Helsinkiä pitää rakentaa lisää

Ihmi­set halua­vat yhä kiih­keäm­min asua Hel­sin­gis­sä ja eri­tyi­ses­ti kan­ta­kau­pun­gis­sa. Tämän pal­jas­taa van­ho­jen asun­to­jen hin­tain­dek­si. Hel­sin­gin tie­to­kes­kuk­sen uusi tuo­re jul­kai­su ”Asun­to­jen hin­nat Hel­sin­gis­sä huh­ti-kesä­kuus­sa 2010 ker­too, että jos vuo­den 2005 hin­ta mer­ki­tään sadal­la, vuo­den 2010 toi­sel­la nel­jän­nek­sel­lä hin­nat oli­vat seuraavat:

Hel­sin­ki            132,8

- kes­kus­ta      140,9

Espoo                  126,6

Van­taa                  121,4

Kehys­kun­nat      115,7

Euroik­si muu­tet­tu­na nämä luvut tar­koit­ta­vat, että 70 neliön asun­nos­sa Espoos­sa ole­va oli vuon­na 2005 val­mis mak­sa­maan kes­ki­mää­rin 90 000 euroa sii­tä, että pää­si­si Hel­sin­gin kes­kus­taan, nyt jo 160 000 euroa. Vas­taa­vas­ti kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­val­le piti vuon­na 2005 mak­saa 136 000 euroa, että hän suos­tui­si muut­ta­maan kehys­kun­tiin, nyt jo 228 000 euroa. Jot­kut tie­tys­ti muut­ta­vat kehys­kun­tiin vapaa­eh­toi­ses­ti ja toi­set eivät mis­tään hin­nas­ta, mut­ta mark­ki­nat tasa­pai­not­tu­vat näil­lä hintaeroilla.

Jos ihmi­set siis halua­vat asua kan­ta­kau­pun­gis­sa, kan­ta­kau­pun­kia pitää raken­taa lisää.

Jul­kai­suun voi tutus­tua täs­tä linkistä.

112 thoughts on “Helsinkiä pitää rakentaa lisää”

  1. Osmo: “Jos ihmi­set siis halua­vat asua kan­ta­kau­pun­gis­sa, kan­ta­kau­pun­kia pitää raken­taa lisää.”

    Tämä ei muu­ten seu­raa suo­raan. Ihmi­set eivät vält­tä­mät­tä haluai­si yhtä­läi­ses­ti asua sii­nä lisää raken­ne­tus­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa. Vai­kut­ta­via teki­jöi­tä voi­si­vat olla mm. viher- ja ulkoi­lua­luei­den vähe­ne­mi­nen, melun tun­gok­sen ja ilman­saas­tei­den lisään­ty­mi­nen, pil­ven­piir­tä­jien tapauk­ses­sa (vie­lä­kö vih­reät nii­tä ehdot­ta­vat?) valoi­suu­den vähe­ne­mi­nen ja kaupunkimaiseman/kuvan muuttuminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Kysy­mys: onko asun­to­jen lisä­ra­ken­ta­mi­nen ainoa kei­no vai­kut­taa omis­tusa­sun­to­jen hin­toi­hin ja asun­to­mark­ki­noi­hin vai voi­ko hal­lin­to teh­dä muun­lais­ta interventiota? 

    Kämp­piä tus­kin voi­daan raken­taa kan­ta­kau­pun­kiin niin pal­jon lisää, että nykyis­ten, van­ho­jen asun­to­jen hin­ta “romah­tai­si” niin pal­jon että velal­la asun­ton­sa osta­neet jou­tui­si­vat hank­ki­maan lisää vakuuk­sia lai­nal­leen jos käm­pän mark­ki­na-arvo las­ki­si tar­peek­si. Vai miten tätä pitäi­si ajatella?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. V:

    Kysy­mys: onko asun­to­jen lisä­ra­ken­ta­mi­nen ainoa kei­no vai­kut­taa omis­tusa­sun­to­jen hin­toi­hin ja asun­to­mark­ki­noi­hin vai voi­ko hal­lin­to teh­dä muun­lais­ta interventiota? 

    Ei se raken­ta­mi­nen ole ainoa kei­no vai­kut­taa omis­tusa­sun­to­jen hin­toi­hin. Val­tion ja kun­tien inter­ven­tioi­den lopet­ta­mi­nen las­ki­si myös­kin hintoja.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Az, hyvä huo­mio, että sen uuden kan­ta­kau­pun­gin pitäi­si tie­ten­kin tar­jo­ta nii­tä asioi­ta, joi­ta ihmi­set halua­vat kan­ta­kau­pun­kia arvos­taes­saan, tai muu­toin se ei rat­kai­se mitään. Onnek­si täs­tä on kai koh­ta­lai­ne­nä käsi­tys, että mitä ihmi­set kan­ta­kau­pun­gis­sa kes­ki­mää­rin arvos­ta­vat, eli ei tar­vit­se men­nä ihan arvaa­mal­la (en jak­sa nyt alkaa etsiä mitään tark­ko­ja läh­tei­tä, eikö­hän joku vie­lä kai­va tut­ki­muk­sia tänne…).

    Noin näp­pi­tun­tu­mal­la, arvos­tet­tu­ja asioi­ta ovat
    * Kävelyetäisyydet
    * Umpirkottelit
    * Kaupunkipuistot
    * Sekoit­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­ne (ei asuin.- ja työ­paik­kaa­luei­ta erikseen)
    * Ratikka
    * Van­hat talot

    Tuo­ta vii­meis­tä ei oikein voi tar­jo­ta uudes­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa (aina­kaan jos van­huus on se arvos­tuk­sen koh­de, eikä esim. vii­leä­nä pysy­vät huo­neis­tot), mut­ta mui­ta kyl­lä voi.

    Ja lisää kan­ta­kau­pun­kia ei tie­ten­kään tar­koi­ta, että raken­ne­taan lisää kan­ta­kau­pun­gin nykyis­ten rajo­jen sisään tuk­kien kaik­ki puis­tot, vaan että laa­jen­ne­taan kau­pun­ki­mai­ses­ti raken­net­tua aluet­ta. Aivan kuten teh­tiin moneen ker­taan vuo­sien 1630 ja 1950 välillä.

    Ensim­mäi­se­nä tulee mie­leen tie­ten­kin sata­ma-alu­eet, jot­ka pitää raken­taa kau­pun­gik­si, eikä lähiöik­si. Myös Tapio­la-Ota­nie­mi-Lep­pä­vaa­ra-alu­eel­la ja Hert­to­nie­mi-Roi­hu­vuo­ri/­pel­to-Itä­kes­kus-alu­eel­la on poten­ti­aa­lia kehit­tyä pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kaupunkimaisiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. @Az: Soi­nin­vaa­ra tus­kin tar­koit­ti, että nykyi­seen kan­ta­kau­pun­kiin pitäi­si raken­taa mitään mer­kit­tä­väs­ti lisää. 

    Pal­jon parem­pi on pitää huol­ta sii­tä, että uuden alu­eet (Jät­kä­saa­ri, Kala­sa­ta­ma, Laa­ja­sa­lo, etc) ovat yhtä miel­lyt­tä­viä kau­pun­ki­mai­sia aluei­ta kuin esi­mer­kik­si Kruu­nu­ha­ka, Töö­lö, Kal­lio ja Punavuori. 

    Tär­kein­tä oli­si saa­da pysä­köin­ti­nor­mia alem­mak­si, katu­ja kapeam­mik­si, pal­jon kivi­jal­ka­kaup­po­ja ja ‑ravin­to­loi­ta, ratikkayhteydet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Nimi­mer­kil­le az: Point­ti­si että lisä­ra­ken­ta­mi­nen kan­ta­kau­pun­kiin voi las­kea kan­ta­kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuut­ta, on peri­aat­tees­sa oikean suun­tai­nen, mut­ta käy­tän­nös­sä vai­ku­tus oli­si pie­ni, noi­den Oden nume­roi­den valos­sa. Jos taloi­hin raken­ne­taan lisä­ker­rok­sia, ja jou­to­maaplän­teil­le ilmes­tyy talo­ja, voi viih­ty­vyys vähän las­kea, mut­ta ei se nyt niin pal­jon las­ke, että sil­lä oli­si olen­nais­ta vai­ku­tus­ta noi­hin Oden tul­kit­se­miin yli 100 000 euron summiin.

    Nimi­mer­kil­le V: Jos kan­sa halu­aa asua kan­ta­kau­pun­gis­sä, tär­kein­tä on mah­dol­lis­taa tämä unel­mien täyt­ty­mys mah­dol­li­sim­man monel­le. Sil­lä mitä nykyis­ten kan­ta­kau­pun­kia­sun­to­jen arvol­le ken­ties tapah­tuu, ei pitäi­si olla hel­ve­tin­kään väliä täs­sä asiassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. onko asun­to­jen lisä­ra­ken­ta­mi­nen ainoa kei­no vai­kut­taa omis­tusa­sun­to­jen hin­toi­hin ja asun­to­mark­ki­noi­hin vai voi­ko hal­lin­to teh­dä muun­lais­ta interventiota?

    Käy­tän­nös­sä on.

    Mitä jos lakat­tai­siin stres­saa­mas­ta ja vain rakennettaisiin?

    Sen onko kort­te­li­kau­pun­gil­le kysyn­tää saa sel­vil­le raken­ta­mal­la sel­lais­ta. Mitään merk­ke­jä kysyn­nän puut­tes­ta ei ole, päin­vas­toin, mut­ta jos sel­lais­ta ilmaan­tuu niin raken­ne­taan sit­ten jotain muuta.

    Perus­ruu­tu­kaa­vas­sa ei ole mitään vikaa, se rajoit­taa ker­ros­kor­keut­ta mut­ta ei sinän­sä raken­nus­te­hok­kuut­ta. Se huk­kaa vähän neliöi­tä, mut­ta huo­ne­kor­keus kyl­lä sai­si olla perin­tei­nen vajaa kol­me metriä.

    Auto­lii­ken­tees­tä on tur­ha mureh­tia, nii­tä mah­tuu kort­te­li­kaa­vaan sen ver­ran kuin mah­tuu, ja jos pide­tään kadut kapei­na ja kak­si­kais­tai­si­na niin nopeu­det­kaan eivät ole ongel­ma. Lii­ken­ne­va­lo­ja ei tuol­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä tarvita.

    Park­ki­paik­ko­jen riit­tä­vyy­des­tä ei myös­kään kan­na­ta stres­sa­ta. Pysä­köin­ti­lai­tok­sil­le voi teh­dä maa­na­lai­sen varauk­sen, yksi­tyi­nen raha raken­taa ne sit­ten jos niil­le on kysyn­tää eli mak­sa­jia. Jos ei ole niin ei niil­le ole tar­vet­ta­kaan. Kadun­var­si­pai­kat saa riit­tä­mään, eli esi­mer­kik­si huol­toa­jo toi­mii, mark­ki­na­hin­noit­te­le­mal­la ne.

    Perus­jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­su kau­pun­gis­sa on ratik­ka. Sil­le teh­dään omat kais­tat jon­ne ei voi ajaa autol­la, ja jos ei ole valo­ja niin sil­lä on ihan toi­mi­vat etuu­det ris­teyk­sis­sä ilman sen kum­mem­pia jär­jes­te­ly­jä. Kor­kein­taan joku varoi­tus­va­lo. Jotain muu­ta mal­liin jon­kin sor­tin tun­ne­li­ju­na teh­dään jos tar­vet­ta on.

    Asun­to­jen pin­ta-ala­sää­te­ly on han­ka­la asia, kokei­lu­luon­tei­ses­ti sii­tä voi­si jopa luo­pua, mut­ta jos sitä teh­dään niin mah­dol­li­sim­man kevyes­ti. Oma­toi­mi­ra­ken­ta­mi­nen tuot­tai­si luul­ta­vas­ti isom­pia asun­to­ja ihan itsestään.

    Tont­tien myyn­ti niin että kau­pun­ki saa osuu­den asun­to­jen myyn­ti­hin­nois­ta. Ei tar­vit­se arpoa sopi­vaa hin­taa kun sen saa markkinoilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Osmo taas taval­li­seen viher­tyy­liin yrit­tää hämär­tää asioi­den tilan. Ihmi­set eivät halua asun­to­ja jol­tain nimen­omai­sel­ta alu­eel­ta sta­dis­ta, vaan ihan mis­tä tahan­sa, mis­tä kau­pun­gin asun­to­han­kin­ta ei osta asuntoja.

    Siis: Mis­tä tahan­sa, mis­tä kau­pun­gin asun­to­han­kin­ta ei osta asun­to­ja. Noil­la alueil­la asun­to­jen hin­nat ovat usein jopa kol­min­ker­tai­sia. Talot ovat ihan saman­lai­sia ja väliä voi olla muu­ta­ma sata metriä. 

    Ja kun näi­den kal­lii­den aluei­den nur­kil­la pyö­rii, niin kuvio tulee sel­väk­si. Kun­nal­li­set päät­tä­jät ja yle-hesa­rin mokut­ta­jat asu­vat itse siellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Kari Kos­ki­nen:

    Ei se raken­ta­mi­nen ole ainoa kei­no vai­kut­taa omis­tusa­sun­to­jen hin­toi­hin. Val­tion ja kun­tien inter­ven­tioi­den lopet­ta­mi­nen las­ki­si myös­kin hintoja.

    Ymmär­rän­kö oikein, että mie­les­tä­si halu­tuil­la asui­na­lueil­la asu­mi­sen tuke­mi­nen pitäi­si lopet­taa (tai sitä pitäi­si vähen­tää), jot­ta kysyn­tä näil­lä alueil­la vähenisi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Mihin kan­ta­kau­pun­gis­sa nyt enää voi raken­taa, ettei vahin­goi­ta tär­kei­tä vihe­ra­luei­ta? Vas­taa Osmo!

    Et var­maan­kaan halua Kes­kus­puis­toa tai Väi­nä­möi­sen puis­toa raken­net­ta­van umpeen vai haluatko? 

    Eli mihin?

    Mikä muu­ten on kan­ta­kau­pun­ki? Jois­sain mää­ri­tel­mis­sä esim. Pasi­la luo­ki­tel­laan kan­ta­kau­pun­gin alu­eek­si. Minun (pet­tä­mät­tö­män) intui­tio­ni mukaan kan­ta­ka­pun­ki rajau­tuu siel­lä suun­nal­la Val­li­laan ja Alp­pi­laan. Luon­te­vam­pi jat­ke kan­ta­ka­pun­gil­le kuin Pasi­la oli­si Munk­ki­nie­mi ruu­tu­kaa­voi­nen, mut­ta se ylei­ses­ti käsi­te­tään län­ti­sek­si esikaupunkialueeksi. 

    Enem­män kuin maan­tie­teel­li­set rajat kan­ta­kau­pun­kia lei­maa minus­ta kau­pun­ki­mai­suus. Pasi­la on lähiö ja oikeas­taan Ruo­ho­lah­ti­kin on, vaik­ka on niin lähel­lä kes­kus­taa. Ruo­ho­lah­tea kau­pun­ki­mai­sem­pi on vaik­ka­pa Pik­ku Huopalahti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Saa­ra:

    Ymmär­rän­kö oikein, että mie­les­tä­si halu­tuil­la asui­na­lueil­la asu­mi­sen tuke­mi­nen pitäi­si lopet­taa (tai sitä pitäi­si vähen­tää), jot­ta kysyn­tä näil­lä alueil­la vähenisi? 

    Mie­les­tä­ni kaik­ki asu­mi­sen tuke­mi­nen pitäi­si lopet­taa, kos­ka se valuu asun­to­jen hin­taan. Sen lisäk­si muu­ta­kin sään­nös­te­lyä pitäi­si pur­kaa, kos­ka sekin valuu asun­to­jen hintaan.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Kos­ka raken­ta­mi­sen hin­ta ei oikeas­ti voi poi­ke­ta Hel­sin­gis­sä ja muu­al­la mer­kit­tä­väs­ti, ei voi men­nä kau­hes­ti pie­leen, jos väit­tää, että kaik­ki hin­tae­rot sii­nä, min­kä ver­ran esi­mer­kik­si kes­ki­mää­räi­nen per­he käyt­tää asu­mis­me­noi­hin Hel­sin­gis­sä kont­ra Espoos­sa, on tulos­ta interventioista. 

    Neliö­hin­nan kehi­tys on vähän huo­no mit­ta­ri, kos­ka se on tii­viis­sä ympä­ris­tös­sä vält­tä­mät­tä jon­kin ver­ran suurempi. 

    Näil­le nipot­ta­jil­le sii­tä, miten on ihan tyh­mää ja epä­rei­lua, että asun­not ovat Hel­sin­gis­sä niin kal­lii­ta, suo­sit­te­len pereh­ty­mään brit­ti­läi­siin hin­toi­hin ja kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, myös Osmol­le, joka on puhu­nut “tii­viin ja mata­lan” puo­les­ta. Oxfor­dis­sa kes­kus­ta jat­kuu sau­mat­to­mas­ti tii­vii­nä ja mata­la­na, nor­maa­li kämp­pä semi-talos­ta (ikään­kuin rivi­ta­lo, neliöis­tä en osaa sanoa, 3–4 huo­net­ta, pie­ni taka­pi­ha) mak­saa mil­joo­na pun­taa, jos sen halu­aa parin mai­lin pääs­tä kes­kus­tas­ta. Hel­sin­gin hin­nois­sa siis ollaan. Subur­bias­sa ollaan­kin sit­ten jo koh­tuu­des­sa, bus­si­mat­kan pääs­sä pää­see £200k.

    Vuo­kra­sin huo­neen (siis oikeas­ti, huo­ne rivi­ta­lon kel­la­ris­sa) ja sen vuo­kra on £600 kuus­sa. Koko­nai­sen käm­pän sai­si ehkä £1500–2000:lla. Korot ovat mata­lat, tai usko kämp­pien hinn­an­nousuun on vie­lä­kin kova, vaik­ka ne ovat jo tul­leet toi­saal­ta alas kovim­mis­ta piikeistä.

    Tääl­lä muu­ten kan­sa­lais­toi­min­ta on aktii­vis­ta, ja omis­tusa­su­jil­la on pal­jon val­taa, jos yri­te­tään raken­taa niin, että hin­nat uhkaa­vat pudo­ta, omis­tusa­su­jat kyl­lä nos­ta­vat metelin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kan­ta­kau­pun­ki on se alue joka muo­dos­ti Hel­sin­gin ennen kuin Haa­ga, Huo­pa­lah­ti, Kulos­aa­ri ja Oulun­ky­lä lii­tet­tiin kau­pun­kiin. Tuo mää­ri­tel­mä on ihan sel­vä, ainoa poik­keus on Suo­men­lin­na, joka kai lii­tet­tiin Hel­sin­kiin vas­ta 1948 (ei kuu­lu­nut sitä ennen mihin­kään kun­taan vaan oli val­tion hallinnassa).

    Täl­lä perus­teel­la esim. Pasi­la, Käpy­lä ja Jät­kä­saa­ri kuu­lu­vat kan­ta­kau­pun­kiin, Munk­ki­nie­mi, Laut­ta­saa­ri ja Haa­ga taas eivät kuu­lu. Kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la on raken­ta­ma­ton­ta maa­ta vaik­ka kuin­ka pal­jon, ja lisäk­si pal­jon aluei­ta joi­ta ei ole raken­net­tu “kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­ti”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Kyl­lä kai Espoos­sa ja Van­taal­la­kin ihmi­set asui­si­vat, mut­ta seu­tu­lii­ken­ne on kal­liim­paa ja aina­kaan Espoo­ta ei tun­nu­ta raken­net­ta­van täy­si­pai­noi­sik­si lähiöik­si, jois­sa kau­pat ja vihe­ra­lu­eet oli­si­vat luon­te­vas­ti osa asui­nym­pä­ris­töä sii­hen lomit­tuen. Molem­pia tai jom­paa kum­paa voi jou­tua hake­maan kauempaa.

