Moni eläkeläinen on ottanut sähköpostilla yhteyttä ja ihmetellyt indeksikorotusten pienuutta tänä vuonna.
Indeksikorotuksen pienuus johtuu ruuan arvonlisäveron alennuksesta. Ruuan arvonlisäveron alennus leikataan hintaindeksin kautta pois eläkeläisiltä. Tästä yritin varoittaa silloin kun tuo alennus tehtiin. Se hyödyttää vain palkansaajia, mutta ei työttömiä eikä eläkeläisiä.
Katso lisää tästä
Miten ruuan arvonlisän alennuksen voi siirtää indeksiin. Hinnathan eivät vastaavasti laskeneet, vaan nousupaineet helpottuivat ja hintoja jopa nostettiin ennakkoon. Muonaministeri Anttila ei muistaakseni osannut vastata veron hintavaikutukseen.
Eikö se hintaindeksin osuus eläkkeessä perustu todelliseen hintakehitykseen eikä laskennalliseen?
Kysyjät lienevät ihmetelleet Aho-Lipposen keksintöä taitesuta indeksistä, jonka seurauksena on kertynyt 135 miljardin euron jakovara eläkekassoihin.
Olen kanssa samaa mieltä että ALV:n ja muiden kulutusverojen muutosten ei pitäisi näkyä niissä indekseissä jotka määrittelevät eläkkeitä ja muita etuuksia. Kulutusverojen muutokset kustannetaan usein muita veroja nostamalla.
Lähisukulaiseni jotka ovat eläkkeellä haukkuvat toistuvasti sitä ns taitettua indeksiä eli että hintojen vaikutus on puolet ja palkojen puolet, mutta hw unohtavat että kaikilla työntekijöilläkään, varsinkaan vanhemmilla, palkat eivät nouse läheskään niin paljon kuin palkat keskimäärin. Nykyään ei myöskään enää ole mahdolista hyödyntää ns superkarttuma-systeemiä eli sitä että pari vuotta ennen eläkkeelle jäämistä uskollisen työntekijän palkkaa nostettiin niin reilusti että hän saisi mahdollisimman suuren eläkkeen, koska se määräytyi viimeisten työvuosien palkan mukaan eikä kuten nyt, koko työuran.
Juttelin tuossa muutama vuosi sitten, alkoholiveron alentamisen jälkeen tutun eläkeläispariskunnan kanssa. Alkoholiveron alentamisen johdosta elinkustannusindeksi taisi jopa aleta, mutta muut kustannukset mm. bussiliput kallistuivat: “Ryyppäisitte tekin enemmän, niin elintasonne olisi noussut.” (Ymmärsivät leikinlaskun , vaikka naurun paikak ei ollutkaan.)
Evert, hintaindeksit laahaa perässä ymmärrettävistä syistä, eli indeksi lienee kiinni viime vuoden hinnoissa, tjsp.
Tpyyluoma havainto on sama kuin omani. Jos inflaatiovauhti vaihtelee muuttuvat elinkustannusindeksistä riippuvaiset etuudet jne vasta vuoden viiveellä kun kustannustason muutos on tutkimuksin verifioitavissa.
Tuon vuoden jäljessä laahautumisen tajusin vuosia sitten osa-aikaeläkkeellä ollessani. Niin kauan kuin hintataso oli vuodesta toiseen vakaa ja inflaatio oli pieni se ei häirinnyt. Mutta nyt on alkanut jo aidosti häiritä.
En oikein ymmärrä miksi eläkkeiden pitäisi olla sidottuja mitenkään palkkoihin. Kuluttajahintaindeksiin sitomisen vielä jotenkin ymmärrän.
Palkathan nousevat pitkällä aikavälillä työvoiman tuottavuuden mukaan, eläkeläisten tuottavuus taas ei nouse, koska menneisyydessä tehty työ on jo tehty.
Eikö olisi kuitenkin sittenkin parempi, että ihmiset maksaisivat eläkkeensä ainakin pääsääntöisesti itse?
Rainer Silferberg:
Kuvaamasi indeksi (50% palkat, 50% hinnat) ei ole paljon parjattu taitettu indeksi, vaan itse asiassa juuri se indeksi, joka oli voimassa ennen 1990-luvun leikkauksia (ja jota eläkeläisjärjestöt haluavat takaisin).
Taitettu indeksi on 80%hinnat, 20% palkat.
Työeläke on sopimus. Kun jää eläkkeelle saa palkastaan työleläkelaitokselta palkkaa ja työvuosia vastaavan eläkeprosentin ja eläkkeen. Ennen taitettua indeksiä puolet palkankorotuksista otettiin huomioon eläkkeen pohjissa.
Ei ole kovin vakuuttavaa länmaiselta sopimusyhteiskunnalta, että valtio tai joku kolmikanta ykspuolisesti päätää muuttaa eläkesopimuksia.
Sitäpaitsi, kun otetaan eläkeläistalouden kokonaisuus ml. valtiolle palautuvat verotulot, taitettu indeksi ei ole edes taloudellinen kysymys. Se on arvovalinta, jolla eläkeläisten asemaa on samalla tavalla haluttu heikentää kuin on heikennetty muidenkin työelämän ulkopuolella olevien ml. opiskelijat ja työttömät.
Yhteistä näille ryhmille on, että he ovat korporativistisen yhteiskunnan ja sen valtakoneiston ulkopuolella. karmea esimerkki korporativismin raakuudesta on Turkistuottajain maksama vaalituki Keskustan Mari Kiviniemelle.
Taitettu indeksi on aika hankala. Jotku menot, kuten rakennusten peruskorjauskustnnukset, eivät nouse suhteessa elinkustannuksiin vaan suhteessa palkkatasoon.
Tiedemies: “Eikö olisi kuitenkin sittenkin parempi, että ihmiset maksaisivat eläkkeensä ainakin pääsääntöisesti itse?”
Kun työeläkejärjestelmä 1960-luvun alkupuolella luotiin jäi lähes kaikki haastattelemani ikätoverini siihen käsitykseen että niin tarkoitus olikin. Eläkemaksut olivat viivästettyä palkanmaksua jonka eläkeyhtiöiden oli tarkoitus vain panna poikimaan.
Vasta nyt jälkeenpäin luen ihmetyksellä ettei niin ollut tarkoitus alunperinkään. Mitään selvyyttä en ole saanut kun olen yrittänyt selvittää miten suuri osuus oli alunperin tarkoitus rahoittaa eläkemaksuilla ja kuinka paljon tuota osuutta on vuosien varrella pienennetty kun vakuutusyhtiöt ovat hävittäneet rahoja yms.
Ensimmäiset 14 vuotta työeläkkeet oli sidottu 100% palkansaajien palkkatasoa kuvaavaan indeksiin. V 1977 siirryttiin tuohon 50/50 indeksiin jota kehitystä vielä 1990-luvun laman myötä hidastettiin kunnes vihdoin 2000-luvulla alennettiin lisää 80/20 tasolle muiden huononnusten lisäksi.
Kyllä koko eläkejärjestelmä ja siihen liittyvä korporaatioiden suhmurointi on päässyt pahasti sotkemaan ihmisten käsityksen siitä mitä varten eläkeet on ylipäätään keksitty ja mikä on edelleenkin sitä myöden järjestelmän ainoa kestävä oikeutus.
Eläkehän on periaatteessa tarkoitettu vain ja ainoastaan kattamaan ihmisen välttämättömät elinkulut siinä vaiheessa, kun ko. yksilö ei ole enää kykenevä omalla työllään elättämään itseään. Piste.
Kaikki puheet “siirretystä palkasta”, kolmannesta elämästä ja muusta houruilusta ovat täysin kestämättömiä. Ei eläkejärjestelmän pitäisi merkitä sitä, että voi jäädä alle 60-vuotiaana eläkeputkeen ja sen jälkeen velattomassa asunnossa asuvana matkailla elämänsä viimeiset 30 vuotta kaukoidässä kerran pari vuodessa ja kierrellä Eurooppaa kaupunkilomilla siinä välissä.
Oikeasti koko nykyinen eläkejärjestelmä pitäisi romuttaa ja siirtyä siihen, että eläkeläisetkin saavat “automaattisesti” vain kansalaispalkan. Jos jotain muuta haluaa, niin siitä vain säästämään sukanvarteen tai sopimaan työnantajan kanssa henk. koht. eläkevakuutuksesta.
Tietysti tämä ei tosimaailmassa onnistu, koska suomalainen eläkejärjestelmä on eräs maailman suurimmista (ainakin suhteessa) pyramidihuijauksista, jossa Osmon ikäiset ja vanhemat kuittaavat muhkeat tuotot “sijoituksilleen” ja jossa kaikki 1960-luvun lopulla syntyneistä alkaen maksavat systeemiin enemmän kuin siitä saavat — ja pystyvät jäämään eläkkeelle vasta 78-vuotiaina — toisin kuin 58-vuortiaina eläköityneet vanhempansa.
KSE laittaisi eläkeläiset keskitysleirille ja eläkeläisiä polttamalla voisi lämmittää Helsingin kaupungin. Polttamisen uhka voisi kummasti pidentää työuraa.
Eläkkeet ovat julkistalouden kuluerä siinä missä terveydenhuolto ja koulutuskin. Eläkkeitä rahoitetaan Tyel yms. maksuilla, joita maksavat työntekijät ja työnantajat palkoista. Jos tuottokertymä ei vastaa maksuja, tulee syödä rahastoja ja samaan aikaan leikata eläkkeitä (taitettuindeksi, verotus). Työnverotusta ei tule eläkkeiden vuoksi enää kiristää, joten eläkeläiset voivat unohtaa kaikki puheet yhteiskuntasopimuksesta ja lupaukset eläkkeiden tasosta — Pysyviä etuja ei ole!
tai sopimaan työnantajan kanssa henk. koht. eläkevakuutuksesta.
Tällainen sopimus on tehty. Ainoa ero on se, että ko. eläkevakuutus sovittiin kollektiivisella tasolla, ei yksilöllisesti.
Nykyiset eläkeläiset ovat juuri niitä ihmisiä, jotka aikoinaan myivät työvoimaansa mm. omia eläkkeitään vastaan. Tämän vuoksi heillä on oikeus odottaa sovittua vastasuoritusta myymästään työvoimasta ja ‑rauhasta: eläkettä. Näin on erityisesti siksi, että rationaalinen yksilö on oikeutetusti luottanut henkilökohtaisen taloutensa suunnittelussa tiettyyn eläkkeen tasoon ja mitoittanut säästämisensä sen mukaan.
Itse suhtaudun luottamuksella omaan eläkkeeseeni. Kun minä jään 2040-luvun lopulla eläkkeelle, suuret ikäluokat ovat olleet haudassa jo kymmenen vuotta ja eläkejärjestelmä on kohtuullisen kestävällä pohjalla.
Ja niille, jotka luottavat yksilöllisiin eläkevakuutuksiin: Uskotteko todella, että yksityiset eläkevakuutussopimukset pysyvät voimassa, mikäli niiden kansantaloudelliset vaikutukset nousevat merkittäviksi? Yksityisesti otetun eläkkeen taso tai verokohtelu muuttuu lakia säätämällä siinä missä julkisenkin eläkevakuutuksen.
Palkkoja voi ja pitää nostaa, kun työn tuottavuus kasvaa.
Eläkeläisten “tuottavuuden” kanssa on vähän niin ja näin. Minusta eläkeindeksiä pitäisikin taittaa vähän lisää niin, että eläkkeitä korotettaisiin vain inflaation verran. Eläkeläinen ei tee yhtään mitään ansaitakseen enemmän eläkettä, jonka työtä tekevä sukupolvi joutuu maksamaan pääosin.
Eläkeläisten valitus on todella röyhkeää, kun huomioi, että he saavat maksamillaan paljon pienemmillä eläkemaksuilla paljon paremmat eläkkeet kuin vielä työtä tekevät sukupolvet. Nykyisiä eläkeläisiä ei koske elinaikakerroin eikä entistä korkeampi eläkkeellepääsemisen ikäraja. Työelämäkin oli 70- ja 80-luvuilla helppoa nykyisiin vaatimuksiin verrattuna.
e
“Tällainen sopimus on tehty. Ainoa ero on se, että ko. eläkevakuutus sovittiin kollektiivisella tasolla, ei yksilöllisesti.”
Sitä voidaan samalla tavalla kollektiivisesti sopia uudelleen.
Evert the NEverest
Työeläke on sopimus
Eloi valtio ja työmarkkinajärjestöt ovat siitä aikoinaan sopineet.
Ei ole kovin vakuuttavaa länmaiselta sopimusyhteiskunnalta, että valtio tai joku kolmikanta ykspuolisesti päätää muuttaa eläkesopimuksia.
Ja nyt sitten yhtäkkiä kolmikanta ei enää kelpaakaan sopimaan asioista? MItä ihmettä se tämä tämmöinen on?
Ja turha yrittää vedota mihinkään yksityisten väliseen sopimukseen, joka olisi jotenkin pyhä kun ei eläkeläiset oikeasti ole itse henkilökohtaisesti kenenkään kanssa mitään sopineet. Kolmikanta sopi heidän puolestaan ja voi sopia uudelleenkin, jos siltä tuntuu.
GrandpaIgor
Ensimmäiset 14 vuotta työeläkkeet oli sidottu 100% palkansaajien palkkatasoa kuvaavaan indeksiin. V 1977 siirryttiin tuohon 50/50 indeksiin jota kehitystä vielä 1990-luvun laman myötä hidastettiin kunnes vihdoin 2000-luvulla alennettiin lisää 80/20 tasolle muiden huononnusten lisäksi.
Ja alunperin eläkkeen tason piti olla 40% palkasta, kunnes siihen 70-luvulla pistettiin yhdellä päätöksellä kokonaista 50% lisää, eli se nostettiin 60%:iin palkasta. Tuolla saattas olla myös jotain tekemistä asian kanssa…?
Syltty — olen eri mieltä. Kun eläkemaksuja on maksettu palkasta ko. sopimuksen voimassa ollessa, niin edun pitää olla myös ko. maksun mukainen.
Suomen valtio jos on eri mieltä asiasta, niin Suomen valtion voi viedän Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen ja olen varma, että sieltä tulee kantani mukainen ratkaisu.
Suomi on muutoinkin loistanut Euroopan takapajulana ihmisoikeuksissa EIT:ssä. Tsaarin luomassa Helsingissä vallitsee edelleen tsaristinen hallintokulttuuri sekä valtionhallinnossa että akateemisissa rakenteissa.
Suomessa jopa oikeuslaitos on muista läntisistä maista poiketen ja vallan kolmijakosäännön vastaisesti alisteinen poliittisesti johdetulle oikeusministeriölle. Meillä Suomessa on vielä pitkä matka länsimaiseen demokratiaan.
Evert, esityksesi merkitsi eläkkeiden rajua leikkaamista. Eläkemaksut, joita on kerätty, eivät riittäisi alkuunkaan.
Tuo eläkelupaus tehtiin niin,että suuret ikäluokat sopivat itsensä kanssa, että maksavat luvattuihin etuihin verrattuna räikeästi alimitoitettuja eläkemaksuja ja että seuraavat sukupolvet maksavat itsensä kipeiksi heidän maksuihin nähden ylimitoitettuja eläkkeitään. Seuraavat sukupolvet eivät olleet mukana tekemässä tätä sopimusta.
Eläkemaksut eivät ole veroa, joten 1990-luvun puolivälissä Ahon ja Lipposen hallituksilla ei ollut oikeutta tehdä ko. päätöksiä. Elämaksu ei siis ole vero ja eläkemaksut maksetaan eläkevakuutusyhitöille.
Maksujen tuotto on huonoinakin aikoina kymmenen prosentin luokkaa kassa ollessa jo 140 miljardia eli melkein neljän valtion vuosibudjetin verran.
Eläke on siis sopimus maksun maksajan ja eläkevakuutusyhtiön välillä eikä mikään yhtiö voi takautuvasti yksipuolisesti huonontaa etuuksia saatika valtiovalta.
Valtiovalta voi sen sijaan tasoittaa, eikä se olisi edm uusliberalismia vaan kohtuullistamista, omia eläkkeittään. Valtiolla eläkekertymä on supertasoa 66 prosenttia, valtio maksaa maatalousyrittäjien eläkkeittä kuluvana vuoden budjetin mukaan yli 530 miljoonalla eurolla, puolustusvoimista pääsee eläkkeelle 10 vuoden aktiiviuran jälkeen; yksityisellä puolella taistelulentäjää ei laitettaisi eläkkeelle 40 vuotiaana vaan hänelle osoitettaisiin muuta työtä.
Yksityisten ihmisten eläkkeiden leikkaus ei ole valtiolle kovin kannattavaa puuhaa. Se vähentää verotuloja ja ajaa ihmisiä sosiaaliturvan varaan.
Sen sijaan valtio voisi tutkia omat rahareikänsä ja tukkia omat räikeät eläke-etuudet. Valtiolla se kestävyysvaje on, ei eläkerahastoilla.
Evert
Syltty – olen eri mieltä. Kun eläkemaksuja on maksettu palkasta ko. sopimuksen voimassa ollessa, niin edun pitää olla myös ko. maksun mukainen.
Kyllä mulle passaa että eläke määräytyy sen mukaan, paljonko on maksanut uran aikana ja mihin ne riittävät. En usko että eläkeläisille passaa, ne kun eivät riitä alkuunnkaan nykyisiin eläkkeisiin.
Mielestäni taitettu indeksi on julkisen talouden kannalta hölmöläisten hommaa. Otan rautatankosta väännetyn esimerkin.
Kun eläkeläinen menee palvelutaloon, niin hänen kustannukset pidätetään hänen eläkeestään. Tyypillisesti jätetään pieni summa henkilön käyttöön.
Tällä menolla suuri osa eläkeläisistä on niin köyhiä, että he eivät maksa veroja eikä heidän eläkkeellään kustanneta palveluasumista vaan sen kustantavat kunnat.
Samaan aikaan, kun me veroja maksavat maksamme itsemme kipeäksi eläkevarat kiertävät ympäri maailmaa sijoituksina ja rikastuttavat aivan muita kansantalouksia kuin Suomen kansantaloutta.
Postamalla taitettu indeksi voidaan poistaa veronkorotuspaineet. Ylisuuri eläkevaranto ei siitä vaarantuisi, päin vastoin. Sen riskit ovat aivan muualla ja mitä suuremmaksi se paisuu sitä suurempia ovat sijoitus- ja luototusriskit.
Taitettu indeksi on ollut alun alkujaan paitsi länsimaisen sopimusyhteiskunnan vastainen teko niin myös suuri virhe ja ei ole poliittista selkärankaa myöntää sitä.
Evert
Olet lähes keksimässä ikiliikkujaa.
Kaikki eläkeläiset eivät ole laitoshoidossa, joka todellakin ottaa 82 prosenttia eläkkeestä hoitomaksuna. Jos yhteisiä rahoja pannaan eläkkeisiin lisää miljardi, takaisin ei tule miljardia, ei lähellekään.
Eläkevakuutusyhtiöissä olevat eläkevarat eivät ole yhteisiä varoja. Matti Vanhasta syytettiin nimenomaan työeläkevarojen “kaappausyrityksestä” valtiolle.
Otin edellä olevan esimerkin asian hahmottamisen helpottamiseksi.
Eläkeläisten kustannuksia kompensoidaan verovaroista kasvavassa määrin ja vastaavasti eläkkeistä kertyy aina vain vähemmän verotuloja.
ETK:n mukaan työeläkevarat ovat jo melkein 80 prosenttia bruttokansantuotteesta. Eläkevarat ovat kiihtyvässä kasvussa huolimatta siitä, että “eläkepommin” pitäisi olla jo päällä.
Evert the neverest
Mielestäni taitettu indeksi on julkisen talouden kannalta hölmöläisten hommaa.
Tuo on argumentaationa samaa tasoa kuin virheellinen legenda Fordin hyvistä palkoista että työntekijät voisivat ostaa oman tehtaan tuotteita jolloin saataisiin tehdas toimimaan entistä tuottavammin, eli täyttä höpönhöpöä.
Eläkevakuutusyhtiöissä olevat eläkevarat eivät ole yhteisiä varoja.
Ne ovat kyseisten yhtiöiden asiakkaiden yhteisiä varoja eli myös niiden juuri viime vuonna työelämään saapuneiden rahoja. Ne eivät todellakaan ole juuri tällähetkellä eläkeiässä olevien henkilökohtaisia varoja, jotka tulisi kuluttaa vain ja ainoastaan heidän hyvinvointiinsa, vaan niistä pitäisi riittää myöhemmillekin eläköityjille.
Maksujen tuotto on huonoinakin aikoina kymmenen prosentin luokkaa
Eeivät varmasti ole. Huonoina vuosina 10% tuotto ja parempina enemmän on työeläkeyhtiöissä wincapita-luokan lupaus.
Tietenkin voidaan sanoa, että yhteisiä työeläkejärjestelmän piirissä oleville. Mutta ei samalla tavalla yhteisiä kuin mitä yleensä yhteisillä rahoilla tarkoitetaan.
Vähän faktoja eli lamasta huolimatta ja eläkepommin ollessa jo päällä Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8 mrd. euroa, jossa on nousua VUOSINELJÄNNEKSEN aikana 5,0 mrd. euroa eli 3,6 %. Vuoden alusta sijoituskanta oli noussut 13,9 mrd. euroa eli 11 %. Sijoituskanta nousi vuonna 2009 19,8 mrd. euroa eli 18,8 %. Rahasto oli euromäärältään 31.12.2010 suurempi kuin koskaan aiemmin.
Todellinen ongelma eläkkeidenkin ja monen muun kannalta on valtava työttömyys ja leikattu indeksi pahentaa sekin sitä!
Evert, vaikka sinä kuinka koittaisit selittää, että eläkerahastoissa olisi rahaa vaikka lampaat söis, niin tosiasia on kuintekin se, että nykyisistä työeläkkeistä maksetaan noin neljännes rahastoista ja loput 75% katetaan suoraan nykyisistä eläkemaksuista. Karkeasti sanoen nykysin työeläkettä nauttivien olisi työuransa aikana pitänyt maksaa neljäkertaa suurempia eläkemaksuja.
Eläkerahastojen kasvullakaan ei paljoa kannata rehennellä, koska pidemmällä aikajaksolla vain osa eläkeyhtiöistä on onnistunut juuri ja juuri ylittämään tuottotavoitteensa. Pari heikointa yhtiötä on jäänyt sen verran tavoitteista, että jos sama meno jatkuu, niin ne ovat viimeistään vuosikymmenen kuluttua vaikeuksissa.
Samaan aikaan kaikki tunnustavat, että eläkemaksuja pitää nostaa ainakin viisi prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä. Kun diili on käsittääkseni lisäksi sellainen, että suurin osa (ellei kaikki) tuosta maksujen korotuksesta napsataa puhtaasti palkansaajien niskaan, ja kun näyttää ilmiselvältä, että palkkaverotuksen kiristämiseen on jatkossa selviä paineita, niin ei paljoa naurata. Ei todellakaan ainakaaan silloin, kun omat eläkkeensä törkeästi alirahastoineet nykyiset eläkeläiset itkevät itselleen lisää rahaa ja palveluita. Häpeäisitte edes.
“…tosiasia on kuintekin se, että nykyisistä työeläkkeistä maksetaan noin neljännes rahastoista ja loput 75% katetaan suoraan nykyisistä eläkemaksuista.”
Koska rahoja ei ole korvamerkittys, saman voi sanoa näinkin:
“… tosiasia on kuitenkin, että nykyisistä työeläkkeistä maksetaan noin 75 % rahastoista ja loput noin neljännes katetaan suoraan nykyisistä eläkemaksuista.”
Ja siitä huolimatta rahaa jää eläkerahastoon melkein 20 miljardia vuodessa!
Valtion ja muun julkisen hallinon + maatalous, siellä eläkeongelma on todellinen ja siellä ei asialle ole tehty yhtään mitään. Siellä on 66 prosentin superkarttumia ja siellä jäädään varhain eläkkeelle, armeijassa jopa 40-vuotiaana parhaassa työiässä olevia ihmisiä ym. ym. aivan käsittämätöntä ottaen huomioon julkisen sekotorin alati paisuvan osuuden työvoimasta.
Evert on aktuaarisesti laskien kyllä yksiselitteisesti väärässä. Eläkejärjestelmä on satoja miljardeja ellei biljoonan tappiolla, kun vertaa, mihin se on sitoutunut ja mitä sillä on tilillä. Et voi laskea rahastoja nykyisten eläkeläisten omaisuudeksi, koska niillä pitää maksaa myös niiden eläkkeet, jotka noita rahastoja juuri nyt kartuttavat. Rahastoissa on vähän yli sata miljardia euroa, eläkevakuutettuja on liki neljä miljoonaa. Rahaa on siis jotain 30 000 euroa vakuutettua kohden. Sillä ei eläkkeitä pitkään makseta.
Evert
Rahasto oli euromäärältään 31.12.2010 suurempi kuin koskaan aiemmin.
Ja on syytä ollakin, koska eläkeläisten piikki on vasta tulossa! Eihän se nyt voi niin mennä, että eläkevarat ovat jo valmiiksi pitkän aikaa laskussa paljon ennen eläkeläispiikkiä!
Ihan turha tässä on mussuttaa. Millä perusteella eläkeläisille kuuluisi oma osansa työelämän tehostumisesta eli siitä, että työstä on tänäpäivänä otettu löysät pois? Työpaikoilla on tänäpäiänä vähän eri tekemisen meininki kuin 70-luvulla.
Ainoa peruste on, että pitää katsoa etteivät eläkeläiset tipahda köyhyysloukkoon, mutta tätä ei pidä tehdä millään indeksin rukkaamisella, vaan tästätoimilla mallia takuueläke.
Evert, nyt jotain rajaa tuohon meuhkaamiseen. Sanoit:
“puolustusvoimista pääsee eläkkeelle 10 vuoden aktiiviuran jälkeen; yksityisellä puolella taistelulentäjää ei laitettaisi eläkkeelle 40 vuotiaana vaan hänelle osoitettaisiin muuta työtä.”
Tuo nyt ei vaan pidä paikkaansa. Kerro mistä tehtävästä pääsee muka eläkkeelle 10 vuoden jälkeen.
Mitä tulee tuohon taistelulentäjien eläkeikään, niin tuo nyt on harvinaisen huono esimerkki, koska
a) tuo koskee vuosittain noin tusinaa henkilöä
b) taistelulentäminen nyt sattuu olemaan nuorten miesten hommaa
c) pilotin kouluttamiseen uppoaa joku pari miljoonaa euroa per naama, joten alhainen eläkeikä ei tuon päälle tunnu enää missään
Kalliimmaksi tulisi, jos jokaiselle ex-pilotille pitäisi osoittaa joku paperinpyörittelyhomma, pilotin liksalla luonnollisesti. Tulee mieleen kiista palomiesten eläkeiästä, kun kateelliset vaativat, että brankkereiden pitää ruveta kunnan kadunlakaisijoiksi siinä vaiheessa kun ikä painaa niin ettei savusukellukset enää onnistu.
conrard
Nelikymppisenä eläköityvä taistelulentäjä ei ole mikään huono esimerkki. Samoin ei ole 56-vuotiaana eläköityvät viljelijät. Suomen valtiolla on tässä oma Kreikkansa sopassa.
Keskustelu on erittäi arvolatautunutta ja uusliberalistista, faktoista välittämättä.
Rinnastan conradin taistelulentäajatuksia ajatuksia vaatemallin ammattiin:
‘Mitä tulee tuohon mannekiinin eläkeikään, niin tuo nyt on harvinaisen huono esimerkki, koska
a) tuo koskee vuosittain noin tusinaa henkilöä
b) muotimallin hommat nyt sattuu olemaan nuorten naisten hommaa.
Kalliimmaksi tulisi, jos jokaiselle ex-mallille pitäisi osoittaa joku paperinpyörittelyhomma, mallinb liksalla luonnollisesti.’
Mielestäni ei edes valtiolla saa olla niin, että työura on sama koulun penkiltä maailman tappiin. Ihmisillä on useita työuria nykyään — jopa korkeasti koulutetuilla.
Eläketaloutta jos seuraa tarkasti, ei voi tulla muuhun tulokseen kuin että siinä on enemmän kyse arvovalinnoista kuin taloudellisista rationaliteeteista.
Arvovalinnoista kertoo jotain sekin, että toisin kuin monessa muussa maassa Suomessa ei ole eläkekattoa. Sekin on kuulemma niin pieni asia, että sillä ei ole merkitystä. Miksi sitten miltei kaikkialla muualla sellainen on?
Onneksi jääkiekkoilijoilla ei ole 35-vuoden eläkeikää, vaan he joutuvat hakeutumaan muihin duuneihin ellei sukanvarressa ole riittävästi lokoiluun.
Eläkekatto voisi olla hyvä. Miksi valtion pitää pakottaa rikkaat säästämään vanhuutensa varalle enemmän kuin on välttämätöntä? Voisi ajatella, että eläkemaksuille olisi katto 5000 euron kuukausitulojen kohdalla tai niistä vapautuisi, kun eläkettä on karttunut tarpeeksi. Ylimenevän osan vakuuttaminen olisi vapaaehtoista ja se tehtäisiin yksityisissä vakuutusyhtiöissä. Pakollisen eläkejärjestelmä taseita heidän vapauttamisensa eläkemaksuista jonkin tulotason ylimenevältä osalta kuitenkin heikentäisi, koska suurituloiset ovat keskimäärin terveempiä ja käyttävät siksi keskimäärin vähemmän sairauseläkkeitä.
Evert:
Valtion eläkkeiden 66 prosentin tavoitetaso on kumottu jo 1990-luvulla samalla kun valtion yleinen eläkeikä nostettiin samaksi kuin yksityissektorilla (silloin 65 vuotta).
pekka
p.s. kun listasit työeläkejärjestelmän sijoitusten suuria tuottaja vuodelta 2009 ja 2010 sinulta unohtui mainita 2008 finanssikriisin aiheuttama n. 15% tappio. Sijoitusten keskimääräinen reaalituotto 1997–2010 oli 4,4%.
Osmo Soininvaara
Voisi ajatella, että eläkemaksuille olisi katto 5000 euron kuukausitulojen kohdalla tai niistä vapautuisi, kun eläkettä on karttunut tarpeeksi. Ylimenevän osan vakuuttaminen olisi vapaaehtoista ja se tehtäisiin yksityisissä vakuutusyhtiöissä.
Näen jo silmissäni kirkuvat otskot “TAAS HALLITUS ANTAA RIKKAILLE JA OTTAA KÖYHILTÄ”
ja
“ERIARVOISUUS KASVUSSA, RIKKAIDEN EI TARVITSE MAKSAA ELÄKEMAKSUJA”
Juuri siksi tuota ei tehdäkään.
Mksi vapautus eläkemaksuista yli 5000 euron tuloille?
Uusliberalismin hengessä Fortumin toimitusjohtajan miljoonaläkettä on puolustettu siitä saatavilla verotuloilla.
Eikö sama argumentti sovi köyhään mummoon, jonka pieni eläke on taitetun indeksin takia pudonnut veronmaksun alapuolelle.
Ai niin, Fortumin eläkemiljonäärejä on niin vähän ja näitä mummoja on liikaa…
“Eläkekatto voisi olla hyvä. Miksi valtion pitää pakottaa rikkaat säästämään vanhuutensa varalle enemmän kuin on välttämätöntä?”
Hyvä. Jos jossain kannatan valtion harjoittaman politiikan “koventamista”, niin tässä. Useimmat rikkaat osaavat kyllä hoitaa raha-asiansa ilman valtion holhoustakin. Ja toisaalta, valtion rooliin kuuluu lähinnä peruspalveluden takaaminen, ei luksuksen. Valtio voi kustantaa flunssien ja syöpien hoidot, mutta kauneusleikkaukset ovat pääsääntöisesti kansalaisten oma asia.
On vaikea perustella sitä, että joillekin kansalaisille taataan ylelliset eläkepäivät, ja toisille vain minimi. Toki rikkaat maksavatkin enemmän tästä lupauksesta työaikanaan, mutta parempi olisi ilman. Vapaaehtoiset vakuutukset voivat tosiaan ajaa saman asian niille, jotka haluavat eläkeaikansa vakuuttaa.
Usein myös väitetään, että eläkerahat eivät ole nykyään parhaassa mahdollisessa hoidossa, vaan hyödyttävät turhankin paljon hoitajiaan.
Samanlaista otetta voi muuten harkita myös ansiosidonnaisiin työttömyyskorvauksiinkin. Jos joku ei tule toimeen laskujensa kanssa työttömyyden yllättäen iskiessä, tilapäinen apu voi löytyä sosiaaliluukulta. Työntekijä, työnantaja ja ammattiyhdistysliike voivat toki vakuuttaa ja tukea työttömiä, ja hyvä jos niin tekevät, mutta valtio voisi tässäkin kohdella kaikkia kansalaisia tasapuolisesti. Yksi tapa hoitaa asia on yksinkertaisesti perustulon kautta.
Juho Laatu
On vaikea perustella sitä, että joillekin kansalaisille taataan ylelliset eläkepäivät, ja toisille vain minimi. Toki rikkaat maksavatkin enemmän tästä lupauksesta työaikanaan, mutta parempi olisi ilman.
Olen samaa mieltä sinun ja Oden kanssa, mutta kuten tuossa ylempänä jo todettiin, ei ole poliittisesti realistista.
Paitsi tietenkin niin, että hyvätuloinen maksaisi eläkemaksuja sen 5000+e palkan mukaan ja saisi sitten eläkettä aivan kuin palkka olisi ollut 2500 euroa. Eli ainoastaan hyvätuloisten eläkkeiden konfiskaatiolla olisi mahdollisuudet mennä läpi.
Syltty kirjoitti: “ei ole poliittisesti realistista”
Näin on, tai ainakin on vaikeaa. Silti voi pyrkiä parempaan yhteiskuntaan vaikkapa pienin askelin.
Yksi lähestymistapa olisi siirtää nykyiset eläkemaksut vähitellen yksityisiksi ja vapaaehtoisiksi vakuutuksiksi niin, että maksut ja hyödyt olisivat alussa tasan nykyisen kokoiset. Valtio takaisi joka tapauksessa tietyn perustulon tai minimieläkkeen, joten nuo uuden muodon vakuutukset kattaisivat vain lisäosan tuon perusosan päälle. Jossain vaiheessa kaikki vakuutukset olisivat yksityisiä, ja valtion valvoma malli ei enää ottaisi uusia asiakkaita eikä keräisi uusia maksuja.
mm. Ruotsissa on n. 3000 euron eläkepalkkakatto. Eläkekattoa ei siellä ole ja miksi olisi, kun työeläkkeen katto määrittyy tuosta 3000 euron eläkepalkkakatosta. Ruotsissa, Ranskassa ja Itävallassa eläkepalkkakatto on sama kuin keskipalkka.
Miksei Suomessa voisi olla samanlainen systeemi niin ei tarvita mitään taitettuja indeksejä, jotka uusliberalistiseen tyyliin rankaisevat pahiten köyhistä köyhimpiä.
Lähde: ETK:n Eläkekattoa koskeva selvitys (sivu 22 ja 24).
http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=42845&Item=64348
Osmo:
Just näin! Samalla logiikalla eläkeikä ylös, koska miks valtion pitäis pakottaa ketään pois työelämästä aikaisemmin kuin on välttämätöntä.