Helsinkiä pitää rakentaa lisää

Ihmiset halu­a­vat yhä kiihkeäm­min asua Helsingis­sä ja eri­tyis­es­ti kan­takaupungis­sa. Tämän pal­jas­taa van­ho­jen asun­to­jen hin­tain­dek­si. Helsin­gin tietokeskuk­sen uusi tuore julka­isu ”Asun­to­jen hin­nat Helsingis­sä huhti-kesäku­us­sa 2010 ker­too, että jos vuo­den 2005 hin­ta merk­itään sadal­la, vuo­den 2010 toisel­la neljän­nek­sel­lä hin­nat oli­vat seuraavat:

Helsin­ki            132,8

- keskus­ta      140,9

Espoo                  126,6

Van­taa                  121,4

Kehyskun­nat      115,7

Euroik­si muutet­tuna nämä luvut tarkoit­ta­vat, että 70 neliön asun­nos­sa Espoos­sa ole­va oli vuon­na 2005 valmis mak­samaan keskimäärin 90 000 euroa siitä, että pää­sisi Helsin­gin keskus­taan, nyt jo 160 000 euroa. Vas­taavasti kan­takaupungis­sa asu­valle piti vuon­na 2005 mak­saa 136 000 euroa, että hän suos­tu­isi muut­ta­maan kehyskun­ti­in, nyt jo 228 000 euroa. Jotkut tietysti muut­ta­vat kehyskun­ti­in vapaae­htois­es­ti ja toiset eivät mis­tään hin­nas­ta, mut­ta markki­nat tas­apain­ot­tuvat näil­lä hintaeroilla.

Jos ihmiset siis halu­a­vat asua kan­takaupungis­sa, kan­takaupunkia pitää rak­en­taa lisää.

Julka­isu­un voi tutus­tua tästä linkistä.

112 vastausta artikkeliin “Helsinkiä pitää rakentaa lisää”

  1. Osmo: “Jos ihmiset siis halu­a­vat asua kan­takaupungis­sa, kan­takaupunkia pitää rak­en­taa lisää.”

    Tämä ei muuten seu­raa suo­raan. Ihmiset eivät vält­tämät­tä halu­aisi yhtäläis­es­ti asua siinä lisää raken­netus­sa kan­takaupungis­sa. Vaikut­tavia tek­i­jöitä voisi­vat olla mm. viher- ja ulkoilu­aluei­den vähen­e­m­i­nen, melun tun­gok­sen ja ilmansaastei­den lisään­tymi­nen, pil­ven­pi­irtäjien tapauk­ses­sa (vieläkö vihreät niitä ehdot­ta­vat?) val­oisu­u­den vähen­e­m­i­nen ja kaupunkimaiseman/kuvan muuttuminen.

  2. Kysymys: onko asun­to­jen lisärak­en­t­a­mi­nen ain­oa keino vaikut­taa omis­tusasun­to­jen hin­toi­hin ja asun­tomarkki­noi­hin vai voiko hallinto tehdä muun­laista interventiota? 

    Kämp­piä tuskin voidaan rak­en­taa kan­takaupunki­in niin paljon lisää, että nyky­is­ten, van­ho­jen asun­to­jen hin­ta “rom­ah­taisi” niin paljon että velal­la asun­ton­sa osta­neet jou­tu­isi­vat han­kki­maan lisää vakuuk­sia lainalleen jos käm­pän markki­na-arvo lask­isi tarpeek­si. Vai miten tätä pitäisi ajatella?

  3. V:

    Kysymys: onko asun­to­jen lisärak­en­t­a­mi­nen ain­oa keino vaikut­taa omis­tusasun­to­jen hin­toi­hin ja asun­tomarkki­noi­hin vai voiko hallinto tehdä muun­laista interventiota? 

    Ei se rak­en­t­a­mi­nen ole ain­oa keino vaikut­taa omis­tusasun­to­jen hin­toi­hin. Val­tion ja kun­tien inter­ven­tioiden lopet­ta­mi­nen lask­isi myöskin hintoja.

    Kari

  4. Az, hyvä huomio, että sen uuden kan­takaupun­gin pitäisi tietenkin tar­jo­ta niitä asioi­ta, joi­ta ihmiset halu­a­vat kan­takaupunkia arvostaes­saan, tai muu­toin se ei ratkaise mitään. Onnek­si tästä on kai kohta­lainenä käsi­tys, että mitä ihmiset kan­takaupungis­sa keskimäärin arvosta­vat, eli ei tarvitse men­nä ihan arvaa­mal­la (en jak­sa nyt alkaa etsiä mitään tarkko­ja lähteitä, eiköhän joku vielä kai­va tutkimuk­sia tänne…).

    Noin näp­pitun­tu­mal­la, arvostet­tu­ja asioi­ta ovat
    * Kävelyetäisyydet
    * Umpirkottelit
    * Kaupunkipuistot
    * Sekoit­tunut kaupunki­rakenne (ei asuin.- ja työ­paikkaaluei­ta erikseen)
    * Ratikka
    * Van­hat talot

    Tuo­ta viimeistä ei oikein voi tar­jo­ta uudessa kan­takaupungis­sa (ainakaan jos van­hu­us on se arvos­tuk­sen kohde, eikä esim. viileänä pysyvät huoneis­tot), mut­ta mui­ta kyl­lä voi.

    Ja lisää kan­takaupunkia ei tietenkään tarkoi­ta, että raken­netaan lisää kan­takaupun­gin nyky­is­ten rajo­jen sisään tukkien kaik­ki puis­tot, vaan että laa­jen­netaan kaupunki­mais­es­ti raken­net­tua aluet­ta. Aivan kuten tehti­in mon­een ker­taan vuosien 1630 ja 1950 välillä.

    Ensim­mäisenä tulee mieleen tietenkin sata­ma-alueet, jot­ka pitää rak­en­taa kaupungik­si, eikä lähiöik­si. Myös Tapi­o­la-Otanie­mi-Lep­pä­vaara-alueel­la ja Hert­tonie­mi-Roi­hu­vuori/pel­to-Itäkeskus-alueel­la on poten­ti­aalia kehit­tyä pitkäl­lä tähtäimel­lä kaupunkimaisiksi.

  5. @Az: Soin­in­vaara tuskin tarkoit­ti, että nykyiseen kan­takaupunki­in pitäisi rak­en­taa mitään merkit­tävästi lisää. 

    Paljon parem­pi on pitää huol­ta siitä, että uuden alueet (Jätkäsaari, Kalasa­ta­ma, Laa­jasa­lo, etc) ovat yhtä miel­lyt­täviä kaupunki­maisia aluei­ta kuin esimerkik­si Kru­unuha­ka, Töölö, Kallio ja Punavuori. 

    Tärkein­tä olisi saa­da pysäköinti­normia alem­mak­si, katu­ja kapeam­mik­si, paljon kivi­jalka­kaup­po­ja ja ‑rav­in­toloi­ta, ratikkayhteydet.

  6. Nim­imerkille az: Point­tisi että lisärak­en­t­a­mi­nen kan­takaupunki­in voi laskea kan­takaupun­gin houkut­tele­vu­ut­ta, on peri­aat­teessa oikean suun­tainen, mut­ta käytän­nössä vaiku­tus olisi pieni, noiden Oden numeroiden val­os­sa. Jos taloi­hin raken­netaan lisäk­er­roksia, ja joutomaaplän­teille ilmestyy talo­ja, voi viihtyvyys vähän laskea, mut­ta ei se nyt niin paljon laske, että sil­lä olisi olen­naista vaiku­tus­ta noi­hin Oden tulk­it­semi­in yli 100 000 euron summiin.

    Nim­imerkille V: Jos kansa halu­aa asua kan­takaupungis­sä, tärkein­tä on mah­dol­lis­taa tämä unelmien täyt­tymys mah­dol­lisim­man mon­elle. Sil­lä mitä nyky­is­ten kan­takaupunki­a­sun­to­jen arvolle ken­ties tapah­tuu, ei pitäisi olla hel­vetinkään väliä tässä asiassa.

  7. onko asun­to­jen lisärak­en­t­a­mi­nen ain­oa keino vaikut­taa omis­tusasun­to­jen hin­toi­hin ja asun­tomarkki­noi­hin vai voiko hallinto tehdä muun­laista interventiota?

    Käytän­nössä on.

    Mitä jos lakat­taisi­in stres­saa­mas­ta ja vain rakennettaisiin?

    Sen onko kort­te­likaupungille kysyn­tää saa selville rak­en­ta­mal­la sel­l­aista. Mitään merkke­jä kysyn­nän puuttes­ta ei ole, päin­vas­toin, mut­ta jos sel­l­aista ilmaan­tuu niin raken­netaan sit­ten jotain muuta.

    Perus­ru­u­tukaavas­sa ei ole mitään vikaa, se rajoit­taa ker­rosko­rkeut­ta mut­ta ei sinän­sä raken­nuste­hokku­ut­ta. Se hukkaa vähän neliöitä, mut­ta huoneko­rkeus kyl­lä saisi olla per­in­teinen vajaa kolme metriä.

    Autoli­iken­teestä on turha mure­htia, niitä mah­tuu kort­te­likaavaan sen ver­ran kuin mah­tuu, ja jos pide­tään kadut kapeina ja kak­sikaistaisi­na niin nopeude­tkaan eivät ole ongel­ma. Liiken­neval­o­ja ei tuol­laises­sa ympäristössä tarvita.

    Parkkipaikko­jen riit­tävyy­destä ei myöskään kan­na­ta stres­sa­ta. Pysäköin­ti­laitok­sille voi tehdä maanalaisen varauk­sen, yksi­tyi­nen raha rak­en­taa ne sit­ten jos niille on kysyn­tää eli mak­sajia. Jos ei ole niin ei niille ole tarvet­takaan. Kadun­var­si­paikat saa riit­tämään, eli esimerkik­si huoltoa­jo toimii, markki­nahin­noit­tele­mal­la ne.

    Perusjoukkoli­iken­ner­atkaisu kaupungis­sa on ratik­ka. Sille tehdään omat kai­stat jonne ei voi ajaa autol­la, ja jos ei ole val­o­ja niin sil­lä on ihan toimi­vat etu­udet risteyk­sis­sä ilman sen kum­mem­pia jär­jeste­lyjä. Korkein­taan joku varoi­tus­va­lo. Jotain muu­ta malli­in jonkin sortin tun­neli­ju­na tehdään jos tarvet­ta on.

    Asun­to­jen pin­ta-alasääte­ly on han­kala asia, kokeilu­lu­on­teis­es­ti siitä voisi jopa luop­ua, mut­ta jos sitä tehdään niin mah­dol­lisim­man kevyesti. Oma­toimi­rak­en­t­a­mi­nen tuot­taisi luul­tavasti isom­pia asun­to­ja ihan itsestään.

    Tont­tien myyn­ti niin että kaupun­ki saa osu­u­den asun­to­jen myyn­ti­hin­noista. Ei tarvitse arpoa sopi­vaa hin­taa kun sen saa markkinoilta.

  8. Osmo taas taval­liseen viher­tyyli­in yrit­tää hämärtää asioiden tilan. Ihmiset eivät halua asun­to­ja joltain nimeno­maiselta alueelta stadista, vaan ihan mis­tä tahansa, mis­tä kaupun­gin asun­to­hank­in­ta ei osta asuntoja.

    Siis: Mis­tä tahansa, mis­tä kaupun­gin asun­to­hank­in­ta ei osta asun­to­ja. Noil­la alueil­la asun­to­jen hin­nat ovat usein jopa kolminker­taisia. Talot ovat ihan saman­laisia ja väliä voi olla muu­ta­ma sata metriä. 

    Ja kun näi­den kalli­iden aluei­den nurkil­la pyörii, niin kuvio tulee selväk­si. Kun­nal­liset päät­täjät ja yle-hesarin mokut­ta­jat asu­vat itse siellä.

  9. Asun­to­hank­in­ta ei osta tois­taisek­si asun­to­ja… eri asia kuin, että ei enää osta. 

    Päätös tehty maaliskuussa.

  10. Kari Kosk­i­nen:

    Ei se rak­en­t­a­mi­nen ole ain­oa keino vaikut­taa omis­tusasun­to­jen hin­toi­hin. Val­tion ja kun­tien inter­ven­tioiden lopet­ta­mi­nen lask­isi myöskin hintoja.

    Ymmär­ränkö oikein, että mielestäsi halu­tu­il­la asuinalueil­la asumisen tukem­i­nen pitäisi lopet­taa (tai sitä pitäisi vähen­tää), jot­ta kysyn­tä näil­lä alueil­la vähenisi?

  11. Mihin kan­takaupungis­sa nyt enää voi rak­en­taa, ettei vahin­goi­ta tärkeitä viher­aluei­ta? Vas­taa Osmo!

    Et var­maankaan halua Keskus­puis­toa tai Väinämöisen puis­toa raken­net­ta­van umpeen vai haluatko? 

    Eli mihin?

    Mikä muuten on kan­takaupun­ki? Jois­sain määritelmis­sä esim. Pasi­la luokitel­laan kan­takaupun­gin alueek­si. Min­un (pet­tämät­tömän) intu­itioni mukaan kan­taka­pun­ki rajau­tuu siel­lä suun­nal­la Vallilaan ja Alp­pi­laan. Luon­te­vampi jatke kan­taka­pungille kuin Pasi­la olisi Munkkinie­mi ruu­tukaavoinen, mut­ta se yleis­es­ti käsitetään län­tisek­si esikaupunkialueeksi. 

    Enem­män kuin maanti­eteel­liset rajat kan­takaupunkia leimaa minus­ta kaupunki­maisu­us. Pasi­la on lähiö ja oikeas­t­aan Ruo­ho­lahtikin on, vaik­ka on niin lähel­lä keskus­taa. Ruo­ho­lahtea kaupunki­maisem­pi on vaikka­pa Pikku Huopalahti.

  12. Saara:

    Ymmär­ränkö oikein, että mielestäsi halu­tu­il­la asuinalueil­la asumisen tukem­i­nen pitäisi lopet­taa (tai sitä pitäisi vähen­tää), jot­ta kysyn­tä näil­lä alueil­la vähenisi? 

    Mielestäni kaik­ki asumisen tukem­i­nen pitäisi lopet­taa, kos­ka se val­uu asun­to­jen hin­taan. Sen lisäk­si muu­takin sään­nöste­lyä pitäisi purkaa, kos­ka sekin val­uu asun­to­jen hintaan.

    Kari

  13. Kos­ka rak­en­tamisen hin­ta ei oikeasti voi poike­ta Helsingis­sä ja muual­la merkit­tävästi, ei voi men­nä kauh­esti pieleen, jos väit­tää, että kaik­ki hin­taerot siinä, minkä ver­ran esimerkik­si keskimääräi­nen per­he käyt­tää asum­is­menoi­hin Helsingis­sä kon­tra Espoos­sa, on tulosta interventioista. 

    Neliöhin­nan kehi­tys on vähän huono mit­tari, kos­ka se on tiivi­is­sä ympäristössä vält­tämät­tä jonkin ver­ran suurempi. 

    Näille nipot­ta­jille siitä, miten on ihan tyh­mää ja epäreilua, että asun­not ovat Helsingis­sä niin kalli­ita, suosit­te­len pere­htymään brit­tiläisi­in hin­toi­hin ja kaupunki­rak­en­teeseen, myös Osmolle, joka on puhunut “tiivi­in ja mata­lan” puoles­ta. Oxfordis­sa keskus­ta jatkuu saumat­tomasti tiivi­inä ja mata­lana, nor­maali kämp­pä semi-talosta (ikäänkuin riv­i­ta­lo, neliöistä en osaa sanoa, 3–4 huonet­ta, pieni takapi­ha) mak­saa miljoona pun­taa, jos sen halu­aa parin mailin päästä keskus­tas­ta. Helsin­gin hin­nois­sa siis ollaan. Sub­ur­bias­sa ollaankin sit­ten jo kohtu­udessa, bus­si­matkan päässä pääsee £200k.

    Vuokrasin huoneen (siis oikeasti, huone riv­i­talon kel­laris­sa) ja sen vuokra on £600 kuus­sa. Kokon­aisen käm­pän saisi ehkä £1500–2000:lla. Korot ovat mata­lat, tai usko kämp­pi­en hin­nan­nousu­un on vieläkin kova, vaik­ka ne ovat jo tulleet toisaal­ta alas kovim­mista piikeistä.

    Tääl­lä muuten kansalais­toim­inta on akti­ivista, ja omis­tusasu­jil­la on paljon val­taa, jos yritetään rak­en­taa niin, että hin­nat uhkaa­vat pudo­ta, omis­tusasu­jat kyl­lä nos­ta­vat metelin.

  14. Kan­takaupun­ki on se alue joka muo­dosti Helsin­gin ennen kuin Haa­ga, Huopalahti, Kulosaari ja Oulunkylä liitet­ti­in kaupunki­in. Tuo määritelmä on ihan selvä, ain­oa poikkeus on Suomen­lin­na, joka kai liitet­ti­in Helsinki­in vas­ta 1948 (ei kuu­lunut sitä ennen mihinkään kun­taan vaan oli val­tion hallinnassa).

    Täl­lä perus­teel­la esim. Pasi­la, Käpylä ja Jätkäsaari kuu­lu­vat kan­takaupunki­in, Munkkinie­mi, Laut­tasaari ja Haa­ga taas eivät kuu­lu. Kan­takaupun­gin alueel­la on rak­en­tam­a­ton­ta maa­ta vaik­ka kuin­ka paljon, ja lisäk­si paljon aluei­ta joi­ta ei ole raken­net­tu “kan­takaupunki­mais­es­ti”.

  15. Kyl­lä kai Espoos­sa ja Van­taal­lakin ihmiset asu­isi­vat, mut­ta seu­tuli­ikenne on kalli­im­paa ja ainakaan Espoo­ta ei tun­nu­ta raken­net­ta­van täysi­pain­ois­ik­si lähiöik­si, jois­sa kau­pat ja viher­alueet oli­si­vat luon­tev­asti osa asuinympäristöä siihen lomittuen. Molem­pia tai jom­paa kumpaa voi joutua hake­maan kauempaa.

    Näi­den kaupunkien ongel­ma tun­tuu siis jol­lain tasol­la ole­van, etteivät ne ole Helsinki.

  16. Eli­na, esimerkik­si siel­lä sin­un nurkil­lasi jos Turun­väylä vietäisi­in kalli­oleikkauk­sra tun­nelis­sa Man­ner­heim­intien risteyk­seen niin Huopalah­den­tien voisi sovel­tuvin osin rak­en­taa saman­laisek­si kuin Munkkiniemen puis­to­tien. Kort­telia reunal­la, kadun­var­sipysäköin­ti, kaista autoille suun­taansa, puuku­jat ja kiskot keskel­lä. Niin kuin setä Eliel sen piir­si. Asukkai­ta mah­tu­isi lisää suur­in­pi­irtein saman ver­ran kuin Munkkivuores­sa on nyt.

  17. Kan­takaupungille ei ole mitään yhtä ain­oaa määritelmää. On paljon eri­laisia määritetelmiä, jot­ka vas­taa­vat toisi­aan enem­män tai vähemmän.

    1. Vuo­den 1946 kun­tali­itos­ta edeltänyt Helsin­ki, johon kuu­lui has­susti van­hankaupun­gin alue, mut­ta välis­sä oli kumpu­lan kar­tanon maid­en muo­dosta­ma kiila (kun Kus­taa Vaasa oli vahin­gos­sa lahjoitel­lut mai­ta joi­ta ei omista). Kart­ta löy­tyy wikipedi­as­ta

    2. Alue, johon on raken­net­tu umpiko­rt­telei­ta. Edel­lisen lisäk­si kat­taa siis län­nessä myös Munkkiniemen, ja idässä Vallilan, mut­ta ei Hermannia.

    3. Alue, jol­la on kadun­var­sili­ikkeitä ainakin pääkaduil­la. Idässä raja kul­kee suun­nilleen Stu­urenkat­ua, län­nem­pänä Munkkineimen puis­totie mah­tuu mukaan, mut­ta esim. Meilahti ei. Laut­tasaarikin mah­tuu mukaan ainakin osittain.

    4. Alue­pysäköin­tialue. Kat­taa myös Haagan.

    5. alue jota ratikat palvel­e­vat. Edel­lisiä laa­jem­pi pohjoiseen sisältäen Ara­bi­an seudun ja Käpylän (vaik­ka ei se ykkö­nen kauheasti palvele) sekä Pikkuhuopalah­den, mut­ta ei Haagaa.

    6. Kaik­ki kehä ykkösen sisäpuolel­la. Näin jonkun tari­nan mukaan kaupung­in­val­tu­us­to olisi jos­sain yhtey­dessä kan­takaupunkin määritel­lyt. En tiedä onko tot­ta, jos jol­lain on tarkem­pia muis­tiku­via asi­as­ta, olisin kiin­nos­tunut. No, jos tämä on tot­ta, siihen pitää ehkä suh­tau­tua enem­män tah­donil­mauk­se­na kuin asioiden tilan kuvauk­se­na. Eli kaikesta kehän sisäl­lä pitää tehdä kantakaupunkia.

  18. az: “Tämä ei muuten seu­raa suo­raan. Ihmiset eivät vält­tämät­tä halu­aisi yhtäläis­es­ti asua siinä lisää raken­netus­sa kantakaupungissa.”

    Tästä nimeno­maan on kyse. Kaupunkikaupun­gin suun­nit­telu on taito­la­ji, jota täl­lä het­kel­lä huonos­ti hal­li­taan. Lisäk­si uusien lai­ta-aluei­den puut­teel­lis­es­ti suun­niteluil­la liiken­nejär­jeste­ly­il­lä saadaan ole­mas­saol­e­vaan kan­takaupunki­in paljon pahaa aikaan. Jatku­mo­ja ei ole ajatel­tu lainkaan. Meche­lininkadun rai­lo van­han junaradan kohdal­la on suo­ras­taan rikollinen.

    Tilaa­han on Etelä-Helsingis­sä Jätkäsaaren jäl­keenkin ihan jonkin ver­ran, esimerkik­si Hieta­lah­teen istu­isi täyt­tö oikein hyvin s.e. Punavuorenkatu, Mer­im­iehenkatu ja Pur­simiehenkatu voisi­vat ulot­tua jopa 300m nyky­istä län­nem­mäs. Telak­ka-alue vapau­tuu aikanaan ja Her­ne­saari on jo tekeil­lä. Oma alueelli­nen inhokki­ni Hieta­lah­den tori joutaisi men­nä, asval­toitu tuu­li­nen parkkikent­tä kun ei virk­istä ketään.

  19. Kari Kosk­i­nen:

    Mielestäni kaik­ki asumisen tukem­i­nen pitäisi lopet­taa, kos­ka se val­uu asun­to­jen hin­taan. Sen lisäk­si muu­takin sään­nöste­lyä pitäisi purkaa, kos­ka sekin val­uu asun­to­jen hintaan.

    Okei, mut­ta sit­ten­hän tämä on off top­ic tässä keskustelus­sa. Ei maan­laa­juinen hin­to­jen lasku (olet­taen, että teo­ri­asi pitää kutin­sa) vähen­nä Helsin­gin kan­takaupun­gin suh­teel­lista kalleutta.

    Minus­ta Az on oikeil­la lin­joil­la. Pitäisi rak­en­taa lisää kan­takaupunki­maisia aluei­ta. Valitet­tavasti ainakin itsel­leni kan­takaupun­gin tärkein yksit­täi­nen piirre on van­hat, laadukkaasti raken­netut ja esteet­tis­es­ti yliv­er­taiset kiv­i­talot, joi­ta vas­taavaa rak­en­tamista on kai aika vaikea enää saa­da lisää. Toisaal­ta, kyl­lähän jois­takin upou­u­sista, oletet­tavasti raken­nusvirhei­den kyl­lästämistä, ylitekni­sistä ele­ment­ti­hirviöistäkin onnis­tu­taan saa­maan huimia neliöhin­to­ja, joten onko todel­lakin niin, ettei esimerkik­si Kalasa­ta­maan voisi rak­en­taa van­hana­jan käsipelil­lä muu­ta­maa pytinkiä? Tulisiko niiden neliöhin­ta kalli­im­mak­si kuin vaikka­pa “Eiran­ran­nan” uud­is­raken­nuk­sis­sa? Itsel­läni ei olisi varaa sel­l­aisi­in muut­taa, mut­ta tun­nen ihmisiä, jot­ka sekä kykeni­sivät että halu­aisi­vat mak­saa täl­lais­es­ta asumis­es­ta reilustikin, kun­han talo ja huoneis­to olisi hei­dän toivei­den­sa mukainen.

    Vai ovatko nykya­jan raken­nus­määräyk­set (esim. ilmas­toin­tia ja läm­mi­tys­tä koske­vat) sel­l­aisia, että niiden nou­dat­tamis­es­ta aiheu­tu­isi kohtu­ut­toman suuret kus­tan­nuk­set, jos talo raken­netaan tiili tiileltä eikä valmi­ista elementeistä?

  20. Tiedemies, Oxford kuu­lostaa melko kalli­il­ta. Saat huoneen Lon­toos­ta noin suur­in­pi­irtein samaan hin­taan. Min­un miniyk­siöni mak­soi Maryle­bones­sa (Mar­ble Archin ase­mal­ta sata metriä) vähän reilu £850 ja kak­sioni Ange­lis­sa mak­saa tonnin.

    Yleisel­lä tasol­la olen kään­tynyt vas­tus­ta­maan ajat­telua “mata­las­ta ja tiivi­istä” asues­sani tääl­lä. Suomes­sa asues­sa se kuu­losti mukaval­ta ja idyl­liseltä, mut­ta tääl­lä todel­lisu­us ylip­itkine käve­ly­matkoi­neen iskee silmille.

    Kan­takaupunkia saataisi­in lisää yksinker­tais­es­ti ainakin sil­lä, että merkit­täisi­in +1–2 ker­rosta kaikki­in keskus­ta­tont­tei­hin raken­nu­soikeut­ta lisää. Ei tarvisi miet­tiä pil­ven­pi­irtäjiä, eikä olisi kovin radikaalia, joten voisi kuvitel­la sen ole­van poli­it­tis­es­ti toteutettavissa.

  21. Suomes­sa on joukko ihmisiä, joil­la on varaa mak­saa asun­nos­ta moninker­tainen hon­ta “nor­maa­likansalaisi­in” ver­rat­tuna. Tämä joukko halu­aa ostaa asun­ton­sa paikas­ta, jota pitävät jostain syys­tä hienoim­pana (edus­tavin, muodikkain, kade­hdit­tavin, tyy­likkäin,…). Tuon paikan hin­tata­so nousee väistämät­tä korkeakasi. Hon­tata­so voi pudo­ta “nor­maal­i­ta­solle” vain jos tuo varakkain väki kiin­nos­tuu jostain muus­ta alueesta.

    Tältä kannal­ta kat­sot­tuna tehokkain tapa alen­taa hin­tata­soa voisi olla muu­ta­man asun­not­tomien yöma­jan sijoit­ta­mi­nen strate­gis­es­ti valit­tui­hin kohti­in, ja ele­ment­tivuokrat­alo­jen rak­en­t­a­mi­nen van­ho­jen jugend-raken­nusten paikalle. 🙂

    Käytän­nössä toimi­vam­paa on kai jät­tää nuo muu­ta­mat suosi­tu­im­mat asuinalueet suo­si­ol­la rikkaimpi­en tem­mellysken­täk­si. Kokon­aisu­u­teen täl­lä ei ole suur­ta vaikutusta.

    Toisaal­ta myös pääkaupunkiseudun vähem­män halutt­tu­jen aluei­den hin­tata­so on muu­ta maa­ta korkeampi, joten uusia asum­is­ratkaisu­ja voisi etsiä paaka­punkiseudulle kokon­aisuute­na. Vai pitääkö olet­taa, että tällekään ilmiölle ei voi mitään, kos­ka puo­let kansalai­sista unel­moi hyvästä asun­nos­ta pääkaupunkiseudul­la, ja on valmis mak­samaan asun­nos­ta rikkaiden tapaan ekstraa.

    Tule­vaisu­udessa etä­työ voisi peri­aat­teessa mah­dol­lis­taa myös mon­elle “keskushallintoon sido­tulle” ja pääkaupun­gin fir­moille työtä tekeville asumisen myös muual­la. Mut­ta tois­taisek­si, ja ehkä ikuis­es­ti pääkaupun­gin gen­eroimien mah­dol­lisuuk­sien (työ ja vapaa-aika) ääreen pääsem­i­nen houkut­taa ihmisiä siinä määrin, että uusia asun­to­ja tarvi­taan tätä painet­ta helpot­ta­maan. Ehkä tilanne tas­apain­ot­tuu sit­ten, kun kaikil­la pääkaupungista kiin­nos­tuneil­la kansalaisil­la on jonkin­lainen kop­pi Helsingis­sä, ja useim­mil­la myös toinen (ykkös-) asun­to tai kesämök­ki maalla.

  22. Kan­takaupun­ki kas­vaa “luon­nol­lis­es­ti”, jos kaupun­gin annetaan kas­vaa. Kallio on jo “kaupunkia” Alp­pi­las­ta tulee sel­l­aista, vaik­ka ne oli­vat het­ki sit­ten roskasakin, opiske­li­joiden ja eläkeläis­ten, saas­tut­ta­maa jät­tö­maa­ta, jos­sa on aivan liikaa kaiken sort­tista lap­siper­heille sopimatonta. 

    Ei siitä kauaa ole, kun Kru­unuha­ka oli men­neisyy­den aluet­ta, rän­sistynyt­tä ja rumaa, ver­rat­tuna mod­ernei­hin alueisi­in, jota visoiti­in mod­ernin ihmisn tarpeen mukaisik­si. Edel­lisel­lä vuosikym­mmenel­lä Espal­ta opiske­li­ja saat­toi saa­da vuokralle huip­pu-halpo­ja asun­to­ja, jois­sa oli vain ker­rossuihkut. (Ainakin muu­ta­ma tuol­lainen kämp­pä löy­tyi 2000-luvul­la, luulisi, että ne on jo älyt­ty remon­toi­da “parem­man” rahan käyttöön)

    Kalasa­ta­mat jne. nimeno­maan laa­jen­ta­vat kan­takaupunkia, vaik­ka “van­haa Helsinkiä” ei voikkaan luo­da tyhjästä. Ehkä Meilahdes­ta ja Munkkivuorestakin tulee kaukaises­sa tule­vaisu­udessa kaupunkia.

  23. Kiitos Otso tyh­jen­tävästä vastauksesta!

    Tuos­ta lis­tas­ta voi sit­ten vali­ta itseään miel­lyt­tävän määritelmän tai jonkin niiden yhdistelmän. 

    Munkkinie­mi on tosi­aan paljon kaupunki­maisem­paa aluet­ta kuin Meilahti. Kesäl­lä ihmiset istuskel­e­vat katukahvilois­sa ja on se ratikkakin. Toisaal­ta on hienot ulkoilu­alueet lähel­lä, uimaran­ta ja Tal­in urheilupuis­to toisin kuin esim. Kata­janokalla tai Kru­u­nun­haas­sa, puhu­mat­takaan vaikka­pa Kamp­ista. Min­un val­in­tani olisi ehdot­tomasti olisi Munkkinie­mi, jos näistä vapaasti saisin valita.

  24. Saara:

    Okei, mut­ta sit­ten­hän tämä on off top­ic tässä keskustelus­sa. Ei maan­laa­juinen hin­to­jen lasku (olet­taen, että teo­ri­asi pitää kutin­sa) vähen­nä Helsin­gin kan­takaupun­gin suh­teel­lista kalleutta. 

    No tuo ei ollutkaan vas­taus siihen Osmon alku­peräiseen kysymyk­seen, vaan ihmette­lyyn kalleista hin­noista ylipäätään.

    Olen kyl­lä joskus aiem­minkin yrit­tänyt tätä selit­tää, mutta…

    Mitä tulee kan­takaupun­gin suh­teel­liseen kalleu­teen, niin minus­ta on ilmi­selvää, että
    a) sille ei voi tehdä mitään *), ja
    b) ei sille ole tarpeenkaan tehdä mitään

    Keskus­tan suh­teessa korkeam­mat hin­nat nimit­täin eivät johdu viihty­isäm­mästä asuinympäristöstä, vaan parem­mista liiken­ney­hteyk­sistä ja palveluista (saavutet­tavu­ud­es­ta). Jos me laa­jen­namme tiivistä keskus­ta-aluet­ta, toki tälle uusillekin alueelle kysyn­tää riit­tää (onhan se mm. lähel­lä keskus­taa ja mon­taa muu­takin paikkaa), mut­ta se ei laske keskus­tan maan arvoa, vaan _nostaa_ sitä. 

    Mitä enem­män keskus­tan “lähelle” aset­tuu ihmisiä, yri­tyk­siä ja palvelui­ta, sitä arvokkaam­mak­si keskus­ta muut­tuu, sekä absolu­ut­tis­es­ti että suhteessa.

    Vaik­ka Tam­pereen keskus­ta ei eroa palvelu­iden tai viihtyvyy­den suh­teen Helsingistä, se ei ikinä tule ole­maan niin kallis paik­ka kuin Helsin­ki, juuri sen vuok­si, että Helsin­gin saavutet­tavu­us on ylivoimainen mihin tahansa muuhun paikkaan ver­rat­tuna (Suomes­sa).

    Jos halu­aa noiden neliöhin­to­jen perus­teel­la tehdä päätelmiä siitä, minkälaista (siis ydinkeskus­tan mallista vs. jotain muu­ta) kaupunkia ihmiset halu­a­vat, niin ehdotan tuon saavutet­tavu­u­den vakioimista (ei tai­da tosin jäädä paljon jäl­jelle sen jälkeen?)

    Kari

    *) Tai voi sille tehdä, tuhoa­mal­la kan­takaupun­gin arvo, johon hyviä keino­ja on esimerkik­si laa­jen­taa autoteitä samaan malli­in kuin paik­ka paikoin Jenkeis­sä aikanaan (=kaik­ki muut­ta­vat nukku­malähiöi­hin ja keskus­tan tilalle raken­netaan teitä).

  25. Kari, arvo ja hin­ta ovat kak­si eri asi­aa. Hin­ta määräy­tyy sekä ihmis­ten asialle lait­ta­man arvon, että sen niukku­u­den perus­teel­la. Kaupun­gin lisärak­en­t­a­mi­nen ei laske kaupunkialueen arvoa, mut­ta vähen­tää sen niukku­ut­ta. Tämä voi johtaa keskus­ta­maisen asumisen hin­nan laskemiseen.

  26. Saara jo sivusikin raken­nusvirhei­den huimaa lisääntymistä. 

    Kulut­ta­jali­iton mukaan raken­nusvirheet ovat moninker­tais­tuneet viimeisen kymme­nen vuo­den aikana ja samal­la muut­tuneet vakavam­mik­si, esim. vas­taraken­ne­tu­ista taloista joudu­taan uusi­maan putket kokon­aan, sade­vesi tulee ikkunoista sisään, märkäeristyk­set on jätet­ty täysin tekemät­tä jne. Ennen virheis­sä kyse oli pikem­minkin vääri­nasen­netus­ta ovenkah­vas­ta ja muista pin­tarak­eneteisi­in liit­tyvistä seikoista. 

    Tässä Raken­nus­li­iton puheen­jo­hte­jan, Kyösti Suokak­sen (vai Suokkaan?) miet­teitä tältä kesältä: 

    Näin synkkää tilan­net­ta ei ole ollut koskaan. Tänä kesänä näyt­tää siltä, että markki­nat menevät aivan kaaok­seen. Kukaan ei val­vo enää käytän­nössä mitään, ja pimeää hom­maa on niin paljon, että yri­tyskin hal­li­ta tätä tilan­net­ta on kadonnut. 

    Jos ei tässä jotain tehdä, niin todel­la liemessä ollaan. Yhteiskun­nan kannal­ta tämä on totaal­ista saa­mat­to­muut­ta ja poli­i­it­tisen tah­don puutet­ta, että har­maa talous vyöryy kuin tsuna­mi tänne Suomeen. Nyt se on jo kaikil­la tiedos­sa, mut­ta mitään ei silti tehdä.

    Onko nyt tässä tilanteessa järkevä lisätä hillit­tömästi uus­tuotan­toa vai pitäisikö työ­maid­en asi­at saa­da kuntoon?

    Min­ua on pitkin matkaa tämän blo­gin his­to­ri­an aikana ihme­tyt­tänyt, että Osmo talous­miehenä ja raken­nus­in­toil­i­jana ei koskaa sivuakaan rak­en­tamisen huonoa laat­ua, vaik­ka kyseessä on iso kansan­taloudelli­nen ongelma.

  27. Kari:

    Jos halu­aa noiden neliöhin­to­jen perus­teel­la tehdä päätelmiä siitä, minkälaista (siis ydinkeskus­tan mallista vs. jotain muu­ta) kaupunkia ihmiset halu­a­vat, niin ehdotan tuon saavutet­tavu­u­den vakioimista (ei tai­da tosin jäädä paljon jäl­jelle sen jälkeen?)

    No kyl­lä siitä nyt vielä aika paljon jäl­jelle jää vaik­ka saavutet­tavu­us vakioidaan. Esimerkik­si se että käve­lyetäisyy­del­lä on palvelui­ta ja muu­ta nos­taa var­masti asun­non hin­taa, tosin tuonkin voi tietenkin ymmärtää saavutet­tavuute­na, tai seu­rauk­se­na suurem­mas­ta väestöti­hey­destä joka taas seu­raa parem­mam­man saavutet­tavu­u­den tuot­ta­mas­ta suurem­mas­ta kysynnästä…:)

    Helsin­gin kort­te­likaupunkia voi laa­jen­taa van­hal­la sata­ma-alueel­la, ja toisaal­ta ulko­re­unoil­ta. Per­in­teis­es­ti sitä on myös laa­jen­net­tu val­taa­mal­ta maa­ta mereltä, suuri osa nyky­istä keskuskaupunkia on täyt­tö­maa­ta ja uudet sata­ma-alueet läh­es kokon­aan, mut­ta tämä on nykyään jostain syys­tä tabu. Henkilöko­htais­es­ti en oikein ymmär­rä mitä kauheaa siitä seu­raisi jos vaik­ka Kalasa­ta­mas­sa muutenkin keinotekoinen rantavi­ivaa olisi jonkun sata metriä idem­pänä. Tai että mik­si se pari hehtaaria täyt­tö­maa­ta Her­ne­saares­ta piti poistaa.

    Se mihin seudul­la ei ole ollut uskallus­ta olisi tehdä ihan reilus­ta kan­takaupungista erilli­nen kaupunki­mainen alue. Öster­sun­domis­sa tätä on kai pohdit­tu. Ongel­ma on kai se että tuol­laisen uuden kaupungi­nosan pitäisi olla väestömäärältään hyvin iso jot­ta se ei olisi pelkkä lähiö, mielel­lään jotain 50 000 asukas­ta, ja tuol­laisen rak­en­t­a­mi­nen ker­ral­la on vaikeaa.

  28. Kari,

    mik­si ihmeesä se saavutet­tavu­us pitäisi laskea pois kun arvioidaan mitä ihmiset halu­a­vat? Ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan saavutet­tavu­ud­es­ta, kos­ka he halu­a­vat saavutet­tavu­ut­ta. Eli heille pitää rak­en­taa kaupunkia joka on saavutettava.

    Tiet­syti jos halu­taan kysyä, mitä muu­ta ihmiset halu­a­vat asuin­paikaltaan saavutet­tavu­u­den lisäk­si, tuo kysymyk­se­naset­telu on ihna hyvä. Mut­ta siitä ei sit­ten pidä vetää kauhean pitkälle meneviä johtopäätök­siä, eri­tyis­es­ti ei sel­l­aisia jot­ka hait­taa­vat mah­dol­lisim­man saavutet­ta­van kaupun­gin rakentamista.

    Eli vaik­ka ilmenisi, että kun saavutet­tavu­us vakioidaan pois, neliöhin­to­jen perus­teel­la ihmiset halu­a­vat mum­mon­mökke­jä jär­ven ran­nal­la, mei­dän ei silti pidä tehdä kaupunkia, joka koos­t­uu mum­mon­mökeistä jär­ven ran­nal­la. Kos­ka ensisi­jais­es­ti ihmiset silti halu­a­vat sitä saavutet­tavu­ut­ta. Ja sama kos­kee puutarhakaupunkihimmeleitä.

  29. Otso Kivekäs:

    “Noin näp­pitun­tu­mal­la, arvostet­tu­ja asioi­ta ovat
    ..
    * Sekoit­tunut kaupunki­rakenne (ei asuin.- ja työ­paikkaaluei­ta erikseen)”

    Taas tätä. Eikö mikään määrä empiri­aa riitä osoit­ta­maan että tämä ei yksinker­tais­es­ti pidä paikkaansa. Kan­takaupun­gin rene­sanssi nimeno­maan alkoi siitä kun hyväksyt­ti­in ettei kaupunkia voi­da suun­nitel­la (seka-alueen edel­lyt­tämän) logis­ti­ikan ehdoin (Smith-Polvisen torp­paami­nen) ja alkoi B2B-yri­tys­ten pako kehille ja Espooseen.
    Onnek­si seka-alue ‑ajat­telua ei kan­takaupungis­sa lähdet­ty akti­ivis­es­ti kehit­tämään. Laut­tasaa­res­sa kyl­lä, mut­ta pusku­trak­to­ril­la ongel­mat ratkea­vat ja käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­sista on saatu täl­läkin blogilla lukea.

    Kan­takaupunkialueil­la oli sel­l­aista mielekästä käyt­töä kuten autokau­pat, elin­tarvike­tukku, pan­i­mo, telak­ka, jäteve­den­puhdis­ta­mo ja lop­ut­tomasti piilokont­tore­ja. Tästä syn­tyi fatal­is­mi joka johti Tapi­olan kaltaisi­in han­kkeisi­in. Iso osa ihmi­sistä uskoi aidosti kan­takaupun­gin slummiutuvan.

    Se että B2C-palve­lut tuo­vat työ­paikko­ja, ja niitä on asuinalueil­la tasais­es­ti ja liiken­teen solmupis­teis­sä isosti on sivu­vaiku­tus. Kivi­jal­ka täyt­tyy viihty­isäl­lä kaupunki­maisel­la asuinalueel­la siinä mis­sä muutkin ker­rokset. Kokoo­jakaduil­la on sit­ten tyh­jem­pää, mut­ta kyl­lä tilat varas­toik­si ja kirp­pareik­si kelpaavat. 

    Markki­nat muut­ta­vat toim­i­ti­laa asun­noik­si ja KSV yrit­tää ahtaa uusi­in kan­takaupunkikaavoihin lisää toim­i­ti­laa. Go figure.

  30. Mikko Särelä:

    Kari, arvo ja hin­ta ovat kak­si eri asi­aa. Hin­ta määräy­tyy sekä ihmis­ten asialle lait­ta­man arvon, että sen niukku­u­den perusteella. 

    En nyt oikein pysy kär­ry­il­lä. Tarkoi­tatko jotain sel­l­aista, että “arvo” on tässä tapauk­ses­sa kulut­ta­jan yli­jäämä + mak­set­tu hin­ta, vai jotain muuta?

    Mah­taako käsit­teil­lä olla tässä tapauk­ses­sa suur­ta eroa, jos asun­tomarkki­noil­la hin­tadiskrim­i­noin­ti toim­i­nee suh­teel­lisen täy­del­lis­es­ti (pl. kaupun­gin inter­ven­tiot, joil­la tehdään tulonsiirtoja)?

    Kaupun­gin lisärak­en­t­a­mi­nen ei laske kaupunkialueen arvoa, mut­ta vähen­tää sen niukku­ut­ta. Tämä voi johtaa keskus­ta­maisen asumisen hin­nan laskemiseen. 

    Tässä pitäisi kai määritel­l­lä, mitä tarkoite­taan “keskus­ta­maisel­la”.

    Minä olen sitä mieltä, että keskus­tan hin­tata­so on (ainakin suurelta osin) korkea, kos­ka se on _keskusta_, ei sen vuok­si, että se on “keskus­ta­mainen” (esim. raken­net­tua ruutukorttelia).

    Suurem­mis­sa kaupungeis­sa hin­nat ovat korkeam­mat, kos­ka suurem­mat markki­nat tuot­ta­vat mm. skaalae­tu­ja, jot­ka siir­tyvät pääomien tuot­tavu­u­teen, palkkoi­hin ja siten myös kiin­teistö­jen hin­taan. Nämä edut ovat suurim­mil­laan siel­lä, mis­sä saavutet­tavu­us on korkein — siis keskus­tas­sa. Vas­taavasti, jos kaupun­ki kas­vaa, kun raken­netaan lisää, niin hin­nat keskus­tas­sa nou­se­vat (kos­ka sen saavutet­tavu­us para­nee, skaalae­dut kas­va­vat, jne.).

    Kri­ti­soin sitä, että Osmo ver­taa hin­to­ja keskus­tas­sa ja ympäryskun­nis­sa ja päät­telee siitä, että ihmiset halu­aisi­vat asua “keskus­ta­mais­es­ti” raken­ne­tuis­sa tiivi­is­sä kortteleissa. 

    Voi olla, että halu­a­vat, tai sit­ten eivät halua. Kuitenkin tuo saavutet­tavu­us pitäisi ensin vakioi­da, ennenkuin tuol­laista päät­te­lyä voi tehdä. Keskustal­la ja jol­lain Espoon lähiöl­lä on paljon muu­takin eroa kuin raken­net­tu ympäristö.

    Kari

    1. Saavutet­tavu­ut­ta ei voi erot­taa muus­ta kaupunki­rak­enbteesta. Voi olla, että jos saavutet­tavu­us vakioitaisi­in, jokainen halu­aisi asua hehtaarin ton­til­la jär­ven ran­nal­la, mut­ta tämä estää saavutet­tavu­u­den. Kaupunki­maisen tehjokku­u­denb ja saavutet­tavu­u­den välil­lä on tiet­ty kohta­lo nyhteys. Saavutet­tavu­us ei voi olla ilman tiiveyt­tä. Tosin tiiveys voi olla ilman saavutettavuutta.

  31. spot­tu, mitä tahansa työ­paikko­ja ei kan­takaupungis­sa tietenkään pidä olla, vaan työ­paikko­ja, joil­la on korkea työ­paik­ka / rak­enus­neliöti­heys. Esimerkkinä täl­lais­es­ta käy vaikka­pa kampin seudun ker­rostalot, jois­sa on tiheästi toimis­to­ja ja asun­to­ja sekaisin.

    Se nyt vaan on totu­us, että alueil­la, joil­la on sekä työn­tek­i­jöitä, että asukkai­ta, on enem­män kulu­tus­po­ten­ti­aalia. Tämä taas tuo alueelle käve­lyetäisyy­delle niitä palvelui­ta, joista ihmiset halu­a­vat (ja sitä jonkun kuu­lut­ta­maan saavutettavuutta).

  32. Tpyy­lu­o­ma,

    Kyl­lä se palvelu­iden sijain­ti lähel­lä on myös saavutet­tavu­ut­ta. Tämä kuitenkin on mah­dol­lista toteut­taa muutenkin kuin rak­en­ta­mal­la “lisää kantakaupunkia”. 

    Ote­taan esimerkin vuok­si ver­tailuko­hdik­si vaik­ka Meilahti ja Lep­pä­vaara. Lep­pä­vaaras­sa on “käve­lyetäisyy­del­lä” parem­mat palve­lut kuin Meilahdessa, vaik­ka sitä ei parhaan tah­donkaan mukaan voi pitää kan­takaupun­gin jat­keena, toisin kuin Meilahtea, joka määritelmäl­lis­es­tikin on kantakaupunkia.

    Mik­si sit­ten Lep­pä­vaaras­sa on parem­min palvelu­ja lähel­lä? Sen vuok­si, että keskus­tan palvelu­iden saavutet­tavu­us on Meilahdes­ta selvästi parem­pi kuin Lep­pä­vaaras­ta, jol­loin ei kan­na­ta edes yrit­tää alkaa kil­pail­la “vas­taav­il­la” palveluil­la (eloku­vateat­teri, ketjuli­ik­keet…). Jos me nyt jatkamme “kan­takaupunkia” suun­taan tai toiseen, niin hyvin luul­tavasti siel­läkin jää käve­ly­matkan päässä ole­va palve­lu­tar­jon­ta heikom­mak­si juuri samas­ta syystä.

    Kumpi sit­ten on parem­pi? Var­maankin riip­puu siitä, keneltä kysyy. Joidenkin arvioiden mukaan yhteiskun­tarakenne on tehokkaim­mil­laan jos­sain 50 000 — 100 000 asukkaan yksiköis­sä, jos­ta sekä Lep­pä­vaara että Helsin­ki ovat vielä kaukana, mut­ta johon Lep­pä­vaara voisi hyvinkin päästä.

    Ei min­ul­la sinän­sä ole mitään kan­takaupun­gin laa­jen­tamis­takaan vas­taan (min­ul­la ei siitä itseasi­as­sa ole mielipi­det­tä suun­taan tai toiseen), vaan ain­oas­taan tuo­ta pelkki­in hin­toi­hin perus­tu­vaa päät­te­lyä vas­taan. Helsin­gin ydinkeskus­ta on maan kallein alue, ja se tulee ole­maan sitä aina — ja sitä kalli­impi, mitä enem­män kaupun­ki kasvaa.

    Kari

  33. Eli­na, en tunne asi­aa riit­tävän hyvin mut­ta käsit­tääk­seni rak­en­t­a­mi­nen ei nyt ennenkään mitään virheetön­tä ole ollut, eikä siinä että kor­jataan jäl­keen­päin ole sinän­sä mitään ihmeel­listä. Vähän niin kuin autois­sa, tuotan­tolin­ja päät­tyy merkkikorjaamolle.

    Joka tapauk­ses­sa, miten tämä ratkeaa sil­lä että raken­netaan vähemmän?

  34. Oxford on sikakallis, ja se on täyn­nä tiivistä ja mata­laa. Se on myös pieni (150 tuhat­ta asukas­ta) ja poikkeuk­selli­nen — ehkä koko maail­man mit­takaavas­sa — yliopis­ton domi­noivu­u­den vuok­si, Cam­brid­get UK & MA lienevät ain­oat vielä äärim­mäisem­mät kaupun­git, kos­ka niis­sä asukasluku on pienempi. 

    Point­ti kuitenkin on, että näyt­täisi siltä, että tiivis ja mata­la kaupunki­rakenne vain inver­toi Osmon kam­moa­man “repub­likaanivyöhyk­keen”. Tarkoi­tan täl­lä, että rikkaat klus­teroitu­vat lähem­mäs keskus­taa ja köy­hät kauemmas.

  35. Osmo Soin­in­vaara:

    Kaupunki­maisen tehjokku­u­denb ja saavutet­tavu­u­den välil­lä on tiet­ty kohta­lo nyhteys. 

    Näin on.

    Hyvä saavutet­tavu­us -> korkea maan arvo -> korkea raken­nuste­hokku­us -> tarve rak­en­taa parem­pia liiken­ney­htyk­siä -> parem­pi saavutet­tavu­us -> korkeampi maan arvo -> jne.

    Kyseessä on itseään ruokki­va prosessi.

    Kari

  36. Kari, joo keskus­tan läheisyys tietenkin vaikut­taa ja tämä on yksi syy mik­si minus­ta aluekeskus­rak­en­t­a­mi­nen ajal­lis­es­ti lyhyen mat­ka päässä keskus­tas­ta ei oikein toi­mi, esimerkik­si Hert­tonie­mi. Enkä ole siitä Lep­pä­vaaras­takaan ihan vaku­ut­tunut, tosin sil­lä on (vielä) sel­l­ainen etu kuin tariffiraja.

    Kysymys on kuitenkin minus­ta enem­män suh­teel­lises­sa ase­mas­ta kaupunki­rak­en­teesta kuin suo­ranais­es­ti etäisyy­destä keskustaan.
    Esimerkik­si Alp­pi­har­jus­sa kuitenkin on jos jonkin näköistä yrit­täjää vaik­ka keskus­ta on hyvin lähel­lä. Olen­naista siinä on että Hakanie­mi — Porthaninkatu — Fle­mari jatku­mo, eli läpi kulke­va ihmisvir­ta vier­essä asu­vien lisäk­si. Sama jut­tu Lep­pä­vaaras­sa. Pienemmessä mit­takaavas­sa saman näkee Munkkiniemessä tai Munkkivuores­sa, liiketi­lat eivät ole keskelle aluet­ta vaan sen keskus­tan puoleisel­la reunalla.

    Palve­lut vähe­nee nimeno­maan reuna-aluieil­la arkkite­htu­urista riip­pumat­ta, esimerkik­si Kata­janok­ka, Her­ne­saari, Meilahti tai Kru­u­nun­haan ran­nan puoli. Jos niiden jat­keek­si tulee toisia aluei­ta, esimer­ki Kalasa­ta­man etäläosa taval­la Kru­u­nun­haan jat­keek­si, niin tilanne muuttuu.

  37. Eli­na:

    Onko nyt tässä tilanteessa järkevä lisätä hillit­tömästi uus­tuotan­toa vai pitäisikö työ­maid­en asi­at saa­da kuntoon?

    Min­ua kiehtoo aja­tus siitä, että taloy­htiön osakkaat toimi­vat oman talon­sa raken­nut­ta­ji­na. Oliko­han tälle ole­mas­sa jokin vaki­in­tunut termikin?

    Tämä olisi uskoak­seni hyvin tehokas tapa suit­sia raken­nusvirheitä. Raken­nus­fir­mat katso­vat mielel­lään virheitä läpi sormien (tai, kuten ainakin eräs tut­tu rak­samies väit­tää, suo­ras­taan edel­lyt­tävät niiden tekemistä), kos­ka raken­nus­tarkas­ta­jan lahjomi­nen tulee nykysys­tee­mis­sä kun­nol­la rak­en­tamista halvem­mak­si. Jos raken­nut­ta­ji­na oli­si­vat tule­vat asukkaat itse, meno muut­tuisi ratkai­sev­asti. Lisäk­si ihmiset saisi­vat omi­naisuuk­sil­taan juuri sel­l­aisia kote­ja kuin halu­a­vatkin, jol­loin hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot ja tuh­laus väheni­sivät ja ihmis­ten sitou­tu­mi­nen asuinalueeseen­sa muo­dos­tu­isi kiin­teäk­si ja ter­ve­henkisek­si. Myös kaupunki­ti­las­ta raken­nuk­sen ympäril­lä saatet­taisi­in ottaa enem­män vastuuta.

    Samal­la voisi syn­tyä kysyn­tää uusille rak­en­tamisen tekni­ikoille (esim. käsi­työmäisen rak­en­tamisen uudelleen­läm­mit­te­ly ja vai­h­toe­htois­t­en ele­ment­ti­tyyp­pi­en käyt­tö), kun raken­nut­ta­ja ei jou­tu­isi huomioimaan valmi­iden asun­to­jen myyn­ti­in kohdis­tu­vaa riskiä. Nykyään näyt­tää ainakin päältä kat­soen siltä, että tekni­ikat ja ratkaisut monipuolis­tu­misen sijaan yhdenmukaistuvat.

    Jos kiertää läpi vaikka­pa kan­takaupun­gin alueel­la hil­jat­tain raken­netut uudet ullakkoa­sun­not (pl. yksi­ty­is­ten rak­en­ta­mat), voi viimeistään kylp­pärin kaakelei­den perus­teel­la sanoa, mikä fir­ma on ollut asial­la. Iskevät kylmästi joka paikkaan samat rojut. Samoin uud­is­raken­nusten ele­ment­tisys­teemit näyt­tävät kaikkial­la samal­ta. Näin ei saa­da aikaisek­si viihty­isää ja miel­lyt­tävää kaupunkiku­vaa, eikä pystytä kat­tavasti tyy­dyt­tämään eri­lais­ten ihmis­ten tarpeita.

    Sanal­la sanoen uusien asun­to­jen markki­nat eivät täl­lä het­kel­lä toi­mi, kos­ka tar­jol­la ei ole riit­tävästi toi­sis­taan poikkeav­ia vai­h­toe­hto­ja. Kun kaikille tar­jo­taan samaa huonos­ti toimi­vaa perusku­raa, vai­h­toe­htoina on joko ostaa tai jät­tää osta­mat­ta. Itseä miel­lyt­täviä ratkaisu­ja ei voi lom­pakol­laan äänestää, kos­ka niitä ei ole tarjolla.

  38. Helsin­gin kan­takaupunkia pitää rak­en­taa lisää, olen samaa mieltä. On hyvä, että on eri­laisia asuinaluei­ta, jol­loin ihmiset voivat aset­tua niille miel­tymys­ten­sä mukaan, ja kan­takaupun­gin asun­noille on selvästi kysyntää.

    Helsinkiläis­ten poli­itikko­jen fokus on kuitenkin ollut aika vah­vasti jos­sain muus­sa. Pide­tään huol­ta siitä, että Sipoon puolelle raken­netut varakkaiden alueet liitetään Helsinki­in. Espoon Lom­mi­laan tai His­taan tai Vihdin Num­me­laan ei mis­sään nimessä saa rak­en­taa mitä sinne nyt olti­inkaan rak­en­ta­mas­sa, ja Espooseen on ehdot­tomasti saata­va metrokaupunkia kos­ka metrokaupun­ki on helsinkiläis­ten mielestä hieno asia (sinän­sä ymmär­ret­tävää poli­ti­ikkaa suurelta maan­omis­ta­jal­ta). Jne.

    Helsinkiläis­poli­itikko­jen mielestä naa­purikun­nat on liitet­tävä Helsinki­in, perustelu­na mm. se että joukkoli­iken­teessä kun­nan­ra­jan ylit­tämis­es­tä joutuu nykyään mak­samaan ja tämä on paha. (Kenenkään mieleen ei juuri tule, että tämä tak­sa sinän­sä on ihan keinotekoinen keksin­tö, eikä kun­nan­ra­jan ylit­tämi­nen todel­lisu­udessa aiheuta joukkoli­iken­nevä­li­neen kus­tan­nuk­sille sitä eikä tätä: kyse on siitä, että poli­itikot ovat päät­täneet, että kun­nan­ra­jan ylit­tämi­nen maksaa.)

    Täältä Helsin­gin ulkop­uolelta kat­soen toivoisin, että tähän Oden lausumaan tosi­aan tar­tut­taisi­in ja sitä himoit­tua kan­takaupunkia raken­net­taisi­in lisää. Tilaa­han toki on, Helsingissäkin.

  39. Kari Kosk­i­nen:

    Lep­pä­vaaras­sa on “käve­lyetäisyy­del­lä” parem­mat palve­lut kuin Meilahdessa, vaik­ka sitä ei parhaan tah­donkaan mukaan voi pitää kan­takaupun­gin jat­keena, toisin kuin Meilahtea, joka määritelmäl­lis­es­tikin on kantakaupunkia.

    I beg to dif­fer! Tam­pereenkin keskus­tas­sa on min­un näkökul­mas­tani ratkai­sev­asti huonom­mat palve­lut kuin Helsin­gin keskus­tas­sa, enkä oikein usko Lep­pä­vaaran päi­hit­tävän Tamperetta.

    Näke­my­sero johtunee siitä, mitä palvelu­ja itse kukin pitää tärkeinä. Jos posti, ter­veyskeskus, pank­ki, Jättijako/Lidl ja mas­saeloku­via esit­tävä teat­teri riit­tävät, aika mon­en kaupun­gin keskus­tas­sa on “hyvät palve­lut”. Itsel­leni kult­tuuri­palve­lut ja niiden laatu ovat ratkai­sevas­sa ase­mas­sa kult­tuuriym­päristön lisäk­si (ympäristöön voi lukea ne kult­tuurin ilmen­e­mis­muodot, joi­ta ei voi pitää palveluina, kuten alueen arkkite­htu­urin — tosin, tarkem­min ajatellen, mik­seipä sitäkin voisi pitää palveluna). 

    Virik­keel­listä kult­tuuriym­päristöä voi syn­tyä ja syn­tyy muuallekin kuin kaupun­gin kaikkein saavutet­tavim­mille alueille, mut­ta ei kuitenkaan minne tahansa. Helsinki­in voisi hyvin rak­en­taa uusia, kan­takaupunki­maisia (= kivi­jal­ka­li­ik­keet ja lyhyt ratikka­mat­ka ydinkeskus­taan) asuinaluei­ta, jot­ka houkut­telisi­vat myös kaupun­gin virik­keel­lisen kult­tuuriym­päristön lev­iämään mukanaan (no, Helsingis­sä kult­tuuriym­päristön kehi­tys on kan­sain­välis­es­ti ver­rat­en aika nupul­laan vielä, mut­ta havait­tavis­sa sentään).

    Off top­ic: Tosin julk­i­sivu­lau­takun­ta pitäisi lisäk­si vai­h­taa — se kun kuulem­ma toimii täl­lä het­kel­lä kult­tuuriym­päristömme myön­teisen kehit­tymisen suurim­pana yksit­täisenä esteenä. Mm. erään myymälän julk­i­sivua noin miljoona ker­taa paran­tavien suun­nitelmien esit­täjälle oli sieltä san­ot­tu: “Tämä ei ole mikään metropoli!” ja: “Kyl­lä myymälän julk­i­sivu saa olla ruma, kun­han se on samal­la taval­la ruma kuin muutkin myymälät”. Min­un on erit­täin vaikea suh­tau­tua rak­en­tavasti siihen, että joku saa tuol­la taval­la estää akti­ivisia helsinkiläisyrit­täjiä paran­ta­mas­ta kaupunkiku­vaa (kyseessä oli ammat­ti­laisel­la teetet­ty suun­nitel­ma, joka olisi osaltaan vienyt Helsinkiä edes pienen piirun ver­ran lähem­mäk­si kan­sain­välistä, laatu­tur­is­mia houkut­tel­e­vaa, mod­er­nia ja kult­tuu­ri­or­i­en­toitunut­ta kaupunkia).

    Pahoit­te­lut rön­sy­ilystä; sapettaa.

  40. Kari Kosk­i­nen, tarkennus:

    En siis toki ole eri mieltä esit­tämästäsi Leppävaara/Meilahti ‑ana­ly­y­sista, vaan siitä että Lep­pä­vaaras­sa voitaisi­in päästä riit­tävässä määrin Helsin­gin kan­takaupun­gin tasolle. Nyt en olekaan enää var­ma, yri­titkö edes väit­tää noin.

  41. Kan­takaupunki­maiseen asumiseen kuu­luu oleel­lis­es­ti se, että kaik­ki on käve­ly­matkan päässä. Parin kort­telin etäisyy­deltä löy­tyvät kaik­ki kau­pat ja suurin osa muista palveluista, joi­ta ihmi­nen viikoit­tain tarvitsee.

    Kun tätä ajat­telee, niin Helsin­gin suun­nit­teli­jat eivät ole kiin­nos­tunei­ta edes kan­takaupunki­maisen asumisen säi­lyt­tämis­es­tä, saati sit­ten lisäämisestä.

    Lähel­lä ole­vat palve­lut muo­dos­tu­vat kivi­jalka­kaupoista. Helsin­ki kuitenkin kaavoit­taa keskus­taan (rautatiease­ma-bus­siter­mi­naali-akselille) yhä uusia kaup­pakeskus­neliöitä sil­lä seu­rauk­sel­la, että Fredan pikkuli­ik­keet ovat vaikeuk­sis­sa. Kau­pan keskus­li­ik­keet halu­a­vat yhä suurem­pia yksiköitä. Ne ovat niiden kannal­ta edullisimpia. Mut­ta onko se kaupun­gin kehi­tyk­sen kannal­ta edullis­in­ta, onkin jo toinen juttu.

    Kun kivi­jalka­kau­pat kuol­e­vat, niin kan­takaupungista tulee nukku­malähiö. Rauhalli­nen sel­l­ainen, mut­ta palve­lut eivät enää ole käve­ly­matkan päässä. Pietarinkadul­ta Kamp­pi­in on liian pitkä mat­ka. Ostovoima ei ole juurikaan pääkaupunkiseudul­la lisään­tynyt, joten kau­pan uus­rak­en­t­a­mi­nen on osa nol­la­summapeliä. Aina kun raken­netaan uusi ja isom­pi kau­pan keskit­tymä, kuolee vas­taa­va määrä pieniä pois. Ja ne pienet ovat juuri niitä kan­takaupun­gin teke­viä kivijalkakauppoja.

    Kan­takaupunki­maista rak­en­tamista on Helsingis­sä myöhem­min yritet­ty use­am­paankin otteeseen. Län­si-Pasi­la oli ensim­mäisiä kokeilu­ja. Suh­teel­lisen tiivistä ker­rostalo­rak­en­tamista kivi­jalka­kaup­po­ja myöten.
    Kun tänä päivänä käysken­telee Län­si-Pasi­las­sa, niin siel­lä on katu­ta­son liike­huoneis­tois­sa pank­ki ja pari ruokakaup­paa ja posti. Liiketilois­sa on kyl­lä työ­paikko­ja (suun­nit­te­lu­toimis­to­ja ym.), mutt­ta ei varsi­naisia palvelu­ja asukkaille. Asukas­määrä ei riitä ylläpitämään suur­ta ostaria ja toisaal­ta keskus­li­ik­keet eivät ole kiin­nos­tunei­ta pienistä yksiköistä. 

    Suurin este kan­takaupunki­maisen kaupun­gin syn­nylle on mielestäni kau­pan keskit­tymi­nen. Suuret eivät ole kiin­nos­tunei­ta pienistä. Omis­ta­jave­toiset kau­pat on kil­pail­tu pois, joten enää on jäl­jel­lä valitet­tavasti ain­oas­taan näitä suuria.

  42. Jos ker­ran se kan­takaupun­ki on niin houkut­tel­e­va, mik­si suuri osa varakkaim­mas­ta väestä halu­aa asua pien­talos­sa meren­ran­nal­la Espoos­sa tai Itä-Helsin­gin slum­meis­sa (Kulosaari, Tam­misa­lo, Jol­las, Mar­janie­mi, Tahvon­lahti, Karhusaari). Taita­vat kaik­ki kuu­lua Helsin­gin Top10 vau­raimpi­in alueisi­in. Alue­sar­joista (www.aluesarjat.fi) saa tark­istaa. Neliöhin­nat eivät ker­ro kaikkea. Täl­lä porukalla on varaa valita.

  43. Hyvä Osmo, että tuot julk­isu­u­teen lasken­nal­isu­u­den tärkeyt­tä mitä tulee esim. asun­to­jen tuotan­toon siel­lä Helsingissä.

    Mut­ta kun vielä saataisi­in kaikkien paikallis­ten poli­itikko­jen kalloi­hin se, että kun­nal­lisil­la lasken­noil­la voidaan johtaa harhaan ihan ketä vaan.

  44. Jos ker­ran se kan­takaupun­ki on niin houkut­tel­e­va, mik­si suuri osa varakkaim­mas­ta väestä halu­aa asua pien­talos­sa meren­ran­nal­la Espoos­sa tai Itä-Helsin­gin slum­meis­sa (Kulosaari, Tam­misa­lo, Jol­las, Mar­janie­mi, Tahvon­lahti, Karhusaari). Taita­vat kaik­ki kuu­lua Helsin­gin Top10 vau­raimpi­in alueisi­in.

    Keski­t­u­lot ovat noil­la alueil­la korkeat, kos­ka siel­lä ei ole pieniä asun­to­ja. jos ver­taat vaik­ka tam­misa­lon >200 neliön asun­nois­sa asu­vien tulota­soa Krunikan, Skat­tan tai Kampin >200 neliön asun­nois­sa suvi­in, veikkaan että jälkim­mäiset voit­ta­vat. Saat­ta­vat hyvin voit­taa Westendinkin.

    Mut­ta kos­ka Skat­tal­la, Krunikas­sa ja Kamp­is­sa on myös pieniä asun­to­ja, keski­t­u­lot jäävät mata­lam­mik­si. Ymmär­ret­tävästi ihmisiä, joil­la on varaa isoon omakoti­taloon ran­nal­la, ei kiin­nos­ta 60 neliön kak­sio toises­sa ker­rokses­sa Fredal­la, vaan kan­takaupungista pitäisi saa­da se koko talon ylim­män ker­roksen kokoinen lukaali. Ja siihen taas eivät varat riitä, joten ote­taan ennem­min sit­ten se omakotitalo. 

    (niin ja en siis nyt yritä väit­tää, etteivätkö mon­et var­masti ota mielum­minkin sitä omakoti­taloa, kun­han kor­jasin virheel­lisen tilastoluennan)

  45. Saara:

    Min­ua kiehtoo aja­tus siitä, että taloy­htiön osakkaat toimi­vat oman talon­sa raken­nut­ta­ji­na. Oliko­han tälle ole­mas­sa jokin vaki­in­tunut termikin?

    Tämä olisi uskoak­seni hyvin tehokas tapa suit­sia raken­nusvirheitä. Raken­nus­fir­mat katso­vat mielel­lään virheitä läpi sormien (tai, kuten ainakin eräs tut­tu rak­samies väit­tää, suo­ras­taan edel­lyt­tävät niiden tekemistä), kos­ka raken­nus­tarkas­ta­jan lahjomi­nen tulee nykysys­tee­mis­sä kun­nol­la rak­en­tamista halvemmaksi. 

    Jaa että amatöörit ker­rostalo­pro­jek­tin raken­nut­ta­jana suit­sisi rakennusvirheitä!!!

    Heit­tosi raken­nus­tarkas­ta­jan lahjomis­es­ta on myös aika hur­ja. Jos sel­l­aista esi­in­ty­isi, mik­si moisia epäi­lyjä ei ole ker­rot­tu poli­isille? Ja mik­si ihmeessä raken­nus­li­ike kat­soisi sormien läpi raken­nusvirheitä? Oletko koskaan kuul­lut, että raken­nus­li­ikkeil­lä on aina vähin­tään 10 vuo­den vas­tuu raken­nusvirhei­den kor­jaamis­es­ta oma­l­la kustannuksellaan.

    Väit­teet rak­en­tamisen laadun huonone­mis­es­ta ovat mielestäni suurelta osin vah­vasti liioitel­tu­ja. Väitän, että rak­en­tamisen laatu on nyt selkeästi parem­pi kuin vaikka­pa 1970- ja 1980-luvuilla.

  46. Kyl­lä niitä kivi­jalka­kaup­po­jakin syn­tyy, jos kort­telit ovat tarpeek­si tiivi­itä ja korkeita.

  47. Helsin­gin kalleim­mat asun­not ovat Kask­isaa­res­sa ja Kuu­sisaa­res­sa. Espoon ran­noil­la mm. Wes­t­endis­sä ja Suvisaaris­tossa on myy­ty use­an miljoo­nan arvoisia kiin­teistöjä, Lau­rin­lahdessa jopa 10 miljoo­nan talo.

  48. Mon­et kan­takaupun­gin asun­not ovat vähem­män viihty­isiä, epäkäytän­nöl­lisiä ja huonokun­toisia. Osin sama kos­kee kokon­aisia taloja.
    Toki ensilu­okkaisia, remon­toitu­ja asun­to­jakin on, mut­ta ei kuitenkaan enem­mistönä. Keskimäärin kan­takaupun­gin asun­not ovat tasoltaan sel­l­aisia, että jos ne oli­si­vat mis­sä tahansa muual­la, niitä olisi vaikea saa­da kau­pak­si. Tärkein­tä onkin sijain­ti, sijain­ti ja sijain­ti (siteer­at­en kiin­teistövälit­täjien näke­mys­tä asun­non hin­taan vaikut­tavista asioista).
    Tuskin aut­taa kovin paljon, jos per­in­teisen näköistä umpiko­rt­telia raken­netaan kauas keskus­tas­ta. Sijain­ti on se, joka ratkaisee. Ongel­mana onkin, että kan­takaupun­ki on ympäröi­ty esikaupun­ki- ja lähiörak­en­tamisel­la, jon­ka uud­is­t­a­mi­nen lie­nee läh­es mah­do­ton­ta. Ei siis ole tilaa laa­jen­taa kan­takaupunkia, ellei Hauss­man­in henkistä per­il­listä löy­dy johta­maan työtä (voi tarkoit­taa joko Pari­isin bule­var­di­en tek­i­jää tai ison osan Töölöstä rakentajaa)

    1. Tuskin aut­taa kovin paljon, jos per­in­teisen näköistä umpiko­rt­telia raken­netaan kauas keskustasta 

      Esimerkik­si munkkiniemeen?

  49. tpyy­lu­o­ma:

    Ongel­ma on kai se että tuol­laisen uuden kaupungi­nosan pitäisi olla väestömäärältään hyvin iso jot­ta se ei olisi pelkkä lähiö, mielel­lään jotain 50 000 asukas­ta, ja tuol­laisen rak­en­t­a­mi­nen ker­ral­la on vaikeaa.

    no miks ihmeessä se pitäs rak­en­taa kerralla?

  50. pekka:

    Jaa että amatöörit ker­rostalo­pro­jek­tin raken­nut­ta­jana suit­sisi rakennusvirheitä!!!

    Raken­nut­ta­jana, ei raken­nus­tarkas­ta­jana. Jos tämä yleisty­isi (yksi han­ke­han taitaa olla nytkin käyn­nis­sä), väli­por­taaseen var­maan muo­dos­tu­isi pro­jek­t­in­hallintaa helpot­tavia palveluja.

    Heit­tosi raken­nus­tarkas­ta­jan lahjomis­es­ta on myös aika hur­ja. Jos sel­l­aista esi­in­ty­isi, mik­si moisia epäi­lyjä ei ole ker­rot­tu poli­isille? Ja mik­si ihmeessä raken­nus­li­ike kat­soisi sormien läpi raken­nusvirheitä? Oletko koskaan kuul­lut, että raken­nus­li­ikkeil­lä on aina vähin­tään 10 vuo­den vas­tuu raken­nusvirhei­den kor­jaamis­es­ta oma­l­la kustannuksellaan.

    Mietinkin, pitäisikö tuo jät­tää sanomat­ta, kun se kuitenkin oli vain kuu­lop­uhet­ta (työ­maal­la esimiehenä toimi­val­ta henkilöltä, mut­ta silti), ja kun en voi olla aivan var­ma muis­tanko tuon jutun oikein. Joka tapauk­ses­sa selvältä vaikut­taa, että suuris­sa pro­jek­teis­sa käyte­tyt tarkas­ta­jat ovat taval­la tai toisel­la raken­nus­li­ikkei­den talu­tus­nuo­ras­sa. Ehkei siihen tarvi­ta lahjon­taa, vaan lupaus saman tarkas­ta­jan käyt­tämis­es­tä uudelleen (tjsp) riittää.

    Virheet puolestaan eivät usein tule ilmi kor­jausvelvol­lisu­ut­ta edel­lyt­tävän ajan sisäl­lä. Tiedän lähipi­iristänikin usei­ta esimerkki­ta­pauk­sia, jois­sa mm. läm­pöeris­teet tai vesieristys on jätet­ty kokon­aan pois, mut­ta asi­aa on ryhdyt­ty kun­nol­la selvit­tämään vas­ta kun on jo myöhäistä, jol­loin kor­jauk­set mak­saa taloy­htiö (kuka­pa nyt kylp­päristään laat­to­ja repii auki ennen kuin tulee näkyvä ongel­ma tai remont­tiku­ume). Kyseiset talot on tehty 1960-luvul­la tai sen jäl­keen. Osa tapauk­sista on tämän vuosi­tuhan­nen puolel­la raken­net­tua tavaraa, jos­sa mega­lo­maaniset raken­nusvirheet ovat estäneet muut­tamisen aivan uuteen asun­toon — tai sit­ten niiden vuok­si on pitänyt parin kuukau­den asumisen jäl­keen muut­taa muualle. En minäkään ymmär­rä, miten raken­nus­fir­mat voivat toimia noin. Olisiko siel­lä las­ket­tu että vaik­ka jos­sakin joudut­taisi­in nopeasti ilmeneviä virheitä kor­jaile­maan (kor­jauk­si­akaan ei muuten tarvitse tehdä niin hyvin kuin peri­aat­teessa tarvit­sisi), kokon­aisuute­na tämä tapa tulee heille kannattavammaksi?

    Ajan myötä nämä virheet tosi­aan ovat kuulem­ma vain yleistyneet ja pahen­tuneet. Kuvaavaa on, kun se rak­sat­ut­tuni puhuu avoimesti ettei mis­sään tapauk­ses­sa suos­tu­isi asumaan itse rak­en­ta­mas­saan talos­sa (siis töis­sä raken­netus­sa, vapaa-ajal­la raken­net­tu on eri asia ja sel­l­aises­sa hän asuukin). Toinen sai lähteä isos­ta fir­mas­ta, kos­ka ammat­tiylpeänä tek­i­jänä ei suos­tunut tekemään töitään riit­tävän huonos­ti. Min­ulle on muo­dos­tunut käsi­tys, toki edelleen vain kuu­lop­uhei­den perus­teel­la, että siinä mis­sä 60-luvul­la rak­saäi­jät tekivät näitä virheitä por­varis­ton taloi­hin vähän niin kuin kiusak­si (tästä on jopa kir­jal­lista todis­tu­saineis­toa, jota on toisi­naan ollut jätet­tynä esim. puut­tuville läm­pöeris­teille tarkoitet­tuun tyhjään tilaan), niin nyky­isin toim­inta on jär­jestelmäl­listä ja tähtää yhtiön voit­to­jen kasvattamiseen.

    Väit­teet rak­en­tamisen laadun huonone­mis­es­ta ovat mielestäni suurelta osin vah­vasti liioitel­tu­ja. Väitän, että rak­en­tamisen laatu on nyt selkeästi parem­pi kuin vaikka­pa 1970- ja 1980-luvuilla.

    Mjoo, no enpä minäkään 70-luvun taloon, tai uudem­paan, muut­taisi. Olen pitäy­tynyt 20-luku­lai­sis­sa ja sitä vanhemmissa.

  51. Huonos­ti palvel­e­va ja epävi­ihty­isä joukkoli­ikenne, absolu­ut­tis­es­ti melkein tyhjä mut­ta silti ruuhkainen keskus­ta, saat­taa olla yksi keskeinen syy mak­saa tun­tu­vasti siitä, ettei tarvit­sisi lähiöistä kulkea. 

    Pyrkimyk­set hai­ta­ta keskus­taan suun­tau­tu­vaa ja siel­lä tapah­tu­vaa henkilöau­toli­iken­net­tä johtaa juuri Osmon kuvaile­maan tilanteeseen — ehkä hie­man yllät­täen ja juuri päin vas­toin kuin ajatel­tu, mut­ta johtaa kuitenkin.

  52. Saara,

    Äläs nyt viitsi!

    Helsin­ki on maail­man kaunein kaupunki. 

    Usein olen läht­enyt pois, ja yhtä usein olen palannut.

    Voi olla, että tuo on niitä syitä, mik­si minä usein lähtöko­htais­es­ti vas­tus­tan metron kaltaisia han­kkei­ta (ei tänne mitään Tukhol­ma II:tä tarvi­ta), enkä suh­taudu lähtöko­htais­es­ti suo­peasti “kan­takaupun­gin laa­jen­tamiseen” tai siihen väit­teeseen, että “Helsingis­sä kult­tuuriym­päristön kehi­tys on kan­sain­välis­es­ti ver­rat­en aika nupul­laan vielä”.

    Vielä suurem­pi kirous on korvis­sani joku “ker­rosko­rkeut­ta pitäisi nos­taa”. Tämä nyt kuitenkin on min­un koti­ni kaik­ista maail­man paikoista, älkää nyt sitä sotkeko!

    Tämän vuok­si pidän enem­män ajatuk­ses­ta, että Helsin­ki laa­jenisi Espoon ja Van­taan lähiöi­hin, joista tehdään sit­ten tarvit­ta­vat yhtey­det keskenään ja kaupunki­in (Jok­eri, junat, autot…)

    Ja kuitenkin, ja ehkä sen vuok­si, halu­an puut­tua tähän:

    Pyrkimyk­set hai­ta­ta keskus­taan suun­tau­tu­vaa ja siel­lä tapah­tu­vaa henkilöau­toli­iken­net­tä johtaa juuri Osmon kuvaile­maan tilanteeseen – ehkä hie­man yllät­täen ja juuri päin vas­toin kuin ajatel­tu, mut­ta johtaa kuitenkin. 

    Etkö sinä ymmär­rä, että nimeno­maan keskus­taan suun­tau­tu­van autoli­iken­teen “hait­taami­nen” on edel­ly­tys sille, että meil­lä ylipäätään on “keskus­ta”?

    Ehdotan, että men­emme johonkin kahvile ja kat­somme liikku­mis­tarpeen keskus­taan. Sit­ten voimme tehdä karkean arvion siitä, paljonko teitä tarvit­taisi­in niiden ihmis­ten liikut­tamiseen (läh­teenä vaikka­pa raa­mat­tu High­way Capac­i­ty Man­u­al) ja kat­somme kar­tal­ta, paljonko siihen tarvit­taisi­in. Voin luva­ta, että neljä kaistaa — suun­taansa — keskus­tatun­nelia ei tule riittämään.

    Minä voin sen laskelmin, kuvin ja päät­te­lyin kyl­lä näyt­tää, että Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa on _pakko_ “hai­ta­ta” autoli­iken­net­tä, jot­ta se kaupun­ki ylipäätään pystyy toim­i­maan. Ja tässä ei ole kysymys mis­tään “autosaatanan” vas­tus­tamis­es­ta, vaan fysi­ikan laeista ja tek­nis-taloudel­lis­es­ta todellisuudesta.

    Min­ua suo­raan sanoen pän­nii se, että jos sanon tosi­a­sioi­ta autoilun real­is­mista, asia tulk­i­taan jon­ain yleisenä “autoilun vas­tus­tamise­na”. Sitä minus­ta kyl­lä ei löy­dy, minä vain sat­un tietämään, miten tämä autois­tu­mi­nen toimii, ja ei toi­mi, kaupungeis­sa. Ei tosi­a­sioiden toteami­nen ole mitään “vas­tus­tamista”.

    Voin tar­jo­ta kahvit, tämä ehdo­tus on vilpitön.

    Kari

  53. Siis tarvi­taan:
    — Kan­takaupunkia lisää (jotkut mak­sa­vat näistä paljon enem­män): korkeam­mak­si ja etenkin laajemmalle,
    — Lep­pä­vaarat isom­mik­si (jotkut mak­sa­vat isoista lep­pä­vaarois­takin paljon ja nykya­sukkaat halu­a­vat lisäneliöitä)
    — luul­lak­seni myös tiivi­it metroase­manympäristöt, vaik­ka lef­fatyyp­pisiä harv­inaisia palvelu­ja ei niihin yhtä paljon saakaan

    Jos nyt pk-seudun asun­tokan­ta on 25 Mm² ja se raken­netaan kokoon 50 Mm² (luvut hihas­ta, kel­lään parem­pia?), ihmiset (nykyiset ja tule­vat omis­ta­jat ja asukkaat) keskimäärin voit­ta­vat, yhteen­sä kym­meniä mil­jarde­ja. Saamme asua lev­eäm­min ja halvem­mal­la, työ­tah­ti­akin voi keventää.

    Tämän yhteiskun­nal­lisen hyö­dyn määrä = osta­jan + ton­tin­myyjän + raken­nut­ta­jan + rak­en­ta­jien + muiden yli­jäämä (“kulut­ta­jan yli­jäämä yms.”) noista uusista 25 Mm², mikä saat­taisi olla 20 — 100 mil­jar­dia euroa (alus­sa 4000 — 8000 euroa/m2, lopus­sa paljon vähempi). Van­hois­sa asun­nois­sa seu­raa­vat ostajat/vuokraajat voit­taisi­vat sen, minkä nyky­omis­ta­jat menettäisivät. 

    Häviäjiä oli­si­vat vain ne, jot­ka halu­aisi­vat muut­taa pienempään/pois (vaik­ka asum­i­nen halpenisi paljon ja palve­lut parani­si­vat) ja joiden lap­sil­lakaan ei olisi asun­to­tarpei­ta, kovin pieni osa väestöstä, ja muut voit­taisi­vat sitäkin enemmän.

    Moni noista mil­jardeista euroista tulisi kaupungeille, joten kun­nal­lisverot voisi lakkaut­taa? Ehkei sen­tään, vaik­ka vierastyövoimaa käytet­täisi­inkin, ja puhun vain pääkaupunkiseudus­ta, mut­ta eräis­sä muis­sakin paikois­sa pienem­pi ver­sio olisi mahdollinen.

    Pääkaupunkiseudun asukasti­heys on 2 % Pari­isin tihey­destä, joten lisäkaavoit­tamisen varaa on. NIM­BY-lob­byjä ei pidä totella.

    Tot­ta kai lisärak­en­tamis­es­ta olisi harmi­akin, mut­ta olet­teko oikeasti valmi­it mak­samaan 5–6‑numeroisen sum­man palka­nsaa­jaa kohden nyky­ta­soi­sista rajoituk­sista? Kau­pan päälle hait­taat­te palvelu­iden ja ihmis­ten ja tapah­tu­mien tihey­den ja mon­i­naisu­u­den kasvua.

    Viral­lis­es­ti rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat luokkaa 1500 euroa/m2, mut­ta puut­tuuko luvus­ta jotain olen­naista (pom­misuo­jat, esteet­tömyy­det jne.)?

    Tiivis rak­en­t­a­mi­nen johtaisi siihen, että kävellen tai jopa hissil­lä pää­sisi kaup­paan, tarhaan, urheile­maan, baari­in, kavereille, suku­laisille, ehkä töi­hin ja tapah­tu­mi­in. Help­poa, houkut­tel­e­vaa ja ekologista.

    Mitä halu­taan lähelle? Arvailen, en tiedä.
    — paljon ihmisiä: kavere­i­ta, suku­laisia, poten­ti­aal­isia uusia tuttavia
    — päivit­täisiä palvelui­ta: tarha, koulu, kaup­pa, mielel­lään työ­paik­ka ja harrastuksiakin
    — muu­ta: rav­in­toloi­ta, baare­ja, kahviloi­ta, lef­fateat­tere­i­ta, tapah­tu­mia, yhdis­tys­ten tapaamisia — osaa näistä suh­teel­lisen har­va käyt­tää use­am­man ker­ran viikos­sa, joskin sinkku­jen määrä on kasvus­sa. Ehkä jostain tarpeek­si tiivi­istä Lep­pä­vaara-tyyp­pis­es­tä alueesta (suur-Otanie­mi? liian lähel­lä keskus­taa?) voisi uusi sinkku­val­tainen palvelu­alue syn­tyäkin, mut­ta useim­mille muukin riit­tänee, jos kohtu­uy­htey­det tuollaisiin.
    — help­po pääsy paikkoi­hin, jois­sa on luon­te­vaa jär­jestää jotain “porukalla” (“baari-ilta keskus­tas­sa”). Mikä on “poruk­ka”? Valikoidut tyyp­it tietynkokoiselta asukasti­heältä alueelta. Kan­takaupun­gin lisäämi­nen tuot­ta­nee uusia poruk­ka-aluei­ta siltä osin kuin kyse on tiheästi asu­tus­ta alueesta eikä ain­oas­taan ihmis­ten asum­isalan laa­jen­tamis­es­ta. Kovin har­voin nytkään tapailen Helsingis­sä muun Suomen kavereitani.

    LRa, talo­hin­to­ja ei pidä kat­soa vaan neliöhin­to­ja tai mieluiten tont­tineliöhin­to­ja taloi­neen. Kan­takaupungis­sa ne jyl­läävät, joten anta­mal­la omis­ta­jien raken­nut­taa ton­teilleen kan­takaupunki­maisen paljon saadaan eniten arvoa irti ton­teista. Onko nykyti­lanne pahempi kuin vapaa rak­en­t­a­mi­nen? Opti­mi on jos­sain siltä väliltä.

  54. Kari,

    Olet nyt tar­joa­mas­sa päiväkahve­ja Sta­di Liikku­ulle etkä Saar­alle, minkä olet­taisin olleen alku­peräi­nen tarkoitus. 

    Kor­jaa tilanne pikim­miten, ennen kuin joudut jonkun jätkän kanssa ryys­tämään sump­pisi Tebarilla..

  55. Yleiskaavas­sa on tutkit­tu ja rajat­tu tiivi­in kan­takaupunki­maisen kort­telirak­en­teen laa­ju­ut­ta varsin perus­teel­lis­es­ti. Rohkeasti päädyt­ti­in esit­tämään Jätkäsaaren, Kalasa­ta­man, Her­ne­saaren ja Kes­ki-Pasi­lan lisäk­si Kru­unuvuoren­ran­taa, Laa­jasa­loa ja San­ta­ham­i­naa sekä Koivusaar­ta täl­laisik­si alueiksi.

    Aja­tus oli tar­jo­ta meren­ran­nan läheisyyt­tä asumiselle entistä parem­min. Sit­ten asia vesit­tyi. San­ta­ham­i­nas­ta on luovut­tu, jol­loin koko kan­takaupun­gin laa­jen­nus keskus­tas­ta itään kuiv­ui liian pien­imuo­toisek­si lähiömäisek­si räpel­lyk­sek­si. Koivusaari taitaa syn­tyä metron voimin, mut­ta suh­tau­tu­mi­nen iki­van­haan kaupungis­tamis­tekni­ikkaan — rantavi­ivan siirtämiseen — on kohdan­nut voimakas­ta vas­tar­in­taa. Jätkäsaa­res­sa siir­toa kyl­lä parhail­laan toteutetaan. 

    Vyöhyke kivikaupungista Kehä ykköselle pohjoiseen on rak­en­teltaan löysä ja pien­in­tressien pilkko­ma. Sen tiivistämiselle on hyvät mah­dol­lisu­udet, varsinkin jos tun­neloidaan nopeusra­joituk­seen 60 km/h kesyte­tyt sisään­tuloväylät tarvit­tavil­ta osin.

    Suuret viherkäytävät ja kaupungi­nos­a­puis­tot voidaan hyvin säi­lyt­tää ja osin laajentaa.

  56. Tämä on aivan mah­ta­va resurssi, jos halu­aa kat­sel­la miten Helsin­ki on kehit­tynyt vuosikym­menten saatossa: http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/index.html

    Minä olen liian nuori ole­maan nos­tal­gi­nen, mut­ta sanois­in pikem­minkin niin, että Helsin­ki oli kau­nis kaupun­ki. Välis­sä tapah­tui jotain.

  57. Esimerkik­si munkkiniemeen?

    Eliel Saarisel­la­han oli suun­nitel­ma, jos­sa kan­takaupun­ki jatkui Munkkiniemeen asti yht­enäisenä umpiko­rt­telirak­en­teena. Man­ner­heim­intien var­res­sa umpiko­rt­telit lop­pu­vat Töölön­tullin kohdal­la. Siitä on vielä jonkin ver­ran matkaa Munkkiniemeen. Sitä pait­si liiken­teel­lis­es­ti Munkkinie­mi on melko kaukana, ajal­lis­es­ti sieltä käy nopeam­min ostok­sil­la Sel­l­os­sa kuin Kampin keskuksessa.

    Voitaisi­in ehkä ottaa mallia Pietarista, jos­sa mer­ta on täytet­ty use­ampi neliök­ilo­metri. Täyt­tö­maalle rak­en­t­a­mi­nen on vai­vat­tomam­paa kuin uud­is­taa asun­to-osakey­htiöi­den omis­tamia kiinteistöjä.

  58. Van­ho­jen talo­jen ihan­noin­nis­sa on jotain samaa kuin joidenkin perus­suo­ma­lais­ten 30-luvun Suomen ide­alioin­nis­sa, jois­sa vain hevo­nen kor­vataan far­mari-opelil­la: Se ei perus­tu oikeas­t­aan mihinkään muuhun kuin siihen, että se nyt vaan sat­tuu ole­maan muotia. 

    70- ja 80-luvuil­la on var­masti raken­net­tu paljon huonoa, mut­ta on raken­net­tu paljon myös ihan hyviä ja kelvol­lisia asun­to­ja. Min­un taloni on raken­net­tu 1971, ja väitän, että se on parem­min raken­net­tu kuin suurin osa näistä ihquista 20-luvun taloista.

  59. Tiedemieheltä vai­h­teek­si täysin asi­a­ton kom­ment­ti. Kuin­ka voit ver­ra­ta ihmis­ten esteet­tisiä miel­tymyk­siä johonkin Lapuan liik­keen Suomeen tai mihin ikinä viit­taatkaan. Mitä täl­lä on tekemistä tuol­lais­ten poli­it­tis­ten ver­tausten kanssa? Ei mitään.

    Ele­ment­timäiset laatikko­raken­nuk­set ovat rumen­ta­neet Helsinkiä. Suo­ma­lais­ten funk­tion­al­istien kuten Alvar Aal­lon myötä tämä vaiku­tus on Helsingis­sä ollut hyvin vahva.

    Voi ver­ra­ta mm. I.K. Inhan val­oku­vista koot­tuun teok­seen Helsin­ki, val­on kaupun­ki tai Signe Bran­derin kuvista koot­tuun kaupung­in­museon julka­isu­un. Orna­men­tit ovat hävin­neet. Käsi­työn jäl­ki on hävin­nyt. Ylipään­sä funk­tion­al­is­mi piti kauneut­ta dekadent­ti­na. Sen takia taloista tehti­in vain niiden käyt­tö­tarkoi­tus­ta hei­jas­tavia. Eli todel­lisu­udessa har­mai­ta, ankei­ta. Orna­ment­te­ja jopa hävitet­ti­in ja rap­at­ti­in piiloon tässä innos­tuk­ses­sa. Voisi melkein kär­jistää, että taloista tehti­in tahal­laan rumia.

    Eri­tyisen masen­nus­ta aiheut­ta­va koke­mus oli kir­ja Pure­tut talot, sata tari­naa Helsingistä. Siinä voi ver­ra­ta mitä oli ennen, ja mitä raken­net­ti­in tilalle.

    Köy­häl­lä Helsin­gin kaupungilla näyt­tää myös olleen enem­män varaa mak­saa viher­aluei­den kun­nos­tuk­ses­ta ja ylläpi­dos­ta kuin nykyisellä.

    Tietysti myös sil­loin kun auto­ja oli vähem­män, oli muku­lakivisiä käve­lykatu­ja ja muu­ta viihty­isää ja esteettistä.

    Eikä voi jät­tää mainit­se­mat­ta kaikkialle kaupunkiku­vaan tunke­neen kau­pal­lisu­u­den vaiku­tus­ta. Alus­vaatemain­ok­sia, uusimpia toim­intaeloku­via, McDon­alds, Hes­burg­er, Ilmaista puheaikaa, Tilaa nyt, vain xx€/kk. Uno­hta­mat­ta teinien ääliömäisen rumia graffitituherruksia.

    Sit­ten tiedemies sanoo, että “van­han ihan­noimi­nen ei perus­tu mihinkään muuhun kuin, että se nyt vain sat­tuu ole­maan muotia”.

    Aika pak­su nah­ka on sille, että tois­t­en viestit koskaan ärsyt­täi­sivät, mut­ta tuo jo melkein lait­toi vihaksi.

  60. tiedemies: “Min­un taloni on raken­net­tu 1971, ja väitän, että se on parem­min raken­net­tu kuin suurin osa näistä ihquista 20-luvun taloista.”

    No tot­ta kai on kun juurikin 1920-luvul­la raken­nus­markki­nat yliku­umeni­vat ja raken­net­ti­in paljon suo­ranaista roskaa. 1920-luvun uusklas­sis­mi on kyl­lä esteet­tistä, kan­nat­taa käy­dä Torkke­lin­mäel­lä kat­sas­ta­mas­sa. Rak­en­teet tosin ovat aivan kauheaa höttöä. 

    Oikea funkkis on kyl­lä paljon mainet­taan parem­paa, käykääpä kat­so­mas­sa ajatuk­sel­la vaik­ka Pos­ti­talon sisätilo­ja. Suo­ras­taan hap­tista arkkitehtuuria.

  61. az:

    Köy­häl­lä Helsin­gin kaupungilla näyt­tää myös olleen enem­män varaa mak­saa viher­aluei­den kun­nos­tuk­ses­ta ja ylläpi­dos­ta kuin nykyisellä. 

    No var­masti, kun kaik­ki Stadin puis­tot oli enen muinoin her­rain yksi­ty­is­puis­to­ja jot­ka oli­vat todel­lakin yksi­tyisessä käytössä.

  62. az,

    En minäkään tuo­ta Tiedemiehen kom­ment­tia oikein ymmärtänyt.

    Mut­ta. En minä funkkik­selle ihan anta­maasi täystyr­mäys­tä tek­isi. On meil­lä paljon kau­nistakin funkkista. Minus­ta ainakin lasi­palat­sis­sa on tiet­tyä hohtoa, samoin esim Meilahdessa/Töölössä/Otaniemessä.

    Mut­ta min­ulle Helsin­gin kauneu­us ei ole mis­sään yksit­täi­sis­sä raken­nuk­sis­sa (vaik­ka toki myös niis­sä), vaan enem­män siinä kokon­aisu­udessa, joka yhdis­tää kodikku­u­den mon­u­men­taal­i­u­teen ja suurkaupun­gin pikkukaupunkiin.

    Kari

  63. Tässä van­ha ja uusi kohtaa­vat (Lön­nrotinkatu 31, toiv­ot­tavasti link­ki tulostuu):

    http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=l%C3%B6nnrotinkatu+31+helsinki&sll=60.163747,24.930985&sspn=0.007686,0.01929&ie=UTF8&hq=&hnear=L%C3%B6nnrotinkatu+31,+00180+Helsinki&ll=60.163974,24.927528&spn=0.007644,0.027466&z=16&layer=c&cbll=60.164033,24.931812&panoid=Q9w44CIfRlUU3PTTtWcP7w&cbp=12,0.89„0,-17.5

    Helsingis­sä ei ilmeis­es­ti ole julk­i­sivu­lau­taukun­ta ollut hereil­lä kun uude­malle raken­nuk­selle on raken­nuslu­pa myönnetty.

  64. Kos­ka pyra­mid­it ovat säi­lyneet tähän päivään saak­ka, 2500 eaa osat­ti­in rak­en­taa parem­min kuin tänäpäivänä.

    Tai voihan se olla niinkin, että ain­oas­taan parhaim­mat raken­nuk­set ovat säi­lyneet ja huonot jyrät­ty maan tasalle jo ajat sitten.

  65. Kari Kosk­i­nen kirjoitti:

    …enkä suh­taudu lähtöko­htais­es­ti suo­peasti “kan­takaupun­gin laa­jen­tamiseen” tai siihen väit­teeseen, että “Helsingis­sä kult­tuuriym­päristön kehi­tys on kan­sain­välis­es­ti ver­rat­en aika nupul­laan vielä”.

    Vielä suurem­pi kirous on korvis­sani joku “ker­rosko­rkeut­ta pitäisi nos­taa”. Tämä nyt kuitenkin on min­un koti­ni kaik­ista maail­man paikoista, älkää nyt sitä sotkeko!

    Tämän vuok­si pidän enem­män ajatuk­ses­ta, että Helsin­ki laa­jenisi Espoon ja Van­taan lähiöi­hin, joista tehdään sit­ten tarvit­ta­vat yhtey­det keskenään ja kaupunki­in (Jok­eri, junat, autot…) 

    Ker­rosko­rkeu­den vas­tus­tamises­sa on ihan vin­ha logi­ikkansa (jos koh­ta sen voi nähdä nim­by­i­lynä), kos­ka tot­ta kai se muut­taa sitä kan­takaupunkia, jos­ta pidät sel­l­aise­na kuin se nyt on (itsekin pidän). Ymmär­rän tämän hyvin.

    Mut­ta mik­si ihmeessä tämä saa sin­ut pitämään parem­pana rak­en­taa lähiö Tam­mis­toon, kuin kan­takaupun­gin laa­jen­nus Jätkäsaa­reen? Kum­masakin tapauk­ses­sa kaupunki­in muut­ta­vat ihmiset asu­vat jos­sain muual­la kuin sinä, ja poikkea­vat oma­l­la asuinalueel­lasi lähin­nä sat­un­nais­es­ti, mis­sä sit­ten tarkkaan ottaen asutkaan. Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa heille on mah­dol­lista rak­en­taa toimi­va joukkoli­iken­nein­fra ja pyöräi­lykin, joskin jätkäsaaren tapauk­sesa tämä on toki helpom­paa ja halvem­paa per asukas.

    Jos nyt ymmärsin tosi­aan oikein, että vas­tu­s­tat uut­ta kan­takaupunki­maista rak­en­tamista, niin en käsitä perustelui­ta. Yllä esit­tämäsi ei tun­nu mil­lään tapaa ratio­naaliselta seli­tyk­seltä tähän.

  66. Point­ti kuitenkin on, että näyt­täisi siltä, että tiivis ja mata­la kaupunki­rakenne vain inver­toi Osmon kam­moa­man “repub­likaanivyöhyk­keen”. Tarkoi­tan täl­lä, että rikkaat klus­teroitu­vat lähem­mäs keskus­taa ja köy­hät kauemmas.

    Nyt Tiedemies ymmärtää repub­likaanivyöhyk­keen väärin. Kyse ei ole vain tuloista tai ehkä ei tuloista juuri lainkaan. Eiran Merikadul­la tai Kru­u­nun­haas­sa asuu var­masti varakkaampia ihmisiä kuin Nur­mi­jär­ven savipel­loil­la. Helsin­gin kan­takaupungis­sa asu­va eli­it­ti on aivan eri­lainen eli­it­ti kuin repub­likaanivyöhyk­keen. Eiras­sa ei äänestet­täisi Sarah Palinia. Kun tulota­so vakioidaan ja tarkastel­laan vaik­ka vain kah­ta ylin­tä tulode­si­il­iä, kan­takaupun­gin eli­it­ti äänestää aivan eri taval­la, kat­soo vähem­män kau­ni­ita ja rohkei­ta, ruokailee harvem­min huoltoase­man baaris­sa, lainaa vähem­män videoita on use­am­min yliopis­tossa koulutet­tu (teknilli­nen korkeak­oulu ei tässä luok­i­tuk­ses­sa ole yliopisto).

  67. Osmo Soin­in­vaara,

    Se Eiran eli­it­ti on sit­ten tietysti Vihre­itä vai mitä? Mitä mieltä olette muuten ihmis­ten eri­ar­vois­tamis­es­ta asuin­paikan mukaan noin yleensä?

    Terv. tekn. yo.

    1. Eiras­sa äänestetään kokoomus­ta, mut­ta kokoomuk­sen sisäl­lä kovin eri­laisia ehdokkai­ta kuin Nur­mi­jär­ven savipel­loil­la. Vihreät yrit­tävät sekoit­taa eri sosi­aaliryh­miä, jos­ta meitä on paljon syytetty.

  68. On hyvä, että Helsin­gin rak­en­tamis­es­ta käy­dään avoint kansalaiskeskustelua. Toisin on Turussa.

    Turku paloi läh­es maan tasalle vuonn 1827. 

    1960/70 ‑luvuil­la Osu­uskaup­pa etunenässä, poli­itikot ja Puoli­mat­ka ja muut gryn­der­it purki­vat arvo­rakaken­nuk­sia ele­ment­ti­talo­jen tieltä. Turku­lai­et nousi­vat bar­rikadeille ja tuhoami­nen saati­in lop­pumaan. Ouuskau­pan tekemä Ham­burg­er Börsin purkami­nen oli liikaa.

    Nyt Turkua raken­netaan pilalle. Skan­s­ka on tuonut lähiörak­en­tamisen ydinkeskus­taan, mis­sä rautatiease­man viereen nousee “Uusi-Her­van­ta”.

    Telakkaran­ta Aura­jo­ki-suul­ta on saanut raken­nus­lu­van. Sinne tulee “pis­te­talo­ja”, joil­la on jo pilat­tu joen lin­nan puo­li­nen ranta. Lähiö keskel­lä Suomen Turkua.

    Tämä pilalle rak­en­t­a­mi­nen on jopa törkeäm­pää kuin 1960/70 ‑luvun purkami­nen. Poli­itikot, virkamiehet ja gryn­der­it pilaa­vat koko Turun.

  69. Kiitok­set vastauksista.

    Juu selvähän se, että rahakkaampi väki jostain kum­man syys­tä äänestänee Kokoomus­ta tai RKP:tä seu­raavis­sakin vaaleis­sa. Pehmeän kokoomus­laisen ja perusvihreän väli­nen ero tuskin silti on kovin merkit­tävä. Itse olen pitänyt asun­to­min­is­teri Jan Vapaavuoren rohkeista esi­in­tu­loista medi­as­sa, vaik­ka se lumen­tiput­teluke­ho­tus oli talvel­la ehkä hie­man harkitsematon.

    Ihmette­lenkin sik­si vihreää kier­out­ta, kun Kokoomuk­sel­la pelotel­laan etenkin köy­hää viherväkeä samanaikaises­ti kun käsit­tääk­seni Helsinkin kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa kuten muis­sakin kasvukeskuk­sis­sa tehdään kovasti yhteistyötä juuri Kokoomuk­sen kanssa. Vai onko poli­ti­ik­ka vain peliä, jos­sa kau­pataan omia ehdo­tuk­sia läpi vai­h­tokau­pal­la ja myön­ny­tyk­sil­lä, kuten Vihrei­den aiem­pi peri­aatekysymys eli ydin­voimakiel­teisen kan­nan muu­tos lievästi myön­teisek­si, sikäli kun Vihreät jämäh­tivät hal­li­tuk­seen. Tsor­pe tämä melko off-topic.

  70. Otso Kivekäs,

    Olet ymmärtänyt min­ut väärin, en minä vas­tus­ta “kan­takaupun­gin laa­jen­tamista”, minä vain en ole yhtä varauk­set­toman innos­tunut ajatuk­ses­ta kuin jotkut muut. Tuol­lainen kuitenkin vaikut­taa kaupunkiku­vaan merkit­tävästi enem­män kuin vaik­ka jonkun Lep­pä­vaaran rak­en­t­a­mi­nen — ja kaik­ki muu­tok­sethan vaikut­ta­vat aluk­si hölmöiltä…

    Mut­ta ei min­ul­la tuo­hon mitään kovin jyrkkää kan­taa ole (ker­rosko­rkeu­den nos­tamiseen keskus­tas­sa kyl­läkin on)

    Enem­män minä kuitenkin olen vas­tus­tanut niitä perustelu­ja, joil­la tuo­ta perustel­laan (neliöhin­nat).

    Kari

    1. Kari Kosk­i­nen:
      Mik­si vas­tu­s­tat ker­rosko­rkeu­den nos­tamista? Sehän on ollut per­in­tei­sis­sä van­hois­sa talois­sa liki neljä metriä, välil­lä las­ket­ti­in alle kolmeen metri­in ja on nyt HITAS-sään­nöis­sä taas nous­sut yli kol­men. Siis huoneko­rkeutena las­ket­tuna. Mitä hyvää on matalis­sa asunnoissa?

  71. Osmo,
    Kir­joitin epä­selvästi. Tarkoitin siis raken­nusko­rkeut­ta, se minkä korkuisia asun­to­ja niiden sisäl­lä on, on minus­ta raken­nut­ta­jan ja osta­jan väli­nen asia.

    Kari

  72. @Kari Kosk­i­nen

    Etkö sinä ymmär­rä, että nimeno­maan keskus­taan suun­tau­tu­van autoli­iken­teen “hait­taami­nen” on edel­ly­tys sille, että meil­lä ylipäätään on “keskus­ta”?
    Ehdotan, että men­emme johonkin kahvile ja kat­somme liikku­mis­tarpeen keskus­taan. Sit­ten voimme tehdä karkean arvion siitä, paljonko teitä tarvit­taisi­in niiden ihmis­ten liikut­tamiseen (läh­teenä vaikka­pa raa­mat­tu High­way Capac­i­ty Man­u­al) ja kat­somme kar­tal­ta, paljonko siihen tarvit­taisi­in. Voin luva­ta, että neljä kaistaa – suun­taansa – keskus­tatun­nelia ei tule riittämään.

    Kari olen var­ma, että voit todis­taa olet­ta­man oikeak­si, eli koko pk-seudun poikit­tais­li­iken­teen ohjaami­nen yksin keskus­taan ja mah­dol­liseen tun­neli­in ei ole reaa­li­nen ratkaisu. 

    Kuka sel­l­ais­es­ta on puhunut? Mitkä ovat siis niiden ihmis­ten joukko johon viit­taat? Mik­si kan­takaupun­gin liikenne ei ole lisään­tynyt yli 25 vuo­teen, mut­ta mat­ka-ajat ovat piden­tyneet läpi linjan? 

    Suomes­sa on edelleen Euroopan 50 maan joukos­sa kol­man­nek­si alhaisin väestöti­heys, ja puhumme tässä isoista ker­talu­okkaeroista pääosaan muista maista. Mis­tä mei­dät pitää pelastaa?

  73. Osmo:

    Mitä hyvää on matalis­sa asunnoissa?

    Niitä mah­tuu use­ampi päällekkäin, kuin korkei­ta asuntoja.

  74. Osmo:

    Kun tulota­so vakioidaan ja tarkastel­laan vaik­ka vain kah­ta ylin­tä tulode­si­il­iä, kan­takaupun­gin eli­it­ti äänestää aivan eri taval­la, kat­soo vähem­män kau­ni­ita ja rohkei­ta, ruokailee harvem­min huoltoase­man baaris­sa, lainaa vähem­män videoita on use­am­min yliopis­tossa koulutet­tu (teknilli­nen korkeak­oulu ei tässä luok­i­tuk­ses­sa ole yliopisto). 

    Aika mata­lamieli­nen heit­to. Yliopis­tossa opetet­tu tilas­totiedekö tekee ihmis­es­tä sit­ten niin paljon sivistyneem­män, kuin TKK:n opetus?
    Veikkaa­pa muuten, että DI-pitoisu­us Eiras­sa on aika paljon korkeampi, kuin siel­lä Nurmijärvellä.

    1. Helsin­gin tilas­tokeskus (tai maanti­eteen­laitos, en muista kumpi)= on tutk­in­ut eli­it­tien sijoit­tumista pääkaupunkiseudul­la ja havain­nut, että elit­is­tiset kaupungi­nosat ovat elit­is­tisiä aivan eri taval­la. Diplo­mi-insinöörieli­it­ti pain­ot­tuu Espooseen, varakkaat yrit­täjät Van­taalle ja uiman­is­tisia ainei­ta ja muu­ta sel­l­aista opiskel­lut Helsinkiin.

  75. Osmo
    “Diplo­mi-insinöörieli­it­ti pain­ot­tuu Espooseen, varakkaat yrit­täjät Van­taalle ja uiman­is­tisia ainei­ta ja muu­ta sel­l­aista opiskel­lut Helsinkiin.”

    Näin ei-pk-seu­tu­laise­na vaikut­taisi siltä, että em. ryh­mät ovat sijoit­tuneet työ­paikko­jen läheisyy­den ja per­hekoon perusteella…?

  76. Helsin­ki ei ole mikään poikkeus. Samat lainalaisu­udet koske­vat muitakin kaupunkeja. 

    Lappeen­ran­ta taitaa olla maan koviten kas­va­va alue. Silti keskus­tas­sa ei tapah­du juuri mitään.

  77. Diplo­mi-insinöörieli­it­ti pain­ot­tuu Espooseen, varakkaat yrit­täjät Van­taalle ja uiman­is­tisia ainei­ta ja muu­ta sel­l­aista opiskel­lut Helsinkiin.

    Mitä tästä nyt sit­ten pitää päätellä?

    A: Diplo­mi-insinöörit ja yrit­täjät ovat alem­paa kas­tia, jot­ka eivät ymmär­rä kult­tuurielämän ja keskus­ta-asumisen ihanuutta,

    B: Etelä-helsingis­sä asuu vain kul­talusik­ka suus­sa syn­tyneitä ja var­al­lisuuten­sa per­ineitä ihmisiä, jot­ka halu­a­vat erot­tau­tua “uud­es­ta rahas­ta” “ymmärtämäl­lä” korkeakulttuuria,

    vai C: Ihmiset halu­a­vat pysyä fyy­sis­es­ti yllät­tävän pienis­sä ja tutuis­sa ympäristöis­sä opiskelu­jen jälkeen?

  78. Kim­mo: Helsin­ki ei ole Suo­mi. Suo­mi ei ole Helsinki. 

    Suomen asukasti­heys on täy­del­lisen irrel­e­vant­ti, kun puhutaan Helsin­gin liikenneratkaisuista.

  79. Kari Kosk­i­nen,

    hyvä. arvelinkin että tässä täy­tyi olla jokin väärinymmär­rys, kun yleen­sä näke­myk­sesi ovat ainakin koher­ent­te­ja ja peruste­lut liit­tyvät jotenkin aiheeseen.

    Tuon neliöhin­nan suh­teen, min­ulle ei täysin selvin­nyt, mik­si halusit ver­tail­la aluei­ta niin, että saavutet­tavu­us vakioidaan pois? Saavutet­tavu­ut­ta­han ihmiset juuri halu­a­vat, eli pitäisi rak­en­taa mah­dol­lisuuk­sien mukaan saavutet­tavaa kaupunkia. Ja se tarkoit­taa juurikin lisää kan­takaupun­ki, niin lähelle keskus­taa kuin vain onnistuu. (*)

    Tai siis toisel­la taval­la ilmais­tu­na: mik­si hin­tain­for­maa­tio ei tässä ker­toisi ihmis­ten preferensseistä?

    * tietysti voi ajatel­la, että raken­netaan toinen keskus­ta vähän sivum­malle. Se ei sit­ten vaan ole ihan niin yksinker­tainen tai pieni projekti

  80. Tämä keskustelu voisi olla hedelmäl­lisem­pää, jos olisi jokin malli “Näin minä rak­en­taisin kan­takaupunkia” mihin ver­ra­ta. Minne raken­net­taisi­in, kuin­ka korkeik­si uusia raken­nuk­sia raken­net­taisi­in, pelkästään ker­rostaloa­su­tus­tako, mil­laisia esteet­tisiä vaatei­ta tulisi edel­lyt­tää, mil­laisia asukkai­ta ideaal­isti halut­taisi­in houkutel­la (mm. asun­tokoot), säi­lytet­täisi­inkö kaik­ki nykyiset viher­alueet, entä meren­ran­ta lenkkeil­i­jöi­den virk­istyskäytössä, miten lisään­tynyt liikenne jär­jestet­täisi­in jne.

    Ei mitään kir­jan pitu­ista seli­tys­tä, vaan luu­ranko­mainen malli, jos­ta voisi hah­mot­taa suurem­man kokon­aisu­u­den yhdessä karke­as­sa palas­sa. Ehkä sin­ul­la Osmo on täl­lainen malli jos­sain, mut­ta nyt keskustelu on hie­man tyhjän pääl­lä. Ei tiedä mitä pelätä tai mihin luot­taa tässä kysymyksessä.

  81. Tässä oma luu­ranko­ma­lli­ni Helsin­gin seudun parantamiseksi.
    Vai­h­toe­hto­ja on toki usei­ta, joten tämä on vain yksi mah­dolli­nen malli. 

    Helsin­gin seu­tua kehitetään “kol­men keskus­tan” poh­jal­ta. Ensim­mäi­nen on Helsin­gin nykyi­nen keskus­ta-alue, joka
    ulot­tuu Munkkiniemestä Pasi­laan, Vallilaan, Sörnäisi­in, Kala-Sata­maan ja siitä etelään. Kun län­siväylä Laut­tasaa­res­sa kate­taan, myös pohjoinen Laut­tasaari voidaan mah­dol­lis­es­ti lisätä osak­si tätä Helsin­gin keskustaa. 

    Rak­en­t­a­mi­nen täl­lä alueel­la on suh­teel­lisen vähäistä jo kaavoitet­tu­jen aluei­den lisäk­si. Uudet pääraken­nusko­hteet ovat siis Her­ne­saari, Jätkäsaari, Kalasa­ta­ma, Kes­ki-Pasi­la ja Munkkivuori (Turun väylän tun­neloimi­nen Hakamäen­tielle tuo raken­nus­pin­ta-alaa alueelle).

    Idässä Helsingille kehitetään toinen keskus­ta välille Hert­tonie­mi-Itäkeskus. Alueen kehit­tämiseen käytetään ensisi­jais­es­ti kak­si työ­paikka/pin­ta-alati­hey­deltään har­vasti käytet­tyä teol­lisu­usaluet­ta (Roi­hu­pel­lon ja Hert­toniemen teol­lisu­usalueet). Lisäk­si Itäväylä joko muute­taan alueen pääkaduk­si tai kaive­taan maan alle. Metro pis­tetään tun­neli­in. Alueelta vapau­tuu raken­nuskäyt­töön n. 2.5–3 km². Lisäk­si Hert­toniemestä Itäkeskuk­seen pitää rak­en­taa ratikka. 

    Tämä alue raken­netaan tiheästi, umpiko­rt­teleina. Raken­net­tavalle alueelle riit­tää muu­ta­ma pieni kort­telipuis­to (kooltaan ja tyyliltään kuten Kof­fin puis­to), sil­lä suurim­mal­ta osin voidaan tukeu­tua ympäröivän alueen puis­toalueisi­in. Raken­nuste­hokku­us saisi olla luokkaa 1,5–2. Raken­nusko­rkeudet luul­tavim­min oli­si­vat n. 6–10 ker­rosta luokas­sa, mut­ta en sulk­isi pil­ven­pi­irtäjäaluet­ta pois. 

    Täl­lä alueel­la voisi olla hyödyl­listä suosia sinkkua­sun­to­ja — ts. antaa raken­nusy­htiöi­den rak­en­taa vapaasti pieniä asun­to­ja, ainakin keskus­tan ytimessä. Tämä sik­si, että tutk­i­tusti sinkut käyt­tävät eniten rahaa palvelui­hin — lap­siper­heil­lä ei ole läh­eskään yhtä paljoa käyt­töra­haa. Sinkkukeskit­tymä paran­taisi alueen palvelu­raken­net­ta ja ympäril­lä olevil­la harvem­min raken­ne­tu­il­la alueil­la on jo nyt kohtu­ullisen hyvin asun­to­ja lapsiperheille.

    Kol­man­te­na on Tapi­o­la-Lep­pä­vaara, jot­ka yhdis­tetään jok­eri­ratikalla. Lep­pä­vaaras­sa oleville van­hoille ker­rostaloille annetaan lupa rak­en­taa lisäk­er­roksia. Kilo­n­pel­to raken­netaan tiivi­isti. Kehä laite­taan tun­neli­in myös Lep­pä­vaaran ja Perkkaan välil­lä ja raken­netaan lisää tiivistä Lep­pä­vaara­maista raken­nuskan­taa. Näis­sä saa rauhas­sa lisätä raken­nusko­rkeut­ta run­saastikin. Laa­jalah­den asuinalueel­la ratikan var­ren ton­teille annetaan lupa rak­en­taa kerrostaloja. 

    Kehä I kate­taan myös Tapi­olan ja Otaniemen välil­lä (jo suun­nitelmis­sa) ja sen päälle ja Keilaniemeen raken­netaan tiivistä ja korkei­ta toimis­to- ja asuinrakennuksia. 

    Tapi­o­la-Lep­pä­vaara keskuk­sen nykyi­nen asukasluku lie­nee jos­sain 100 000 nurkil­la? Hyvänä pyrkimyk­senä olisi n. 200 000 asukas­ta, jos­ta suurin osa suun­tau­tu­isi Lep­pä­vaaraan. Tapi­olan radikaali lisärak­en­t­a­mi­nen ei liene poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista — eikä ehkä edes viisas­ta, jos alue saadaan osak­si muuten tiivistä kaupunkirakennetta. 

    Malli on tosi­aan luu­ranko­mainen, kri­ti­ik­ki ja paran­nuse­hdo­tuk­set ovat tervetulleita. 

    ps. toinen vai­h­toe­hto olisi laa­jen­taa Helsin­gin keskus­taa pohjoiseen, eli Munkkivuoreen, Haa­gaan, Maunulaan, Pato­laan, Oulunkylään, Koske­laan ja Pih­la­jis­toon. Kuvit­te­len, että tämä vai­h­toe­hto on poli­it­tis­es­ti paljon vaikeampi ja lisäk­si kalli­impi, kos­ka se vaatisi merkit­täviä ratain­vestoin­te­ja julkisen liiken­teen parantamiseksi.

  82. Vielä pari lisäkom­ment­tia: suun­nitel­ma on hah­motel­tu siltä poh­jal­ta, että suurin osa lisäli­iken­teestä voisi hoitua ole­mas­saolevil­la tai jo suun­nitel­luil­la raide­jär­jestelmil­lä. Hert­tonie­mi-Itäkeskus alueel­la on metro, joka kestää huo­mat­tavasti nyky­istä kovem­paa käyt­töä (joka väit­tää vas­taan, menköön kat­so­maan maail­man metro­jen käyttöasteita). 

    Tapi­o­la yhdis­tyy Helsin­gin keskus­taan ja itäiseen keskus­taan metron väl­i­tyk­sel­lä ja Lep­pä­vaaraan Jokeriradalla. 

    Lep­pä­vaara yhdis­tyy keskus­taan rantarataa pitkin ja itäiseen keskuk­seen Jokeriradalla.

  83. Minus­ta tuo Särelän visio on ihan hyvä, sem­moinen pieni huomio vain että jos miet­tii liiken­nejär­jeste­ly­jen hin­taa niin se olen­nainen kuluerä on tun­neloidut motar­it eikä niinkään raiteet. Esim. Raide-Jok­eri mak­saa noin 8Me/km, Län­simetro noin 60Me/km ja tun­ne­limo­tari 150–200Me/km.

  84. tpyy­lu­o­ma; Eikö tässäkin blo­gis­sa toisaal­la ole puhut­tu, että ne tun­ne­limo­tar­it rahoitet­taisi­in kätevästi myymäl­lä tun­nelien katot kerrostalotonteiksi?

  85. Hir­vo­nen, sen maan hin­naksi vaan tulee hel­posti usei­ta tuhan­sia neliö. Jos­sain voi kan­nat­taakin, veikkaisin esimerkik­si että koko Län­siväylän tun­neloimi­nen Laut­tasaa­res­sa jos paikalliset antaisi­vat tehdä tilalle suht korkeaa voisi toimia. Ja saa hai­tan pois­t­a­mi­nen toki jotain maksaakin.

  86. @Mikko Särelä, Kari Kosk­i­nen, jne

    Tapi­o­la-Lep­pä­vaara keskuk­sen nykyi­nen asukasluku lie­nee jos­sain 100 000 nurkil­la? Hyvänä pyrkimyk­senä olisi n. 200 000 asukas­ta, jos­ta suurin osa suun­tau­tu­isi Leppävaaraan. 

    Mis­tä metropoli-Helsin­gin asukkaat? 

    Tämä hie­man kun­tapoli­ti­ikkaa suurem­pi kysymys, sil­lä Suomen tämän­hetkisen väestöke­hi­tyk­sen val­os­sa maa ei kas­va, vaan pikem­minkin kuihtuu. 

    Onko tarkoi­tus asut­taa esim. Euroopan kaik­ki romaniker­jäläiset alueelle vai tuo­da tehokas­ta kiinalaista hal­patyövoimaa kalli­in kulu­ta­son pari­in? Viimeisin vai­h­toe­hto lie­nee se kaikkein epä­to­den­näköisin, eli Kepus­ta huoli­mat­ta tyh­jen­nämme koko muun Suomen väestöstä ja asu­tamme van­henevan maaseu­tu­väestön etelään osak­si uut­ta tehokas­ta metropolia!?

  87. Sta­di Liikkuu:“Suomen tämän­hetkisen väestöke­hi­tyk­sen val­os­sa maa ei kas­va, vaan pikem­minkin kuihtuu.”

    Ei pelkoa. Ennustei­den mukaan Suomes­sa on kuusi miljoon­aa asukas­ta vuon­na 2040, 6,2 miljoon­aa 2060 (lähde) ja ennus­teetkin ovat men­neet sys­temaat­tis­es­ti alakant­ti­in 70-luvul­ta saak­ka kuten täältä voi nähdä. Syn­tyvyyskin on kasvus­sa (voi olla laman vaikutusta).

  88. Sta­di liikkuu: esit­tämäni raken­nus­su­un­nitel­ma luul­tavasti lähin­nä kor­jaisi ole­mas­saol­e­van pulan keskus­ta­mais­es­ta asumis­es­ta. Helsin­gin seudun asukasluku on jo 1,3 miljoon­aa — nyk­yarvioiden mukaan 1,6 miljoon­aa vuon­na 2030 (vai 2040 kuka muis­taa?) Jos suun­nitel­ma toteutet­taisi­in, niin lisäväestön muut­to ei johtaisikaan yhä laa­jem­paan haja-asu­tuk­seen, vaan hitaaseen tiivistymiseen. 

    Ei, kaikkien uusien ei tarvit­sisi muut­taa kaupunkikeskuk­si­in, vaan mon­et nykyään lähiöis­sä ja pien­taloalueil­la asu­vat, mut­ta kaupunkikeskuk­si­in prefer­oi­vat, pää­si­sivät muut­ta­maan alueelle, joka on enem­män omien toivei­den mukainen. Ja näin tulisi lisää tilaa lähel­lä Helsinkiä noille uusille muuttajille. 

    Nopeal­la arvi­o­l­la: jo kaavoite­tut alueet tuo­vat n. 60 tuhat­ta asukas­ta lisää. Lep­pä­vaara — Tapi­o­laan tuo­taisi­in vajaa 100 tuhat­ta ja Itäkeskus — Hert­tonie­mi alueelle ehkä 50–75 tuhat­ta. Yhteen­sä run­saat 200 tuhat­ta asukasta.

  89. spot­tu, mie­lenki­in­toinen jut­tu tuo syn­tyvyy­sen­nustei­den pieleen men­e­m­i­nen. Luin joskus että ennustemenetelmät ei ennus­ta oikein kun naiset syn­nyt­tävät van­hemp­ina, niihin mallei­hin kai on jotenkin sisään­raken­net­tu ole­tus syn­ny­tysiästä ja kun se muut­tuu niin ne ennus­taa alakant­ti­in. Jut­tu meni yli hilseen, osaako joku vään­tää tyh­mälle rautalangasta?

  90. Helsingis­sä asum­isväljyys on 34m²/henkilö, esimerkik­si Tukhol­mas­sa 39m²/hlö. Kyl­lä tuos­sa asum­isväljyy­dessä on selvää nousu­painet­ta, eli siitäkin tulee kysyn­tää uusille asun­noille. Se että san­o­taan jollekin alueelle tule­van x tuhat­ta uut­ta asukas­ta, ei tarkoi­ta että niiden pitäisi tul­la Helsin­gin ulkopuolelta.

  91. Otso Kivekäs:

    Tuon neliöhin­nan suh­teen, min­ulle ei täysin selvin­nyt, mik­si halusit ver­tail­la aluei­ta niin, että saavutet­tavu­us vakioidaan pois? 

    Lähin­nä kai aka­teemis­es­ta mie­lenki­in­nos­ta. Minus­ta olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten ne ihmiset oikeasti halu­aisi­vat asua (siis minkä tyyp­pisessä ympäristössä). Arve­len, että “kan­takaupungis­sa”*) on huonom­pi vekkaus kuin nykyisen kaltainen PK-seu­tu (tai melkein mikä tahansa kaupunkiseu­tu) — olkoonkin, että pref­er­enssit vaihtelevat.

    * tietysti voi ajatel­la, että raken­netaan toinen keskus­ta vähän sivum­malle. Se ei sit­ten vaan ole ihan niin yksinker­tainen tai pieni projekti 

    Itse asi­as­sa näin­hän nytkin tapah­tuu. Tai oikeas­t­aan käy niin, että niitä “keskus­to­ja” syn­tyy kas­apäin varsi­naisen ydinkeskus­tan ulkop­uolelle. Usein niis­sä “aluekeskus­tois­sa” sekä palve­lut että saavutet­tavu­us on parem­pi kuin varsi­naisen ydinkeskus­tan reuna-alueil­la (joi­ta “kan­takaupun­gin laa­jen­t­a­mi­nen” useim­miten, ei toki aina, tarkoittaa).

    Ilmiölle on ole­mas­sa luon­te­va seli­tyskin. Matkoi­hin käytet­ty aika, vai­va ja raha eivät nimit­täin ole mikään lin­eaari­nen fyy­sisen matkan funk­tio. Esimerkik­si kilo­metrin, parin mat­ka on tyyp­il­lis­es­ti ongel­malli­nen, kos­ka se on vähän liian pitkä kävelemiseen ja toisaal­ta liian lyhyt esimerkik­si autoilu­un (ainakin, jos parkkipaikkaa pitää etsiä).

    Jos nyt saavutet­tavu­ud­es­ta puhutaan, niin taval­laan sitä voidaan ajatel­la kaht­e­na kom­po­nent­ti­na: 1) mitkä asi­at ovat käve­ly­matkan päässä ja 2) mitkä asi­at ovat lyhyehkön autoil­la ajon tai nopeahkon joukkoli­iken­nematkan päässä.

    Tämä siis tietenkin on karkea yleistys (joku nyt tietenkin on sitä mieltä, että pari kil­saa on juuri opti­maa­li­nen pyöräi­lyyn), mut­ta ilmiö on todel­li­nen ja se pitäisi huomioi­da, kun puhumme kaavoituk­ses­ta tai vaikka­pa liikennejärjestelmästämme.

    Ja vielä noista ihmis­ten pref­er­ens­seistä. Vaik­ka tääl­lä tietenkin ihmiset ovat pääosin “auton­potk­i­japop­pooseen” kuu­lu­via, niin huo­maut­taisin, että kyl­lä se auto ihan oikeasti on näp­pärä tapa liikkua ja ihmiset ovat sen käytöstä myös valmi­ita mak­samaan varsin paljon. Tämän seu­raus on se, että mon­et prefer­oi­vat sel­l­aisia myöskin sel­l­aisia asuinaluei­ta, joil­la auton käyt­tämi­nen on vai­va­ton­ta. Tämä ei tarkoi­ta kan­takaupunkia tai edes “kan­takaupunki­maista” ympäristöä, vaan jotain muuta.


    Az halusi tietää “mallin” siitä mil­laista kaupunkia tulisi rak­en­taa. Jos asi­aa päässäni miet­tisin, pää­ty­isin luul­tavasti suh­teel­lisen lähelle J Särelän kuvaa­maa kaupunkia, mut­ta oikeasti ratkaisuni on hyvin toisen­lainen: mitään mallia ei tarvi­ta ja min­ulle ei kuu­lu se, miten muut halu­a­vat asua.

    Se, mitä tarvit­taisi­in, olisi liiken­teen hin­noit­telun muut­ta­mi­nen “neu­traa­lik­si”, eli autoilun ulkoishai­tat tulisi hin­noitel­la täys­määräis­es­ti auton käyt­täjille ja joukkoli­ikenne tulisi jär­jestää siten, että mitään sub­ven­tio­ta ei tarvit­taisi. Sen jäl­keen kaavoitussään­te­lyä (ja mon­taa muu­takin sään­te­lyä **) voitaisi­in olen­nais­es­ti vähen­tää ja kaupun­ki muo­dos­tu­isi sit­ten sel­l­aisek­si, mitä ihmiset haluavat.

    Nykyisel­lään tähän suun­taan ei vain kauheasti olla menos­sa. Suun­nitel­mat­alous jyl­lää; joukkoli­iken­teen suh­teen tehdään ratkaisu­ja, jot­ka pikem­min lisäävät sub­ven­tio­tarvet­ta ja autoilun hin­noit­telu on totaalisen päin prinkkalaa.

    Kari

    *) oikea pref­er­enssi­hän on: hal­val­la, omakoti­talos­sa, rauhal­lises­sa paikas­sa, jär­ven ran­nal­la, ydinkeskus­tas­sa… Mut­ta kyl­lä ne oikeat ostopäätök­set mielestäni ovat kuvaavampia — ja ne päätök­set ovat syn­nyt­täneet kan­takaupunkia suun­nilleen nykyisen määrän.

    **) Peri­aat­teessa tämäkin voitaisi­in hoitaa sisäistämäl­lä tietyn­laisen rak­en­tamisen ulkoishai­tat, mut­ta en nyt heti kek­si, miten se toteutettaisiin.

  92. tpyy­lu­o­ma: Ongel­ma kai liit­tyy siihen, että meil­lä ei ole tietoa siitä mikä on nyky­is­ten syn­nyt­täjä­sukupolvien kokon­ais­syn­tyvyys. Voimme vain arvioi­da lap­sia per äiti ole­mas­saol­e­van datan perus­teel­la. Jos jonkun sukupol­ven kohdal­la syn­ny­tysiät lähtevät nouse­maan, tämä näkyy vähemp­inä syn­ny­tyksinä, joka las­kee odotet­tua lap­simäärää per nainen (kun vai­h­toe­htoinen tilanne on sama lap­simäärä per nainen, mut­ta myöhempi synnytysvaihe). 

    Tilas­tol­lista dataa tarvi­taan kaiketi kohtu­ullisen pitkältä ajal­ta ennen kuin osa­taan sanoa kum­mas­ta oikeas­t­aan oli kysymys. Sil­loin kun tilanne on pääl­lä, on aika mah­do­ton sanoa.

    1. Tuo ennuste­virhe syn­tyy siitä, kun syn­ny­tysikä nousee. Virhe on sisään­leiv­ot­tuina kaikissa suureis­sa, joi­ta kut­su­taan “odot­teik­si”. Esimerkik­si elin­iän odote las­ke­taan kat­soen tietyn vuo­den kuolleisu­ut­ta. Kuin­ka suuri osa yksivuo­taista kuoli, kak­sivuo­ti­aista kuoli, …, satavuo­taista kuoli. Vas­ta­syn­tyneen kuole­man­ris­ki aje­taan kaikkien näi­den ikälu­okkien läpi, ja las­ke­taan, mikä on hänen elinikän­sä odotusar­vo näil­lä kuole­man­riskeil­lä. Ongel­mana on se, että satavuo­ti­aan kuole­man­ris­ki on mitat­tu eri kohortista kuin sen yksivuotiaan.
      Jos vuon­na 1950-luvul­la syn­tyneet naiset syn­nyt­tävät lapsen­sa 25–30-vuotiaina ja 1960a syn­tyneet 30–35-vuotiaina, Vuon­na 1985 esti­moidaan alhainen syn­tyvyys sekä 1950-luvul­la 35-vuo­ti­aille että vuon­na 1960 syn­tyneille 25 vuo­ti­aille, ja olete­taan, että seu­raa­vat kohor­tit eivät syn­nytä sen parem­min 256vuotaina kuin 35-vuotiainakaan.

  93. Kuten kom­men­toin aiem­min Osmon kir­joi­tus­ta http://www.soininvaara.fi/2010/05/06/3053/, tois­tan saman kuin sil­loin, eli kaupungilla on yksi ain­oa suun­ta johon sitä voi ter­veesti kas­vat­taa ja se suun­ta on ylöspäin. Tämä kasvusu­un­ta mah­dol­lis­taa lis­tan, jon­ka Otso Kivekäs nime­si omas­sa kommentissaan:
    * Kävelyetäisyydet
    * Umpirkottelit
    * Kaupunkipuistot
    * Sekoit­tunut kaupunki­rakenne (ei asuin.- ja työ­paikkaaluei­ta erikseen)
    * Ratikka

    Tätä ihmiset halu­a­vat ja tätä pitäisi saa­da lisää. Malli on toimin­ut pitkään ympäri maail­man, joten mik­si se ei toimisi täällä?

  94. Jos raken­nat liiak­si ylöspäin muut­tuu kaupunki­ti­la var­joisak­si ja val­ot­tomam­mak­si, voisi peräti sanoa, että kolkoksi.

  95. Kari Kosk­i­nen:
    “Tämän vuok­si pidän enem­män ajatuk­ses­ta, että Helsin­ki laa­jenisi Espoon ja Van­taan lähiöihin”

    Ker­ro Kari, asiantun­ti­ja ja kir­jo­jen ystävä kun olet, kauanko pk-seudun lähiöistä keskimäärin kestää matkus­taa julk­isil­la lähim­pään kat­tavaan kirjakauppaan?

  96. han­no: min­un kohdal­lani se lähin ja kat­ta­va kir­jakaup­pa löy­tyy netistä. Helsin­gin parhaan kir­jakau­pan, eli Aka­teemisen valikoima ja hin­tata­so ei valitet­tavasti ole kil­pailukykyi­nen. Käytän­nössä melkein mitä tahansa etsinkin, niin sen jou­tu­isi sieltä kuitenkin tilaa­maan, joten voi samal­la tila­ta koti­in toimitet­tuna halvemmalla. 

    Sen sijaan parem­pi kysymys on se, kuin­ka kaukana on lähin laadukas kahvi­la, tai ravintola.

  97. Kari: kan­takaupunkia on kyl­läkin syn­nytet­ty nykyi­nen määrä suun­nit­telul­la, ei markki­napref­er­ens­seil­lä. Siinä hypo­teet­tises­sa tilanteessa, että kun­nal­la ei olisi kaavoitus­mo­nop­o­lia tai oikeut­ta kieltää tiivi­im­pää tai korkeam­paa rak­en­tamista, meil­lä var­masti raken­net­taisi­in lisää kan­takaupunkia koko ajan.

  98. Perus­teeni väit­teel­leni on se, että kan­takaupungis­sa ja sen liepeil­lä uusien asun­to­jen hin­nat ovat merkit­tävästi korkeampia kuin muual­la. Näin ollen raken­nusy­htiöil­lä olisi merkit­tävä insen­ti­ivi rak­en­taa uut­ta nimeno­maan noille alueille.

  99. Ker­ro Kari, asiantun­ti­ja ja kir­jo­jen ystävä kun olet, kauanko pk-seudun lähiöistä keskimäärin kestää matkus­taa julk­isil­la lähim­pään kat­tavaan kirjakauppaan?

    Luulisin, että merkit­tävin osa ajas­ta menee lento­ken­täl­lä odot­telu­un ja lentoon Helsin­ki-Lon­too, lähiöstä riippumatta.

  100. Mikko Särelä:

    Kari: kan­takaupunkia on kyl­läkin syn­nytet­ty nykyi­nen määrä suun­nit­telul­la, ei markki­napref­er­ens­seil­lä. Siinä hypo­teet­tises­sa tilanteessa, että kun­nal­la ei olisi kaavoitus­mo­nop­o­lia tai oikeut­ta kieltää tiivi­im­pää tai korkeam­paa rak­en­tamista, meil­lä var­masti raken­net­taisi­in lisää kan­takaupunkia koko ajan.

    Perus­teeni väit­teel­leni on se, että kan­takaupungis­sa ja sen liepeil­lä uusien asun­to­jen hin­nat ovat merkit­tävästi korkeampia kuin muual­la. Näin ollen raken­nusy­htiöil­lä olisi merkit­tävä insen­ti­ivi rak­en­taa uut­ta nimeno­maan noille alueille. 

    Jaa’a, enpä tiedä. Selvää tietenkin on se, että nykyti­lanne on syn­tynyt kuntien/valtion suun­nit­telun ja markki­napref­er­enssien yhdistelmänä.

    Voidaan myös argu­men­toi­da, että USA:ssa, useim­miten, suun­nit­telua on käytet­ty vähem­män kuin meil­lä (alueel­liset erot toki ovat suuria) ja tilanne on johtanut monin paikoin (useim­miten?) vähäisem­pään kan­takaupunki­maiseen rak­en­tamiseen — jopa siihen, että “kan­takaupun­ki” on käytän­nössä hävitet­ty ja kaik­ki asu­vat esikaupunkialueella.

    Vas­tauk­seni perustelu­usi on siis jotakuinkin sel­l­ainen, että ilman sään­te­lyä ne hin­taerot oli­si­vat luul­tavasti tasoit­tuneet, tai kään­tyneet jopa negati­ivisik­si (“keskus­tas­sa” olisi kol­ho­ja korkei­ta talo­ja, paljon auto­ja, melua ja saastet­ta — kuka hul­lu siel­lä haluisi asua)

    Peru­songel­ma, minkä vuok­si suun­nit­telua ja norme­ja ylipäätään tarvi­taan, on siinä, että sekä rak­en­tamisel­la että siihen elimel­lis­es­ti liit­tyväl­lä liiken­teel­lä on huo­mat­tavia ulkoishait­to­ja, joi­ta ei pystytä/olla pystyt­ty sisäistämään ratkaisu­ja teke­vien yksi­ty­is­ten ihmis­ten ja yri­tys­ten kustannuksiksi.

    Minä en tiedä, minkälainen määrä kan­takaupunkia syn­ty­isi, jos ihmiset saisi­vat ilman sään­te­lyä päät­tää (toki siten, että päätösten ulkoishai­tat pitäisi mak­saa), mut­ta ainakin se on mielestäni selvää, että myös kan­takaupun­gin ulkop­uolellekin oltaisi­in suh­teel­lisen paljon raken­net­tu (ja tästä huoli­mat­ta neliöhin­nat oli­si­vat kan­takaupungis­sa korkeam­mat kuin muual­la — eikä se sinän­sä kuvaa mitään markki­noiden epätasapainoa)

    Kari

  101. Han­no:

    Ker­ro Kari, asiantun­ti­ja ja kir­jo­jen ystävä kun olet, kauanko pk-seudun lähiöistä keskimäärin kestää matkus­taa julk­isil­la lähim­pään kat­tavaan kirjakauppaan? 

    Tcrown:

    Luulisin, että merkit­tävin osa ajas­ta menee lento­ken­täl­lä odot­telu­un ja lentoon Helsin­ki-Lon­too, lähiöstä riippumatta. 

    Itse asi­as­sa, ei siihen ylimääräistä aikaa mene juuri ollenkaan, kun tok­i­han siel­lä Lon­toos­sa nyt jatku­vasti muis­takin syistä ramppaa…

    Olisiko­han jo tarpeek­si elitististä? 🙂

    Mut­ta vakavem­min, nor­maaleille ihmisille kyl­lä löy­tyy ihan kivasti kir­java­likoimaa myös keskus­tan ulkop­uolelta. Tapi­o­las­sa esimerkik­si taitaa olla kak­si kir­jakaup­paa, antik­vari­aat­ti ja kohtu­ullisen kat­ta­va kir­jas­to. Ei tietenkään vas­taa Helsin­gin ydinkeskus­tan valikoimia, mut­ta ei ole tareenkaan.

    Kari

  102. Kari, ihmeelli­nen kuvitel­ma, että USAs­sa kaupun­git oli­si­vat jotenkin vähem­män sään­nel­tyjä. Suuri osa kaupungeista on ihan samal­la taval­la kaavoitet­tu­ja. Lisäk­si julkiset parkkipaikkanor­mit tuot­ta­vat väk­isinkin varsin löy­hästi raken­net­tua aluetta. 

    Lisäk­si tietenkin asi­aan vaikut­taa se, että autos­ta luoti­in USAs­sa sta­tussym­boli. Ihmi­nen, joka kul­kee julk­isil­la on surkea luuseri, mis­tä sit­ten seu­raakin se, ettei niil­lä kul­je muut kuin köy­hät (muu­tamia tiheästi raken­net­tu­ja kaupunke­ja luku­unot­ta­mat­ta). Autoilun varaan ei voi­da rak­en­taa tiheää kaupunkia, joten lop­putu­los on väistämät­tä laa­jalle levin­nyt pannukakku. 

    Käsit­tääk­seni amerikkalaiset iso­jen kaupunkien autoil­i­jat eivät keskimäärin ole kovin tyy­tyväisiä päivit­täisen työ­matkan pituuteen.

  103. Park­keer­aamis­es­ta esimerkik­si tääl­lä lisää jut­tua: http://shoup.bol.ucla.edu/GreatStreet.pdf

    Lisäk­si artikke­lis­sa mainit­ti­in aika jän­nä idea gryn­deriv­e­tois­es­ta aluer­ak­en­tamis­es­ta. Poh­ja-ajatuk­se­na se, että gryn­deriv­e­tois­es­ti paran­netun alueen kas­vanut kiin­teistövero­tuot­to ohjataan (väli­aikaises­ti?) gryn­der­ille. Tämä kan­nus­taa gryn­der­iä rak­en­ta­maan sel­l­aista raken­nuskan­taa, joka nos­taa alueen toimeli­aisu­ut­ta ja vero­tusar­voa pidem­mäl­läkin aikavälil­lä. Pohtimisen arvoinen aja­tus. Löytääkö joku heti ens hätään paho­ja bugeja?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.