    Näi­den kau­pun­kien ongel­ma tun­tuu siis jol­lain tasol­la ole­van, ettei­vät ne ole Helsinki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Eli­na, esi­mer­kik­si siel­lä sinun nur­kil­la­si jos Turun­väy­lä vie­täi­siin kal­lio­leik­kauks­ra tun­ne­lis­sa Man­ner­hei­min­tien ris­teyk­seen niin Huo­pa­lah­den­tien voi­si sovel­tu­vin osin raken­taa saman­lai­sek­si kuin Munk­ki­nie­men puis­to­tien. Kort­te­lia reu­nal­la, kadun­var­si­py­sä­köin­ti, kais­ta autoil­le suun­taan­sa, puu­ku­jat ja kis­kot kes­kel­lä. Niin kuin setä Eliel sen piir­si. Asuk­kai­ta mah­tui­si lisää suu­rin­piir­tein saman ver­ran kuin Munk­ki­vuo­res­sa on nyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Kan­ta­kau­pun­gil­le ei ole mitään yhtä aino­aa mää­ri­tel­mää. On pal­jon eri­lai­sia mää­ri­te­tel­miä, jot­ka vas­taa­vat toi­si­aan enem­män tai vähemmän.

    1. Vuo­den 1946 kun­ta­lii­tos­ta edel­tä­nyt Hel­sin­ki, johon kuu­lui has­sus­ti van­han­kau­pun­gin alue, mut­ta välis­sä oli kum­pu­lan kar­ta­non mai­den muo­dos­ta­ma kii­la (kun Kus­taa Vaa­sa oli vahin­gos­sa lah­joi­tel­lut mai­ta joi­ta ei omis­ta). Kart­ta löy­tyy wiki­pe­dias­ta

    2. Alue, johon on raken­net­tu umpi­kort­te­lei­ta. Edel­li­sen lisäk­si kat­taa siis län­nes­sä myös Munk­ki­nie­men, ja idäs­sä Val­li­lan, mut­ta ei Hermannia.

    3. Alue, jol­la on kadun­var­si­liik­kei­tä aina­kin pää­ka­duil­la. Idäs­sä raja kul­kee suun­nil­leen Stuu­ren­ka­tua, län­nem­pä­nä Munk­ki­nei­men puis­to­tie mah­tuu mukaan, mut­ta esim. Mei­lah­ti ei. Laut­ta­saa­ri­kin mah­tuu mukaan aina­kin osittain.

    4. Alue­py­sä­köin­tia­lue. Kat­taa myös Haagan.

    5. alue jota rati­kat pal­ve­le­vat. Edel­li­siä laa­jem­pi poh­joi­seen sisäl­täen Ara­bian seu­dun ja Käpy­län (vaik­ka ei se ykkö­nen kau­heas­ti pal­ve­le) sekä Pik­ku­huo­pa­lah­den, mut­ta ei Haagaa.

    6. Kaik­ki kehä ykkö­sen sisä­puo­lel­la. Näin jon­kun tari­nan mukaan kau­pun­gin­val­tuus­to oli­si jos­sain yhtey­des­sä kan­ta­kau­pun­kin mää­ri­tel­lyt. En tie­dä onko tot­ta, jos jol­lain on tar­kem­pia muis­ti­ku­via asias­ta, oli­sin kiin­nos­tu­nut. No, jos tämä on tot­ta, sii­hen pitää ehkä suh­tau­tua enem­män tah­do­nil­mauk­se­na kuin asioi­den tilan kuvauk­se­na. Eli kai­kes­ta kehän sisäl­lä pitää teh­dä kantakaupunkia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. az: “Tämä ei muu­ten seu­raa suo­raan. Ihmi­set eivät vält­tä­mät­tä haluai­si yhtä­läi­ses­ti asua sii­nä lisää raken­ne­tus­sa kantakaupungissa.”

    Täs­tä nime­no­maan on kyse. Kau­pun­ki­kau­pun­gin suun­nit­te­lu on tai­to­la­ji, jota täl­lä het­kel­lä huo­nos­ti hal­li­taan. Lisäk­si uusien lai­ta-aluei­den puut­teel­li­ses­ti suun­ni­te­luil­la lii­ken­ne­jär­jes­te­lyil­lä saa­daan ole­mas­sao­le­vaan kan­ta­kau­pun­kiin pal­jon pahaa aikaan. Jat­ku­mo­ja ei ole aja­tel­tu lain­kaan. Mec­he­li­nin­ka­dun rai­lo van­han juna­ra­dan koh­dal­la on suo­ras­taan rikollinen.

    Tilaa­han on Ete­lä-Hel­sin­gis­sä Jät­kä­saa­ren jäl­keen­kin ihan jon­kin ver­ran, esi­mer­kik­si Hie­ta­lah­teen istui­si täyt­tö oikein hyvin s.e. Puna­vuo­ren­ka­tu, Meri­mie­hen­ka­tu ja Pur­si­mie­hen­ka­tu voi­si­vat ulot­tua jopa 300m nykyis­tä län­nem­mäs. Telak­ka-alue vapau­tuu aika­naan ja Her­ne­saa­ri on jo tekeil­lä. Oma alu­eel­li­nen inhok­ki­ni Hie­ta­lah­den tori jou­tai­si men­nä, asval­toi­tu tuu­li­nen park­ki­kent­tä kun ei vir­kis­tä ketään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Kari Kos­ki­nen:

    Mie­les­tä­ni kaik­ki asu­mi­sen tuke­mi­nen pitäi­si lopet­taa, kos­ka se valuu asun­to­jen hin­taan. Sen lisäk­si muu­ta­kin sään­nös­te­lyä pitäi­si pur­kaa, kos­ka sekin valuu asun­to­jen hintaan.

    Okei, mut­ta sit­ten­hän tämä on off topic täs­sä kes­kus­te­lus­sa. Ei maan­laa­jui­nen hin­to­jen las­ku (olet­taen, että teo­ria­si pitää kutin­sa) vähen­nä Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin suh­teel­lis­ta kalleutta.

    Minus­ta Az on oikeil­la lin­joil­la. Pitäi­si raken­taa lisää kan­ta­kau­pun­ki­mai­sia aluei­ta. Vali­tet­ta­vas­ti aina­kin itsel­le­ni kan­ta­kau­pun­gin tär­kein yksit­täi­nen piir­re on van­hat, laa­duk­kaas­ti raken­ne­tut ja esteet­ti­ses­ti yli­ver­tai­set kivi­ta­lot, joi­ta vas­taa­vaa raken­ta­mis­ta on kai aika vai­kea enää saa­da lisää. Toi­saal­ta, kyl­lä­hän jois­ta­kin upo­uusis­ta, ole­tet­ta­vas­ti raken­nus­vir­hei­den kyl­läs­tä­mis­tä, yli­tek­ni­sis­tä ele­ment­ti­hir­viöis­tä­kin onnis­tu­taan saa­maan hui­mia neliö­hin­to­ja, joten onko todel­la­kin niin, ettei esi­mer­kik­si Kala­sa­ta­maan voi­si raken­taa van­han­ajan käsi­pe­lil­lä muu­ta­maa pytin­kiä? Tuli­si­ko nii­den neliö­hin­ta kal­liim­mak­si kuin vaik­ka­pa “Eiran­ran­nan” uudis­ra­ken­nuk­sis­sa? Itsel­lä­ni ei oli­si varaa sel­lai­siin muut­taa, mut­ta tun­nen ihmi­siä, jot­ka sekä kyke­ni­si­vät että haluai­si­vat mak­saa täl­lai­ses­ta asu­mi­ses­ta rei­lus­ti­kin, kun­han talo ja huo­neis­to oli­si hei­dän toi­vei­den­sa mukainen.

    Vai ovat­ko nyky­ajan raken­nus­mää­räyk­set (esim. ilmas­toin­tia ja läm­mi­tys­tä kos­ke­vat) sel­lai­sia, että nii­den nou­dat­ta­mi­ses­ta aiheu­tui­si koh­tuut­to­man suu­ret kus­tan­nuk­set, jos talo raken­ne­taan tii­li tii­lel­tä eikä val­miis­ta elementeistä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Tie­de­mies, Oxford kuu­los­taa mel­ko kal­liil­ta. Saat huo­neen Lon­toos­ta noin suu­rin­piir­tein samaan hin­taan. Minun miniyk­siö­ni mak­soi Mary­le­bo­nes­sa (Marble Arc­hin ase­mal­ta sata met­riä) vähän rei­lu £850 ja kak­sio­ni Ange­lis­sa mak­saa tonnin.

    Ylei­sel­lä tasol­la olen kään­ty­nyt vas­tus­ta­maan ajat­te­lua “mata­las­ta ja tii­viis­tä” asues­sa­ni tääl­lä. Suo­mes­sa asues­sa se kuu­los­ti muka­val­ta ja idyl­li­sel­tä, mut­ta tääl­lä todel­li­suus yli­pit­ki­ne käve­ly­mat­koi­neen iskee silmille.

    Kan­ta­kau­pun­kia saa­tai­siin lisää yksin­ker­tai­ses­ti aina­kin sil­lä, että mer­kit­täi­siin +1–2 ker­ros­ta kaik­kiin kes­kus­ta­tont­tei­hin raken­nusoi­keut­ta lisää. Ei tar­vi­si miet­tiä pil­ven­piir­tä­jiä, eikä oli­si kovin radi­kaa­lia, joten voi­si kuvi­tel­la sen ole­van poliit­ti­ses­ti toteutettavissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Suo­mes­sa on jouk­ko ihmi­siä, joil­la on varaa mak­saa asun­nos­ta monin­ker­tai­nen hon­ta “nor­maa­li­kan­sa­lai­siin” ver­rat­tu­na. Tämä jouk­ko halu­aa ostaa asun­ton­sa pai­kas­ta, jota pitä­vät jos­tain syys­tä hie­noim­pa­na (edus­ta­vin, muo­dik­kain, kadeh­dit­ta­vin, tyy­lik­käin,…). Tuon pai­kan hin­ta­ta­so nousee väis­tä­mät­tä kor­kea­ka­si. Hon­ta­ta­so voi pudo­ta “nor­maa­li­ta­sol­le” vain jos tuo varak­kain väki kiin­nos­tuu jos­tain muus­ta alueesta.

    Täl­tä kan­nal­ta kat­sot­tu­na tehok­kain tapa alen­taa hin­ta­ta­soa voi­si olla muu­ta­man asunn­ot­to­mien yöma­jan sijoit­ta­mi­nen stra­te­gi­ses­ti valit­tui­hin koh­tiin, ja ele­ment­ti­vuo­kra­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen van­ho­jen jugend-raken­nus­ten paikalle. 🙂

    Käy­tän­nös­sä toi­mi­vam­paa on kai jät­tää nuo muu­ta­mat suo­si­tuim­mat asui­na­lu­eet suo­siol­la rik­kaim­pien tem­mel­lys­ken­täk­si. Koko­nai­suu­teen täl­lä ei ole suur­ta vaikutusta.

    Toi­saal­ta myös pää­kau­pun­ki­seu­dun vähem­män halutt­tu­jen aluei­den hin­ta­ta­so on muu­ta maa­ta kor­keam­pi, joten uusia asu­mis­rat­kai­su­ja voi­si etsiä paa­ka­pun­ki­seu­dul­le koko­nai­suu­te­na. Vai pitää­kö olet­taa, että täl­le­kään ilmiöl­le ei voi mitään, kos­ka puo­let kan­sa­lai­sis­ta unel­moi hyväs­tä asun­nos­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, ja on val­mis mak­sa­maan asun­nos­ta rik­kai­den tapaan ekstraa.

    Tule­vai­suu­des­sa etä­työ voi­si peri­aat­tees­sa mah­dol­lis­taa myös monel­le “kes­kus­hal­lin­toon sido­tul­le” ja pää­kau­pun­gin fir­moil­le työ­tä teke­vil­le asu­mi­sen myös muu­al­la. Mut­ta tois­tai­sek­si, ja ehkä ikui­ses­ti pää­kau­pun­gin gene­roi­mien mah­dol­li­suuk­sien (työ ja vapaa-aika) ääreen pää­se­mi­nen hou­kut­taa ihmi­siä sii­nä mää­rin, että uusia asun­to­ja tar­vi­taan tätä pai­net­ta hel­pot­ta­maan. Ehkä tilan­ne tasa­pai­not­tuu sit­ten, kun kai­kil­la pää­kau­pun­gis­ta kiin­nos­tu­neil­la kan­sa­lai­sil­la on jon­kin­lai­nen kop­pi Hel­sin­gis­sä, ja useim­mil­la myös toi­nen (ykkös-) asun­to tai kesä­mök­ki maalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Kan­ta­kau­pun­ki kas­vaa “luon­nol­li­ses­ti”, jos kau­pun­gin anne­taan kas­vaa. Kal­lio on jo “kau­pun­kia” Alp­pi­las­ta tulee sel­lais­ta, vaik­ka ne oli­vat het­ki sit­ten ros­ka­sa­kin, opis­ke­li­joi­den ja elä­ke­läis­ten, saas­tut­ta­maa jät­tö­maa­ta, jos­sa on aivan lii­kaa kai­ken sort­tis­ta lap­si­per­heil­le sopimatonta. 

    Ei sii­tä kau­aa ole, kun Kruu­nu­ha­ka oli men­nei­syy­den aluet­ta, rän­sis­ty­nyt­tä ja rumaa, ver­rat­tu­na moder­nei­hin aluei­siin, jota visoi­tiin moder­nin ihmisn tar­peen mukai­sik­si. Edel­li­sel­lä vuo­si­kymm­me­nel­lä Espal­ta opis­ke­li­ja saat­toi saa­da vuo­kral­le huip­pu-hal­po­ja asun­to­ja, jois­sa oli vain ker­ros­suih­kut. (Aina­kin muu­ta­ma tuol­lai­nen kämp­pä löy­tyi 2000-luvul­la, luu­li­si, että ne on jo älyt­ty remon­toi­da “parem­man” rahan käyttöön)

    Kala­sa­ta­mat jne. nime­no­maan laa­jen­ta­vat kan­ta­kau­pun­kia, vaik­ka “van­haa Hel­sin­kiä” ei voik­kaan luo­da tyh­jäs­tä. Ehkä Mei­lah­des­ta ja Munk­ki­vuo­res­ta­kin tulee kau­kai­ses­sa tule­vai­suu­des­sa kaupunkia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Kii­tos Otso tyh­jen­tä­väs­tä vastauksesta!

    Tuos­ta lis­tas­ta voi sit­ten vali­ta itse­ään miel­lyt­tä­vän mää­ri­tel­män tai jon­kin nii­den yhdistelmän. 

    Munk­ki­nie­mi on tosi­aan pal­jon kau­pun­ki­mai­sem­paa aluet­ta kuin Mei­lah­ti. Kesäl­lä ihmi­set istus­ke­le­vat katu­kah­vi­lois­sa ja on se ratik­ka­kin. Toi­saal­ta on hie­not ulkoi­lua­lu­eet lähel­lä, uima­ran­ta ja Talin urhei­lu­puis­to toi­sin kuin esim. Kata­ja­no­kal­la tai Kruu­nun­haas­sa, puhu­mat­ta­kaan vaik­ka­pa Kam­pis­ta. Minun valin­ta­ni oli­si ehdot­to­mas­ti oli­si Munk­ki­nie­mi, jos näis­tä vapaas­ti sai­sin valita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Saa­ra:

    Okei, mut­ta sit­ten­hän tämä on off topic täs­sä kes­kus­te­lus­sa. Ei maan­laa­jui­nen hin­to­jen las­ku (olet­taen, että teo­ria­si pitää kutin­sa) vähen­nä Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin suh­teel­lis­ta kalleutta. 

    No tuo ei ollut­kaan vas­taus sii­hen Osmon alku­pe­räi­seen kysy­myk­seen, vaan ihmet­te­lyyn kal­leis­ta hin­nois­ta ylipäätään.

    Olen kyl­lä jos­kus aiem­min­kin yrit­tä­nyt tätä selit­tää, mutta…

    Mitä tulee kan­ta­kau­pun­gin suh­teel­li­seen kal­leu­teen, niin minus­ta on ilmi­sel­vää, että
    a) sil­le ei voi teh­dä mitään *), ja
    b) ei sil­le ole tar­peen­kaan teh­dä mitään

    Kes­kus­tan suh­tees­sa kor­keam­mat hin­nat nimit­täin eivät joh­du viih­tyi­säm­mäs­tä asui­nym­pä­ris­tös­tä, vaan parem­mis­ta lii­ken­neyh­teyk­sis­tä ja pal­ve­luis­ta (saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta). Jos me laa­jen­nam­me tii­vis­tä kes­kus­ta-aluet­ta, toki täl­le uusil­le­kin alu­eel­le kysyn­tää riit­tää (onhan se mm. lähel­lä kes­kus­taa ja mon­taa muu­ta­kin paik­kaa), mut­ta se ei las­ke kes­kus­tan maan arvoa, vaan _nostaa_ sitä. 

    Mitä enem­män kes­kus­tan “lähel­le” aset­tuu ihmi­siä, yri­tyk­siä ja pal­ve­lui­ta, sitä arvok­kaam­mak­si kes­kus­ta muut­tuu, sekä abso­luut­ti­ses­ti että suhteessa.

    Vaik­ka Tam­pe­reen kes­kus­ta ei eroa pal­ve­lui­den tai viih­ty­vyy­den suh­teen Hel­sin­gis­tä, se ei iki­nä tule ole­maan niin kal­lis paik­ka kuin Hel­sin­ki, juu­ri sen vuok­si, että Hel­sin­gin saa­vu­tet­ta­vuus on yli­voi­mai­nen mihin tahan­sa muu­hun paik­kaan ver­rat­tu­na (Suo­mes­sa).

    Jos halu­aa noi­den neliö­hin­to­jen perus­teel­la teh­dä pää­tel­miä sii­tä, min­kä­lais­ta (siis ydin­kes­kus­tan mal­lis­ta vs. jotain muu­ta) kau­pun­kia ihmi­set halua­vat, niin ehdo­tan tuon saa­vu­tet­ta­vuu­den vakioi­mis­ta (ei tai­da tosin jää­dä pal­jon jäl­jel­le sen jälkeen?)

    Kari

    *) Tai voi sil­le teh­dä, tuhoa­mal­la kan­ta­kau­pun­gin arvo, johon hyviä kei­no­ja on esi­mer­kik­si laa­jen­taa auto­tei­tä samaan mal­liin kuin paik­ka pai­koin Jen­keis­sä aika­naan (=kaik­ki muut­ta­vat nuk­ku­ma­lä­hiöi­hin ja kes­kus­tan tilal­le raken­ne­taan teitä).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Kari, arvo ja hin­ta ovat kak­si eri asi­aa. Hin­ta mää­räy­tyy sekä ihmis­ten asial­le lait­ta­man arvon, että sen niuk­kuu­den perus­teel­la. Kau­pun­gin lisä­ra­ken­ta­mi­nen ei las­ke kau­pun­kia­lu­een arvoa, mut­ta vähen­tää sen niuk­kuut­ta. Tämä voi joh­taa kes­kus­ta­mai­sen asu­mi­sen hin­nan laskemiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Saa­ra jo sivusi­kin raken­nus­vir­hei­den hui­maa lisääntymistä. 

    Kulut­ta­ja­lii­ton mukaan raken­nus­vir­heet ovat monin­ker­tais­tu­neet vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na ja samal­la muut­tu­neet vaka­vam­mik­si, esim. vas­ta­ra­ken­ne­tuis­ta talois­ta jou­du­taan uusi­maan put­ket koko­naan, sade­ve­si tulee ikku­nois­ta sisään, mär­käe­ris­tyk­set on jätet­ty täy­sin teke­mät­tä jne. Ennen vir­heis­sä kyse oli pikem­min­kin vää­ri­na­sen­ne­tus­ta oven­kah­vas­ta ja muis­ta pin­ta­ra­ke­ne­tei­siin liit­ty­vis­tä seikoista. 

    Täs­sä Raken­nus­lii­ton puheen­joh­te­jan, Kyös­ti Suo­kak­sen (vai Suok­kaan?) miet­tei­tä täl­tä kesältä: 

    Näin synk­kää tilan­net­ta ei ole ollut kos­kaan. Tänä kesä­nä näyt­tää sil­tä, että mark­ki­nat mene­vät aivan kaa­ok­seen. Kukaan ei val­vo enää käy­tän­nös­sä mitään, ja pime­ää hom­maa on niin pal­jon, että yri­tys­kin hal­li­ta tätä tilan­net­ta on kadonnut. 

    Jos ei täs­sä jotain teh­dä, niin todel­la lie­mes­sä ollaan. Yhteis­kun­nan kan­nal­ta tämä on totaa­lis­ta saa­mat­to­muut­ta ja poliiit­ti­sen tah­don puu­tet­ta, että har­maa talous vyö­ryy kuin tsu­na­mi tän­ne Suo­meen. Nyt se on jo kai­kil­la tie­dos­sa, mut­ta mitään ei sil­ti tehdä.

