Vaara ohi — Putkoseen voi aina luottaa

Poliit­ti­sis­sa pii­reis­sä on olut huo­lis­saan perus­suo­ma­lais­ten mah­dol­li­ses­ta vaa­li­voi­tos­ta. Vaa­ra ohi!

Mat­ti Put­ko­nen, joka Metal­li­lii­ton ener­gia­lob­ba­ri­na lob­ba­si ydin­voi­man nurin vuon­na 2003 läh­tee nyt tuhoa­maan perus­suo­ma­lais­ten vaa­li­me­nes­tys­tä. Put­ko­seen jos kehen voi luottaa.

90 vastausta artikkeliin “Vaara ohi — Putkoseen voi aina luottaa”

  1. Ai että Osmoa har­mit­taa näin pal­jon. Ei se muu­ten irvai­li­si ellei se oli­si niin huolissaan.

  2. Osmo: “lob­ba­si ydin­voi­man nurin”?
    Niin­kö? Hän aina­kin lob­ba­si anka­ras­ti ydin­voi­man puolesta.
    Ja voi­ko sii­hen luot­taa, että menee PerSuihin?

  3. Mitä enem­män Put­kos­ta ja mui­ta per­su­ja hau­ku­taan ival­li­ses­ti maan alle, sitä suu­rem­pi on per­su­jen voit­to seu­raa­vis­sa vaaleissa. 

    Ja sitä suu­rem­pi osa kan­sas­ta inho­aa sydä­men­sä poh­jas­ta poliit­tis­ten pii­rien yli­mie­lis­tä eliit­ti­jouk­koa, jos­ta mel­koi­nen osa (onnek­si ei vih­reät) ryvet­tyi pahas­ti vaalirahasotkussa.

  4. ?. Tämä on jotain Kris­se-shows­ta kopioi­tua kau­pun­ki­lais­huu­mo­ria, joka ei ulko­puo­li­sil­le aukea. Outoa. Vähän sama kuin: Osmo Soi­nin­vaa­ra kan­nat­taa kaik­kien huu­mei­den lail­lis­ta­mis­ta, jota hän yrit­ti jo olles­saan minis­te­ri­nä vuon­na 2005.

  5. Kun Afri­kas­ta on kus­tan­net­tu len­to­ja Suo­meen, niin eikös noi­ta len­to­ja voi­si ohja­ta Soma­lias­ta suo­raan Poriin ja Sei­nä­joel­le, näin ken­tät pelas­tui­si­vat ja kult­tuu­ri rikas­tui­si ja kus­tan­nuk­sis­ta ei tar­vit­si­si välittää.

  6. Ter­veh­dys!

    Pie­ni — ehkä pih­la­jan­mar­joil­ta mais­tu­va — iro­nia lie­nee aina paikallaan.

    Mut­ta:

    Mart­ti Put­ko­nen edus­ta­nee sitä jouk­koa niin dema­reis­ta kuin nuk­ku­vis­ta­kin, jot­ka teke­vät työ­tä, pitä­vät kan­san­ta­lou­des­ta huol­ta, mak­sa­vat vero­ja jne.

    Samat ihmi­set aja­vat Toy­ota Aven­sik­sel­la mökil­leen ja käy­vät len­täen ete­län lomilla.

    Hei­dän maa­il­mas­saan elan­to syn­tyy, kun aura kyn­tää maa­ta, sor­vi tekee aihios­ta val­mis­ta, ydin­voi­ma­la syn­nyt­tää säh­köä ja puus­ta tulee sel­lun kaut­ta paperia.

    Tuu­len­tu­pa­vih­reys, moni­kult­tuu­riys­tä­vyys, käve­ly­ka­tu­hör­hö­tys ynnä muut nyky­po­liit­tis­ten suun­taus­ten yhtei­set asiat ovat vieraita.

    Kovin louk­kaa­val­ta var­maan tun­tuu, että nämä yhteis­kun­nan tuki­pi­la­rit syyl­lis­te­tään mil­loin kulu­tus­juh­las­ta, mil­loin ilmastonmuutoksesta.

    SDP — sen enem­pää kuin mikään muu­kaan puo­lue perus­suo­ma­lais­ten dema­go­gi­sia frak­tioi­ta lukuu­not­ta­mat­ta — ei edus­ta näi­den perus­duu­na­rien ajatuksia.

    Mart­ti Put­ko­nen saat­taa hyvin­kin nos­taa perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus­ta, oli­vat­pa alkusyk­syn pih­la­jan­mar­jat min­kä makui­sia tahansa.

  7. Heh, pel­kää­kö Osmo Per­Su­jen saa­van ilman Put­kos­ta jopa kak­ko­sel­la alka­van kan­na­tus­pro­sen­tin ja Put­ko­sen kans­sa ehkä sit­ten vaan 15% 😉

  8. Nyt kyl­lä luu­len, että Osmo veik­kaat väärin.
    Put­ko­nen on juu­ri oikea hen­ki­lö vakuut­ta­maan dema­rei­den Urpi­lai­sen uuteen puna­vi­her­höt­töön pet­ty­neet perus­duu­na­rit vaih­ta­maan perus­suo­ma­lais­ten kannattajiksi.

    Kun useim­mat van­hat puo­lu­eet (kok, sd, vihr, rkp) yrit­tä­vät olla niin vih­rei­tä, niin vih­rei­tä (ja samal­la tuho­ta teol­li­suu­den toi­min­tae­del­ly­tyk­set tääl­lä) ja yltiö­li­be­raa­le­ja, ei ole ollen­kaan ihme, että perus­suo­ma­lai­sil­la on ilmi­sel­vä mah­dol­li­suus saa­da mer­kit­tä­vä osa dema­rei­den SAK-lai­ses­ta kan­nat­ta­ja­kun­nas­ta itsel­leen. Sen jou­kon Put­ko­nen tun­tee var­mas­ti parem­min kuin hyvin.

  9. Vuon­na 1970 SMP sai edus­kun­taan 18 kan­san­edus­ta­jaa. Veik­ko Ven­na­mo vil­li­ti­si unoh­de­tun kan­san. Vaa­liyön tele­vi­sio­tun­nel­mis­sa puo­lue­sih­tee­ri Eino Pou­tiai­nen ilmoit­ti ole­van­sa jyr­käs­ti eri­miel­tä tee­veen vaa­li­rog­noo­sin kans­sa. Hänel­lä oli puhe­lin ja kir­jan­pi­to klu­bias­kin kan­nes­sa. Eino oli oikeas­sa. Olen aika var­ma, että Timo Soi­ni on nyt oikeas­sa. Häviä­jiä ovat kepu ja sdp.

  10. Tämä tai­si olla ns. tus­kan parah­dus ja enää ei kan­na­ta rypis­tää. En löi­si vetoa sen puo­les­ta, että Osmo ei pyör­täi­si pää­tös­tään olla aset­tu­mat­ta kan­san­edus­ta­jaeh­dok­kaak­si Hel­sin­gis­sä ja edes jotain voi­tai­siin pelas­taa Sin­ne­mä­ki-kata­stro­fin jäl­jil­tä. Vih­reäl­tä sisä­pii­ris­töön kuu­lu­val­ta kuu­lin huhun, että lob­baus Osmon suun­taan käy todel­la voi­mak­kaa­na. Kysees­sä on tie­ten­kin huhu, mut­ta ehkä sii­nä on jotain perää.

  11. Onko “Soi­nin vaa­ra” Put­ko­nen Soi­nil­le vai Put­ko­sel­la vah­vis­tet­tu Soi­ni vähem­män popu­lis­ti­sil­le puolueille?

  12. Hyvä kan­nan­ot­to Osmo Soininvaara! 

    Mat­ti Put­ko­nen on saa­nut Hesa­rin kes­kus­te­luis­sa­kin täys­lai­dal­li­sen, vaik­ka Hesa­rin mukaan Put­ko­nen on sen­tään elä­vä legen­da! Olen kyl­lä käsit­tä­nyt, että legen­dak­si titu­lee­raa­taan oikeas­ti ansioi­tu­nei­ta hen­ki­löi­tä eikä sii­hen siis pelk­kä pos­ken­soit­to­tai­to riittäisi.

  13. Oli vaa­li­vuo­si n. 1980 (muis­ti­ni voi pet­tää vaa­li­vuo­des­ta) ja kävin Veik­ko Ven­na­moa vaa­li­tel­tas­sa Oulus­sa kuun­tel­mas­sa. Ja mitä sit­ten Veik­ko saar­na­si, oli että “ros­vot lin­naan”. Mitään muu­ta ei sit­ten saar­naat­tu ja pää­osin vaa­li­ti­lai­suut­ta kuul­lei­ta elä­ke­läi­siä­kin kovas­ti nau­rat­ti. Mut­ta Vei­kon slo­ga­ni ei kui­ten­kaan enää tep­si­nyt, vaan vaa­li­tap­pioon SMP päätyi.

    Uskoi­sin että Per­sut­kin ovat aikan­sa täh­den­len­to sen jäl­keen kun muut puo­lu­eet­kin maa­han­muut­to­po­li­tii­kan vaa­lioh­jel­miin­sa ottavat.

  14. Van­ha­na netis­ti­nä minul­la on se tun­tu­ma, että per­sut hyö­ty­vät, ehkä vähän yllät­täen, netin uudeh­kos­ta kes­kus­te­lu­kult­tuu­ris­ta ja kes­kus­te­lun suo­sion kas­vus­ta. Sii­nä on samaa hen­keä kuin Hymys­sä yms. SMP:n nousun aikoi­hin. Poliit­ti­nen eliit­ti ei pys­ty mää­rää­mään agen­daa. Esiin pus­kee “jää­ty­nei­tä” kes­kus­te­lu­nai­hei­ta. Pai­kal­la on aina per­su­lai­nen näkö­kul­ma ja usein voi­mak­kaam­pa­na kuin mikään muu. Media­kaan ei voi ikui­ses­ti vält­tää keskustelua.

    Täy­tyy kyl­lä myön­tää, että en lähes­kään aina tie­dä, mikä per­su­lai­nen näkö­kul­ma on. Tai­dan­kin tar­kem­min aja­tel­tu­na tar­koit­taa näkö­kul­maa, joka haas­taa viral­li­sen totuu­den. Se tulee lii­tet­tyä maan aino­aan rotestipuolueeseen.

    Netin poliit­ti­set kes­kus­te­lut ovat joka tapauk­ses­sa erkaan­tu­neet mones­sa koh­din häm­mäs­tyt­tä­vän kau­as poliit­ti­sen jär­jes­tel­män yllä­pi­tä­mäs­tä, ylei­söl­le välit­ty­väs­tä kes­kus­te­lus­ta. Netin kes­kus­te­luis­sa ei ker­ta kaik­ki­aan mene haas­ta­mat­ta läpi niin yksi­puo­li­sia tai jopa vää­ris­te­le­viä väit­tei­tä kuin “nai­sen euro”, “pak­ko­ruot­sin siu­nauk­sel­li­suus”, “väki­val­tai­nen ja muu­ten­kin kel­vo­ton suo­ma­lais­mies”, “moni­kult­tuu­ri­sen tule­vai­suu­den väis­tä­mät­tö­myys” ja mitä kaik­kia nii­tä on.

    Jos perin­tei­set puo­lu­eet eivät pys­ty tai halua ottaa “popu­lis­ti­sem­pia” kan­to­ja näi­hin vakio­ai­hei­siin, per­sut kas­vat­ta­vat kan­na­tus­taan. Dema­rit­han ovat­kin jo yrit­tä­neet ottaa aloit­teen käsiin­sä ja alka­neet mamu-kriitikoiksi. 

    Vih­reil­le veik­kaan tämän ana­lyy­sin perus­teel­la kan­na­tuk­sen heik­ke­ne­mis­tä. Hei­kä­läis­ten kan­noil­la ei uusia kan­nat­ta­jia löy­dy paloa netin kes­kus­te­lu­pals­toil­ta. Tosin täy­tyy tie­tys­ti muis­taa, että ana­lyy­si ei sovel­lu samal­la taval­la vih­rei­siin kuin popu­lis­ti­siin persuihin.

    Popu­lis­mi­han ei sit­ten ole kate­go­ri­ses­ti sen parem­min hyvä kuin huo­no­kaan asia. Popu­lis­ti­nen puo­lue, sel­lai­nen joka ottaa min­kä tahan­sa mui­den puo­luei­den hyl­ki­män kan­nan kep­pi­he­vo­sek­seen, on sen sijaan varal­li­nen ilmiö, jos pää­see valtaan.

  15. Hei­dän maa­il­mas­saan elan­to syn­tyy, kun aura kyn­tää maa­ta, sor­vi tekee aihios­ta val­mis­ta, ydin­voi­ma­la syn­nyt­tää säh­köä ja puus­ta tulee sel­lun kaut­ta paperia.

    Tämä juu­ri tekee heis­tä niin koo­mi­sia hah­mo­ja. Hei­dän maa­il­man­sa on mie­li­ku­vi­tus­maa­il­ma, jota ei ole ollut ole­mas­sa enää koh­ta suku­pol­veen. (Ja joka itse asias­sa ehti olla ole­mas­sa vain yhden ainoan suku­pol­ven ajan — Suo­mes­sa­han on tuo­tet­tu ydin­voi­maa vas­ta vähän yli 30 vuotta.)

    Suo­men brut­to­kan­san­tuot­tees­ta enää noin yksi kah­dek­sas­osa syn­tyy tätä nykyä ras­kaas­sa teol­li­suu­des­sa, ja työ­pai­kois­ta on siel­lä alle yksi kym­me­nes­osa. Yli­voi­mai­nen enem­mis­tö brut­to­kan­san­tuot­tees­ta, ja sitä kaut­ta suo­ma­lais­ten aineel­li­ses­ta hyvin­voin­nis­ta, lähes kak­si kol­man­nes­ta, syn­tyy pal­ve­luis­ta. (Läh­de.)

    Mart­ti Put­ko­nen edus­ta­nee sitä jouk­koa niin dema­reis­ta kuin nuk­ku­vis­ta­kin, jot­ka teke­vät työ­tä, pitä­vät kan­san­ta­lou­des­ta huol­ta, mak­sa­vat vero­ja jne.

    Mai­ni­tul­la suu­rel­la pal­ve­lusek­to­ril­la pit­kiä työ­päi­viä teke­vä­nä, sekä tulo- että arvon­li­sä­ve­roa mak­sa­va­na yrit­tä­jä­nä minua hie­man häm­men­tää väi­te, että ne, jot­ka vaa­ti­vat koko Euroo­pas­ta par­hail­laan vauh­dil­la pois kuo­le­vien elin­kei­no­haa­ro­jen pit­ki­tet­tyä teko­hen­git­tä­mis­tä, joten­kin “pitä­vät kan­san­ta­lou­des­ta huol­ta”, kun sen sijaan esi­mer­kik­si minä ja minun mak­sa­ma­ni verot jon­kin ihmeen kaut­ta eivät sitä tee.

    On joten­kin koo­mis­ta, että perus­suo­ma­lai­set niin mie­lel­lään esiin­ty­vät jon­kin­lai­sen vai­en­ne­tun “hil­jai­sen enem­mis­tön” ääni­tor­ve­na; elin­kei­no­po­liit­ti­sis­sa kysy­myk­sis­sä enem­mis­tö on pal­ve­lusek­to­ri, jon­ka etua puo­lu­een siis pitäi­si joh­don­mu­kai­suu­den nimis­sä ajaa nime­no­maan pie­nen ja koko ajan supis­tu­van ras­kaan teol­li­suu­den etua vas­taan. Perus­suo­ma­lai­nen, sanan kon­kreet­ti­ses­sa, kir­jai­mel­li­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä, ei ker­ta kaik­ki­aan ole enää vuon­na 2010 mikään SAK:lainen teh­das­työ­läi­nen. Eikä ole ollut enää vähään aikaan.

    Ja minä kun en edes vas­tus­ta ydin­voi­maa. Kuten olen mon­ta ker­taa toden­nut, äänes­tän ydin­voi­ma­ky­sy­myk­ses­sä tyh­jää ja pidän suur­ta osaa ydin­voi­man vas­tus­ta­jien argu­men­teis­ta type­ri­nä ja epä­re­hel­li­si­nä. Yksi niis­tä syis­tä, mik­si en ole täs­tä huo­li­mat­ta omak­su­nut ydin­voi­maan kyl­lä-kan­taa, on perin­tei­ses­ti ollut juu­ri Put­ko­nen. Ja tähän Osmon teks­tiin tul­leet kom­men­tit osoit­ta­vat taas ker­ran, että olen ollut oikeassa.

    Vuon­na 1970 SMP sai edus­kun­taan 18 kan­san­edus­ta­jaa. Veik­ko Ven­na­mo vil­li­ti­si unoh­de­tun kansan.

    Näil­lä 18 kan­san­edus­ta­jal­laan SMP ei saa­nut mitään aikaan, hajo­si kat­ke­raan sisäi­seen rii­te­lyyn ja oli jo vii­den vuo­den pääs­tä vajon­nut takai­sin kah­den kan­san­edus­ta­jan mini­puo­lu­eek­si. Mikä­pä oli­si sen nau­tin­nol­li­sem­paa kuin huo­ma­ta his­to­rian tois­ta­van itseään.

    1. Kii­tos Tom­mi. On pak­ko sanoa, että vaik­ka ajat­te­len täs­tä asias­ta kuten sinä, en oli­si osan­nut sanoa sitä noin hyvin.

  16. Perus­suo­ma­lais­ten ansiok­si on sanot­ta­va, että he ovat onnis­tu­neet sii­nä mis­tä muut eivät kai edes haa­vei­le eli nuk­ku­vien puo­lu­een herät­te­le­mi­ses­tä. Ei Perus­suo­ma­lai­set edus­ta mie­les­tä­ni pahuut­ta, vaan he edus­ta­vat kan­saa sii­nä mis­sä vih­reät­kin, mut­ta on ole­tet­ta­vaa, että Perus­suo­ma­lais­ten tule­vat äänes­tä­jät ovat pal­jon tur­hau­tu­neem­pia kuin Vih­rei­den äänes­tä­jät. Edus­kun­ta­vaa­leis­ta tulee todel­la mie­len­kiin­toi­set eikä vähi­ten juu­ri Perus­suo­ma­lais­ten ansiosta. 

    Vih­rei­tä on pai­na­nut vai­kea hal­li­tus­tai­val, joka ei voi olla vai­kut­ta­mat­ta kan­na­tus­lu­ke­miin. Vih­reil­lä lie­nee stra­te­gia mut­ta mikä se on? Tus­kin­pa vih­rei­den pii­ris­sä halu­taan jää­dä ikui­ses­ti kes­ki­suu­rek­si puo­lu­eek­si Suomessa?

  17. Eikös se vih­reys ollut älyl­lis­tä smpee­läi­syyt­tä. Put­ko­nen murs­kaa suur­ten puo­luei­den viher­hum­pan kuten per­sut jo sini­sil­mäi­sen ulko­maa­lais­po­li­tii­kan. Näin vih­reät voi­vat kan­na­tuk­ses­sa hyö­tyä­kin mut­ta pää­ty­ne­vät sit­ten oppo­si­tioon soi­ni­lais­ten paikalle.

  18. Perus­suo­ma­lais­ten ansiok­si on sanot­ta­va, että he ovat onnis­tu­neet sii­nä mis­tä muut eivät kai edes haa­vei­le eli nuk­ku­vien puo­lu­een herättelemisestä. 

    Kyl­lä, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti vaan äänes­tä­jien odo­tuk­siin vas­taa­mi­nen vaa­lien jäl­keen on ollut sitä luok­kaa, että en ihmet­te­le, jos moni nukah­taa saman tien uudes­taan. Viit­taan täs­sä mm. Tony Hal­meen uraan.

  19. Jos juma­la suo,niin seu­raa­via edus­kun­ta­vaa­le­ja odo­tan, Per­sut rulaa, vih­reät hävi­ää, ellei aina­kin Osmo ole mukana.

  20. No, sin­ne Per­Sui­hin se sit­ten meni — sil­lä sii­tä päästiin.
    Tom­mi U:n ana­lyy­si on oikea.
    SDP:n ongel­ma­na on se, että se ei enää vetoa mie­hiin, eri­tyi­ses­ti ns. mene­vik­si mie­hik­si itsen­sä tun­te­vat mene­vät Kokoo­muk­sen kelk­kaan — eikä esim. Lip­po­sen uus­li­be­ra­lis­ti­nen aate miten­kään eroa­kaan oikeistosta.
    Dema­rien orga­ni­saa­tios­sa on toki on pal­jon put­ko­sia, jot­ka halua­vat piis­ka­ta kuol­lut­ta hevos­ta vauhtiin.

  21. Tom­mi
    “vaa­ti­vat koko Euroo­pas­ta par­hail­laan vauh­dil­la pois kuo­le­vien elin­kei­no­haa­ro­jen pit­ki­tet­tyä teko­hen­git­tä­mis­tä, joten­kin “pitä­vät kan­san­ta­lou­des­ta huol­ta”, kun sen sijaan esi­mer­kik­si minä ja minun mak­sa­ma­ni verot jon­kin ihmeen kaut­ta eivät sitä tee.”

    Miten ihmees­sä ras­kas­teol­li­suu­den toi­min­tae­del­ly­tys­ten tur­vaa­mi­nen on teko­hen­gi­tys­tä? Sen kun voi teh­dä ilman val­tion tuki­ra­haa ihan vaan jät­täy­ty­mäl­lä lii­al­li­ses­ta sään­te­lys­tä ja hölmöilystä.

    Sen­si­jaan tuu­li­myl­lyt, risu­pa­ke­tit ja muut viher­hul­lu­tuk­set, joi­hin uppo­aa sato­ja mil­joo­nia euro­ja puh­das­ta vero­ra­haa, kun se ei muu­ten kan­na­ta, ei ole teko­hen­gi­tys­tä? Mil­lä ihmeen perus­teel­la ei ole?

    Kuten sanoin, ras­kas­teol­li­suus tuot­taa edel­leen sen kah­dek­sas­osan BKT:sta. Kyl­lä se sii­tä vie­lä puo­lit­tuu kor­vaan­tuu var­maan seu­raa­van 20v kulues­sa, mut­ta mitä me teh­dään sinä aika­na? Pyö­ri­tel­lään­kö peu­ka­loi­ta ja vali­taan Krei­kan tie?

  22. Ja aina­kin MTV3 Timo Haa­pa­la on täy­sin eri miel­tä kuin Ode:
    http://blogit.mtv3.fi/setaarkadia/

    Pak­ko näin lau­an­tai-ilta­päi­vä­nä ihail­la perus­suo­ma­lais­ten Timo Soi­nin pelisilmää.

    Kun poli­tii­kas­sa jos­kus on tar­koi­tus (siis aina) vas­tus­ta­jal­le suo­ri­tet­ta­va 100 %:n vtui­lu, niin Metal­li­lii­ton ex-vies­tin­tä­pääl­li­kön, yhden legen­daa­ri­sim­man ay-gangs­te­rin Mat­ti Put­ko­sen tuo­mi­nen perus­suo­ma­lais­ten puo­lue­neu­vos­ton kokouk­seen Poriin ja Put­ko­sen nos­ta­mi­nen Soi­nin vaa­li­ve­tu­rik­si täyt­tää 100 %:n v:n vaa­ti­muk­set totaalisesti.

    Se isku osui gal­lup-kan­na­tuk­sen syök­sy­vir­tauk­ses­sa ole­vaan SDP:hen suo­raan palleaan.

    Nimit­täin nyt puhu­taan polii­tik­kaan pet­ty­nei­den kar­va­per­se­duu­na­rei­den sieluista.

  23. Mut­ta mikä onkaan Perus­suo­ma­lais­ten ydinvoimakanta?

    Sen tie­don mitä minä olen saa­nut, niin edus­kun­ta­ryh­mä on äänes­tä­nyt asias­ta ja sil­loin äänet jakau­tui­vat. Ryh­män jäse­net äänes­ti­vät vapaas­ti, puo­lu­ees­sa ei ole ryh­mä­ku­ria, joten ydin­voi­ma­kan­ta riip­puu täy­sin sii­tä min­kä­lai­sia edus­ta­jia kan­sa valit­see puo­lu­een riveistä.

    Näin edus­ta­jat eivät ryh­mä­ku­rin pai­nees­sa petä äänestäjiään.

  24. Pal­ve­lui­den ja ras­kaan teol­li­suu­den aset­ta­mi­nen vas­tak­kain sisäl­tää aja­tuk­sen että aineet­to­mia ja aineel­li­sia hyö­dyk­kei­tä tuot­ta­va toi­min­ta oli­si­vat joten­kin läh­tö­koh­tai­ses­ti eri asioita.

    Ras­kaan teol­li­suu­den siir­ty­mi­nen pois Suo­mes­ta uhkaa vähi­tel­len vetää peräs­sään koko­nai­sia osaa­misklus­te­rei­ta. Tuot­tei­den val­mis­tus on pelk­kä jää­vuo­ren huip­pu. Kun val­mis­tus siir­tyy Suo­mes­ta, aje­taan logis­tiik­ka- ja ali­han­kin­ta­ket­jut alas, jol­lain täh­täi­mel­lä siir­tyy pää­kont­to­ri, suun­nit­te­luo­sas­tot ja oheis­toi­min­not, sii­nä sivus­sa T&K ‑toi­min­nan rahoi­tus ja kor­kea­kou­lu­jen yhteisprojektit. 

    Pit­kän täh­täi­men ris­ki on että teol­li­nen kult­tuu­ri aje­taan Suo­mes­sa alle sel­lai­sen kriit­ti­sen mas­san että se enää kyke­ni­si tuot­ta­maan sel­lais­ta lisä­ar­voa (aineel­lis­ta tai ainee­ton­ta) jota joku jos­sain ei pys­tyi­si tuot­ta­maan parem­min ja hal­vem­mal­la. Muu­ta vien­ti­kel­pois­ta kult­tuu­ria ei ole, eikä näy­tä sil­tä että oli­si ihan heti tulossa.

  25. Tom­mi U:

    Mai­ni­tul­la suu­rel­la pal­ve­lusek­to­ril­la pit­kiä työ­päi­viä teke­vä­nä, sekä tulo- että arvon­li­sä­ve­roa mak­sa­va­na yrit­tä­jä­nä minua hie­man häm­men­tää väi­te, että ne, jot­ka vaa­ti­vat koko Euroo­pas­ta par­hail­laan vauh­dil­la pois kuo­le­vien elin­kei­no­haa­ro­jen pit­ki­tet­tyä teko­hen­git­tä­mis­tä, joten­kin “pitä­vät kan­san­ta­lou­des­ta huolta” 

    Kai se teol­li­suus vähe­nee Euroo­pas­sa kun sitä oikein yri­te­tään tap­paa ja siir­tää Aasi­aan. Tie­tyis­sä pii­reis­sä tun­nu­taan teol­li­suu­den vähe­ne­mis­tä pitä­vän oikein toi­vot­ta­va­na ilmiönä.
    Mut­ta ker­ro­pa minul­le, mil­lä me tääl­lä sit­ten eläm­me, kun olet­te saa­neet vii­mei­sen­kin teh­taan lope­tet­tua (ja tie­tys­ti myös maa­ta­lou­den ajet­tua alas)?
    Pel­kil­lä toi­sil­lem­me myy­dyil­lä palveluillako?

    Lukusi teol­li­suu­den vähäi­ses­tä mer­ki­tyk­ses­tä Suo­men talou­del­le ovat kyl­lä vähän tar­koi­tus­ha­kui­sia. Niis­sä ei var­maan­kaan ole otet­tu huo­mioon teol­li­suu­den käyt­tä­miä palveluita.

  26. Tom­mi U siis saa kulut­ta­man­sa kalo­rit ja pääl­lään­sä pitä­mät vaat­teet ihmis­ten toi­sil­leen teke­mis­tä palveluksista?

    Jos BKT:ssa, joka kuvaa mone­taa­ri­se­na mit­ta­ri­na eri­lais­ten lop­pu­ky­syn­tään mene­vien hyö­dyk­kei­den ja pal­ve­lui­den arvoa, mita­taan entis­tä enem­män eri­lais­ta imma­te­ri­aa­lis­ta tuo­tan­toa niin tot­ta­kai pää­dy­tään lop­pu­tu­lok­seen että teol­li­suu­del­la ja alku­tuo­tan­nol­la ei oli­si enää niin väliä… 🙂

    Päin­vas­toin teol­li­suu­den ja alku­tuo­tan­non nyky­ään niin mah­ta­va tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti on mah­dol­lis­ta­nut sen, että entis­tä isom­pi jouk­ko ihmi­siä on vapau­tu­nut luon­non alun­pe­rin var­sin tiu­kois­ta kah­leis­ta tuot­ta­maan toi­sil­leen eri­lai­sia pal­ve­luk­sia. Var­sin­kin kun mukaan las­ke­taan jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lut yms. Mut­ta näi­tä pal­ve­lui­ta tuot­ta­vat hen­ki­löt kulut­ta­vat edel­leen fyy­si­siä hyö­dyk­kei­tä syö­mäl­lä ja liik­ku­mal­la (Vih­rei­den tai­ka­maa­il­mas­sa toki julkisilla).

    Kan­nat­taa erot­taa tulot, tuo­tan­to ja tuo­tan­non tapahtumapaikka.

    Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin asuk­kai­den kor­keat nimel­li­set tulot eivät joh­du vält­tä­mät­tä alu­eel­la tapah­tu­vas­ta tuo­tan­nos­ta ja toi­saal­ta tuo­tan­to alu­eel­la ei oli­si suun­tau­tu­nut niin kuin se nyt on, jos noi­ta kor­kei­ta nimel­li­siä tulo­ja ei oli­si. Met­sä­no­mis­ta­jan omai­suus­tu­lo met­sä­ta­lou­des­ta voi joh­tua muu­al­la kas­va­vien met­sien tuot­ta­mas­ta tulo­vir­ras­ta. Kor­kei­den vir­ka­mies­ten ja pää­kont­to­rien hen­ki­lös­tön pal­kat mak­se­taan tulon­siir­roil­la muu­al­ta maas­ta tai ulko­mail­la. Moni­kan­sal­lis­ten yri­tys­ten tuo­tan­to voi tapah­tua muu­al­la ja toi­min­nan koor­di­noin­ti tapah­tuu pää­kau­pun­gin pääkonttorista.

    Tilas­to­ja täy­tyy osa­ta tul­ki­ta oikein ja säi­lyt­tää joku suh­de todel­li­suu­teen. Vih­reäs­sä tai­ka­maa­il­mas­sa näin ei vält­tä­mät­tä ole vaan pää­kau­pun­ki voi jat­kaa vel­ka­ra­hal­la omaa elä­mään­sä samal­la kun tie­tyt poliit­ti­set pää­tök­set tuhoa­vat maam­me tuo­tan­to­ky­vyn eli sen tulo­vir­ran, jol­la ulko­mail­mas­ta han­ki­taan kulu­tuk­seem­me fyy­si­siä hyödykkeitä.

    Pie­niä miet­tei­tä vaa­ti­mat­to­mal­ta talous­po­li­tii­kan seuraajalta..

  27. On se kum­ma, että kun­nat yrit­tä­vät haa­lia sitä teol­li­suut­ta jopa ilmai­sia tont­te­ja lah­joit­te­le­mal­la. Eivät­kö ne ymmär­rä, ettei teol­li­suu­del­la ole nyky­ään oikein mitään mer­ki­tys­tä. Luu­le­vat rau­kat, että mil­joo­nia mak­sa­vien konei­den kans­sa puu­has­te­lu on tuo­ta­vam­paa kuin pai­dan pesu tai hius­ten leik­kaa­mi­nen. Eivät ymmär­rä, että teol­li­suus on pel­käs­tään pesu­la- ja kam­paa­moa­lan apu­toi­mia­la jos sitäkään.

    Samal­la taval­la Suo­men­kin kan­nat­taa nyt panos­taa pal­ve­lui­hin. Ovat­han suo­ma­lai­set tun­net­tu supliik­ki­kan­sa täyn­nä mark­ki­na­hen­keä. Jäte­tään insi­nöö­ri­hom­mat kreik­ka­lai­sil­le ja ira­ni­lai­sil­le; niil­tä se hom­ma sujuu. Me voi­daan sit­ten myydä.

  28. Hesa­rin jut­tu puo­luei­den maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­ta oli hyvä. Jos nyt jäte­tään pois tai­vas­te­lu mal­liin työ­suh­tei­ta tulee val­voa, ikään­kuin täs­tä val­lit­si­si joku eri­mie­li­syys, niin ainoa kon­kreet­ti­nen asia­ky­sy­mys mil­le voi ihan aidos­ti jotain teh­dä on työ­lu­pien tar­ve­har­kin­ta. Täs­sä­kin rin­ta­ma­lin­ja on minus­ta niden välil­lä jot­ka usko­vat että tuol­lai­nen viran­omais­har­kin­ta yli­pään­sä voi toi­mia ja nii­den jot­ka eivät usko.

  29. No, en ota tähän kan­taa, mut­ta Per­suil­la on nyt gal­lu­peis­sa edes­sään oma ope­raa­tio Bar­ba­ros­san­sa. Nyt kun vih­reät on selä­tet­ty kan­na­tuk­ses­sa, seu­raa­vak­si vyö­ry­tään SDP:n yli.

    Täs­sä on vain sel­lai­nen ongel­ma, että PS:llä ei ole mitään poliit­tis­ta subs­tans­sia epä­mää­räi­sen nega­tii­vi­sen maa­han­muut­to­kan­nan ja EU-änky­röin­nin lisäk­si. Jos se saa val­taa riit­tä­väs­ti vai­kut­taak­seen esi­mer­kik­si talous­po­li­tiik­kaan mer­kit­tä­väs­ti, niin mitä se tekee? Kuka osaa ker­toa, mil­lai­set pai­no­tuk­set PS:llä on val­tion bud­je­tin rahoit­ta­mi­ses­sa jne? 

    Toki siel­tä löy­tyy tätä “köy­hiä pitää aut­taa pai­kan­pääl­lä, kehi­tys­a­pu pois, omat ensin”, mut­ta kehi­tys­a­pu on alle mil­jar­din. Ei se mitä­tön sum­ma ole, mut­ta koko bud­jet­ti on noin 50 miljardia. 

    Per­su­jen vasem­mis­to­po­pu­lis­mi on myös eri­koi­nen läp­pä, ottaen huo­mioon kuin­ka kat­ke­ras­ti hei­dän kan­nat­ta­jan­sa hauk­ku­vat juu­ri vasem­mis­toa ja “sosia­lis­te­ja”. Talous­po­liit­ti­nen subs­tans­si näyt­tää­kin aina­kin minus­ta ole­van koko­lail­la tasol­la “verot val­tion mak­set­ta­vak­si”. Ei lisää vel­kaa, ei meno­leik­kauk­sia, ei veron­ko­ro­tuk­sia, ei järkeä. 

    En miten­kään vähek­sy, mut­ta tätä “kes­kus­te­lua” käy­dään samal­la “kan­sa tietää”-läpällä kuin ennen­kin. Ilmei­ses­ti ker­ran suku­pol­ves­sa pitää näh­dä sel­lai­sen­kin nousu, mut­ta kal­lis las­ku sii­tä tulee, jos onnis­tu­vat. Asun­to­ve­lal­li­set tus­kin tule­vat kiittelemään…

  30. Tommi/Osmo, Mat­ti Leh­ti sen kiteyt­ti: “Teol­li­suus on uusi maa­ta­lous”. Ja näin ollen on täy­sin luon­nol­lis­ta että Put­ko­nen siir­tyy SMP:n seu­raa­jan riveihin.

  31. On sii­nä var­si­nai­nen vähä-äly­mys­tön edus­ta­ja, kun ei kan­na­ta ydin­voi­maa sen vuok­si, että Put­ko­nen kan­nat­taa. Tyk­kää­mis­pe­rus­teil­la­ko koko maa­il­man­kat­so­mus on rakennettu?

  32. Mat­ti Leh­ti sen kiteyt­ti: “Teol­li­suus on uusi maatalous”.”

    Hyvin on upon­nut per­su­jen pro­pa­gan­da teol­li­suu­den häip­pä­se­mi­ses­tä hal­van työ­voi­man mai­hin. Todel­li­suu­des­sa Suo­men teol­li­suu­del­la tup­paa mene­mään niin hyvin, että ongel­ma on pikem­min työ­voi­ma­pu­la. Teol­li­suus on myös perin­tei­ses­ti kas­va­nut nopeam­min kuin BKT ja ennen lamaa pääs­tiin käsit­tä­mät­tö­män hyviin tuloksiin.

    Ei kan­na­ta uskoa kaik­kea, mitä Soi­ni väittää.

  33. Per­su­jen poliit­ti­sel­la reto­rii­kal­la ei ole minus­ta näyt­tä­nyt ole­van oikein mitään sisältöä. 

    Yllä on vähän har­haan­joh­ta­va käsi­tys teol­li­suu­des­ta. Jako pal­ve­lui­hin ja teol­li­suu­teen on mie­li­val­tai­nen, eikä nou­dat­te­le oikein mie­lek­käi­tä rajo­ja. Kave­rit, jot­ka 80-luvul­la oli­si­vat olleet yhden teol­li­suus­fir­man pal­ve­luk­ses­sa suun­nit­te­le­mas­sa sen konei­ta, oli­vat teol­li­suus­työn­te­ki­jöi­tä. Kun suun­nit­te­lu teh­dään ulko­puo­lel­la, se on pal­ve­lua. Näin on käsit­tääk­se­ni aika mones­sa muus­sa­kin hom­mas­sa. Teol­li­suu­den tuot­ta­ma lisä­ar­vo vähe­nee tilas­tois­sa, kun isom­pi osa sii­tä tilas­toi­daan pal­ve­lui­den lisä­ar­vok­si, mikä on ihan oikein, taval­laan, mut­ta ei ker­ro koko totuutta. 

    Väi­teet a) teol­li­suus on mer­ki­tyk­se­tön ja b) että teol­li­suus­työ on hävin­nyt, ovat kum­pi­kin vir­heel­li­siä, täy­sin eri syis­tä. On toki tot­ta, että Suo­mes­sa ei ehkä enää teh­dä ihan yhtä pal­jon ras­kai­ta ja iso­ja jut­tu­ja, kuten lai­vo­ja tms., eikä ehkä kei­tel­lä sel­lua ympä­ri maa­il­maa. Metal­li­teol­li­suu­dek­si las­ke­taan Her­mii­tin anta­mas­sa tilas­tos­sa aika pal­jon kai­ken­lais­ta, tar­kem­pi tilasto:
    http://www.stat.fi/til/tti/2008/tti_2008_2009-11–25_tau_001_fi.html
    Rei­lu 10% pape­ria tms, liki 10% kok­sin ja öljyn jalos­tus­ta, noin 10% metal­lin­ja­los­tus­ta. Lopuis­sa kai­ken­lais­ta koneen­val­mis­tus­ta jne. jos­ta ei oikein ota sel­vää, mitä lie kons­tai­lua, onko oike­aa työ­tä lainkaan?

  34. Tom­mi U siis saa kulut­ta­man­sa kalo­rit ja pääl­lään­sä pitä­mät vaat­teet ihmis­ten toi­sil­leen teke­mis­tä pal­ve­luk­sis­ta?

    Aika har­va ostaa lei­pän­sä vil­ja­pel­lon lai­dal­ta, vaat­teet puu­vil­la­pel­lol­ta tai asun­ton­sa kivi­lou­hok­sel­ta (tai met­sän­reu­nas­ta, jos raken­taa puus­ta). Jos ostat ham­pu­ria­lai­sen mäk­kä­ris­tä, ja vaat­teet Sep­pä­läs­tä, niin lisä­ar­vos­ta on aina­kin kak­si kol­mas­osaa palveluita.

  35. Pal­ve­luis­ta kan­nat­taa kysyä van­ha tais­to­lais­ten kysy­mys: Kenen etu­ja tämä pal­ve­lee? Esim. Met­sol­la pal­ve­lu­jen osuus on kas­va­nut, kun huol­to ja sii­nä myy­tä­vät varao­sat luo­ki­tel­laan pal­ve­luk­si. Kun pape­ri­ko­neel­le ohjel­moi­daan monia ohjaus­jär­jes­tel­miä, se on pal­ve­lua. Mut­ta eipä sitä koo­dia­kaan tar­vit­tai­si, ellei oli­si sitä paperikonetta.
    Ei sor­va­ri ole mie­li­ku­vi­tus­maa­il­maa, vaik­ka hän ei nyt enää vään­nä kam­mes­ta, vaan tekee työs­tö­oh­jel­mia tie­to­ko­neel­la monitoimisorville.
    Kun Soi­nin­vaa­ra ja Uscha­nov puhu­vat teol­li­suu­den työn­te­ki­jöis­tä koo­mi­si­na hah­moi­na (tosin Soi­nin­vaa­ra ilmoit­taa, ettei osan­nut kuva­ta näi­tä työn­te­ki­jöi­tä yhtä oivas­ti), niin var­maan nämä “koo­mi­set hah­mot” ryn­tää­vät äänes­tä­mään Vih­rei­tä ja Vasem­mis­to­liit­toa, vai kuinka?

  36. spot­tu: “Pit­kän täh­täi­men ris­ki on että teol­li­nen kult­tuu­ri aje­taan Suo­mes­sa alle sel­lai­sen kriit­ti­sen mas­san että se enää kyke­ni­si tuot­ta­maan sel­lais­ta lisäarvoa…”

    Ja kuka­han sitä ajaa?
    Ei kukaan, jol­lei teol­li­suus itse. Ongel­ma­na on vain se, että teol­li­suus ei näy­tä pys­ty­vän sitä lisä­ar­voa enää tuot­ta­maan kun perin­tei­sil­lä aloil­la tut­ki­mus ja tuo­te­ke­hit­te­ly on mitä on.
    Vai pelas­te­taan­ko vaik­ka­pa pape­ri­teol­li­suus Put­ko­sen ja Soi­nin puheilla?
    Kyse ei todel­la­kaan ole sii­tä, että teol­li­suut­ta ei halut­tai­si, mut­ta halua­mi­nen ei riitä.

  37. Aivan. Suo­mi on vien­ti­ve­toi­nen maa ja teol­li­suus elät­tää ne välil­li­ses­ti ne pal­ve­lu­jen­tuot­ta­jat­kin. Pal­ve­lu­jen ongel­ma on että työn tuot­ta­vuus kas­vaa hitaas­ti ja kuten Uscha­no­vin var­mas­ti arvos­ta­ma Krug­man­kin on sano­nut: pit­käl­lä aika­vä­lil­lä työn tuot­ta­vuus on kaik­ki. Sak­sal­la menee hyvin ja Sak­san vien­nin arvo on samaa luok­kaa kuin Kii­nan. Pel­käs­tään auto­teol­li­suu­des­ta on riip­pu­vai­sia 10 pro­sent­tia sak­sa­lai­sis­ta. Ja kun laa­tua­to­ja kuten Bema­rei­ta myy­dään hin­nas­sa on muka­vas­ti ilmaa ja kat­teet ovat sen mukai­sia. Suo­men teol­li­suu­den ongel­ma (myös Nokian) on, että ne tuot­ta­vat bulk­ki­ta­va­raa, ei teol­li­suus itse.

  38. Teol­li­suus on käsit­tee­nä ongel­mal­li­nen, niin kuin pal­ve­lut­kin, eril­lais­ten teol­li­suu­den edus­ta­jien mie­leen on tie­ten­kin lava mää­ri­tel­mä. Huo­ma­sin yksi päi­vä ole­va­ni tilas­tol­li­ses­ti teol­li­suus­työ­läi­nen.:) Lai­te­val­mis­tus­ta lukuu­not­ta­mat­ta IT ei kyl­lä ole teol­li­suut­ta, se on esi­mer­kik­si kulu­ra­ken­teel­taan täy­sin työ­val­tais­ta päin­vas­toin kuin tehdasteollisuus.

  39. Tie­de­mies,

    Olet­ko tie­toi­nen, että pape­ri­ko­neet käy­vät täl­lä het­kel­lä lähes täy­sil­lä käyt­tö­as­teil­la ja sel­lua­kin kei­tel­lään hajus­ta pää­tel­len aina­kin tääl­lä Oulus­sa. Ei se kuu­le kenen­kään lei­pä tule pöy­tään pel­käs­tään ora­van­pa­pa­nia kerää­mäl­lä, kos­ka joku sen papa­nan­ke­rää­jän­kin pal­kan mak­saa. Sitä­kin voi­si miet­tiä, kuin­ka pal­jon sivi­sys­ta­son lisään­ty­mi­nen on yhteyk­sis­sä teol­lis­tu­mi­sen kehit­ty­mi­seen, jos aja­tel­laan eten­kin aikaa Suo­mes­sa ennen teol­lis­ta vallankumousta.

    Itse olen ansain­nut pie­nen työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kee­ni teol­li­suu­den työs­sä ja pidän louk­kaa­va­na väit­tei­tä, että teol­li­suu­des­sa ei teh­täi­si oikei­ta töi­tä! Työ on eri kuin ammat­ti­fi­lo­so­foin­ti tai näen­näi­nen sel­lai­nen. Voi­si­kin sanoa mitä suu­rem­pi ener­gian­tar­ve työn­te­ki­jäl­lä on sitä suu­rem­pi mitä suu­rem­pi on hänen työ­pa­nok­sen­sa, jos muis­te­len fysii­kan lakeja.

    Sit­ten vie­lä sel­ven­nys­tä että niin sanot­tu main­te­nance eli konei­den yllä­pi­to­lii­ke­toi­min­ta on mie­les­tä­ni lähes nerok­kain­ta mitä teol­li­suu­den paris­sa on iki­nä bis­nek­sek­si vie­ty, kos­ka huol­lot ja varao­sa­lii­ke­toi­min­ta tuo­vat raha­vir­taa jois­sa­kin tapauk­sis­sa jopa koko koneen tai lait­teen elin­kaa­ren ajan.

  40. Jor­ma Nordlin:

    Mut­ta mikä onkaan Perus­suo­ma­lais­ten ydinvoimakanta?

    Sen tie­don mitä minä olen saa­nut, niin edus­kun­ta­ryh­mä on äänes­tä­nyt asias­ta ja sil­loin äänet jakautuivat

    Mut­ta kun Perus­suo­ma­lai­set on yhden mie­hen puo­lue ihan kuten SMP:kin aika­naan. Soi­ni kan­nat­taa ydin­voi­maa, niin eipä niil­lä nykyi­sen edus­kun­ta­ryh­män jäsen­ten ydin­voi­ma­vas­tai­suu­del­la ole suur­ta mer­ki­tys­tä (Soi­nin Brys­se­lin ret­ken aikana).

    Toki Perus­suo­ma­lai­set on pro­tes­ti­puo­lue, jol­la ei ole uskot­ta­vaa talous­po­liit­tis­ta lin­jaa. Sii­tä huo­li­mat­ta he tule­vat loh­kai­se­maan koh­tuul­li­sen loven dema­rei­den ja kepun kan­na­tuk­seen ja toi­vot­ta­vas­ti teke­mään herä­tyk­sen kokoo­muk­sen, dema­rei­den ja kepun joh­dol­le, että ylen­mää­räi­nen vih­reys ja yli­li­be­raa­li maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka ovat suo­ma­lais­ten enem­mis­tön toi­vei­ta ja etu­ja vastaan.

  41. Miten nyt Soi­nin­vaa­ra tilas­to­mie­he­nä täm­möi­seen pää­tel­mään hai­rah­tui, eikö yhden tapah­tu­man perus­teel­la vedet­ty ylei­nen joh­to­pää­tös ole vähän häti­köi­ty? Mitäs miel­tä Osmo olet ;-D

    Tus­kin edes vai­vau­tuu vas­taa­maan näi­hin, omiin heit­toi­hin­sa tul­lei­siin kyseen­lais­ta­viin kommentteihin.

    Kovas­ti käsi­tyk­sen Soi­nin­vaa­ras­ta on muut­tu­nut sit­ten kun hän on ruven­nut aktii­vi­ses­ti blo­gia kirjoittelemaan. 😀

    Ker­to­kaas mul­le, mitä on tapah­tu­nu, onko ken­ties edus­kun­ta­vaa­lit tulos­sa kun Per­su­jen nok­ki­mi­nen näyt­tää monin­ker­tais­tu­van? ;-D

    Ilmei­ses­ti paniik­ki­mie­lia­la on leviä­mäs­sä, kun Per­su­jen kan­na­tus on nousussa.

  42. Her­miit­ti, se oli tar­koi­tet­tu sar­kas­mik­si, jos nyt et oikein ymmär­tä­nyt. Minun kir­joi­tuk­se­ni oli tar­koi­tus sanoa, että tilas­toin­ti­ta­pa yhdis­tet­ty­nä toi­sen­lai­siin orga­ni­saa­tioi­hin voi muut­taa tar­kal­leen saman työn teol­li­suu­des­ta palveluksi. 

    Sik­si se, että puhu­taan näis­tä ikään­kuin teol­li­suus oli­si oike­aa työ­tä ja pal­ve­lut ei, on tyh­mää pait­si sii­nä mie­les­sä, ettei se ole tot­ta edes muil­la tilas­toin­ti­ta­voil­la, ja nyt iso osa joh­tuu vain tilastointitavoista. 

    Sel­lua vie­dään jol­lain paril­la sadal­la mil­joo­nal­la eurol­la ulko­mail­le. Yksi­nään venä­läi­set turis­tit tuo­vat suo­meen enem­män rahaa ulko­mail­ta. Jos vien­ti­tu­lo­jen mer­ki­tys­tä kan­san­ta­lou­del­le aja­tel­laan, niin on aivan sama, saa­daan­ko ulko­maa­lais­ten rahat pape­ri­mas­sas­ta vai sii­tä, että ne nuk­ku­vat hotel­li Käm­pis­sä. Jäl­kim­mäi­nen on jopa parem­pi, kos­ka jää Suo­ma­lai­sil­le enem­män pape­ri­mas­saa omaan käyttöön. 

    Per­su­jen nok­ki­mi­nen täs­sä blo­gis­sa on ihan aiheel­lis­ta, kos­ka Soi­ni ja nyt Put­ko­nen tun­tuu pis­tä­vän jo dema­rei­den­kin vir­heet vih­rei­den syyk­si, kuten jos­tain syys­tä netis­sä on tapa­na. Kyl­lä vih­reis­tä löy­tyi­si ihan nii­den omas­ta takaa hauk­ku­mis­ta ilman, että tar­vit­see väit­tää nii­den solut­ta­neen dema­rit, kes­kus­tan ja kokoomuksenkin. 

    Sitä juu­ri tar­koi­tin, Soi­nin täy­tyy kek­siä nyt joku todel­la iso temp­pu, jol­la saa isot puo­lu­eet kaa­det­tua nyt, kun Vih­reät on ohi­tet­tu gal­lu­peis­sa. Sii­nä rötös­her­ra­jah­dis­sa tar­vi­taan muu­ta­kin subs­tans­sia kuin kas­vis­syö­jien ja homo­jen haukkuminen.

  43. Ame­ri­kas­sa jo 2/3 bkt:sta syn­tyy yksi­tyi­ses­tä kulu­tuk­ses­ta ja niil­lä menee hyvin. Unoh­de­taan teol­li­suus ja pal­ve­lut val­koi­hoi­sil­le sopi­mat­to­mi­na ja tyh­dy­tään pel­käs­tään kuluttamaan.

  44. Nord­lin, sikä­li kun Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus siir­tää mui­ta puo­luei­ta pois viher­tä­mi­ses­tä, mitä se sit­ten tar­koit­ta­kaan, niin tämä tuot­taa lisää äänes­tä­jiä niis­tä vih­reil­le. Eli en minä nyt oikein ymmär­rä mik­si vih­reät kan­na­tus­syis­tä oli­si Per­suis­ta huolissaan.

  45. Nämä teol­li­suu­den koo­mi­set hah­mot tar­vi­taan edel­leen ope­roi­maan sitä tek­no­lo­gia­va­ran­toa jon­ka yli­voi­mai­nen tuot­ta­vuus mah­dol­lis­taa mata­lan tuot­ta­vuu­den pal­ve­lusek­to­rin, jos­ta yhä useam­mat saa­vat elantonsa.

    Poh­jim­mil­taan hyvin­voin­ti on edel­leen teol­li­suu­den ja teol­li­sen maa­ta­lou­den varas­sa kos­ka ne mah­dol­lis­ta­vat pal­ve­lusek­to­rin lähes poh­jat­to­man työvoimareservin.

    Asian voi aja­tel­la niin että teol­li­suu­des­sa tuo­te­taan ihan samat pal­ve­lut tuot­teik­si pake­toi­tu­na jot­ka pys­tyt­täi­siin teo­rias­sa tuot­ta­maan tehot­to­mam­min pal­ve­lui­na. Voi olla koo­mis­ta aja­tel­la että elan­to syn­tyy sii­tä kun sor­vi tekee aihiois­ta val­mis­ta, mut­ta aika anke­aa oli­si jos ei teki­si. En tie­dä, mut­ta luu­len ettei edes tie­to­ko­net­ta saa­tai­si aikaan ilman sorvia.

    Ihan käy­tän­nön tasol­la teol­lis­tu­nees­ta maas­ta on muka­va olla kotoi­sin kun teol­li­suu­den syn­nyt­tä­män vau­rau­den tur­vin voi käy­dä shop­pai­le­mas­sa pilk­ka­hin­taan pal­ve­lu­ja pie­nem­män tuot­ta­vuu­den maissa.

  46. Minua puo­les­ta­ni alkoi kiin­nos­ta­maan mikä on, kir­joit­ta­ja huo­mioi­den, noin­kin asiat­to­man aloi­tuk­sen taustalla.

  47. spot­tu: “Ihan käy­tän­nön tasol­la teol­lis­tu­nees­ta maas­ta on muka­va olla kotoi­sin kun teol­li­suu­den syn­nyt­tä­män vau­rau­den tur­vin voi käy­dä shop­pai­le­mas­sa pilk­ka­hin­taan pal­ve­lu­ja pie­nem­män tuot­ta­vuu­den maissa.”

    Niin että tue­taan­pa pal­ve­lusek­to­rin kehit­ty­mis­tä esim. Viros­sa niin, että ne pal­ve­lu­työn­te­ki­jät ovat siel­lä ja pysy­vät pois­sa teol­li­suus­vä­keä häiritsemästä?

  48. En saa tähän hätään mis­tään kun­non tilas­toa. Mut­ta tosi­aan: kone­pa­joil­la­kin pal­ve­luik­si luet­ta­va osuus nyky­ään val­ta­va: alkaen Koneen n.puolesta, myös esim. Met­son, Wärt­si­län, Konec­ran­sin, Car­go­te­kin… kaik­kien useam­man kym­me­nen pro­sen­tin osuuteen. 

    Ja päi­vän­sel­vää tie­ten­kin että näi­tä pal­ve­lui­ta ei oli­si syn­ty­nyt ilman sitä “teol­li­suut­ta”, eikä ilman sitä nii­tä kau­an tarvittaisi.

    Eli sikä­li hil­lit­si­sin intoa teol­li­suu­den vähät­te­lys­sä. Ja siis; nämä pal­ve­lut ovat erit­täin pal­jon rahak­kaam­pia ja tuot­toi­sam­pia kuin se “pai­dan­pe­su”.

  49. spot­tu, tuo lähes­ty­mis­ta­pa on äly­tön. Yhtä hyvin voi­si sanoa että meil­lä on varaa sii­hen sun tähän vain kos­ka ruu­an tuo­tan­to on niin teho­kas­ta. Tai että ilman oikeus­lai­tos­ta, pal­ve­lu muu­ten, talous­e­la­mä ei toi­mi­si lain­kaan, joten olem­me kaik­ki laki­mies­ten elättejä.

  50. Dema­reil­la on kak­si kan­nat­ta­ja­ryh­mää. Toi­nen on tämä kuih­tu­va mies­duu­na­rien ryh­mä, joka tosi­aan hajo­aa per­sui­hin ja mui­hin työ­läis­puo­luei­siin, kuten kokoo­muk­seen. Toi­nen dema­rien mer­kit­tä­vä ja laa­je­ne­va kan­nat­ta­ja­jouk­ko on pal­ve­lu- ja kun­ta­sek­to­ril­la työs­ken­te­le­vät nuo­reh­kot nai­set. (Jos­ta Urpi­lai­nen esi­merk­ki­nä.) Sik­si on outoa, että dema­rit yrit­tä­vät rävä­köil­lä maa­han­muut­ta­ja­lausun­noil­la saa­da takai­sin sitä Tom­min hyvin kuvaa­maa katoa­vaa duu­na­ri­po­ruk­kaa, ja samal­la kään­tä­vät sel­kän­sä nouse­val­le nais­ten kan­na­tuk­sel­le, joka nyt ehkä tait­tuu. Sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lal­la on pal­jon nai­sia, jot­ka jat­kos­sa miet­ti­vät kak­si ker­taa kan­nat­taa­ko dema­rei­ta noi­den maa­han­muut­to­lausun­to­se­koi­lu­jen jäl­keen enää äänestää.

  51. spyy­luo­ma
    “Tai että ilman oikeus­lai­tos­ta, pal­ve­lu muu­ten, talous­e­la­mä ei toi­mi­si lain­kaan, joten olem­me kaik­ki laki­mies­ten elättejä.”

    No eipä tääl­lä ole kukaan julis­ta­mas­sa, että oikeus­lai­tos on tur­ha ja että sii­tä kan­nat­tai­si muu­ten­kin pyr­kiä hank­kiu­tu­maa ASAP eroon.

  52. tpyy­luo­ma: “Tai että ilman oikeus­lai­tos­ta, pal­ve­lu muu­ten, talous­e­la­mä ei toi­mi­si lain­kaan, joten olem­me kaik­ki laki­mies­ten elättejä.”

    Joo, niin voi­si ja voi, eikä fak­ta muu­tu älyt­tö­mäk­si sii­tä että se on tri­vi­aa­li. Oikeus­val­tios­ta, demo­kra­tias­ta, kou­lu­tuk­ses­ta jnpp huo­leh­ti­mi­nen toi­mi­van talous­e­lä­män edel­ly­tyk­se­nä vaan osa­taan ottaa itses­tään­sel­vyy­te­nä, tek­no­lo­gi­sen osaa­mi­sen kumu­loi­tu­mi­nen teol­li­ses­sa kult­tuu­ris­sa näyt­tää ole­van pel­käs­tä kulut­ta­ja­pääs­tä kat­soen vai­keam­pi hah­mot­taa. Täs­tä on kysy­mys, men­nei­den aiko­jen työ­läis­ro­man­tiik­ka on pelk­kä olkiuk­ko joka täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa taas muis­tet­tiin rakentaa.

  53. On aivan sel­vää, että teol­li­suut­ta Suo­mes­sa tar­vi­taan ja sen ahdin­ko on surul­li­nen asia. Olen itse­kin erään suo­ma­lai­sen metal­li­teol­li­suus­yri­tyk­sen hallituksessa.
    Put­ko­sen ongel­ma­na on yksi­sil­mäi­nen ras­kaan teol­li­suu­den näke­mi­nen kai­ken muun ohit­ta­va­na. Se, ettei teol­li­suusin­toi­luis­sa pidä men­nä äärim­mäi­syyk­siin ei tar­koi­ta toi­saal­ta, että toi­seen­kaan äärim­mäi­syy­teen oli­si asiaa.

  54. Ja per­suis­ta ei kyl­lä ole sit­ten mun mie­les­tä vetä­mään min­kään­lais­ta teol­li­suus­po­li­tiik­kaa. Hehän ovat ydin­voi­mas­sa ihan samas­sa venees­sä Vih­rei­den kanssa. 

    Sil­le on yksi hai­lee mitä Soi­ni julis­taa, jos edus­ta­jat kum­min­kin pai­na­vat EI-nappulaa.

    Ainoa puo­lue, joka oie­kas­ti osaa hoi­taa talous­po­li­tiik­kaa ilman omi­tui­sia mus­tia pis­tei­tä, on Kokoo­mus. Siel­lä­kin on huru-ukko-osas­to ja maa­ta­lous­tu­kiais­mie­het, mut­ta ne ovat kui­ten­kin pik­ku­riik­ki­siä mui­hin puo­luei­siin verrattuna.

  55. Tie­de­mies kirjoitti:

    Her­miit­ti, se oli tar­koi­tet­tu sar­kas­mik­si, jos nyt et oikein ymmär­tä­nyt. Minun kir­joi­tuk­se­ni oli tar­koi­tus sanoa, että tilas­toin­ti­ta­pa yhdis­tet­ty­nä toi­sen­lai­siin orga­ni­saa­tioi­hin voi muut­taa tar­kal­leen saman työn teol­li­suu­des­ta palveluksi.”

    Sar­kas­mi on vai­kea tyy­li­la­ji, kos­ka käsit­tääk­se­ni sil­loin kir­joi­tuk­ses­ta saat­taa tul­la moni­mer­ki­tyk­sel­lis­tä. En kai sitä ole mil­loin­kaan kiis­tä­nyt, ettei­kö esi­mer­kik­si kau­pan alal­la tai sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lal­la teh­täi­si töi­tä. Tosin pal­ve­lu­työn suo­raan osoi­tet­ta­va las­ke­nal­li­nen talou­del­li­nen tuot­ta­vuus on mar­gi­naa­li­nen esi­mer­kik­si pape­ri­ko­neen­hoi­ta­jan työ­hön ver­rat­tu­na. En sil­ti tar­koi­ta sitä, ettei­kö kai­kel­la työl­lä oli­si mer­ki­tys­tä. Esi­mer­kik­si sosi­aa­lia­lan työt hyö­dyn­tä­vät yhteis­kun­taam­me eri lail­la, jota kukaan ei voi kiis­tää. Mark­ki­na­ta­lou­den lai­na­lai­suu­det ovat hyviä nime­no­maan mah­dol­li­sim­man puh­taas­sa bis­nek­ses­sä, mut­ta ihmis­ten hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­hin kova bis­ne­sa­jat­te­lu ei sovel­lu, kos­ka koko yhteis­kun­tam­me raken­tuu jul­ki­sen talou­den varaan.

  56. Her­miit­ti: “Tosin pal­ve­lu­työn suo­raan osoi­tet­ta­va las­ke­nal­li­nen talou­del­li­nen tuot­ta­vuus on mar­gi­naa­li­nen esi­mer­kik­si pape­ri­ko­neen­hoi­ta­jan työ­hön verrattuna.”

    Mikä­hän mah­taa olla pape­ri­ko­neen­hoi­ta­jan las­ken­nal­li­nen tuot­ta­vuus, kun ote­taan huo­mioon sijoi­te­tun pää­oman kor­ko? Kum­pi tekee, kone vai hoi­ta­ja? Pal­ve­lun sen­tään tuot­taa useim­mi­ten ihminen.

  57. Rai­mo K,

    Mil­lai­set talou­del­li­set tap­piot aiheu­tu­vat, jos pape­ri­ko­neen­hoi­ta­ja jää kotiin­sa työ­vuo­ron sijaan?

  58. Tosin pal­ve­lu­työn suo­raan osoi­tet­ta­va las­ke­nal­li­nen talou­del­li­nen tuot­ta­vuus on mar­gi­naa­li­nen esi­mer­kik­si pape­ri­ko­neen­hoi­ta­jan työ­hön verrattuna

    Kat­sot vää­rää mar­gi­naa­lia. Täl­lä taval­la las­kien juu­ri kukaan ei ole yhtä tuot­ta­va kuin se Hel­sin­gin vesi­lai­tok­sen työn­te­ki­jä, joka jät­tää sot­ke­mat­ta jäte­vet­tä juo­ma­ve­teen. Tai luot­si, joka ei upo­ta matkustajalaivaa. 

    Täl­lai­nen jaot­te­lu “tuot­ta­vaan työ­hön” ja muu­hun, on äly­tön, se ei pal­ve­le mitään tar­koi­tus­ta. Pape­ri­ko­neen­hoi­ta­ja oli­si help­po kor­va­ta toi­sel­la pape­ri­ko­neen­hoi­ta­jal­la, jos pape­ri­työ­läis­ten kar­tel­li ei oli­si teh­nyt sitä vai­keak­si. Se, että joku voi rik­koa tois­ten lelut, ei tee hänes­tä vie­lä tuottavaa.

  59. Tie­de­mies,

    Et tain­nut oikein ymmär­tää mitä tar­koi­tin. Lyhyes­ti sanot­tu­na tar­koi­tan työ­pa­nok­sen mer­ki­tys­tä talou­del­li­ses­ti enkä kiusan­te­koa tai sabo­taa­sia. Pitää myös huo­mio­da pape­ri­ko­neen­hoi­ta­jan mak­sa­mat verot niin kun­nal­le kuin val­tiol­le työ­nan­ta­ja­mak­suis­ta puhu­mat­ta­kaan. Raha­vir­ta kan­sa­ta­lou­teem­me tulee vien­nis­tä kos­ka sisä­mark­ki­nam­me ovat niin onnet­to­mat eikä me olla kek­sit­ty sitä ikiliikkujaa!

  60. Her­miit­ti: “Rai­mo K, Mil­lai­set talou­del­li­set tap­piot aiheu­tu­vat, jos pape­ri­ko­neen­hoi­ta­ja jää kotiin­sa työ­vuo­ron sijaan?”

    Tus­kin sii­tä mitään tap­pio­ta tulee, eikö­hän sijai­suu­det ole jär­jes­tet­ty sil­lä­kin alalla.

    Her­miit­ti: “Pitää myös huo­mio­da pape­ri­ko­neen­hoi­ta­jan mak­sa­mat verot niin kun­nal­le kuin val­tiol­le työ­nan­ta­ja­mak­suis­ta puhumattakaan.”

    Niin kai ne pitää, mut­ta vero­ja ja mak­su­ja mak­sa­vat myös suo­ma­lai­set pal­ve­lu­työn­te­ki­jät ja ‑yri­tyk­set — itse asias­sa enem­män, kos­ka se on työ­val­tai­nen ala.
    Spot­tu jo suo­sit­te­li­kin hake­maan pal­ve­lut hal­pa­mais­ta, ehkä hän halu­aa viet­tää van­huu­ten­sa Kii­nas­sa, ehkä sinä­kin… sit­ten ei tule verotuottoja.

  61. Lyhyes­ti sanot­tu­na tar­koi­tan työ­pa­nok­sen mer­ki­tys­tä talou­del­li­ses­ti enkä kiusan­te­koa tai sabo­taa­sia.

    Ei, ymmär­sin ihan oikein. Väi­tän, että pape­ri­ko­neen hoi­ta­jan työn tuot­ta­vuus, jos mar­gi­naa­le­ja näin las­ke­taan, nime­no­maan tulee pää­asias­sa sii­tä, että hän ei sabo­toi paperikonetta.

    Mar­gi­naa­lil­la palk­ka ei muo­dos­tu vapail­la mark­ki­noil­la niin, että kat­so­taan työn teke­mät­tä­jät­tä­mi­sen vaih­toeh­tois­kus­tan­nus ja sit­ten neu­vo­tel­laan, mikä osuus täs­tä menee työ­nan­ta­jal­le ja mikä työn­te­ki­jäl­le. Se ei ole sama asia kuin marginaalituottavuus.

    Sai­raa­las­sa sii­voo­jan mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuus oli­si täl­lä lail­la las­ket­tu­na aivan eri luok­kaa kuin se on nyt. Sii­voo­jan palk­ka ei ole liki­pi­täen­kään yhtä suu­ri kuin näin (vää­rin) las­ket­tu “mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuus”, kos­ka jos joku kiel­täy­tyy sii­voa­mas­ta, uut­ta sii­voa­jaa ei ole vai­kea löytää. 

    Pape­ri­mie­hil­lä on toi­sin, kos­ka liit­to on hoi­ta­nut hom­man­sa hyvin. Rik­ku­rei­ta ei ole sie­det­ty, ei tar­vit­se mon­taa­kaan vuo­si­kym­men­tä men­nä taak­se­päin, kun rik­ku­rin hen­ki­kin oli halpa. 

    Jos halu­taan tui­jot­taa vien­ti­tu­lo­ja — hyvä, kyl­lä se sopii — niin kat­so­taan: Mas­sa- ja pape­ri­teol­li­suu­den vien­nin arvo keik­kuu jon­kin ver­ran alle kym­me­nen mil­jar­din tun­tu­mas­sa. On tot­ta, että esi­mer­kik­si mat­ka­lun tuo­mat tulot ovat pari mil­jar­dia, eli sel­väs­ti pie­nem­mät, mut­ta en sil­ti ymmär­rä, mik­si ne mil­jar­dit, joi­ta tar­joi­li­jat, hotel­li­vir­kai­li­jat, turis­tiop­paat, moot­to­ri­kelk­ka­kus­kit jne, saa­vat ulko­maa­lai­sil­ta, oli­si­vat joten­kin vähem­män oike­aa rahaa kuin ne mil­jar­dit joi­ta saa­daan pape­ris­ta, tai se muu­ta­ma sata mil­joo­naa, joka saa­daan sellusta. 

    Ei vien­nin sisäl­löl­lä ole mitään mer­ki­tys­tä kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta; on ihan sama vaik­ka myi­sim­me sim­pu­kan­kuo­ria, runo­kir­jo­ja, selän­pe­su­ja jne. Jos niis­tä saa rahaa, niin sil­lä rahal­la voi­daan ostaa ne samat bema­rit, mer­sut, ja audit, joi­ta pape­ri­mie­het ja ahtaa­jat osta­vat vien­ti­tu­lois­ta ulos­mit­taa­mil­laan rahoilla.

  62. Rai­mo K: “Spot­tu jo suo­sit­te­li­kin hake­maan pal­ve­lut hal­pa­mais­ta, ehkä hän halu­aa viet­tää van­huu­ten­sa Kii­nas­sa, ehkä sinä­kin… sit­ten ei tule verotuottoja.”

    No enkä suo­si­tel­lut, tote­sin vaan että alhai­sen tuot­ta­vuu­den mais­sa on muka­va shop­pail­la pal­ve­lu­ja kun kaik­keen tun­tuu ole­van varaa. Sinän­sä sama shop­paa­ko pal­ve­lut pai­kan pääl­lä vai vaik­ka vin­kuin­tia­lai­sen hal­pak­rää­sän muo­dos­sa Suo­meen tuotuna.

    Tie­de­mies: “Ei vien­nin sisäl­löl­lä ole mitään mer­ki­tys­tä kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta; on ihan sama vaik­ka myi­sim­me sim­pu­kan­kuo­ria, runo­kir­jo­ja, selän­pe­su­ja jne.”

    Onko tämä pro­vo, näkö­kul­man tie­toi­nen rajoit­ta­mi­nen vai usko­ma­ton­ta yksisilmäisyyttä ? 

    Mei­naan että jos myy vaik­ka öljyä, on se aika ker­ta­luon­tois­ta, mut­ta osaa­mis­ta myy­des­sä varan­to ei pie­ne­ne, vaan par­haim­mil­laan kas­vaa. Täs­sä suh­tees­sa teol­li­suus on osaa­mi­sen myy­mis­tä par­haim­mil­laan. Vaik­ka kumu­loi­tu­neen osaa­mi­sen osuut­ta teol­li­sis­sa tuot­teis­sa on han­ka­la mita­ta, voi­daan tur­val­li­ses­ti olet­taa sen ole­van mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi kuin esi­mer­kik­si selänpesupalveluissa.

  63. Tie­de­mies: “Ei vien­nin sisäl­löl­lä ole mitään mer­ki­tys­tä kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta; on ihan sama vaik­ka myi­sim­me sim­pu­kan­kuo­ria, runo­kir­jo­ja, selän­pe­su­ja jne. Jos niis­tä saa rahaa, niin sil­lä rahal­la voi­daan ostaa ne samat bema­rit, mer­sut, ja audit, joi­ta pape­ri­mie­het ja ahtaa­jat osta­vat vien­ti­tu­lois­ta ulos­mit­taa­mil­laan rahoilla.”

    Näin­hän se on.
    Mut­ta muu­ta­man vuo­den pääs­tä olen vie­lä­kin enem­män kiin­nos­tu­nut van­hus­ten pal­ve­luis­ta kuin selluloosapaaleista.

  64. oli­pa ker­ran pie­ni kun­ta jos­sa oli teh­das joka teki sellua.
    sen ympä­ril­le oli kas­va­nut pie­ni kun­ta jon­ka palk­ka­lis­toil­la oli 10henkeä.

    teh­das lope­tet­tiin ja kaik­ki teh­das­työ­läi­set muut­ti­vat pois joten kun­taan jäi vain 10kunnan pal­ve­luk­ses­sa ole­vaa henkeä.

    val­tio antoi krii­si­ra­haa kun­nal­le yhdek­si kuu­kau­dek­si könt­tä­sum­man että se sel­viy­tyy pahim­man yli.

    näin ollen:
    10hlöä sai palk­kaa 3000e/kk ja kun­ta­ve­ro oli 20%,eli vero­tu­lo­ja jäi kun­nal­le 3000x10x0,2=6000e
    eli ensim­mäi­nen kuu­kausi sel­vit­tiin hyvin,mutta sit­ten tuli toi­nen kuu­kausi ja huo­mat­tiin ettei ole palk­ka­ra­haa kuin kah­del­le työntekijälle.
    kol­mat­ta kuu­kaut­ta ei halut­tu edes ajatella.

    että ei tämä Suo­mi nyt ihan pal­ve­lu­tuo­tan­nol­la tule pär­jää­mään vaan kyl­lä me tar­vi­taan teol­li­suut­ta ja vien­ti­tu­lo­ja että joku mak­saa tämän lystin.

  65. Per­su­ja nyt kan­nat­taa äänes­tää vaik­ka­pa samas­ta syys­tä kuin vih­rei­tä pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Vaik­ka puo­lu­een lin­jas­ta oli­si mitä miel­tä hyvän­sä, kan­nat­taa poliit­tis­ta kent­tää häm­men­tää äänes­tä­mäl­lä puo­luet­ta, joka saa sekoi­tet­tua ummeh­tu­nut­ta poli­tiik­kaa. Per­su­ja äänes­tä­mäl­lä muut­kin puo­lu­eet ryh­dis­täy­ty­vät aidon kil­pai­lu­ti­lan­teen paineessa.

  66. uusi kas­vo tääl­lä: “oli­pa ker­ran pie­ni kun­ta jos­sa oli teh­das joka teki sellua.
    sen ympä­ril­le oli kas­va­nut pie­ni kun­ta jon­ka palk­ka­lis­toil­la oli 10 henkeä.”

    Oli­pa tosi­aan ker­ran — sadussa.

  67. kuka­ko­han ne van­huk­sien pal­ve­lut mak­saa muu­ta­man vuo­den päästä?
    ‑pl. varak­kaat van­huk­set jot­ka pys­ty­vät mak­sa­maan 100%:sti omat hoitokustannukset(sairaalat ja van­hain­ko­dit jne.) aina hau­taan asti.

    saduis­sa on se hyvä puo­li että niis­sä raha tulee tai­vaas­ta tai otto-auto­maa­tis­ta ja se ei kos­kaan lopu.….

    mate­ma­tii­kan perus­kurs­si oli­si hyvä kaik­kien mei­dän osata.

  68. Point­ti on tämä: Mark­ki­na­ta­lou­des­sa sil­lä, mitä teet työk­se­si, on kovin vähän mer­ki­tys­tä sinän­sä, olen­nais­ta on, kuin­ka pal­jon muut mak­sa­vat työs­tä­si. Sil­lä, onko se “oike­aa työ­tä” vai ei, ei ole mitään merkitystä.

    Suo­mi on pie­ni maa, eikä tääl­lä voi teh­dä kaik­kea, joten tääl­tä täy­tyy vie­dä jotain, että jotain voi­daan tuo­da­kin. Se, mitä vie­dään, on yhden­te­ke­vää. Tämä väi­te, että pitää teh­dä jotain teol­li­suus­työ­tä, että se “tuot­taa” jotain, ei ole mis­tään kotoisin.

  69. spot­tu:

    Mei­naan että jos myy vaik­ka öljyä, on se aika ker­ta­luon­tois­ta, mut­ta osaa­mis­ta myy­des­sä varan­to ei pie­ne­ne, vaan par­haim­mil­laan kas­vaa. Täs­sä suh­tees­sa teol­li­suus on osaa­mi­sen myy­mis­tä parhaimmillaan.

    BO-YA! mitens nyt suu pan­naan tiedemies? 😉

  70. En ymmär­rä. Miten hotel­lit, par­tu­rit, tai hie­ron­ta­pai­kat ovat ker­ta­luon­toi­sia? Aina­kin minä käyn par­tu­ris­sa muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa. Monet tutut käy­vät hie­ron­nas­sa pari ker­taa kuus­sa. En ole kuul­lut, että nii­den varan­to oli­si vähentynyt.

    Pal­ve­lu­jen “tuot­ta­vuus” ei tie­ten­kään kas­va samal­la lail­la kuin uuden teol­li­suu­den­haa­ran tuot­ta­vuus koneis­tu­mi­sen ja pää­oma­val­tais­tu­mi­sen myö­tä, mut­ta täl­lä ei ole niin suur­ta mer­ki­tys­tä kuin täs­sä anne­taan ymmär­tää. Tuot­ta­vuu­den kas­vu las­kee mark­ki­na­ta­lou­des­sa tuot­teen hin­taa vähän­kään pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Kone voi syl­keä kar­ton­kia nyky­päi­vä­nä tuhat­ker­tai­sel­la tah­dil­la tuhan­nes­osal­la työ­voi­mas­ta 70 vuo­den takai­seen, mut­ta tämä kyl­lä tar­koit­taa, että sen hin­ta on myö vain mur­to-osa alku­pe­räi­ses­tä. Par­tu­rin hin­ta sen­si­jaan on sel­väs­ti kor­keam­pi kuin se oli aikanaan.

    Eli, kar­ton­kia oli­si kan­nat­tu­nut myy­dä lyhyek­si, ja ostaa sil­lä rahal­la hius­ten­leik­kuu­fu­tuu­rei­ta. Minus­ta tämä näyt­tää ihan sil­tä, että pape­riin panos­ta­mi­nen par­tu­rin sijaan oli­si ollut ihan sulaa hulluutta!

  71. spot­tu: “Mei­naan että jos myy vaik­ka öljyä, on se aika ker­ta­luon­tois­ta, mut­ta osaa­mis­ta myy­des­sä varan­to ei pie­ne­ne, vaan par­haim­mil­laan kas­vaa. Täs­sä suh­tees­sa teol­li­suus on osaa­mi­sen myy­mis­tä parhaimmillaan.”

    Art­tu­ri: “BO-YA! mitens nyt suu pan­naan tiedemies?”

    Hyvin­hän se suu pan­naan, mut­ta teol­li­suus­tuot­tei­den myyn­ti ei ole osaa­mi­sen myy­mis­tä ja tava­ra­han voi loppua.
    Jos todel­la myy­dään osaa­mis­ta, esim. suun­nit­te­lua, varan­to ei ehkä pie­ne­ne, mut­ta kyl­lä se vanhenee.
    Ihan kiva seu­ra­ta, miten pojat myy­vät Suo­men öljyvaroja.

  72. Tie­de­mies & kumppanit,

    Mis­sä maa­il­mas­sa te elät­te? Ette­kö käsi­tä mark­ki­na­ta­lou­den lainalaisuuksia?

    Ter­vei­sin rea­li­tee­tit myön­tä­vä mut­ta suun­nil­leen vih­reäs­ti ajat­te­le­va Hermiitti

  73. Tie­de­mies: “En ymmär­rä. Miten hotel­lit, par­tu­rit, tai hie­ron­ta­pai­kat ovat kertaluontoisia?”

    Lyhyes­ti: Hyvä hius­ten­leik­kuu tuot­taa jotain ker­ran, hyvin suun­ni­tel­tu ja raken­net­tu pape­ri­ko­ne joi­tain vuo­si­kym­me­niä, täs­tä ker­ta­luon­toi­suus vaik­kei se oikein hyvä sana olekaan.

    Pidem­min: Jos han­hi munii kul­ta­mu­nia, vähän­kään pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä mie­len­kiin­toi­nen on han­hi, eivät munat. Koneis­tu­mi­nen ja pää­oma­val­tais­tu­mi­nen eivät ole pas­sii­vis­sa tapah­tu­via irral­li­sia ilmiöi­tä, vaan insi­nöö­rit suun­nit­te­le­vat ja duu­na­rit raken­ta­vat ne koneet teol­li­ses­sa toi­min­nal­la ker­ry­te­tyl­lä aineel­li­sel­la ja ennen kaik­kea hen­ki­sel­lä pää­omal­la. Lop­pu­tu­los on kon­kreet­ti­seen tuot­tee­seen pake­toi­tua osaa­mis­ta. Sen osaa­mi­sen voi taas puo­les­taan myy­dä tai ope­roi­da itse.

  74. Per­su­jen puut­teet talous­osaa­mi­ses­sa on sel­viö. Nuor­ta, epä­hy­gie­nis­tä ja ima­go-ongel­mais­ta puo­luet­ta on kou­lu­tet­tu väes­tön­osa kart­ta­nut kuin rut­toa vaik­ka tär­keim­mis­sä arvois­sa oli­si samoil­la lin­joil­la ollutkin. 

    Muu­tos suh­tau­tu­mi­ses­sa on tapah­tu­nut ihan vii­me aikoi­na, pakos­ta kun muu­ta­kaan ei voi. Jos­kus on vaan otet­ta­va pari askel­ta taak­se pysyäk­seen edes pystyssä.

  75. spot­tu: “Lop­pu­tu­los on kon­kreet­ti­seen tuot­tee­seen pake­toi­tua osaa­mis­ta. Sen osaa­mi­sen voi taas puo­les­taan myy­dä tai ope­roi­da itse.”

    Jos nyt tar­kas­tel­laan täs­sä jo moneen ker­taan mai­nit­tua pape­ri­teol­li­suut­ta, niin kyl­lä­hän se nii­tä kul­ta­mu­nia on aikoi­naan muni­nut ja kovas­ti kot­kot­ta­nut, mut­ta samal­la hau­to­nut nii­tä ilman suu­rem­pia kehi­tys­pa­nok­sia. Osaa­mis­ta on ollut, mut­ta tut­ki­muk­sen ja tuo­te­ke­hit­te­lyn puut­tues­sa osaa­mi­nen on van­hen­tu­nut. Pape­ria ja pape­ri­ko­nei­ta osaa­vat teh­dä muut­kin kuin suo­ma­lai­set. Lop­pu­tu­lok­se­na teh­dään hir­vit­tä­vän kal­liil­la inves­toin­neil­la mität­tö­män hin­tais­ta lop­pu­tuo­tet­ta jon­ka hin­ta ei mää­räy­dy sii­hen sisäl­ty­vän ole­mat­to­man osaa­mi­sen perus­teel­la, vaan dol­la­rin kurs­sin mukaan.
    Ja sit­ten vie­lä vaa­di­taan, että kaik­ki puu pitäi­si vara­ta täl­lai­sen kuih­tu­van alan käyt­töön, tuot­ta­vam­paan sitä muka ei riitä.

  76. Rai­mo K: “Osaa­mis­ta on ollut, mut­ta tut­ki­muk­sen ja tuo­te­ke­hit­te­lyn puut­tues­sa osaa­mi­nen on vanhentunut.”

    Tut­ki­muk­sen puut­tees­ta TKK:lla, (enti­sel­lä) KCL:llä, VTT:llä, Pöy­ryl­lä, Met­sol­la ja tiet­ty alan yri­tyk­sis­sä ollaan luul­ta­vas­ti tois­ta miel­tä. Aina voi­daan tie­tys­ti räk­syt­tää sii­tä että alal­la ei kehi­te­tä riit­tä­vän voi­mal­li­ses­ti jotain osa-aluet­ta, kuten nyt kemial­li­ses­sa met­sä­teol­li­suu­des­sa vaik­ka ent­syy­mien teol­lis­ta hyö­dyn­tä­mis­tä. Ehkä ne asiat ovat aidos­ti vaikeita.

    Kyl­lä puus­ta voi­si jotain pape­ria tuot­ta­vam­paa­kin teh­dä, mut­ta kun alal­ta syys­tä tai toi­ses­ta teol­li­nen design-kult­tuu­ri ja ‑osaa­mi­nen puut­tuu (sää­li sinänsä).

  77. spot­tu: “Tut­ki­muk­sen puut­tees­ta TKK:lla, (enti­sel­lä) KCL:llä, VTT:llä, Pöy­ryl­lä, Met­sol­la ja tiet­ty alan yri­tyk­sis­sä ollaan luul­ta­vas­ti tois­ta mieltä.”

    Var­mas­ti ollaan tois­ta miel­tä ja on oltu sitä jul­ki­ses­ti­kin, mut­ta jos pan­naan mie­li­pi­de vas­taan tilas­tot, niin met­sä­teol­li­suu­den panos­tuk­set suh­tees­sa lii­ke­vaih­toon ovat olleet mini­maa­li­set — mie­luum­min on nos­tet­tu osin­koa. Vai mis­tä sul­je­tut koneet ja teh­taat kertovat?

  78. Rai­mo K:

    Osaa­mis­ta on ollut, mut­ta tut­ki­muk­sen ja tuo­te­ke­hit­te­lyn puut­tues­sa osaa­mi­nen on van­hen­tu­nut. Pape­ria ja pape­ri­ko­nei­ta osaa­vat teh­dä muut­kin kuin suo­ma­lai­set. Lop­pu­tu­lok­se­na teh­dään hir­vit­tä­vän kal­liil­la inves­toin­neil­la mität­tö­män hin­tais­ta lop­pu­tuo­tet­ta jon­ka hin­ta ei mää­räy­dy sii­hen sisäl­ty­vän ole­mat­to­man osaa­mi­sen perus­teel­la, vaan dol­la­rin kurs­sin mukaan. 

    Kyl­lä nyt tuli pit­kä lis­ta pup­pua. Suo­ma­lai­sen pape­ri- ja puun­ja­los­tus­teol­li­suu­den osaa­mi­nen ja teh­tai­den kun­to on ihan maa­il­man huippuluokkaa.
    Toki pape­ri­ko­nei­ta ja pape­ria osaa­vat muut­kin teh­dä, mut­ta kyl­lä vaik­ka­pa Met­so ja UPM ovat omien alo­jen­sa huip­pu­ja. Ker­ro­pa joku teol­li­suu­den (tai pal­ve­lu­lii­ke­toi­min­nan) ala, jota osat­tai­siin teh­dä vain yhdes­sä maassa?
    Myös tuo­te­ke­hi­tyk­sen mol­laus on pup­pua. Mis­sä ulko­mail­la on täl­lä alal­la jotain val­tai­sia inno­vaa­tioi­ta, joi­ta suo­ma­lai­set eivät ole osanneet?
    Esi­mer­kik­si UPM:n äly­tar­ra­ke­hi­tys ja bio­polt­toai­ne­ke­hi­tys on ihan maa­il­man huippua.

    Täl­lä pals­tal­la on muo­tia viha­ta teol­li­suut­ta. Mie­ti­tään­pä vaih­toeh­to­ja jos pape­ri­teol­li­suus ja alaa tuke­va kone­pa­ja­teol­li­suus vie­vät tuo­tan­non koko­naan pois maas­ta, ker­ro­pa mik­si suun­nit­te­lu­työ ja pää­kont­to­rit jäi­si­vät tänne?

    Meil­lä on val­ta­vat luon­non­va­rat (met­sät), oli­si sit­ten pal­jon parem­pi, jos puis­ta ei teh­täi­si pape­ria ja puu­ta­va­raa, vaan kaik­ki pol­tet­tai­siin. Mie­ti vähän jalos­tusar­vo­ja ja työpaikkoja.

  79. pek­ka: “Myös tuo­te­ke­hi­tyk­sen mol­laus on pup­pua. Mis­sä ulko­mail­la on täl­lä alal­la jotain val­tai­sia inno­vaa­tioi­ta, joi­ta suo­ma­lai­set eivät ole osanneet?”

    Mitäs mol­laus­ta tämä on, kyl­lä nume­rot ovat sel­viä. Ja mitäs val­tai­sia inno­vaa­tioi­ta alal­la yleen­sä on?

    pek­ka: “Esi­mer­kik­si UPM:n äly­tar­ra­ke­hi­tys ja bio­polt­toai­ne­ke­hi­tys on ihan maa­il­man huippua.”

    Ja mil­lai­sen osan lii­ke­vaih­dos­ta nämä tuot­teet muo­dos­ta­vat? Äly­tar­rois­ta en tie­dä, mut­ta bio­polt­toai­ne­teh­das­ta ei ole.
    Ja nii­den sul­jet­tu­jen­ko teh­tai­den kun­to on sitä huippua?
    Ja kuka teol­li­suut­ta muka vihaa — sil­tä vaan odo­te­taan sitä suo­ri­tus­ky­kyä, jota monil­la aloil­la onkin. Hymis­te­ly­si ei auta asiaa.
    Jalos­tusar­voa ja työ­paik­ko­ja on mie­tit­ty Suo­mes­sa pit­kään, puun­ja­los­tus­teol­li­suu­des­sa lii­an pitkään.

  80. Hyvä hius­ten­leik­kuu tuot­taa jotain ker­ran, hyvin suun­ni­tel­tu ja raken­net­tu pape­ri­ko­ne joi­tain vuo­si­kym­me­niä, täs­tä ker­ta­luon­toi­suus vaik­kei se oikein hyvä sana ole­kaan.

    Pape­ri­ko­ne työl­lis­tää muu­ta­man ihmi­sen käyt­tö­ai­kan­sa, pape­ri täy­tyy myy­dä jol­le­kin, että saa sii­tä rahat. Suu­rin osa rahas­ta menee omis­ta­jal­le, kos­ka suu­rin osa raja­tuot­ta­vuu­des­ta on pää­oman tuot­toa. Pää­oman tuot­ta­vuus lisäk­si para­nee sii­tä, että se saa­daan tuot­ta­maan pie­nem­mäl­lä työvoimalla.

    Sinän­sä täs­sä ei ole mitään ongel­maa, mut­ta jos meil­lä ker­ran on työt­tö­myyt­tä, näyt­täi­si sil­tä, että jon­kin­lai­nen satu­raa­tio­pis­te on saa­vu­tet­tu, ei lisä­pa­pe­rin teke­mi­nen tai­da enää työl­lis­tää juu­ri­kaan lisää ihmi­siä. Vaik­ka työ ei ole mikään mie­le­käs pää­mää­rä talous­jär­jes­tel­mäl­le, on jon­kin alan työ­voi­ma­val­tai­suu­des­sa se hyvä puo­li, että sen tuot­ta­vuu­des­ta suu­rin osa menee niil­le, jot­ka sitä työ­tä teke­vät, eivät­kä kor­vauk­si­na niil­le, jot­ka jotain omis­ta­vat. Se, mik­si tämä on hyvä puo­li on, että pape­ri­ko­neen omis­tus on pal­jon hel­pom­pi myy­dä ulko­mail­le kuin työ; jos se kone on Suo­mes­sa, ja sen omis­taa vaik­ka joku ame­rik­ka­lai­nen, on tämä pape­ri­ko­neen “tuot­ta­vuus” täy­sin mer­ki­tyk­se­tön argu­ment­ti. Se ei tuo­ta vien­ti­tu­lo­ja enem­pää kuin palk­ka­sum­man­sa ja koti­mai­sen raa­ka-aineen arvon, pää­oman kor­vaus menee omistajalle.

    Venä­läi­sen turis­tin kulut­ta­mat illal­li­nen, hotel­liyö, ja hius­ten­leik­kuu kilah­ta­vat kaik­ki kan­san­ta­lou­den kas­saan. Ei sil­lä, että pitäi­sin täl­lais­ta kan­sal­lis­ta­lou­del­lis­ta näkö­kul­maa ensi­si­jai­se­na, mut­ta jos sil­lä jotain perus­tel­laan, pää­oma­val­tai­suus tar­koit­taa kyl­lä aina suur­ta ris­kiä. Sik­si on joten­kin ris­ti­rii­tais­ta, että tar­kal­leen samat ihmi­set, jot­ka valit­ta­vat tuo­tan­non siir­ty­mi­ses­tä Kii­naan. vähek­sy­vät pal­ve­lue­lin­kei­noa joten­kin vähem­män “oikea­na” tai “tuot­ta­va­na” työ­nä. He ovat mie­les­tä­ni aivan yksi­kä­sit­tei­ses­ti väärässä.

  81. Uscha­nov on vää­räs­sä sanoes­saan, että teol­li­suu­den mnerk­tiys vähe­nee ja pal­ve­lut kas­va­vat. Tie­de­mies taas osui oike­aan sanoes­saan (kar­keas­ti), että pal­ve­lui­den kas­vu joh­tuu teol­li­suu­den halus­ta teet­tää ennen itse teke­mi­ään töi­tä ulko­puo­li­sil­la. Ulkois­tuk­set, asian­tu­ti­ja­pal­ve­lut, jne kaik­ki ovat pal­ve­lui­ta vaik­ka työn teet­tää ja tilaa lopul­ta sama teol­li­suus kuin aiem­min­kin, kun ko. hen­ki­löt oli­vat suo­raan teol­li­suu­den palveluksessa.

    Täs­tä syys­tä on höl­möä aliar­vioi­da jäl­jel­lä ole­van teol­li­suu­den merkitystä.

    1. Kyl­lä tava­roi­den osuus kulu­tuk­sen arvos­ta pie­ne­nee koko ajan, jol­loin myös teol­li­suu­den BKT-osuus maa­il­man tasol­la laskee.

  82. No eivät he nyt yksi­kä­sit­tei­ses­ti ole vää­räs­sä. Näkö­kul­ma on lii­oi­tel­tu, mut­ta ei yksi­kä­sit­tei­ses­ti väärä. 

    Mie­les­tä­ni jokai­sen kan­sal­lis­val­tion oli­si tär­keä säi­lyt­tää sel­lai­nen sel­kä­ran­ka, joka pys­tyy pitä­mään yhteis­kun­nan toi­min­to­ja yllä krii­sio­lois­sa. Kyl­lä sil­loin jyviä erot­tuu aka­nois­ta ja voi tul­la kai­puu sel­lai­sia alo­ja koh­taan, joi­ta hyvi­nä aikoi­na ulkoistettiin.

    Enkä nyt tar­koi­ta mitään sotaa, kos­ka haluan uskoa var­mak­si, että Suo­mi on niis­tä vii­mei­sim­män jo soti­nut, mut­ta esi­mer­kik­si tuhoi­saa glo­baa­lia pan­de­mi­aa, joka sul­ki­si maa­il­mas­sa lähes kai­ken rajo­ja ylit­tä­vän lii­ken­teen mää­rää­mät­tö­mäk­si ajaksi.

  83. Mie­les­tä­ni jokai­sen kan­sal­lis­val­tion oli­si tär­keä säi­lyt­tää sel­lai­nen sel­kä­ran­ka, joka pys­tyy pitä­mään yhteis­kun­nan toi­min­to­ja yllä krii­sio­lois­sa.

    Suo­mi on kyl­lä enem­män kuin oma­va­rai­nen ves­sa­pa­pe­rin, lai­vo­jen, kone­pa­ja­tuot­tei­den jne. “oikei­den” teol­li­suut­tuot­tei­den osal­ta. Jos jotain, täl­lai­sen “oikean” työn kysyn­tä vain vähe­nee mai­ni­tuis­sa krii­sio­lois­sa. Maa­ta­lou­den­kin suh­teen Suo­mi oli­si pit­käl­ti oma­va­rai­nen muu­ten, mut­ta öljyä trak­to­rien die­se­liä var­ten ei ole. Sil­le taas ei oikein voi mitään, pois­lu­kien pek­ka­ris­ten haa­veet mas­sii­vi­sis­ta sub­ven­tiois­ta “bio­polt­toai­neil­le”.

    Sen­si­jaan krii­siai­ka­na eri­lai­set pal­ve­lut muut­tu­vat entis­tä tär­keäm­mik­si: kul­je­tus­ka­lus­ton huol­lot ja kor­jauk­set ovat tär­keäm­piä, jos varao­sia ei ole saa­ta­vil­la, vaat­tei­ta ja ken­kiä pitää kor­ja­ta enem­män, jos ei voi vaih­taa uusiin kii­na­lai­siin ker­ran kuus­sa, lähi­kaup­po­jen mer­ki­tys koros­tuu, jos polt­toai­neen hin­ta nousee monin­ker­tai­sek­si, jne. Ves­sa­pa­pe­ris­ta, kar­ton­gis­ta, tai val­ta­me­ria­luk­sis­ta tus­kin tulee ensim­mäi­se­nä pulaa. Krii­sin luon­tees­ta riip­puen tar­vi­taan hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa, palo­kun­taa, polii­sia, tie­don­vä­li­tys­tä, jäte­huol­toa, jne. Kaik­ki palveluita. 

    Eli minus­ta täs­sä­kin suh­tees­sa teol­li­suu­den pitä­mi­nen ainoa­na “oikea­na” työ­nä — ero­tuk­se­na pal­ve­luis­ta, jot­ka eivät sitä ole — on yksi­kä­sit­tei­ses­ti virheellistä.

  84. Tie­de­mies: “Se, mik­si tämä on hyvä puo­li on, että pape­ri­ko­neen omis­tus on pal­jon hel­pom­pi myy­dä ulko­mail­le kuin työ; jos se kone on Suo­mes­sa, ja sen omis­taa vaik­ka joku ame­rik­ka­lai­nen, on tämä pape­ri­ko­neen “tuot­ta­vuus” täy­sin mer­ki­tyk­se­tön argumentti.”

    Met­sä­teol­li­suu­des­sa on poik­keuk­sel­li­ses­ti pääs­ty juu­ri päin­vas­tai­seen tilan­tee­seen eli uudet koneet ovat ulko­mail­la, jos­ta oste­taan raa­ka-aine ja ope­roin­ti. Suun­nit­te­lu- ja pro­jek­tio­saa­mi­nen ovat edel­leen koti­maas­sa, samoin niin mer­kit­tä­vä mää­rä met­säyh­tiöi­den omis­tus­ta että pää­kont­to­ri pysyy Suomessa.

    Jos teol­li­suus­työ­pai­kal­la tar­koi­te­taan pelk­kää ope­roin­tia tyy­liin Google Sum­man teh­tail­la, ovat ne Suo­mes­sa tie­tys­ti työl­li­syys­mie­les­sä yhden­te­ke­viä. Suo­mes­ta oste­taan sei­nät, säh­köä ja toi­mi­va oikeus­jär­jes­tel­mä, ehkä muu­ta­ma hem­mo ruu­dun ääreen istu­maan. Voit­to siir­re­tään kir­jan­pi­to­tek­ni­ses­ti muu­al­le joten sii­tä oikeus­jär­jes­tel­mäs­tä­kään ei olla val­mii­ta mak­sa­maan. Suo­meen jää­vän kumu­la­tii­vi­sen osaa­mi­sen mää­rä on mer­ki­tyk­se­tön, ja vien­ti­tu­lo­ja tulee juu­ri­kin palk­ka­sum­man verran.

    Toi­saal­ta voi­daan aja­tel­la että jäl­kim­mäi­ses­sä esi­mer­kis­sä on kyse puh­taas­ta ris­kit­tö­mäs­tä pal­ve­lu­myyn­nis­tä (no risk = no pro­fit), joka koko­nai­suu­des­saan “kilah­taa kan­san­ta­lou­den kas­saan”. Suo­mi on Googlel­le samaa kuin Uru­guay Met­sä-Bot­nial­le. On makua­sia onko tämä toi­vot­tu pit­kän täh­täi­men strategia.

  85. No joo, täs­sä menee nyt aiheet hie­man sekai­sin, kun aiem­min oli puhe par­tu­reis­ta. Enkä nyt mie­les­sä­ni teh­nyt jakoa suo­raan teol­li­suus vs. pal­ve­lut, mikä raja usein on lisäk­si häi­ly­vä, vaan lähin­nä tätä jaot­te­lua vii­me kädes­sä täh­del­li­sem­piin ja vähem­män täh­del­li­siin aloihin.
    Joi­den­kin ulkois­ta­mi­nen on vain luon­nol­lis­ta, jos muut teke­vät paremmin/halvemmalla, eikä niis­tä tar­vit­se kyn­sin ham­pain pitää kiin­ni, mut­ta monet näis­tä alois­ta, joi­ta per­sut roman­ti­soi­vat ovat sel­lai­sia, että kyl­lä nii­den koros­ta­mi­nen on väliin ihan tar­peen. Onhan meil­lä ajat­te­li­joi­ta, joi­den mukaan ruo­an oma­va­rai­suus­kaan ei nyky­maa­il­mas­sa ole enää niin tärkeää.

  86. Tie­de­mies:

    Eli minus­ta täs­sä­kin suh­tees­sa teol­li­suu­den pitä­mi­nen ainoa­na “oikea­na” työ­nä – ero­tuk­se­na pal­ve­luis­ta, jot­ka eivät sitä ole – on yksi­kä­sit­tei­ses­ti virheellistä.

    Kuka täs­sä kes­kus­te­lus­sa on väit­tä­nyt, että teol­li­suus oli­si ainoa oikea työ? Toki var­maan kaik­ki ymmär­tä­vät, että pal­ve­lui­den osuus tulee edel­leen kasvamaan.
    Sen sijaan on kyl­lä esiin­ty­nyt aja­tuk­sia, että teol­li­suut­ta ei tar­vi­ta ollen­kaan ja Suo­mi sel­vi­ää pel­kil­lä palveluilla.
    Se ei yksin­ker­tai­ses­ti ole tot­ta. Emme var­mas­ti kyke­ne myy­mään ulko­mail­le niin pal­jon pal­ve­lui­ta (kuten mat­kai­lu­pal­ve­lu­ja), että se kor­vai­si teol­li­suu­des­ta saa­ta­vat vien­ti­tu­lot. Jos­ta­kin pitää saa­da ne tulot, joil­la mak­sam­me ulko­mail­ta tuo­ta­vat tava­rat (ja jos täl­lä pals­tal­la kysy­tään niin myös lähes kaik­ki elintarvikkeet).

  87. Sini­vih­reäl­tä jär­ke­vä ja perus­tel­tu point­ti ylem­pä­nä. En mis­sään nimes­sä toi­vo, että Per­sut sai­si­vat val­taa. Vie­lä vähem­män sitä toi­von puo­lu­een hal­la-aho­lai­sel­le sii­vel­le, muo­dos­tet­tua­ni kor­jaan­tu­neen käsi­tyk­sen sii­tä, mil­lai­sia arvo­ja he uskoak­se­ni kes­ki­mää­rin edustavat.

    Kai­kes­ta täs­tä huo­li­mat­ta ei vält­tä­mät­tä oli­si lain­kaan huo­no asia, jos per­sut sai­si­vat vaik­ka 12–13% ääni­saa­liin. Se pakot­tai­si mui­ta puo­luei­ta rea­goi­maan. Vas­taa­vas­ta syys­tä toi­von vih­reil­le mah­dol­li­sim­man huo­noa tulos­ta. Femi­nis­tis-urbaa­ni ilmas­to­puo­lue on muut­tu­nut niin läpi­nä­ky­väk­si, ulkoa luet­ta­vak­si ja maut­to­man ennal­ta-arvat­ta­vak­si, ja vie­lä kovin itse­tyy­ty­väi­sek­si täs­tä löy­tä­mäs­tään erin­omai­suu­des­ta, että herät­te­ly sii­tä todel­la sur­keal­la tulok­sel­la pakot­tai­si puo­luet­ta käy­mään kun­nol­la sisäis­tä kri­tiik­kiä. Nyt sitä ei ole kyet­ty käy­mään edes Braxin suun­taan, vaik­ka tämä on yksi lähi­his­to­rian sur­keim­mis­ta minis­te­reis­tä ja pol­ke­nut monia sel­lai­sia arvo­ja, jot­ka ovat olleet useil­le kes­kei­siä syi­tä vih­rei­tä äänestää.

    Toi­saal­ta kel­muun kää­rit­ty Bob-Kokoo­mus on vas­ten­mie­li­nen kiil­to­ku­va. Kor­rup­toi­tu­nut kes­kus­ta sai­si hävi­tä iso­jen jou­kos­ta. SDP yrit­tää kopioi­da Kokoo­muk­sen fii­lis­te­ly-resep­tiä, ja tar­jo­aa höt­töä ja lupauk­sia, alus­vaa­te­ku­via puheen­joh­ta­jas­taan. Lip­po­nen sen­tään oli val­tio­mies, piti hänes­tä tai ei. Päi­vi Räsä­sen puheet pri­de-iskus­ta saa­vat toi­vo­maan kris­tit­ty­jen tip­pu­mis­ta edus­kun­nas­ta (onko se kyn­nys 3% jo ensi vaa­leis­sa?), jot­ta sai­si nau­raa oikein vahingoniloisesti.
    Arhin­mäen kuo­le­mat­to­miin vii­sauk­siin kuu­lu esi­mer­kik­si ehdo­tus sii­tä, että me sijoit­tai­sim­me ydin­voi­maan kaa­vail­lut mää­rä­ra­hat uusiu­tu­vaan ener­gi­aan. Ei tie­dä itkeä­kö vai nau­raa. Sosia­lis­tia ei saa pääs­tää vahin­gos­sa­kaan lähel­le vas­tuul­lis­ta päätöksentekoa.

    Pro­tes­ti­ää­nen anta­mi­nen tun­tuu mel­kein pakot­ta­val­ta. Per­sut eivät vält­tä­mät­tä ole kui­ten­kaan oikea koh­de. Ehkä Piraa­tit, jos ovat yhtä vaka­vis­saan kuin Ruotsissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.