Eläkeläisten huonot indeksikorotukset

Moni elä­ke­läi­nen on otta­nut säh­kö­pos­til­la yhteyt­tä ja ihme­tel­lyt indek­si­ko­ro­tus­ten pie­nuut­ta tänä vuonna.

Indek­si­ko­ro­tuk­sen pie­nuus joh­tuu ruu­an arvon­li­sä­ve­ron alen­nuk­ses­ta. Ruu­an arvon­li­sä­ve­ron alen­nus lei­ka­taan hin­tain­dek­sin kaut­ta pois elä­ke­läi­sil­tä. Täs­tä yri­tin varoit­taa sil­loin kun tuo alen­nus teh­tiin. Se hyö­dyt­tää vain pal­kan­saa­jia, mut­ta ei työt­tö­miä eikä eläkeläisiä.

Kat­so lisää täs­tä

43 thoughts on “Eläkeläisten huonot indeksikorotukset”

  1. Miten ruu­an arvon­li­sän alen­nuk­sen voi siir­tää indek­siin. Hin­nat­han eivät vas­taa­vas­ti las­ke­neet, vaan nousu­pai­neet hel­pot­tui­vat ja hin­to­ja jopa nos­tet­tiin ennak­koon. Muo­na­mi­nis­te­ri Ant­ti­la ei muis­taak­se­ni osan­nut vas­ta­ta veron hintavaikutukseen.

    Eikö se hin­tain­dek­sin osuus eläk­kees­sä perus­tu todel­li­seen hin­ta­ke­hi­tyk­seen eikä laskennalliseen?

    Kysy­jät lie­ne­vät ihme­tel­leet Aho-Lip­po­sen kek­sin­töä tai­te­su­ta indek­sis­tä, jon­ka seu­rauk­se­na on ker­ty­nyt 135 mil­jar­din euron jako­va­ra eläkekassoihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Olen kans­sa samaa miel­tä että ALV:n ja mui­den kulu­tus­ve­ro­jen muu­tos­ten ei pitäi­si näkyä niis­sä indek­seis­sä jot­ka mää­rit­te­le­vät eläk­kei­tä ja mui­ta etuuk­sia. Kulu­tus­ve­ro­jen muu­tok­set kus­tan­ne­taan usein mui­ta vero­ja nostamalla.

    Lähi­su­ku­lai­se­ni jot­ka ovat eläk­keel­lä hauk­ku­vat tois­tu­vas­ti sitä ns tai­tet­tua indek­siä eli että hin­to­jen vai­ku­tus on puo­let ja pal­ko­jen puo­let, mut­ta hw unoh­ta­vat että kai­kil­la työn­te­ki­jöil­lä­kään, var­sin­kaan van­hem­mil­la, pal­kat eivät nouse lähes­kään niin pal­jon kuin pal­kat kes­ki­mää­rin. Nyky­ään ei myös­kään enää ole mah­do­lis­ta hyö­dyn­tää ns super­kart­tu­ma-sys­tee­miä eli sitä että pari vuot­ta ennen eläk­keel­le jää­mis­tä uskol­li­sen työn­te­ki­jän palk­kaa nos­tet­tiin niin rei­lus­ti että hän sai­si mah­dol­li­sim­man suu­ren eläk­keen, kos­ka se mää­räy­tyi vii­meis­ten työ­vuo­sien pal­kan mukaan eikä kuten nyt, koko työuran.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Jut­te­lin tuos­sa muu­ta­ma vuo­si sit­ten, alko­ho­li­ve­ron alen­ta­mi­sen jäl­keen tutun elä­ke­läis­pa­ris­kun­nan kans­sa. Alko­ho­li­ve­ron alen­ta­mi­sen joh­dos­ta elin­kus­tan­nusin­dek­si tai­si jopa ale­ta, mut­ta muut kus­tan­nuk­set mm. bus­si­li­put kal­lis­tui­vat: “Ryyp­päi­sit­te tekin enem­män, niin elin­ta­son­ne oli­si nous­sut.” (Ymmär­si­vät lei­kin­las­kun , vaik­ka nau­run pai­kak ei ollutkaan.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Tpyy­luo­ma havain­to on sama kuin oma­ni. Jos inflaa­tio­vauh­ti vaih­te­lee muut­tu­vat elin­kus­tan­nusin­dek­sis­tä riip­pu­vai­set etuu­det jne vas­ta vuo­den vii­veel­lä kun kus­tan­nus­ta­son muu­tos on tut­ki­muk­sin verifioitavissa. 

    Tuon vuo­den jäl­jes­sä laa­hau­tu­mi­sen tajusin vuo­sia sit­ten osa-aikae­läk­keel­lä olles­sa­ni. Niin kau­an kuin hin­ta­ta­so oli vuo­des­ta toi­seen vakaa ja inflaa­tio oli pie­ni se ei häi­rin­nyt. Mut­ta nyt on alka­nut jo aidos­ti häiritä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. En oikein ymmär­rä mik­si eläk­kei­den pitäi­si olla sidot­tu­ja miten­kään palk­koi­hin. Kulut­ta­ja­hin­tain­dek­siin sito­mi­sen vie­lä joten­kin ymmärrän.

    Pal­kat­han nouse­vat pit­käl­lä aika­vä­lil­lä työ­voi­man tuot­ta­vuu­den mukaan, elä­ke­läis­ten tuot­ta­vuus taas ei nouse, kos­ka men­nei­syy­des­sä teh­ty työ on jo tehty. 

    Eikö oli­si kui­ten­kin sit­ten­kin parem­pi, että ihmi­set mak­sai­si­vat eläk­keen­sä aina­kin pää­sään­töi­ses­ti itse?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Rai­ner Silferberg:

    Lähi­su­ku­lai­se­ni jot­ka ovat eläk­keel­lä hauk­ku­vat tois­tu­vas­ti sitä ns tai­tet­tua indek­siä eli että hin­to­jen vai­ku­tus on puo­let ja pal­ko­jen puolet 

    Kuvaa­ma­si indek­si (50% pal­kat, 50% hin­nat) ei ole pal­jon par­jat­tu tai­tet­tu indek­si, vaan itse asias­sa juu­ri se indek­si, joka oli voi­mas­sa ennen 1990-luvun leik­kauk­sia (ja jota elä­ke­läis­jär­jes­töt halua­vat takaisin). 

