Vastaukseni HS-raadin kysymykseen. Tässä on vähän kertausta jo julkaisuun, koska en ole muuttanut mieltäni.
2) Ei
Suhteeni ydinvoimaan ei ole uskonnollinen ja voin hyväksyä sen joissakin oloissa pienempänä pahana. Esitän vanhan vertauksen:
Oletetaan että lähdet moottoriveneellä merelle ja kaukana ulapalla polttoaine loppuu. Löydät kajuutasta vielä jerrykannusta vähän. Se voi pelastaa sinut, jos ymmärrät suunnata kohden rantaa. Jos sen sijaan toteat, nyt sitä taas on ja suuntaat kauemmas ulapalle, olisi ollut parempi, että sitä jerrykannua ei olisi löytynyt. Jos ydinvoimaa käytetään siihen, että vapaudutaan fossiilisten polttoaineiden, turve mukaan luettuna, käytöstä, se on hyvä, jos sitä käytetään energian hinnan pitämisenä halpana ja Suomen ajamiseen yhä pidemmälle korkean energiariippuvuuden ansaan, se on huono. Toisteiseksi ydinvoimaa käytetään jälkimmäiseen tarkoitukseen.
Kun päätökset kahdesta uudesta ydinvoimalasta on tehty, eikä lupia ole ihan helppo perua, tämän lisäksi ei taideta vähään aikaan lisää tarvita.
Olin aikanaan 1980-luvullaa voimakkaasti mukana ydinvoiman vastaisessa liikkeessä. Me olimme täysin oikeassa ja myös voitimme kiistan lopulta selvin luvuin. Sellaisia kyhäelmiä, joita silloin rakennettiin, ei enää sallita.
Lukuina tämä menee niin, että sen aikaisten ydinlaitosten laskettiin joutuvan vakavaan onnettomuuteen (sydämen sulaminen) kerran kymmenessä tuhannessa vuodessa. Nyt samojen periaatteiden mukaan laskien onnettomuusriski on vähemmän kuin kerran miljoonassa vuodessa, sadasosa senaikaisesta, minkä lisäksi edellytetään, ettei sydämen sulaminenkaan saisi synnyttää laajaa tuhoa. Näiden järjestelmien toimivuutta ei ymmärrettävistä syistä kuitenkaan voi käytännössä kokeilla.
Japanilaisten turvallisuusajattelua ei voi kuin ihmetellä. He eivät kuulemma voi varautua näin suuriin järistyksiin. Sellaisia lasketaan Japanissa sattuvan noin sadan vuoden välein. Tsunami oli iso, mutta vasta toiseksi suurin Tyynellä merellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Japani on erittäin tsunamiherkkää aluetta.
Kiinassa uudet ydinvoimalat ympäröidään korkealla muurilla – maalla on toki vuosituhantiset perinteet muurien rakentamisessa. Japanilaiset näyttävät hyväksyvän tuhat tai kymmenentuhatta kertaa suurempia riskejä.
Loviisan laitokset lähestyvät elinkaarensa päätä. On mahdollista hehkuttaa paineastiaa ja näin saada jatkoaikaa. Sitä ei pitäisi myöntää. Olisi paljon parempi rakentaa uusi, nykyaikaiset turvallisuusmääräykset täyttävä, jos ydintehoa ei pystytä vähentämään.
Tällaisen kriisin aikana Helsingin Sanomilla on oma vastuunsa tiedotuksesta. On hyvä avata yleisönosasto huolestuneille kansalaisille, mutta kysymyksiin pitäisi antaa vastaus samassa lehdessä. Esimerkiksi öljyonnettomuus voi estää ydinvoimalan höyrygeneraattorin lauhduttamisen, mutta silloin voimalaitos vain pysäytetään. Reaktoria ei jäähdytetä merivedellä.
Toimituksen pitäisi hankkia käyttöönsä tällaisissa tapauksissa teknologian asiantuntemusta eikä vain japanin kielen tulkkeja. Lehti on uutisoinnissaan useaan otteeseen väittänyt, että reaktoria jäähdytetään pudottamalla siihen vettä helikopterista. Asiat olisivat aika huonosti, jos tämä olisi mahdollista. Helikoptereista pudotettiin vettä jätealtaisiin.
Meidän poliittinen järjestelmä ei taivu tähän. Viime hallituksen piti myöntää sen verran lupia kuin kotimainen kysyntä edellyttää ja tämä oli se mitä hallitusohjelmassa luki. Asiantuntijat laskivat että aika suurilla kulutuksen kasvuodotuksilla tarvitaan 0 — 1 uutta voimalaa, joten poliitikot päätettivät myöntää kaksi lupaa.
Tämmöisellä sopimuskultuurilla on hyvin vaikeaa saada uuden luvan taakse sitä luultavasti vaa-ankieliasemassa olevaa ryhmää joka ei halua lisää ydinvoimatehoa ja siten suurempaa ydinvoimariippuvuutta, mutta haluaisi turvallisuussyistä korvata vanhat voimalat, kun täysin aiheellinen pelko on ettei niitä vanhoja kuitenkaan ajeta alas. Toisaalta toteutueassaan kaksi uutta voimalaa OL3:n päälle tekee Loviisan voimaloista luultavasti kyllä tarpeettomia. Eli voi ne vaan ajaa alaskin.
Mun mielestä ei mutta oligarkiassa määrää eliitti ja niille se on hyvä tulonlähde maassa jossa puu kasvaa hitaasti.
Osaisitko Osmo muuten selkokielellä, eli esimerkiksi taloustieteen termein :), selittää, miksi julkisessa retoriikassa on hirveän suurena peikkona esiintynyt se, että Suomesta vietäisiin ulkomaille ydinvoimalla tuotettua sähköä?
Jotenkin oma intuitioni on, että vaikka miten asian näkisi ja vastustaisi ydinvoimaa sinänsä, niin kaikkien kannalta on parempi vaihtoehto, että ne ydinvoimalat ovat STUKin valvonnassa kuin Venäjän vastaavien viranomaisten.
Nykyisiä lupia ei pidä mennä peruuttamaan mutta uusien lupien myöntäminen voitaneen katsoa siirtyneen hanmaan tulevaisuuteen. Mielestäni vesi- ja tuulivoimaan pitää panostaa nyt enemmän mm Iijokeen voimaloita ja Vuotoksen allas otettava uuteen käsittelyyn.
Kyllä nyt jonkin luotettavan tahon pitäisi pikaisesti antaa suomalaisille kiteytetty ja ymmärrettävä selostus eri voimalavaihtoehtojen riskeistä.
Varsinkin pitää välttää väärätieto-laskeumaa, jota nyt näyttää olevan ilmassa.
Kansalla on tähän oikeus, varsinkin näin vaalien alla.
Tässä Osmon esittämä vertaus johonkin epärealistisen-sekaavaan venematkaan merellä ei ole mitenkään riittävä.
Kyllä rannalta tulee hyviä neuvoja, kun merellä on hätä…
Seppo Korppoo
Entinen merimies,
ydinvoiman kannattaja ja väärän tiedon vastustaja
Osmo: “Jos ydinvoimaa käytetään siihen, että vapaudutaan fossiilisten polttoaineiden, turve mukaan luettuna, käytöstä, se on hyvä, jos sitä käytetään energian hinnan pitämisenä halpana ja Suomen ajamiseen yhä pidemmälle korkean energiariippuvuuden ansaan, se on huono. Toisteiseksi ydinvoimaa käytetään jälkimmäiseen tarkoitukseen.”
Ydinvoima on paha, koska energian hinnasta tulee halpa? Eikö tätä voi korjata vaikka verotusta kiristämällä? Kyllä luulis tuottavuuden halpuuden olevan hyvä juttu ihan kaikkien kannalta, vaikka se ei edullisissa hinnoissa näkyisikään.
TM:
No minä voin yrittää. Ydinvoimaan liittyy ulkoishaittoja, esim. riski siitä että vaikkapa Loviisa muuttuu asuinkelvottamaksi. Siitä voi varmaan olla montaa mieltä kuinka epätodennäköistä tuo on, eli kuinka suuri tuo ulkoishaitta on, mutta se ulkoishaitta kuuluu kannettavaksi niille jotka vastaavasti hyötyy. Hyvää riskienhallintaa on sijoittaa ydinvoimaloita ja miksei muitakin suuronnettumuuksilla alttiita laitoksia sellaiseen paikkoihin joissa on mahdollisimman vähän ihmisiä, ja kieltämättä Suomessa on tälläisiä paikkoja huomattavasti helpommin löydettävissä kuin Saksassa. Suomalaiset ei vaan ole ymmärrettävistä innostuneita kantamaan saksalaisten riskejä, semminkin kun saksalaiset eivät ole ilmoittaneet maksavansa niiden riskien laukeamisesta Suomessa.
Osmo:
Eli siis väität, että ydinvoiman käyttö ei vaikuta fossiilisten polttoaineiden käyttöön tulevaisuudessa?
Tuo veikkaus kuullostaa väärältä. Luulis, että ilman mitään ihmeellisiä innovaatioitakin ydinvoima vähentää hiilivoiman käyttöä ja jos nyt jotkut sähköautot tai akkuteknologia kehittyy, niin ydinvoima vähentää hiilivoimaa vielä enemmän.
Se on hyvä juttu, että sähkön hinta on alhainen. Se tarkoittaa sitä, että sähkön tuottamiseen menee hyvin vähän resursseja. Kun hinta painuu tarpeeks alas ei turvetta / hiiltäkään kannata niin paljoa poltella.
Riskien hallinnassa pitäisi mielestäni lähteä siitä pahimmasta mahdollisesta skenaariosta liikkeelle eli mitä voisi tapahtua jos esimerkiksi jokin terroristijärjestö tai uskonnollinen lahko saisi ydinvoimalan haltuunsa muutamaksi tunniksi ja yrittäisi tehdä mahdollisimman paljon tuhoa. Tai joku järkensä menettänyt armeijan pommikonelentäjä päättäisi harjoituslennolla ohjata koneensa täydessä räjähdelastissa päin ydinvoimalan seinää.
Virallisessa tiedotuksessa hoetaan vain että uudet ydinvoimalat kestävät lentokoneen törmäyksen ja turvallisuusjärjestelyt ovat huippuluokkaa eli rauhoitellaan ja kerrotaan että mitään ei tapahdu. Tämä ei mene minulle läpi Tšernobylin ja Fukushiman jälkeen ja kun muistaa että maailmassa on ihmisjoukkoja jotka ovat valmiita äärimmäisiin tekoihin (9/11, Tokion sariini-iskut jne.)
Toinen ääripää on sitten vaikkapa Risto Isomäen kirjat joissa kerrotaan että Maa muuttuu Venukseksi ja koko ihmiskunta tuhoutuu jos ei nyt just heti suljeta kaikkia voimaloita (no okei, hiukan kärjistäen).
Jotta kaltaiseni maallikko pystyisi muodostamaan mielipiteen ydinvoimasta niin pitäisi olla neutraalia tietoa pahimmasta mahdollisesta skenaariosta. Linkkejä tällaiseen tietoon otetaan kiitollisena vastaan.
tpyyluoma, suomalaiset ovat selvästikin valmiita parturoimaan maan aarniometsistä, istuttamaan tilalle puupeltoja, tekemään puusta paperia ja sitten viemään sitä ulkomaille saaden vastalahjaksi taloudellista hyvinvointia. Miten ydinvoimasähkön tuottaminen vientiin Suomessa, jossa siihen on suhteellinen etu (kylmä vesi, vakaa kallioperä, ihmisiä harvassa), olisi jotenkin väärin verrattuna tuohon paperituotantoon?
Tai sanotaan näin, että onko oleellisesti eroa siinä, että Suomi tuottaa ydinsähköä, käyttää sen teräksen ja paperin tuotantoon ja myy sitten paperin ulkomaille kuin siinä, että se sähkö myydään suoraan? Suomessa teollisuus haukkaa jotain puolet kokonaisenergiankäytöstä ja merkittävimmät kuluttajat ovat juuri vientiteollisuudessa. Jos siis sinun logiikkaasi jatkaisi loppuun asti, niin suomalaisten pitäisi lopettaa energiaintensiivinen vientiteollisuus, koska se tarkoittaa energiantuotannon riskien ja muiden haittojen ottamista Suomeen niiden vientituotteiden kohdemaiden sijaan. Kannatatko siis tätä?
Minäkin yritän osaltani vastata Tiedemiehelle — en tosin taloustieteen termein. Kun teollisuus haluaa Suomeen uusia ydinvoimaloita, se perustelee tätä haluaan sillä, että Suomerra tarvitaan paljon energiaa. Okei, me hyväksymme tämän pitkin hmpain. Sitten ilmeneekin, että ei me sitä sähköä nyt niin paljon tarvitakaan, mutta me myymme sitä — ja otamme sitten nuo tpyyluoman mainitsemat ulkoishaitat kantaaksemme.
Touko Mettinen
Minä luotan ydinvoimaan, mutta en ydinvoimaloihin. Minä luotan tuulivoimaloihin, mutta en tuulivoimaan.
Ylikansallisten ja monopolististen energiayhtiöiden ylisuuret ja hallitsemattomat voimalaitokset pitää ajaa alas.
Samoin pitää purkaa hallittaviin osiin ylisuuret ja vahingoittuvat valtakunnanverkot. Tyypillinen lumimyrsky vie sähköt maakuntien kokoisilta alueilta.
Sen sijaan uskon ja luotan alueellisiin, skaalautuviin pienvoimaloihin, jotka ovat häiriön tullessa hallittavista.
Sähköenergian ja sen infran ylläpito pitää sekin huoltovarmuuden ja turvallisuuden takia jhajautta ja organisoida alueellisesti/paikallisesti.
Eli suurvoimaloista pitää luopua ja tilalle rakentaa hajautettuun ekosysteemin perustuvia teknologioita.
Itse näkisin tuon veneanalogiasi hieman eri tavoin. Minä näen, että meidän tulee selvitä veneellä sinne vastarannalle, jossa odottaa turva. Energiantuotannossa näen tämän vastarannan tulevaisuutena, jossa energia tuotetaan puhtaalla fuusiolla ja aurinkoenergialla tai jollain sellaisella energiamuodolla, jota emme ole vielä edes keksineet.
Nyt olemme siis siellä keskellä ulappaa ja bensa loppuu. Yksi vaihtoehto on repiä vene vähitellen palasiksi, polttaa se höyrykoneessa ja toivoa, että pääsemme sinne vastarannalle ennen kuin koko vene on poltettu. Tämä on minusta fossiilisten käyttöä.
Toinen vaihtoehto on se, että tosiaan otamme varatankin käyttöön ja suuntaamme takaisin sinne kotirannalle. Tämä olisi siis se Osmon malli, jossa käytämme ydinvoimaa ja samaan aikaan ryhdymme rankasti karsimaan hyvinvointia, jottemme tarvitse energiantuotantoa. Pääsemme ehkä sinne kotirannalle, mutta elo on siellä köyhää (juuri syyhän lähteä ulapalle oli se, ettemme siinä köyhyydessä halunneet elää).
Kolmas vaihtoehto on se, että käytämme sen varatankin ja suuntaamme edelleen vakaasti sinne vastarannalle, eli käytämme ydinvoimaa ja pidämme talouskasvun käynnissä. Ja juuri talouskasvu mahdollistaa tutkimuksen ja investoinnit niihin parempiin energiamuotoihin. Tulemme turvallisesti vastarannalle perille ilman, että jouduimme repimään venettämme palasiksi ja siten riskeeraamaan hukkumista.
Itse näen siis fissioydinvoiman tämän vuosisadan siirtymäenergiamuotona, joka ostaa meille lisäaikaa kehittää uusia energiamuotoja ilman, että joudumme riskeeraamaan ilmastomuutosta ja tinkimään elintasosta, minkä toteuttaminen on sekä poliittisesti hyvin vaikeaa (katsokaa kuinka vaikeaa on saada valtiot tekemään säästöjä pelkästään siksi, ettei niillä ole rahaa) ja toiseksi johtaisi siihen, että meillä olisi varaa panostaa absoluuttisesti vähemmän uusien energiamuotojen tutkimiseen.
Pidän Hesaria sen verran lähtökohtaisesti epäluotettavana, että hämmästyin kun S. kantaa huolta lehden luotettavuudesta.
STT ei välttämättä pärjää paremmin: “Gammasäteily ei pysähdy esteisiin, joten sitä vastaan eivät suojavälineet auta.”
Aamun HBL:ssä taas oli pääjuttuna sen kauhistelu, että 30 miljoonalla tokiolaisella ei ole paikkaa, mihin paeta. Paikalle oli tietysti pitänyt lähettää pari omaa toimittajaa — kuolemaan?
Viranomaisiin nyt kuitenkin voi luottaa, vai mitä? STUKin loppusaldoa en osaa arvioida mutta ulkoministeriö ainakin on lietsonut peräti paniikkia kehottaessaan yhtenä harvoista kansalaisia pakenemaan Tokiosta etelään.
Toivottavasti joku kerää median lapsukset lukupaketiksi.
Joka kerta, kun sattuu kansainvälinen kriisi, kotimaisen median arvovalta rapautuu.
Minä hankinkin tietoni ihan muualta. Paikallisissa uutisissa paikallinen media toki on ylivoimainen. Paitsi jos aiheen käsittelyä hankaloittaa asenteellisuus, esimerkiksi seksismi. Ja hankaloittaahan se kaikissa läpysköissä lähes aina, kunhan aihepiiri on sopiva eli kun toimitus kokee olevansa hyvällä asialla. “Läpysköihin” luen tässä myös YLE:n.
Paras tapa päästä perille maailman tapahtumista vaikkapa Fukushimassa on lopettaa Hesarin tilaus ja käyttää säästynyt aika Redditin linkkeihin. Tämä blogikin on ihan hyvä, kunhan viitsii silmäillä kommentit, joissa korjataan väärinkäsitykset ja muut selvät lapsukset. Jos ei sitten tiukentunut moderointi pilaa hyvää hommaa.
Ymmärtäisin ulkoishaitta-argumentin muuten, mutta kun se ei kellu juuri tuon Venäjän ydinvoiman vuoksi. S.Borin voimalan reaktorit esimerkiksi ovat näitä pahamaineisia RBMK-reaktoreita.
Neutraali tieto pahimmasta mahdollisesta skenaariosta on se, mitä tapahtui Tshernobylissä. Periaatteessa mikään muu kuin voimalan räjäyttäminen atomipommilla tms. ei juuri voi pahentaa ydinvoimalaonnettomuutta siitä.
Cambridgen professori David MacKay julkaisi pari vuotta sitten tällaisen netissä luettavissa olevan analyysin ei-fossiilisen energiantuotannon potentiaalista Briteissä: http://www.withouthotair.com/ . Kirja avasi ainakin itselleni asioiden mittasuhteet (jos joku haluaa suoraan katsoa MacKayn johtopäätökset, ne löytyvät luvusta 27, “Five energy plans for Britain”). Onkohan Suomesta tehty vastaavantasoista analyysiä/laskelmaa?
Saarelma, se mitä haittoja on valmis kantamaan riippu siitä mitä kompensaatiota maksetaan. 🙂 Vastauksena kysymykseen samaan henkeen että teollisuustuotteilla on noin keskimäärin huomattavasti paremmat katteet kuin sähköllä, asian voi sanoa niinkin että normaalissa yritysinvestoinneissa vuosituotoksi edellytetään esim. 10% jolla ei kyllä tehdä ensimmäistäkään ydinvoimalaa. Tietenkin jos sähkön hinta nousee niin asia on eri.
Tämä menee vähän asian vierestä, mutta kysyn kuitenkin.
Ahvenanmaalle on suunniteltu suurta tuulivoimapuistoa saarimaakunnan eteläiselle merialueelle, jossa on parhaat tuuliolosuhteet Suomen alueella.
Toteuttamisen esteenä on itsehallintolaki ja siihen liittyvä valtion maksama tuki maakunnalle. Tuulivoimalle maksettava tuki laskettaisiin kaksinkertaiseksi tueksi.
Tuollainen asia täytyy olla ratkaistavissa. Mitä mieltä OS olet tästä asiasta?
Jukka, pelkkä pahimman mahdollisen skenaarion tarkastelu ilman, että pohditaan myös sen todennäköisyyttä, on minusta aika turhanpäiväistä. Kuten siellä toisessa ketjussa joku kirjoitti, minkä tahansa skenaarion saa aina pahemmaksi lisäämällä siihen bussilastillisen lapsia.
Itse näen pahimpana skenaariona ihmiskunnalle ainakin kaksi juttua. Ensinnäkin ulkoavaruudesta tulee joku muukalaislaji, joka päättää hävittää ihmiskunnan maapallolta, koska haluaa pallon omaan käyttöönsä. Mikä tämän todennäköisyys on? Ei hajuakaan. Todennäköisesti hyvin pieni. Olisiko sen varalta tehtävissä jotain? Mahdollisesti satsaamalla asekehitykseen, vaikka voi hyvin olla, että mikään satsaus ei riittäisi tuollaista meitä teknologisesti reilusti edellä olevaa vihollista vastaan.
Toiseksi maahan törmää joku tarpeeksi suuri asteroidi, joka aiheuttaa sekä valtavan suoran tuhon että jonkinlaisen ilmastomuutoksen, joka puolestaan tekee ruuan tuotannon hyvin vaikeaksi. Mikähän tällaisen todennäköisyys on? Tästä voidaan kai jo jotain sanoakin päätellen siitä, kuinka paljon maapalloon on törmännyt asteroideja menneisyydessä. Jos se olisi vaikkapa kerran 65 miljoonassa vuodessa (tuon verran taitaa olla aikaa edellisestä isosta paukusta), niin tämä uhka vastaisi siis todennäköisyydeltään 65:n ydinvoimalan posahtamista niillä Osmon vaatimilla kriteereillä. On melko lailla päivänselvää, että 65 Tshernobyliä ei globaalisti aiheuta niin kattavaa tuhoa kuin tuollainen asteroidin törmäys aiheuttaisi. Jos siis vaadimme, että ydinvoimaloiden pitää olla noin turvallisia (en vastusta, että vaadimme), niin eikö meidän pitäisi käyttää vähintään yhtä paljon rahaa kuin mitä ne lisäturvallisuustekijät, joilla turvallisuus nostetaan 1/100 000 vuodesta 1/1000 000 miljoonaan vuoteen, asteroiditörmäyksen vastatoimiin? Teemmekö näin?
Ok, tuo viimeinen ei ollut pointtini, vaan se, että pelkkä pahimpien mahdollisten skenaarioiden tarkastelu ei anna oikein mitään, jollei samalla tarkastella niiden toteutumistodennäköisyyttä. Pahin riski jostain asiasta ei mitenkään välttämättä ole se suurimman yksittäisen tuhon skenaario, vaan joku paljon vähäisempää tuhoa aiheuttava skenaario, jonka todennäköisyys toteutua on paljon suurempi, voi hyvinkin olla se pahin riski.
Miten ydinsähkön viennin riskit eivät ole hyväksyttävissä, mutta ydinsähköllä tuotettujen tavaroiden viennin riskit ovat?
Käsittääkseni Loviisan molemmilla yksiköillä on nyt luvat 50-vuotispäiviinsä asti. Niitä ei kai voi perua korvauksitta, mutta miksei Fortumille voisi antaa porkkanaa: saatte luvan yhdelle uudelle yksikölle, mutta sinä päivänä kun se kytketään kaupallisesti kantaverkkoon, säätösauvat menevät ykkösessä ja kakkosessa sisään. Ottakaa tai jättäkää.
Muuten kai Fortum ajattelee käyttävänsä rinnakkain kolmea yksikköä useita vuosia, jos vain luvan saa.
