiedemies,

    Oletko tietoinen, että paperikoneet käyvät tällä hetkellä lähes täysillä käyttöasteilla ja selluakin keitellään hajusta päätellen ainakin täällä Oulussa. Ei se kuule kenenkään leipä tule pöytään pelkästään oravanpapania keräämällä, koska joku sen papanankerääjänkin palkan maksaa. Sitäkin voisi miettiä, kuinka paljon sivisystason lisääntyminen on yhteyksissä teollistumisen kehittymiseen, jos ajatellaan etenkin aikaa Suomessa ennen teollista vallankumousta.

    Itse olen ansainnut pienen työkyvyttömyyseläkkeeni teollisuuden työssä ja pidän loukkaavana väitteitä, että teollisuudessa ei tehtäisi oikeita töitä! Työ on eri kuin ammattifilosofointi tai näennäinen sellainen. Voisikin sanoa mitä suurempi energiantarve työntekijällä on sitä suurempi mitä suurempi on hänen työpanoksensa, jos muistelen fysiikan lakeja.

    Sitten vielä selvennystä että niin sanottu maintenance eli koneiden ylläpitoliiketoiminta on mielestäni lähes nerokkainta mitä teollisuuden parissa on ikinä bisnekseksi viety, koska huollot ja varaosaliiketoiminta tuovat rahavirtaa joissakin tapauksissa jopa koko koneen tai laitteen elinkaaren ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. pekka kirjoitti 15.8.2010 kello 21:39

    Jorma Nordlin:

    Mutta mikä onkaan Perussuomalaisten ydinvoimakanta?

    Sen tiedon mitä minä olen saanut, niin eduskuntaryhmä on äänestänyt asiasta ja silloin äänet jakautuivat

    Mutta kun Perussuomalaiset on yhden miehen puolue ihan kuten SMP:kin aikanaan. Soini kannattaa ydinvoimaa, niin eipä niillä nykyisen eduskuntaryhmän jäsenten ydinvoimavastaisuudella ole suurta merkitystä (Soinin Brysselin retken aikana).

    Toki Perussuomalaiset on protestipuolue, jolla ei ole uskottavaa talouspoliittista linjaa. Siitä huolimatta he tulevat lohkaisemaan kohtuullisen loven demareiden ja kepun kannatukseen ja toivottavasti tekemään herätyksen kokoomuksen, demareiden ja kepun johdolle, että ylenmääräinen vihreys ja yliliberaali maahanmuuttopolitiikka ovat suomalaisten enemmistön toiveita ja etuja vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Jorma Nordlin kirjoitti 15.8.2010 kello 22:03

    Miten nyt Soininvaara tilastomiehenä tämmöiseen päätelmään hairahtui, eikö yhden tapahtuman perusteella vedetty yleinen johtopäätös ole vähän hätiköity? Mitäs mieltä Osmo olet ;-D

    Tuskin edes vaivautuu vastaamaan näihin, omiin heittoihinsa tulleisiin kyseenlaistaviin kommentteihin.

    Kovasti käsityksen Soininvaarasta on muuttunut sitten kun hän on ruvennut aktiivisesti blogia kirjoittelemaan. 😀

    Kertokaas mulle, mitä on tapahtunu, onko kenties eduskuntavaalit tulossa kun Persujen nokkiminen näyttää moninkertaistuvan? ;-D

    Ilmeisesti paniikkimieliala on leviämässä, kun Persujen kannatus on nousussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Tiedemies kirjoitti 15.8.2010 kello 23:10

    Hermiitti, se oli tarkoitettu sarkasmiksi, jos nyt et oikein ymmärtänyt. Minun kirjoitukseni oli tarkoitus sanoa, että tilastointitapa yhdistettynä toisenlaisiin organisaatioihin voi muuttaa tarkalleen saman työn teollisuudesta palveluksi.

    Siksi se, että puhutaan näistä ikäänkuin teollisuus olisi oikeaa työtä ja palvelut ei, on tyhmää paitsi siinä mielessä, ettei se ole totta edes muilla tilastointitavoilla, ja nyt iso osa johtuu vain tilastointitavoista.

    Sellua viedään jollain parilla sadalla miljoonalla eurolla ulkomaille. Yksinään venäläiset turistit tuovat suomeen enemmän rahaa ulkomailta. Jos vientitulojen merkitystä kansantaloudelle ajatellaan, niin on aivan sama, saadaanko ulkomaalaisten rahat paperimassasta vai siitä, että ne nukkuvat hotelli Kämpissä. Jälkimmäinen on jopa parempi, koska jää Suomalaisille enemmän paperimassaa omaan käyttöön.

    Persujen nokkiminen tässä blogissa on ihan aiheellista, koska Soini ja nyt Putkonen tuntuu pistävän jo demareidenkin virheet vihreiden syyksi, kuten jostain syystä netissä on tapana. Kyllä vihreistä löytyisi ihan niiden omasta takaa haukkumista ilman, että tarvitsee väittää niiden soluttaneen demarit, keskustan ja kokoomuksenkin.

    Sitä juuri tarkoitin, Soinin täytyy keksiä nyt joku todella iso temppu, jolla saa isot puolueet kaadettua nyt, kun Vihreät on ohitettu gallupeissa. Siinä rötösherrajahdissa tarvitaan muutakin substanssia kuin kasvissyöjien ja homojen haukkuminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. jussi kirjoitti 15.8.2010 kello 23:46

    Amerikassa jo 2/3 bkt:sta syntyy yksityisestä kulutuksesta ja niillä menee hyvin. Unohdetaan teollisuus ja palvelut valkoihoisille sopimattomina ja tyhdytään pelkästään kuluttamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. tpyyluoma kirjoitti 16.8.2010 kello 0:24

    Nordlin, sikäli kun Perussuomalaisten kannatus siirtää muita puolueita pois vihertämisestä, mitä se sitten tarkoittakaan, niin tämä tuottaa lisää äänestäjiä niistä vihreille. Eli en minä nyt oikein ymmärrä miksi vihreät kannatussyistä olisi Persuista huolissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. spottu kirjoitti 16.8.2010 kello 1:46

    Nämä teollisuuden koomiset hahmot tarvitaan edelleen operoimaan sitä teknologiavarantoa jonka ylivoimainen tuottavuus mahdollistaa matalan tuottavuuden palvelusektorin, josta yhä useammat saavat elantonsa.

    Pohjimmiltaan hyvinvointi on edelleen teollisuuden ja teollisen maatalouden varassa koska ne mahdollistavat palvelusektorin lähes pohjattoman työvoimareservin.

    Asian voi ajatella niin että teollisuudessa tuotetaan ihan samat palvelut tuotteiksi paketoituna jotka pystyttäisiin teoriassa tuottamaan tehottomammin palveluina. Voi olla koomista ajatella että elanto syntyy siitä kun sorvi tekee aihioista valmista, mutta aika ankeaa olisi jos ei tekisi. En tiedä, mutta luulen ettei edes tietokonetta saataisi aikaan ilman sorvia.

    Ihan käytännön tasolla teollistuneesta maasta on mukava olla kotoisin kun teollisuuden synnyttämän vaurauden turvin voi käydä shoppailemassa pilkkahintaan palveluja pienemmän tuottavuuden maissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Sinivihreä kirjoitti 16.8.2010 kello 8:53

    Minua puolestani alkoi kiinnostamaan mikä on, kirjoittaja huomioiden, noinkin asiattoman aloituksen taustalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Raimo K kirjoitti 16.8.2010 kello 9:40

    spottu: “Ihan käytännön tasolla teollistuneesta maasta on mukava olla kotoisin kun teollisuuden synnyttämän vaurauden turvin voi käydä shoppailemassa pilkkahintaan palveluja pienemmän tuottavuuden maissa.”

    Niin että tuetaanpa palvelusektorin kehittymistä esim. Virossa niin, että ne palvelutyöntekijät ovat siellä ja pysyvät poissa teollisuusväkeä häiritsemästä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. mr. hoitsu kirjoitti 16.8.2010 kello 10:01

    En saa tähän hätään mistään kunnon tilastoa. Mutta tosiaan: konepajoillakin palveluiksi luettava osuus nykyään valtava: alkaen Koneen n.puolesta, myös esim. Metson, Wärtsilän, Konecransin, Cargotekin… kaikkien useamman kymmenen prosentin osuuteen.

    Ja päivänselvää tietenkin että näitä palveluita ei olisi syntynyt ilman sitä “teollisuutta”, eikä ilman sitä niitä kauan tarvittaisi.

    Eli sikäli hillitsisin intoa teollisuuden vähättelyssä. Ja siis; nämä palvelut ovat erittäin paljon rahakkaampia ja tuottoisampia kuin se “paidanpesu”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. tpyyluoma kirjoitti 16.8.2010 kello 10:04

    spottu, tuo lähestymistapa on älytön. Yhtä hyvin voisi sanoa että meillä on varaa siihen sun tähän vain koska ruuan tuotanto on niin tehokasta. Tai että ilman oikeuslaitosta, palvelu muuten, talouselamä ei toimisi lainkaan, joten olemme kaikki lakimiesten elättejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Riccado kirjoitti 16.8.2010 kello 10:05

    Demareilla on kaksi kannattajaryhmää. Toinen on tämä kuihtuva miesduunarien ryhmä, joka tosiaan hajoaa persuihin ja muihin työläispuolueisiin, kuten kokoomukseen. Toinen demarien merkittävä ja laajeneva kannattajajoukko on palvelu- ja kuntasektorilla työskentelevät nuorehkot naiset. (Josta Urpilainen esimerkkinä.) Siksi on outoa, että demarit yrittävät räväköillä maahanmuuttajalausunnoilla saada takaisin sitä Tommin hyvin kuvaamaa katoavaa duunariporukkaa, ja samalla kääntävät selkänsä nousevalle naisten kannatukselle, joka nyt ehkä taittuu. Sosiaali- ja terveysalalla on paljon naisia, jotka jatkossa miettivät kaksi kertaa kannattaako demareita noiden maahanmuuttolausuntosekoilujen jälkeen enää äänestää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Syltty kirjoitti 16.8.2010 kello 11:18

    spyyluoma
    “Tai että ilman oikeuslaitosta, palvelu muuten, talouselamä ei toimisi lainkaan, joten olemme kaikki lakimiesten elättejä.”

    No eipä täällä ole kukaan julistamassa, että oikeuslaitos on turha ja että siitä kannattaisi muutenkin pyrkiä hankkiutumaa ASAP eroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. spottu kirjoitti 16.8.2010 kello 11:24

    tpyyluoma: “Tai että ilman oikeuslaitosta, palvelu muuten, talouselamä ei toimisi lainkaan, joten olemme kaikki lakimiesten elättejä.”

    Joo, niin voisi ja voi, eikä fakta muutu älyttömäksi siitä että se on triviaali. Oikeusvaltiosta, demokratiasta, koulutuksesta jnpp huolehtiminen toimivan talouselämän edellytyksenä vaan osataan ottaa itsestäänselvyytenä, teknologisen osaamisen kumuloituminen teollisessa kulttuurissa näyttää olevan pelkästä kuluttajapäästä katsoen vaikeampi hahmottaa. Tästä on kysymys, menneiden aikojen työläisromantiikka on pelkkä olkiukko joka tässäkin keskustelussa taas muistettiin rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2010 kello 12:01

    On aivan selvää, että teollisuutta Suomessa tarvitaan ja sen ahdinko on surullinen asia. Olen itsekin erään suomalaisen metalliteollisuusyrityksen hallituksessa.
    Putkosen ongelmana on yksisilmäinen raskaan teollisuuden näkeminen kaiken muun ohittavana. Se, ettei teollisuusintoiluissa pidä mennä äärimmäisyyksiin ei tarkoita toisaalta, että toiseenkaan äärimmäisyyteen olisi asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Syltty kirjoitti 16.8.2010 kello 12:09

    Ja persuista ei kyllä ole sitten mun mielestä vetämään minkäänlaista teollisuuspolitiikkaa. Hehän ovat ydinvoimassa ihan samassa veneessä Vihreiden kanssa.