    Onko nyt täs­sä tilan­tees­sa jär­ke­vä lisä­tä hil­lit­tö­mäs­ti uus­tuo­tan­toa vai pitäi­si­kö työ­mai­den asiat saa­da kuntoon?

    Minua on pit­kin mat­kaa tämän blo­gin his­to­rian aika­na ihme­tyt­tä­nyt, että Osmo talous­mie­he­nä ja raken­nusin­toi­li­ja­na ei kos­kaa sivua­kaan raken­ta­mi­sen huo­noa laa­tua, vaik­ka kysees­sä on iso kan­san­ta­lou­del­li­nen ongelma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Kari:

    Jos halu­aa noi­den neliö­hin­to­jen perus­teel­la teh­dä pää­tel­miä sii­tä, min­kä­lais­ta (siis ydin­kes­kus­tan mal­lis­ta vs. jotain muu­ta) kau­pun­kia ihmi­set halua­vat, niin ehdo­tan tuon saa­vu­tet­ta­vuu­den vakioi­mis­ta (ei tai­da tosin jää­dä pal­jon jäl­jel­le sen jälkeen?)

    No kyl­lä sii­tä nyt vie­lä aika pal­jon jäl­jel­le jää vaik­ka saa­vu­tet­ta­vuus vakioi­daan. Esi­mer­kik­si se että käve­lye­täi­syy­del­lä on pal­ve­lui­ta ja muu­ta nos­taa var­mas­ti asun­non hin­taa, tosin tuon­kin voi tie­ten­kin ymmär­tää saa­vu­tet­ta­vuu­te­na, tai seu­rauk­se­na suu­rem­mas­ta väes­tö­ti­hey­des­tä joka taas seu­raa parem­mam­man saa­vu­tet­ta­vuu­den tuot­ta­mas­ta suu­rem­mas­ta kysynnästä…:)

    Hel­sin­gin kort­te­li­kau­pun­kia voi laa­jen­taa van­hal­la sata­ma-alu­eel­la, ja toi­saal­ta ulko­reu­noil­ta. Perin­tei­ses­ti sitä on myös laa­jen­net­tu val­taa­mal­ta maa­ta merel­tä, suu­ri osa nykyis­tä kes­kus­kau­pun­kia on täyt­tö­maa­ta ja uudet sata­ma-alu­eet lähes koko­naan, mut­ta tämä on nyky­ään jos­tain syys­tä tabu. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti en oikein ymmär­rä mitä kau­he­aa sii­tä seu­rai­si jos vaik­ka Kala­sa­ta­mas­sa muu­ten­kin kei­no­te­koi­nen ran­ta­vii­vaa oli­si jon­kun sata met­riä idem­pä­nä. Tai että mik­si se pari heh­taa­ria täyt­tö­maa­ta Her­ne­saa­res­ta piti poistaa.

    Se mihin seu­dul­la ei ole ollut uskal­lus­ta oli­si teh­dä ihan rei­lus­ta kan­ta­kau­pun­gis­ta eril­li­nen kau­pun­ki­mai­nen alue. Öster­sun­do­mis­sa tätä on kai poh­dit­tu. Ongel­ma on kai se että tuol­lai­sen uuden kau­pun­gin­osan pitäi­si olla väes­tö­mää­räl­tään hyvin iso jot­ta se ei oli­si pelk­kä lähiö, mie­lel­lään jotain 50 000 asu­kas­ta, ja tuol­lai­sen raken­ta­mi­nen ker­ral­la on vaikeaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Kari,

    mik­si ihmee­sä se saa­vu­tet­ta­vuus pitäi­si las­kea pois kun arvioi­daan mitä ihmi­set halua­vat? Ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta, kos­ka he halua­vat saa­vu­tet­ta­vuut­ta. Eli heil­le pitää raken­taa kau­pun­kia joka on saavutettava.

    Tiet­sy­ti jos halu­taan kysyä, mitä muu­ta ihmi­set halua­vat asuin­pai­kal­taan saa­vu­tet­ta­vuu­den lisäk­si, tuo kysy­myk­se­na­set­te­lu on ihna hyvä. Mut­ta sii­tä ei sit­ten pidä vetää kau­hean pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä, eri­tyi­ses­ti ei sel­lai­sia jot­ka hait­taa­vat mah­dol­li­sim­man saa­vu­tet­ta­van kau­pun­gin rakentamista.

    Eli vaik­ka ilme­ni­si, että kun saa­vu­tet­ta­vuus vakioi­daan pois, neliö­hin­to­jen perus­teel­la ihmi­set halua­vat mum­mon­mök­ke­jä jär­ven ran­nal­la, mei­dän ei sil­ti pidä teh­dä kau­pun­kia, joka koos­tuu mum­mon­mö­keis­tä jär­ven ran­nal­la. Kos­ka ensi­si­jai­ses­ti ihmi­set sil­ti halua­vat sitä saa­vu­tet­ta­vuut­ta. Ja sama kos­kee puutarhakaupunkihimmeleitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Otso Kive­käs:

    Noin näp­pi­tun­tu­mal­la, arvos­tet­tu­ja asioi­ta ovat
    ..
    * Sekoit­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­ne (ei asuin.- ja työ­paik­kaa­luei­ta erikseen)”

    Taas tätä. Eikö mikään mää­rä empi­ri­aa rii­tä osoit­ta­maan että tämä ei yksin­ker­tai­ses­ti pidä paik­kaan­sa. Kan­ta­kau­pun­gin rene­sans­si nime­no­maan alkoi sii­tä kun hyväk­syt­tiin ettei kau­pun­kia voi­da suun­ni­tel­la (seka-alu­een edel­lyt­tä­män) logis­tii­kan ehdoin (Smith-Pol­vi­sen torp­paa­mi­nen) ja alkoi B2B-yri­tys­ten pako kehil­le ja Espooseen.
    Onnek­si seka-alue ‑ajat­te­lua ei kan­ta­kau­pun­gis­sa läh­det­ty aktii­vi­ses­ti kehit­tä­mään. Laut­ta­saa­res­sa kyl­lä, mut­ta pus­kut­rak­to­ril­la ongel­mat rat­kea­vat ja käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tok­sis­ta on saa­tu täl­lä­kin blo­gil­la lukea.

    Kan­ta­kau­pun­kia­lueil­la oli sel­lais­ta mie­le­käs­tä käyt­töä kuten auto­kau­pat, elin­tar­vi­ke­tuk­ku, pani­mo, telak­ka, jäte­ve­den­puh­dis­ta­mo ja loput­to­mas­ti pii­lo­kont­to­re­ja. Täs­tä syn­tyi fata­lis­mi joka joh­ti Tapio­lan kal­tai­siin hank­kei­siin. Iso osa ihmi­sis­tä uskoi aidos­ti kan­ta­kau­pun­gin slummiutuvan.

    Se että B2C-pal­ve­lut tuo­vat työ­paik­ko­ja, ja nii­tä on asui­na­lueil­la tasai­ses­ti ja lii­ken­teen sol­mu­pis­teis­sä isos­ti on sivu­vai­ku­tus. Kivi­jal­ka täyt­tyy viih­tyi­säl­lä kau­pun­ki­mai­sel­la asui­na­lu­eel­la sii­nä mis­sä muut­kin ker­rok­set. Kokoo­ja­ka­duil­la on sit­ten tyh­jem­pää, mut­ta kyl­lä tilat varas­toik­si ja kirp­pa­reik­si kelpaavat. 

    Mark­ki­nat muut­ta­vat toi­mi­ti­laa asun­noik­si ja KSV yrit­tää ahtaa uusiin kan­ta­kau­pun­ki­kaa­voi­hin lisää toi­mi­ti­laa. Go figure.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Mik­ko Särelä:

    Kari, arvo ja hin­ta ovat kak­si eri asi­aa. Hin­ta mää­räy­tyy sekä ihmis­ten asial­le lait­ta­man arvon, että sen niuk­kuu­den perusteella. 

    En nyt oikein pysy kär­ryil­lä. Tar­koi­tat­ko jotain sel­lais­ta, että “arvo” on täs­sä tapauk­ses­sa kulut­ta­jan yli­jää­mä + mak­set­tu hin­ta, vai jotain muuta?

    Mah­taa­ko käsit­teil­lä olla täs­sä tapauk­ses­sa suur­ta eroa, jos asun­to­mark­ki­noil­la hin­ta­dis­kri­mi­noin­ti toi­mi­nee suh­teel­li­sen täy­del­li­ses­ti (pl. kau­pun­gin inter­ven­tiot, joil­la teh­dään tulonsiirtoja)?

    Kau­pun­gin lisä­ra­ken­ta­mi­nen ei las­ke kau­pun­kia­lu­een arvoa, mut­ta vähen­tää sen niuk­kuut­ta. Tämä voi joh­taa kes­kus­ta­mai­sen asu­mi­sen hin­nan laskemiseen. 

    Täs­sä pitäi­si kai mää­ri­tell­lä, mitä tar­koi­te­taan “kes­kus­ta­mai­sel­la”.

    Minä olen sitä miel­tä, että kes­kus­tan hin­ta­ta­so on (aina­kin suu­rel­ta osin) kor­kea, kos­ka se on _keskusta_, ei sen vuok­si, että se on “kes­kus­ta­mai­nen” (esim. raken­net­tua ruutukorttelia).

    Suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa hin­nat ovat kor­keam­mat, kos­ka suu­rem­mat mark­ki­nat tuot­ta­vat mm. skaa­lae­tu­ja, jot­ka siir­ty­vät pää­omien tuot­ta­vuu­teen, palk­koi­hin ja siten myös kiin­teis­tö­jen hin­taan. Nämä edut ovat suu­rim­mil­laan siel­lä, mis­sä saa­vu­tet­ta­vuus on kor­kein — siis kes­kus­tas­sa. Vas­taa­vas­ti, jos kau­pun­ki kas­vaa, kun raken­ne­taan lisää, niin hin­nat kes­kus­tas­sa nouse­vat (kos­ka sen saa­vu­tet­ta­vuus para­nee, skaa­lae­dut kas­va­vat, jne.).

    Kri­ti­soin sitä, että Osmo ver­taa hin­to­ja kes­kus­tas­sa ja ympä­rys­kun­nis­sa ja päät­te­lee sii­tä, että ihmi­set haluai­si­vat asua “kes­kus­ta­mai­ses­ti” raken­ne­tuis­sa tii­viis­sä kortteleissa. 

    Voi olla, että halua­vat, tai sit­ten eivät halua. Kui­ten­kin tuo saa­vu­tet­ta­vuus pitäi­si ensin vakioi­da, ennen­kuin tuol­lais­ta päät­te­lyä voi teh­dä. Kes­kus­tal­la ja jol­lain Espoon lähiöl­lä on pal­jon muu­ta­kin eroa kuin raken­net­tu ympäristö.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Saa­vu­tet­ta­vuut­ta ei voi erot­taa muus­ta kau­pun­ki­ra­kenb­tees­ta. Voi olla, että jos saa­vu­tet­ta­vuus vakioi­tai­siin, jokai­nen haluai­si asua heh­taa­rin ton­til­la jär­ven ran­nal­la, mut­ta tämä estää saa­vu­tet­ta­vuu­den. Kau­pun­ki­mai­sen teh­jok­kuu­denb ja saa­vu­tet­ta­vuu­den välil­lä on tiet­ty koh­ta­lo nyh­teys. Saa­vu­tet­ta­vuus ei voi olla ilman tii­veyt­tä. Tosin tii­veys voi olla ilman saavutettavuutta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. spot­tu, mitä tahan­sa työ­paik­ko­ja ei kan­ta­kau­pun­gis­sa tie­ten­kään pidä olla, vaan työ­paik­ko­ja, joil­la on kor­kea työ­paik­ka / rake­nus­ne­liö­ti­heys. Esi­merk­ki­nä täl­lai­ses­ta käy vaik­ka­pa kam­pin seu­dun ker­ros­ta­lot, jois­sa on tiheäs­ti toi­mis­to­ja ja asun­to­ja sekaisin.

    Se nyt vaan on totuus, että alueil­la, joil­la on sekä työn­te­ki­jöi­tä, että asuk­kai­ta, on enem­män kulu­tus­po­ten­ti­aa­lia. Tämä taas tuo alu­eel­le käve­lye­täi­syy­del­le nii­tä pal­ve­lui­ta, jois­ta ihmi­set halua­vat (ja sitä jon­kun kuu­lut­ta­maan saavutettavuutta).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Tpyy­luo­ma,

    Kyl­lä se pal­ve­lui­den sijain­ti lähel­lä on myös saa­vu­tet­ta­vuut­ta. Tämä kui­ten­kin on mah­dol­lis­ta toteut­taa muu­ten­kin kuin raken­ta­mal­la “lisää kantakaupunkia”. 

    Ote­taan esi­mer­kin vuok­si ver­tai­lu­koh­dik­si vaik­ka Mei­lah­ti ja Lep­pä­vaa­ra. Lep­pä­vaa­ras­sa on “käve­lye­täi­syy­del­lä” parem­mat pal­ve­lut kuin Mei­lah­des­sa, vaik­ka sitä ei par­haan tah­don­kaan mukaan voi pitää kan­ta­kau­pun­gin jat­kee­na, toi­sin kuin Mei­lah­tea, joka mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti­kin on kantakaupunkia.

    Mik­si sit­ten Lep­pä­vaa­ras­sa on parem­min pal­ve­lu­ja lähel­lä? Sen vuok­si, että kes­kus­tan pal­ve­lui­den saa­vu­tet­ta­vuus on Mei­lah­des­ta sel­väs­ti parem­pi kuin Lep­pä­vaa­ras­ta, jol­loin ei kan­na­ta edes yrit­tää alkaa kil­pail­la “vas­taa­vil­la” pal­ve­luil­la (elo­ku­va­teat­te­ri, ket­ju­liik­keet…). Jos me nyt jat­kam­me “kan­ta­kau­pun­kia” suun­taan tai toi­seen, niin hyvin luul­ta­vas­ti siel­lä­kin jää käve­ly­mat­kan pääs­sä ole­va pal­ve­lu­tar­jon­ta hei­kom­mak­si juu­ri samas­ta syystä.

    Kum­pi sit­ten on parem­pi? Var­maan­kin riip­puu sii­tä, kenel­tä kysyy. Joi­den­kin arvioi­den mukaan yhteis­kun­ta­ra­ken­ne on tehok­kaim­mil­laan jos­sain 50 000 — 100 000 asuk­kaan yksi­köis­sä, jos­ta sekä Lep­pä­vaa­ra että Hel­sin­ki ovat vie­lä kau­ka­na, mut­ta johon Lep­pä­vaa­ra voi­si hyvin­kin päästä.

    Ei minul­la sinän­sä ole mitään kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mis­ta­kaan vas­taan (minul­la ei sii­tä itsea­sias­sa ole mie­li­pi­det­tä suun­taan tai toi­seen), vaan ainoas­taan tuo­ta pelk­kiin hin­toi­hin perus­tu­vaa päät­te­lyä vas­taan. Hel­sin­gin ydin­kes­kus­ta on maan kal­lein alue, ja se tulee ole­maan sitä aina — ja sitä kal­liim­pi, mitä enem­män kau­pun­ki kasvaa.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Eli­na, en tun­ne asi­aa riit­tä­vän hyvin mut­ta käsit­tääk­se­ni raken­ta­mi­nen ei nyt ennen­kään mitään vir­hee­tön­tä ole ollut, eikä sii­nä että kor­ja­taan jäl­keen­päin ole sinän­sä mitään ihmeel­lis­tä. Vähän niin kuin autois­sa, tuo­tan­to­lin­ja päät­tyy merkkikorjaamolle.

    Joka tapauk­ses­sa, miten tämä rat­ke­aa sil­lä että raken­ne­taan vähemmän?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Oxford on sika­kal­lis, ja se on täyn­nä tii­vis­tä ja mata­laa. Se on myös pie­ni (150 tuhat­ta asu­kas­ta) ja poik­keuk­sel­li­nen — ehkä koko maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa — yli­opis­ton domi­noi­vuu­den vuok­si, Cam­brid­get UK & MA lie­ne­vät ainoat vie­lä äärim­mäi­sem­mät kau­pun­git, kos­ka niis­sä asu­kas­lu­ku on pienempi. 

    Point­ti kui­ten­kin on, että näyt­täi­si sil­tä, että tii­vis ja mata­la kau­pun­ki­ra­ken­ne vain inver­toi Osmon kam­moa­man “republi­kaa­ni­vyö­hyk­keen”. Tar­koi­tan täl­lä, että rik­kaat klus­te­roi­tu­vat lähem­mäs kes­kus­taa ja köy­hät kauemmas.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Kau­pun­ki­mai­sen teh­jok­kuu­denb ja saa­vu­tet­ta­vuu­den välil­lä on tiet­ty koh­ta­lo nyhteys. 

    Näin on.

    Hyvä saa­vu­tet­ta­vuus -> kor­kea maan arvo -> kor­kea raken­nus­te­hok­kuus -> tar­ve raken­taa parem­pia lii­ken­neyh­tyk­siä -> parem­pi saa­vu­tet­ta­vuus -> kor­keam­pi maan arvo -> jne.

    Kysees­sä on itse­ään ruok­ki­va prosessi.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Kari, joo kes­kus­tan lähei­syys tie­ten­kin vai­kut­taa ja tämä on yksi syy mik­si minus­ta alue­kes­kus­ra­ken­ta­mi­nen ajal­li­ses­ti lyhyen mat­ka pääs­sä kes­kus­tas­ta ei oikein toi­mi, esi­mer­kik­si Hert­to­nie­mi. Enkä ole sii­tä Lep­pä­vaa­ras­ta­kaan ihan vakuut­tu­nut, tosin sil­lä on (vie­lä) sel­lai­nen etu kuin tariffiraja.

    Kysy­mys on kui­ten­kin minus­ta enem­män suh­teel­li­ses­sa ase­mas­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta kuin suo­ra­nai­ses­ti etäi­syy­des­tä keskustaan.
    Esi­mer­kik­si Alp­pi­har­jus­sa kui­ten­kin on jos jon­kin näköis­tä yrit­tä­jää vaik­ka kes­kus­ta on hyvin lähel­lä. Olen­nais­ta sii­nä on että Haka­nie­mi — Port­ha­nin­ka­tu — Fle­ma­ri jat­ku­mo, eli läpi kul­ke­va ihmis­vir­ta vie­res­sä asu­vien lisäk­si. Sama jut­tu Lep­pä­vaa­ras­sa. Pie­nem­mes­sä mit­ta­kaa­vas­sa saman näkee Munk­ki­nie­mes­sä tai Munk­ki­vuo­res­sa, lii­ke­ti­lat eivät ole kes­kel­le aluet­ta vaan sen kes­kus­tan puo­lei­sel­la reunalla.

    Pal­ve­lut vähe­nee nime­no­maan reu­na-alui­eil­la ark­ki­teh­tuu­ris­ta riip­pu­mat­ta, esi­mer­kik­si Kata­ja­nok­ka, Her­ne­saa­ri, Mei­lah­ti tai Kruu­nun­haan ran­nan puo­li. Jos nii­den jat­keek­si tulee toi­sia aluei­ta, esi­mer­ki Kala­sa­ta­man etä­lä­osa taval­la Kruu­nun­haan jat­keek­si, niin tilan­ne muuttuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Eli­na:

    Onko nyt täs­sä tilan­tees­sa jär­ke­vä lisä­tä hil­lit­tö­mäs­ti uus­tuo­tan­toa vai pitäi­si­kö työ­mai­den asiat saa­da kuntoon?

    Minua kieh­too aja­tus sii­tä, että talo­yh­tiön osak­kaat toi­mi­vat oman talon­sa raken­nut­ta­ji­na. Oli­ko­han täl­le ole­mas­sa jokin vakiin­tu­nut termikin?