“Esimerkiksi öljyonnettomuus voi estää ydinvoimalan höyrygeneraattorin lauhduttamisen, mutta silloin voimalaitos vain pysäytetään. Reaktoria ei jäähdytetä merivedellä.”
Ihmettelen hieman tätä “silloin voimalaitos vain pysäytetään” väitettä, kun ongelmana on jäähdyttäminen, jota pitää pystyä tekemään pitkään. Suomalaisissa voimalaitoksissa on täsmälleen sama perusongelma kuin Fukushimassa: riippuvuus sähkön ja jäähdytysveden saannista. Jos ne katkeavat, syntyy vastaava tilanne.
Ydinturvallisuuden perusongelma näyttää olevan se, että mahdoton tapahtuu uudelleen ja uudelleen. Uhat tulevat juuri niiltä suunnilta, joita ei osata kuvitella tai, jotka on skenaarioissa suljettu tarkastelun ulkopuolelle. Ydinvoimateollisuudelle kova itsevarmuus siitä “mitä ei voi tapahtua” on ollut turhan tyypillistä.
Tapio Laakso
Jäähdyttäminen tulee ongelmaksi vasta, jos voimala on jotenkin muuten rikki. Ehjän voimalan jäähdyttämisessä ei ole mitään ongelmaa.
Pitäisikö Fortumille antaa lupa korvata Loviisan yksiköt uusilla? Kun uusien yksiköiden onnettomuusriski on olennaisesti pienempi kuin nykyisillä, niin uuden laitoksen rakentaminen olisi todellinen win-win-tilanne: seutuun kohdistuvat ulkoishaitat pienenisivät murto-osaan ja Fortum saisi käyttöönsä entistä enemmän sähkötehoa.
Fukushiman tapahtumissa on positiivinenkin puoli: reaktorien ja ydinmateriaalien käyttäytymisestä vakavissa onnettomuuksissa saadaan paljon uutta tietoa. Niinpä ulkoishaittojakin voidaan arvioida aiempaa täsmällisemmin kauhuskenaarioiden sijasta.
Osmo, voisitko kannattaa uusien lupien myöntämistä esim. Fortumille tai Helenille, JOS nämä sitotuisivat ajamaan samassa suhteessa alas fossiilista kapasiteettiaan?
Ydinvoimaa käyttävä Helen mahdollistaisi Helsingin, joka olisi sekä päästötön että taloudellisesti kestävällä pohjalla. Ei aivan huono tavoite.
Kannatan uusia ydinvoimaloita, jos niistä saadaan kansantaloudellista hyötyä. Koska on aika ilmeistä, että teollisuuden sähköntarve ei näillä investointitasoilla tule kasvamaan, niin sähköä voitaisiin tuottaa esim. vientiin. Kannatan siis voimaloiden rakentamista vientisähköä varten.
Joka tapauksessa tarvitaan uutta liiketoimintaa rapistuvat teollisuuden korvaamiseksi. Sähköntuotanto ja vienti voisi olla yksi mahdollisuus.
Jos siis markkinoita löytyy.
On totta, että Hesarin uutisointi aiheesta on ollut aika heikkoa. Hesarista olemme saaneet lukea STUKin edustajien spekulointeja siitä, mitä saattaa tapahtua jos ja jos ja jos.
Hesarilla ei ole säilynyt perspektiivi sen suhteen, että tässä vaiheessa tyydyttäisiin uutisoimaan faktoja, ei arvailuja.
tpyyluoma, kai se investoinnista vaadittava vuosituotto riippuu siitä, kuinka kauan sitä tuottoa odotetaan saatavan. Ainakin itse vaatisin korkeampaa tuottoa tietokonetehtaalta, joka on kymmenessä vuodessa vanhentunut ja pitää korvata uudemmalla, kuin ydinvoimalalta, joka tahkoo sähköä vuosikymmeniä.
Tuo tuotannon pitkäaikainen varmuus voi olla jopa valtti, jolla sähköstä saa paremman hinnan. Ostaja voi olla valmis maksamaan jonkinlaista ylihintaa siitä varmuudesta, että riippumatta mitä öljyn, kaasun ja hiilen hinnoille tulevaisuudessa käy, hän saa sähkönsä samalla hinnalla, koska tämä varmuus mahdollistaa hänet tekemään muita investointipäätöksiä pienemmällä riskillä. Esim. jos olisin perustamassa terästehdasta, investoinnin riski pienenisi sillä, että tietäisin varmuudella saavani siihen sähköä tietyllä hinnalla riippumatta vaikkapa kaasun hinnasta. Kaasuvoimala ei tuollaista takuuta voi antaa, ydinvoimala voi (tai toki senkin pitää jossain määrin ottaa huomioon uraanin hinnan vaihtelu, mutta koska sen vaikutus sähkön hintaan on paljon vähäisempi, suurikaan vaihtelu uraanimalmin hinnassa ei muuta merkittävästi lopullisen sähkön kustannuksia).
TM:
No montako ydinreaktoria Suomeen pitää rakentaa jotta venäläiset sulkevat Sosnivoy Borin? Ihan joku lukumäärää kelpaa vastaukseksi. 🙂 Vinkkinä että Venäjältä viedään Suomen läpi sähköä Ruotsiin ja niin edelleen.
Samuli Saarelma:
Lienee akateemista näpertelyä miettiä kannattaako tätä vai ei, koska raskas teollisuus on lähdössä joka tapauksessa. En ihan heti muista tapausta jossa uusia paperikoneita olisi esimerkiksi avattu — lopettamisuutisia sen sijaan osuu silmään harva se hetki.
tiedemies:
Jotenkin tässä ajattelussa on hassu premissi. Suomeen perustettava ydinvoimala ei varmasti tarkoita sitä että venäläiset laittaisivat Sosnovyi Borin kiinni. Kyllä se pannu on ja pysyy siellä- riippumatta siitä myydänkö sen sähköä Venäjän koti- vai ulkomarkkinoille.
Ymmärrän Osmon kommentin energian liiasta halpuudeta näin: koska pidämme ydinvoimalla keinotekoisesti yllä halvan energian tilannetta, maksatamme käytännössä ydinvoiman kalleuden eli jälkikäsittelyn ja riskien hinnan tulevilla sukupolvilla. Jos energiantuotantoa ei lisätä tai jopa supistetaan entisestään ja energian hinta nousee huimasti, tuottaisi se taloustieteen teorian mukaan lopulta kysynnän ja tarjonnan lain kautta ratkaisun: alettaisiin kehittää ja tuottaa nykyistä reippaasti energiapihimiä laitteita, sähköautoja, tehtaankoneita jne., jolloin energiankulutus laskisi kestävälle tasolle.
Miksi näin ei tehdä johtuu tietenkin siitä, että energian kallistuminen tuottaa todennäköisesti ainakin muutamiksi vuosiksi kestämättömän tilanteen sekä teollisuudelle että kansalaisille, kun leijonanosa varoista menisi sähkölaskuihin. Vaakakupissa painaa siis hetken etu enemmän kuin pitkäjänteinen kehittäminen.
En itse kannata markkinamekanismiratkaisua vastauksena kaikkeen, mutta on outoa, että talouden edulla ja markkinavoimilla perustellaan aina kaikki vaikeat ratkaisut ja nyt tässä vaikeimmassa tilanteessa ei yhtäkkiä ollakaan valmiita heittäytymään markkinamekanismin armoille oletuksella, että markkinat korjaavat ongelman lopulta kysynnän ja tarjonnan lailla.
Tuomas S.
“Suomeen perustettava ydinvoimala ei varmasti tarkoita sitä että venäläiset laittaisivat Sosnovyi Borin kiinni.”
Juuri näin. Se, että Suomi rakentaa lisää ydinvoimaa, saattaa tuoda lisää ydinvoimaa myös lähialueille Venäjälle, Viroon ja muualle Baltiaan sekä Puolaan.
Osmo Soininvaara:
Toki näin — jos laitos on ehjä.
Fortumin kirjoitus tämän päivän yleisönosastossa oli itse asiassa mainio onnettomuusskenaario. Tilanne pahenee sen viimeisen huomioon otetun vaiheen jälkeen.
Mistä muuten nuo yksi onnettomuus miljoonassa vuodessa ‑luvut tulevat? Esimerkiksi rakenteilla olevassa Olkiluoto 3:ssa ei tällä hetkellä vieläkään ole hyväksyttyä automaatiojärjestelmää. Koko rakennuslupa myönnettiin täysin perusteettomasti suunnitelmiltaan keskeneräiselle laitokselle.
Eikä käynnistyslupaa.
Enhän minä väittänyt, että SBori suljetaan jos Suomeen rakennetaan ydinvoimala. Sinne kuitenkin ollaan rakentamassa nyt kahta tai kolmea uutta voimalaa ja venäjälle yleensä hyvän toistakymmentä lähivuosina/vuosikymmeninä.
Sisältyykö tähän nyt väite, että Suomen päätökset eivät mitenkään vaikuta näihin hankkeisiin, tai siihen, myydäänkö sitä sähköä Suomeen tai Ruotsiin? Kai ne Ruotsalaiset voisivat ostaa sitä sähköä Suomesta Venäjän sijaan.
Vaikka voimala olisi pysäytetty, niin uraanin hajoamistuottaat säteilevät ja tuottavat edelleen lämpöä, niinkuin tuolla Japanissakin. Kyllä siinä vaiheessa pitää reaktoria jäähdyttää, ja siihen tarvitaan juuri jäähdytysvettä ja järjestelmän pyörittämiseen sähköä. Onkohan tässä joku väärinymmärrys? Edelliset pitää turvata siis ydinvoimalassa joka tapauksessa.
Ok. Perun edellisen kommentin luettani tarkemmin blogin tekstin. Jäähdytysvesi on siis makeaa vettä (joka otetaan putkiverkon kautta).
Tuomas S.
“Lienee akateemista näpertelyä miettiä kannattaako tätä vai ei, koska raskas teollisuus on lähdössä joka tapauksessa”
Ensinnäkin raskas teollisuus ei mene minnekään, mikäli toimintaolosuhteet ovat kunnossa. Sähkön hinta ja toimitusvarmuus ovat merkittäviä tekijöitä energiaintensitiiviselle teollisuudelle.
Toiseksi, jos raskasteollisuus nyt kuitenkin lähtee, olisi syytä alkaa miettimään uusia vientituotteita ja nopeasti. K‑Eurooppaan myytävä sähkö voisi hyvinkin olla sellainen.
HS mielipidesivulla on tänään Fortumin edunvalvontapäällikön Peter Tuomisen kirjoitus öljyonnettomuuksista.
Jälkilämmössä jäähdytystehon tarve laskee niin alas, että jos sekundääripiiriä ei voi jäähdyttää meressä, riittää että puhalletaan sekundääripiirin vettä (joka on puhdasta, ei ole neutronipommitettua) ilmakehään. Vettä riittä päiviksi. Tarvittaessa vettä pitää kuljettaa laitokselle 20 kuutiometriä tunnissa.
Jotain rinnakkaista jäähdytysjärjestelmääkin suunnittelevat, Tuomisen mukaan.
Itselläni kävi mielessä että eikö sinne mereen voisi rakentaa lämmönvaihtimen sen sijaan että sieltä otetaan vettä laitoksessa sijaitsevaan lauhduttimeen. Siis että merenpohjassa vain kulkisi putkisto jonka sisällä vesi jäähtyisi. Tai voisiko tällainen olla varalla.
Voisi, mutta teho laskisi huomattavasti
Mitä uutta tietoa meille on tullut ydinvoimasta Japanin tapahtumien takia? Ei niin mitään, paitsi että japanilaiset ovat olleet maineeseensa verrattuna käsittämättömän leväperäisiä!
Riskit täällä Suomessa ovat ihan samat kuin olivat ennen Japanin katastrofia. Ihmettelen, kuinka mukamas järkevät poliitikot, jotka ovat jopa tehneet PÄÄTÖKSIÄ näissä asioissa, ovat NYT muuttaneet mielensä. Eivätkö he tutustuneet tähän elintärkeään aiheeseen kunnolla ennen kuin äänestivät viime kerralla?
Ylläoleva ei tietenkään viittaa Soininvaaraan, hän ei ole kääntänyt kelkkaansa.
Oma vastaukseni otsikon kysymykseen: Pitää rakentaa. Ja lisäksi globaalin vastuullisuuden nimissä alkaa säilöä Suomeen muidenkin maiden ydinjätettä, sillä täällä se on turvassa ainakin lähiaikoina, vaikkei ehkä enää 1 000 vuoden päästä. Siitä saa hyvät rahat. Myydään vaikka Talvivaaran uraanit lupauksella, että jätteet saa sitten tuoda säilöön meille takaisin.
Minne tehot katoaisivat? Oleellistahan on se kuinka suureksi lämpötilaero saadaan. Eikö sen nyt lämmönvaihtimillakin saisi melkein samaan kuin käyttämällä vettä suoraan?
Eero Paloheimo, vihreiden guru, järkeili aikanaan lisäydinvoimasta seuraavasti: 1. Mihin sitä lisäsähköä tarvitaan. 2. Jos tarvitaan, kuinka paljon. 3. Millä se tuotetaan. Tämä ajatusketju on edelleen pitävä.
syltty:
Suomalaista paperiteollisuutta on subventoitu käsittämättömiä määriä puoli-ilmaisella energialla, mutta edes tämä kilpailuetu ei riittänyt. Varmasti uusi ydinpannu parantaisi tilannetta taas hetkeksi, mutta käy niinkuin metsäliiton inflaatiotilauksissa- teho menee, ja jossain kohtaa tämä *keleen kallis laitos olisi sitten tässä Kotimaisen Kilpailukyvyn Turvaamisessa käyttökelvoton.
Voi olla, ja kyllä Pekkarinenkin epäsuorasti myönsi että vientiinhän tätä uutta kapasiteettia oikeasti ollaan rakentamassa. Saattaa silti olla, että ydinsähkö ei ole ehkä se timanttisin markkinatuote ihan lähitulevaisuudessakaan…
Ja tässä kohtaa en malta olla potkimatta vähän nilkoille ja todeta, että siinä porvarihallituksessa (mistä on parempi vaikuttaa) ne vihreätkin istuivat tätä päätöstä tekemässä.
Hamilo: “Minne tehot katoaisivat? Oleellistahan on se kuinka suureksi lämpötilaero saadaan. Eikö sen nyt lämmönvaihtimillakin saisi melkein samaan kuin käyttämällä vettä suoraan?”
Jos mietitään asiaa, niin todennäköisesti sen kylmän veden massavirta ja siten lämpötilaero saadaan suuremmaksi pakkokierrolla kuin niin että kylmä vesi kiertää luonnonkierolla meressä olevan lämmönvaihtimen ympärillä.
Tuomas S.
Suomalaista paperiteollisuutta on subventoitu käsittämättömiä määriä puoli-ilmaisella energialla,
Tuulimyllyt ovat Suomessa rankasti subventoituja, ei teollisuuden energiantuotanto.
Ja on se kummallista että jos jokin asia on Suomessa osattu järjestää, niin siitäkin pitäisi ripotella tuhkaa päällensä ja kaikki on pielessä! Vääränlaista energiaa, pitäisi olla kallista tuulienergiaa!
“Saattaa silti olla, että ydinsähkö ei ole ehkä se timanttisin markkinatuote ihan lähitulevaisuudessakaan…”
Kuka kumma käskee myydä ydinsähköä? Minä ehdotan että myydään sinne Saksaan Suomen koko bio‑, vesi- ja tuulienergiatuotano ja käytetään itse se likainen ydinsähkö. Ja tämä ei sitten ollut vitsi.
“jos sitä käytetään energian hinnan pitämisenä halpana ja Suomen ajamiseen yhä pidemmälle korkean energiariippuvuuden ansaan”
Tämä oli hyvä yhteenveto Suomen harjoittaman energiapolitiikan ei-vihreästä puolesta. Toki Suomi samaan aikaan yrittää olla aktiivinen kansainvälisessä yhteistyössä fossiilisten päästöjen rajoittamiseksi, mutta nuo ovat vielä enemmän toiveita kuin konkreettisia tekoja (toistaiseksi päästökauppakin). Uusien ydinvoimaloiden käynnistäminen pudottaa fossiilisia käyttävien voimaloiden käyttöastetta Suomessa, mutta käyttöaste voi taas nousta kulutuksen kasvaessa.
Artikkelista voi päätellä, että ydinvoima olisi ok jos sillä vähennettäisiin täysimääräisesti fossiilisten kulutusta Suomessa. Tähän sopisi lisäkysymys, olisiko ydinvoima ok, jos sillä vähennettäisiin täysimääräisesti valjastettuja koskia ja patoaltaita? Tai koska jo tehtyjen patoaltainen tyhjentäminen ei palauttaisi tehokkaasti jo menetettyjä luontoarvoja, kysymys pitääkin esittää muodossa halutaanko lisää ydinvoimaa vai koskivoimaa, jos joka tapauksessa rakennetaan lisää kapasiteettia. Saman kysymyksen voisi esittää myös metsäluontomme totaalisesta valjastamisesta energiantuotantoon, ja ehkä tuulivoimaloidenkin kattavasta rakentamisesta.
Se pitää vielä ottaa huomioon, että fossiilisten korvaaminen ydinvoimalla Suomessa ei välttämättä pudota fossiilisten kokonaiskulutusta koko maapallon tasolla, sillä alentunut kysyntä voi alentaa hintoja, ja tuottajamailla on edelleen intressi myydä tuotteitaan. Mutta oletan, että OS:n mielestä Suomen yksipuolisetkin fossiilisia ydinvoimalla korvaavat toimet ovat ok, vaikka samat fossiilit todennäköisesti kulutettaisiinkin ainakin osittain joisain muissa maissa.
Tiedemies kirjoitti: “miksi julkisessa retoriikassa on hirveän suurena peikkona esiintynyt se, että Suomesta vietäisiin ulkomaille ydinvoimalla tuotettua sähköä?”
Eikö OS:n kommenti energian hinnan pitämisestä halpana ja Suomen/maailman ajamisesta yhä pidemmälle korkean energiariippuvuuden ansaan päde tähänkin. Ei siis olisi mitään takeita siitä, että Suomen viemä ydinvoima säästäisi vastaavan määrän fossiilisia polttoaineita jossain.
Tapio
Hesarin mielipidekirjoittaja oli huolissaan siitä, että pelkkä tankkerionnettomuus saisi aikaan ydinkatastrofin. Sitä se ei saa aikaan. Tämä ei tietysti tarkoita, etteikö jokin muu onnettomuus voisi sitä saada aikaan. Väärä argumentti on väärä, vaikka se tukisi oikeaa asiaa.
Tässä faktat pahimmasta ydinvoimalaonnettomuudesta 20 vuoteen, eli Fukushiman “katastrofista” nyt viikon jälkeen:
+ Kukaan ei ole kuollut säteilyyn
+ Kenenkään ei tiedetä sairastuneen säteilysairauteen
+ Kenenkään ei tiedetä saaneen niin suurta annosta, että sillä olisi todistettu vaikutus syöpäriskiin
Hiili- ja biovoimalat sen sijaan tappavat ihmisiä joka päivä pienhiukkasilla.
Näiden faktojen valossa täytyy sanoa että Osmon ydinvoiman vastustus ja biovoiman kannatus on elämää tuhoava ja tosiasiat unohtava kanta, jolle on vaikea ymmärtää muita kuin uskonnollistyyppisiä perusteita.
Petrus.
Mistä voit tietää tuon? Oletko käynyt mittamassa? Pasikallinen radiologi vertasi voimalaitosta pelastavia työntekijöitä kamikatsetaistelijoihin.
Marko, luultavasti se sama termodynamiikka joka pätee yleensä lämpövoimalaitoksiin pätisi myös systeemiin jossa olisi lämmönvaihtimia. Siis hyötysuhteen teoreettisen ylärajan määrää höyryn ja lauhdeveden lämpötilojen suhde alku- ja loppupäissä, eikä tästä rajasta pääse millään keplottelulla eroon.
http://en.wikipedia.org/wiki/Heat_engine#Efficiency
Asiasta jotain tietävät korjatkoot.
TM, Sborissa on neljä noin gigawatin yksikköä jotka on tarkoitus korvata neljällä hieman isommalla. Nuo tuottaa vuodessa jotain 30TWh sähköä. Suomeen tuodaan Venäjältä yhteensä vähän vuodesta riippuen noin 10TWh sähköä ja pelkkä OL3 tullee (ehkä joskus) tuottamaan yli tuon.
Eli en jaksa oikein uskoa että se on Suomesta kiinni rakennetaanko noita, eiköhän sille sähkölle riitä kysyntää ihan Venäjälläkin.
Osmo: “Jos ydinvoimaa käytetään siihen, että vapaudutaan fossiilisten polttoaineiden, turve mukaan luettuna, käytöstä, se on hyvä, jos sitä käytetään energian hinnan pitämisenä halpana ja Suomen ajamiseen yhä pidemmälle korkean energiariippuvuuden ansaan, se on huono. Toisteiseksi ydinvoimaa käytetään jälkimmäiseen tarkoitukseen.”
Nyt en taaskaan ymmärrä, siis ydinvoima on siksi paha koska se tuottaa liikaa energiaa liian halvalla. Eli siis energiariippuvuus on se paha asia. Mitä jos esim. aurinkopaneeleista tulisi niin tehokkaita (ja voi olla että tuleekin) että ne mahdollistavat joka kodissa valojen, lämmityksen, tietsikan, loistehokojeiden yms. jatkuvan päälläpidon ilmaiseksi niin vastustaisitko Osmo sitten aurinkopaneeleja?
Petrus, ole varovainen! Tuollainen kylmä faktojen toteaminen on täällä todettu “ydinvoiman vaarojen vähättelyksi”.
OS, kuinka suuria säteilyannoksia se radiologi sanoi niiden työntekijöiden saaneen? Heidän kohdallaan (toisin kuin Tshernobylissä) on annosnopeuksia oikeasti seurattu ja työntekijöiden altistumista säteilylle koitettu mahdollisuuksien mukaan minimoida. Onko sinulla linkkiä kyseiseen radiologin lausuntoon? Monikin olisi täällä varmaan kiinnostunut tietämään, minkälaisia annoksia pahiten altistuneet työntekijät ovat saaneet.
Tässä Cambridgen yliopiston professorin juttua säteilystä ja ihmisten siihen suhtautumisesta:
http://www.bbc.co.uk/news/world-asia-pacific-12785274
Hänen mukaansa USA:ssa kuolee 27000 ihmistä CT-röntgentutkimusten vuoksi saamaansa säteilytykseen (joka hänen mukaansa vastaa sitä, että olisi ollut reilun 2km:n päässä Hiroshiman pommin räjähdyksestä) ja Englannissa 1000 ihmistä vuodessa radoniin. Nämä luvut voi suhteuttaa siihen, että pahimmassa tapauksessa ne kaikki “Fukushima 50” kamikazetta kuolisi saamaansa säteilyyn.
Venäjällä myydään sellaista ruukkukukkaa, joka imee vaarallisen ydinsäteilyn ilmasta.
Taidan ruveta tuomaan näitä kukkia Suomeen, sillä olen varma, että se on täälläkin erittäin hyvä business.
Joku enkä väittää, että suomalaiset eivät ole ollenkaan taikauskoisia, tai ainakaan niin paljoa, kuin erittäin taikauskoiset venäläiset.
Taikauskon voi määritellä niin, että se on uskomista johonkin, jota ei millään järkisyyllä tai mittauksella, yms. tieteellisellä menetelmällä voi todeta.
Kannattaa muistaa, että ydinvoimaloista johtuvat riskit ja kuolemien määrät ovat hyvin tiedossa. Muihin realistisiin energiatuotanto-vaihtioehtoihin verrattuna ne ovat minimaalisia.
Suomessa onkin siis hyvin paljon taikauskoisia ihmisiä, esimerkiksi juuri ydinvoiman vastustajia, jotka olisivat tietenkin venäläisten anti-säteilykukkieni innokkaimpia asaikkaita.
Vappupalloja odotellessa, huumorin kukka on se kaikkein kaunein kukka…
Seppo Korppoo,
Ikiteekkari, joka edes yrittää pysyä asiassa
PS: Alankin nyt etsiä sellaista ruukkukukkaa, joka imee ihmisen aivoista paniikinomaisen kuolemanpelon, joka panee pöntön pimeäksi.
Suomeen tarvitaan yksi reaktori lisää, jotta voidaan hoitaa sähköt rakennusmääräysten mukaisille radonin poistolaitteille rakennuksista.
Evert , Ihanko oikeasti kokonainen ydinvoima radonin poistoon? Montako kilowattia se tuuletun siis vie taloa kohden?
Vielä yksi lisänäkökulma tähän aiheeseen:
Etkö aio, Osmo, ottaa suoraan kantaa ydinvoimaan edes silloin, kun puolueesi johdon politikoiminen ydinvoimalla uhkaa radikaalisti rajata puolueen kykyä poliittiseen vaikuttamiseen?
Sinnemäki Japanin tilanteen innostamana erittäin todennäköisesti linjasi teidät Vihreät nyt oppositioon, ellei puolue ole sitten tarpeen vaatiessa valmis pettämään äänestäjiään. Sinnemäki ilman tulkinnanvaraa asetti Vihreiden hallitukseen menolle ehdoksi, että hallitusohjelmaan kirjataan kielteinen kanta lisäydinvoimaan. Kokoomus ei tule sitä hyväksymään. Joten jos Kokoomus on suurin puolue, Vihreät olette ulkona. Jäljelle jää lähinnä vaihtoehto Kesk+SDP+Vihreät+Vas, mutta ei vaikuta kovin todennäköiseltä, eihän?
Silloin ydinvoimapäätös tehdään kuitenkin Vihreistä huolimatta, mutta Vihreät ette ole mukana päättämässä muista teille tärkeistä asioista. Ja Vihreät voititte tässä tarkalleen mitä?
Ehkä Kokoomus olisi jopa halunnut Vihreät hallitukseen ennen vaikkapa änkyröitä ja vaikeasti ennustettavia Perussuomalaisia, ja myönnytyksiä Vihreille olisi tehty vaikkapa yhdyskuntasuunnittelun, liikenne(/raide)politiikan ja ilmastopolitiikan alueilla, kun niitä tehdäänkin sitten Persuille EU-vastaisuudessa, maa- ja metsätalouden vanhakantaisessa aluepolitiikassa, “kulttuuri“politiikassa ym.
Missä menee raja sille, kuinka paljon itse olet Vihreiden vaikutusvaltaa valmis uhraamaan ydinvoimalle? Olitko tietoinen Sinnemäen linjauksesta? Esititkö siitä eriävän mielipiteen?
Entä kun tämä nyt vie teidät oppositioon, niin miten tilanne aiheen tiimoilta on muuttunut paremmaksi 2015? Onko mielestäsi tavoiteltavaa, että jos Suomesta tulee kahtena seuraavana vuosikymmenenä ydinvoimaan voimakkaasti panostava valtio, kuten on hyvin mahdollista, niin silloin Vihreät eristätte itsenne oppositioon ja kaikesta muustakin päättämisen ulkopuolelle vaikka vuosikymmeniksi?
Seurana KD, ja omia päämääriä yhteiskunnallisesti saavutettuna, niin minkä verran?
Noita aatoksia: meteori voi tietty osua laitokseen, eikä vaan yleensä jonnekin. Mimmosenkohan tämmösen mällin kukin laitos kestää?
Noista terroristeista nyt en ole huolissani. Tämän maan saa polvilleen, kun räjäyttää muutaman oikean “ison” sähkölinjapylvään siellä sun täällä paskaksi yhtaikaa. Koko maa on ilman sähköä pitkään. Toki ne helpompi korjata kuin reaktorin räjäytys, mutta konnille kovin paljon helpompi ja turvallisempi.
Fukushiman työntekijöille on sallittu 250 mSv maksimiannos, kun aikaisempi raja on ollut 100 mSv. Tällä hetkellä on tietoa, että
- yksi työntekijä on viety sairaalaan saatuaan yli 100 mSv annoksen
— kuusi muuta on saanut yli 100 mSv, ja yksi yli 150 mSv
(lähde: http://www.world-nuclear-news.org/RS_Heightened_discharges_to_sea_as_new_pump_truck_arrives_2203111.html)
Todennäköistä lienee, että jollekulle käy vahinko ja tuo 250 mSv raja ylittyy, mutta yhtä todennäköistä lienee, että suurimmalla osalla tuo raja ei ylity. Mitä siitä seuraa?
Löysin LNT-malliin perustuvan laskurin säteilyn terveysvaikutuksista erään uraanin louhintaa vastustavan järjestön sivuilta. En osaa arvioida, onko se paikkansa pitävä, mutta järjestö huomioon ottaen laskuri lienee konservatiivinen. Sikäli kun osaan noita oikein tulkita, säteilytyöläisen tilastollinen riski saada syöpä lisääntyy 250 mSv kerta-annoksella noin 1 %. Lisäksi voi tulla ongelmia kaihin ja verisuonitautien kanssa. Ei nyt vielä ihan kamikaze-tason riskejä, vaikka vaarallista hommaa tuo onkin.
http://www.wise-uranium.org/rdcri.html
Välittömiä kuolemia pahempi seuraus voisi olla väkirikkaiden alueiden muuttuminen asumiskelvottomiksi pitkiksi ajoiksi. Eilisillan TV-uutiset tiesivät kertoa, että lähimaakunnista on mitattu maaperästä niin suuria säteilymääriä, että säteilyturvakeskuksen asiantuntijan mukaan Suomessa alue määrättäisiin evakuoitavaksi. Tästä ei ole muuta tietoa, joten tämänkin uutisen tietojen vahvistamista joutuu odottelemaan. Sekään ei jäänyt ainakaan minun korvaani, onko kyse jodista vai cesiumista. Jos se on jodia, ei tarvitse kuin odotella pari kuukautta säteilyn laskua, cesium on pitkäikäisempi.
Näinpä. Välittömiä kuolemia säteilystä ei taida tulla yhtäkään. Todennäköistä lienee, että joitain alueita joudutaan sulkemaan tai puhdistamaan, esimerkiksi pintamaata vaihtamalla. .
Tähän mennessä näkemissäni mittauksissa jodi on aiheuttanut noin 10-kertaisen laskeuman cesiumiin verrattuna.
Tässä vielä löytämiäni numeroita, MEXT:in dataa eiliseltä ja ilmeisesti huippuarvoja.
Ibaraki, I‑131: 85,000 MBq/km^2, Cs-137: 12,000 MBq/km^2, ratio 14% Cs
Tokyo, I‑131: 32,000 MBq/km^2, Cs-137: 5,300 MBq/km^2, ratio 16% Cs
Saitama, I‑131: 22,000 MBq/km^2, Cs-137: 1,600 MBq/km^2, ratio 7% Cs
Tochigi, I‑131: 25,000 MBq/km^2, Cs-137: 440 MBq/km^2, ratio 2% Cs
Jodi hajoaa ja osa cesiumista huuhtoutuu. Mitä jää jäljelle voi johtaa siien että on otettava pois käytöstä maatalousmaata tai maata on puhdistettava kalliillakin konsteilla. Kaupunkien puhdistus tuskin voi olla kauhean suuri operaatio.
Cesium on tosiaan pitkäikäisempi, mutta Tshernobylin perusteella se ei näyttäisi olevan niin vaarallinen ihmisille kuin jodi. Ainoat todetut syöpälisääntymiset olivat lasten kilpirauhassyövät, jotka ovat juuri jodin aiheuttamia.
J.M. Korhonen:
Hyvä vertailukohta noihin lukuihin on Tsernobylin aiheuttamat Suomessa (tuhansien kilometrien päässä onnettomuuspaikasta) mitatut tasot:
“Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety. (1986). Interim report on fallout situation in Finland from April 26 to May 4 1986. Report No. STUK-B-VALO 44. Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety, Helsinki.
* External gamma dose rate to 384.7 µRh‑1 on April 29, 1986 at Uusikaupunki.
* 131I to 105,000 Bq/m2 on 29 April at Lieto, and 122,700 Bq/m2 at Jyvaskyla.
* 132Te to 113,000 Bq/m2; 132I to 98,300 Bq/m2; 137Cs to 8,800 Bq/m2: Lieto, 29 April
pekka:
Heh! Piti ihan tarkistaa nämä lukemat, ja vaikken tuota selvitystä saanutkaan käsiini, löysin mm. STUK:in julkaisun A217, “YMPÄRISTÖN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA – 20 VUOTTA TSHERNOBYLISTA” (2006). Jodin suhteen korkein maaperästä mitattu arvo löytyi jostain Keski-Suomesta, 420 000 Bq/m^2 (s. 142). Ei kiva, mutta yhteyttä kilpirauhassyöpään ei ole havaittu. Keskimääräinen cesium-laskeuma Suomessa oli luokkaa 11 000 Bq/m^2 ja pahiten saastuneilla alueilla jopa 80 000 Bq/m^2. Eivät nämä iloisia asioita ole, mutten muista nähneeni evakuointeja tai ihmiselämälle kelpaamattomaksi julistettuja alueita. Olin kyllä tuolloin aika pieni.
Tshernobylin varsinaisiksi saastuneiksi alueiksi on käsittääkseni ryhdytty kutsumaan yli 185 000 Bq/m^2 cesiumlaskeumaa saaneita alueita, ja pahiten saastuneilla alueilla laskeumaa on enemmän kuin 1 480 000 Bq/m^2.
Tuosta julkaisusta löytyy jopa artikkeli, kuinka saastuneita maa-alueita käsitellään, jos jotakuta kiinnostaa.
Jos tätä joku toimittaja lukee, niin pari vinkkiä jatkoa ajatellen:
1) http://www.google.com on aika etevä ns. hakukone, millä voi etsiä taustatietoja ja vertailukohtia aikaisempaan kokemukseen. Sellaista on joskus tavattu sanoa tutkivaksi journalismiksikin.
2) Käyttämällä Googlea ja selaimestakin löytyvää Etsi-toimintoa (Control + F tai cmd + F konemallista riippuen, hakusanoina “jodi” ja “cesium”) näiden lukujen löytämiseen meni jopa viisi minuuttia. Vaikka luetun ymmärtämiseen meneekin hiukan enemmän, olisiko se ihan liikaa vaadittu?
Onko joku väittänyt cesiumin aiheuttavan kilpirauhassyöpää?
Ei kai, olenko minä? Yritin vain löytää toisen lähteen nimimerkki Pekan tiedoille, ja tuossa viittasin siihen, että radiojodi on tunnetusti kilpirauhassyöpäriski. Suomessa tämän syövän yleistyvyydessä ei ollut eroa eri tavalla jodia saaneiden alueiden välillä.
Cesiumin vaikutuksista en osaa sanoa yhtään mitään, muuta kuin että käsittääkseni Suomessa ei ole raportoitu merkittävistä terveysvaikutuksista Tshernobylin jälkeen. 25 vuodessa kaikkien säteilyyn yhdistettyjen syöpätyyppien olisi tullut jo ilmetä.
Näin asiaan vähän perehtyneen amatöörin silmin, näyttää vähän siltä, että pienten säteilymäärien terveysvaikutukset eivät ole niin suuret kuin tuo yllä mainittu LNT-malli antaisi olettaa. Vähän samaan tulokseen on tullut säteilysuojelukomitea ICRP, joka nykyisin suosittelee, ettei LNT-mallia käytettäisi laskeuman terveysvaikutusten arvioinnissa — virherajat kun ovat kaksi dekadia tai jotain. (Toki voi olla myös toiseen suuntaan, mutta näyttöä laskennallista suuremmasta sairastuvuudesta ei oikein ole.)
Cesiumin vaikutuksia on hyvin hankala mitata, mutta eivät ne kuolemanriskit tavattomasti ole voineet nousta, koska silloin se kyllä näkyisi. Harmi, ettei Lapissa järjestetty kunnollista tutkimusta 1960-luvulla, koska jäkälää poroksi jalostettuna syövien saamelaisten altistus oli ydinkokeiden jälkeen huomattavan suuri. Suuri oli myös heidän ylikuolleisuutensakin, mutta siihen löytyy paljon kilpailevia syitä.
Jos kuolemanriskit eivät ole voineet tavattomasti nousta, niin olisiko jokin syy, että jokin sellainen Suomen Tshernobylistä saaman laskeuman suuruinen laskeuma aiheuttaisi Japanissa “väkirikkaiden alueiden muuttumisen asumiskelvottomiksi pitkiksi ajoiksi”?
Ja siis tuo Suomen saama cesiumlaskeuma näytti noiden yllä mainittujen lukujen valossa olleen keskimäärin sitä luokkaa kuin korkeimmat arvot Japanissa ja pahimmat luvut lähes dekadia korkeammat.
Minusta sinun olisi hyvä harrastaa hiukan huolellisempaa itsekriittysyyttä nuoruuden aktivismisi suhteen. Teidän tavoitteenaanne ei ollut turvallinen ydinvoima vaan sen kategorinen alasajaminen ja kieltäminen. Mikä ydinturvallisuuteen liittyvä parannus olisi ollut lähtöisin teistä? Epäsuorasti ehkä ylläpiditte korkeampaa motivaatiota tähdätä parampaan turvallisuuteen, mutta kyllä insinöörit olivat niitä laitoksia parantamassa ilman teidän aktivismiannekin. Insinöörit pitävät siitä, että laitteet toimivat niin kuin pitää.
Kääntäen voimme tehdä ajatuskokeen. Jos nyt pikakelaamme 20 vuotta ajassa eteenpäin ja kuuntelemme tulevaisuuden Osmo Soininvaara v2:sta , joka vastustaa vihreissä ydinvoimaa juuri nyt, mikä hänen toimintansa vuonna 2011 auttoi vuoden 2030 ydinreaktoreita olemaan turvallisempia? Ydinturvallisuutta voidaan parantaa vielä nykyisestäkin rajusti ja jopa kustannuksia alentaen, mikäli siirrymme uudempiin reaktorityyppeihin. Missä ovat Vihreät, jotka turvallisuusnäkökohdin tätä tänään vaatisivat? Hehän tekevät päinvastoin parhaansa, että edes tutkimusta ei tehtäisi, koska saatava vastaus olisi ideologisesti väärä. Sama tilanne oli 80-luvulla.
jani, sorry mutta millä asiantuntemuksella väität tuntevasi minun ajatukseni 20 vuotta sitten paremmin kuin minä?
Pahoitteluni, jos näkymäni mieleesi 20-vuoden takaa ole riittävän tarkka. Minun ei olisi pitänyt ehkä kirjoittaa juuri spesifisesti sinusta. Sen sijaan huomioni vihreän ydinvoimavastaisuuden yhdentekevyydestä ydinturvallisuuden kannalta on mielestäni validi ja väitteesi “oikeassa” olemisestasi 80-luvulla epäillyttävä. Ydinvoiman terveysriskit olivat fossiilisia pienempiä jo silloin vaikka vanhoillakin reaktorityypeillä.
Jäin edelleen odottamaan, että mikä se vihreän liikehdinnän aikaansaama parannus oli 80-luvulla? Turvallisuusparannukset olivat kuitenkin piirrustuspöydillä jo aikaisemmin. Siitä nostan sinulle hattua, että olet riittävän älykäs ihminen muuttamaan mieltäsi. Mielen voi muuttaa vain se, jolla sellainen on.