    Tai­tet­tu indek­si on 80%hinnat, 20% palkat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Työ­elä­ke on sopi­mus. Kun jää eläk­keel­le saa pal­kas­taan työ­le­lä­ke­lai­tok­sel­ta palk­kaa ja työ­vuo­sia vas­taa­van elä­ke­pro­sen­tin ja eläk­keen. Ennen tai­tet­tua indek­siä puo­let pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta otet­tiin huo­mioon eläk­keen pohjissa. 

    Ei ole kovin vakuut­ta­vaa län­mai­sel­ta sopi­musyh­teis­kun­nal­ta, että val­tio tai joku kol­mi­kan­ta yks­puo­li­ses­ti pää­tää muut­taa eläkesopimuksia. 

    Sitä­pait­si, kun ote­taan elä­ke­läis­ta­lou­den koko­nai­suus ml. val­tiol­le palau­tu­vat vero­tu­lot, tai­tet­tu indek­si ei ole edes talou­del­li­nen kysy­mys. Se on arvo­va­lin­ta, jol­la elä­ke­läis­ten ase­maa on samal­la taval­la halut­tu hei­ken­tää kuin on hei­ken­net­ty mui­den­kin työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­vien ml. opis­ke­li­jat ja työttömät.

    Yhteis­tä näil­le ryh­mil­le on, että he ovat kor­po­ra­ti­vis­ti­sen yhteis­kun­nan ja sen val­ta­ko­neis­ton ulko­puo­lel­la. kar­mea esi­merk­ki kor­po­ra­ti­vis­min raa­kuu­des­ta on Tur­kis­tuot­ta­jain mak­sa­ma vaa­li­tu­ki Kes­kus­tan Mari Kiviniemelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Tie­de­mies: “Eikö oli­si kui­ten­kin sit­ten­kin parem­pi, että ihmi­set mak­sai­si­vat eläk­keen­sä aina­kin pää­sään­töi­ses­ti itse?”

    Kun työ­elä­ke­jär­jes­tel­mä 1960-luvun alku­puo­lel­la luo­tiin jäi lähes kaik­ki haas­tat­te­le­ma­ni ikä­to­ve­ri­ni sii­hen käsi­tyk­seen että niin tar­koi­tus oli­kin. Elä­ke­mak­sut oli­vat vii­väs­tet­tyä pal­kan­mak­sua jon­ka elä­keyh­tiöi­den oli tar­koi­tus vain pan­na poikimaan. 

    Vas­ta nyt jäl­keen­päin luen ihme­tyk­sel­lä ettei niin ollut tar­koi­tus alun­pe­rin­kään. Mitään sel­vyyt­tä en ole saa­nut kun olen yrit­tä­nyt sel­vit­tää miten suu­ri osuus oli alun­pe­rin tar­koi­tus rahoit­taa elä­ke­mak­suil­la ja kuin­ka pal­jon tuo­ta osuut­ta on vuo­sien var­rel­la pie­nen­net­ty kun vakuu­tus­yh­tiöt ovat hävit­tä­neet raho­ja yms.

    Ensim­mäi­set 14 vuot­ta työ­eläk­keet oli sidot­tu 100% pal­kan­saa­jien palk­ka­ta­soa kuvaa­vaan indek­siin. V 1977 siir­ryt­tiin tuo­hon 50/50 indek­siin jota kehi­tys­tä vie­lä 1990-luvun laman myö­tä hidas­tet­tiin kun­nes vih­doin 2000-luvul­la alen­net­tiin lisää 80/20 tasol­le mui­den huo­non­nus­ten lisäksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Kyl­lä koko elä­ke­jär­jes­tel­mä ja sii­hen liit­ty­vä kor­po­raa­tioi­den suh­mu­roin­ti on pääs­syt pahas­ti sot­ke­maan ihmis­ten käsi­tyk­sen sii­tä mitä var­ten elä­keet on yli­pää­tään kek­sit­ty ja mikä on edel­leen­kin sitä myö­den jär­jes­tel­män ainoa kes­tä­vä oikeutus.

    Elä­ke­hän on peri­aat­tees­sa tar­koi­tet­tu vain ja ainoas­taan kat­ta­maan ihmi­sen vält­tä­mät­tö­mät elin­ku­lut sii­nä vai­hees­sa, kun ko. yksi­lö ei ole enää kyke­ne­vä omal­la työl­lään elät­tä­mään itse­ään. Piste.

    Kaik­ki puheet “siir­re­tys­tä pal­kas­ta”, kol­man­nes­ta elä­mäs­tä ja muus­ta hou­rui­lus­ta ovat täy­sin kes­tä­mät­tö­miä. Ei elä­ke­jär­jes­tel­män pitäi­si mer­ki­tä sitä, että voi jää­dä alle 60-vuo­ti­aa­na elä­ke­put­keen ja sen jäl­keen velat­to­mas­sa asun­nos­sa asu­va­na mat­kail­la elä­män­sä vii­mei­set 30 vuot­ta kau­koi­däs­sä ker­ran pari vuo­des­sa ja kier­rel­lä Euroop­paa kau­pun­ki­lo­mil­la sii­nä välissä.

    Oikeas­ti koko nykyi­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä pitäi­si romut­taa ja siir­tyä sii­hen, että elä­ke­läi­set­kin saa­vat “auto­maat­ti­ses­ti” vain kan­sa­lais­pal­kan. Jos jotain muu­ta halu­aa, niin sii­tä vain sääs­tä­mään sukan­var­teen tai sopi­maan työ­nan­ta­jan kans­sa henk. koht. eläkevakuutuksesta.

    Tie­tys­ti tämä ei tosi­maa­il­mas­sa onnis­tu, kos­ka suo­ma­lai­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä on eräs maa­il­man suu­rim­mis­ta (aina­kin suh­tees­sa) pyra­mi­di­hui­jauk­sis­ta, jos­sa Osmon ikäi­set ja van­he­mat kuit­taa­vat muh­keat tuo­tot “sijoi­tuk­sil­leen” ja jos­sa kaik­ki 1960-luvun lopul­la syn­ty­neis­tä alkaen mak­sa­vat sys­tee­miin enem­män kuin sii­tä saa­vat — ja pys­ty­vät jää­mään eläk­keel­le vas­ta 78-vuo­tiai­na — toi­sin kuin 58-vuor­tiai­na elä­köi­ty­neet vanhempansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. KSE lait­tai­si elä­ke­läi­set kes­ki­tys­lei­ril­le ja elä­ke­läi­siä polt­ta­mal­la voi­si läm­mit­tää Hel­sin­gin kau­pun­gin. Polt­ta­mi­sen uhka voi­si kum­mas­ti piden­tää työuraa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Eläk­keet ovat jul­kis­ta­lou­den kulue­rä sii­nä mis­sä ter­vey­den­huol­to ja kou­lu­tus­kin. Eläk­kei­tä rahoi­te­taan Tyel yms. mak­suil­la, joi­ta mak­sa­vat työn­te­ki­jät ja työ­nan­ta­jat pal­kois­ta. Jos tuot­to­ker­ty­mä ei vas­taa mak­su­ja, tulee syö­dä rahas­to­ja ja samaan aikaan lei­ka­ta eläk­kei­tä (tai­tet­tuin­dek­si, vero­tus). Työn­ve­ro­tus­ta ei tule eläk­kei­den vuok­si enää kiris­tää, joten elä­ke­läi­set voi­vat unoh­taa kaik­ki puheet yhteis­kun­ta­so­pi­muk­ses­ta ja lupauk­set eläk­kei­den tasos­ta — Pysy­viä etu­ja ei ole!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. tai sopi­maan työ­nan­ta­jan kans­sa henk. koht. eläkevakuutuksesta.

    Täl­lai­nen sopi­mus on teh­ty. Ainoa ero on se, että ko. elä­ke­va­kuu­tus sovit­tiin kol­lek­tii­vi­sel­la tasol­la, ei yksilöllisesti.

    Nykyi­set elä­ke­läi­set ovat juu­ri nii­tä ihmi­siä, jot­ka aikoi­naan myi­vät työ­voi­maan­sa mm. omia eläk­kei­tään vas­taan. Tämän vuok­si heil­lä on oikeus odot­taa sovit­tua vas­ta­suo­ri­tus­ta myy­mäs­tään työ­voi­mas­ta ja ‑rau­has­ta: elä­ket­tä. Näin on eri­tyi­ses­ti sik­si, että ratio­naa­li­nen yksi­lö on oikeu­te­tus­ti luot­ta­nut hen­ki­lö­koh­tai­sen talou­ten­sa suun­nit­te­lus­sa tiet­tyyn eläk­keen tasoon ja mitoit­ta­nut sääs­tä­mi­sen­sä sen mukaan.

    Itse suh­tau­dun luot­ta­muk­sel­la omaan eläk­kee­see­ni. Kun minä jään 2040-luvun lopul­la eläk­keel­le, suu­ret ikä­luo­kat ovat olleet hau­das­sa jo kym­me­nen vuot­ta ja elä­ke­jär­jes­tel­mä on koh­tuul­li­sen kes­tä­väl­lä pohjalla.

    Ja niil­le, jot­ka luot­ta­vat yksi­löl­li­siin elä­ke­va­kuu­tuk­siin: Uskot­te­ko todel­la, että yksi­tyi­set elä­ke­va­kuu­tus­so­pi­muk­set pysy­vät voi­mas­sa, mikä­li nii­den kan­san­ta­lou­del­li­set vai­ku­tuk­set nouse­vat mer­kit­tä­vik­si? Yksi­tyi­ses­ti ote­tun eläk­keen taso tai vero­koh­te­lu muut­tuu lakia sää­tä­mäl­lä sii­nä mis­sä jul­ki­sen­kin eläkevakuutuksen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Palk­ko­ja voi ja pitää nos­taa, kun työn tuot­ta­vuus kasvaa. 

    Elä­ke­läis­ten “tuot­ta­vuu­den” kans­sa on vähän niin ja näin. Minus­ta elä­kein­dek­siä pitäi­si­kin tait­taa vähän lisää niin, että eläk­kei­tä koro­tet­tai­siin vain inflaa­tion ver­ran. Elä­ke­läi­nen ei tee yhtään mitään ansai­tak­seen enem­män elä­ket­tä, jon­ka työ­tä teke­vä suku­pol­vi jou­tuu mak­sa­maan pääosin.

    Elä­ke­läis­ten vali­tus on todel­la röyh­ke­ää, kun huo­mioi, että he saa­vat mak­sa­mil­laan pal­jon pie­nem­mil­lä elä­ke­mak­suil­la pal­jon parem­mat eläk­keet kuin vie­lä työ­tä teke­vät suku­pol­vet. Nykyi­siä elä­ke­läi­siä ei kos­ke elin­ai­ka­ker­roin eikä entis­tä kor­keam­pi eläk­keel­le­pää­se­mi­sen ikä­ra­ja. Työ­elä­mä­kin oli 70- ja 80-luvuil­la help­poa nykyi­siin vaa­ti­muk­siin verrattuna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. e
    “Täl­lai­nen sopi­mus on teh­ty. Ainoa ero on se, että ko. elä­ke­va­kuu­tus sovit­tiin kol­lek­tii­vi­sel­la tasol­la, ei yksilöllisesti.”

    Sitä voi­daan samal­la taval­la kol­lek­tii­vi­ses­ti sopia uudelleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Evert the NEverest
    Työ­elä­ke on sopimus

    Eloi val­tio ja työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat sii­tä aikoi­naan sopineet.

    Ei ole kovin vakuut­ta­vaa län­mai­sel­ta sopi­musyh­teis­kun­nal­ta, että val­tio tai joku kol­mi­kan­ta yks­puo­li­ses­ti pää­tää muut­taa eläkesopimuksia.

    Ja nyt sit­ten yhtäk­kiä kol­mi­kan­ta ei enää kel­paa­kaan sopi­maan asiois­ta? MItä ihmet­tä se tämä täm­möi­nen on?

    Ja tur­ha yrit­tää vedo­ta mihin­kään yksi­tyis­ten väli­seen sopi­muk­seen, joka oli­si joten­kin pyhä kun ei elä­ke­läi­set oikeas­ti ole itse hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kenen­kään kans­sa mitään sopi­neet. Kol­mi­kan­ta sopi hei­dän puo­les­taan ja voi sopia uudel­leen­kin, jos sil­tä tuntuu.

    Grand­paI­gor
    Ensim­mäi­set 14 vuot­ta työ­eläk­keet oli sidot­tu 100% pal­kan­saa­jien palk­ka­ta­soa kuvaa­vaan indek­siin. V 1977 siir­ryt­tiin tuo­hon 50/50 indek­siin jota kehi­tys­tä vie­lä 1990-luvun laman myö­tä hidas­tet­tiin kun­nes vih­doin 2000-luvul­la alen­net­tiin lisää 80/20 tasol­le mui­den huo­non­nus­ten lisäksi.

    Ja alun­pe­rin eläk­keen tason piti olla 40% pal­kas­ta, kun­nes sii­hen 70-luvul­la pis­tet­tiin yhdel­lä pää­tök­sel­lä koko­nais­ta 50% lisää, eli se nos­tet­tiin 60%:iin pal­kas­ta. Tuol­la saat­tas olla myös jotain teke­mis­tä asian kanssa…?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Sylt­ty — olen eri miel­tä. Kun elä­ke­mak­su­ja on mak­set­tu pal­kas­ta ko. sopi­muk­sen voi­mas­sa olles­sa, niin edun pitää olla myös ko. mak­sun mukainen.

    Suo­men val­tio jos on eri miel­tä asias­ta, niin Suo­men val­tion voi vie­dän Euroo­pan Ihmi­soi­keus­tuo­miois­tui­meen ja olen var­ma, että siel­tä tulee kan­ta­ni mukai­nen ratkaisu.

    Suo­mi on muu­toin­kin lois­ta­nut Euroo­pan taka­pa­ju­la­na ihmi­soi­keuk­sis­sa EIT:ssä. Tsaa­rin luo­mas­sa Hel­sin­gis­sä val­lit­see edel­leen tsa­ris­ti­nen hal­lin­to­kult­tuu­ri sekä val­tion­hal­lin­nos­sa että aka­tee­mi­sis­sa rakenteissa.

    Suo­mes­sa jopa oikeus­lai­tos on muis­ta län­ti­sis­tä mais­ta poi­ke­ten ja val­lan kol­mi­ja­ko­sään­nön vas­tai­ses­ti alis­tei­nen poliit­ti­ses­ti joh­de­tul­le oikeus­mi­nis­te­riöl­le. Meil­lä Suo­mes­sa on vie­lä pit­kä mat­ka län­si­mai­seen demokratiaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kun elä­ke­mak­su­ja on mak­set­tu pal­kas­ta ko. sopi­muk­sen voi­mas­sa olles­sa, niin edun pitää olla myös ko. mak­sun mukainen.

      Evert, esi­tyk­se­si mer­kit­si eläk­kei­den rajua leik­kaa­mis­ta. Elä­ke­mak­sut, joi­ta on kerät­ty, eivät riit­täi­si alkuunkaan.
      Tuo elä­ke­lu­paus teh­tiin niin,että suu­ret ikä­luo­kat sopi­vat itsen­sä kans­sa, että mak­sa­vat luvat­tui­hin etui­hin ver­rat­tu­na räi­keäs­ti ali­mi­toi­tet­tu­ja elä­ke­mak­su­ja ja että seu­raa­vat suku­pol­vet mak­sa­vat itsen­sä kipeik­si hei­dän mak­sui­hin näh­den yli­mi­toi­tet­tu­ja eläk­kei­tään. Seu­raa­vat suku­pol­vet eivät olleet muka­na teke­mäs­sä tätä sopimusta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Elä­ke­mak­sut eivät ole veroa, joten 1990-luvun puo­li­vä­lis­sä Ahon ja Lip­po­sen hal­li­tuk­sil­la ei ollut oikeut­ta teh­dä ko. pää­tök­siä. Elä­mak­su ei siis ole vero ja elä­ke­mak­sut mak­se­taan eläkevakuutusyhitöille.

    Mak­su­jen tuot­to on huo­noi­na­kin aikoi­na kym­me­nen pro­sen­tin luok­kaa kas­sa olles­sa jo 140 mil­jar­dia eli mel­kein nel­jän val­tion vuo­si­bud­je­tin verran.

    Elä­ke on siis sopi­mus mak­sun mak­sa­jan ja elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiön välil­lä eikä mikään yhtiö voi takau­tu­vas­ti yksi­puo­li­ses­ti huo­non­taa etuuk­sia saa­ti­ka valtiovalta.

    Val­tio­val­ta voi sen sijaan tasoit­taa, eikä se oli­si edm uus­li­be­ra­lis­mia vaan koh­tuul­lis­ta­mis­ta, omia eläk­keit­tään. Val­tiol­la elä­ke­ker­ty­mä on super­ta­soa 66 pro­sent­tia, val­tio mak­saa maa­ta­lous­yrit­tä­jien eläk­keit­tä kulu­va­na vuo­den bud­je­tin mukaan yli 530 mil­joo­nal­la eurol­la, puo­lus­tus­voi­mis­ta pää­see eläk­keel­le 10 vuo­den aktii­viu­ran jäl­keen; yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la tais­te­lu­len­tä­jää ei lai­tet­tai­si eläk­keel­le 40 vuo­ti­aa­na vaan hänel­le osoi­tet­tai­siin muu­ta työtä.

    Yksi­tyis­ten ihmis­ten eläk­kei­den leik­kaus ei ole val­tiol­le kovin kan­nat­ta­vaa puu­haa. Se vähen­tää vero­tu­lo­ja ja ajaa ihmi­siä sosi­aa­li­tur­van varaan.

    Sen sijaan val­tio voi­si tut­kia omat raha­rei­kän­sä ja tuk­kia omat räi­keät elä­ke-etuu­det. Val­tiol­la se kes­tä­vyys­va­je on, ei eläkerahastoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Evert
    Sylt­ty – olen eri miel­tä. Kun elä­ke­mak­su­ja on mak­set­tu pal­kas­ta ko. sopi­muk­sen voi­mas­sa olles­sa, niin edun pitää olla myös ko. mak­sun mukainen.

    Kyl­lä mul­le pas­saa että elä­ke mää­räy­tyy sen mukaan, pal­jon­ko on mak­sa­nut uran aika­na ja mihin ne riit­tä­vät. En usko että elä­ke­läi­sil­le pas­saa, ne kun eivät rii­tä alkuunn­kaan nykyi­siin eläkkeisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Mie­les­tä­ni tai­tet­tu indek­si on jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta höl­mö­läis­ten hom­maa. Otan rau­ta­tan­kos­ta vään­ne­tyn esimerkin.

    Kun elä­ke­läi­nen menee pal­ve­lu­ta­loon, niin hänen kus­tan­nuk­set pidä­te­tään hänen elä­kees­tään. Tyy­pil­li­ses­ti jäte­tään pie­ni sum­ma hen­ki­lön käyttöön. 

    Täl­lä menol­la suu­ri osa elä­ke­läi­sis­tä on niin köy­hiä, että he eivät mak­sa vero­ja eikä hei­dän eläk­keel­lään kus­tan­ne­ta pal­ve­lua­su­mis­ta vaan sen kus­tan­ta­vat kunnat.

    Samaan aikaan, kun me vero­ja mak­sa­vat mak­sam­me itsem­me kipeäk­si elä­ke­va­rat kier­tä­vät ympä­ri maa­il­maa sijoi­tuk­si­na ja rikas­tut­ta­vat aivan mui­ta kan­san­ta­louk­sia kuin Suo­men kansantaloutta.

    Pos­ta­mal­la tai­tet­tu indek­si voi­daan pois­taa veron­ko­ro­tus­pai­neet. Yli­suu­ri elä­ke­va­ran­to ei sii­tä vaa­ran­tui­si, päin vas­toin. Sen ris­kit ovat aivan muu­al­la ja mitä suu­rem­mak­si se pai­suu sitä suu­rem­pia ovat sijoi­tus- ja luototusriskit.

    Tai­tet­tu indek­si on ollut alun alku­jaan pait­si län­si­mai­sen sopi­musyh­teis­kun­nan vas­tai­nen teko niin myös suu­ri vir­he ja ei ole poliit­tis­ta sel­kä­ran­kaa myön­tää sitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Evert
      Olet lähes kek­si­mäs­sä ikiliikkujaa.
      Kaik­ki elä­ke­läi­set eivät ole lai­tos­hoi­dos­sa, joka todel­la­kin ottaa 82 pro­sent­tia eläk­kees­tä hoi­to­mak­su­na. Jos yhtei­siä raho­ja pan­naan eläk­kei­siin lisää mil­jar­di, takai­sin ei tule mil­jar­dia, ei lähellekään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöis­sä ole­vat elä­ke­va­rat eivät ole yhtei­siä varo­ja. Mat­ti Van­has­ta syy­tet­tiin nime­no­maan työ­elä­ke­va­ro­jen “kaap­paus­yri­tyk­ses­tä” valtiolle.

    Otin edel­lä ole­van esi­mer­kin asian hah­mot­ta­mi­sen helpottamiseksi.

    Elä­ke­läis­ten kus­tan­nuk­sia kom­pen­soi­daan vero­va­rois­ta kas­va­vas­sa mää­rin ja vas­taa­vas­ti eläk­keis­tä ker­tyy aina vain vähem­män verotuloja. 

    ETK:n mukaan työ­elä­ke­va­rat ovat jo mel­kein 80 pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta. Elä­ke­va­rat ovat kiih­ty­väs­sä kas­vus­sa huo­li­mat­ta sii­tä, että “elä­ke­pom­min” pitäi­si olla jo päällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Evert the neverest
    Mie­les­tä­ni tai­tet­tu indek­si on jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta höl­mö­läis­ten hommaa.

    Tuo on argu­men­taa­tio­na samaa tasoa kuin vir­heel­li­nen legen­da For­din hyvis­tä pal­kois­ta että työn­te­ki­jät voi­si­vat ostaa oman teh­taan tuot­tei­ta jol­loin saa­tai­siin teh­das toi­mi­maan entis­tä tuot­ta­vam­min, eli täyt­tä höpönhöpöä.

    Elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöis­sä ole­vat elä­ke­va­rat eivät ole yhtei­siä varoja.

    Ne ovat kyseis­ten yhtiöi­den asiak­kai­den yhtei­siä varo­ja eli myös nii­den juu­ri vii­me vuon­na työ­elä­mään saa­pu­nei­den raho­ja. Ne eivät todel­la­kaan ole juu­ri täl­lä­het­kel­lä elä­keiäs­sä ole­vien hen­ki­lö­koh­tai­sia varo­ja, jot­ka tuli­si kulut­taa vain ja ainoas­taan hei­dän hyvin­voin­tiin­sa, vaan niis­tä pitäi­si riit­tää myö­hem­mil­le­kin eläköityjille.

    Mak­su­jen tuot­to on huo­noi­na­kin aikoi­na kym­me­nen pro­sen­tin luokkaa 

    Eeivät var­mas­ti ole. Huo­noi­na vuo­si­na 10% tuot­to ja parem­pi­na enem­män on työ­elä­keyh­tiöis­sä winca­pi­ta-luo­kan lupaus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Tie­ten­kin voi­daan sanoa, että yhtei­siä työ­elä­ke­jär­jes­tel­män pii­ris­sä ole­vil­le. Mut­ta ei samal­la taval­la yhtei­siä kuin mitä yleen­sä yhtei­sil­lä rahoil­la tarkoitetaan.

    Vähän fak­to­ja eli lamas­ta huo­li­mat­ta ja elä­ke­pom­min olles­sa jo pääl­lä Työ­elä­ke­va­kuut­ta­jat TELAn jäse­nyh­tei­sö­jen työ­elä­ke­ra­has­to­jen sijoi­tus­kan­ta 31.12.2010 oli 138,8 mrd. euroa, jos­sa on nousua VUOSINELJÄNNEKSEN aika­na 5,0 mrd. euroa eli 3,6 %. Vuo­den alus­ta sijoi­tus­kan­ta oli nous­sut 13,9 mrd. euroa eli 11 %. Sijoi­tus­kan­ta nousi vuon­na 2009 19,8 mrd. euroa eli 18,8 %. Rahas­to oli euro­mää­räl­tään 31.12.2010 suu­rem­pi kuin kos­kaan aiemmin.

    Todel­li­nen ongel­ma eläk­kei­den­kin ja monen muun kan­nal­ta on val­ta­va työt­tö­myys ja lei­kat­tu indek­si pahen­taa sekin sitä!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Evert, vaik­ka sinä kuin­ka koit­tai­sit selit­tää, että elä­ke­ra­has­tois­sa oli­si rahaa vaik­ka lam­paat söis, niin tosia­sia on kuin­te­kin se, että nykyi­sis­tä työ­eläk­keis­tä mak­se­taan noin nel­jän­nes rahas­tois­ta ja loput 75% kate­taan suo­raan nykyi­sis­tä elä­ke­mak­suis­ta. Kar­keas­ti sanoen nyky­sin työ­elä­ket­tä naut­ti­vien oli­si työ­uran­sa aika­na pitä­nyt mak­saa nel­jä­ker­taa suu­rem­pia eläkemaksuja.

