Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.3.2011

Kalasa­ta­man suunnittelukilpailu

Lis­tan ulkop­uolelta ilmoitusasiana.

Kil­pailun on voit­tanut SRV, mitä ei voitu pitää yllä­tyk­senä, kos­ka muut oli­vat luovut­ta­neet kesken. Tämän kil­pailun ideana on, että kil­pail­i­jan on sitoudut­ta­va myös toteut­ta­maan han­ke. Nyt tulee korkea­ta. Asun­to­ja tulee par­ille tuhan­nelle asukkaalle 32-ker­roksis­sa talois­sa ja toim­i­ti­laa samal­la määrälle työn­tek­i­jöitä, hotel­li ja kaup­po­ja, ter­veysase­ma ja sosi­aa­likeskus.  Aivan eri­laista kaupunkia kuin tähän asti. Asun­not sopi­vat koti-ikävää poteville viro­laisille. Sieltä näkyy Tallinnaan.

Kir­ja­va satama

Helsin­gin eteläsa­ta­ma on törkeän huonos­sa käytössä. Tilan­net­ta yritetään nyt paran­taa. Lähtöko­htana kuitenkin on, että lai­vat ja niihin liit­tyen rekat säi­lyvät alueel­la. En viitsinyt tehdä vas­tae­hdo­tus­ta, kos­ka Helsingis­sä on niin voimakas tuki laivoille. Kun­han löpön hin­ta nousee tarpeek­si, ainakin toinen ruotsin­laivoista joutuu lopet­ta­maan. Nämä syövät matkus­ta­jaa kohden enem­män polt­toainet­ta kuin lentokoneet. Toiv­ot­tavasti tulee hyviä ideoita!

Her­man­nin päiväkotikaava

Osoit­tau­tui, että suo­jel­lun raken­nuk­sen kun­nos­tus tuli mak­samaan vain 250 000 euroa enem­män kuin päiväkoti kokon­aan uud­is­raken­nuk­se­na. Annet­ti­in men­nä yksimielis­es­ti. Lapset pää­sevät siis vanki­lan sikalaan.

Kip­par­lah­den kel­lu­vien asun­to­jen kaava

Pan­ti­in yksimielis­es­ti eteen­päin. Paikalle tulee myös asun­to­laivo­ja. On se kätevää, kun per­he päät­tä lähteä kesä­sun­nun­taina skönelle, per­heen sohvape­runan ei tarvitse sohval­ta nousta.

 

 

Kau

45 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.3.2011”

  1. Osaatko sanoa, paljonk tuos­sa suun­nitel­mas­sa tulee ker­rosneliöitä ja asukkai­ta ver­rat­tuna Kalasa­ta­man alku­peräisi­in suun­nitelmi­in? Ainakin korkeus on alku­peräi­sistä kaavoista kasvanut.

    1. Muis­taak­seni suun­nitel­mas­sa on jotain 65000 — 75 000 ker­rosneliötä enem­män kuin aiem­min. Tämä on puh­das muistikuva.

  2. Oikea ver­tailuko­h­ta päästöille on että lentää Tukhol­maan, viet­tää illan kaupungilla ja yöpyy hotel­lis­sa ennen kuin lentää seu­raa­van aamu­na takaisin. Se on kel­lu­va yök­er­ho, ei niinkään kulkuneuvo.

    Joku voisi Kaup­sun liiken­nesu­un­nitelus­sa pyöräyt­tää excelistä ulos paljonko keskus­tan huolto­tun­nelin jatkot satami­in mak­saisi. Nykyi­nen pää on muis­taak­seni Senaat­in­to­ril­la ja sieltä on lin­nun­ti­etä jotain 800 metriä kumpaanki­in terminaaliin.

  3. Onko ksv kopi­oin­ut anark­istien kon­septin vai siir­tyykö sosi­aa­likeskus Sata­ma tule­vaan Kalasa­ta­man shop­ping centeriin?

    Vakavasti, en vas­tus­ta kaavaa enkä korkea­ta rak­en­tamista. Kysymyk­siä on mul­la kuitenkin herät­tänyt Kalasa­ta­man metroase­man päälle tule­van keskuk­sen koko, joka on pari ker­taa Kampin keskus. Näivet­tääkö se esim. Hesarin pikkukau­pat, kuten esim. Kampin keskus on tehnyt Roballe ja Museokadulle?. Noin mas­si­ivisen ostoskeskit­tymän seu­raus­vaiku­tuk­set ulot­tuvat isolle alueelle?

    Kampin keskus, jota pide­tään myös Suomen suurim­pana nuorisoti­lana, on osoit­tanut että tiloista tullee myös suosit­tu nuorten kokoontumispaikka.

  4. Peip­pinen:

    Vakavasti, en vas­tus­ta kaavaa enkä korkea­ta rak­en­tamista. Kysymyk­siä on mul­la kuitenkin herät­tänyt Kalasa­ta­man metroase­man päälle tule­van keskuk­sen koko, joka on pari ker­taa Kampin keskus. Näivet­tääkö se esim. Hesarin pikkukau­pat, kuten esim. Kampin keskus on tehnyt Roballe ja Museokadulle?. Noin mas­si­ivisen ostoskeskit­tymän seu­raus­vaiku­tuk­set ulot­tuvat isolle alueelle?

    No ei, mut­ta se näivet­tää kadun­var­si­palve­lut tulevas­sa Kalasa­ta­mas­sa. Meil­lä on pikkuhil­jaa ymmär­ret­ty että suuret keskuk­set kehäteil­lä tap­paa pikkukaupunkien kesku­s­tat, seu­raa­va valais­tu­misen askel on että kaup­pakeskuk­set tekee saman kaupun­gin sisäl­lä kadun­var­sille pienem­mässä mit­takaavas­sa. Voisi­han sitä nyt tehdä vaik­ka pidem­piä katet­tu­ja kaup­pakatu­ja katu­verkon suun­tais­es­ti. Tämä on muuten yksi syy mik­si en oikein pidä metrosta.

  5. Onko tietoa paljonko kalasa­ta­maan tulee kaupun­gin asun­to­ja ja paljonko omistusasuntoja? 

    Kuulem­ma ainakin kaupun­gin työn­tek­i­jöille on sinne kaavail­tu tun­tu­va määrä asuinneliöitä.

  6. “Helsin­gin eteläsa­ta­ma on törkeän huonos­sa käytössä. Tilan­net­ta yritetään nyt paran­taa. Lähtöko­htana kuitenkin on, että lai­vat ja niihin liit­tyen rekat säi­lyvät alueel­la. En viitsinyt tehdä vas­tae­hdo­tus­ta, kos­ka Helsingis­sä on niin voimakas tuki laivoille. Kun­han löpön hin­ta nousee tarpeek­si, ainakin toinen ruotsin­laivoista joutuu lopet­ta­maan. Nämä syövät matkus­ta­jaa kohden enem­män polt­toainet­ta kuin lentokoneet. Toiv­ot­tavasti tulee hyviä ideoita”

    Olemme samaa mieltä siitä, että ruotsi­nali­vat ovat nykyään liian suuria ja kap­a­siteet­tia liikaa. Minkäs sil­lle mah­taa, että ihmiset halu­a­vat siihdyt­tää itsen­sä kuoliaiksi.

    Mut­ta ruo­tisin­laivo­jen ter­mi­naalin sijoit­ta­mi­nen kuu­luu kuitenkin teemaan Die Zweipfei­flichgeit des Daseins.

    1) sata­ma ja lai­vat ovat osa kaupun­gin elämää

    2) joil­lakin on todel­li­nen tarve lähteä autol­la Ruot­si­in ja kes­ki-Euroop­paan, kuen min­ull , vel­jEl­löni ja serkul­lani oli viime kesänä

    3) Hyvin mon­et matkus­ta­vat huvikseen tai muus­ta syys­tä ilman autoa, ja sil­loin laut­tasa­ta­mal­la on syytä olla keskeinen sijainti.

    4) tavar­ali­ikenne on osa liiken­net­tä; Laivan talous perus­tuu siihen, että henkilöau­toli­iken­teenkannal­ta hil­jaise­na aikana se voi kul­jet­taa kuorma.autoja

    5) Emme elä enää 60-lukua, jol­loin osa Helsin­gin tavar­ali­iken­teet­söä kul­ki Kata­janokan kaut­ta. (Oi niitä aikoj… Unit­ed own­ers- rahtilvaivat…” 

    6) Maanti­eteelle emme mah­da mitään.Keisari Alek­san­teri I sijoit­ti uuden suurisuhti­naskun­tansa pääkaupun­gin ulkosaaris­ton niemelle, joka oli kaukana Tukhol­mas­ta, mut­ta vah­van mer­ili­noituk­sen suojaama.

    Meil­lä ei ole käytet­tävis­sämme samo­ja mah­dol­lisuuk­sia kuin kaukana sisä­maas­sa sijait­se­val­la Tukhoma­l­la sijoitel­la henkilölaivaliikennettä.

    7) Ketkä luk­i­joista ovat nousseet Ruotsin-laivas­ta Skepps­brol­la, Kuninkaan­li­nan edessä? Minä olen v 1971 (Van­ha kun­non höyry-Bore)

    8) sata­man kahviloiden ym. muka­van täy­tyy elää myös talvel­la. Ja keski­talvel­la har­maa sata­ma ja ranta ovat aika tyl­siä paikkoja.

  7. Ihan mie­lenki­in­nos­ta, olisiko jol­lakul­la esit­tää numeroi­ta siitä, kuin­ka paljon tuol­laiseen ruotsin­laivaan mah­tuu yhteen­sä ajoneu­vo­ja, ja mikä on niiden keskimääräi­nen täyttöaste?

    Ja onhan tuol­la ruotsin­laivo­jen lisäk­si paljon muitakin veneitä ja laivoja.

  8. Nyt täy­tyy myön­tää, etten usko tuo­hon Kalasa­ta­man kaa­van järkevyy­teen pitkäl­lä aikavälil­lä. Kuusik­er­rosta ja tiivis umpiko­rt­teli on tähän asti lyömätön yhdistelmä. 😉

  9. 32-ker­roksiset _asuin_talot kuu­losta­vat huonol­ta ajatuk­selta, kos­ka käytän­nössä edelleen vaa­di­taan 45 asteen val­okul­maa eli että talo­jen väli­nen etäisyys on vähin­tään sama kuin niiden korkeus. Min­i­mi 3 metrin ker­rosko­rkeudel­la talo­jen väli­nen etäisyys on siis 96 metriä. Aika lev­eä katu. Ei kovin urbaa­nia. Tai ehkä kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to on sopin­ut raken­nus­valvon­tavi­ras­ton kanssa, että Helsingis­sä voidaan nou­dat­taa omia sääntöjä;)

  10. Ihan mie­lenki­in­nos­ta, olisiko jol­lakul­la esit­tää numeroi­ta siitä, kuin­ka paljon tuol­laiseen ruotsin­laivaan mah­tuu yhteen­sä ajoneu­vo­ja, ja mikä on niiden keskimääräi­nen täyttöaste? 

    Laivay­htiöi­den sivuil­ta löy­tyy kap­a­siteetit, paljonko on kaistame­tre­jä kuor­ma-autoille ja mon­tako h‑autoa mah­tuu. Jonkun ver­ran vai­h­toe­htoisia; välikan­net ja rampit jne. On ne ainakin kesäaikaan täyn­nä henkilöau­to­ja ja busse­ja, muul­loin taas enem­män rahtia.

  11. Vesa Peip­inen kirjoitti:

    Kysymyk­siä on mul­la kuitenkin herät­tänyt Kalasa­ta­man metroase­man päälle tule­van keskuk­sen koko, joka on pari ker­taa Kampin keskus. Näivet­tääkö se esim. Hesarin pikkukau­pat, kuten esim. Kampin keskus on tehnyt Roballe ja Museokadulle?. 

    Asi­aa on kaupun­ki selvit­tänyt, tosin vain Kalasa­ta­man alueen osalta. Tuon tutkimuk­sen sanoin:

    Työryh­mä on varsin tietoinen, ettei Annankat­ua tai Fredrikinkat­ua voi siirtää Kalasa­ta­maan. Kivi­jal­ka­li­ikkei­den elin­mah­dol­lisuuk­sia kaven­ta­vat lisäk­si tule­van metroko­rt­telin, kaupungi­nosan sydä­men, run­sas ja monipuo­li­nen kau­palli­nen tarjonta. 

    Suomek­si tuo siis tarkoit­taa, että alueen suun­nit­telu­pe­ri­aat­teisi­in kir­joite­tut kivi­jal­ka­li­ik­keet ja se keskelle aluet­ta piir­ret­ty val­ta­va kaup­pakeskus eivät vaan sovi samaan kaupungi­nosaan. Mik­si siinä sit­ten on niin iso kaup­pakeskus pakko olla, en tiedä. Itse vieras­tan liiketil­a­m­o­nop­o­lien luomista ehdoin tah­doin, kun voisi suun­nitel­la avoimem­paa kaupunkia, jos­sa liiketilo­jen omis­ta­jil­lakin on kilpailua.

    Fil­lar­is­ton linkkaa­mat kuvat kauem­paa ovat komei­ta, mut­ta lähiku­vis­sa pal­jas­tuu taas kaupunkisu­un­nit­telun osaamisen ohu­us. Kaupungi­nosan sydän on täyn­nä por­taikko­ja, vesi­ai­hei­ta ja nur­mikon­plänt­te­jä. Mikä on tuon tilan tarkoi­tus? Mik­si ihmiset liikkuisi­vat siel­lä, pait­si kos­ka on pakko? 

    Se, että raken­netaan korkeaa ei tarkoi­ta, että kadut pitäisi kor­va­ta avoimil­la ken­til­lä jot­ka sopi­vat lähin­nä arkkite­hdin taidon­näyt­teen ihasteluun.

    Sit­ten toiseen asi­aan, eli Kir­ja­va sata­ma. Ovatko­han slo­ganin kek­si­jät koskaan luke­neet Hem­ing­waytä? Salakul­jet­ta­jia, huo­ria, ihmiskaup­paa, pankkiryöstyjä ja murhia. Kaiken yllä vah­va toiv­ot­to­muu­den tun­nel­ma ja var­muus kuin­ka kaikesta pon­nis­telus­ta huoli­mat­ta jokainen päivä on aina hiukan edel­listä huonompi. 

    Täl­läistäkö elävyyt­tä sata­maan halu­taan tuoda?

  12. Otso Kivekäs: “Mik­si siinä sit­ten on niin iso kaup­pakeskus pakko olla, en tiedä.”

    Se iso möykky eli Kalasa­ta­man keskus oli kil­pailue­hdo­tuk­ses­sa arkkite­htoni­nen vastapari ole­mas­saolleille isoille voimalaitok­sille — ajatuk­se­na oli jatkaa niiden mas­si­ivista mit­takaavaa uudessa kaupunki­rak­en­teessa. Kos­ka möykky ajatelti­in epäuskot­ta­van isok­si jo kil­pailue­hdo­tus­ta tehtäessä, siitä tehti­in hätäis­es­ti ske­maat­ti­nen kaavio, että se olisi joten kuten uskot­ta­va. Ja kuten usein käy, nopeasti tehty hätäi­nen kaavio jää elämään…

  13. Otso Kivekäs: “Se, että raken­netaan korkeaa ei tarkoi­ta, että kadut pitäisi kor­va­ta avoimil­la ken­til­lä jot­ka sopi­vat lähin­nä arkkite­hdin taidon­näyt­teen ihasteluun.”

    Jos­ta tuli mieleen juurikin yksi täl­lainen paik­ka, aukio Her­zog & de Meu­ronin Forum Building:in edessä, tässä vähän eri kul­mas­ta. Livenä tuo on aivan kauhea ja jalankulku­mielessä autio, itse Forum Build­ing muuten sisältää juurikin ne ele­men­tit joi­ta oli tarkoi­tus tuo­da Kata­janokan hotel­li­in, lop­putu­los on kylmä ja epämiel­lyt­tävä jopa Välimeren valossa.

    Ilmapi­ir­iltään täysin vas­takkainen esimerk­ki on Port Olimpic kaloineen.

    Minus­ta nämä ovat lähin­nä esimerkke­jä siitä että jos raken­netaan usei­ta korkei­ta teräväkul­maisia talo­ja, on katu­ti­la pilal­la joka tapauk­ses­sa, joten siihen ei kan­na­ta niin kiin­nit­tää huomio­ta vaan rak­en­taa viihtyvyys sisätiloi­hin, eli Kalasa­ta­man kaup­pakeskus on sikäli perusteltu.

  14. “Kil­pailun on voit­tanut SRV, mitä ei voitu pitää yllä­tyk­senä, kos­ka muut oli­vat luovut­ta­neet kesken. ”

    Aamun Hesarin (19.3.) mukaan “Helsin­ki käyt­ti ensim­mäistä ker­taa kil­pailullista neu­vot­telumenet­te­lyä julkises­sa han­k­in­nas­sa, kun han­kkeen toteut­ta­jaa valit­ti­in”. Kil­pailu­tuk­sen tulok­se­na on siis yksi tar­jous. Voit­tiko kil­pailun halvin vai kallein tar­jous (helsinkiläis­ten kannalta)?

    Mikäli todel­la on niin, että yhden tar­jouk­sen saa­pumi­nen ei ollut lau­takun­nalle yllä­tys, niin uskot­teko, että se oli yllä­tys SRV:lle? Tuleeko mieleen, että he ovat saat­ta­neet ottaa hyö­tyä itselleen “satavar­mas­ta” tilanteesta?

    Toivoisin, että tämä kil­pailu­tus tutk­i­taan huolel­lis­es­ti ja siitä ote­taan oppia. Mikäli kil­pailu­tuk­sen tulok­se­na on yksi tar­jous ei voi olla niin, että olemme saa­neet helsinkiläis­ten kannal­ta parhaan mah­dol­lisen tulok­sen. Tai jos olemme, niin siitä on opittava!

    Osmo: Voiko Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta vaatia/tilata/edellyttää että kil­pailu­tus tutk­i­taan sekä aka­teemis­es­ti että kil­pailu­vi­ras­ton toimes­ta? Jos ei voi, niin kuka voi? Han­kkeen kehi­tys­tä on syytä seu­ra­ta sen valmis­tu­miseen saak­ka ja oppia siitä.

  15. Hienoa että kaupun­ki vih­doin kas­vaa ylöspäin, eikä vain laa­jene met­si­in. Jos pitää kas­vaa, niin mielu­um­min sit­ten korkealle näil­lä asfalt­ti- ja hiekkakentillä. 

    Rohkeut­ta sit­ten vain päätösen­tekoon, sil­lä on var­maa että muu­ta­mat äänekkäät tule­vat hyökkäämään tätäkin suun­nitel­maa vas­taan. Ainakaan Lai­turin tilaisu­udet eivät ole olleet kovinkaan hyödyl­lisiä muu­ta­man eläkeläisak­ti­ivin riehues­sa ja haukkues­sa kaiken mah­dol­lisen. Keskustelu sen jäl­keen on ollut aika vähäistä ihmis­ten ihme­tel­lessä mitä oikein tapah­tuu. Onnek­si nyt on net­ti, jot­ta kuva kaupunki­lais­ten mielip­i­teestä ei jää vain näi­den tilaisuuk­sien varaan. 

    Kan­si joka peit­tää Itäväylän alun on mainio ver­rat­tuna pölyiseen ja vaar­al­liseen nykyti­lanteeseen. Metro ja kaupunki­rakenne alkaa parem­min tuke­maan toisi­aan asu­tuk­sen keskit­tyessä metron läheisyy­teen. Nyt Laa­jasa­lon sil­takin sopisi mit­takaavaan, vaik­ka olisikin vähän suurem­pi kuin on kaupungis­sa totuttu. 

    Joko nyt voisi ajatel­la Kivi­nokan rak­en­tamis­es­ta luop­umista ja jatkaa asu­tuk­sen keskit­tämistä metrolin­jan välit­tömään läheisyy­teen? Täl­laiset alueet keskel­lä maail­man suurkaupunke­ja ovat harv­inaisia. Voisi ajatel­la, että ihmiset naut­ti­si­vat eri­lail­la kaupunki­a­sumis­es­ta, jos heti käve­ly­matkan päässä olisi myös laa­jahkoa luon­non­ti­laista aluet­ta, eikä vain puis­to­ja jämpteine istu­tuksi­neen. Ymmärtääk­seni vain Kokoomus on ollut enää puo­lus­tele­mas­sa kaavoitus­ta rakentamiseen.

    Hienoa muuten että sikala Her­man­nis­sa säästyi. Vielä muu­ta­ma vuosikym­men sit­ten sen säästämistä olisi tuskin edes harkittu.

  16. Osmo,
    eihän niil­lä Kip­par­lah­teen tulevil­la lau­toil­la voi veneil­lä. Ne ovat vain ali­hin­taan myytyä/vuokrattua ranta-asum­ista. Jän­nä nähdä ketkä aikanaan sinne muut­ta­vat. Hitas-meiningin perus­teel­la on sit­ten niin sisäpiiriä…

  17. Per­in­teistä kaupunkisu­un­nit­telua alkaa jo kai­va­ta: sitä, jos­sa jaet­ti­in kaupun­ki kort­telei­hin ja tont­tei­hin, joille eri raken­nut­ta­jat tekivät talo­ja. Puis­tot ja torit tehti­in julk­isin rahoin. 

    Nyky­meno tun­tuu ole­van, että enti­nen lähiöi­den gryn­der­imeinin­ki on tuo­tu kaupun­gin keskus­taan. Mitä isom­pi kokon­aisu­us voidaan gryn­da­ta yhdelle toteut­ta­jalle joka myös suun­nit­telee, sen parem­pi. Kampin keskuk­sen “onnis­tuneen” toteu­tuk­sen jäl­keen jatke­taan siis Kalasa­ta­mas­sa ja Pasi­las­sa samal­la metodil­la. Mik­si kaavoit­ta­jat ja päät­täjät eivät usko itseen­sä vaan ulkois­ta­vat suun­nit­telun ja päätök­sen­teon? Jos Suo­mi ei olisi maail­man vähiten kor­rup­toitunein maa, voisi jo epäil­lä jonkin­laisen hyväveli-jär­jestelmän ole­van taustalla…

  18. Sisäpi­ir­ille­hän voi antaa raken­nu­soikeut­ta puoli-ilmaisek­si jos kyse vaan on “kestävän kehi­tyk­sen koerakentamisesta”.

  19. mikko:
    “Jän­nä nähdä ketkä aikanaan sinne muut­ta­vat. Hitas-meiningin perus­teel­la on sit­ten niin sisäpiiriä…”

    Kaupun­gin oma raken­nut­ta­ja asun­to­tuotan­to­toimis­to myy hitas-tuotan­toa ilman mitään sisäpi­ir­imeininkiä. osta­jien valikoimises­sa on vuosien var­rel­la ollut käytössä usei­ta tapo­ja: arpomi­nen ja jonot­ta­mi­nen ainakin on testattu.

  20. Uno­h­tui edel­lis­es­tä viestistä olennainen:

    Nämä lai­va-asun­not tuskin ovat mitään hitas­tuotan­toa. Näis­sä käytetään toden­näköis­es­ti foinikialais­ten kek­simää pri­or­isoin­timenetelmää: se jol­la on sopi­vasti paljon rahaa saa asunnon.

  21. Ville: “Per­in­teistä kaupunkisu­un­nit­telua alkaa jo kai­va­ta: sitä, jos­sa jaet­ti­in kaupun­ki kort­telei­hin ja tont­tei­hin, joille eri raken­nut­ta­jat tekivät talo­ja. Puis­tot ja torit tehti­in julk­isin rahoin…”

    Komp­paan Villeä! Minus­ta kun­nan tehtävänä on kaavoit­taa ja kaavass­sa määrätä lähin­nä raken­nusko­rkeus (eli 6krs). Kun lähde­tään sotkeu­tu­maan mm. asun­to­jen kokoi­hin, ei osaami­nen riitä. Sen osit­taa mm. krooni­nen yksiö pula Helsingissä. 😀

    Pienet kaupunki­aukiot ovat tärkeitä monel­la taval­la, sen on osoit­tanut tämäkin talvi. Tarvi­taan paikko­ja, joi­hin voi kasa­ta lunta. 

    Kaavoit­ta­jallekkaan ei saa antaa käyrää viivaa. Kaupun­ki rak­en­tuu pääosin suorista viivoista. Atk-tuki voi diss­abloi­da kaavoit­ta­jien koneesta kokon­aan käyrän viivan. 😉

    Itse olen sitä mieltä,e ttä Helsin­ki tarvit­see kipeit­en uut­ta suur­ta kaupungi­nosaa, jos­sa on vain pieniä asun­to­ja ja kiin­teistö­jen pari alin­ta ker­rosta voi olla myös liiketiloina sekä toimistoina.

  22. Maria kuule, HITAS ja muut häir­iöt mak­saa lop­ul­ta asi­akas. Pitkän päälle sään­nöste­ly tulee kalli­ik­si, kuten Suomen asun­tomarkki­noil­la on nähty. 🙂

  23. Kalle: “Pitkän päälle sään­nöste­ly tulee kalli­ik­si, kuten Suomen asun­tomarkki­noil­la on nähty.”

    Rak­en­tamiseen ja asumisen hin­taan on pyrit­ty vaikut­ta­maan monel­la taval­la — lain­säädän­nöl­lä ja kaavoituk­sel­la, hin­ta- tai vuokrasään­nöste­lyl­lä; välil­lis­es­ti asum­istuel­la ja asun­to­lain­o­jen korkovähen­nysoikeudel­la, Ara­va-jär­jestelmäl­lä, työ­matkaku­lu­vähen­nyk­sil­lä ym. Kun yritetään ohja­ta markki­noi­ta liian monel­la para­metril­la, jär­jestelmä alkaa käyt­täy­tyä kaoot­tis­es­ti. Ja aina kun jokin van­ha keino pois­te­taan tai uusi ote­taan käyt­töön, tehdään sat­un­nainen tulon- tai varallisuudensiirto.

  24. Spout­tu sanoi:

    Minus­ta nämä ovat lähin­nä esimerkke­jä siitä että jos raken­netaan usei­ta korkei­ta teräväkul­maisia talo­ja, on katu­ti­la pilal­la joka tapauksessa 

    Ajat­telisin tähän vas­taes­imerkik­si vaik­ka New Yorkin Mid­tow­n­ia. Suuri osa taloista on korkei­ta, mut­ta katu­ti­la toimii silti hyvin. Ero tuo­hon Forum Buildin­gin ympäristöön tulee juuri siitä, että on halut­tu rak­en­taa hyvää katu­ti­laa (tai vahin­gos­sa raken­net­tu sitä) ja väl­tet­ty turhia ihastelu-kenttiä.

    New Yorkissa tiet­ty valo tulee korkeam­mal­ta kuin Helsingis­sä, eikä ratkaisu­ja voi kopi­oi­da suo­raan. Mut­ta jos torne­ja ei voi val­osy­istä rak­en­taa lähelle toisi­aan, voi väli­in rak­en­taa silti mata­lampia osia niin, että saadaan luo­tua järkevää katu­ti­laa. Esimerkik­si käy vaik­ka Rock­e­feller Cen­ter.

    Nähdäk­seni katu­ti­lan pilaami­nen ei liity niinkään raken­nusten korkeu­teen, kun arkkite­htooniseen näke­myk­seen, jos­sa ympäristö ei saa häir­itä yksit­täistä taide­teosta eli taloa. Talo­jen ei usein halu­takaan sulau­tu­van ympäristöön­sä, vaan nimeno­maan seiso­van eril­lään siitä. Kalasa­ta­man keskuk­sen lisäk­si Kes­ki-Pasi­lan suun­nitelmis­sa näkyy sama.

  25. Kalasa­ta­man suunnittelukilpailusta

    Minus­ta tämä Kalasa­ta­man suun­nitel­ma näyt­tää lois­taval­ta. Toiv­ot­tavasti se toteutetaan onnis­tuneesti. Juuri täl­läistä olen toivonut Helsin­gin rakentavan. 

    Pari kysymys­tä: Mah­tuuko keskus­takir­jas­to tule­van ostoskeskuk­sen yhteyteen? 

    Kuten edel­lä on mainit­tu, keskuk­ses­ta muo­dos­tunee nuori­son kohtaami­s­paik­ka. Onko­han tämä otet­tu huomioon suun­nitelmis­sa. Esimerkik­si nuorisoti­la voisi sijai­ta ostoskeskuksessa.

  26. Rei­dar: “Juuri täl­läistä olen toivonut Helsin­gin rakentavan.
    Pari kysymys­tä: Mah­tuuko keskus­takir­jas­to tule­van ostoskeskuk­sen yhteyteen? ”

    Tämähän on ihan kuin Sel­lo, vähän isom­mas­sa koos­sa vain: iso kaup­pakeskus ja asun­to­ja päälle — ja kyl­lä sinne mah­tuu kir­jas­to ja kap­pe­likin sekaan. Tosin tilo­jen vuokra voi vähän yllät­tää, kun ei-kau­pal­lis­es­ta käytöstä mak­se­taan sama kuin kau­pal­lis­es­takin. Kan­nen päälle raken­netut puis­tot ja aukiot ovat kyl­lä use­am­min epäon­nis­tuneet kuin onnis­tuneet, mut­ta toiv­ot­tavasti täl­lä ker­taa poikkeus vahvis­taa säännön.

  27. Mikä hiton pakko on suun­nitel­la noi­ta mod­ernistisia laatikoi­ta, kolmioi­ta ja kaaria, jot­ka näyt­tävät hienoil­ta helikopter­ista käsin, mut­ta joiden muo­dosta­ma kaupunki­ti­la on yhtä tuskaa jalankulk­i­joille? Samaa sar­jaa on tulos­sa kuvien perus­teel­la Keski-Pasilaan.

    Saa aika pitkään kuvitel­la, että kuka tuol­la keinotekois­t­en nur­milänt­tien, muo­toon­raken­net­tu­jen kivet­ty­jen väylien ja lasi­seinien keskel­lä halu­aa _oleskella_? Mikä on se _tila_, jos­sa oleskelu tapah­tuu? Mikä on sel­l­aisen tilan hen­ki, joka on ihmis­läheinen kuin lentoase­man ter­mi­naali, mut­ta ulkoil­mas­sa? Onko sil­lä edes nimeä? Non­space? Täytetila?

    Mik­si tun­tuu ole­vann niin vaikea tehdä edes yksi isom­pi alue Helsinki­in, jos­sa on kapeat, hie­man mutkaiset kadut, tiivis kadun­su­un­tainen pysäköin­ti, kivi­jal­ka­li­iketilo­ja pie­nine näyteikkunoineen?

    Täl­laises­sa paikas­sa isom­mat tilankäyt­täjät, kuten huonekaluli­ik­keen ja isom­mat ruokakau­pat voi jatkaa vaik­ka kel­lari­in maan alle. Kivi­jalka­k­er­ros pitäisi lisäk­si tehdä erinäköisek­si kuin muut ker­rokset, jot­ta raken­nus ns. “seisoo” jonkin pääl­lä, niin kuin on hyväk­si havait­tu sato­jen vuosien aikana. Ja kivi­jal­ka­li­ikkei­den päälle toimis­to­ja ja asuntoja.

    Rak­en­takoot ties mitä avaru­us­tukiko­htia ympäri kaupunkia, kun­han kaik­ki uudet han­kkeet eivät vaan näyt­täisi samalta.
    Korkeut­ta saisi olla vaik­ka nuo 32 ker­rosta, kun­han talot ovat vas­taavasti mas­si­ivisem­pia. Tuol­laiset ohuet tor­nit eivät ole mitenkään sopu­soin­nus­sa väli­in jäävien suurien aukioiden kanssa.

    Ja mitä ihmettä kaup­pakeskus tekee kaupungis­sa? Eikö koko kaupun­gin keskus­tan pitäisi olla yhtä kaup­po­jen, noh, keskusta?

  28. “Asun­to­ja tulee par­ille tuhan­nelle asukkaalle…”

    Tässähän on ker­rankin (ensim­mäi­nen?) suun­nit­telu toimin­ut oike­as­sa järjestyk­sessä. Ensin raken­netaan metropy­säk­ki, sit­ten talot.

    Muis­tuu mieleen joku van­ha artikke­li, mis­sä ran­skalais­ten mukaan Helsin­gin metron kan­nat­taisi pysähtyä Sörnäis­ten jäl­keen vas­ta Itäkeskuk­ses­sa, kun muiden pysäkkien ympäristössä ei riitä väestöpo­h­jaa. Ja samoin paikallisjunaliikenteessä.
    Joten paljon on rak­en­tamista jäl­jel­lä jo nykyisen infra­struk­tu­urin ympärille.

  29. Jos voi speku­loi­da niin Kalasa­ta­man liikekeskus olisi myös sopi­va paik­ka keskus­takir­jas­tolle, ihmisvir­rat idästä ja lännestä kulke­vat läpi. Jos VR:n hotel­lia ei olisi vielä raken­net­tu niin sekin olisi hyvä paikka.

  30. kjr63

    Muis­tuu mieleen joku van­ha artikke­li, mis­sä ran­skalais­ten mukaan Helsin­gin metron kan­nat­taisi pysähtyä Sörnäis­ten jäl­keen vas­ta Itäkeskuk­ses­sa, kun muiden pysäkkien ympäristössä ei riitä väestöpohjaa. 

    Helsinkiläi­nen ratkaisu tähän on tuo­da matkus­ta­jat metroon bus­sil­la. Lisää samaa luvas­sa Östersundomiin.

    Itse en jak­sa Kalasa­ta­man torneista innos­tua, mut­ta var­maan Helsingis­sä kysyn­tää olisi sel­l­aisillekin. Yhdyn edel­lis­ten kom­ment­tien val­i­tuk­seen katu­ti­las­ta. Pasi­lan suun­nitelmis­sa on sama vika. Tornien profi­ilit etäisyy­dessä näyt­tävät malliku­vis­sa hienoil­ta, mut­ta käveli­jän ympäristö on turhakepuis­tikko­ja ja ‑por­taikkoa ja ump­inaisia lasi­seiniä. Ostarin voisi yksin tein tila­ta Sukar­il­ta, tulisi iso hal­val­la ja siel­lä olisi samat kau­pat joka tapauksessa.

  31. Olisiko tuo Kalasa­ta­man liikekeskus merkit­tävästi parem­pi kir­jas­ton paik­ka kuin nykyi­nen Pasi­lan pääkir­jas­to, joka sijait­see Pasi­lan juna-ase­man vieressä?

  32. OS

    “Keskus­takir­jas­to tulee keskus­taan, tarkem­min sanoen Töölönlahdelle.”

    Onko keskus­takir­jas­to jo päätet­ty vai edelleen erinäis­ten — ei suinkaan kaikkien — kir­jas­toih­mis­ten unelma.

    Meil­lähän on jo itse asi­as­sa neljä keskus­takir­jas­toa, jos keskus­takir­jas­tok­si määritel­lään kir­jas­to, joka on korkein­taan 20 min­uutin matkan päässä Van­hal­ta ylioppilastalolta.

  33. Meil­lähän on jo itse asi­as­sa neljä keskus­takir­jas­toa, jos keskus­takir­jas­tok­si määritel­lään kir­jas­to, joka on korkein­taan 20 min­uutin matkan päässä Van­hal­ta ylioppilastalolta.

    Lisäyk­sen­sä edelliseen

    HSL-reit­top­paan mukaan mat­ka Van­hal­ta Töölön kir­jat­solel käve­lyi­neen veisi 13 min. Ja tiedok­si spo­rain­toil­i­joille: kaik­ki reit­tisu­osi­tuk­set perus­tu­i­v­at bus­sille. itse ehkä ottaisin sen enem­pää asi­aa ajat­telemat­ta ratikan Sipoon kirkolle..

  34. Helsin­gin nykypäivä ver­tau­tuu New Yorki­in pari vuosikym­men­tä sit­ten, jol­loin siel­lä jo tiedostet­ti­in kiin­teistöke­hit­täjien aiheut­ta­mat ongel­mat kaupunki­rak­en­teelle; apuna tässä oli toki sikäläi­nen akti­ivi­nen ja äänekäs mut­ta älykäs, organ­isoitunut kansalaistoiminta. 

    Suomes­sa kyl­lä voidaan esit­tää kaa­vata­sol­la ylväästi toivei­ta akti­ivis­es­ta katu­ta­son kaupunki­ti­las­ta. Ruo­ho­lahdessa piti tul­la liiketilo­ja katu­ta­soon, mut­ta tulikin pyörä­varas­to­ja julk­i­sivuikkunoiden taakse; Vuosaaren tor­ni­taloon piti tul­la julki­nen näköalat­eras­si mut­ta eipä tul­lutkaan jne. Mik­sei raken­nut­ta­jan kanssa voi­da meil­lä tehdä sitovia sopimuk­sia tyyli­in, että kir­jas­ton tai kap­pelin tilat ovat rasite yhtiölle, ja ne annetaan julkiselle toim­i­jalle käyt­töön ilman vuokraa? Tai jos tor­ni­talo­jen rak­en­tamiseen liit­tyy kytkykaup­pana puis­to, kaupun­ki määrää, mihin ja mil­lainen puis­to tulee (ja se on sit­ten julki­nen, ei puolijulkinen)?

  35. Samaa ihmette­len kuin O. Kivekäs, eikö kaup­pakeskusten aika ole jo ohi. Jos oikeasti halu­taan kaupunkikult­tuuria, niin kivi­jal­ka­li­ikkeil­lä ja jalka­käytäväteras­seil­la se onnis­tuu hel­posti. 2000-luvun alus­sa aloitet­tu Ham­mar­by sjös­tad (tukhol­ma) on hyvä esimerk­ki uud­es­ta kaupungi­nosas­ta. Ei kaup­pakeskus­ta, mut­ta koulu, kir­jas­to, kap­peli kuu­lu­vat varus­tuk­seen. Mut­ta miten tehti­in muka­mas niin kult­turel­li Ara­bia (helsin­ki), kahvi­laa ei ole ja ihmisiäkään ei ole. Kau­nis ranta on hyö­dyn­tämät­tä. Kaik­ki toimin­not kaup­pakeskus ara­bi­as­sa, tietenkin.

    Eteläsa­ta­ma on ikuinen riite­lyn aihe. Kun on niin rumakin. Kävelkää joskus Meripelas­tusseu­ran lai­turil­ta Suokin paatin lai­turille. Laskekaa penkit ja roskik­set. Jos tulos on nol­la, laskekaa torikaup­pi­oiden rul­lakot, roskat ja pysäköidyt autot. Todel­la ihmeel­listä käyt­tää helsin­gin arvokkain­ta aluet­ta parkkipaikkana. Jo nyt sinne saisi viihtyvyyt­tä muu­ta­mal­la tuhan­nel­la, jos rantavi­i­va halut­taisi­in hyö­dyn­tää. Ilmeis­es­ti ei.

    Kir­jas­tois­sa tule­vaisu­ut­ta on pieni­in liiketiloi­hin muo­dostet­ta­vat kirjakauppa/kahvila tyyliset kir­jas­tot. Mate­ri­aali­na vain uutu­udet ja varauk­sia ei voi tehdä. Kaik­ki vuokratilois­sa ja tarvit­taes­sa toimip­is­teen voi lopettaa/muuttaa helposti.

  36. jarin huomiot Ara­bi­as­ta ja Eteläsa­ta­mas­ta ovat osu­via, mut­ta julk­isten ja siihen rin­nastet­tavien palvelu­iden osalta vuokrat­ta­vat tilat eivät ratkaise kaikkia ongelmia. Esimerkik­si posteille ja päiväkodeille näyt­tää välil­lä ole­van mah­do­ton­ta löytää tilo­ja, kos­ka mikä tahansa tila ei käy — maan­ta­sos­sa ole­via tilo­ja vielä löy­tyy, mut­ta posti tarvit­see las­taus­lai­turin ja päiväkoti pihan.

  37. Ville: “..mut­ta julk­isten ja siihen rin­nastet­tavien palvelu­iden osalta vuokrat­ta­vat tilat eivät ratkaise kaikkia ongelmia..”

    Todel­lakin ajat­telin vain osaa kir­jas­tokan­taa täl­läisik­si. Lähin­nä heit­tona, jos tääl­lä ei tukhol­man toteu­tuk­sia tiede­tä. Aja­tus­malli tun­tuu ole­van helsingis­sä, joko iso tyyli­in köpik­sen black dia­mond tai sit­ten ei mitään.
    http://biblioteket.se/default.asp?id=4939&refid=5075
    Myös Öster­malm­torin kir­jas­to on käsit­tämät­tömän pieni, mut­ta suosittu.

    Päiväkote­ja ja van­hainkote­ja pitäisi sijoit­taa flex­i­belisti samaan raken­nuk­seen. Siinä mum­mot saisi­vat viihdy­tys­tä kat­se­le­mal­la tenavia. Keit­tiö ja siivous­toimin­not voisi kivasti yhdis­tää. Salit yhteiset ja syntyvyyden/kuolleisuuden vai­hte­lut hel­posti hallittavissa.

  38. Päiväkoti tarvit­see lisäk­si kulkuy­htey­det ja tila­van parkkipaikan. Las­tau­saikoina (las­ten tuon­ti ja vien­ti aamul­la ja iltapäiväl­lä) tarvi­taan parkki­ti­laa vähin­tään kymmenelle autolle samanaikaises­ti, mielel­lään muu­ta­man aske­len päästä päiväkodin oves­ta. Muus­sa tapauk­ses­sa käytetään estot­ta viher­aluei­ta, kevyen liiken­teen väyliä ja asukkaiden parkkipaikko­ja kos­ka kyl­lähän oman kul­lan pitää päästä tur­val­lis­es­ti per­ille asti. Yllät­tävää mut­ta valitet­ta­van totta.

  39. Autoil­i­ja­jalankulk­i­ja, mun mielestä tuon tyyp­piset tilanteet pitäisi hoitaa niin että pysähdytään ajokaistalle. Kyl­lä ne muut autot voi sen vartin ver­ran kiertää. Meil­lä on vaan joku ihme pysäköin­tikult­tuuri jos­sa nur­mikol­la voi park­keer­a­ta ihan miten vaan, mut­ta auta armias jos pysähdyt asvaltille.

  40. Tpyy­lu­o­ma, ainakaan meil­lä ei ole mitään ajokaistaa. Päiväkodit ovat keskel­lä asuinaluet­ta eikä niille joh­da kuin huoltotie tavarakul­je­tuk­sia varten ja kevyen liiken­teen väylä.

    Eikä kyseessä koskaan ole myöskään mikään het­kelli­nen pysähtymi­nen vaan lap­si pitää vas­tu­usy­istä viedä sisälle asti jol­loin auto seisoo 5–10 min­u­ut­tia paikallaan muiden tiellä. 

    Päiväko­tien liikenne vas­taa usein pysäköin­ti­tarpeeltaan suun­nilleen lähikaup­paa mut­ta kaavas­sa tätä ei tarvitse ottaa huomioon. 

    Oikea sijain­tipaik­ka päiväkodeille olisikin kaup­pakeskusten yhtey­dessä pääväylien var­rel­la jol­loin motorisoidut kul­je­tuk­set saadaan hoidet­tua logis­tisen tehokkaasti taval­lisia ihmisiä häiritsemättä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.