Hinta, arvo ja niukkuus

Pos­tauk­se­ni kes­kus­ta-asu­mi­sen suh­teel­li­ses­ta hinn­an­nousus­ta herät­ti kes­kus­te­lun hin­nan ja arvon suh­tees­ta. Käsi­tei­den sel­keyt­tä­mi­sek­si vähän tyl­sää teoriaa.

Kuten käsi­tea­na­lyy­sis­sa on tapa­na, teh­dään epä­rea­lis­ti­nen ole­tus, jon­ka mukaan kes­kus­ta-asu­mis­ta voi­daan val­mis­taa lisää niin, että uusi on yhtä hyvää kuin van­ha eikä van­ha­kaan sii­tä huo­no­ne eikä para­ne.  Lisään­tyy­kö vai vähe­nee­kö kes­kus­ta-asu­mi­sen arvo ja mitä tapah­tuu hinnalle?

Alla ole­vas­sa kuvas­sa on esi­tet­ty perin­tei­nen kysyn­tä käy­rä. Kes­kus­ta-asu­mi­sen arvo on toi­sil­le suu­rem­pi kuin toi­sil­le. Jos kaik­ki haluk­kaat voi­si­vat asua kes­kus­tas­sa, yhteen­las­ket­tu arvo oli­si sini­sen käy­rän ala­puo­lel­le mah­tu­va alue. Mut­ta kaik­ki eivät voi.

Pan­naan ihmi­set jär­jes­tyk­seen sen mnu­kaan kuin­ka kiih­keäs­ti he halua­vat asua kes­kus­tas­sa. Vähän epä­rei­lus­ti halua mita­taan mak­su­ha­luk­kuu­del­la. Pal­jon­ko kes­kus­ta-asu­mi­ses­ta ollaan val­miit (ja kyke­ne­vät) mak­sa­maan. Vasem­mal­la ovat kiih­keim­mät ja varak­kaim­mat urba­nis­min ihai­li­jat ja vii­mei­se­nä oikeal­la on Mat­ti Van­ha­nen, joka ei ottai­si kes­kus­ta-asun­toa vas­taan edes ilmaiseksi.

Kuvas­sa on esi­tet­ty kol­me kes­kus­ta-asu­mi­sen mää­rää, q1, q2 ja q3 ja nii­tä vas­taa­vat hin­nat , p1, p2 ja p3. Mitä enem­män kes­kus­ta-asu­mis­ta on tar­jol­la, sitä alem­mas sen hin­ta las­kee. Jokai­sen neliön ylä­puo­lel­la on kaa­re­va kol­mio, joka mit­taa sitä kes­kus­ta-asu­mi­sen arvoa, jos­ta asu­jan ei tar­vit­se mak­saa. Kiih­kein­kin kes­kus­ta-asu­ja, joka oli­si val­mis mak­sa­maan mel­kein mitä tahan­sa, saa asun­ton­sa jär­ke­väl­lä hin­nal­la. Tuo­ta ylä­puo­lel­le jää­vää kaa­re­vaa kol­mio­ta kut­su­taan kulut­ta­jan yli­jää­mäk­si. Samal­la kun mää­rän kas­vaes­sa kes­kus­ta-asu­mi­sen hin­ta las­kee, kulut­ta­jan yli­jää­mä nousee. Yksit­täis­ten hen­ki­löi­den koke­mal­le arvol­le ei tapah­du mitään, pait­si, että yhä useam­pi pää­see naut­ti­maan täs­tä arvosta.

Kos­ka asun­nos­ta kes­kus­tas­sa mak­se­taan nyt enem­män kuin Por­nai­sis­sa, asun­to­ja kan­nat­tai­si raken­taa mie­luum­min kes­kus­taan kuin Por­nai­siin. Eivät tie­ten­kään kaik­ki pre­fe­roi kes­kus­taa ohi Por­nais­ten, mut­ta nykyi­siin mah­dol­li­suuk­siin ver­rat­tu­na useam­pi preferoi.

Emme tee mitään sil­lä tie­dol­la, haluai­si­ko suo­ma­lais­ta kym­me­nen, kak­si­kym­men­tä voi kol­me­kym­men­tä pro­sent­tia asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Riit­tää, että tie­däm­me, että sitä haluai­si enem­män kuin sin­ne mahtuu.

Az väit­tä, että kes­kus­ta-asu­mi­sen arvo las­kee (sini­nen käy­rä siir­tyy alas­päin), jos kes­kus­taa raken­ne­taan lisää ja saas­teet, melu ja ruuh­kat kas­va­vat. Kari Kos­ki­nen taas sanoi, että kes­kus­tas­ta tulee sitä arvok­kaam­pi, mitä isom­man kau­pun­gin kes­kus­ta se on. Jos kat­som­me asu­mi­sen hin­taa (= mak­su­ha­luk­kuus) Rii­hi­mäel­lä, Hel­sin­gis­sä, Lon­toos­sa ja New Yor­kis­sa, Kos­ki­nen näyt­täi­si ole­van oikeassa.

108 vastausta artikkeliin “Hinta, arvo ja niukkuus”

  1. Mie­les­tä­ni on itses­tään­sel­vyys, että mak­su­ha­luk­kuus kes­kus­ta­käm­päs­tä kas­vaa sitä mukaan mitä enem­män urbaa­niym­pä­ris­tö vie­hät­tää. Väi­tän kum­min­kin, että suo­ma­lai­nen on kes­ki­mää­rin tyy­ty­väi­sim­mil­lään lähel­lä pal­ve­lui­ta mut­ta myös lähel­lä luon­toa eli pk-seu­dul­la tämä tar­koit­ta­nee kehys­kun­tia. Ongel­ma pk-seu­dun kehys­kun­nis­sa asu­vil­la on usein pit­kä­kes­toi­nen työ­mat­ka. Tii­viim­pi yhdys­kun­ta­ra­ken­ne voi olla ihan jees-aja­tus, mut­ta onko se kan­sa­lais­ten hyvin­voin­nin ja eten­kin las­ten kan­nal­ta paras rat­kai­su? Sink­ku­na sitä nyt on sama vaik­ka asui­si Kal­lios­sa tai Jakomäessä.

  2. Muu­ten, täs­sä tar­kas­tel­laan halut­ta­vuu­den mit­ta­ri­na pel­käs­tään neliö­hin­taa. Se on kui­ten­kin vain yksi mit­ta­ri, jota käy­tet­täes­sä aja­tel­laan: “asun­not ovat halut­tu­ja, kos­ka ihmi­set mak­sa­vat näin pal­jon kanat­kau­pun­gin ker­ros­ta­loa­sun­nos­ta, vaik­ka se on pieni”.

    Voi­si aja­tel­la myös niin, että esim. kes­kus­tan ulko­puo­lel­la ole­vat oma­ko­ti­ta­lot ovat kiin­nos­ta­via: “asun­not ovat halut­tu­ja, kos­ka ihmi­set mak­sa­vat näin pal­jon oma­ko­ti­ta­los­ta, vaik­ka se on kau­ka­na työ­pai­kas­ta tai arvok­kai­na pide­tyis­tä palveluista”.

    Täs­sä tar­kas­te­lus­sa mit­ta­ri vain oli­si neliö­hin­nan ase­mes­ta esim. hin­ta suh­tees­sa työ­mat­kaan, tai etäi­syy­teen maa­il­man navas­ta (joka olkoon vaik­ka Arkadianmäki).

    Todel­li­suu­des­sa asun­non­han­kin­taa suun­nit­te­le­va var­maan tar­kas­te­lee kaik­kia asun­to­ja näi­den kah­den asian (ja mui­den asioi­den) yhdis­tel­mäl­lä, kos­ka juu­ri kel­lään ei ole käy­tet­tä­vis­sään rajat­to­mas­ti rahaa, eikä myös­kään rajat­to­mas­ti aikaa.

    Kes­kus­tan ulko­puo­lel­la ole­vat ker­ros­ta­lot (= lähiöt) ovat ehkä se asun­to­la­ji, jota har­vat pitä­vät halu­tuim­pa­na, vaik­ka niil­lä­kin on ystä­vän­sä. Sil­ti raken­nus­liik­keet teke­vät eri­tyi­ses­ti juu­ri näi­tä (kos­ka nii­tä saa teh­tyä luku­mää­räi­ses­ti eni­ten hal­vim­mal­la) ja kun pide­tään kau­nii­ta puhei­ta tii­viis­tä yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta, niin käy­tän­nön toi­met joh­ta­vat sit­ten kui­ten­kin lähiörakentamiseen.

    Neliö­hin­ta­tar­kas­te­lu ker­too osal­taan tie­tys­ti sii­tä, että meil­lä on eri­tyi­ses­ti pulaa rakennus*oikeus*neliöistä — ei sinän­sä maas­ta, jota tääl­lä kyl­lä sen­tään vie­lä pik­kui­sen on, aina­kin jos ver­taa lähes mihin tahan­sa maa­il­man maa­han tai alu­ee­seen Sipe­ri­aa lukuunottamatta.

  3. Her­miit­ti
    “Tii­viim­pi yhdys­kun­ta­ra­ken­ne voi olla ihan jees-aja­tus, mut­ta onko se kan­sa­lais­ten hyvin­voin­nin ja eten­kin las­ten kan­nal­ta paras ratkaisu?”

    Unoh­de­taan vain hin­ta­sig­naa­lit ja tur­vau­du­taan suun­ni­tel­ma­ta­lou­teen. Kyl­lä, sosia­lis­mil­la Suo­mi nousuun!

  4. OS: “Jos kat­som­me asu­mi­sen hin­taa (= mak­su­ha­luk­kuus) Rii­hi­mäel­lä, Hel­sin­gis­sä, Lon­toos­sa ja New Yor­kis­sa, Kos­ki­nen näyt­täi­si ole­van oikeassa.”

    Ei nyt ole tilas­to­ja, mut­ta näp­pi­tun­tu­mal­ta luu­li­sin että kes­kus­ta-alu­eet vaik­ka­pa alueil­la Oakland, Albuquerque tai Los Ange­le­sin tul­kin­nan­va­rai­set kes­kus­ta-alu­eet kau­pun­ki­ma­ton kes­kel­lä ovat edul­li­sem­pia kuin lähim­mät subur­biat juu­ri­kin tuos­ta Art­tu­rin mai­nit­se­mas­ta syys­tä. Kun lai­doil­le raken­ne­taan lisää rajoit­ta­mat­ta lii­ken­net­tä, muut­tuu kes­kus­ta melui­sak­si läpiajoalueeksi.

    1. Kyl­lä kes­kus­ta-alu­een hou­kut­te­le­vuus voi­daan myös tuho­ta. Joko lii­ken­teel­lä (Los Ange­les) tai vuo­kra­sään­nös­te­lyl­lä ja sen tuot­ta­mal­la rän­sis­ty­mi­sel­lä (Brys­sel).

  5. Her­miit­ti, vai­kut­taa sil­tä, että Oden tar­vit­see vie­lä selit­tää suh­teel­li­nen niuk­kuus, jos asiois­ta halu­taan keskustella.
    Kir­joi­tin seu­raa­van kom­men­tin vesi­ra­jas­sa-blo­giin (http://vesirajassa.blogspot.com/2010/08/kantakaupunki.html).
    Vaik­ka useim­mat haluai­si­vat­kin muut­taa pien­ta­loa­lu­eel­le, niin hin­nat ker­to­vat sen, että tii­viis­tä kan­ta­kau­pun­gis­ta on pahin puha. 

    >Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­mi­nen on yleen­sä selvästi
    >kal­liim­paa kuin muu­al­la, mikä markkinataloudessa
    >tar­koit­taa, että se on kaik­kein halu­tuin­ta asuinaluetta. 

    Itse asias­sa ei ihan näin. Se tar­koit­taa sitä, että se on niu­kin­ta asuinaluetta. 

    Kan­ta­kau­pun­kia riit­tää n. 150–200 k‑asukkaalle riip­puen mää­ri­tel­mäs­tä. Voi­si teo­rias­sa olla, että esi­mer­kik­si 400k-asu­kas­ta halu­aa kan­ta­kau­pun­kiin ja 600k-asu­kas­ta oman oma­ko­ti­ta­lon tai lähiö­asun­non. Täl­löin useam­mat ihmi­set eivät haluai­si kan­ta­kau­pun­kiin, mut­ta kan­ta­kau­pun­gis­ta ole­va pula ajaa hin­nat korkeimmalle. 

    Vii­mei­sek­si: ylei­ses­ti en ymmär­rä sitä aja­tus­ta, että kos­ka “minä en haluai­si asua kan­ta­kau­pun­gis­sa, niin sitä ei pidä raken­taa lisää”. Vai­kea on ihmis­ten käsit­tää sitä, että tii­viin kan­ta­kau­pun­gin raken­ta­mi­nen on plus­saa niil­le­kin, jot­ka halua­vat asua väl­jäs­ti omakotitalossa. 

    Omien koke­mus­ten (samoin kuin lap­sen) perus­teel­la Töö­lö on parem­pi paik­ka asua kuin esi­mer­kik­si Kau­niai­nen. Kun vaan mois­ta kan­ta­kau­pun­kia oli­si riit­tä­väs­ti, niin oli­si taval­li­sel­la pal­kan­saa­jal­la sii­hen varaa.

    Syi­tä on help­po kek­siä. Tii­viis­ti asu­tul­la alu­eel­la lap­sen on hel­pom­pi löy­tää kave­rei­ta. Ja jos raken­ne­taan Töö­lön kal­tais­ta aluet­ta, niin lap­sil­la on pal­jon tilaa leikkiä.

  6. Mik­ko Särelä,

    Juu anteek­si jos käsi­tin jotain vää­rin, mut­ta mie­li­pi­tee­ni puhu­koot sil­ti puo­les­tan­sa. Ei kaik­kea voi mita­ta rahas­sa oli mie­li­pi­tee­ni kes­kei­nen funktio.

  7. Sekä arki­ko­ke­muk­sen että tie­tääk­se­ni myös kaik­kien tut­ki­mus­ten mukaan lap­set pre­fe­roi­vat eni­ten yhteis­tä aikaa van­hem­pien­sa kans­sa. Täl­lä mit­ta­ril­la mitat­tu­na tii­vis yhteis­kun­ta­ra­ken­ne on nime­no­maa lap­sen etu. Lomal­la ja vii­kon­lop­pui­na voi suun­na­ta sin­ne maa­seu­dun rau­haan, mut­ta arke­na on hyvä, että van­hem­mat viet­tä­vät vapaa-aikan­sa koto­na las­ten­sa kans­sa eivät­kä autos­sa mat­kal­la koh­ti las­ten hoi­to­paik­kaa, mis­sä lap­so­set sit­ten vie­rait­ten aikuis­ten hoi­dos­sa odottelevat.

  8. OS: “Kos­ka asun­nos­ta kes­kus­tas­sa mak­se­taan nyt enem­män kuin Por­nai­sis­sa, asun­to­ja kan­nat­tai­si raken­taa mie­luum­min kes­kus­taan kuin Pornaisiin.”

    Kenen etua tuo ‘kan­nat­tai­si’ edus­taa? Maa­no­mis­ta­jien, raken­nut­ta­jien, pank­kien, kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jien, asun­non osta­jien vai jotain abstrak­tia yhteis­kun­nan etua?

  9. Riit­ta kiteyt­ti­kin pien­ten las­ten osal­ta hyvin: lap­set arvos­ta­vat van­hem­pien läs­nä­oloa, joten saa­vu­tet­ta­vuu­del­la ansai­tut lyhyet työ­mat­kat ja mat­ka-ajat ovat koko per­heen etu. Tei­nit taas arvos­ta­vat jo aivan itse saa­vu­tet­ta­vuut­ta eli omia kave­ri­ver­kos­to­jaan, joi­ta voi myös­kin tii­viis­sä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä hoi­taa oikein hyvin, ehkä parem­min­kin kuin oma­ko­ti­mat­toa­lu­eel­la, jos­ta ei löy­dy neut­raa­lia tilaa nuo­ril­le mis­tään (tämä on ole­tus, en tun­ne hlö­koh­tai­ses­ti oma­ko­ti­mat­to­ja kuin 70-luvulta).

    Kaik­kien kan­nal­ta kui­ten­kin riit­tä­vä viih­tyi­syy­den taso tulee toteu­tua. Vas­tus­tin hen­ki­sel­lä tasol­la kier­to­liit­ty­miä ennen kuin nii­tä tuli kes­kus­taan, nyt olen fani. Yhdes­sä alen­net­tu­jen ajo­no­peuk­sien kans­sa katu­kui­lu­jen pöly- ja melu­ta­sot ovat las­ke­neet ja kier­to­liit­ty­män pää­see jalan­kul­ki­ja­kin jous­ta­vas­ti ylit­tä­mään ilman valois­sa sei­sos­ke­lu­ja. Lisää näitä!

  10. Itse olen kovas­ti ihme­tel­lyt kaa­voit­ta­jien kyvyttömyyttä/haluttomuutta toteut­taa umpi­kort­te­lei­ta. Kaik­ki vii­me­vuo­sien isot kaa­va-alu­eet on piir­ret­ty täy­teen eri­lai­sia puo­lia­voi­mia kort­te­lei­ta ja pis­te­ta­lo­jen yhdis­tel­miä. Näi­hin on vie­lä täy­sin suun­ni­tel­mal­li­ses­ti halut­tu toteut­taa ns. puo­li­jul­ki­sia reit­te­jä ker­ros­ta­lo­pi­ho­jen hal­ki ja poik­ki. Minus­ta tämä on lähiö­mäi­nen ratkaisu.

    (Ymmär­rän kyl­lä raken­nut­ta­jien tah­to­ti­lan mak­si­moi­da meri­nä­kö­ala-asun­not ran­ta-alueil­la, kau­pun­ki­ra­ken­teeen kan­nal­ta oli­si minus­ta kui­ten­kin parem­pi jyvit­tää asun­not jyr­kem­min: hunoil­la näky­mil­lä hal­vem­paa, komeil­la kat­to­nä­ky­mil­lä kal­liim­paa. Saa­tai­sin samal­la kär­pä­sen­ni­tis­tyk­sel­lä myös hin­ta­se­koi­tet­tua kaupunkirakennetta).

    Mitä kan­ta­kau­pun­ki­mai­sem­min asu­taan sitä tär­keäm­pi on toteut­taa tiet­ty yksi­tyi­syy­den taso asu­mi­sel­le. Täs­tä seu­raa tar­ve kek­siä katu­ta­soon jotain muu­ta toi­min­toa kuin asu­mis­ta, mut­ta kui­ten­kin katu­toi­min­to­ja vil­kas­tut­ta­vas­ti. Pal­jon on käy­ty häm­mäs­te­le­mäs­sä ikku­nal­li­sia kivi­jal­ka­pyö­rä­vas­ras­to­ja Ruoholahdessa. 

    No nyt­hän ne voi­tai­siin muut­taa lii­ke­ti­loik­si jos sal­lit­tai­siin pyö­rä­va­ras­to­jen lisä­ra­ken­ta­mi­nen sisä­pi­hoil­le. (Ei sin­ne oikeas­ti pos­ti­merk­kien kokoi­sil­le pihoil­le mitään pöm­pe­lei­tä mah­du — mut­ta voi­si­ko täl­lä kon­sep­til­la toteut­taa uusia aluei­ta, väliai­kais­käyt­tö­nä vas­ras­to, kun­nes on riit­tä­väs­ti osto­voi­maa muun toi­min­nan tulol­le alueelle?)

  11. Las­ten pitää oppia muu­ta­kin kuin teo­ri­aa. Par­hai­ten käy­tän­nön tai­to­ja oppii kun on riit­tä­väs­ti puu­ha­paik­ko­ja, joi­ta ei asfalt­ti­vii­dak­kos­sa ole. Ohjat­tu har­ras­tus­tar­jon­ta voi olla lap­sil­le kyl­lä kau­pun­gis­sa parem­pi, mut­ta kun har­ras­ta­mi­ses­ta­kin tulee suo­ri­te luo­vuus katoaa.

  12. Kenen etua tuo ‘kan­nat­tai­si’ edus­taa? Maa­no­mis­ta­jien, raken­nut­ta­jien, pank­kien, kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jien, asun­non osta­jien vai jotain abstrak­tia yhteis­kun­nan etua?

    Sen, joka talo­ja raken­taa ja myy eteen­päin, jos mark­ki­nat toi­mi­vat. Se, että kaik­kien asi­aan olen­nai­sil­ta osin vai­kut­ta­maan pys­ty­vien ei kan­na­ta, on osoi­tus sii­tä, että jokin menee pie­leen, ja kan­nat­taa alkaa etsiä vilunkipeliä. 

    Isot hin­tae­rot ovat aina aika vah­vaa evi­dens­siä sii­tä, että joku kup­paa, so. pelaa jotain peliä, har­joit­taa kor­rup­tio­ta, nim­byi­lee, jne, mui­den kustannuksella.

  13. Kävin eilen bon­gaa­mas­sa Eiran­ran­nan uudet kal­liit talot eikä voi kuin ihme­tel­lä, että Ruo­ho­lah­den epä­on­nis­tu­mi­ses­ta ei opit­tu mitään. Talo­jen väliin jää­neet aukiot eivät oikein muis­tut­ta­neet piazzo­ja tai plazo­ja — ne oli­vat pal­jon ankeam­man oloi­sia kuin umpi­kort­te­lei­den sisäpihat. 

    Vaik­ka kuin­ka talo­ja kier­si, tun­si ole­van­sa kuol­leen taka­pi­han puo­lel­la, eikä mil­lään etsi­mi­sel­lä tun­tu­nut löy­ty­vän sitä elä­vää kadun puolta.

  14. Tii­viin kau­pun­gin etu­ja on pal­jon niin lap­si­per­heil­le kuin yhden ja kah­den hen­gen ruo­ka­kun­nil­le, jot­ka ovat val­tae­nem­mis­tö ruo­ka­kun­nis­ta. Hel­sin­gis­sä pää­see 10 minuu­tis­sa kaik­kial­ta ulkoi­lu­rai­til­le ja ladul­le, joten työ­päi­vä­nä­kin luon­to­suh­det­ta voi hoi­taa päi­vit­täin. Maa­seu­tu­mai­se­mat löy­ty­vät bus­si- ja juna­mat­kan pääs­tä alle puo­les­sa tun­nis­sa ja meri huuh­too mel­kein var­pai­ta monin paikoin.

    Kau­pun­gis­ta kyn­tö­pel­lon lai­taan halua­vat mul­lan kans­sa viih­ty­vät, vaik­ka pals­tan voi saa­da käve­ly­mat­kan pääs­tä kivi­ky­läs­sä­kin. Useil­le tuo veto seu­dun reu­na-aluei­den oma­ko­ti­maa­il­maan on vii­te­ryh­mä­käyt­täy­ty­mis­tä. Seu­dul­la pisim­mät työ­mat­kat ovat ylim­mäl­lä tulo­ryh­mäl­lä. Koti­ni on lin­na­ni ja toi­sin päin.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa vuo­rot­te­le­vat 15 — 20 vuo­den kausi­kier­rol­la ihan­ne­rat­kai­su­na tii­vis ruu­tu­kaa­va- ja puu­tar­ha­kau­pun­ki­mal­li. Sii­nä on suku­pol­vi- ja muo­ti­vir­taus­ta. Seka­jär­jes­tel­mä­nä kau­pun­git kehit­ty­vät aina. Raken­nut­ta­jat pouk­koi­le­vat mark­ki­na­sig­naa­lien mukaan vail­la strategiaa.

  15. Her­miit­ti, lap­si joka odot­taa päi­vä­ko­din pihal­la vii­den aikaan haki­jaa, syö koto­na päi­väl­lis­tä, leik­kii het­ken ja aloit­taa sit­ten ilta­toi­met ollak­seen vii­meis­tään kah­dek­sal­ta unten mail­la ei niis­tä maa­seu­tu­ym­pä­ris­tön puu­ha­pai­kois­ta mitään hyö­dy. Nuk­ku­maan on taas men­tä­vä aikai­sin, jot­ta jak­saa herä­tä ennen kuut­ta ja läh­teä päi­vä­ko­tiin päi­vä­ko­tiin. Kun van­hem­mil­la menee vajaa tun­ti työ­mat­koi­hin suun­taan­sa ja kau­pas­sa­kin pitää käy­dä, veny­vät las­ten hoi­to­päi­vät hel­pos­ti kymmentuntisiksi.

    Tois­ta on tääl­lä kau­pun­gis­sa, mis­sä äiti on päi­vä­ko­dil­la kym­me­nes­sä minuu­tis­sa ja sen sääs­ty­vän puo­li­tois­ta­tun­ti­sen voim­me viet­tää vaik­ka puistossa.

  16. Tämä tyh­mä kysy­myk­se­ni lii­tyy enem­män oma­ko­ti- ja lähiö­ra­ken­ta­mi­seen kuin tii­vii­seen ruu­tu­kaa­vaan, mut­ta näis­tä­kin on vähän ollut puhet­ta täs­sä ket­jus­sa, joten täs­sä se tyh­mä kysy­mys tulee: mik­si raken­nusoi­keus on rajoi­tet­tu? Juu, viih­ty­vyys (=esim. vihe­ra­luei­den jät­tä­mi­nen) on yksi perus­te­lu, mut­ta eikö tuon voi­si hoi­taa pikem­min­kin mää­rää­mäl­lä ton­tis­ta tiet­ty, ammat­ti­tai­toi­sel­la sil­mäl­lä (jos sel­lais­ta on…) koko­nai­suu­den kan­nal­ta kat­sot­tu alue viher­ra­ken­ta­mi­seen? Eikö raken­nusoi­keu­den rajaa­mi­nen ole osa tätä muu­ta­mas­sa vies­tis­sä esi­tet­tyä hai­tal­lis­ta tuki- ym. interventiota?

  17. Riit­ta,

    Juu ymmär­rän point­ti­si ja on var­sin hie­no asia, että Sta­din kan­ta­kau­pun­kia­lu­eel­la­kin asui­si taval­li­sia pul­liai­sia. Lap­si on kyl­lä mie­les­tä­ni lap­si aina myö­häi­sem­pään mur­ro­si­kään asti. Urba­ni­soi­tu­mi­nen saat­taa kat­kais­ta lii­ak­si sitei­tä luon­nos­ta ja sii­tä huo­le­ni pää­asias­sa täs­sä kysyk­ses­sä muo­dos­tuu. Armei­jas­sa muu­ten voi halon­hak­kuu­kin tuot­taa joil­le­kin vai­keuk­sia, vaik­ka oli­si suo­ta­vaa, että jokai­nen nuo­ri pää­si­si jos­kus edes yhden pöl­lin halkomaan.

  18. Mik­si minä vähä­va­rai­se­na haluai­sin asua kau­pun­kien kes­kus­tas­sa on se, että siel­lä tapah­tuu. Näkee ihan ilmai­sek­si pal­jon tapah­tu­mia ympä­ril­lään. Sekä saa pal­jon uusia ystä­viä, kun­han vaan jut­tuun ryhtyy.

    Mut­ta työt­tö­myy­te­ni perus­tel­la olen ajau­tu­nut Van­taan erää­seen nurk­kaan, niin kai­hol­la muis­te­len aikaa­ni Lönn­ro­tin­ka­dul­la ja Her­man­nis­sa. Sit­ten työt­tö­myy­te­ni vei­kin Pukin­mä­keen ja siel­tä Van­taan erää­seen nurk­kaan, jos­sa ei ole mitään muu­ta näh­tä­vää ja kuul­ta­vaa, kuin Pei­jak­sen uli­se­vat ambu­lans­sit Asolanväylällä.

    Toki Aso­lan­väy­läl­le tuli uusi K‑market, jon­ka hin­nat omas­sa osto­ka­te­go­rias­sa­ni ovat n. 1.5 ker­tai­set ver­rat­tu­na pit­kään alu­eel­la olleen S‑marketin hin­toi­hin. Että taas tie­tyn­lais­ta ajo­läh­töä on ilmas­sa, kun vähä­va­rai­sim­pia uudel­leen sijoi­tel­laan asu­mis­tuen avulla.

  19. Vep­sä­läi­nen kir­joit­ti: “Useil­le tuo veto seu­dun reu­na-aluei­den oma­ko­ti­maa­il­maan on viiteryhmäkäyttäytymistä.”

    Ei pidä paik­kaan­sa. Mer­kit­tä­vin syy kehys­kun­tiin muu­tol­le on tarve/halu saa­da suu­rem­pi asun­to. Kes­kus­tas­sa 120 m² mak­saa niin pal­jon, että vain har­val­la on varaa. Jos siis halu­aa 120 m²:n asun­non, niin mit­taa vain vii­vot­ti­mel­la sen etäi­syy­den kes­kus­tas­ta, jos­ta ko. asun­non voi ostaa.

  20. Riitta:“Kun van­hem­mil­la menee vajaa tun­ti työ­mat­koi­hin suun­taan­sa ja kau­pas­sa­kin pitää käy­dä, veny­vät las­ten hoi­to­päi­vät hel­pos­ti kym­men­tun­ti­sik­si. Tois­ta on tääl­lä kau­pun­gis­sa, mis­sä äiti on päi­vä­ko­dil­la kym­me­nes­sä minuu­tis­sa ja sen sääs­ty­vän puo­li­tois­ta­tun­ti­sen voim­me viet­tää vaik­ka puistossa.”

    Tämä on ihan pup­pua. Tääl­lä kehys­kun­nas­sa päi­vä­ko­ti on kes­kel­lä asui­na­luet­ta n. 5 min mat­kan pääs­sä. Kaup­paan on 1.5 km. Itse ajan tääl­tä töi­hin kehä I:lle jon­ne kes­tää autol­la 20 min.

  21. Tois­ta on tääl­lä kau­pun­gis­sa, mis­sä äiti on päi­vä­ko­dil­la kym­me­nes­sä minuu­tis­sa ja sen sääs­ty­vän puo­li­tois­ta­tun­ti­sen voim­me viet­tää vaik­ka puis­tos­sa.

    Mis­sä­kö­hän kau­pun­gis­sa se mah­taa olla? Kun asuim­me Hert­to­nie­men­ran­nas­sa, niin naa­pu­rei­den lap­sil­la oli päi­vä­ko­ti­paik­ka Mal­min­kar­ta­nos­sa. Muu­tim­me pois Hel­sin­gis­tä parin kuu­kau­den kuluttua.

  22. Tie­de­mies: oli­ko­han van­hem­mil­la työ­paik­ka Mal­min­kar­ta­nos­sa? Jos kau­pun­gin paik­kaa ei saa, niin Hert­to­nie­men­ran­nas­sa oli sil­loin ja on edel­leen useam­pi yksi­tyi­nen päi­vä­ko­ti, jot­ka kes­tä­vät täl­lai­sen yhden lap­sen van­hem­man pin­ty­apuo­li­sen tar­kas­te­lun. Hin­ta­kin on kau­pun­gin päi­vä­ko­ti­paik­kaa hal­vem­pi, aina­kin jos käy töissä.

  23. Mis­sä­kö­hän kau­pun­gis­sa se mah­taa olla? 

    Tam­pe­reel­la. 😉

    Tie­dän kyl­lä, että aina ei kau­pun­gis­sa saa las­ta sel­lai­seen hoi­to­paik­kaan, että työ­pai­kan lähel­lä asu­mi­ses­ta oli­si mitään iloa. Ei var­sin­kaan, jos hakee hoi­to­paik­kaa kes­ken toi­min­ta­vuo­den: elo­kuus­sa eska­rien siir­tyes­sä kou­luun on suu­rin toden­nä­köi­syys sil­le, että saa lap­sen sin­ne mihin haluaa.

  24. Riit­ta:

    Sekä arki­ko­ke­muk­sen että tie­tääk­se­ni myös kaik­kien tut­ki­mus­ten mukaan lap­set pre­fe­roi­vat eni­ten yhteis­tä aikaa van­hem­pien­sa kans­sa. Täl­lä mit­ta­ril­la mitat­tu­na tii­vis yhteis­kun­ta­ra­ken­ne on nime­no­maa lap­sen etu. 

    Otta­mat­ta kan­taa las­ten pre­fe­rens­sei­hin totea­sin, että ole­tus, jon­ka mukaan tii­viim­pi yhteis­kun­ta­ra­ken­ne vai­kut­tai­si ihmis­ten mat­kus­ta­mi­seen käy­tet­tyyn aikaan, on vir­heel­li­nen. Ihmi­set käyt­tä­vät mat­koi­hin­sa osa­puil­leen saman mää­rän aikaa riip­pu­mat­ta yhteis­kun­ta­ra­ken­tees­ta tai käy­te­tyis­tä kulkuvälineistä.

    Ero on sii­nä, että tii­viis­sä kau­pun­gis­sa lii­ku­taan hitaam­min: jouk­ko­lii­ken­teel­lä, kävel­len tai suh­teel­li­sen ruuh­kai­sil­la kaduil­la. Kau­em­pa­na lii­ku­taan yleen­sä omal­la autol­la (esi­mer­kik­si moot­to­ri­tie­tä pit­kin) tai nopeal­la junal­la, jol­loin lii­ku­tut mat­kat ovat toki pal­jon suu­rem­pia, mut­ta käy­tet­ty aika on suun­nil­leen sama.

    Vie­lä yksi näkö­kul­ma tuo­hon aluei­den väli­siin hin­tae­roi­hin. Voi­sim­me aja­tel­la asi­aa niin­kin päin, että yksit­täi­nen ihmi­nen on val­mis mak­sa­maan tie­tyn vakio­sum­man (riip­puen toki ihmi­ses­tä) yhdis­tel­mäs­tä asunto+matkakulut. Jos asun­to on kau­ka­na työ­pai­kas­ta ja muis­ta pal­ve­luis­ta, mat­ka­ku­lut ovat suu­rem­mat, mikä tar­koit­taa sitä, että asun­nos­ta kysei­sel­lä pai­kal­la ollaan val­mii­ta mak­sa­maan vähem­män. Näin ollen asun­to­jen hin­nat ovat kal­liim­pia a) kes­kus­tas­sa (mm. pal­jon työ­paik­ko­ja lähie­täi­syy­del­lä) ja b) hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä (ase­man lähel­lä, moot­to­ri­tien läheisyydessä)

    Kari

  25. Jos elä­män­sä pys­tyy jär­jes­tä­mään niin että pakol­li­seen päi­vit­täi­seen liik­ku­mi­seen menee vähän aikaa, niin toki se hel­pot­taa. Jos on töis­sä kehä­tiel­lä niin on hyvin­kin jär­ke­vää asua kehä­tien lähel­lä, olkoon­kin että kes­kus­tas­sa on Hel­sin­gis­sä sem­moi­nen jän­nä piir­re että siel­tä on usein parem­mat yhtey­det sekä jul­ki­sil­la että omal­la autol­la ruuh­kaa vas­ten ajaen sin­ne kehäl­le. Ja jos on töis­sä Nur­mi­jär­vel­lä niin on kai­kin puo­lin kan­na­tet­ta­vaa että asuu Nur­mi­jär­vel­lä. Eli on kovin yksilöllistä.

    Mut­ta. Kes­ki­mää­rin mat­kat saa pidet­tyä lyhyem­pä­nä mitä lähem­pä­nä kes­kus­taa asuu, on esi­mer­kik­si töden­nä­köi­sem­pää että työ- ja asioin­ti­mat­kat on lyhyi­tä. Ylei­sem­min, pit­käl­le aika­vä­lil­lä yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajoa­mi­nen piden­tää kes­ki­mää­rin ihan kaik­kien matkoja.

    Tämän takia vaik­ka­pa Kirk­ko­num­men tie­yh­tey­den paran­ta­mi­nen tai Lah­den oiko­ra­ta on ongel­mal­li­sia. Ne kyl­lä nopeut­ta­vat lii­ken­net­tä ko. suun­taan, mut­ta täs­tä taas seu­raa että sin­ne muut­taa enem­män ihmi­siä ja tämä venyt­tää kes­ki­mää­räi­siä etäi­syys seu­dul­la. Var­sin­kin jos kysei­nen yhteys tuot­taa ulok­keen yhdyskuntarakenteeseen.

  26. tpyy­luo­mal­le

    Mut­ta jos haluat asua siel­lä kes­kus­tas­sa, niin samal­la rahal­la saat vähem­män neliöi­tä. Eli jou­dut asu­maan ahtaasti.

    Mat­kois­ta: tääl­lä pie­nis­sä kehys­kun­nis­sa­kin on nyky­ään val­ta­via city­mar­ket­te­ja yms. Lisäk­si Van­taal­la kehä III:lla on var­maan SUo­men suu­rim­mat kau­pan kes­kit­ty­mät van­taan por­tis­sa, tam­mis­tos­sa ja peti­kos­sa. Hyvin har­voin on syy­tä läh­teä kaup­paan tai asioil­le kehä III:n sisäpuolelle.

    Työ­mat­ka sujuu myös kehys­kun­nas­ta kehä I:lle ilman ruuh­kia. Hämeen­lin­nan väy­lä on jos­kus ma-aamui­siin ruuh­kai­nen klauk­ka­laan asti mut­ta muu­ten voi ajaa vapaas­ti ja ilman lii­ken­ne­va­loi­hin pysäh­ty­mis­tä, toi­sin kuin kes­kus­tas­ta tullessa.

  27. Otta­mat­ta kan­taa las­ten pre­fe­rens­sei­hin totea­sin, että ole­tus, jon­ka mukaan tii­viim­pi yhteis­kun­ta­ra­ken­ne vai­kut­tai­si ihmis­ten mat­kus­ta­mi­seen käy­tet­tyyn aikaan, on vir­heel­li­nen. Ihmi­set käyt­tä­vät mat­koi­hin­sa osa­puil­leen saman mää­rän aikaa riip­pu­mat­ta yhteis­kun­ta­ra­ken­tees­ta tai käy­te­tyis­tä kulkuvälineistä. 

    Tot­ta hyvin­kin. Mut­ta, jos las­ten kans­sa liik­kuu kävellen/julkisilla se on sitä las­ten pre­fe­roi­maa yhteis­tä aikaa.

  28. Spot­tu kirjoitti:
    >Kun lai­doil­le raken­ne­taan lisää rajoittamatta
    >lii­ken­net­tä, muut­tuu kes­kus­ta meluisaksi
    >läpia­joa­lu­eek­si.

    Jos nyt huo­le­nai­hee­na on joku Los Ange­les, niin täs­sä suh­tees­sa lii­ken­ne ei ole se var­si­nai­nen ongel­ma — tämän havait­see sii­tä, että kes­kus­ta-alueil­la on sekä rän­sis­ty­nei­tä seu­tu­ja että erit­täin arvos­tet­tu­ja seu­tu­ja, eikä näi­den ympä­ris­tön tie­jär­jes­te­lyil­lä ole hir­veän suu­ria eroja.

    Yhdys­val­to­jen kau­pun­ki­kes­kus­to­jen ongel­ma ei ole läpia­jo­lii­ken­ne, vaan whi­te flight. Par­haim­pia esi­merk­ke­jä kai Det­roit. Täs­sä esi­merk­ki­nä ei oikeas­taan ole edes jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien puu­te, kun romah­duk­sen sym­bo­li­na on juu­ri rautatieasema:
    http://www.seedetroit.com/pictures/mcsweb/

  29. Mik­ko Särelä:
    >ylei­ses­ti en ymmär­rä sitä aja­tus­ta, että koska
    >“minä en haluai­si asua kan­ta­kau­pun­gis­sa, niin
    >sitä ei pidä raken­taa lisää”. Vai­kea on ihmisten
    >käsit­tää sitä, että tii­viin kantakaupungin
    >raken­ta­mi­nen on plus­saa niil­le­kin, jot­ka haluavat
    >asua väl­jäs­ti omakotitalossa. 

    Minä en ole mis­sään havain­nut tuol­lais­ta ilmiö­tä, että kan­ta­kau­pun­kia ei jon­kun (oma­ko­ti­ta­loa­suk­kaan) mie­les­tä sai­si raken­taa lisää. Jon­kin ver­ran olen havain­nut skep­tis­miä “ei tule onnis­tu­maan, ei tule onnis­tu­maan”, mut­ta enim­mäk­seen olen ollut kuu­le­vi­na­ni oma­ko­ti­ta­loih­mis­ten sano­van “sii­tä vaan, raken­ne­taan ihmeessä”.

    Link­ke­jä?

    Sen sijaan muis­tan kyl­lä näh­nee­ni kom­ment­te­ja, joi­den mukaan kan­ta­kau­pun­gis­sa on hyvä asua, ja Nur­mi­jär­ven tai His­tan pel­loil­le raken­ta­mi­nen on paha ja sitä ei sai­si sal­lia kun hen­ki­lö­au­to ja plääh ja Mat­ti Vanhanen.

    Minä aina­kin ehdot­to­mas­ti kan­na­tan sitä, että kan­ta­kau­pun­kia raken­ne­taan lisää, jos­kaan en osaa ihan heti sanoa, min­ne sitä voi­daan raken­taa (nyt vapau­tu­vien sata­ma-aluei­den lisäk­si), enkä myös­kään ole vakuut­tu­nut että esim. Ruoholahden/Jätkäsaaren suun­nan yri­tyk­set ovat kovin onnistuneita. 

    Osit­tain tämä tie­tys­ti joh­tuu taan­tu­muk­sel­li­ses­ta ja pat­riar­kaa­lis-mili­ta­ris­ti­ses­ta esteet­ti­ses­tä maus­ta­ni, jon­ka mukaan Jät­kä­saa­ren talot näyt­tä­vät perin ankeil­ta, kun taas Kar­ta­non­kos­kel­la on kivan näköi­siä taloja. 

    Mikä­hän sii­nä on, että jos ker­ros­ta­loon raken­ne­taan har­ja­kat­to, se alkaa sil­mis­sä­ni näyt­tää ihmisasumukselta?

    Mut­ta onko Ruo­ho­lah­des­sa nii­tä kai­vat­tu­ja kivi­jal­ka­kaup­po­ja ja muu­ta “perin­teis­tä” katue­lä­mää? Minul­la ei ole ollut sin­ne mitään asi­aa (muu­ta kuin osta­riin jos­sa on verkkokauppa.com) joten ei ole oikein havaintoa.

  30. Riit­ta,

    Tam­pe­ret­ta ja Hel­sin­kiä on mie­les­tä­ni huo­no ver­tail­la, kos­ka kau­pun­git ovat niin eri­tyy­li­set jo maan­tie­teel­li­ses­ti. Sii­tä oli­si kiva kuul­la miet­tei­tä, että kuin­ka vah­va oikeas­ti on suo­ma­lais­ten maa­seu­tu­kai­puu vai onko Hel­sin­gis­sä jo niin urbaa­ne­ja asuk­kai­ta eli ei siis vain enti­sa­jan her­ras­vä­keä, että heil­lä on yhteys maa­seu­tuun katkennut.

    Lisäk­si asuin­pai­kan valin­ta ole­te­taan ole­van kai­kil­le ihmi­sel­le jok­seen­kin kone­mais­ta, vaik­ka sitä­hän se ei tie­ten­kään ole. Pitäi­si huo­mioi­da, että moni ihmi­nen halu­aa asua siel­lä mis­sä on joi­ta­kin ystä­viä tai aina­kin ole­tet­ta­vas­ti saman­hen­ki­siä ihmi­siä kuin mitä itse­kin on.

  31. Pek­ka: ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä har­ja­ka­tois­ta. Suo­men olo­suh­teis­sa tasa­ka­tot ovat jär­jet­tö­miä. Kar­ta­non­kos­ken raken­nuk­set ovat tosi­aan pal­jon vie­hät­tä­väm­piä kuin Ruo­ho­lah­den. Har­mi vain, että paik­ka on kau­ka­na, eikä sin­ne ole toi­mi­via ratayh­teyk­siä. Muu­ten aluet­ta voi­si jopa har­ki­ta omak­si kodikseen. 

    Täs­sä­kin blo­gis­sa on useil­la kom­men­toi­jil­la perus­a­sen­tee­na se, ettei kau­pun­kia sai­si raken­taa lisää. Espoos­sa on kuu­lem­ma Vih­reis­sä ollut aktii­vi­sia vas­tus­ta­jia Lep­pä­vaa­ran tiheäl­le ja kor­keah­kol­le raken­ta­mi­sel­le, vaik­ka juu­ri sil­lä Lep­pä­vaa­raan saa­tai­siin riit­tä­vä asu­kas- ja työ­paik­ka­ti­heys hyvien pal­ve­lui­den syn­ty­mi­sel­le. Asial­la samo­jen huhu­pu­hei­den mukaan juu­ri ne, jot­ka hai­kai­le­vat omakotitaloa. 

    Vali­tet­ta­vas­ti koh­tuul­li­nen osa ihmi­sis­tä ei osaa sen ver­taa mate­ma­tiik­kaa, että ymmär­täi­si tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen ole­van hei­dän­kin etun­sa, vaik­kei­vat haluai­si itse sii­nä tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa asua.

  32. Kyl­lä se työ­paik­ka oli jos­sain ihan muu­al­la. Aina­kin vuo­den 2007–2008 tie­noil­la Hel­sin­gis­sä tun­tui­vat päi­vä­hoi­to­pai­kat ole­van aika vai­keas­ti saa­ta­vil­la, alu­ees­ta riip­puen tietenkin.

  33. Riit­ta: “Tot­ta hyvin­kin. Mut­ta, jos las­ten kans­sa liik­kuu kävellen/julkisilla se on sitä las­ten pre­fe­roi­maa yhteis­tä aikaa.”

    Aina­kaan arki­ko­ke­mus­te­ni mukaan jul­ki­sis­sa lii­ken­ne­vä­li­neis­sä liik­ku­vien per­hei­den lap­set eivät pre­fe­roi sitä laa­tuai­kaa kirkumisesta/huutamisesta päätellen.

  34. JUHAl­le

    Mat­kois­ta: tääl­lä pie­nis­sä kehys­kun­nis­sa­kin on nyky­ään val­ta­via city­mar­ket­te­ja yms. Lisäk­si Van­taal­la kehä III:lla on var­maan SUo­men suu­rim­mat kau­pan kes­kit­ty­mät van­taan por­tis­sa, tam­mis­tos­sa ja peti­kos­sa. Hyvin har­voin on syy­tä läh­teä kaup­paan tai asioil­le kehä III:n sisäpuolelle.

    City­mar­ke­tit ja muut mam­mut­ti­mark­ki­nat ovat ihan kau­hei­ta paik­ko­ja asioi­da. Kär­ryt­kin on sel­lai­sia val­ta­me­ri­lai­van kokoi­sia. Lisäk­si nii­hin pitää men­nä autol­la, samoin kehä III:n huo­ne­ka­lu­liik­kei­siin. Jos on kävellen/pyörällä lii­ken­tees­sä niin hyvä että suo­ja­tie­tä löy­tää. Onnek­si ei tar­vit­se siel­lä asioi­da. Kes­kus­tas­ta saa vähem­män neliöi­tä (ahtaam­min asu­va ei vält­tä­mät­tä asu epä­mu­ka­vem­min), mut­ta sii­tä pitää olla val­mis mak­sa­maa että on lähel­lä kaik­kea sitä mitä kehä III:n var­rel­la Van­taal­la ei ole (huvi­puis­to, sta­dion, oop­pe­ra, teat­te­rit, kaup­pa­hal­li, viras­tot, eri­kois­kau­pat, ravin­to­lat, tapahtumat).

  35. Pek­ka Taipale :
    “Mikä­hän sii­nä on, että jos ker­ros­ta­loon raken­ne­taan har­ja­kat­to, se alkaa sil­mis­sä­ni näyt­tää ihmisasumukselta?”

    Saman­lai­nen tun­ne lie­nee suu­rim­mal­la osal­la, mut­ta ark­ki­teh­dit ovat tois­ta miel­tä, Alva­rin perin­ne on juur­tu­nut syvälle.

    Yleen­sä, kun esi­tel­lään jotain viih­tyi­sän olois­ta asui­na­luet­ta, niin talot ovat hyvin yksin­ker­tai­sia, suo­ra­vii­vai­sia, mata­lah­ko­ja ( max 5 ker­ros­ta ) ja niis­sä on lähes poik­keuk­set­ta jyr­kät har­ja­ka­tot räystäineen.

    Mikä­hän sii­nä on, ettei Hel­sin­kiin saa raken­taa sel­lais­ta, jos­ta “nor­maa­li-ihmi­set” tyk­kää­vät, tovot­ta­vas­ti edes Öster­sun­do­miin tulee sel­lais­ta aikanaan.

  36. Mikol­le: Tii­vis­tä voi olla ilman kerrostalojakin. 

    Lau­rin­lah­ti kaa­voi­tet­tiin Kiven­lah­den mal­liin ker­ros­ta­loa­lu­eek­si. Kan­ta-asuk­kaat kui­ten­kin vas­tus­ti­vat aja­tus­ta anka­ras­ti. Lopul­ta pää­dyt­tiin rat­kai­suun, jos­sa raken­nusoi­keus pysyi­si sama­na, mut­ta alu­eel­le raken­net­tai­siin vain pientaloja.

    Temp­pe­li­au­kion kir­kon suun­nit­te­li­jan ark­ki­teh­ti Suo­ma­lai­sen, joka muu­ten edel­leen asuu Lau­rin­lah­des­sa, käden­jäl­ki näkyy täl­lä vie­hät­tä­väl­lä veh­reäl­lä alu­eel­la kuten myös tur­ku­lai­sen ark­ki­teh­din Ilk­ka Salon monet yksi­löl­li­set upeat eril­lis­ta­lot, jot­ka istu­vat hie­nos­ti kal­lioi­sil­le pie­nil­le tonteille.

    Käy­kää­pä katsomassa!

  37. Minul­la ei ole mitään kes­kus­ta-asu­mis­ta vas­taan, vaik­ka itse asun­kin tääl­lä kehys­kun­nas­sa. Mekin var­maan asui­sim­me mie­lui­ten Espoos­sa, mut­ta siel­lä saman­lai­nen talo mak­saa 100–200 000 euroa enem­män kuin tämä mei­dän. Joten pää­tim­me muut­taa ja muka­va tääl­lä­kin on asua.

    En aliar­vioi kes­kus­tan huvi­tuk­sia ja itse­kin kävim­me hil­jan syö­mäs­sä Hel­sing­fors Segel­sells­ka­pin raflas­sa. Kes­kus­taan ajaa tääl­tä n. 50 min. Käyn nois­sa Dove­rin lis­taa­mis­sa pai­kois­sa ehkä ker­ran vuo­des­sa (pait­si en käy kos­kaan oop­pe­ras­sa, teat­te­ris­sa, kaup­pa­hal­lis­sa, enkä viras­tois­sa, heh). Ja lähel­lä ne ovat tääl­tä­kin kat­soen, vaik­ka ei tie­tys­ti pyö­rä­mat­kan päässä.

    Siis: syy muut­taa kehys­kun­tiin on useim­mil­le hal­vat neliöt ja joil­le­kin var­maan oma piha ja omakotitalotontti.

  38. Aina­kaan arki­ko­ke­mus­te­ni mukaan jul­ki­sis­sa lii­ken­ne­vä­li­neis­sä liik­ku­vien per­hei­den lap­set eivät pre­fe­roi sitä laa­tuai­kaa kirkumisesta/huutamisesta päätellen. 

    Riip­puu lap­ses­ta, mut­ta aika har­voin sitä näkee vau­vaiän ohit­ta­neen lap­sen bus­sis­sa huu­ta­van. Jos­kus iskee isom­paan­kin väsy, näl­kä ja ylei­nen ketu­tus, mut­ta sel­lais­ta sat­tuu koto­na­kin. Omil­le van­hem­mil­le on tur­val­lis­ta rai­vo­ta eikä se kat­so paikkaa.

  39. Jii­Pee, Hel­sin­gis­sä on esi­mer­kik­si uudel­la Alp­pi­ky­län alu­eel­la kuvaa­ma­si kal­tai­sia talo­ja, pari on jo valmiita.

  40. LRa: joo, lähiö­aluei­ta ei kan­na­ta pila­ta lähiö­mäi­sel­lä ker­ros­ta­loa­lu­eel­la. Nii­tä on Hel­sin­gin seu­dul­la jo enem­män kuin tar­peek­si. Lähiö­ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­nen ei ole (kes­ki­mää­rin) tii­vis­tä, viih­tyi­sää, eikä jätä luon­toa asuk­kai­den nautittaviksi. 

    Oma ihan­ne­kau­pun­ki­ni on pää­asias­sa raken­net­tu seuraavasti:
    yksi tai muu­ta­ma iso kes­kus­ta raken­ne­taan tii­vis­tä ker­ros­ta­loa­luet­ta, asu­kas ja työ­paik­ka­ti­heys vähin­tään Hel­sin­gin nie­men luok­kaa. Muut alu­eet kes­kus­to­jen ympä­ril­lä sit­ten ensi­si­jai­ses­ti tii­vis­tä pientaloaluetta.

  41. Pek­ka Tai­pa­le kysyy: 

    Mut­ta onko Ruo­ho­lah­des­sa nii­tä kai­vat­tu­ja kivi­jal­ka­kaup­po­ja ja muu­ta “perin­teis­tä” katuelämää?

    Ei ole! Ellei perin­tei­sel­lä katue­lä­mäl­lä tar­koi­te­ta suo­ma­lais­kans­sal­lis­ta juo­pot­te­lua ja nurk­kiin kuseskelua. 

    Kivi­jal­ka­kaup­po­jen sijaan Ruo­ho­lah­des­sa on epä­viih­tyi­sä ja pal­ve­lu­ta­sol­taan keh­no kaup­pa­kes­kus nuorisojengeineen. 

    Alue on pahas­ti slum­miu­tu­mas­sa ja tie­dän monia per­hei­tä, jot­ka ovat muut­ta­neet siel­tä kokei­lu­vai­heen jäl­keen kii­reen vilk­kaa pois. Merel­li­syys­kään ei pelas­ta, vaan tun­tuu lähin­nä luis­sa ja yti­mis­sä ainai­sen pure­van vii­man joh­dos­ta. Ruma ja ikä­vä paik­ka, mut­ta kul­ku­yh­tey­det ovat tie­tys­ti loistavat. 

    Samal­la rahal­la pää­see Laut­ta­saa­reen, jota voi suo­si­tel­la kenel­le tahansa.

  42. En ihan ymmär­rä kivi­jal­ka­kaup­po­jen ihan­noin­tia. Tai tar­kem­min, olen osal­ta­ni kyl­lä samaa miel­tä sii­tä, että nii­tä on yleen­sä pal­jon siel­lä, mis­sä on viih­tyi­sää, mut­ten osaa sanoa, mis­tä tämä joh­tuu. Teo­rias­sa kun sul­jet­tu­na tila­na ostos­kes­kus, läm­min, kui­va, ilmas­toi­tu tila kun on, oli­si suu­rim­man osan vuot­ta Suo­mes­sa pal­jon mukavampi. 

    Ensim­mäi­nen mie­leen­tu­le­va teo­ria on, että nuo­ri­sol­la on parem­min mah­dol­li­suuk­sia hen­gail­la mai­se­maa rumen­ta­mas­sa, jos on kat­to pään­pääl­lä. Täs­tä ei tar­vit­se siis teh­dä kuin ihan pik­ki­riik­ki­nen hyp­päys sii­hen, että kivi­jal­ka­kaup­po­jen pre­fe­roin­ti on vain eräs rasis­min muo­to. Pii­lo­tet­tu sel­lai­nen, mut­ta kuitenkin.

  43. Tie­de­mies: hyvä havain­to. Ehkä vie­lä lisäyk­se­nä, että nuo­ri­sol­la tar­koi­te­taan (jos­sain mää­rin) parii­si­lais-mal­mö­läis-brad­for­di­lais­ta ver­sio­ta nuorisosta.

    Itse asioin kyl­lä aika tyy­ty­väi­se­nä Sel­los­sa, enkä eri­tyi­ses­ti kai­paa kivi­jal­ka­kaup­po­ja. Eikä Itä­kes­kus­kaan minus­ta paha ole ollut, sil­loin jos­kus kun olen siel­lä käynyt.

  44. Eipä kai kovin moni kivi­jal­ka­kaup­po­ja asioin­nin vuok­si kai­paa, vaan kau­pun­ki­ku­van esteet­ti­syy­den vuok­si. Pik­ku putii­kit tuo­vat elä­vyyt­tä ja moni­lei­mais­ta ilmet­tä katutasoon. 

    Kaup­pa­kes­kuk­set ovat kas­vot­to­mia hal­le­ja ja aina saman­lai­sia tar­jon­nal­taan Lin­dexei­neen ja Tii­ma­rei­neen, mut­ta toi­saal­ta käte­viä ja enna­koi­ta­via asiak­kaan kannalta. 

    Nyky­ään useim­pien työs­sä­käy­vien päi­vä­oh­jel­ma on sen ver­ran hek­ti­nen, ettei aikaa rii­tä hakea joka artik­ke­lia erik­seen eri liik­kees­tä, vaik­ka halua oli­si­kin. Niin­pä valin­ta on kauppakeskus. 

    Tuo Tm:n rasis­mi­nä­kö­kul­ma on sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen. Aika usein­kin kuu­lee mari­naa kaup­pa­kes­kuk­sis­sa majai­le­vis­ta ulko­maa­lais­taus­tai­sis­ta hen­ki­löis­tä. Mut­ta en tie­dä, onko tämä edis­tä­nyt pik­ku­liik­kei­den asemaa.

  45. Kivi­jal­ka­kau­pat omas­sa lähiym­pä­ris­tös­sä ovat kiva asia sik­si, että ne tuo­vat mer­kit­tä­vän mää­rän pal­ve­lui­ta käve­lye­täi­syy­del­le kodis­ta. Eri­tyi­ses­ti ne tuo­vat pal­ve­lui­ta sil­le rei­til­le, jota ihmi­nen kul­kee kul­kies­saan töi­hin ja takai­sin kotiin. 

    Lisäk­si kivi­jal­ka­kau­pat (kes­kus­tas­sa) tuo­vat vaih­te­lua suurien(kin) ostos­kes­kuk­sien vakio­va­li­koi­miin. Isois­sa­kin ostos­kes­kuk­sis­sa ravintola‑, vaate‑, huonekalu‑, pal­ve­lu- ja moni muu vali­koi­ma on kor­kein­taan kes­kin­ker­tai­nen. Vai mis­tä ostos­kes­kuk­ses­ta löy­tyy oikeas­ti useam­pi laa­du­kas ravin­to­la, kah­vi­la, jos­sa saa naut­tia hil­jai­ses­ta ja rau­hal­li­ses­ta tun­nel­mas­ta, eikä jou­du koko ajan kär­si­mään kova­ää­ni­sis­tä kuu­lu­tuk­sis­ta, saa hyvää pal­ve­lua (Töö­lön rau­ta­kau­pois­ta saa nopeal­la seli­tyk­sel­lä juu­ri sen lisä­pa­lan omaan pesu­ko­nee­seen, kun taas suu­ris­sa rau­ta­kau­pois­sa pal­ve­lua saa odo­tel­la vähin­tään puo­li tun­tia — ja sen jäl­keen myy­jä kohaut­taa olka­päi­tään, ettei tie­dä mis­tään mitään). 

    Mis­tä ostos­kes­kuk­ses­ta löy­dät liik­keen, joka myy samal­la vii­kol­la paah­det­tua kah­via? (Tois­tai­sek­si olen löy­tä­nyt sitä lähin­nä kes­kus­tan Stock­man­nil­ta ja kaup­pa­hal­lis­ta — eivät toki kivi­jal­ka­kaup­po­ja, mut­ta kes­kus­tan vali­koi­mia kuitenkin). 

    Totuus on se, että ostos­kes­kuk­sis­sa on kyl­lä pal­jon vali­koi­maa, mut­ta se vali­koi­ma on kes­kin­ker­tais­ta ja kes­kiar­voih­mi­sel­le vali­koi­tua. Mitään eri­koi­sem­paa on tur­ha kuvi­tel­la löytävänsä. 

    Sopii siis monel­le, mut­tei lähel­le­kään kaikille.

  46. Kivi­jal­ka­kau­pat saat­ta­vat enem­män satun­nai­nen kor­re­laa­tio miel­lyt­tä­vään alu­ee­seen kuin osa mitään rele­vant­tia kausaa­li­ket­jua. Tosin on niil­lä sel­vät hyö­tyn­sä­kin, kun ne aikaan­saa­vat enem­män käve­ly­lii­ken­net­tä kaduil­le, jol­la on posi­tii­vi­set ulkois­vai­ku­tuk­set (tur­val­li­suu­den­tun­ne eten­kin nai­sil­la, elä­vyy­den fii­lis jne)

    Nuo­ri­son osal­ta asian voi yhtä hyvin näh­dä toi­sin­kin päin: kaduil­la heil­lä on lail­li­nen oikeus höl­möil­lä halua­mal­laan taval­la, ja polii­si voi sii­hen puut­tua vain raja­tus­ti, mut­ta kaup­pa­kes­kuk­ses­sa omis­ta­jaa edus­ta­val­la var­ti­jal­la on pal­jon vähem­män sitei­tä käsis­sään, ja nuo­ri­son voi heit­tää ulos jos ei käy­tös miellytä. 

    Täs­tä huo­li­mat­ta nuo­ri­so tosi­aan pre­fe­roi kaup­pa­kes­kuk­sia ja secu­ri­tac­sen käy­tös­kou­lua, kos­ka se kat­to pään pääl­lä on tie­tys­ti aika tär­keä asia.

    Yksi mer­kit­tä­vä näkö­kan­ta on myös kaup­pa­kes­kus­ten alu­eel­li­nen mono­po­lia­se­ma. Kes­kus­tan kaup­pa­kes­kuk­sil­la sitä ei tie­ten­kään ole, mut­ta esi­mer­kik­si Itä­kes­kuk­ses­sa tai Ome­nas­sa (Puhu­mat­ta­kaan Jum­bos­ta) lii­keet lop­pu­vat aika tehok­kaas­ti kes­kuk­sen sei­niin. Kivi­jal­ka­kaup­po­jen täplit­tä­mäs­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa ei ole tark­ko­ja rajo­ja, vaan lii­ke­kes­kus­ta jat­kuu eri suun­tiin har­ven­tuen vähi­tel­len, ja jokai­sen kaup­pi­aan int­res­seis­sä on mah­dol­li­sim­man hyvät käve­ly-yhtey­det joka suun­taan. Kaup­pa­kes­kuk­sen omis­ta­ja taas halu­aa pitää ihmi­set sisäl­lä, ja rajoit­taa käve­ly-yhteyk­siä ulos, ettei sei­nien ulko­puo­lel­le voi­si syn­tyä kil­pai­le­vaa yritysttoimintaa.

    Tämän huo­maa hyvin kun kat­soo vaik­ka­pa Itis­tä kehäl­tä päin. Vaik­ka kivi­jal­ka­kau­pat eivät loi­si­kaan itse hyvää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, ne kor­re­loi­vat sii­hen, kos­ka kaup­pa­kes­kuk­set luo­vat huo­noa kaupunkirakennetta.

  47. Otso Kive­käs:

    Vaik­ka kivi­jal­ka­kau­pat eivät loi­si­kaan itse hyvää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, ne kor­re­loi­vat sii­hen, kos­ka kaup­pa­kes­kuk­set luo­vat huo­noa kaupunkirakennetta. 

    Kyl­lä se nyt vaan on niin, että useim­pien ihmis­ten kan­nal­ta kaup­pa­kes­kus on pal­jon parem­pi asioin­ti­paik­ka kuin eril­lään ole­vat liikkeet.
    Eikä kaup­pa­kes­kus sinän­sä mitään huo­noa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta luo.

    Väi­tän, että esi­mer­kik­si Sel­lon vie­reen syn­ty­nyt Ete­lä-Lep­pä­vaa­ra on yksi par­hai­ta uusia asui­na­luei­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Sekä tii­vis­tä raken­ta­mis­ta, että pien­ta­lo­ja. Lois­ta­vat lii­ken­neyh­tey­det sekä jouk­ko­lii­ken­teel­lä, että omal­la autol­la. Run­saas­ti työ­paik­ko­ja käve­lye­täi­syy­del­lä ja lopuis­ta­kin val­tao­sa n. 5 km säteel­lä (Keilaniemi/Otaniemi, Pitäjänmäki).
    Mer­kit­tä­vä osa pysä­köin­ti­pai­kois­sa auto­hal­leis­sa ja maa­na­lai­ses­sa väestönsuojassa.

  48. Ihmees­ti näi­tä kivi­jal­ka­kaup­po­jen ihai­li­joi­ta löy­tyy. Jon­kin näköis­tä romant­tis­ta suh­det­ta on ilmassa.

    Itse en kävi­si kivi­jal­ka­kau­pas­sa vii­kon ruo­kaos­tok­sil­la vaan mie­lui­ten juu­ri näis­sä par­ja­tuis­sa val­ta­vis­sa mar­ke­teis­sa. Ja syy tähän on yksi­ne­ker­tai­ses­ti se, että saa ker­ral­la yhdes­tä kau­pas­ta kaik­ki vii­kon ruu­at sen sijaan että haki­si nii­tä mones­ta eri pie­nes­tä kivi­jal­ka­kau­pas­ta. Muis­tu­tan vie­lä, että näis­sä jät­ti­mar­ke­teis­sa on ruo­ka­va­li­koi­ma val­ta­va ver­rat­tu­na kivijalkakauppoihin.

  49. Juha: tuo­hon ilmei­ses­ti tii­vis­tyy­kin hyvin val­ta­van mar­ke­tin ja lähi­kaup­po­jen kan­nat­ta­jan ero. Kun asuim­me Töö­lös­sä, emme osta­neet vii­kon ruo­kaos­tok­sia ker­ral­la kuin hyvin har­voin. Isoon mar­ke­tiin läh­te­mi­nen on sen ver­ran iso ope­raa­tio, ettei sitä halua joka päi­vä teh­dä, joten nyt kun asuu kau­em­pa­na, on tul­lut sitä­kin opiskeltua. 

    Töö­lös­sä asues­sa tuli tie­tyt asiat ostet­tua isom­mas­ta mar­ke­tis­ta ja päi­vit­täi­nen tuo­re­ta­va­ra sit­ten päi­vit­täin työ­mat­kan var­rel­ta. Pik­ku­kau­pas­sa käy­mi­nen oli pien­ten las­ten kans­sa pal­jon miel­lyt­tä­väm­pää kuin suu­res­sa, jos­sa asioin­tiin menee riit­tä­vän kau­an, että lap­set ehti­vät her­mos­tua ja kyl­läs­tyä. Oma arvio­ni on, että pik­kuos­tok­sien teke­mi­seen menee isos­sa kau­pas­sa vähin­tään 10 minuut­tia yli­mää­räis­tä pik­ku­kaup­paan ver­rat­tu­na (las­ten kans­sa); sii­tä ker­tau­tuu aika pal­jon aikaa vii­kos­sa ja vuo­des­sa. Lisäk­si tie­ten­kin “oste­taan vii­kon ostok­set” tyy­li­set kaup­pa­reis­sut ovat mah­dol­li­sia vain autol­la liik­ku­val­le, mikä tekee elä­mäs­tä han­ka­laa niil­le, joil­la ei sii­hen ole varaa, tai halua. 

    Olen­nai­ses­ti: luu­len, että hyper­mar­ket vas­taan kivi­jal­ka­kaup­pa on asia, jos­sa ihmi­set jakau­tu­vat osin elä­män­ti­lan­teen ja osin luon­teen mukaan. Täs­tä­kin kes­kus­te­lus­ta huo­maa sen, ettei pahem­min löy­dy nii­tä, jot­ka ymmär­täi­si­vät molem­pia, tai muis­tai­si­vat sanoa, että molem­man­lai­sia asui­na­luei­ta ehkä tarvittaisiin. 

    Lep­pä­vaa­ra on pää­kau­pun­ki­seu­dun mit­ta­kaa­vas­sa var­sin hyvin onnis­tu­nut alue. Jos vie­lä sin­ne sai­si lisää nii­tä kivi­jal­ka­kaup­po­ja, niin alue alkai­si tun­tu­maan ihan oikeal­ta kau­pun­gil­ta. Täs­sä osin näky­nee Sel­lon vai­ku­tus. Kaup­pa­kes­kus on raken­net­tu siten, että autoi­li­jan on lähes mah­do­ton­ta vahin­gos­sa eksyä Sel­lon poh­jois­puo­li­sel­le alu­eel­le, jos­ta nii­hin kivi­jal­ka­kaup­poi­hin voi­si eksyä. Tämä vähen­tää kaup­pa­kes­kuk­sen ulko­puo­lis­ten paik­ko­jen kysyn­tää, mono­po­li­soi kaup­pa­tar­jon­nan kaup­pa­kes­kuk­sel­le ja mah­dol­li­ses­ti hei­ken­tää alu­een kokonaistarjontaa. 

    Muis­taa­ko kukaan kes­kus­te­lua sii­tä, että kaup­pa­kes­kuk­set pakotta(isi)vat pie­ny­rit­tä­jät ole­maan avoin­na 7 päi­vää vii­kos­sa, kun kaup­po­jen aukio­loai­ka­la­kia sor­vat­tiin? Ongel­ma juon­tuu nime­no­maan sii­tä, että kaup­pa­kes­kuk­ses­ta muo­dos­tuu pai­kal­li­nen mono­po­li lii­ke­ti­lan tar­joa­ja­na ja saa näin mer­kit­tä­väs­ti mark­ki­na­val­taa. Lop­pu­tu­los on se, että täl­lai­sil­la alueil­la uusien pie­ny­rit­tä­jien on vai­keam­paa tul­la mark­ki­noil­le ja kau­pan ala jäh­met­tyy — yrit­tä­jän pitää joko löy­tää heti alus­ta alkaen pus­sis­taan rahaa työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­seen, tai teh­dä 60–70 tun­tis­ta työ­viik­koa, kun kaup­pa­kes­kus vaa­tii täyt­tä aukioloa. 

    Eli sum­ma sum­ma­rum: kaup­pa­kes­kuk­sis­sa on pal­jon hyvää, mut­ta eri­tyi­ses­ti kau­pun­ki­kes­kuk­sik­si pyr­ki­vis­sä pai­kois­sa (esim. Lep­pä­vaa­ra ja Kes­ki-Pasi­la) pitää var­mis­taa se, että kaup­pa­kes­kus on mah­dol­li­sim­man avoin sii­hen suun­taan, mihin kau­pun­ki- ja pal­ve­lu­ra­ken­teen toi­vo­taan jat­ku­van. Lep­pä­vaa­ras­sa tämä tar­koit­taa Sel­lon ympä­ris­töä poh­joi­seen ja ehkä län­teen. Kes­ki-Pasi­las­sa aina­kin sil­lan seu­dun suuntaan.

    1. Täs­sä tör­mää kak­si tot­tu­mus­ta, jot­ka ovat erkaan­tu­neet niin kau­as toi­sis­taan, että kum­pi­kaan ei voi kuvi­tel­la toi­sen käyttäytymistä.
      Asun Kata­ja­no­kal­la. Minul­la on kol­me “lähi­kaup­paa”. Oikea lähi­kaup­pa 200 met­rin pääs­sä Kata­ja­no­kal­la ja lisäk­si Stoc­kan herk­ku ja Sokok­sen S‑market ratik­ka­py­sä­kin vie­res­sä molem­mat — ja työ­mat­kan var­rel­la. Meil­lä käy­dään kau­pas­sa 1–2 ker­taa päi­väs­sä. Jos lähios­tok­sia var­ten Kata­ja­no­kal­la oli­si kah­dedsn sadan met­rin pääs­sä Pris­ma ja pie­ni K‑market ja minun pitäi­si ostaa unoh­tu­nut mai­to ja kak­si tomaat­tia, mikään ei sai­si minua astu­maan Pros­man oves­ta, kos­ka mai­don ja kah­den tomaa­tin osta­mi­nen vie kym­me­nen minuut­tia. Autoa ostok­siin kai­paa oikeas­taan vain, jos jär­jes­tää suu­ret juh­lat ja tuo keral­la tava­raa enemmän.
      Jos kävi­sim­me kau­pas­sa vain 2–3 ker­taa vii­kos­sa, kan­ta­muk­set oli­si­vat niin pai­na­vat, että tar­vit­tai­siin auto. Olen kuul­lut jopa ihmi­sis­tä, jot­ka käy­vät kau­pas­sa vain ker­ran vii­kos­sa. Syö­vät ilmei­ses­ti lop­pu­vii­kos­ta säi­lyk­kei­tä ja näk­ki­lei­pää. Jos vii­kon ostok­set pitää rai­ja­ta ker­ral­la, ne kan­nat­taa toki ostaa mar­ke­tis­ta, jon­ka ala­ker­ras­sa on auto­pai­koi­tus. On ymmär­ret­tä­vää, ettei tomaat­tien tuoreu8della ole mer­ki­tys­tä tuol­lai­ses­sa asiointimallissa.
      Kivi­jal­ka­kaup­pa­mal­lis­sa kau­pas­sa talon ala­ker­ras­sa ole­vas­sa kau­pas­sa pii­pah­de­taan usein, oste­taan ker­ral­la vähän ja voi­daan käy­dä uudes­taan, jos jotain unoh­tuu. Käyt­täy­ty­mi­nen muut­tuu aivan toi­sek­si, jos kaup­paan pitää erik­seen matkustaa. 

      Sinän­sä en ymmär­rä, mihin perus­tuu väi­te, että Pris­mois­sa tai City-mar­ke­teis­sa oli­si hyvä vali­koi­ma. Jos samaa muro­pa­ket­tia on kak­si hyl­ly­met­riä, minul­la on toki valin­nan­va­raa sen suh­teen, min­kä tar­jol­la ole­vis­ta vii­des­tä­sa­das­ta saman­lai­ses­ta muro­pa­ke­tis­ta otan, mut­ta aika huo­not ovat vali­koi­mat, kos­ka kaup­pa­ket­ju on jo teh­nyt valin­nat puo­les­ta­si. Sama vali­koi­ma mah­tui­si pal­jon pie­nem­pään tilaan, jos samaa muro­pa­ket­tia oli­si vain kym­me­nen hyllysenttiä.

  50. Käy­pä Osmo Sel­lon K‑citymarketissa.

    Ei poik­kea tar­jon­nal­taan huo­nom­paan suun­taan Stoc­kan herkusta. 

    Itse en mil­lään peu­roil­la ja kyyh­ky­sil­lä tai etni­sil­lä eri­koi­suuk­sil­la tee mitään, mut­ta ken tekee, niin tätä kaup­paa voin läm­pi­mäs­ti suositella.

    1. Käy­pä Osmo Sel­lon K‑citymarketissa.

      Hel­sin­ki­läi­sen ei ole mitään jär­keä käy­dä Sel­los­sa, kos­ka sii­tä jou­tuu mak­sa­maan kah­dek­san euron rajan­yli­tys­tul­lin. Espoon halu pitää seu­tu­li­pun hin­ta kor­kea­na tur­vaa sen, että hel­sin­ki­läi­set käy­vät vain hel­sin­ki­läis­ten kau­pois­sa. Olen kyl­lä käy­nyt City­mar­ke­teis­sa, eikä nii­den tar­jon­ta ole miten­kään korkeatasoista.

  51. Tar­koi­tin tie­tys­ti vain kurio­si­teet­ti­na, vaik­ka fil­la­roi­des­sa voit käy­dä vil­kai­se­mas­sa kauppaa. 

    Täs­sä esim. kalao­sas­ton esit­te­ly. On jopa tur­han­kin vaa­ti­ma­ton net­ti­si­vu, oikeas­ti paik­ka on tai­vas kalafanille. 

    http://www.k‑citymarket.fi/Kaupat/Espoo-Sello/Kala/

    (PS. En ole mis­sään kyt­kök­sis­sä K‑ketjuun)

  52. Hel­sin­ki­läi­sen ei ole mitään jär­keä käy­dä Sel­los­sa, kos­ka sii­tä jou­tuu mak­sa­maan kah­dek­san euron rajanylitystullin.”

    Tämä­hän kos­kee vain nii­tä, jot­ka liik­ku­vat jul­ki­sil­la, eivät­kä käy töis­sä naapurikunnassa.

    Yksi­tyi­sau­toi­li­jal­le pää­kau­pun­ki­seu­tu on “tul­li­ton”, naa­pu­ri­kun­nas­sa työs­ken­te­le­väl­le lähes, sil­lä vuo­den kuu­kausi­seu­tu­li­put ylit­tä­vät yhteis­hin­nal­taan rei­lus­ti työ­mat­ka­vä­hen­nyk­sen omavastuuosuuden.

  53. Itse en kävi­si kivi­jal­ka­kau­pas­sa vii­kon ruo­kaos­tok­sil­la vaan mie­lui­ten juu­ri näis­sä par­ja­tuis­sa val­ta­vis­sa marketeissa.

    Avain­sa­na on vii­kon ostok­set. Jot­kut on esi­mer­kik­si sitä miel­tä että eili­nen lei­pä on ihan kel­po korp­pu­jau­hoa. Tai että ruu­an varas­toin­ti kan­nat­taa jät­tää ammat­ti­lai­sil­le. Tai päät­tää mitä tänään syö sil­loin kun menee kaup­paan. Tai että kau­pas­ta oste­taan ker­ral­la sen ver­ran kuin jak­saa vai­vat­to­mas­ti kantaa.

    Ker­ran vii­kos­sa ruo­kaa osta­va lap­si­per­he tuot­taa iso­ja ker­taos­tok­sia, ja nii­den rou­daa­mi­seen tar­vit­see kyl­lä mel­kein auton. Tuo ei kui­ten­kaan ole kuin osa mark­ki­nas­ta, ja kovin kil­pail­tu sellainen.

  54. Täs­sä tör­mää kak­si tot­tu­mus­ta, jot­ka ovat erkaan­tu­neet niin kau­as toi­sis­taan, että kum­pi­kaan ei voi kuvi­tel­la toi­sen käyttäytymistä. 

    Miten niin ei voi? 

    Mei­dän per­he on har­ras­ta­nut molem­pia: kun per­hees­sä on koti-isä tai ‑äiti tai sil­lin mui­noin kun per­hees­sä ei ollut pie­niä lap­sia, käy­dään yleen­sä käve­ly­mat­kan pääs­tä kotoa ole­vis­sa liik­keis­sä mon­ta ker­taa vii­kos­sa eikä ole oikein tar­vet­ta suun­na­ta Prismaan. 

    Kun molem­mat van­hem­mat käy­vät töis­sä, autoi­le­va tulee kotiin päi­vä­ko­din kaut­ta ja käve­le­vä suun­taa bus­si­py­sä­kil­tä mah­dol­li­sim­man suo­raan ja kotiin ruo­ka­pöy­tään, niin kyn­nys käy­dä vie­lä illal­la kau­pas­sa nousee kor­keak­si. Sil­loin käy­dään ruo­kaos­tok­sil­la ker­ran vii­kos­sa, Pris­mas­sa, ja tar­vit­taes­sa hae­taan tuo­re­ta­va­raa täy­den­nyk­sek­si lähi­kau­pas­sa. Pel­käl­lä näk­ki­lei­väl­lä ja ton­ni­ka­lal­la ei tar­vit­se sen­tään elää. Isois­ta mar­ke­teis­ta löy­tyy hyvin puo­li­val­mis­tei­ta pak­ka­seen, jot­ka kyl­lä säilyvät.

    Eli siis, tilan­teen mukaan men­nään 😉 Aja­tus sii­tä, että suun­tai­si väsy­neen ja näl­käi­sen tah­toi­käi­sen kans­sa koti­mat­kal­la päi­vä­ko­dis­ta kaup­paan ei oikein houkuttele.

  55. Samaa miel­tä Eli­nan kans­sa sii­tä, että jos hyper­mar­ket­tien kala‑, liha, juusto‑, limsa‑, olut‑, leipä‑, makkara‑, mauste‑, erikoisuus‑, jauho‑, perunalastu‑, jogurtti‑, eines- jne. vali­koi­maa ver­taa kivi­jal­ka­kaup­paan, niin ei voi kuin ihme­tel­lä Osmon väi­tet­tä hyper­mar­ket­tien kapeas­ta valikoimasta.

    Tomaat­tien tuo­reu­del­la ei ole minul­le mer­ki­tys­tä kun­han on syö­tä­väk­si kel­paa­vaa. Mut­ta on kyl­lä taas tosi vai­kea uskoa, että jos­tain pie­nes­tä kau­pas­ta saa­kin tuo­reem­pia tomaat­te­ja kuin hyv­per­mar­ke­tis­ta, mut­ta ehkä en vain tiedä.

  56. Minul­la on saman­lai­set kau­pas­sa­käyn­ti­tot­tu­muk­set kuin Osmol­la, mis­tä syys­tä käyn suu­ris­sa mar­ke­teis­sa äärim­mäi­sen har­voin (ehkä neli­sen ker­taa vuo­des­sa), ja kes­kus­tan S‑marketissakin vain noin ker­ran kuus­sa. Se, että koko vii­kon ruo­kaos­tok­set ja kau­pas­sa­käyn­nit pitäi­si etu­kä­teen suun­ni­tel­la, muut­tai­si elä­mä­ni aivan eri­lai­sek­si. Suun­nit­te­lu­pak­ko vähen­tää spon­taa­niut­ta, vari­aa­tio­ta, luo­vuut­ta ja vapau­den tun­net­ta, jot­ka teke­vät aina­kin minun elä­mäs­tä­ni elä­mi­sen arvoista.

    Olen val­mis mak­sa­maan elä­mi­sen arvoi­ses­ta elä­mäs­tä­ni sen hin­nan, että jou­dun toi­si­naan käy­mään useam­mas­sa kuin yhdes­sä lähi­kau­pas­sa ja jos­kus jopa läh­te­mään parin ratik­ka­py­sä­kin pääs­sä sijait­se­vaan hal­liin. Toki vieä mah­ta­vam­paa oli­si, jos lähi­kaup­po­jen vali­koi­ma oli­si nykyis­tä parem­pi. Aina­kin omal­la asui­na­lu­eel­la­ni on sel­kei­tä puut­tei­ta vali­koi­mis­sa. Mut­ta ei tai­da olla kovin rea­lis­tis­ta toi­voa näil­le kul­mil­le kal­lii­ta laa­tu­tuot­tei­ta, kun suu­ri osa asia­kas­kun­nas­ta kui­ten­kin ostaa hal­vin­ta mah­dol­lis­ta jau­he­li­haa tai roskaeineksiä.

    En tar­koi­ta, että kaik­kien pitäi­si halu­ta käy­dä kivi­jal­ka­kau­pois­sa, mut­ta vas­tus­tan hen­keen ja vereen ajat­te­lu­ta­paa, jos­sa nii­den arvoa ei ymmär­re­tä, ja kehi­tys­tä, jol­la nii­den elin­voi­maa pyri­tään heikentämään.

  57. City­mar­ket­tien vali­koi­ma ei ole val­ta­va suh­tees­sa nii­den kokoon, mut­ta ei se kyl­lä huo­no ole pie­niin liik­kei­siin ver­rat­tu­na. Jos saman vali­koi­man halu­aa eri­kois­liik­keis­tä, täyt­tä­vät ne kyl­lä kivi­jal­ka­kaup­poi­na aika mon­ta korttelikilometriä. 

    Toki, City­mar­ke­tin tuo­reen lihan tai kalan tis­ki ei ole yhtä laa­ja vali­koi­mal­taan kuin kaup­pa­hal­li, sen lei­pä­va­li­koi­ma yhtä laa­ja kuin lei­po­mo­ku­jan, tai ken­kä­va­li­koi­ma yhtä laa­ja kuin ken­kä­kau­pas­sa jne. Mut­ta se on epä­olen­nais­ta, kos­ka kaik­kien tuot­tei­den vali­koi­ma on mel­kein kaik­kien kan­nal­ta hyvä. Ei erin­omai­nen, mut­ta aivan riit­tä­vä moni­puo­li­seen, her­kul­li­seen arki­ruo­an­lai­toon, tavan­omais­ten vaat­tei­den täy­den­nys­han­kin­toi­hin, pesuai­nei­den jne. hank­ki­mi­seen. Mök­ki­lu­ke­mi­sek­si voi poi­mia pok­ka­rin tai aika­kaus­leh­den, jos ei ole kovin nir­so. Olen­pa näh­nyt Soi­nin­vaa­ran “Vau­raus ja Aika”-kirjaakin myy­tä­vän — en nyt muis­ta oli­ko City­mar­ket, Pris­ma, vai mikä — mar­ke­tin pokkarilaatikossa.

    En miten­kään puo­lus­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, joka perus­tuu auto­mar­ke­teil­le, mut­ta ei nii­tä tar­vit­se hauk­kua perus­teil­la, jot­ka eivät nii­hin pure. Han­kim­me mei­dän per­heen vii­kot­tai­set täy­den­nyk­set yleen­sä Nokian tai Lie­lah­den City­mar­ke­tis­ta, eikä minul­la ole niis­tä sinän­sä mitään pahaa sanot­ta­vaa. (Lie­lah­den ostos­hel­ve­tis­tä kyl­lä ylei­ses­tiot­taen on, koko paik­ka on aivan hirveä)

  58. On myös mui­ta­kin kivi­jal­ka­kaup­po­ja kuin ruo­ka­kaup­po­ja. Esim. Eiran sisus­tus­pu­tii­kit tar­joa­vat ihan eri­lais­ta vali­koi­maa kuin Iskut ja Ikeat ympä­ri Suo­men. Eivät­kä hin­nat­kaan ole oikeas­ti pahat.

    Se oli tosin yllä­tys, ettei Stoc­kan her­kus­ta saa tuo­ret­ta meri­loh­ta (3 päi­vää van­ha on tuo­rein­ta), vaik­ka meri on vie­res­sä. Se on sääli.

    Nämä oli­vat jo ihan offtopicia!

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Hel­sin­ki­läi­sen ei ole mitään jär­keä käy­dä Sel­los­sa, kos­ka sii­tä jou­tuu mak­sa­maan kah­dek­san euron rajan­yli­tys­tul­lin. Espoon halu pitää seu­tu­li­pun hin­ta kor­kea­na tur­vaa sen, että hel­sin­ki­läi­set käy­vät vain hel­sin­ki­läis­ten kaupoissa. 

    Minus­ta tämä on mons­ta­kin syys­tä mata­laot­sais­ta argumentointia.

    Ensin­nä­kään seu­tu­li­pul­la, tai sen hin­noit­te­lul­la, tus­kin on mitään teke­mis­tä sen kans­sa, että Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa asu­val­la ei ole mitään eri­tyis­tä syy­tä läh­teä Sel­loon shop­pai­le­maan (eipä sil­lä ole syy­tä Itä­kes­kuk­seen­kaan läh­teä). Point­ti kai täs­sä kui­ten­kin oli sii­nä, että Sel­lon lähei­syy­des­sä asu­val­la­kaan ei ole eri­tyis­tä syy­tä läh­teä kes­kus­taan osta­maan eines­tään (muu­ten kuin poik­keus­ta­pauk­sis­sa, eli jos jotain tuo­tet­ta X ei mis­sään muu­al­la Suo­mes­sa ole tar­jol­la kuin siel­lä Haka­nie­men kauppahallissa/ydinkeskustan putiikissa).

    Minä olen jos­kus aiem­min­kin suo­si­tel­lut Osmol­le vie­rai­lua Lep­pä­vaa­raan lähin­nä sen vuok­si, että se saat­tai­si avar­taa maa­il­man­ku­vaa. Siel­lä kui­ten­kin on monia ihan aidos­ti miel­lyt­tä­väm­piä aluei­ta kuin ydin­kes­kus­tas­sa, esi­mer­kik­si autoi­lun hai­tat ovat monin pai­koin vähäi­sem­piä — olkoon­kin, että on siel­lä vikansakin.

    Jos nyt kui­ten­kin kau­pun­gin raken­tu­mi­nen kiin­nos­taa, ja sii­tä pää­see jos­sain mää­rin päät­tä­mään­kin, niin voi­si sii­hen vähän tutus­tuak­kin muis­ta­kin näkö­kul­mis­ta, kuin pel­käs­tään Kam­pis­sa käy­mäl­lä. Seu­tu­lip­pu nyt tus­kin on ongel­ma, kos­ka kui­ten­kin on varaa mat­kus­tel­la ympä­ri Euroop­paa paik­ko­ja ihmettelemässä.

    Itse­kin asun kan­ta­kau­pun­gis­sa ja olen valin­taa­ni tyy­ty­väi­nen, mut­ta voin kyl­lä aivan hyvin ymmär­tää ihmis­ten halun muut­taa vaik­ka­pa Van­taal­le tai Espoo­seen, jos sil­lä saa vähän enem­män neliöi­tä ja oman sau­nan. Enkä minä oikein osaa edes sitä autoi­lua Espoos­sa pahek­sua, kos­ka sil­lä sii­tä kui­ten­ki mak­se­taan ihan oikei­den kus­tan­nus­ten mukaan, toi­sin kuin Helsingissä.

    Ja vaik­ka lie­nem­me Osmon kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että nykyi­nen tarif­fi­jär­jes­tel­mä on monin tavoin ongel­mal­li­nen, niin ei sii­tä nyt voi “espoo­lai­sia” syyt­tää sen enem­pää kuin “hel­sin­ki­läi­siä” tai “van­taa­lai­sia­kaan”. Kaik­ki kun­nat sub­ven­toi­vat lip­pu­ja samoin peri­aat­tein, eikä mie­les­tä­ni ole eri­tyis­tä perus­tet­ta väit­tää “espoo­lais­ten” ole­van täs­sä se mur­heen kryyni.

    Kari

    1. Voin pal­jas­taa Karil­le, että minul­la ON seu­tu­lip­pu tas­kus­sa­ni, joten tuo tul­li ei kos­ke minua. Halusin huo­maut­taa noin ylei­ses­ti, että täs­tä tul­li­ra­jas­ta on huo­mat­ta­vaa hait­taa. Hel­sin­ki oli­si ollut val­misd alen­ta­maan seu­tu­lip­pu­jen hin­taa (ei mak­sa Hel­sin­gil­le pal­jon, kos­ka hel­si­ki­läi­set käyt­tä­vät sitä aika vähän) mut­ta Espoo esi­mer­kik­si ei ole ollut valmis.
      Olen myös käy­nyt Sel­los­sa. Minus­ta se on masen­ta­va paik­ka, mut­ta ehkä se joh­tuu sii­tä, että olen nähy­nyt suun­ni­tel­mat, mil­lai­nen sii­tä piti tul­la, kun­nes han­ke annet­tiin ulko­mai­sil­le developereille.

  60. Saa­ra:

    Minul­la on saman­lai­set kau­pas­sa­käyn­ti­tot­tu­muk­set kuin Osmolla […]

    Eli käyt Stock­man­nin her­kus­sa lähes joka päivä? 

    Ei Soi­nin­vaa­ran per­he Kata­ja­no­kan kivi­jal­ka­kau­pas­ta osta val­tao­saa ruo­ka­tar­vik­kei­taan, vaan kyse oli sii­tä, että pää­os­tok­sia täy­den­ne­tään pai­kal­li­sil­la pie­nil­lä elintarvikeliikkeillä. 

    Näin minä tul­kit­sin OS:n kom­men­tin klo 10.28 tänään. 

    Tämä täy­den­nys­po­li­tiik­ka tie­tys­ti on monen pik­ku­kau­pan tuho. Siel­tä pitäi­si ostaa muu­ta­kin kuin unoh­tu­neet artik­ke­lit tai joi­tain erikoisuuksia. 

    Munk­ki­nie­mes­sä oli vie­lä kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten Ruo­ka-Har­ri ‑nimi­nen pie­ni ruo­ka­kaup­pa, jos­ta olen saa­nut mm. elä­mä­ni par­haat nah­kia­set. Oli­vat kuu­lem­ma aamu­yös­tä hiil­los­tet­tu­ja ja ostin ne sama­na aamu­na. Ja sen kyl­lä huo­ma­si. Sluprs…

    Mut­ta Ruo­ka-Har­ri kuih­tui pois. Nah­kiais­miel­ty­myk­se­ni ei sitä pys­ty­nyt elos­sa pitä­mään eikä elos­sa pysy­nyt myös­kään Munk­ki­nie­men puis­to­tien toi­nen laa­du­kas pik­ku­kaup­pa Spar, jos­sa oli yri­tys­tä. Siel­tä sai muun muas­sa maa­il­man par­hai­ta liha­pii­ra­koi­ta eli Ero­man­gan tuotteita. 

    Nyt Munk­ki­nie­mi on kah­den Ale­pan varas­sa pikant­ti­na lisä­nä ylen pie­ni K‑lähikauppa Kar­ta­non­tiel­lä, jos­ta olen kuul­lut kyl­lä pal­jon myönteistä. 

    Mun­kas­ta käy­dään ruo­kaos­tok­sil­la Munk­ki­vuo­ren osta­ril­la, var­maan pal­jon myös Tapio­las­sa, Sel­los­sa ja tiet­ty keskustassa.

  61. Suun­nit­te­lu­pak­ko vähen­tää spon­taa­niut­ta, vari­aa­tio­ta, luo­vuut­ta ja vapau­den tun­net­ta, jot­ka teke­vät aina­kin minun elä­mäs­tä­ni elä­mi­sen arvoista. 

    Ymmär­rän, mut­ta suun­nit­te­le­mat­to­muus ei toi­mi lap­si­per­hees­sä, kun lap­set ovat pie­niä ja molem­mat van­hem­mat vir­ka-aikaan töissä. 

    Tun­nus­taa­ko kukaan muu, että per­heel­lis­tyt­tyä ja töi­hin palat­tua sitä alkoi kum­mas­ti arvos­taa mar­ket­te­ja, vaik­ka aiem­min ei niis­sä tykän­nyt­kään käydä?

  62. Osmol­le: Kir­joi­tat, että hel­sin­ki­läi­set käyt­tä­vät seu­tu­lip­pua vähän.

    Tähän on suu­rim­pa­na syy­nä Espoon ja Van­taan työ­pai­koil­la ole­vat pysä­köin­ti­ti­lat. Niin­pä hel­sin­ki­läi­set mene­vät naa­pu­ri­kun­nis­sa ole­vil­le työ­pai­koil­le hen­ki­lö­au­toil­la, kun taas Hel­sin­kiin tule­vien on valit­ta­va jul­ki­nen lii­ken­ne, kos­ka nii­tä edul­li­sia park­ki­paik­ko­ja ei ole.

    Ajoin eilen aamul­la Kehä Ykkös­tä Espoo­seen päin ja illal­la takai­sin. Hel­sin­kiin päin ei ollut aamul­la mitään ruuh­kaa, eikä Espoo­seen illal­la. Espoon kan­nat­tai­si­kin pan­na tie­tul­lit rajal­leen, niin val­ta­va on tuo kau­pun­kiin tule­va hen­ki­lö­au­to­jen määrä.

    1. Hel­sin­ki­läi­set todel­la­kin mene­vät usein Espoo­seen autol­la — osit­tain sik­si, ettei espoo­lai­siin työ­paik­koi­hin pää­se jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Työ­pai­kat pitäi­si kes­kit­tää eikä hajaut­taa pit­kin pel­to­ja. Täs­sä ei kyl­lä Hel­sin­ki­kään ole ollut kovin hyvä.

  63. Ajoin eilen aamul­la Kehä Ykkös­tä Espoo­seen päin ja illal­la takai­sin. Hel­sin­kiin päin ei ollut aamul­la mitään ruuh­kaa, eikä Espoo­seen illalla.”

    Itse Hel­sin­gis­sä asu­va­na ja Ete­lä-Espoos­sa töis­sä käy­vä­nä voi­sin sanoa täs­mäl­leen päin­vas­tais­ta Län­si­väy­län mei­nin­gis­tä. Työ­mat­ka kum­paan­kin suun­taan on aina ruuh­kaa vas­taan, bus­seis­sa ja saman suun­nan ajo­kais­toil­la on ruh­ti­naal­li­ses­ti tilaa, ja ikku­nas­ta saa kat­sel­la vas­tak­kai­seen suun­taan mate­le­vaa liikennevirtaa.

  64. Puhu­taan nyt sit­ten sii­tä hyper­mar­ket­tin vali­koi­mas­ta. Se on umpi­sur­kea. Se että samaa voi­pa­ket­tia on met­ri­tol­kul­la rivis­sä ei ole vali­koi­maa. Ulko­mail­la näkee usein ison Ale­pan kokoi­ses­sa kau­pas­sa parem­man vali­koi­man, ja City-Mar­ke­tin kokoi­ses­sa on sit­ten kaik­kea mitä voi kuvitella.

    Minä en esi­mer­kik­si ole löy­tä­nyt lähi-City­mar­ke­tis­ta­ni lihaa jos­sa on lui­ta aina­kaan mari­noi­mat­to­man, sit­ruu­noi­ta alle tusi­nan pake­tis­sa (no jooo, vain kak­si ker­taa ennen kuin lak­ka­sin käy­mäs­tä puo­lek­si vuo­dek­si), kui­vat­tu­ja sie­niä, irto­yrt­te­jä (mitä minun on tar­koi­tus teh­dä koko­nai­sel­la sit­ruu­na­me­lis­sal­la?), tuo­ret­ta kapris­ta, eri­lai­sia chi­le­jä, hyvää tuo­ret­ta lei­pää, majo­nee­sia joka ei mais­tu pahal­ta, jne. Haka­nie­men hal­lis­ta löy­dän mel­kein kaik­kea tuo­ta (ei sitä majo­nee­sia), samoin Stoc­kal­ta. Haka­nie­men hal­li ei ole kilo­met­ri­kau­pal­la kort­te­lin­vart­ta, pikem­min­kin sata met­riä. Esi­mer­kik­si lei­po­mo, hyvä liha­kaup­pa, kas­vis­kaup­pa, jne. perus­ka­ma löy­tyy ihan kes­ki­ver­to euroop­pa­lai­ses­ta kau­pun­geis­ta kadun­var­rel­ta, ja jos­tain syys­tä nii­den hin­nat on vie­lä alhai­sem­mat kun suo­ma­lai­sen marketin.

  65. Osmo,

    Joo, minus­ta­kin Sel­lo on äärim­mäi­sen masen­ta­va paik­ka. Mut­ta sii­tä nyt en kum­moi­sia joh­to­pää­tök­siä vetäi­si, kos­ka minus­ta kaik­ki ostos­kes­kuk­set ovat masen­ta­via. Itsea­sias­sa minus­ta kaik­ki kau­pat ovat ahdis­ta­via paik­ko­ja, jois­ta halu­aa pois mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Pois lukien kir­ja­kau­pat, niis­sä voi viet­tää tuntikausia 🙂

    En nyt kui­ten­kaan tar­koit­ta­nus Sel­loa, vaan sitä aluet­ta, joka sii­hen ympä­ril­le on rakennettu.

    Mitä tulee tuo­hon tarif­fi­sys­tee­miin, jos nyt hiek­ka­laa­tik­ko­po­li­ti­koin­ti jäte­tään syr­jään, niin kyl­lä­hän tosia­sia kui­ten­kin on se, että Tapio­las­sa ja Lep­pä­vaa­ras­sa asu­vat ovat nyky­sys­tee­mis­sä hei­koim­mas­sa ase­mas­sa. Kol­le­ga­ni joi­ta­kin vuo­sia sit­ten sel­vit­te­li eri­lai­sia hin­noit­te­lu­vaih­toeh­to­ja PK-seu­dul­le ja tote­si jota­kuin­kin niin, että pyö­rit­tää­pä näi­tä mal­le­ja miten päin tahan­sa, niin espoo­lai­set hyö­ty­vät kai­kis­sa jär­keen­käy­vis­sä vaihtoehdoissa.

    Kari

    1. pyö­rit­tää­pä näi­tä mal­le­ja miten päin tahan­sa, niin espoo­lai­set hyö­ty­vät kai­kis­sa jär­keen­käy­vis­sä vaihtoehdoissa.

      Tätä yri­tin juu­ri sanoa. Jos espoo­lai­set hyö­ty­vät ja kun­ta mak­saa, Espoo kär­sii. Espoo ei halua mak­saa ja sik­si espoo­lai­set kärsivät.

  66. Kari, tun­nen pai­kan hyvin, eikä minul­la ole mitään sitä vas­taan, mut­ta mikä sii­nä Sel­los­sa ja Lep­pä­vaa­ras­sa on sinus­ta niin hie­noa? Iltai­sin se oli aina­kin sil­loin kun minä siel­lä lii­kuin autiom­pi kun isom­pi van­taa­lais­lä­hiö. Esteet­ti­ses­ti ja muu­ten­kin vaik­ka Tapio­la on kiin­nos­ta­vam­pi. Lii­ke- tai yli­pään­sä min­kä tar­jon­nan suh­teen siel­lä ei ole yhtään mitään min­kä takia sin­ne pitäi­si tul­la jos se nyt ei satu ole­maan rei­tin var­rel­la. Minä olen myös sii­nä luu­los­sa että kau­pal­li­ses­ti se kes­kus ei ole mikään menes­tys­ta­ri­na, saa toki kor­ja­ta jos tie­tää paremmin.

    Se on ihan koh­tuul­lis­ta kau­pun­kiark­ki­teh­tuu­ria ja ostos­kes­kus on ihan toi­mi­va. Mut­ta jos tuo täyt­tää menes­tys­kri­tee­rit, niin kuin­ka huo­noa se muu sit­ten on? Eli onko­han meil­lä odo­tusar­vot vähän matalalla?

  67. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kir­jas­to­ver­kon vai­ku­tusa­lue­tut­ki­muk­ses­ta kun­ta­ra­jo­jen näkyi­vät sel­väs­ti. Esim. Pitä­jän­mäes­tä ei käy­dä Cel­los­sa kir­jas­tos­sa, vaik­ka sen kir­jas­to on huo­mat­ta­vas­ti veto­voi­mai­sem­pi kuin Pits­kun oma. Hel­sin­gin sisäl­lä kir­jas­to­jen käyt­tä­jien rajat eivät olleet yhtä selväpiirteisiä.

    Vaik­ka ko. tut­ki­muk­ses­sa ei otet­tu asi­aan kan­taa, pidän sel­vä­nä että jul­kis­ten kul­ku­neu­vo­jen tiu­kal­la rajal­la on vai­ku­tus­ta asi­aan. Jos kir­jas­to­mat­ka mak­saa mah­dol­li­ses­ti lähes kah­dek­san euroa hen­keä koh­ti, se jää tekemättä.

    http://tinyurl.com/ylnrdqq

  68. Eli­na, Munk­ki­nie­men Spar ei kuol­lut kan­nat­ta­mat­to­ma­na. Se kuo­li, kun S‑ketju osti Spar-ket­jun ja lak­kaut­ti sen, kun kak­sin puo­lin oli kort­te­lin sisään yksi Ale­pa. Sää­li sinänsä.

  69. Eli­na:

    Ei Soi­nin­vaa­ran per­he Kata­ja­no­kan kivi­jal­ka­kau­pas­ta osta val­tao­saa ruo­ka­tar­vik­kei­taan, vaan kyse oli sii­tä, että pää­os­tok­sia täy­den­ne­tään pai­kal­li­sil­la pie­nil­lä elintarvikeliikkeillä. 

    Näin minä tul­kit­sin OS:n kom­men­tin klo 10.28 tänään.

    Hmm, no ehkä­pä minä sit­ten tul­kit­sin vää­rin. Tar­ken­nan siis omaa käyt­täy­ty­mis­tä­ni. Käyn ruo­ka­kau­pas­sa sil­loin kun seu­raa­vat ehdot toteu­tu­vat: 1. totean sii­hen ole­van tar­vet­ta, 2. minul­la on het­ki aikaa, ja 3. kaup­pa on auki. Kau­pas­ta ostan yhdel­lä ker­taa sen ver­ran tar­pei­ta kuin pys­tyn muka­vas­ti tila­vas­sa olka­lau­kus­sa + yhdes­sä kas­sis­sa kan­ta­maan. Jos­kus, jos on aikaa ja ins­pi­raa­tio­ta teh­dä jotain perus­me­nyys­tä poik­kea­vaa ruo­kaa, suun­nit­te­len kaup­pa­reis­sua saman päi­vän aika­na hie­man etu­kä­teen, jol­loin saa­tan halua­mie­ni tar­pei­den saa­mi­sek­si käyt­tää enem­män aikaa ja käy­dä samal­la reis­sul­la useam­mas­sa kau­pas­sa. Har­vi­nai­sem­pi poik­keus on se, että satun ole­maan asioil­la vaik­ka­pa lähel­lä Stoc­kaa, jol­loin saa­tan hakea siel­tä jota­kin, mitä lähi­kau­pois­ta­ni ei saa. Ja jos­kus käy niin, että ruo­ka­va­ras­tot ovat pääs­seet tyys­tin tyh­je­ne­mään, jol­loin karau­tam­me avo­kin autol­la S‑markettiin ja han­kim­me samal­la vain siel­tä saa­ta­via (säi­ly­viä) tuot­tei­ta yli­mää­räi­siä varas­toon. Avain­te­ki­jöi­nä siis spon­taa­nius, vai­vat­to­muus ja vaihtelu.

    Tii­vis­tys niil­le, jot­ka eivät jak­sa­neet lukea jaa­rit­te­lua­ni: elä­mä­ni meni­si ihan pipa­rik­si ilman kivijalkakauppoja.

    Riit­ta:

    Ymmär­rän, mut­ta suun­nit­te­le­mat­to­muus ei toi­mi lap­si­per­hees­sä, kun lap­set ovat pie­niä ja molem­mat van­hem­mat vir­ka-aikaan töissä. 

    Tun­nus­taa­ko kukaan muu, että per­heel­lis­tyt­tyä ja töi­hin palat­tua sitä alkoi kum­mas­ti arvos­taa mar­ket­te­ja, vaik­ka aiem­min ei niis­sä tykän­nyt­kään käydä?

    Jos luet oikein tark­kaan, havait­set että erik­seen pai­no­tin kuin­ka en ole­ta että kaik­ki toi­mi­si­vat samoin kuin minä. Toi­von ainoas­taan, että myös minun toi­min­ta­ta­pa­ni on mah­dol­li­nen jat­kos­sa­kin, ja — löy­häs­ti aihee­seen pala­tak­se­ni — että kun kan­ta­kau­pun­kia laa­jen­ne­taan, se teh­dään myös kivi­jal­ka­kau­poil­le soveltuvaksi.

  70. Kari Kos­ki­nen:

    Joo, minus­ta­kin Sel­lo on äärim­mäi­sen masen­ta­va paik­ka. Mut­ta sii­tä nyt en kum­moi­sia joh­to­pää­tök­siä vetäi­si, kos­ka minus­ta kaik­ki ostos­kes­kuk­set ovat masen­ta­via. Itsea­sias­sa minus­ta kaik­ki kau­pat ovat ahdis­ta­via paik­ko­ja, jois­ta halu­aa pois mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Pois lukien kir­ja­kau­pat, niis­sä voi viet­tää tuntikausia.

    Olen jota­kuin­kin samoil­la lin­joil­la, pait­si että pik­ku­liik­keis­tä on sen­tään mie­les­tä­ni peri­aat­tees­sa mah­dol­lis­ta teh­dä ei-masen­ta­via, jopa suo­ras­taan piris­tä­viä paik­ko­ja (ei sil­lä, että täl­lai­sia käy­tän­nös­sä kovin pal­jon maas­sam­me olisi).

    Tava­ra­ta­lon koko­luo­kas­sa toi­vo onkin sit­ten jo men­nyt­tä, kaup­pa­kes­kuk­sis­ta puhu­mat­ta­kaan. Tai Kämp on ehkä hie­man eri­lai­nen täs­sä suh­tees­sa, kos­ka se koos­tuu aina­kin osit­tain hyvin itse­näi­sen oloi­sis­ta kivi­jal­ka­kau­pois­ta, eikä siis ole sel­lai­nen mas­sii­vi­nen, iden­ti­tee­tin puu­tos­ti­las­ta kär­si­vä ja kapeas­ti ymmär­re­tyn tehok­kuu­den ehdoil­la suun­ni­tel­tu lato, jol­lai­sia suu­rin osa kaup­pa­kes­kuk­sis­ta on. Sii­nä­kin oli­si mel­koi­ses­ti paran­ta­mi­sen varaa, mut­ta voi­sin kuvi­tel­la ole­van mah­dol­lis­ta teh­dä sii­tä oikeas­ti viih­tyi­sä ja hou­kut­te­le­va. Joka tapauk­ses­sa, jos jos­kus jou­dun käy­mään Stoc­kal­la (pl. Herk­ku), tun­nen olo­ni nuh­jui­sek­si, virt­ty­neek­si ja lan­nis­te­tuk­si. Sokok­sel­la en uskal­la käy­dä edes kään­ty­mäs­sä. Ympä­ris­tö vai­kut­taa fii­lik­siin yllät­tä­vän paljon!

    Ehkä jos­sa­kin päin maa­il­maa on sel­lai­nen kauppakeskus/tavaratalo, jos­ta minä­kin pitäi­sin. Tääl­lä päin ei tois­tai­sek­si ole näkynyt.

  71. tpyy­luo­ma, majo­nee­si löy­tä­mis ongel­mia? Majo­nee­si­han on kanan­mu­naa ja öljyä, eli eikö­hän olii­vi öljyä ja munia löy­dy vaik­ka ihan mis­tä vaan kau­pas­ta, ja sit­ten vaan sekoi­te­taan. No kul­ho­kin pitää sit­ten hankkia.

  72. Tpyy­luo­ma:

    Kari, tun­nen pai­kan hyvin, eikä minul­la ole mitään sitä vas­taan, mut­ta mikä sii­nä Sel­los­sa ja Lep­pä­vaa­ras­sa on sinus­ta niin hie­noa? Iltai­sin se oli aina­kin sil­loin kun minä siel­lä lii­kuin autiom­pi kun isom­pi van­taa­lais­lä­hiö. Esteet­ti­ses­ti ja muu­ten­kin vaik­ka Tapio­la on kiin­nos­ta­vam­pi. Lii­ke- tai yli­pään­sä min­kä tar­jon­nan suh­teen siel­lä ei ole yhtään mitään min­kä takia sin­ne pitäi­si tul­la jos se nyt ei satu ole­maan rei­tin varrella. 

    No ehkä “hie­noa” on vähän yliam­pu­va ilmai­su, ja sehän on vie­lä kes­ke­ne­räi­nen­kin, mut­ta ehkä­pä yri­tän hie­man ava­ta syi­tä ajatuksiini.

    1 Onnis­tu­mi­nen jois­sa­kin asiois­sa, jois­sa muu­al­la ollaan epäonnistuttu

    Lep­pä­vaa­ra on onnis­tut­tu raken­ta­maan riit­tä­vän isok­si, että sil­lä riit­tää veto­voi­maa itses­sään­kin, siis muis­ta­kin syis­tä kuin sen vuok­si, että siel­tä pää­see nopeas­ti kes­kus­taan. Tämän vuok­si on luul­ta­vaa, että siel­lä tulee ole­maan hyvä pal­ve­lu­tar­jon­ta jat­kos­sa­kin (tämä­hän on ollut ongel­ma­na mm. Tapio­las­sa, vaik­ka se monil­ta osin onkin suh­teel­li­sen onnis­tu­nut alue). 

    Lisäk­si se on raken­net­tu riit­tä­vän tii­viik­si, jot­ta pal­ve­lut ovat käve­ly­mat­kan pääs­sä ja jouk­ko­lii­ken­teen tehok­kaal­le jär­jes­tä­mi­sel­le on hyvät edel­ly­tyk­set. Täs­tä huo­li­mat­ta ollaan (koh­tuul­li­sen hyvin) onnis­tut­tu vält­tä­mään kol­ho ylei­sil­me, joka vai­vaa aika mon­taa tii­viis­ti raken­net­tua aluetta.

    Vaik­ka siel­lä käy­dään var­sin pal­jon autol­la, niin auto­lii­ken­teen hai­tat on onnis­tut­tu häi­vyt­tä­mään. Moni alue on täy­sin auto­ton, käve­ly­alu­eet ovat laa­jat ja mm. las­ten liik­ku­mi­sel­le on hyvät edellytykset.

    2 Hel­sin­gin seu­dun kas­vu ja ihmis­ten preferenssit

    Vaik­ka en eri­tyi­sem­min vas­tus­ta­kaan tätä Osmon(kin) visioi­maa kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mis­ta, niin mie­les­tä­ni on ilmi­sel­vää ettei se (a) rii­tä miten­kään kas­vu­pai­nei­den pur­ka­mi­seen ja (b) vas­taa nii­tä tar­pei­ta ja odo­tuk­sia joi­ta ihmi­sil­lä (tai mer­kit­tä­väl­lä osal­la ihmi­sis­tä) on. 

    Koh­ta b tar­koi­taa olen­nai­ses­ti sitä, että ihmi­set var­sin ilmei­ses­ti (mak­su­ha­luk­kuu­des­ta pää­tel­len) halua­vat ajel­la myös hen­ki­lö­au­toil­la. Kan­ta­kau­pun­kiin (tai edes “kan­ta­kau­pun­ki­mai­seen” alu­ee­seen) nii­tä auto­ja ei mah­du, eikä pidä yrit­tää mah­dut­taa­kaan, ja tähän asti täl­le poru­kal­le ei ole ollut tar­jol­la oikein mui­ta kuin lähiöi­tä, jot­ka ovat “kau­ka­na kai­kes­ta” ilman kun­nol­li­sia pal­ve­lu­ja (ja usein vie­lä epä­miel­lyt­tä­viä ympä­ris­tö­jä) tai sit­ten oma­ko­ti­ta­lo­mat­toa pit­kin metsiä.

    Vaik­ka Osmo, minä tai koko ympä­ris­tö­asioi­ta sydäm­me­n­asia­naan pitä­vä väki kuin­ka pomp­pi­si tasa­jal­kaa ja vaah­toai­si sii­tä, että autol­la aja­mi­ses­sa ei ole talou­del­li­ses­ti mitään jär­keä tai että pääs­tö­jä on vähen­net­tä­vä, ei ole uskot­ta­vaa odot­taa näi­den kaik­kien autoi­li­joi­den vaih­ta­van valit­se­maan­sa elämäntapaa.

    Lep­pä­vaa­ra on täs­sä tilan­tees­sa ihan koh­tuul­li­nen kom­pro­mis­si: autoa ei tar­vit­se käyt­tää ihan joka asi­aan, jouk­ko­lii­ken­ne on rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to ja täy­sin auto­ton elä­män­ta­pa­kin on mah­dol­li­nen. Vaik­ka “mä ja mun kave­rit” ei ole­kaan kovin hyvä ver­tai­lu­koh­ta, niin omien havain­to­jen poh­jal­ta Lep­pä­vaa­ras­sa asuu yllät­tä­vän pal­jon “van­nou­tu­nei­ta autoi­li­joi­ta” (eli ihmi­siä, jot­ka ovat käy­tän­nös­sä ikän­sä liik­ku­neet autol­la joka paik­kaan), jot­ka ovat siir­ty­neet auton satun­nais­käyt­töön, vaik­ka sii­tä ei olla täy­sin luovutukaan.

    3 Lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä

    Näh­däk­se­ni Hel­sin­gin seu­dun lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää, ja eri­tyi­ses­ti jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää, on kehi­tet­ty seu­dun kokoon ja asu­kas­mää­rään näh­den aivan lii­kaa täh­ti­mäi­ses­ti. Kaik­ki on pitä­nyt ehdoin tah­doin tun­kea kul­ke­maan ahtaan Hel­sin­gin nie­men kaut­ta. Kaik­ki rau­ta­tiet, met­ro, käy­tän­nös­sä kaik­ki rati­kat ja suu­ri osa bus­seis­ta on ohjat­tu “yhden pis­teen” kaut­ta, joka usein on hyvin­kin kau­ka­na tavoi­tel­lus­ta mää­rän­pääs­tä. Ja sit­ten ihme­tel­lään, että seu­tu hajaan­tuu pit­kin nur­mi­jär­viä, jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­muo­to-osuus las­kee eivät­kä mit­kään tei­den leven­nyk­set tun­nu riittävän.

    Lep­pä­vaa­ran kas­va­mi­nen tulee käy­tän­nös­sä väki­sin­kin muut­ta­maan tätä ase­tel­maa tasa­pai­noi­sem­paan suun­taan, kos­ka sieltä/sinne jouk­ko­lii­ken­teel­lä on myös kysyn­tää. Rai­de­jo­ke­ri ja Ran­ta­ra­dan kehit­tä­mi­nen tule­vat vah­vis­ta­maan tätä kehitystä.

    4 Poli­tiik­ka

    Kuten tun­net­tua on, seu­dun yhteis­työ­tä ei oikein voi luon­neh­tia suju­vak­si tai kit­kat­to­mak­si. Eri­tyi­ses­ti Espool­la ja Hel­sin­gil­lä on vähäis­tä suu­rem­pia ongel­mia yhtei­sen säve­len löy­tä­mi­ses­sä. Tilan­net­ta ei juu­ri­kaan hel­po­ta se, että val­tio­kin vie­lä pelai­lee omaa peli­ään tei­den­sä ja rato­jen­sa kanssa.

    Lep­pä­vaa­ra on raken­net­tu pal­jol­ti Hel­sin­gin omis­ta­mal­le maal­le. Espoo on kaa­voit­ta­nut ja val­tio on osal­lis­tu­nut mm. radan raken­nus­kus­tan­nuk­siin. En kuvion kaik­kia kie­mu­roi­ta tun­ne, mut­ta jo sitä, että se alue nyt yli­pää­tään syn­tyy voi­daan pitää jon­kin­lai­se­na voittona.

    5 His­to­ria

    Toe­tea­mi­sel­la­si sii­tä, että odo­tusar­vot ovat lii­an mata­lal­la saat­taa olla vin­ha perä. Hel­sin­gin seu­dul­le on raken­net­tu aika pal­jon huo­no­ja aluei­ta, jot­ka ovat joko epä­viih­tyi­siä tai yhteis­kun­ta­ra­ken­teen kan­nal­ta huo­no­ja (ja usein molem­pia). Ehkä täs­tä syys­tä olin itse niin posi­tii­vi­ses­ti yllät­ty­nyt sii­tä, mil­lai­nen Lep­pä­vaa­ras­ta nyt näyt­täi­si tulevan.

    Ja jos täs­tä tuli nyt vähän tur­han­kin valoi­sa kuva, niin tote­ai­sin, että on siel­lä Lepus­kis­sa pal­jon asioi­ta joi­ta oli­sin teh­nyt toi­sin­kin. Se Sel­lo on mones­sa mie­les­sä tur­han­kin eris­tet­ty, vaik­ka ei aivan pahim­mas­ta pääs­tä ole­kaan. Ter­mi­naa­li­rat­kai­sun sijaan olsi nii­tä bus­se­ja voi­nut ohja­ta enem­män hei­lu­ri­mai­sik­si, rai­de­jo­ke­ri oli­si pitä­nyt raken­taa samaan aikaan alu­een kans­sa. Enkä minä nyt sii­tä ark­ki­teh­tuu­ris­ta­kaan ihan täy­sin vakuut­tu­nut ole kai­kil­ta osin — lii­kaa kovaa pin­taa minun makuuni.

    Kari

  73. Jos luet oikein tark­kaan, havait­set että erik­seen pai­no­tin kuin­ka en ole­ta että kaik­ki toi­mi­si­vat samoin kuin minä. 

    Itsel­tä­si­päs meni point­ti ohi 😉 Kir­joi­tin, että eri elä­män­ti­lan­teis­sa sama ihmi­nen pre­fe­roi eri asioi­ta ja per­heel­lis­tyes­sä pre­fe­rens­sit muut­tu­vat. Var­mas­ti on nii­tä­kin, jot­ka per­heel­lis­tyt­ty­ään­kin jat­ka­vat kivi­jal­ka­kaup­po­jen asiak­kai­na, mut­ta mei­dän per­hees­säm­me sitä ei ole pidet­ty vai­van­sa arvoisena.

    OT: Osmon kai­paa­mia her­kul­li­sia tomaat­te­ja saa, kun kas­vat­taa nii­tä omal­la par­vek­keel­la. Täy­tyy vain varoa, ettei kukaan met­rin mit­tai­nen käy vil­jel­mää sabotoimassa…

  74. Riit­ta:

    Itsel­tä­si­päs meni point­ti ohi. Kir­joi­tin, että eri elä­män­ti­lan­teis­sa sama ihmi­nen pre­fe­roi eri asioi­ta ja per­heel­lis­tyes­sä pre­fe­rens­sit muut­tu­vat. Var­mas­ti on nii­tä­kin, jot­ka per­heel­lis­tyt­ty­ään­kin jat­ka­vat kivi­jal­ka­kaup­po­jen asiak­kai­na, mut­ta mei­dän per­hees­säm­me sitä ei ole pidet­ty vai­van­sa arvoisena.

    Enhän minä ole kiis­tä­nyt pre­fe­rens­sien muut­tu­mi­sen mah­dol­li­suut­ta, vaan yrit­tä­nyt nime­no­maan tuo­da esiin, että eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja tar­vi­taan. Mikä se point­ti­si nyt siis on? Että kos­ka minä­kin ehkä tule­vai­suu­des­sa haluan asioi­da mar­ke­tis­sa, kivi­jal­ka­kaup­po­ja ei pidä pyr­kiä säilyttämään?

    (Omas­sa lap­suu­des­sa­ni käve­lim­me kodin-/las­ten­hoi­ta­jan kans­sa joka päi­vä lähi­kaup­paan ruo­kaos­tok­sil­le. Toi­si­naan tähän yhdis­tet­tiin päi­vä­ret­ki johon­kin lap­sil­le virik­keel­li­seen koh­tee­seen. Pidän täl­lais­ta edel­leen hyvä­nä tapa­na, kos­ka vie­ras­tan kehi­tys­tä, jos­sa lap­si pyri­tään eris­tä­mään todel­li­ses­ta arkie­lä­mäs­tä ilme­ne­mis­muo­toi­neen ja sijoi­te­taan kei­no­te­koi­seen, ohjel­moi­dun teke­mi­sen kuplaan. Mut­ta täs­sä mal­lis­sa pitäi­si tie­tys­ti olla varaa pal­ka­ta hyvä lastenhoitaja.)

  75. Vil­le M, en edes aloi­te­ta hyvis­tä kananmunista. 🙂

    Kari, OK ei se Lep­pä­vaa­ra minus­ta­kaan ver­rat­taes­sa miten­kään huo­no ole. Minua vaan epäi­lyt­tää että se on edel­leen lii­an lähel­lä kes­kus­taa, eli pal­ve­lut jou­tuu suo­raan kill­pai­luun kun kes­kus­taan­kiin pää­see todel­la nopeas­ti. Tämä on mie­les­tä­ni ongel­ma esi­mer­kik­si Hert­to­nie­mes­sä, ts. yksi pää­syy mik­si met­roa­se­man vie­res­sä ton­tit pus­kee pajua.

    Autois­ta. Autois­tu­neil­le on nyt asui­na­lui­es­ta suo­ras­taan yli­tar­jon­taa, eli se että uusia asui­na­luei­ta teh­dään urbaa­nim­min ei tar­koi­ta ettei­kö nii­tä väl­jiä autoa­luei­ta riit­täi­si nii­tä halua­vil­le. Ei tar­vii pol­kea jal­kaa tai muu­ten­kaan itu­hip­peil­lä, sen kun tekee sitä mil­le on eni­ten kysyntää.

    Lisäk­si auto­lii­ken­teen ongel­ma ei nyt var­si­nai­ses­ti ole kes­kus­taan aja­mi­nen, sin­ne on niin hyvin jul­ki­set yhtey­det että se pitää ruuh­kaan­tu­mi­sen säteit­täi­sil­lä väy­lil­lä kuris­sa kos­ka tie­ka­pa­si­tee­tin lop­pues­sa osa vaih­taa julkisiin.

    Ongel­ma on nime­no­maan poi­kit­tais­lii­ken­ne. On jopa nopeam­paa ajaa jos­tain kehä­tien nur­kil­ta 10km kes­kus­taan kuin 10km poi­kit­tain, ja näin var­sin­kin sik­si että ne poi­kit­tais­mat­kat on pidem­piä. Eikä täl­lä voi väy­liä raken­ta­mal­la teh­dä mitään kos­ka kus­tan­nuk­set on niin astro­no­mi­sia. Poi­kit­tai­ses­sa jouk­ko­lii­ken­tees­sä on taas se ongel­ma että lii­ken­ne­vir­rat on hyvin ohui­ta, sen osuut­ta kyl­lä voi­daan nos­taa rajus­ti­kin kos­ka läh­tö­ta­so on niin mata­la mut­ta se ei tule riit­tä­mään jos asu­kas­mää­rät kas­vaa sadoil­la tuhan­sil­la ulko­ke­hil­lä, käy­tän­nös­sä sii­tä seu­raa että kaik­ki nuo kehä­tiet on jat­kos­sa ihan yhtä tukos­sa kuin vaik­ka Kehä I län­teen päin.

    Minus­ta raken­ta­mis­ta pitäi­si kes­kit­tää suu­rin­piir­tein 10km etäi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta, väi­tän että väes­tö­kas­vu lop­puu ennen kuin maa lop­puu. Koko se kaa­ri joka sat­tu­moi­sin kul­kee suu­rin­piir­tein kilom­te­rin Rai­de-Joke­rin rei­tin molem­min puo­lin on hyvin har­vaan raken­net­tu, sik­si että tila on käy­tet­ty mota­rei­hin, on teh­ty erit­täin väl­jiä ker­ros­ta­loa­luei­ta, teol­li­suusa­lu­eet on aika­naan sijain­neet tul­la. Esi­mer­kik­si Vii­kin asu­kas­mää­rän voi hel­pos­ti kak­sin­ker­tais­taa ihan vain kat­ta­mall­la sen motarin.

    Olin jos­sain Dodon tilai­suu­des­sa, Ode­kin piti esitk­sen, jos­sa oli Bogo­tan ex-por­mes­ta­ri puhu­mas­sa, eko­no­mis­ti muu­ten. Siel­lä kävi niin että japa­ni­lai­sil­ta kon­sul­teil­ta tilat­tiin sel­vi­tys sii­tä mil­lai­nen mota­ri­verk­ko pitäi­si raken­taa. Hin­ta­lap­pu oli 20 mil­jar­dia taa­laa, sit­ten ruvet­tiin miet­ti­mään jotain muu­ta. Tämän takia tar­vi­taan Smith-Pol­vi­nen II, eli mitä se tar­koit­taa jos seu­dun anne­taan autoistua?

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Tätä yri­tin juu­ri sanoa. Jos espoo­lai­set hyö­ty­vät ja kun­ta mak­saa, Espoo kär­sii. Espoo ei halua mak­saa ja sik­si espoo­lai­set kärsivät. 

    Äsh, siis point­ti­ni oli se, että se ongel­ma on sii­nä lip­pu­jen hin­noit­te­lu­ta­vas­sa, jos­sa lipun hin­ta muut­tuu rajus­ti sinän­sä mie­li­val­tai­sen hal­lin­nol­li­sen rajan vuoksi.

    Täs­tä kär­si­vät sekä hel­sin­ki­läi­set (var­sin­kin lähel­lä Espoon rajaa asu­vat) että espoolaiset.

    Sub­ven­toin­nin mää­rä on sit­ten toi­nen kysy­mys ja sii­tä voi­daan esit­tää argi­ment­te­ja sekä puo­les­ta että vas­taan vähän riip­puen sii­tä, mitä asioi­ta halu­aa painottaa.

    Kari

    1. Täs­sä olaan ehkä menos­sa koh­den ratio­naa­li­sem­paa vyö­hy­ke­ta­rif­fia, mut­ta han­ka­laa se näyt­tää ole­van, kos­ka näyt­tö­li­puil­la on kui­ten­kin olta­va kun­ta­ra­jat täs­tä kun­ta­kor­vaus­mal­lis­ta joh­tuen ja sii­tä, että kun­ta­lai­sia ei voi aset­taa kes­ke­nään eriar­voi­seen ase­maan, naa­pu­ri­kun­ta­lai­siin näh­den sen sijaan saa.

  77. Saa­ra:

    Mikä se point­ti­si nyt siis on? 

    Osmo aiem­min:

    Täs­sä tör­mää kak­si tot­tu­mus­ta, jot­ka ovat erkaan­tu­neet niin kau­as toi­sis­taan, että kum­pi­kaan ei voi kuvi­tel­la toi­sen käyttäytymistä. 

    Tämä ei yksin­ker­tai­ses­ti pidä paik­kaan­sa. Heh­ku­tuk­se­si toi elä­väs­ti mie­leen oman vuo­sien takai­sen asen­noi­tu­mi­se­ni, nyky­ään tup­paa hymyilyttämään. 😉

    Mut­ta täs­sä mal­lis­sa pitäi­si tie­tys­ti olla varaa pal­ka­ta hyvä lastenhoitaja. 

    Kotiäidin/isän saa hal­vem­mal­la ja lomil­la tämä mal­li toi­mii työs­sä­käy­väl­le­kin. Se aika on kyl­lä ollut­ta ja men­nyt­tä, kun per­hees­sä oli kotia­pu­lai­nen, jon­ka saat­toi lähet­tää las­ten kans­sa kaup­paan hoi­ta­maan päi­vit­täis­ta­va­raos­tok­set. Nykyäi­dit käy­vät kau­pas­sa ihan itse. Se on sitä tasa-arvoa.

  78. Tpyy­luo­ma:

    Kari, OK ei se Lep­pä­vaa­ra minus­ta­kaan ver­rat­taes­sa miten­kään huo­no ole. Minua vaan epäi­lyt­tää että se on edel­leen lii­an lähel­lä kes­kus­taa, eli pal­ve­lut jou­tuu suo­raan kill­pai­luun kun kes­kus­taan­kiin pää­see todel­la nopeas­ti. Tämä on mie­les­tä­ni ongel­ma esi­mer­kik­si Hert­to­nie­mes­sä, ts. yksi pää­syy mik­si met­roa­se­man vie­res­sä ton­tit pus­kee pajua. 

    Tämä tie­ten­kin on poten­ti­aa­li­nen uhka­ku­va. Aina­kaan tois­tai­sek­si se ei näy­tä toteu­tu­van. Edes alu­een “van­hal­la puo­lel­la” ole­vis­ta lii­ke­ti­lois­ta ei ole toi­min­ta lop­pu­nut (aina­kaan vie­lä), vaik­ka Sel­lon luu­li­si ime­vän niil­tä pal­jon asiak­kai­ta. Tätä voi pitää hyvä­nä merkkinä.

    Hert­to­nie­meen ver­rat­tu­na Lep­pä­vaa­ral­la on joi­ta­kin olen­nai­sia etu­ja, jot­ka sitä suo­jaa­vat. Se kun­ta­ra­ja vai­kut­taa moneen muu­hun­kin asi­aan kuin seu­tu­lip­puun. Espoo­lai­sil­la on huo­mat­ta­van pal­jon syi­tä mat­kus­taa Lep­pä­vaa­raan, kos­ka siel­lä on kir­jas­to, kou­lut, ter­veys­a­se­ma, kan­san­opis­to­pal­ve­lut, uima­hal­li jne. Täl­lä on sit­ten vie­lä se hei­jas­te­vai­ku­tus, että usein ne tut­ta­vat­kin, joi­ta halu­aa käy­dä tapaa­mas­sa, asu­vat enem­män siel­lä Espoon puolella.

    Näin ollen esi­mer­kik­si Lep­pä­vaa­raan suun­tau­tuu enem­män mat­ko­ja, mikä tie­ten­kin lisää myös kau­pal­lis­ten pal­ve­lui­den kysyn­tää alueella.

    Autois­ta. Autois­tu­neil­le on nyt asui­na­lui­es­ta suo­ras­taan yli­tar­jon­taa, eli se että uusia asui­na­luei­ta teh­dään urbaa­nim­min ei tar­koi­ta ettei­kö nii­tä väl­jiä autoa­luei­ta riit­täi­si nii­tä haluaville. 

    No minä ajat­te­lin täs­sä enem­män juu­ri sel­lai­sia aluei­ta, joil­la auto­lii­ken­ne, kevyt lii­ken­ne ja jouk­ko­lii­ken­ne ovat aidos­ti vaih­toeh­to­ja, jol­loin nii­den välil­lä teh­dään valin­to­ja. On jon­kin ver­ran viit­tei­tä sii­tä, että monet (eivät toki kaik­ki) autois­tu­neet­kin ihmi­set käyt­tä­vät tule­vai­suu­des­sa jouk­ko­lii­ken­net­tä (tai jal­ko­jaan) esi­mer­kik­si työ­mat­ko­jen liik­ku­mi­seen ja autoa satun­nai­sem­min, kun halu­taan ostaa pal­jon tava­raa ker­ral­la tai käy­dä vaik­ka mökillä.

    Poi­kit­tais­lii­ken­tees­tä. Juu­ri tuon jouk­ko­lii­ken­teen asia­kas­vir­to­jen ohuu­den vuok­si Lep­pä­vaa­ran raken­ta­mi­nen on hyvä jut­tu. Se kui­ten­kin tulee lisää­mään jouk­ko­lii­ken­teen kysyn­tää nime­no­maan poi­kit­tais­suun­taan, joka taas mah­dol­lis­taa esi­mer­kik­si rai­de­lii­ken­teen toteut­ta­mi­sen (tai tekee sii­tä kannattavempaa).

    Joku Rai­de-joke­rin raken­ta­mi­nen ei miten­kään mul­lis­ta­vas­ti paran­na Lep­pä­vaa­ran yhteyk­siä, mut­ta sil­lä on sel­lai­nen sivu­vai­ku­tus, että se paran­taa koko jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kon toi­mi­vuut­ta ja kat­ta­vuut­ta (olet­taen, että ne mei­dän mur­heenk­ryy­nim­me, vaih­dot, saa­daan toi­mi­vik­si) ja toi­saal­ta luo pai­nei­ta maan­käy­tön tii­vis­tä­mi­sel­le ko. radan lähei­syy­des­sä (mikä mm. paran­taa jouk­ko­lii­ken­teen kannattavuutta).

    Kari

  79. Poi­kit­tais­lii­ken­tees­tä. Juu­ri tuon jouk­ko­lii­ken­teen asia­kas­vir­to­jen ohuu­den vuok­si Lep­pä­vaa­ran raken­ta­mi­nen on hyvä juttu.

    Tar­koi­tan ohuil­la vir­roil­la, kiel­tä­mät­tä tyh­mäs­ti muo­toil­tu, sitä että poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä noi­ta yhteys­tar­pei­ta on paljon.

    Esi­mer­kik­si Lep­pä­vaa­ras­ta kes­kus­tan suun­taan on aika yksin­ker­tais­ta, yksi kak­si lin­jaa pal­ve­lee. Poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä taas pitäi­si pääs­tä Matin­ky­lään, Tapio­laan, Ota­nie­meen, Myyr­mä­keen, Len­to­ken­täl­le, Mal­mil­le… Seu­dun lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pe­rin­tei­tä kun­niot­taen täs­sä käy joko niin kuin Rai­de-Joke­ri + met­ro yhdis­tel­mäl­lä. Rai­de-Joke­ri aio­taan päät­tää Tapio­laan, eli Ota­nie­mes­tä ja Matin­ky­läs­tä tul­laan sit­ten Lep­pä­vaa­raan yhdel­lä vaih­dol­la, joka on etäi­syy­den huo­mioo­not­taen tyh­mää. Toi­saal­ta taas esi­mer­kik­si Mal­mil­le menee nyt joko suo­ra bus­si (512) johon ei panos­te­ta (esim. omat kais­tat) kun se ei hitaa­na kerää mat­kus­ta­jia, eikä nii­tä nyt toi­saal­ta niin pal­jon ole joka tapauk­ses­sa, tai sit­ten Pasi­lan kaut­ta vaih­taen joka sekään ei ole kovin hyvä.

    Eli kun mat­kus­ta­ja­mää­rät väleil­lä jää pie­nek­si ajau­du­taan joka ras­kai­siin lin­joi­hin ja usei­siin vaih­toi­hin (olen esi­mer­kik­si kul­ke­nut väliä Perk­kaa — Puis­to­la, kol­me vaih­toa, bus­si-juna-juna-bus­si), tai sit­ten aje­taan pit­käl­lä vuo­ro­vä­lil­lä umpi­sur­ke­aa bus­si­lin­jaa kun mat­kus­ta­jia on niin vähän. Olen samaa miel­tä sii­tä että tähän aut­taa se jos kes­kuk­set on isom­pia, eli lii­ken­nöi­tä­viä väle­jä on vähem­män, ja toi­saal­ta se että ne ovat tii­vii­tä jol­loin lii­tyn­tä­mat­kat nii­hin jää­vät vähäisemmäksi. 

    Minus­ta isoim­pia raken­teel­li­nen ongel­ma seu­dul­la on että joka osta­ris­ta yri­te­tään kehit­tää joku pai­kal­lis­kes­kus, eli nii­tä on aivan lii­kaa. Osmon­kin hel­li­mä nau­ha­kau­pun­kia­jat­te­lu tuot­taa täl­lais­ta vaik­ka tar­koi­tus on toi­nen. Minus­ta ruu­duk­ko on parem­pi mal­li kuin nauha.

  80. Riit­ta:

    Osmo aiem­min:

    Täs­sä tör­mää kak­si tot­tu­mus­ta, jot­ka ovat erkaan­tu­neet niin kau­as toi­sis­taan, että kum­pi­kaan ei voi kuvi­tel­la toi­sen käyttäytymistä.

    Tämä ei yksin­ker­tai­ses­ti pidä paikkaansa.

    Ehkä­pä ei juu­ri sinun osal­ta­si, joka vie­lä muis­tat miten ajat­te­lit vuo­sia sit­ten. Mut­ta aika pal­jon näkee sel­lais­ta­kin kom­men­toin­tia, jos­sa ei ymmär­re­tä mik­si kukaan kos­kaan kävi­si kau­pas­sa ilman autoa. Ja etkös sinä juu­ri äsken olet­ta­nut, että minä­kään en pys­ty ymmär­tä­mään näi­tä mar­ke­tis­sa kävijöitä?

    Heh­ku­tuk­se­si toi elä­väs­ti mie­leen oman vuo­sien takai­sen asen­noi­tu­mi­se­ni, nyky­ään tup­paa hymyilyttämään.

    Hymyi­ly on toki sal­lit­tu, mut­ta ei kan­na­ta olet­taa minun auto­maat­ti­ses­ti ymmär­tä­vän, mik­si ilmoi­tat sii­tä minul­le, tai miten se liit­tyy aihee­seen. Joten­kin minus­ta vai­kut­taa sil­tä, että et pidä lap­set­to­mia ja/tai kivi­jal­ka­kau­pois­sa asioi­via per­hei­tä oikei­na per­hei­nä, joi­den tar­pei­ta pitäi­si miten­kään kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa huo­mioi­da. Olen­ko väärässä?

    Mut­ta täs­sä mal­lis­sa pitäi­si tie­tys­ti olla varaa pal­ka­ta hyvä lastenhoitaja. 

    Kotiäidin/isän saa hal­vem­mal­la ja lomil­la tämä mal­li toi­mii työssäkäyvällekin.

    Riip­puu isän ja äidin pal­kas­ta sekä mah­dol­li­sen las­ten­hoi­ta­jan palkasta.

    Se aika on kyl­lä ollut­ta ja men­nyt­tä, kun per­hees­sä oli kotia­pu­lai­nen, jon­ka saat­toi lähet­tää las­ten kans­sa kaup­paan hoi­ta­maan päi­vit­täis­ta­va­raos­tok­set. Nykyäi­dit käy­vät kau­pas­sa ihan itse. Se on sitä tasa-arvoa.

    Taas minul­la on ymmär­tä­mis­vai­keuk­sia. Miten se, että per­he ostaa tai jät­tää osta­mat­ta pal­ve­lu­ja, auto­maat­ti­ses­ti liit­tyy tasa-arvoon? Minun van­hem­pa­ni kävi­vät molem­mat töis­sä. Sekö oli­si ollut tasa-arvois­ta, että lisäk­si äiti­ni oli­si aina hoi­ta­nut kauppareissut?

    Ehkä käy­täm­me käsit­tei­tä joten­kin eri taval­la, tai sit­ten kir­joit­te­let rivien välei­hin pii­lo­vies­te­jä, jot­ka ole­tat minun ymmär­tä­vän (ei kan­na­ta, olen tosi huo­no sel­lai­ses­sa), mut­ta jokin täs­sä kom­mu­ni­kaa­tios­sa tun­tuu oudol­ta. Ehkä­pä ymmär­tä­mis­vai­keu­te­ni joh­tu­vat sii­tä, että tulet perus­teet­to­mas­ti­kin yleis­tä­neek­si omia koke­muk­sia­si ja tilan­net­ta­si (tai sit­ten nii­tä olo­suh­tei­ta, jot­ka ovat yhteis­kun­nal­li­sel­la tasol­la kes­ki­mää­rin ylei­sim­piä) kaik­kiin ihmisiin/perheisiin. En ole tot­tu­nut kes­kus­te­le­maan asiois­ta sil­lä taval­la, joten saa­tan luul­la sinun tar­koit­ta­van muu­ta kuin oikeas­ti tar­koi­tat. Pahoit­te­lut jo etukäteen!

  81. ^Vai oli­ko tuo tasa-arvo ‑heit­to jon­kin­lais­ta sarkasmia?

  82. Saa­ra:
    ” Joten­kin minus­ta vai­kut­taa sil­tä, että et pidä lap­set­to­mia ja/tai kivi­jal­ka­kau­pois­sa asioi­via per­hei­tä oikei­na per­hei­nä, joi­den tar­pei­ta pitäi­si miten­kään kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa huomioida.”

    Kiva että kivi­jal­ka­kau­pun­gil­le­kin löy­tyy puoltajia. 

    Kon­kre­ti­aan ulot­tuak­sem­me täy­tyy kui­ten­kin todea, että kaa­voi­tus ei yksin ole riit­tä­vä kei­no kivi­jal­ka­kaup­po­jen aikaan­saa­mi­sek­si. Vaik­ka kaa­va sal­li­si, toi­si­naan vaik­ka jopa vaa­ti­si kivi­jal­koi­hin lii­ke­ti­lo­ja, ei nii­tä sin­ne toteu­te­ta. Ongel­ma on sii­nä, ettei meil­lä nykyi­ses­sä vas­tui­den ja voit­to­jen jako­mal­lis­sa löy­dy tahoa huo­leh­ti­maan asuin­kii­teis­töi­hin toteu­tet­ta­vien lii­ke­ti­lo­jen investoinneista.

    Kivi­jal­ka­kau­pun­ki toteu­tuu vain jos

    a) raken­nus­hank­kee­seen ryh­ty­vä pako­te­taan muu­ten­kin kuin kaa­val­la toteut­ta­maan lii­ke­ti­lat taval­la tai toisella

    ja

    b) syn­ny­te­tään uuden­lai­nen mal­li jol­la inves­toin­ti voi­daan rahoittaa

    Alu­een alku­vai­hees­sa jon­kun on sub­ven­toi­ta­va lii­ke­ti­lo­ja. Joko se on 

    a) alu­een asun­to­jen hankk­ki­jat, AsOy:t ja vuo­kra­kiin­teis­tö­jen omistajat
    jot­ka kus­tan­ta­vat lii­ke­ti­lo­jen raken­nus­kus­tan­nuk­set samaan tapaan kuin nyt toteu­te­taan auto­pai­kat ja mak­se­taan yhtei­ses­ti asun­to­jen hinnoissa

    b) kau­pun­ki
    myön­tä­mäl­lä avus­tuk­sia, ton­tin­vuo­kra­hel­po­tuk­sia, tai suo­ras­taan rahoittamalla

    c) yleis­hyö­dyl­li­nen raha­ri­kas hyvätekijä
    joka halu­aa lah­joit­taa rahan­sa pois

    Tpyy­luo­ma:
    “Autois­ta. Autois­tu­neil­le on nyt asui­na­lui­es­ta suo­ras­taan yli­tar­jon­taa, eli se että uusia asui­na­luei­ta teh­dään urbaa­nim­min ei tar­koi­ta ettei­kö nii­tä väl­jiä autoa­luei­ta riit­täi­si nii­tä halua­vil­le. Ei tar­vii pol­kea jal­kaa tai muu­ten­kaan itu­hip­peil­lä, sen kun tekee sitä mil­le on eni­ten kysyntää.”

    Ihan tot­ta: autoi­li­joil­le on jo vaik­ka kuin­ka mon­ta kau­pun­gin­osaa, voi­si­ko olla myös kivi­jal­kain­toi­li­joil­le yksi uusi kau­pun­gin­osa? Eriydyttäisiin?

    Voi­si­ko olla mah­dol­lis­ta ihan oikeas­ti kaaa­voit­taa alue sil­lä peri­aat­teel­la, että asun­to­ja raken­nut­ta­vat tahot oli­si­vat vel­vol­li­sia toteut­ta­maan asuin­kiin­teis­tön omis­tuk­seen jää­vik­si katu­ta­soon lii­ke­ti­lo­ja kaik­kien koko alu­eel­la, siis jol­lain kaa­va-alu­eel­la? Hyväk­syt­täi­siin lisä­kus­tan­nus alu­een omi­nai­suu­te­na? Ja kaik­ki muut­kin aluet­ta kos­ke­vat ohjaus­kei­not mm. kiin­teis­tö­toi­mes­sa raken­net­tai­siin tuke­maan tätä rat­kai­sua: ton­tin­vuo­kraa ei perit­täi­si katu­lii­ke­ti­loil­ta ensim­mäi­sen 10 vuo­teen, yms…?

    Oli­si­ko ihan mah­do­ton ajatus?

  83. Lee­na:
    >Voi­si­ko olla mah­dol­lis­ta ihan oikeasti
    >kaaa­voit­taa alue sil­lä peri­aat­teel­la, että
    >asun­to­ja raken­nut­ta­vat tahot oli­si­vat velvollisia
    >toteut­ta­maan asuin­kiin­teis­tön omis­tuk­seen jääviksi
    >katu­ta­soon lii­ke­ti­lo­ja kaik­kien koko alu­eel­la, siis
    >jol­lain kaava-alueella? 

    Tot­ta kai voi­si. Ja itse asias­sa kun tänään käve­lin Alber­ga­nespla­na­dia, niin katu­ku­vas­ta pää­tel­len Lep­pä­vaa­ras­sa näin on tehtykin.

    Lii­ke­ti­lo­ja on, mut­ta tyh­jil­lään. Eli seu­raa­vak­si pitäi­si vel­voit­taa kaup­piai­ta kaup­paa­maan ja asiak­kai­ta osta­maan. Kel­le­käs lai­te­taan nak­ki napsumaan?

  84. Saa­ra: en aja­tel­lut suku­puol­ten välis­tä tasa-arvoa, vaan yhteis­kun­nan yleis­tä tasa-arvois­tu­mis­ta: har­vas­sa per­hees­sä on enää kotia­pu­lai­sia tai varaa pal­ka­ta lap­sil­le hoi­ta­ja kotiin (espoo­lai­set ovat olleet täs­sä poik­keus, Espoos­sa on aina­kin ollut muh­kea yksi­tyi­sen hoi­don kun­ta­li­sä ohjaa­mas­sa lap­sia pois kun­nal­li­ses­ta päivähoidosta).

    Minus­ta kivi­jal­ka­kau­pat ovat oikein kivo­ja ja toi­von nii­tä löy­ty­vän jat­kos­sa­kin. Miten nyt tämän yksi­se­lit­tei­ses­ti kir­joit­tai­sin: kyse ei ole pel­käs­tään eri­lai­sis­ta elä­män­ta­vois­ta (kuten edel­lä väi­tet­tiin), vaan myös­kin muut­tu­vat elä­män­ti­lan­teet ohjaa­vat ja muut­ta­vat ihmis­ten preferenssejä.

  85. Kari, kuten ehkä saat­toi huo­ma­ta aiem­mas­ta pos­tauk­ses­ta­ni (kopioi­tu­na tän­ne: http://mikkosarela.blogspot.com/2010/08/helsingin-seudun-kaupunkikehitys.html), niin kan­na­tan läm­pi­mäs­ti Lep­pä­vaa­ra-Tapio­la ‑alu­een kehit­tä­mis­tä kun­nol­li­sek­si kau­pun­ki­kes­kus­tak­si. Samoin Itä­kes­kus-Hert­to­nie­mi ‑seu­dun.

    Ja ei, Lep­pä­vaa­ra-Tapio­lan ei pidä­kään yrit­tää mat­kia Hel­sin­gin kes­kus­taa, vaan kas­vaa rat­ko­maan vähän eri­lai­sia ongel­mia. Lep­pä­vaa­ras­sa alkaa nyt ole­maan riit­tä­vä mas­sa asuk­kai­ta ja työ­paik­ko­ja, että jon­kin ver­ran pal­ve­lui­ta syn­tyy jo kaup­pa­kes­kuk­sen ulko­puo­lel­le­kin. Toi­vo­taan, että alu­een asu­kas­lu­ku, työ­paik­ka­lu­ku ja asia­kas­lu­ku tuos­ta vie­lä kasvaa. 

    Kriit­ti­se­nä hank­kee­na Lep­pä­vaa­ran (ja Tapio­lan) kan­nal­ta onkin rai­de­jo­ke­ri. Se yhdis­tää nämä alu­eet (ja väliin jää­vän laa­ja­lah­den) hyvin toi­mi­vil­la jul­ki­sil­la yhteyk­sil­lä. Otaniemi/Keilaniemi vali­tet­ta­vas­ti jää kat­vee­seen, mut­ta kun­han reit­ti on raken­net­tu, niin sin­ne kan­nat­ta­nee raken­taa Poh­jois-Tapio­las­ta oma haaransa.

  86. Az väit­tä, että kes­kus­ta-asu­mi­sen arvo las­kee (sini­nen käy­rä siir­tyy alas­päin), jos kes­kus­taa raken­ne­taan lisää ja saas­teet, melu ja ruuh­kat kas­va­vat. Kari Kos­ki­nen taas sanoi, että kes­kus­tas­ta tulee sitä arvok­kaam­pi, mitä isom­man kau­pun­gin kes­kus­ta se on”

    Molem­mat ovat oikeas­sa. Saas­teet, melu ja ruuh­kat eivät asi­aan vai­ku­ta, mut­ta jos sama väes­tö­mää­rä asu­te­taan hajal­leen laa­jal­le alu­eel­le kes­kus­ta-asun­to­jen vuo­krat nouse­vat, ver­rat­tu­na tii­vii­seen kaupunkiin.

  87. Mik­ko Särelä:

    Kriit­ti­se­nä hank­kee­na Lep­pä­vaa­ran (ja Tapio­lan) kan­nal­ta onkin rai­de­jo­ke­ri. Se yhdis­tää nämä alu­eet (ja väliin jää­vän laa­ja­lah­den) hyvin toi­mi­vil­la jul­ki­sil­la yhteyk­sil­lä. Otaniemi/Keilaniemi vali­tet­ta­vas­ti jää kat­vee­seen, mut­ta kun­han reit­ti on raken­net­tu, niin sin­ne kan­nat­ta­nee raken­taa Poh­jois-Tapio­las­ta oma haaransa.

    Lie­nee­kö­hän tuo­ta rai­de­jo­ke­rin haa­raa Ota­nie­meen ja Kei­la­nie­meen mis­sään suunnitelmissa?
    Kaik­ki suun­ni­tel­mat, mitä itse olen näh­nyt, olet­ta­vat, että vaih­det­tai­siin Tapio­las­sa metroon.
    Täs­sä siis yhtey­det Lep­pä­vaa­ras­ta Ota­nie­men suun­taan huo­no­ne­vat sel­väs­ti nykyi­seen bus­si­jo­ke­riin ver­rat­tu­na. Lie­nee­kö kovin fik­sua, ottaen huo­mioon kuin­ka suu­ri ja voi­mak­kaas­ti kas­va­va työ- ja opis­ke­lu­paik­ka­kes­kit­ty­mä Ota/Keilaniemi on?

  88. Vaih­dot tosi­aan hidas­ta­vat mat­kan­te­koa huo­mat­ta­vas­ti. Minus­ta aika­naan oli­si pitä­nyt päät­tää raken­taa Espoo­seen pika­ra­tik­ka län­si­met­ron sijaan ja samaan sys­syyn vaih­taa Hel­sin­gin met­ro­kin pika­ra­ti­kak­si. Näin raidejokeri(t) oli­si saa­tu vaih­dot­ta otaniemeen/keilaniemeen ja muuallekin.

    Täs­tä­hän tai­si­vat olla eri­mie­li­siä jopa Hgin ja Espoon vih­reät­kin keskenään.

  89. Tai­pa­le, Lep­pä­vaa­ras­sa on kaa­voi­tet­tu kivi­jal­kaan parin­kym­me­nen neliön kios­ke­ja, ja isot kau­pat on yhdes­sä isos­sa talos­sa vie­res­sä. Mik­si­kö­hän ei toimi?

    En näe mitään syy­tä mik­sei uudes­sa kort­te­lis­sa katu­ta­son tila voi olla vaik­ka kuin­ka syvä, sen kat­to voi toi­mia vaik­ka piha­te­ras­si­na. Esi­mer­kik­si Sel­lon uusi puo­li on n. 100mx100m eli heh­taa­rin. Jos nyt tuon kokoi­sia yhte­näi­siä lii­ke­ti­lo­ja halu­taan, niin mikä ihme estää teke­mä­sä 100mx100m kort­te­lia jon­ka alin ker­ros on kaup­pa­kes­kus­ta ja vaik­ka loput seit­se­män ker­ros­ta 12m syviä asun­to­ja, joil­la on sit­ten 75x75 sisäpiha?

  90. tpyy­luo­ma:

    Tai­pa­le, Lep­pä­vaa­ras­sa on kaa­voi­tet­tu kivi­jal­kaan parin­kym­me­nen neliön kios­ke­ja, ja isot kau­pat on yhdes­sä isos­sa talos­sa vie­res­sä. Mik­si­kö­hän ei
    toimi? 

    On siel­lä muun­kin kokoi­sia lii­ke­ti­lo­ja. Ja juu­ri nuo 20 neliön kios­kit var­maan menes­ty­vät par­hai­ten. Pää­ka­tu­jen (Lep­pä­vaa­ran­ka­tu, Alber­ga­nespla­na­di) kaik­kien ker­ros­ta­lo­jen kivi­ja­las­sa on liiketiloja.

    En näe mitään syy­tä mik­sei uudes­sa kort­te­lis­sa katu­ta­son tila voi olla vaik­ka kuin­ka syvä, sen kat­to voi toi­mia vaik­ka piha­te­ras­si­na. Esi­mer­kik­si Sel­lon uusi puo­li on n. 100mx100m eli heh­taa­rin. Jos nyt tuon kokoi­sia yhte­näi­siä lii­ke­ti­lo­ja halu­taan, niin mikä ihme estää teke­mä­sä 100mx100m kort­te­lia jon­ka alin ker­ros on kaup­pa­kes­kus­ta ja vaik­ka loput seit­se­män ker­ros­ta 12m syviä asun­to­ja, joil­la on sit­ten 75×75 sisäpiha? 

    Onko tuo umpi­kort­te­li ja kaik­ki lii­ke­ti­lat samas­sa kort­te­lis­sa asun­to­jen kans­sa joku pyhä uskon­kap­pa­le sinul­le? Sel­lon kort­te­li ei ole umpi­kort­te­li, mut­ta sii­nä on myös asuin­ta­lo­ja lii­ke- ja pysä­köin­ti­ti­lo­jen päällä.

    Toi­mii hyvin, ja väi­tän, että taval­li­sen asuk­kaan kan­nal­ta parem­min, kuin vaik­ka­pa pal­ve­lut Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Tie­tys­ti jos pitää joka ilta käy­dä oopperassa/konsertissa/kapakassa ja ruo­ka ei kel­paa kuin Stok­kan her­kus­ta, niin sit­ten Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on parem­mat palvelut.
    Mut­ta jos taval­li­sen ihmi­sen päi­vit­täis-pal­ve­luil­la on isom­pi pai­noar­vo, niin sit­ten Lep­pä­vaa­ras­sa on parem­mat pal­ve­lut, kuin Hel­sin­gin keskustassa.

  91. Yllä­tyk­sek­se­ni olen huo­man­nut täs­sä kes­kus­te­lus­sa, että kivi­jal­ka­kaup­po­jen sup­pe­aa ruo­ka­va­li­koi­maa ylis­te­tään ja samal­la moi­ti­taan hyper­mar­ket­tien huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­paa valikoimaa.

    Täs­sä täy­tyy olla kysy­mys jos­tain muus­ta kuin itse ruo­ka­va­li­koi­mas­ta, joka mie­les­tä­ni ei hyper­mar­ke­teis­sa ole “umpi­sur­kea” kuten tpyy­luo­ma sanoi. Itse asias­sa kivi­jal­ka­kaup­po­jen kan­nat­ta­jien puheet ovat mel­ko eli­tis­ti­siä ja enem­män lifes­ty­le-argu­ment­te­ja. Kuten Saa­ra­kin sanoi:“spontaaniutta, vari­aa­tio­ta, luo­vuut­ta ja vapau­den tunnetta.”

    Eihän täl­lais­ta voi ymmär­tää kal­tai­se­ni, jot­ka halua­vat vain käy­dä kaupassa 😉

  92. Juha:

    Yllä­tyk­sek­se­ni olen huo­man­nut täs­sä kes­kus­te­lus­sa, että kivi­jal­ka­kaup­po­jen sup­pe­aa ruo­ka­va­li­koi­maa ylis­te­tään ja samal­la moi­ti­taan hyper­mar­ket­tien huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­paa valikoimaa.

    Täs­sä täy­tyy olla kysy­mys jos­tain muus­ta kuin itse ruo­ka­va­li­koi­mas­ta, joka mie­les­tä­ni ei hyper­mar­ke­teis­sa ole “umpi­sur­kea” kuten tpyy­luo­ma sanoi. Itse asias­sa kivi­jal­ka­kaup­po­jen kan­nat­ta­jien puheet ovat mel­ko eli­tis­ti­siä ja enem­män lifes­ty­le-argu­ment­te­ja. Kuten Saa­ra­kin sanoi:”spontaaniutta, vari­aa­tio­ta, luo­vuut­ta ja vapau­den tunnetta.”

    Eihän täl­lais­ta voi ymmär­tää kal­tai­se­ni, jot­ka halua­vat vain käy­dä kaupassa.

    Tjaa, no minä en aina­kaan ole vähek­sy­nyt hyper­mar­ket­tien vali­koi­man laa­juut­ta enkä lii­oin laatua.

    Mut­ta mää­rit­te­li­sit­kö hie­man tar­koit­ta­maa­si eli­tis­miä? Ikä­väs­ti tämä hais­kah­taa nyt sel­lai­sel­le eri­lai­suu­den ymmär­tä­mät­tö­myy­den puut­teel­le, joka suo­ma­lai­sia vai­vaa hie­man lii­an usein. Siis jos jon­kun elä­män­ta­pa (elä­män­ta­vois­ta­han on kyse yhtä lail­la auto­mar­ket­ti­asioin­nis­sa kuin kivi­jal­ka­kaup­pas­hop­pai­lus­sa­kin) ero­aa omas­ta, se lei­ma­taan “eli­tis­ti­sek­si” — tai sit­ten muu­ten vain vää­räk­si ja paheksuttavaksi.

    Veik­kaan­pa, että jos auto­mar­ket­tien asia­kas­kun­nal­ta uhat­tai­siin vaik­ka­pa ottaa auto pois (tai siis jät­tää autol­li­sil­le sopi­vien asui­na­luei­den raken­ta­mi­nen väliin), aika moni alkai­si kuvail­la autoi­lun tar­joa­man spon­taa­niu­den, vari­aa­tion, luo­vuu­den ja vapau­den tär­keyt­tä omas­sa elä­mäs­sään. Eivät nuo sen eli­tis­ti­sem­piä haa­vei­ta ole.

  93. Ongel­ma­na tai­taa olla se, että tääl­lä autoi­li­jat ovat kovas­ti sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että kau­pun­ki­kes­kus­tan raken­ta­jat haluai­si­vat estää autoe­lä­män, kun taas kau­pun­kia­su­mis­ta halua­vat ovat sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että nyky­suun­nit­te­lul­la on estet­ty suu­rel­ta osal­ta sitä halua­via se kaupunkielämä. 

    Ja kum­mal­ta­kin puo­lel­ta aitaa löy­tyy nii­tä, jot­ka eivät osaa kuvi­tel­la sitä, että molem­pia voi­tai­siin raken­taa eri­lais­ten ihmis­ten tar­pei­ta tyy­dyt­tä­väl­lä taval­la — ja että lop­pu­tu­los voi­si olla parem­pi kuin se, että kes­ki­ty­tään vain toi­sen osa­puo­len ongel­mien ratkomiseen.

  94. Hahaa, “ymmär­tä­mät­tö­myy­den puu­te” piti tie­ten­kin olla “ymmär­tä­mät­tö­myys”! Onnek­si Freud makaa jo haudassaan. 😀

  95. Aikai­sem­min Suo­mi oli täyn­nä kivi­jal­ka­kaup­po­ja. Vie­lä 60-luvun lopus­sa Saa­ri­nie­men­ka­dul­la kotia­ni vas­ta­pää­tä oli­vat vie­ri vie­res­sä maito‑, lei­pä- ja liha­kau­pat. Nykyi­set Siwat ja Ale­pat taas ovat vain mini­mar­ket­te­ja, eikä nii­den käyt­tö mie­les­tä­ni edus­ta mitään eri­tyis­tä elämäntapaa.

    Asuin­paik­ka ja elä­män­ti­lan­ne mää­rit­tä­vät pit­käl­ti myös osto­käyt­täy­ty­mis­tä. Per­heel­li­sen ostos­kas­si on toi­sen­lai­nen kuin työ­paik­ka­lou­naan ja ilta­teen varas­sa elä­vän sin­kun. Ja jos asuin­pai­kan vie­res­sä on osta­ri, niin hel­pom­pi kotiin on tul­la sen kaut­ta kuin läh­teä hallikierrokselle.

    Täy­tyy myön­tää, että vähän minua hymyi­lyt­ti tuo majo­nee­si- ja irtoyrttijuttu!

    Itse olen tyy­ty­väi­nen käyt­tä­mää­ni K‑supermarkettiin, jon­ne menen useim­mi­ten autol­la. On niin käte­vää nos­taa kas­sit kär­rys­tä autoon ja koto­na taas auto­ka­tok­ses­ta keit­ti­öön. Lau­an­tai­sin (kun­han mök­kiai­ka on ohi) on sit­ten aikaa läh­teä aamiai­sel­le ja käy­dä samal­la kaup­pa­to­ril­la kalassa.

  96. Point­ti sii­tä vali­koi­mas­ta hyper­mar­ke­teis­sa on se että jos minä nyt hoi­dan itse­ni ihan var­ta vas­ten jon­ne­kin heh­taa­ri­hal­liin ruo­kaos­tok­sil­le, niin se tar­jon­ta pitäi­si olla sen vai­van arvois­ta ja näin ei ole. Suo­sit­te­len mat­kai­lun yhtey­des­sä tutus­tu­maan vas­taa­van kokoi­siin ruo­ka­myy­mä­löi­hin vaik­ka Kes­ki-Euroo­pas­sa, ero on kuin Ale­pal­la ja Stoc­kan her­kul­la. Jos halu­aa vain jotain bulk­ki­ta­va­raa niin sen saa taas käte­väm­min läheltäkin.

  97. tpyy­luo­ma,

    Olen aika lail­la samaa miel­tä tuos­ta, mitä kir­joi­tit poi­kit­tais­lin­jo­jen ongelmallisuudesta. 

    Minus­ta suu­rin vir­he on teh­ty sii­nä, että aivan lii­an pit­kään seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää on kehi­tet­ty sii­tä läh­tö­koh­das­ta, että kaik­ki kes­kit­tyy Hel­sin­gin ydin­kes­kus­taan ja jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäk­si riit­tää käy­tän­nös­sä se, että sin­ne yti­meen on hyvät yhtey­det (niin­kuin ovat­kin: pai­kal­lis­ju­nat, met­ro ja Län­si­väy­län bus­si­lii­ken­ne tar­joa­vat var­sin hyvät yhtey­det, jos halu­aa nime­no­maan ydin­kes­kus­taan. Olkoon­kin että lii­tyn­tä siel­tä eteen­päin on hoi­det­tu sur­keas­ti). Tämä para­dig­ma näkyy myös kaavoituksessa.

    Oli­si pitä­nyt jo kau­an sit­ten ymmär­tää, että tämän tyyp­pi­nen raken­ne ei rii­tä kau­pun­gin kas­vaes­sa, vaan mei­dän on pak­ko kehit­tää lii­ken­net­tä verk­ko­na eikä täh­te­nä. Kun näi­tä hank­kei­den prio­ris­toin­te­ja kat­soo, niin ei tai­de­ta ymmär­tää kyl­lä vieläkään.

    Mitä tulee tuo­hon poi­kit­tais­lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen, niin minus­ta sii­nä tuli­si tukeu­tua nykyis­tä enem­män lii­tyn­tä­lii­ken­tee­seen (ter­vei­siä Sepol­le!), kos­ka siel­lä oli­si edel­ly­tyk­set teh­dä se parem­min kuin muualla.

    Esi­mer­kik­si Joke­ri-lin­jan pysä­kit tuli­si raken­taa niin, että bus­si­lin­jat (tai mik­sei ratik­ka­lin­jat­kin) syöt­tä­vät lii­ken­net­tä sil­le Joke­ril­le. Aja­tus oli­si jota­kuin­kin sel­lai­nen, että jokin bus­si­lin­ja X kul­kee lähiös­tä A lähi­öön B ja pysäh­tyy sii­nä välis­sä samal­le pysä­kil­le Joke­rin kans­sa (mie­lum­min synk­ro­noi­dus­ti). Vaih­ta­mi­nen tapah­tui­si sit­ten samal­la lai­tu­ril­la tai kor­ken­taan käve­le­mäl­lä suo­ja­tien yli toi­sel­le puo­lel­le joke­ri­lin­jaa. Tämä edel­lyt­tää, että joke­rin reit­ti ja pysä­kit suun­ni­tel­laan huolella.

    Myös Joke­ri II:n reit­tiä kan­nat­tai­si hah­mo­tel­la siten, että sil­lä oli­si yhtei­nen pysäk­ki Joke­rin kans­sa, jol­loin reit­ti­vaih­toeh­to­ja syn­tyi­si huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin täy­sin eril­li­sel­lä linjalla.

    Kari

  98. tpyy­luo­ma:
    >Suo­sit­te­len mat­kai­lun yhtey­des­sä tutustumaan
    >vas­taa­van kokoi­siin ruo­ka­myy­mä­löi­hin vaikka
    >Kes­ki-Euroo­pas­sa, ero on kuin Ale­pal­la ja
    >Stoc­kan herkulla. 

    Jon­kin ver­ran mat­kail­lee­na: olen eri miel­tä. Täs­sä syn­tyy hel­pos­ti kult­tuu­ris­ho­kin kuher­rus­kuu­kausi­vai­heen har­ha. Kun käy­dään uudes­sa, hiu­kan eksoot­ti­ses­sa­kin maas­sa ja kau­pun­gis­sa, ja siel­lä kau­pas­sa, huo­ma­taan suu­ri mää­rä tuot­tei­ta, joi­ta ei koto-Suo­mes­ta saa. “Oi, onpa hie­no valikoima!”

    Huo­maa­mat­ta jää se, että kotoi­ses­sa Ale­pas­sa on mel­koi­nen jouk­ko tuot­tei­ta, joi­ta ei tuol­ta Aldis­ta tai Super‑U:sta löy­dy. Vali­koi­mat ovat eri mais­sa hie­man eri­lai­sia, mut­ta arve­len, että hyl­lyn­täy­tön luon­non­lait eivät eroa eri mais­sa kovin suuresti.

    Sii­tä voi tie­tys­ti aina olla kateel­li­nen, että kreik­ka­lai­ses­ta kau­pas­ta saa maa­lis­kuus­sa aivan iha­nia tomaat­te­ja, ja Suo­mes­sa jou­du­taan tyy­ty­mään raa­ka­na poi­mit­tui­hin, jois­sa lukee “laa­tu­luok­ka 1” pyö­rey­den ja tasa­ko­koi­suu­den mer­kik­si. Mut­ta sii­nä on minus­ta paha syyt­tää mui­ta kuin näi­tä perin­tei­siä kyl­mät mat­kat ja pit­kä ilmasto.

  99. Kari, ruve­taan­ko rii­te­leen jos­tain vaih­teen vuoksi? 🙂

    Mitä tulee tuo­hon poi­kit­tais­lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen, niin minus­ta sii­nä tuli­si tukeu­tua nykyis­tä enem­män lii­tyn­tä­lii­ken­tee­seen (ter­vei­siä Sepol­le!), kos­ka siel­lä oli­si edel­ly­tyk­set teh­dä se parem­min kuin muualla.

    Esi­mer­kik­si Joke­ri-lin­jan pysä­kit tuli­si raken­taa niin, että bus­si­lin­jat (tai mik­sei ratik­ka­lin­jat­kin) syöt­tä­vät lii­ken­net­tä sil­le Joke­ril­le. Aja­tus oli­si jota­kuin­kin sel­lai­nen, että jokin bus­si­lin­ja X kul­kee lähiös­tä A lähi­öön B ja pysäh­tyy sii­nä välis­sä samal­le pysä­kil­le Joke­rin kans­sa (mie­lum­min synk­ro­noi­dus­ti). Vaih­ta­mi­nen tapah­tui­si sit­ten samal­la lai­tu­ril­la tai kor­ken­taan käve­le­mäl­lä suo­ja­tien yli toi­sel­le puo­lel­le joke­ri­lin­jaa. Tämä edel­lyt­tää, että joke­rin reit­ti ja pysä­kit suun­ni­tel­laan huolella.

    Joo, tuo aut­tai­si. Bus­si­jo­ke­ril­la tämä on tosin vähän vai­ke­aa kun ne pysä­kit on muu­ten­kin tukos­sa. Detal­ji­na Rai­de-Joke­ril­le on tulos­sa kak­si­suun­ta­ka­lus­toa, mitään kään­tö­sil­mu­koi­ta ei kaa­vas­sa ole, mikä mah­dol­lis­tai­si sen että Rai­de-Joke­ri pysäh­tyy toi­sel­la ja bus­si tai ratik­ka toi­sel­le puo­lel­le laituria.

    Myös Joke­ri II:n reit­tiä kan­nat­tai­si hah­mo­tel­la siten, että sil­lä oli­si yhtei­nen pysäk­ki Joke­rin kans­sa, jol­loin reit­ti­vaih­toeh­to­ja syn­tyi­si huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin täy­sin eril­li­sel­lä linjalla.

    Joo tähän­kin. Noi­den kah­den Joke­rin väli­nen yhteys on kyl­lä jon­kin­lai­nen mys­tee­ri, eli eimer­kik­si sitä Lep­pä­vaa­ra-Mal­mi väliä ei ole täs­sä yhtey­des­sä minus­ta oikein mietitty.

    1. Jos joke­ri­ra­ti­kois­ta teh­dään kak­si­suun­tai­sia, niill­lä on ovet molem­mil­la puo­lil­la ja sik­si niis­sä on pal­jon vähem­män istumapaikkoja.

  100. Mis­sä tahan­sa lii­ken­ne­vä­li­nees­sä jos­sa on nive­let on suh­teel­li­sen vähän istu­ma­paik­ko­ja, on ovet kum­mal­la puo­lel­la tahan­sa. Osmo­han tie­ten­kin osaa ulkoa kaik­ki Kaup­sus­sa hyväk­sy­män­sä sel­vi­tyk­set, mut­ta muis­tin vir­kis­tyk­sek­si, sivul­ta 11, http://www.raidejokeri.info/Raportti/Raide-Jokeri_raportti.pdf:

    Rai­de-Joke­ril­la lii­ken­nöi­dään alku­vai­hees­sa 30 met­rin pitui­sil­la yhden vau­nun junil­la. Suun­nit­te­lus­sa on varau­dut­tu kah­den vau­nun pitui­siin juniin. Lii­ken­teen alkaes­sa yhden vau­nun pitui­set junat tar­joa­vat riit­tä­vän kapa­si­tee­tin. Yhdes­sä pika­rai­tio­tie­vau­nus­sa on noin 70 istu­ma­paik­kaa. Lisäk­si sei­so­ma­paik­ko­ja on 80–130. Siten yhden vau­nun kapa­si­teet­ti on 150–200 mat­kus­ta­jaa. Vau­nut ovat kah­teen suun­taan ajet­ta­via matalalattiavaunuja…

    Rai­de-Joke­rin vau­nut han­ki­taan kah­teen suun­taan ajet­ta­vi­na. Kah­teen suun­taan ajet­ta­va vau­nu ei tar­vit­se pää­te­py­sä­kil­lä tilaa vie­vää pää­te­lenk­kiä. Rai­de-Joke­rin pää­te­len­kin raken­ta­mi­nen aiheut­tai­si sekä Itä­kes­kuk­ses­sa että Tapio­las­sa ongel­mia. Poik­keus­ti­lan­teis­sa vau­nua voi­daan vai­vat­ta peruut­taa toi­sin kuin yhteen suun­taan ajet­ta­vaa vau­nua. Poik­keus­ti­lan­tei­den kan­nal­ta Rai­de-Joke­ril­la onkin mer­kit­tä­vä ero Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin nykyi­seen rai­tio­tie­hen, sil­lä Rai­de-Joke­ri muo­dos­tuu yhdes­tä lin­jas­ta, kun taas kan­ta­kau­pun­gin rai­tio­tie­verk­ko on erit­täin tiheä ja poik­keus­ti­lan­teis­sa lin­jat voi­daan hel­pos­ti kier­rät­tää muu­ta reit­tiä ver­kos­tos­sa. Pyö­rien kulu­tus on myös tasai­sem­paa kah­teen suun­taan ajet­taes­sa. Lai­tu­ri­rat­kai­sut on peri­aat­tees­sa mah­dol­lis­ta toteut­taa vapaam­min, kos­ka vau­nus­sa on ovet molem­mil­la puo­lil­la. Lisäk­si uusi rai­tio­tie­yh­teys on periaatteessa
    hel­pom­min toteut­ta­vis­sa vai­heit­tain, kos­ka pää­te­py­säk­ki voi olla katu­ver­kos­sa. Pää­sään­töi­ses­ti kaik­kiin uusiin pika­rai­tio­tie­jär­jes­tel­miin han­kit­ta­va kalus­to on
    kah­teen suun­taan ajettavaa.

    Uudel­la kun­nol­la teh­dyl­lä ratik­ka­dal­la mat­kus­tus­mu­ka­vuus on hyvä, ja itsea­sias­sa osa mat­kus­ta­jis­ta sei­soo vaik­ka penk­ke­jä on tyh­jä­nä Hel­sin­gin rati­kois­sa­kin. Olen­nai­nen syy min­kä takia istu­ma­paik­ko­jen mää­räl­lä ei ole niin väliä, tuo on sisus­tus­ky­sy­mys, on kui­ten­kin tämä, sivul­ta 7:

    Rai­de-Joke­rin kal­tai­sel­le kehä­mäi­sel­le run­ko­lin­jal­le on tyy­pil­lis­tä, että sil­lä teh­dään mel­ko lyhyi­tä mat­ko­ja ja vaih­ta­jia on pal­jon. Joke­ril­la teh­tä­vä mat­ka on yleen­sä osa pidem­pää mat­ka­ket­jua. Nykyi­sin Bus­si-Joke­rin kes­ki­mää­räi­nen mat­kan pituus on noin 7,5 km. 

    Lisäk­si käy­tän­nös­sä mat­kus­ta­jien vaih­tu­vuus pysä­keil­lä on suu­ri, jos mat­kus­taa pidem­pään niin istu­ma­pai­kan saa­nee muu­ta­man pysä­kin jäl­keen ruuhkassakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.