Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.6.2009

13.6.2009 · Aihe: _ 

 Jätän pois asiat, jotka menivät esityksen mukaan ilman sen ihmeellisempiä pohdintoja

 Länsiväylän kattaminen Lauttasaaressa. Listan mukaan paitsi, että lautakunta hyväksyi yksimielisesti ohjeen, ettei puiston kokonaismäärä alueella saa pienentyä. Tässä yhteydessä on esitetty, että tällaista “postimerkkikaavaa” ei pitäisi hyväksyä, vaan pitäisi tehdä suunnitelma Länsiväylästä aina Koivusaareen saakka. Tällainen suunnitelma on luonnostasolla olemassa, eikä tämä kaava ole sen kanssa ristiriidassa. Tunnelia voi jatkaa Koivusaareen, ja kannattaisi jatkaakin. Jostain vain pitäisi löytää siihen rahaa.

Itäisen saariston asemakaavan suunnitteluperiaatteet. Esitin suullisesti mielipiteenäni, että Itäinen saaristo tulee ottaa palöjon tehokkaammin kaupunkilaisten käyttöön. Nyt siitä on tullut pienten ryhmittymien reviiri; vaikka nämä majailevat kaupungin omistamilla saarilla, satunnaisia rantautujia on tultu häätämään, koska tämä saari kuuluu meille  -periaatteella. Näin ei voi olla, vaan saaret on saatava kaikkien helsinkiläisten käyttöön niin, että säännöllinen vesibussiliikenne on virkistyskäytön tukena. Vähintään yksi “Itä-Helsingin Pihlajasaari” tarvitaan. Asiasta ei tarvinnut tehdä esitystä, koska koko lautakunta tuntui olevan samaa mieltä ja samalla kannalla olivat myös virkamiehet. Tähän suuntaan siis edetään.

Kävelykatu Porthanian eteen.  Lopultakin. Ongelman muodostavat turistibussit, joita silloin tällöin tulee Hotelli Helsinkiin. Näitä varten tehdään ilmeisesti puomi, joka antaa niille mahdollisuuden ajaa kävelykatuosuuden läpi, jotta ne eivät joutuisi kääntymään ja peruuttelemaan ahtaassa paikassa. Mikonkadulla on laitonta huoltoliikennettä ja jopa pysäköintiä kävelykadulla. Se tullaan estämään tolpilla, jotka estävät ajamisen jalkakäytävälle., Ratikkakiskoille kukaan tuskin kehtaa parkkeerata. Kauppojen kannattaa varautua siihen, että tavara tulee viimeiset metrit kärryillä.

Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma  Huomiota kiinnitettiin siihen, että hankkeen hyöty-kustannussuhde on on vain 0,7, joten hyödyt eivät vastaisi kustannuksia.  Hyödyiksi ei ole laskettu juuri mitään niistä seikoista, joiden takia ratikkarata rakennetaan. Liikenneministeriön laskentakehikko on suunniteltu preerialle. Maankäytön hyödyt puuttuivat kokonaan. Ilmankos tielaitos tekee kymmenien hehtaarien risteyksiä. Asiasta saadaan elokuussa lisää tietoa.

Linja-autokaistojen voimassaolon jatkaminen. Pöydälle elokuuhun.

Lausunto valtuustoaloitteesta ilmailumuseon siirtämisestä Malmin lakkautettavalle lentokentälle. Pöydälle.

Lausunto valtuustoaloitteesta ratikkalinjakokeilusta Itä-Pasila-Arabia Elina Paulig-Leinon vastaesiys, jonka mukaan kokeilua olisi puollettu, kaatui 5-4 (vihr. 2 + vas 1 + kok 1). Myönnän, että omaa äänestyspäätöstäni helpotti tieto, että häviämme joka tapauksessa.  

Toivomusponsi ratakuilun pyörätien jatkosta. Palautettiin 9-0. Jalankulku ja pyöräily on erotettava toisistaan.

Kommentit

21 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.6.2009”

  1. tpyyluoma kirjoitti 13.6.2009 kello 15:33

    LVM laskentamalli ei ole sokea ainoastaan maankäytön ja -arvon muutoksille, se ei ota huomioon myöskään:
    – Vaihtoehtoiskustannuksia, esim. jos ei tehdä joukkoliikenneyhteyttä niin joudutaan tekemään moottoritie.
    – Joukkoliikenteen säännöllisyyttä, mallin mielestä vaihtoehto A ja B joidenka matka-aika on sama on ihan yhtä hyviä, riippumatta siitä kulkeeko A miten sattuu. Tai ylipäänsä oikeastaan mitään matkustajatyytyväistyyteen vaikuttavia asioita, esim. se että junassa on konduktööri ei ole palvelua vaan kustannus, huomioon ei otata metron tilavuutta jonka takia esim. lastenvaunujen tai pyörän kanssa liikkuminen on kätevää, ratikan kulun vakauta suhteessa bussiin jonka takia seisten matkustaminen on verrattaen miellyttävää, tilaa kulkuneuvossa/matkustaja, ja niin edellee.n Näitä kikkaillaan sitten kikkaillaan laskelmiin sisään nousuvastuksilla, raidekertoimilla, jne. laskenta-alkemialla.
    – Kansantaloudellisia vaikutuksia, jos raideyhteyden vuoksi keskimääräinen asuntokunta pärjää yhdellä autolla kahden auton sijaan, tai jopa ilman autoa, niin tämä säästö on ihan eri kertaluokan asia kuin muutama minuutti matka-ajassa

    Ja niin edelleen. Ajatus että pyritään mallintamaan kokonaisvaikutukset on kaunis, mutta tuolla mallilla ei valitettavasti tee juuri mitään kun se ei mallinna kokonaisvaikutuksia. Se on tarkoitettu autohankkeiden arviointiin, kyynisempi voisi sanoa että niiden läpiviemiseen.

    Kun, kuten Osmo toteaa, lähes kaikki ne syyt minkä takia joukkoliikennettä kehitetään on rajattu pois, mutta sen maagisen kannattavuuskertoimen pitäisi kuitenkin alkaa ykkösellä, niin virkamiehet sitten syöttää semmoiset luvut että se saadaan alkamaan ykkösellä. Tämän takia tehdään epärealistisia matka-aikaennusteita (hyödyt tuossa mallissa on nimenomaan aikasäästöjä), käytetään markkinahinnat alittavia korkokantoja, muokataan tarkasteluaikoja sopiviksi, kytketään asioita joilla ei ole mitään tekemistä keskenään ja lopuksi läiskäistään päälle joku (raide)kerroin joka tuntuu syntyvän kaavalla haluttu tulos / saatu tulos.

    En keksi yhtään raideliikennehankketta (no ehkä Laajasalon ratikka) joka olisi LVM:n kaavoilla “kannattava” ilman yllä kuvattua vääristelyä. Kenen etua tällainen pelleily palvelee, virkamiehet teeskentelee selvittävänsä ja päättäjät uskovansa selvityksiä, jotta toisten virkamiesten ja päättäjien rikkinäisen mallin mielivaltaiset ehdot täyttyvät?

    Yksittäistapauksena, Raide-Jokerin selvityksen suurin synti on se että matka-ajat on mallinnettu varman päälle niin että aikataulu myös pitää, nopeusrajoituksia noudatetaan, ja niin edelleen lyhyesti oikein. Tämä on sinänsä virkistävä ja toivottu poikkeus, mutta vertailu bussijokeriin toteutuneisiin ajoaikoihin on harhaanjohtava koska sitä ei koske nuo edellämainitut ehdot. Eiköhän tämäkin virhe saada korjattua jatkovalmistelussa, esimerkiksi otetaan pysäkkiajoista häiriötoleranssi pois ja muutenkin heittäydytäään vähän optimistisiksi. Niin kuin yleensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Mikko Laaksonen kirjoitti 13.6.2009 kello 16:40

    Samaan tapaan perjantaina julkistetun Turun pikaraitiotieselvityksen h/k suhde on 0,7, vaikka raitiotien ensimmäisen vaiheen väestöpohja kilometriä kohden on 3100 nykyistä asukasta 400 m säteellä eli jokseenkin saman verran kuin Freiburgissa.

    Turussa on ilmeistä, että jos yhdyskuntarakenne- ja maankäyttöhyödyt sisällytettäisiin laskelmaan, niitten seurauksena hanke olisi selvästi kannattava. Lisäksi maankäyttöhyötyjä voidaan oikeasti ulosmitata joko tonttimyynnin, maankäyttösopimuksen tai kehittämismaksun kautta raideliikenteen rahoitukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 14.6.2009 kello 11:32

    Välillä tuntuu, että raitiotiehankkeet kaatuvat haluun tehdä maailman paras – ja kallein. Olisiko mahdollisuus hankkia vähän vanhempaa tekniikkaa tai sellaisen lisenssi Transtech’lle.

    Hylätäänkö meillä kalustoa liian aikaisin? Jos muualla ajetaan yhä 30-luvun kalustolla linjoja, niin miksei meillä kelpaa edes 50-luvulla rakennettu?

    Toinen kehitettävä asia on ratojen rakentaminen. Tuntuu siltä, että niitä tehdään täysin käsityönä ja yksittäiskappalaeina. Onko mahdolisuuksia kehittää valmistustekniikkaa edullisemmaksi?

    Kun kustannuksista saadaan 30% pois, niin molemmat tässäkin esitetyt hankkeet muuttuvat kannattaviksi myös suomalaisella laskutavalla! Tehdään mielummin käyttökelpoista kuin maailman parasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. a m-b kirjoitti 15.6.2009 kello 2:41

    “Toivomusponsi ratakuilun pyörätien jatkosta. Palautettiin 9-0. Jalankulku ja pyöräily on erotettava toisistaan.”

    Salakuuntelin tahattomasti ratikassa keskustelun, jossa keskustelija ihmetteli sitä, että Helsingissä pyöräilijät ajavat suorastaan hullun kiilto silmissä. Hän tarkoitti tällöin kovaa vauhtia. Vertailukohteena oli Saksa.

    Olen ihmetellyt samaa, nykyisin suorastaan pelkään pyöräilijöitä ja jopa enemmän kuin autoja. Pyörät tupsahtavat tuosta vain ja mistä vain, autot ovat pääsääntöisesti ajoväylällä.

    Ei siis pyöriä samoille väylille jalankulkijoiden kanssa!!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jore kirjoitti 15.6.2009 kello 21:33

    “Mikonkadulla on laitonta huoltoliikennettä ja jopa pysäköintiä kävelykadulla. Se tullaan estämään tolpilla, jotka estävät ajamisen jalkakäytävälle.”

    Luin jostain lehdestä, että pysäköinninvalvojille oltaisiin suunnittelemassa oikeutta pistää auto pyörälukkoon ja tarvittaessa hinauttaa se pois, mitä tälle asialle kuuluu, onko se valtuustossa käsiteltävänä, vai vaatiiko se jonkun lakimuutoksen?

    Olisi pitänyt jo aikoja sitten ottaa käyttöön pyörälukot ja hintata autot veke ja mainittujen lukkojen käytöstä ja hinauksista kustannukset tietenkin näiden väärin pysäköijien piikkiin.

    Hesari oli testannut, että varsin harvoin tulee maksu väärinpysäköinnistä Helsingissä. Minusta pitäisi lappuliisojen toimintaa rahoittaa enemmänkin näiden väärin pysäköijien virhemaksuista, eli korotettaisiin maksuja.

    Myös raitiovaunut myöhästelevät usein kun joku älypää on pysäköinnyt vaunun kulkureitille, tässä pitäisi olla joku päivystävä hinausauto, jonka kuski soittaisi paikalle ja joka ottaisi auton kyytiin ja kustannukset plus virhemaksu auton omistajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Taneli Salovaara kirjoitti 15.6.2009 kello 22:24

    Jore: “Minusta pitäisi lappuliisojen toimintaa rahoittaa enemmänkin näiden väärin pysäköijien virhemaksuista, eli korotettaisiin maksuja.”

    Eikö se ole juuri niin, että pysäköinnin valvonta tuottaa kaupungin kassaan enemmän kuin, mitä valvonta maksaa? Mutte että on niin, että tämä autopuolue on edelleenkin riittävän voimakas ajamaan säännöistä piittaamattomien etuja?

    Enemmän valvojia ja vaikka tarvittaessa neovojia, kiitos!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 15.6.2009 kello 23:47

    “…Olisi pitänyt jo aikoja sitten ottaa käyttöön pyörälukot ja hintata autot veke ja mainittujen lukkojen käytöstä ja …”

    Kannattaa muistaa, että jokaisen jakeluauton sakon maksaa loppujen lopuksi asiakas. Työmatkalla olen katsellut mm. erään elintarvikekaupan edustalla pyörivää jakeluautorumbaa. Sakkojakin näkee aina silloin tällöin. Ikäväksi asian tekee, ettei noilla autoilla ole edes teoriassa mahdollisuutta hoitaa tehtäväänsä laillisesti.

    Oma kantani on, että koko pysäköinninvalvontaorganisaatio voitaisiin lopettaa tarpeettomana. Poliisi voi hoitaa oikeasti vaaralliset ja haittaavat väärinpysäköinnit. Muuten on täälläkin vähitellen ymmärrettävä, että autot kuuluvat kaupunkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.6.2009 kello 6:12

    Tätätietysti autonvastustaja kannattaa. Tämähän tarkoittaa myös sitä, ettei maksullisesta pysäköinnistä tarvigtse maksaa pysäköintimaksuja eikä aikarajoituksia tarvitse noudattaa. Kun maksullisille paikoille voi jättää auton säilöön kuukausiksi, Helsingin pysäköintipaikat täyttyvät nopeasti autonromuista. Jos ne ehkä hinattaisiinkin pois, joka tapauksedssa seitsemäksi töihin tulevat valtaisivat kaikki pysäköintipaikat, eikä pysäköintipaikkaa saa sen jälkeen mistään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. tpyyluoma kirjoitti 16.6.2009 kello 6:45

    Sivistymaissa asia on hoidettu niin, että on tietty aikaikkuna aamulla jolloin jakeluliikenne hoidetaan kävelyalueilla, esim. 6 – 9 Bolognassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jeebo kirjoitti 16.6.2009 kello 9:50

    Kalle P: Et voi yksipuolisesti päättää kuuluuko autot tietylle alueelle vai ei.

    Jotkut sanovat, että ruuhkat kuuluvat kaupunkiin… Pitääkö niitä hankkia Helsinkiin?

    Minä en ymmärrä miksi keskustaan pitää voida tulla töihin autolla… ei vain aukene.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 16.6.2009 kello 14:52

    Jeebo hyvä. Jotta Helsinkiin saataisiin ne ruuhkat, pitäisi ensin rakentaa se kaupunki 😉

    Itse tulen päivittäin sinne niemenkärkeen lännestä. Julkisilla matka kestää vajaa puolitoista tuntia, omalla autolla hitaimmilaan 55 minuuttia ja polkupyörällä 50 minuuttia. Aika on rajallinen resurssi ja järkeviä vaihtoehtoja ovat fillari sekä henkilöauto. Jos käyttäisin julkisia niin istuisin junassa ja spårassa kahdessa viikossa kokonaisen työpäivän! Aukeaako?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Jeebo kirjoitti 16.6.2009 kello 16:02

    Kalle myös hyvä. Eikö se ole kaupunki… ehkei suurkaupunki mutta kuitenkin. Käsittääkseni ruuhkat saa tähän epäkaupunkiin aikaiseksi vaikka lopettamalla julkisen liikenteen?

    Jos siellä lännessä laittaa ihmisiä bussin täyteen ja ajaa pysähtymättä niemenkärkeen, luulisi sen aikalailla samassa ajassa onnistuvan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 16.6.2009 kello 21:22

    Raidejokerihankkeen edullisuus on nähdäkseni kiinni seuraavista asioista:

    1 Saadaanko raideyhteys nopeammaksi
    2 Saadaanko matkustajamäärää kasvatettua selvästi
    3 Pystytäänkö liikennöinnin yksikkökustannuksia
    vähentämään konseptivalinnoin

    On turha kiukutella saaduista tuloksista. Suunnitelmaa on pyrittävä parantamaan. Joka tapauksessa suunnitelma antaa pohjaa tehdä hanketta varten aluevarauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 17.6.2009 kello 0:29

    MIten vaikutti junalakko? Miten vaikutti viimeksi bussilakko? No bussilakko ainakin vähensi ruuhkia, koska kaikki kaistat olivat ihmisten käytössä 😀

    En ole ihan näin paha julkisen liikenteen vastustaja, mutta minusta sitä ei kannata paisuttaa hinnalla millä hyvänsä. Se on lähes aina huonompi vaihtoehto, kun reitin toinen pää ei ole taajamassa, eli Espan eteläpuolella.

    Julkisen liikenteen toimintaa ei tule tukea. Joissakin tapauksissa investointien tukeminen on järkevää kokonaisuuden kannalta. Järkevällä kaavoituspolitiikalla saadaan aikaan yhdyskuntarakenne, joka mahdollistaa julkisen liikenteen käytön. Järkevää kaavoituspolitiikkaa ei ole ihmisten asuttamienn Sipoon korpiin, joista kannattaa kulkea vain henkilöautolla.

    Ihmisten laittamine “siellä lännessä” bussiin on lähinnä hölmöä. Nykyisellä kaupunkirakenteella systeemiä ei saada koskaan toimimaan järkevästi. Henkilöauto on parempi vaihtoehto – tai sitten se pyörä, joka kesällä on vähän nopeampi 😀

    Metro on “siellä lännessä” liian raskas investointi, eikä se tule koskaan olemaan kannattava. Raitiovaunu yhdistettynä järkevää yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen olisi saattanut toimia, mutta se mahdollisuus meni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. tpyyluoma kirjoitti 17.6.2009 kello 10:48

    Vepsäläisen kohdista 1-3 samaa mieltä, lisään 4 ja 5 eli synergiaedut nykyisen ratikkaverkon kanssa (esim. varikot, vaunuhankinnat) ja maankäytön mahdollisuudet (vrt. Koivusaari jolla ainakin pitäisi maksaa Helsingin osuus Länsimetrosta). Ja muuten, jos LVM:n laskentamallia noudatettaisiin orjallisesti niin mitään muuta ei rakennettaisi kuin moottoriteitä, minusta tämä ei ole turhaa kitinää. Mutta samaa mieltä siitäkin että rutina suuntaan tai toiseen on ennenaikaista, hankesuunnitelmasta saadaan ihan oikeita lukuja vertailujen pohjaksi ja nyt päätetään siitä tehdäänkö se.

    Kuitenkin, Vepsäläisellä (ja useimmiten HKL:llä) on käsitteet sekaisin. Edullisinta joukkoliikennettä on sellainen joka kuljettaa matkustajat mahdollisimman pienellä kilometrikustannuksella. Kannattavinta on sellainen jossa saadaan mahdollisimman suuri joukkoliikenneosuus liikenteestä.

    Näin muun muassa vaikka siksi että kuten viimeisestä Tilastokeskuksen kuluttajatutkimuksesta selviää, niin Pääkaupunkiseudulla käytetään per kotitalous reilu 500 euroa vähemmän autoiluun kuin maassa keskimäärin, eli tuollaiset 300 – 400 miljonaa vuodessa. Vaikka täällä on keskimäärin pidemmät työmatkat ja suuremmat tulot eli luultavasti kalliimmat autot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. antti kirjoitti 18.6.2009 kello 12:22

    Päivän iltalehti:

    Pikaratikkahanke mutkistumassa
    Torstai 18.6.2009 klo 10.57
    Pääkaupunkiseudulle suunnitellun pikaraitiolinjan toteuttaminen on käymässä epävarmaksi, kertoo Yle.

    IL 11.6.2009: Pikaratikka etenee Helsingissä ja Espoossa

    IL 10.6.2009: Pikaratikka sujahtaisi omaa kaistaa Helsingistä Espooseen
    Ylen Uudenmaan uutisten mukaan hankkeesta tehdyt selvitykset osoittavat, että linjan rakentaminen ja liikennöiminen olisi luultua kalliimpaa.

    Saksalaisten asiantuntija-arvioiden mukaan Espoon Westendin ja Helsingin Itäkeskuksen välille kaavailtu Raide-Jokeri olisi nykyistä bussilinjaa hitaampi. Lisäksi raitiovaunukaluston hankkimiseen ja varikon rakentamiseen uppoaisi 330 miljoonaa euroa.

    Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) mukaan hanke kannattaisi kuitenkin toteuttaa kaupunkirakenteen kehittämiseksi. Lisäksi se vähentäisi liikenteen päästöjä. HKL jatkaakin uuden linjan suunnittelua ja tekee tarkempia laskelmia. Raidevaihtoehdon rinnalla aiotaan selvitellä myös esimerkiksi johdinautoliikenteen mahdollisuutta.

    —-

    Mites tuo on mahdollista, selvityksessä spora kulki suurimman osan matkasta omilla kaistoillaan, mutta se onkin hitaampaa ajella sporalla kuin sompailla bussilla muun liikenteen seassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tpyyluoma kirjoitti 18.6.2009 kello 15:54

    “Mites tuo on mahdollista, selvityksessä spora kulki suurimman osan matkasta omilla kaistoillaan, mutta se onkin hitaampaa ajella sporalla kuin sompailla bussilla muun liikenteen seassa?”

    Yksinkertaisesti niin että ratikalla on mallinnettu aikataulu niin että siinä myös pysytään, eli pysäkki- ja matka-ajat on tehty varman päälle. Lisäksi on pidetty tiukasti kiinni liikenneturvallisuudesta mukaanlukien nopeusrajoitukset ja nopeus risteyksissä. Täsmällisyys on hyve mm. siksi että Jokerille on nyt neljä ja Länsimetron myötä viisi liityntää jonne pitäisi saapua just eikä melkein.

    Bussin kohdalla taas on otettu vertailukohdaksi toteutuneet (keskimääräiset) matka-ajat, oikea vertailukohta olisi se matka-aika mikä pystytään takaamaan joka on sitten jotain ihan muuta…

    Lisää aiheesta JLF:ssä, esim. http://jlf.fi/f20/2241-raide-jokeri-p69456/#post69456 ja http://jlf.fi/f20/2241-raide-jokeri-p69314/#post69314

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 26.6.2009 kello 12:10

    Kilpailutus Helsingin uusista raitiovaunuista on käynnissä. Ne tulevat käsittääkseni korvaamaan ihan toimivaa 70-luvun kalustoa. Muualla ainakin ajetaan täysillä vielä 50.luvulla valmistetuilla vaunuilla.

    Maassa on muutama raitiovaunuhanke, joita ei kansallisella laskutavalla saada kannattaviksi. Entä jos kalustoinvestoinniksi laskettaisiin 0€ ja liikennöinti aloitettaisiin vanhalla Helsingistä poistuvalla kalustolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.6.2009 kello 17:15

    Helsinki ei aio poistaa 70-luvun nivelratikoita käytöstä. Uusia ratikoita tarvitaan, koska raitiovaunuverkko laajenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 26.6.2009 kello 18:46

    “Helsinki ei aio poistaa 70-luvun nivelratikoita käytöstä. Uusia ratikoita tarvitaan, koska raitiovaunuverkko laajenee.”

    HS:n uutisoinnissa oli sitten epätarkkuus. Puhuttiin poistuvasta kalustosta. Ilmeisesti tarkoitettiin vain tilapäiseksi ratkaisuksi hankittuja saksalaisia vaunuja. Kyllä niilläkin pientä linjastoa Turussa tai Tampereella pyörittäisi 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Otso Kivekäs kirjoitti 26.6.2009 kello 21:33

    80-luvun nivelratikoita (noin puolet koko vanhasta kalustosta) on nyt pidennetty ja tarkoitus on pitää ne liikenteessä vielä pitkään. Mutta olen käsittänyt että 70-luvun erää (se toinen puoli) ei pidennetä, vaan ne siirtyisivät varavaunuiksi ehkä 10v sisään. Vai onko suunnitelma muuttunut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus