Tekijä: Osmo Soininvaara

Tom­mi Uschanov on kir­joit­tanut veikeän kir­jan yhteiskun­nal­lis­es­ta tietämät­tömyy­destä. Mies sävähdyt­ti pari vuot­ta sit­ten kir­jal­laan ”mikä vasem­mis­toa vaivaa?”. Se oli pam­flet­ti sanan alku­peräisessä merk­i­tyk­sessä eli poleem­i­nen kiis­takir­joi­tus. Esipuheen mukaan tämä kir­ja pyrkii ole­maan filosofin tieteelli­nen puheenvuoro.

Yhdys­val­lois­sa on jo puoli vuo­sisa­taa tutkit­tu haas­tat­te­lu­tutkimuksin kansalais­ten yhteiskun­nal­lisia tieto­ja ja havait­tu. Vain noin kymmenes ihmi­sistä on hyvin per­il­lä asioista ja merkit­tävä osa täysin pihal­la. Tutkimuk­sia on nyt tehty myös Suomes­sa ja Ruot­sis­sa. Tulok­set ovat saman­su­un­taisia, joskin tääl­lä pohjo­las­sa ollaan yhteiskun­nan peruskysymyk­sistä sen­tään vähän parem­min jyväl­lä. Kun päähal­li­tus­puolue ratkeaa hyvin pienel­lä mar­gin­aalil­la, ratkai­sevas­sa ase­mas­sa ovat äänestäjät, joil­la ei ole hajuakaan siitä, ovatko esimerkik­si demar­it hal­li­tus- vai oppo­si­tiop­uolue. Jat­ka lukemista “Suuri kaalihuijaus”

(Artikke­li on julka­istu Suomen Kuvalehdessä)

Helsin­gin kaupun­ki perusti sodan jälkeistä jälleen­raken­nus­ta varten sahan Heino­laan. Vaik­ka sitä kehitet­ti­in hyviä kun­nal­lisia hallintokäytän­töjä nou­dat­taen, kaupun­ki jou­tui sulke­maan sen vuon­na 1986. Se oli jäänyt toiv­ot­tomasti jäl­keen yksi­ty­i­sistä kil­pail­i­jois­taan. Mil­laisia heinolan saho­ja meil­lä on kun­nis­sa aloil­la, joil­la ei ole yksi­ty­isiä ver­rokke­ja? Jat­ka lukemista “Itse tehden vai ostaen?”

1. Shanghai
2. Etelä-Korea
3. Suomi
4. Hongkong
5. Singapore

Tässä uusin pikakär­ki, kun selvitetään lukemista ja lue­tun ymmärtämistä. Matem­ati­ikas­sa Shang­hai oli aivan omaa luokkaansa. Eri­tyis­es­ti Shang­hai kukoisti erit­täin hyvin matemi­ati­ikkaa osaavien ryh­mässä, joi­hin oppi­laista kuu­lui 26 pros­ent­tia, Suomes­sa noin viisi prosenttia.

Taitaa maail­man tule­vaisu­us olla Aasiassa.

Wik­ileaks on pal­jas­tanut Yhdys­val­tain laa­ti­man luet­telon kohteista, jot­ka oli­si­vat ter­ror­is­teille eri­tyisen help­po­ja kohtei­ta saa­da aikaan suur­ta tuhoa. Tätä ei olisi pitänyt julka­ista. Nyt ei ole kyse enää val­lan var­tioimis­es­ta vaan tahal­lis­es­ta vahin­gon aiheut­tamis­es­ta.
Voidaan tietysti kysyä, mik­si Yhdys­val­lat pitää tuol­laista luet­te­loa paikas­sa, johon sadoil­la tuhan­sil­la ihmisil­lä on pääsy. 

Eduskun­nas­sa näyt­tää nousseen pieni meteli alle 25-vuo­ti­aiden nuorten toimeen­tu­lotues­ta siinä tapauk­ses­sa, että he eivät ole hak­e­neet perusk­oulun jälkeiseen koulu­tuk­seen. Tämän vuok­si toimeen­tu­lo­tukea voidaan alen­taa 20 pros­en­til­la, ellei alen­t­a­mi­nen ole kohtu­u­ton­ta. Esi­tys on sama kuin työ­markki­nat­ues­sa, jota ei myön­netä, jos vail­la ammatil­lista koulu­tus­ta ole­va nuori ei ole edes hak­enut koulu­tuk­seen. Jat­ka lukemista “Mitä eduskun­nan pitäisi tehdä alle 25-vuo­ti­aille koulu­tus­ta vält­televille nuorille”

Lentoemän­tien lakko on saa­mas­sa tuk­i­toimia muil­ta ammattiliitoilta.

• AKT aikoo lopet­taa Finnairin konei­den tankkauk­sen, mut­ta muut lentoy­htiöt saa­vat kyl­lä polttoainetta.
• Postin työn­tek­i­jät lopet­ta­vat ulko­maan­postin lajittelun.
• Veturim­iehet kieltäy­tyvät aja­mas­ta ylimääräisiä junia pohjoiseen. Jat­ka lukemista “Ketä vas­taan lentoemän­nät ovat lakossa?”