    Elä­ke­ra­has­to­jen kas­vul­la­kaan ei pal­joa kan­na­ta rehen­nel­lä, kos­ka pidem­mäl­lä aika­jak­sol­la vain osa elä­keyh­tiöis­tä on onnis­tu­nut juu­ri ja juu­ri ylit­tä­mään tuot­to­ta­voit­teen­sa. Pari hei­koin­ta yhtiö­tä on jää­nyt sen ver­ran tavoit­teis­ta, että jos sama meno jat­kuu, niin ne ovat vii­meis­tään vuo­si­kym­me­nen kulut­tua vaikeuksissa.

    Samaan aikaan kaik­ki tun­nus­ta­vat, että elä­ke­mak­su­ja pitää nos­taa aina­kin vii­si pro­sent­tiyk­sik­köä vuo­teen 2030 men­nes­sä. Kun dii­li on käsit­tääk­se­ni lisäk­si sel­lai­nen, että suu­rin osa (ellei kaik­ki) tuos­ta mak­su­jen koro­tuk­ses­ta nap­sa­taa puh­taas­ti pal­kan­saa­jien nis­kaan, ja kun näyt­tää ilmi­sel­väl­tä, että palk­ka­ve­ro­tuk­sen kiris­tä­mi­seen on jat­kos­sa sel­viä pai­nei­ta, niin ei pal­joa nau­ra­ta. Ei todel­la­kaan aina­kaaan sil­loin, kun omat eläk­keen­sä tör­keäs­ti ali­ra­has­toi­neet nykyi­set elä­ke­läi­set itke­vät itsel­leen lisää rahaa ja pal­ve­lui­ta. Häpeäi­sit­te edes.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. …tosia­sia on kuin­te­kin se, että nykyi­sis­tä työ­eläk­keis­tä mak­se­taan noin nel­jän­nes rahas­tois­ta ja loput 75% kate­taan suo­raan nykyi­sis­tä eläkemaksuista.”

    Kos­ka raho­ja ei ole kor­va­mer­kit­tys, saman voi sanoa näinkin:

    … tosia­sia on kui­ten­kin, että nykyi­sis­tä työ­eläk­keis­tä mak­se­taan noin 75 % rahas­tois­ta ja loput noin nel­jän­nes kate­taan suo­raan nykyi­sis­tä eläkemaksuista.”

    Ja sii­tä huo­li­mat­ta rahaa jää elä­ke­ra­has­toon mel­kein 20 mil­jar­dia vuodessa!

    Val­tion ja muun jul­ki­sen hal­li­non + maa­ta­lous, siel­lä elä­keon­gel­ma on todel­li­nen ja siel­lä ei asial­le ole teh­ty yhtään mitään. Siel­lä on 66 pro­sen­tin super­kart­tu­mia ja siel­lä jää­dään var­hain eläk­keel­le, armei­jas­sa jopa 40-vuo­ti­aa­na par­haas­sa työiäs­sä ole­via ihmi­siä ym. ym. aivan käsit­tä­mä­tön­tä ottaen huo­mioon jul­ki­sen seko­to­rin ala­ti pai­su­van osuu­den työvoimasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Evert on aktu­aa­ri­ses­ti las­kien kyl­lä yksi­se­lit­tei­ses­ti vää­räs­sä. Elä­ke­jär­jes­tel­mä on sato­ja mil­jar­de­ja ellei bil­joo­nan tap­piol­la, kun ver­taa, mihin se on sitou­tu­nut ja mitä sil­lä on tilil­lä. Et voi las­kea rahas­to­ja nykyis­ten elä­ke­läis­ten omai­suu­dek­si, kos­ka niil­lä pitää mak­saa myös nii­den eläk­keet, jot­ka noi­ta rahas­to­ja juu­ri nyt kar­tut­ta­vat. Rahas­tois­sa on vähän yli sata mil­jar­dia euroa, elä­ke­va­kuu­tet­tu­ja on liki nel­jä mil­joo­naa. Rahaa on siis jotain 30 000 euroa vakuu­tet­tua koh­den. Sil­lä ei eläk­kei­tä pit­kään makseta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Evert
    Rahas­to oli euro­mää­räl­tään 31.12.2010 suu­rem­pi kuin kos­kaan aiemmin.

    Ja on syy­tä olla­kin, kos­ka elä­ke­läis­ten piik­ki on vas­ta tulos­sa! Eihän se nyt voi niin men­nä, että elä­ke­va­rat ovat jo val­miik­si pit­kän aikaa las­kus­sa pal­jon ennen eläkeläispiikkiä!

    Ihan tur­ha täs­sä on mus­sut­taa. Mil­lä perus­teel­la elä­ke­läi­sil­le kuu­lui­si oma osan­sa työ­elä­män tehos­tu­mi­ses­ta eli sii­tä, että työs­tä on tänä­päi­vä­nä otet­tu löy­sät pois? Työ­pai­koil­la on tänä­päiä­nä vähän eri teke­mi­sen mei­nin­ki kuin 70-luvulla. 

    Ainoa perus­te on, että pitää kat­soa ettei­vät elä­ke­läi­set tipah­da köy­hyys­louk­koon, mut­ta tätä ei pidä teh­dä mil­lään indek­sin ruk­kaa­mi­sel­la, vaan täs­tä­toi­mil­la mal­lia takuueläke.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Evert, nyt jotain rajaa tuo­hon meuh­kaa­mi­seen. Sanoit:

    puo­lus­tus­voi­mis­ta pää­see eläk­keel­le 10 vuo­den aktii­viu­ran jäl­keen; yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la tais­te­lu­len­tä­jää ei lai­tet­tai­si eläk­keel­le 40 vuo­ti­aa­na vaan hänel­le osoi­tet­tai­siin muu­ta työtä.”

    Tuo nyt ei vaan pidä paik­kaan­sa. Ker­ro mis­tä teh­tä­väs­tä pää­see muka eläk­keel­le 10 vuo­den jälkeen.

    Mitä tulee tuo­hon tais­te­lu­len­tä­jien elä­kei­kään, niin tuo nyt on har­vi­nai­sen huo­no esi­merk­ki, koska
    a) tuo kos­kee vuo­sit­tain noin tusi­naa henkilöä
    b) tais­te­lu­len­tä­mi­nen nyt sat­tuu ole­maan nuor­ten mies­ten hommaa
    c) pilo­tin kou­lut­ta­mi­seen uppo­aa joku pari mil­joo­naa euroa per naa­ma, joten alhai­nen elä­kei­kä ei tuon pääl­le tun­nu enää missään

    Kal­liim­mak­si tuli­si, jos jokai­sel­le ex-pilo­til­le pitäi­si osoit­taa joku pape­rin­pyö­rit­te­ly­hom­ma, pilo­tin lik­sal­la luon­nol­li­ses­ti. Tulee mie­leen kiis­ta palo­mies­ten elä­keiäs­tä, kun kateel­li­set vaa­ti­vat, että brank­ke­rei­den pitää ruve­ta kun­nan kadun­la­kai­si­joik­si sii­nä vai­hees­sa kun ikä pai­naa niin ettei savusu­kel­luk­set enää onnistu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. con­rard
    Neli­kymp­pi­se­nä elä­köi­ty­vä tais­te­lu­len­tä­jä ei ole mikään huo­no esi­merk­ki. Samoin ei ole 56-vuo­ti­aa­na elä­köi­ty­vät vil­je­li­jät. Suo­men val­tiol­la on täs­sä oma Kreik­kan­sa sopassa.

    Kes­kus­te­lu on erit­täi arvo­la­tau­tu­nut­ta ja uus­li­be­ra­lis­tis­ta, fak­tois­ta välittämättä.

    Rin­nas­tan con­ra­din tais­te­lu­len­tä­aja­tuk­sia aja­tuk­sia vaa­te­mal­lin ammattiin:

    Mitä tulee tuo­hon man­ne­kii­nin elä­kei­kään, niin tuo nyt on har­vi­nai­sen huo­no esi­merk­ki, koska
    a) tuo kos­kee vuo­sit­tain noin tusi­naa henkilöä
    b) muo­ti­mal­lin hom­mat nyt sat­tuu ole­maan nuor­ten nais­ten hommaa.

    Kal­liim­mak­si tuli­si, jos jokai­sel­le ex-mal­lil­le pitäi­si osoit­taa joku pape­rin­pyö­rit­te­ly­hom­ma, mal­linb lik­sal­la luonnollisesti.’

    Mie­les­tä­ni ei edes val­tiol­la saa olla niin, että työ­ura on sama kou­lun pen­kil­tä maa­il­man tap­piin. Ihmi­sil­lä on usei­ta työ­uria nyky­ään — jopa kor­keas­ti koulutetuilla.

    Elä­ke­ta­lout­ta jos seu­raa tar­kas­ti, ei voi tul­la muu­hun tulok­seen kuin että sii­nä on enem­män kyse arvo­va­lin­nois­ta kuin talou­del­li­sis­ta rationaliteeteista.

    Arvo­va­lin­nois­ta ker­too jotain sekin, että toi­sin kuin mones­sa muus­sa maas­sa Suo­mes­sa ei ole elä­ke­kat­toa. Sekin on kuu­lem­ma niin pie­ni asia, että sil­lä ei ole mer­ki­tys­tä. Mik­si sit­ten mil­tei kaik­kial­la muu­al­la sel­lai­nen on?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Elä­ke­kat­to voi­si olla hyvä. Mik­si val­tion pitää pakot­taa rik­kaat sääs­tä­mään van­huu­ten­sa varal­le enem­män kuin on vält­tä­mä­tön­tä? Voi­si aja­tel­la, että elä­ke­mak­suil­le oli­si kat­to 5000 euron kuu­kausi­tu­lo­jen koh­dal­la tai niis­tä vapau­tui­si, kun elä­ket­tä on kart­tu­nut tar­peek­si. Yli­me­ne­vän osan vakuut­ta­mi­nen oli­si vapaa­eh­tois­ta ja se teh­täi­siin yksi­tyi­sis­sä vakuu­tus­yh­tiöis­sä. Pakol­li­sen elä­ke­jär­jes­tel­mä tasei­ta hei­dän vapaut­ta­mi­sen­sa elä­ke­mak­suis­ta jon­kin tulo­ta­son yli­me­ne­väl­tä osal­ta kui­ten­kin hei­ken­täi­si, kos­ka suu­ri­tu­loi­set ovat kes­ki­mää­rin ter­veem­piä ja käyt­tä­vät sik­si kes­ki­mää­rin vähem­män sairauseläkkeitä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Evert:

    Val­tion ja muun jul­ki­sen hal­li­non + maa­ta­lous, siel­lä elä­keon­gel­ma on todel­li­nen ja siel­lä ei asial­le ole teh­ty yhtään mitään. Siel­lä on 66 pro­sen­tin super­kart­tu­mia ja siel­lä jää­dään var­hain eläkkeelle

    Val­tion eläk­kei­den 66 pro­sen­tin tavoi­te­ta­so on kumot­tu jo 1990-luvul­la samal­la kun val­tion ylei­nen elä­kei­kä nos­tet­tiin samak­si kuin yksi­tyis­sek­to­ril­la (sil­loin 65 vuotta).

    pek­ka
    p.s. kun lis­ta­sit työ­elä­ke­jär­jes­tel­män sijoi­tus­ten suu­ria tuot­ta­ja vuo­del­ta 2009 ja 2010 sinul­ta unoh­tui mai­ni­ta 2008 finans­si­krii­sin aiheut­ta­ma n. 15% tap­pio. Sijoi­tus­ten kes­ki­mää­räi­nen reaa­li­tuot­to 1997–2010 oli 4,4%.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra
    Voi­si aja­tel­la, että elä­ke­mak­suil­le oli­si kat­to 5000 euron kuu­kausi­tu­lo­jen koh­dal­la tai niis­tä vapau­tui­si, kun elä­ket­tä on kart­tu­nut tar­peek­si. Yli­me­ne­vän osan vakuut­ta­mi­nen oli­si vapaa­eh­tois­ta ja se teh­täi­siin yksi­tyi­sis­sä vakuutusyhtiöissä. 

    Näen jo sil­mis­sä­ni kir­ku­vat ots­kot “TAAS HALLITUS ANTAA RIKKAILLE JA OTTAA KÖYHILTÄ” 

    ja

    ERIARVOISUUS KASVUSSA, RIKKAIDEN EI TARVITSE MAKSAA ELÄKEMAKSUJA

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Mksi vapau­tus elä­ke­mak­suis­ta yli 5000 euron tuloille?

    Uus­li­be­ra­lis­min hen­ges­sä For­tu­min toi­mi­tus­joh­ta­jan mil­joo­na­lä­ket­tä on puo­lus­tet­tu sii­tä saa­ta­vil­la verotuloilla.

    Eikö sama argu­ment­ti sovi köy­hään mum­moon, jon­ka pie­ni elä­ke on tai­te­tun indek­sin takia pudon­nut veron­mak­sun alapuolelle.

    Ai niin, For­tu­min elä­ke­mil­jo­nää­re­jä on niin vähän ja näi­tä mum­mo­ja on liikaa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Elä­ke­kat­to voi­si olla hyvä. Mik­si val­tion pitää pakot­taa rik­kaat sääs­tä­mään van­huu­ten­sa varal­le enem­män kuin on välttämätöntä?”

    Hyvä. Jos jos­sain kan­na­tan val­tion har­joit­ta­man poli­tii­kan “koven­ta­mis­ta”, niin täs­sä. Useim­mat rik­kaat osaa­vat kyl­lä hoi­taa raha-asian­sa ilman val­tion hol­hous­ta­kin. Ja toi­saal­ta, val­tion roo­liin kuu­luu lähin­nä perus­pal­ve­lu­den takaa­mi­nen, ei luk­suk­sen. Val­tio voi kus­tan­taa fluns­sien ja syö­pien hoi­dot, mut­ta kau­neus­leik­kauk­set ovat pää­sään­töi­ses­ti kan­sa­lais­ten oma asia.

    On vai­kea perus­tel­la sitä, että joil­le­kin kan­sa­lai­sil­le taa­taan ylel­li­set elä­ke­päi­vät, ja toi­sil­le vain mini­mi. Toki rik­kaat mak­sa­vat­kin enem­män täs­tä lupauk­ses­ta työ­ai­ka­naan, mut­ta parem­pi oli­si ilman. Vapaa­eh­toi­set vakuu­tuk­set voi­vat tosi­aan ajaa saman asian niil­le, jot­ka halua­vat elä­ke­ai­kan­sa vakuuttaa.

    Usein myös väi­te­tään, että elä­ke­ra­hat eivät ole nyky­ään par­haas­sa mah­dol­li­ses­sa hoi­dos­sa, vaan hyö­dyt­tä­vät tur­han­kin pal­jon hoitajiaan.

    Saman­lais­ta otet­ta voi muu­ten har­ki­ta myös ansio­si­don­nai­siin työt­tö­myys­kor­vauk­siin­kin. Jos joku ei tule toi­meen las­ku­jen­sa kans­sa työt­tö­myy­den yllät­täen iskies­sä, tila­päi­nen apu voi löy­tyä sosi­aa­li­luu­kul­ta. Työn­te­ki­jä, työ­nan­ta­ja ja ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke voi­vat toki vakuut­taa ja tukea työt­tö­miä, ja hyvä jos niin teke­vät, mut­ta val­tio voi­si täs­sä­kin koh­del­la kaik­kia kan­sa­lai­sia tas­a­puo­li­ses­ti. Yksi tapa hoi­taa asia on yksin­ker­tai­ses­ti perus­tu­lon kautta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Juho Laa­tu
    On vai­kea perus­tel­la sitä, että joil­le­kin kan­sa­lai­sil­le taa­taan ylel­li­set elä­ke­päi­vät, ja toi­sil­le vain mini­mi. Toki rik­kaat mak­sa­vat­kin enem­män täs­tä lupauk­ses­ta työ­ai­ka­naan, mut­ta parem­pi oli­si ilman.

    Olen samaa miel­tä sinun ja Oden kans­sa, mut­ta kuten tuos­sa ylem­pä­nä jo todet­tiin, ei ole poliit­ti­ses­ti realistista.

    Pait­si tie­ten­kin niin, että hyvä­tu­loi­nen mak­sai­si elä­ke­mak­su­ja sen 5000+e pal­kan mukaan ja sai­si sit­ten elä­ket­tä aivan kuin palk­ka oli­si ollut 2500 euroa. Eli ainoas­taan hyvä­tu­lois­ten eläk­kei­den kon­fis­kaa­tiol­la oli­si mah­dol­li­suu­det men­nä läpi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Sylt­ty kir­joit­ti: “ei ole poliit­ti­ses­ti realistista”

    Näin on, tai aina­kin on vai­ke­aa. Sil­ti voi pyr­kiä parem­paan yhteis­kun­taan vaik­ka­pa pie­nin askelin.

    Yksi lähes­ty­mis­ta­pa oli­si siir­tää nykyi­set elä­ke­mak­sut vähi­tel­len yksi­tyi­sik­si ja vapaa­eh­toi­sik­si vakuu­tuk­sik­si niin, että mak­sut ja hyö­dyt oli­si­vat alus­sa tasan nykyi­sen kokoi­set. Val­tio takai­si joka tapauk­ses­sa tie­tyn perus­tu­lon tai mini­mie­läk­keen, joten nuo uuden muo­don vakuu­tuk­set kat­tai­si­vat vain lisä­osan tuon perus­osan pääl­le. Jos­sain vai­hees­sa kaik­ki vakuu­tuk­set oli­si­vat yksi­tyi­siä, ja val­tion val­vo­ma mal­li ei enää ottai­si uusia asiak­kai­ta eikä keräi­si uusia maksuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. mm. Ruot­sis­sa on n. 3000 euron elä­ke­palk­ka­kat­to. Elä­ke­kat­toa ei siel­lä ole ja mik­si oli­si, kun työ­eläk­keen kat­to mää­rit­tyy tuos­ta 3000 euron elä­ke­palk­ka­ka­tos­ta. Ruot­sis­sa, Rans­kas­sa ja Itä­val­las­sa elä­ke­palk­ka­kat­to on sama kuin keskipalkka. 

    Mik­sei Suo­mes­sa voi­si olla saman­lai­nen sys­tee­mi niin ei tar­vi­ta mitään tai­tet­tu­ja indek­se­jä, jot­ka uus­li­be­ra­lis­ti­seen tyy­liin ran­kai­se­vat pahi­ten köy­his­tä köyhimpiä.

    Läh­de: ETK:n Elä­ke­kat­toa kos­ke­va sel­vi­tys (sivu 22 ja 24).
    http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=42845&Item=64348

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Osmo:

    Elä­ke­kat­to voi­si olla hyvä. Mik­si val­tion pitää pakot­taa rik­kaat sääs­tä­mään van­huu­ten­sa varal­le enem­män kuin on välttämätöntä?

    Just näin! Samal­la logii­kal­la elä­kei­kä ylös, kos­ka miks val­tion pitäis pakot­taa ketään pois työ­elä­mäs­tä aikai­sem­min kuin on välttämätöntä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.