    Tämä oli­si uskoak­se­ni hyvin teho­kas tapa suit­sia raken­nus­vir­hei­tä. Raken­nus­fir­mat kat­so­vat mie­lel­lään vir­hei­tä läpi sor­mien (tai, kuten aina­kin eräs tut­tu rak­sa­mies väit­tää, suo­ras­taan edel­lyt­tä­vät nii­den teke­mis­tä), kos­ka raken­nus­tar­kas­ta­jan lah­jo­mi­nen tulee nyky­sys­tee­mis­sä kun­nol­la raken­ta­mis­ta hal­vem­mak­si. Jos raken­nut­ta­ji­na oli­si­vat tule­vat asuk­kaat itse, meno muut­tui­si rat­kai­se­vas­ti. Lisäk­si ihmi­set sai­si­vat omi­nai­suuk­sil­taan juu­ri sel­lai­sia kote­ja kuin halua­vat­kin, jol­loin hyvin­voin­ti­tap­piot ja tuh­laus vähe­ni­si­vät ja ihmis­ten sitou­tu­mi­nen asui­na­lu­ee­seen­sa muo­dos­tui­si kiin­teäk­si ja ter­ve­hen­ki­sek­si. Myös kau­pun­ki­ti­las­ta raken­nuk­sen ympä­ril­lä saa­tet­tai­siin ottaa enem­män vastuuta.

    Samal­la voi­si syn­tyä kysyn­tää uusil­le raken­ta­mi­sen tek­nii­koil­le (esim. käsi­työ­mäi­sen raken­ta­mi­sen uudel­leen­läm­mit­te­ly ja vaih­toeh­tois­ten ele­ment­ti­tyyp­pien käyt­tö), kun raken­nut­ta­ja ei jou­tui­si huo­mioi­maan val­mii­den asun­to­jen myyn­tiin koh­dis­tu­vaa ris­kiä. Nyky­ään näyt­tää aina­kin pääl­tä kat­soen sil­tä, että tek­nii­kat ja rat­kai­sut moni­puo­lis­tu­mi­sen sijaan yhdenmukaistuvat.

    Jos kier­tää läpi vaik­ka­pa kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la hil­jat­tain raken­ne­tut uudet ullak­koa­sun­not (pl. yksi­tyis­ten raken­ta­mat), voi vii­meis­tään kylp­pä­rin kaa­ke­lei­den perus­teel­la sanoa, mikä fir­ma on ollut asial­la. Iske­vät kyl­mäs­ti joka paik­kaan samat rojut. Samoin uudis­ra­ken­nus­ten ele­ment­ti­sys­tee­mit näyt­tä­vät kaik­kial­la samal­ta. Näin ei saa­da aikai­sek­si viih­tyi­sää ja miel­lyt­tä­vää kau­pun­ki­ku­vaa, eikä pys­ty­tä kat­ta­vas­ti tyy­dyt­tä­mään eri­lais­ten ihmis­ten tarpeita.

    Sanal­la sanoen uusien asun­to­jen mark­ki­nat eivät täl­lä het­kel­lä toi­mi, kos­ka tar­jol­la ei ole riit­tä­väs­ti toi­sis­taan poik­kea­via vaih­toeh­to­ja. Kun kai­kil­le tar­jo­taan samaa huo­nos­ti toi­mi­vaa perus­ku­raa, vaih­toeh­toi­na on joko ostaa tai jät­tää osta­mat­ta. Itseä miel­lyt­tä­viä rat­kai­su­ja ei voi lom­pa­kol­laan äänes­tää, kos­ka nii­tä ei ole tarjolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kia pitää raken­taa lisää, olen samaa miel­tä. On hyvä, että on eri­lai­sia asui­na­luei­ta, jol­loin ihmi­set voi­vat aset­tua niil­le miel­ty­mys­ten­sä mukaan, ja kan­ta­kau­pun­gin asun­noil­le on sel­väs­ti kysyntää.

    Hel­sin­ki­läis­ten polii­tik­ko­jen fokus on kui­ten­kin ollut aika vah­vas­ti jos­sain muus­sa. Pide­tään huol­ta sii­tä, että Sipoon puo­lel­le raken­ne­tut varak­kai­den alu­eet lii­te­tään Hel­sin­kiin. Espoon Lom­mi­laan tai His­taan tai Vih­din Num­me­laan ei mis­sään nimes­sä saa raken­taa mitä sin­ne nyt oltiin­kaan raken­ta­mas­sa, ja Espoo­seen on ehdot­to­mas­ti saa­ta­va met­ro­kau­pun­kia kos­ka met­ro­kau­pun­ki on hel­sin­ki­läis­ten mie­les­tä hie­no asia (sinän­sä ymmär­ret­tä­vää poli­tiik­kaa suu­rel­ta maa­no­mis­ta­jal­ta). Jne.

    Hel­sin­ki­läis­po­lii­tik­ko­jen mie­les­tä naa­pu­ri­kun­nat on lii­tet­tä­vä Hel­sin­kiin, perus­te­lu­na mm. se että jouk­ko­lii­ken­tees­sä kun­nan­ra­jan ylit­tä­mi­ses­tä jou­tuu nyky­ään mak­sa­maan ja tämä on paha. (Kenen­kään mie­leen ei juu­ri tule, että tämä tak­sa sinän­sä on ihan kei­no­te­koi­nen kek­sin­tö, eikä kun­nan­ra­jan ylit­tä­mi­nen todel­li­suu­des­sa aiheu­ta jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neen kus­tan­nuk­sil­le sitä eikä tätä: kyse on sii­tä, että polii­ti­kot ovat päät­tä­neet, että kun­nan­ra­jan ylit­tä­mi­nen maksaa.)

    Tääl­tä Hel­sin­gin ulko­puo­lel­ta kat­soen toi­voi­sin, että tähän Oden lausu­maan tosi­aan tar­tut­tai­siin ja sitä himoit­tua kan­ta­kau­pun­kia raken­net­tai­siin lisää. Tilaa­han toki on, Helsingissäkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Kari Kos­ki­nen:

    Lep­pä­vaa­ras­sa on “käve­lye­täi­syy­del­lä” parem­mat pal­ve­lut kuin Mei­lah­des­sa, vaik­ka sitä ei par­haan tah­don­kaan mukaan voi pitää kan­ta­kau­pun­gin jat­kee­na, toi­sin kuin Mei­lah­tea, joka mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti­kin on kantakaupunkia.

    I beg to dif­fer! Tam­pe­reen­kin kes­kus­tas­sa on minun näkö­kul­mas­ta­ni rat­kai­se­vas­ti huo­nom­mat pal­ve­lut kuin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, enkä oikein usko Lep­pä­vaa­ran päi­hit­tä­vän Tamperetta.

    Näke­my­se­ro joh­tu­nee sii­tä, mitä pal­ve­lu­ja itse kukin pitää tär­kei­nä. Jos pos­ti, ter­veys­kes­kus, pank­ki, Jättijako/Lidl ja mas­sae­lo­ku­via esit­tä­vä teat­te­ri riit­tä­vät, aika monen kau­pun­gin kes­kus­tas­sa on “hyvät pal­ve­lut”. Itsel­le­ni kult­tuu­ri­pal­ve­lut ja nii­den laa­tu ovat rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa kult­tuu­riym­pä­ris­tön lisäk­si (ympä­ris­töön voi lukea ne kult­tuu­rin ilme­ne­mis­muo­dot, joi­ta ei voi pitää pal­ve­lui­na, kuten alu­een ark­ki­teh­tuu­rin — tosin, tar­kem­min aja­tel­len, mik­sei­pä sitä­kin voi­si pitää palveluna). 

    Virik­keel­lis­tä kult­tuu­riym­pä­ris­töä voi syn­tyä ja syn­tyy muu­al­le­kin kuin kau­pun­gin kaik­kein saa­vu­tet­ta­vim­mil­le alueil­le, mut­ta ei kui­ten­kaan min­ne tahan­sa. Hel­sin­kiin voi­si hyvin raken­taa uusia, kan­ta­kau­pun­ki­mai­sia (= kivi­jal­ka­liik­keet ja lyhyt ratik­ka­mat­ka ydin­kes­kus­taan) asui­na­luei­ta, jot­ka hou­kut­te­li­si­vat myös kau­pun­gin virik­keel­li­sen kult­tuu­riym­pä­ris­tön leviä­mään muka­naan (no, Hel­sin­gis­sä kult­tuu­riym­pä­ris­tön kehi­tys on kan­sain­vä­li­ses­ti ver­ra­ten aika nupul­laan vie­lä, mut­ta havait­ta­vis­sa sentään).

    Off topic: Tosin jul­ki­si­vu­lau­ta­kun­ta pitäi­si lisäk­si vaih­taa — se kun kuu­lem­ma toi­mii täl­lä het­kel­lä kult­tuu­riym­pä­ris­töm­me myön­tei­sen kehit­ty­mi­sen suu­rim­pa­na yksit­täi­se­nä estee­nä. Mm. erään myy­mä­län jul­ki­si­vua noin mil­joo­na ker­taa paran­ta­vien suun­ni­tel­mien esit­tä­jäl­le oli siel­tä sanot­tu: “Tämä ei ole mikään met­ro­po­li!” ja: “Kyl­lä myy­mä­län jul­ki­si­vu saa olla ruma, kun­han se on samal­la taval­la ruma kuin muut­kin myy­mä­lät”. Minun on erit­täin vai­kea suh­tau­tua raken­ta­vas­ti sii­hen, että joku saa tuol­la taval­la estää aktii­vi­sia hel­sin­ki­läis­yrit­tä­jiä paran­ta­mas­ta kau­pun­ki­ku­vaa (kysees­sä oli ammat­ti­lai­sel­la tee­tet­ty suun­ni­tel­ma, joka oli­si osal­taan vie­nyt Hel­sin­kiä edes pie­nen pii­run ver­ran lähem­mäk­si kan­sain­vä­lis­tä, laa­tu­tu­ris­mia hou­kut­te­le­vaa, moder­nia ja kult­tuu­rio­rien­toi­tu­nut­ta kaupunkia).

    Pahoit­te­lut rön­syi­lys­tä; sapettaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Kari Kos­ki­nen, tarkennus:

    En siis toki ole eri miel­tä esit­tä­mäs­tä­si Leppävaara/Meilahti ‑ana­lyy­sis­ta, vaan sii­tä että Lep­pä­vaa­ras­sa voi­tai­siin pääs­tä riit­tä­väs­sä mää­rin Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin tasol­le. Nyt en ole­kaan enää var­ma, yri­tit­kö edes väit­tää noin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Kan­ta­kau­pun­ki­mai­seen asu­mi­seen kuu­luu oleel­li­ses­ti se, että kaik­ki on käve­ly­mat­kan pääs­sä. Parin kort­te­lin etäi­syy­del­tä löy­ty­vät kaik­ki kau­pat ja suu­rin osa muis­ta pal­ve­luis­ta, joi­ta ihmi­nen vii­koit­tain tarvitsee.

    Kun tätä ajat­te­lee, niin Hel­sin­gin suun­nit­te­li­jat eivät ole kiin­nos­tu­nei­ta edes kan­ta­kau­pun­ki­mai­sen asu­mi­sen säi­lyt­tä­mi­ses­tä, saa­ti sit­ten lisäämisestä.

    Lähel­lä ole­vat pal­ve­lut muo­dos­tu­vat kivi­jal­ka­kau­pois­ta. Hel­sin­ki kui­ten­kin kaa­voit­taa kes­kus­taan (rau­ta­tie­a­se­ma-bus­si­ter­mi­naa­li-akse­lil­le) yhä uusia kaup­pa­kes­kus­ne­liöi­tä sil­lä seu­rauk­sel­la, että Fre­dan pik­ku­liik­keet ovat vai­keuk­sis­sa. Kau­pan kes­kus­liik­keet halua­vat yhä suu­rem­pia yksi­köi­tä. Ne ovat nii­den kan­nal­ta edul­li­sim­pia. Mut­ta onko se kau­pun­gin kehi­tyk­sen kan­nal­ta edul­li­sin­ta, onkin jo toi­nen juttu.

    Kun kivi­jal­ka­kau­pat kuo­le­vat, niin kan­ta­kau­pun­gis­ta tulee nuk­ku­ma­lä­hiö. Rau­hal­li­nen sel­lai­nen, mut­ta pal­ve­lut eivät enää ole käve­ly­mat­kan pääs­sä. Pie­ta­rin­ka­dul­ta Kamp­piin on lii­an pit­kä mat­ka. Osto­voi­ma ei ole juu­ri­kaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la lisään­ty­nyt, joten kau­pan uus­ra­ken­ta­mi­nen on osa nol­la­sum­ma­pe­liä. Aina kun raken­ne­taan uusi ja isom­pi kau­pan kes­kit­ty­mä, kuo­lee vas­taa­va mää­rä pie­niä pois. Ja ne pie­net ovat juu­ri nii­tä kan­ta­kau­pun­gin teke­viä kivijalkakauppoja.

    Kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta raken­ta­mis­ta on Hel­sin­gis­sä myö­hem­min yri­tet­ty useam­paan­kin ottee­seen. Län­si-Pasi­la oli ensim­mäi­siä kokei­lu­ja. Suh­teel­li­sen tii­vis­tä ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mis­ta kivi­jal­ka­kaup­po­ja myöten.
    Kun tänä päi­vä­nä käys­ken­te­lee Län­si-Pasi­las­sa, niin siel­lä on katu­ta­son lii­ke­huo­neis­tois­sa pank­ki ja pari ruo­ka­kaup­paa ja pos­ti. Lii­ke­ti­lois­sa on kyl­lä työ­paik­ko­ja (suun­nit­te­lu­toi­mis­to­ja ym.), mutt­ta ei var­si­nai­sia pal­ve­lu­ja asuk­kail­le. Asu­kas­mää­rä ei rii­tä yllä­pi­tä­mään suur­ta osta­ria ja toi­saal­ta kes­kus­liik­keet eivät ole kiin­nos­tu­nei­ta pie­nis­tä yksiköistä. 

    Suu­rin este kan­ta­kau­pun­ki­mai­sen kau­pun­gin syn­nyl­le on mie­les­tä­ni kau­pan kes­kit­ty­mi­nen. Suu­ret eivät ole kiin­nos­tu­nei­ta pie­nis­tä. Omis­ta­ja­ve­toi­set kau­pat on kil­pail­tu pois, joten enää on jäl­jel­lä vali­tet­ta­vas­ti ainoas­taan näi­tä suuria.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Jos ker­ran se kan­ta­kau­pun­ki on niin hou­kut­te­le­va, mik­si suu­ri osa varak­kaim­mas­ta väes­tä halu­aa asua pien­ta­los­sa meren­ran­nal­la Espoos­sa tai Itä-Hel­sin­gin slum­meis­sa (Kulos­aa­ri, Tam­mi­sa­lo, Jol­las, Mar­ja­nie­mi, Tah­von­lah­ti, Kar­husaa­ri). Tai­ta­vat kaik­ki kuu­lua Hel­sin­gin Top10 vau­raim­piin aluei­siin. Alue­sar­jois­ta (www.aluesarjat.fi) saa tar­kis­taa. Neliö­hin­nat eivät ker­ro kaik­kea. Täl­lä poru­kal­la on varaa valita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Hyvä Osmo, että tuot jul­ki­suu­teen las­ken­na­li­suu­den tär­keyt­tä mitä tulee esim. asun­to­jen tuo­tan­toon siel­lä Helsingissä.

    Mut­ta kun vie­lä saa­tai­siin kaik­kien pai­kal­lis­ten polii­tik­ko­jen kal­loi­hin se, että kun­nal­li­sil­la las­ken­noil­la voi­daan joh­taa har­haan ihan ketä vaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Jos ker­ran se kan­ta­kau­pun­ki on niin hou­kut­te­le­va, mik­si suu­ri osa varak­kaim­mas­ta väes­tä halu­aa asua pien­ta­los­sa meren­ran­nal­la Espoos­sa tai Itä-Hel­sin­gin slum­meis­sa (Kulos­aa­ri, Tam­mi­sa­lo, Jol­las, Mar­ja­nie­mi, Tah­von­lah­ti, Kar­husaa­ri). Tai­ta­vat kaik­ki kuu­lua Hel­sin­gin Top10 vau­raim­piin aluei­siin.

    Kes­ki­tu­lot ovat noil­la alueil­la kor­keat, kos­ka siel­lä ei ole pie­niä asun­to­ja. jos ver­taat vaik­ka tam­mi­sa­lon >200 neliön asun­nois­sa asu­vien tulo­ta­soa Kru­ni­kan, Skat­tan tai Kam­pin >200 neliön asun­nois­sa suviin, veik­kaan että jäl­kim­mäi­set voit­ta­vat. Saat­ta­vat hyvin voit­taa Westendinkin.

    Mut­ta kos­ka Skat­tal­la, Kru­ni­kas­sa ja Kam­pis­sa on myös pie­niä asun­to­ja, kes­ki­tu­lot jää­vät mata­lam­mik­si. Ymmär­ret­tä­väs­ti ihmi­siä, joil­la on varaa isoon oma­ko­ti­ta­loon ran­nal­la, ei kiin­nos­ta 60 neliön kak­sio toi­ses­sa ker­rok­ses­sa Fre­dal­la, vaan kan­ta­kau­pun­gis­ta pitäi­si saa­da se koko talon ylim­män ker­rok­sen kokoi­nen lukaa­li. Ja sii­hen taas eivät varat rii­tä, joten ote­taan ennem­min sit­ten se omakotitalo. 

    (niin ja en siis nyt yri­tä väit­tää, ettei­vät­kö monet var­mas­ti ota mie­lum­min­kin sitä oma­ko­ti­ta­loa, kun­han kor­ja­sin vir­heel­li­sen tilastoluennan)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Saa­ra:

    Minua kieh­too aja­tus sii­tä, että talo­yh­tiön osak­kaat toi­mi­vat oman talon­sa raken­nut­ta­ji­na. Oli­ko­han täl­le ole­mas­sa jokin vakiin­tu­nut termikin?

    Tämä oli­si uskoak­se­ni hyvin teho­kas tapa suit­sia raken­nus­vir­hei­tä. Raken­nus­fir­mat kat­so­vat mie­lel­lään vir­hei­tä läpi sor­mien (tai, kuten aina­kin eräs tut­tu rak­sa­mies väit­tää, suo­ras­taan edel­lyt­tä­vät nii­den teke­mis­tä), kos­ka raken­nus­tar­kas­ta­jan lah­jo­mi­nen tulee nyky­sys­tee­mis­sä kun­nol­la raken­ta­mis­ta halvemmaksi. 

    Jaa että ama­töö­rit ker­ros­ta­lo­pro­jek­tin raken­nut­ta­ja­na suit­si­si rakennusvirheitä!!!

    Heit­to­si raken­nus­tar­kas­ta­jan lah­jo­mi­ses­ta on myös aika hur­ja. Jos sel­lais­ta esiin­tyi­si, mik­si moi­sia epäi­ly­jä ei ole ker­rot­tu polii­sil­le? Ja mik­si ihmees­sä raken­nus­lii­ke kat­soi­si sor­mien läpi raken­nus­vir­hei­tä? Olet­ko kos­kaan kuul­lut, että raken­nus­liik­keil­lä on aina vähin­tään 10 vuo­den vas­tuu raken­nus­vir­hei­den kor­jaa­mi­ses­ta omal­la kustannuksellaan.

    Väit­teet raken­ta­mi­sen laa­dun huo­no­ne­mi­ses­ta ovat mie­les­tä­ni suu­rel­ta osin vah­vas­ti lii­oi­tel­tu­ja. Väi­tän, että raken­ta­mi­sen laa­tu on nyt sel­keäs­ti parem­pi kuin vaik­ka­pa 1970- ja 1980-luvuilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Hel­sin­gin kal­leim­mat asun­not ovat Kas­ki­saa­res­sa ja Kuusi­saa­res­sa. Espoon ran­noil­la mm. Wes­ten­dis­sä ja Suvi­saa­ris­tos­sa on myy­ty usean mil­joo­nan arvoi­sia kiin­teis­tö­jä, Lau­rin­lah­des­sa jopa 10 mil­joo­nan talo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Monet kan­ta­kau­pun­gin asun­not ovat vähem­män viih­tyi­siä, epä­käy­tän­nöl­li­siä ja huo­no­kun­toi­sia. Osin sama kos­kee koko­nai­sia taloja.
    Toki ensi­luok­kai­sia, remon­toi­tu­ja asun­to­ja­kin on, mut­ta ei kui­ten­kaan enem­mis­tö­nä. Kes­ki­mää­rin kan­ta­kau­pun­gin asun­not ovat tasol­taan sel­lai­sia, että jos ne oli­si­vat mis­sä tahan­sa muu­al­la, nii­tä oli­si vai­kea saa­da kau­pak­si. Tär­kein­tä onkin sijain­ti, sijain­ti ja sijain­ti (sitee­ra­ten kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jien näke­mys­tä asun­non hin­taan vai­kut­ta­vis­ta asioista).
    Tus­kin aut­taa kovin pal­jon, jos perin­tei­sen näköis­tä umpi­kort­te­lia raken­ne­taan kau­as kes­kus­tas­ta. Sijain­ti on se, joka rat­kai­see. Ongel­ma­na onkin, että kan­ta­kau­pun­ki on ympä­röi­ty esi­kau­pun­ki- ja lähiö­ra­ken­ta­mi­sel­la, jon­ka uudis­ta­mi­nen lie­nee lähes mah­do­ton­ta. Ei siis ole tilaa laa­jen­taa kan­ta­kau­pun­kia, ellei Hauss­ma­nin hen­kis­tä peril­lis­tä löy­dy joh­ta­maan työ­tä (voi tar­koit­taa joko Parii­sin bule­var­dien teki­jää tai ison osan Töö­lös­tä rakentajaa)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. tpyy­luo­ma:

    Ongel­ma on kai se että tuol­lai­sen uuden kau­pun­gin­osan pitäi­si olla väes­tö­mää­räl­tään hyvin iso jot­ta se ei oli­si pelk­kä lähiö, mie­lel­lään jotain 50 000 asu­kas­ta, ja tuol­lai­sen raken­ta­mi­nen ker­ral­la on vaikeaa.

    no miks ihmees­sä se pitäs raken­taa kerralla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. pek­ka:

    Jaa että ama­töö­rit ker­ros­ta­lo­pro­jek­tin raken­nut­ta­ja­na suit­si­si rakennusvirheitä!!!

    Raken­nut­ta­ja­na, ei raken­nus­tar­kas­ta­ja­na. Jos tämä yleis­tyi­si (yksi han­ke­han tai­taa olla nyt­kin käyn­nis­sä), väli­por­taa­seen var­maan muo­dos­tui­si pro­jek­tin­hal­lin­taa hel­pot­ta­via palveluja.

    Heit­to­si raken­nus­tar­kas­ta­jan lah­jo­mi­ses­ta on myös aika hur­ja. Jos sel­lais­ta esiin­tyi­si, mik­si moi­sia epäi­ly­jä ei ole ker­rot­tu polii­sil­le? Ja mik­si ihmees­sä raken­nus­lii­ke kat­soi­si sor­mien läpi raken­nus­vir­hei­tä? Olet­ko kos­kaan kuul­lut, että raken­nus­liik­keil­lä on aina vähin­tään 10 vuo­den vas­tuu raken­nus­vir­hei­den kor­jaa­mi­ses­ta omal­la kustannuksellaan.

    Mie­tin­kin, pitäi­si­kö tuo jät­tää sano­mat­ta, kun se kui­ten­kin oli vain kuu­lo­pu­het­ta (työ­maal­la esi­mie­he­nä toi­mi­val­ta hen­ki­löl­tä, mut­ta sil­ti), ja kun en voi olla aivan var­ma muis­tan­ko tuon jutun oikein. Joka tapauk­ses­sa sel­väl­tä vai­kut­taa, että suu­ris­sa pro­jek­teis­sa käy­te­tyt tar­kas­ta­jat ovat taval­la tai toi­sel­la raken­nus­liik­kei­den talu­tus­nuo­ras­sa. Ehkei sii­hen tar­vi­ta lah­jon­taa, vaan lupaus saman tar­kas­ta­jan käyt­tä­mi­ses­tä uudel­leen (tjsp) riittää.

    Vir­heet puo­les­taan eivät usein tule ilmi kor­jaus­vel­vol­li­suut­ta edel­lyt­tä­vän ajan sisäl­lä. Tie­dän lähi­pii­ris­tä­ni­kin usei­ta esi­merk­ki­ta­pauk­sia, jois­sa mm. läm­pö­eris­teet tai vesie­ris­tys on jätet­ty koko­naan pois, mut­ta asi­aa on ryh­dyt­ty kun­nol­la sel­vit­tä­mään vas­ta kun on jo myö­häis­tä, jol­loin kor­jauk­set mak­saa talo­yh­tiö (kuka­pa nyt kylp­pä­ris­tään laat­to­ja repii auki ennen kuin tulee näky­vä ongel­ma tai remont­ti­kuu­me). Kysei­set talot on teh­ty 1960-luvul­la tai sen jäl­keen. Osa tapauk­sis­ta on tämän vuo­si­tu­han­nen puo­lel­la raken­net­tua tava­raa, jos­sa mega­lo­maa­ni­set raken­nus­vir­heet ovat estä­neet muut­ta­mi­sen aivan uuteen asun­toon — tai sit­ten nii­den vuok­si on pitä­nyt parin kuu­kau­den asu­mi­sen jäl­keen muut­taa muu­al­le. En minä­kään ymmär­rä, miten raken­nus­fir­mat voi­vat toi­mia noin. Oli­si­ko siel­lä las­ket­tu että vaik­ka jos­sa­kin jou­dut­tai­siin nopeas­ti ilme­ne­viä vir­hei­tä kor­jai­le­maan (kor­jauk­sia­kaan ei muu­ten tar­vit­se teh­dä niin hyvin kuin peri­aat­tees­sa tar­vit­si­si), koko­nai­suu­te­na tämä tapa tulee heil­le kannattavammaksi?

    Ajan myö­tä nämä vir­heet tosi­aan ovat kuu­lem­ma vain yleis­ty­neet ja pahen­tu­neet. Kuvaa­vaa on, kun se rak­sa­tut­tu­ni puhuu avoi­mes­ti ettei mis­sään tapauk­ses­sa suos­tui­si asu­maan itse raken­ta­mas­saan talos­sa (siis töis­sä raken­ne­tus­sa, vapaa-ajal­la raken­net­tu on eri asia ja sel­lai­ses­sa hän asuu­kin). Toi­nen sai läh­teä isos­ta fir­mas­ta, kos­ka ammat­tiyl­peä­nä teki­jä­nä ei suos­tu­nut teke­mään töi­tään riit­tä­vän huo­nos­ti. Minul­le on muo­dos­tu­nut käsi­tys, toki edel­leen vain kuu­lo­pu­hei­den perus­teel­la, että sii­nä mis­sä 60-luvul­la rak­sa­äi­jät teki­vät näi­tä vir­hei­tä por­va­ris­ton taloi­hin vähän niin kuin kiusak­si (täs­tä on jopa kir­jal­lis­ta todis­tusai­neis­toa, jota on toi­si­naan ollut jätet­ty­nä esim. puut­tu­vil­le läm­pö­eris­teil­le tar­koi­tet­tuun tyh­jään tilaan), niin nykyi­sin toi­min­ta on jär­jes­tel­mäl­lis­tä ja täh­tää yhtiön voit­to­jen kasvattamiseen.

    Väit­teet raken­ta­mi­sen laa­dun huo­no­ne­mi­ses­ta ovat mie­les­tä­ni suu­rel­ta osin vah­vas­ti lii­oi­tel­tu­ja. Väi­tän, että raken­ta­mi­sen laa­tu on nyt sel­keäs­ti parem­pi kuin vaik­ka­pa 1970- ja 1980-luvuilla.

    Mjoo, no enpä minä­kään 70-luvun taloon, tai uudem­paan, muut­tai­si. Olen pitäy­ty­nyt 20-luku­lai­sis­sa ja sitä vanhemmissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Huo­nos­ti pal­ve­le­va ja epä­viih­tyi­sä jouk­ko­lii­ken­ne, abso­luut­ti­ses­ti mel­kein tyh­jä mut­ta sil­ti ruuh­kai­nen kes­kus­ta, saat­taa olla yksi kes­kei­nen syy mak­saa tun­tu­vas­ti sii­tä, ettei tar­vit­si­si lähiöis­tä kulkea. 

    Pyr­ki­myk­set hai­ta­ta kes­kus­taan suun­tau­tu­vaa ja siel­lä tapah­tu­vaa hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä joh­taa juu­ri Osmon kuvai­le­maan tilan­tee­seen — ehkä hie­man yllät­täen ja juu­ri päin vas­toin kuin aja­tel­tu, mut­ta joh­taa kuitenkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Saa­ra,

    Äläs nyt viitsi!

    Hel­sin­ki on maa­il­man kau­nein kaupunki. 

    Usein olen läh­te­nyt pois, ja yhtä usein olen palannut.

    Voi olla, että tuo on nii­tä syi­tä, mik­si minä usein läh­tö­koh­tai­ses­ti vas­tus­tan met­ron kal­tai­sia hank­kei­ta (ei tän­ne mitään Tuk­hol­ma II:tä tar­vi­ta), enkä suh­tau­du läh­tö­koh­tai­ses­ti suo­peas­ti “kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mi­seen” tai sii­hen väit­tee­seen, että “Hel­sin­gis­sä kult­tuu­riym­pä­ris­tön kehi­tys on kan­sain­vä­li­ses­ti ver­ra­ten aika nupul­laan vielä”.

    Vie­lä suu­rem­pi kirous on kor­vis­sa­ni joku “ker­ros­kor­keut­ta pitäi­si nos­taa”. Tämä nyt kui­ten­kin on minun koti­ni kai­kis­ta maa­il­man pai­kois­ta, älkää nyt sitä sotkeko!

    Tämän vuok­si pidän enem­män aja­tuk­ses­ta, että Hel­sin­ki laa­je­ni­si Espoon ja Van­taan lähiöi­hin, jois­ta teh­dään sit­ten tar­vit­ta­vat yhtey­det kes­ke­nään ja kau­pun­kiin (Joke­ri, junat, autot…)

    Ja kui­ten­kin, ja ehkä sen vuok­si, haluan puut­tua tähän:

    Pyr­ki­myk­set hai­ta­ta kes­kus­taan suun­tau­tu­vaa ja siel­lä tapah­tu­vaa hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä joh­taa juu­ri Osmon kuvai­le­maan tilan­tee­seen – ehkä hie­man yllät­täen ja juu­ri päin vas­toin kuin aja­tel­tu, mut­ta joh­taa kuitenkin. 

    Etkö sinä ymmär­rä, että nime­no­maan kes­kus­taan suun­tau­tu­van auto­lii­ken­teen “hait­taa­mi­nen” on edel­ly­tys sil­le, että meil­lä yli­pää­tään on “kes­kus­ta”?

    Ehdo­tan, että menem­me johon­kin kah­vi­le ja kat­som­me liik­ku­mis­tar­peen kes­kus­taan. Sit­ten voim­me teh­dä kar­kean arvion sii­tä, pal­jon­ko tei­tä tar­vit­tai­siin nii­den ihmis­ten lii­kut­ta­mi­seen (läh­tee­nä vaik­ka­pa raa­mat­tu Highway Capaci­ty Manual) ja kat­som­me kar­tal­ta, pal­jon­ko sii­hen tar­vit­tai­siin. Voin luva­ta, että nel­jä kais­taa — suun­taan­sa — kes­kus­ta­tun­ne­lia ei tule riittämään.

    Minä voin sen las­kel­min, kuvin ja päät­te­lyin kyl­lä näyt­tää, että Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa on _pakko_ “hai­ta­ta” auto­lii­ken­net­tä, jot­ta se kau­pun­ki yli­pää­tään pys­tyy toi­mi­maan. Ja täs­sä ei ole kysy­mys mis­tään “auto­saa­ta­nan” vas­tus­ta­mi­ses­ta, vaan fysii­kan laeis­ta ja tek­nis-talou­del­li­ses­ta todellisuudesta.

    Minua suo­raan sanoen pän­nii se, että jos sanon tosi­asioi­ta autoi­lun rea­lis­mis­ta, asia tul­ki­taan jonain ylei­se­nä “autoi­lun vas­tus­ta­mi­se­na”. Sitä minus­ta kyl­lä ei löy­dy, minä vain satun tie­tä­mään, miten tämä autois­tu­mi­nen toi­mii, ja ei toi­mi, kau­pun­geis­sa. Ei tosi­asioi­den totea­mi­nen ole mitään “vas­tus­ta­mis­ta”.

    Voin tar­jo­ta kah­vit, tämä ehdo­tus on vilpitön.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Siis tar­vi­taan:
    — Kan­ta­kau­pun­kia lisää (jot­kut mak­sa­vat näis­tä pal­jon enem­män): kor­keam­mak­si ja eten­kin laajemmalle,
    — Lep­pä­vaa­rat isom­mik­si (jot­kut mak­sa­vat isois­ta lep­pä­vaa­rois­ta­kin pal­jon ja nyky­asuk­kaat halua­vat lisäneliöitä)
    — luul­lak­se­ni myös tii­viit met­roa­se­ma­nym­pä­ris­töt, vaik­ka lef­fa­tyyp­pi­siä har­vi­nai­sia pal­ve­lu­ja ei nii­hin yhtä pal­jon saakaan

    Jos nyt pk-seu­dun asun­to­kan­ta on 25 Mm² ja se raken­ne­taan kokoon 50 Mm² (luvut hihas­ta, kel­lään parem­pia?), ihmi­set (nykyi­set ja tule­vat omis­ta­jat ja asuk­kaat) kes­ki­mää­rin voit­ta­vat, yhteen­sä kym­me­niä mil­jar­de­ja. Saam­me asua leveäm­min ja hal­vem­mal­la, työ­tah­tia­kin voi keventää.

    Tämän yhteis­kun­nal­li­sen hyö­dyn mää­rä = osta­jan + ton­tin­myy­jän + raken­nut­ta­jan + raken­ta­jien + mui­den yli­jää­mä (“kulut­ta­jan yli­jää­mä yms.”) nois­ta uusis­ta 25 Mm², mikä saat­tai­si olla 20 — 100 mil­jar­dia euroa (alus­sa 4000 — 8000 euroa/m2, lopus­sa pal­jon vähem­pi). Van­hois­sa asun­nois­sa seu­raa­vat ostajat/vuokraajat voit­tai­si­vat sen, min­kä nyky­omis­ta­jat menettäisivät. 

    Häviä­jiä oli­si­vat vain ne, jot­ka haluai­si­vat muut­taa pienempään/pois (vaik­ka asu­mi­nen hal­pe­ni­si pal­jon ja pal­ve­lut para­ni­si­vat) ja joi­den lap­sil­la­kaan ei oli­si asun­to­tar­pei­ta, kovin pie­ni osa väes­tös­tä, ja muut voit­tai­si­vat sitä­kin enemmän.

    Moni nois­ta mil­jar­deis­ta eurois­ta tuli­si kau­pun­geil­le, joten kun­nal­lis­ve­rot voi­si lak­kaut­taa? Ehkei sen­tään, vaik­ka vie­ras­työ­voi­maa käy­tet­täi­siin­kin, ja puhun vain pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta, mut­ta eräis­sä muis­sa­kin pai­kois­sa pie­nem­pi ver­sio oli­si mahdollinen.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun asu­kas­ti­heys on 2 % Parii­sin tihey­des­tä, joten lisä­kaa­voit­ta­mi­sen varaa on. NIM­BY-lob­by­jä ei pidä totella.

    Tot­ta kai lisä­ra­ken­ta­mi­ses­ta oli­si har­mia­kin, mut­ta olet­te­ko oikeas­ti val­miit mak­sa­maan 5–6‑numeroisen sum­man pal­kan­saa­jaa koh­den nyky­ta­soi­sis­ta rajoi­tuk­sis­ta? Kau­pan pääl­le hait­taat­te pal­ve­lui­den ja ihmis­ten ja tapah­tu­mien tihey­den ja moni­nai­suu­den kasvua.

    Viral­li­ses­ti raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat luok­kaa 1500 euroa/m2, mut­ta puut­tuu­ko luvus­ta jotain olen­nais­ta (pom­mi­suo­jat, esteet­tö­myy­det jne.)?

    Tii­vis raken­ta­mi­nen joh­tai­si sii­hen, että kävel­len tai jopa his­sil­lä pää­si­si kaup­paan, tar­haan, urhei­le­maan, baa­riin, kave­reil­le, suku­lai­sil­le, ehkä töi­hin ja tapah­tu­miin. Help­poa, hou­kut­te­le­vaa ja ekologista.

    Mitä halu­taan lähel­le? Arvai­len, en tiedä.
    — pal­jon ihmi­siä: kave­rei­ta, suku­lai­sia, poten­ti­aa­li­sia uusia tuttavia
    — päi­vit­täi­siä pal­ve­lui­ta: tar­ha, kou­lu, kaup­pa, mie­lel­lään työ­paik­ka ja harrastuksiakin
    — muu­ta: ravin­to­loi­ta, baa­re­ja, kah­vi­loi­ta, lef­fa­teat­te­rei­ta, tapah­tu­mia, yhdis­tys­ten tapaa­mi­sia — osaa näis­tä suh­teel­li­sen har­va käyt­tää useam­man ker­ran vii­kos­sa, jos­kin sink­ku­jen mää­rä on kas­vus­sa. Ehkä jos­tain tar­peek­si tii­viis­tä Lep­pä­vaa­ra-tyyp­pi­ses­tä alu­ees­ta (suur-Ota­nie­mi? lii­an lähel­lä kes­kus­taa?) voi­si uusi sink­ku­val­tai­nen pal­ve­lua­lue syn­tyä­kin, mut­ta useim­mil­le muu­kin riit­tä­nee, jos koh­tuu­yh­tey­det tuollaisiin.
    — help­po pää­sy paik­koi­hin, jois­sa on luon­te­vaa jär­jes­tää jotain “poru­kal­la” (“baa­ri-ilta kes­kus­tas­sa”). Mikä on “poruk­ka”? Vali­koi­dut tyy­pit tie­tyn­ko­koi­sel­ta asu­kas­ti­heäl­tä alu­eel­ta. Kan­ta­kau­pun­gin lisää­mi­nen tuot­ta­nee uusia poruk­ka-aluei­ta sil­tä osin kuin kyse on tiheäs­ti asu­tus­ta alu­ees­ta eikä ainoas­taan ihmis­ten asu­mi­sa­lan laa­jen­ta­mi­ses­ta. Kovin har­voin nyt­kään tapai­len Hel­sin­gis­sä muun Suo­men kavereitani.

    LRa, talo­hin­to­ja ei pidä kat­soa vaan neliö­hin­to­ja tai mie­lui­ten tont­ti­ne­liö­hin­to­ja taloi­neen. Kan­ta­kau­pun­gis­sa ne jyl­lää­vät, joten anta­mal­la omis­ta­jien raken­nut­taa ton­teil­leen kan­ta­kau­pun­ki­mai­sen pal­jon saa­daan eni­ten arvoa irti ton­teis­ta. Onko nyky­ti­lan­ne pahem­pi kuin vapaa raken­ta­mi­nen? Opti­mi on jos­sain sil­tä väliltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Kari,

    Olet nyt tar­joa­mas­sa päi­vä­kah­ve­ja Sta­di Liik­kuul­le etkä Saa­ral­le, min­kä olet­tai­sin olleen alku­pe­räi­nen tarkoitus. 

    Kor­jaa tilan­ne pikim­mi­ten, ennen kuin jou­dut jon­kun jät­kän kans­sa ryys­tä­mään sump­pi­si Tebarilla..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Yleis­kaa­vas­sa on tut­kit­tu ja rajat­tu tii­viin kan­ta­kau­pun­ki­mai­sen kort­te­li­ra­ken­teen laa­juut­ta var­sin perus­teel­li­ses­ti. Roh­keas­ti pää­dyt­tiin esit­tä­mään Jät­kä­saa­ren, Kala­sa­ta­man, Her­ne­saa­ren ja Kes­ki-Pasi­lan lisäk­si Kruu­nu­vuo­ren­ran­taa, Laa­ja­sa­loa ja San­ta­ha­mi­naa sekä Koi­vusaar­ta täl­lai­sik­si alueiksi.

    Aja­tus oli tar­jo­ta meren­ran­nan lähei­syyt­tä asu­mi­sel­le entis­tä parem­min. Sit­ten asia vesit­tyi. San­ta­ha­mi­nas­ta on luo­vut­tu, jol­loin koko kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­nus kes­kus­tas­ta itään kui­vui lii­an pie­ni­muo­toi­sek­si lähiö­mäi­sek­si räpel­lyk­sek­si. Koi­vusaa­ri tai­taa syn­tyä met­ron voi­min, mut­ta suh­tau­tu­mi­nen iki­van­haan kau­pun­gis­ta­mis­tek­niik­kaan — ran­ta­vii­van siir­tä­mi­seen — on koh­dan­nut voi­ma­kas­ta vas­ta­rin­taa. Jät­kä­saa­res­sa siir­toa kyl­lä par­hail­laan toteutetaan. 

    Vyö­hy­ke kivi­kau­pun­gis­ta Kehä ykkö­sel­le poh­joi­seen on raken­tel­taan löy­sä ja pie­nint­res­sien pilk­ko­ma. Sen tii­vis­tä­mi­sel­le on hyvät mah­dol­li­suu­det, var­sin­kin jos tun­ne­loi­daan nopeus­ra­joi­tuk­seen 60 km/h kesy­te­tyt sisään­tu­lo­väy­lät tar­vit­ta­vil­ta osin.

    Suu­ret viher­käy­tä­vät ja kau­pun­gin­os­a­puis­tot voi­daan hyvin säi­lyt­tää ja osin laajentaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Esi­mer­kik­si munkkiniemeen?

    Eliel Saa­ri­sel­la­han oli suun­ni­tel­ma, jos­sa kan­ta­kau­pun­ki jat­kui Munk­ki­nie­meen asti yhte­näi­se­nä umpi­kort­te­li­ra­ken­tee­na. Man­ner­hei­min­tien var­res­sa umpi­kort­te­lit lop­pu­vat Töö­lön­tul­lin koh­dal­la. Sii­tä on vie­lä jon­kin ver­ran mat­kaa Munk­ki­nie­meen. Sitä pait­si lii­ken­teel­li­ses­ti Munk­ki­nie­mi on mel­ko kau­ka­na, ajal­li­ses­ti siel­tä käy nopeam­min ostok­sil­la Sel­los­sa kuin Kam­pin keskuksessa.

    Voi­tai­siin ehkä ottaa mal­lia Pie­ta­ris­ta, jos­sa mer­ta on täy­tet­ty useam­pi neliö­ki­lo­met­ri. Täyt­tö­maal­le raken­ta­mi­nen on vai­vat­to­mam­paa kuin uudis­taa asun­to-osa­keyh­tiöi­den omis­ta­mia kiinteistöjä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Van­ho­jen talo­jen ihan­noin­nis­sa on jotain samaa kuin joi­den­kin perus­suo­ma­lais­ten 30-luvun Suo­men idea­lioin­nis­sa, jois­sa vain hevo­nen kor­va­taan far­ma­ri-ope­lil­la: Se ei perus­tu oikeas­taan mihin­kään muu­hun kuin sii­hen, että se nyt vaan sat­tuu ole­maan muotia. 

    70- ja 80-luvuil­la on var­mas­ti raken­net­tu pal­jon huo­noa, mut­ta on raken­net­tu pal­jon myös ihan hyviä ja kel­vol­li­sia asun­to­ja. Minun talo­ni on raken­net­tu 1971, ja väi­tän, että se on parem­min raken­net­tu kuin suu­rin osa näis­tä ihquis­ta 20-luvun taloista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Tie­de­mie­hel­tä vaih­teek­si täy­sin asia­ton kom­ment­ti. Kuin­ka voit ver­ra­ta ihmis­ten esteet­ti­siä miel­ty­myk­siä johon­kin Lapuan liik­keen Suo­meen tai mihin iki­nä viit­taat­kaan. Mitä täl­lä on teke­mis­tä tuol­lais­ten poliit­tis­ten ver­taus­ten kans­sa? Ei mitään.

    Ele­ment­ti­mäi­set laa­tik­ko­ra­ken­nuk­set ovat rumen­ta­neet Hel­sin­kiä. Suo­ma­lais­ten funk­tio­na­lis­tien kuten Alvar Aal­lon myö­tä tämä vai­ku­tus on Hel­sin­gis­sä ollut hyvin vahva.

    Voi ver­ra­ta mm. I.K. Inhan valo­ku­vis­ta koot­tuun teok­seen Hel­sin­ki, valon kau­pun­ki tai Sig­ne Bran­de­rin kuvis­ta koot­tuun kau­pun­gin­museon jul­kai­suun. Orna­men­tit ovat hävin­neet. Käsi­työn jäl­ki on hävin­nyt. Yli­pään­sä funk­tio­na­lis­mi piti kau­neut­ta deka­dent­ti­na. Sen takia talois­ta teh­tiin vain nii­den käyt­tö­tar­koi­tus­ta hei­jas­ta­via. Eli todel­li­suu­des­sa har­mai­ta, ankei­ta. Orna­ment­te­ja jopa hävi­tet­tiin ja rapat­tiin pii­loon täs­sä innos­tuk­ses­sa. Voi­si mel­kein kär­jis­tää, että talois­ta teh­tiin tahal­laan rumia.

    Eri­tyi­sen masen­nus­ta aiheut­ta­va koke­mus oli kir­ja Pure­tut talot, sata tari­naa Hel­sin­gis­tä. Sii­nä voi ver­ra­ta mitä oli ennen, ja mitä raken­net­tiin tilalle.

    Köy­häl­lä Hel­sin­gin kau­pun­gil­la näyt­tää myös olleen enem­män varaa mak­saa vihe­ra­luei­den kun­nos­tuk­ses­ta ja yllä­pi­dos­ta kuin nykyisellä.

    Tie­tys­ti myös sil­loin kun auto­ja oli vähem­män, oli muku­la­ki­vi­siä käve­ly­ka­tu­ja ja muu­ta viih­tyi­sää ja esteettistä.

    Eikä voi jät­tää mai­nit­se­mat­ta kaik­kial­le kau­pun­ki­ku­vaan tun­ke­neen kau­pal­li­suu­den vai­ku­tus­ta. Alus­vaa­te­mai­nok­sia, uusim­pia toi­min­tae­lo­ku­via, McDo­nalds, Hes­bur­ger, Ilmais­ta puhe­ai­kaa, Tilaa nyt, vain xx€/kk. Unoh­ta­mat­ta tei­nien ääliö­mäi­sen rumia graffitituherruksia.

    Sit­ten tie­de­mies sanoo, että “van­han ihan­noi­mi­nen ei perus­tu mihin­kään muu­hun kuin, että se nyt vain sat­tuu ole­maan muotia”.

    Aika pak­su nah­ka on sil­le, että tois­ten vies­tit kos­kaan ärsyt­täi­si­vät, mut­ta tuo jo mel­kein lait­toi vihaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. tie­de­mies: “Minun talo­ni on raken­net­tu 1971, ja väi­tän, että se on parem­min raken­net­tu kuin suu­rin osa näis­tä ihquis­ta 20-luvun taloista.”

    No tot­ta kai on kun juu­ri­kin 1920-luvul­la raken­nus­mark­ki­nat yli­kuu­me­ni­vat ja raken­net­tiin pal­jon suo­ra­nais­ta ros­kaa. 1920-luvun uusklas­sis­mi on kyl­lä esteet­tis­tä, kan­nat­taa käy­dä Tork­ke­lin­mäel­lä kat­sas­ta­mas­sa. Raken­teet tosin ovat aivan kau­he­aa höttöä. 

    Oikea funk­kis on kyl­lä pal­jon mai­net­taan parem­paa, käy­kää­pä kat­so­mas­sa aja­tuk­sel­la vaik­ka Pos­ti­ta­lon sisä­ti­lo­ja. Suo­ras­taan hap­tis­ta arkkitehtuuria.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. az:

    Köy­häl­lä Hel­sin­gin kau­pun­gil­la näyt­tää myös olleen enem­män varaa mak­saa vihe­ra­luei­den kun­nos­tuk­ses­ta ja yllä­pi­dos­ta kuin nykyisellä. 

    No var­mas­ti, kun kaik­ki Sta­din puis­tot oli enen mui­noin her­rain yksi­tyis­puis­to­ja jot­ka oli­vat todel­la­kin yksi­tyi­ses­sä käytössä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. az,

    En minä­kään tuo­ta Tie­de­mie­hen kom­ment­tia oikein ymmärtänyt.

    Mut­ta. En minä funk­kik­sel­le ihan anta­maa­si täys­tyr­mäys­tä teki­si. On meil­lä pal­jon kau­nis­ta­kin funk­kis­ta. Minus­ta aina­kin lasi­pa­lat­sis­sa on tiet­tyä hoh­toa, samoin esim Meilahdessa/Töölössä/Otaniemessä.

    Mut­ta minul­le Hel­sin­gin kau­ne­uus ei ole mis­sään yksit­täi­sis­sä raken­nuk­sis­sa (vaik­ka toki myös niis­sä), vaan enem­män sii­nä koko­nai­suu­des­sa, joka yhdis­tää kodik­kuu­den monu­men­taa­liu­teen ja suur­kau­pun­gin pikkukaupunkiin.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Täs­sä van­ha ja uusi koh­taa­vat (Lönn­ro­tin­ka­tu 31, toi­vot­ta­vas­ti link­ki tulostuu):

    http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=l%C3%B6nnrotinkatu+31+helsinki&sll=60.163747,24.930985&sspn=0.007686,0.01929&ie=UTF8&hq=&hnear=L%C3%B6nnrotinkatu+31,+00180+Helsinki&ll=60.163974,24.927528&spn=0.007644,0.027466&z=16&layer=c&cbll=60.164033,24.931812&panoid=Q9w44CIfRlUU3PTTtWcP7w&cbp=12,0.89„0,-17.5

    Hel­sin­gis­sä ei ilmei­ses­ti ole jul­ki­si­vu­lau­tau­kun­ta ollut hereil­lä kun uude­mal­le raken­nuk­sel­le on raken­nus­lu­pa myönnetty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Kos­ka pyra­mi­dit ovat säi­ly­neet tähän päi­vään saak­ka, 2500 eaa osat­tiin raken­taa parem­min kuin tänäpäivänä.

    Tai voi­han se olla niin­kin, että ainoas­taan par­haim­mat raken­nuk­set ovat säi­ly­neet ja huo­not jyrät­ty maan tasal­le jo ajat sitten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Kari Kos­ki­nen kirjoitti:

    …enkä suh­tau­du läh­tö­koh­tai­ses­ti suo­peas­ti “kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mi­seen” tai sii­hen väit­tee­seen, että “Hel­sin­gis­sä kult­tuu­riym­pä­ris­tön kehi­tys on kan­sain­vä­li­ses­ti ver­ra­ten aika nupul­laan vielä”.

    Vie­lä suu­rem­pi kirous on kor­vis­sa­ni joku “ker­ros­kor­keut­ta pitäi­si nos­taa”. Tämä nyt kui­ten­kin on minun koti­ni kai­kis­ta maa­il­man pai­kois­ta, älkää nyt sitä sotkeko!

    Tämän vuok­si pidän enem­män aja­tuk­ses­ta, että Hel­sin­ki laa­je­ni­si Espoon ja Van­taan lähiöi­hin, jois­ta teh­dään sit­ten tar­vit­ta­vat yhtey­det kes­ke­nään ja kau­pun­kiin (Joke­ri, junat, autot…) 

    Ker­ros­kor­keu­den vas­tus­ta­mi­ses­sa on ihan vin­ha logiik­kan­sa (jos koh­ta sen voi näh­dä nim­byi­ly­nä), kos­ka tot­ta kai se muut­taa sitä kan­ta­kau­pun­kia, jos­ta pidät sel­lai­se­na kuin se nyt on (itse­kin pidän). Ymmär­rän tämän hyvin.

    Mut­ta mik­si ihmees­sä tämä saa sinut pitä­mään parem­pa­na raken­taa lähiö Tam­mis­toon, kuin kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­nus Jät­kä­saa­reen? Kum­ma­sa­kin tapauk­ses­sa kau­pun­kiin muut­ta­vat ihmi­set asu­vat jos­sain muu­al­la kuin sinä, ja poik­kea­vat omal­la asui­na­lu­eel­la­si lähin­nä satun­nai­ses­ti, mis­sä sit­ten tark­kaan ottaen asut­kaan. Kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa heil­le on mah­dol­lis­ta raken­taa toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­nein­fra ja pyö­räi­ly­kin, jos­kin jät­kä­saa­ren tapauk­se­sa tämä on toki hel­pom­paa ja hal­vem­paa per asukas.

    Jos nyt ymmär­sin tosi­aan oikein, että vas­tus­tat uut­ta kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta raken­ta­mis­ta, niin en käsi­tä perus­te­lui­ta. Yllä esit­tä­mä­si ei tun­nu mil­lään tapaa ratio­naa­li­sel­ta seli­tyk­sel­tä tähän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Point­ti kui­ten­kin on, että näyt­täi­si sil­tä, että tii­vis ja mata­la kau­pun­ki­ra­ken­ne vain inver­toi Osmon kam­moa­man “republi­kaa­ni­vyö­hyk­keen”. Tar­koi­tan täl­lä, että rik­kaat klus­te­roi­tu­vat lähem­mäs kes­kus­taa ja köy­hät kauemmas.

    Nyt Tie­de­mies ymmär­tää republi­kaa­ni­vyö­hyk­keen vää­rin. Kyse ei ole vain tulois­ta tai ehkä ei tulois­ta juu­ri lain­kaan. Eiran Meri­ka­dul­la tai Kruu­nun­haas­sa asuu var­mas­ti varak­kaam­pia ihmi­siä kuin Nur­mi­jär­ven savi­pel­loil­la. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­va eliit­ti on aivan eri­lai­nen eliit­ti kuin republi­kaa­ni­vyö­hyk­keen. Eiras­sa ei äänes­tet­täi­si Sarah Pali­nia. Kun tulo­ta­so vakioi­daan ja tar­kas­tel­laan vaik­ka vain kah­ta ylin­tä tulo­de­sii­liä, kan­ta­kau­pun­gin eliit­ti äänes­tää aivan eri taval­la, kat­soo vähem­män kau­nii­ta ja roh­kei­ta, ruo­kai­lee har­vem­min huol­toa­se­man baa­ris­sa, lai­naa vähem­män videoi­ta on useam­min yli­opis­tos­sa kou­lu­tet­tu (tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu ei täs­sä luo­ki­tuk­ses­sa ole yliopisto).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra,

    Se Eiran eliit­ti on sit­ten tie­tys­ti Vih­rei­tä vai mitä? Mitä miel­tä olet­te muu­ten ihmis­ten eriar­vois­ta­mi­ses­ta asuin­pai­kan mukaan noin yleensä?

    Terv. tekn. yo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. On hyvä, että Hel­sin­gin raken­ta­mi­ses­ta käy­dään avoint kan­sa­lais­kes­kus­te­lua. Toi­sin on Turussa.

    Tur­ku paloi lähes maan tasal­le vuonn 1827. 

    1960/70 ‑luvuil­la Osuus­kaup­pa etu­ne­näs­sä, polii­ti­kot ja Puo­li­mat­ka ja muut gryn­de­rit pur­ki­vat arvo­ra­ka­ken­nuk­sia ele­ment­ti­ta­lo­jen tiel­tä. Tur­ku­lai­et nousi­vat bar­ri­ka­deil­le ja tuhoa­mi­nen saa­tiin lop­pu­maan. Ouus­kau­pan teke­mä Ham­bur­ger Bör­sin pur­ka­mi­nen oli liikaa.

    Nyt Tur­kua raken­ne­taan pilal­le. Skans­ka on tuo­nut lähiö­ra­ken­ta­mi­sen ydin­kes­kus­taan, mis­sä rau­ta­tie­a­se­man vie­reen nousee “Uusi-Her­van­ta”.

    Telak­ka­ran­ta Aura­jo­ki-suul­ta on saa­nut raken­nus­lu­van. Sin­ne tulee “pis­te­ta­lo­ja”, joil­la on jo pilat­tu joen lin­nan puo­li­nen ran­ta. Lähiö kes­kel­lä Suo­men Turkua.

    Tämä pilal­le raken­ta­mi­nen on jopa tör­keäm­pää kuin 1960/70 ‑luvun pur­ka­mi­nen. Polii­ti­kot, vir­ka­mie­het ja gryn­de­rit pilaa­vat koko Turun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Kii­tok­set vastauksista.

    Juu sel­vä­hän se, että rahak­kaam­pi väki jos­tain kum­man syys­tä äänes­tä­nee Kokoo­mus­ta tai RKP:tä seu­raa­vis­sa­kin vaa­leis­sa. Peh­meän kokoo­mus­lai­sen ja perus­vih­reän väli­nen ero tus­kin sil­ti on kovin mer­kit­tä­vä. Itse olen pitä­nyt asun­to­mi­nis­te­ri Jan Vapaa­vuo­ren roh­keis­ta esiin­tu­lois­ta medias­sa, vaik­ka se lumen­ti­put­te­lu­ke­ho­tus oli tal­vel­la ehkä hie­man harkitsematon.

    Ihmet­te­len­kin sik­si vih­re­ää kie­rout­ta, kun Kokoo­muk­sel­la pelo­tel­laan eten­kin köy­hää viher­vä­keä saman­ai­kai­ses­ti kun käsit­tääk­se­ni Hel­sin­kin kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa kuten muis­sa­kin kas­vu­kes­kuk­sis­sa teh­dään kovas­ti yhteis­työ­tä juu­ri Kokoo­muk­sen kans­sa. Vai onko poli­tiik­ka vain peliä, jos­sa kau­pa­taan omia ehdo­tuk­sia läpi vaih­to­kau­pal­la ja myön­ny­tyk­sil­lä, kuten Vih­rei­den aiem­pi peri­aa­te­ky­sy­mys eli ydin­voi­ma­kiel­tei­sen kan­nan muu­tos lie­väs­ti myön­tei­sek­si, sikä­li kun Vih­reät jämäh­ti­vät hal­li­tuk­seen. Tsor­pe tämä mel­ko off-topic.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Otso Kive­käs,

    Olet ymmär­tä­nyt minut vää­rin, en minä vas­tus­ta “kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mis­ta”, minä vain en ole yhtä varauk­set­to­man innos­tu­nut aja­tuk­ses­ta kuin jot­kut muut. Tuol­lai­nen kui­ten­kin vai­kut­taa kau­pun­ki­ku­vaan mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin vaik­ka jon­kun Lep­pä­vaa­ran raken­ta­mi­nen — ja kaik­ki muu­tok­set­han vai­kut­ta­vat aluk­si hölmöiltä…

    Mut­ta ei minul­la tuo­hon mitään kovin jyrk­kää kan­taa ole (ker­ros­kor­keu­den nos­ta­mi­seen kes­kus­tas­sa kyl­lä­kin on)

    Enem­män minä kui­ten­kin olen vas­tus­ta­nut nii­tä perus­te­lu­ja, joil­la tuo­ta perus­tel­laan (neliö­hin­nat).

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kari Kos­ki­nen:
      Mik­si vas­tus­tat ker­ros­kor­keu­den nos­ta­mis­ta? Sehän on ollut perin­tei­sis­sä van­hois­sa talois­sa liki nel­jä met­riä, välil­lä las­ket­tiin alle kol­meen met­riin ja on nyt HITAS-sään­nöis­sä taas nous­sut yli kol­men. Siis huo­ne­kor­keu­te­na las­ket­tu­na. Mitä hyvää on mata­lis­sa asunnoissa?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Osmo,
    Kir­joi­tin epä­sel­väs­ti. Tar­koi­tin siis raken­nus­kor­keut­ta, se min­kä kor­kui­sia asun­to­ja nii­den sisäl­lä on, on minus­ta raken­nut­ta­jan ja osta­jan väli­nen asia.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. @Kari Kos­ki­nen

    Etkö sinä ymmär­rä, että nime­no­maan kes­kus­taan suun­tau­tu­van auto­lii­ken­teen “hait­taa­mi­nen” on edel­ly­tys sil­le, että meil­lä yli­pää­tään on “kes­kus­ta”?
    Ehdo­tan, että menem­me johon­kin kah­vi­le ja kat­som­me liik­ku­mis­tar­peen kes­kus­taan. Sit­ten voim­me teh­dä kar­kean arvion sii­tä, pal­jon­ko tei­tä tar­vit­tai­siin nii­den ihmis­ten lii­kut­ta­mi­seen (läh­tee­nä vaik­ka­pa raa­mat­tu Highway Capaci­ty Manual) ja kat­som­me kar­tal­ta, pal­jon­ko sii­hen tar­vit­tai­siin. Voin luva­ta, että nel­jä kais­taa – suun­taan­sa – kes­kus­ta­tun­ne­lia ei tule riittämään.

