Eläkeläisten huonot indeksikorotukset

Moni eläkeläi­nen on ottanut sähkö­pos­til­la yhteyt­tä ja ihme­tel­lyt indek­siko­ro­tusten pienu­ut­ta tänä vuonna.

Indek­siko­ro­tuk­sen pienu­us johtuu ruuan arvon­lisäveron alen­nuk­ses­ta. Ruuan arvon­lisäveron alen­nus leikataan hin­tain­deksin kaut­ta pois eläkeläisiltä. Tästä yritin varoit­taa sil­loin kun tuo alen­nus tehti­in. Se hyödyt­tää vain palka­nsaa­jia, mut­ta ei työt­tömiä eikä eläkeläisiä.

Kat­so lisää tästä

43 vastausta artikkeliin “Eläkeläisten huonot indeksikorotukset”

  1. Miten ruuan arvon­lisän alen­nuk­sen voi siirtää indek­si­in. Hin­nathan eivät vas­taavasti laske­neet, vaan nousu­paineet helpot­tui­v­at ja hin­to­ja jopa nos­tet­ti­in ennakkoon. Muon­amin­is­teri Antti­la ei muis­taak­seni osan­nut vas­ta­ta veron hintavaikutukseen.

    Eikö se hin­tain­deksin osu­us eläk­keessä perus­tu todel­liseen hin­take­hi­tyk­seen eikä laskennalliseen?

    Kysyjät lienevät ihme­telleet Aho-Lip­posen keksin­töä taite­su­ta indek­sistä, jon­ka seu­rauk­se­na on ker­tynyt 135 mil­jardin euron jako­vara eläkekassoihin.

  2. Olen kanssa samaa mieltä että ALV:n ja muiden kulu­tusvero­jen muu­tosten ei pitäisi näkyä niis­sä indek­seis­sä jot­ka määrit­televät eläkkeitä ja mui­ta etuuk­sia. Kulu­tusvero­jen muu­tok­set kus­tan­netaan usein mui­ta vero­ja nostamalla.

    Lähisuku­laiseni jot­ka ovat eläk­keel­lä haukku­vat tois­tu­vasti sitä ns taitet­tua indek­siä eli että hin­to­jen vaiku­tus on puo­let ja palko­jen puo­let, mut­ta hw uno­hta­vat että kaikil­la työn­tek­i­jöil­läkään, varsinkaan van­hem­mil­la, palkat eivät nouse läh­eskään niin paljon kuin palkat keskimäärin. Nykyään ei myöskään enää ole mah­dolista hyö­dyn­tää ns superkart­tuma-sys­teemiä eli sitä että pari vuot­ta ennen eläk­keelle jäämistä uskol­lisen työn­tek­i­jän palkkaa nos­tet­ti­in niin reilusti että hän saisi mah­dol­lisim­man suuren eläk­keen, kos­ka se määräy­tyi viimeis­ten työvu­osien palkan mukaan eikä kuten nyt, koko työuran.

  3. Jut­telin tuos­sa muu­ta­ma vuosi sit­ten, alko­ho­liv­eron alen­tamisen jäl­keen tutun eläkeläis­pariskun­nan kanssa. Alko­ho­liv­eron alen­tamisen joh­dos­ta elinkus­tan­nusin­dek­si taisi jopa ale­ta, mut­ta muut kus­tan­nuk­set mm. bus­siliput kallis­tu­i­v­at: “Ryyp­päisitte tekin enem­män, niin elin­ta­sonne olisi nous­sut.” (Ymmär­sivät leikin­laskun , vaik­ka nau­run paikak ei ollutkaan.)

  4. Evert, hin­tain­dek­sit laa­haa perässä ymmär­ret­tävistä syistä, eli indek­si lie­nee kiin­ni viime vuo­den hin­nois­sa, tjsp.

  5. Tpyy­lu­o­ma havain­to on sama kuin omani. Jos inflaa­tio­vauhti vai­htelee muut­tuvat elinkus­tan­nusin­dek­sistä riip­pu­vaiset etu­udet jne vas­ta vuo­den viiveel­lä kun kus­tan­nus­ta­son muu­tos on tutkimuksin verifioitavissa. 

    Tuon vuo­den jäl­jessä laa­hau­tu­misen tajusin vuosia sit­ten osa-aikaeläk­keel­lä ollessani. Niin kauan kuin hin­tata­so oli vuodes­ta toiseen vakaa ja inflaa­tio oli pieni se ei häirin­nyt. Mut­ta nyt on alka­nut jo aidosti häiritä.

  6. En oikein ymmär­rä mik­si eläkkei­den pitäisi olla sidot­tu­ja mitenkään palkkoi­hin. Kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in sit­o­misen vielä jotenkin ymmärrän.

    Palkathan nou­se­vat pitkäl­lä aikavälil­lä työvoiman tuot­tavu­u­den mukaan, eläkeläis­ten tuot­tavu­us taas ei nouse, kos­ka men­neisyy­dessä tehty työ on jo tehty. 

    Eikö olisi kuitenkin sit­tenkin parem­pi, että ihmiset mak­saisi­vat eläk­keen­sä ainakin pääsään­töis­es­ti itse?

  7. Rain­er Silferberg:

    Lähisuku­laiseni jot­ka ovat eläk­keel­lä haukku­vat tois­tu­vasti sitä ns taitet­tua indek­siä eli että hin­to­jen vaiku­tus on puo­let ja palko­jen puolet 

    Kuvaa­masi indek­si (50% palkat, 50% hin­nat) ei ole paljon par­jat­tu taitet­tu indek­si, vaan itse asi­as­sa juuri se indek­si, joka oli voimas­sa ennen 1990-luvun leikkauk­sia (ja jota eläkeläisjär­jestöt halu­a­vat takaisin). 

    Taitet­tu indek­si on 80%hinnat, 20% palkat.

  8. Työeläke on sopimus. Kun jää eläk­keelle saa palka­s­taan työleläke­laitok­selta palkkaa ja työvu­osia vas­taa­van eläke­pros­entin ja eläk­keen. Ennen taitet­tua indek­siä puo­let palkanko­ro­tuk­sista otet­ti­in huomioon eläk­keen pohjissa. 

    Ei ole kovin vaku­ut­tavaa län­maiselta sopimusy­hteiskunnal­ta, että val­tio tai joku kolmikan­ta ykspuolis­es­ti päätää muut­taa eläkesopimuksia. 

    Sitä­pait­si, kun ote­taan eläkeläistalouden kokon­aisu­us ml. val­ti­olle palau­tu­vat vero­tu­lot, taitet­tu indek­si ei ole edes taloudelli­nen kysymys. Se on arvo­val­in­ta, jol­la eläkeläis­ten ase­maa on samal­la taval­la halut­tu heiken­tää kuin on heiken­net­ty muidenkin työelämän ulkop­uolel­la ole­vien ml. opiske­li­jat ja työttömät.

    Yhteistä näille ryh­mille on, että he ovat kor­po­ra­tivis­tisen yhteiskun­nan ja sen val­takoneis­ton ulkop­uolel­la. karmea esimerk­ki kor­po­ra­tivis­min raaku­ud­es­ta on Turk­istuot­ta­jain mak­sama vaal­i­tu­ki Keskus­tan Mari Kiviniemelle.

  9. Taitet­tu indek­si on aika han­kala. Jotku menot, kuten raken­nusten perusko­r­jauskustnnuk­set, eivät nouse suh­teessa elinkus­tan­nuk­si­in vaan suh­teessa palkkatasoon.

  10. Tiedemies: “Eikö olisi kuitenkin sit­tenkin parem­pi, että ihmiset mak­saisi­vat eläk­keen­sä ainakin pääsään­töis­es­ti itse?”

    Kun työeläke­jär­jestelmä 1960-luvun alkupuolel­la luoti­in jäi läh­es kaik­ki haas­tat­tele­mani ikä­toveri­ni siihen käsi­tyk­seen että niin tarkoi­tus olikin. Eläke­mak­sut oli­vat viivästet­tyä palka­n­mak­sua jon­ka eläkey­htiöi­den oli tarkoi­tus vain pan­na poikimaan. 

    Vas­ta nyt jäl­keen­päin luen ihme­tyk­sel­lä ettei niin ollut tarkoi­tus alun­perinkään. Mitään selvyyt­tä en ole saanut kun olen yrit­tänyt selvit­tää miten suuri osu­us oli alun­perin tarkoi­tus rahoit­taa eläke­mak­suil­la ja kuin­ka paljon tuo­ta osu­ut­ta on vuosien var­rel­la pienen­net­ty kun vaku­u­tusy­htiöt ovat hävit­täneet raho­ja yms.

    Ensim­mäiset 14 vuot­ta työeläk­keet oli sidot­tu 100% palka­nsaa­jien palkkata­soa kuvaavaan indek­si­in. V 1977 siir­ryt­ti­in tuo­hon 50/50 indek­si­in jota kehi­tys­tä vielä 1990-luvun laman myötä hidastet­ti­in kunnes vih­doin 2000-luvul­la alen­net­ti­in lisää 80/20 tasolle muiden huonon­nusten lisäksi.

  11. Kyl­lä koko eläke­jär­jestelmä ja siihen liit­tyvä kor­po­raa­tioiden suh­muroin­ti on päässyt pahasti sotke­maan ihmis­ten käsi­tyk­sen siitä mitä varten elä­keet on ylipäätään kek­sit­ty ja mikä on edelleenkin sitä myö­den jär­jestelmän ain­oa kestävä oikeutus.

    Eläke­hän on peri­aat­teessa tarkoitet­tu vain ja ain­oas­taan kat­ta­maan ihmisen vält­tämät­tömät elinku­lut siinä vai­heessa, kun ko. yksilö ei ole enää kykenevä oma­l­la työl­lään elät­tämään itseään. Piste.

    Kaik­ki puheet “siir­re­tys­tä palka­s­ta”, kol­mannes­ta elämästä ja muus­ta hou­ruilus­ta ovat täysin kestämät­tömiä. Ei eläke­jär­jestelmän pitäisi merk­itä sitä, että voi jäädä alle 60-vuo­ti­aana eläkeput­keen ja sen jäl­keen velat­tomas­sa asun­nos­sa asu­vana matkail­la elämän­sä viimeiset 30 vuot­ta kaukoidässä ker­ran pari vuodessa ja kier­rel­lä Euroop­paa kaupunkilo­mil­la siinä välissä.

    Oikeasti koko nykyi­nen eläke­jär­jestelmä pitäisi romut­taa ja siir­tyä siihen, että eläkeläisetkin saa­vat “automaat­tis­es­ti” vain kansalais­palkan. Jos jotain muu­ta halu­aa, niin siitä vain säästämään sukan­var­teen tai sopi­maan työ­nan­ta­jan kanssa henk. koht. eläkevakuutuksesta.

    Tietysti tämä ei tosi­maail­mas­sa onnis­tu, kos­ka suo­ma­lainen eläke­jär­jestelmä on eräs maail­man suurim­mista (ainakin suh­teessa) pyra­midi­hui­jauk­sista, jos­sa Osmon ikäiset ja van­hemat kuit­taa­vat muhkeat tuo­tot “sijoituk­silleen” ja jos­sa kaik­ki 1960-luvun lop­ul­la syn­tyneistä alka­en mak­sa­vat sys­teemi­in enem­män kuin siitä saa­vat — ja pystyvät jäämään eläk­keelle vas­ta 78-vuo­ti­aina — toisin kuin 58-vuor­ti­aina eläköi­tyneet vanhempansa.

  12. KSE lait­taisi eläkeläiset keski­tysleir­ille ja eläkeläisiä polt­ta­mal­la voisi läm­mit­tää Helsin­gin kaupun­gin. Polt­tamisen uhka voisi kum­masti piden­tää työuraa.

  13. Eläk­keet ovat julk­istalouden kuluerä siinä mis­sä ter­vey­den­huolto ja koulu­tuskin. Eläkkeitä rahoite­taan Tyel yms. mak­suil­la, joi­ta mak­sa­vat työn­tek­i­jät ja työ­nan­ta­jat palkoista. Jos tuot­tok­er­tymä ei vas­taa mak­su­ja, tulee syödä rahas­to­ja ja samaan aikaan leika­ta eläkkeitä (taitet­tuin­dek­si, vero­tus). Työn­vero­tus­ta ei tule eläkkei­den vuok­si enää kiristää, joten eläkeläiset voivat uno­htaa kaik­ki puheet yhteiskun­ta­sopimuk­ses­ta ja lupauk­set eläkkei­den tasos­ta — Pysyviä etu­ja ei ole!

  14. tai sopi­maan työ­nan­ta­jan kanssa henk. koht. eläkevakuutuksesta.

    Täl­lainen sopimus on tehty. Ain­oa ero on se, että ko. eläke­vaku­u­tus sovit­ti­in kollek­ti­ivisel­la tasol­la, ei yksilöllisesti.

    Nykyiset eläkeläiset ovat juuri niitä ihmisiä, jot­ka aikoinaan myivät työvoimaansa mm. omia eläkkeitään vas­taan. Tämän vuok­si heil­lä on oikeus odot­taa sovit­tua vas­ta­suori­tus­ta myymästään työvoimas­ta ja ‑rauhas­ta: eläket­tä. Näin on eri­tyis­es­ti sik­si, että ratio­naa­li­nen yksilö on oikeutetusti luot­tanut henkilöko­htaisen talouten­sa suun­nit­telus­sa tiet­tyyn eläk­keen tasoon ja mitoit­tanut säästämisen­sä sen mukaan.

    Itse suh­taudun luot­ta­muk­sel­la omaan eläk­keeseeni. Kun minä jään 2040-luvun lop­ul­la eläk­keelle, suuret ikälu­okat ovat olleet hau­das­sa jo kymme­nen vuot­ta ja eläke­jär­jestelmä on kohtu­ullisen kestäväl­lä pohjalla.

    Ja niille, jot­ka luot­ta­vat yksilöl­lisi­in eläke­vaku­u­tuk­si­in: Uskot­teko todel­la, että yksi­tyiset eläke­vaku­u­tus­sopimuk­set pysyvät voimas­sa, mikäli niiden kansan­taloudel­liset vaiku­tuk­set nou­se­vat merkit­täviksi? Yksi­tyis­es­ti ote­tun eläk­keen taso tai veroko­htelu muut­tuu lakia säätämäl­lä siinä mis­sä julkisenkin eläkevakuutuksen.

  15. Palkko­ja voi ja pitää nos­taa, kun työn tuot­tavu­us kasvaa. 

    Eläkeläis­ten “tuot­tavu­u­den” kanssa on vähän niin ja näin. Minus­ta eläkein­dek­siä pitäisikin tait­taa vähän lisää niin, että eläkkeitä korotet­taisi­in vain inflaa­tion ver­ran. Eläkeläi­nen ei tee yhtään mitään ansaitak­seen enem­män eläket­tä, jon­ka työtä tekevä sukupolvi joutuu mak­samaan pääosin.

    Eläkeläis­ten val­i­tus on todel­la röyhkeää, kun huomioi, että he saa­vat mak­samil­laan paljon pienem­mil­lä eläke­mak­suil­la paljon parem­mat eläk­keet kuin vielä työtä tekevät sukupol­vet. Nyky­isiä eläkeläisiä ei koske eli­naikak­er­roin eikä entistä korkeampi eläk­keellepääsemisen ikära­ja. Työelämäkin oli 70- ja 80-luvuil­la help­poa nyky­isi­in vaa­timuk­si­in verrattuna.

  16. e
    “Täl­lainen sopimus on tehty. Ain­oa ero on se, että ko. eläke­vaku­u­tus sovit­ti­in kollek­ti­ivisel­la tasol­la, ei yksilöllisesti.”

    Sitä voidaan samal­la taval­la kollek­ti­ivis­es­ti sopia uudelleen.

  17. Evert the NEverest
    Työeläke on sopimus

    Eloi val­tio ja työ­markki­na­jär­jestöt ovat siitä aikoinaan sopineet.

    Ei ole kovin vaku­ut­tavaa län­maiselta sopimusy­hteiskunnal­ta, että val­tio tai joku kolmikan­ta ykspuolis­es­ti päätää muut­taa eläkesopimuksia.

    Ja nyt sit­ten yhtäkkiä kolmikan­ta ei enää kel­paakaan sopi­maan asioista? MItä ihmettä se tämä täm­möi­nen on?

    Ja turha yrit­tää vedo­ta mihinkään yksi­ty­is­ten väliseen sopimuk­seen, joka olisi jotenkin pyhä kun ei eläkeläiset oikeasti ole itse henkilöko­htais­es­ti kenenkään kanssa mitään sopi­neet. Kolmikan­ta sopi hei­dän puolestaan ja voi sopia uudelleenkin, jos siltä tuntuu.

    Grand­paIg­or
    Ensim­mäiset 14 vuot­ta työeläk­keet oli sidot­tu 100% palka­nsaa­jien palkkata­soa kuvaavaan indek­si­in. V 1977 siir­ryt­ti­in tuo­hon 50/50 indek­si­in jota kehi­tys­tä vielä 1990-luvun laman myötä hidastet­ti­in kunnes vih­doin 2000-luvul­la alen­net­ti­in lisää 80/20 tasolle muiden huonon­nusten lisäksi.

    Ja alun­perin eläk­keen tason piti olla 40% palka­s­ta, kunnes siihen 70-luvul­la pis­tet­ti­in yhdel­lä päätök­sel­lä kokon­aista 50% lisää, eli se nos­tet­ti­in 60%:iin palka­s­ta. Tuol­la saat­tas olla myös jotain tekemistä asian kanssa…?

  18. Sylt­ty — olen eri mieltä. Kun eläke­mak­su­ja on mak­set­tu palka­s­ta ko. sopimuk­sen voimas­sa ollessa, niin edun pitää olla myös ko. mak­sun mukainen.

    Suomen val­tio jos on eri mieltä asi­as­ta, niin Suomen val­tion voi viedän Euroopan Ihmisoikeustuomiois­tu­imeen ja olen var­ma, että sieltä tulee kan­tani mukainen ratkaisu.

    Suo­mi on muu­toinkin lois­tanut Euroopan taka­pa­ju­lana ihmisoikeuk­sis­sa EIT:ssä. Tsaarin luo­mas­sa Helsingis­sä val­lit­see edelleen tsaristi­nen hallintokult­tuuri sekä val­tion­hallinnos­sa että aka­teemi­sis­sa rakenteissa.

    Suomes­sa jopa oikeuslaitos on muista län­ti­sistä maista poiketen ja val­lan kolmi­jakosään­nön vas­tais­es­ti alis­teinen poli­it­tis­es­ti johde­tulle oikeusmin­is­ter­iölle. Meil­lä Suomes­sa on vielä pitkä mat­ka län­si­maiseen demokratiaan.

    1. Kun eläke­mak­su­ja on mak­set­tu palka­s­ta ko. sopimuk­sen voimas­sa ollessa, niin edun pitää olla myös ko. mak­sun mukainen.

      Evert, esi­tyk­sesi merk­it­si eläkkei­den rajua leikkaamista. Eläke­mak­sut, joi­ta on kerät­ty, eivät riit­täisi alkuunkaan.
      Tuo eläkelu­paus tehti­in niin,että suuret ikälu­okat sopi­vat itsen­sä kanssa, että mak­sa­vat luvat­tui­hin etu­i­hin ver­rat­tuna räikeästi alim­i­toitet­tu­ja eläke­mak­su­ja ja että seu­raa­vat sukupol­vet mak­sa­vat itsen­sä kipeik­si hei­dän mak­sui­hin näh­den ylim­i­toitet­tu­ja eläkkeitään. Seu­raa­vat sukupol­vet eivät olleet mukana tekemässä tätä sopimusta.

  19. Eläke­mak­sut eivät ole veroa, joten 1990-luvun puo­livälis­sä Ahon ja Lip­posen hal­li­tuk­sil­la ei ollut oikeut­ta tehdä ko. päätök­siä. Elä­mak­su ei siis ole vero ja eläke­mak­sut mak­se­taan eläkevakuutusyhitöille.

    Mak­su­jen tuot­to on huonoinakin aikoina kymme­nen pros­entin luokkaa kas­sa ollessa jo 140 mil­jar­dia eli melkein neljän val­tion vuosi­bud­jetin verran.

    Eläke on siis sopimus mak­sun mak­sa­jan ja eläke­vaku­u­tusy­htiön välil­lä eikä mikään yhtiö voi takau­tu­vasti yksipuolis­es­ti huonon­taa etuuk­sia saati­ka valtiovalta.

    Val­tio­val­ta voi sen sijaan tasoit­taa, eikä se olisi edm uus­lib­er­al­is­mia vaan kohtu­ullis­tamista, omia eläkkeit­tään. Val­ti­ol­la eläkek­er­tymä on super­ta­soa 66 pros­ent­tia, val­tio mak­saa maat­alousyrit­täjien eläkkeit­tä kulu­vana vuo­den bud­jetin mukaan yli 530 miljoon­al­la eurol­la, puo­lus­tusvoimista pääsee eläk­keelle 10 vuo­den akti­ivi­u­ran jäl­keen; yksi­tyisel­lä puolel­la tais­telu­len­täjää ei laitet­taisi eläk­keelle 40 vuo­ti­aana vaan hänelle osoitet­taisi­in muu­ta työtä.

    Yksi­ty­is­ten ihmis­ten eläkkei­den leikkaus ei ole val­ti­olle kovin kan­nat­tavaa puuhaa. Se vähen­tää vero­tu­lo­ja ja ajaa ihmisiä sosi­aal­i­tur­van varaan.

    Sen sijaan val­tio voisi tutkia omat rahareikän­sä ja tukkia omat räikeät eläke-etu­udet. Val­ti­ol­la se kestävyys­va­je on, ei eläkerahastoilla.

  20. Evert
    Sylt­ty – olen eri mieltä. Kun eläke­mak­su­ja on mak­set­tu palka­s­ta ko. sopimuk­sen voimas­sa ollessa, niin edun pitää olla myös ko. mak­sun mukainen.

    Kyl­lä mulle pas­saa että eläke määräy­tyy sen mukaan, paljonko on mak­sanut uran aikana ja mihin ne riit­tävät. En usko että eläkeläisille pas­saa, ne kun eivät riitä alku­unnkaan nyky­isi­in eläkkeisiin.

  21. Mielestäni taitet­tu indek­si on julkisen talouden kannal­ta hölmöläis­ten hom­maa. Otan rautatankos­ta vään­netyn esimerkin.

    Kun eläkeläi­nen menee palve­lu­taloon, niin hänen kus­tan­nuk­set pidätetään hänen elä­keestään. Tyyp­il­lis­es­ti jätetään pieni sum­ma henkilön käyttöön. 

    Täl­lä menol­la suuri osa eläkeläi­sistä on niin köy­hiä, että he eivät mak­sa vero­ja eikä hei­dän eläk­keel­lään kus­tan­neta palvelu­a­sum­ista vaan sen kus­tan­ta­vat kunnat.

    Samaan aikaan, kun me vero­ja mak­sa­vat mak­samme itsemme kipeäk­si eläke­varat kiertävät ympäri maail­maa sijoituksi­na ja rikas­tut­ta­vat aivan mui­ta kansan­talouk­sia kuin Suomen kansantaloutta.

    Posta­mal­la taitet­tu indek­si voidaan pois­taa veronko­ro­tu­s­paineet. Ylisu­uri eläke­varan­to ei siitä vaaran­tu­isi, päin vas­toin. Sen riskit ovat aivan muual­la ja mitä suurem­mak­si se paisuu sitä suurem­pia ovat sijoi­tus- ja luototusriskit.

    Taitet­tu indek­si on ollut alun alku­jaan pait­si län­si­maisen sopimusy­hteiskun­nan vas­tainen teko niin myös suuri virhe ja ei ole poli­it­tista selkärankaa myön­tää sitä.

    1. Evert
      Olet läh­es kek­simässä ikiliikkujaa.
      Kaik­ki eläkeläiset eivät ole laitoshoi­dos­sa, joka todel­lakin ottaa 82 pros­ent­tia eläk­keestä hoit­o­mak­suna. Jos yhteisiä raho­ja pan­naan eläkkeisi­in lisää mil­jar­di, takaisin ei tule mil­jar­dia, ei lähellekään.

  22. Eläke­vaku­u­tusy­htiöis­sä ole­vat eläke­varat eivät ole yhteisiä varo­ja. Mat­ti Van­has­ta syytet­ti­in nimeno­maan työeläke­varo­jen “kaap­pausyri­tyk­ses­tä” valtiolle.

    Otin edel­lä ole­van esimerkin asian hah­mot­tamisen helpottamiseksi.

    Eläkeläis­ten kus­tan­nuk­sia kom­pen­soidaan verovaroista kas­vavas­sa määrin ja vas­taavasti eläkkeistä ker­tyy aina vain vähem­män verotuloja. 

    ETK:n mukaan työeläke­varat ovat jo melkein 80 pros­ent­tia brut­tokansan­tuot­teesta. Eläke­varat ovat kiihtyvässä kasvus­sa huoli­mat­ta siitä, että “eläke­pom­min” pitäisi olla jo päällä.

  23. Evert the neverest
    Mielestäni taitet­tu indek­si on julkisen talouden kannal­ta hölmöläis­ten hommaa.

    Tuo on argu­men­taa­tiona samaa tasoa kuin virheelli­nen leg­en­da Fordin hyvistä palkoista että työn­tek­i­jät voisi­vat ostaa oman tehtaan tuot­tei­ta jol­loin saataisi­in tehdas toim­i­maan entistä tuot­tavam­min, eli täyt­tä höpönhöpöä.

    Eläke­vaku­u­tusy­htiöis­sä ole­vat eläke­varat eivät ole yhteisiä varoja.

    Ne ovat kyseis­ten yhtiöi­den asi­akkaiden yhteisiä varo­ja eli myös niiden juuri viime vuon­na työelämään saa­punei­den raho­ja. Ne eivät todel­lakaan ole juuri täl­lähetkel­lä eläkeiässä ole­vien henkilöko­htaisia varo­ja, jot­ka tulisi kulut­taa vain ja ain­oas­taan hei­dän hyv­in­voin­ti­in­sa, vaan niistä pitäisi riit­tää myöhem­millekin eläköityjille.

    Mak­su­jen tuot­to on huonoinakin aikoina kymme­nen pros­entin luokkaa 

    Eeivät var­masti ole. Huonoina vuosi­na 10% tuot­to ja paremp­ina enem­män on työeläkey­htiöis­sä win­capi­ta-luokan lupaus.

  24. Tietenkin voidaan sanoa, että yhteisiä työeläke­jär­jestelmän piiris­sä oleville. Mut­ta ei samal­la taval­la yhteisiä kuin mitä yleen­sä yhteisil­lä rahoil­la tarkoitetaan.

    Vähän fak­to­ja eli lamas­ta huoli­mat­ta ja eläke­pom­min ollessa jo pääl­lä Työeläke­vaku­ut­ta­jat TELAn jäseny­hteisö­jen työeläk­er­a­has­to­jen sijoi­tuskan­ta 31.12.2010 oli 138,8 mrd. euroa, jos­sa on nousua VUOSINELJÄNNEKSEN aikana 5,0 mrd. euroa eli 3,6 %. Vuo­den alus­ta sijoi­tuskan­ta oli nous­sut 13,9 mrd. euroa eli 11 %. Sijoi­tuskan­ta nousi vuon­na 2009 19,8 mrd. euroa eli 18,8 %. Rahas­to oli euromäärältään 31.12.2010 suurem­pi kuin koskaan aiemmin.

    Todel­li­nen ongel­ma eläkkei­denkin ja mon­en muun kannal­ta on val­ta­va työt­tömyys ja leikat­tu indek­si pahen­taa sekin sitä!

  25. Evert, vaik­ka sinä kuin­ka koit­taisit selit­tää, että eläk­er­a­has­tois­sa olisi rahaa vaik­ka lam­paat söis, niin tosi­a­sia on kuin­tekin se, että nyky­i­sistä työeläkkeistä mak­se­taan noin neljännes rahas­toista ja lop­ut 75% kate­taan suo­raan nyky­i­sistä eläke­mak­su­ista. Karkeasti sanoen nykysin työeläket­tä naut­tivien olisi työu­ransa aikana pitänyt mak­saa neljäk­er­taa suurem­pia eläkemaksuja.

    Eläk­er­a­has­to­jen kasvul­lakaan ei paljoa kan­na­ta rehen­nel­lä, kos­ka pidem­mäl­lä aika­jak­sol­la vain osa eläkey­htiöistä on onnis­tunut juuri ja juuri ylit­tämään tuot­to­tavoit­teen­sa. Pari heikoin­ta yhtiötä on jäänyt sen ver­ran tavoit­teista, että jos sama meno jatkuu, niin ne ovat viimeistään vuosikymme­nen kulut­tua vaikeuksissa.

    Samaan aikaan kaik­ki tun­nus­ta­vat, että eläke­mak­su­ja pitää nos­taa ainakin viisi pros­ent­tiyk­sikköä vuo­teen 2030 men­nessä. Kun diili on käsit­tääk­seni lisäk­si sel­l­ainen, että suurin osa (ellei kaik­ki) tuos­ta mak­su­jen koro­tuk­ses­ta nap­sa­taa puh­taasti palka­nsaa­jien niskaan, ja kun näyt­tää ilmi­selvältä, että palkkavero­tuk­sen kiristämiseen on jatkos­sa selviä painei­ta, niin ei paljoa nau­ra­ta. Ei todel­lakaan ainakaaan sil­loin, kun omat eläk­keen­sä törkeästi ali­ra­has­toi­neet nykyiset eläkeläiset itkevät itselleen lisää rahaa ja palvelui­ta. Häpeäisitte edes.

  26. “…tosi­a­sia on kuin­tekin se, että nyky­i­sistä työeläkkeistä mak­se­taan noin neljännes rahas­toista ja lop­ut 75% kate­taan suo­raan nyky­i­sistä eläkemaksuista.”

    Kos­ka raho­ja ei ole kor­vamerkit­tys, saman voi sanoa näinkin:

    “… tosi­a­sia on kuitenkin, että nyky­i­sistä työeläkkeistä mak­se­taan noin 75 % rahas­toista ja lop­ut noin neljännes kate­taan suo­raan nyky­i­sistä eläkemaksuista.”

    Ja siitä huoli­mat­ta rahaa jää eläk­er­a­has­toon melkein 20 mil­jar­dia vuodessa!

    Val­tion ja muun julkisen halli­non + maat­alous, siel­lä eläkeon­gel­ma on todel­li­nen ja siel­lä ei asialle ole tehty yhtään mitään. Siel­lä on 66 pros­entin superkart­tumia ja siel­lä jäädään varhain eläk­keelle, armei­jas­sa jopa 40-vuo­ti­aana parhaas­sa työiässä ole­via ihmisiä ym. ym. aivan käsit­tämätön­tä ottaen huomioon julkisen seko­torin alati paisu­van osu­u­den työvoimasta.

    1. Evert on aktu­aaris­es­ti lask­ien kyl­lä yksiselit­teis­es­ti väärässä. Eläke­jär­jestelmä on sato­ja mil­jarde­ja ellei biljoo­nan tap­pi­ol­la, kun ver­taa, mihin se on sitoutunut ja mitä sil­lä on tilil­lä. Et voi laskea rahas­to­ja nyky­is­ten eläkeläis­ten omaisu­udek­si, kos­ka niil­lä pitää mak­saa myös niiden eläk­keet, jot­ka noi­ta rahas­to­ja juuri nyt kar­tut­ta­vat. Rahas­tois­sa on vähän yli sata mil­jar­dia euroa, eläke­vaku­utet­tu­ja on liki neljä miljoon­aa. Rahaa on siis jotain 30 000 euroa vaku­utet­tua kohden. Sil­lä ei eläkkeitä pitkään makseta.

  27. Evert
    Rahas­to oli euromäärältään 31.12.2010 suurem­pi kuin koskaan aiemmin.

    Ja on syytä ollakin, kos­ka eläkeläis­ten piik­ki on vas­ta tulos­sa! Eihän se nyt voi niin men­nä, että eläke­varat ovat jo valmi­ik­si pitkän aikaa laskus­sa paljon ennen eläkeläispiikkiä!

    Ihan turha tässä on mus­sut­taa. Mil­lä perus­teel­la eläkeläisille kuu­luisi oma osansa työelämän tehos­tu­mis­es­ta eli siitä, että työstä on tänäpäivänä otet­tu löysät pois? Työ­paikoil­la on tänäpäiänä vähän eri tekemisen meinin­ki kuin 70-luvulla. 

    Ain­oa peruste on, että pitää kat­soa etteivät eläkeläiset tipah­da köy­hyys­loukkoon, mut­ta tätä ei pidä tehdä mil­lään indeksin rukkaamisel­la, vaan tästä­toimil­la mallia takuueläke.

  28. Evert, nyt jotain rajaa tuo­hon meuhkaamiseen. Sanoit:

    “puo­lus­tusvoimista pääsee eläk­keelle 10 vuo­den akti­ivi­u­ran jäl­keen; yksi­tyisel­lä puolel­la tais­telu­len­täjää ei laitet­taisi eläk­keelle 40 vuo­ti­aana vaan hänelle osoitet­taisi­in muu­ta työtä.”

    Tuo nyt ei vaan pidä paikkaansa. Ker­ro mis­tä tehtävästä pääsee muka eläk­keelle 10 vuo­den jälkeen.

    Mitä tulee tuo­hon tais­telu­len­täjien eläkeikään, niin tuo nyt on harv­inaisen huono esimerk­ki, koska
    a) tuo kos­kee vuosit­tain noin tusi­naa henkilöä
    b) tais­telu­len­tämi­nen nyt sat­tuu ole­maan nuorten miesten hommaa
    c) pilotin koulut­tamiseen uppoaa joku pari miljoon­aa euroa per naa­ma, joten alhainen eläkeikä ei tuon päälle tun­nu enää missään

    Kalli­im­mak­si tulisi, jos jokaiselle ex-pilotille pitäisi osoit­taa joku paper­in­pyörit­te­ly­hom­ma, pilotin lik­sal­la luon­nol­lis­es­ti. Tulee mieleen kiista palomi­esten eläkeiästä, kun kateel­liset vaa­ti­vat, että brankkerei­den pitää ruve­ta kun­nan kadun­lakaisi­joik­si siinä vai­heessa kun ikä painaa niin ettei savusukel­luk­set enää onnistu.

  29. con­rard
    Nelikymp­pisenä eläköi­tyvä tais­telu­len­täjä ei ole mikään huono esimerk­ki. Samoin ei ole 56-vuo­ti­aana eläköi­tyvät vil­jeli­jät. Suomen val­ti­ol­la on tässä oma Kreikkansa sopassa.

    Keskustelu on erit­täi arvolatau­tunut­ta ja uus­lib­er­al­is­tista, fak­toista välittämättä.

    Rin­nas­tan con­radin tais­telu­len­täa­jatuk­sia ajatuk­sia vaatemallin ammattiin:

    ‘Mitä tulee tuo­hon man­neki­inin eläkeikään, niin tuo nyt on harv­inaisen huono esimerk­ki, koska
    a) tuo kos­kee vuosit­tain noin tusi­naa henkilöä
    b) muo­ti­mallin hom­mat nyt sat­tuu ole­maan nuorten nais­ten hommaa.

    Kalli­im­mak­si tulisi, jos jokaiselle ex-mallille pitäisi osoit­taa joku paper­in­pyörit­te­ly­hom­ma, mallinb lik­sal­la luonnollisesti.’

    Mielestäni ei edes val­ti­ol­la saa olla niin, että työu­ra on sama koulun penkiltä maail­man tap­pi­in. Ihmisil­lä on usei­ta työuria nykyään — jopa korkeasti koulutetuilla.

    Eläke­talout­ta jos seu­raa tarkasti, ei voi tul­la muuhun tulok­seen kuin että siinä on enem­män kyse arvo­valin­noista kuin taloudel­li­sista rationaliteeteista.

    Arvo­valin­noista ker­too jotain sekin, että toisin kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa Suomes­sa ei ole eläkekat­toa. Sekin on kuulem­ma niin pieni asia, että sil­lä ei ole merk­i­tys­tä. Mik­si sit­ten mil­tei kaikkial­la muual­la sel­l­ainen on?

    1. Onnek­si jääkiekkoil­i­joil­la ei ole 35-vuo­den eläkeikää, vaan he joutu­vat hakeu­tu­maan mui­hin duunei­hin ellei sukan­var­res­sa ole riit­tävästi lokoiluun.

    2. Eläkekat­to voisi olla hyvä. Mik­si val­tion pitää pakot­taa rikkaat säästämään van­huuten­sa var­alle enem­män kuin on vält­tämätön­tä? Voisi ajatel­la, että eläke­mak­suille olisi kat­to 5000 euron kuukausi­t­u­lo­jen kohdal­la tai niistä vapau­tu­isi, kun eläket­tä on kart­tunut tarpeek­si. Ylimenevän osan vaku­ut­ta­mi­nen olisi vapaae­htoista ja se tehtäisi­in yksi­ty­i­sis­sä vaku­u­tusy­htiöis­sä. Pakol­lisen eläke­jär­jestelmä tasei­ta hei­dän vapaut­tamisen­sa eläke­mak­su­ista jonkin tulota­son ylimenevältä osalta kuitenkin heiken­täisi, kos­ka suu­rit­u­loiset ovat keskimäärin ter­veem­piä ja käyt­tävät sik­si keskimäärin vähem­män sairauseläkkeitä.

  30. Evert:

    Val­tion ja muun julkisen halli­non + maat­alous, siel­lä eläkeon­gel­ma on todel­li­nen ja siel­lä ei asialle ole tehty yhtään mitään. Siel­lä on 66 pros­entin superkart­tumia ja siel­lä jäädään varhain eläkkeelle

    Val­tion eläkkei­den 66 pros­entin tavoite­ta­so on kumot­tu jo 1990-luvul­la samal­la kun val­tion yleinen eläkeikä nos­tet­ti­in samak­si kuin yksi­tyis­sek­to­ril­la (sil­loin 65 vuotta).

    pekka
    p.s. kun lis­t­a­sit työeläke­jär­jestelmän sijoi­tusten suuria tuot­ta­ja vuodelta 2009 ja 2010 sin­ul­ta uno­h­tui maini­ta 2008 finanssikri­isin aiheut­ta­ma n. 15% tap­pio. Sijoi­tusten keskimääräi­nen reaal­i­tuot­to 1997–2010 oli 4,4%.

  31. Osmo Soin­in­vaara
    Voisi ajatel­la, että eläke­mak­suille olisi kat­to 5000 euron kuukausi­t­u­lo­jen kohdal­la tai niistä vapau­tu­isi, kun eläket­tä on kart­tunut tarpeek­si. Ylimenevän osan vaku­ut­ta­mi­nen olisi vapaae­htoista ja se tehtäisi­in yksi­ty­i­sis­sä vakuutusyhtiöissä. 

    Näen jo silmis­säni kirku­vat otskot “TAAS HALLITUS ANTAA RIKKAILLE JA OTTAA KÖYHILTÄ” 

    ja

    “ERIARVOISUUS KASVUSSA, RIKKAIDEN EI TARVITSE MAKSAA ELÄKEMAKSUJA”

  32. Mksi vapau­tus eläke­mak­su­ista yli 5000 euron tuloille?

    Uus­lib­er­al­is­min hengessä For­tu­min toim­i­tusjo­hta­jan miljoon­aläket­tä on puo­lus­tet­tu siitä saatavil­la verotuloilla.

    Eikö sama argu­ment­ti sovi köy­hään mum­moon, jon­ka pieni eläke on taite­tun indeksin takia pudon­nut veron­mak­sun alapuolelle.

    Ai niin, For­tu­min eläkemiljonääre­jä on niin vähän ja näitä mum­mo­ja on liikaa…

  33. “Eläkekat­to voisi olla hyvä. Mik­si val­tion pitää pakot­taa rikkaat säästämään van­huuten­sa var­alle enem­män kuin on välttämätöntä?”

    Hyvä. Jos jos­sain kan­natan val­tion har­joit­ta­man poli­ti­ikan “koven­tamista”, niin tässä. Useim­mat rikkaat osaa­vat kyl­lä hoitaa raha-asiansa ilman val­tion hol­hous­takin. Ja toisaal­ta, val­tion rooli­in kuu­luu lähin­nä perus­palve­lu­den takaami­nen, ei luk­suk­sen. Val­tio voi kus­tan­taa flun­ssien ja syöpi­en hoidot, mut­ta kauneusleikkauk­set ovat pääsään­töis­es­ti kansalais­ten oma asia.

    On vaikea perustel­la sitä, että joillekin kansalaisille taataan ylel­liset eläkepäivät, ja toisille vain min­i­mi. Toki rikkaat mak­sa­vatkin enem­män tästä lupauk­ses­ta työaikanaan, mut­ta parem­pi olisi ilman. Vapaae­htoiset vaku­u­tuk­set voivat tosi­aan ajaa saman asian niille, jot­ka halu­a­vat eläkeaikansa vakuuttaa.

    Usein myös väitetään, että eläk­er­a­hat eivät ole nykyään parhaas­sa mah­dol­lises­sa hoi­dos­sa, vaan hyödyt­tävät turhankin paljon hoitajiaan.

    Saman­laista otet­ta voi muuten harki­ta myös ansiosi­don­naisi­in työt­tömyysko­r­vauk­si­inkin. Jos joku ei tule toimeen lasku­jen­sa kanssa työt­tömyy­den yllät­täen iskiessä, tilapäi­nen apu voi löy­tyä sosi­aaliluukul­ta. Työn­tek­i­jä, työ­nan­ta­ja ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ike voivat toki vaku­ut­taa ja tukea työt­tömiä, ja hyvä jos niin tekevät, mut­ta val­tio voisi tässäkin kohdel­la kaikkia kansalaisia tas­a­puolis­es­ti. Yksi tapa hoitaa asia on yksinker­tais­es­ti perus­tu­lon kautta.

  34. Juho Laatu
    On vaikea perustel­la sitä, että joillekin kansalaisille taataan ylel­liset eläkepäivät, ja toisille vain min­i­mi. Toki rikkaat mak­sa­vatkin enem­män tästä lupauk­ses­ta työaikanaan, mut­ta parem­pi olisi ilman.

    Olen samaa mieltä sin­un ja Oden kanssa, mut­ta kuten tuos­sa ylem­pänä jo todet­ti­in, ei ole poli­it­tis­es­ti realistista.

    Pait­si tietenkin niin, että hyvä­tu­loinen mak­saisi eläke­mak­su­ja sen 5000+e palkan mukaan ja saisi sit­ten eläket­tä aivan kuin palk­ka olisi ollut 2500 euroa. Eli ain­oas­taan hyvä­tu­lois­t­en eläkkei­den kon­fiskaa­ti­ol­la olisi mah­dol­lisu­udet men­nä läpi.

  35. Sylt­ty kir­joit­ti: “ei ole poli­it­tis­es­ti realistista”

    Näin on, tai ainakin on vaikeaa. Silti voi pyrk­iä parem­paan yhteiskun­taan vaikka­pa pienin askelin.

    Yksi läh­estymistapa olisi siirtää nykyiset eläke­mak­sut vähitellen yksi­ty­isik­si ja vapaae­htoisik­si vaku­u­tuk­sik­si niin, että mak­sut ja hyödyt oli­si­vat alus­sa tasan nykyisen kokoiset. Val­tio takaisi joka tapauk­ses­sa tietyn perus­tu­lon tai min­imieläk­keen, joten nuo uuden muodon vaku­u­tuk­set kat­taisi­vat vain lisäosan tuon peru­sosan päälle. Jos­sain vai­heessa kaik­ki vaku­u­tuk­set oli­si­vat yksi­ty­isiä, ja val­tion valvo­ma malli ei enää ottaisi uusia asi­akkai­ta eikä keräisi uusia maksuja.

  36. mm. Ruot­sis­sa on n. 3000 euron eläkepalkkakat­to. Eläkekat­toa ei siel­lä ole ja mik­si olisi, kun työeläk­keen kat­to määrit­tyy tuos­ta 3000 euron eläkepalkkakatos­ta. Ruot­sis­sa, Ran­skas­sa ja Itä­val­las­sa eläkepalkkakat­to on sama kuin keskipalkka. 

    Mik­sei Suomes­sa voisi olla saman­lainen sys­tee­mi niin ei tarvi­ta mitään taitet­tu­ja indek­se­jä, jot­ka uus­lib­er­al­is­tiseen tyyli­in rankai­se­vat pahiten köy­histä köyhimpiä.

    Lähde: ETK:n Eläkekat­toa koske­va selvi­tys (sivu 22 ja 24).
    http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=42845&Item=64348

  37. Osmo:

    Eläkekat­to voisi olla hyvä. Mik­si val­tion pitää pakot­taa rikkaat säästämään van­huuten­sa var­alle enem­män kuin on välttämätöntä?

    Just näin! Samal­la logi­ikalla eläkeikä ylös, kos­ka miks val­tion pitäis pakot­taa ketään pois työelämästä aikaisem­min kuin on välttämätöntä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *