Eurooppa demareiden jälkeen

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­ni Vih­reäs­sä langassa)
Euro­vaa­lien mer­kit­tä­vin tulos oli perin­tei­sen vasem­mis­ton ala­mä­ki ja vih­rei­den nousu monin pai­koin kon­ser­va­tii­vien vas­ta­voi­mak­si.  Sak­sas­sa ja Rans­kas­sa vasem­mis­to on hajoa­mas­sa sir­pa­le­puo­lu­eek­si ja menet­tä­mäs­sä näin mah­dol­li­suu­ten­sa valtaan.

Tom­mi Uscha­nov on kysy­nyt, mik­si vasem­mis­tol­la menee huo­nos­ti, vaik­ka vasem­mis­to­lai­sel­le arvoil­le on laa­je­ne­vaa kan­na­tus­ta.  Eivät ihmi­set halua kas­va­via tuloe­ro­ja eivät­kä epä­var­muut­ta työ­pai­kois­ta. “Sano­ma ei men­nyt peril­le”, selit­ti dema­rien puo­lue­sih­tee­ri. Mikä sano­ma? Vasem­mis­to­puo­lueil­la ei ole uskot­ta­vaa vas­taus­ta sii­hen, mitä tehdä.

Popu­lis­tien menes­tyt­tyä mones­sa maas­sa kat­ke­roi­tu­nut dema­ri voi kysyä, onko näil­lä timo­soi­neil­la sen uskot­ta­vam­paa rat­kai­sua ongel­miim­me. Ei ole. He vain esit­tä­vät tyy­ty­mät­tö­myy­ten­sä uskottavammin.

Popu­lis­te­ja on kut­sut­tu äärioi­keis­tok­si, mut­ta reto­rii­kal­taan he ovat vasem­mis­to­lai­sia. Vuo­sia sit­ten pyö­räil­les­sä­ni kuun­te­lin radios­ta euro­par­la­men­tin kes­kus­te­lua euron käyt­töö­no­tos­ta. Esko Sep­pä­nen paa­sa­si suur­pää­omaa vas­taan. Tie meni not­koon ja radio jäi kat­vee­seen. Kun olin pääs­syt kat­vees­ta, sama paa­tos jat­kui. Sit­ten oival­sin, että puhe tulee simul­taa­ni­tul­kin väli­tyk­sel­lä; oli­ko Sep­pä­nen vaih­ta­nut kiel­tä? Puhu­ja oli vaih­tu­nut: vuo­ros­sa oli Le Pen. En huo­man­nut eroa.

Popu­lis­ti­set liik­keet vetä­vät työt­tö­myy­den uhkaa­mia duu­na­rei­ta ja kur­jis­tu­vaa maa­seu­tua kuten 1930-luvul­la­kin. Myös maa­han­muu­ton ja eri­tyi­ses­ti isla­mi­lai­suu­den vas­tai­suus vetää äänes­tä­jiä. Maa­han­muut­toon myön­tei­ses­ti suh­tau­tu­vien on läh­det­tä­vä kes­kus­te­luun mukaan myön­täen ongel­mat, sil­lä moni kokee aidos­ti maa­han­muu­ton uhka­si. Hys­syt­te­vä litur­gia vain hyö­dyt­tää populisteja.

Vih­reil­lä ei ole syy­tä vahin­go­ni­loon dema­rei­den ahdin­gon vuok­si. Dema­rit ovat olleet vih­rei­den tär­keim­piä liit­to­lai­sia. Tosin vih­rei­den sil­mis­sä dema­rei­ta on hyviä ja pahoja.

Rans­kas­sa vih­reät ovat nyt saman­ko­koi­nen puo­lue kun dema­rit noin kuu­den­nek­sen kan­na­tuk­sel­la.  Suo­mes­sa vih­reät sai­vat dema­rei­ta enem­män ääniä vain 13 kun­nas­sa, mut­ta niis­sä asuu nel­jän­nes suo­ma­lai­sis­ta. Sym­bo­lis­ta on, että näi­hin kuu­luu myös Tam­pe­re. Moni on blo­gil­la­ni sano­nut, että nuo­ril­le kau­pun­ki­lai­sil­le on vain kak­si puo­luet­ta, kokoo­mus ja vihreät.

Jos dema­rit yhä kuih­tu­vat ja vih­reät kas­va­vat, mei­dän on otet­ta­va aivan uuden­lai­nen roo­li poli­tii­kas­sa ja val­mis­tau­dut­ta­va aivan uuden­lai­seen vas­tuuseen. Vas­tuu oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta on sil­loin meil­lä. Opit­tu on: jos­kus vih­rei­tä­kin pidet­tiin popu­lis­tei­na, eikä aina täy­sin syy­tä, mut­ta enää kukaan ole syyttänyt.

34 vastausta artikkeliin “Eurooppa demareiden jälkeen”

  1. Rans­kas­sa vih­reät ovat nyt saman­ko­koi­nen puo­lue kun dema­rit noin kuu­den­nek­sen kannatuksella.”

    Tjaa. Wiki­pe­dian mukaan vih­reil­lä on senaa­tis­sa 5 paik­kaa 343:sta ja ala­huo­nees­sa 4 paik­kaa 577:sta, jol­la paik­ka­mää­räl­lä se on pie­nin vasuripuolueista.

    Euro­par­la­ment­ti­paik­ko­ja tosin on 14 kap­pa­let­ta 72:sta.

  2. Kyl­lä vas­sa­rit ja dema­rit saa­vat pie­nen rekyy­lin ensi edus­kun­ta vaa­leis­sa, veik­kaan 9& ja 21 %:n kan­na­tus­ta. Pit­kän ajan tren­di ollee yhä laskeva.

    Mitä vih­rei­siin tulee, mie­len­kiin­nol­la odo­te­taan Sin­ne­mäen suku­puo­lit­tu­nei­ta lin­jauk­sia työl­li­syy­den hoi­toon. Halu­aa­ko aktii­vi­ses­ti edis­tää mies­ten syr­jäy­ty­mis­tä vai riit­tää­kö nykykehitys?

  3. Mitä tämä vih­rei­den vas­tuu oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta sit­ten tar­koit­taa käy­tän­nös­sä? Mitä te vih­reän liik­keen ihmi­set siis näet­te kuu­lu­van tei­dän poliit­ti­seen vas­tuuseen, jot­ta toteut­tai­sit­te oikeu­den­mu­kai­suut­ta parem­min kuin men­nee­seen jämäh­tä­nyt vasemmisto?

    Käsit­tääk­se­ni perus­tur­va­läh­töi­nen ajat­te­lu on vih­rei­den ensi­si­jai­nen teh­tä­vä kes­tä­vän kehi­tyk­sen ohel­la. Perus­tur­van paran­ta­mis­ta tai jopa perus­tu­loon siir­ty­mis­tä on kan­na­tet­ta­va, mut­ta se ei ole help­po teh­tä­vä vah­vo­jen kor­po­raa­tioi­den Suo­mes­sa. Kes­kus­ta tai­taa olla täl­lä saral­la paras kave­ri, vaik­ka se tar­vit­see­kin uudel­leen herät­te­lyä vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä lytä­tyn työ­re­for­min jälkeen.

    Kes­tä­vän kehi­tyk­sen tur­vaa­mi­nen on yhtä lail­la haas­ta­vaa. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin läm­mit­tää ja valai­see edel­leen pit­käl­ti hii­li­voi­mal­la tuo­tet­tu ener­gia, vaik­ka vih­reil­lä on ollut mer­kit­tä­vä poliit­ti­nen vas­tuu kysei­ses­sä kau­pun­gis­sa. Vih­rei­den tuli­si onnis­tua lunas­ta­maan aat­teen­sa mukai­set lupauk­set, jot­ta poliit­ti­nen luot­ta­mus sekä kan­na­tuk­sen kas­vu pys­tyi­si­vät jat­kos­sa­kin nousemaan.

    Oman mie­len­kiin­toi­sen haas­teen vih­reil­le tar­jo­aa kan­na­tus­poh­jan laa­jen­ta­mi­nen: suur­ten kau­pun­kien rin­nal­la monet mer­kit­tä­vät maa­kun­ta­kau­pun­git­kin ovat val­loit­ta­mat­ta. Puo­lue­sih­tee­ri Latu­ri sanoi­kin ker­ran osu­vas­ti, että kes­kus­ta ja vih­reät ovat tois­ten­sa kan­na­tuk­sen nos­ton tulp­pia eri alueil­la. Molem­pien puo­luei­den yhteen­las­ket­tu kan­na­tus eri alueil­la on häm­mäs­tyt­tä­vän saman­lai­nen, ja toi­nen on suu­ri siel­lä mis­sä toi­nen on pie­ni. Molem­mil­la perus­tur­vaan kal­lel­laan ole­vil­la puo­lueil­la tai­taa olla hyvin saman­lai­nen funk­tio, eli olla poli­tii­kan kol­mas vaih­toeh­to eri puo­lil­la Suo­mea; jat­kos­sa sit­ten var­maan toi­nen vaih­toeh­to, jos vasem­mis­to ei onnis­tu uudistumisessaan.

    Poliit­ti­nen kes­kus­taan, mihin vih­reät tai­taa kai­ken jär­jen mukaan kuu­lua, on täl­lä het­kel­lä ole­mas­sa todel­lis­ta vetoa. Kes­ki­ryh­mien puo­lueil­la oli­si huo­mat­ta­va mah­dol­li­suus hyö­dyn­tää tätä tilan­net­ta, mut­ta onko niil­lä sii­hen poliit­tis­ta val­miut­ta? Mikä on siis vih­reän liik­keen edus­ta­jien tai mui­den­kin ihmis­ten mie­les­tä vih­rei­den ja kes­kus­tan väli­nen koh­ta­lo­nyh­teys tule­vien aiko­jen suo­ma­lai­ses­sa politiikassa?

  4. Mitä puo­luei­ta jul­ki­sel­la sek­to­ril­la työs­ken­te­le­vät kan­nat­ta­vat, onko aihees­ta tilastoja?

  5. Mitä puo­luei­ta jul­ki­sel­la sek­to­ril­la työs­ken­te­le­vät kan­nat­ta­vat, onko aihees­ta tilastoja?”

    Ei ole, mut­ta joku tut­ki­mus teh­tiin ja ehkä jos­sa­kin mää­rin yllät­tä­vä yllät­tä­vä tulos oli, että vih­reil­lä oli eni­ten kun­tien pal­ve­luk­ses­sa työs­ken­te­le­viä kunnallispolitiikkoja.

  6. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin läm­mit­tää ja valai­see edel­leen pit­käl­ti hii­li­voi­mal­la tuo­tet­tu ener­gia, vaik­ka vih­reil­lä on ollut mer­kit­tä­vä poliit­ti­nen vas­tuu kysei­ses­sä kaupungissa.”

    Kysyn Mar­kus Yli­maal­ta, mil­lä Hel­sin­gin pitäi­si valais­ta ja läm­mit­tää. Säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­nos­sa pääs­tään sen­tään mel­ko hyvään ener­gia­te­hok­kuu­teen. Esi­mer­kik­si ydin­voi­maklan lauh­de­ve­siä tai­taa olla aika vai­kea käyt­tää talo­jen lämmityksessä.

  7. Yli­maa nos­taa esiin kysy­myk­sen vih­rei­den ja Kes­kus­tan suh­tees­ta. Kes­kus­ta on edel­leen suo­ma­lais­hen­ki­nen maa­seu­tu­puo­lue, joka kan­nat­taa alu­eel­lis­ta­mis­ta. Vih­reil­lä ei voi olla pal­jon­kaan teke­mis­tä täl­lais­ten hank­kei­den kanssa. 

    Fokuk­sen on olta­va jär­ke­väs­ti maa­il­man­laa­jui­nen. Jos kan­sal­li­set pyrin­nöt esim. perus­tu­lon koh­dal­la sopi­vat yhteen tämän kans­sa, nii­tä voi­daan edis­tää, muu­ten ei. Sama kos­kee oikeis­to­lais­ten hel­li­mää varal­li­suut­ta: sen kerää­mi­nen pitää alis­taa laa­jem­mil­le kuvioil­le. Vih­reät eivät kavah­da vero­ja ja rajoi­tuk­sia. He eivät ole pää­oman asial­la, eivät kan­sal­li­sen eivät­kä globaalin.

    Kuten Osmo­kin on toden­nut, vih­rei­den täy­tyy pääs­tä eroon oikeis­to-vasem­mis­to ‑erot­te­lus­ta. Omal­la taval­laan tätä sanoi myös Lin­ko­la. Hän­hän selos­ti jo vuo­den 1970 paik­keil­la, että koko erot­te­lu on jäl­keen­jää­nyt. USA ja Neu­vos­to­liit­to oli­vat yhtä ja samaa: teol­li­suut­ta, kas­vua, tuhoa.

  8. Mikä vika on popu­lis­mis­sa? Siis kan­san kuun­te­le­mi­ses­sa ja kan­san kie­lel­lä puhu­mi­ses­sa. Popu­lis­ti-ter­mi on sosia­li­de­mo­kraat­ti­nen ter­mi, jota käyt­tää mm. Nato-Lii­sa-Jaa­kon­saa­ri, kun kan­sa ei tie­dä mikä on kan­san hyväk­si. Miten­kä­hän käy Lii­san reto­rii­kan EU-par­la­men­tis­sa, kun pitää toi­las­ta lon­toon tai parii­sin kie­lel­lä, että “täs­sä on nyt valu­vi­ka” tai jotain muu­ta has­sua, popu­lis­tis­ta ja ker­toa että Atlant­tin Lii­toon halu­taan vaik­ka ei olla Atlant­tia nähtykään.

  9. Tämä ei ole ener­gi­aan liit­ty­vä kes­kus­te­lu, mut­ta hei­tän nyt kui­ten­kin vas­ta­ky­sy­myk­sen: kuin­ka kes­tä­väl­lä poh­jal­la kau­pun­gin elä­mä voi olla, jos sen käyt­tä­mäs­tä ener­gias­ta vain 12 pro­sent­tia on pääs­tö­va­paa­ta? Kivi­hii­li on ollut luon­nol­li­nen raa­ka-aine Hel­sin­gin ener­gian­tuo­tan­toon, mut­ta vähi­tel­len se on kes­tä­vän kehi­tyk­sen nimis­sä kor­vat­ta eri­lai­sil­la uusiu­tu­van ener­gian muo­doil­la. Toi­von mukaan vih­reät oli­si omal­ta osal­taan vauh­dit­ta­mas­sa tätä kehi­tys­tä, kuten kun­nal­lis­vaa­lioh­jel­mas­saan lupa­si­vat; ohjel­mal­li­se­na tavoit­tee­na hii­li­diok­si­di-pääs­tö­jen puo­lit­ta­mi­nen vuo­teen 2030 men­nes­sä sekä tuu­li­voi­ma­loi­den raken­ta­mi­nen ja bio­ener­gian­tuo­tan­non kehit­tä­mi­nen. Sanal­la­kaan ohjel­mas­sa ei puhu­ta hii­li­voi­man ener­gia­te­hok­kuu­des­ta. Poliit­ti­ses­ti uskot­ta­vaa oli­si näi­den tavoit­tei­den toteut­ta­mi­nen, mihin toi­sek­si suu­rim­man puo­lu­een ase­ma antaa hyvät lähtökohdat.

    Tähän käy­tän­nön toteut­ta­mi­seen liit­tyy myös vih­rei­den mah­dol­li­suus nous­ta mer­kit­tä­väm­mäk­si ja ennen kaik­kea pysy­väk­si poliit­ti­sek­si teki­jäk­si. Vih­reät on alku­jaan läh­te­nyt eko­lo­gi­se­na liik­kee­nä haas­ta­maan perin­teis­tä puo­lue­ra­ken­net­ta, ja nos­ta­nut esiin uusia tee­se­jä mm. sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­ses­ta. Sano­ma on ollut sisäl­lö­tään hyvä ja se on onnis­tu­nut puhut­te­le­maan monia ihmi­siä, eli liik­keel­le on ollut sel­kä tilaus. Seu­raa­va askel on kui­ten­kin uudis­tus­sa­no­man saat­ta­mi­nen käy­tän­töön, jos­sa onnis­tu­mi­nen on vih­reil­le tärkeää.

  10. Olen itse seu­ran­nut poli­tiik­kaa kym­me­niä vuo­sia siel­tä Kek­ko­sen ajois­ta läh­tien. Poli­tiik­ka on Suo­mes­sa ollut aika eri­kois­ta. Kek­ko­sen aika­na meil­lä­kin oli demo­kra­tia, huom. näin muu­ten oli, vaik­ka sitä ei uskois­kaan. Se vain oli sil­loin vähän eri taval­la mää­ri­tel­ty. Nyt se on toi­sel­la taval­la mää­ri­tel­ty 😉 Tämän ajan poliit­ti­ses­sa elä­mäs­sä on se ongel­ma, että puo­luei­den oli­si pitä­nyt kuun­nel­la kan­saa jo vuo­sia vuo­sia sit­ten. Joka vaa­lien kes­to­vir­si on ollut kun äänes­tys­pro­sent­ti puto­aa ja nuk­ku­vien puo­lu­een kan­na­tus lisääntyy.

    Puo­lu­eet ovat olleet lais­ko­ja teke­mään asial­le mitään ja ihmi­set ovat menet­tä­mäs­sä ja menet­tä­neet­kin jo luot­ta­muk­sen, kun ei ole vuo­siin näyt­tä­nyt ole­van aitoa tah­toa muut­tu­mi­seen kan­san­lä­hei­sem­mäk­si ja kuuntelevammaksi.

    On ollut aika mois­ta poliit­tis­ta yli­mie­li­syyt­tä, että demo­kra­ti­aa pide­tään joten­kin itses­tään­sel­vyy­te­nä. Vaa­leis­sa kan­sa­lais­ten äänet ovat olleet lii­an hal­po­ja, nyt nii­den hin­ta on sel­väs­ti nous­sut ja täs­sä perin­tei­set puo­lu­eet alka­vat­kin olla vaikeuksissa.

    Demo­kra­tias­sa äänes­tä­jien kan­nat­taa todel­la­kin välil­lä vähän nuk­kua­kin jos muu ei auta ravis­te­le­maan demo­kra­tian perus­tuk­sia sil­loin, kun ollaan vää­räl­lä tiel­lä. Nyt on tul­lut vaih­toeh­to­ja, ettei tar­vit­se nukkua.

    Olles­sa­ni EU-vaa­li­työs­sä puo­lu­eem­me tel­tal­le tuli eräs van­hem­pi mies pol­ku­pyö­rän kans­sa kans­sa­ni kes­kus­te­le­maan. Tämä her­ra jäi mie­lee­ni, monien mui­den kes­kus­te­lu­jen jou­kos­ta. En aivan saa­nut sel­vää kan­nat­ti­ko hän mei­dän puo­luet­ta, mut­ta oli sel­väs­ti hyvin iloi­nen, kun puo­lu­eem­me on pis­tä­nyt Suo­men poliit­ti­sel­la ken­täl­lä toi­mi­vien perin­teis­ten val­ta­puo­luei­den pakan sekai­sin pahem­man ker­ran. Sitä hän nau­rek­se­li ihail­len use­aan ottee­seen. Täs­sä jol­la­kin taval­la kitey­tyi tämä nykyi­nen poliit­ti­nen tilan­ne. Suu­ret ja muut­kin perin­tei­set puo­lu­eet nukah­ti­vat pahem­man kerran.

    Istuin täs­sä puo­li­sen vuot­ta sit­ten työ­ni puo­les­ta erään kon­sul­tin jär­jes­tä­mäs­sä tilai­suu­des­sa, jon­ka tar­koi­tuk­se­na oli val­men­taa muu­tok­seen, kun työ­nan­ta­ja­ni mark­ki­na-alu­eel­la on tapah­tu­nut ja tapah­tu­mas­sa kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa muu­tok­sia. Kon­sul­tin pää­sa­no­ma oli sii­nä, että pitäi­si varoa nukah­ta­mas­ta omaan onnel­li­seen tyy­ty­väi­syy­teen ja saa­vu­tet­tuun ase­maan­sa, kos­ka mark­ki­noil­la kil­pai­lu­ti­lan­ne elää kokoa­jan ja ase­man hor­jut­ta­jat ovat kokoa­jan aktii­vi­sia. Tähän ei ole ilmei­ses­ti oikein poli­tii­kas­sa totut­tu, kun perin­tei­set suu­ret puo­lu­eet ovat jaka­neet suu­rim­man osan äänis­tä. Ei ole tar­vin­nut olla valp­paa­na ja kuun­nel­la. Nyt tilan­ne on muut­tu­mas­sa selvästi.

  11. Liik­ku­va äänes­tä­jä on demo­kra­tian ritari”

    En tie­dä kuka näin on sano­nut. Mutat sii­nä on pal­jon totuut­ta. Ei vika ole dema­rei­den ja vasemm­si­to­lii­ton jalos­sa sano­ma­sa vaan msii­nä , että joh­tio kuunt­lee vain itse­ään ja uskoo puo­luet­taan jalom­ma­kis kuin mitä se todel­li­suu­des­sa on. — Jos tekee hom­man­sa huo­nos­ti, niibn hom­mat loppuvat.

  12. Tun­tuu, että suu­rim­mat puo­lu­eet Suo­mes­sa ovat jo pit­kään olleet pää­oman, maa­seu­dun ja työn­te­ki­jöi­den etu­jär­jes­tö­jä, jois­ta on totut­tu äänes­tä­mään sitä, mikä tun­tuu omaa ase­maa eni­ten paran­ta­van. Tähän­hän vih­reät ovat tuo­neet miel­lyt­tä­vää vaih­te­lua; lyhyen täh­täi­men oman edun tavoit­te­lun sijaan jotain kestävämpää.

    Mut­ta kyl­lä se on vai­ke­aa olla libe­raa­li Suo­mes­sa, kun jokai­nen annet­tu ääni tukee samal­la joko kon­ser­va­tii­ve­ja, trak­to­rei­ta tai vih­re­ää utopiaa.

  13. Osmo: “Opit­tu on: jos­kus vih­rei­tä­kin pidet­tiin popu­lis­tei­na, eikä aina täy­sin syy­tä, mut­ta enää kukaan ole syyttänyt.”

    Syy­te­tään sit­ten. Popu­lis­mia on useam­paa lajia, ei vain kan­sal­lis­mie­lis­tä pölhöpopulismia.

    Vih­rei­den ydin­voi­ma­kan­nat ovat olleet ja ovat laa­jal­ti edel­leen popu­lis­ti­sia (lii­oit­te­luun ja peloit­te­luun poh­jaa­via, laa­jem­mis­ta asiayh­teyk­sis­tä ja ver­tai­luis­ta irroi­tet­tu­ja, itseisarvollisia).

    Vih­rei­den maa­han­muut­toa kos­ke­vat jul­ki­lausu­mat ovat tavan­mu­kaan väis­tel­leet kan­nan­ot­toa vai­kei­siin kysy­myk­siin. Isla­min yhtey­des­sä val­ta­vir­tai­ses­ti­kin esiin­ty­viä län­si­mai­seen arvo­poh­jaan sopi­mat­to­mia arvo­ja ei ole nos­tet­tu esil­le, nii­tä on pikem­min­kin vähä­tel­ty ja yri­tet­ty kiel­tää. Sel­lai­set ala­ti tois­tu­vat sisäl­löt­tö­mät fraa­sit kuten “en fin­ne igen” tai “Suo­men ei tar­vit­se tois­taa mui­den vir­hei­tä” voi myös lukea surut­ta populismiksi.

    Femi­nis­te­jä on hou­ku­tel­tu popu­lis­ti­sel­la reto­rii­kal­la vih­rei­den äänes­tä­jik­si. Suku­puo­len, suku­puo­li­vai­ku­tus­ten, lasi­ka­ton (jne.) jat­ku­vaa esil­lä pitä­mis­tä on teh­ty enem­män reto­ri­sin kuin asia­poh­jai­sin perus­tein. Ei kai kukaan oikeas­ti kuvit­te­le, että esim. jos­sain kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa oikeas­ti ruvet­tai­siin arvioi­maan kai­ken pää­tök­sen­teon suku­puo­li­vai­ku­tuk­sia, mikä edus­tai­si jär­je­tön­tä byro­kra­ti­aa ja ener­gian ja resurs­sien (työ­ajan) tuhlausta.
    Vih­reil­lä ei ole mitään muis­ta puo­lueis­ta sel­keäs­ti erot­tu­via kei­no­ja tar­jo­ta femi­nis­teil­le kon­kreet­tis­ta pää­tök­sen­teol­lis­ta vas­tet­ta, sil­ti vih­rei­den äänes­tä­jis­tä lähes joka toi­sel­le kes­kei­nen äänes­tys­pe­rus­te on se, että hei­dän äänes­tä­män­sä ehdo­kas on nai­nen asia­ky­sy­myk­sis­tä viis.

    Ilmas­to­po­pu­lis­te­ja vih­reät ovat myös olleet, aivan sel­väs­ti. “Tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta” (lue: pro­jek­tiois­ta) esim. Vih­reäs­sä Lan­gas­sa on nos­tet­tu tavan­mu­kaan esil­le kaik­kein raflaa­vim­pia, kata­stro­faa­li­sim­pia, suu­rin­ta tuhoa ennus­ta­via. Kor­keim­pia läm­pö­ti­lan­nousu­ja, eni­ten myrs­ky­jä, eni­ten kui­vuut­ta pro­jek­toi­via ennusteita.
    Vih­rei­den ilmas­to­po­liit­ti­nen ohjel­ma vuo­del­ta 2004, vaik­ka­kaan sel­lai­se­na teks­ti­mas­sa­na nyt tus­kin käy itses­sään popu­lis­mis­ta, kuvas­taa kui­ten­kin sitä asen­teel­lis­ta läh­tö­koh­taa, jos­sa vas­tauk­set tie­de­tään jo ennen kysy­mis­tä, ja laa­jas­ta läh­de­ai­neis­tos­ta pyri­tään vali­koi­maan (ilman tähän vali­koin­tiin edel­ly­tet­tyä tie­teel­lis­tä päte­vyyt­tä) kaik­kein eni­ten omaa jo ennal­ta ase­tet­tua kan­taa tuke­via tut­ki­mus­tu­lok­sia. Uusiu­tu­vat pyri­tään kuvaa­maan mah­dol­li­sim­man edul­li­si­na, mah­dol­li­sim­man pal­jon työ­paik­ko­ja tuo­vi­na jne. ja tämä esi­te­tään joten­kin objek­tii­vi­se­na ja neut­raa­li­na kan­ta­na, vaik­ka todel­li­suu­des­sa se edus­taa tut­ki­musai­neis­ton yhtä vali­koi­tua ääri­lai­taa. Ohjel­mas­sa esi­te­tyt arviot ydin­voi­man maa­kaa­sua vas­taa­vis­ta CO2-pääs­töis­tä ovat 25 vuo­den takai­sis­ta, jo kau­an sit­ten kumo­tuis­ta, mar­gi­naa­li­sis­ta tut­ki­muk­sis­ta. Se kuvaa ylei­sem­min koko ilmas­to­po­liit­tis­ta ohjelmaa.
    Vih­reät puhues­saan esim. tuu­li­voi­man poten­ti­aa­lis­ta, työ­pai­kois­ta, kus­tan­nuk­sis­ta, lai­na­tes­saan sanas­ta sanaan tuu­li­voi­man lob­ba­rei­den lupauk­sia (mikä ydin­voi­man koh­dal­la oli­si täy­sin rikol­lis­ta), ovat kyl­lä erään­lai­sen popu­lis­min, ja omien tun­ne­poh­jais­ten vakau­mus­ten­sa hyväi­lyn, eivät­kä suin­kaan objek­tii­vi­suu­teen pyr­ki­vän poli­tii­kan­teon asialla.

    Popu­lis­mia ovat myös olleet vih­rei­den jat­ku­vat ja tois­tu­vat puheet avoi­mes­ta kan­sa­lai­syh­teis­kun­nas­ta, vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sien lisää­mi­ses­tä, äänes­tä­jien kuun­te­le­mi­ses­ta, kan­sa­nää­nes­tyk­sis­tä ja suo­ran demo­kra­tian lisää­mi­ses­tä. Osmo on nii­tä hyvin har­vo­ja vih­rei­tä kenel­lä on yli­pään­sä ollut kiin­nos­tus­ta dia­lo­gin käy­mi­seen poliit­ti­sis­ta kysy­myk­sis­tä van­ho­jen puo­lu­een sisäis­ten, tai val­ta­po­li­tii­kan raken­tei­den ohitse.

    Vih­rei­den koti­maan ympä­ris­tön­suo­je­lus­ta (met­sät, suot jne.) on myös tul­lut popu­lis­tis­ta sil­loin kun se ei ole koko­naan sivuu­tet­tua (kuten yhä lisään­ty­vä­nä tapa­na on, nyt kun eko­vih­reät ovat puo­lu­ees­ta ajau­tu­neet pit­käl­ti sivuun). Koi­jär­ven 30-vuo­tis­muis­tel­mis­sa oli pal­jon itse­ko­ro­tuk­sen hen­keä aina­kin niis­sä jutuis­sa mitä itse leh­dis­tä luin. Toi­von, että oli­si myös sel­keäm­min mai­nit­tu, että Koi­jär­vi-lii­ke lopul­ta epä­on­nis­tui tavoit­tees­saan, kos­ka riit­tä­viä poliit­ti­sia resurs­se­ja ei kos­kaan saa­tu kasaan jär­ven enti­söi­mi­sek­si, eikä Koi­jär­vi nyky­ään mah­du edes 100 tär­keim­män suo­ma­lai­sen lin­tu­jär­ven joukkoon.
    Joten kun vih­reät näil­lä tee­moil­la yrit­tä­vät rat­sas­taa osa­na esim. laa­jem­paa vaa­li­te­ma­tiik­kaa, se on pit­käl­ti kat­tee­ton­ta, kos­ka näis­tä asiois­ta eivät val­ta­vir­tai­set vih­reät vai­kut­ta­jat ole juu­ri jul­ki­suu­des­sa mete­liä pitäneet.

    Sit­ten on monen­lai­sia las­kel­moi­tu­ja, pie­nem­piä yksit­täi­siä esi­merk­ke­jä popu­lis­mis­ta. Kuten se, että, väi­tän, aina­kin n. puo­let vih­reis­tä oli­si­vat kan­na­bik­sen val­mii­ta lail­lis­ta­maan, jos poliit­ti­nen ilma­pii­ri oli­si sil­le suo­tui­sam­pi, mut­ta nykyi­ses­sä tilan­tees­sa asian rehel­li­ses­ti ja näky­väs­ti esil­le nos­ta­va ehdo­kas oli­si anar­kis­ti­nen sabo­töö­ri vaik­ka ei sitä oikeas­ti olisikaan.

    Vih­rei­den EU-vaa­li­mai­non­ta oli hyvin popu­lis­tis­ta ja raflaa­vaa. Näky­vien yhteis­mai­nos­ten sano­ma­ton ja poli­tii­ka­ton sisäl­tö oli näp­pä­riä Bob Hel­sin­ki ‑hen­ki­siä sukkeluuksia.
    Kyse ei myös­kään ole yksit­täi­ses­tä ilmiös­tä, vaan laa­jem­mas­ta kehi­tys­suun­nas­ta, jos­sa ima­go­mark­ki­noin­ti on nouse­mas­sa kes­kei­sek­si, ja mm. poliit­ti­sen uus­kie­len käyt­tö lisään­tyy. Vih­rei­den­kin mie­les­tä asioi­ta pitää teh­dä “aidos­ti”, “oikeas­ti”. On aidos­ti väli­tet­tä­vä, aidos­ti vähen­net­tä­vä köy­hyyt­tä tai muu­ta täl­lais­ta, joka poliit­ti­ses­sa dia­lo­gis­sa on reto­ri­nen, asia­si­säl­lö­tön tehokeino.

    Poli­tii­kan yleis­luon­ne on hyvin popu­lis­ti­nen, eivät­kä vih­reät suin­kaan ole sen todel­li­suu­den ylä­puo­lel­la vaan sii­nä muka­na aivan sii­nä mis­sä kaik­ki muutkin.

  14. Arto Tukiai­nen:
    Kes­kus­ta on edel­leen suo­ma­lais­hen­ki­nen maa­seu­tu­puo­lue, joka kan­nat­taa alu­eel­lis­ta­mis­ta. Vih­reil­lä ei voi olla pal­jon­kaan teke­mis­tä täl­lais­ten hank­kei­den kanssa.

    Samaa miel­tä. Kai­pai­sin kui­ten­kin vih­reil­ta huo­mat­ta­vaa teräs­täy­ty­mis­tä maa­kun­tien asiois­sa, jois­sa kepul­la lähes täy­del­li­nen mono­po­li. Minus­ta vih­rei­den tuli­si pys­tyä esit­tä­mään uskot­ta­va vaih­toeh­to kes­kus­tan hai­tal­li­sel­le alue­po­li­tii­kal­le, jol­la pys­tyt­täi­siin anta­maan toi­voa ja parem­pia tule­vai­suu­den­nä­ky­miä kuih­tu­vien maa­kun­tien ahdin­gos­sa ole­vil­le ihmi­sil­le. Lisäk­si puo­lue tar­vit­si­si lisää näky­viä polii­tik­ko­ja pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­ta, jot­ka myös habi­tuk­sel­taan puhut­te­le­vat maa­kun­tien ihmi­siä. Cron­ber­gin esi­merk­ki on osoit­ta­nut, että vih­rei­den on mah­dol­lis­ta pär­jä­tä myös suur­ten kau­pun­kien ulkopuolella.

  15. Struwwel­pe­ter: “Tun­tuu, että suu­rim­mat puo­lu­eet Suo­mes­sa ovat jo pit­kään olleet pää­oman, maa­seu­dun ja työn­te­ki­jöi­den etu­jär­jes­tö­jä, jois­ta on totut­tu äänes­tä­mään sitä, mikä tun­tuu omaa ase­maa eni­ten parantavan.”

    Noin­han asiat oli­vat sil­loin, kun esi­mer­kik­si edus­kun­ta­vaa­lien äänes­tys­pro­sen­tit oli­vat 4/5. Nyt­hän ne ovat tipah­ta­neet 3/5 tie­noil­le. Mie­les­tä­ni tuo kiin­nos­tuk­sen puu­te joh­tuu sii­tä, ettei äänes­tä­mi­sel­lä kat­so­ta ole­van yhteyt­tä arkitodellisuuteen.

  16. az, muis­te­len luke­nee­ni tuon mai­nit­se­ma­si vih­rei­den pape­rin pääs­tö­jen vähen­nys­kei­nois­ta, ja minus­ta­kin sitä vai­va­si vali­koi­va tek­no-opti­mis­mi eli kai­kis­sa uusiu­tu­vis­sa, vähän ener­gi­aa käyt­tä­vis­sä tek­no­lo­giois­sa ei ollut mitään ongel­mia, rajoi­tuk­sia, tms. mitä nyt oikeas­ti ihan mis­sä tahan­sa tek­no­lo­gias­sa on. Sitä taus­taa vas­ten että vih­reat on sään­nöl­li­ses­ti, ja mie­les­tä­ni jär­ke­väs­ti, ollut nime­no­maan se poruk­ka joka varoit­te­lee tek­no­lo­gioi­den ris­keis­tä ja käy­tän­nön ongel­mis­ta tämä on vähin­tään erikoista.

    Mut­ta sit­ten taas toi­saal­ta, popu­lis­mi on suh­tee­lis­ta. Nii­den samo­jen vaa­lien alla joka iki­sen muun puo­lu­een ener­gia­kan­na­no­tot oli kaf­kaa mal­liin hal­pa säh­kö ja pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen samas­sa lausees­sa, ilman mitään kei­no­ja, las­kel­mia, tms. ja muu­ten­kin kaik­kea kivaa kaikille.

  17. Yli­maa on aivan oikeas­sa sii­nä, että ener­gia­ky­sy­mys­ten sel­vit­tä­mi­nen tai­taa olla tule­vi­na vuo­si­na Hel­sin­gin pai­kal­lis­po­li­tii­kan ykkö­sai­he. Saa­pa näh­dä miten vih­reät orien­toi­tu­vat. Seu­raam­me tilan­net­ta kuin haukat.

  18. Joten­kin niin hert­tais­ta kun Ozmo epäi­lee mui­den puo­luei­den kykyä kek­siä rat­kai­su­ja ongel­miin. Tähän asti Vir­hei­den rat­kai­sut, siis sel­lai­set rat­kai­sut jot­ka pois­ta­vat ongel­man, ovat olleet todel­la vähis­sä. Itse asias­sa Vir­hei­den saa­vu­tuk­set ovat jää­neet suu­rin piir­tein kaik­kien asioi­den vas­tuk­seen ja kai­kin puo­lin tuhoi­san poli­tii­kan edis­tä­mi­seen. No joo, onhan nii­tä ehdo­tuk­sia tie­tys­ti tul­lut tyyp­piä: kiel­le­tään autot niin ei tule lii­ken­ne­kuo­le­mia jne.. 

    Mitä taas tulee kan­na­tuk­sen kas­vuun niin onhan täy­sin sel­vää että median 24/7 viher­pup­pu­pro­pa­gan­da teho­aa nii­hin tun­neä­lyk­käim­piin äänes­tä­jiin ja sik­si kan­na­tus on jopa yhden %-yksi­kön suu­rem­pi kuin popu­lis­ti-nazi-puo­lue-per­su­jen. No kun­han romah­ta­va talous pakot­taa sii­voa­maan vähän nurk­kia kai­ken maa­il­man tur­han­läs­syt­tä­jis­tä, niin kyl­lä­hän se tei­dän­kin kan­na­tus palau­tuu euroop­pa­lai­sel­le 1–4% tasol­le. Mut­ta ehkä jouk­kon taso para­nee sil­loin ja se luon­non­suo­je­lu­kin alkaa taas kiinnostamaan 😉

  19. Maa­han­muut­toon myön­tei­ses­ti suh­tau­tu­vien on läh­det­tä­vä kes­kus­te­luun mukaan myön­täen ongel­mat, sil­lä moni kokee aidos­ti maa­han­muu­ton uhka­si. Hys­syt­te­vä litur­gia vain hyö­dyt­tää populisteja.”

    Katai­nen­kin kovas­ti halusi avoin­ta kes­kus­te­lua aihees­ta. Kyy­ni­ses­ti voi­si aja­tel­la, että eri tahoil­la ollaan pää­asias­sa huo­lis­saan äänis­tä, eikä niin­kään niis­tä ongel­mis­ta. Eri puo­lue­toi­mis­tois­sa sit­ten mie­ti­tään päät punai­si­na miten ongel­mis­ta pitäi­si puhua eikä niin­kään miten ne ongel­mat ratkaistaan. 

    Täl­lä het­kel­lä suo­ma­lai­nen poli­tiik­ka on sitä, että kun kan­sa­lai­set ilmai­se­vat tyy­ty­mät­tö­myyt­tään vaa­leis­sa ryh­dy­tään miet­ti­mään kuin­ka kan­sa­lai­sil­le pitäi­si puhua, jot­ta he ymmär­täi­si­vät äänes­tää oikein kos­ka “vies­tiä ei ole onnis­tut­tu saa­maan peril­le” tms. Niin kau­an kun lähes­tys­mi­ta­pa on tuo, popu­lis­mi tulee kerää­mään ääniä.

  20. Arto Tukiai­nen: “ener­gia­ky­sy­mys­ten sel­vit­tä­mi­nen tai­taa olla tule­vi­na vuo­si­na „, poli­tii­kan ykkösaihe.”

    Itse luu­len vah­vas­ti, että nuo ener­gia­ky­sy­myk­set ovat juu­ri se aihe, joka tulee ole­maan vih­rei­den kompastuskivi. 

    Erk­ki Tuo­mio­ja kehot­ti dema­rei­ta ole­maan pee­saa­mat­ta ketään. Nuo ener­gia­ky­sy­myk­set lie­ne­vät molem­mil­le­kin vasem­mis­to­puo­lueil­le juu­ri sel­lai­sia aihei­ta, jois­sa ei kan­nat­tai­si pee­sa­ta vih­rei­tä. Seu­raa pian eksy­mi­nen ja suo­hon uppoa­mi­nen. (Pee­saus­han on suunnistustermi.)

  21. Rotwang: “Minus­ta vih­rei­den tuli­si pys­tyä esit­tä­mään uskot­ta­va vaih­toeh­to kes­kus­tan hai­tal­li­sel­le alue­po­li­tii­kal­le, jol­la pys­tyt­täi­siin anta­maan toi­voa ja parem­pia tule­vai­suu­den­nä­ky­miä kuih­tu­vien maa­kun­tien ahdin­gos­sa ole­vil­le ihmisille.” 

    On hiu­kan koh­tuu­ton­ta odot­taa, että vih­reät esit­tä­vät upei­ta tule­vai­suu­den­nä­ky­miä maa­kun­tien ihmi­sil­le — tai muil­le­kaan. Kes­kus­ta yrit­tää kovas­ti, mut­ta kysees­sä on aika usein teko­hen­gi­tys. Oli­si tun­nus­tet­ta­va, että kai­kil­le ei ole kaik­kial­la mitään talou­del­li­ses­ti hyö­dyl­lis­tä teke­mis­tä. Tilan­ne ei ole miel­lyt­tä­vä, eikä se kau­nis­te­lul­la parane.

  22. Vie­lä ilmas­to- ja energiapopulismista.

    Luin tuon edel­lä mai­ni­tun vih­rei­den ilmas­to­po­liit­ti­sen ohjel­man aika­naan useam­man ker­ran lävit­se, ja tutus­tuin myös lähdeviitteisiin.

    Olen anta­nut itse­ni ymmär­tää, että kysei­sen ohjel­man oli­si koon­nut Oras Tynk­ky­nen, en muis­ta mai­nit­tiin­ko se jos­sain viral­li­ses­ti­kin, mut­ta kuu­lo­pu­hei­den mukaan aina­kin. Osmo voi­nee tar­ken­taa, onhan ohjel­man kevääl­lä 2005 alle­kir­joit­ta­nut ja hyväk­sy­nyt vih­rei­den eduskuntaryhmä.

    Kulu­nei­den 4–5 vuo­den aika­na kes­kus­te­lu, tut­ki­mus ja tie­tä­mys on men­nyt mer­kit­tä­väs­ti eteen­päin ja ohjel­ma kai­pai­si jo täs­tä syys­tä päi­vit­tä­mis­tä, vaik­ka sen muut puut­teet jätet­täi­siin­kin huomiotta.

    Köö­pen­ha­mi­nan ilmas­to­ko­kouk­sen vuon­na oli­si perä­ti outua, jos vih­reät eivät nyt vih­doin ja vii­mein tuo­ta ohjel­maan­sa päi­vit­täi­si ajan tasal­le. Ehkä täl­lai­nen työ on jo käynnissä?

    Pidem­män aika­vä­lin uskot­ta­vuu­den kan­nal­ta oli­si hyvä täl­lä ker­taa muis­taa vir­he­mar­gi­naa­lit, epä­var­muus­te­ki­jät ja perus­tel­lus­ti eriä­vien näkö­kan­to­jen huomioiminen. 

    Lopul­ta­han kysy­mys on poh­jim­mil­taan kus­tan­nusar­viois­ta. Tuon vih­rei­den ohjel­man julis­tuk­sen mukaan uusiu­tu­viin siir­ty­mi­nen ei tuli­si mak­sa­maan yhteis­kun­nal­le käy­tän­nös­sä yhtään mitään yli­mää­räis­tä ja täten vain höl­möys estää mei­tä mas­sii­vi­ses­ti inves­toi­mas­ta uusiu­tu­viin nyt ja heti.

    Ilmas­to­po­pu­lis­mil­la on sikä­li lyhyet jäl­jet, että kuten kävi ensim­mäi­sen suku­pol­ven bio­polt­toai­nei­den koh­dal­la — joi­ta vih­reät vie­lä hie­man aikaa sit­ten lob­ba­si­vat — vir­hear­vioi­den sat­tues­sa las­ku seu­raa perästä.

    Eri­tyi­ses­ti tuu­lie­ner­gian voi hyväl­lä syyl­lä epäil­lä ole­van mah­dol­li­ses­ti tuon kal­tai­sen het­tei­kön, ja todel­li­suu­des­sa kus­tan­nuk­set ja ener­gian­saan­ti­var­muus osoit­tau­tui­si­vat­kin vähem­män ruusui­sik­si kuin julis­tuk­sis­sa luvattiin.

    Näin voi hyväl­lä syyl­lä olet­taa ole­van esi­mer­kik­si myös CO2:n tal­teen­o­ton, supergri­din toi­min­ta­var­muu­den ja seu­raa­van suku­pol­ven aurin­koe­ner­gian (johon on nykyi­sel­lään sysät­ty kaik­kein suu­rim­mat odo­tuk­set) kohdalla.
    Bio­polt­toai­nei­den lisäk­si laa­jo­ja ongel­mia tie­de­tään var­muu­del­la jo aiheu­tu­neen mm. ilma­läm­pö­pum­puis­ta jot­ka eivät ole toi­mi­neet kuten luvat­tiin (tut­ki­mus Ruot­sis­ta), puu­läm­mit­tä­mi­ses­tä (lisään­ty­neet tilas­tol­li­ses­ti keuh­ko­sai­rauk­sia, syö­pää, ennen­ai­kai­sia kuo­le­mia aiheut­ta­vat pien­hiuk­kas­pääs­töt), tuu­li­myl­ly­jen sijoit­ta­mi­ses­ta (lähi­seu­dun asuk­kai­den asu­mis­mu­ka­vuus, stressaantuminen).

    Oli­si vih­reil­tä poliit­ti­nen pio­nee­ri­työ tuot­taa poh­dit­tu ja ana­lyyt­ti­nen ilmas­to­po­liit­ti­nen ohjel­ma, joka laa­ja-alai­ses­ti poh­ti­si monia täl­lai­sia ongel­ma­koh­tia ja pyr­ki­si teke­mään nii­den poh­jal­ta laa­jas­ta läh­de­ai­neis­tos­ta (aiem­min vali­koi­den poi­mi­tun läh­de­ai­neis­ton sijaan — yhte­nä esi­merk­ki­nä sokea usko Ster­nin raport­tiin vs. myös Ster­nin rapor­tin ver­tai­sar­vioi­dun kri­tii­kin huo­mioi­mi­nen) moni­syi­siä ja debaa­til­le avoi­mia johtopäätöksiä.

    Nykyi­sen tilan jat­kues­sa on täy­sin sel­vää, että vih­reät ovat ilmas­to- ja ener­gia­po­li­tii­kan popu­lis­te­ja, jot­ka lupaa­vat hyvää, hal­paa, työ­paik­ko­ja syn­nyt­tä­vää, vien­ti­tu­lo­ja tuo­vaa ja kai­ken lisäk­si puh­das­ta ja vähä­pääs­töis­tä (kuka sel­lais­ta nyt ei haluai­si, whe­re’s the catch?), johon vain mui­den puo­luei­den päät­tä­jien tie­tä­mät­tö­myys ja jää­rä­päi­syys estää mei­tä siir­ty­mäs­tä, tie­toi­ses­ti kai­kis­ta oman näkö­kan­tan­sa mah­dol­li­sis­ta ongel­ma­koh­dis­ta sekä rea­lis­min puu­tok­sis­ta vai­e­ten, ja nii­den kon­kreet­ti­ses­ti ilmaan­tues­sa nii­tä vähä­tel­len tai näkö­kan­tan­sa krii­ti­koi­ta leimaten.

  23. Euroo­pan ja vasem­mis­ton tari­na ei ehkä vie­lä ole lopus­sa. Ensin on kui­ten­kin ymmär­ret­tä­vä, että köy­hien ja luon­non asi­aa voi­daan edis­tää kah­del­la aivan vas­tak­kai­sel­la taval­la. Olen­nai­nen jako­lin­ja ei kul­je oikeis­ton ja vasem­mis­ton välil­lä vaan vasem­mis­ton sisällä. 

    Ensik­si voi­daan aja­tel­la, että köy­hiä aute­taan ja luon­toa sääs­te­tään orga­ni­soi­tu­mal­la poliit­ti­sek­si voi­mak­si, joka pyr­kii ylhääl­tä päin ohjaa­maan talout­ta suo­tui­sam­mak­si köy­hil­le ja luon­nol­le. Teh­dään lake­ja ja mää­räyk­siä, joil­la siir­re­tään rik­kai­den hal­lit­se­mia omis­tuk­sia, tuo­tan­to-oikeuk­sia ja työ­suh­tei­ta vasemmiston/luonnonsuojelijoiden hal­lin­taan. Sää­del­lään kau­pan­käyn­tiä ja tie­don­vä­li­tys­tä vasem­mis­ton ja luon­non eduk­si, vero­te­taan rik­kai­ta ja kulu­tus­ta ja ohja­taan varo­ja köy­hil­le ja luon­non suo­je­luun. Ylhääl­lä suun­ni­tel­laan, luo­ki­tel­laan ja säädellään.

    Tämä val­las­ta ja joh­ta­juu­des­ta tais­te­le­va vasem­mis­to on nyt tul­lut tien­sä pää­hän. Se on yksin­ker­tai­ses­ti vain hävin­nyt poliit­ti­sen tais­te­lun talou­del­lis­ten etu­jen aja­jien joh­ta­jia ja jouk­ko­ja vas­taan. Niin kau­an kuin rahal­la voi­daan ostaa poliit­ti­sia pää­tök­siä ja talou­del­li­sia etu­ja, köy­hät ja luon­non­suo­je­li­jat pysy­vät väis­tä­mät­tä syr­jit­ty­nä osa­puo­le­na ja pie­nis­tä voi­tois­ta huo­li­mat­ta suu­ri lin­ja ete­nee suur­ten talous­mah­tien suur­ten yri­tys­ten etu­jen osoit­ta­mal­la tiellä. 

    Toi­sek­si voi­daan aja­tel­la, että köy­hiä aute­taan anta­mal­la jokai­sel­le mah­dol­li­sim­mat tas­a­puo­li­set mah­dol­li­suu­det elä­mi­seen, työn­te­koon ja vau­ras­tu­mi­seen. Ja luon­toa aute­taan par­hai­ten pie­nen­tä­mäl­lä ihmis­ten tar­vet­ta hyö­dyn­tää luon­toa vain voit­taak­seen toi­sen­sa val­ta­kil­pai­lus­sa. Tämä on tasa-arvoon täh­tää­vää vasem­mis­to­lai­suut­ta ja sen kan­ta­va idea on se, että mitä tasa-arvoi­sem­pi yhteis­kun­ta on, sitä pie­nem­piä ovat val­lal­la voi­tet­ta­vat edut, sitä vähem­män ener­gi­aa kuluu val­las­ta tais­te­le­mi­seen ja sitä pie­nem­pi pai­ne myös luon­toon koko­nai­suu­des­saan kohdistuu. 

    Kun val­las­ta tais­te­le­va vasem­mis­to­lai­suus on arvos­ta­nut vah­vaa joh­ta­juut­ta, puo­lu­een yli­val­taa, salais­ta pää­tök­sen­te­koa, toi­si­na­jat­te­li­joi­den vai­noa ja sen­suu­ria, tasa-arvol­le raken­ta­va vasem­mis­to­lai­suus on kan­nat­ta­nut demo­kra­ti­aa, yleis­tä ja yhtä­läis­tä äänioi­keut­ta, avoin­ta hal­lin­toa ja sananvapautta. 

    Nyt tasa-arvoi­nen­kin vasem­mis­to­lai­suus on ajau­tu­nut vai­keuk­siin, kos­ka sen vai­ku­tus­pii­ri on ollut vain kan­sal­li­nen. Glo­baa­lil­la tasol­la, joka on lopul­ta mää­rää­vä, vasem­mis­tol­la ja yleen­sä poli­tii­kal­la on kak­si teo­reet­tis­ta mah­dol­li­suut­ta ede­tä. Voi­daan täh­dä­tä maa­il­man­laa­jui­seen poliit­ti­seen demo­kra­ti­aan, jon­kin­lai­seen demo­kraat­ti­ses­ti valit­tuun maa­il­man­hal­li­tuk­seen, joka ylhääl­tä ohjaa talout­ta. Tai voi­daan täh­dä­tä maa­il­man­laa­jui­seen talou­del­li­seen demo­kra­ti­aan, jol­loin sil­lä tar­koi­te­taan talou­den tasa-arvoa, yleis­tä ja yhtä­läis­tä osto-oikeut­ta samas­sa mie­les­sä kuin poli­tii­kan ylei­nen ja yhtä­läi­nen äänioi­keus. Se tar­koit­taa kan­sain­vä­li­sel­le kau­pal­le sään­tö­jä, jot­ka ovat joh­det­ta­vis­sa peri­aat­tees­ta, jon­ka mukaan mikään yri­tys ei saa suo­sia eikä syr­jiä ketään osta­jia. Jokai­sen raha on yhtä arvo­kas­ta aivan kuten demo­kraat­ti­ses­sa poli­tii­kas­sa jokai­sen ääni on yhtä arvo­kas. Täs­tä seu­raa mm. sel­lai­sia vaa­ti­muk­sia kuin tuot­tei­ta ja hin­to­ja kos­ke­va avoi­muus, kir­jan­pi­to­jen jul­ki­suus, yksin­myyn­tioi­keuk­sien päte­mät­tö­myys ja tie­tei­den, tai­tei­den ja kek­sin­tö­jen kau­pal­li­sis­ta yksi­noi­keuk­sis­ta luo­pu­mi­nen, ker­ta­mak­suun siirtyminen.

    Kaik­ki pää­mää­riä, joi­ta jo siel­lä tääl­lä varo­vas­ti lähes­ty­tään, jot­ta talou­den hyö­dyt jakau­tui­si­vat tasai­sem­min maa­il­maan. Jos vasem­mis­to tosis­saan halu­aa teh­dä jotain köy­hien ja luon­non puo­les­ta, se ottaa teh­tä­väk­seen koo­ta kaik­ki nämä nyt hajal­laan ole­vat pyr­ki­myk­set yhteen saman tasa-arvon aat­teen alle.

  24. @ Arto Tukiainen:
    Ei kau­pun­gis­tu­mi­sen isoa vir­taa voi pysäyt­tää, eikä pidä yrit­tää­kään, mut­ta jotain var­maan kui­ten­kin on teh­tä­vis­sä maa­kun­tien­kin kehit­tä­mi­sek­si. Nyt tilan­ne on se, että tuol­la aree­nal­la ainoa­na hää­rää kepu, jon­ka toi­min­ta on pahaa kat­sot­ta­vaa. Sen poli­tiik­ka on nime­no­maan pit­käl­ti sitä lyhyen täh­täi­men teko­hen­gi­tys­tä. Sosi­aa­li­tur­van puo­lel­la Vih­reät ovat teh­neet inno­va­tii­vis­ta poli­tiik­kaa. Kun dema­rit ovat lait­ta­neet pään pen­saa­seen ja jää­neet roik­ku­maan kyn­sin ham­pain kiin­ni raken­ta­maan­sa hyvin­voin­ti­val­tioon, Vih­reät ovat tun­nus­ta­neet rea­li­tee­tit ja läh­te­neet kehit­tä­mään uusia kei­no­ja. Kai­pai­sin saman­lais­ta otet­ta alue­po­li­tiik­kaan. Hyviä kehi­tys­koh­tei­ta voi­si­vat olla esim. maa­kun­ta­kes­kuk­set, turis­mi, moni­muo­toi­nen pie­ny­rit­tä­jyys (jota perus­tu­lo tuki­si) ym. Jos Vih­reät oikeas­ti halua­vat suu­rek­si yleis­puo­lu­eek­si, tämä­kin dimen­sio tuli­si ken­ties ottaa vah­vem­min mukaan. Tämä asia nimit­täin kos­ket­ta­vaa todel­la suur­ta ihmisjoukkoa.

  25. az, ympä­ris­tön­suo­je­lun haas­te yli­pään­sä on se, että se-on läpeen­sä tie­teel­lis­tä ja tek­nis­tä. Jon­kun itä­me­ren rehe­vöi­ty­mi­sen näkee vie­lä pal­jaal­la sil­mäl­lä, mut­ta ei sen syi­tä, ja var­sin­kin ilmas­ton­muu­tok­sen kans­sa sekä syy että ilmiö itse perus­tu­vat täy­sin tut­ki­muk­seen. Ja tie­teel­li­nen tie­to elää koko ajan. Rat­kai­sut taas on pit­käl­ti tek­no­lo­gi­aa, usein elin­kaa­ren­sa alku­vai­hees­sa ole­vaa, eli sen lopul­li­ses­ta toi­mi­vuu­des­ta tai kus­tan­nuk­sis­ta on vai­kea sanoa mitään var­maa. Pie­net­kin inno­vaa­tiot voi­vat paran­taa mer­kit­tä­väs­ti ko. tek­nii­kan kil­pai­lu­ky­kyä, tai sen kil­pai­li­jan. Esi­mer­kik­si kel­lu­vat tuu­li­voi­ma­lat ilmei­ses­ti leik­kai­si­vat rajus­ti avo­me­ri­voi­ma­loi­den raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia, toi­saal­ta jos tal­tee­no­te­tul­la hii­li­diok­si­dil­la kek­sit­täi­siin jotain laa­ja­mit­tais­ta hyö­ty­käyt­töä niin tuos­ta tek­nii­kas­ta tulee ker­ta­hei­toil­la houkutteleva.

    Yllä ole­vas­ta seu­raa että vih­rei­den ja yli­pään­sä ympä­ris­tös­tös­tä puo­lue­kan­taan kat­so­mat­ta huo­les­tu­nei­den tulee olla älyl­li­ses­ti jous­ta­via ja ket­te­riä. Tämä on vai­ke­aa, mut­ta toi­saal­ta rokot­taa dog­maat­ti­suut­ta vas­taan. Takin­kään­tö­syy­tök­siä sataa ja nii­hin ainoa oikea vas­taus on Key­ne­sin: kun tosi­asiat muut­tuu, niin minä muu­tan mie­li­pi­det­tä­ni, mites sinä? Esi­mer­kik­si jät­teen­polt­toa tuli­kin vas­tus­taa, mut­ta nyt­tem­min polt­to­tek­niik­ka on kehit­ty­nyt puh­taam­mak­si. Ydin­voi­mas­ta­kin voi ja saa muut­taa miel­tään, se riip­puu ihan sii­tä mihin ydin­voi­ma­tek­no­lo­gia kehittyy.

    Kui­ten­kin, (Suo­men) vih­rei­den ener­giaoh­jel­man ydin näyt­tää minus­ta ole­van ener­gian­käy­tön tehos­ta­mi­nen, mihin minul­la ei ole mitään huo­mau­tet­ta­vaa. Ener­gian tuo­tan­to­ta­vat on kui­ten­kin koko­nais­ku­lu­tuk­seen näh­den tois­si­jai­nen asia aina­kin lyhyel­lä täh­täi­mel­lä. Lisäk­si tuo tehos­ta­mi­nen perus­tuu pit­käl­ti ole­mas­sa ole­vaan tek­niik­kaan ja on talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää muutenkin.

    Ja edel­leen penään edes jotain tas­a­puo­li­suut­ta noi­hin popu­lis­mi­syy­tök­siin, kun kes­ki­ver­to kokoo­muse­dus­ta­ja puhuu samas­sa lausees­sa tal­vi­pak­ka­sis­ta ja lisäy­din­voi­man tar­pees­ta, joka on absur­dia, niin tämä ei tun­nu herät­tä­vän mitään kysy­myk­siä. Siis esi­mer­kik­si sii­nä medias­sa joka on net­ti­ki­ti­si­jöi­den mukaan läpeen­sä vihervasemmistolainen.

  26. Rotwang, ovat­han vih­reät toki esit­tä­neet maa­seu­tuoh­jel­mia, esim.

    http://www.vihreat.fi/maaseutuohjelma

    Siel­lä on muka­na mm. mat­kai­lua ja etä­työ­tä, mut­ta eri­tyi­ses­ti bio­ener­gi­aa. Tai­taa olla aika pit­käl­ti niin, että ohjel­man uskot­ta­vuus lepää tämän vii­mei­sen koh­dan varas­sa. Ja täs­tä pääs­tään­kin näp­pä­räs­ti tuo­hon Osmon uusim­paan aihee­seen eli ale­taan­ko Hel­sin­kiä läm­mit­tää taas puulla…

  27. tpyy­luo­ma,

    popu­lis­mi kos­ket­taa oman näke­myk­se­ni mukaan kaik­kia poliit­ti­sia puo­luei­ta. Osmo kohot­ti vih­reät tuon ilmiön ylä­puo­lel­le, mikä oli syy mik­si sii­hen tar­tuin. Kokoo­muk­ses­sa on var­mas­ti hyvin pal­jon popu­lis­ti­sia piir­tei­tä, hehän koko Bob Hel­sin­ki tren­din aloit­ti­vat. En ole muu­ten kos­kaan äänes­tä­nyt kokoo­muk­sen ehdo­kas­ta, pait­si yhden ker­ran pre­si­den­tin­vaa­lien toi­sel­la kierroksella.

    Ellen nyt vää­rin muis­ta, niin tuos­sa vih­rei­den ohjel­mas­sa myös ener­gian­käy­tön tehos­ta­mi­ses­ta lai­nat­tiin tut­ki­muk­sia kyl­lä aika yksi­puo­li­ses­ti. Löy­tyy yhtä­lail­la asian­tun­ti­ja-arvioi­ta joi­den mukaan kiris­tä­mis­va­raa Suo­mes­sa on ensin­nä­kin näi­tä opti­mis­ti­sim­pia arvioi­ta vähem­män ja se tuli­si esi­tet­tyä kalliimmaksi.

    Täl­lai­set epä­var­muus­te­ki­jät ja nii­den myö­tä syn­ty­vät tun­tu­vat vir­he­mar­gi­naa­lit pitäi­si kir­joit­taa rehel­li­ses­ti auki, se aut­tai­si rea­lis­ti­sem­min arvioi­maan eri vaih­toeh­to­jen ris­ke­jä, poten­ti­aa­lia ja kustannuksia.

    Itse pidin ensim­mäi­sen pol­ven bio­polt­toai­nei­ta hul­luu­te­na jo kau­an ennen kuin nii­den ongel­mat tuli­vat laa­jem­paan jul­ki­suu­teen, kos­ka olin luke­nut asian­tun­ti­joi­ta, joi­den perus­te­lut tuol­le näke­myk­sel­le tun­tui­vat uskot­ta­vil­ta ja har­ki­tuil­ta. Moni osa­si ennus­taa esi­mer­kik­si hait­ta­vai­ku­tuk­set maa­il­man ruo­ka­mark­ki­noil­le, jois­ta sit­tem­min tuli kata­stro­faa­li­sia ja joi­den seu­rauk­se­na tuhan­sia ihmi­siä kuo­li näl­kään ja ali­ra­vit­se­mus lisään­tyi mil­joo­nil­la. Nämä varoi­tuk­set meni­vät kui­ten­kin kuu­roil­le kor­vil­le (esim. EU:n pää­tök­sen­te­ki­jöil­tä, joil­la oli kii­re sor­vaa­maan kiin­tiöi­tä vuo­del­le 2020).

    Sil­loi­ses­sa bio­ener­gia­kes­kus­te­lus­sa oli jotain hur­mok­sel­lis­ta, esim. Suo­mes­sa kadeh­dit­tiin Ruot­sia, jos­sa bio­polt­toai­nei­siin oli siir­ryt­ty pal­jon suu­rem­mal­la kii­reel­lä ja voluu­mil­la. Vih­reät etu­ne­näs­sä kan­nat­ti­vat näi­tä sit­tem­min vir­heek­si osoit­tau­tu­nei­ta polttoaineita.

    Koko ener­gia­kes­kus­te­lu pitäi­si nöy­räs­ti epä­var­muu­det myön­täen kir­joit­taa avoi­mek­si. Vih­reät voi­si­vat Suo­mes­sa tämän osal­ta näyt­tää tie­tä muillekin.

  28. Arto T., toki siel­ta sel­lai­nen ohjel­ma loy­tyy ja onhan sii­na ihan hyvia ideoi­ta. Mut­ta kyl­la se kui­ten­kin useim­mis­ta puo­lu­een kar­ki­hah­mois­ta pais­taa kilo­met­rien paa­han, etta maa­kun­tien ja syr­ja­seu­tu­jen kehit­ta­mi­nen on prio­ri­teet­ti­lis­tan lop­pu­paas­sa. Ja onhan se ymmar­ret­ta­vaa sika­li, etta Vih­rei­den kan­na­tus tulee lahes yksi­no­maan ete­lan kaupungeista.

    Kepul­le pitai­si kui­ten­kin pys­tya luo­maan maa­kun­tiin vas­ta­voi­ma jo pel­kas­taan sik­si, etta puo­lu­een aja­mat jar­ru­toi­men­pi­teet ovat tyy­pil­li­ses­ti pahas­ti ris­ti­rii­das­sa ympa­ris­ton­suo­je­lun kans­sa. Ympa­ris­ton­suo­je­lun ja syr­ja­seu­tu­jen talou­del­li­sen kehi­tyk­sen ei kui­ten­kaan valt­ta­mat­ta tar­vit­si­si olla niin pahas­ti ris­ti­rii­das­sa kuin kepu uskoo. Jos asioi­ta aja­tel­laan esim. turis­min kehit­ta­mi­sen nako­kul­mas­ta, puh­das luon­non­ti­lai­nen ympa­ris­to ja esim. kalai­sat lohi­joet oli­si­vat aika­moi­sia valt­te­ja Poh­jois- ja Ita-Suo­mel­le. Mut­ta niin kau­an kun kepu on ainoa, joka tosis­saan panos­taa nai­den aluei­den asioi­hin, syr­ja­seu­tu­jen aanes­ta­jil­la ei ole todel­li­sia vaih­toeh­to­ja ja ympa­ris­tol­le tuhoi­sa ja hyody­ton teko­hen­gi­tys­po­li­tiik­ka sen kun jatkuu.

  29. Jot­kut (raken­nan­ko olkiuk­koa:) näke­vät yhteis­kun­nal­li­ses­sa ajat­te­lus­sa perin­tei­sel­lä taval­la kak­si tasoa. Liit­tyen esi­mer­kik­si kysy­myk­seen “entäs nyt vasemmisto?”

    Lyhyel­lä täh­täi­mel­lä teh­dään oppo­si­tio­po­li­tiik­kaa yksi­tyis­koh­dis­ta elä­ke­po­li­tii­kas­sa, työt­tö­myys­tur­vas­sa, energiapolitiikassa.…
    tuhan­sil­le ihmi­sil­le tär­keis­sä yksi­tyis­koh­dis­sa. Hyvä niin. Se on oppo­si­tion tehtävä. 

    Ja pit­käl­lä täh­täi­mel­lä raken­ne­taan Visio­ta. Ket­kä millaistakin.

    Joil­le­kin vasem­mal­la lai­dal­la se on suun­nil­leen reaa­li­so­sia­lis­mi paran­ne­tuil­la yksi­lö­ta­son ihmi­soi­keuk­sil­la; homous lail­lis­ta, femi­nis­mi oikeu­tet­tua, uskik­sia ei vai­no­ta, tai­de­suun­nat vapaat.

    Joil­le­kin oikeal­la reu­nal­la se on arjes­sa yhtä epä­rea­lis­ti­nen yövartijavaltio.

    Joil­le­kin toi­sil­le oikeal­la reu­nal­la se on jotain puolifasistísta.

    Sit­ten on kir­ja­va poruk­ka alkaen kokoo­muk­sen “vasem­mal­ta” sii­vel­tä, rkp:n vas­taa­van jen­gin ja kris­til­lis­ten hämy­fa­lan­gin kaut­ta vih­rei­den ja sdp:n läpi vasu­rei­den puoliväliin.
    Jot­ka kaik­ki kovas­ti tah­toi­si­vat. Niin mitä?
    Sen minä­kin haluai­sin tietää.

    Mitä jos tuon arki­sen detal­ji­ta­son maa­il­man­pa­ran­nuk­sen “jäl­keen” tai “taka­na” ei tule­kaan mitään? Muu­ta kuin laa­jem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa sitä samaa, ongel­mien kes­ki­näi­set syy-seu­raus-suh­teet ja glo­baa­li taso huomioiden?

    Jos­pa täm­möi­sen pie­nen, peri­fe­ri­sen avo­ta­lou­den yhteis­ten asioi­den hoi­ta­mi­nen on ikui­ses­ti vain har­maa­ta neo­key­ne­si­läis­tä ad hoc-hyp­pe­lyä pul­ma­ti­lan­tees­ta toi­seen? Aina jos­kus sit­ten isom­pi kriisi.

    Jos­pa kaik­ki ideo­lo­giat ovat — en sano kuol­leet kos­ka eivät ne minus­ta ole oikeas­ti hen­gis­sä olleet­kaan — vaan pal­jas­tu­neet sik­si mitä ne ovat: kor­kein­taan työ­vä­li­neik­si ja käyt­tö­kel­poi­sek­si vap­pu­pu­heen täyt­teek­si. Erään­lai­sik­si uskon­noik­si joil­la on nos­tet­tu itseä tukas­ta niin­kuin Münc­hausen. Sil­lä kons­til­la esi­mer­kik­si refor­mis­ti­nen työ­väen­lii­ke on teh­nyt pal­jon enim­mäk­seen hyvää.

    Mut­ta nyt ei kenen­kään kan­nat­tai­si jää­dä odot­ta­maan his­to­rian lop­pua ja aja­tus­suun­taa joka tuot­taa Kai­kis­ta Aja­tel­ta­vis­sa Ole­vis­ta Maa­il­mois­ta Par­haan. Huom tämä kos­kee kaik­kien apos­to­lien oppe­ja. Niin apos­to­li Kar­lia kuin apos­to­li Miltoniakin.

    Kos­ka kur­juus ei ole maa­il­mas­ta hävin­nyt eikä suh­teel­li­nen köy­hyys Suo­mes­ta­kaan, on tilaus poru­kal­le joka löy­tää tuon vähi­ten huo­non ete­ne­mi­su­ran. Tai äänes­tä­jien enem­mis­tön sel­lai­sek­si kokeman.

    Tilaus on sil­le joka (mie­luum­min ilman popu­lis­mia ja oppor­tu­nis­mia, kii­tos) ryh­dis­täy­tyy anta­maan arjes­sa, kes­ki­suu­ris­sa ja kes­ki­pit­kän aika­vä­lin kysy­myk­sis­sä rehel­li­siä ja rea­lis­ti­sia ehdotuksia.
    Ulko­mai­set ver­tauk­set ovat aina vaa­ral­li­sia, mut­ta otan esi­mer­kik­si USA:n demo­kraa­tit jos­kus 30-luvul­la. Enem­män osa­val­tio­ta­sol­la kuin Roo­se­vel­tia varauk­set­to­mas­ti ihaillen.
    Lupaam­me tätä, tätä ja tätä. Jos voi­te­taan vaa­lit lupauk­set pidetään.

    Toi­nen — tie­dän, kysee­na­lai­nen — esi­merk­ki ovat gaul­lis­tit 50-luvun lopulla.

    Tai Ruot­sin dema­rit Bran­tin­gin ja Hans­so­nin aikaan. Tai Pear­son ja sit­tem­min Tru­deau & kump­pa­nit Kana­das­sa. Eikö­hän tämä riitä.

    Täs­sä on maa­lin­te­ko­paik­ka monel­le: dema­reil­le, vih­reil­le, vasu­reil­le, per­suil­le, krisuille…miksei kepul­le ja rkp:llekin. Kokoo­muk­ses­sa on pal­jon kun­non ihmi­siä, mut­ta puo­lu­ee­na tuo ei oikein ole ollut sil­le luon­ne­roo­li sit­ten paa­si­ki­ve­läi­sen vanhasuomalaisuuden. 

    Maa­il­ma on nyt toi­nen ja kuten tuol­la aiem­mas­sa ket­jus­sa tcrow­nin ja art­tu­rin kans­sa vään­täes­sä tote­sin, on kons­te­ja joi­hin ei ole paluu­ta. Sit­ten on vaan kek­sit­tä­vä uusia tai kat­sot­ta­va onko jot­kut van­hat sit­ten­kin käyttökelpoisia.

    Mut­ta ihan aikui­sen oikeas­ti, ilman lähiö­ka­pak­ka-popu­li­si­mia: ei se nyt niin vai­ke­aa voi olla.

  30. Osmo aloi­tuk­ses­sa:

    Moni on blo­gil­la­ni sano­nut, että nuo­ril­le kau­pun­ki­lai­sil­le on vain kak­si puo­luet­ta, kokoo­mus ja vihreät.

    Mutu­ni mukaan perus­suo­ma­lai­set sai­vat ihan nuo­rien, 18–24 ‑vuo­tiai­den ääniä kyl­lä aika pal­jon pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Eli sitaat­ti ei ehkä pidä aivan paik­kaan­sa täl­lä het­kel­lä. Edus­kun­ta­vaa­lit tiet­ty näyt­tä­vät enem­män suuntaa..

    Nuo­ret ovat pas­sii­vi­nen äänes­tä­jä­ryh­mä jo läh­tö­koh­tai­ses­ti. Mut­ta niis­tä har­vois­ta aivan untu­vi­kois­ta käsit­tääk­se­ni iso osa äänes­ti mm. Sam­po Terhoa. 

    PS:n puo­lue on ryn­nin­nyt net­tiin ihan toi­sen­lai­sel­la volyy­mil­la kuin monet muut. Ei dema­reil­la ja Vasem­mis­to­lii­tol­la ole mitään mie­len­kiin­toi­sia bloggaajia. 

    Ilmai­nen vink­ki sin­ne päin. Nuo­ret seu­raa­vat asioi­ta Inter­ne­tis­tä, eivät niin­kään Yle ykköseltä.

  31. az, ymmär­rän popu­lis­min vähän eri taval­la. Jos joku polii­tik­ko ehdot­taa jotain, ja hänen esiin­tuo­man­sa ole­tuk­set (esim. kus­tan­nuk­set) ovat mie­les­tä­ni epä­rea­lis­ti­sia, niin olen hänen kans­saan eri miel­tä. Jos taas joku polii­tiik­ko kan­nat­taa jotain hyvää asi­aa noin yleen­sä ilman mitään kon­kret­ti­sia ehdo­tuk­sia tai perus­te­lui­ta, niin täs­tä on vai­kea olla yhtään mitään miel­tä. Jäl­kim­mäi­nen on mie­les­tä­ni populismia.

    Toi­von samoin parem­pia las­kel­mia, ris­kia­na­lyy­se­jä, jne. pääs­tös­ke­naa­riois­ta ihan yleen­sä­kin, ja näi­tä tulee vaa­tia vih­reil­tä. Nime­no­maan nuo ener­gia­sääs­tön kus­tan­nuk­set on vaan luon­teel­tan hyvin epä­var­mo­ja kum­paan­kiin suun­taan, var­sin­kin uuden tek­nii­kan mui­den hyö­ty­jen mal­lin­ta­mi­nen ja eurois­ta­mi­nen on vaikeaa.

  32. Ulko­mai­set ver­tauk­set ovat aina vaa­ral­li­sia, mut­ta otan esi­mer­kik­si USA:n demo­kraa­tit jos­kus 30-luvul­la. Enem­män osa­val­tio­ta­sol­la kuin Roo­se­vel­tia varauk­set­to­mas­ti ihail­len. Lupaam­me tätä, tätä ja tätä. Jos voi­te­taan vaa­lit lupauk­set pidetään.

    Tätä­hän olen itse ehti­nyt perään­kuu­lut­taa jo ties kuin­ka mones­sa yhtey­des­sä. Van­han­ai­kai­nen vaa­li­lu­paus­kult­tuu­ri on täy­sin hävin­nyt. Se, ettei halu­ta antaa kat­teet­to­mia lupauk­sia, kel­paa joten­kin kum­mal­li­ses­ti veruk­keek­si sil­le, ettei iki­nä anne­ta edes kat­teel­li­sia lupauk­sia. Kun täs­tä huo­maut­taa polii­ti­koil­le, saa vas­tauk­sek­si vain samaa jan­ku­tus­ta sii­tä, ettei polii­tik­ko halua antaa kat­teet­to­mia lupauk­sia. Jopa Hesa­rin vii­me­lau­an­tai­nen pää­kir­joi­tus­kin oli otsi­koi­tu “Seu­raa­vis­sa edus­kun­ta­vaa­leis­sa ei vaa­li­lu­pauk­siin ole varaa” — ikään kuin vaa­li­lu­pauk­set tar­koit­tai­si­vat aina ja kaik­kial­la yksi­no­maan kätei­sen rahan täy­sin hol­ti­ton­ta ja vas­tik­kee­ton­ta jaka­mis­ta val­tion kassasta.

    Olen todel­la ihmeis­sä­ni luke­nut esi­mer­kik­si Sep­po Lind­blo­min parin vuo­den takais­ta Poli­tiik­ka kar­ku­mat­kal­la ‑kir­jaa, jon­ka mukaan poliit­ti­nen kam­pan­join­ti Suo­mes­sa oli­si muka yhtä suur­ta popu­lis­tis­ta huu­to­kaup­paa val­ta­vil­la epä­rea­lis­ti­sil­la lupauk­sil­la, joi­ta ei ole aiko­mus­kaan toteut­taa. Täl­lai­set väit­teet oli­vat Euroo­pas­sa suo­sit­tu­ja jos­kus 70-luvul­la, kun val­tio-opis­sa kukois­ti­vat het­kel­li­ses­ti ns. over­load- ja ungo­ver­na­bi­li­ty-teo­riat (joi­den tuek­si ei edes sil­loin löy­ty­nyt sen suu­rem­min kovaa tut­ki­muk­sel­lis­ta näyt­töä), mut­ta nyky­maa­il­mas­sa on aina­kin minus­ta men­ty täs­mäl­leen päin­vas­tai­seen äärilaitaan.

    Yleen­sä­kin esi­mer­kik­si näis­sä euro­vaa­leis­sa tun­tui täy­sin hämär­ty­neen se, että ollaan valit­se­mas­sa lain­sää­dän­tö­elin­tä. On hyvin tie­dos­sa, mitä mer­kit­tä­viä laki­pa­ket­te­ja euro­par­la­men­tis­sa on juu­ri nyt, ja myös seu­raa­va­na käsi­tel­tä­väk­si tule­vat asiat tie­de­tään hyvän mat­kaa tule­vai­suu­teen. Sil­ti mikään puo­lue ei tart­tu­nut mihin­kään yksit­täi­seen sel­lai­seen — ei kan­nat­taak­seen sitä eikä vastustaakseen.

    Nuo­ret ovat pas­sii­vi­nen äänes­tä­jä­ryh­mä jo läh­tö­koh­tai­ses­ti. Mut­ta niis­tä har­vois­ta aivan untu­vi­kois­ta käsit­tääk­se­ni iso osa äänes­ti mm. Sam­po Terhoa.

    Osa var­mas­ti äänes­ti­kin, mut­ta jos näis­sä vaa­leis­sa joku yksi yksit­täi­nen ehdo­kas menes­tyi suh­teet­to­man pal­jon nime­no­maan nuor­ten äänil­lä, niin hän oli kyl­lä sel­keäs­ti vih­rei­den Jyr­ki Kas­vi. Sanon tämän taval­li­sia suo­ma­lai­sia nuo­ria hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tun­te­va­na ja monen heis­tä kans­sa hei­dän äänes­tys­pää­tök­sis­tään kes­kus­tel­lee­na. Yli 16 000 tuhat­ta ään­tä niin, ettei näy läpi­pääs­sei­siin ehdok­kai­siin ver­rat­tu­na val­ta­kun­nal­li­sis­sa val­ta­me­diois­sa pal­jon­kaan, on ihail­ta­va saa­vu­tus ja vetää sel­keäs­ti vähin­tään­kin ver­to­ja Ter­hon vähän yli 9 000 äänel­le. Olen vuo­sien var­rel­la tör­män­nyt niin moneen alle kol­me­kymp­pi­seen, joka sanoo inhoa­van­sa kaik­kia polii­tik­ko­ja yhtä­läi­ses­ti ainoa­na poik­keuk­se­na Kas­vi, että sitä voi olla vai­kea edes uskoa, ellei ole koke­nut sitä itse.

  33. Rehel­li­ses­ti sanot­tu­na kiin­nos­tai­si pal­jon enem­män tilan­ne Euroo­pas­sa vih­rei­den jäl­keen. Ja vie­lä­pä mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. En miten­kään kai­paa tota­li­ta­ris­tis­ta yhteis­kun­taa, joten toi­vo­tan vih­reät mah­dol­li­sim­man nopeas­ti hevon kuuseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.