Menikö asuntokuplan pumppaaminen jotenkin näin?

Minä olen ymmärtänyt, että tämä roskalu­ot­topeli oli suun­nitel­tu niin, että jok­seenkin tulot­toma­l­la ja varat­toma­lle asun­non osta­jalle annet­ti­in laina, joka oli aluk­si mata­lako­rkoinen, mut­ta nousi vähän ajan kulut­tua korkeako­rkoisek­si. Tässä vai­heessa oli tietysti ilmeistä, ettei velalli­nen selviäisi tästä. Sen piti olla selvää sekä pankille, että velal­liselle itselleen.

Velal­liselle lainae­hto­jen kohtu­ut­to­muu­den ei pitänyt olla mikään ongel­ma, sil­lä lainan vakuute­na oli todel­lakin vain se asun­to. Viemäl­lä avaimet pankin kont­tori­in oli lain­oista vapaa ja oli saanut asua mukavas­sa asun­nos­sa hal­val­la pari vuot­ta. Jat­ka lukemista “Menikö asun­toku­plan pump­paami­nen jotenkin näin?”

Vieno toivomus vaalituesta

Kuten var­maan moni tietää, olen ehdol­la Helsin­gin kun­nal­lis­vaaleis­sa. Vaik­ka val­takun­nan tasol­la olen poli­tikoin­nin lopet­tanut, pääkaupunkiseudun kehit­tämi­nen on min­ulle sel­l­ainen into­hi­mo, etten raas­ki jät­täy­tyä syrjään.

Vaalei­hin osal­lis­tu­mi­nen riit­tävän näkyvästi on Helsingis­sä kallista. Blo­gin pitämi­nenkään ei oikein vaa­likam­pan­jak­si riitä. En jär­jestä mitään rahankeru­usem­i­naaria tai ‑lounas­ta. Tämä tarkoit­taa myös, etten pysty kil­paile­maan näkyvyy­destä rahakkaampi­en ehdokkaiden kanssa. Tilanteen tasoit­tamisek­si esitän kan­nat­ta­jil­leni vienon pyyn­nön tukea vaa­likam­pan­jaani jol­lain sopi­val­la sum­mal­la. Jat­ka lukemista “Vieno toivo­mus vaalituesta”

USA:n politiikka populismin vankina

Yhdys­val­tain poli­it­tisen päätök­sen­teon väl­itön riip­pu­vu­us kansan mielip­i­teestä ja ymmär­ryk­ses­tä ja keskiver­to äänestäjän val­is­tu­mat­to­muus ja tietämät­tömyys euroop­palaisen silmin kat­sot­tuna on vaar­alli­nen yhdis­telmä. Se real­isoi­tui taas ker­ran eilises­sa roska­pankkiäänestyk­sessä, jos­ta voi olla tuhoisat seu­rauk­set pait­si Yhdys­val­loille itselleen myös muulle maailmalle.

Minä en oikein ymmär­rä mitä tapah­tuu seu­raavak­si. Käykö siinä niin, että amerikkalaisia pankke­ja joutuu aika paljon val­tion haltuun?

Jotain amerikkalais­es­ta riskinot­tokult­tuurista ker­too myös se, että 72-vuo­ti­aan miehen toden­näköisyys kuol­la seu­raavien neljän vuo­den aikana on noin 19 pros­ent­tia. Sil­loin­han vara­pres­i­dent­ti astuu remmiin.

Vallataan suojatiet takaisin

Lauan­taina jär­jeste­tyssä aivan oivas­sa Megapo­lis 2023 ‑tapah­tu­mas­sa brit­tiläi­nen Carl Hon­ore valit­ti, että on meinan­nut jäädä usei­ta ker­to­ja auton alle Helsingis­sä, kun autoil­i­jat puhu­vat kän­nykkään eivätkä näe suo­jatielle astu­vaa jalankulk­i­jaa. Kän­nykästä ei ole kyse, vaan liiken­nesään­nöistä piit­taa­mat­tomista autoilijoista.

Liiken­nesään­tö­jen mukaan autoil­i­jan on annet­ta­va tilaa jalankulk­i­jalle, jos tämä on aikeis­sa ylit­tää kadun suo­jati­etä pitkin. Näin myös muual­la Euroopas­sa menetel­lään, mut­ta meille on iskos­tunut käsi­tys, että suo­jatiel­lä jalankulk­i­jan on väis­tet­tävä autoil­i­jaa. On sääli kat­soa van­haa naista, joka seisoo min­u­ut­ti­tolkul­la suo­ja­tien vier­essä pääsemät­tä yli.

Mitä jos val­lat­taisi­in suo­jatie takaisin? Sovi­taan päivämäärä, jos­ta alka­en jalankulk­i­jat alka­vat nou­dat­taa tieli­iken­nelakia ja menevät suo­jatielle, ellei läh­estyvä auto ole niin lähel­lä, ettei ehtisi enää pysähtyä. Autois­sa on jar­rut. Toivon mukaan radio ja lehdet varoit­taisi­vat autoil­i­joi­ta edessä olev­as­ta muu­tok­ses­ta. Kun jalankulk­i­jat alka­isi­vat nou­dat­taa lakia, aika pian autoil­i­jatkin oppi­si­vat niin tekemään.

Kuka ryhtyy organisoimaan?

Prisman parkkipaikka katolle!

Viestiketju­un tur­va­toimet vai ennal­taehkäisy tulleen Anne Mat­ti­la-Bor­gin viestin innoit­ta­mana jatkan pikku­paikkakun­tien keskus­to­jen tuhoamisen ihmette­lyä. Kävin kesäl­lä parikin ker­taa Vihdin Num­me­las­sa, sen “keskus­tas­sa”. Ole­tan olleeni keskus­tas­sa, kos­ka olin lin­ja-autoase­mal­la. Tuo keskus­ta koos­t­ui kahdes­ta hyper­mar­ketista ja ennen kaikkea niiden parkkipaikoista. Pysäköin­tikent­tä keskus­tas­sa tuhoaa kaiken.

Sinän­sä on hyvä, että kau­pan suuryk­siköt ovat taa­ja­man keskus­tas­sa ja tietysti niihin pitää päästä autol­la, kun ensin on raken­net­tu koko kun­ta taval­la, jos­sa kaik­keen kodin ulkop­uoliseen toim­intaan tarvit­see autoa, mut­ta mik­si tuol­lainen pysäköintikenttä?

Olin vuosi sit­ten Ran­skan Provances­sa Aptin pikkukaupungis­sa, jos­sa oli myös keskus­tan tun­tu­mas­sa suurmyymälä. (Tästä myymälästä voi lukea enem­män postauk­ses­ta “Oliko Berlus­coni sit­tenkin oike­as­sa”)
Pysäköin­ti oli jär­jestet­ty myymälän katolle eikä kylää ollut tarvin­nut tuho­ta. Ei kai se olisi vaikea­ta Suomes­sakaan, lumes­takin huolimatta?

Puun hiertämisen energiatehokkuus

Pape­ria voi valmis­taa joko sel­l­us­ta tai hier­teestä. Sel­l­un keiton yhtey­dessä puus­ta irrote­taan lig­ni­i­ni ja muut turhat aine­sosat ja jäl­jelle jää sel­l­u­loosa. Lig­ni­i­ni polte­taan mustal­ipeänä. Koko pros­es­si tuot­taa ener­giaa enem­män kuin siihen menee, joten sel­l­ute­htaas­ta riit­tää ener­giaa ulkopuolisillekin.

Hier­ret­täessä koko puu jauhetaan hier­re­mas­sak­si, jos­ta saa myös paperia.Silloin paperik­si käytetään puu jok­seenkin kokon­aan. Hier­rerlaitos vaati­ii sähköä erit­täin paljon, tuol­lainen 200 MW taitaa olla ihan tavalli­nen. Jat­ka lukemista “Puun hiertämisen energiatehokkuus”

Pysäköintipaikan hinta ja asukkaiden valikoituminen

Min­ulle on ker­rot­tu, että Helsingis­sä mon­en toimis­toraken­nuk­sen omis­ta­ja halu­aisi muut­taa talon­sa käyt­tö­tarkoituk­sen (takaisin) asun­noik­si, mut­ta asia on kilpistynyt pysäköin­tipaikkanormi­in. Kaupun­ki vaatii suun­nilleen yhtä pysäköin­tipaikkaa asun­toa kohden, mikä tek­isi muu­tok­ses­ta tolkut­toman kalli­in. Jäl­keen­päin talon alle laitet­ta­vat pysäköin­tipaikat mak­sa­vat kym­meniä tuhan­sia euroa kap­paleelta. Jat­ka lukemista “Pysäköin­tipaikan hin­ta ja asukkaiden valikoituminen”

Turvatoimet vai ennaltaehkäisy?

Pitäisikö ydin­voimaloiden ympärille rak­en­taa suo­jakuori siltä var­al­ta, että jonkin inhimil­lisen ere­hdyk­sen takia syn­ty­isi onnet­to­muus, vai olisiko parem­pi pureutua itse ongel­man syy­hyn ja vaikut­taa jo koulus­sa ihmis­ten kas­vatuk­seen niin, että heistä kehkey­ty­isi vas­tu­ullisia kansalaisia, jot­ka eivät lyö laimin velvol­lisuuk­si­aan ja tee virheitä? Kun kukaan ei tee virheitä, ei tarvi­ta sitä suojakuortakaan.

Myön­nän, että ver­taus on epäreilu, mut­ta kir­joitin sen osoit­taak­seni, mikä virhe on ajatuk­ses­sa, että Kauha­joen ja Joke­lan kaltaisil­ta tilanteil­ta väl­tyt­täisi­in, kun palkat­taisi­in 500 koulup­sykolo­gia lisää. Jat­ka lukemista “Tur­va­toimet vai ennaltaehkäisy?”

Verottajalta kohtuutta matalaenergiataloille!

Insinöörien tuoteke­hi­tys on syn­nyt­tänyt talo­ja, jot­ka pär­jäävät melkein ilman ulkoista ener­giaa. Jotkut näistä tuot­ta­vat tarvit­se­mansa sähkön tai ainakin osan siitä aurinkopa­neeleil­la. Aurinko pais­taa vähän eri tahti­in, kun sähkö talos­sa kuluu. Sik­si välil­lä vir­ta kul­kee talosta ulos ja välil­lä sisään.

Jos vuo­den mit­taan talo on toimit­tanut verkkoon 10 000 kWh ja ottanut sieltä 25 000 kWh, luulisi ole­van yksinker­tais­es­ti niin, että taloa mak­saa 15 000 kilo­wat­ti­tun­nista. Näin yksinker­taista se olisi myös sähköy­htiön puoles­ta, mut­ta verot­ta­jan mielestä taloy­htiö on myynyt 10 000 Kwh sähköä, jota on verotet­ta­va liike­toim­intana. Verot eivät ole tässä edes se pahin asia vaan vero­tuk­sen työläys. Moni onkin päät­tynyt lahjoit­ta­maan yli­jäämäsähkön verkkoon. Onnek­si eivät sen­tään ohjaa sitä läm­pö­vas­tusten kaut­ta mereen.

Kaa­tu­isiko val­tion­talous, jos asia tulkit­taisi­in toisin?

PS.

Verot­ta­jalle tiedok­si, että myös hissi syöt­tää ajoit­tain sähköä verkkoon. Kun se menee tyhjänä ylös tai tulee täytenä alas, sähkö­moot­tori jar­rut­taa liiket­tä ja tuot­taa sähköä.

Tikkurilan ja Klaukkalan työpaikat

Ketjus­sa “yksi Van­haselta puut­tuu ja sen mukana kaik­ki” nim­imerk­it Eli­na ja Riit­ta ihmette­liv­ät, aionko siirtää Klaukkalan koulut ja kau­pat Mikke­li­in. Ehkä siis pitää vään­tää rauta­lan­gas­ta, mil­laisia työ­paikko­ja voi olla Klaukkalas­sa, jonne työn­tek­i­jät pää­sevät käytän­nössä vain Klaukkalas­ta ja minkälaisia pääradan nauhakaupungis­sa, jonne pääsee mis­tä vain. Jat­ka lukemista “Tikkuri­lan ja Klaukkalan työpaikat”