Työttömän verokortti

15.1.2010 · Aihe: SATA-komitea 

Eräs syy työttömien haluttomuuteen tehdä keikkatöitä opiskelijoiden tapaan on pelko siitä, että pieni työkeikka ei ainoastaan leikkaa työttömyyskorvausta, vaan saa sen viivästymään, koska kaikki mahdollisia tietoja työsuhteesta ja varmuutta sen päättymisestä ei ole toimitettu työttömyyskassalle tai Kelaan asianmukaisesti. Viivästysten määrää pyritään vähentämään tiedonkulkua parantamalla. Minä haluaisin tehdä sen toisin.
Henkilölle, joka saa työttömyyskorvausta, annettaisiin täksi ajaksi verokortti, jossa ennakonpidätysprosentti olisi noin 65%. Työttömyyskorvaus maksettaisiin aina täysmääräisenä. Työnantaja pidättäisi palkasta puolet palautuksena kassalle/Kelalle ja loput ennakonpidätyksestä menisi verottajalle. Palkasta maksettaisiin siis käteen se,  mitä siitä lopulta koko paperisodan jälkeen jää käteen, tulot tulisivat keskeytyksettä ja byrokratia olisi paljon nykyistä pienempi.  

Yritin tätä mahdollisuutta markkinoida SATA-komiteassa, ja se jopa sai jonkin verran ymmärrystä. Veroviranomaiset kuitenkin tyrmäsivät sen tyystin. Heidän tietokoneensa kuulemma menisi aivan solmuun moisen lisätyön takia. Jos rahaa ei voi pyöräyttää verottajan kautta, esitin että jätettään sitten se verottaja pois välistä. Työnantaja tilittäisi puolet palkasta suoraan Kelalle tai kassalle.

En saanut mitään kunnon vastausta siihen, miksi asiaa ei voisi rationalisoida näin. Ehkä se joidenkin mielestä muistutti liikaa kammoksuttua perustuloa.

Kommentit

52 Vastausta artikkeliin “Työttömän verokortti”

  1. Liian vanha kirjoitti 15.1.2010 kello 9:47

    Verottaja taisi hämätä. Tuo on virkamiehelle tyypillinen tapa torpata joku vähän työtä aiheuttava toimi.
    Tuohan voisi toimia aivan hyvin niin, että on tuo Kela-tilitys on erikseen ja verottajalle tapahtuu verokortin mukainen tilitys, jolloin verottajan järjestelmä ei muuttuisi mitenkään.
    Ainoa ongelma on tuo kela-leiman saaminen työttömän otsaan tai verokorttiin, mutta onhan verottajalla paljon henkilökohtaisia tietoja verotuksen pohjaksi, tuskinpa yhden tiedon läpisiirto kovin monimutkainen on ?

    Kyseessähän on vain veron ennakkomaksu , samnalainen kuin minkä muun tulon tahansa.

    Lopullinen verohan määräytyy vasta kun vuoden tulot ja menot ovat selvillä eikä tuolla ole mitään tekemistä ennakonperinnän kanssa, Lopullista veroa verrataan ennakkomaksuihin ja tulos on sitten lisämaksu .

    Tyypillinen tsaarin virkamiehen lausunto ,idea torpataan varmuuden vuoksi.

    Tietysti voi olla niin, että kun verottaja on ulkoistanut tietotekniikkansa niin tuon kela-leiman saaminen verokorttiin maksaa miljoonia monopoliasemassa olevan yhtiön tekemänä ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Sisyfos Kivi kirjoitti 15.1.2010 kello 10:16

    Pidän nykykäytäntöä vähemmän leimaavana ja sikäli parempana kuin erillistä työttömän verokorttia. En mielelläni korosta työttömyyttäni edes keikkatyönantajalle. Työllistymisen kannalta siitä, kuten erilaisista työllisyyskoulutuksistakin, on viisainta vaieta. Ansioluettelot on kirjoitettava taiten niin, että ne osoittavat koko ihmisen siihenastisen elämän tähdänneen juuri kulloinkin avoinna olevaan työpaikkaan.

    Ainakin YTK-kassa on hoitanut maksatuksensa viiveettä, kunhan olen toimittanut kopiot tilinauhoista. Onko muidenkaan kassojen “kannustaminen” mitenkään erityisen mahdotonta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppo Ryväs kirjoitti 15.1.2010 kello 10:38

    Pakko mainita taas, että kaikkiin näihin Soininvaaran käsittämättömiin “ongelmiin” on ratkaisu minimipalkka. Tähän nimenomaiseen ongelmaan viikon minimipalkka tuntusi sopivalta. Siis pienin mahdollinen työsuhde kestää 5 arkipäivää ja siitä pitäisi aina maksaa 400 erkkiä. Siis kuukauden nettotyömarkkinatuki.

    Jos samalla vastataan kusettajayrittäjien vakiokitinöihin. Jos siis tarvitsen yhden päivän siivojaa, maksan joko viikon palkan tai tilaan kyseisen homman siivousfirmalta. Näin asia toimii niissä maissa, joissa pätkätyöt on kielletty.

    Tietysti samalla yrittäjille pitäisi laittaa kunnon rangaistukset amerikan malliin “punitive damages”. Rangaistus voisi olla minipalkka 20-kertaisena ja verottomana suoraan vääryyttä kärsineelle. Se motivoisi kokeilemaan kepillä jäätä hiukka nuhjuisemmankin “työantajan” ollessa kyseessä. Tietty samalla se olisi paljon tehokkaampi veronkierron estoväline kuin kotitaloustyön verovähennys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.1.2010 kello 15:11

    Seppo Ryväksen esityws lopettaisi opiskelijoiden työskentelyn kokonaan. Ja niin se lopettaisi monta keertaluontoista tapahtumaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Liian vanha kirjoitti 15.1.2010 kello 10:53

    “Ainakin YTK-kassa on hoitanut maksatuksensa viiveettä, kunhan olen toimittanut kopiot tilinauhoista. Onko muidenkaan kassojen “kannustaminen” mitenkään erityisen mahdotonta”

    Palkkatodituksen saaminen ei ole aina niin selvää ja nopeaa. Maksu voi tulla pankkiin kyllä ajallaan, mutta “virallisempaa” tilinauhaa työnantajalta saa odottaa.

    Jos työntekijä ei ole priima niin ei se työnantajakaan kuulu niihin parhaisiin ja nopeimpiin.
    Suuret yritykset ovat nykyään byrokraatttisempia kuin valtio konsanaan ja ne eivät jousta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Markku af Heurlin kirjoitti 15.1.2010 kello 12:03

    Eihän tuohon tarvita muuta kuin sivuverokorttia.

    Tai sitetn tekee töitä ilman sivuverokorttia jolloin ep on 60 %.

    Pykäliä pitää muuten vain rustata joustavammiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. antti kirjoitti 15.1.2010 kello 12:17

    Mikä takaa että reppufirma oikeasti tilittää rahat Kelalle? Ettei nekin rahat häviäisi pimeän talouden syövereihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Teemu Kemppainen kirjoitti 15.1.2010 kello 13:06

    Osmo:

    Yritin tätä mahdollisuutta markkinoida SATA-komiteassa, ja se jopa sai jonkin verran ymmärrystä. Veroviranomaiset kuitenkin tyrmäsivät sen tyystin. Heidän tietokoneensa kuulemma menisi aivan solmuun moisen lisätyön takia.

    Tässä oli hyvä, tai ehkä mielummin järkyttävä, esimerkki siitä miten päättäjien on nykyisessä maailmassa mahdoton tehdä järkeviä ratkaisuja jos eivät lainkaan ymmärrä tietojenkäsittelyä. Ratkeaako ongelma vasta luonnollisen poistuman kautta, vaiko vielä sittenkään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Artturi kirjoitti 15.1.2010 kello 14:26

    Osmo:

    Henkilölle, joka saa työttömyyskorvausta, annettaisiin täksi ajaksi verokortti, jossa ennakonpidätysprosentti olisi noin 65%.

    hihihihihi… 65% Siinä on villakoiran ydin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Liian vanha kirjoitti 15.1.2010 kello 16:32

    “Seppo Ryväksen esityws lopettaisi opiskelijoiden työskentelyn kokonaan. Ja niin se lopettaisi monta keertaluontoista tapahtumaa.”

    Tällaista päiväkeikkaa tekevät esim rakennusmiehet ja heille lasketaan ns keikkahinta, jossa tuntipalkka on korkeampi kuin normaalisti.Myös matkakustannukset esim ajokilometrit lasketaan keikkataksalla eikä valtion virallisella km-korvauksella
    Nykyajan nuoret ovat vain kilttejä ja tyhmiä ja helppoja uunotettavia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Liian vanha kirjoitti 15.1.2010 kello 16:44

    “hihihihihi… 65% Siinä on villakoiran ydin.”

    Se on kuitenkin huomattavasti parempi kuin nykyinen 100 % ja kahden kuukauden maksutauko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Seppo Ryväs kirjoitti 15.1.2010 kello 18:14

    [i]
    Seppo Ryväksen esitys lopettaisi opiskelijoiden työskentelyn kokonaan. Ja niin se lopettaisi monta kertaluontoista tapahtumaa. [/i]

    Äsh. Täytyy erottaa asiakassuhde ja työsuhde toisistaan. Kengänkiillottajalla ja hammaslääkärillä on asiakkaita. Työnantaja on joku muu, esimerkiksi hammaslääkäri itse. Ja nyt kun työn teettämistä erikseen tuetaan, kohdistuu tuki aina oikein, kun estetään viiden minuutin mittaiset työsuhteet.

    Itseasiassa muistan Kanadassa lasimestarin, joka vaati 3 minuutin työstä 15 dollaria. Kun kävin nyyhkimään, niin mies selitti, että “I always charge minimun wage plus expenses”. Pienessä maalaiskylässä tekniikka ilmeisesti pelasi ja asiakkaat/työnantajat oppivat kasamaan duunit yhteen viiden sentin Soininvaarasilpun sijasta.

    Tjaa. Mitä tulee opiskelijoihin. Ne opiskelee opintoturvalla ja lainalla ja menee vasta sitten sitten töihin. Pitäisi kaikin tavoin hillitä biletysrahan hankkiminen paskatyömarkkinoilta, koska syntyneet harmit tulevat todella kalliiksi, kun pitää palkata Soininvaaroja miettimään romahtaneen palkkatason aiheuttamia kannustinloukkuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Seppo S kirjoitti 15.1.2010 kello 19:18

    Minusta Osmon ehdotus on huono. Ongelma pitää hoitaa kuntoon toisesta päästä.

    Jos henkilö saa työttömyyskorvausta ja menee keikalle, niin kassan pitäisi tarvittaessa hoitaa maksatukset alussa henkilön ilmoitusten mukaan normaalilla tahdilla.

    Jos joku todistus puuttuu, niin todistukset pitäisi voida toimittaa jälkikäteen. Tarvittaessa maksatukset korjataan jälkikäteen toimitettujen todistusten mukaan.

    Tietenkin kassojen tietokonejärjestelmät pitää saada toimiviksi vaikkapa lopettamalla nykyiset kassat ja keskittämällä toiminta kelaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Evert The NeveRest kirjoitti 15.1.2010 kello 19:47

    Hyvä ehdotus. Ihme, että verottajapuoli hangannut vastaan, kun palkansaajien verotusta ollaan tekemässä reaaliaikaseksi verotilin avulla.

    Oikein tarkkasilmäinen havainnoitsija näkee suomalaisessa yhteiskunnassa tässä kohdin luokkayhteiskunnan arkkityyppejä.

    Työttömiä pidetään myllytyksessä, joka muistuttaa tätä kuntien sairaalalaskuksen pohjaksi tehtyä käsittämätöntä sekasotkua:

    http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/slaskuraportti/luku8.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tavallinen Teknikko kirjoitti 15.1.2010 kello 20:09

    OS:

    Eräs syy työttömien haluttomuuteen tehdä keikkatöitä opiskelijoiden tapaan on pelko siitä, että pieni työkeikka ei ainoastaan leikkaa työttömyyskorvausta, vaan saa sen viivästymään, koska kaikki mahdollisia tietoja työsuhteesta ja varmuutta sen päättymisestä ei ole toimitettu työttömyyskassalle tai Kelaan asianmukaisesti.

    Osmo unohtaa yhden asian, eli toimeentulotuen.
    Jos toimeentulotuella elävä ottaa vastaan yhdenkin kuukauden kestävän työsuhteen, niin toimeentulotuessa ansaittu palkka lasketaan tuloksi määrittämättömän kestoiseksi ajaksi.

    Siis jos toimeentulotuella yksinelävä ottaa vastaan työn esimerkiksi kuukaudeksi, ja kun tuon kuukauden palkka kun esim. ylittää 500:lla eurolla toimeentulotuen tason, niin 500 euroa vastaavasti vähennetään seuraavassa toimeentulotukilaskelmassa. Niin sanotusti vyörytetään edellisen kuukauden tuloja seuraavan kuukauden tuloksi – toimeentulotukilaskelmassa.

    Työsuhteen tulisikin olla riittävän pitkä, että pääsisi eroon toimeentulotuesta, ja sitten kun kenties palaa takaisin toimeentulotuen piiriin, niin viimeisimmän palkan ansio voisikin mennä vyöyrettäväksi seuraavien kuukausien toimeentulotukilaskelmaan, kun varallisuutta syntyi työstä ja sai hankituksi tarpeellisia hyödykkeitä palkallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Riccado kirjoitti 15.1.2010 kello 22:41

    Vuodevaihteessa Kelalta tuli korotus aktiivisille työttömille nimellä ‘työllistämistä edisttävät palvelut’, jossa aktiivinen työtön saa 95€ kuussa lisää osallistuessaan tiettyihin työvoimahallinnon (ym.) toimenpiteeseen. Mutta aika moni tämän kannustimen saajista on myös toimeentulotuen asiakkaita. Ja miten tässä käy? Sen minkä valtio lisää, sen kunta leikkaa. Ja miten käy näille ihmisille. He saavat tammikuussa ‘ison tilin’, mutta helmikuussa toimeentulotuessa tämä leikataan pois, ja sitten ihmetellään, mistä saisi vippiä sille kuulle (kun ei ymmärrä, että kaikki mikä on ylimääräistä tilillä, pitäisi säästää, kun sen kuitenkin joutuu tilittämään takaisin).
    Miksei perusturvaa laiteta yhdelle luukulle, tämä ei edelleenkään hahmotu. Perusturva ei koskaan saavuta pitkäaikaistyöttömien, köyhimpien osalta perusturvaksi kutsuttua tasoa (vaikka sillä ehkä on mahdollista tulla toimeen, kuten on täällä todettu). Nyt puhutaan siis kannustimista. Elämisen kustannukset laukkaavat aina edellä.
    Miksei siis perusturvaa ja toimeentulotukea yhdelle luukulle. Nyt järjestelmä on tosi satunnainen, kun ensin perusturva riippuu valtion sattunnaisesti muuttuvista ‘säännöistä’ ja toisaalta kuntien suhtautumisesta köyhiimpiinsä (joka vaihtelee kaikissa sadoissa kunnissa). Sitten on vielä se sosiaalityöntekijän harkinnanvarainen. Sen oikeudenmukaisuuteen luotan eniten, he ovat asiantuntijoita tässä (ei tämäkään ihan aukoton juttu silti ole). Mutta kun tehdään ihmissuhdetyötä, insinööritieteiden objektiivisuus joutuu antamaan tilaa sosiaalitieteiden objektiivisuudelle.
    Sinänsä kannatan Osmon verokorttimallia. Vaikka, että saa valita, ‘minkälaisen verokortin haluaa’. Mutta sitten niin, että se minkä tienaa, se jääköön käteen, älkäköön kukaan sitä viekö. ‘Se mikä ei voi olla oikeus eikä kohtuus, ei myöskään voi olla laki’, vai miten se meni…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. mai kirjoitti 16.1.2010 kello 10:53

    Suosittelen kaikkia silppu- ja pätkätyöntekijöitä liittymään työosuuskuntaan ja toimimaan sen kautta, työn teettäjä maksaa vain yhden laskun ja tekijä saa hyvissä ajoin asianmukaisen palkkatodistuksen.
    Niitä jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen ei tämäkään auta. Mutta jos tekee todellisia silpputöitä monelle työnatajalle, on helpomi asioida kassan kanssa, kun on vain yksi palkkatodistus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tavallinen Teknikko kirjoitti 16.1.2010 kello 19:33

    Tulipa annettua väärää tietoa aiemmassa ostauksessani, että toimeentulotukilaisen palkkatyöstä saatu palkka vähentäisi täysimääräisesti toimeentulotukilaskelmassa toimeentulotukea. Maksimisaan 150 €/kk on mahdollista ansaita toimeentulotukinormin päälle :

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412
    #
    Toimeentulotukilaki
    1 luku
    11 §
    Huomioon otettavat tulot
    Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot.
    Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon:

    Tuloina ei edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi oteta huomioon vähintään 20:tä prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. (28.1.2005/49)
    #

    Että jotain hyötyä toimeentulotukilaisellekin palkkatyöstään syntyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Johannes kirjoitti 17.1.2010 kello 13:08

    Tavalliselle teknikolle:

    Olettaen, että kyseisen kunnan toimeentulotuessa noudatetaan lakia tai että asiakas osaa vaatia lakia noudatettavaksi. Sama pätee Kelaan ja ylipäätään kaikkeen toimeentuloviidakkoon. Lakia ei aina noudateta tai ei ole antaa esim. harkinnanvaraista tukea, koska vuoden budjetti on jo käytetty.

    Siis. Asiakkaat eivät aina saa edes lakisääteistä toimeentulotukea tai muuta avustusta, eläkettä yms. Muutenkin jo syrjäytyneet tai syrjäytymässä olevat ihmiset eivät osaa tai jaksa perätä aina oikeuksiaan tai ryhtyä aikaavieviin valitusprosesseihin.

    Ainhan niitä lakeja saa laatia, mikä ei esim. estä lomauttamasta opettajia. Kokonaan eri asia on noudatetaanko lakeja ja miten noudatetan missäkin kunnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Raimo K kirjoitti 18.1.2010 kello 10:23

    “Ainhan niitä lakeja saa laatia, mikä ei esim. estä lomauttamasta opettajia. Kokonaan eri asia on noudatetaanko lakeja ja miten noudatetan missäkin kunnassa.”

    Tämä on nyt ihan eri asiaa, mutta kun otit esille…
    Yksityisellä sektorilla lomautetaan, kun ei ole töitä. Opettajat lomautetaan, kun on töitä. Miksi opettajia ei lomauteta silloin, kun ei ole töitä, siis loma aikana? Perustunee uskonnolliseen vakaumukseen, opettajien palkallinen loma on pyhä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Mikko kirjoitti 18.1.2010 kello 11:16

    Osmo, tuota ajatusta voisi kehittää tähän yhden luukun periaatteen suuntaan. Jos olisi yrittäjälle ja työttömälle ja opiskelijalle ja kaikille muillekin soveltuva verokortti, jota käyttäen jopa yksityinen piharempan teettäjä pystyisi helposti maksamaan verot, niin monen moiset ongelmat vähenisivät.

    Yksi tuttu professori aikoinaan yritti selvittää miten saa laillisesti maksettua jollekulle (yksittäiselle työttömälle, eikä yritykselle) piha-aidan maalaamisesta. Lopputulos oli se, että selvittämiseen ja maksamiseen menee enemmän aikaa kuin maalaamiseen. En tiedä onko tilanne nykyisestä muuttunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Jorma Nordlin kirjoitti 18.1.2010 kello 15:45

    Soininvaara: “En saanut mitään kunnon vastausta siihen, miksi asiaa ei voisi rationalisoida näin.”

    Eikö SATA-komiteassa siis perusteltu ollenkaan miksi jotain ei haluttu ja miksi jotain haluttiin, riitti vain kun vain oli jotain mieltä ilman perusteluita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Liian vanha kirjoitti 18.1.2010 kello 20:06

    “Miksi opettajia ei lomauteta silloin, kun ei ole töitä, siis loma aikana? Perustunee uskonnolliseen vakaumukseen, opettajien palkallinen loma on pyhä?”

    Lomautus loma-aikana merkitsee , että lomapalkka nollataan.
    Se voidaan tehdä muillekin työntekijöille eli sen jälkeen sinäkin saat lomailla palkatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.1.2010 kello 20:17

    Kyse ei ole opettajien vuosilomasta vaan koululaisten kesälomasta ajualta, jolloin opettajat ovat töissä mutta eivät opeta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Riitta kirjoitti 18.1.2010 kello 23:14

    “Kyse ei ole opettajien vuosilomasta vaan koululaisten kesälomasta ajualta, jolloin opettajat ovat töissä mutta eivät opeta.”

    Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että opettajien palkkauksessa pitäisi palata takaisin siihen malliin, että palkka maksetaan (nykyiseen verrattuna korotettuna) vain siltä ajalta, kun on opetusta. Loppuisi kaikenlainen ketkuilu sen suhteen, kelle maksetaan kesäkuukausina palkkaa, yms. Kyllä kansankynttilän nyt voisi kuvitella osaavan sen verran laskea, että saa säästettyä talven ansioista rahaa kesäkuukausille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2010 kello 7:50

    Tuosta olen Riitan kanssa samaa mieltä. Silloin opettaja ei edes syyllistyisi mihinkään, jos tekisi kesällä jotain muuta asnsiotyötä, opettaisi vaikka kesälukiossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Elina kirjoitti 19.1.2010 kello 9:34

    Mitä ihmettä tuo nyt käytännössä tarkoittaisi?

    Ettei opettaja olisi sitten kesäkuukausina oikeutettu toimeentuloon — ei työttömyyskorvaukseenkaan?

    Miten yhdelle ammattiryhmälle voitaisiin sälyttää velvoite jatkuvasti säästää palkastaan normaalin elämän perusmenoihin? Outo väiten on myös, että opettajat poikkeaisivat persoonallisuudeltaan muusta väestöstä siten, että heille säästäminen olisi jotenkin helpompaa kuin muille.

    Aivan pystyynkuollut idea siis!

    Opettajien lomautukset ovat jotain niin raivostuttavan lyhytnäköistä ja typerää tältä yhteiskunnalta, että sensuuri iskee jos laitan tähän, mitä siitä ajattelen.

    Opettaja luokassa on todellakin hintansa väärti. Minä en lastani lähetä kouluun leffoja katselemaan, vaan oppimaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2010 kello 10:00

    Miksi vakituisessa virassa olevat opettajat eivät näin tekisi, kun äitiyslomittajienkin pitää ja kaikkien keikkatöitä tekevien. Hoitovapaaltahan palataan yleensä töihin kesäkuukausiksi. Nykykäytäntö joka tapåauksessa tarkoittaa, ettei opettaja saa opettaa työaikanaan käsälukiossa.
    Voiko antaa lastaan sellaisen opåetettavaksi, joka ei tästä selviä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Jorma Nordlin kirjoitti 19.1.2010 kello 9:50

    Opettajien kesälomaa pitäisi lyhentää vastaamaan yleistä kesälomakäytäntöä. On aivan älytöntä, että vanhemmat joutuvat keksimään mitä ihmeellisimpiä järjestelyjä, että saavat kesäaikana lomansa sovitettua lastensa lomien kanssa siten, että homma toimii. Lapsillekin loma on liian pitkä, kun ei ole tekemistä.

    Miksi muiden työssäkäyvien perheiden pitää joustaa yhden ammattikunnan lomien takia? Tämä on todella epäkäytännöllistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Raimo K kirjoitti 19.1.2010 kello 10:03

    “Lomautus loma-aikana merkitsee , että lomapalkka nollataan.
    Se voidaan tehdä muillekin työntekijöille eli sen jälkeen sinäkin saat lomailla palkatta.”

    Sitä se ei merkitse. Opettajilla on runsaasti lomaa, joka ei ole vuosilomaa – tämä sopii hyvin lomautusajaksi.
    Niin, jos minut lomautetaan, saan tosiaan lomailla palkatta, sitähän se juuri tarkoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Elina kirjoitti 19.1.2010 kello 10:20

    Kyllähän näillä lomittajilla ja keikkatyöläisillä on oikeus työttömyyskorvaukseen silloin kun ei ole töitä. Totta kai jokainen saa säästää, jos kykyä ja halua on, mutta eihän nyt siihen tuolla tavoin voi velvoittaa.

    Voivathan nämä lomittajat tehdä sitten muuta työtä kesäsin. Minä olen tottunut ajattelemaan, että vakituisessa virassa olisi joitain etuja siihen nähden, että todennäköisesti epäpätevänä tekee sijaisuuksia.

    Ja voin todellakin antaa lapseni opetettavaksi (hullu sanamuoto Osmolta) sellaiselle ihmiselle, joka ei ole säästäväinen. En pidä säästäväisyyttä minään kriteerinä hyvälle opettajalle, vaan vankkaa tietopohjaa, pedagogisia kykyjä, ymmärrystä lapsen kehityspsykologiasta sekä kyseenalaistavaa, kriittistä ja avointa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2010 kello 10:43

    Keikkatyöläisellä on oikeus kesälomaan, mutta keikan jälkeen hän saa lomapalkan rahana ja hänen pitää itse säästää se kesäloman ajaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Elina kirjoitti 19.1.2010 kello 10:34

    Nordlinin ajattelu edustaa tätä uutta “yhteiskunnan on huolehdittava lapsistani 24/7 vuoden ympäri”-mallia.

    Joku vastuu vanhemmillakin on lapsistaan. Jos ei lasten kesälomia pysty asiallisesti järjestämään, niin vika ei minusta ole opettajissa.

    Lapsillekin loma on liian pitkä, kun ei ole tekemistä.

    Jos teidän perheessänne on tällainen ongelma, älä yleistä sitä muita koskevaksi. Meillä kyllä lapsilla on aina ollut aivan riittävästi tekemistä kesäisin. Ei kaiken niin ohjelmoitua tarvitse olla, ihan kotipihastakin löytyy pikkukoululaiselle varmasti kaikkea hauskaa.

    Tietysti, jos lapsen oma-aloitteisuus ja mielikuvitus on tapettu tietokonepeleillä ja televisiolla, niin voihan olla että itsensä viihdyttäminen lomalla käy työstä..

    (En nyt tarkoita, että Nordlinin perheessä olisi näin, vaan yleisenä huomiona tuttavapiiristä)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Toimittaja kirjoitti 19.1.2010 kello 11:04

    Nyt kun aihe tuli esiin, niin voisiko harkita koulujen kesäloman lyhentämistä? Suomalainen kesäloma on ymmärtääkseni kansainvälisesti katsoen aika pitkä. Aikaisemmin se oli vielä vähän pidempi. Lieneekö perua maatalousvaltaiselta ajalta?

    Koulussa pystytään puuttumaan lasten ongelmiin, jotka eivät muulloin tule ilmi. Kesäloman aikana pienituloisten perheiden lapset myös jäävät jälkeen muista, koska he eivät lue niin paljon kirjoja eivätkä keskustele aikuisten kanssa.

    Kesäloman lyhentämisen vastapainoksi voitaisiin laittaa kunnon lomat syksylle ja keväälle, lyhentää pisimpiä koulupäiviä tai lisätä tuntimäärää. Julkisuudessahan esitetään kouluille jatkuvasti uutta opetettavaa. Kesäkuun alkua voitaisiin myös käyttää retki- ja leirikoulutoimintaan ynnä muuhun.

    Tanskassa lukukausi päättyi 18.6. vuonna 2005, Norjassa samoihin aikoihin, Ranskassa 2.7. vuonna 2005, Saksassa heinäkuun alussa. ( Lähde: Opetusministeriön selvitys koulujen työajoista: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/yleissivistaevae_koulutus/perusopetus/perusopetus/opetusministerioen_selvitys_koulun_tyoeajoista/tyoaika23052005.pdf )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 19.1.2010 kello 11:06

    “Sitä se ei merkitse. Opettajilla on runsaasti lomaa, joka ei ole vuosilomaa – tämä sopii hyvin lomautusajaksi.Niin, jos minut lomautetaan, saan tosiaan lomailla palkatta, sitähän se juuri tarkoittaa”

    Silloin varmaan palataan entiseen eli palkka maksetaan vain työkuukausilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Elina kirjoitti 19.1.2010 kello 11:08

    On tarkoitus, että opettaja kesällä omatoimisesti kouluttautuu, tutustuu eri opettamiensa alojen ja kasvatustieteen uusimpaan kirjallisuuteen.

    Tämä siis poistuisi?

    Minusta on tärkeää, että opettaja jatkuvasti kehittää ja sivistää itseään, joten en pidä tätä hyvänä asiana. Moni ei ehdi tai jaksa tätä talven aikana tehdä, joten vaarana on jumittuminen vanhaan ja samaan, niin tiedoissa kuin kasvatuksellisissa taidoissa ja asenteissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Touko Mettinen kirjoitti 19.1.2010 kello 11:36

    Kröhöm. Saiskos opettajakin sanoa jotakin?

    Onhan meillä kieltämättä pidemmät lomat kun useimmilla. Välillä kuitenkin on käynyt mielessä, että tämä on keino, jolla opettajankin ammattiin vielä saadaan houkuteltua hyvää työvoimaa – palkka kun ei ole kovin kehuttava.

    Jotenkin tällainen keskustelu, jossa huonosti peitetty kauna (ikäviä koulumuistoja?) naamioidaan vakavaksi yhteiskunnalliseksi puheenvuoroksi, on aika alhaista.

    Tai jos tälle linjalle todella halutaan lähteä, voitaisiin tietysti mennä katsomaan vaikka yliopiston professoreita: niillä on eläkevirka ja pari tuntia opetusvelvollisuutta viikossa. Entäpä Ylen kuuluttajat? Juovat varmaan kaffia sen ohjelma-ajan. Juonnon jälkeenhän voisi kiirehtiä auttamaan kroonikkosairaita.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2010 kello 11:55

    Minusta kenenkään ei pidä kadehtia sitä, että opettajan osa olisi liian hyvä; eihän tuonne nyt valtaisaa tunkua ole.
    Opettajien vaan pitäisi päättää, onko kesäloma loma-aikaa vai työaikaa. Sillä on merkitystä kahdessa asiassa. Jos se on työaikaa, silloin ei periaatteessa ole oikeutta tehdä muuta työtä, esimerkiksi opettaa kesälukiossa. Toiseksi, kun se on työaikaa, jotkut hoitovapaalla olevat katsovat oikeudekseen keskeyttää hoitovapaansa kesän ajaksi ja palata taas hoitovapaalle lukukauden alkaessa. Minusta tämä on väärin, erityisen väärin se on sijaista kohtaan.

    Siksi olisi yksinkertaisemaa määritellä, että opettajilla on pitkä loma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Jorma Nordlin kirjoitti 19.1.2010 kello 12:16

    Elinalle, joka kirjoittaa väärää tietoa minusta.

    “Nordlinin ajattelu edustaa tätä uutta “yhteiskunnan on huolehdittava lapsistani 24/7 vuoden ympäri”-mallia.”

    “Joku vastuu vanhemmillakin on lapsistaan. Jos ei lasten kesälomia pysty asiallisesti järjestämään, niin vika ei minusta ole opettajissa.”

    En ajattele näin kuten Elina kirjoittaa, hän asettaa omat ajatuksensa minun päästä lähteneiksi. Ilman muuta hyväksyisin sen jos meillä kaikilla olisi samat lomat kuin opettajilla, jolloin voisimme viettää pitkiä lomia lapsiemme kanssa. Kuitenkin se on realiteetti, ettei yhteiskunta ja työelämä ole sellainen, joten me vanhemmat joudumme sopeutumaan työelämän vaatimuksiin. Tällä hetkellä ei ole järkeävää, että menisin työnantajalle sanomaan, että minulle kuuluisi yhtä hyvät kesälomat kuin opettajilla.

    Tietääkseeni meillä on kouluissa pienemmät tuntimäärät, kuin yleensä EU-maissa, joten tältäkin osin varaa olisi kouluvuotta pidentää kesä-ajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Elina kirjoitti 19.1.2010 kello 12:20

    Kesäloman aikana pienituloisten perheiden lapset myös jäävät jälkeen muista, koska he eivät lue niin paljon kirjoja eivätkä keskustele aikuisten kanssa.

    Mihin tutkimukseen tämä Toimittajan väittämä perustuu? Ei taida perustua muuhun kuin originelliin yksityisajatteluun..

    Oppimistulokset ovat Suomessa (vrt. Pisa) huomattavasti tasaisempia eri sosiaaliluokkien välillä kuin mainituissa lyhyempien lomien maissa. Aina toki voi spekuloida olisivatko ne vielä tasaisempia, jos olisi lyhyet lomat, mutta se jää täysin olettamuksen asteelle.

    Ja jos joidenkin perheiden ongelma on se, että lapsilla ei ole tekemistä lomilla, niin miten se poistuisi lasten istuessa sisällä räntäsadetta ja loskaa ihmettelemässä marraskuussa ja maaliskuussa. Kesällä ulkoilu on paljon mukavampaa — lapsistakin.

    Kesällä sentään joku naapuri tai sukulainen yleensä on aina lomalla, joten pienten koululaisten hoitokin on helpommin ratkaistavissa kuin syksyllä ja keväällä, jolloin kukaan ei käytännössä ole lomalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. tiedemies kirjoitti 19.1.2010 kello 12:43

    Minusta se, että opettajat voivat keskeyttää hoitovapaan kesän ajaksi, on kerrassaan häpeällistä. Jo pelkkä se mahdollisuus on synnyttänyt kuntasektorille tilanteen, jossa, ei ainoastaan opettajien sijaiset (vedoten tähän), myös kaikki muukin koulutoimen tällainen henkilökunta yksinkertaisesti irtisanotaan kesiksi: siivoojat, psykologit, kuraattorit jne.

    Sen verran talousliberaali olen, että en pidä tätä maailman suurimpana vääryytenä sinänsä, mutta se on tehnyt näistä naisvaltaisista aloista kammottavan tehottoman pelin pelikenttiä. (Tämä ei todennäköisesti rajoitu kouluihin, vaan on yleistä kaikilla naisvaltaisilla julkisen sektorin aloilla, luulen).

    On toimia/virkoja, joiden haltijat ovat virkavapailla; tyypillisesti viranhaltijat ovat äitiysvapailla tai hoitovapailla, mutta vanhemmat (yleensä naiset) ovat usein hoitamassa jotain muuta tointa. Kunta säästää kun ei tarvitse maksaa palkkaa; palkataan sijainen. Sijainen palkataan vain koulujen aukioloajaksi – muilla aloilla luodaan muita aikoja, jolloin toimitaan vajaamiehityksellä, peli ei ole ihan niin kovaa.

    Sijaisille lupaillaan, että kun uskollisesti olet meillä tietyn ajan sijaisuuksia tekemässä, niin olet seuraava, joka saa toimen. Toimen tullessa auki, työntekijä – siis tässä tapauksessa nainen – jääkin sitten reilu puolen vuoden päästä äitiyslomalle ja siitä hoitovapaille jne, ja uusi sijaisrumba alkaa. Tätä kestää muutaman vuoden, koska lapsia tehdään yleensä kaksi.

    Peli ei pääty tähän: osa töistä on sellaisia, että työntekijälle on kysyntää muuallakin julkisella sektorilla (kuraattorit ovat sosiaalityöntekijöitä, psykologit, jne). No, kun äitiyslomien ja hoitovapaiden putki päättyy, työntekijä lähteekin muualle, minne hänellä ei ollut ennen mitään mahdollisuutta päästä toimeen, koska nuoria, lapsettomia naisia ei palkata.

    Tämä pelin ongelmat eivät ole massiiviset rahavirtojen kannalta, mutta lastenteko kyllä lykkääntyy monilla tässä yhteydessä, usein pitkälle kolmenkymmenen yli. Ottaen huomioon, kuinka iso julkinen sektori Suomessa on, niin tästä löytynee yksi tekijä, joka on nostanut ensisynnyttäjien ikää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Raimo K kirjoitti 19.1.2010 kello 12:47

    “Sitä se ei merkitse. Opettajilla on runsaasti lomaa, joka ei ole vuosilomaa – tämä sopii hyvin lomautusajaksi.Niin, jos minut lomautetaan, saan tosiaan lomailla palkatta, sitähän se juuri tarkoittaa”
    Silloin varmaan palataan entiseen eli palkka maksetaan vain työkuukausilta.
    Joopa joo.
    Ei kai kukaan kuvittele, että esitän lomauttamista vallitsevaksi käytännöksi. Mutta JOS lomautetaan, lomautettakoon samalla tavalla kuin työmarkkinoilla yleensä, silloin kun ei ole työtä tarjolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Elina kirjoitti 19.1.2010 kello 13:08

    Minne nyt sitten on valtaisa tunku? Teatterikorkeaan kyllä on tungumpi.

    Oulun yliopiston luokanopettajakoulutuksen 20 aloituspaikkaa haki vuonna 2009 kuitenkin 1 261 ihmistä.

    Suomen yliopistojen 570 koulutusohjelman joukossa tämä oli seitsemännäksi suosituin. Tampereen luokanopettajan koulutusohjelma oli 12.

    Ei siis mitään erityistä tunkua Osmon mielestä?

    Kaikki luokanopettajan koulutusohjelmat ovat sadan suosituimman joukossa paitsi tietysti ruotsinkielisiin ohjelmiin voi lähinnä kävellä sisään.

    http://www.ksml.fi/multimedia/archive/00095/yo_paasyvaikeus2009_95086a.pdf

    Mutta ei nyt puhuta ruotsinkielisistä, joiden Pisa-menestyskin oli muistaakseni Bulgarian luokkaa..

    Uskoisin, että luokanopettajan koulutukseen ei hakeuduta lomien takia, vaan ihan muut tavoitteet ovat mielessä. Eli en oleta, että luokanopettajiksi valikoituvat Suomen laiskimmat ihmiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Johannes kirjoitti 19.1.2010 kello 13:30

    “Totta kai jokainen saa säästää, jos kykyä ja halua on, mutta eihän nyt siihen tuolla tavoin voi velvoittaa.”

    Hieno kommentti Elinalta. Toimeentulotuen hakijoilta edellytetään, että aiemmista tuloista olisi pitänyt ymmärtää säästää vaikka äkillisen sairastumisen varalta, koska aiempien kuukausien toimeentulo vaikuttaa käytännössä toimeentulotuen saamiseen. Nämä lasketaan periaatteellisella tasolla eli sillä onko tilillä oikeasti rahaa säästössä pahan päivän varalle ei ole merkitystä, ellei käytetä erillistä harkintaa. Pienien tulojen kohdalla tämä ei ole oikeudenmukaista. Tilanteen lainmukaisuudesta en tiedä.

    Täällä keskusteltiinkin jo aiemmin, että saadessaan keikkatyötä toimeentulotuen varassa elävän pitää säästää seuraavien kuukausien varalle eli kuten jo on tullut mainittua valuu ylimääräinen tulo käytännössä hukkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. tcrown kirjoitti 19.1.2010 kello 13:45

    On tarkoitus, että opettaja kesällä omatoimisesti kouluttautuu, tutustuu eri opettamiensa alojen ja kasvatustieteen uusimpaan kirjallisuuteen.

    Nyt vasta tajusin. Nämä opettajat, jotka palaavat hoitovapaaltaan töihin kesäkuukausiksi, tietysti käyttävät nuo kesäkuukaudet omatoimiseen kouluttautumiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Samuli Saarelma kirjoitti 19.1.2010 kello 17:35

    Olen samaa mieltä täällä mainitun ehdotuksen kanssa, että opettajille maksettaisiin samaa vuosipalkkaa, mutta se jaettaisiin maksettavaksi vain sille ajalle, jolla he oikeasti tekevät työtä tai ovat vuosilomalla. Tämä poistaisi kaksi mainittua epäkohtaa:
    1. Kunnat lomauttavat opettajat (tai ainakin sijaiset) koulujen kesälomien aikaan. Käytännössä tällä tavoin kyseinen kunta ei joudu maksamaan samaa vuosipalkkaa kuin muut kunnat, mutta saa täsmälleen saman opetustyön.
    2. Ja vielä pahempi, opettaja tulee “töihin” hoitovapaalta kesäloman ajaksi ja palaa sitten vapaalle lukukaudena alkaessa. Minusta on uskomatonta, että joku kehtaa tällaista tehdä, vaikka kai se lain mukaan sallittua onkin. Tämä on etenkin törkeää, jos tämän vuoksi kyseisen hoitovapaalla olevan tilalla oleva sijainen saa kenkää niiden kesäkuukausien ajaksi.

    Mitä kesäloman pituuteen tulee, niin sanoisin, että Suomessa ilmaston vuoksi lomat kannattaa keskittää kesään. Monessa muussa maassa viikon lomia on ripoteltu sinne pitkin lukuvuotta, mutta en näe näissä mitään erityisen hyvää. Samalla tavoin vanhemmat joutuvat keksimään lapsille tekemistä niiden viikkojen ajaksi. Yleensä se on vielä vaikeampaa kuin yhtenäisen kesäloman aikana. Viikon pestiin on paljon vaikeampi saada lastenvahtia kuin yhtenäiseen kuukauden keikkaan. Opiskelijoilla on myös sopivasti kesäloma myös kesällä, joten niistä voi suhteellisen halvalla saada jonkun katsomaan lasten perään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Touko Mettinen kirjoitti 19.1.2010 kello 21:13

    Vähän vielä kommentteja kateederin tältä puolelta. Ensinnäkin on totta, että on häpeällistä, että vuoden sijasena ollut opettaja ajetaan kortistoon kesäksi. OAJ voisi – jos todella haluaisi – kyllä saattaa sijaisten asiatkin kuntoon.

    Muutamia seikkoja kuitenkin kannattaa asiasta muistaa:

    Pääsääntöisesti ongema koskettaa nuoria opettajia – on aina koskettanut. Eli kyseessä on alan tyypillinen epäkohta, ja varsin monet niistä opettajista, jotka nykyään palaavat kesälomaksi “töihin”, ovat muutamaa vuotta aikaisemmin ilmoittautuneet kesäkuussa työttömäksi.

    Toisaalta opettaja ei voi säästää lomaansa – niin kuin kaikki muut voivat. Jos synnytys osuu keväälle, kaikkien muiden alojen työntekijät siirtävät kesälomansa äitiysloman jatkeeksi – ei liene kohtuullista, että opettaja on kesäkuussa sekä äitiys- että kesälomalla.

    Tiedän kyllä tapauksia, joissa viranhaltija olisi halunnut esimerkiksi puolittaa kesäloman palkan itsensä ja sijaisen kanssa, mutta kunta on ilmoittanut, että sijaiselle ei kuitenkaan makseta. Onko silloinkin moraalitonta keskeyttää äitiysloma?

    Opettajien pakkaus vaatisi toki remonttia, mutta kun neuvotteluosapuolena on Kunnallinen työmarkkinalaitos, OAJ:n ei yksinkertaisesti kannata antaa yhtään periksi. Siksi myöskään alan epäkohtia ei saada korjatuksi.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Liian vanha kirjoitti 20.1.2010 kello 7:51

    “Vähän vielä kommentteja kateederin tältä puolelta. Ensinnäkin on totta, että on häpeällistä, että vuoden sijasena ollut opettaja ajetaan kortistoon kesäksi. OAJ voisi – jos todella haluaisi – kyllä saattaa sijaisten asiatkin kuntoon.”

    Ei vapaista päätä OAJ vaan työnantaja. Jos työnantja tekee hölmöjä sopimuksia niin ei se ole oaj:N VIKA

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Liian vanha kirjoitti 20.1.2010 kello 7:56

    “Tämä on etenkin törkeää, jos tämän vuoksi kyseisen hoitovapaalla olevan tilalla oleva sijainen saa kenkää niiden kesäkuukausien ajaksi. ”

    Ei kunta pqlkkaa sijaisia kesäajaksi. Nuo määräaikaiset opettajasopimukset ovat aina syyslukukauden alusta kevätkauden loppuun eli sijainen lentää joka tapauksessa kortistoon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Jorma Nordlin kirjoitti 20.1.2010 kello 15:43

    Niillä seikoilla joilla opettajien pitkiä kesälomia perustellaan, voitaisiin perustella monelle muullekin ammatille pitkiä lomia. Mitenköhän näissä ammateissa toimivat sitten oikein pärjäävät lyhyemmällä lomalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. HooFoo kirjoitti 20.2.2010 kello 10:33

    Työttömille voisi olla byrokratian kannalta helpompaa antaa parin kuukauden mittainen “pelastusrengas”. Parin kuukauden vapautus, jonka aikana työtulot eivät vaikuta mihinkään sosiaalitukiin. Vapautuksen voisi myöntää sosiaalitoimi toimeentulotuen asemasta jos hakija saisi lyhytaikaisen työpaikan.

    Tänä aikana työtön pääsisi helpommin kädestä suuhun -syöksykierteestään, voisi mahdollisesti saada pienen puskurirahan työttömyysturvan myöhästymisen puskurointiin.
    Aikaa ja puskurirahaa jäisi ehkä myös järjestää lastenhoito, asumisolot ja totutella taas työssäkäynnin perusrutiineihin.

    Ihminen pääsisi näyttämään työkykynsä ilman vaaraa taloudellisesta lisäkatastrofista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Reaaliaikainen tulorekisteri – jäävätkö byrokratialoukut historiaan? | Second-Best World kirjoitti 2.5.2014 kello 10:12

Jätä vastaus