    Sille on yksi hailee mitä Soini julistaa, jos edustajat kumminkin painavat EI-nappulaa.

    Ainoa puolue, joka oiekasti osaa hoitaa talouspolitiikkaa ilman omituisia mustia pisteitä, on Kokoomus. Sielläkin on huru-ukko-osasto ja maataloustukiaismiehet, mutta ne ovat kuitenkin pikkuriikkisiä muihin puolueisiin verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Hermiitti kirjoitti 16.8.2010 kello 12:17

    Tiedemies kirjoitti:

    “Hermiitti, se oli tarkoitettu sarkasmiksi, jos nyt et oikein ymmärtänyt. Minun kirjoitukseni oli tarkoitus sanoa, että tilastointitapa yhdistettynä toisenlaisiin organisaatioihin voi muuttaa tarkalleen saman työn teollisuudesta palveluksi.”

    Sarkasmi on vaikea tyylilaji, koska käsittääkseni silloin kirjoituksesta saattaa tulla monimerkityksellistä. En kai sitä ole milloinkaan kiistänyt, etteikö esimerkiksi kaupan alalla tai sosiaali- ja terveysalalla tehtäisi töitä. Tosin palvelutyön suoraan osoitettava laskenallinen taloudellinen tuottavuus on marginaalinen esimerkiksi paperikoneenhoitajan työhön verrattuna. En silti tarkoita sitä, etteikö kaikella työllä olisi merkitystä. Esimerkiksi sosiaalialan työt hyödyntävät yhteiskuntaamme eri lailla, jota kukaan ei voi kiistää. Markkinatalouden lainalaisuudet ovat hyviä nimenomaan mahdollisimman puhtaassa bisneksessä, mutta ihmisten hyvinvointipalveluihin kova bisnesajattelu ei sovellu, koska koko yhteiskuntamme rakentuu julkisen talouden varaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Raimo K kirjoitti 16.8.2010 kello 12:51

    Hermiitti: “Tosin palvelutyön suoraan osoitettava laskenallinen taloudellinen tuottavuus on marginaalinen esimerkiksi paperikoneenhoitajan työhön verrattuna.”

    Mikähän mahtaa olla paperikoneenhoitajan laskennallinen tuottavuus, kun otetaan huomioon sijoitetun pääoman korko? Kumpi tekee, kone vai hoitaja? Palvelun sentään tuottaa useimmiten ihminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Hermiitti kirjoitti 16.8.2010 kello 13:50

    Raimo K,

    Millaiset taloudelliset tappiot aiheutuvat, jos paperikoneenhoitaja jää kotiinsa työvuoron sijaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Tiedemies kirjoitti 16.8.2010 kello 16:27

    Tosin palvelutyön suoraan osoitettava laskenallinen taloudellinen tuottavuus on marginaalinen esimerkiksi paperikoneenhoitajan työhön verrattuna

    Katsot väärää marginaalia. Tällä tavalla laskien juuri kukaan ei ole yhtä tuottava kuin se Helsingin vesilaitoksen työntekijä, joka jättää sotkematta jätevettä juomaveteen. Tai luotsi, joka ei upota matkustajalaivaa.

    Tällainen jaottelu “tuottavaan työhön” ja muuhun, on älytön, se ei palvele mitään tarkoitusta. Paperikoneenhoitaja olisi helppo korvata toisella paperikoneenhoitajalla, jos paperityöläisten kartelli ei olisi tehnyt sitä vaikeaksi. Se, että joku voi rikkoa toisten lelut, ei tee hänestä vielä tuottavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Hermiitti kirjoitti 16.8.2010 kello 19:21

    Tiedemies,

    Et tainnut oikein ymmärtää mitä tarkoitin. Lyhyesti sanottuna tarkoitan työpanoksen merkitystä taloudellisesti enkä kiusantekoa tai sabotaasia. Pitää myös huomioda paperikoneenhoitajan maksamat verot niin kunnalle kuin valtiolle työnantajamaksuista puhumattakaan. Rahavirta kansatalouteemme tulee viennistä koska sisämarkkinamme ovat niin onnettomat eikä me olla keksitty sitä ikiliikkujaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Raimo K kirjoitti 16.8.2010 kello 22:46

    Hermiitti: “Raimo K, Millaiset taloudelliset tappiot aiheutuvat, jos paperikoneenhoitaja jää kotiinsa työvuoron sijaan?”

    Tuskin siitä mitään tappiota tulee, eiköhän sijaisuudet ole järjestetty silläkin alalla.

    Hermiitti: “Pitää myös huomioda paperikoneenhoitajan maksamat verot niin kunnalle kuin valtiolle työnantajamaksuista puhumattakaan.”

    Niin kai ne pitää, mutta veroja ja maksuja maksavat myös suomalaiset palvelutyöntekijät ja -yritykset – itse asiassa enemmän, koska se on työvaltainen ala.
    Spottu jo suosittelikin hakemaan palvelut halpamaista, ehkä hän haluaa viettää vanhuutensa Kiinassa, ehkä sinäkin… sitten ei tule verotuottoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Tiedemies kirjoitti 16.8.2010 kello 23:23

    Lyhyesti sanottuna tarkoitan työpanoksen merkitystä taloudellisesti enkä kiusantekoa tai sabotaasia.

    Ei, ymmärsin ihan oikein. Väitän, että paperikoneen hoitajan työn tuottavuus, jos marginaaleja näin lasketaan, nimenomaan tulee pääasiassa siitä, että hän ei sabotoi paperikonetta.

    Marginaalilla palkka ei muodostu vapailla markkinoilla niin, että katsotaan työn tekemättäjättämisen vaihtoehtoiskustannus ja sitten neuvotellaan, mikä osuus tästä menee työnantajalle ja mikä työntekijälle. Se ei ole sama asia kuin marginaalituottavuus.

    Sairaalassa siivoojan marginaalituottavuus olisi tällä lailla laskettuna aivan eri luokkaa kuin se on nyt. Siivoojan palkka ei ole likipitäenkään yhtä suuri kuin näin (väärin) laskettu “marginaalituottavuus”, koska jos joku kieltäytyy siivoamasta, uutta siivoajaa ei ole vaikea löytää.

    Paperimiehillä on toisin, koska liitto on hoitanut hommansa hyvin. Rikkureita ei ole siedetty, ei tarvitse montaakaan vuosikymmentä mennä taaksepäin, kun rikkurin henkikin oli halpa.

    Jos halutaan tuijottaa vientituloja – hyvä, kyllä se sopii – niin katsotaan: Massa- ja paperiteollisuuden viennin arvo keikkuu jonkin verran alle kymmenen miljardin tuntumassa. On totta, että esimerkiksi matkalun tuomat tulot ovat pari miljardia, eli selvästi pienemmät, mutta en silti ymmärrä, miksi ne miljardit, joita tarjoilijat, hotellivirkailijat, turistioppaat, moottorikelkkakuskit jne, saavat ulkomaalaisilta, olisivat jotenkin vähemmän oikeaa rahaa kuin ne miljardit joita saadaan paperista, tai se muutama sata miljoonaa, joka saadaan sellusta.

    Ei viennin sisällöllä ole mitään merkitystä kansantalouden kannalta; on ihan sama vaikka myisimme simpukankuoria, runokirjoja, selänpesuja jne. Jos niistä saa rahaa, niin sillä rahalla voidaan ostaa ne samat bemarit, mersut, ja audit, joita paperimiehet ja ahtaajat ostavat vientituloista ulosmittaamillaan rahoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. spottu kirjoitti 17.8.2010 kello 9:15

    Raimo K: “Spottu jo suosittelikin hakemaan palvelut halpamaista, ehkä hän haluaa viettää vanhuutensa Kiinassa, ehkä sinäkin… sitten ei tule verotuottoja.”

    No enkä suositellut, totesin vaan että alhaisen tuottavuuden maissa on mukava shoppailla palveluja kun kaikkeen tuntuu olevan varaa. Sinänsä sama shoppaako palvelut paikan päällä vai vaikka vinkuintialaisen halpakrääsän muodossa Suomeen tuotuna.

    Tiedemies: “Ei viennin sisällöllä ole mitään merkitystä kansantalouden kannalta; on ihan sama vaikka myisimme simpukankuoria, runokirjoja, selänpesuja jne.”

    Onko tämä provo, näkökulman tietoinen rajoittaminen vai uskomatonta yksisilmäisyyttä ?

    Meinaan että jos myy vaikka öljyä, on se aika kertaluontoista, mutta osaamista myydessä varanto ei pienene, vaan parhaimmillaan kasvaa. Tässä suhteessa teollisuus on osaamisen myymistä parhaimmillaan. Vaikka kumuloituneen osaamisen osuutta teollisissa tuotteissa on hankala mitata, voidaan turvallisesti olettaa sen olevan merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi selänpesupalveluissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Raimo K kirjoitti 17.8.2010 kello 9:22

    Tiedemies: “Ei viennin sisällöllä ole mitään merkitystä kansantalouden kannalta; on ihan sama vaikka myisimme simpukankuoria, runokirjoja, selänpesuja jne. Jos niistä saa rahaa, niin sillä rahalla voidaan ostaa ne samat bemarit, mersut, ja audit, joita paperimiehet ja ahtaajat ostavat vientituloista ulosmittaamillaan rahoilla.”

    Näinhän se on.
    Mutta muutaman vuoden päästä olen vieläkin enemmän kiinnostunut vanhusten palveluista kuin selluloosapaaleista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. uusi kasvo täällä kirjoitti 17.8.2010 kello 10:55

    olipa kerran pieni kunta jossa oli tehdas joka teki sellua.
    sen ympärille oli kasvanut pieni kunta jonka palkkalistoilla oli 10henkeä.

    tehdas lopetettiin ja kaikki tehdastyöläiset muuttivat pois joten kuntaan jäi vain 10kunnan palveluksessa olevaa henkeä.

    valtio antoi kriisirahaa kunnalle yhdeksi kuukaudeksi könttäsumman että se selviytyy pahimman yli.

    näin ollen:
    10hlöä sai palkkaa 3000e/kk ja kuntavero oli 20%,eli verotuloja jäi kunnalle 3000x10x0,2=6000e
    eli ensimmäinen kuukausi selvittiin hyvin,mutta sitten tuli toinen kuukausi ja huomattiin ettei ole palkkarahaa kuin kahdelle työntekijälle.
    kolmatta kuukautta ei haluttu edes ajatella.

    että ei tämä Suomi nyt ihan palvelutuotannolla tule pärjäämään vaan kyllä me tarvitaan teollisuutta ja vientituloja että joku maksaa tämän lystin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Sinivihreä kirjoitti 17.8.2010 kello 12:08

    Persuja nyt kannattaa äänestää vaikkapa samasta syystä kuin vihreitä parikymmentä vuotta sitten. Vaikka puolueen linjasta olisi mitä mieltä hyvänsä, kannattaa poliittista kenttää hämmentää äänestämällä puoluetta, joka saa sekoitettua ummehtunutta politiikkaa. Persuja äänestämällä muutkin puolueet ryhdistäytyvät aidon kilpailutilanteen paineessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Raimo K kirjoitti 17.8.2010 kello 12:30

    uusi kasvo täällä: “olipa kerran pieni kunta jossa oli tehdas joka teki sellua.
    sen ympärille oli kasvanut pieni kunta jonka palkkalistoilla oli 10 henkeä.”