    Kari olen var­ma, että voit todis­taa olet­ta­man oikeak­si, eli koko pk-seu­dun poi­kit­tais­lii­ken­teen ohjaa­mi­nen yksin kes­kus­taan ja mah­dol­li­seen tun­ne­liin ei ole reaa­li­nen ratkaisu. 

    Kuka sel­lai­ses­ta on puhu­nut? Mit­kä ovat siis nii­den ihmis­ten jouk­ko johon viit­taat? Mik­si kan­ta­kau­pun­gin lii­ken­ne ei ole lisään­ty­nyt yli 25 vuo­teen, mut­ta mat­ka-ajat ovat piden­ty­neet läpi linjan? 

    Suo­mes­sa on edel­leen Euroo­pan 50 maan jou­kos­sa kol­man­nek­si alhai­sin väes­tö­ti­heys, ja puhum­me täs­sä isois­ta ker­ta­luok­kae­rois­ta pää­osaan muis­ta mais­ta. Mis­tä mei­dät pitää pelastaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Osmo:

    Kun tulo­ta­so vakioi­daan ja tar­kas­tel­laan vaik­ka vain kah­ta ylin­tä tulo­de­sii­liä, kan­ta­kau­pun­gin eliit­ti äänes­tää aivan eri taval­la, kat­soo vähem­män kau­nii­ta ja roh­kei­ta, ruo­kai­lee har­vem­min huol­toa­se­man baa­ris­sa, lai­naa vähem­män videoi­ta on useam­min yli­opis­tos­sa kou­lu­tet­tu (tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu ei täs­sä luo­ki­tuk­ses­sa ole yliopisto). 

    Aika mata­la­mie­li­nen heit­to. Yli­opis­tos­sa ope­tet­tu tilas­to­tie­de­kö tekee ihmi­ses­tä sit­ten niin pal­jon sivis­ty­neem­män, kuin TKK:n opetus?
    Veik­kaa­pa muu­ten, että DI-pitoi­suus Eiras­sa on aika pal­jon kor­keam­pi, kuin siel­lä Nurmijärvellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hel­sin­gin tilas­to­kes­kus (tai maan­tie­teen­lai­tos, en muis­ta kum­pi)= on tut­ki­nut eliit­tien sijoit­tu­mis­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja havain­nut, että eli­tis­ti­set kau­pun­gin­osat ovat eli­tis­ti­siä aivan eri taval­la. Diplo­mi-insi­nöö­rie­liit­ti pai­not­tuu Espoo­seen, varak­kaat yrit­tä­jät Van­taal­le ja uima­nis­ti­sia ainei­ta ja muu­ta sel­lais­ta opis­kel­lut Helsinkiin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Osmo
    “Diplo­mi-insi­nöö­rie­liit­ti pai­not­tuu Espoo­seen, varak­kaat yrit­tä­jät Van­taal­le ja uima­nis­ti­sia ainei­ta ja muu­ta sel­lais­ta opis­kel­lut Helsinkiin.”

    Näin ei-pk-seu­tu­lai­se­na vai­kut­tai­si sil­tä, että em. ryh­mät ovat sijoit­tu­neet työ­paik­ko­jen lähei­syy­den ja per­he­koon perusteella…?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Diplo­mi-insi­nöö­rie­liit­ti pai­not­tuu Espoo­seen, varak­kaat yrit­tä­jät Van­taal­le ja uima­nis­ti­sia ainei­ta ja muu­ta sel­lais­ta opis­kel­lut Helsinkiin.

    Mitä täs­tä nyt sit­ten pitää päätellä?

    A: Diplo­mi-insi­nöö­rit ja yrit­tä­jät ovat alem­paa kas­tia, jot­ka eivät ymmär­rä kult­tuu­rie­lä­män ja kes­kus­ta-asu­mi­sen ihanuutta,

    B: Ete­lä-hel­sin­gis­sä asuu vain kul­ta­lusik­ka suus­sa syn­ty­nei­tä ja varal­li­suu­ten­sa peri­nei­tä ihmi­siä, jot­ka halua­vat erot­tau­tua “uudes­ta rahas­ta” “ymmär­tä­mäl­lä” korkeakulttuuria,

    vai C: Ihmi­set halua­vat pysyä fyy­si­ses­ti yllät­tä­vän pie­nis­sä ja tutuis­sa ympä­ris­töis­sä opis­ke­lu­jen jälkeen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Kari Kos­ki­nen,

    hyvä. arve­lin­kin että täs­sä täy­tyi olla jokin vää­ri­nym­mär­rys, kun yleen­sä näke­myk­se­si ovat aina­kin kohe­rent­te­ja ja perus­te­lut liit­ty­vät joten­kin aiheeseen.

    Tuon neliö­hin­nan suh­teen, minul­le ei täy­sin sel­vin­nyt, mik­si halusit ver­tail­la aluei­ta niin, että saa­vu­tet­ta­vuus vakioi­daan pois? Saa­vu­tet­ta­vuut­ta­han ihmi­set juu­ri halua­vat, eli pitäi­si raken­taa mah­dol­li­suuk­sien mukaan saa­vu­tet­ta­vaa kau­pun­kia. Ja se tar­koit­taa juu­ri­kin lisää kan­ta­kau­pun­ki, niin lähel­le kes­kus­taa kuin vain onnistuu. (*)

    Tai siis toi­sel­la taval­la ilmais­tu­na: mik­si hin­tain­for­maa­tio ei täs­sä ker­toi­si ihmis­ten preferensseistä?

    * tie­tys­ti voi aja­tel­la, että raken­ne­taan toi­nen kes­kus­ta vähän sivum­mal­le. Se ei sit­ten vaan ole ihan niin yksin­ker­tai­nen tai pie­ni projekti

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Tämä kes­kus­te­lu voi­si olla hedel­mäl­li­sem­pää, jos oli­si jokin mal­li “Näin minä raken­tai­sin kan­ta­kau­pun­kia” mihin ver­ra­ta. Min­ne raken­net­tai­siin, kuin­ka kor­keik­si uusia raken­nuk­sia raken­net­tai­siin, pel­käs­tään ker­ros­ta­loa­su­tus­ta­ko, mil­lai­sia esteet­ti­siä vaa­tei­ta tuli­si edel­lyt­tää, mil­lai­sia asuk­kai­ta ide­aa­lis­ti halut­tai­siin hou­ku­tel­la (mm. asun­to­koot), säi­ly­tet­täi­siin­kö kaik­ki nykyi­set vihe­ra­lu­eet, entä meren­ran­ta lenk­kei­li­jöi­den vir­kis­tys­käy­tös­sä, miten lisään­ty­nyt lii­ken­ne jär­jes­tet­täi­siin jne.

    Ei mitään kir­jan pituis­ta seli­tys­tä, vaan luu­ran­ko­mai­nen mal­li, jos­ta voi­si hah­mot­taa suu­rem­man koko­nai­suu­den yhdes­sä kar­keas­sa palas­sa. Ehkä sinul­la Osmo on täl­lai­nen mal­li jos­sain, mut­ta nyt kes­kus­te­lu on hie­man tyh­jän pääl­lä. Ei tie­dä mitä pelä­tä tai mihin luot­taa täs­sä kysymyksessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Täs­sä oma luu­ran­ko­mal­li­ni Hel­sin­gin seu­dun parantamiseksi.
    Vaih­toeh­to­ja on toki usei­ta, joten tämä on vain yksi mah­dol­li­nen malli. 

    Hel­sin­gin seu­tua kehi­te­tään “kol­men kes­kus­tan” poh­jal­ta. Ensim­mäi­nen on Hel­sin­gin nykyi­nen kes­kus­ta-alue, joka
    ulot­tuu Munk­ki­nie­mes­tä Pasi­laan, Val­li­laan, Sör­näi­siin, Kala-Sata­maan ja sii­tä ete­lään. Kun län­si­väy­lä Laut­ta­saa­res­sa kate­taan, myös poh­joi­nen Laut­ta­saa­ri voi­daan mah­dol­li­ses­ti lisä­tä osak­si tätä Hel­sin­gin keskustaa. 

    Raken­ta­mi­nen täl­lä alu­eel­la on suh­teel­li­sen vähäis­tä jo kaa­voi­tet­tu­jen aluei­den lisäk­si. Uudet pää­ra­ken­nus­koh­teet ovat siis Her­ne­saa­ri, Jät­kä­saa­ri, Kala­sa­ta­ma, Kes­ki-Pasi­la ja Munk­ki­vuo­ri (Turun väy­län tun­ne­loi­mi­nen Haka­mäen­tiel­le tuo raken­nus­pin­ta-alaa alueelle).

    Idäs­sä Hel­sin­gil­le kehi­te­tään toi­nen kes­kus­ta välil­le Hert­to­nie­mi-Itä­kes­kus. Alu­een kehit­tä­mi­seen käy­te­tään ensi­si­jai­ses­ti kak­si työ­paik­ka/­pin­ta-ala­ti­hey­del­tään har­vas­ti käy­tet­tyä teol­li­suusa­luet­ta (Roi­hu­pel­lon ja Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­eet). Lisäk­si Itä­väy­lä joko muu­te­taan alu­een pää­ka­duk­si tai kai­ve­taan maan alle. Met­ro pis­te­tään tun­ne­liin. Alu­eel­ta vapau­tuu raken­nus­käyt­töön n. 2.5–3 km². Lisäk­si Hert­to­nie­mes­tä Itä­kes­kuk­seen pitää raken­taa ratikka. 

    Tämä alue raken­ne­taan tiheäs­ti, umpi­kort­te­lei­na. Raken­net­ta­val­le alu­eel­le riit­tää muu­ta­ma pie­ni kort­te­li­puis­to (kool­taan ja tyy­lil­tään kuten Kof­fin puis­to), sil­lä suu­rim­mal­ta osin voi­daan tukeu­tua ympä­röi­vän alu­een puis­toa­luei­siin. Raken­nus­te­hok­kuus sai­si olla luok­kaa 1,5–2. Raken­nus­kor­keu­det luul­ta­vim­min oli­si­vat n. 6–10 ker­ros­ta luo­kas­sa, mut­ta en sul­ki­si pil­ven­piir­tä­jä­aluet­ta pois. 

    Täl­lä alu­eel­la voi­si olla hyö­dyl­lis­tä suo­sia sink­kua­sun­to­ja — ts. antaa raken­nus­yh­tiöi­den raken­taa vapaas­ti pie­niä asun­to­ja, aina­kin kes­kus­tan yti­mes­sä. Tämä sik­si, että tut­ki­tus­ti sin­kut käyt­tä­vät eni­ten rahaa pal­ve­lui­hin — lap­si­per­heil­lä ei ole lähes­kään yhtä pal­joa käyt­tö­ra­haa. Sink­ku­kes­kit­ty­mä paran­tai­si alu­een pal­ve­lu­ra­ken­net­ta ja ympä­ril­lä ole­vil­la har­vem­min raken­ne­tuil­la alueil­la on jo nyt koh­tuul­li­sen hyvin asun­to­ja lapsiperheille.

    Kol­man­te­na on Tapio­la-Lep­pä­vaa­ra, jot­ka yhdis­te­tään joke­ri­ra­ti­kal­la. Lep­pä­vaa­ras­sa ole­vil­le van­hoil­le ker­ros­ta­loil­le anne­taan lupa raken­taa lisä­ker­rok­sia. Kilon­pel­to raken­ne­taan tii­viis­ti. Kehä lai­te­taan tun­ne­liin myös Lep­pä­vaa­ran ja Perk­kaan välil­lä ja raken­ne­taan lisää tii­vis­tä Lep­pä­vaa­ra­mais­ta raken­nus­kan­taa. Näis­sä saa rau­has­sa lisä­tä raken­nus­kor­keut­ta run­saas­ti­kin. Laa­ja­lah­den asui­na­lu­eel­la rati­kan var­ren ton­teil­le anne­taan lupa raken­taa kerrostaloja. 

    Kehä I kate­taan myös Tapio­lan ja Ota­nie­men välil­lä (jo suun­ni­tel­mis­sa) ja sen pääl­le ja Kei­la­nie­meen raken­ne­taan tii­vis­tä ja kor­kei­ta toi­mis­to- ja asuinrakennuksia. 

    Tapio­la-Lep­pä­vaa­ra kes­kuk­sen nykyi­nen asu­kas­lu­ku lie­nee jos­sain 100 000 nur­kil­la? Hyvä­nä pyr­ki­myk­se­nä oli­si n. 200 000 asu­kas­ta, jos­ta suu­rin osa suun­tau­tui­si Lep­pä­vaa­raan. Tapio­lan radi­kaa­li lisä­ra­ken­ta­mi­nen ei lie­ne poliit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta — eikä ehkä edes vii­sas­ta, jos alue saa­daan osak­si muu­ten tii­vis­tä kaupunkirakennetta. 

    Mal­li on tosi­aan luu­ran­ko­mai­nen, kri­tiik­ki ja paran­nuseh­do­tuk­set ovat tervetulleita. 

    ps. toi­nen vaih­toeh­to oli­si laa­jen­taa Hel­sin­gin kes­kus­taa poh­joi­seen, eli Munk­ki­vuo­reen, Haa­gaan, Mau­nu­laan, Pato­laan, Oulun­ky­lään, Kos­ke­laan ja Pih­la­jis­toon. Kuvit­te­len, että tämä vaih­toeh­to on poliit­ti­ses­ti pal­jon vai­keam­pi ja lisäk­si kal­liim­pi, kos­ka se vaa­ti­si mer­kit­tä­viä ratain­ves­toin­te­ja jul­ki­sen lii­ken­teen parantamiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Vie­lä pari lisä­kom­ment­tia: suun­ni­tel­ma on hah­mo­tel­tu sil­tä poh­jal­ta, että suu­rin osa lisä­lii­ken­tees­tä voi­si hoi­tua ole­mas­sao­le­vil­la tai jo suun­ni­tel­luil­la rai­de­jär­jes­tel­mil­lä. Hert­to­nie­mi-Itä­kes­kus alu­eel­la on met­ro, joka kes­tää huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä kovem­paa käyt­töä (joka väit­tää vas­taan, men­köön kat­so­maan maa­il­man met­ro­jen käyttöasteita). 

    Tapio­la yhdis­tyy Hel­sin­gin kes­kus­taan ja itäi­seen kes­kus­taan met­ron väli­tyk­sel­lä ja Lep­pä­vaa­raan Jokeriradalla. 

    Lep­pä­vaa­ra yhdis­tyy kes­kus­taan ran­ta­ra­taa pit­kin ja itäi­seen kes­kuk­seen Jokeriradalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Minus­ta tuo Säre­län visio on ihan hyvä, sem­moi­nen pie­ni huo­mio vain että jos miet­tii lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jen hin­taa niin se olen­nai­nen kulue­rä on tun­ne­loi­dut mota­rit eikä niin­kään rai­teet. Esim. Rai­de-Joke­ri mak­saa noin 8Me/km, Län­si­met­ro noin 60Me/km ja tun­ne­li­mo­ta­ri 150–200Me/km.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. tpyy­luo­ma; Eikö täs­sä­kin blo­gis­sa toi­saal­la ole puhut­tu, että ne tun­ne­li­mo­ta­rit rahoi­tet­tai­siin käte­väs­ti myy­mäl­lä tun­ne­lien katot kerrostalotonteiksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Hir­vo­nen, sen maan hin­nak­si vaan tulee hel­pos­ti usei­ta tuhan­sia neliö. Jos­sain voi kan­nat­taa­kin, veik­kai­sin esi­mer­kik­si että koko Län­si­väy­län tun­ne­loi­mi­nen Laut­ta­saa­res­sa jos pai­kal­li­set antai­si­vat teh­dä tilal­le suht kor­ke­aa voi­si toi­mia. Ja saa hai­tan pois­ta­mi­nen toki jotain maksaakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. @Mikko Säre­lä, Kari Kos­ki­nen, jne

    Tapio­la-Lep­pä­vaa­ra kes­kuk­sen nykyi­nen asu­kas­lu­ku lie­nee jos­sain 100 000 nur­kil­la? Hyvä­nä pyr­ki­myk­se­nä oli­si n. 200 000 asu­kas­ta, jos­ta suu­rin osa suun­tau­tui­si Leppävaaraan. 

    Mis­tä met­ro­po­li-Hel­sin­gin asukkaat? 

    Tämä hie­man kun­ta­po­li­tiik­kaa suu­rem­pi kysy­mys, sil­lä Suo­men tämän­het­ki­sen väes­tö­ke­hi­tyk­sen valos­sa maa ei kas­va, vaan pikem­min­kin kuihtuu. 

    Onko tar­koi­tus asut­taa esim. Euroo­pan kaik­ki roma­ni­ker­jä­läi­set alu­eel­le vai tuo­da teho­kas­ta kii­na­lais­ta hal­pa­työ­voi­maa kal­liin kulu­ta­son pariin? Vii­mei­sin vaih­toeh­to lie­nee se kaik­kein epä­to­den­nä­köi­sin, eli Kepus­ta huo­li­mat­ta tyh­jen­näm­me koko muun Suo­men väes­tös­tä ja asu­tam­me van­he­ne­van maa­seu­tu­väes­tön ete­lään osak­si uut­ta teho­kas­ta metropolia!?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Sta­di Liikkuu:“Suomen tämän­het­ki­sen väes­tö­ke­hi­tyk­sen valos­sa maa ei kas­va, vaan pikem­min­kin kuihtuu.”

    Ei pel­koa. Ennus­tei­den mukaan Suo­mes­sa on kuusi mil­joo­naa asu­kas­ta vuon­na 2040, 6,2 mil­joo­naa 2060 (läh­de) ja ennus­teet­kin ovat men­neet sys­te­maat­ti­ses­ti ala­kant­tiin 70-luvul­ta saak­ka kuten tääl­tä voi näh­dä. Syn­ty­vyys­kin on kas­vus­sa (voi olla laman vaikutusta).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Sta­di liik­kuu: esit­tä­mä­ni raken­nus­suun­ni­tel­ma luul­ta­vas­ti lähin­nä kor­jai­si ole­mas­sao­le­van pulan kes­kus­ta­mai­ses­ta asu­mi­ses­ta. Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­ku on jo 1,3 mil­joo­naa — nyky­ar­vioi­den mukaan 1,6 mil­joo­naa vuon­na 2030 (vai 2040 kuka muis­taa?) Jos suun­ni­tel­ma toteu­tet­tai­siin, niin lisä­väes­tön muut­to ei joh­tai­si­kaan yhä laa­jem­paan haja-asu­tuk­seen, vaan hitaa­seen tiivistymiseen. 

    Ei, kaik­kien uusien ei tar­vit­si­si muut­taa kau­pun­ki­kes­kuk­siin, vaan monet nyky­ään lähiöis­sä ja pien­ta­loa­lueil­la asu­vat, mut­ta kau­pun­ki­kes­kuk­siin pre­fe­roi­vat, pää­si­si­vät muut­ta­maan alu­eel­le, joka on enem­män omien toi­vei­den mukai­nen. Ja näin tuli­si lisää tilaa lähel­lä Hel­sin­kiä noil­le uusil­le muuttajille. 

    Nopeal­la arviol­la: jo kaa­voi­te­tut alu­eet tuo­vat n. 60 tuhat­ta asu­kas­ta lisää. Lep­pä­vaa­ra — Tapio­laan tuo­tai­siin vajaa 100 tuhat­ta ja Itä­kes­kus — Hert­to­nie­mi alu­eel­le ehkä 50–75 tuhat­ta. Yhteen­sä run­saat 200 tuhat­ta asukasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. spot­tu, mie­len­kiin­toi­nen jut­tu tuo syn­ty­vyy­sen­nus­tei­den pie­leen mene­mi­nen. Luin jos­kus että ennus­te­me­ne­tel­mät ei ennus­ta oikein kun nai­set syn­nyt­tä­vät van­hem­pi­na, nii­hin mal­lei­hin kai on joten­kin sisään­ra­ken­net­tu ole­tus syn­ny­ty­siäs­tä ja kun se muut­tuu niin ne ennus­taa ala­kant­tiin. Jut­tu meni yli hil­seen, osaa­ko joku vään­tää tyh­mäl­le rautalangasta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Hel­sin­gis­sä asu­mis­väl­jyys on 34m²/henkilö, esi­mer­kik­si Tuk­hol­mas­sa 39m²/hlö. Kyl­lä tuos­sa asu­mis­väl­jyy­des­sä on sel­vää nousu­pai­net­ta, eli sii­tä­kin tulee kysyn­tää uusil­le asun­noil­le. Se että sano­taan jol­le­kin alu­eel­le tule­van x tuhat­ta uut­ta asu­kas­ta, ei tar­koi­ta että nii­den pitäi­si tul­la Hel­sin­gin ulkopuolelta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Otso Kive­käs:

    Tuon neliö­hin­nan suh­teen, minul­le ei täy­sin sel­vin­nyt, mik­si halusit ver­tail­la aluei­ta niin, että saa­vu­tet­ta­vuus vakioi­daan pois? 

    Lähin­nä kai aka­tee­mi­ses­ta mie­len­kiin­nos­ta. Minus­ta oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, miten ne ihmi­set oikeas­ti haluai­si­vat asua (siis min­kä tyyp­pi­ses­sä ympä­ris­tös­sä). Arve­len, että “kan­ta­kau­pun­gis­sa”*) on huo­nom­pi vek­kaus kuin nykyi­sen kal­tai­nen PK-seu­tu (tai mel­kein mikä tahan­sa kau­pun­ki­seu­tu) — olkoon­kin, että pre­fe­rens­sit vaihtelevat.

    * tie­tys­ti voi aja­tel­la, että raken­ne­taan toi­nen kes­kus­ta vähän sivum­mal­le. Se ei sit­ten vaan ole ihan niin yksin­ker­tai­nen tai pie­ni projekti 

    Itse asias­sa näin­hän nyt­kin tapah­tuu. Tai oikeas­taan käy niin, että nii­tä “kes­kus­to­ja” syn­tyy kasa­päin var­si­nai­sen ydin­kes­kus­tan ulko­puo­lel­le. Usein niis­sä “alue­kes­kus­tois­sa” sekä pal­ve­lut että saa­vu­tet­ta­vuus on parem­pi kuin var­si­nai­sen ydin­kes­kus­tan reu­na-alueil­la (joi­ta “kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mi­nen” useim­mi­ten, ei toki aina, tarkoittaa).

    Ilmiöl­le on ole­mas­sa luon­te­va seli­tys­kin. Mat­koi­hin käy­tet­ty aika, vai­va ja raha eivät nimit­täin ole mikään line­aa­ri­nen fyy­si­sen mat­kan funk­tio. Esi­mer­kik­si kilo­met­rin, parin mat­ka on tyy­pil­li­ses­ti ongel­mal­li­nen, kos­ka se on vähän lii­an pit­kä käve­le­mi­seen ja toi­saal­ta lii­an lyhyt esi­mer­kik­si autoi­luun (aina­kin, jos park­ki­paik­kaa pitää etsiä).

    Jos nyt saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta puhu­taan, niin taval­laan sitä voi­daan aja­tel­la kah­te­na kom­po­nent­ti­na: 1) mit­kä asiat ovat käve­ly­mat­kan pääs­sä ja 2) mit­kä asiat ovat lyhyeh­kön autoil­la ajon tai nopeah­kon jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kan päässä.

    Tämä siis tie­ten­kin on kar­kea yleis­tys (joku nyt tie­ten­kin on sitä miel­tä, että pari kil­saa on juu­ri opti­maa­li­nen pyö­räi­lyyn), mut­ta ilmiö on todel­li­nen ja se pitäi­si huo­mioi­da, kun puhum­me kaa­voi­tuk­ses­ta tai vaik­ka­pa liikennejärjestelmästämme.

    Ja vie­lä nois­ta ihmis­ten pre­fe­rens­seis­tä. Vaik­ka tääl­lä tie­ten­kin ihmi­set ovat pää­osin “auton­pot­ki­ja­pop­poo­seen” kuu­lu­via, niin huo­maut­tai­sin, että kyl­lä se auto ihan oikeas­ti on näp­pä­rä tapa liik­kua ja ihmi­set ovat sen käy­tös­tä myös val­mii­ta mak­sa­maan var­sin pal­jon. Tämän seu­raus on se, että monet pre­fe­roi­vat sel­lai­sia myös­kin sel­lai­sia asui­na­luei­ta, joil­la auton käyt­tä­mi­nen on vai­va­ton­ta. Tämä ei tar­koi­ta kan­ta­kau­pun­kia tai edes “kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta” ympä­ris­töä, vaan jotain muuta.


    Az halusi tie­tää “mal­lin” sii­tä mil­lais­ta kau­pun­kia tuli­si raken­taa. Jos asi­aa pääs­sä­ni miet­ti­sin, pää­tyi­sin luul­ta­vas­ti suh­teel­li­sen lähel­le J Säre­län kuvaa­maa kau­pun­kia, mut­ta oikeas­ti rat­kai­su­ni on hyvin toi­sen­lai­nen: mitään mal­lia ei tar­vi­ta ja minul­le ei kuu­lu se, miten muut halua­vat asua.

    Se, mitä tar­vit­tai­siin, oli­si lii­ken­teen hin­noit­te­lun muut­ta­mi­nen “neut­raa­lik­si”, eli autoi­lun ulkois­hai­tat tuli­si hin­noi­tel­la täys­mää­räi­ses­ti auton käyt­tä­jil­le ja jouk­ko­lii­ken­ne tuli­si jär­jes­tää siten, että mitään sub­ven­tio­ta ei tar­vit­tai­si. Sen jäl­keen kaa­voi­tus­sään­te­lyä (ja mon­taa muu­ta­kin sään­te­lyä **) voi­tai­siin olen­nai­ses­ti vähen­tää ja kau­pun­ki muo­dos­tui­si sit­ten sel­lai­sek­si, mitä ihmi­set haluavat.

    Nykyi­sel­lään tähän suun­taan ei vain kau­heas­ti olla menos­sa. Suun­ni­tel­ma­ta­lous jyl­lää; jouk­ko­lii­ken­teen suh­teen teh­dään rat­kai­su­ja, jot­ka pikem­min lisää­vät sub­ven­tio­tar­vet­ta ja autoi­lun hin­noit­te­lu on totaa­li­sen päin prinkkalaa.

    Kari

    *) oikea pre­fe­rens­si­hän on: hal­val­la, oma­ko­ti­ta­los­sa, rau­hal­li­ses­sa pai­kas­sa, jär­ven ran­nal­la, ydin­kes­kus­tas­sa… Mut­ta kyl­lä ne oikeat osto­pää­tök­set mie­les­tä­ni ovat kuvaa­vam­pia — ja ne pää­tök­set ovat syn­nyt­tä­neet kan­ta­kau­pun­kia suun­nil­leen nykyi­sen määrän.

    **) Peri­aat­tees­sa tämä­kin voi­tai­siin hoi­taa sisäis­tä­mäl­lä tie­tyn­lai­sen raken­ta­mi­sen ulkois­hai­tat, mut­ta en nyt heti kek­si, miten se toteutettaisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. tpyy­luo­ma: Ongel­ma kai liit­tyy sii­hen, että meil­lä ei ole tie­toa sii­tä mikä on nykyis­ten syn­nyt­tä­jä­su­ku­pol­vien koko­nais­syn­ty­vyys. Voim­me vain arvioi­da lap­sia per äiti ole­mas­sao­le­van datan perus­teel­la. Jos jon­kun suku­pol­ven koh­dal­la syn­ny­ty­siät läh­te­vät nouse­maan, tämä näkyy vähem­pi­nä syn­ny­tyk­si­nä, joka las­kee odo­tet­tua lap­si­mää­rää per nai­nen (kun vaih­toeh­toi­nen tilan­ne on sama lap­si­mää­rä per nai­nen, mut­ta myö­hem­pi synnytysvaihe). 

    Tilas­tol­lis­ta dataa tar­vi­taan kai­ke­ti koh­tuul­li­sen pit­käl­tä ajal­ta ennen kuin osa­taan sanoa kum­mas­ta oikeas­taan oli kysy­mys. Sil­loin kun tilan­ne on pääl­lä, on aika mah­do­ton sanoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuo ennus­te­vir­he syn­tyy sii­tä, kun syn­ny­ty­si­kä nousee. Vir­he on sisään­lei­vot­tui­na kai­kis­sa suu­reis­sa, joi­ta kut­su­taan “odot­teik­si”. Esi­mer­kik­si eli­niän odo­te las­ke­taan kat­soen tie­tyn vuo­den kuol­lei­suut­ta. Kuin­ka suu­ri osa yksi­vuo­tais­ta kuo­li, kak­si­vuo­tiais­ta kuo­li, …, sata­vuo­tais­ta kuo­li. Vas­ta­syn­ty­neen kuo­le­man­ris­ki aje­taan kaik­kien näi­den ikä­luok­kien läpi, ja las­ke­taan, mikä on hänen eli­ni­kän­sä odo­tusar­vo näil­lä kuo­le­man­ris­keil­lä. Ongel­ma­na on se, että sata­vuo­ti­aan kuo­le­man­ris­ki on mitat­tu eri kohor­tis­ta kuin sen yksivuotiaan.
      Jos vuon­na 1950-luvul­la syn­ty­neet nai­set syn­nyt­tä­vät lap­sen­sa 25–30-vuotiaina ja 1960a syn­ty­neet 30–35-vuotiaina, Vuon­na 1985 esti­moi­daan alhai­nen syn­ty­vyys sekä 1950-luvul­la 35-vuo­tiail­le että vuon­na 1960 syn­ty­neil­le 25 vuo­tiail­le, ja ole­te­taan, että seu­raa­vat kohor­tit eivät syn­ny­tä sen parem­min 256vuotaina kuin 35-vuotiainakaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Kuten kom­men­toin aiem­min Osmon kir­joi­tus­ta http://www.soininvaara.fi/2010/05/06/3053/, tois­tan saman kuin sil­loin, eli kau­pun­gil­la on yksi ainoa suun­ta johon sitä voi ter­vees­ti kas­vat­taa ja se suun­ta on ylös­päin. Tämä kas­vusuun­ta mah­dol­lis­taa lis­tan, jon­ka Otso Kive­käs nime­si omas­sa kommentissaan:
    * Kävelyetäisyydet
    * Umpirkottelit
    * Kaupunkipuistot
    * Sekoit­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­ne (ei asuin.- ja työ­paik­kaa­luei­ta erikseen)
    * Ratikka

    Tätä ihmi­set halua­vat ja tätä pitäi­si saa­da lisää. Mal­li on toi­mi­nut pit­kään ympä­ri maa­il­man, joten mik­si se ei toi­mi­si täällä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Kari Kos­ki­nen:
    “Tämän vuok­si pidän enem­män aja­tuk­ses­ta, että Hel­sin­ki laa­je­ni­si Espoon ja Van­taan lähiöihin”

    Ker­ro Kari, asian­tun­ti­ja ja kir­jo­jen ystä­vä kun olet, kau­an­ko pk-seu­dun lähiöis­tä kes­ki­mää­rin kes­tää mat­kus­taa jul­ki­sil­la lähim­pään kat­ta­vaan kirjakauppaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. han­no: minun koh­dal­la­ni se lähin ja kat­ta­va kir­ja­kaup­pa löy­tyy netis­tä. Hel­sin­gin par­haan kir­ja­kau­pan, eli Aka­tee­mi­sen vali­koi­ma ja hin­ta­ta­so ei vali­tet­ta­vas­ti ole kil­pai­lu­ky­kyi­nen. Käy­tän­nös­sä mel­kein mitä tahan­sa etsin­kin, niin sen jou­tui­si siel­tä kui­ten­kin tilaa­maan, joten voi samal­la tila­ta kotiin toi­mi­tet­tu­na halvemmalla. 

    Sen sijaan parem­pi kysy­mys on se, kuin­ka kau­ka­na on lähin laa­du­kas kah­vi­la, tai ravintola.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Kari: kan­ta­kau­pun­kia on kyl­lä­kin syn­ny­tet­ty nykyi­nen mää­rä suun­nit­te­lul­la, ei mark­ki­napre­fe­rens­seil­lä. Sii­nä hypo­teet­ti­ses­sa tilan­tees­sa, että kun­nal­la ei oli­si kaa­voi­tus­mo­no­po­lia tai oikeut­ta kiel­tää tii­viim­pää tai kor­keam­paa raken­ta­mis­ta, meil­lä var­mas­ti raken­net­tai­siin lisää kan­ta­kau­pun­kia koko ajan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Perus­tee­ni väit­teel­le­ni on se, että kan­ta­kau­pun­gis­sa ja sen lie­peil­lä uusien asun­to­jen hin­nat ovat mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­pia kuin muu­al­la. Näin ollen raken­nus­yh­tiöil­lä oli­si mer­kit­tä­vä insen­tii­vi raken­taa uut­ta nime­no­maan noil­le alueille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Ker­ro Kari, asian­tun­ti­ja ja kir­jo­jen ystä­vä kun olet, kau­an­ko pk-seu­dun lähiöis­tä kes­ki­mää­rin kes­tää mat­kus­taa jul­ki­sil­la lähim­pään kat­ta­vaan kirjakauppaan?

    Luu­li­sin, että mer­kit­tä­vin osa ajas­ta menee len­to­ken­täl­lä odot­te­luun ja len­toon Hel­sin­ki-Lon­too, lähiös­tä riippumatta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Mik­ko Särelä:

    Kari: kan­ta­kau­pun­kia on kyl­lä­kin syn­ny­tet­ty nykyi­nen mää­rä suun­nit­te­lul­la, ei mark­ki­napre­fe­rens­seil­lä. Sii­nä hypo­teet­ti­ses­sa tilan­tees­sa, että kun­nal­la ei oli­si kaa­voi­tus­mo­no­po­lia tai oikeut­ta kiel­tää tii­viim­pää tai kor­keam­paa raken­ta­mis­ta, meil­lä var­mas­ti raken­net­tai­siin lisää kan­ta­kau­pun­kia koko ajan.

    Perus­tee­ni väit­teel­le­ni on se, että kan­ta­kau­pun­gis­sa ja sen lie­peil­lä uusien asun­to­jen hin­nat ovat mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­pia kuin muu­al­la. Näin ollen raken­nus­yh­tiöil­lä oli­si mer­kit­tä­vä insen­tii­vi raken­taa uut­ta nime­no­maan noil­le alueille. 

    Jaa’a, enpä tie­dä. Sel­vää tie­ten­kin on se, että nyky­ti­lan­ne on syn­ty­nyt kuntien/valtion suun­nit­te­lun ja mark­ki­napre­fe­rens­sien yhdistelmänä.

    Voi­daan myös argu­men­toi­da, että USA:ssa, useim­mi­ten, suun­nit­te­lua on käy­tet­ty vähem­män kuin meil­lä (alu­eel­li­set erot toki ovat suu­ria) ja tilan­ne on joh­ta­nut monin pai­koin (useim­mi­ten?) vähäi­sem­pään kan­ta­kau­pun­ki­mai­seen raken­ta­mi­seen — jopa sii­hen, että “kan­ta­kau­pun­ki” on käy­tän­nös­sä hävi­tet­ty ja kaik­ki asu­vat esikaupunkialueella.

    Vas­tauk­se­ni perus­te­luusi on siis jota­kuin­kin sel­lai­nen, että ilman sään­te­lyä ne hin­tae­rot oli­si­vat luul­ta­vas­ti tasoit­tu­neet, tai kään­ty­neet jopa nega­tii­vi­sik­si (“kes­kus­tas­sa” oli­si kol­ho­ja kor­kei­ta talo­ja, pal­jon auto­ja, melua ja saas­tet­ta — kuka hul­lu siel­lä halui­si asua)

    Perus­on­gel­ma, min­kä vuok­si suun­nit­te­lua ja nor­me­ja yli­pää­tään tar­vi­taan, on sii­nä, että sekä raken­ta­mi­sel­la että sii­hen eli­mel­li­ses­ti liit­ty­väl­lä lii­ken­teel­lä on huo­mat­ta­via ulkois­hait­to­ja, joi­ta ei pystytä/olla pys­tyt­ty sisäis­tä­mään rat­kai­su­ja teke­vien yksi­tyis­ten ihmis­ten ja yri­tys­ten kustannuksiksi.

    Minä en tie­dä, min­kä­lai­nen mää­rä kan­ta­kau­pun­kia syn­tyi­si, jos ihmi­set sai­si­vat ilman sään­te­lyä päät­tää (toki siten, että pää­tös­ten ulkois­hai­tat pitäi­si mak­saa), mut­ta aina­kin se on mie­les­tä­ni sel­vää, että myös kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le­kin oltai­siin suh­teel­li­sen pal­jon raken­net­tu (ja täs­tä huo­li­mat­ta neliö­hin­nat oli­si­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa kor­keam­mat kuin muu­al­la — eikä se sinän­sä kuvaa mitään mark­ki­noi­den epätasapainoa)

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Han­no:

    Ker­ro Kari, asian­tun­ti­ja ja kir­jo­jen ystä­vä kun olet, kau­an­ko pk-seu­dun lähiöis­tä kes­ki­mää­rin kes­tää mat­kus­taa jul­ki­sil­la lähim­pään kat­ta­vaan kirjakauppaan? 

    Tcrown:

    Luu­li­sin, että mer­kit­tä­vin osa ajas­ta menee len­to­ken­täl­lä odot­te­luun ja len­toon Hel­sin­ki-Lon­too, lähiös­tä riippumatta. 

    Itse asias­sa, ei sii­hen yli­mää­räis­tä aikaa mene juu­ri ollen­kaan, kun toki­han siel­lä Lon­toos­sa nyt jat­ku­vas­ti muis­ta­kin syis­tä ramppaa…

    Oli­si­ko­han jo tar­peek­si elitististä? 🙂

    Mut­ta vaka­vem­min, nor­maa­leil­le ihmi­sil­le kyl­lä löy­tyy ihan kivas­ti kir­ja­va­li­koi­maa myös kes­kus­tan ulko­puo­lel­ta. Tapio­las­sa esi­mer­kik­si tai­taa olla kak­si kir­ja­kaup­paa, anti­kva­ri­aat­ti ja koh­tuul­li­sen kat­ta­va kir­jas­to. Ei tie­ten­kään vas­taa Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tan vali­koi­mia, mut­ta ei ole tareenkaan.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Kari, ihmeel­li­nen kuvi­tel­ma, että USAs­sa kau­pun­git oli­si­vat joten­kin vähem­män sään­nel­ty­jä. Suu­ri osa kau­pun­geis­ta on ihan samal­la taval­la kaa­voi­tet­tu­ja. Lisäk­si jul­ki­set park­ki­paik­ka­nor­mit tuot­ta­vat väki­sin­kin var­sin löy­häs­ti raken­net­tua aluetta. 

    Lisäk­si tie­ten­kin asi­aan vai­kut­taa se, että autos­ta luo­tiin USAs­sa sta­tus­sym­bo­li. Ihmi­nen, joka kul­kee jul­ki­sil­la on sur­kea luuse­ri, mis­tä sit­ten seu­raa­kin se, ettei niil­lä kul­je muut kuin köy­hät (muu­ta­mia tiheäs­ti raken­net­tu­ja kau­pun­ke­ja lukuu­not­ta­mat­ta). Autoi­lun varaan ei voi­da raken­taa tihe­ää kau­pun­kia, joten lop­pu­tu­los on väis­tä­mät­tä laa­jal­le levin­nyt pannukakku. 

    Käsit­tääk­se­ni ame­rik­ka­lai­set iso­jen kau­pun­kien autoi­li­jat eivät kes­ki­mää­rin ole kovin tyy­ty­väi­siä päi­vit­täi­sen työ­mat­kan pituuteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Park­kee­raa­mi­ses­ta esi­mer­kik­si tääl­lä lisää jut­tua: http://shoup.bol.ucla.edu/GreatStreet.pdf

    Lisäk­si artik­ke­lis­sa mai­nit­tiin aika jän­nä idea gryn­de­ri­ve­toi­ses­ta alue­ra­ken­ta­mi­ses­ta. Poh­ja-aja­tuk­se­na se, että gryn­de­ri­ve­toi­ses­ti paran­ne­tun alu­een kas­va­nut kiin­teis­tö­ve­ro­tuot­to ohja­taan (väliai­kai­ses­ti?) gryn­de­ril­le. Tämä kan­nus­taa gryn­de­riä raken­ta­maan sel­lais­ta raken­nus­kan­taa, joka nos­taa alu­een toi­me­liai­suut­ta ja vero­tusar­voa pidem­mäl­lä­kin aika­vä­lil­lä. Poh­ti­mi­sen arvoi­nen aja­tus. Löy­tää­kö joku heti ens hätään paho­ja bugeja?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.