Japanilainen ydinturvallisuusajattelu ihmetyttää

106 vastausta artikkeliin “Japanilainen ydinturvallisuusajattelu ihmetyttää”

1. Osmo, pitäisikö tämä ymmärtää niin että hyväksyt uudet huo­mat­tavasti tur­val­lisem­mat ydin­voimalat (eli ns. yksi vaka­va onnet­to­muus miljoonas­sa vuodessa ‑ydin­voimalat)?

   Vastaa

2. Eikö Mek­sikon­lah­den öljyvuo­to ole edelleen monin ver­roin pahempi tapah­tu­ma kuin Japanin ydi­non­net­to­muudet? Mik­si media tun­tuu vai­en­neen koko asiasta? 

   Edelleen etsitään ja porataan öljyä, vaik­ka riskit ovat paljon ydin­voimaa suurem­mat. Ja öljyn polt­tamis­es­ta eri muodois­sa aiheutuu käsit­tämätön määrä ennenaikaisia kuolemia.

   Vastaa

3. Osmo: jos olen oikein ymmärtänyt, käytet­ty polt­toaine säi­lytetään jonkin aikaa reak­torin yläpuolel­la siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että se on niin kuuma, ettei sitä ole mah­dol­lista siirtää. Näin sitä jäähdytetään samal­la jäähdy­tyk­sel­lä kuin ydin­reak­to­ri­akin. Toinen hyvä syy säi­lyt­tää käytet­tyä polt­toainet­ta näin on se, että mate­ri­aali on sil­loin suo­jakuoren sisäl­lä, jon­ka tehtävä on estää radioak­ti­ivi­su­u­den lev­iämi­nen, jos reak­tori sulaa. 

   Tämän onnet­to­muu­den kohdal­la jotkut tiedo­tusvä­li­neet ovat puhuneet ikäänkuin käytet­ty polt­toaine olisi suo­jakuoren ulkop­uolel­la. En ole vielä näh­nyt tästä var­men­net­tu­ja tieto­ja, joten jäämme odot­ta­maan mitä tapahtuu. 

   Mitä tulee ydin­voimaloi­hin, kan­nat­taa muis­taa, että Fukushi­man reak­torit ovat 70-luvul­la raken­net­tu­ja ja van­hempaa sar­jaa kuin suo­ma­laiset. Eli tur­val­lisu­udeltaan alun­perin heikom­paa luokkaa kuin ne, joi­ta olit 80-luvul­la vas­tus­ta­mas­sa. Onhan niihinkin tehty paran­nuk­sia ajan myötä, mut­ta selvästikin jotain jäi uupumaan. 

   Samal­la kan­nat­taa huo­ma­ta se, mikä ei ole uuti­sis­sa. Japanin itäran­nikol­la, lähempänä maan­järistyk­sen keskip­is­tet­tä on uudem­pia ydin­voimaloi­ta, joi­hin myös iski tsuna­mi. Näi­den kär­simät vau­ri­ot ovat merkit­tävästi pienem­piä, mitä osoit­taa esim. se, etteivät ne ole olleet otsikois­sa. Voimaloiden tur­val­lisu­us on siis 70-luvun ajoista paran­tunut niin paljon, ettei edes 9 rich­terin maan­järistys ja 10-metri­nen tsuna­mi onnis­tunut uudem­mis­sa voimalois­sa aiheut­ta­maan merkit­täviä ongelmia. 

   Mitä tästä voitaisi­in päätel­lä Suomen suh­teen? Ainakin var­maan se, että tur­val­lisu­ut­ta halu­a­van kan­nat­taa tukea 70–80-luvulla raken­net­tu­jen reak­tor­ei­den kor­vaamista uudem­mil­la. Toisek­seen sitä, että ydin­voimaloiden tur­va­jär­jestelmät pitää rak­en­taa toim­i­maan olo­suhteis­sa, jos­sa koko ympäröivän yhteiskun­nan infra­struk­tu­uri romahtaa.

   Sivukysymyk­senä voisi kysyä: mitä voimme oppia vesivoiman tur­val­lisu­ud­es­ta? Fukushi­man padon tuhou­tu­mi­nen tsunamis­sa tuhosi ainakin pari tuhat­ta raken­nus­ta ja lie­nee tap­panut merkit­tävän määrän ihmisiä. Pitäisikö vesivoimaloiden tur­val­lisu­u­teen sat­sa­ta nyky­istä enemmän?

   Vastaa

4. Sano nyt ennen kuin se on jälkivi­isaut­ta, että kuin­ka mon­ta yhteen­las­ket­tua elin­vuot­ta arvioit tämän onnet­to­muu­den vievän säteilylle altistuneilta?

   Ver­taa tätä arvioon mon­en vai­h­toe­htoisen ener­gialäh­teen aiheut­tamista elin­vu­osien mene­tyk­sistä. Pelkästään vaik­ka Hanasaaren voimalan vs. kaik­ki maail­man ydinvoima.

   Tämä on suun­nilleen pahin kuviteltavis­sa ole­va onnet­to­muus sel­l­aiselle laitok­selle, joi­ta te aikoinaan vastustitte.

   Nykyiset ovat tur­val­lisem­pia, tule­vaisu­u­den voimalat ovat vielä turvallisempia.

   Te ette kam­pan­joi­neet ydin­voiman tekemisek­si tur­val­lisem­mak­si vaan kaikki­naisen ydin­voiman kieltämisek­si ja lopet­tamisek­si. Tehän ette ylipään­sä pitäneet tur­val­lista ydin­voimaa mah­dol­lise­na, eikä mikään sen suh­teen ole muuttunut.

   Jos nyt tilas­toti­eteil­i­jänä kat­sot uudem­man ker­ran noi­ta mit­ta­suhtei­ta, niin voidaanko laskea, että tei­dän kam­pan­jointinne on mak­sanut elin­vu­osia, kos­ka se on suos­in­ut ihmisille haitallisem­pia tapo­ja tuot­taa ener­giaa? Pekka Haav­is­to, esimerkik­si, vielä vuon­na 1997 liput­ti hiilivoiman puoles­ta osana ydin­voimalle vai­h­toe­htoista energiapakettia.

   Te (=Tsher­nobyl) ehkä voititte 6–0, mitä sit­ten tavoit­telit­tekin, mut­ta ydin­voiman kehi­tyk­sen men­e­m­i­nen jäi­hin kahdek­si vuosikymmenek­si ja siihen suun­natun rahoituk­sen tyre­htymi­nen ei tehnyt ydin­voimaloista turvallisempia.

   Jos ala olisi edel­liset 20 vuot­ta pysynyt eliv­oimaise­na ja inno­vati­ivise­na ja kas­vanut tämän mukana, niin tämä japani­lainen laitos tuskin olisi enää edes ollut käytössä.

   Vastaa

5. Mikko Särelä,

   Olen kat­sel­lut NHK:n englan­niksi dubat­tua streamia, 

   http://www.ustream.tv/channel/nhk-world-tv

   Siel­lä esitel­ly­istä piir­rus­tuk­sista päätellen käytet­ty polt­toaine on ollut pois räjähtänei­den, uloimpi­en suo­jakuorien alla. Ainakin kato(i)lla on jotain voimakkaasti säteilevää mate­ri­aalia, joka estää helikopterin käytön.

   Vastaa

6. Hyväksyt­tävä riski­ra­ja liikkuu jos­sain noin tasol­la ker­ran miljoonas­sa vuodesta. 

   Siis hyväksyt­tävä raja sydä­men sulamison­net­to­muudelle (riip­pumat­ta siitä, miten paljon sieltä pääsee radioak­ti­ivi­su­ut­ta ympäristöön) on sinus­ta tuo? Mihin tuo perus­tuu? TMI onnet­to­muudessa (joka tapah­tui suun­nilleen siihen aikaan, kun te “voititte”) sydän suli melkein kokon­aan, mut­ta päästöt ympäristöön oli­vat niin pieniä, että niiden vuok­si ei kukaan suo­ranais­es­ti kuol­lut eikä edes lasken­nal­lis­es­ti syn­tyviä kuolemia aiheut­tavia syöpiä syn­tynyt kuin yksi tai kak­si (joi­ta ei luon­nol­lis­es­ti pysty mitenkään tilas­tol­lis­es­ti edes havait­se­maan). Fukushi­ma on edelleen INES luok­i­tuk­seltaan TMI:n alapuolella. 

   Onko mil­lään muul­la inhimil­lisen toimin­nan muodol­la vas­taavaa vaa­timus­ta? Joku mainit­si jo tähän Japanin maan­järistyk­seen liit­tyvän padon mur­tu­misen ja sen aiheut­ta­man tuhon. Kuin­ka usein täl­laisia sivullisille ihmisille selvästikin paljon tuhoisampia onnet­to­muuk­sia sit­ten saisi tapah­tua? Ker­ran 10 miljoonas­sa vuodessa?

   Vastaa

7. Ongel­ma on se etta kaytet­ty polt­toaine ei ole suo­jakuoren sisal­la, laitok­sen sisal­la kyl­la ainakin CNN esit­ta­man asiantun­ti­ja graf­fikan perus­teel­la nain on. Yleen­sa CNN on lah­teet kunnossa.
   Se mita taal­la Jenkeis­sa esim MIT enr­gia-asin­tu­ti­jat ovat paivit­telleet on 6 reak­torin rak­en­t­a­mi­nen samaan paikkaan. Ja mm suorin puhe­lin­in­jo­jen puut­teen paloase­malle. Eli tur­va­toimia ei ole suun­ntel­tu katas­trofi­olo­suhtiei­in sil­loin kun kaik­ki muutkin soit­ta­vat paloase­malle. Lisakalus­ton saami­nen on kestanty parhail­laan 2 tun­tia. Mut­ta sum­ma sum­maarum use­an rak­torin rak­en­t­a­mi­nen samalle paikalle ympar­is­tokatas­trofin sattues­sa on todel­la vaar­al­lista. Naiden ja edel­la mainit­tu­jen riskien lisaksi.

   Vastaa

8. Minkähän ikäisiä lienevät ydin­myl­lyt USA:n län­sir­an­nikol­la, varsinkin Kali­for­ni­as­sa. Siel­lä järisee ja siir­ty­ilee maise­ma aivan var­masti joko ihan pian tai vähän ajan päästä.
   Mah­taa tul­la “medi­asek­sikästä” aineis­toa, kun sekä haitekkin että humpuukin keskuk­set kär­sivät tai tuhoutuvat.

   Vastaa

9. Jos tähän men­nessä toteu­tunut on se ris­ki, mikä japani­laises­sa tur­val­lisu­usa­jat­telus­sa hyväksytään ker­ran sadas­sa tai tuhan­nes­sa vuodessa, niin ei se ajat­telu kovin pahasti pielessä ole.

   Jos aineel­liset vahin­got jäävät mil­jardei­hin euroi­hin, on ilmi­selvästi halvem­paa antaa riskin toteu­tua ker­ran sadas­sa tai tuhan­nes­sa kuin pyrk­iä vält­tymään niiltä. Jos vahin­got nou­se­vat kym­meni­in mil­jardei­hin, on melko yhden­tekevää, val­i­taanko vahinko­jen toteu­tu­mi­nen vai niiden ennaltaehkäisy.

   Vuota­neen säteilyn määrästä ei ole tar­jol­la kovin tarkkaa tietoa. Tois­taisek­si kuitenkin vaikut­taisi siltä, että ter­veysvaiku­tuk­set ovat korkein­taan samaa luokkaa kuin Helsin­gin katupö­lyl­lä vuo­den aikana. Jos tilanne ei tästä enää olen­nais­es­ti pahene, ei tämäkään ole sel­l­ainen uhka, jon­ka takia kan­nat­taisi investoi­da kovin paljon ydin­tur­val­lisu­u­den parantamiseen.

   Kokon­aan oma kysymyk­sen­sä on, että ihmiset pelkäävät säteilyä niin paljon, että siltä suo­jau­tu­miseen käytetään paljon enem­män resursse­ja kuin olisi ratio­naal­ista. Jos tavoit­teena olisi min­i­moi­da maan­järistyk­sen aiheut­ta­mat kuole­man­ta­pauk­set ja vaka­vat henkilö­vahin­got, olisi nytkin luul­tavasti kan­nat­tanut siirtää suuri osa säteily­suo­je­lute­htävis­sä ole­vista muuhun pelas­tus- ja hätäa­putoim­intaan. Tämä ei tietenkään ole val­lit­sevas­sa tilanteessa real­is­tista. Pidem­män päälle kus­tan­nuste­hokkain vai­h­toe­hto ydin­tur­val­lisu­u­den edis­tämiseen saat­taisi kuitenkin olla ihmis­ten val­is­t­a­mi­nen ja aiheet­tomien säteilypelko­jen hillitseminen.

   Vastaa

10. Tääl­lä on Wikipedi­an kaavioku­vaan merkit­ty SF = spent fuel area
    http://en.wikipedia.org/wiki/Fukushima_I_Nuclear_Power_Plant#Reactors

    Se näyt­täisi ole­van jonkin­lais­ten seinämien sisäpuolel­la, mut­tei ihan sen sisäl­lä, mikä varsi­nais­es­ti näyt­täisi reak­torin suojakuorelta.

    Vastaa

    1. Se ydin­jäteväli­varas­to on raken­nuk­sen taval­lisen katon alla — tai siis oli, kat­toa ei enää ole. Se ei ole suo­jakuoren alla.

       Vastaa

11. Osmo
    Se ydin­jäteväli­varas­to on raken­nuk­sen taval­lisen katon alla – tai siis oli, kat­toa ei enää ole. Se ei ole suo­jakuoren alla.

    Joku asiantun­ti­ja esit­ti varsin järkevän kysymyk­sen, miten ydin­jäte­varas­toa ei saa­da täytet­tyä vedel­lä, jos se on jo taivasal­la? Letku vaan ja vet­tä sisään.

    Mikä siel­lä oikein mättää?

    Vastaa

12. Tämän onnet­to­muu­den kohdal­la jotkut tiedo­tusvä­li­neet ovat puhuneet ikäänkuin käytet­ty polt­toaine olisi suo­jakuoren ulkop­uolel­la. En ole vielä näh­nyt tästä var­men­net­tu­ja tieto­ja, joten jäämme odot­ta­maan mitä tapahtuu.

    Yleen­sä käytet­ty polt­toaine säi­lytetään reak­torin suo­jakuoren (suo­jaraken­nuk­sen, con­tain­ment build­ing) ulkop­uolel­la. Suo­jaraken­nus kun halu­taan pitää mah­dol­lisim­man kestävänä, tiivi­inä ja pienenä. Näin ainakin Olkiluodossa.

    Vastaa

13. Ymmär­ränkö tämän nyt oikein, (yritän mah­dol­lisim­man hyvän­tah­tois­es­ti), että ydin­voiman kat­e­gori­nen vas­tus­t­a­mi­nen on hyvä jut­tu, kos­ka se on lisän­nyt ydin­voiman turvallisuutta?

    Taval­laan voin olla samaa mieltä, mut­ta järeän­puoleinen peli­te­o­reet­ti­nen ongel­ma tässä on. Jos ja kun uusia voimaloi­ta ei saa sit­ten enää rak­en­taa, niin ei sitä uut­ta teknolo­giaa, jol­la van­ho­ja laitok­sia voidaan tehdä tur­val­lisem­mak­si, myöskään kehitetä. 

    Yhteiskun­nan kannal­ta paras tilanne saavute­taan jos­sain sel­l­aises­sa pis­teessä, jos­sa ydin­voiman käsit­tämät­tömästä halpu­ud­es­ta riit­tävä osa ulos­mi­tataan hin­taa nos­tavaan tur­val­lisu­u­den nos­toon, mut­ta ei niin paljon, että se muut­tuu kalli­im­mak­si kuin ne vai­h­toe­hdot, joi­ta sil­lä halu­taan korvattavan.

    Oletko sitä mieltä, että tässä suh­teessa ei olla vielä riit­tävän pitkäl­lä? Minus­ta me olemme olleet riit­tävän pitkäl­lä tur­val­lisu­u­den suh­teen jo käytän­nössä sen jäl­keen kun Tsher­nobylistä otet­ti­in oppia. Fukushi­man jäl­keen tilanne on taas aivan toinen. 

    Tämä on yksi ydin­voiman, ja mon­en muunkin geneerisen vas­tus­tuk­sen paradok­si ja hölmöys: Tapah­tu­mat, jot­ka ratio­naalis­es­ti arvioiden pienen­tävät riskiä, kuten TMI, Tsher­nobyl, ja nyt viimeisenä Fukushi­ma, nähdään jonkin­laisi­na argu­ment­teina, ja eri­tyis­es­ti vielä niin, että kos­ka Fukushi­ma, niin nyt sit­ten riskit ovat kas­va­neet.

    Olen var­maan jotenkin omi­tu­inen, kun pidän täl­laista asen­net­ta ihmi­sis­sä aivan järkyttävänä.

    Vastaa

14. “on mah­dol­lista tehdä ydin­voimala kestämään isokin tsunami.”

    Täy­del­lisen var­ma tapa on asi­as­ta mitään tietämät­tömän mielestä rak­en­taa voimala yli kymme­nen metriä meren­pin­nan yläpuolelle. Kun niin ei ole tehty, se var­man lisää kus­tan­nuk­sia, kun lauhde­vet­tä pitää pumpa­ta, vai? 

    Toinen idioot­ti­var­ma suo­ja on pato voimalan ympärillä.

    Man­ner­laatatkin kohtaa­vat kar­tan mukaan vain Japanin itäpuolel­la. Mik­seivät raken­na länsirannikolle?

    Vastaa

    1. Sain juuri viestin Kiinas­ta. Siel­lä raken­netaan neljä ydin­vo­ma­laa. Ne on suo­jat­tu tsunamia vas­taan kymme­nen metriä korkeal­la aidal­la ja var­avoimalat ovat vesi­ti­ivi­in oven takana.

       Vastaa

15. Tietääkös kukaan tääl­lä noista kuumista hiukka­sista, hot particles.

    Meinaan kun puhu­vat vain ylei­sistä säteilytasoista.

    Kuuma hiukka­nen on pieni makroskoop­pinen partikkeli,joka säteilee voimakkaasti.

    Sel­l­aisen voit vetää sat­tumal­ta keuhkoosi
    tai sit­ten vaik­ka nielaista.

    Käsit­tääk­seni se paikalleen jämähtäneenä tap­paa solut läheltä, mut­ta mitä se aiheut­taa soluille pikkasen suurem­mal­la etäisyy­del­lä jot­ka vielä altistu­vat voimakkaalle säteilylle? 

    Tuleeko siitä esim. aina tai joskus syöpä?

    Syöpä on vissin aina lähtöisin yhdestä solus­ta ja usein sel­l­ai­sista soluista, jot­ka jakaan­tu­vat vilkkaammin.

    Täl­laisi­a­han ovat juuri eri­laiset epi­teel­isolumme, joiden kanssa tom­moset hiukkaset ovat ensim­mäisenä tekemisissä.

    Yleinen säteily­ta­so, jos­ta puhet­ta riit­tää, ei ilmeis­es­ti mitenkään suo­raan kor­reloi kuumien hiukkas­ten määrän kanssa hen­gi­tysil­mas­sa. Ja ilmeis­es­ti vapau­tu­vien kuumien hiukkas­ten määrä
    riip­puu paljon voimalaon­net­to­muu­den typ­istä ja vai­heesta. Tästäkään ei ole puhetta.

    Vastaa

16. Aivan. Tuo Fukushi­mas­sa mur­tuneen padon oletet­tavasti tap­pa­mat luke­mat­tomat ihmiset eivät ole saa­neet lainkaan medi­anäkyvyyt­tä. Ei lainkaan keskustelua siitä olisiko pato voitu rak­en­taa maan­järistyk­sen ja tsunamin kestäväksi.

    Mut­ta nuo luvut ovat ver­tailus­sa toki vas­ta alkua. Bri­tann­ian hal­li­tuk­sen teet­tämän tutkimuk­sen mukaan ilmansaas­teet leikkaa­vat britin eli­na­jan­odot­teesta keskimäärin yhä n. 7–8kk ja mak­sa­vat mil­jarde­ja ast­man ym. hoitoku­luina. Kaupungeis­sa enem­män kuin maaseudul­la, pahim­mil­la alueil­la vaiku­tus ketjus­sa tupakoimisen luokkaa. Kehit­tyvis­sä mais­sa tilanne on suurkaupungeis­sa toki vielä paljon huonom­pi ilman­laadun osalta. 

    Sit­ten on mui­ta tek­i­jöitä. Yksistään Kiinan hiilikai­vok­sis­sa kuolee tuhan­sia ihmisiä vuodessa. Kaivostyö myös itsessään alen­taa eli­na­jan­odotet­ta useil­la vuosil­la kuole­man­ta­pausten päälle.

    Ydin­voiman vai­h­toe­hdoik­si esite­tyt puu ja hiilid­iok­sidin tal­teenot­to oli­si­vat tilas­tol­lis­es­ti myös run­saasti tap­pavia vai­h­toe­hto­ja, sil­lä kaikkia pien­hiukka­sia ei saa­da suodatettua.

    Eron voi ymmärtää vain psykol­o­gise­na. Toisin kuin pien­hiukka­sia, ihmiset pelkäävät säteilyä suh­teet­tomasti ja irra­tionaalis­es­ti vaik­ka todel­lises­sa maail­mas­sa edelli­nen muo­dostaisi hei­dän ter­vey­delleen paljon suurem­man uhan.

    Irra­tionaal­isu­us on kuitenkin huono poh­ja poli­ti­ikalle. Ajat­tele­vien poli­itikoiden toivoisi kykenevän nouse­maan tämän tun­nepi­toisu­u­den yläpuolelle.

    Mitä toivoa poli­it­tisel­la keskustelul­la muu­toin on?

    Vastaa

17. Tämä oli ehkä järkev­in­tä, mitä yksikään poli­itikko on tämän kri­isin aikana sanonut. 

    Monien ensireak­tio niin täl­lä blogilla kuin muual­lakin verkos­sa oli ydin­voiman julis­t­a­mi­nen välit­tömästi täysin tur­val­lisek­si ener­giantuotan­to­muodok­si, kos­ka jopa vuosikym­meniä van­hat voimalat näyt­tivät selvin­neen vau­ri­oit­ta todel­la kovas­ta rankais­us­ta luon­to-äidin tahol­ta. Ongelmien alka­es­sa kasaan­tua tuo var­muus ei hävin­nyt mihinkään, vaan luot­to siihen, että reak­to­rien suo­jaraken­nusten ansios­ta yksikään ihmi­nen ei tulisi altistu­maan haitalliselle määrälle säteilyä edes ytimien sulaes­sa, pysyi hor­ju­mat­tomana. Mui­ta syytet­ti­in ymmärtämät­tömyy­destä ja hys­ter­ian liet­somis­es­ta, osit­tain toki aiheel­lis­es­tikin. Menee­hän se nyt jo aika vah­vasti komi­ikan puolelle, että ihmiset ham­straa­vat Suomes­sa joditabletit lop­pu­un, kun toisel­la puolel­la pla­neet­taa tapah­tuu ydi­non­net­to­muus. Green­pea­cen kaltais­ten taho­jen viestin­tään taas ei voi luot­taa pätkääkään, kos­ka hei­dän mielestään mikä tahansa ongel­ma ydin­voimalas­sa tarkoit­taa sitä, että taas olti­in hiuskar­van varas­sa uud­es­ta Tshernobylistä. 

    Mut­ta kyl­lähän se sokea kanakin joskus jyvän löytää. Vaik­ka tästä tuskin vuo­den –86 tois­in­toa tuleekaan, lie­nee kuitenkin viimeistään nyt selvää, että suurenkin radioak­ti­ivisen päästön mah­dol­lisu­us on täysin real­isti­nen vai­h­toe­hto, ja vähin­täänkin voimalan alueel­la pelas­tustöis­sä ole­vat ihmiset ovat aivan konkreet­tises­sa hen­gen­vaaras­sa. Fukushi­man kaltais­ten van­ho­jen laitosten ennenaikainen julis­t­a­mi­nen täysin tur­val­lisik­si saat­taakin mielestäni use­at tämänkin blo­gin kom­men­toi­jat hie­man noloon val­oon. Eri­tyisen valitet­tavaa tämä on sik­si, että pelkään tämän kat­teet­toman opti­mis­min vievän uskot­tavu­ut­ta myös niiltä ydin­voimaa puoltavil­ta argu­menteil­ta, jot­ka tämän onnet­to­muu­den seu­rauk­se­na eivät ole muut­tuneet miksikään.

    Kehit­tyvien maid­en ener­gianku­lu­tus jatkaa jyrkkää kasvuaan(ja valitet­tavasti pääasi­as­sa edelleen sen halvim­man ener­giantuotan­to­muodon, eli hiilen avul­la), ja jopa uusi­u­tu­van ener­gian malliop­pi­las Sak­sa suun­nit­telee rak­en­ta­vansa parikym­men­tä uut­ta hiilivoimalaa, mikä ei herätä suur­takaan luot­ta­mus­ta ympäristöjär­jestö­jen visioi­ta kohtaan, joiden mukaan uusi­u­tu­vat riit­tävät yksinään kor­vaa­maan fos­si­iliset polt­toaineet. Tämä tavoite sitä pait­si edel­lyt­tää kaikkien suun­nitelmien mukaan ener­gianku­lu­tuk­sen roimaa laskua nyky­ta­sos­ta, mis­tä ei valitet­tavasti tois­taisek­si ole juurikaan merkke­jä havait­tavis­sa. Täysin riip­pumat­ta siitä, miten tässä onnet­to­muudessa lop­ul­ta käy, täy­tyy fos­si­ilis­ten poltos­ta eroon pääsemisen säi­lyä senkin jäl­keen ihmiskun­nan pri­or­i­teet­ti­na numero yksi. Vaik­ka Japanis­sa kuolisi satatuhat­ta ihmistä, ei se edelleenkään olisi mitään Hans­enin maalailemi­in tuomion­päivän ennus­tuk­si­in ver­rat­tuna. Japani­laiset ovat selvin­neet kahdes­ta atom­ipom­mista, joten eivätköhän he selviä tästäkin. (En nyt siis tietenkään väitä, että japani­laisia kuolisi tämän seu­rauk­se­na kuin kär­päsiä. Jos ruumi­ita tulee, niin eiköhän niiden lukumäärä las­ke­ta toden­näköisem­min kym­menis­sä kuin tuhan­sis­sa, saati sit­ten kym­menis­sä tuhansissa.) 

    Mut­ta kos­ka kukaan ei toki vapaae­htois­es­ti halua uhrautua ihmiskun­nan yhteisen edun vuok­si, on ydin­voiman olta­va mah­dol­lisim­man tur­val­lista, mikäli sitä halu­taan rak­en­taa lisää. Vaik­ka 70-luvun lait­teet eivät sitä selvästikään ole, ei tämä tarkoi­ta, etteivätkö uudet olisi. Kumar­rankin tässä syvään Soin­in­vaaran suun­taan siitä hyvästä, ettei hän ole läht­enyt mukaan ydin­voiman julis­tamiseen saatanan keksin­nök­si ain­oas­taan siitä syys­tä, että neljän vuosikym­men takaisten tur­val­lisu­us­vaa­timusten mukaan tehdyt laitok­set eivät ole idioot­ti­var­mo­ja. Teknolo­gia kehit­tyy, ja Green­pea­cen sitkeistä väit­teistä huoli­mat­ta Olk­ilu­o­to 3 ei tule ole­maan Tsher­nobylin kaltainen aikapom­mi, vaan kaikil­la inhimil­lisil­lä stan­dard­eil­la mitat­tuna todel­la tur­valli­nen laitos. Eikä Olk­ilu­odon EPR-reak­torikaan toki ole tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen päätepiste. Sik­si olisikin suo­tavaa, että myös ydin­voimas­ta keskusteltaes­sa ihmiset tutus­tu­isi­vat asioi­hin hie­man pin­ta­puolista raa­paisua syväl­lisem­min ennen mielip­itei­den­sä lukkoon lyömistä. 

    Muu­tamien kol­man­nen sukupol­ven reaktorien(joita EPR:kin edus­taa) tur­val­lisu­usjär­jestelmi­in voi muuten tutus­tua tarkem­min vaikka­pa lukaise­mal­la tämän sat­tumal­ta löytämäni kan­di­työn, jos­sa niitä on esitel­ty ihan maalaisjär­jel­lä ymmär­ret­tävään tapaan, mikäli vain on per­il­lä siitä, miten ydin­voimalat noin ylipään­sä toimivat.
    http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/47621/nbnfi-fe200910142245.pdf?sequence=3

    Kun niitä ver­taa Fukushi­man van­haan laitok­seen, ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää, mik­si nykyaikaisten voimaloiden väitetään ole­van sata ker­taa tur­val­lisem­pia kuin van­ho­jen, ja mik­si kaik­ki tuos­sa kan­dis­sa esitel­lyt mallit oli­si­vat selvin­neet nyt näh­dyn kaltai­sista olo­suhteista ilman ongelmia. Tässä siis kuva Fukushi­man reak­torista ja sen ympäril­lä olev­as­ta suojarakennuksesta:
    http://i1107.photobucket.com/albums/h384/reactor1/BoilingWaterReactorDesign_3.jpg

    Tuos­ta kuvas­ta käy myös ilmi, mis­sä tämä käyte­tyn polt­toaineen säi­ly­tysal­las sijait­see. Se ei siis ole samas­sa tilas­sa reak­torin kanssa varsi­naisen suojarakennuksen(primary con­tain­ment) sisäl­lä, vaan ylhääl­lä tuon suo­jaraken­nuk­sen vier­essä. Siinä oikeal­la puolel­la nos­turin alla näkyykin polt­toainenip­pu­ja, ja olet­taisin vasem­man puoleisen altaan ole­van samaa tarkoi­tus­ta varten. Kuten Osmokin jo tote­si, valitet­tavasti se reaktorihalli(secondary con­tain­ment) siitä päältä on räjähtänyt neljästä yksiköstä taivaan tuuli­in, joten nyt ne altaat todel­lakin ovat taivasal­la ilman, että käyte­tyn polt­toaineen ja ilmake­hän välis­sä olisi muu­ta kuin vet­tä, jon­ka taas pelätään kiehu­van sieltä pois. Sik­si sitä pitää saa­da sinne lisää joko palo­letkul­la tai helikopter­il­la. Ja täl­lä het­kel­lä näyt­tää kaiken lisäk­si siltä, että kol­mosyk­sikössä tuo itse suo­jaraken­nuskin on saat­tanut sit­tenkin vau­ri­oitua, mikä ei varsi­nais­es­ti olisi hyvä uuti­nen. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin suo­ma­lai­sista van­hoista voimaloista Olk­ilu­o­dos­sa on saman­ta­painen järjestely(nekin ovat kiehutusvesireak­tor­e­i­ta), kun taas Loviisassa(painevesireaktorit) käytet­ty polt­toaine on varsi­naisen suo­jaraken­nuk­sen sisäl­lä, joka taas on huo­mat­tavasti suurempi.

    Vastaa

18. Fukushi­ma on edelleen INES luok­i­tuk­seltaan TMI:n alapuolella.

    No, japani­lais­ten mielestä on, mut­ta ainakin STUK ja Ran­skan ASN puhu­vat jo kutosluokasta.

    Noista aikaskaaloista puhut­taes­sa kan­nat­taa muis­taa että puhe oli reak­torivu­o­sista. Jos ydin­voimalois­sa yhteen­sä tapah­tu­isi yksi vaka­va (olkoon nyt vaik­ka INES 5+) onnet­to­muus tuhat­ta reak­torivuot­ta kohden, se tek­isi yhden vaka­van onnet­to­muu­den noin joka toinen vuosi. Se olisi mielestäni vähän turhan paljon. 

    Vesivoiman vaar­al­lisu­ud­es­ta: En nyt tähän hätään löytänyt arvio­ta koko maail­man vesivoimaloiden määrästä, mut­ta pelkästään Yhdys­val­lois­sa on yli 2 000 vesivoimalaa ja USA tuot­taa noin kahdek­sasosan maail­man vesivoimasähköstä, joten olete­taan vaik­ka 15 000. Wikipedia lis­taa (en tiedä onko kat­ta­va luet­te­lo) kak­si ihmishenkien mene­tys­tä vaat­in­ut­ta vesivoimalaon­net­to­muut­ta viimeisen 30 vuo­den ajal­ta. Jos niitä tosi­aan enem­pää ei ole, se tek­isi suhdelu­vuk­si 1:225 000, ei ihan 1:1 000 000 mut­ta huo­mat­tavasti parem­pi kuin 1:1 000. TIetysti fak­ta on, että ydin­voimaon­net­to­muudet tuskin tule­vat välit­töminä kuolonuhreina ikinä kir­imään kiin­ni Ban­qiaon padon mur­tu­mises­sa 1975 syn­tynyt­tä sal­doa (26 000 kuol­lut­ta), mut­ta ei vesivoimaa silti ihan kauhean vaar­al­lise­na voi pitää. Pato­ja raken­net­taisi­in joka tapauk­ses­sa, käytet­ti­in vesivoimaa tai ei – Ban­qiaon patokin kai oli ensisi­jais­es­ti pystytet­ty tul­vien hal­lit­semisek­si – joten pato-onnet­to­muuk­sia valitet­tavasti tulee tapah­tu­maan ilman vesivoimaakin.

    Vastaa

19. Kiinas­sa onkin koke­mus­ta suo­ja­muurien rak­en­tamis­es­ta jo tuhan­sien vuosien takaa.

    Kri­ti­ikin kär­ki tosi­aankin nyt pitää osoit­taa japani­lais­ten tur­val­lisu­uskult­tuuri­in ja siinä ilmen­neisi­in puutteisiin. 

    Säteily­tur­vakeskuk­sen johta­jan kri­ti­ik­ki japani­laista johtamiskult­tuuria kohtaan on myös paikallaan. Kasvo­jen menet­tämisen pelko ja auk­tori­teet­tien kun­nioi­tus ei saa estää ripeää ja oikeaa toim­intaa. Ilmeis­es­ti iso osa ongelmista on heikon organ­isoin­nin aiheuttamaa.

    Vastaa

20. Ydin­voimas­ta ei päästä siitä syys­tä että tuotan­to-ja talouselämä on pirun­nyrkissä sen kanssa.
    Kasvu­lu­vut muo­dosta­vat ain­oan talous­poli­it­tisen mantran siihen lisät­tynä työurien pidentäminen.Edessä ovat aivan toisen luokan haas­teet. Ei enem­pää eikä vähempää kuin perus­tarpei­den tur­vaami­nen paran­ta­mal­la huolto­var­muut­tamme. Lähi­t­ule­vaisu­udessa on odotet­tavis­sa jyrkkiä muu­tok­sia maataloustuotteiden
    tuotan­nos­sa sekä puh­taan veden saannissa.Polttoaine ja ener­gia kallis­tuu ja aiheut­taa köy­hissä mais­sa talouskol­lapse­ja sekä
    mas­s­apakoa nälän ja janon pakottamana.Ihmiskunnan
    kohtalon­hetket alkaa olla käsillä,vain pakko­toimil­la voitaisi­in perus­tarpeet tur­va­ta jos ydin­voimas­ta luovu­taan kokonaan.
    Nyt on todel­la “all in” tilanne,ota tai jätä.Mitään ei ole hävittävissä.Kannatan dik­ta­torisia pakko­toimia kulu­tuk­sen hillit­semisek­si ja ener­giantuotan­non alen­tamisek­si. Jos elin­ta­so halu­taan säi­lyt­tää nykyisel­lään kaikissa maissa,kehitysmaiden seu­rates­sa perässä olemme tuhon oma huomattavasti
    nopeam­mas­sa aikataulus­sa mitä pystymme kuvittelemaan.

    Vastaa

21. Joillekin ihmisille tämä onnet­to­muus ker­toi, että ihmiset sös­sivät aina lop­ul­ta. Blo­gisim­mekin kir­joit­ti sen suun­tais­es­ti ekas­sa postauk­ses­saan. Tämä argu­ment­ti ei kuitenkaan toi­mi, sil­lä sen perus­teel­la voi kieltää melkein kaiken, vaikka­pa ulkona liikku­misen: aina joku lop­ul­ta sös­sii ja ajaa autol­la päälle. Riski­ana­lyysi on tietysti ain­oa järkevä näkökul­ma. Jotenkin siinä pitää ottaa inhimilli­nen ere­hdys mukaan laskui­hin, vaik­ka se vaikeaa onkin.

    Vastaa

22. Täy­tyy vielä lisätä, että jos on ole­mas­sa ris­ki niin se toteu­tuu joskus, mut­ta se voi olla tämä päivä tai huomen.
    Sen vuok­si pitää riskit olla tiedos­sa ja suun­nitel­ma vahinko­jen tor­ju­misek­si tai minimoimiseksi.

    Pahin­ta on tuu­dit­tau­tu­mi­nen yksi miljoonasta/miljardista unelmaan

    Vastaa

23. HM: “Tietääkös kukaan tääl­lä noista kuumista hiukka­sista, hot particles.”

    Tässä vai­heessa kuumia hiukka­sia ei var­maankaan ole juurikaan päässyt syn­tymään. Tsher­nobylis­sähän niitä syn­tyi etupäässä reak­torin hidastin­ma­te­ri­aali­na käyte­tyn grafi­itin palaes­sa ja palamis­tuot­tei­den viedessä mukanaan hajon­neista polt­toaine­sauvoista irronnut­ta ydinpolttoainetta.

    Kuten jo use­assa viestis­sä on ker­rot­tu, Fukushi­man reak­torit ovat aivan eri tyyp­pisiä eikä Tsher­nobylin kaltaista onnet­to­mut­ta voi mitenkään päästä syn­tymään. Tähän men­nessä suurin osa — ellei kaik­ki — päästöt ovat syn­tyneet siitä, että osa hajon­nei­den polt­toaine­sauvo­jen polt­toaine­pel­leteistä on päässyt hajoa­maan jol­loin niiden sisään lukki­u­tuneet kaa­sumaiset fis­sio­tuot­teet ovat päässeet karkaamaan.

    Voi tietysti olla, että pahim­man tapahtues­sa eli reak­torin yti­men sulaes­sa kokon­aan ja tunkeutues­sa läpi suo­jakuoren poh­jas­ta syn­tyy jonk­in­ver­ran radioak­ti­ivisia aerosole­ja, jot­ka karkaa­vat reak­tori­raken­nuk­sen ulkop­uolelle. Täl­löinkin minkään­laisen kauko­laskeu­man syn­tymi­nen lie­nee kuitenkin hyvin epätodennäköistä.

    Vastaa

24. Rauta­lankaa tähän asti­sista säteilypäästöistä: http://blogs.nature.com/news/thegreatbeyond/2011/03/confusing_radiation_numbers_sw.html

    Vastaa

25. Man­ner­laatatkin kohtaa­vat kar­tan mukaan vain Japanin itäpuolel­la. Mik­seivät raken­na länsirannikolle?

    No, siel­lä on Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea.
    Toisel­la puolel­la välis­sä on sen­tään vuoret.
    Ja tietysti siel­lä on samoista syistä helpom­pi tuo­da polt­toaine mer­itse (ja viedä jät­teet pois?).

    Vastaa

26. Keskustelus­sa ydin­voiman tur­val­lisu­ut­ta puo­lus­tavien kom­menteista tulee mieleen väestön­suo­jelukurssin pitäjä, joka ker­toi, että säteily on käytän­nössä ihan vaara­ton­ta, ja säteily­sairau­den saami­nen edel­lyt­tää todel­la iso­ja annok­sia, jol­laisia ei voi oikeas­t­aan koskaan kukaan saa­da — muista vaiku­tuk­sista hän ei viitsinyt mitään maini­takaan (pieni kauneusvirhe oli, että päivit­täiset säteilymit­tauk­set hän kehot­ti lait­ta­maan tekemään jonkun sel­l­aisen, jol­la “suvun­jatkami­nen on jo hoidettuna”).

    Kun ker­ran säteily on niin vaara­ton­ta ja Tser­nobylin onnet­to­muuskin on tutkimusten mukaan lähin­nä syn­nyt­tänyt luu­lo­sairaut­ta, mik­si ihmeessä Japanin tilanteesta niin hätäillään?

    Vastaa

27. Oleel­lista on, että tämä kai­ki todis­taa kuin­ka tur­val­lista ydin­voima on.

    Ellei ole tyystin tietämätön.

    Tai tee inhimil­lisiä virheitä. Ja kuka­pa tekisi?

    Vastaa

28. En oikein ymmär­rä, mik­si tilas­toti­eteil­i­jä uskoo lasken­nal­lisi­in tur­val­lisuuk­si­in ja sim­u­laa­tioma­llei­hin, joi­ta todel­lisu­us lyö päin pläsiä. 

    Eikös ydin­reak­tore­ja ole yhteen­sä reilut 400. Vakavia onnet­to­muuk­sia näyt­tää sat­tuvan noin 25 vuo­den välein, joten globaal­isti ydin­voiman tur­val­lisu­us vakavien onnet­to­muuk­sien suh­teen on sum­mit­tain juuri tuo 10000 reak­torivuot­ta. ‑Jaa, nythän hajosi use­ampi reak­tori, joten tuo luku onkin vain tuhat. Mihin perus­tu­vat puheet miljoonista.

    Edel­lis­tenkään ydin­voimaon­net­to­muuk­sien jäl­jet eivät ole kor­jaan­tuneet, ennen kuin seu­raa­va lisää säteilykuor­maa entisen päälle. 

    Cesium ei ole vielä edes puoli­in­unut Tser­nobylin onnet­to­muu­den jäl­keen, eikä cesium ole ain­oa, eikä varsinkaan pitkäikäisin, riesa tuos­ta onnettomuudesta. 

    Kuumat hiukkaset huuhtoutu­vat lop­ul­ta maa­han. Entäs, kun maas­ta kaive­taan vaikka­pa hiekkalaatikko­hiekkaa leikkipaikoille. 

    Onnet­to­muus­frek­fenssistä voi näp­pärästi laskea mil­laisen globaalin rasit­teen ydin­voiman käyt­tämi­nen tuot­taa, kunnes kaik­ki fis­siokelpoinen aine on käytetty. 

    Onko­han ydin­voiman käyt­tö minkään uhrauk­sen arvoinen. Fis­sioy­d­in­voiman kyky ratkaista mitään ongel­maa pitkäl­lä aikavälil­lä on kaikenkaikki­aan kyseenalainen. Mik­si riskeer­a­ta tyhjän takia.

    Vastaa

    1. En oikein ymmär­rä, mik­si tilas­toti­eteil­i­jä uskoo lasken­nal­lisi­in tur­val­lisuuk­si­in ja sim­u­laa­tioma­llei­hin, joi­ta todel­lisu­us lyö päin pläsiä.
       Eikös ydin­reak­tore­ja ole yhteen­sä reilut 400. Vakavia onnet­to­muuk­sia näyt­tää sat­tuvan noin 25 vuo­den välein, joten globaal­isti ydin­voiman tur­val­lisu­us vakavien onnet­to­muuk­sien suh­teen on sum­mit­tain juuri tuo 10000 reaktorivuotta.

       Voimme olla mon­ta mieltä noiden laskelmien skaalauk­sista, mut­ta jotain järkeä on ver­ra­ta samoin peri­aat­tein las­ket­tu­ja riske­jä toisi­in­sa. Tpdet­takoon, että nuo laskel­mat osoit­ti­vat Neu­vos­toli­iton hajoamisen aikoi­hin Sos­novi­bor­gin riskik­si osa­puilleen 1/60. Oikeas­t­aan näille voimaloil­la sat­tui vähem­män onnet­to­muuk­sia kuin olisi pitänyt, vain yksi.
       Japani­lainen ydin­voimay­htiö kuitenkin sanoi, ettei sen velvol­lisu­us ole varautua niin voimakkaaseen Tsunami­in, että sel­l­aisia tulee vain ker­ran tuhan­nes­sa vuodessa. Käsittämätöntä.

       Vastaa

29. Ville: Japanin tilanteesta hätäil­lään samas­ta syys­tä kuin esimerkik­si lento­tur­val­lisu­u­teen ja ter­ror­is­min vas­taiseen sotaan laite­taan absur­de­ja raha­sum­mia saavutet­tuun hyö­tyyn näh­den. Ihmisille luon­taiset riski­narvioin­timekanis­mit ovat laadullisia eivätkä määräl­lisiä, ja sik­si vierai­ta ja dra­maat­tisia uhkia pelätään ark­isia enemmän.

    Täl­lä het­kel­lä Fukushi­mas­sa on ilmeis­es­ti ole­mas­sa mah­dol­lisu­us oikeaankin katas­trofi­in, jos käytetylle polt­toaineelle ei saa­da tehtyä jotain. Pahim­mas­sa vas­taan tulleessa pelot­teluske­naar­ios­sa sen vaiku­tuk­set oli­si­vat samaa luokkaa muun maan­järistyk­sen kanssa. Tiedä sit­ten, kuin­ka mon­en rikkinäisen puhe­li­men läpi tuokin ske­naario on kulkenut sen jäl­keen, kun joku asiantun­ti­ja päästi sen suustaan.

    Vastaa

30. Joku jär­ki taas, “pahin mah­dolli­nen” on melkoista mieliku­vi­tuk­sen puutet­ta. Hyvin yksinker­taises­sakin jär­jestelmis­sä joiden­ka tur­val­lisu­us­vaa­timuk­set on huo­mat­tavasti pienem­piä on vähin­tään aanelosen mit­tainen lista eril­laisia vikaan­tu­mis- ja katas­trofiske­naar­i­oi­ta, ja niiden kom­bi­naa­tiot. Niinkin mon­imutkaises­sa ja kri­it­tisessä laitok­ses­sa kuin ydin­voimala tuo lie­nee kir­jan mit­tainen. Tämän het­k­isten tieto­jen perus­teel­la maan­järistys ja tsuna­mi katkaisi­vat ulkoisen vir­ran­syötön ja tuho­si­vat var­avoimalait­teet, eli siis voimala ei saanut sähköä. Tuol­laista voi sat­tua mon­es­takin syys­tä. Pahempia tulee äkkiseltään mieleen havait­se­mat­tomat raken­nusvirheet suo­jarak­en­teis­sa yhdis­tet­tynä inhimil­liseen virheesen tai muuhun vikati­lanteeseen, sab­o­taasi sisäpi­iristä tai ter­rori-isku, jne. Ilmestyskirjakama.

    Ei sil­lä laitok­sel­la nyt ilmeis­es­ti alun­perin käynyt mitään muu­ta kuin että sähköt katosi! Jälkivi­isauden huipen­tu­mana, jos laitos pystyy itse tuot­ta­maan tarvit­se­mansa sähkön niin olisiko tältä väl­tyt­ty jos yksi reak­tori olisi jätet­ty käyntiin?

    Vastaa

31. Kun ker­ran säteily on niin vaara­ton­ta ja Tser­nobylin onnet­to­muuskin on tutkimusten mukaan lähin­nä syn­nyt­tänyt luu­lo­sairaut­ta, mik­si ihmeessä Japanin tilanteesta niin hätäillään? 

    Hätäil­läänkö? Siitä on toki koko ajan medi­as­sa jut­tua, kos­ka se tuot­taa hyviä otsikoi­ta. Ja hyviä otsikoi­ta se tuot­taa sik­si, että ihmiset suh­tau­tu­vat säteilyn uhkaan irra­tionaalis­es­ti. Ja säteilyn uhkaan ihmiset suh­tau­tu­vat irra­tionaalis­es­ti sik­si, että heitä on ydin­voiman vas­tainen lob­by pelotel­lut vuosikym­meniä. Olen­pa aika var­ma, että jos menet kysymään Green­peaceltä Tsher­nobylin onnet­to­muu­den ter­veysvaiku­tuk­sista, niin eivät lyö käteesi sitä UNSCEARin raport­tia, jos­ta siinä toises­sa ketjus­sa oli lain­auk­sia, vaan jotain ihan muuta.

    Vastaa

32. Niin ja az, Hanasaaren voimalaa ei edelleenkään käytän­nössä voi kor­va­ta ydin­voimalal­la kuten ei muitakaan kausilu­on­teis­es­ti toimivia voimaloita.

    Vastaa

33. “Kun ker­ran säteily on niin vaara­ton­ta ja Tser­nobylin onnet­to­muuskin on tutkimusten mukaan lähin­nä syn­nyt­tänyt luu­lo­sairaut­ta, mik­si ihmeessä Japanin tilanteesta niin hätäillään?”

    No, kun siel­lä on se hirveänkauhea Säteilevä Ato­mi, joka hyökkää varo­mat­tomien ohikulkioiden niskaan ilkeästi nurkan takaa ja aiheut­taa syövän sekä geen­imu­taa­tioiden lisäk­si jalka­sil­saa, aknea ja pahan hajuista hengitystä.

    Tämän vuok­si se häi­jy Säteilevä Ato­mi on ainaskin biljoona ker­taa vaar­al­lisem­pi kuin vaik­ka täysin ekoys­täväl­lisen 30 vuot­ta van­han kaupunkibussin päästelemä mikro­hiukka­nen, joka vain ilois­es­ti moikkaa rehellistä arafathuiv­ista idun­puri­jaa ja jatkaa matkaa suo­raan pöhkeän espoolaisen sity­maas­turin kul­jet­ta­jan keuhkorakkuloihin.

    Näin siis lapset me voimme nähdä miten Säteilevä Ato­mi on paha ja ilkeä kaveri, jota kukaan ei halua mukaan leikki­in. Sen sijaan diesel­mooto­rien ja puun­pien­polton kivat hiukaspäästöt ovat mei­dän kaikkien kivo­ja kavere­i­ta, jot­ka on muka toiv­ot­taa ter­ve­tulleek­si mei­dänkin hiekkalaatikolle leikkimään mei­dän kanssa.

    Vastaa

34. Fukushi­man kaltais­ten van­ho­jen laitosten ennenaikainen julis­t­a­mi­nen täysin tur­val­lisik­si saat­taakin mielestäni use­at tämänkin blo­gin kom­men­toi­jat hie­man noloon valoon

    Kuka on julis­tanut, että ne ovat täysin tur­val­lisia? Ainakin minä olen esit­tänyt, että ne ovat tur­val­lisem­pia kuin on kuvitel­tu, mut­ta ei kai kukaan ole väit­tänyt ettei niis­sä jotain ongelmia olisi?

    Minus­ta keskeistä tässä kysymyk­sessä on ollut ydin­voimalatur­val­lisu­us ja se, mitä Fukushi­man onnet­to­muus siitä meille ker­too. Se ker­too, että van­hois­sa, puut­teel­lisin turväjär­jeste­lyin hoide­tuis­sa voimalois­sa yksi järeim­mistä viimeisen sadan vuo­den aikana mita­tu­ista maan­järistyk­sistä, aiheut­ti reak­tor­eis­sa ongel­man ja onnet­to­muu­den, jos­sa jonkin ver­ran radioak­ti­ivista höyryä on nyt päässyt ilmaan. Lisäk­si siinä näyt­tää käyneen niin, että käytet­tyä polt­toainet­ta on säi­lytet­ty huonos­ti suun­nitel­lus­sa paikas­sa ja se on päässyt kuumen­e­maan ja mah­dol­lis­es­ti paljastumaan.

    Nyt green­peace ja kump­pan­it käskevät päät­telemään tästä, että ydin­voima noin yleis­es­ti nyt vaan on vaar­al­lista ja siitä pitää luop­ua. Minä olen ainakin esit­tänyt, että ei se noin mene, vaan niin, että tästä tapauk­ses­ta opit­ti­in, että ne varo­toimen­piteet, joi­ta muual­la on otet­tu jäähdy­tysjär­jestelmien ja polt­toaineen käsit­te­lyn suh­teen, eivät ole turhia. Ja huolelli­nen tilanteen analysoin­ti jälkikä­teen saat­taa aut­taa jopa paran­ta­maan ydin­voiman turvallisuutta.

    Tämän voi tietenkin jät­tää halutes­saan ymmärtämättä.

    Vastaa

35. Ydin­voimaa on help­po kan­nat­taa niin kauan, kun hom­ma pelaa eikä tarvitse miet­tiä jäteon­gele­maa. Tääl­lä on tois­tu­vasti vähätel­ty ihmis­ten pelko­tun­tei­ta atom­ivoimaa kohtaan. Minus­ta ihmis­ten pelko­tunne on aito eikä sitä pidä väheksyä.

    Minus­ta vas­tuu pelon tun­teisi­in on ydin­voiman rak­en­ta­jil­la, ei pelot­telijoil­la. Ongel­man vähät­telijät on pahin ryh­mä. Mikrosiev­er­tit ovat hil­jalleen muut­tuneet Japanis­sa mil­lisiev­erteik­si ellei peräti “sent­tisiev­erteik­si”.

    Jos ja kun tämä johtaa maail­man­laa­juiseen ydin­voimavas­taisu­u­teen, sopii miet­tiä, mik­si tässä näin kävi. Minä sanon, sitä saa mitä tilaa tai niin makaat kuin petaat. Eiköhän rahamiehille löy­dy tur­val­lisem­piakin sijoituskohteita.

    Vastaa

36. Sain juuri viestin Kiinas­ta. Siel­lä raken­netaan neljä ydin­vo­ma­laa. Ne on suo­jat­tu tsunamia vas­taan kymme­nen metriä korkeal­la aidal­la ja var­avoimalat ovat vesi­ti­ivi­in oven takana.

    Minus­ta mei­dän pitäisi saa­da aikaan maail­man­laa­juinen toim­i­ja, joka loisi stan­dard­it ja vaa­timuk­set ydin­voiman tur­val­lisu­udelle. Sokea puolto tai vas­tus­tus, kun ei lop­ul­ta aja kenenkään etua.

    Vastaa

37. Näin siis lapset me voimme nähdä miten Säteilevä Ato­mi on paha ja ilkeä kaveri, jota kukaan ei halua mukaan leikki­in. Sen sijaan diesel­mooto­rien ja puun­pien­polton kivat hiukaspäästöt ovat mei­dän kaikkien kivo­ja kavere­i­ta, jot­ka on muka toiv­ot­taa ter­ve­tulleek­si mei­dänkin hiekkalaatikolle leikkimään mei­dän kanssa.

    Touche 🙂

    Vastaa

38. Tiedemies:

    Kuka on julis­tanut, että ne ovat täysin tur­val­lisia? Ainakin minä olen esit­tänyt, että ne ovat tur­val­lisem­pia kuin on kuvitel­tu, mut­ta ei kai kukaan ole väit­tänyt ettei niis­sä jotain ongelmia olisi? 

    ja Tiedemies aiem­mas­sa ketjussa:

    Jos nyt lähdet­täisi­in siitä, että tämä “onnet­to­muus” jos mikä nyt viimeistään osoit­taa, että ydin­voiman­vas­tus­ta­jat ovat yksinker­tais­es­ti päästään vialla
    …
    Nämä kaik­ki, ja siitä huoli­mat­ta ympäristöön pääsi radioak­ti­ivista höyryä, joka säteilee suun­nilleen yhtä voimakkaasti kuin pis­palalais­ten talo­jen kel­lar­ien ilma. 

    Kyl­lä tuos­sa sun lausun­nos­sa oli ehkä vähän turhan vähät­televä sävy tähän “onnet­to­muu­teen”. Tot­ta kai tilanteen vakavu­ud­es­ta ei ollut tietoa ja tilanne eli kaiken aikaa, mut­ta kun pro-ydin­voima- puoli julis­taa netis­sä sormet kramp­is­sa että Pis­palas­sa saa enem­män säteilyä kuin tästä Japanin “onnet­to­muud­es­ta” ja kyl­lä ihmi­nenn kuo­lis jos tuulimyl­ly kaa­tu­is päälle, niin siinä las­ke­taan mun mielestä yhteen täysin eri­laisia asioi­ta. STUKin mukaan Japanis­sa on täysimit­tainen ydinkatas­trofi pääl­lä, nyt on enää kyse sen laa­ju­ud­es­ta ja vaikutuksista.

    Vastaa

39. Voimme olla mon­ta mieltä noiden laskelmien skaalauk­sista, mut­ta jotain järkeä on ver­ra­ta samoin peri­aat­tein las­ket­tu­ja riske­jä toisi­in­sa. Tpdet­takoon, että nuo laskel­mat osoit­ti­vat Neu­vos­toli­iton hajoamisen aikoi­hin Sos­novi­bor­gin riskik­si osa­puilleen 1/60. Oikeas­t­aan näille voimaloil­la sat­tui vähem­män onnet­to­muuk­sia kuin olisi pitänyt, vain yksi.

    Toisaal­ta Neu­vos­toli­itossa ei viral­lis­es­ti tapah­tunut koskaan mitään pahaa, ja joidenkin tieto­jen mukaan esim. Sos­nivoy Boris­sa tapah­tui osit­tainen yti­men sulami­nen 1975:

    30-year oper­a­tion his­to­ry of the Leningrad NPP is full of acci­dents and inci­dents, many of which are still unknown to the pub­lic. The first of acci­dent hap­pened after the 2 weeks oper­a­tion of the firs unit.

    The total 200-year peri­od of RBMK type reac­tors oper­a­tion pro­duced two severe acci­dents: Sos­novy Bor (1975, up to 1.5 mil­lions Curie of emer­gency release) and Cher­nobyl (1986, more than 50 mil­lions Curie was released). This means that actu­al fre­quen­cy of severe acci­dents at such reac­tors is 1 time per 100 years, not per 100.000 years, as esti­mat­ed by theoreticians.

    “The eco­nom­ic detri­ment caused by Cher­nobyl acci­dent was 3 times larg­er than rev­enues of all Sovi­et nuclear pow­er plants dur­ing 36 years of their oper­a­tion, from 1954 to 1990” [1] Richard L. Hud­son, “Cost of Cher­nobyl Nuclear Dis­as­ter Soars in New Study”, Wall Street Jour­nal, March 29, 1990].

    Vastaa

40. Tuo­ta laitok­sen käyn­ti­in jät­tämistä en tosi­aan ole näh­nyt kenenkään speku­loi­neen ja se on toki todel­lista jälkivi­isas­telua, kos­ka maan alka­es­sa järkkyä niin kovaa kuin tässä tapauk­ses­sa kävi, on aikamoinen veto oper­aat­to­ril­ta tehdä päätös, että ei tämä var­maan mitään aiheuta, mut­ta tästä seu­raa­van tsuna­mi vie meiltä sähköt, joten jätetään­pä reak­tori päälle.

    Voi toki olla, että täl­lainen päätelmä tästä tehdään ja tule­vaisu­u­den tur­val­lisu­u­so­hjei­ta muute­taan tältä osin ja reak­tor­e­i­ta ei pika­sul­je­ta muuten kuin jos itse reak­tori antaa siihen syytä ja muuten luote­taan siihen, että reak­tori on vain ker­takaikki­aan niin hyvin tehty, ettei maan­järistys sitä riko. Tähänkin liit­tyy tietenkin omat riskin­sä, kos­ka jos maan­järistys sit­tenkin rikkoo jotain, niin jokin putkivuo­to reak­torin ollessa täy­del­lä tehol­la pääl­lä tuot­taa tietenkin vakavam­man seu­rauk­sen kuin jos reak­tori olisi alasajettu.

    Automaat­tiseen alasajoon maan järkkyessä liit­tyy luon­nol­lis­es­ti se ongel­ma, ettei pika­sul­jet­tua ydin­voimalaa saa uud­estaan käyn­ti­in ennen kuin xenon­myrky­tys on men­nyt ohi, johon menee jotain pari päivää. 

    Reak­tor­ei­den päälle jät­tämi­nen saat­taisi olla perustel­tua siitäkin syys­tä, että maan­järistys aiheut­taa luon­nol­lis­es­ti kaikkien lähistön reak­tor­ei­den alasajon ja sitä kaut­ta sähkön­tuotan­to menetetään ja sitä kaut­ta maan­järistyk­sen ja tsunamin seu­rausten kanssa kamp­pail­e­valle yhteiskun­nalle aiheutetaan sähköpu­la. Olisikin mie­lenki­in­toista tietää, löy­tyykö yhdestäkään nyt järistysalueel­la olleesta reak­torista tarkas­tuk­sis­sa järistyk­sen aiheut­tamia vau­ri­oi­ta, ja olisiko siten ollut järkev­in­tä jät­tää ainakin osa niistä päälle.

    Vastaa

41. STUKin mukaan Japanis­sa on täysimit­tainen ydinkatas­trofi pääl­lä, nyt on enää kyse sen laa­ju­ud­es­ta ja vaikutuksista. 

    Miten STUK oli tuos­sa määritel­lyt ter­min “katas­trofi”? Kuoleeko sen mukaan Fukushi­man onnet­to­muu­den vuok­si vähin­tään 1, 10, 100, 1000, 10000 tai vielä enem­män ihmisiä? 

    Oliko TMI ydinkatas­trofi? Siinä reak­tori meni aika lail­la paskak­si, mut­ta voimalan ulkop­uolisille ei syn­tynyt oikeas­t­aan mitään ter­veyshait­to­ja eikä taloudel­lisia menetyksiä. 

    Jos oli, niin sit­ten ydin­voiman kohdal­la “katastrofi”-termi tarkoit­taa jotain muu­ta kuin muis­sa yhteyk­sis­sä. Jos taloni palaa maan tasalle, niin se on tietenkin katas­trofi min­ulle, mut­ta jos siitä ei syn­ny muille ihmisille hait­to­ja, on tämän kut­sum­i­nen yleis­nimel­lä katas­trofi minus­ta kyl­lä liioiteltua.

    Vastaa

42. On jol­lakin tapaa mie­lenki­in­toista, miten van­hat stal­lar­it ja uuden ajan teknokraatit yhdessä rin­ta­mas­sa kiistävät NL:n aikaisia ydi­non­net­to­muuk­sia, joista useim­mista ei aikanaan uuti­soitu lainkaan, kos­ka ne ovat tapah­tuneet paikois­sa, joi­ta “ei ole ole­mas­sa”. (Oma suosikki­ni: http://en.wikipedia.org/wiki/Mayak noin riitävän epälu­otet­tavas­ta lähteestä)

    Tämä on toki eri asia kuin mah­dol­lisim­man tur­val­lisek­si suun­nitel­lun ydin­voiman leimaami­nen. Per­im­mäisek­si ongel­mak­si muo­dos­tuu kuitenkin infor­maa­tion epälu­otet­tavu­us. Use­at kan­sain­väliset tutkimuk­set nojaa­vat NL:n ja sen per­il­lis­ten tar­joa­maan dataan, joka puolestaan on usein lähtöko­htais­es­ti val­heel­lista, suo­ranais­es­ti väärennettyä.

    Mah­dol­lisim­man tur­val­liset, moder­nit voimalat ovat toki suh­teel­lisen riskit­tömiä. Suomes­sa kan­nat­taisi tehdä enem­min ver­tailua Ran­skan kuin Japanin tai Neu­vos­toli­iton ydin­turmahis­to­ri­an kanssa. Samal­la voisi jät­tää jeesustelua vähem­mälle. Ilman sähköä eio oikein pär­jätä, ja sähköä tuot­ta­vat pros­es­sit ovat usein ympäristöään kuor­mit­tavia. Oli se kuor­mi­tus pien­hiukka­sia tai stres­siä, joka syn­tyy osin irra­tionaal­i­sista peloista. 

    Jos teknokraat­tien besser­wis­seris­mi tuskas­tut­taa niin myös teknokam­moinen mölinä, jota sitäkin on net­ti pul­lol­laan. Savumerk­it ja viidakko­rum­mun voisi vielä jotenkin hyväksyä.

    Vastaa

43. YLE: “Ulko­min­is­ter­iö kehot­taa Japanis­sa ole­via suo­ma­laisia siir­tymään pääkaupungista Tokios­ta ja Fukushi­mas­ta maan eteläosi­in. Ulko­min­is­teri Alexan­der Stubb ker­toi asi­as­ta Ylen Aamu-tv:ssä.”

    Jostain ovat siis ilmeis­es­ti saa­neet päähän­sä, että kymmenet miljoonat japani­laiset ovat sit­tenkin vaaras­sa (ilmeis­es­ti pelätään, että se käytet­ty polt­toaine leimah­taa tuleen, vai?)

    Vastaa

44. Onhan se toki järkevää sijoit­taa voimalat veden äärelle: Paljon lyhempi mat­ka, jos on tarvis hakea ämpäril­lä vet­tä reak­torin jäähdyttämiseen.

    Vastaa

45. jouni lundqvist:

    Tääl­lä on tois­tu­vasti vähätel­ty ihmis­ten pelko­tun­tei­ta atom­ivoimaa kohtaan. Minus­ta ihmis­ten pelko­tunne on aito eikä sitä pidä väheksyä.

    Pelko­tun­teesta pääsee joko pois­ta­mal­la pelon aihe tai lakkaa­mal­la pelot­tele­mas­ta siltä osin kun pelot­telu on aiheetonta.

    Mut­ta mikä osa pelot­telus­ta on aihee­ton­ta ja mikä aiheel­lista? Melkoinen osa lehtien paisut­telus­ta (nehän han­kki­vat sil­lä leipän­sä) menee aiheet­tomien kat­e­go­ri­aan, mut­ta sit­ten taas Tiedemiehen ‘Pis­palan kel­lari’ ‑ver­taus vih­jasi että olisi (jopa nau­ret­tavas­sa määrin) aihee­ton sem­moinenkin huoli joka ainakin min­un mielestäni oli (ja on) perustel­tu. Jos nyt uno­hde­taan tuulipukukansa, ei kai kukaan ratio­naalis­es­ti ajat­tel­e­va edes sil­loin pitänyt vaarana sitä ensim­mäistä höyrypäästöä, vaan reak­tori­in varas­toitunut­ta 500 megacurien akti­ivi­su­us­määrää [1] jon­ka pitämi­nen pois­sa taivaan tuulista vaatii jatku­vaa akti­ivista toimintaa.

    Hyviä kan­di­daat­te­ja vas­ta-argu­menteik­si ovat (i) ei se akti­ivi­nen aine lähde min­nekään koskaan lev­iämään, (ii) jos läh­teekin ei lev­iä kauak­si, ja (iii) jos lev­iääkin ei aiheuta merkit­tävää lisä-ter­veysongel­maa ver­rat­tuna esimerkik­si siihen pato-onnet­to­muu­den 1800 kuolonuhri­in. Ehkä ne sata Tiedemiestä peukut­tanut­ta tiesivät heti oikean vas­tauk­sen, minä hidasjärkisem­pänä joudun tekemään vaival­loisia peukalo­tun­tu­ma-laskelmia (tai luot­ta­maan asiantun­ti­joi­hin — mut­ta mil­lä perus­teel­la val­it­sen oman guruni guru­tar­jokkaiden joukosta?). 

    Ja kyl­lä, vas­takkaises­sa vaakakupis­sa ovat fos­si­ilis­ten hiukkaspäästöt ja vesivoiman vaarat, muun muas­sa. Ja kyl­lä, joku AP-1000 tai EPR kaukana man­ner­laat­to­jen liitosko­hdas­ta on aika lail­la eri asia kuin case Fukushi­ma (vaik­ka mieti­tyt­tää mitä tapah­tu­isi jos venäläis­tankkeri hajoaa Suomen­lahdel­la ja Olk­ilu­odon vede­no­to­ssa on metrin pat­ja öljyä — kaipa siihen on varaudut­tu esim. sijoit­ta­mal­la vede­not­to tarpeek­si syvälle).

    Vielä dis­claime­ri­na: minus­ta on huono asia jos Japanin-onnet­to­muus saa jonkun Sak­san tai Suomen saman tien kat­e­goris­es­ti luop­umaan tule­vaisu­u­den ydinvoimasuunnitelmistaan.

    —–
    [1] Jos jälk­iläm­mön tuot­to on viikon päästä onnet­to­muud­es­ta vaikka­pa 3 MW, ja arvataan keskimääräisek­si ener­giak­si 1MeV per hajoami­nen, koko polt­toainepanok­sen akti­ivi­su­udek­si tulee ~2E19 Bq eli 500 MCi. Lak­su­virheet saa korjata.

    Vastaa

46. Samuli Saarel­ma:

    Miten STUK oli tuos­sa määritel­lyt ter­min “katas­trofi”? Kuoleeko sen mukaan Fukushi­man onnet­to­muu­den vuok­si vähin­tään 1, 10, 100, 1000, 10000 tai vielä enem­män ihmisiä? 

    En tiedä. STUK on määritel­lyt onnet­to­muu­den ainakin INES- tasolle 6. Tietysti jonkin ver­ran katas­trofi­in saat­taisi viita­ta se, että ydin­voimala meinaa räjähtää huit­su­lan tuut­ti­in, sitä pelas­ta­jat viilen­tävät henken­sä kau­pal­la ja huonol­la men­estyk­sel­lä, ulko­maid­en kansalaisia evakuoidaan Tokios­ta, ydin­voimatyön­tek­i­jöi­den annos­ra­jo­ja on nos­tet­tu satak­er­taisik­si edel­lisitä ja muu­ta sellaista. 

    Jos taloni palaa maan tasalle, niin se on tietenkin katas­trofi min­ulle, mut­ta jos siitä ei syn­ny muille ihmisille hait­to­ja, on tämän kut­sum­i­nen yleis­nimel­lä katas­trofi minus­ta kyl­lä liioiteltua. 

    Niinkuin todet­tua niin ‘katas­trofi’ sanalle on mah­do­ton­ta antaa yksiselit­teistä määritelmää, mut­ta ydin­voimalan räjähdys­vaara, suo­jarak­en­tei­den ratkeamiset ja epä­toivoiset yri­tyk­set hal­li­ta koko tivo­lia viit­taisi­vat kyl­lä jo vähän muuhunkin kuin “oma talo paloi” tyyp­piseen skenaarioon.

    Vastaa

47. Juu­so Koponen,

    tuon Fukushi­man padon tai Kiinan katas­trofin käyt­tämi­nen esimerkkinä, oli syynä sit­ten sään­nöste­ly- tai voima­la­p­a­to, on sikäli loogista, että ydin­voiman vas­tus­tamiseen kel­paa onnet­to­muus mis­sä tahansa ydin­laitok­ses­sa — käyt­tö­tarkoituk­ses­ta riippumatta.

    Mut­ta yleisem­min, se, että suuria pato-onnet­to­muuk­sia ei ole vielä tapah­tunut ei tietenkään ole hirveän hyvä peruste pitää tätä ydin­voiman osit­taista vai­h­toe­htoa vähäriskisem­pänä. Vaikka­pa San Fer­nan­dos­sa Kali­for­ni­as­sa evakuoiti­in 80 000 ihmistä vuon­na 1971 maan­järistyk­sen jäl­keen, ja Kali­for­ni­as­sa on jälleen herän­nyt kysymyk­siä, kuin­ka osaval­tion padot kestäi­sivät odote­tun suur­järistyk­sen. “Mitään hätää ei ole…”

    http://californiawatch.org/dailyreport/japan-dam-failure-renews-focus-california-dams-9264

    Joka tapauk­ses­sa, nyt näyt­tää vah­vasti siltä (esim. Kaup­pale­hden uuti­soin­ti keskivi­ikkona), että ydin­voimapelästyk­sen voit­ta­jia ovat hiili ja maakaa­su. Hiilestä onkin tul­lut jo jauhet­tua, joten siitä ei nyt enem­pää. Maakaa­sun riskeistä — tässä pieni lista pelkästään sen tavaran siirte­lyyn liit­tyneistä onnettomuuksista.

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_pipeline_accidents

    “Suosikki­ni” on ehdot­tomasti tuo 10 kilo­ton­nin pamauk­sen tuot­tanut räjähdys Siperi­as­sa vuon­na 1989. Läh­teestä riip­puen, 500–800 kuoli. 

    Ja jos kat­selit uutisku­via niistä Japanin tuhoalueil­la riehuneista val­tavista tuli­paloista, niistä suurin osa lie­nee johtunut maakaa­sun käytöstä. 

    Mut­ta silti: nämäkin onnet­to­muudet ovat pikku yksi­tyisko­htia sen rin­nal­la, mitä lapas­es­ta lähtevä ilmas­ton­muu­tos voi aiheuttaa.

    Olen toden­nut jo ennen tätä onnet­to­muut­ta, että vas­tus­tan ydin­voimaa heti, kun alkaa näyt­tää var­mal­ta, että fos­si­iliset voidaan nitistää ilmankin. Täl­lä het­kel­lä “kyl­lä tekni­nen kehi­tys ihan var­masti ratkaisee uusi­u­tu­vien ongelmat”-ratkaisua kaup­paa­vat elävät mielestäni suun­nilleen samas­sa teknolo­giaop­ti­mis­min pil­vilin­nas­sa kuin “ydin­voimas­sa ei ole ikinä mitään ongelmia”-linjaa vetävät. Ehkä vähän vielä höt­töisem­mäl­lä pil­vel­lä, sil­lä ydin­voiman riskin kan­ta­vat pääasi­as­sa siitä hyö­tyvät maat, mut­ta jos ydin­voima­ton vai­h­toe­hto ei toimikaan, ris­ki kohtaa ensin kehi­tys­mai­ta ja sit­ten kaikkia.

    Vastaa

    1. Suo­mi näyt­tää evakuioi­neen osan suurlähetys­töstöä Tokion eteläpuolelle. Jotain his­to­ri­al­lista iro­ni­aa on siinä, että väki on evakuoitu Hiroshimaan.

       Vastaa

48. Olisi tosi­aan mie­lenki­in­toista saa­da peruste­lut joltain län­si­maan hal­li­tuk­selta kehoituk­selle oman kansalaisille lähteä Tokios­ta etelään. Onko esim. STUK sanonut Suomen poli­it­tiselle johdolle, että Tokios­sa ole­vat suo­ma­laiset ovat selkeässä vaaras­sa altistua säteilylle? Itse veikkaan, että kyse on puh­taista koti­mais­ten irtopis­tei­den han­k­in­nas­ta välit­tämät­tä seu­rauk­sista, mitä noista kehoituk­sista on Japanille. 

    Jos mitään Tokion evakuoin­tia ei säteily­vaaran vuok­si ei tarvi­ta, ei noista kehoituk­sista nouse mitään haloo­ta, vaan ne hau­tau­tu­vat jon­nekin his­to­ri­an unho­laan. Jos tuol­lainen evakuoin­ti sit­ten tarvit­taisi­in, niin nousisi aivan käsit­tämätön haloo, että mik­sei omien maid­en hal­li­tuk­set kehoit­ta­neet lähtemään ajois­sa. Siis paljon suurem­pi haloo kuin mitä lop­ul­ta vaiku­tuk­set niihin oman maan kansalaisi­in lop­ul­ta edes oikeuttaisivat. 

    Hal­li­tuk­sil­la on siis valit­ta­vana antaa tuol­lainen varoi­tus, jos­ta ei seu­raa niille mitään hait­taa, kos­ka niiden oman maan kansalais­ten määrä on joka tapauk­ses­sa niin vähäi­nen, ettei hei­dän toden­näköis­es­ti turha siir­ty­i­ly tule tule­vaisu­udessa kiin­nos­ta­maan medi­aa vähän ver­taa, tai olla anta­mat­ta ja saa­da usko­ma­ton määrä paskaa niskaansa siinä tilanteessa, että joku oman maan kansalainen saisi vähän säteilyä. 

    Ja lisäk­si tässä on vielä lumi­pal­loe­fek­ti. Kun yksi maa on tuol­laisen kehoituk­sen antanut, niin muiden on pakko niin tehdä myös tai sit­ten poli­itikot saa­vat paskaa niskaansa pelkästään siitä, että eivät väl­itä kansalai­sis­taan sen ver­taa kuin sen toisen maan poli­it­ti­nen johto. Näin siis, vaikkei kukaan oman maan kansalainen jou­tu­isi edes säteilylle alttiiksi. 

    Ja syy, mik­si sanon tämän ole­van irtopis­tei­den keru­u­ta japani­lais­ten kus­tan­nuk­sel­la, on se, että täl­laiset ulko­maid­en kehoituk­set tietenkin ovat omi­aan liet­so­maan pelkoa japani­lai­sis­sa ja Japanille ei sit­ten olekaan enää yhden­tekevää, että miljoonat kansalaiset turhan­päiten siir­tyvät pois Tokios­ta, vaan hei­dän on oikeasti otet­ta­va huomioon myös tuol­lais­ten kehoi­tusten negati­iviset vaikutukset.

    Vastaa

49. Sel­l­ainen ero tur­val­lisu­usa­jat­telu­un liit­tyen ydin­voimas­sa ja maakaa­sus­sa tai hiilessä, että taloudel­liset riskit ovat ydin­voimas­sa suuret keskit­tämis­es­tä johtuen. Isot yksiköt, jol­lai­sis­sa nyt on Japanis­sa räjähdel­lyt, tule­vat todel­la kalli­ik­si käyt­tökelvot­tomik­si men­nessään. Voimaloista saata­van ja nyt puut­tuvan sähkön taloudelli­nen merk­i­tys on suuri ja mah­dol­lisen uuden voimalan rak­en­t­a­mi­nen kallista. Edes fos­si­il­i­sis­sa ei liene tätä riskiä samas­sa määrin. Vähän ihme­tyt­tää se, että eri ener­giantuotan­to­vai­h­toe­hto­ja ja käytän­nössä ener­giantuotan­non hajaut­tamista ei ole tätä enem­män mietit­ty keskusteluis­sa ydinvoimasta/ uusiutuvista.

    Vastaa

50. Tek­isi mieli kysyä ydin­voiman fanit­ta­jil­ta, onko suurlähetys­tön evakuoimi­nen pelot­telua. Nämä ovat juuri niitä liikah­duk­sia, jot­ka lisäävät ydin­voimavas­taisu­ut­ta. Nyt vaan jonkun teistä on syytä men­nä ulko­min­is­ter­iöön ja lyötävä lita­ni­at pöytää. “Älkää pelätkö, kaik­ki on hyvin, suo­ma­laisen talon kel­laris­sa on enem­män haitallista säteilyä kuin suurlähetys­tössä Tokiossa”.

    Vastaa

51. ‘Minus­ta ihmis­ten pelko­tunne on aito eikä sitä pidä väheksyä.’ (Jouni Lundqvist)
    Kos­keeko tämä kaikkia pelko­ja, vai vain niitä, jot­ka itse jaat? Sitä on menen­laista fobi­aa, kuka pelkää mus­taa miestä, kuka halu­aa tap­paa kaik­ki suurpe­dot sukupuuttoon…

    Vastaa

52. Mun mielestäni koko hom­mqa alkaa muis­tut­taa Tsernobyliä. 

    Erot ovat siinä lähin­nä että:
    — Tser­nobylin onnet­to­muu­den aiheut­ti inhimilli­nen käyt­täjävirhe, Fuk­sushi­man maan­järistys, joiden­ka mah­dol­lisuuk­sista toki tiedet­ti­in etukäteen
    — Tser­nobylis­sä räjähti 1 reak­tori, Fukushi­mas­sa 4
    — Tser­nobylis­sä säteily uhkasi 2 miljoo­nan asukkaan Kio­vaa, Fukushi­mas­sa 30 miljoo­nan asukkaan Tokiota
    — Tser­nobylis­sä voimalan pohjois­puoleinen maaseu­tu saas­tui elinkelvot­tomak­si, Fukushi­mas­sa ei vielä tiede­tä mitkä alueet
    — Tser­nobyli­in alkoi vir­ra­ta kan­sain­välistä apua ja armei­jaa myöten kaik­ki joil­la oli alan osaamista pis­tet­ti­in pelas­tushom­mi­in, Fukushi­mas­sa ei pääasi­as­sa voimalan oma henkilökun­ta on yrit­tänyt sam­mut­taa sitä

    Vastaa

53. Heik­ki Linnapuomi
    Kan­natan dik­ta­torisia pakko­toimia kulu­tuk­sen hillit­semisek­si ja ener­giantuotan­non alentamiseksi. 

    Pointsit rehellisyy­destä. Olet kyl­lä siinä aivan oike­as­sa, että ain­oas­taan har­vain­val­lat pystyvät laske­maan kansan elin­ta­soa merkittävästi.

    Vastaa

54. Päämin­is­teri Kivinie­mi ehät­ti jo ehdot­ta­maan, että seu­raavaan hal­li­tu­so­hjel­maan ei otet­taisi ydin­voiman lisärak­en­tamista. Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi val­tion enem­mistöomis­teisen For­tu­min ydin­voiman lisärak­en­tamisen torp­paamista. Päämin­is­teri näyt­tää siis vas­tus­ta­van 70-luvun neu­vos­toli­it­to­laista tekni­ikkaa sisältävien Lovi­isan yksiköi­den kor­vaamista uudem­man sukupol­ven tur­val­lisu­usa­jat­telua edus­tavil­la voimaloil­la. Tässä ajat­te­lu­tavas­sa ei ole päätä eikä häntää.

    Vastaa

55. az kir­joit­ti 16.3.2011 kel­lo 18:45
    “…Eron voi ymmärtää vain psykol­o­gise­na. Toisin kuin pien­hiukka­sia, ihmiset pelkäävät säteilyä suh­teet­tomasti ja irra­tionaalis­es­ti vaik­ka todel­lises­sa maail­mas­sa edelli­nen muo­dostaisi hei­dän ter­vey­delleen paljon suurem­man uhan.
    Irra­tionaal­isu­us on kuitenkin huono poh­ja poli­ti­ikalle. Ajat­tele­vien poli­itikoiden toivoisi kykenevän nouse­maan tämän tun­nepi­toisu­u­den yläpuolelle.
    Mitä toivoa poli­it­tisel­la keskustelul­la muu­toin on?”

    Myös medi­an roo­lia voisi miet­tiä. Ensin voisi kysyä toimit­ta­jien asiantun­te­mus­ta kyseiseen asi­aan ja sit­ten medioiden tapaa läh­estyä asiaa. 

    Aiheesta hie­man poiketen: viimeisen vuo­den aikana kak­si ehkä merkit­täv­in­tä päätet­tävää asi­aa Suomes­sa ovat olleet ydin­voimalu­pa­hake­muk­set ja euro­maid­en tukipaket­ti. Joku mediatutk­i­ja voisi tutkia kuin­ka paljon suo­ma­laiset medi­at käsit­te­liv­ät itse näitä aihei­ta. Oma havain­toni on, että media keskit­tyi lähin­nä poli­ti­ikko­jen kan­to­jen rapor­toimiseen ja perustelemat­tomien argu­ment­tien refer­oimiseen. Itse ydin­voimalat ja talous jäivät selkeästi jäl­keen. Säteilymääristä ei paljoa puhut­ta tai vaivaudut­tu selit­tämään miten val­tioiden velka­kir­jo­jen hin­nat määräytyvät.

    Ajat­tel­e­vatko toimit­ta­jat, että enem­mistö kansas­ta ei kuitenkaan ymmär­rä, ja ne jot­ka ymmärtävät käyt­tävät omia tietolähteitään. Jos näin on, mik­si uuti­soi­da ollenkaan? Itse uskon, että suo­ma­lais­es­ta koulu­jär­jestelmästä läpi päässeet ihmiset voisi­vat omak­sua mon­imutkaisem­pia asioi­ta kuin mitä suo­ma­lainen media tar­joaa. Kaikki­in se ei uppoaisi, mut­ta keskimäärin olisimme viisaampi kansa. Tämän pitäisi olla myös Ylen tehtävä.

    Vuosi sit­ten kak­si kol­ma­sosaa kreikkalai­sista uskoi maan pär­jäävän ilman ulkop­uolista apua. Johtopäätös: tyh­mä kansa tuot­taa tyh­mää kansan­val­taa. Nyt odotel­laan sul­keeko joku maa ydinvoimaloitaan.

    Vastaa

56. Pis­palas­sa saa enem­män säteilyä kuin tästä Japanin “onnet­to­muud­es­ta” ja kyl­lä ihmi­nenn kuo­lis jos tuulimyl­ly kaa­tu­is päälle, niin siinä las­ke­taan mun mielestä yhteen täysin eri­laisia asioi­ta. STUKin mukaan Japanis­sa on täysimit­tainen ydinkatas­trofi pääl­lä, nyt on enää kyse sen laa­ju­ud­es­ta ja vaiku­tuk­sista.

    Niin on, mut­ta laa­ju­u­den ja vaiku­tusten suu­ru­us on mitä? 

    Kun ver­tasin Pis­palaa ja Fukushi­maa, eivät polt­toaine­sauvat olleet vielä pal­jas­tuneet ja vetyräjähdyk­siä oli ollut vas­ta yksi. Tois­taisek­si ei ole mitään näyt­töä siitä, että kukaan muu kuin mah­dol­lis­es­ti alueel­la työsken­televä henkilökun­ta olisi saanut merkit­täviä määriä säteilyä (eikä hei­dänkään kohdal­laan vielä tiede­tä minkälai­sista määristä on kyse). 

    Pis­palas­sa on mitat­tu kel­lareista kym­meniä tuhan­sia Bq/m³, tosin kuten joku tote­sikin, rado­nia, joka ei juuri mene keuhkoista eteen­päin, niinkuin jodi tai cesium tekee. Ja luvut joi­hin ver­tasin oli­vat itseasi­as­sa peräisin alueen juo­mave­den pitoisuuk­sista. Tuo höyry voi olla jopa suun­nilleen yhtä radioak­ti­ivista kuin se pis­palan kel­lar­in ilma, mut­ta tämä ver­taus on merk­i­tyk­setön, kos­ka biol­o­gis­es­ti on tietenkin ihan eri asia saa­da elim­istöön cesiu­mia tai jodia, kuin radonia.

    (Tur­vara­ja cesiu­mille ja jodille on joku muu­ta­man kym­men­tä Bq per litra, käsit­tääk­seni porakaivoista saa sopivil­la alueil­la suomes­sa radon-peräistä säteilyä juo­mavedestä usei­ta tuhan­sia ker­to­ja enem­män, joten ver­taus ei ollut säteilyn osalta kuitenkaan väärää suuruusluokkaa) 

    Jos nyt kuitenkin nyt sivu­u­tan tässä kaiken ennakkolu­u­loni, joka on kumu­loitunut ydin­voiman vas­tus­ta­jien älyt­tömistä argu­menteista, ja kat­son real­is­tisia luku­ja, niin nyt näyt­täisi siltä, että kilpi­rauhas­syöpää ja leukemi­aa voidaan saa­da joitain kym­meniä, ja jos jokin menee tosi pahasti pieleen pahim­mil­laan sato­ja tai jopa tuhan­sis­sa mitat­tavia tapauk­sia Fukushi­man kohdal­la. Kos­ka näistä kaik­ki eivät kuole, niin voidaankin kysyä minus­ta aivan aiheellisesti:

    Mik­si me puhumme ydin­voimas­ta, kun mei­dän pitäisi puhua kaupun­ki- ja raken­nus­su­un­nit­telus­ta, pelas­tus­toimin­nas­ta jne, joiden puut­tei­ta kor­jaa­mal­la olisi voitu vält­tää monikym­menker­tainen määrä uhreja? 

    Ei siis ole ain­oas­taan niin, että ydin­voimatur­val­lisu­us on hyväl­lä tasol­la suh­teessa kaik­keen muuhun ener­giantuotan­toon, on myös niin, että kun resursse­ja ja huomio­ta kaade­taan ydin­voimaan, ei kiin­nitetä huomio­ta sel­l­aisi­in ilmiöi­hin, jot­ka ovat muual­la pielessä. Tämä syn­nyt­tää ihan todel­lisen vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sen ihmishengis­sä mitat­tuna: Kun ydin­voiman riskeiltä pelaste­taan yksi, jätetään hel­posti kymme­nen, jopa sata, pelas­ta­mat­ta sit­ten muil­ta riskeiltä.

    Kun yllä kysyt­ti­in, mik­si pelko­ja ei pitäisi ottaa todes­ta, sanois­in, että toki pitää ottaa, mut­ta jokainen, joka pelkoa liet­soo, on oma­l­ta osaltaan vas­tu­us­sa niistä 9–99 ylimääräis­es­tä uhrista.

    Vastaa

    1. Toiv­ot­tavasti tämä ei nyt aiheuta tam­pere­lais­ten joukkokuole­maa stres­si­in, mut­ta Pis­palan radon ei ole mikään vähäpätöi­nen asia. Radon tap­paa Suomes­sa 200–300 henkeä vuodessa. Huonos­ti tuulete­tuis­sa talois­sa se tuot­taa ilmeisen riskin asukkaille.

       Vastaa

57. Jos jälk­iläm­mön tuot­to on viikon päästä onnet­to­muud­es­ta vaikka­pa 3 MW 

    Arvioiden mukaan viikon kulut­tua reak­torin pysäy­tyk­ses­tä läm­mön­tuot­to on 2–3 % nimel­lis­te­hos­ta, kah­den viikon kulut­tua ~1%. Reak­torin 1 nimel­lis­te­ho oli 480 MW, reak­tor­ei­den 2–6 780 MW. Elikkä nyt, noin viikko onnet­to­muud­es­ta läm­pöä kehit­ty­isi jotain 10 MW (ykkös­reak­tori) — 20 MW (toimin­nas­sa olleet tehokkaam­mat reak­torit). Huoltokatkos­sa ollei­den reak­tor­ei­den läm­mön­tuot­to voisi hyvin olla tuo­ta 3 MW luokkaa, riip­puen siitä mil­loin huoltokatko alkoi.

    Vastaa

58. Kun puhutaan eri ener­gia­muo­to­jen haitallisu­ud­es­ta, on vielä riski­aver­sio. Ainakin markki­noil­la ihmiset käyt­täy­tyvät ikäänkuin tuo­ton var­i­anssi tek­isi odotusar­vois­es­ta tuo­to­s­ta pienem­män. Tätä voi toki selit­tää vaik­ka uti­iteet­ti­funk­tion konkaaviudella/konveksisuudella tai psykol­o­gisil­la tekijöillä. 

    Eli, suomen­net­tuna ja hie­man banal­isoiden: onko ratio­naal­ista arvot­taa eri taval­la tasais­es­ti tap­pavaa ener­gia­ratkaisua vs. sel­l­aista joka tap­paa odotusar­vois­es­ti saman ver­ran mut­ta jos­sa on mah­dol­lisu­us suurkatastrofeille?

    Vastaa

59. Jos san­o­taan että A on vaar­al­lisem­paa kuin B joten se imp­likoi että B on A:n sub­si­tu­ut­ti. Esimerkik­si kokai­inin käyt­tö on vaar­alisem­paa kuin suk­laan syön­ti, mut­ta vaik­ka kum­matkin ovat nautin­toainei­ta niin kokai­inia tuskin voi kor­va­ta suk­laal­la. Tähän aiheeseen liit­tyen, ydin­voima ei kor­vaa vesivoimaa niin kuin sitä käytetään oikein mitenkään, hiiltäkin vain osit­tain, polt­toainei­ta ylipään­sä huonos­ti, ja ainakin min­ulle on epä­selvää miten se aut­taa suun­nit­tele­maan tur­val­lisem­pia kaupunke­ja. Todet­takoon myös hal­pa ener­gian hin­ta hyvinkin heiken­tää tur­val­lisu­ut­ta, kos­ka isom­mil­la kat­teil­la siihen on varaa panos­taa enemmän.

    Vastaa

60. Ymmär­rän riski­aver­sion sil­lä tavoin, että ihmi­nen on ennem­min valmis otta­maan ison riskin jalan katkeamis­es­ta kuin pienen riskin kuolemis­es­ta, mut­ta jos joka tapauk­ses­sa puhutaan kuolemis­es­ta, niin tämän suh­teen tun­tu­isi oudol­ta, jos sil­lä, kuoleeko mukana paljon mui­ta ihmisiä, olisi juuri merk­i­tys­tä. Eli jos min­ul­la on 1%:n ris­ki kuol­la onnet­to­muudessa, jos­sa vain minä kuolen tai sama 1%:n ris­ki joutua onnet­to­muu­teen, jos­sa kuolee yhteen­sä 1000 ihmistä (jol­loin luon­nol­lis­es­ti sen kokon­ais­ris­ki on 0.001%), niin noiden pitäisi olla min­ulle sama­nar­voisia riip­pumat­ta riskiaversiostani. 

    Minus­ta siis joku muu tek­i­jä kuin riski­aver­sio selit­tää irra­tionaalisen suh­tau­tu­misen suuri­in onnettomuuksiin. 

    Lisäk­si sanois­in, että juuri yhtäkkisen kuolemisen suh­teen ydi­non­net­to­muus ei ole sieltä pahim­mas­ta päästä, kos­ka edes pahim­mis­sa onnet­to­muuk­sis­sa hyvin pieni määrä ihmisiä kuolee välit­tömästi. Lop­ut uhrit tule­vat niistä syövistä, jot­ka tule­vat vas­ta vuosien viiveellä.

    Vastaa

61. tpyy­lu­o­ma,

    Hyvin eri­laisia ja eri kokolu­okkien voimaloi­ta voitaisi­in suun­nitel­la hyvin eri­laisi­in tarkoituk­si­in, jos se ei olisi lupa­hakukäytän­nöl­lä estet­tyä. Onhan Osmo täl­lä blogilla esimerkik­si speku­loin­ut täl­laisil­la vai­h­toe­hdoil­la ja olet itse ollut mukana niis­sä keskusteluissa.

    Kevyet sähköau­tot ja sähköskoot­ter­it toden­näköis­es­ti lisään­tyvät täl­lä vuo­sisadal­la kaupunkili­iken­teessä, kuten on sähkön varas­sa myös raideli­ikenne, joten en nyt aivan ymmär­rä mik­si näet, ettei ydin­voima voisi vas­ta­ta myös liiken­teen tarpeisiin.

    Vastaa

62. Tur­val­lisu­usasioista keskusteltaes­sa pitää aina ver­ra­ta vai­h­toe­hto­ja toisi­in­sa. Ydin­voimas­ta luop­umi­nen näyt­tää väistämät­tä lisäävän hiilen polt­toa, ja hiili tap­paa joka vuosi sato­jatuhan­sia ihmisiä. 

    Näin ker­too Tiede-lehti nettisivuillaan:

    Brit­tiläiset ter­veystutk­i­jat Anil Markandya Bathin yliopis­tos­ta ja Paul Wilkin­son Lon­don School of Hygien­estä julka­isi­vat tiedele­hti Lancetis­sa viime syksynä artikke­lis­ar­jan ener­giantuotan­non terveysvaikutuksista.
    Tutkimus ei huomioi ilmas­ton läm­pen­e­misen seu­rauk­sia, vaan mukana ovat ain­oas­taan välit­tömät ter­veysvaiku­tuk­set. Hiilel­lä niihin kuu­lu­vat onnet­to­muudet ja ammat­ti­tau­dit hiilikai­vok­sis­sa, ter­veyshai­tat itse voimalois­sa sekä ennen kaikkea savukaa­su­jen vaiku­tuk­set koko väestön terveyteen.
    Noin 12 pros­ent­tia hiilikaivostyöläi­sistä kär­sii yhä kuole­maan johtavista ammat­ti­taudeista, kuten pölykeuhkos­ta. Meitä kaikkia uhkaa­vat savukaa­su­jen rik­ki- ja typ­piy­hdis­teet, otsoni, bentso(a)pyreeni ja muut töhkät. Päästöt lev­iävät tuhan­sia kilo­me­tre­jä ja aiheut­ta­vat tai pahen­ta­vat syöpiä, sydän­taute­ja, bronki­it­tia, ast­maa, uni­häir­iöitä ja verenpainetta.
    Tutk­i­joiden keräämien tieto­jen mukaan sähkön tuot­ta­mi­nen kivi­hi­ilel­lä aiheut­taa Euroopas­sa yhtä ter­awat­ti­tun­tia kohti keskimäärin 225 vakavaa sairaustapaus­ta ja 24,5 kuole­maa. Ydin­voima aiheut­taa vain 0,052 kuole­man­ta­paus­ta — hiilivoima on siis 470 ker­taa epäter­veel­lisem­pää. Eroa selit­tää se, että hiilivoimala kylvää kuole­maa koko ajan mut­ta ydin­voimalan säteilypäästöt ovat harvinaisia.
    Yksi tuhan­nen megawatin kivi­hi­ilivoimala, joka pyörii keskimäärin 90 pros­entin tehol­la, tuot­taa vuodessa noin 7,9 ter­awat­ti­tun­tia sähköä. Voimalan koko polt­toaineketjus­ta koituu vuodessa 193 kuole­maa ja 1 774 vakavaa sairastumista.
    Koko maail­ma tuot­taa vuosit­tain hiil­isähköä noin 7 000 TWh, mis­tä saadaan min­imi­arvio hiilivoiman inhimil­lisek­si hin­naksi: 170 000 vaina­jaa ja 1,6 miljoon­aa vakavasti sairas­tunut­ta vuodessa. Todel­lisu­udessa luvut ovat isom­pia, kos­ka suures­sa osas­sa maail­maa kuolleisu­us ja sairas­tavu­us ovat moninker­taiset Euroop­paan verrattuna.
    Kiinas­sa tutkit­ti­in ter­veysvaiku­tuk­sia Shan­don­gin provinssis­sa. Kiinalaiset ympäristö­vaa­timuk­set täyt­tävä voimala aiheut­ti 77 kuole­maa ter­awat­ti­tun­tia kohti eli kolme ker­taa enem­män kuin euroop­palainen laitos.

    Vastaa

63. Antti_A:lta hyvää medi­akri­ti­ikkiä. Telkkarit­tomana olen seu­raanut F‑tapahtumaa netistä, ja tun­tuu että speku­laa­ti­olle jää niin paljon tilaa, että jopa onnet­to­muuskar­toi­tus jätetään yleisön tulkit­tavak­si. Tässä blo­gis­sa on ollut hyvin häm­men­tävää vähät­te­lyä ja hyvin paljon epämääräistä ja ennenaikaista speku­laa­tio­ta. Eri maid­en hal­li­tusten toimen­piteitäkin pide­tään näem­mä lähin­nä propagandana.

    Olen kat­sel­lut Japanin yleis­ra­dion dubat­tu­ja net­tistream-uutisia, mut­ta eipä niistäkään paljon heru. Hyvin suuria ongelmia on tiedot­tamises­sa ja jour­nal­is­mis­sa. Löysin suo­ma­laisen blo­gin, jos­sa joku asi­aan pere­htynyt ker­too näke­myk­sen­sä siitä, miten uuti­soin­ti on retu­peräl­lä, ja jaan aika suo­raan tämän ana­lyysin: http://teknokekko.vuodatus.net/blog/2846999/2011-uraani-halkeaa/

    Vastaa

64. Suomen pahin­ta radon­aluet­ta on Itä-Uusi­maa. Tääl­lä joku jo kir­joit­ti, että uraa­ninet­si­jät liikkuneet Asko­las­sa. Suomen keskiar­vo mil­lisi­iverteis­sä on hie­man maail­maa isom­pi. Olisi kiva nähdä, miten Suomen tilanne alueel­lis­es­ti vai­htelee (siis säteilyan­nok­set, ei radonin esi­in­tymi­nen). Pis­pala ei siinä kisas­sa ole ykkönen.

    Asi­as­ta ensim­mäiseen. Tser­nobylin palavaa reak­to­ria sam­mutet­ti­in hiekalla ja beton­i­mas­sal­la. Helikopter­i­len­täjät kuo­li­vat pian sam­mu­tuk­sen jäl­keen. En ihmettele, jos Japanis­sa olla varovaisia helikopterei­den käytössä.

    Vastaa

65. @tiedemies & jotkut muut: Ero tei­dän edus­ta­manne “tämä on vain lievä onnet­to­muus” ‑ajat­telun ja tois­t­en edus­ta­man “tämä on todel­la vaka­va onnet­to­muus” ‑ajat­telun välil­lä vaikut­taisi ole­van se, lasken­taanko mukaan poten­ti­aaliset seu­rauk­set vai ei.

    Vielä Fukushi­mas­ta ei tosi­aan ole aiheutunut paljoakaan uhre­ja. Ja juu, Pis­pala var­maan aiheut­taakin enem­män tuhoa. Ei sitä ole kukaan kiistämässä.

    Mut­ta se Pis­pala aiheut­taa ihan tasais­es­ti niitä samo­ja tuho­ja, eikä siinä ole riskiä että yhtäkkiä koko Tam­pere altistuu kuo­let­tavalle säteilylle. Ver­taus on täysin älytön. On mielestäni kierte­lyä olla otta­mat­ta huomioon sitä kuin­ka lähel­lä todel­la laa­jaa seu­raus­ta Fukushi­mas­sa olti­in, tai ollaan ehkä edelleen.

    Tai sit­ten en osaa tulki­ta tilanteesta saami­ani tieto­ja, tai ne ovat olleet virheellisiä.

    Määritelmäl­lisel­lä tasol­la kyse on siis siitä las­ke­taanko “katas­trofik­si” tai korkealle INES-tasolle sel­l­ainen tilanne joka oli/on lähel­lä aiheut­taa mit­tavia tuho­ja, vaiko vain sel­l­ainen joka on aiheut­tanut mit­tavia tuho­ja. Mut­ta tämä määritelmä on taval­laan varsin yhden­tekevä. Oli se määritelmäl­lis­es­ti mitä tahansa, itse tieto myös siitä poten­ti­aalis­es­ta uhkas­ta on ydin­voiman tur­val­lisu­ut­ta arvioidessa otet­ta­va huomioon, oli niitä poten­ti­aal­isia seu­rauk­sia aiheutunut vai ei.

    On älyl­lis­es­ti epäre­hellistä pitää ana­lyysin kannal­ta kovin merkit­tävästi eri­laise­na sitä tilan­net­ta jos­sa jotain oli todel­la lähel­lä tapah­tua, ja sitä jos­sa jotain todel­la tapah­tui. Ana­lyysin kannal­ta on läh­es yhden­tekevää toteu­tuiko se konkreet­tis­es­ti vai ei.

    Vaik­ka siis Fukushi­mas­ta ei koskaan aiheu­tu­isikaan nyky­isiä varsin vähäisiä tuho­ja laa­jem­pia seu­rauk­sia, niin kyseessä oli silti todel­la vaka­va asia, ja ydin­voimatur­val­lisu­u­den pohdin­nan voi ihan hyvin perus­taa sille ajatuk­selle kuin jotain olisikin tapah­tunut. Ellei sit­ten ole selvää että Fukushi­mas­sa käytössä olleet tur­va­jär­jeste­lyt oli­si­vat toden­näköis­es­ti kuitenkin estäneet kaik­ki vaka­vat vau­ri­ot. Kuten sanoin, omien tieto­jeni perus­teel­la näin ei todel­lakaan ole. Jos joku kuitenkin ajat­telee niin, sil­loin kyseessä on perus­tavaa laat­ua ole­va ero pre­mis­seis­sä, ja keskustelus­sa tulisi ede­tä siihen että esitetään näi­den eriävien pre­missien tuek­si todisteita.

    Ja kyl­lä, toki sil­lä fak­tal­lakin että mitään vakavaa ei ole vielä toteu­tunut on pain­oar­voa, mut­ta ei vaan kovin paljoa.

    Vastaa

    1. Minus­ta tääl­lä kom­men­treis­sa näkyvä ydin­voiman riskien vähät­te­ly on argu­ment­ti ydin­voimaa vas­taan. Jos ydin­voiman tuk­i­jat suh­tau­tu­vat ydin­tur­val­lisu­u­teen noin lev­äperäis­es­ti, syn­tyy pelko, ettei tur­val­lisu­teen kiin­nitetäkään sel­l­aista huomio­ta kuin on luvattu.

       Vastaa

66. Antti:

    Arvioiden mukaan viikon kulut­tua reak­torin pysäy­tyk­ses­tä läm­mön­tuot­to on 2–3 % nimellistehosta,

    Joo, lähdin näp­pitun­tu­moimaan 0.2%:lla viikon kulut­tua, mut­ta sehän pitää laskea ter­mis­es­tä tehos­ta eikä sähkötehosta.

    tiedemies:

    kat­son real­is­tisia luku­ja, niin nyt näyt­täisi siltä, että kilpi­rauhas­syöpää ja leukemi­aa voidaan saa­da joitain kym­meniä, ja jos jokin menee tosi pahasti pieleen pahim­mil­laan sato­ja tai jopa tuhan­sis­sa mitat­tavia tapauk­sia Fukushi­man kohdalla.

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta: kuin­ka päädy­it noi­hin arvioi­hin? Ainakin ennen viimeisimpiä päiv­i­tyk­siä J. M. Korho­sen blo­gis­sa oli ensin rivikau­pal­la oikein hyvää dataa ja kor­rek­tia teknistä tietoa ja sit­ten KADAAM yhtäkkiä tulee lause tyyli­in “vaka­van vuodon ris­ki on kuitenkin häviävän pieni”. Ilman mitään pun­taroin­tia mis­tä kristal­li­pal­losta tieto on kat­sot­tu. En siis sano että lukusi ovat pielessä, ihan vaan kysyn miten olet ne haarukoin­ut [1]?

    Mik­si me puhumme ydin­voimas­ta, kun mei­dän pitäisi puhua kaupun­ki- ja raken­nus­su­un­nit­telus­ta, pelas­tus­toimin­nas­ta jne, joiden puut­tei­ta kor­jaa­mal­la olisi voitu vält­tää monikym­menker­tainen määrä uhreja?

    Tai reak­torisu­un­nitelus­ta. Min­un ja mon­en muun puli­na täl­lä blogilla on maail­man tule­vien ener­gia­ratkaisu­jen kannal­ta turhaa sikäli että reak­torisu­un­nit­telu on eden­nyt melkois­es­ti Fukushi­ma-designin jälkeis­inä vuosikym­meninä jo ilman tätä onnet­to­muut­takin. Panen kyl­lä merkille että käyt­töönot­to­valmi­il­la tasol­la ole­vista reak­tor­eista AP-1000:n) hätäjäähdy­tys toimii vain 72 tun­tia ilman ulkop­uolista voimaa, ja vaatii sekin akti­ivisia toimia sen jäl­keen. Pas­sivi­nen turvl­lisu­us on vas­ta kehitteillä.

    ————————————-
    [1] Jospa yritän itse arvioi­da karkeasti pahin­ta ske­naar­i­o­ta lyhyen puoli­in­tu­misa­jan fis­sio­tuot­tei­den kaut­ta (kos­ka ne säteilevät eniten). Polt­toaine­sauvat ovat oletet­tavasti viet­täneet puo­let lataussyk­lin kestos­ta reak­toris­sa, 6kk ehkä. 780MW sähköte­hol­la eli ~2500MW ter­misel­lä on 6kk aikana fis­sioitunut noin 500kg U235 kun joka fis­sio tuot­taa 200MeV. Fis­sio­tuot­teina sauvoihin on siis varas­toituneena noin 0.5kg (1.6 MCi) Ru-106, 15kg (19 MCi) Cs-134, 6kg (5.6 MCi) Pm-147, 0.5kg (0.2 MCi) Kr-85, 10kg (1.4 MCi) Sr-90 ja 17kg (1.4 MCi) Cs-137. Neu­tron­ikaap­pausten kaut­ta siel­lä on myös joku ~50 kg Plu­to­ni­um-239 ja Pu-240 (~5 kCi, ei kovin merkit­tävää). I‑131:tä ei ole juuri ker­tynyt kos­ka se puoli­in­tuu nopeasti — on se hyvin akti­ivis­takin, mut­ta sanokaamme että joditabletit tekevät sen tehottomaksi.

    RuO2, Cs, CsO2, Kr ja Sr kaik­ki höyrystyvät 2300C:ssa (mut­ta SrO ei) jos­sa polt­toaine­sauvo­jen kuorikin sulaisi. Jos kat­to on auki, reak­torin ~10MW jälk­iläm­mön aiheut­ta­ma kon­vek­tio (suh­teu­ta Tser­nobylin grafi­it­ti­palon ~100MW läm­mön­tuot­toon) nos­taa höyryt sula­neesta polt­toainelam­mikos­ta, minkä jäl­keen ne tiivistyvät jonkun­laisek­si pölyk­si nou­sevas­sa ilmavir­tauk­ses­sa. Luulen että myös Sr palaa SrO-pölyk­si vas­ta siinä nousu­vir­tauk­ses­sa ja läh­tee matkaan.

    Arvaan että kon­vek­tio nousee ~1km korkeu­teen (pur­je­len­to-ter­mi­ikin nousuko­rkeu­den luokkaa) ja läh­tee kulke­maan tuul­ten mukana. Nyt tart­tis jonkun käsi­tyk­sen minkäkokoista aerosolip­is­araa syn­tyi, että tietäis kuin­ka kauan se lei­juu. Rav­is­tan kuitenkin hihas­ta että puo­let annok­ses­ta laskeu­tuu 10km päähän tai lähem­mäs, ja annos puolit­tuu aina 10km välein. Jos lev­iämisalue on sek­tori jon­ka kärkikul­ma 10 astet­ta ja suun­tana Tokio, välil­lä 200km-210km (Tokion keskus­ta) tipah­taa enää joku 22 curi­eta 350 km^2 laa­juiselle alueelle. Eipä paljon mittää…jaa, no tulee siitä 2300 bec­quere­liä neliömetrille kuite­skin vielä Tokios­sa, ja Japanis­sa on tiheää asu­tus­ta lähempänäkin Fukushi­maa (mut­ta alue tietysti yritet­täisi­in evakuoida). 

    Näin siis armei­jalogi­ikalla, jon­ka mukaan 10 000 miehen divi­sioona kaivaa sekun­nin mur­to-osas­sa poteron jon­ka kaivamiseen yhdeltä mieheltä vierähtäisi tun­ti. Eikä täl­läkään pähkäi­lyl­lä päästy vielä pureu­tu­maan kilpi­rauhas­syöpi­en esi­in­tyvyy­teen asti.

    Vastaa

67. Tääl­lä tois­tu­vasti mätetään esi­in tilas­to­ja hiilen ja öljyn tap­pavista vaiku­tuk­sista ja niil­lä puo­lus­tel­laan ydin­voimaa. Tai että liiken­teessä kuolee sekun­nis­sa niin ja niin mon­ta ihmistä.

    Jos atom­ion­net­to­muudessa kuolee viikos­sa tai kuukaudessa sama määrä ihmisiä kuin hiilivoimal­la tuote­tus­sa ener­gias­sa kymme­nessä vuodessa, niin atom­ivoimaa eivät tilas­tot kyl­lä pelas­ta onnet­to­muu­den sattues­sa. Sitä pait­si ydi­non­net­to­muudessa saadaan paskak­si het­kessä kym­meniä ellei peräti sato­ja neliök­ilo­me­tre­jä arvokas­ta maata.

    Olen Osmon kanssa samaa mieltä, että ydin­voiman riskien vähät­te­ly on tässä yhtey­dessä pahin­ta, mitä ydin­voiman kan­nat­ta­jat voivat tehdä.

    Vastaa

68. En tiedä, onko kom­men­toi­jien joukos­sa ketään ydin­tur­val­lisu­u­den paris­sa työsken­televää tai mitä väit­teitä itse kukin pitää vähät­te­lynä. Oma rel­e­vant­ti asiantun­te­muk­seni liit­tyy enem­män tur­val­lisu­uskysymyk­si­in yleen­sä ja tulee tietoturva-alalta.

    Se, mitä mon­et ydin­voimaa kri­ti­soi­vat eivät tun­nu ymmärtävän, on että tur­va-alal­la kaik­ki valin­nat ovat pohjim­mil­taan tyyp­piä “Amputoidaanko vasen vai oikea käsi?” Tur­val­lisu­u­den paran­tamiseen voidaan käyt­tää mis­sä tahansa lop­ut­tomasti rahaa. Kuitenkin mitä enem­män rahaa käytetään, sitä vähem­män lisära­has­ta on enää hyö­tyä. Jos­sain välis­sä tulee joka tapauk­ses­sa vas­taan tilanne, että samat rahat olisi järkevämpi käyt­tää tur­val­lisu­u­den paran­tamiseen jos­sain muual­la, kos­ka odotet­tu hyö­ty on siel­lä suurem­pi. Täl­lä taval­la las­ket­tuna ihmishen­gen arvo on län­si­mais­sa joitain miljoo­nia euro­ja hait­to­ja ennal­ta ehkäistäessä.

    Karkeasti arvioiden Olk­ilu­o­to 3 ‑kokolu­okan mod­erni ydin­voimala mak­saa joitain mil­jarde­ja euro­ja enem­män kuin Fukushi­ma-tason tur­va­jär­jeste­ly­itä käytet­täessä. Paran­taako tämä kuitenkaan tur­val­lisu­ut­ta niin paljon, että voimala tap­paa odotusar­vois­es­ti 1000 ihmistä vähem­män tai aiheut­taa muuten vas­taavas­sa määrin vähem­män hait­to­ja? Paranisiko tur­val­lisu­us enem­män, jos hyväksy­isimme suurem­mat riskit ydin­voimalois­sa, perisimme voimalay­htiöiltä nämä mil­jardit tur­val­lisu­usverona ja käyt­täisimme rahat parem­pi­in tur­va­jär­jeste­ly­i­hin muil­la elämänaloilla?

    Vastaa

69. No pitääkö mei­dän taan­tua tämän takia pokasa­hakau­teen. En kuitenkaan vähät­tele tätä onnet­to­muut­ta. On tietenkin jälkivi­isas­ta puhua man­ner­laat­to­jen läheisyy­dessä asu­vien ihmis­ten innos­ta ottaa maas­ta ja maan uumenista kaiken irti.
    Kum­mas­tut­taa kuitenkin. Mik­si ydin­vo­ma­loi­ta raken­net­tu kel­lu­van lau­tan reunalle ? Tsunamilta
    suo­jas­sa Japanin län­sir­an­nikko näyt­tää olevan.

    Vastaa

70. jouni lundqvist kir­joit­ti 17.3.2011 kel­lo 17:15

    “Jos atom­ion­net­to­muudessa kuolee viikos­sa tai kuukaudessa sama määrä ihmisiä kuin hiilivoimal­la tuote­tus­sa ener­gias­sa kymme­nessä vuodessa, niin atom­ivoimaa eivät tilas­tot kyl­lä pelas­ta onnet­to­muu­den sattuessa.”

    Luit aika huonos­ti lainaa­mani Tiede-lehden kirjoituksen.

    Mis­sään ydi­non­net­to­muudessa ei koskaan ole kuol­lut ei viikos­sa, ei kuukaudessa, eikä itse asi­as­sa ikinä samaa määrää ihmisiä kuin hiilivoimal­la tuote­tus­sa ener­gias­sa kymme­nessä vuodessa tai edes vuodessa. Maail­man kaikissa ydin­voimalaon­net­to­muuk­sis­sa yhteen­sä on kuol­lut välit­tömi­in vaiku­tuk­si­in n. 100 ihmistä, ja STUKin arvioiden mukaan Tser­nobylin takia 80 vuo­den aikana säteily­sairauk­si­in on kuol­lut tai tulee kuole­maan yhteen­sä 30.000 ihmistä. Tämä on toki hirvit­tävä määrä sinän­sä, mut­ta ver­rat­tuna hiilivoiman aiheut­tami­in kuolemi­in se ei ole juuri mitään: 170.000 ihmishenkeä ja 1.600.000 vakavasti sairas­tunut­ta VUODESSA!

    Tser­nobylin kokoisia onnet­to­muuk­sia saisi sat­tua mon­ta joka vuosi, ennenkuin yllet­täisi­in hiilivoiman uhrilukui­hin. Hiilivoimal­la toki tuote­taan tuplas­ti se sähkömäärä, mitä ydinen­er­gial­la, mut­ta siltikin nämä kak­si ovat tur­val­lisu­udeltaan tähti­ti­eteel­lisen kaukana toi­sis­taan, ja ydin­voiman eduksi.

    Vastaa

71. Ilari:

    … vaikut­taisi ole­van se, lasken­taanko mukaan poten­ti­aaliset seu­rauk­set vai ei.
    Vielä Fukushi­mas­ta ei tosi­aan ole aiheutunut paljoakaan uhre­ja. Ja juu, Pis­pala var­maan aiheut­taakin enem­män tuhoa.… itse tieto myös siitä poten­ti­aalis­es­ta uhkas­ta on ydin­voiman tur­val­lisu­ut­ta arvioidessa otet­ta­va huomioon, oli niitä poten­ti­aal­isia seu­rauk­sia aiheutunut vai ei.

    Onnet­to­muu­den kus­tan­nuk­sen ole­tusar­vo on toden­näköisyys ker­taa laskun lop­pusum­ma riskin toteutues­sa. Sen arvioimi­nen on pirun han­kalaa kun kysymys on hyvin epä­to­den­näköis­es­tä mut­ta toteutues­saan hyvin kalli­ista onnet­to­muud­es­ta. Hyvää arvio­ta ei ole toden­näköisyy­destä (harv­inai­sista sat­tumuk­sista ei ker­ry tilas­to­ja) eikä myöskään kus­tan­nuk­ses­ta (esimerkik­si koskaan ei ole tapah­tunut sydä­men sulamison­net­to­muut­ta jos­sa polt­toaine pal­jas­tuu mut­ta grafi­it­ti­paloa ei ole).

    Itse epäilen että vaa­ka kallis­tuu reilusti ydin­voiman hyväk­si fos­si­il­isia vas­taan sit­tenkin jos joku jumala pysty­isi laske­maan hin­nat ja toden­näköisyy­det joukolle “worst sce­nar­i­oi­ta” (pait­si että tässäkin tulee ongelmia jos hypätään toden­näköisyys­lasken­nan armei­jalogi­ikas­ta, so. gaus­sis­es­ta jaku­mas­ta, ‘musti­in jout­seni­in’), mut­ta kyl­lä min­un pitää ensin vaku­ut­taa itseni kun­nol­la siitäkin asi­as­ta. Enkä varsinkaan voi vaa­tia mui­ta hyväksymään omaa arviotani ilman perusteluja.

    Vastaa

72. Mikä on ydin­voiman riskien vähät­te­lyä? Sekö, että koit­taa kat­soa kat­tavim­mista Tsher­nobylin onnet­to­muu­teen liit­tyvistä tutkimuk­sista, mitkä siitä oli­vat seu­rauk­set ja suh­teut­taa niitä mui­hin riskeihin? 

    Vai se, että ker­too, mikä Fukushi­man reak­tor­eis­sa on eri tavoin kuin Tsher­nobylis­sä ja mik­si tämän vuok­si sieltä toden­näköiset radioak­ti­ivis­ten ainei­den päästöt tule­vat ole­maan pienempiä? 

    Vai se, että ker­too, että nykyaikai­sis­sa reak­tor­eis­sa on parem­mat tur­va­jär­jestelmät kuin Fukushimassa. 

    Onko siis onnet­to­muu­den vähät­te­lyä kaik­ki muu kuin se, että sanoo, että onnet­to­muu­den vuok­si koko Tokion väestö tulee kuole­maan ja sen seu­rauk­se­na kaik­ki maa sato­jen kilo­me­trien säteel­lä voimalas­ta tulee ole­maan käyt­tökelvo­ton­ta jät­tö­maa­ta tuhan­sia vuosia? 

    Jos atom­ion­net­to­muudessa kuolee viikos­sa tai kuukaudessa sama määrä ihmisiä kuin hiilivoimal­la tuote­tus­sa ener­gias­sa kymme­nessä vuodessa, niin atom­ivoimaa eivät tilas­tot kyl­lä pelas­ta onnet­to­muu­den sattuessa. 

    Entä jos ker­ran 25:ssä vuodessa tapah­tu­vas­sa atom­ion­net­to­muudessa kuolee sama määrä kuin hiilivoimal­la tuote­tus­sa ener­gias­sa joka päivä? Mitä täl­laises­sa hypo­teet­tisessä tilanteessa pitäisi sanoa? Onko täl­laises­sakin tapauk­ses­sa otet­ta­va Ilar­in aja­ma lin­ja, ja puhut­ta­va siitä, mitä olisi voin­ut käydä? 

    Riskien vähät­telystä ja reak­to­rien suun­nit­telus­ta sanois­in vielä sen ver­ran, että tämä onnet­to­muus antaa var­masti paljon lisä­dataa reak­torisu­un­nit­telijoille siihen liit­tyen, miten onnet­to­muudessa voi käy­dä ja mitä voi men­nä pieleen ja tietenkin tämä kaik­ki kan­nat­taa ottaa huomioon sekä uusien reak­to­rien suun­nit­telus­sa ja van­ho­jen tur­val­lisu­ut­ta paran­net­taes­sa. En usko kenenkään täl­lä pal­stal­la ole­van asi­as­ta eri mieltä.

    On päivän­selvää, ettei mikään ydin­voimafir­ma halua sen reak­tor­eille käyvän sitä, mitä Fukushi­man reak­tor­eille 1–3 on käynyt aivan riip­pumat­ta siitä, tuleeko tästä säteilyn aiheut­tamia ter­veysvaiku­tuk­sia voimalaitok­sen ulkop­uoliselle väestölle vai ei. 

    Esimerkik­si tulee mieleen, että var­avoimakoneet kan­nat­taisi suo­ja­ta tul­vavedeltä ihan kaikkial­la myös tsunami­aluei­den ulkop­uolel­la. Se ei mak­sa juuri mitään, mut­ta voi poten­ti­aalis­es­ti olla ratkai­se­va tek­i­jä, sulaako ydin vai ei.

    Vastaa

73. OS: “Minus­ta tääl­lä kom­men­treis­sa näkyvä ydin­voiman riskien vähät­te­ly on argu­ment­ti ydin­voimaa vas­taan. Jos ydin­voiman tuk­i­jat suh­tau­tu­vat ydin­tur­val­lisu­u­teen noin lev­äperäis­es­ti, syn­tyy pelko, ettei tur­val­lisu­teen kiin­nitetäkään sel­l­aista huomio­ta kuin on luvattu.”

    Haus­ka osal­lis­tu­misen illu­u­sio. Jos ydin­voiman sijaan tuen HIFK­iä, ja suh­taudun ydin­tur­val­lisu­u­teen lev­äperäis­es­ti, onko se sil­loin argu­ment­ti ydin­voimaa vai HIFK­iä vas­taan, ja mil­lä perusteella ?

    jouni lundqvist: “Olen Osmon kanssa samaa mieltä, että ydin­voiman riskien vähät­te­ly on tässä yhtey­dessä pahin­ta, mitä ydin­voiman kan­nat­ta­jat voivat tehdä.”

    Se on aika vähän, joten ydin­voiman kan­nat­ta­jista ei kan­na­ta olla huolis­saan. Seu­raavak­si kan­nat­taa lukea uud­estaan Jor­ma Luo­man kom­ment­ti ener­giantuotan­non ter­veysvaiku­tuk­sista ja miet­tiä mikä on pahin­ta mitä ydin­voiman vas­tus­ta­jat voivat tässä tilanteessa saa­da aikaan.

    Vastaa

74. Ydin­voimaan suh­tau­tu­mi­nen tun­tuu ole­van niin polar­isoitunut­ta, että peri­aat­teisi­in tar­rautu­mi­nen tah­too jät­tää varsi­naiset päämäärät jalkoi­hin­sa. Ydin­voiman ase­moimi­nen uusi­u­tu­vaa ener­giaa tai säästö­tavoit­tei­ta vas­taan vie huomio­ta varsi­naiselta ongel­mal­ta, eli fos­si­il­isil­ta polttoaineilta.

    On lie­nee yleis­es­ti hyväksyt­tyä, että kasvi­huonepäästöjä täy­tyy vähen­tää radikaal­isti, ettei maa­pal­lon keskiläm­pöti­la nouse kri­it­tisen tason yli. 50% vuo­teen 2050 men­nessä ja 2° ovat yleis­es­ti heit­et­tyjä maag­isia luku­ja, mut­ta tarkoil­la luvuil­la ei ole väliä. Oleel­lista on, että päästöjä vähen­netään mah­dol­lisim­man paljon mah­dol­lisim­man nopeasti.

    EU:n aluel­la tämä edel­lyt­tää mm. uusi­u­tu­vien ener­gia­muo­to­jen tukemista, suuria panos­tuk­sia sähköverkkoon ja ajat­telun siirtämistä kansal­liselta tasol­ta EU:n tasolle. Mielestäni näi­den asioiden pitäisi olla tämän päivän vihreän ener­giapoli­ti­ikan ytimessä, ei ydin­voiman kat­e­gorisen vastustamisen.

    Mm. IPCC, IEA, Euro­pean Cli­mate Foun­da­tion ja Ilmati­eteen laitos näkevät ydin­voiman yht­enä mah­dol­lise­na palase­na päästöt­tömässä ener­giantuotan­nos­sa. Eikö ydin­voimaan voisi suh­tau­tua vain yht­enä ener­giantuotan­to­muo­tona muiden joukos­sa, ei ehdot­tomasti vaan yht­enä mah­dol­lisuute­na, sen riskit tiedostaen, mut­ta hyödyt myöntäen?

    Kuten Tynkky­nen tote­si, ris­ki = toden­näköisyys x vaiku­tus. Mikä on ydin­voiman käyt­tämät­tä jät­tämisen ris­ki? Riip­pumat­tomat ilmas­to­selvi­tyk­set tun­tu­vat ole­van yksimielisiä siitä, että Euroopan tasol­la ydin­voiman ja hiilid­iok­si­idin tal­teeno­ton ain­oa vai­h­toe­hto olisi Pohjois-Afrikan aurinkoen­er­gian val­jas­t­a­mi­nen, on sanomat­takin selvää että tässä on hyvin mon­ta poten­ti­aal­ista ongel­maa. Kan­nat­taako kaik­ki todel­lakin jät­tää tämän kortin varaan? Entä mitä vai­h­toe­hto­ja Aasian kehit­tyvil­lä talouk­sil­la on ener­giankasvun­sa täyttämiseksi?

    Ydin­voiman riskiä pohties­sa kan­nat­taa otta huomioon myös päästö­tavot­tei­den saavut­ta­mat­ta jät­tämisen toden­näköisyys ja vaikutukset.

    Vastaa

75. Ei se ole ydin­voiman riskien vähät­te­lyä, jos tart­tuu sen tyylisi­in väit­teisi­in, että 30 miljoon­aa ihmistä joudu­taan uudelleen asut­ta­maan jos pahin tapah­tuu Fukushi­mas­sa, tai että nyt on lop­ullis­es­ti osoitet­tu ydin­voiman sopi­mat­to­muus energiantuotantoon.

    Kos­ka ydin­voiman vas­tus­ta­jat ovat (mielestäni vas­ten­mielis­es­ti) otta­neet tämän onnet­to­muu­den poli­ti­ikan väli­neek­si, niin tässä yhtey­dessä ydin­voiman puolta­jat ovat vas­tan­neet esitet­ty­i­hin väit­teisi­in, eivät suinkaan läht­e­neet vähät­telemään ydin­voiman riske­jä. Mit­ta­suhteista puhumi­nen ei ole vähät­te­lyä. Ei ole myöskään vähät­te­lyä tode­ta, että ydin­tur­val­lisu­us tämänkin onnet­to­muu­den myötä paranee.

    Itse olen yrit­tänyt seu­ra­ta tieteel­listä kom­men­toin­tia tästä onnet­to­muud­es­ta, mm. Natures­ta ja muil­ta blo­geil­ta, jois­sa kir­joit­ta­jil­la on tieteelli­nen pätevyys ja he kom­men­toi­vat tieteen kielel­lä. Näistä olen saanut sen kuvan, että kyseessä on poten­ti­aalis­es­ti vaka­va onnet­to­muus (vaka­va tässä suh­tautet­tuna ympäril­lä jo tapah­tuneeseen), vaikkakin tuo­ta poten­ti­aalia pide­tään real­isoi­tu­miseltaan epätodennäköisenä.

    Pahim­mil­laan onnet­to­muus voi jät­tää jopa sato­jen tuhan­sien ihmis­ten aluei­ta voimalan ympäristöstä asuinkelvot­tomik­si (tai asia var­muu­den vuok­si niin kat­so­taan vrt. Tsher­nobylin lähelle asumaan jääneet) sekä johtaa säteilypäästöi­hin, jot­ka var­masti aiheut­ta­vat joitakin lisään­tyneitä syöpä­ta­pauk­sia, mut­ta eivät tilas­toista erot­tuvasti. Eli “sato­ja”, joista yleisim­mis­sä eli kilpi­rauhas­syövis­sä on erit­täin hyvä läh­es 100% parane­misen­nuste hoidettuna.

    Tämä on kaik­ki hyvin ikävää, mut­ta jos lähde­tään tämän poh­jal­ta väit­tämään, että nyt on osoitet­tu ydin­voiman kaikki­nainen sopi­mat­to­muus, niin kyl­lä liioit­telu (ja muiden ener­gialähtei­den hait­to­jen vähät­te­ly vas­taavasti) sil­loin käy paljon kuumem­pana siel­lä toisel­la puolel­la aitaa. Kuten aloite keskustelun käymisek­si otta­mat­ta ensin etäisyyt­tä tapah­tuneeseen ja uhreihin.

    Vastaa

76. Osmo Kir­joit­ti: “Toiv­ot­tavasti tämä ei nyt aiheuta tam­pere­lais­ten joukkokuole­maa stres­si­in, mut­ta Pis­palan radon ei ole mikään vähäpätöi­nen asia. Radon tap­paa Suomes­sa 200–300 henkeä vuodessa. Huonos­ti tuulete­tuis­sa talois­sa se tuot­taa ilmeisen riskin asukkaille”

    Tässä Osmo puhuu täyt­tä asi­aa. Radon TODELLA tap­paa suomalaisia!

    Ja tap­paa se muuten venäläisiäkin.

    Pietaris­sa on var­man tiedon mukaan talo­ja, jois­sa 60% asukkaista sairas­taa radon-syöpää. Venäjän vira­nomaiset eivät kuitenkaan pal­jas­ta, että mis­sä ne talot ovat… Kyl­lä ne venäläiset vira­nomaiset sit­ten osaa­vatkin olla ilkeitä kun kohtel­e­vat kansalaisi­aan näin kaltoin!

    Toisaal­ta Suomes­sa vas­taa­va tieto on erit­täin hyvin saatavil­la, mut­ta kansa vaan asuu näis­sä talois­sa aivan onnel­lista lintukoto-elämäänsä. 

    Kuitenkin radon-ongel­man kor­jaami­nen on taval­lis­es­ti help­poa ja hal­paa… mut­ta kuka­pa tästä halu­aa keskustel­la, saati sit­ten pikku­vaival­la pois­taa ongelmaa.

    Paljon mukavam­paa on koet­taa paran­taa maail­maa ja kir­joitel­la vaik­ka Japanis­sa olev­as­ta säteilyriskistä, johon ei taa­tusti kuole yhtään suo­ma­laista, ja japani­laisi­akin vain muutama.

    Mitä tästä opimme: Jos vai­h­taisimme tääl­lä suo­ma­laiset vira­nomaiset venäläisi­in, niin mikään ei muuttuisi!

    Van­ha nihilisti jää miet­timään, että onko mis­sään enää mitään järkeä!

    Vastaa

77. Tuos­sa alla on AZ:n kom­men­tista lop­pu. Voi ei. Mod­er­aat­tori please.

    “Pahim­mil­laan onnet­to­muus voi jät­tää jopa sato­jen tuhan­sien ihmis­ten aluei­ta voimalan ympäristöstä asuinkelvot­tomik­si (tai asia var­muu­den vuok­si niin kat­so­taan vrt. Tsher­nobylin lähelle asumaan jääneet) sekä johtaa säteilypäästöi­hin, jot­ka var­masti aiheut­ta­vat joitakin lisään­tyneitä syöpä­ta­pauk­sia, mut­ta eivät tilas­toista erot­tuvasti. Eli “sato­ja”, joista yleisim­mis­sä eli kilpi­rauhas­syövis­sä on erit­täin hyvä läh­es 100% parane­misen­nuste hoidettuna.

    Tämä on kaik­ki hyvin ikävää, mut­ta jos lähde­tään tämän poh­jal­ta väit­tämään, että nyt on osoitet­tu ydin­voiman kaikki­nainen sopi­mat­to­muus, niin kyl­lä liioit­telu (ja muiden ener­gialähtei­den hait­to­jen vähät­te­ly vas­taavasti) sil­loin käy paljon kuumem­pana siel­lä toisel­la puolel­la aitaa. Kuten aloite keskustelun käymisek­si otta­mat­ta ensin” etäisyyt­tä tapah­tuneeseen ja uhreihin.”

    Vastaa

78. Se hie­man häir­it­see, että eri ener­giantuotan­to­tapo­jen tur­val­lisu­ut­ta tai tur­vat­to­muut­ta perustel­laan tilas­tol­lisil­la laskelmil­la, joista ei var­masti ole pois­tet­tu kaikkien muiden mah­dol­lis­ten riskitek­i­jöi­den vaiku­tus­ta. Sairas­tu­vu­us on yksilöl­listä, ja niil­lä, joil­la on alt­tius sairas­tua, pieni altistus aiheut­taa sairas­tu­misen; toiset eivät sairas­tu oikein mil­lään. Kun väestössä näitä tyyppe­jä on karsino­geenistä riip­puen eri suh­teessa, saadaan tilas­to, jos­sa sairas­tu­vu­us on joko pien­tä tai vähäistä. Inhimil­lis­es­ti on yhtä väärin aiheut­taa sairauk­sia pienelle osalle ihmisille kuin isolle. Jos taloudelli­nen hyv­in­voin­ti piden­tää suurim­man osan ikää, ja sen saamisek­si pitää saas­tut­taa ympäristöä, mikä tap­paa pienem­män osan ihmisiä nopeam­min, tämä on tilas­tol­lisin mittarein juuri niin kuin pitääkin…

    Vastaa

79. Vas­takkain ovat nyt hiili ja uraani. Toinen pilaa maa­pal­loa hitaasti ja toinen rysäyk­sel­lä. Min­un mielestäni ilmas­to­muu­tos ei ole niin paha jut­tu, että sen estämisek­si pitää rak­en­taa riskialtista ydinvoimaa.
    Nyt näyt­tää vah­vasti siltä, ydin­voima saa siipeen­sä. On tuhan­nen taalan paik­ka sijoit­taa rahaa tuuleen, aurinkoon ja liikku­vaan veteen. Suomes­sa myös bio­mas­saan. Ener­gia­ratkaisut päätetään lop­ul­ta markki­noil­la. Olen sata var­ma, että suur­ta rahaa ei ydin­voima nyt kiin­nos­ta. Yes.

    Vastaa

80. jouni lundqvist kir­joit­ti 17.3.2011 kel­lo 20:49

    “Vas­takkain ovat nyt hiili ja uraani. Toinen pilaa maa­pal­loa hitaasti ja toinen rysäyksellä.”

    Koetat väkisel­läkin vään­tää nämä kak­si ikäänkuin samalle viivalle. Yritä nyt vih­doinkin ymmärtää, mikä ero näil­lä on: Toinen pilaa maa­pal­loa ja tap­paa ihmisiä tehokkaasti, vääjäämät­tömästi ja 500-ker­taisel­la nopeudel­la ver­rat­tuna 25 vuo­den välein pok­sahtel­e­vaan ydinvoimaan.

    Vastaa

81. Oli suuren yleisön reak­tio ratio­naa­li­nen tai ei, vaikut­taa epä­to­den­näköiseltä, että Fukushi­man tapaus kas­vat­taisi ydin­voiman suo­sio­ta maailmalla.

    Vastaa

82. Se hie­man häir­it­see, että eri ener­giantuotan­to­tapo­jen tur­val­lisu­ut­ta tai tur­vat­to­muut­ta perustel­laan tilas­tol­lisil­la laskelmil­la, joista ei var­masti ole pois­tet­tu kaikkien muiden mah­dol­lis­ten riskitek­i­jöi­den vaiku­tus­ta.

    Se on tietysti epis­te­mol­o­gises­sa mielessä ihan vali­di harmi­nai­he, mut­ta jos “kaikkien muiden mah­dol­lis­ten” riskitek­i­jöi­den vaiku­tus peit­tää alleen täysin jonkin par­tiku­laarisen riskin, niin herää vähän kysymys, että kuin­ka mielekästä tätä riskiä ylipäätään on nos­taa keskustelun keskiöön?

    Jos nyt ajatel­laan hiilivoimaa, niin hiukkaspäästö­jen vaiku­tuk­ses­ta voidaan aika hyvin siiv­ota (halut­taes­sa) esimerkik­si luon­nolli­nen vai­htelu, liiken­nemäärät jne, kun puhutaan jostain Euroopan kokois­es­ta alueesta. Sitä, onko näin tutkimuk­sis­sa tehty, en osaa arvioi­da, kos­ka en ole niitä menetelmiä näh­nyt, vaan vain johtopäätöksiä.

    Mut­ta jos nyt lähde­tään siitä, että kuolleisu­u­den profi­ili toimivien ydin­voimaloiden ympäristössä ei poikkea muus­ta, ja onnet­to­muusalueil­lakin vain melko vähän (Tsher­nobyl on pakko jät­tää laskuista mas­si­ivis­ten evakuoin­tien jne vuok­si), niin kyl­lä siitä saadaan selvästi tarkem­paa tietoa kuin pelkästään maalaile­mal­la kauhis­tut­tavia skenaarioita. 

    Ydin­voimaan liit­tyviä riske­jä paisutel­laan hur­jasti. Ne riskit ovat tietysti ole­mas­sa ja niitä voidaan arvioi­da, mut­ta puheet maail­man pilaav­ista onnet­to­muuk­sista ovat hirveää liioit­telua. Sen liioit­telun rin­nal­la jokin kylmän viileä ana­lyysi — tätä en itse ole har­joit­tanut, jos joku nyt kuvit­telee — näyt­tää vähät­te­lyltä. Muul­la taval­la ratio­naa­li­nen tarkasteli­ja, jol­la on heikon­puoleista infor­maa­tio­ta, ajat­telee, että totu­u­den täy­tyy olla “jotain siltä väliltä”, ja siten syn­tyy näitä käsi­tyk­siä, joiden mukaan hiili ja uraani ovat yhtä vaar­al­lisia mut­ta vain eri riskiprofiililla. 

    Jos kat­sotte min­un kom­ment­te­jani, niis­sä on hie­man vähät­te­lyä, eli siis “toiseen suun­taan liioit­telua”, kuin mitä ydin­voiman vas­tus­ta­jat mielestäni tekevät. Yritin tehdä esimerkeistäni (Pis­pala vs Fukushi­ma) sel­l­aisia, että niis­sä on kuitenkin jotain senkaltaista todel­lisu­us­po­h­jaa, jon­ka kaut­ta tulisi ymmär­ret­täväk­si juuri tämä riskiprofi­ilien ero. 

    Ydin­voimaan tietysti liit­tyy ns. hän­täriskiä, mut­ta ydin­voiman hän­täris­ki ei ole mitään ver­rat­tuna hiilen­polton häntäriskiin. 

    Tsher­nobyl oli ns. worst case sce­nario. Se tapah­tui pahim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la, ja sen­ta­soisen onnet­to­muu­den tapah­tu­mi­nen on äärim­mäisen epä­to­den­näköistä. Ydin­voiman riske­jä arvioitaes­sa maal­likoiden ja ydin­voiman vas­tus­ta­jien puheis­sa tämä usein sivu­ute­taan, ja kuvitel­laan, että se oli jotenkin pieni ja mitätön onnet­to­muus, ja että ne todel­la pahat tapauk­set ovat jotain vielä pahempia.

    Vastaa

83. Tääl­lä mon­et ovatkin jo oleel­lis­es­ti ottaen vas­tan­neet tähän vähät­te­lykysymyk­seen. Minus­ta ei ole vähät­te­lyä tuo­da esi­in vai­h­toe­hto­jen ja eri­tyis­es­ti hiilivoiman riske­jä, kos­ka käsit­tääk­seni täl­lä het­kel­lä ain­oat hiilivoimas­ta oleel­lis­es­ti ottaen eroon päässeet maat ovat niitä, jois­sa ydin­voimaa on raken­net­tu tarpeek­si (sekä muu­ta­ma Nor­jan ja Islannin kaltainen poikkeus). Ymmär­rän kyl­lä, että ydin­voima pelot­taa ihmisiä ihan eri taval­la kuin hiilivoima, ja tällekin pelolle täy­tyy lait­taa arvoa. Pelkoa ei pidä vähätel­lä, ja var­maan omakin asen­teeni voisi kai­va­ta tark­istus­ta. Silti, mielestäni paras­ta lääket­tä tun­tem­at­toman pelkoon on tieto, ei pelon myötäily.

    Myön­nän ihan reilusti, että ensim­mäistä Fukushi­ma-päiv­i­tys­täni kir­joit­taes­sa, en tien­nyt, että polt­toaineal­taisi­in ei saatu vet­tä. Sen het­k­isil­lä tiedoil­la tek­isin edelleen saman johtopäätök­sen: vaara merkit­tävästä vuo­dos­ta itse reak­tor­eis­sa on pieni. Merkit­täväl­lä tarkoitin ja tarkoi­tan vuo­toa, joka aiheut­taisi suurelle yleisölle havait­tavia ter­veysvaiku­tuk­sia — ja kuten totesin, voimalan alueel­la tilanne on eri. Logi­ik­ka tässä taustal­la on, että edes reak­torin suo­jaraken­nuk­sen mur­tu­mi­nen ei toden­näköis­es­ti levit­täisi saastei­ta kovin kauas, ja alue voimalan ympäriltä on evakuoitu.

    Tein siis siinä suh­teessa virheen, ja olisin muutenkin voin­ut vali­ta sanani tarkemmin. 

    Kun käyte­tyn polt­toaineen tilanne on mikä on, eikä siitä oikein saa tietoa, vaara on toki suurem­pi. Olen edelleen sitä mieltä, että suuri yleisö ei ole mis­sään merkit­tävässä vaaras­sa. Tämä perus­tuu mm. siihen, mitä suurin osa esimerkik­si BBC:n haas­tat­telemista asiantun­ti­joista ker­too laskeu­man lev­iämis­es­tä. Alueel­lista saas­tu­mista toden­näköis­es­ti tulee, ja luul­tavasti joitain aluei­ta voimalan läheltä joudu­taan eristämään. Olen pahoil­lani, jos tämä kuu­lostaa vähät­te­lyltä — se ei ole tarkoituk­seni. Mut­ten halua lähteä liet­so­maan perus­teet­to­mia pelko­ja, kos­ka Tsher­nobylis­sa ei ole, parhaan tietoni mukaan (UNSCEAR jne), kyet­ty havait­se­maan ter­veysvaiku­tuk­sia yli 30 km säteel­lä voimalasta. 

    Voi olla, että UNSCEAR vähät­telee asioi­ta ja että olen sik­si väärässä. Mut­ta luot­ta­muk­seni ko. pulju­un on vielä tois­taisek­si jonkin ver­ran suurem­pi kuin esim. Green­pea­cen tiedotuksiin.

    Vastaa

    1. J.M.Korhonen
       Kar­sein­ta on, ettei ilmeis­es­ti siinä vai­heessa ollut mitään estet­tä toimit­taa vet­tä jäteal­taisi­in. Ei vaan tul­tu ajatelleek­si. Nyt se on gam­masäteilyn vuok­si perin vaikea­ta. Näin olen lukenut ulko­mais­ten asiantunti9joiden hap­pamia kom­ment­te­ja. Japani­laises­sa johtamiskult­tuuris­sa näyt­tää ole­van ongelmia.

       Vastaa

84. eskop:

    Ydin­voimaan suh­tau­tu­mi­nen tun­tuu ole­van niin polar­isoitunut­ta, että peri­aat­teisi­in tar­rautu­mi­nen tah­too jät­tää varsi­naiset päämäärät jalkoihinsa.

    Ei kai. 🙂 Lop­pu­pelis­sä tässä puhutaan kuitenkin rahas­ta. Keskustelua ei yhtään edis­tä osal­lis­tu­jat jot­ka heit­tävät euromääristä laadullisia arvioi­ta malli­in halpa/kallis, en ole syytön, ja sil­loinkin kun vaivaudu­taan kaiva­maan jostain luku­ja niin ei sit­ten vaivaudu­ta ker­tomaan mil­lä ole­tuk­sil­lä, lähin­nä rahoi­tuskus­tan­nuk­set, ne on las­ket­tu. Wikipedi­an artikke­li aiheesta on aika hyvä, esim. “Nuclear pow­er plants typ­i­cal­ly have high cap­i­tal costs for build­ing the plant, but low fuel costs. There­fore, com­par­i­son with oth­er pow­er gen­er­a­tion meth­ods is strong­ly depen­dent on assump­tions about con­struc­tion timescales and cap­i­tal financ­ing for nuclear plants.” http://en.wikipedia.org/wiki/Economics_of_new_nuclear_power_plants

    Sama kos­kee uusi­u­tu­vi­akin, pl. ehkä biopolt­toaineet, eli kun kyse on ker­tain­vestoin­neista niin pääo­man hin­ta määrää lop­putuo­teen hin­nan, tosin nuo raken­nusa­jat ei sil­lä puolel­la ole niin merkittäviä.

    EU:n aluel­la tämä edel­lyt­tää mm. uusi­u­tu­vien ener­gia­muo­to­jen tukemista, suuria panos­tuk­sia sähköverkkoon ja ajat­telun siirtämistä kansal­liselta tasol­ta EU:n tasolle. Mielestäni näi­den asioiden pitäisi olla tämän päivän vihreän ener­giapoli­ti­ikan ytimessä, ei ydin­voiman kat­e­gorisen vastustamisen.

    Ja jos tuon mm. avaa niin ener­giate­hokku­u­den paran­nus on ihan avainase­mas­sa. Esimerkik­si liiken­teen päästöis­sä ja varsinkin niiden kasvus­sa keskeistä on matko­jen pitu­udet ja henkilök­ilo­metri­in vaa­dit­ta­va ener­giamäärä, ei niinkään se että käyt­tääkö kulkuneu­vot sähköä vai polttoaineita.

    Vastaa

85. Tulee ole­maan mie­lenki­in­toista lueskel­la Fukushi­man onnet­to­muu­den selvi­tys­tä, jos se tulee joskus julkiseksi.

    Toden­näköis­es­ti ongel­man juuret ovat japani­laises­sa kun­ni­akult­tuuris­sa, mut­ta var­masti tilanne on pahen­tunut kun kovas­sa paineessa ja väsyneenä on tapah­tunut jotain yllät­tävää kuten suo­jakuoren räjähdyk­set. Tuol­loin eivät työn­tek­i­jät ole jak­sa­neet tai ennät­täneet käy­dä läpi sen vaiku­tuk­sia käytet­tyyn polt­toaineeseen kun reak­tori on juuri sula­mas­sa käsiin.

    Jos pas­si­iviset tur­varatkaisut saadaan kehitet­tyä toimiviksi hyvä, mut­ta “i func­cione moron­i­co” laitet­ta ei ole tietääk­seni vielä keksitty.

    Vastaa

86. Jouni, sat­tumoisin olen jokusen ker­ran ollut mukana päät­tämässä ettei tieto­jär­jestelmää vaan tehdä kos­ka siitä ei (jär­jel­lisin kus­tan­nuksin) saa­da tieto­tur­val­lista, ja tehdään sit­ten jotain muuta.

    Vastaa

87. Kar­sein­ta on, ettei ilmeis­es­ti siinä vai­heessa ollut mitään estet­tä toimit­taa vet­tä jäteal­taisi­in. Ei vaan tul­tu ajatelleek­si. Nyt se on gam­masäteilyn vuok­si perin vaikea­ta. Näin olen lukenut ulko­mais­ten asiantunti9joiden hap­pamia kom­ment­te­ja. Japani­laises­sa johtamiskult­tuuris­sa näyt­tää ole­van ongelmia.

    Mut­ta eikö tuo nyt ole ihan sitä mitä suuron­net­to­muuk­sis­sa yleen­sä käy? Harvem­min on kyse siitä että joku yksit­täi­nen tekni­nen jär­jestelmä pet­tää tai tapah­tuu yksit­täi­nen inhimilli­nen virhe, vaan jäl­keenk­in­päin sekav­ista ketjureak­tioista jois­sa ensin joku pet­tää, sit­ten esimerkik­si kor­jaus­toimen­piteet aiheut­taa ongelmia toisaal­la, havaitaan latent­te­ja ongelmia, ihmiset stres­saan­tuneina ja hätään­tyneitä tekee virheitä osit­tain sik­si että tieto ei kul­je, jne.

    Vastaa

88. Kar­sein­ta on, ettei ilmeis­es­ti siinä vai­heessa ollut mitään estet­tä toimit­taa vet­tä jäteal­taisi­in. Ei vaan tul­tu ajatelleeksi.

    Toisaal­ta taas työn­tek­i­jöi­den haas­tat­teluista on saanut sel­l­aisen kuvan, että reak­torit pää­sivät yliku­umen­e­maan kun kaik­ki huomio oli kiin­nit­tynyt polt­toaineal­taiden tilan sta­biloin­ti­in. Toisaal­ta jos altais­sa on sen ver­ran fis­si­il­iä polt­toainet­ta, että ketjureak­tio voi lähteä siinä uud­estaan käyn­ti­in — niinkuin Tep­con edus­ta­jat ovat anta­neet ymmärtää — niin ehkä pri­or­i­teetit ovat olleet ihan kohdallaan.

    Vastaa

89. Hyvä point­ti tpyy­lu­o­ma­l­ta stres­si­in liit­tyen. Luulisi, että sel­l­aiselta instanssil­ta kuin armei­ja olisi paljonkin annet­tavaa tähän stres­saan­tunei­den ja väsynei­den ihmis­ten päätök­sen­tekoon sekavis­sa tilanteis­sa. Sodankäyn­ti­hän on melkein aina juuri täl­laista, joten uskoisin vuosi­tuhan­tisen koke­muk­sen tältä puolelta tuot­ta­neen jotain toimivia ratkaisu­ja. Itse muis­tan ainakin int­ti­a­jal­ta, että sota­har­joituk­sis­sa oli melkein aina väsymys pääl­lä ja usein melkoinen stressikin. 

    Kun ydin­voimalan oper­aat­tor­e­i­ta koulute­taan, kuinka­han paljon heitä pan­naan väsymyk­sen alle? Ovatko onnet­to­muushar­joituk­set sel­l­aisia, että aamukahdek­salta aloite­taan ja sit­ten neljältä men­nään koti­in vai voivatko ne jatkua läpi vuorokau­den päiväkausia?

    Sen tiedän, että tieto­tul­vaan on ainakin TMI:n onnet­to­muu­den seu­rauk­se­na kiin­nitet­ty huomio­ta. Siel­lä käsit­tääk­seni oper­aat­torit sai­vat niin mon­ta häly­tysvi­estiä reak­torin instru­menteil­ta, etteivät pystyneet niihin kaikki­in kiin­nit­tämään tarpeek­si huomio­ta ja sik­si joku tärkein jäi huomaamatta.

    Vastaa

90. Kar­sein­ta on, ettei ilmeis­es­ti siinä vai­heessa ollut mitään estet­tä toimit­taa vet­tä jätealtaisiin 

    Samat esteet kuin veden pump­paamiselle itse reak­tori­in tietysti. Ja palo­letku­jen viem­i­nen tuliku­uman, osak­si vedyk­si ja hapeksi hajon­neen vesi­höyryn täyt­tämään reaktorirakennukseen…

    Vastaa

91. OS :
    #
    Kar­sein­ta on, ettei ilmeis­es­ti siinä vai­heessa ollut mitään estet­tä toimit­taa vet­tä jätealtaisiin.
    #

    Sil­loin kun voimalaitok­sen ulkokuori oli vielä paikallaan, ulkokuoren sisäpuolelle oli kerään­tynyt vetyä kun ilman- ja veden­vai­h­to oli sähkön puut­teen takia keskey­tynyt. Siis jäteal­taas­ta nousi vetyä voimalaitok­sen ulkokuoren sisäpin­taan. Kun ulkokuori räjähti, niin kaiketi säteilyn määrä oli niin voimakas­ta, että ei ollut lähelle men­e­mistä. Tai sit­ten säteily ei välit­tömästi vetyräjähdyk­sen jäl­keen ollut vielä niin voimakas­ta, että ken­ties heti vetyräjähdyk­sen jäl­keen olisi ollut aikaa pudot­taa vet­tä helikoptereil­la altaisiin.

    Em. päätel­ty tästä:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Spent_fuel_pool

    Vastaa

92. On pikkuisen vaar­al­lista vetää vielä suuria johtopäätök­siä edes Fukushi­man lop­putule­mas­ta, muuten kuin haarukan ylä- ja alara­jan suhteen.

    Jos asi­at ovat miltä näyt­tävät, tsunamin ja maan­järistyk­sen vaiku­tusalueil­la oli 15 ydin­reak­to­ria, joista kaikkein van­hin, Tokai I, oli jo onnek­si sam­mutet­tu 1990-luvul­la (Mag­nox-reak­tori vuodelta 1961). Tsunamin tarkas­ta voimakku­ud­es­ta per paik­ka on vaikea sanoa nykyisessä uutishässäkässä yhtään mitään.

    Ona­gawas­sa on kolme reak­to­ria, ja ne oli­vat lähim­pänä episen­triä. Ongelmia ei näytä pahem­min olleen. Reak­torit ovat ote­tut käyt­töön 1984–2002.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Onagawa_Nuclear_Power_Plant

    Tokaissa on yksi toimi­va reak­tori, otet­tu käyt­töön 1978. Ei näytä olleen pahempia ongelmia.

    http://en.wikipedia.org/wiki/T%C5%8Dkai_Nuclear_Power_Plant

    Fukushi­ma I:ssa on näköjään 6:sta reak­toris­sa 3:ssa iso­ja ongelmia (otet­tu käyt­töön 1970–74) ja yhdessä pienem­piä (otet­tu käyt­töön 1978). Kahdessa vähäisem­piä ongelmia (otet­tu käyt­töön 1977–79).

    http://en.wikipedia.org/wiki/Fukushima_I_Nuclear_Power_Plant

    Fukushi­ma II:ssa on neljä reak­to­ria, otet­tu käyt­töön 1980-luvul­la. Kolmel­la oli pieniä ongelmia.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Fukushima_II_Nuclear_Power_Plant

    “Mitä me tästä opimme?” Hyvin, hyvin, paljon ydin­voimaloiden tur­val­lisu­ud­es­ta ääri­ti­lanteessa. Ja oppia sieltä tul­laankin hake­maan. Tämä tulee paran­ta­maan reak­torit­ur­val­lisu­ut­ta olen­nais­es­ti — myös van­hois­sa laitok­sis­sa. Esimerkik­si jälk­iläm­mön vaiku­tuk­sia vas­taan on selvästikin varaudut­ta­va, myös tapauk­sis­sa, jois­sa ulkop­uo­li­nen infra­struk­tu­uri on pois pyy­hit­ty (tai pahempaa, kuten tsunamin jälkeen).

    Reak­toritekni­sistä syistä Tser­nobylis­sä ei ole opit­tavaa samas­sa määrin ollut, laskeu­man vaiku­tuk­sista sitäkin enemmän. 

    On hienoa, että STUK on Suomes­sa “epämiel­lyt­tävän” tark­ka “nipot­ta­ja”. Niin olisi ollut syytä olla japani­lais­tenkin viranomaisten.

    Vastaa

    1. Ij,
       Se johtopäätös voidaan kukitenkin vetää, että nämä van­hat voimalat kaikkine puut­tei­neen ovat saa­neet toimia. Tarvi­u­taan erit­täin avoin­ta päätök­sen­tekokult­tuuria, ettei näin pääse tapah­tu­maan. Laitok­sen omis­ta­ja ei pal­jas­ta puut­tei­ta, kos­ka ne tule­vat sille kovin kalli­ik­si. Tässä on vaar­al­liseen teknolo­giaan liit­tyvä pahin riski.

       Vastaa

93. Saarel­ma, en tiedä, mut­ta kuvit­telisin että armei­jas­sa lähde­tään siitä että tosi­ti­lanteessa ihmis­ten toim­intakyky on rajoit­tunut ja sen takia toim­inta pide­tään yksinker­taise­na ja se iskoste­taan selkärankaan tois­toil­la. Ja toisaal­ta päätök­siä pyritään tekemään mah­dol­lisim­man paljon ken­täl­lä kos­ka infor­maa­tion kulku kri­isi­ti­lanteesa on hidas­ta ja epälu­otet­tavaa. Joidenkin kom­ment­tien perus­teel­la kumpikin on ongel­ma Fukushi­mas­sa, ensin­näkin impro­vi­soidaan joka on aina paha jut­tu hätäti­lanteessa, ja toisaal­ta päätök­sen­tekoa moiti­taan hierarkiseksi.

    Sen tiedän, että tieto­tul­vaan on ainakin TMI:n onnet­to­muu­den seu­rauk­se­na kiin­nitet­ty huomio­ta. Siel­lä käsit­tääk­seni oper­aat­torit sai­vat niin mon­ta häly­tysvi­estiä reak­torin instru­menteil­ta, etteivät pystyneet niihin kaikki­in kiin­nit­tämään tarpeek­si huomio­ta ja sik­si joku tärkein jäi huomaamatta.

    IT-puolel­la tun­netaan jouluku­use­na. Kysymys on siitä että häly­tysjär­jestelmä pitäisi säätää niin että se hälyt­tää aiheesta, mut­ta sit­ten taas toisaal­ta niin ettei koko häly­tys­pa­neeli välky kuin jouluku­usi kos­ka siitä ei taas saa mitään tolkkua, ja jos tuo tois­tuu usein niin häly­tyk­si­in ei reagoi­da. Ei ole help­po tasapainottelutehtävä.

    Vastaa

94. OS: “Laitok­sen omis­ta­ja ei pal­jas­ta puut­tei­ta, kos­ka ne tule­vat sille kovin kalli­ik­si. Tässä on vaar­al­liseen teknolo­giaan liit­tyvä pahin riski.”

    Tässä ja riskin/tuoton kohtu­ullises­sa jakamises­sa onkin jo pari hyvää syytä mik­si ydin­voiman kan­nat­taisi olla val­tio-omis­teista. Ydin­voimaloi­hin tuskin halu­taan ehdoin tah­doin tuo­da “All you can save you can keep ‑ajat­telua”.

    Vastaa

95. Kos­keeko tuo sama johtopäätös vaikka­pa niitä tsunami­valle­ja, joiden yli tämä jät­tit­suna­mi nyt pyyhkäisi ja tuhosi niiden takana olleet kylät asukkaineen tai sitä, että nyt pelas­tus­toimet tun­tu­vat takkua­van niin, että edes ruokaa ei saa­da kotin­sa menet­täneille hätä­ma­joituk­ses­sa asuville? 

    Sekä korkeam­mat val­lit että parem­pi varautu­mi­nen katas­trofi­in mak­sa­vat rahaa. Jos­sain vai­heessa on kuitenkin san­ot­ta­va, että tätä pienem­pi ris­ki on vain hyväksyt­tävä, kos­ka siihen varautu­mi­nen mak­saisi liikaa. 

    En väitä, että juuri Fukushi­man ydin­voimalan kohdal­la tuo raja oli saavutet­tu, mut­ta en vain yleisenä peri­aat­teena hyväksy sitä, että jos jotain ikävää käy (tai on lähel­lä käy­dä), niin tämä on osoi­tus siitä, että olisi ollut järkevää investoi­da kyseisen asian var­alle. Selvim­min tämä näkyy vaikka­pa autoli­iken­teessä. On tur­val­lisem­pia ja vähem­män tur­val­lisia auto­ja. Tur­val­liset ovat yleen­sä kalli­impia. Kaik­ki ihmiset eivät osta kalli­impia mut­ta tur­val­lisem­pia auto­ja, kos­ka ovat valmi­it otta­maan riskin sen taloudel­lisen hyv­in­voin­nin hyväk­si, jon­ka halvem­man auton ostamises­sa säästyvät rahat tuottavat.

    Vastaa

96. Osmo: Olet aivan oike­as­sa. Eivät STUK, Kiina, IAEA sun muut ole turhaan menet­täneet uskoaan Japanin vas­tu­ullisi­in tahoi­hin tässä asiassa.

    Vastaa

97. Se mitä tiedän Japanista, siis lue­tun perus­teel­la, viit­taa siihen suun­taan, että voimaloiden vira­nomais­tarkas­tuk­set eivät myöskään ole kovin kun­nol­lisia. Tarkoi­tan sitä julkisen ja yksi­tyisen puolen rajan hämär­tymistä, jos­ta on vuosikymmenet ollut puhet­ta. Muu­tos­ta on tosin voin­ut tapah­tua. Jotenkin koko maa on kadon­nut tutkas­ta sen jäl­keen, kun tip­pui lamaan ja Kiinan varjoon.

    Vastaa

98. tpyy­lu­o­ma,

    “Lop­pu­pelis­sä tässä puhutaan kuitenkin rahasta.”

    Tot­ta kai, sitä varten on syöt­tö­tar­if­fit, ener­giavero­tus ja muut ohjaa­vat tuk­i­toimet. Ydin­voiman hin­nas­sa on nip­is­tet­tävää ainakin raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa ja ‑ajas­sa. En oikein usko että kivi­hi­ililauhde­voimalois­sa on suuria ero­ja käyt­tö- ja raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa eri valmis­ta­jien ja tekni­ikoiden välil­lä, mut­ta ydin­voimas­sa ne ovat suuria. Merk­i­tys­tä on sil­läkin, las­ke­taanko ole­mas­saol­e­van, raken­net­ta­van vai kymme­nen vuo­den päästä raken­net­ta­van ydin­voiman kustannuksia.

    Vastaa