Kategoria: _

Eduskun­tavaa­likam­pan­ja läh­estyy vai­het­ta, jos­sa tarvi­taan tukiryh­mää. Jos halu­at mukaan, ilmoi­ta siitä min­ulle sähkö­pos­til­la osoit­teeseen osmo@soininvaara.fi.

• Tukiryh­mä spar­raa ehdokas­ta teemoista, vaaliesi­in­tymi­sistä, ja vaikka­pa main­os­ten teemoista.
• Vaalien alla tukiryh­män jäsenet kut­su­taan katukam­pan­join­ti­ta­pah­tu­mi­in jaka­maan joukol­la esit­teitä kadul­la ja keskustele­maan kansalais­ten kanssa. Jos sää on hyvä, tämä on jopa hauskaa.
• Vaaleis­sa tarvi­taan myös rahaa, jon­ka keräämisessä tukiryh­män ideat saat­ta­vat olla arvokkaita.

Vaik­ka aikasi ei riit­täisi tukiryh­mään, voit tukea kam­pan­jaani myös taloudel­lis­es­ti pienel­lä avus­tuk­sel­la tai osta­mal­la tukiryh­mältä kir­jani SATA-komiteas­ta.

 

Talouselämä tietää ker­toa kaukoläm­mön hin­take­hi­tyk­ses­tä muun muas­sa että:

“Espoos­sa kaukoläm­mön ener­gia­mak­su on 55,23 euroa megawat­ti­tun­nil­ta, kun helsinkiläiset kaukoläm­mön osta­jat mak­sa­vat megawat­ti­tun­nista ener­gia­mak­sua 43,24 euroa. Espoon läm­pö on siis huikea 28 pros­ent­tia kalli­im­paa kuin läm­pö Helsingis­sä, vaik­ka kum­mas­sakin kaupungis­sa läm­mön läh­teet ovat karkeasti samat, siis hiili ja maakaasu.

Miten muuten olisi voin­ut käy­dä? Luon­nol­lista monop­o­lia ei saa koskaan myy­dä. Ain­oa oikea omis­ta­ja sel­l­aisel­la ovat asi­akkaat. Miten espoolaiset päät­täjät eivät tätä tajua? Voin pal­jas­taa, ettei tuo Helsin­gin halvem­pi hin­ta kuitenkaan mitenkään tap­pi­olli­nen ole; tuot­taa itse asi­as­sa voit­toa ihan sikana. 

SATA-komite­as­sa sovit­ti­in kom­pro­missi­na käytän­nöstä, jon­ka mukaan perus­tur­van riit­tävyy­destä tehdään selvi­tys neljän vuo­den välein päätök­sen­teon poh­jak­si. Neu­vot­teluis­sa toises­sa vaakakupis­sa oli vaa­timus sitoa perus­tur­va vähän parem­paan indeksiin.

Nyt ensim­mäi­nen selvi­tys on valmis­tunut. Yllä­tys ei ollut, että selvi­tyk­sessä tode­taan perus­tur­van taso peräti niukak­si niin, ettei se riitä alku­unkaan vält­tämät­tömik­si koet­tui­hin menoi­hin. Uusi tieto oli, että perus­tur­van ostovoima on alen­tunut kun mit­tarik­si ote­taan käytet­tävis­sä ole­vat tulot asum­is­meno­jen jäl­keen. Asumisen kalleus on ongel­mana muutenkin. Jos Suomen perus­tur­vaa ver­rataan muiden maid­en vas­taavaan, se on ihan sääl­lisel­lä tasol­la ennen asun­tomeno­ja, mut­ta huomio­ta herät­tävän niukkaa asum­is­meno­jen jäl­keen. Jat­ka lukemista “Ensisi­jaista perus­tur­vaa korotettava”

Aikanaan Helsingis­sä pitkäsil­ta oli sul­jet­tu autoli­iken­teeltä bussien ja ratikoiden kulun jouduttyamisek­si. Kiel­toa rikot­ti­in yleis­es­ti. Oikeas­t­aan aika sopi­va määrä väkeä rikkoi kiel­toa, kos­ka näin Pitkälle sil­lalle ohjau­tui aika opti­maa­li­nen osa autoli­iken­teestä. Jos kaik­ki oli­si­vat nou­dat­ta­neet kiel­toa, liikaa liiken­net­tä olisi ohjau­tunut Hakaniemen sil­lalle, mut­ta jos kiel­to olisi puret­tu, vas­taavasti liikaa liiken­net­tä olisi suun­tau­tunut Pitkän­sil­lan kaut­ta kai­vokadulle – ja ohjau­tuikin, kun kiel­to lop­ul­ta puret­ti­in.  Hyvä kiel­to olisi ollut sel­l­ainen, joka olisi sallinut ajon niiltä, joiden rek­ister­inu­merom viimeinen numero on 1, 2 tai 3, mut­ta sel­l­ainen määräys olisi lain­vas­tainen. Jat­ka lukemista “Hin­tao­h­jaus olisi täyskiel­to­ja parempi”

(Tek­sti on julka­istu kolumn­i­na Vihreässä langassa)

Taksinkul­jet­ta­jat valit­ta­vat paljon liiken­neval­oista. Joutuu alati pysähtelemään, kun ne toopet eivät lai­ta vihreää aal­toa. Kyse on sala­juon­es­ta autoil­i­joi­ta vas­taan tai silka­s­ta osaa­mat­to­muud­es­ta. Yleen­sä kul­jet­ta­ja kuitenkin ymmärtää, kun selit­tää rauhal­lis­es­ti, että on matemaat­tis­es­ti mah­do­ton­ta saa­da vihreä aal­to kulke­maan ruu­tukaavas­sa yhtä aikaa neljään suun­taan. Sik­si ris­ti­in rasti­in ajavalle tak­sille valo on usein punainen. Jat­ka lukemista “Taksinkul­jet­ta­jan mieliharmi”

Tietul­lien aja­tus on lähtöisin ruuhkau­tuneista kaupungeista. Yksikään kaupun­ki, joka on ottanut mak­sun koelu­on­teis­es­ti käyt­töön, ei ole sitä perunut, kos­ka liiken­neolo­suh­teet ovat paran­tuneet niin merkit­tävästi. Tukhol­man tietul­lipäätös tehti­in hyvin tule­htuneis­sa tun­nelmis­sa kapeal­la poli­it­tisel­la enem­mistöl­lä. Nyt samaa tehdään yksimielisyy­den val­lites­sa Göte­borgi­in. Mak­samaan joutu­va autoil­i­jakin on yleen­sä tyy­tyväi­nen, kos­ka nyt autol­la pääsee eteenpäin.

Kaupun­gin tiev­erkkoon mah­tuu suo­si­ol­la vain tiet­ty määrä auto­ja. Jos auto­ja tulee enem­män, kaikkien matkan­teko hidas­tuu. Sik­si on kaikkien kannal­ta parem­pi, että on jokin keino rajoit­taa ahtaan tilan käyt­täjiä. Jat­ka lukemista “Mik­si älykäs tiemak­su on parem­pi kuin bensavero?”

Entäpä, jos joidenkin pelkäämä tieto­suo­jaon­gel­ma ratkaistaisi­in niin päin, että hin­ta­laskuri on autossa sisäl­lä, gps-vas­taan­otin tal­let­taa ajopi­ir­turin tapaan sen mis­sä liiku­taan ja kos­ka, las­kee tästä kuukausit­taisen tiemak­sun ja lähet­tää vain tämän tiedon vira­nomaisille. Jos halu­aa riitaut­taa laskun­sa, voi vaa­tia tieto­jen tarkas­tamista lait­teesta. Jat­ka lukemista “Älykkäät tiemak­sut ja yksi­ty­isyy­den suoja”

Täl­laisel­la viestil­lä Helsin­gin yrit­täjät läh­estyivät päät­täjiä. Häir­iö on se, että HUS:n kaavaile­ma itse mak­savien poti­laiden vas­taan­ot­to veisi asi­akkai­ta yksi­ty­isiltä lääkäriasemilta.

Markki­noiden tehtävä ei ole tuo­da tas­a­puolista kil­pailua olympialais­ten hengessä vaan johtaa parhaaseen mah­dol­liseen resurssien käyt­töön. HUS-yksi­tyis­sairaala tuot­taa tavat­toman suuret syn­er­giae­dut. Yrit­täjien mielestä tämä on epäreilua, minus­ta taas järkevää voimavaro­jen käyt­töä. HUS:lla on nyt kalli­ita tutkimus­lait­tei­ta vajaakäytöl­lä, kun lääkärit lähtevät iltapäiväl­lä pitämään yksi­ty­is­vas­taan­ot­to­jaan. Kun HUS vuokraa ne yksi­tyiskäyt­töön voit­ta­vat molem­mat, sekä HUS että mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tävät lääkärit ja hei­dän poti­laansa.  Yhtä hyvin öljy-yhtiöt voisi­vat väit­tää, että kaukoläm­pö on markki­nahäir­iö, kos­ka samas­ta polt­toaines­ta saadaan sekä sähköä että läm­pöä. Jat­ka lukemista ““HUS-yksi­tyis­sairaala olisi markkinahäiriö””

Luin Hesarin net­ti­sivuil­ta toimit­ta­jan yhteenve­don demarien talouso­hjel­mas­ta. Kir­joitin junas­sa siitä murs­ka-arvostelun, mut­ta sit­ten tuli mieleen, että voiko­han Helsin­gin Sanomi­in luot­taa? Sit­ten luin demarien sivuil­ta hei­dän itsen­sä laa­ti­man tiedot­teen Jut­ta Urpi­laisen puheesta, ja se oli yhtä tolku­ton. Onko tämä sama puolue, joka Lip­posen johdol­la veti Suomen 90-luvun talouskurimuk­ses­ta? Onnek­si en ehtinyt lähet­tää jar­goni­aani, sil­lä lop­ul­ta sivuille ilmestyi itse ohjel­ma, jos­sa on paljonkin järkeä. Anni Sin­nemä­ki näyt­ti olleen min­ua nopeampi. Onko demarien vas­taus perus­suo­ma­lais­ten haas­teeseen se, että puheen­jo­hta­ja pan­naan puhu­maan päättömyyksiä?

Tässä lyhyt ja hätäi­nen kom­ment­ti­ni ohjel­mas­ta, joka on kukkaiskie­len takia niin vaikeaselkoinen, että olen voin­ut tulki­ta mon­ta asi­aa väärin. Jat­ka lukemista “Poim­into­ja demarien talousohjelmasta”

Olen käsitel­lyt asi­aa blogillani aiem­minkin, mut­ta kos­ka asia näyt­tää yhä puhutut­ta­van, käyn tämän asian läpi uud­estaan. Asia näyt­tää pää­sevän jopa Ryh­mäteat­terin näytelmään

Paa­vo Arhin­mä­ki on antanut nimen ”LEX Soin­in­vaara”  lakimuu­tok­selle, jon­ka mukaan perusk­oulun jälkeis­es­tä koulu­tuk­ses­ta kieltäy­tyvältä voidaan muiden olo­suhtei­den sen sal­lies­sa alen­taa toimeen­tu­lo­tukea enin­tään 20 pros­en­til­la. Lain ris­timi­nen LEX soin­in­vaarak­si on sikäli erikoista, että eduskun­nan valiokun­taku­ulemises­sa esitin, että asia ratkaistaisi­in kumoa­mal­la vas­taa­va pykälä työt­tömyys­tur­valain puolelta. Jat­ka lukemista “”LEX Soininvaara””