    Olipa tosiaan kerran – sadussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. uusi kasvo täällä kirjoitti 17.8.2010 kello 14:04

    kukakohan ne vanhuksien palvelut maksaa muutaman vuoden päästä?
    -pl. varakkaat vanhukset jotka pystyvät maksamaan 100%:sti omat hoitokustannukset(sairaalat ja vanhainkodit jne.) aina hautaan asti.

    saduissa on se hyvä puoli että niissä raha tulee taivaasta tai otto-automaatista ja se ei koskaan lopu…..

    matematiikan peruskurssi olisi hyvä kaikkien meidän osata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Tiedemies kirjoitti 17.8.2010 kello 14:38

    Pointti on tämä: Markkinataloudessa sillä, mitä teet työksesi, on kovin vähän merkitystä sinänsä, olennaista on, kuinka paljon muut maksavat työstäsi. Sillä, onko se “oikeaa työtä” vai ei, ei ole mitään merkitystä.

    Suomi on pieni maa, eikä täällä voi tehdä kaikkea, joten täältä täytyy viedä jotain, että jotain voidaan tuodakin. Se, mitä viedään, on yhdentekevää. Tämä väite, että pitää tehdä jotain teollisuustyötä, että se “tuottaa” jotain, ei ole mistään kotoisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Artturi kirjoitti 17.8.2010 kello 15:07

    spottu:

    Meinaan että jos myy vaikka öljyä, on se aika kertaluontoista, mutta osaamista myydessä varanto ei pienene, vaan parhaimmillaan kasvaa. Tässä suhteessa teollisuus on osaamisen myymistä parhaimmillaan.

    BO-YA! mitens nyt suu pannaan tiedemies? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Tiedemies kirjoitti 17.8.2010 kello 19:28

    En ymmärrä. Miten hotellit, parturit, tai hierontapaikat ovat kertaluontoisia? Ainakin minä käyn parturissa muutaman kerran vuodessa. Monet tutut käyvät hieronnassa pari kertaa kuussa. En ole kuullut, että niiden varanto olisi vähentynyt.

    Palvelujen “tuottavuus” ei tietenkään kasva samalla lailla kuin uuden teollisuudenhaaran tuottavuus koneistumisen ja pääomavaltaistumisen myötä, mutta tällä ei ole niin suurta merkitystä kuin tässä annetaan ymmärtää. Tuottavuuden kasvu laskee markkinataloudessa tuotteen hintaa vähänkään pidemmällä aikavälillä. Kone voi sylkeä kartonkia nykypäivänä tuhatkertaisella tahdilla tuhannesosalla työvoimasta 70 vuoden takaiseen, mutta tämä kyllä tarkoittaa, että sen hinta on myö vain murto-osa alkuperäisestä. Parturin hinta sensijaan on selvästi korkeampi kuin se oli aikanaan.

    Eli, kartonkia olisi kannattunut myydä lyhyeksi, ja ostaa sillä rahalla hiustenleikkuufutuureita. Minusta tämä näyttää ihan siltä, että paperiin panostaminen parturin sijaan olisi ollut ihan sulaa hulluutta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Raimo K kirjoitti 17.8.2010 kello 20:12

    spottu: “Meinaan että jos myy vaikka öljyä, on se aika kertaluontoista, mutta osaamista myydessä varanto ei pienene, vaan parhaimmillaan kasvaa. Tässä suhteessa teollisuus on osaamisen myymistä parhaimmillaan.”

    Artturi: “BO-YA! mitens nyt suu pannaan tiedemies?”

    Hyvinhän se suu pannaan, mutta teollisuustuotteiden myynti ei ole osaamisen myymistä ja tavarahan voi loppua.
    Jos todella myydään osaamista, esim. suunnittelua, varanto ei ehkä pienene, mutta kyllä se vanhenee.
    Ihan kiva seurata, miten pojat myyvät Suomen öljyvaroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Hermiitti kirjoitti 17.8.2010 kello 22:30

    Tiedemies & kumppanit,

    Missä maailmassa te elätte? Ettekö käsitä markkinatalouden lainalaisuuksia?

    Terveisin realiteetit myöntävä mutta suunnilleen vihreästi ajatteleva Hermiitti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. spottu kirjoitti 18.8.2010 kello 0:36

    Tiedemies: “En ymmärrä. Miten hotellit, parturit, tai hierontapaikat ovat kertaluontoisia?”

    Lyhyesti: Hyvä hiustenleikkuu tuottaa jotain kerran, hyvin suunniteltu ja rakennettu paperikone joitain vuosikymmeniä, tästä kertaluontoisuus vaikkei se oikein hyvä sana olekaan.

    Pidemmin: Jos hanhi munii kultamunia, vähänkään pidemmällä aikavälillä mielenkiintoinen on hanhi, eivät munat. Koneistuminen ja pääomavaltaistuminen eivät ole passiivissa tapahtuvia irrallisia ilmiöitä, vaan insinöörit suunnittelevat ja duunarit rakentavat ne koneet teollisessa toiminnalla kerrytetyllä aineellisella ja ennen kaikkea henkisellä pääomalla. Lopputulos on konkreettiseen tuotteeseen paketoitua osaamista. Sen osaamisen voi taas puolestaan myydä tai operoida itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. putkonen kirjoitti 18.8.2010 kello 12:23

    Persujen puutteet talousosaamisessa on selviö. Nuorta, epähygienistä ja imago-ongelmaista puoluetta on koulutettu väestönosa karttanut kuin ruttoa vaikka tärkeimmissä arvoissa olisi samoilla linjoilla ollutkin.

    Muutos suhtautumisessa on tapahtunut ihan viime aikoina, pakosta kun muutakaan ei voi. Joskus on vaan otettava pari askelta taakse pysyäkseen edes pystyssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Raimo K kirjoitti 18.8.2010 kello 12:28

    spottu: “Lopputulos on konkreettiseen tuotteeseen paketoitua osaamista. Sen osaamisen voi taas puolestaan myydä tai operoida itse.”

    Jos nyt tarkastellaan tässä jo moneen kertaan mainittua paperiteollisuutta, niin kyllähän se niitä kultamunia on aikoinaan muninut ja kovasti kotkottanut, mutta samalla hautonut niitä ilman suurempia kehityspanoksia. Osaamista on ollut, mutta tutkimuksen ja tuotekehittelyn puuttuessa osaaminen on vanhentunut. Paperia ja paperikoneita osaavat tehdä muutkin kuin suomalaiset. Lopputuloksena tehdään hirvittävän kalliilla investoinneilla mitättömän hintaista lopputuotetta jonka hinta ei määräydy siihen sisältyvän olemattoman osaamisen perusteella, vaan dollarin kurssin mukaan.
    Ja sitten vielä vaaditaan, että kaikki puu pitäisi varata tällaisen kuihtuvan alan käyttöön, tuottavampaan sitä muka ei riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. spottu kirjoitti 18.8.2010 kello 13:03

    Raimo K: “Osaamista on ollut, mutta tutkimuksen ja tuotekehittelyn puuttuessa osaaminen on vanhentunut.”

    Tutkimuksen puutteesta TKK:lla, (entisellä) KCL:llä, VTT:llä, Pöyryllä, Metsolla ja tietty alan yrityksissä ollaan luultavasti toista mieltä. Aina voidaan tietysti räksyttää siitä että alalla ei kehitetä riittävän voimallisesti jotain osa-aluetta, kuten nyt kemiallisessa metsäteollisuudessa vaikka entsyymien teollista hyödyntämistä. Ehkä ne asiat ovat aidosti vaikeita.

    Kyllä puusta voisi jotain paperia tuottavampaakin tehdä, mutta kun alalta syystä tai toisesta teollinen design-kulttuuri ja -osaaminen puuttuu (sääli sinänsä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Raimo K kirjoitti 18.8.2010 kello 13:53

    spottu: “Tutkimuksen puutteesta TKK:lla, (entisellä) KCL:llä, VTT:llä, Pöyryllä, Metsolla ja tietty alan yrityksissä ollaan luultavasti toista mieltä.”

    Varmasti ollaan toista mieltä ja on oltu sitä julkisestikin, mutta jos pannaan mielipide vastaan tilastot, niin metsäteollisuuden panostukset suhteessa liikevaihtoon ovat olleet minimaaliset – mieluummin on nostettu osinkoa. Vai mistä suljetut koneet ja tehtaat kertovat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. pekka kirjoitti 18.8.2010 kello 14:41

    Raimo K:

    Osaamista on ollut, mutta tutkimuksen ja tuotekehittelyn puuttuessa osaaminen on vanhentunut. Paperia ja paperikoneita osaavat tehdä muutkin kuin suomalaiset. Lopputuloksena tehdään hirvittävän kalliilla investoinneilla mitättömän hintaista lopputuotetta jonka hinta ei määräydy siihen sisältyvän olemattoman osaamisen perusteella, vaan dollarin kurssin mukaan.

    Kyllä nyt tuli pitkä lista puppua. Suomalaisen paperi- ja puunjalostusteollisuuden osaaminen ja tehtaiden kunto on ihan maailman huippuluokkaa.
    Toki paperikoneita ja paperia osaavat muutkin tehdä, mutta kyllä vaikkapa Metso ja UPM ovat omien alojensa huippuja. Kerropa joku teollisuuden (tai palveluliiketoiminnan) ala, jota osattaisiin tehdä vain yhdessä maassa?
    Myös tuotekehityksen mollaus on puppua. Missä ulkomailla on tällä alalla jotain valtaisia innovaatioita, joita suomalaiset eivät ole osanneet?
    Esimerkiksi UPM:n älytarrakehitys ja biopolttoainekehitys on ihan maailman huippua.

    Tällä palstalla on muotia vihata teollisuutta. Mietitäänpä vaihtoehtoja jos paperiteollisuus ja alaa tukeva konepajateollisuus vievät tuotannon kokonaan pois maasta, kerropa miksi suunnittelutyö ja pääkonttorit jäisivät tänne?

    Meillä on valtavat luonnonvarat (metsät), olisi sitten paljon parempi, jos puista ei tehtäisi paperia ja puutavaraa, vaan kaikki poltettaisiin. Mieti vähän jalostusarvoja ja työpaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Raimo K kirjoitti 18.8.2010 kello 16:15

    pekka: “Myös tuotekehityksen mollaus on puppua. Missä ulkomailla on tällä alalla jotain valtaisia innovaatioita, joita suomalaiset eivät ole osanneet?”

    Mitäs mollausta tämä on, kyllä numerot ovat selviä. Ja mitäs valtaisia innovaatioita alalla yleensä on?

    pekka: “Esimerkiksi UPM:n älytarrakehitys ja biopolttoainekehitys on ihan maailman huippua.”

    Ja millaisen osan liikevaihdosta nämä tuotteet muodostavat? Älytarroista en tiedä, mutta biopolttoainetehdasta ei ole.
    Ja niiden suljettujenko tehtaiden kunto on sitä huippua?
    Ja kuka teollisuutta muka vihaa – siltä vaan odotetaan sitä suorituskykyä, jota monilla aloilla onkin. Hymistelysi ei auta asiaa.
    Jalostusarvoa ja työpaikkoja on mietitty Suomessa pitkään, puunjalostusteollisuudessa liian pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. tiedemies kirjoitti 19.8.2010 kello 9:46

    Hyvä hiustenleikkuu tuottaa jotain kerran, hyvin suunniteltu ja rakennettu paperikone joitain vuosikymmeniä, tästä kertaluontoisuus vaikkei se oikein hyvä sana olekaan.

    Paperikone työllistää muutaman ihmisen käyttöaikansa, paperi täytyy myydä jollekin, että saa siitä rahat. Suurin osa rahasta menee omistajalle, koska suurin osa rajatuottavuudesta on pääoman tuottoa. Pääoman tuottavuus lisäksi paranee siitä, että se saadaan tuottamaan pienemmällä työvoimalla.

    Sinänsä tässä ei ole mitään ongelmaa, mutta jos meillä kerran on työttömyyttä, näyttäisi siltä, että jonkinlainen saturaatiopiste on saavutettu, ei lisäpaperin tekeminen taida enää työllistää juurikaan lisää ihmisiä. Vaikka työ ei ole mikään mielekäs päämäärä talousjärjestelmälle, on jonkin alan työvoimavaltaisuudessa se hyvä puoli, että sen tuottavuudesta suurin osa menee niille, jotka sitä työtä tekevät, eivätkä korvauksina niille, jotka jotain omistavat. Se, miksi tämä on hyvä puoli on, että paperikoneen omistus on paljon helpompi myydä ulkomaille kuin työ; jos se kone on Suomessa, ja sen omistaa vaikka joku amerikkalainen, on tämä paperikoneen “tuottavuus” täysin merkityksetön argumentti. Se ei tuota vientituloja enempää kuin palkkasummansa ja kotimaisen raaka-aineen arvon, pääoman korvaus menee omistajalle.

    Venäläisen turistin kuluttamat illallinen, hotelliyö, ja hiustenleikkuu kilahtavat kaikki kansantalouden kassaan. Ei sillä, että pitäisin tällaista kansallistaloudellista näkökulmaa ensisijaisena, mutta jos sillä jotain perustellaan, pääomavaltaisuus tarkoittaa kyllä aina suurta riskiä. Siksi on jotenkin ristiriitaista, että tarkalleen samat ihmiset, jotka valittavat tuotannon siirtymisestä Kiinaan. väheksyvät palveluelinkeinoa jotenkin vähemmän “oikeana” tai “tuottavana” työnä. He ovat mielestäni aivan yksikäsitteisesti väärässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Juha kirjoitti 19.8.2010 kello 10:39

    Uschanov on väärässä sanoessaan, että teollisuuden mnerktiys vähenee ja palvelut kasvavat. Tiedemies taas osui oikeaan sanoessaan (karkeasti), että palveluiden kasvu johtuu teollisuuden halusta teettää ennen itse tekemiään töitä ulkopuolisilla. Ulkoistukset, asiantutijapalvelut, jne kaikki ovat palveluita vaikka työn teettää ja tilaa lopulta sama teollisuus kuin aiemminkin, kun ko. henkilöt olivat suoraan teollisuuden palveluksessa.

    Tästä syystä on hölmöä aliarvioida jäljellä olevan teollisuuden merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.8.2010 kello 11:02

    Kyllä tavaroiden osuus kulutuksen arvosta pienenee koko ajan, jolloin myös teollisuuden BKT-osuus maailman tasolla laskee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. az kirjoitti 19.8.2010 kello 10:50

    No eivät he nyt yksikäsitteisesti ole väärässä. Näkökulma on liioiteltu, mutta ei yksikäsitteisesti väärä.

    Mielestäni jokaisen kansallisvaltion olisi tärkeä säilyttää sellainen selkäranka, joka pystyy pitämään yhteiskunnan toimintoja yllä kriisioloissa. Kyllä silloin jyviä erottuu akanoista ja voi tulla kaipuu sellaisia aloja kohtaan, joita hyvinä aikoina ulkoistettiin.

    Enkä nyt tarkoita mitään sotaa, koska haluan uskoa varmaksi, että Suomi on niistä viimeisimmän jo sotinut, mutta esimerkiksi tuhoisaa globaalia pandemiaa, joka sulkisi maailmassa lähes kaiken rajoja ylittävän liikenteen määräämättömäksi ajaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. tiedemies kirjoitti 19.8.2010 kello 12:41

    Mielestäni jokaisen kansallisvaltion olisi tärkeä säilyttää sellainen selkäranka, joka pystyy pitämään yhteiskunnan toimintoja yllä kriisioloissa.

    Suomi on kyllä enemmän kuin omavarainen vessapaperin, laivojen, konepajatuotteiden jne. “oikeiden” teollisuuttuotteiden osalta. Jos jotain, tällaisen “oikean” työn kysyntä vain vähenee mainituissa kriisioloissa. Maataloudenkin suhteen Suomi olisi pitkälti omavarainen muuten, mutta öljyä traktorien dieseliä varten ei ole. Sille taas ei oikein voi mitään, poislukien pekkaristen haaveet massiivisista subventioista “biopolttoaineille”.

    Sensijaan kriisiaikana erilaiset palvelut muuttuvat entistä tärkeämmiksi: kuljetuskaluston huollot ja korjaukset ovat tärkeämpiä, jos varaosia ei ole saatavilla, vaatteita ja kenkiä pitää korjata enemmän, jos ei voi vaihtaa uusiin kiinalaisiin kerran kuussa, lähikauppojen merkitys korostuu, jos polttoaineen hinta nousee moninkertaiseksi, jne. Vessapaperista, kartongista, tai valtamerialuksista tuskin tulee ensimmäisenä pulaa. Kriisin luonteesta riippuen tarvitaan hoitohenkilökuntaa, palokuntaa, poliisia, tiedonvälitystä, jätehuoltoa, jne. Kaikki palveluita.

    Eli minusta tässäkin suhteessa teollisuuden pitäminen ainoana “oikeana” työnä – erotuksena palveluista, jotka eivät sitä ole – on yksikäsitteisesti virheellistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. spottu kirjoitti 19.8.2010 kello 12:49

    Tiedemies: “Se, miksi tämä on hyvä puoli on, että paperikoneen omistus on paljon helpompi myydä ulkomaille kuin työ; jos se kone on Suomessa, ja sen omistaa vaikka joku amerikkalainen, on tämä paperikoneen “tuottavuus” täysin merkityksetön argumentti.”

    Metsäteollisuudessa on poikkeuksellisesti päästy juuri päinvastaiseen tilanteeseen eli uudet koneet ovat ulkomailla, josta ostetaan raaka-aine ja operointi. Suunnittelu- ja projektiosaaminen ovat edelleen kotimaassa, samoin niin merkittävä määrä metsäyhtiöiden omistusta että pääkonttori pysyy Suomessa.

    Jos teollisuustyöpaikalla tarkoitetaan pelkkää operointia tyyliin Google Summan tehtailla, ovat ne Suomessa tietysti työllisyysmielessä yhdentekeviä. Suomesta ostetaan seinät, sähköä ja toimiva oikeusjärjestelmä, ehkä muutama hemmo ruudun ääreen istumaan. Voitto siirretään kirjanpitoteknisesti muualle joten siitä oikeusjärjestelmästäkään ei olla valmiita maksamaan. Suomeen jäävän kumulatiivisen osaamisen määrä on merkityksetön, ja vientituloja tulee juurikin palkkasumman verran.

    Toisaalta voidaan ajatella että jälkimmäisessä esimerkissä on kyse puhtaasta riskittömästä palvelumyynnistä (no risk = no profit), joka kokonaisuudessaan “kilahtaa kansantalouden kassaan”. Suomi on Googlelle samaa kuin Uruguay Metsä-Botnialle. On makuasia onko tämä toivottu pitkän tähtäimen strategia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. az kirjoitti 19.8.2010 kello 14:26

    No joo, tässä menee nyt aiheet hieman sekaisin, kun aiemmin oli puhe partureista. Enkä nyt mielessäni tehnyt jakoa suoraan teollisuus vs. palvelut, mikä raja usein on lisäksi häilyvä, vaan lähinnä tätä jaottelua viime kädessä tähdellisempiin ja vähemmän tähdellisiin aloihin.
    Joidenkin ulkoistaminen on vain luonnollista, jos muut tekevät paremmin/halvemmalla, eikä niistä tarvitse kynsin hampain pitää kiinni, mutta monet näistä aloista, joita persut romantisoivat ovat sellaisia, että kyllä niiden korostaminen on väliin ihan tarpeen. Onhan meillä ajattelijoita, joiden mukaan ruoan omavaraisuuskaan ei nykymaailmassa ole enää niin tärkeää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. pekka kirjoitti 19.8.2010 kello 19:50

    Tiedemies:

    Eli minusta tässäkin suhteessa teollisuuden pitäminen ainoana “oikeana” työnä – erotuksena palveluista, jotka eivät sitä ole – on yksikäsitteisesti virheellistä.

    Kuka tässä keskustelussa on väittänyt, että teollisuus olisi ainoa oikea työ? Toki varmaan kaikki ymmärtävät, että palveluiden osuus tulee edelleen kasvamaan.
    Sen sijaan on kyllä esiintynyt ajatuksia, että teollisuutta ei tarvita ollenkaan ja Suomi selviää pelkillä palveluilla.
    Se ei yksinkertaisesti ole totta. Emme varmasti kykene myymään ulkomaille niin paljon palveluita (kuten matkailupalveluja), että se korvaisi teollisuudesta saatavat vientitulot. Jostakin pitää saada ne tulot, joilla maksamme ulkomailta tuotavat tavarat (ja jos tällä palstalla kysytään niin myös lähes kaikki elintarvikkeet).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. az kirjoitti 20.8.2010 kello 0:26

    Sinivihreältä järkevä ja perusteltu pointti ylempänä. En missään nimessä toivo, että Persut saisivat valtaa. Vielä vähemmän sitä toivon puolueen halla-aholaiselle siivelle, muodostettuani korjaantuneen käsityksen siitä, millaisia arvoja he uskoakseni keskimäärin edustavat.

    Kaikesta tästä huolimatta ei välttämättä olisi lainkaan huono asia, jos persut saisivat vaikka 12-13% äänisaaliin. Se pakottaisi muita puolueita reagoimaan. Vastaavasta syystä toivon vihreille mahdollisimman huonoa tulosta. Feministis-urbaani ilmastopuolue on muuttunut niin läpinäkyväksi, ulkoa luettavaksi ja mauttoman ennalta-arvattavaksi, ja vielä kovin itsetyytyväiseksi tästä löytämästään erinomaisuudesta, että herättely siitä todella surkealla tuloksella pakottaisi puoluetta käymään kunnolla sisäistä kritiikkiä. Nyt sitä ei ole kyetty käymään edes Braxin suuntaan, vaikka tämä on yksi lähihistorian surkeimmista ministereistä ja polkenut monia sellaisia arvoja, jotka ovat olleet useille keskeisiä syitä vihreitä äänestää.

    Toisaalta kelmuun kääritty Bob-Kokoomus on vastenmielinen kiiltokuva. Korruptoitunut keskusta saisi hävitä isojen joukosta. SDP yrittää kopioida Kokoomuksen fiilistely-reseptiä, ja tarjoaa höttöä ja lupauksia, alusvaatekuvia puheenjohtajastaan. Lipponen sentään oli valtiomies, piti hänestä tai ei. Päivi Räsäsen puheet pride-iskusta saavat toivomaan kristittyjen tippumista eduskunnasta (onko se kynnys 3% jo ensi vaaleissa?), jotta saisi nauraa oikein vahingoniloisesti.
    Arhinmäen kuolemattomiin viisauksiin kuulu esimerkiksi ehdotus siitä, että me sijoittaisimme ydinvoimaan kaavaillut määrärahat uusiutuvaan energiaan. Ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Sosialistia ei saa päästää vahingossakaan lähelle vastuullista päätöksentekoa.

    Protestiäänen antaminen tuntuu melkein pakottavalta. Persut eivät välttämättä ole kuitenkaan oikea kohde. Ehkä Piraatit, jos ovat yhtä vakavissaan kuin Ruotsissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus