Mitä eduskunnan pitäisi tehdä alle 25-vuotiaille koulutusta vältteleville nuorille

Eduskun­nas­sa näyt­tää nousseen pieni meteli alle 25-vuo­ti­aiden nuorten toimeen­tu­lotues­ta siinä tapauk­ses­sa, että he eivät ole hak­e­neet perusk­oulun jälkeiseen koulu­tuk­seen. Tämän vuok­si toimeen­tu­lo­tukea voidaan alen­taa 20 pros­en­til­la, ellei alen­t­a­mi­nen ole kohtu­u­ton­ta. Esi­tys on sama kuin työ­markki­nat­ues­sa, jota ei myön­netä, jos vail­la ammatil­lista koulu­tus­ta ole­va nuori ei ole edes hak­enut koulutukseen.

Minus­ta eduskun­nan tulisi kumo­ta kyseinen pykälä työt­tömyys­tur­valaista. Täl­lainen han­ke onkin vireil­lä työ- ja tasa-arvoasian­valiokun­nas­sa valiokun­nan omas­ta aloit­teesta. Niin kauan kun tuo pykälä on työt­tömyys­tur­valais­sa, vas­taa­van sank­tion on syytä olla myös toimeen­tu­lo­tuk­i­lain puolel­la. Se alen­taa toimeen­tu­lotuen 333 euroon. Opin­tora­han suu­ru­us ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa on 246 euroa. Toimeen­tu­lotuen alen­nuk­ses­ta pääsee eroon hake­mal­la akti­ivis­es­ti työtä, vaik­ka ei työtä saisikaan. Samoin siitä pääsee eroon ilmoit­tau­tu­mal­la työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si ja osal­lis­tu­mal­la johonkin aktivoin­ti­toimen­piteeseen. Jos kieltäy­tymis­ten syynä on jokin psyykki­nen tai muu ter­vey­delli­nen ongel­ma, toimeen­tu­lo­tukea ei voi alentaa.

Tuo työ­markki­natuk­i­lain säädös on epäon­nis­tunut syistä, joi­ta kir­joitin aiem­mas­sa postauk­ses­sa. Yhdessä sen kanssa, että nuori saa kuitenkin samat rahat toimeen­tu­lo­tuk­i­lain puolelta, se toimii jopa tarkoi­tus­taan vas­taan. Juuri se joukko, jos­ta ollaan huolestunei­ta, katoaa työvoima­hallinnon ulot­tumat­tomi­in eikä hei­hin sik­si voi­da kohdis­taa niitä toimia, joil­la syr­jäy­tymisuhan alla ole­via nuo­ria pyritään aut­ta­maan.  Jos he saisi­vat työ­markki­natukea, varsin pian tulisi tar­jous tuk­i­työ­paikas­ta tai jostain muus­ta työvoimapoli­it­tis­es­ta toimen­piteestä. Jos taas täl­lais­es­ta kieltäy­tyy, voidaan toimeen­tu­lo­tukeakin jo nyt alentaa.

Olin kuul­ta­vana sekä sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­nas­sa tästä toimeen­tu­lo­tuk­i­laista että työ- ja tasa-arvoasian­valiokun­nas­sa työt­tömyys­tur­valaista. Vies­ti­ni sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­nalle oli, että niin kauan kuin tuo määräys on työ­markki­nat­ues­sa, alen­nus­mah­dol­lisu­u­den on olta­va myös toimeen­tu­lo­tuk­i­lais­sa. Muuten yhteiskun­nal­la ei ole mitään keino­ja ohja­ta näitä nuo­ria min­nekään. Vies­ti­ni työ- ja tasa-arvoasian­valiokun­nalle taas oli, että kyseinen lakipykälä tulee pois­taa työttömyysturvalaista.

Kos­ka eduskun­nas­sa demar­it nyt vas­tus­ta­vat tätä koulu­tuk­seen hakeu­tu­mis­pakkoa toimeen­tu­lotuen puolel­la, hei­dän kan­nat­taisi ajaa sen pois­tamista työt­tömyys­tur­valain puolelta. Asi­aa aut­taisi, jos Tar­ja Fila­tov ilmoit­taisi kan­nat­ta­vansa tuon pykälän pois­tamista työt­tömyys­tur­valaista, sil­lä se on ymmärtääk­seni hänen esittelemänsä.KORJAUS: TYÖTTÖMYYSTURVALAIN ESITTELY ON STM:STÄ EIKÄ TYÖMINISTERIÖSTÄ. TUON LAIN ON SIIS ESITELLYT MAIJA PERHO Toki siitä ovat vas­tu­us­sa kaik­ki ne puolueet, jot­ka osal­lis­tu­i­v­at Lip­posen toiseen hallitukseen.

Vaik­ka tuo työ­markki­natuk­i­lain mukainen pykälä pois­tet­taisi­in, ei se tarkoit­taisi, että nämä nuoret jäi­sivät oman onnen­sa nojaan, päin­vas­toin. Sil­loin hei­dän ensisi­jainen etuuten­sa olisi työ­markki­natu­ki, mikä toisi hei­dät työvoimapoli­it­tis­ten toimen­pitei­den piiri­in. Kos­ka nuorten syr­jäy­tymi­nen on eri­tyisessä tarkkailus­sa, täl­lainen vail­la koulu­tus­ta ole­va nuori saisi varsin pian kut­sun johonkin toimen­piteeseen. Näin pitäisikin olla, mut­ta tuo työ­markki­nat­uen epäämi­nen toimii toisin päin.

Eduskun­ta äänestää tiis­taina toimeen­tu­lo­tuk­i­lain hyväksymis­es­tä tai hylkäämis­es­tä. Jos laki hylätään, hylätään myös se, että toimeen­tu­lo­tukea saa­va saa pitää 20 pros­ent­tia ansio­tu­lois­taan, kuitenkin korkein­taan 150 euroa. Tätä on kut­sut­tu Lex Soin­in­vaarak­si, kos­ka annoin sen perus­palve­lu­min­is­ter­inä vajaat kymme­nen vuot­ta sit­ten. Olisin kovin surulli­nen, jos se nyt kaa­tu­isi ja niin olisi moni toimeen­tu­lo­tukea saava.

Siis hyväksykää laki toimeen­tu­lotues­ta ja kaatakaa työt­tömyys­tur­valain 8 luvun 2 pykälä! Tuo pykälä on auki työ- ja tasa-arvoasian valiokunnassa.

154 vastausta artikkeliin “Mitä eduskunnan pitäisi tehdä alle 25-vuotiaille koulutusta vältteleville nuorille”

  1. taitaisi olla liian radikaalia esit­tää luop­umista asum­is­pe­rusteis­es­ta sosiaalituesta?

    Aikaisem­min Osmo esi­tit sel­l­aista mal­l­lia, jos­sa näin toimit­taisi­in maa­han­muut­ta­jien kohdal­la. Mik­sei sit­ten kansalais­tenkin kohdal­la tehtäisi näin?

    Täysi toimeen­tu­lo­tur­va voisi ihan hyvin perus­tua niihin asioi­hin mitä on yht­geiskun­nas­sa tehnyt. Jos on luovut­tanut jo perusk­oulus­sa ja läht­enyt rak­en­ta­maan elämään­sä siitä että sos­su mak­saa niin täy­ty­hän sille lait­taa stop­pi. Eihän tuo ole oikein ketään kohtaan, ei mak­sa­jaa eikä mak­sun saa­jaa kohtaan, kos­ka se ei motivoi siihen tot­tuvaa edes yrit­tämään mitään. Lisäk­si maa­han­muut­ta­jien osalta meil­lä ei ole siihen edes varaa, kos­ka ei hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta, joka perus­tuu työn vero­tuk­seen, voi elät­tää läpikulkijoita.

  2. Paa­vo Häik­iö: “Täysi toimeen­tu­lo­tur­va voisi ihan hyvin perus­tua niihin asioi­hin mitä on yhteiskun­nas­sa tehnyt.”

    Kyl­lä — ja näin­hän se onkin — ei-ansiosi­don­nainen tur­va ei ole lähel­läkään täyttä.
    Mielestäni toimeen­tu­lo­tu­ki on varsin alhainen, mut­ta kotona asu­van nuoren osalta sitä ehkä voitaisi­in alen­taa ja vas­taavasti nos­taa, jos aktivoitu­mista tapahtuu.
    Tässä sosi­aal­i­työtä oikeasti tarvittaisiin.

  3. Kokon­aisu­udessaan tuet ovat liian korkei­ta, kun kan­nat­taa elää tukien varas­sa. Ei kovin ter­veen yhteiskun­nan merkki.

  4. Raimo, olen juuri parhail­laan häätämässä yhtä vuokralaista joka ei viit­si mak­saa vuokraansa vaik­ka sosu mak­saa sen täysimääräisenä ja kai muun elämisen myös.

    Sos­su mak­saa vuokrara­hat suo­raan vuokralaiselle jot­ta hän oppisi elämään mak­samal­la mak­sun­sa itse.

    Kysyn­pä vaan, oppiko ja kan­nat­tiko ope­tus? Lop­putu­loshan tästä on vain se että hgin sos­su menet­tää mak­samansa taku­umak­sut ja vuokralainen saa luottohäiriömerkinnän.

    Ehkä sil­lä ei ole merk­i­tys­tä tuos­sa elämäntyylissä?

    Mut­ta mik­si tämä koke­mus pitää kaupun­gin maksaa?

  5. Samat ihmiset, jot­ka pitävät syr­jäy­tyneitä ja mie­len­ter­veysongel­maisia nuo­ria laiskot­telijoina, eivät koskaan itse palkkaisi heitä töi­hin tai halu­aisi heitä työkavereik­seen. Nuoren on vaikea aktivoitua, jos on jo leimau­tunut luuserik­si koko yhteiskun­nan silmis­sä. Jokainen ns. nor­maali ja men­estynyt ihmi­nen vält­telee luusere­i­ta niin työelämässä kuin vapaa-ajal­lakin. Jos halu­at­te tietää ihmis­ten todel­liset arvot ja pref­er­enssit, älkää kuun­nelko mitä he sanovat, vaan kat­sokaa miten he käyttäytyvät.

    Ennen kuin alat­te vaa­tia leikkauk­sia toimeen­tu­lo­tu­keen, ker­tokaa miten tyhjän cv:n omaa­va, koulut­tam­a­ton, yksinäi­nen, kouluk­iusat­tu, mie­len­ter­veysongel­mainen ja epä­sosi­aa­li­nen ihmi­nen pär­jää työ­markki­noiden raa’as­sa kil­pailus­sa. Jos ei mitenkään, niin mihin hän­tä sit­ten tarkalleen ottaen kan­nuste­taan toimeen­tu­lotuen leikkauk­sil­la? Eihän ihmistä voi mah­dot­tomaan kan­nus­taa, joten antakaa siis ihmeessä konkreet­tisia vinkke­jä syr­jäy­tynei­den työn­haku­un ja uraval­in­toi­hin. Kan­nus­takaa.

  6. Osmo: “Ei pär­jää mitenkään, eikä häneltä lain mukaan myöskään voi toimeen­tu­lo­tukea alentaa.”

    Siis nykyisen lain mukaan.
    Mut­ta kan­nus­tus­ta tarvi­taan ja oikea­ta sosi­aal­i­työtä, jolle pitää antaa välineitä.
    Eipä se sosi­aal­i­työ aina onnis­tu, kuten edel­lä esitet­ty esimerk­ki osoit­taa, mut­ta yrit­tää pitää.
    Arvion mukaan syr­jäy­tynyt nuori mak­saa 1.000.000 euroa. Yrit­tämi­nen kannattaa.

  7. Osmo sanoi :
    #
    Eduskun­ta äänestää tiis­taina toimeen­tu­lo­tuk­i­lain hyväksymis­es­tä tai hylkäämis­es­tä. Jos laki hylätään, hylätään myös se, että toimeen­tu­lo­tukea saa­va saa pitää 20 pros­ent­tia ansio­tu­lois­taan, kuitenkin korkein­taan 150 euroa. Tätä on kut­sut­tu Lex Soin­in­vaarak­si, kos­ka annoin sen perus­palve­lu­min­is­ter­inä vajaat kymme­nen vuot­ta sitten.
    #

    Ainakan Van­taan sosi­aal­i­toi­mi ei tunne “Lex Soin­in­vaaraa” — ainakaan vielä, kun Van­taan sosi­aal­i­toi­mi ilmoit­ti jo hyvis­sä ajoin, että saa­mani 70 euron veron­palau­tus tul­laan laske­maan kokon­aisu­udessaan tam­miku­un toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­mas­sani tuloksi.

    Täy­tyypä tässä terävöi­tyä ja käy­dä luke­mas­sa “Lex Soin­in­vaaraa” Van­taan sossuille.

  8. Alle 25-vuo­tias?

    Mik­si ihmeessä tämä esi­tys koskisi vain alle 25-vuo­ti­ai­ta? Tämän lain, mikä se sit­ten lie­neekään, voisi var­masti lausua myös koske­maan yli 24-vuo­ti­ai­ta. Kielel­liseen ilmaisu­un tai käsit­teisi­in liit­tyviä esteitä tälle ei ole.

    Pohdit­taes­sa mikä on oikein ja väärin, vaakakup­pi kään­tynee niin, että vain alle 25-vuo­ti­aisi­in kohdis­tu­vat rankaisu­toimet ovat vääryys.

    Vas­taan Osmon kysymyk­seen seu­raavasti: Alle 25-vuo­ti­aille koulu­tus­ta vält­televille nuo­rille tulisi tehdä täs­mälleen samal­la taval­la kuin kaikkille koulu­tus­ta vält­televille ihmisille.

  9. Osmo :
    #
    Veron­palau­tus ei ole ansio­tu­loa. Tekevät kyl­lä oikein, mut­ta onko laki kohdal­laan, voidaan kysyä.
    #

    Eli kun lainaa työn­teostaan veron­mak­sun­muo­dos­sa “hiuk­ka liian paljon val­ti­olle”, niin veron­palau­tus­ta ei las­ke­takkaan työstä tulleek­si ja ker­tyneek­si tulok­si, kun verot­ta­ja veron­palau­tuk­sen maksaa.

    Tuskin tästä kan­nat­taa enem­pää keskustella.

  10. Jos olisin tässä ja nyt elävä nuori ja ihan­nealal­leni ehkä joskus työllistyminen
    olisi aikaisin­taan kahdek­san vuo­den (3v höpöhöpöpyleis­sivistys­lukio­ta + 5v jatko-opin­to­ja) päässä, niin lukioon men­e­misen sijaan lähtisin vääril­lä henkareil­la baariin.

  11. “Ei pär­jää mitenkään, eikä häneltä lain mukaan myöskään voi toimeen­tu­lo­tukea alentaa.”

    Mik­si olet ollut rak­en­ta­mas­sa yhteiskun­taa, mis­sä ihmi­nen ei pär­jää omana itsenään?

    “Veron­palau­tus ei ole ansio­tu­loa. Tekevät kyl­lä oikein, mut­ta onko laki kohdal­laan, voidaan kysyä.”

    Her­ra Soin­in­vaara, ei ole oikein tehdä niin kuin laki vaatii, jos laki on jär­jetön. Tei­dän mielestänne oli siis oikein mitä Stasi teki?

  12. Mies Kallios­ta:
    Tietänet, että halu­aisin rak­en­taa tämän tulon­si­ir­to­jär­jestelmän kokon­aan uusik­si perus­tu­loon perustuen. Nykykäytän­tö tuot­taa tuol­laisia tilantei­ta. Myös osu­uskau­pan mak­samat bonuk­set kat­so­taan tulok­si. Sitä ei kat­sot­taisi, jos sama alen­nus annet­taisi­in suo­raan ostosten hinnassa.

  13. Epäoikeu­den­mukaisin­ta on, että jopa vaku­u­tusko­r­vauk­set tai oikeud­es­ta saadut kor­vauk­set kat­so­taan tuloksi. 

    Jos fil­lar­i­ni on varastet­tu ja saan tilille Tapi­o­las­ta 300 euroa, niin tilanne on kannal­tani plus mii­nus nol­la, kos­ka tämä sum­ma vähen­netään suo­raan toimeentulotuesta. 

    Uusi fil­lari jää siten saa­mat­ta, vaik­ka siihen­hän kor­vaus on tarkoitettu. 

    Ehkä irvokkain­ta on se, että jos tulee vaikka­pa raiskatuk­si ja saa siitä kor­vauk­sen, niin sama jut­tu — las­ke­taan tuloksi. 

    Vinkkinä niille, joi­ta asia kos­ket­taa, että nos­taa kaik­ki täl­laiset erät mah­dol­lisuuk­sien mukaan käteisenä kont­torista. Sama kos­kee tietysti tilan­net­ta, jos­sa joku mak­saa van­han velka­nsa takaisin. Ei kan­na­ta ottaa tilille, vaan käteen. 

    Täl­laiset epäoikeu­den­mukaisu­udet luo­vat epäre­hellisyy­den ilmapi­ir­iä yhteiskun­nas­sa, kun aina pitää olla kieroile­mas­sa saadak­seen edes perustoimeentulon. 

    Bonuk­set tule­vat kyl­lä min­ul­la etusetelinä eikä kai sel­l­aisia sosi­aalivi­ras­tol­la ole mah­dol­lisu­us ottaa huomioon? Eli jos on sel­l­ainen mah­dol­lisu­us, että ne ohjataan tilille, niin sekin siis kan­nat­taa vai­h­taa setelijärjestelmään.

  14. Eduskun­nan pitäisi ensin vas­ta­ta kysymyk­seen “Miten niin on ole­mas­sa juuri tasan 37,5h/viikko työtä 75%:lle aikuisväestöstä?” ja “Miten eduskun­ta voi ja pitääkö sen vaikut­taa ole­mas­sa ole­van tuot­ta­van työn määrään?”. “Onko Eduskun­nan tehtävä mak­si­moi­da kansan­tuot­teen kasvu vai ennem­min pitää huoli, ettei Vaition sosi­aal­i­jär­jestelmän rak­en­teet ylitä tuot­tavu­u­den kan­tokykyä?”. Lisäk­si olisi hyvä perustel­la , minkälaiseen viisauteen ja ihmisku­vaan perus­tuu ammat­tipoli­itikko­jen aja­tus siitä , ettei kansalais­ten hyysäämi­nen ja hol­hoami­nen sukupolvien mit­taan muu­ta kansalais­ten käyt­täy­tymistä yhteiskun­nan suhteen.

    Minus­ta eduskun­nal­la ei ole mitään kon­s­tia , eikä pidäkään olla , työn määrän muu­tok­si­in. Veroas­t­een nos­to vähen­tää työ­paikko­ja. Myös veroas­t­een lasku val­uu Suomes­sa asun­toku­plan kaut­ta pankeille ja toisaal­ta vähen­tää julkisen sek­torin työpaikkoja.Vasemmisto-oikeisto-juupas-eipästely ei siis joh­da mihinkään. Ja muun­laista keskustelua ei saa käy­dä, määrää ylem­pi­en palkka­jo­hta­jien EK/alempien palkka­jo­hta­jien SAK val­tak­lik­ki. Juuri sik­si työt­tömyys on ammat­tipoli­itikoille help­po aihe. Kukaan ei odota yksit­täiseltä poli­itikol­ta konkreet­tisia ihme­teko­ja työt­tömyy­den suh­teen, mut­ta toisaal­ta siihen liit­tyy paljon tun­tei­ta ja ide­ol­o­gisia sivu­juon­tei­ta, joten edus­tuk­sel­lisen poli­itikon kan­nat­taa olla tohkeis­saan aiheesta. Lisäk­si turhempikin poli­itikko työt­tömyy­destä puhues­saan val­taa, työt­tömyy­den pelko kun on talousjär­jestelmämme tärkeimpiä tuotan­totek­i­jöitä. Vain vähän kar­rikoiden voi sanoa , että työt­tömyy­den pelko on yksi tärkeimpiä suo­ma­laisen (ei pohjo­is­maisen) “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan” raken­nus­pa­likoi­ta. Sik­si velt­toil­e­vat nuoret ovat Val­ti­olle uhka. Vaik­ka Osmo olisi poli­itikkona poikkeus sään­nöstä, niin melkoinen val­tarak­en­tei­den muuri on perus­tu­lo­ma­llin tiellä.

  15. Luin jostain, että kulu­vana vuon­na jäi n. 100 000 hak­i­jaa ilman hake­maansa opiskelu­paikkaa. Kyse ei mon­en kohdal­la ole siis siitä, ettei opiskele­maan haeta, vaan ettei opiskele­maan päästä. Tosin em. luku tun­tuu suurelta, joten jos jol­lain on parem­paa tietoa, niin korjatkoon. 

    Kuinka­han paljon em. tilanteeseen on syynä nykyisenkaltainen pakot­ta­va työt­tömyys­tur­va? Moni, jon­ka tähtäimessä on ihan joku muu opiskelu­paik­ka, joutuu pakotet­tuna hake­maan myös vähem­män kiin­nos­tavaa paikkaa, jota sit­ten läh­tee opiskele­maan siihen asti, kunnes myöhem­min saa halu­tum­man opiskelu­paikan, mikä sit­ten johtaa aloitet­tu­jen opin­to­jen keskeyttämiseen. 

    Toinenkin joukko on, joka hakee hätäpäis­sään opiskele­maan, vaikkei vält­tämät­tä vie sit­ten opin­to­ja päätök­seen. Tämä tuli esille lähipi­iris­säni. Ammat­tik­oulutet­tu nuori, joka ei intin jäl­keen saanut työ­paikkaa alansa huonon työl­listymisti­lanteen vuok­si lähti opiskele­maan toista ammat­tik­oulu­tus­ta kuul­tuaan min­ul­ta fak­to­ja siitä, miten työt­tömyys­tur­va käytän­nössä toimii. Hän raivos­tui pelkästä ajatuk­ses­ta joutua oman alansa palkat­tomak­si työn­tek­i­jäk­si, mikä uhka oli näkyvis­sä työl­listymis­su­un­nitel­mas­sa, kun nuori ei ollut osan­nut pitää puo­li­aan työvoimavirkail­i­jaa vas­taan. Nyt näyt­tää siltä, että jos hän saa oman alansa töitä, niin aloite­tut opin­not jäävät kesken. 

    Kyseessä on siis melkoista opiskelu­paikko­jen hukkaan heit­tämistä, kun nuoret pakote­taan hakeu­tu­maan koulu­tuk­seen ja viemään paikan motivoituneem­mil­ta hak­i­joil­ta, mikä tulee kalli­ik­si yhteiskun­nalle. Toisaal­ta, ei kaik­ki nuoret halua jatkaa opin­to­ja oppivelvol­lisu­u­den täy­tyt­tyä. Heil­läkin pitää olla sijansa yhteiskunnassa. 

    Onko siis mitään järkeä nykyisenkaltaises­sa menos­sa, joka tulee lisäk­si kalli­ik­si? Ja tilan­net­ta ollaan ilmeis­es­ti vielä kiristämässä entis­es­tään. Olen sitä mieltä, että toimeen­tu­lo­tuk­i­lais­sa ole­vat perustuen alen­tamis­sään­nök­set tulisi kumo­ta, sil­lä perus­tu­ki on jo nyt niin mata­lal­la tasol­la, ettei sil­lä tule toimeen ja leipäjonot sen kun pitenevät. Ja siinä olen samaa mieltä Soin­in­vaaran kanssa, että myös työt­tömyys­tur­valain sään­nök­set, jot­ka koske­vat työ­markki­nat­uen epäämistä koulu­tuk­seen hakeu­tu­mat­to­muu­den vuok­si, pitäisi kumo­ta. Tosin tark­istamisen paik­ka olisi mielestäni koko työt­tömän rankaisujärjestämässä. 

    Se, mikä mah­dol­lis­es­ti onnis­tuu Tan­skas­sa, ei vält­tämät­tä onnis­tu meil­lä. Jo his­to­ria opet­taa sen, että olemme valmi­ita pitämään puo­liamme. Ja siinä, mis­sä van­hempi sanoo, että ei prkle, niin nuorem­man ver­sio tilanteesta on, että ei v‑u. Vielä 1950-luvun nuori oli alis­tu­vampi alis­ta­van koulusys­teemin vuok­si, vaan nykyn­uori on tot­tunut pitämään pin­tansa. Pakko­val­ta ei onnis­tu mon­enkaan nuoren osalta, vaan nuori mielu­um­min ajau­tuu mar­gin­aali­in kuin alis­tuu. Ja lop­putu­lok­se­na on se, että yhteiskun­ta mak­saa. Monel­la tapaa. 

    Minus­ta koulu­tuk­seen pääsemättömien/hakemattomien nuorten saami­nen PALKKAtyöhön pitäisi olla ensi sijainen tavoite yhteiskun­nas­sa. Nyt on jo hukat­tu mon­et 1990- ja 2000-luvun nuoret sivu­raiteelle, onko enää varaa huka­ta 2010-luvun nuoret? 

    Pitäisi siis opiskelu­paikko­jen lisäk­si luo­da nuo­rille PALKKAtyö­paikko­ja. Vaan nythän pyritään siihen, että ikään­tyneet pysy­i­sivät mah­dol­lisim­man pitkään työelämässä — ja näin he ovat tulp­pana nuorten sijoit­tumiselle työelämään. 

    Minus­ta pitäisi helpot­taa ikään­tynei­den pääsemistä pois joko osit­tain tai kokon­aan työelämästä. Pitäisi myös luo­da lisää työ­paikko­ja yhteiskun­nan toimes­ta. Tuo­hon voisi käyt­tää niitä raho­ja, joi­ta nyt haaskataan työvoimapoli­it­tisi­in humpuukikurs­sei­hin, palkat­tomi­in töi­hin ja palkkatuk­itöi­hin. Sehän on jo tutkimuksin todet­tukin, että ns. työvoimapoli­it­tisil­la toimil­la on hyvin vähäi­nen työl­listävä vaiku­tus ja luul­tavasti he, jot­ka työl­listyvät tuo­ta kaut­ta, työl­listy­i­sivät muutenkin. 

    Tähän vielä erään työt­tömän kirjoitus: 

    Sat­ua vaiko totta? 

    Toimeen­tu­lo eli raha työn tekemisen moti­iv­ina on ainakin yksi tärkeim­mistä. Kun työ lop­puu, lop­puu toimeentulokin.

    Työvoima­toimis­to­jen piti käsit­tääk­seni olla alun­perin apuna ja tuke­na työn han­kkimises­sa. Yhteiskun­nas­sa tapah­tunei­den iso­jen rak­en­teel­lis­ten muu­tosten vuok­si työn saami­nen ei enää noin vain onnis­tukaan. Työ­nan­ta­jakin on voin­ut kado­ta kokon­aan. Kun­nat rämpivät raha­pu­las­sa, eikä uusia työ­paikko­ja vält­tämät­tä syn­ny. Ihmiset yrit­tävät koulut­tau­tua hen­ki kurkus­sa, mut­ta turhaan. Ammat­ti on ker­ta kaikki­aan väärä, kukaan ei enää tarvitse. 

    Mitä tekee työvoima­toimis­to? Mitä tekee yhteiskun­ta? Kään­tyvät molem­mat haukku­maan väärää puu­ta kuin rakkikoirat, nimit­täin sitä työtön­tä ihmistä. On niin help­poa vain­o­ta puo­lus­tuskyvytön­tä, kun oikea syylli­nen on kuin aamu-usvaa, jota ei saa mil­lään kiinni. 

    Työ­paikko­ja san­o­taan ole­van pil­vin pimein — jos­sakin. Työt­tömiä aje­taan sinne ja tänne, vail­la kun­nol­lista toimeen­tu­loa, pitäen yllä pelon ilmapi­ir­iä. Pitkään työtä vail­la ollut pelkää kaikkea: nälkää, lasku­ja, ulosot­tomi­estä, tele­vi­si­olu­patarkas­ta­jaa, päivära­han myöhästymistä, vierai­ta. Hänel­lä on ker­ta kaikki­aan aika vähän ilon aihet­ta elämässään. 

    Tähän hätään hän­tä ale­taan vaa­tia tekemään täyt­tä työpäivää jonkun hyväk­si pelkil­lä riit­tämät­tömil­lä kuluko­r­vauk­sil­la, kos­ka vira­nomainen pelkää hänen menet­tävän työkykyn­säkin kokon­aan ja tule­van hyödyt­tömäk­si yhteiskun­nalle. Sel­l­aisen työn tekem­i­nen ei kuitenkaan auta hänen toimeen­tu­loaan mil­lään tavalla. 

    Voi vain arvail­la mitä tun­tei­ta liikkuu ihmisen sisim­mässä, kun hän huo­maa joutuneen­sa todel­liseen nöyryy­tyk­seen. Voi hän tietysti vali­ta, vai­h­toe­htoina ovat: leivän muru­sia ja orju­us tai nälkä ja vapaus.

    Ja mis­tähän kaik­ki alkoi? Hänkö yksin on tähän kur­ju­u­teen syylli­nen? Yksi pieni ihmi­nen — jon­ka kaltaisia on tuhan­sia ja taas tuhan­sia. Ja joiden ansios­ta on perustet­tu luke­mat­to­mia viras­to­ja, työ­paikko­ja ja toimikun­tia luokit­tele­maan ja kortis­toimaan ja siirtelemään heitä lokeros­ta toiseen. Ihan kuin kar­jalau­maa kait­se­maan. Vanki­las­sakin on parem­pi toimeen­tu­lo. Siel­lä on kat­to pään pääl­lä tur­val­lis­es­ti ja ruokaa tarpeeksi.

  16. Samat ihmiset, jot­ka pitävät syr­jäy­tyneitä ja mie­len­ter­veysongel­maisia nuoria…

    On varsin vas­ten­mielistä, että työt­tömiä pyritään leimaa­maan mil­loin mil­läkin leimal­la ja tuo­ta on tehty 1990-luvul­ta läh­tien — niin medi­as­sa kuin myös työvoimavi­ra­nomaisen toimes­ta. Ei sit­ten ihme, että mm. netin keskustelu­pal­stoil­la työt­tömiä sol­vataan ja nimitel­lään siten, että johonkin muuhun ryh­mään kohdis­tet­tuna siitä tulisi poli­isi­tutk­in­ta ja käräjät. Mut­ta ei työt­tömien, rikosil­moituk­sista huoli­mat­ta, sil­lä heistä on tul­lut yleisiä sylkykup­pe­ja yhteiskunnassa. 

    On varsin kum­mallista, että on täl­lainen lain­suo­ja­ton ryh­mä. Liekö niin, että halu­taan puhdis­taa yhteiskun­nal­lista omaatun­toa sil­lä, että työt­tömät siir­retään ali-ihmis­ten kasti­in. Heitä voi ran­gaista täysin kohtu­ut­tomasti ja suh­teet­tomasti, heiltä voi yllät­täen viedä leivän suus­ta eikä heil­lä näytä ole­van juurikaan oikeuk­sia. Kuitenkin kyse­hän on per­im­miltään siitä, että työt­tömät on pan­tu mak­samaan työt­tömyy­del­lään ja köy­hyy­del­lään yhteiskun­nas­sa meneil­lään ole­vat ahnei­den pidot. Olisi parem­minkin kohtu­ullista, että tuo kor­vat­taisi­in heille nyky­istä paremmin. 

    Tämä viimeisin tutkimus, jos­ta medi­as­sakin on niin paljon kohkat­tu, on varsin kyseenalainen. Sen vähän perus­teel­la, mitä minä olen aikanaan oppin­ut tutkimuk­sen tekemis­es­tä, minus­ta ko. tutkimuk­sen perus­teel­la ei voi tehdä sel­l­aisia johtopäätök­siä kuin on tehty. Vielä kyseenalaisem­mak­si tutkimuk­sen tekee tutk­i­jan taus­tay­hteisö. Vaan saati­in­han tutkimuk­sel­la paljon julk­isu­ut­ta ja työt­tömille lisäleimaa — ehkä se olikin sen yksi tavoite. Entistä parem­mal­la oma­l­latun­nol­la sit­ten tar­jo­taan työt­tömille palkat­toman työn vai­h­toe­hdok­si lähetet­tä mielenterveystoimistoon. 

    Olen elänyt sen ver­ran pitkään ja kokenut sen ver­ran paljon, että tiedän kaikil­la ole­van katkeamispis­teen­sä. Ihan jokaisel­la. Kun työtön joutuu ole­maan vuosikau­sia tässä luter­i­laisen työ­moraalin yhteiskun­nas­sa ilman työtä ja siis ilman ihmis­ar­voa, elämään mar­gin­aalis­sa nälkära­jal­la, niin ei ihme, että joil­lakin työt­tömil­lä mie­len­ter­veyskin järkkyy. Siihen aut­taisi se, että pää­sisi PALKKAtöi­hin ja/tai tuet nousi­si­vat sille tasolle, että niiden varas­sa inhimilli­nen elämä olisi mah­dol­lista. Mut­ta sehän ei käy val­lal­la olevas­sa lib­er­aalis­sa markki­na­t­aloudessa, jos­sa pyritään siihen, että kaik­ki mah­dolli­nen var­al­lisu­us siir­tyy pienen eli­itin hal­tu­un. Itse uskon — ja toivonkin — että ennen pitkää pää jää vetävän käteen ja ehkä siihen ei edes kulu pitk­iä aikoja.

    Sen sijaan, että val­lan­tun­toiset päät­täjät aja­vat vain omaa ja lähipi­irin­sä etu­ja, pitäisi ottaa käyt­töön uudelleen ajat­telua. Sitä voisi tuo­da esim. työt­tömien mukaan otta­mi­nen hei­dän omista asiois­taan päätet­täessä. Tuol­la en tarkoi­ta TVY:n pj:n kan­nan­ot­to­ja. TVY on tain­nut kadot­taa tarkoituk­sen­sa. Tarkoi­tan aito­jen työt­tömien kuulemista. Ehkä voisi perus­taa jonkin­laisen työt­tömien parlamentin. 

    Vaan ken­ties his­to­ria tois­taa itseään, niin kuin se näyt­tää nyky­hetkessä tekevän. Tuos­sa jonkun jol­lakin keskustelu­pal­stal­la kirjoittamaa: 

    Väitän, että nykyisel­lä suh­tau­tu­misel­la työt­tömi­in on vank­ka his­to­ri­alli­nen taus­ta, joka juon­taa juuren­sa jo 1800-luvulle saak­ka. Suh­tau­tu­mi­nen on ollut aina negati­ivista ja työt­tömyyt­tä on pidet­ty työt­tömän omana syynä jo ennen mitään amerikkalaista “jokainen on oman onnen­sa sep­pä” ‑ide­olo­giaa. Tässä on muu­tamia linkke­jä siihen, miten Suomes­sa on per­in­teis­es­ti ratkaistu hallinnol­lisel­la tasol­la “työt­tömyysongel­maa”:

    1800-luvun lop­ul­la maaseudun “yli­jäämäväestö” pakotet­ti­in myymään vaik­ka puoleen hin­taan oma työ­panok­sen­sa talol­lisille. Kyseistä toimen­pidet­tä kut­sut­ti­in nimel­lä palvelus­pakko. Val­tio­val­ta pelkäsi jo tuol­loin lev­ot­to­muuk­sia työt­tömien taholta.
    http://www.vhkk.fi/julkaisut/irtolaisuus_suomen_lain_mukaan.html

    Suo­mi ratkaisi euroop­palaisit­tain mie­lenki­in­toisel­la taval­la köy­hien, varat­tomien ja van­ho­jen ongel­man 1900-luvun alkupuolel­la: lapset, van­huk­set, köy­hät, sairaat (ja työt­tömät siinä sivus­sa) kau­pat­ti­in “markki­noil­la” parhait­en tar­joav­ille talol­lisille. Myy­tyjä kut­sut­ti­in huutolaisiksi.
    http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2004/g_nurmi.html
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Huutolainen

    30-luvul­la työt­tömät rin­nastet­ti­in nk. irto­lais­lais­sa rikok­sen­tek­i­jöi­den ja pros­ti­tuoitu­jen kanssa samaan luokkaan ja hei­hin voiti­in kohdis­taa eri­laisia toimen­piteitä kuten pakko­työlaitok­seen sijoit­ta­mi­nen. Irto­lais­la­ki oli muodol­lis­es­ti voimas­sa Suomes­sa vielä niinkin myöhään kuin 1986, jol­loin siitä luovut­ti­in, kos­ka sitä pidet­ti­in “muinaisjään­teenä”.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Irtolaislaki

    Suomes­sa teetet­ti­in aina 70-luvun alkupuolelle työt­tömil­lä tuot­tam­a­ton­ta työtä kuten eri­laisia tietyötöitä, joi­ta kut­sut­ti­in yleis­es­ti nimel­lä lapi­olin­ja. Kaivinkoneitakin olisi ollut tuol­loin jo tar­jol­la, mut­ta töitä oli siitä huoli­mat­ta tehtävä lapi­ol­la ja hevosel­la. Seu­rauk­se­na syn­tyi iso joukko huonokun­toisia teitä, joiden kun­nos­s­api­dos­ta koituu ja on koitunut suuria tap­pi­oi­ta Suomen taloudelle. Muis­sa mais­sa oli jo tuol­loin ole­mas­sa työt­tömyysko­r­vaus ja Suomen malli herät­ti lähin­nä hilpeyt­tä naa­puri­maas­sa Ruot­sis­sa, mis­sä lehdet irvaili­vat yleis­es­ti Suomelle tyyli­in — “Suo­mi perus­taa työt­tömille mustalaisleirejä”.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapiolinja

    Ei liene vaikea huo­ma­ta, että näis­sä kaikissa tapauk­sis­sa työt­tömyys nähti­in työt­tömän omana syynä ja siitä tuli ran­gaista teet­tämäl­lä töitä, mikä kuu­lostaa lievästi sanoen omituiselta.

  17. Opisekele­maan pääsem­i­nen on nyky­isin helpom­paa kuin koskaan — ikälu­okat ovat pienen­tyneet samaan aikaan kun sekä yliopis­tot että ammat­tiko­rkeak­oulut ovat lisän­neet opiskelu­paikko­jaan. Siis ei lääkik­seen pääse helpol­la eikä näyt­telijäk­si, mut­ta jok­sikin — jos haluaa.

    Mut­ta kun ihan oieka hen­git­tävä ja kävelevä nuori on sitä mieltä, että elämä on mukavaa sos­su mak­saa vyokran ja 400 euroa käteen kun ei puuhaa sel­l­aista mis­tä jäisi _sos­sus­sa- kiinni.
    Niin ja että työ­val­men­nus on perseestä kun siitä ei saa rah­naa enem­pää kuin ihan vain jouten ollessa.

    Ode on täysin oike­as­sa, että jotain olisi tehtävä. 21 vuo­tial­la on edessään mah­dol­lisuuk­sia, jol­loin on yhteiskunnal­ta raakaa kan­nus­taa hen­gaile­maan ja menet­tämään työkykynsä.

    Nuori on ihan fik­su, hän toimii juuri kuten ratio­naa­li­nen ihmi­nen tekee kun halu­aa päästä helpol­la. Sik­si kan­nustei­denkin olisi olta­va fiksuja — 

    Ai niin, sakot rahat­toma­lle ja ehdot­tom­mien tuomioiden ketjut­ta­mi­nen eivät muuten ole samais­es­ta nuores­ta mikään ran­gais­tus vaan vitsi.
    Sillekin kan­nat­taisi tehdä jotain samal­la. Minus­ta ainakin ehdol­lis­ten sijaan pitäisi määrätä yhteiskun­ta­palvelua — ennen kuin mopo karkaa todel­la käsistä, mielel­lään yhdis­tet­tynä työelämään sopeutumiseen.

    Tari­na on siis tosi.

  18. “Opisekele­maan pääsem­i­nen on nyky­isin helpom­paa kuin koskaan – ikälu­okat ovat pienen­tyneet samaan aikaan kun sekä yliopis­tot että ammat­tiko­rkeak­oulut ovat lisän­neet opiskelupaikkojaan”

    Olin tuos­sa Resu­un van­hempainil­las­sa kuun­tele­mas­sa kir­joi­tusten ohjeita.
    Rehtori kysyi meiltä n 300 van­hem­mal­ta , kuin­ka moni meistä teisi 18–19-vuotiaana mitä aikoo opiskel­la ja mihin ammt­ti­in aikoo isona, mitä 18 vuo­tias jo on ?? Ainakin lain mukaan

    Vain alle 10 kät­tä nousi .Suurin osa van­hem­mista on koulutet­tu­ja, joten jos hyvin koulus­sa men­estynytkään ei tiedä mik­si aikoo niin miten vielä vähem­mäl­lä oleva.
    Nuori etsii sijaansa ja alaansa 15–25 vuo­den iässä ja se sisältää mon­ta vai­het­ta. Joku voi innos­tua opiskelus­ta 25-vuo­ti­aana tai 35-vuotiaana.
    Tämä ei tietenkään tarkoi­ta, että tuil­la pitäisi elää tuo­hon ikään .

    Sil­loin vai­h­toe­hto olisi työ. Eri­tyis­es­ti pojille tämä olsi tärkeää, sil­lä nyt moni jää odot­tele­maan armei­jaan pääsyä ja opiskelun alku viivästyy.
    Mut­ta töi­hinkään ei pääse kun on alle 18 vuot­ta, ei ole koulu­tus­ta eikä työkokemusta.

    Mut­ta kun meil­lä on valmi­ina jo 400000 työtön­tä niin ei sekään onnis­tu helpolla.
    Nykyi­nen työt­tömyy­den hoito on kuin ilma­pal­lon puris­telu, yhdestä koh­ta kun puris­taa niin toise­ta kohtaa laajenee.

    Ja kun yhteiskun­ta on alka­nut luo­da uut­ta luokkay­hteiskun­taa, jos­sa luokat on määritel­ty tuot­tavu­udne mukaan niin meille on syn­tymässä uusju­u­ta­lainen ihmis­lu­ok­ka, joka heit­etään ulos yhteiskun­nas­ta ja se saa elää ‚jos annetaan.

  19. Mul­la on aika pitkä työu­ra, mut­ta tämän nykyisen keksin vas­ta jotain kolmevi­tose­na. Onnek­si oli aikuisopintoraha.

    Jos tekni­ik­ka ei olisi kehit­tynyt ja lama 80-luvun lopus­sa lopet­tanut niitä her­ras­mieshom­mia, jois­sa öisin seu­rat­ti­in viis­arin asen­toa ja tarvit­taes­sa kään­net­ti­in hanaa johonkin suun­taan, olisin var­maan niis­sä vieläkin. Ne _olivat_ paljon mukavampia ja helpompia.

  20. “Toimeen­tu­lotuen alen­nuk­ses­ta pääsee eroon hake­mal­la akti­ivis­es­ti työtä, vaik­ka ei työtä saisikaan.”

    Ei tarvitse edes akti­ivis­es­ti hakea töitä, riit­tää kun vaan jostain hihas­ta heit­tää lis­tan hae­tu­ista työ­paikoista, ei vira­nomaisil­la ole aikaa soitel­la niihin.

    Toisaal­ta ne nuoret joi­ta ei koulu­tus näytä kiin­nos­ta­van, niin tarvit­se­vat ensin tehostet­tua ammat­in­valin­nan ohjaus­ta, esimerkik­si perusk­oulun anta­man ohjaus ei riitä alku­unkaan. Sit­ten jää kuitenkin niitä joil­la ei ole moti­vaa­tio­ta opiskelu­un, ennen työ­markki­noille he kuitenkin pää­sivät ja heistä osa opiske­li sit­ten myöhemmin.

  21. Tässä koko keskustelus­sa on toimeen­tu­lon kannal­ta uno­htunut yksi, erit­täin tärkeä asia. Opin­to­tu­ki koos­t­uu opin­tora­has­ta ja opin­to­lainan val­tion takauk­ses­ta sekä asum­istues­ta. Pelkäl­lä opin­tora­hal­la ei yksikään täysi-ikäi­nen, omil­laan asu­va henkilö tule toimeen, ei edes lisät­tynä asum­is­lisäl­lä. Ellei töitä opiskelu­a­jak­si löy­dä, tarvi­taan opin­to­laina. Mut­ta: mikäli lainan­takaus­ta hake­val­la on mak­suhäir­iöitä (kuten useil­la syr­jäy­tymis­vaaras­sa olevil­la nuo­ril­la on), val­tion lainan­takaus­ta ei myön­netä. Näin opiskele­maan lähtevät nuoren perus­toimeen­tu­lo jää merkit­tävästi alhaisem­mak­si kuin edes leikat­tu toimeen­tu­lo­tu­ki. Lainan merk­i­tyk­ses­tä opiske­li­jan toimeen­tu­lon rahoituk­ses­sa voi olla mon­taa mieltä, mut­ta nykyisessä opin­to­tuki­rak­en­teessa se las­ke­taan tulok­si. Samoin jos opiske­li­ja yrit­tää saa­da täy­den­tävää toimeen­tu­lo­tukea (syys­tä tai tois­es­ta, yleen­sä tätä ei opiske­li­jalle edes myön­netä, vaik­ka olisi esim. huol­let­tavia lap­sia), opin­to­tuk­isum­maan las­ke­taan lainanosu­us, vaik­ka sitä ei olisi nos­tanut. Tähän ei vaiku­ta edes se, onko lainaa ollut ylipäätään mah­dol­lisu­us saa­da eli onko sitä val­tion­takaus­ta irronnut.

    Epäilen, että täl­lä toimeen­tu­lotuen leikkauk­sel­la ei siis tul­la saa­maan sen enem­pää nuo­ria toisen asteen koulu­tuk­seen, sil­lä edelleen luot­to­häir­iöisen nuoren toimeen­tu­lo tulee ole­maan sosi­aal­i­toimen kaut­ta opin­tora­haa suurem­pi kun lainaakaan ei irtoa. Oliko tässä siis mitään järkeä? (Mitä ilmeisim­min tämä Lex Soin­in­vaarak­si medi­as­sa nimet­ty laki tul­laan siis tänään hal­li­tus­puoluei­den toimes­ta äänestämään läpi.)

  22. Ihmette­len yli­maal­lista uskoa koulu­tuk­sen autu­u­tuk­seen. Jos alle 25‑v ei hae koulu­tuk­seen, pitää tälle löytää/järjestää töitä. Onko sekään tulok­sekas­ta, että haikail­laan jopa 70 % ikälu­okas­ta korkeakoulutetuiksi? 

    Ain­oa järkevä koulu­tus­muo­to, jota ei-opiskeluhaluisille voi suositel­la, on oppisopimus ja/tai työ­pa­ja­toim­inta. Sitä lisää reilusti, ja amk- ja yliopistopaikko­ja rutkasti pois. Olen itse aka­teemis­es­ti koulutet­tu, ja nyt kil­pailen tupat­en täysil­lä työ­markki­noil­la: esim. yhdestä puolipäiväis­es­tä assis­tentin­paikas­ta saat­taa kil­pail­la 100 hak­i­jaa, joista osa tohtor­e­i­ta. Onko kus­tan­nuste­hokas­ta, mielekästä tai mil­lään mit­tar­il­la järkevää?

    Perus­tu­lo ratkai­sisi tämänkin ongel­man. Kun perus­toimeen­tu­lo on tur­vat­tu, voi kukin tehdä niitä töitä, joi­ta halu­aa, löytää tai onnis­tuu saa­maan. Voisi jopa toimia yrit­täjänä ilman pelkoa siitä, että yrit­täjyy­den alkume­treil­lä kan­nat­tam­a­ton toim­inta vie leivän (ja mah­dol­lisu­u­den sosi­aal­i­tur­vaan) tykkänään.

  23. “Suomes­sa teetet­ti­in aina 70-luvun alkupuolelle työt­tömil­lä tuot­tam­a­ton­ta työtä kuten eri­laisia tietyötöitä, joi­ta kut­sut­ti­in yleis­es­ti nimel­lä lapi­olin­ja. Kaivinkoneitakin olisi ollut tuol­loin jo tar­jol­la, mut­ta töitä oli siitä huoli­mat­ta tehtävä lapi­ol­la ja hevosel­la. Seu­rauk­se­na syn­tyi iso joukko huonokun­toisia teitä, joiden kun­nos­s­api­dos­ta koituu ja on koitunut suuria tap­pi­oi­ta Suomen taloudelle. Muis­sa mais­sa oli jo tuol­loin ole­mas­sa työt­tömyysko­r­vaus ja Suomen malli herät­ti lähin­nä hilpeyt­tä naa­puri­maas­sa Ruot­sis­sa, mis­sä lehdet irvaili­vat yleis­es­ti Suomelle tyyli­in – “Suo­mi perus­taa työt­tömille mustalaisleirejä”.”

    Oliko työt­tömyystyötei­den laatu tosi­aan huono, vai tarkoi­tatko teitä, joiden viimeis­te­ly jätet­ti­in kesken kevääl­lä, kos­ka tal­ven työt­tömänä ollut maaseu­tu­väestö meni vil­je­lytöi­hin? Eihän jonkun mäen lapi­oimi­nen pois tien edestä vaiku­ta tien kuntoon.

    Vai mis­tä käsi­tys, että tiet aiheut­ti­vat suuria tap­pi­oi­ta Suomen taloudelle? Vaik­ka tie oli vähän huonom­pikin, ainakin tukkirek­ka pääsi parem­min kor­peen ja teol­lisu­us sai raaka-ainetta?

  24. Jos opiske­li­jan toimeen­tu­loa kat­sel­laan tämän het­ken Suomes­sa, niin kan­nat­tavin vai­h­toe­hto opiske­li­jalle olisi laiskot­telem­i­nen ensim­mäisenä vuote­na. Suori­ta niin vähän opin­to­ja, että opin­to­tu­ki evätään seu­raaval­ta vuodelta. Älä edes yritä selit­tää KELA:lle, että mik­si sin­ul­la on niin vähän suorituk­sia koulus­sa, vaan marssi suo­raan kun­tasi sosi­aal­i­toimis­toon ja esitä lap­pusi siel­lä ja ala elelemään toimeen­tu­lotuel­la. Jää muuten mukavasti enem­män rahaa kouraan. Siihen vielä vähän sit­ten pimeitä töitä päälle niin voi nau­reskel­la niille opiskelukavereille jot­ka yrit­tävät opin­totuel­la pärjätä.

  25. Toimeen­tu­lotuen asi­akkaat ovat kai ain­oa ihmis­ryh­mä, joil­la per­in­tövero on 100 %. Tiedän monia mie­len­ter­veysongel­maisia nuo­ria, joil­ta sos­su on ottanut perin­nöt kokon­aan itselleen. Tehdään ihmiset tarkoituk­sel­la mah­dol­lisim­man riip­pu­vaisek­si tukiverkos­tos­ta ja mah­dol­lisim­man varat­tomik­si. Sit­ten voidaan potkia päähän ja moit­tia, että mik­si ihmi­nen ei tule toimeen. Höh!

  26. Leena, kyl­lä pelkil­lä opin­to­tu­il­la pär­jää, ainakin itse pär­jäsin, kuten myös moni kaveri­ni. Pitää vaan asua solus­sa ja syödä vaatimattomasti.

    Ihmeen sitkeässä ihmisil­lä on luu­lot, että nuoret pyrkivät väärinkäyt­tämään sos­sua tai että sys­teemin por­saan­reiät houkut­ta­vat oman elämän­sä dropoutik­si. Kai jokaisen toimi­van yhteiskun­nan lähtöko­h­ta on kuitenkin luot­ta­mus kansalaisi­in­sa. Ja nuo­ril­la jos keil­lä on kova halu tul­la jok­sikin, integroitua. 

    Virkamies­portaan etäisyys oppi­laitok­si­in on hälyt­tävä ja mini­es­ter­iöi­den state­men­tit ja tehokku­us­vaa­timuk­set yhdessä kelan ja sos­sun lin­jave­to­jen kanssa tuot­ta­vat enem­män hal­laa kuin satoa. Koko kep­pi-porkkana ‑retori­ik­ka luo nuorista aikui­sista objek­te­ja, joi­ta kauli­taan muille sopi­vak­si pas­si­ivisek­si yhteiskun­ta-ainek­sek­si. Tätä saa jokainen mais­taa, joka het­kek­si putoaa polvilleen. Itse olen ollut yhden ker­ran sos­sun asi­akkaana, kun hom­mat menivät pui­hin. Epäon­nis­tu­miseni elämässä palkit­ti­in syyl­listämisenä ja työkkäris­sä pidet­ti­in oikein luen­toa meille nuo­rille siitä, miten haitallista aines­ta ja turha kuluerä meistä on muo­dos­tunut. Mitä täl­laisel­la saavutetaan? 

    Oppi­laitok­sis­sa on samankaltaisia ongelmia ainakin human­is­tisil­la aloil­la, jois­sa saavute­taan abstrak­ti pätevyys vuosien työl­lä, jol­la ei ole mitään yhteyt­tä työelämään. Yheyk­sien luomiseen ei kan­nuste­ta, kos­ka se vaatisi oppi­laitosten henkilökunnal­ta ekstratyötä. Opiske­li­joiden psyykkiset ongel­mat eivät liene kenellekään uuti­nen. Jopa ne, joiden sta­tus ei ole pudokkaan, koke­vat ole­vansa syr­jässä. Kep­pi­porkkana­puheet vain syven­tävät juopaa.

  27. pitkään aikaan eri­no­mainen laki!

    tilas­to­ja ei ole käytössä(ovat salaisia)mutta veikkaan­pa että use­at tuhan­net nuoret eivät vaivaudu “paskatöihin“kun sieltä sos­sun luukul­ta kuitenkin saa sen n.370e/kk “disko­ra­haa”.

    ja jos täm­möi­nen ilmiö laa­je­nee niin me menetämme yhden sukupolven(kärjistys)suoraan tulonsiirtoasiakkaiksi.

    -vaikka­pa helsin­gin vuokra-asuntoyhtiö/sosiaalitoimisto/työvoimatoimisto,voivat ker­toa* Soin­in­vaar­alle tai muille päät­täjille kuin­ka mon­ta pros­ent­tia on näitä “prekariaatteja“vaikkapa juuri näistä alle 25-vuotiaista

    *tiedot ovat luon­nol­lis­es­ti salaisia joten ei niihin pääse muu­takuin päät­täjät tutustumaan,jos hekään.

    -eli joskus pitää antaa kep­piä kun porkkana ei riitä.

    työn iloa kaikille!

  28. “tiedot ovat luon­nol­lis­es­ti salaisia joten ei niihin pääse muu­takuin päät­täjät tutustumaan,jos hekään.”

    Tuos­ta linkistä löy­tyy tietoa toim­men­tu­lotues­ta, alle 25 vuo­ti­ai­ta ttt saa­jia oli 2008 oli 54310

    Sen lisäk­si alle 18-vuo­ti­a­ta tuen saa­jia oli 89529 mut­ta käsit­tääk­seni he ovat pääosin näitä huostaan­otet­tu­ja ja per­heitä, jot­ka ovat oikeutetu­ja tt-tukeen ??

    http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2010/liitetaulukot/Tr03_10_taulukot.pdf

  29. “Oliko työt­tömyystyötei­den laatu tosi­aan huono, vai tarkoi­tatko teitä, joiden viimeis­te­ly jätet­ti­in kesken kevääl­lä, kos­ka tal­ven työt­tömänä ollut maaseu­tu­väestö meni viljelytöihin? ”

    Esim Lah­den moot­tori­tien rak­en­t­a­mi­nen käsipelil­lä olisi vienyt n 100–200uotta tien nykyisel­lä rak­en­teel­la .Kiv­en särkem­i­nen sepe­lik­si käsipelil­lä ei ole jou­tu­isaa hom­maa, voit tutus­tua siihen avikka­pa Sri Lankassa.

    Maanvil­jeli­jä ei juurikaan joutunut työt­tömyystyö­malle, vas­ta kun hän nälis­sään pyysi sosiaalirahaa .

  30. Lain­muu­tos siis meni läpi. En ymmär­rä, mik­si tuol­lainen lain­muu­tos ylipään­sä oli tarpeelli­nen, kos­ka onhan tähänkin asti sosi­aal­i­toimel­la ollut oikeus alen­taa toimeen­tu­lotuen peru­sosaa ilmeis­es­ti ihan samas­sa tilanteessa kuin mis­tä nyt erik­seen lain­muu­tok­sel­la sääde­tään. Vai onko nyt kyse lisäkiristyk­ses­tä? Siihen ei kyl­lä Soin­in­vaaran kir­joit­ta­ma viittaa. 

    Toimeen­tu­lo­tuk­i­lais­sa on pait­si sään­nök­set toimeen­tu­lotuen alen­tamis­es­ta siinä tilanteessa, kun on menet­tänyt työt­tömyysko­r­vauk­sen­sa, niin myös sään­nös, joka kuu­luu: ’’Jos toimeen­tu­lotuen hak­i­ja ei ilmoit­taudu työvoima­toimis­toon työn­hak­i­jak­si, toimeen­tu­lotuen peru­sosan suu­ru­ut­ta voidaan alen­taa hänen osaltaan siten kuin tämän lain 10 §:ssä sääde­tään” (lain 2a § 2 mom). Tuon perus­teel­la koulu­tuk­ses­ta kieltäy­tyneeltä nuorelta on voin­ut alen­taa toimeen­tu­lo­tukea myös siinä tilanteessa, ettei hän hae työ­markki­natukea. Ja näin on käsit­tääk­seni toimittukin. 

    Ikävä jut­tu, että lain­muu­tos meni läpi. Sil­lä saadaan aikaan lisää yhä katk­er­ampia ja vihaisem­pia nuo­ria, joi­ta olisi riit­tänyt muutenkin ja jot­ka ovat tule­vaisu­udessa entistä alt­ti­impia syr­jäy­tymiselle. Turha sit­ten ihme­tel­lä pimeän työn laa­ju­ut­ta, myymälä­varkauk­sia tms. Se kun on niin, että sitä saa, mitä tilaa. 

    On se kum­ma, että köy­hältä kade­hdi­taan toimeen­tu­lo­tukea. Sehän on kuukaudessa vain suun­nilleen sama sum­ma kuin mil­lä kansane­dus­ta­jat ovat nos­ta­mas­sa jo entis­es­täänkin suuria palkkioitaan. 

    Min­ul­la ei ole omia nuo­ria, mut­ta lähipi­iris­säni on usei­ta. Heil­lä kaikil­la menee todel­la hyvin, he ovat ns. men­estyviä nuo­ria. Mut­ta tiedän, että suurel­la joukol­la ei mene. Eri­tyisen huonos­ti on niiden nuorten lai­ta, jot­ka jäävät työt­tömik­si ja joiden per­hetaus­ta on köy­hä. Kyl­lä he huo­nouten­sa var­masti tun­te­vat ilman, että sitä vielä lain­sään­nöksin koroste­taan. Itse­tun­to rapau­tuu vähemmästäkin. 

    En ole pil­lit­tävää lajia ja en ole työn vuok­si koskaan itkenyt — yhtä ker­taa luku­un otta­mat­ta. Itkin asi­a­pa­perei­den ääressä, en työt­tömän kur­jan kohtalon vuok­si, vaan sen vuok­si, minkälaista kohtelua ja suh­tau­tu­mista työtön sai järkyt­tävässä, suo­ras­taan karmi­vas­sa tilanteessaan työvoimavi­ra­nomaiselta, mikä kävi ilmi asiapapereista. 

    On turha luot­taa sen enem­pää työvoima- kuin sosi­aalivi­ra­nomaisenkaan inhimil­lisyy­teen. Virkamiehiä/naisia/viranhaltijoita on joka lähtöön ja joillekin val­lankäyt­tö toisen yli muo­dostaa ylivoimaisen kiusauk­sen. Sitä pait­si jo nyky­isiäkin toimeen­tu­lo­tuk­i­lain alen­tamis­sään­nök­siä käytetään väärin. Laki sal­lii toimeen­tu­lotuen peru­sosan alen­tamisen kahdek­si kuukaudek­si ker­ral­laan. Uusi alen­t­a­mi­nen vaatii uuden perus­teen. Tiet­tävästi tuos­ta huoli­mat­ta tehdään ilmeis­es­ti pysyviäkin päätöksiä. 

    Kun lain­sään­nök­set jät­tävät hark­in­taval­taa vira­nomaiselle, ei toisen vira­nomaisen ohjeis­tus riitä ohjaa­maan riit­tävästi vira­nomais­toim­intaa. Sehän näkyy työt­tömyys­tur­valainkin soveltamises­sa. Hark­in­taval­ta on aina hark­in­taval­taa ja sitä voidaan käyt­tää eri tavoin. 

    Olen työsken­nel­lyt käräjäoikeudessa. Vaik­ka tuos­ta on jo moni­ai­ta vuosia, mieleeni on jäänyt eräs nuori. Hän oli valmis­tunut perusk­oulus­ta 1990-luvul­la, kun lama oli pahim­mil­laan. Hän ei saanut työtä ja hän oli elänyt kuusi vuot­ta olemat­tomil­la tuloil­la — en muista tarkem­min hänen tari­naansa tuol­ta osin, mut­ta tuol­loin päät­telin hänen taus­tansa ole­van köy­hän, en enää muista, mil­lä perus­teel­la. Mut­ta muis­tan, kuin­ka hän ker­toi katkeroituneen­sa siitä, että hän­tä onnekkaam­mat ikä­tover­it sai­vat han­ki­tuk­si kaiken­laista kivaa, hänel­lä ei ollut koskaan mah­dol­lisuuk­sia mihinkään eikä toivei­ta parem­mas­ta. Kunnes sit­ten ker­ran hänen itse­hallintansa pet­ti ja hän näpisti jonkun elek­tro­n­isen lait­teen, minkä vuok­si hän kär­jille pää­tyi. Muis­tan vieläkin hänen äänen­sä sävyn, sen kuin­ka hän järkyt­tyneenä ker­toi tapahtuneesta. 

    Kuten aikaisem­mas­sa viestis­säni olen toden­nut, kaikil­la meil­lä on katkeamispis­teemme. Ihan jokaisel­la. Enkä minä ole heit­tämässä ensim­mäisel­lä kiv­el­lä katkeamispis­teen­sä saavuttanutta. 

    Sen sijaan, että kiris­tetään ja kur­jis­te­taan entis­es­tään vaike­as­sa tilanteessa ole­via nuo­ria, pitäisi kai heitä tukea. Vaan suun­ta näyt­tää ole­van mikä on. Toiv­ot­tavasti vaalit vai­h­ta­vat nykypäät­täjämme. Jos tuo nyt mihinkään parem­paan johtaa, kun niin­hän se lie­nee, että val­ta rapaut­taa. Luulen kuitenkin, että moni odot­taa muu­tos­ta ensi vaaleis­sa. Jos sitä ei tule, voi tule­vaisu­ud­es­ta tul­la arvaamaton.

  31. Jos on toimeen­tu­lotuel­la, ei ole säästöjä, eikä omaisu­ut­ta, on oikeus olla säästössä 179 euroa. Näin ainakin tämän paikkakun­nan sosi­aal­i­toi­mi sanoo. Eli jos saa veron­palau­tuk­sia 70 euroa, ei ole omaisu­ut­ta, eikä tulo­ja, niin kyl­lä ne pitäisi saa­da pitää.
    Näin tämän paikkakun­nan sosi­aal­i­toi­mi sanoo…

  32. Kor­jaus yllä olevaan.
    Siis jos on Kelan rahal­la, ei ole omaisu­ut­ta, eikä mitään säästöjä, säästöjä saa olla 179 euroon saak­ka, ainakin täl­lä paikkakunnalla…

    Että eikö nämä sään­nök­set ole ihan joka puolel­la Suomea?

  33. Mielestäni tehty lakimuu­tos, kuten jo aiem­min voimas­sa olleet säädök­set toimeen­tu­lotuen leikkaamis­es­ta tietyltä ikäryh­mältä, rikko­vat perus­tus­lain yhden­ver­taisu­us­pe­ri­aatet­ta. Tässähän asete­taan ihmi­nen ikän­sä perus­teel­la eri ase­maan kuin muut, eli yhden­ver­taisu­us lain edessä ei toteudu. 

    Muutenkin kehi­tys näyt­tää huolestut­taval­ta, mikä on seu­raa­va askel, kun perus­tur­va ei enää olekaan peru­soikeus, vaan eri­laisia ehto­ja ale­taan aset­ta­maan ihmisen elos­sa säi­lymiselle ja huono-osais­es­ta huolehtimiselle?
    Puhu­mat­takaan muista laki­in liit­tyvistä ongelmista ja seu­ran­nais­vaiku­tuk­sista, joi­ta tässä on jo joitakin tul­lut aiem­mis­sa kom­menteis­sa esi­in. Mik­si lyödä jo lyötyjä?

  34. Min­ul­la on idea:

    -Perus­tu­lo kaikille sama

    -Opiskele­mal­la voi tien­ata rahaa. Las­ke­taan, kuin­ka mon­ta tun­tia opiskelee viikos­sa (esim. aikuis­ten ammat­tik­oulus­sa) ja mak­se­taan tun­nil­ta vaikka­pa sel­l­aiset 3–8 euroa.

    -Yliopis­tois­sa rahaa voi tien­ata opin­topis­teil­lä. Sähköis­ten kir­ja­tent­tien ansios­ta tent­timi­nen voisi olla melkoisen vapaatakin

  35. Mitä eduskun­nan pitäisi tehdä .…
    Minä taas kysyn, mitä asi­aansa osaamattomille
    virkamiehille tulisi tehdä.

    Olen jo pitkän ajan ihme­tel­lyt sitä,
    että mik­si kynän­teroi­tu­sop­pinei­den harkinnalla,
    on perustel­tua lähet­tää kansalainen työ­markki­nat­uen mene­tyk­sen uhal­la, ihan minne koul­tuk­seen tahansa, kynän teroittajan
    harkinnalla.

    Mut­ta taitaa­pa virkamies­la­ki olla sel­l­ainen, että kun esim. työkkärin virkamiehek­si pääsee, niin virkamies­la­ki takaa sen, että virkamies on laieista hyvin per­il­lä ole­va virkamies.

    Ja tuos­ta yo. seu­raus on se, että kun on virkamiehek­si päässyt, niin eihän uusi palkat­tu virkamies voi olla työt­tömyys­tur­valaeis­takaan tietämätön.

  36. On vaikea sanoa mil­loin ihmisen psyykkiset ongel­mat ovat riit­tävän suuria siihen, että hän voi vedo­ta niihin työkykyä heiken­tävänä asiana.

    Yksi asia on kuitenkin var­ma. Nimit­täin se, että masen­nus­lääkkeisi­in luote­taan aivan liikaa. Uudem­mat tutkimuk­set tietävät ker­toa, että niiden teho masen­nuk­sen hoi­dos­sa ei ole juuri plase­bo­vaiku­tus­ta parem­pi. Kuitenkin sos­sun puolel­la kuulem­ma usein ajatel­laan niin, että kun ihmiselle on lyö­ty kouraan masen­nus­lääk­ere­sep­ti, hänen psyykkiset ongel­mansa ovat poispyyhkäistyt ja on enää hänen omaa laisku­ut­taan, jos hän ei masen­nus­lääk­i­tyk­ses­tä huoli­mat­ta kun­toudu työllistyneeksi.

  37. Nuori, tai kuka tahansa, joka ere­htyy tekemään töitä työ­markki­natukikarenssin ollessa voimas­sa joutuu jo täl­lä het­kel­lä ikävään tilanteeseen, kos­ka viimeisim­män kah­den kuukau­den tulot ote­taan huomioon toimeen­tu­lo­tukea laskettaessa.

    Jos on töis­sä, pitää säästää mah­dol­lista työt­tömyyt­tä varten kaik­ki toimeen­tu­lotuen peru­sosan yli menevä tulo, kos­ka esim. minä, joka olin kak­si kuukaut­ta 120 tun­tia töis­sä 8.50 euron tun­tipal­ka­lla sain töi­den lop­ut­tua yhteen­sä 600 euroa kahdelle työt­tömyyt­tä seu­raavalle kuukaudelle toimeen­tu­lo­tukea, täy­den tuen ollessa yli 1600 euroa.

    Työt­tömyy­den koh­dates­sa vaa­di­taan elämään jo toden­näköis­es­ti käyte­ty­il­lä rahoil­la, kos­ka lain mukaan tietenkin jokainen vas­tu­ullisu­u­den nimis­sä säästää ainakin 500 euroa n. 1200 euron hulppeista tuloista työt­tömyy­den var­alle. Käteen jäävä osu­us tekemästäni ansio­työstä on ollut elää ilman varaa vuokraan tai edes ruokaan kah­den kuukau­den ajan, kos­ka elin kädestä suuhun pienel­lä pal­ka­llani, enkä säästänyt. 

    Jos tähän pelleilyyn vielä lisätään alen­net­tu toimeen­tu­lo­tu­ki, en usko, että jak­san enää edes yrit­tää tehdä muu­ta kuin hakeu­tua sairaseläk­keelle mahd. pian. tur­vatak­seni leivän pöytääni ja katon pääni päälle, kos­ka en pysty elämään alen­netul­la toimeen­tu­lotuel­la, eikä töi­den tekem­i­nen ole kannattavaa.

  38. Ksan­tip­pa
    “Mut­ta muis­tan, kuin­ka hän ker­toi katkeroituneen­sa siitä, että hän­tä onnekkaam­mat ikä­tover­it sai­vat han­ki­tuk­si kaiken­laista kivaa, hänel­lä ei ollut koskaan mah­dol­lisuuk­sia mihinkään eikä toivei­ta parem­mas­ta. Kunnes sit­ten ker­ran hänen itse­hallintansa pet­ti ja hän näpisti jonkun elek­tro­n­isen lait­teen, minkä vuok­si hän kär­jille päätyi.”

    Ja sinä hölmö uskoit tuon sydän­täri­ipo­van tarinan…?

  39. Sanokaa­pas mitä tehdä neljän appropa­turin (viime kevään) yliop­pi­laan kanssa, jon­ka kut­sumus on pela­ta World­OfWar­craftia tai olla kuu­luisa taiteilija.

    Majailee kotona, saa sosu­us­ta tukea (omi­in menoi­hin­sa), paperei­den kohen­t­a­mi­nen ei kiin­nos­ta, sinne minne pyr­ki ei todel­lakaan ole mah­dol­lisu­ut­ta päästä…

    Pitänee odot­taa vuosi pari aikuis­tu­mista. Pää­sisi edes armei­jaan, mut­ta kun ei halua olla komen­nelta­vana sivari on ykkösvaihtoehto.

  40. Tämä oli hyvä point­ti eräältä keskusteli­jal­ta HS:n sivuilla:
    ‘Jos toimeen­tu­lotues­ta tehdään suorite­pe­rusteinen mille tahansa ikäryh­mälle, sil­loin tulisi kansaneläkekin pois­taa.’ (nim­imerk­ki Pieni toimis­to). Sil­lä perus­tus­lain peri­aat­teet eivät sal­li eri ryh­mit­tymien kohtelua epäy­h­den­ver­tais­es­ti, eli pelkästään sil­lä perus­teel­la, että kuu­luu johonkin ikäryhmään.
    Suosit­te­len muutenkin poli­itikko­ja tutus­tu­maan HS:n keskustelu­un aiheesta, ja käytän­nön ja arjen koke­muk­si­in, joi­ta siel­lä löytyy..

    http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Politiikka/ketju/5635504/

  41. Ja sinä hölmö uskoit tuon sydän­täri­ipo­van tarinan…?

    Ja minä hölmö uskoin…

    Tosin taisi min­ul­la olla aika paljon vira­nomais­doku­ment­te­ja asian tueksikin. 

    Ehkä uskomis­tani myös helpot­ti se, että olen näh­nyt elämää niin mon­elta kan­til­ta ja sik­si jonkin­laista arvioin­tikykyäkin on kehit­tynyt. Ja sik­si on vaikea hyväksyä sitä, että Suomes­sa aje­taan suuri osa väestöstä mar­gin­aali­in ja eri­tyisen huolis­sani olen tuos­ta nuorten osalta. 

    Kun aikanaan aloitin nuore­na työelämää 1960-luvul­la, töitä oli tar­jol­la ihan miten paljon vain, sen kun vain meni työ­paikkaan. Sama hom­ma jatkui 1970-luvul­la, 1980-luvul­la suo­ras­taan työhönot­ta­jat hui­ja­si­vat, että sai­vat otta­maan paikan vas­taan. Enpä muista edes, että olisin noina vuosi­na joutunut töitä juurikaan hake­maan, riit­ti, että otti tar­jol­la ole­van paikan vas­taan. Eikä tuo tilanne ollut tuol­lainen pelkästään min­un kohdal­lani. Työt­tömäk­si jou­tu­mi­nen ei käynyt mielessäkään. 

    Sit­ten 1990-luvul­la kaik­ki muut­tui. Tun­tuu pahal­ta, että niin mon­et nuoret eivät pääse aloit­ta­maan PALKKAtyö­suhteis­sa lainkaan tai jos pää­sevät, kyse on sit­ten pätkä­työstä. Raken­na siinä sit­ten tuon varas­sa tulevaisuutta. 

    Vielä vähem­män tule­vaisu­ut­ta voi rak­en­taa nälkära­jal­la pitävien tukien varas­sa tai palkat­tomas­sa työssä. 

    Ja minkälainen yhteiskun­ta mah­taakaan rak­en­tua sel­l­ais­ten ihmis­ten varas­sa, joil­la ei koskaan ole ollut mitään toivoa tule­vaisu­u­den suhteen???

  42. JTS,

    Siis pyrki­ikö tämä mainit­se­masi jäbä Taikki­in? Mitähän jos pyrk­isi sinne ensin sitä sivi­ili­palvelus­ta suorit­ta­maan, niin pää­sisi näkemään touhua käytän­nössä? Ammat­in­val­in­ta voi olla hyvinkin han­kalaa ihmiselle, jol­la ei ole mitään käsi­tys­tä siitä, mitä mikäkin ala käytän­nössä pitää sisällään.

    Kir­joituk­sesi riv­ien välistä tulee se vaikutel­ma, että ken­ties hie­man halvek­sit tätä nuor­ta tai ainakin hänen asen­net­taan. Onko kysymys siitä, ettei hänel­lä ole minkään­laisia lahjo­ja haaveile­malleen taide­alalle, vai ain­oas­taan siitä että sin­un mielestäsi taide­alat eivät ole tarpeel­lisia tai “oikeaa työtä”? Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa suosi­tan asen­nemuu­tos­ta ensim­mäisek­si itselle­si. Voi olla nuorelle hyvin lan­nistavaa, jos van­hem­mat ihmiset eivät pidä hänen kut­sumus­taan minään. Siis kan­nus­tus­vai­hdet­ta silmään!

    (Peli­bisnes ei muuten ole mitään nap­pikaup­paa, ja ymmärtääk­seni pelisu­un­nit­telijoista on jopa pulaa. Enkä näe tilanteen jatkos­sa kehit­tyvän ainakaan huonom­paan suuntaan.)

  43. Saara,
    ehkä läs­näolol­la hoide­tun lukion jäl­keen ei kan­nat­taisi kauheasti ihme­tel­lä mik­si huip­pu­lu­okan opiskelu­paikat eivät avaudu ihan kaikille.

    Taide­alat ja lah­jat — eikös sitä varten niitä ihmisiä sinne juuri valikoi­da. Luonol­lis­es­ti on hyvä, että taide­alaloille koulute­taan ihmisiä — kuten kaikille muillekin aloille — mut­ta kyse on määrästä ja paljonko ihmisiä on ohja­ta minnekin.

    Huip­puih­misille löy­tyy hom­mia. Pitkän kaa­van mukaan pääsee yhteiskun­nas­sa eteen­päin. Mut­ta se vaatii kyl­lä perustel­lusti oikeaa moti­vaa­tio­ta tehdä sen osaamiseen eteen asioita.

    Suomes­sa on 350 työtön­tä kuvataiteli­jaa, joten ehkä sitä alana kan­nat­taa suosit­taa vain motivoituneille ja lah­jakkaille. Kova paikka­han se on ker­toa nuorelle, että lah­jat sit­tenkin viit­taa­vat enem­män sen­inän maalaamiseen. Kovmpi kas­vamisen paik­ka on nuorelle myön­tää, että niin se taitaa olla.

    Peliala tarvit­see tek­i­jöitä, mut­ta mak­sa­vat osal­lis­tu­jat ovat enem­mistö pelaa­jista — aika pöl­höä aatel­la että pelkäl­lä pelailemisel­la tulee sen kum­mem­mak­si, toki pelike­hit­täjät pelaa­vat mut­ta tekevät muutakin.

    Lop­pu­peleis­sä — ollaanko 100 000 nuoren mielestä sel­l­aises­sa maail­mas­sa, jos­sa omaa elämään­sä ei voi paran­taa ja se mitä van­hem­mat ovat saanet aikaan riittää?

    Itse ajat­te­len, että kun­han paikkansa löytäisi ihan mis­tä tahansa.

  44. Olen Osmon kanssa samaa mieltä hyvin monista asioista kuten nykyisen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän kan­nustin­loukuista ja toim­i­mat­to­muud­es­ta nyky-yhteiskun­nas­sa. Nyt ihmette­lenkin uuden hyväksy­tyn lain logi­ikkaa kan­nus­tavu­u­den näkökul­mas­ta. En voi ymmärtää miten lain mah­dol­lis­ta­ma nuorten toimeen­tu­lon peru­sosan alen­t­a­mi­nen motivoisi tai kan­nus­taisi nuo­ria opin­toi­hin tai ylipään­sä mihinkään. Pakko on erit­täin huono kan­nustin. Näen lain tuo­van mukanaan ainakin kah­den­laista kehi­tys­tä: nuori hakeu­tuu koulu­tuk­seen riip­pumat­ta siitä kiin­nos­taako kyseinen ala hän­tä ollenkaan. Ottaa paikan vas­taan jos sen saa, opiskelee väk­inäis­es­ti jonkun aikaa ja lop­ul­ta keskeyt­tää. Tässä tapah­tuu hur­ja tuh­laus sekä yhteiskun­nal­lis­es­ti että yksilön kannal­ta. Taas meni pari vuot­ta ikään kuin hukkaan. Toinen vai­h­toe­hto on, että nuori hais­tat­taa paskat ja lopet­taa viimeisetkin pon­nis­telun­sa. Jos yhteiskun­ta tulee vas­taan pelkin kepein, täy­tyy juos­ta ain­oas­taan karkuun.
    Kuten edel­läkin on todet­tu, riko­taan lail­la ensin­näkin yhden­ver­taisu­us­pe­ri­aatet­ta. Hyvä point­ti oli myös se, että kaik­ki eivät halua koulut­tau­tua eikä tätä tulisi edes edellyttää.
    Olen itse ollut alle 25-vuo­ti­aana tukityöllistettynä(sain käteen reilut 100e kuus­sa enem­män kuin olisin saanut ansiosidonnaista)ja vira­nomais­ten pakot­tamil­la “motivaatio“kursseilla ja niistä jäi ain­oas­taan paha mieli, katkeru­us ja viha. Tuo­hon kaik­keen rum­baan jouduin oltuani kolme kuukautta(nekin karenssilla)työttömänä ja tämän perus­teel­la min­ut leimat­ti­in ongel­mat­a­pauk­sek­si. Omien koke­musteni perus­teel­la en voi kuvitel­lakaan mil­laista on elämä niiden nuorten kohdal­la, jot­ka tais­tel­e­vat vira­nomais­ten kanssa huo­mat­tavasti pidem­piä ajan­jak­so­ja. Jo tuos­sa lyhyessä ajas­sa itse­tun­toni ja ihmis­ar­voni kär­sivät huo­mat­ta­van kolauk­sen eikä tule­vaisu­uskaan näyt­tänyt kovin val­oisalta. Itse olin kuitenkin lop­ul­ta onnekas ja pääsin opiskele­maan halu­a­maani alaa. Koh­ta valmis­tun mais­terik­si ja olen päät­täjien mielestä onnis­tunut yksilö. Monel­la ei valitet­tavasti käy yhtä hyvä säkä.
    Mut­ta: niin kuin joku tuos­sa aikaisem­min mainit­si, sitä saa mitä tilaa. Jos halu­taan lisätä niiden turhau­tunei­den, syr­jäy­tynei­den, päi­hdeon­gel­mais­ten, vihais­ten, katk­e­rien ja tule­vaisu­u­den suh­teen näköalat­tomien nuorten määrää entis­es­tään, on uusi laki varsin onnistunut.

  45. Mai­ja:

    Pakko on erit­täin huono kannustin.

    ?!

    Jos yhteiskun­ta tulee vas­taan pelkin kepein, täy­tyy juos­ta ain­oas­taan karkuun.

    Miks se on kep­pi, että ekana annetaan porkkanaa ja sit vähen­netään sitä porkkanan määrää, kun toden­näköisyys sen porkkanan hyväk­skäyt­tämis­es­tä nousee? Eiks se oo silti vielä porkkanaa?

    vira­nomais­ten pakot­tamil­la “motivaatio”kursseilla ja niistä jäi ain­oas­taan paha mieli, katkeru­us ja viha.

    No mut sehän niiden tarkoi­tuskin on. Että ei olis liian houkut­tel­e­vaa jät­täy­tyä elämään tukien varaan. Tiet­ty toinen mahis olis vaan pienen­tää tukia niiden kohdal­ta ja jät­tää nämä kepit käyttämättä.

    Onhan se tiet­ty vähän ris­tiri­itaista, että yhdestä suun­nas­ta tulee porkkanaa ja toisaal­ta keppiä.

  46. “Toimeen­tu­lotuen alen­nuk­ses­ta pääsee eroon hake­mal­la akti­ivis­es­ti työtä, vaik­ka ei työtä saisikaan.”

    TTL 8 luvun 2§ tode­taan ne ehdot, jol­loin menet­tää oikeu­den työ­markki­natu­keen. Samas­sa pykälässä tode­taan myös ne ehdot, kuin­ka saa takaisin oikeu­den työ­markki­natu­keen. 1) suorit­taa koulu­tuk­sen, 2) 5 kk työssä, työhar­joit­telus­sa, työkokeilus­sa tai työvoimapoli­it­tises­sa koulu­tuk­ses­sa. Kyseisessä pykälässä ei puhuta mitään akti­ivis­es­ta työn­haus­ta, enkä itse edes ymmär­rä, kuin­ka akti­ivisen työn­haun voi osoit­taa TE-toimis­tolle (on sit­ten yli tai alle 25-vuotias).

    Sosi­aal­i­toimis­to voi edel­lyt­tää työn­haun voimas­saoloa, vaik­ka nuorel­la ei olisikaan oikeut­ta työt­tömyys­tur­vaan. Näin ainakin Helsingis­sä toim­i­taan. Ei siis ole estet­tä sille, etteikö näi­hin nuori­in voitaisi suun­na­ta akti­ivisia työvoimapoli­it­tisia toimia. Mik­si TE-toimis­to­ja ei esimerkik­si velvoite­ta kohdis­ta­maan eri­ty­isiä akti­ivi­su­ut­ta niihin nuori­in, jot­ka ovat tipah­ta­neet toimeen­tu­lotuelle? Yksi ongel­ma toki on, että ketään ei voi velvoit­taa hake­maan työt­tömyysko­r­vaus­ta ja työn­hak­i­jana saa olla, vaik­ka olisi töissäkin.

    Jos nykyi­nen toimeen­tu­lotuen taso ei aja nuo­ria töi­hin tai koulu­un etenkin Helsin­gin elinkus­tan­nuk­sil­la, mik­si tämä alen­t­a­mi­nen sen tekisi?

    Lisäk­si esimerk­ki käytän­nön­ti­lanteesta: Nuori on hak­enut kevääl­lä asian­mukaises­ti yhteishaus­sa koului­hin, mut­ta ei ole päässyt. Hän on oikeutet­tu työ­markki­natu­kee. Syksyl­lä hän osoit­taa akti­ivi­su­ut­ta men­emäl­lä työhar­joit­telu­un, jos­sa saa työ­markki­nat­uen korotet­tuna. Kuitenkin jos hän joko ymmärtämät­tömyyt­tään, tietämät­tä velvoit­teesta hakea koului­hin myös syksyl­lä tai jostain muus­ta syys­tä jät­tää hake­mat­ta syksyn yhteishaus­sa, saa hän sank­tion. Täl­löin hän ei toimen­piteen aikana saa työ­markki­natukea, kos­ka sank­tio on annet­tu toimen­piteen jo alet­tua. Ken­ties hän sit­ten kuitenkin hyväl­lä tuuril­la ja edis­tääk­seen elämään­sä jatkaa har­joit­telun lop­pu­un nos­taen toimeentulotukea.

    Täl­laisia ovat nuorten ensim­mäiset kos­ke­tuk­set val­tioon ja sen vira­nomaisi­in sekä hallintoon. Kan­nus­tavaako? Mik­si­hän nuoret eivät äänestä.…

    Olisiko esimerkik­si näis­sä asiois­sa enem­män niitä paran­nuk­sen kohtei­ta, kuin laskea toimeen­tu­lotuen tasoa ja bras­sail­la tuol­la toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaan oikeudel­la pitää 150 e han­kkimis­taan tuloista?

    1. “Kyseisessä pykälässä ei puhuta mitään akti­ivis­es­ta työnhausta”

      8 luku 2 § 2 momentti:

      “Poiketen 1 momen­tista oikeus työ­markki­natu­keen on 18–24-vuotiaalla ammatil­lista koulu­tus­ta vail­la ole­val­la nuorel­la, jolle ei hänen akti­ivis­es­ta työn­haus­taan ja koulu­tuk­seen hakeu­tu­mis­es­taan huoli­mat­ta ole kyet­ty jär­jestämään työtä, koulu­tus­ta tai 10 luvun 1 §:n 2 momentin 1–5 kohdas­sa tarkoitet­tua työl­listymistä edis­tävää palvelua.” 

      Kyl­lä tämäkin koh­ta on tarkoitet­tu sovellettavaksi.
      Kir­joit­ta­jan mainit­semista syistä johtuen tuo kyseinen pykälä pitäisi kumo­ta kokon­aan ja ohjeis­taa työvoimat5oimistot tar­joa­maan tälle joukolle toimen­piteitä alle kuukaudessa. Eri­tyis­es­ti tuo syksyn yhteishaku on aivan jär­jetön, kos­ka mon­elle alalle ei sil­loin ole hakumahdollisuutta. 

  47. Art­turi B:

    Perus­tus­lain mukaan jokaiselle tulee taa­ta ihmis­ar­voisen elämän edel­lyt­tämä toimeen­tu­lo. Sil­loin toimeen­tu­lo­tukea ei voi kyl­lä mielestäni pitää minkään­laise­na porkkanana. Porkkana on se lisä, joka kan­nus­taa ihmistä(ja tässä tapauk­ses­sa nuor­ta) saa­maan oman elämän­sä hallintaan ja löytämään sille suun­nan esimerkik­si opiskelun tai työl­listymisen keinoin. Porkkana on siis kan­nustin tai palkkio siitä, että han­kkii toimeen­tu­lon­sa itse omien mah­dol­lisuuk­sien­sa mukaan. Kom­ment­tisi todis­taa ain­oas­taan sen, että jotkut ihmiset tosi­aan ajat­tel­e­vat jo perus­toimeen­tu­lon ole­van saa­jalleen ilmainen lah­ja, joka tulisi nöyrin mielin ottaa vas­taan ja kiltisti kuun­nelta­va miten sen yhteiskun­nalle mak­saa takaisin.

    Eri­laiset “moti­vaa­tiokurssit” ovat silkkaa sim­pu­tus­ta ja kiu­san­tekoa. En väitä etteikö joku harv­inaisu­us niistä jotain hyö­ty­isi, mut­ta suurim­man osan nuorista ne saa­vat vain entistä turhau­tuneem­mik­si. Kuitenkin tässä yhteiskun­nas­sa näi­hin kurs­sei­hin ollaan valmi­ita hukkaa­maan älytön määrä rahaa, vaik­ka niiden hyö­ty taitaa olla lähel­lä nollaa.

  48. Eipä oo tain­nu Art­turi saa­da koskaan elämältä tur­paan. Voin vaku­ut­taa, että tukien varas­sa elämi­nen ei kuu­lu yhdenkään ihmisen nuoru­u­den unelmi­in. Lap­sil­ta kun kysytään, niin kyl­lä ne suun­nitel­mat on ihan kun­ni­al­lisia, palomies ja eläin­lääkäri ‑tyyp­pis­es­ti.

    Juuri nuorten aikuis­ten elämässä kuitenkin tulee vai­hei­ta, jol­loin joutuu tyhjän päälle. Esim. armei­jan jäl­keen, lukion jäl­keen, korkeak­oulun tai toisen asteen oppi­laitok­sen paper­it kädessä on useim­mil­la ihmisil­lä kuukausien jak­so­ja, jol­loin hom­ma ei ole selvä. Tiet­ty vielä tätäkin suurem­pi taitaa olla se poruk­ka, jol­ta hajoaa joku paik­ka, usein psyykessä, minkä seu­rauk­se­na elon­ti­etä tulee käy­tyä ojan kaut­ta. Se, että ajat­telet näitä ihmisiä tukien houku­tuk­seen lan­gen­neina ker­too pelkästään sen, että et tiedä mis­tä puhut.

    Maalaisjär­jel­lä näille alle 25-vuo­ti­aille eläteille, jot­ka saa­vat val­tion­palkan joko opiskelus­ta tai muina tuk­i­na olisikin järkev­in­tä lanseer­a­ta jonkin­lainen perus­päivära­ha, johon höylätään elämän­ti­lanteen mukaan joko opin­tolisää tai muu­ta toimeen­tu­lo­rahaa. Se vähen­täisi byrokra­ti­aa ja helpot­taisi elämän­hallintaa siirtymäkausina. 

    Syr­jäy­tymi­nen käy todel­la nopeasti, mat­ka poh­jalle on yllät­tävän lyhyt. Osa jää rypemään ja hei­dän aktivoimi­nen sank­tioil­la vie pelimerkke­jä lähin­nä rikol­lisu­u­den pus­si­in. Tässä maas­sa on kak­si orpoa väestöryh­mää: syr­jäy­tyneet nuoret ja yksinäiset van­huk­set. Jos jotain mahtikäskyjä pitäisi antaa, voisi nuoret pakot­taa van­hus­ten jut­tusille pari ker­taa viikos­sa. Saataisi­in vähen­net­tyä edes yksinäisyyttä.

  49. JTS,

    Kyse on siis nuores­ta, jol­la ei ole toivealalleen mitään mah­dol­lisuuk­sia? Se ei käy mitenkään eri­tyisen selvästi ilmi kirjoituksestasi.

    Lukion hoita­misen tapa nyt ainakaan ei suo­raan indikoi taiteel­lisen lah­jakku­u­den puutet­ta. Eikä myöskään moti­vaa­tion. En itsekään ollut peruskoulussa/lukiossa eri­tyisen motivoitunut opiskele­maan lukuainei­ta, ja luku­lo­mankin käytin aivan mui­hin har­ras­tuk­si­in, mm. mainit­tuun pelaamiseen (no, ker­tasin sak­san epäsään­nöl­liset ver­bit; siinä panok­seni!). Taide­alan opin­nois­sa moti­vaa­tio olikin sit­ten aika eri luokkaa; keskimäärin 10-tun­tisia työvi­ikko­ja 10 vuo­den ajan (pl. jokaisen vuo­den joulu- ja juhannusviikot).

    Joka tapauk­ses­sa, jos ja kun tämän kaverin pitää se sivari jos­sain suorit­taa, niin kan­nat­taa var­maan yrit­tää päästä suorit­ta­maan se laitok­ses­sa, jonne halu­aisi opiskele­maan (ei tietenkään vält­tämät­tä onnis­tu, mut­ta yrit­tää kan­nat­taa aina). Käytän­nön iskiessä vas­ten kasvo­ja nuori saat­taa itsekin huo­ma­ta, että halu­aakin todel­lisu­udessa jotakin muu­ta kuin ensin kuvitteli.

    Lop­un kysymyk­seesi min­ul­la ei ole vas­taus­ta. Min­un tun­te­mani nuoret ovat motivoitunei­ta ja vas­tu­ullisia, ja nimeno­maan van­hempiemme sukupolvi nuo­ria leimallisem­min tun­tuu odot­ta­van, että heille tar­joil­laan työ­paikat, sopimuk­set, (joskus perus­teet­tomat) palkanko­ro­tuk­set ja eläk­keet kul­ta­lau­tasel­la — omista ansioista ja akti­ivi­su­ud­es­ta riippumatta.

    Mut­ta tietenkään oma tut­tava­pi­iri­ni ei edus­ta kat­tavasti kaikkia nuo­ria. Kyl­lä minäkin hie­man häm­mästyin taan­noin kuul­lessani selvi­tyk­ses­tä, jos­sa brit­tiläis­ten tein­i­tyt­tö­jen suosi­tu­in toiveam­mat­ti oli “jalka­pal­loil­i­jan vaimo”. Ehkei meil­lä Suomes­sa tilanne ole sen­tään vielä ihan näin hiuk­sia nostattava?

  50. “Kyl­lä tämäkin koh­ta on tarkoitet­tu sovellettavaksi.
    Kir­joit­ta­jan mainit­semista syistä johtuen tuo kyseinen pykälä pitäisi kumo­ta kokon­aan ja ohjeis­taa työvoimat5oimistot tar­joa­maan tälle joukolle toimen­piteitä alle kuukaudessa. Eri­tyis­es­ti tuo syksyn yhteishaku on aivan jär­jetön, kos­ka mon­elle alalle ei sil­loin ole hakumahdollisuutta.”

    TE-toimis­tos­ta voidaan kyl­lä tar­jo­ta toimen­piteitä, eli työhar­joit­telua tai palkkatukea. Nämä eivät kuitenkaan ole sen varsi­nainen toimepi­de, eli työ­paik­ka. Työ­paik­ka pitää löy­tyä ja sitä helpot­taa työhar­joit­telu tai palkkatu­ki. Toki on ole­mas­sa joitain työ­pa­jo­ja jne., mut­ta riit­tääkö niitä kaikille?

    Olen­naista on se, että jos on saanut sank­tion, ei enää akti­ivi­nen työn­haku riitä. Täy­tyy panos­taa ensisi­jais­es­ti TE-toimis­ton toimen­pitei­den piiri­in ja pri­or­isoi­da ne ensisijaisiksi.

    Lisäk­si jos alle 25-vuo­ti­aillekin koulut­ta­mat­tomille sovel­let­taisi­in käytän­töä, jos­sa sank­tio tulee nimeno­maan TOISTUVASTA kieltäy­tymis­es­tä, olisi kaikil­la paljon helpom­paa ja voitaisi­in keskit­tyä olen­naisem­pi­in asioi­hin nuoren asi­akkaiden kohdalla.

    On ole­mas­sa iso tukku parem­pia keino­ja paran­taa tilan­net­ta, kan­nus­taa nuo­ria ja sit­ten lopuk­si sank­tioi­da niitä, jot­ka sen ovat oikeasti ansain­neet. Nyt tämä SATA-komitean päähän­pis­to meni läpi eduskun­nas­sa, vaik­ka esi­tys­tä ei asiantun­ti­jatkaan juurikaan kan­na­ta ja eikä asi­aa käsitelleet valiokun­nan jäsenet.

    Epäilen hyvin voimakkaasti, että nyt ammut­ti­in tykil­lä kär­pästä ja hai­tat ovat hyö­tyjä suurem­pia niin peru­soikeuk­sien (eli juridis­elta) että sosi­aalipoli­it­tiselta kannalta.

  51. Jäi hiukan ihme­tyt­tämään, että kuin­ka mon­imutkaisten asioit­ten kanssa mei­dän poli­itikot lop­pu­jen lopuk­si “työsken­tevätkään”.

    Laitet­tan­pä tähän yksi mon­imutkainen asia, jota ei ainakaan poli­it­ti­nen ker­ma ole ratkaissut. Ja jot­ka eivät asi­aa tun­nista, niin voivat miet­tiä tahoil­laa, että mis­tä asi­as­ta ao. otan­nas­sa on kysymys.

    #
    Writ­ing a high per­for­mance serv­er that runs on Win­dows NT and uses sock­ets to com­mu­ni­cate with the out­side world isn’t that hard once you dig through the API ref­er­ences. What’s more most of the code is com­mon between all of the servers that you’re like­ly to want to write. It should be pos­si­ble to wrap all of the com­mon code up in some easy to reuse class­es. How­ev­er, when I went look­ing for some class­es to use to write my first sock­et serv­er all of the exam­ples and arti­cles that I found required the user to pret­ty much start from scratch or utilise “cut and paste reuse” when they want­ed to use the code in their own servers. Also the more com­pli­cat­ed exam­ples, ones that used IO com­ple­tion ports for exam­ple, tend­ed to stop short of demon­strat­ing real world usage. After all, any­one can write an echo serv­er… The aim of this arti­cle is to explain the set of reusable class­es that I designed for writ­ing sock­et servers and show how they can be used with servers which do more than sim­ply echo every byte they receive. Note that I’m not going to both­er explain­ing the hows and why’s of IO com­ple­tion ports etc, there are plen­ty of ref­er­ences available.
    #

  52. Turun sosi­aal­i­toimis­tossa eletään ilmeis­es­ti jo tule­vaisu­udessa, sil­lä omaa toimeen­tu­lo­tukeani on leikat­tu 40%, kos­ka en ollut hakeu­tunut hyväksyt­tyyn koulu­tuk­seen tai suos­tunut “aktivoin­tisu­un­nitel­maan”, eli toisin sanoen palkat­tomaan työhön. Onko tämä lain­mukaista toimintaa?

    1. Kyl­lä tämä leikkaami­nen on ollut mah­dol­lista aiem­minkin. Kyse oli vain siitä, että se sank­tio, joka kos­kee tätä hakeu­tu­mat­to­muut­ta ammatil­liseen koulu­tuk­seen ulot­tuu nyt myös toimeen­tu­lo­tu­keen, kuten muutkin sanktiot.

  53. “Niin kauan kun tuo pykälä on työt­tömyys­tur­valais­sa, vas­taa­van sank­tion on syytä olla myös toimeen­tu­lo­tuk­i­lain puolel­la.” Mik­si virhe pitää paika­ta toisel­la virheellä?

  54. “Sanokaa­pas mitä tehdä neljän appropa­turin (viime kevään) yliop­pi­laan kanssa, jon­ka kut­sumus on pela­ta World­OfWar­craftia tai olla kuu­luisa taiteilija.”

    Luin juuri artikke­lia Hesarista ‚tutkimuk­sen mukaan 60 % 2009 kevään yliop­pi­laista on samas­sa tilas­sa eli 2009 vuo­den 33000 yliop­pi­laas­ta ei 19700 jatkanut samana vuonna.Ja vain 75 % edes haki mihinkään.

    Suurin syylli­nen on var­maan armei­ja, pojat jäävät odot­tele­maan sitä tai sivaria.

    Toinen syylli­nen on se, että Suomes­sa ammat­tia vai­hde­taan kuin musta­lainen hevosta 

    Aikuisopiske­li­joi­ta on vuodessa n 1,7 miljoon­aa eli joka toinen 15–64-vuotiaista.

    Yliopis­totkin ovat täyn­nä toisen tutkin­non suorit­ta­jia tai tutkin­non korottajia.

    Yliopis­tokin hyö­tyy näistä aikuisopiske­li­joista, sil­lä he saa­vat hyvi­tyk­siä enti­sistä opin­noista ja valmis­tu­vat nopeasti ja kun yliopis­to saa rahaa valmis­tunei­den mukaan niin pelkkiä yliop­pi­lai­ta ei kan­na­ta ottaa sisään.

  55. Mai­ja:

    Perus­tus­lain mukaan jokaiselle tulee taa­ta ihmis­ar­voisen elämän edel­lyt­tämä toimeen­tu­lo. Sil­loin toimeen­tu­lo­tukea ei voi kyl­lä mielestäni pitää minkään­laise­na porkkanana.

    heh… no perus­tus­lais­sa ei sen­tään lue, että jokaiselle val­tion annet­ta ihmis­ar­voisen elämän edel­lyt­tämä toimeen­tu­lo. Sen lisäks tässähän nyt keskustel­laan siitä toimeen­tu­lotuen suu­ru­ud­es­ta. Tuskin säkään nyt oot sitä mieltä, että ihan riip­pumat­ta sen suu­ru­ud­es­ta sitä ei voi pitää porkkanana?

    Porkkana on se lisä, joka kan­nus­taa ihmistä(ja tässä tapauk­ses­sa nuor­ta) saa­maan oman elämän­sä hallintaan ja löytämään sille suun­nan esimerkik­si opiskelun tai työl­listymisen keinoin.

    No mut eiks tästä oo just kysymys, että rukataan toimeen­tu­lo­tuk­i­jär­jestelmää silleen, että siinä on joku porkkana, eli että jos onnis­tuu saa­maan elämän­sä hallintaan niin saa lisää rahaa?

    Eri­laiset “moti­vaa­tiokurssit” ovat silkkaa sim­pu­tus­ta ja kiusantekoa.

    Var­masti ovat, mut­ta ehkä se onkin niiden tarkoitus?

    alek­sis salusjärvi:

    Voin vaku­ut­taa, että tukien varas­sa elämi­nen ei kuu­lu yhdenkään ihmisen nuoru­u­den unelmiin.

    No mitä sit­ten? Ei unelmien välil­lä val­it­semis­es­ta oo mitään kus­tan­nuk­sia. Jokainen voi vali­ta ihan sel­l­aiset unel­mat kuin halu­aa. Sit kun pitää oikeessa elämässä tehdä val­in­to­ja, niin kan­nus­timil­la on väliä.

    Se, että ajat­telet näitä ihmisiä tukien houku­tuk­seen lan­gen­neina ker­too pelkästään sen, että et tiedä mis­tä puhut.

    heh… en minä ajat­tele niitä ihmisiä tukien houku­tuk­seen lan­gen­neina. Mis­tä ihmeestä sä nyt täl­laisen johtopäätök­sen vetäsit?

  56. Liian van­ha:

    Aikuisopiske­li­joi­ta on vuodessa n 1,7 miljoon­aa eli joka toinen 15–64-vuotiaista.

    Ei ruven­nu häly­tyskel­lot soimaan tuon 1,7 miljoo­nan kanssa ennen kun kir­joitit tänne?

  57. Kyl­lä tämä leikkaami­nen on ollut mah­dol­lista aiem­minkin. Kyse oli vain siitä, että se sank­tio, joka kos­kee tätä hakeu­tu­mat­to­muut­ta ammatil­liseen koulu­tuk­seen ulot­tuu nyt myös toimeen­tu­lo­tu­keen, kuten muutkin sanktiot.

    Saisiko tänne muute­tun toimeen­tu­lo­tuk­i­lain pykälän?

    Min­ul­la on usein tul­lut sel­l­ainen mieliku­va, että jälleen ker­ran on Eduskun­nas­sa painet­tu nap­pia sel­l­aisen puoles­ta, jos­ta ei ole ymmär­ret­ty yhtään mitään ja vielä vähem­män painal­luk­sen seu­rauk­sista. Tun­tuu, että jälleen on tapah­tunut näin. Vai onko kyse vain min­un tietämät­tömyy­destäni tai ymmärtämättömyydestäni?

    Sen perus­teel­la, mitä asi­as­ta on tul­lut luet­tua ja mitä kyse­ly­tun­nil­ta tv:ssä kuuli, niin nyt on säädet­ty pykälä, jon­ka ain­ut vaiku­tus on se, että se aiheut­taa vain kosolti pahaa mieltä ja aggres­si­ivista käyt­täy­tymistä niiden tahol­ta, joi­ta lainko­h­ta kos­kee ja mah­dol­lis­es­ti tuo lisäahdis­tus­ta nuorten huonos­ti toimeen­tule­vi­in per­heisi­in. Toisaal­ta nyt on taidet­tu antaa sosi­aal­i­toimelle automaat­ti säästää kaikkein heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien nuorten kohdalla. 

    Hom­ma on nimit­täin tähän astikin toimin­ut näin: 

    Jos ammat­tik­oulut­tam­a­ton alle 25-vuo­tias, joka on oikeutet­tu vain työ­markki­natu­keen (=päivära­haan oikeut­ta­va työssäoloe­hto ei täy­ty) mm. ei ole hak­enut yhteishaus­sa tai sit­ten on eron­nut oppi­laitok­ses­ta, menet­tää vähin­tään 5 kk:ksi tai pidem­mäk­si ajak­si oikeu­den työ­markki­natu­keen. Kun hän sit­ten hakee toimeen­tu­lo­tukea, sitä on tähänkin asti voin­ut alen­taa saman määrän kuin nyt on säädet­ty työvoima­toimis­ton anta­man sank­tion perus­teel­la. Toisaal­ta, jos nuori ei hakeudu työn­hak­i­jak­si, vaan hakee suo­raan toimeen­tu­lo­tukea, lop­putu­los on sama sil­lä perus­teel­la, ettei nuori ole hakeu­tunut työvoima­toimis­ton kir­joille, jot­ta hänelle voitaisi­in sank­tio antaa. Suo­raan sosi­aal­i­toimen asi­akkaak­si nuori saat­taa hakeu­tua sen vuok­si, että siten hän vält­tää kyyky­tyk­sek­si koke­mansa työvoima­toimis­ton toimet ja mah­dol­lisen nöyryyt­tävän kohtelun, mikä tietysti ei estä sitä, että saman kohtelun hän sit­ten saa sosi­aalivirkail­i­jan taholta. 

    Siis mihin ihmeeseen tuol­la nyt tehdyl­lä muu­tok­sel­la toimeen­tu­lo­tuk­i­laki­in pyritään? Lisänöyryyt­tämiseenkö vai onko tarkoi­tus laa­jen­taa toimeen­tu­lotuen alen­t­a­mi­nen koulu­tuk­seen hakeu­tu­mat­to­muu­den vuok­si myös alle 25‑v ammat­tik­oulutet­tui­hin työ­markki­nat­uen saa­ji­in sekä perus­päivära­han saa­ji­in, joi­ta ei työvoima­toimis­ton tahol­ta nyt voi­da sank­tioi­da koulu­tuk­seen hakeu­tu­mat­to­muu­den vuok­si ellei sit­ten kyse ole työvoima­toimis­ton tar­joa­mas­ta työvoimapoli­it­tis­es­ta koulu­tuk­ses­ta, joka usein sit­ten on nuorten kohdal­la vielä humpuukia, sil­lä nuo­rille ei ilmeis­es­ti useinkaan tar­jo­ta har­vo­ja ammatil­lisia työvoimapoli­it­tisia koulutuksia. 

    Vai onko vain niin, ettei päät­täjämme tunne ole­mas­sa ole­vaa lain­säädän­töä ja sen soveltamiskäytän­töä??? Jos, niin mis­tä ihmeestä heille oikein maksetaan?

    Halu­aisin tämän tiedon, kos­ka sil­lä saat­taa olla käyt­töä min­ulle erinäi­sis­sä jutuissa.

  58. Hyvä Art­turi B. Sin­ul­la on porkkanat, kepit ja vel­lit ilois­es­ti sekaisin. Miten vähim­mäis­tur­va voi olla porkkana? Sen ole­mas­sao­lo on eet­ti­nen ja poli­it­ti­nen val­in­ta, jol­la toisaal­ta halu­taan mah­dol­lis­taa kaikkien mitenkuten toimeen­tu­lo (ei kuole asun­not­tomana kadulle), toisaal­ta varmis­taa yhteiskun­ta­rauha (rikkaiden ei tarvitse eristäy­tyä muurien ja var­ti­joiden taakse). 

    Selvästikään et ole koskaan joutunut ole­maan työt­tömänä — kuten en minäkään. Silti silmiä voi ava­ta sen ver­ran, että kaikille ei nyky­menol­la riitä töitä. Suomes­sa on lasku­tavas­ta riip­puen 200 000 — 500 000 työtön­tä (työkkärin “aktivoimat” mukaan lukien), kun esim. MOLis­sa on nyt auki 10 000 työ­paikkaa KOKO maas­sa. Vaik­ka piilo­työ­paikko­ja olisi 2–3 ker­taa sama määrä, silti vähin­tään 150 000 — 180 000 ihmistä jää työn ulkopuolelle. 

    Tämä on se todel­li­nen ongel­ma, ei olema­ton “porkkana” eli vähim­mäis­tur­va. Mik­si töitä ei ole, on mon­isyi­nen ongel­ma. Syyn­sä on mm. työn automa­ti­saa­tios­sa, tehdastöi­den siir­tymisessä hal­pa­mai­hin, val­tion tar­joa­mat ilmaiset työor­jat (lop­u­ton har­joit­telijoiden vuo), talous­poli­ti­ik­ka yleisem­min jne jne.

  59. Eli­na: Niin siis toi oli min­un point­ti kans, että jos väit­tää silmät sinisenä, että Suomes­sa vai­hde­taan ammat­tia hirveen usein, kos­ka aikuisopiske­li­joi­ta on 1,7 miljoon­aa, niin joko aikuisopiske­li­ja on määritel­ty silleen, että sil­lä ei oo mitään tekemistä ammatin vai­h­tamisen kanssa tai sit luku on väärin.

    Annae:

    Miten vähim­mäis­tur­va voi olla porkkana?

    ? No ei se voikkaan olla porkkana, jos sen saa tekemät­tä mitään. Vaan sel­l­a­nen voi olla porkkana, jon­ka saa kun tekee jotain mihin sil­lä porkkanal­la yritetään kannustaa.

    Tässä on nyt keskustel­tu siitä, että pitäiskö nuo­ria kan­nus­taa töi­hin tai opiskelemaan.

    Ei tämä kos­ke­ta mitään mie­len­ter­veyskuntoutu­jia tai työt­tömiä tai mui­ta ryh­miä joiden toimeen­tu­loon kukaan ei oo puuttumassa.

    Työt­tömyy­den syyt sul­la on kyl­lä ihan hakusessa.

  60. “Ei ruven­nu häly­tyskel­lot soimaan tuon 1,7 miljoo­nan kanssa ennen kun kir­joitit tänne?”

    Var­maan ihme­tyt­ti, mut­ta tiedon poimin Tilas­tokek­suk­sen sivuilta.
    Tosin mukana on kaik­ki koulu­tuk­set , ammat­ti­in tähtäävä on tietysi pienempi.
    Mut­ta kyl­lä se kah­den viikon täy­den­nyskurssikin yliopis­tol­la kuor­mit­taa resurssia siinä kuin muukin koulutus.
    Etenkin kun nuo lyhytkurssit ovat pääasi­as­sa mak­sullisia, joista yliopis­to saa rahaa välittömästi.
    Min­ul­la oli parem­pikin tilas­to näistä yliopis­to-opin­noista, mut­ta enpä nyt löytänyt sitä.
    Se olisi osoit­tanut selvem­min miten aikuisopiske­li­jat tukki­vat uusien pääsyä yliopistoihin

    Mut­ta se pääon­gel­ma jou­tui hukkaan eli vain n 40 % yliop­pi­laista jatkaa samana vuon­na opiskelua

  61. Eli­nan ilok­si voin ker­toa, että ammat­ti­in tähtääviä opin­to­ja teki 25–64-vuotiaista n 10 % eli n 300000 henkeä.
    Melkoinen määrä sekin

  62. Liian van­ha,

    Tästäkin 10 pros­en­tista osa suorit­taa ensim­mäistä tutk­in­toaan. On erit­täin yleistä, että korkeak­ouluista valmis­tu­taan yli 25-vuo­ti­aina. Se on pikem­minkin sään­tö kuin poikkeus. 

    Mukaan ehkä las­ke­taan myös erikois­tu­misopin­not eli jos vaik­ka luokanopet­ta­ja opiskelee erityisopettajaksi. 

    Alku­peräi­nen väit­tämäsi oli, että puo­let aikui­sista opiskelee, kos­ka suo­ma­lainen vai­h­taa ammat­tia kuin musta­lainen hevosta. 

    Tämän kumoamisek­si olisit voin­ut uhra­ta het­ken pienelle aja­tusko­keelle. Kuin­ka moni tut­tava­pi­irisi aikuinen opiskelee täl­lä het­kel­lä uut­ta ammattia?

    Puo­let?

    Mut­ta asia tuli kor­jat­tua, joten ei tästä sen enempää… 

    (En tark­istanut tätä 10 pros­ent­tia mis­tään, vaik­ka en pidäkään Liian van­haa mon­en vuo­den koke­muk­sel­la ere­htymät­tömänä tietolähteenä)

  63. Art­turi B:
    “heh… no perus­tus­lais­sa ei sen­tään lue, että jokaiselle val­tion annet­ta ihmis­ar­voisen elämän edel­lyt­tämä toimeen­tu­lo. Sen lisäks tässähän nyt keskustel­laan siitä toimeen­tu­lotuen suu­ru­ud­es­ta. Tuskin säkään nyt oot sitä mieltä, että ihan riip­pumat­ta sen suu­ru­ud­es­ta sitä ei voi pitää porkkanana?”

    Riip­pumat­ta vähim­mäis­tur­van suu­ru­ud­es­ta kyseessä ei edelleenkään ole mielestäni minkään­lainen porkkana. Vähim­mäis­tur­van varas­sa kitu­ut­taville ihmisille kan­nan­ot­tosi on suo­ras­taan röyhkeä ja hävytön. Jos perus­tur­vaan halut­taisi­in luo­da porkkanaa, tulisi ensin­näkin tulovähen­teisyys pois­taa ts. tehdä työn vas­taan­ot­ta­mi­nen kan­nat­tavam­mak­si. Jos nuoret taas halu­taan koulu­tuk­seen, tulisi opin­totuen määrää nos­taa huo­mat­tavasti. Eri­laisil­la leikkauk­sil­la, pakoil­la ja sank­tioil­la saadaan ain­oas­taan negati­ivisia vaikutuksia.

    Minä en henkilöko­htais­es­ti ymmär­rä tätä lukios­ta tai ammat­tik­oulus­ta valmis­tu­van nuoren väk­inäistä sysäämistä jatkok­oulu­tuk­seen saman tien. Tiedän, että työuria halu­taan piden­tää sekä alku- että lop­pupäästä. Ensin­näkin aika har­val­la 19-vuo­ti­aal­la on vielä hajuakaan siitä, mitä halu­aisi tule­vaisu­udessa tehdä. Välivuodet eivät tarkoi­ta sitä, että jäädään vält­tämät­tä vaan koti­in makaa­maan. Mon­et han­kki­vat tärkeätä työkoke­mus­ta samal­la kun etsivät itseään ja miet­tivät uraval­in­to­jaan. Tämän myötä ei myöskään tapah­du niin paljon opin­to­jen keskey­tyk­siä. Tietenkin on myös niitä, joil­la on selvät sävelet oman unel­ma-ammatin­sa suh­teen. Ja heitä pitääkin kan­nus­taa jatko-opin­toi­hin mah­dol­lisim­man pian. Tosin valitet­ta­van usein täl­laiset nuoret ovat niitä, jot­ka eivät ole päivääkään tehneet minkään­laisia töitä. Sit­ten päästään van­hempi­en mak­samien kalli­iden val­men­nuskurssien avul­la suo­raan lukios­ta lääkik­seen, valmis­tu­taan määräa­jas­sa, kun ei ole opin­to­jen ohel­lakaan tarvin­nut tehdä töitä ja suo­raan lääkärin palkoille. Arvos­tus esim. kau­pan kas­satyön­tek­i­jöitä kohtaan voi olla melko min­i­maa­li­nen. Tämä oli vain esimerk­ki siitä, että täl­laisia tapauk­sia päät­täjät var­maan halu­aisi­vat kaikkien ole­van. Itse kan­nus­taisin uraval­in­tansa suh­teen epä­var­maa nuor­ta pitämään tarkoituk­sel­la pari välivuot­ta, jot­ka voivat olla kul­la­nar­voisia nuorelle itselleen. Tämä tietenkin edel­lyt­tää toimeen­tu­lon tur­vaamista ja palkkatyöhön kannustamista.

    Ja vielä Art­turi B:

    Jos työt­tömyy­den syyt ovat mielestäsi toisen kir­joit­ta­jan mukaan hakuses­sa, olisi kiva kuul­la sin­un näke­myk­sesi asi­aan. Minä voin Amaen syi­hin lisätä sen, että esim. kau­pan alal­la on hyvin vähän kokopäiväisiä töitä tar­jol­la. Osa-aikaisen työn vas­taan­ot­ta­mi­nen on taas mah­do­ton­ta tulon­si­ir­to­jen varas­sa ole­van ihmisen kohdal­la, sil­lä osa-aikatyöl­lä ei yksistään tule toimeen ja tuet taas leikkau­tu­vat työn myötä pois. Myös jotain ker­too se, että mata­la­palk­ka-alan työ­paikkoi­hin saat­taa olla sato­ja hak­i­joi­ta, jol­loin vail­la työkoke­mus­ta ole­vien mah­dol­lisu­udet ovat olemattomat.

  64. Mai­ja:

    Riip­pumat­ta vähim­mäis­tur­van suu­ru­ud­es­ta kyseessä ei edelleenkään ole mielestäni minkään­lainen porkkana. 

    Joo oot kyl­lä oikeessa. Jot­ta joku asia voi olla porkkana, niin sen pitää olla ehdollista.

    Jos nuoret taas halu­taan koulu­tuk­seen, tulisi opin­totuen määrää nos­taa huomattavasti.

    Niin siis jos nuoret halu­taan koulu­tuk­seen, niin koulu­tuk­sen houkut­tele­vu­ut­ta ver­rat­tuna mui­hin vai­h­toe­htoi­hin pitää kas­vat­taa. Tämän voi tietysti tehdä monel­la tapaa, esim. nos­ta­mal­la opin­to­tukea, laske­mal­la perus­tur­vaa, nos­ta­mal­la koulutet­tu­jen palkko­ja jne.

    Minä en henkilöko­htais­es­ti ymmär­rä tätä lukios­ta tai ammat­tik­oulus­ta valmis­tu­van nuoren väk­inäistä sysäämistä jatkok­oulu­tuk­seen saman tien.

    En minäkään. Suomes­sa koulut­taudu­taan toden­näköis­es­ti ihan liikaa.

    Arvos­tus esim. kau­pan kas­satyön­tek­i­jöitä kohtaan voi olla melko minimaalinen.

    Min­un on hyvin vaikea uskoo, että arvos­tus toisia ihmisiä kohtaan olis jotenkin alem­pi vaan siks, että on valmis­tunut nopeesti.

    Jos työt­tömyy­den syyt ovat mielestäsi toisen kir­joit­ta­jan mukaan hakuses­sa, olisi kiva kuul­la sin­un näke­myk­sesi asiaan. 

    No työt­tömyy­den syyt on tässä:

    Tar­jon­ta: Töitä tekemäl­lä ei voi lisätä hyv­in­voin­ti­aan. (Tukien leikkaan­tu­mi­nen, perus­tur­va, verot jne.)

    Kysyn­tä: Mata­lan tuot­tavu­u­den töi­den teet­tämi­nen on laiton­ta. (Min­imi­palk­ka, perus­tur­va, työl­listämisen välil­liset kus­tan­nuk­set, irti­sanomis­suo­ja, verot)

    Työt­tömyy­den syitä ei oo:

    Töi­den riit­täm­mät­tömyys, automaa­tio, glob­al­isaa­tio, työvoiman tar­jon­nan lisään­tymi­nen, vauras­tu­mi­nen jne.

    Niin kauan kuin ihmisil­lä on tyy­dyt­tämät­tömiä halu­ja, on myös töitä. Sit­ten kun kaik­ki kulut­ta­jat kulut­taa mielu­um­min enem­män vapaa-aikaa kuin mitään muu­ta, niin sit lop­puu työt.

    No samal­la tietysti lop­puu myös työvoiman tar­jon­ta, joten työt­tömyys ei olis ongelmana.

  65. Poim­into­ja Mai­jan kom­men­tista kel­lo 12.58:

    Riip­pumat­ta vähim­mäis­tur­van suu­ru­ud­es­ta kyseessä ei edelleenkään ole mielestäni minkään­lainen porkkana.

    Tarkoi­tatko tosis­sasi, että jos vähim­mäis­tur­va olisi vaikka­pa 2500 euroa kuus­sa, niin se ei ole mikään porkkana joutenoloon?

    Välivuodet eivät tarkoi­ta sitä, että jäädään vält­tämät­tä vaan koti­in makaa­maan. Mon­et han­kki­vat tärkeätä työkoke­mus­ta samal­la kun etsivät itseään ja miet­tivät uravalintojaan.

    Mut­ta tästä kai ei olekaan puhe. Puhe on siitä, että voi kieltäy­tyä koulu­tuk­ses­ta ja työvoimapoli­it­ti­sista toimen­piteistä ja mak­sat­taa työssä käymät­tömänä elämisen­sä muilla. 

    Tämän myötä ei myöskään tapah­du niin paljon opin­to­jen keskeytyksiä.

    Tiedätkö, että näin on? Onko sin­ul­la jokin lähde siitä, että mitä myöhem­min opin­ton­sa aloit­taa, sitä toden­näköisem­min vie ne loppuun?

    En usko ilman lähdet­tä. Olen sen ver­ran han­kala ihminen.

  66. A on kerän­nyt ennä­tyk­sel­liset 84 peukkua, joten pysähdyin hänen kom­ment­tin­sa kohdalle. 

    Alkuepäi­ly­istäni huoli­mat­ta siis peukut saat­ta­vatkin ohja­ta min­unkin lukemistani. 

    Ilmeis­es­ti löysän pop­ulis­tiset kir­joituk­set peukku­ja keräävät eniten, kuten tämäkin esimerk­ki (ja tietysti per­su­jen kan­na­tus) osoittaa: 

    Samat ihmiset, jot­ka pitävät syr­jäy­tyneitä ja mie­len­ter­veysongel­maisia nuo­ria laiskot­telijoina, eivät koskaan itse palkkaisi heitä töi­hin tai halu­aisi heitä työkavereikseen. 

    Ei kai kukaan halua palkata mie­len­ter­veysongel­maista? Mitä ihmeen väliä sil­lä on minä hän­tä pitää? 

    Pitääkö rekrytoija/työtoveri työn­hak­i­jaa laiskana, epäon­nise­na geenisen­sä suh­teen, ympäristön uhri­na tms. — ihan sama, ei kukaan halua työy­hteisöön­sä psyykkises­ti sairas­ta ihmistä.

    Ennen kuin alat­te vaa­tia leikkauk­sia toimeen­tu­lo­tu­keen, ker­tokaa miten tyhjän cv:n omaa­va, koulut­tam­a­ton, yksinäi­nen, kouluk­iusat­tu, mie­len­ter­veysongel­mainen ja epä­sosi­aa­li­nen ihmi­nen pär­jää työ­markki­noiden raa’assa kilpailussa. 

    Ei tietenkään mitenkään, kuten Osmo jo tote­si. Kuntoutuk­seen mars ja jos ei onnis­tu, niin eläkepa­per­it kouraan. 

    Eivät täl­laiset tapauk­set nyt kuu­lu Lex Soin­in­vaaran piirin lain. 

    Eli mikä tässä nyt oli sanoma?

  67. “Alku­peräi­nen väit­tämäsi oli, että puo­let aikui­sista opiskelee, kos­ka suo­ma­lainen vai­h­taa ammat­tia kuin musta­lainen hevosta. ”

    Alun perin etsin vain vas­taus­ta tuo­hon, mik­si vas­tavalmis­tuneet yo:t eivät lähde opiskele­maan sam­na vuonna.
    Luin aikaismemin tutkimuk­sen, jota nyt en löytänyt, että ysi merkit­tävä syy on yliopis­tois­sa opiskel­e­vat täy­den­nys ja toista tutk­in­toa suoritatvat 

    Mut­ta kyl­lä tätä ammatin vai­h­toakin on tutkit­tu ja aineis­to on yli 30-vuo­ti­aista , joten joukos­sa tuskin on ensi­tutk­in­toa suorit­tanei­ta , luku­unot­ta­mat iki­teekkare­i­ta ehkä, kun yksi kysymys kuu­lui onko henkilö valmis­tunut johonkin ammat­ti­in aikaisem­min . Ammat­tia ei tietys­tikään ole määritel­ty mil­lään stan­dard­il­la , joten mil­loin se on vai­h­tunut voi olla hie­man kyseenalainen.
    Eli saivarel­la voi loputtomasti 

    Mut­ta täl­lainen tulos syn­tyi tutkimuk­ses­ta , tek­i­jänä Tilastokeskus

    “Jo yli 40 pros­ent­tia yli kolmikym­men­vuo­ti­aista työssä käyvistä ihmi­sistä vai­h­toi ammat­tia vuosi­na 2000–2005 ker­too Tilas­tokeskus, joka selvit­ti asi­aa Helsin­gin Sanomien pyynnöstä. ”

    Eli koko työvoima on vai­h­tanut ammat­tia ker­ran 12,5 vuodessa ja työu­ran aikana n 3 kertaa.

    Eli kyl­lä se ammatin vai­h­to tapah­tuu kuin musta­laisen hevosen­vai­h­to ja tulee kalli­ik­si yhteiskun­nalle, nykyisen työvoiman ama­mat­in­vai­h­dot n 120 mil­jar­dia .Eli n kol­men vuo­den palkat työuras­ta kulu­vat uudelleenkoulutukseen

    Eli EU:n kärkeä tässä suh­teessa, siihen viit­taa myös työ­suhtei­den vai­h­tu­vu­us , n 800000 joka vuosi.

    Mit tulee siihen tun­neko ketään ammat­tia vai­h­tavaa opiske­li­jaa niin esimerkik­si minä opiske­len parhail­laan opet­ta­jak­si 60-vuotiaana.
    Ja työkkäri tar­josi puoli­pakol­la levy­sep­pä-hit­saa­jan kurssia, joten voi olla, että ehdin vai­h­taa vielä use­am­man ker­ran ammat­tia ennen eläköitymistä

  68. “Niin kauan kuin ihmisil­lä on tyy­dyt­tämät­tömiä halu­ja, on myös töitä. Sit­ten kun kaik­ki kulut­ta­jat kulut­taa mielu­um­min enem­män vapaa-aikaa kuin mitään muu­ta, niin sit lop­puu työt.”

    Moni on tyy­tyväi­nen nykyiseen kulu­tus­ta­soon, itse asi­as­sa suuri enemmistö.Vapaa-aikakin on rajalli­nen ja menos­sa vähempään suun­taan, joten sekin las­kee kulus­tukykyä. Uusil­la työ­dopingeil­la on mah­dol­lista olla töis­sä 24/7/365.
    Sen jäl­keen ei tarvi­ta enää palkkaa , asun­toa, autoa, ei edes vaatteita . 

    Toinen merit­tävä vaikutin on tulota­so, eli jos ei ole kulu­tuskykyä niin haluil­la ei ole merkitystä.

    Kol­man­nek­si ihmisel­lä on myös min­imikäyt­tökus­tan­nuk­set ja sen alle ei saa töi­hin kuin hul­lun miehen Huittisista.
    Et sinäkään pyöritä vehjet­tä, jon­ka käyt­töku­lut ovat viisi euroa , mut­ta tuo­tot neljä euroa

  69. Eli­na:

    Tarkoi­tatko tosis­sasi, että jos vähim­mäis­tur­va olisi vaikka­pa 2500 euroa kuus­sa, niin se ei ole mikään porkkana joutenoloon?

    Eiköhän niitä ole melkoinen joukko suo­ma­laisia, jot­ka saa­vat ainakin tuon määrän euro­ja töitä tekemät­tä pääo­mat­u­loina. Silti minus­ta tun­tuu, että tässä joukos­sa ei joutomiehiä ole sen suurem­paa osu­ut­ta kuin muus­sakaan kansas­sa. Olisiko peräti vähemmän?

  70. Eli­na: Mielestäni puhut paskaa.

    Ongel­ma on siinä, ettei tääl­lä kan­na­ta palkata riskil­lä ketään. 

    Omat suku­laiset ovat palkan­neet todel­la han­kalia tapauk­sia. ( Alko­holis­te­ja, mie­len­ter­veys ongel­maisia jne.) vaik­ka kaverin tuot­tavu­us on alem­pi, ratkeaa välil­lä ryyp­päämään jne. Kyl­lä hänkin voi oikeasti tehdä töitä. Ongel­ma on siinä, että pitää myös antaa mah­dol­lisu­us, eikä edel­lyt­tää sitä 8–16 työaikaa viitenä päivänä viikossa.

    Sanois­in, että nämä elämän­ta­painti­aan­it ovat kovimpia työn­tek­i­jöitä, mut­ta eivät _ikinä_ voisi olla tehtaas­sa töissä.

    Heille myöskin on oleel­lista, että joku edes uskoo hei­hin. Yhteiskun­ta ei sitä tee.

  71. Liki kymme­nen vuot­ta sit­ten suosit­telin eräälle nuorelle hakeu­tu­mista SAP-koulu­tuk­seen. SAP on yleis­es­ti käytet­ty toimin­nanoh­jausjär­jestelmä. Hänel­lä ei ollut kyseistä erikoisosaamista. Tiedustelin SAP-koulu­tus­ta hänen puolestaan Työvoimas­ta. Siel­lä ei sel­l­aista ollut tar­jol­la. Tar­jol­la oli vain ATK-ajokorttikoulutusta.

    Tänä päivänä pelkästään Monster.fi sivus­tol­la on täl­läkin het­kel­lä avoin­na 80 paikkaa. Ja tänä päivänä vieläkään ei Työvoima­hallinnon lis­toil­la ei ole ain­ut­takaan SAP tai vas­taavaa koulu­tus­ta; ei edes semi-ammat­ti­maista IT-koulutusta!

    Työvoimallinnon IT-koulu­tuk­sen tason ja tyhjän­päiväisyy­den voi tode­ta tästä linkistä:
    http://tinyurl.com/29aoerl

    Työvoiman kouluts on var­masti hyö­ty­suh­teeltaan Suomen kallein­ta IT-koulutusta.

  72. “Liian van­ha,

    Tästäkin 10 pros­en­tista osa suorit­taa ensim­mäistä tutk­in­toaan. On erit­täin yleistä, että korkeak­ouluista valmis­tu­taan yli 25-vuo­ti­aina. Se on pikem­minkin sään­tö kuin poikkeus. ”

    Minä kyl­lä hain vain aineis­toa siihen asi­aan, mik­si ensim­mäisen vuo­den yo:t eivät ala opiskella.
    Aikaisem­min löysin tutkimuk­sen , jos­sa syyk­si esitet­ti­in se, että toisen tutkin­non ja jatko-opiske­li­jat7täy­dennsykurssi­laiset vievät paikkoja.
    En löytänyt sitä, mut­ta löys­in­pä toisen tutkimuk­sen , jos­sa tutkit­ti­in ammatin vai­h­toa ja koulut­tau­tu­mista siihen

    Tässä tutkimuk­ses­sa ovat mukana yli 30 vuo­ti­aat, ja henkilöt joil­la on jo yksi loppututkinto.
    Tämä on siis eri tutkimus kuin mis­tä minä poimin ensim­mäiset luvut, joi­ta arvostelit

    Lain­aus HS sivuilta:

    “Ammatin vai­h­t­a­mi­nen yleistyy kovaa vauh­tia ja tahdin usko­taan vain kiihtyvän. Jo yli 40 pros­ent­tia yli kolmikym­men­vuo­ti­aista työssä käyvistä ihmi­sistä vai­h­toi ammat­tia vuosi­na 2000–2005 ker­too Tilas­tokeskus, joka selvit­ti asi­aa Helsin­gin Sanomien pyynnöstä.” 

    Eli ammat­tia vai­hde­taan keskimäärin 12,5 vuo­den välein , kolme ker­taa uran aikana.
    Tämä ammat­in­vai­h­to­rum­ba keskit­tyy yksi­tyiselle sek­to­rille, sil­lä julkisen sek­torin ammatit ovat vakaampia.

    Tämä merk­it­see myös, että olemme ammat­in­vai­h­dos­sa EU:n kärkipäässä.

    Kuluina tuo merk­it­see, että työu­ran ansioista kuluu n kol­men vuo­den palk­ka uudellenkoulutukseen
    ja yhdessä perusk­oulu­tuk­sen kanssa 4–5 vuo­den palkka.

    Eli dynaamiset työ­markki­nat tule­vat kalliiksi

    Mitä tulee uudel­lenk­oulu­tuk­seen niin olen itsekin opiskele­mas­sa opet­ta­jak­si 60-vuo­ti­aana ja jos työkkärin ehdo­tus toteu­tuu niin menen koh­ta opiskele­maan levy­sep­pä-hit­saak­si, joten minäkin ehdin vielä opiskel­la kolme uut­ta ammat­tia ennen eläkeikää. Kiiret­tä tosin pitää.

  73. Työ­paikko­ja ei yksinker­tais­es­ti ole (riip­puen alasta)ja jos on ne ovat pätkätyöpaikkoja.
    Yliopis­tol­la melkein jokainen jolle puhuu pait­si insinöörit jne ker­to­vat että valmis­tut­tua odot­taa työt­tömyys tai pätkä­työt. Olen itse 26-vuo­tias ja 90% tutu­is­tani on työtön, lop­ut ovat pätkä­työläisiä ja yksi saanut vak­i­nais­te­tun paikan hul­lul­la 24 h työn teol­la, kyseinen nainen sanoo ettei ikinä uskalla han­kkia per­het­tä kun burn out­te­ja on jo 26-vuo­ti­aana kak­si takana ja mieli­sairaala käyntejä.
    Tule­vaisu­udessa näkyy vain työt­tömyys tai puhe­lin­myyn­ti mais­terin papereille huonol­la palkalla.
    Pul­lo­jen keruu alkoi kuu­losta­maan todel­la hyvälle varsinkin täl­lä jo vuosia jatkuneel­la 100 e käteen kuus­sa bud­jetin jälkeen.
    Vika ei ole ihmi­sis­sä vaan Suomen val­tios­sa joka ei suos­tu kil­pailut­ta­maan markki­noi­ta kuten Tan­s­ka ja Ruot­si rak­en­taen ter­veen yrit­täjyy­den ja työl­lisyy­den ympäril­lään. Ihmisiä rankaistaan vaik­ka kyse on val­tion neu­vos­toli­it­toon suun­tau­tu­vas­ta ihan­noin­nista jos­sa val­tio hal­lit­see kaikkea, kaup­paa jne. Hyvähän siinä on ihmisiä rankaista vaik­ka vier­essä on mallit jot­ka kykenevät työl­listämään ihmisiä pros­en­tu­aalis­es­ti huo­mat­tavasti enem­män vain yrit­täjyy­den ja kil­pailun sal­limisel­la. Omaa tuhoaan nämä päät­täjät peräävät ja sitä että tämä kyykytet­ty nuoriso alkaa vaa­tia työ­paikko­ja ja jonk­in­näköistä tur­vaa elämälleen.

  74. Lai­tan­pa tähän nyt sel­l­aisen pointin, että vaik­ka kuin työt­tömyyt­tä olisi ja ei ole oikei­ta työ­paikko­ja esim. koulu­tuk­sen myötä saatavil­la, niin onhan on täysin pöyristyt­tävää, että ihmisiä lähetetään semi-koulu­tuk­si­in vira­nomaisen päätök­sel­lä ja muka harkinnallaan.

    Mut­ta mitä nämä vira­nomaisen koulu­tusharkin­nat oikeasti pitävät sisääl­lään, kun työkkärin täti tuos­ta vaan, kaivaa laput esi­in, että tei­dän työt­tömään tulee suun­nistaa nyt siihen suun­taan koulut­tau­tu­mises­sanne, kuten tästä työkkärin tädin tiskistä nyt määrätään.

    Muu­toin hyväksyn pakko-opiske­lut ja työkkärin kurssit, mut­ta en sitä, että tuos­ta vaan joku virkamies lukee yht’äkkiä työt­tämälle kurssimääräyk­siä taik­ka opiskelumääräyk­siä, mitkä on arvot­tu paikallisen työvoima­toimis­ton virkami­esten “kahav­i­tun­nil­la” — tapaan.

    Niin, vaik­ka kuin työvoimavi­ra­nomaiset väit­täi­sivät ole­vansa työt­tömien asiantun­ti­joi­ta työt­tömän omas­sa tapauksessaan.

  75. Tästäkin 10 pros­en­tista osa suorit­taa ensim­mäistä tutk­in­toaan. On erit­täin yleistä, että korkeak­ouluista valmis­tu­taan yli 25-vuo­ti­aina. Se on pikem­minkin sään­tö kuin poikkeus.

    Mikä onkin mielestäni huolestut­tavaa. Itse olen opiskel­lut kolme vuot­ta Ruot­sis­sa, ja nyt viimeiset puoli vuot­ta Suomes­sa. Meno yliopis­tois­sa huo­mat­ta­van eri­laista, ja ise olenkin hah­motel­lut alle kolme omas­ta mielestäni tärkeää syytä opiskelu­jen venymiselle:
    — Opiske­li­jat Suomes­sa tun­tu­vat pelkäävän opin­to­lainaa jostakin syys­tä? Kuitenkin heti valmis­tu­misen jäl­keen oste­taan iso talo ja auto, joille molem­mille ote­taan huo­let­ta moninker­taisen kokoinen laina. Ruot­sis­sa läh­es kaik­ki opiske­li­jat rahoit­ta­vat opin­to­jaan pääosin opin­to­lainal­la ja kesätöil­lä, vain har­vo­jen käy­dessä lukukausien aikana töis­sä. Koka töitä on “pakko” tehdä, ei käy­dä luen­noil­la samoissa määrin, täl­löin ten­teistä muo­dos­tuu pitkälti kir­ja­tent­te­jä luen­to­jen jäädessä heit­eille. Tämä johtaakin noidanke­hään jois­sa luen­toi­hin ei panos­te­ta, kos­ka ei niis­sä kuitenkaan käy­dä, johtaen vielä vähempään akti­ivi­su­u­teen. Tääl­lä luen­noil­la saat­taa olla vain 20% kurssin suorit­ta­jista, kun Ruot­sis­sa on läh­es joka luen­nol­la on 80% opiske­li­joista. Jokin on siis todel­la pielessä tämän suh­teen. Samoin on lähiopetuk­sen määrä huo­mat­ta­van vähäistä Suomes­sa, min­imisään on min­ul­la ollut 4h lähiope­tus­ta opin­topis­tet­tä kohden. Tämä tarkoit­taa että itseopiskelun määrä on 85% kurssista joka tun­tuu ainakin minus­ta todel­la suurelta vaa­timuk­selta opiske­li­joi­ta kohtaan. Voidaan mani­ta että Tukhol­mas­sa pide­tään 50%:a hyvänä min­im­inä lähiopetuk­sen määrälle.
    — Ope­tushenkilöstö eli käytän­nössä pro­fes­sorit eivät pri­or­isoi ope­tus­ta vaan tutkimus­ta. Onkin syytä kysyä, tarvi­taanko peruskurssin pitäjäk­si huip­pututk­i­jaa, vai pitäisikö niitä olla opet­ta­mas­sa lehtor­e­i­ta joil­la olisi pelkkä ope­tusvir­ka. Näin tutk­i­jat voisi­vat keskit­tyä tutkimuk­seen ja luen­noimaan kursse­ja jois­sa viimeisimpiä tutkimus­tu­lok­sia voisi käyt­tää hyödyk­si. Joskus tun­tuu siltä että pro­fess­rit kuvit­tel­e­vat kaikkien halu­a­van tul­la tuti­joik­si, ja muo­toil­e­vat opetuk­sen sen mukaan. Tähän ongel­maan aut­taisi myös ope­tusvirko­jen perus­t­a­mi­nen sil­lä niihin voitaisi­in palkata työelämässä ollei­ta, jol­loin todel­lisu­us kytkey­ty­isi parem­min opin­toi­hin. Heiltä voisi myös edel­lyt­tää ped­a­gogis­ten opin­to­jen suorit­tamista, ainakin ped­a­gogiset taidot tun­tu­vat osal­la pro­fes­sor­eista ole­van olemat­tomat. Vaik­ka nykyjär­jestelmä tuot­taisi huip­pututkimus­ta, ei se vält­tämät­tä tuo­ta huippuosaajia.
    — Inte­groi­va ope­tus. KOTA-Tietokan­nan mukaan lähin­nä suosi­tu­saikaa valmis­tu­taan tiedekun­nista jois­sa ope­tus on tiukasti inte­groitua. Täl­löin kokon­aisu­udet ovat suuria, ope­tus on aikataulutet­tu parem­min, ja kurssit tiukem­min yhdessä. Omas­sa tiedekun­nas­sa tun­tu­vat kurssit ole­van keskimäärin n 2–4 op kokoisia, kun Ruot­sis­sa keskikoko on noin 6 op. Tämä johtaa siihen että kokon­aisu­udet hajoa­vat todel­la pieni­in osi­in, jot­ka useim­miten vielä ovat pahoin päällekkäisiä. Olenkin syksyn aikana lukenut kolme samaa aihet­ta käsitel­lytä kurssia (peruskurssin, ja sen kakis jatkokurssia) joka kor­vaisi yhden kurssin opin­nois­tani Ruot­sis­sa. Kaik­ki kurssit ovat eri henkilöi­den pitämiä, ja ilmeis­es­ti täysin keskenään koordi­noimat­to­mia, sil­lä pahim­mil­laan ovat samat kalvot olleet esil­lä kaikissa kolmes­sa kurssis­sa. Kurs­seista tulisikin muo­dostaa isom­pia kokon­aisuuk­sia joiden sisältö sovitet­taisi­in tarkasti yhteen. Tämä aut­taisi myös moti­vaa­tio-ongel­maan, sil­lä ainakin itse ainakin suorit­taisin mielum­min kolme isom­paa tent­tiä kuin kuusi pienem­pää koe­ja­son aikana.
    Vielä yksi min­ua ihme­tyt­tävä asia on, mik­si joka työhön tvaa­di­taan mais­terin tutk­in­to? Monis­sa mais­sa on kan­di­daatin tutk­in­to perus­tutk­in­to, joka käy läh­es työhön kuin työhön oma­lle alalle, kun vaan har­vois­sa asiantun­ti­jate­htävis­sä vaa­di­taan mais­terin tutkintoa.
    // Hannes

  76. Tästäkin 10 pros­en­tista osa suorit­taa ensim­mäistä tutk­in­toaan. On erit­täin yleistä, että korkeak­ouluista valmis­tu­taan yli 25-vuo­ti­aina. Se on pikem­minkin sään­tö kuin poikkeus.

    Mikä onkin mielestäni huolestut­tavaa. Itse olen opiskel­lut kolme vuot­ta Ruot­sis­sa, ja nyt viimeiset puoli vuot­ta Suomes­sa. Meno yliopis­tois­sa huo­mat­ta­van eri­laista, ja ise olenkin hah­motel­lut alle kolme omas­ta mielestäni tärkeää syytä tälle:
    — Opiske­li­jat Suomes­sa tun­tu­vat pelkäävän opin­to­lainaa jostakin syys­tä? Kuitenkin heti valmis­tu­misen jäl­keen oste­taan iso talo ja auto, joille molem­mille ote­taan huo­let­ta moninker­taisen kokoinen laina. Ruot­sis­sa läh­es kaik­ki opiske­li­jat rahoit­ta­vat opin­to­jaan pääosin opin­to­lainal­la ja kesätöil­lä, vain har­vo­jen käy­dessä lukukausien aikana töis­sä. Koka töitä on “pakko” tehdä, ei käy­dä luen­noil­la samoissa määrin, täl­löin ten­teistä muo­dos­tuu pitkälti kir­ja­tent­te­jä luen­to­jen jäädessä heit­eille. Tämä johtaakin noidanke­hään jois­sa luen­toi­hin ei panos­te­ta, kos­ka ei niis­sä kuitenkaan käy­dä, johtaen vielä vähempään akti­ivi­su­u­teen. Tääl­lä luen­noil­la saat­taa olla vain 20% kurssin suorit­ta­jista, kun Ruot­sis­sa on läh­es joka luen­nol­la on 80% opiske­li­joista. Jokin on siis todel­la pielessä tämän suh­teen. Samoin on lähiopetuk­sen määrä huo­mat­ta­van vähäistä Suomes­sa, min­imisään on min­ul­la ollut 4h lähiope­tus­ta opin­topis­tet­tä kohden. Tämä tarkoit­taa että itseopiskelun määrä on 85% kurssista joka tun­tuu ainakin minus­ta todel­la suurelta vaa­timuk­selta opiske­li­joi­ta kohtaan. Voidaan mani­ta että Tukhol­mas­sa pide­tään 50%:a hyvänä min­im­inä lähiopetuk­sen määrälle.
    — Ope­tushenkilöstö eli käytän­nössä pro­fes­sorit eivät pri­or­isoi ope­tus­ta vaan tutkimus­ta. Onkin syytä kysyä, tarvi­taanko peruskurssin pitäjäk­si huip­pututk­i­jaa, vai pitäisikö niitä olla opet­ta­mas­sa lehtor­e­i­ta joil­la olisi pelkkä ope­tusvir­ka. Näin tutk­i­jat voisi­vat keskit­tyä tutkimuk­seen ja luen­noimaan kursse­ja jois­sa viimeisimpiä tutkimus­tu­lok­sia voisi käyt­tää hyödyk­si. Joskus tun­tuu siltä että pro­fess­rit kuvit­tel­e­vat kaikkien halu­a­van tul­la tuti­joik­si, ja muo­toil­e­vat opetuk­sen sen mukaan. Tähän ongel­maan aut­taisi myös ope­tusvirko­jen perus­t­a­mi­nen sil­lä niihin voitaisi­in palkata työelämässä ollei­ta, jol­loin todel­lisu­us kytkey­ty­isi parem­min opin­toi­hin. Heiltä voisi myös edel­lyt­tää ped­a­gogis­ten opin­to­jen suorit­tamista, ainakin ped­a­gogiset taidot tun­tu­vat osal­la pro­fes­sor­eista ole­van olemat­tomat. Vaik­ka nykyjär­jestelmä tuot­taisi huip­pututkimus­ta, ei se vält­tämät­tä tuo­ta huippuosaajia.
    — Inte­groi­va ope­tus. KOTA-Tietokan­nan mukaan lähin­nä suosi­tu­saikaa valmis­tu­taan tiedekun­nista jois­sa ope­tus on tiukasti inte­groitua. Täl­löin kokon­aisu­udet ovat suuria, ope­tus on aikataulutet­tu parem­min, ja kurssit tiukem­min yhdessä. Omas­sa tiedekun­nas­sa tun­tu­vat kurssit ole­van keskimäärin n 2–4 op kokoisia, kun Ruot­sis­sa keskikoko on noin 6 op. Tämä johtaa siihen että kokon­aisu­udet hajoa­vat todel­la pieni­in osi­in, jot­ka useim­miten vielä ovat pahoin päällekkäisiä. Olenkin syksyn aikana lukenut kolme samaa aihet­ta käsitel­lytä kurssia (peruskurssin, ja sen kakis jatkokurssia) joka kor­vaisi yhden kurssin opin­nois­tani Ruot­sis­sa. Kaik­ki kurssit ovat eri henkilöi­den pitämiä, ja ilmeis­es­ti täysin keskenään koordi­noimat­to­mia, sil­lä pahim­mil­laan ovat samat kalvot olleet esil­lä kaikissa kolmes­sa kurssis­sa. Kurs­seista tulisikin muo­dostaa isom­pia kokon­aisuuk­sia joiden sisältö sovitet­taisi­in tarkasti yhteen. Tämä aut­taisi myös moti­vaa­tio-ongel­maan, sil­lä ainakin itse ainakin suorit­taisin mielum­min kolme isom­paa tent­tiä kuin kuusi pienem­pää koe­ja­son aikana.
    Vielä yksi min­ua ihme­tyt­tävä asia on, mik­si joka työhön tvaa­di­taan mais­terin tutk­in­to? Monis­sa mais­sa on kan­di­daatin tutk­in­to perus­tutk­in­to, joka käy läh­es työhön kuin työhön oma­lle alalle, kun vaan har­vois­sa asiantun­ti­jate­htävis­sä vaa­di­taan mais­terin tutkintoa.
    // Hannes

  77. Art­turi B:

    “Niin siis jos nuoret halu­taan koulu­tuk­seen, niin koulu­tuk­sen houkut­tele­vu­ut­ta ver­rat­tuna mui­hin vai­h­toe­htoi­hin pitää kas­vat­taa. Tämän voi tietysti tehdä monel­la tapaa, esim. nos­ta­mal­la opin­to­tukea, laske­mal­la perus­tur­vaa, nos­ta­mal­la koulutet­tu­jen palkko­ja jne.”

    Perus­tur­van taso on jo täl­lä het­kel­lä pahasti jäl­jessä yleistä ansio- ja hin­take­hi­tys­tä, joten sen laskemista ei voi mitenkään pitää järkevänä vai­h­toe­htona inhimil­lisyy­destä puhu­mat­takaan. Väitän myös, että suurin osa nuorista ei tee uraval­in­taa pelkän palkan suu­ru­u­den perus­teel­la. Opin­totuen koro­tus on täl­löin paras vai­h­toe­hto näistä esit­tämistäsi tavoista tehdä opiskelus­ta houkut­tel­e­vam­paa. Sil­loin luot­toti­eton­sa menet­täneelle nuorellekin opiskelu on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Ilman luot­toti­eto­ja opiske­li­jan tulok­si las­ket­ta­van opin­to­lainan saami­nen kun on mahdotonta.

    “Min­un on hyvin vaikea uskoo, että arvos­tus toisia ihmisiä kohtaan olis jotenkin alem­pi vaan siks, että on valmis­tunut nopeesti.”

    En tarkoit­tanut, että näin kävisi nopeasti valmis­tunei­den kohdal­la. Olen vain pienen ikäni aikana huo­man­nut, että hyvin usein niiltä ihmisiltä, joil­la ei ole koke­mus­ta pas­ka duuneik­sikin kut­su­tu­ista töistä, puut­tuu kyseis­ten töi­den arvos­tus tai niitä pide­tään itses­tään­selvyyksinä. Samal­la kun nämä ihmiset väit­tävät kaiken työn ole­van yhtä arvokas­ta, nau­reskel­e­vat salaa(eikä aina niin salaakaan)näille Siwan kas­soille pitäen heitä pohjasakkana.

    Sit­ten Elina:

    “Tarkoi­tatko tosis­sasi, että jos vähim­mäis­tur­va olisi vaikka­pa 2500 euroa kuus­sa, niin se ei ole mikään porkkana joutenoloon?”

    Oletin, että jokainen järkevä ihmi­nen ymmärtää vähim­mäis­tur­van ole­van tasoltaan kaukana tuol­lai­sista heit­tämistäsi sum­mista. Ja tot­ta kai tuleekin ole­maan. Tarkoitin lähin­nä, että toimeen­tu­lotuen suu­ru­uskin vai­htelee yksilöit­täin eri­lais­ten asumiskus­tan­nusten vuok­si. Sik­si käytin ilmaisua “riip­pumat­ta vähim­mäis­tur­van suu­ru­ud­es­ta”. Ja ei, se ei edelleenkään ole mikään porkkana.

    “Tiedätkö, että näin on? Onko sin­ul­la jokin lähde siitä, että mitä myöhem­min opin­ton­sa aloit­taa, sitä toden­näköisem­min vie ne loppuun?”

    Eikä tässäkään ollut point­ti­na se, että mitä myöhem­min opin­ton­sa aloit­taa niin sitä toden­näköisem­min veisi opin­ton­sa lop­pu­un. Iäl­lä ei ole merk­i­tys­tä vaan sil­lä, miten nuori on kyp­synyt ja saanut edes vihiä siitä mitä halu­aa elämässään tehdä. Tämä on yksilöl­listä ja yhteiskun­nan pitäisi tukea sitä toisin kuin pakot­ta­mal­la kaik­ki samanaikaises­ti väk­isin vain opiskele­maan jotain. Mitään lähteitä tähän ei ole heit­tää. Ilmaisen ajatuk­siani pitkälti omien, tut­tu­jen ja vähem­män tut­tu­jen koke­musten kaut­ta. Eikä niitä tarvitse ottaa absolu­ut­tisi­na totuuksina.

    Mat­ti H:n kom­ment­ti oli myös tärkeä huomio. Mik­si eri­laista väärinkäyt­töä tarkastel­laan aina siel­lä poh­jal­la tapah­tu­vana toim­intana? Köy­hien “vapaa­matkustelu” lie­nee pikkupu­uhastelua rav­in­toketjun yläpäässä tapah­tu­vaan mässäilyyn..

  78. Mat­ti H:

    Eiköhän niitä ole melkoinen joukko suo­ma­laisia, jot­ka saa­vat ainakin tuon määrän euro­ja töitä tekemät­tä pääo­mat­u­loina. Silti minus­ta tun­tuu, että tässä joukos­sa ei joutomiehiä ole sen suurem­paa osu­ut­ta kuin muus­sakaan kansas­sa. Olisiko peräti vähemmän?

    Pääo­mat­u­lot ei vähene siitä, että tekee töitä.

    liian van­ha:

    Eli dynaamiset työ­markki­nat tule­vat kalliiksi

    Ai ver­rat­tuna vähem­män dynaamisi­in työ­markki­noi­hin? Minä veikkaan, että dynaamiset työ­markki­nat tulee halvem­maks kuin vähem­män dynaamiset, joten sil­lä ei oo mitään väliä miten kalli­iks ne tulee.

  79. Art­turi B:

    No työt­tömyy­den syyt on tässä:

    Tar­jon­ta: Töitä tekemäl­lä ei voi lisätä hyv­in­voin­ti­aan. (Tukien leikkaan­tu­mi­nen, perus­tur­va, verot jne.)

    Kysyn­tä: Mata­lan tuot­tavu­u­den töi­den teet­tämi­nen on laiton­ta. (Min­imi­palk­ka, perus­tur­va, työl­listämisen välil­liset kus­tan­nuk­set, irti­sanomis­suo­ja, verot) 

    Ja Ville_:

    Omat suku­laiset ovat palkan­neet todel­la han­kalia tapauk­sia. (Alko­holis­te­ja, mie­len­ter­veys ongel­maisia jne.) vaik­ka kaverin tuot­tavu­us on alem­pi, ratkeaa välil­lä ryyp­päämään jne. Kyl­lä hänkin voi oikeasti tehdä töitä. Ongel­ma on siinä, että pitää myös antaa mah­dol­lisu­us, eikä edel­lyt­tää sitä 8–16 työaikaa viitenä päivänä viikossa.

    Sanois­in, että nämä elämän­ta­painti­aan­it ovat kovimpia työn­tek­i­jöitä, mut­ta eivät _ikinä_ voisi olla tehtaas­sa töissä. 

    Suomes­sa AY-liike, EK ja niiden hän­nys­telijät (lähin­nä Kokoomus, SDP ja Keskus­ta) ovat luoneet tilanteen, jos­sa kaik­ki pakas­ta poikkea­va toim­inta, siis ei kokoikää yhdessä firmassa/tehtaassa työelämässä, on efek­ti­ivis­es­ti kielletty.

    Alapäässä tämä tarkoit­taa sitä, että “liian van­han”, min­un fai­jani, koulut­ta­mat­tomien nuorten ja kenen tahansa ei-niin-hyvin-sovel­tuvan osak­si ei olla jätet­ty muu­ta kuin sys­teemin kanssa tap­pelem­i­nen — mikä toki on kokopäivätyö.

    Yläpäässä tämä tarkoit­taa sitä, että min­unkaltaisel­leni “elämän­ta­painti­aanille” ei olla tar­joa­mas­sa mitään muu­ta kuin hel­vetil­lisiä vero­ja. Ja luulet­teko itse ihan tosis­sanne, että minä alan näitä vero­ja — joiden tuo­tol­la tehdään lähin­nä hait­taa — lop­unikääni mak­sel­la? Näin vuo­den läh­estyessä lop­puaan alan taas alka­nut tui­jotel­la näitä eri val­tioiden vero­lain­säädän­töä ja Laf­fer-käyrää, ja eipä kyl­lä hyvältä näytä!

    Aivan tosis­saan kyl­lä halut­taisi käyt­tää rahaa ja aikaa Suomen ja suo­ma­lais­ten, min­ua heikom­min kort­in­jaos­sa pär­jän­nei­den, aut­tamiseen. Mut­ta _miten_? Kaik­ki rahat vede­tään min­ul­ta veroina ja käytetään ne järkevän yri­tys­toimin­nan tuhoamiseen (“yri­tystuet”, tekes, yms.), kiinteistönomistajien/pankkien tasku­jen täyt­tämiseen (asum­is­tu­ki, asun­to­lainan verovähen­nyk­set) ja ihmis­ten pas­sivoimiseen (sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä). Vois­in­han minä tietenkin sanoa kap­i­tal­is­tille halu­a­vani esimerkik­si enem­män rahaa, mut­ta moti­va­tio on heikko, kos­ka jokaises­ta sen­tistä menee kak­si-kolme sent­tiä siihen, että se tukee kaikkea sitä, mitä minä vas­tus­tan (=se mihin verora­hat käytettään).

    Min­un piti olla isän­maan toi­vo, mut­ta, las­ten hak­in­taa luku­unot­ta­mat­ta, näyt­tää siltä, että kaik­ki akti­ivi­nen toim­inta on lähin­nä haitak­si sel­l­aiselle Suomelle, mitä minä haluaisin :-/

    Pikkuhil­jaa sitä päässään taas rak­en­telee syitä lähteä…

    Kari

  80. Ongel­ma on siinä, ettei tääl­lä kan­na­ta palkata riskil­lä ketään.

    Omat suku­laiset ovat palkan­neet todel­la han­kalia tapauk­sia. ( Alko­holis­te­ja, mie­len­ter­veys ongel­maisia jne.)

    (lihavoin­ti minun)

    Tääl­lä Suomes­sa? Mis­sä maail­mankolka­s­sa sit­ten yrit­täjän kan­nat­taa palkata selvästi vajaatuot­toinen henkilö?

    Ja jos ei kan­na­ta, kuten itsekin san­ot, niin mik­si ihmeessä suku­lais­esi sit­ten ovat alko­holis­te­ja ja mie­len­ter­veysongel­maisia palkanneet?

    Ovat ehkä saa­neet siihen esim. palkkatukea? Tot­ta kai se siinä vai­heessa kan­nat­taa, jos voi mak­saa tuot­tavu­u­den alen­e­man mukaista palkkaa. Hyväl­lä tuuril­la työn­tek­i­jä osoit­tau­tuukin tuot­tavu­udeltaan nor­maa­lik­si tai läh­es nor­maa­lik­si ja palkkatukea­han voi saa­da parhaim­mil­laan yli puo­let palka­s­ta — 60 pros­ent­tia muistaakseni.

  81. Liian van­ha,

    Ei ammat­in­vai­h­to tarkoi­ta opiskelua tutk­in­toon. Se tarkoit­taa vain, että vaik­ka huolin­tapääl­likkö vai­h­taa saman fir­man sisäl­lä ostopääl­likök­si. Se kir­jataan ammat­in­vai­h­dok­si. Se voi tapah­tua aivan ilman koulu­tus­ta tai kevyel­lä koulu­tuk­seno­maisel­la sisäänajolla. 

    Täl­lainen liikku­vu­us niin yri­tys­ten sisäl­lä kuin välil­läkin on toki lisääntynyt. 

    En epäile myöskään, etteikö totaa­li­nen alan­vai­h­tokin suh­teel­lisen pitkine koulu­tuksi­neen ole lisään­tynyt, mut­ta tuo 40 pros­ent­tia ei koske sitä.

  82. Työvoimapoli­it­tista IT-koulu­tus­ta pitäisi tehdä läheisessä yhteistyössä yri­tys­ten kanssa. Ainakin meil­lä on hyviä koke­muk­sia tiet­ty­jen spe­si­fistis­ten CAD-kurssien läpikäynei­den henkilöi­den palkkaamis­es­ta. Ymmärtääk­seni täm­möis­ten kurssien osan­ot­ta­jat ovat kyl­lä tarkasti valikoitu sak­ki, ei siel­lä ole henkilöitä, joil­la ei ole jo valmi­ik­si kan­nuk­sia alalta.

    Toki tässä tulee sem­moinen ongel­ma, että työvoima­hallinto astuu sit­ten koulu­tus­ta tar­joavien yri­tys­ten reviirille.

  83. Evert ker­toi että työvoima­toimis­to ei jär­jestä SAP-koulu­tus­ta. Eipä niin; tämä johtuu siitä, että työvoima­toimis­to­jen fokus ei ole työvoimaan vielä kuu­lu­vien ihmis­ten työ­taito­jen paran­tamises­sa ja hei­dän sovit­tamises­saan työ­markki­noille. SAP-koulu­tuk­set halu­taan työ­nan­ta­jien maksettaviksi. 

    Työvoima­hallinto siis keskit­tyy ATK-ajoko­rt­ti­taito­jen opet­tamiseen niille, jot­ka nämä taidot ehkä ken­ties juuri ja juuri pystyvät omak­sumaan, kos­ka täl­laista koulu­tus­ta kukaan työ­nan­ta­ja ei var­masti jär­jestä. Kyse on ikään kuin luku­taidon paikkailusta.

    Toisaal­ta, jos työvoima­toimis­to ohjaisi ihmisiä SAP-kurs­seille, niin tämän epäin­himil­lisen ran­gais­tuk­sen var­joon voisi sit­ten piilot­taa pienem­piä vääryyk­siä, kuten ihmis­ten pakot­ta­mi­nen pros­ti­tuoiduik­si tai puhelinmyyntityöhön…

  84. Eli­na:

    A:

    Samat ihmiset, jot­ka pitävät syr­jäy­tyneitä ja mie­len­ter­veysongel­maisia nuo­ria laiskot­telijoina, eivät koskaan itse palkkaisi heitä töi­hin tai halu­aisi heitä työkavereikseen.

    Ei kai kukaan halua palkata mie­len­ter­veysongel­maista? Mitä ihmeen väliä sil­lä on minä hän­tä pitää?

    Eivät täl­laiset tapauk­set nyt kuu­lu Lex Soin­in­vaaran piirin lain.

    Eli mikä tässä nyt oli sanoma?

    No ehkä tuon pätkän olisi voin­ut muo­toil­la hie­man toisin, mut­ta kyl­lä siinä vin­ha perä on. Osa työt­tömistä on sel­l­aisia, joi­ta pide­tään laiskoina työn vieroksu­ji­na (vaik­ka eivät ole mie­len­ter­veysongel­maisia), ja joi­ta ei tästä syys­tä halu­ta palkata. Eli oma­l­la suh­tau­tu­misel­la lyödään mainit­tu leima entistä tiukempaan.

    Esimerk­ki: 90-luvun lamas­sa työl­listymi­nen vaikeu­tui ja moni vas­tavalmis­tunut jäi työ­markki­noiden ulkop­uolelle. Laman väistyt­tyä avau­tu­vista paikoista oli tul­lut kil­paile­maan myös nuorem­pia vas­tavalmis­tunei­ta. Enpä olisi yllät­tynyt, jos aika moni työ­nan­ta­ja olisi yksisilmäis­es­ti kat­sonut ihmis­ten papereista, että kun henkilö X on valmis­tunut jo vuosia sit­ten, mut­ta CV ei ole juuri pidem­pi kuin nuorem­mal­la henkilöl­lä Y, niin hän taitaa olla laiska työn vieroksuja.

    1. Nyt kan­nat­taa muis­taa, että tämä toimeen­tu­lotuen vähen­nys ei koske henkilöistä, jot­ka eivät ole saa­neet töitä vaan henkilöitä, jot­ka eivät ole hak­e­neet koulu­tuk­seen eivätkä ole hak­e­neet akti­ivis­es­ti työtä.

  85. Kari eduskun­taan? (Joudun peukut­ta­maan, vaik­ka aiem­min uhosin vas­tus­ta­vani peukkusysteemiä.)

  86. Osmo:

    Nyt kan­nat­taa muis­taa, että tämä toimeen­tu­lotuen vähen­nys ei koske henkilöistä, jot­ka eivät ole saa­neet töitä vaan henkilöitä, jot­ka eivät ole hak­e­neet koulu­tuk­seen eivätkä ole hak­e­neet akti­ivis­es­ti työtä.

    Hyvä point­ti (tapani mukaan lähdin rön­sy­ilemään alkup. aiheesta, kos­ka ymmärsin sin­unkin Osmo vas­tus­ta­van näitä vähen­nyk­siä). Mut­ta vas­taa­van ilmiön voisi kuvitel­la vaikut­ta­van nuori­inkin. Syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­van nuoren työl­listymis­mah­dol­lisu­udet ovat mui­ta heikom­mat riip­pumat­ta hänen omas­ta ahkeru­ud­estaan ja akti­ivi­su­ud­estaan, kos­ka osa työ­nan­ta­jista kat­soo syr­jäy­tymisen ole­van ihmisen omas­ta vial­lisu­ud­es­ta johtu­vaa (+ muut syyt, mm. suhtei­den puute). Ei täl­laisen nuoren työl­lisyys­ti­lan­net­ta paran­na se, että häneltä leikataan tukea, jota hän toden­näköis­es­ti mui­ta nuo­ria kipeäm­min tarvit­see. Opiskelu puolestaan ei kaikkia kiin­nos­ta, eikä minus­ta tarvit­sekaan kiinnostaa.

  87. Keskustelun perus­teel­la näyt­täisi ole­van val­lal­la harhakäsi­tys, jon­ka mukaan toimeen­tu­lo­tu­ki on jonkin­lainen kansalais­palkkaan ver­rat­ta­va perusoikeus. 

    Näin ei ole! Kyseessä on viime­si­jainen ja väli­aikaisek­si tarkoitet­tu etu­us sil­loin, kun henkilö on syys­tä tai tois­es­ta ajau­tunut tilanteeseen, jos­sa esimerkik­si ensisi­jaisen tukimuodon saamises­sa on esteitä tai viivet­tä. Täl­lä tavoin voi käy­dä muun muas­sa sil­loin, jos työvoimapoli­it­ti­nen lausun­to ei ole yksiselit­teinen, vaan viipyy lausuntokierroksella. 

    Sairaat ihmiset eivät kuu­lu kun­nan toimeen­tu­lotuen, vaan Kelan etuuk­sien piiri­in. Sik­si heitä on turha vetää tähän keskusteluun. 

    Min­ulle, kuten ilmeis­es­ti mon­elle muullekin, on kuitenkin jäänyt epä­selväk­si, että mitä muu­tos­ta tämä uusi laki käytän­nössä tilanteeseen tuo. Toimeen­tu­lo­tukea on aikaisem­minkin voin­ut leika­ta sil­lä perus­teel­la, ettei hakeudu koulu­tuk­seen tai työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si. Käsit­tääk­seni tätä mah­dol­lisu­ut­ta on myös ahk­erasti sosi­aalivi­ras­ton toimes­ta käytetty.

  88. Saara sanoo:

    Osa työt­tömistä on sel­l­aisia, joi­ta pide­tään laiskoina työn vieroksu­ji­na (vaik­ka eivät ole mie­len­ter­veysongel­maisia), ja joi­ta ei tästä syys­tä halu­ta palkata.

    Mut­ta pide­täänkö syyttä? 

    Vähän nuiv­asti suh­taudun täl­laisi­in salali­it­to­te­o­ri­oi­hin, joiden mukaan on ilkeitä ja sydämet­tömiä työ­nan­ta­jia, jot­ka eivät halua palkata reip­pai­ta nuo­ria vain omien ennakkolu­u­lo­jen­sa vuoksi. 

    Mikäli 22-vuo­ti­aal­la ei ole mitään perusk­oulun jälkeistä koulu­tus­ta, ei ensim­mäistäkään työ­todis­tus­ta ja hän on täysin ter­ve ihmi­nen, niin minä hän­tä sit­ten tulisi pitää, ellei laiskana työn­vieroksu­jana? Ahk­er­ana ja eteen­päin pyrkivänä työmyyränäkö?

  89. Eli­na:

    Mis­sä maail­mankolka­s­sa sit­ten yrit­täjän kan­nat­taa palkata selvästi vajaatuot­toinen henkilö? 

    Mis­sä tahansa maail­mankolka­s­sa, jos­sa ei ole tiukkaa sään­te­lyä työe­hdoille ja korkea­ta mar­gin­aaliv­eroa työn teet­tämiselle. Korkeal­la mar­gin­aaliv­erol­la tarkoite­taan tässä yhtey­dessä myöskin tukia, joiden seu­rauk­se­na vähäisen työ­panok­sen myymis­es­tä syn­tyy mei­dän sys­tee­mis­sämme hel­posti sato­jen pros­ent­tien mar­gin­aaliv­ero. Tämän vuok­si tämän­tyyp­piset hom­mat teetetään meil­lä opiske­li­joil­la, jot­ka saa­vat työsken­nel­lä pienem­mil­lä efek­ti­ivisil­lä veroil­la kuin muut “vähä­varaiset” *), kos­ka heil­lä eivät avus­tuk­set putoa, kun­han ei tee “liikaa” töitä.

    Toinen vai­h­toe­hto on tietenkin teet­tää hom­mat pimeänä. Tätähän Suomes­sa jonkin ver­ran tehdäänkin, mut­ta ei riit­tävästi ainakaan syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­vien heikom­pio­sais­ten kannalta.

    Suo­mi on regres­si­ivis­ten tulon­si­ir­to­jen ja pro­gres­si­ivisen palkkavero­tuk­sen maa. Tämä potkii hyvä­palkkaisen eli­itin ulko­maille (ainakin jos ei per­heel­listy) ja heikom­pio­saiset syr­jäy­tymiskier­teeseen. Ainakin sub­jek­ti­ivis­es­ti arvioiden tilanne on muut­tunut paljon huonom­mak­si viimek­si kuluneen 10 vuo­den aikana huoli­mat­ta poikkeuk­sel­lisen pitkästä nousukaudesta.

    Kari

    *) Opiske­li­jathan eivät kyl­läkään ole keskimäärin kovin vähä­varaisia, vaan pikem­minkin yhteiskun­nan eli­it­tiä, joi­ta siis täl­läkin tavoin vielä tuetaan.

  90. Hannes:
    “Opiske­li­jat Suomes­sa tun­tu­vat pelkäävän opin­to­lainaa jostakin syys­tä?..” “Koka töitä on “pakko” tehdä, ei käy­dä luen­noil­la samoissa määrin, täl­löin ten­teistä muo­dos­tuu pitkälti kir­ja­tent­te­jä luen­to­jen jäädessä heiteille.”

    Se, että opin­to­laina las­ke­taan opiske­li­jan tuloik­si, nos­ti sitä tai ei, on aivan käsit­tämätön­tä. Esim. kesäl­lä jos opiske­li­ja ei ole onnis­tunut löytämään itselleen kesä­työ­paikkaa, toimeen­tu­lo­tukea ei tipu mikäli lainat on nos­ta­mat­ta. Näin kävi min­ulle yksi kesä. Piti nos­taa sit­ten koko vuo­den lainapot­ti ker­ral­la ja elät­tää itseni sil­lä se kesä. Toki olisin voin­ut nos­taa opin­to­tukea kesän, mut­ta ope­tus­tar­jon­ta on kesäisin sen ver­ran niukkaa joil­lakin laitok­sil­la, että vaa­dit­tavien opin­topis­tei­den saami­nen kasaan on vaikea­ta. Täl­löin ei vält­tämät­tä kan­na­ta tuh­la­ta rajal­lisia opin­to­tukikuukau­sia siihen.
    Mon­esti sekään ei riitä, että tekee töitä osa-aikaises­ti koko vuo­den ympäri opin­to­jen ohes­sa. Saat­taa tul­la yllät­täviä iso­ja menoeriä(mm. toista ton­nia hipo­vat vuokrataku­ut), jol­loin lainat menee siihen. Sama jut­tu isom­pi­en han­k­in­to­jen kanssa(vaikka esim. uusi tietokone)ellei osta osamak­sul­la. Varsinkin yksi­na­su­valle edes opin­totuen ja opin­to­lainan kom­bi­naa­tio ei vält­tämät­tä riitä elämiseen. 

    Ja mitä tulee noi­hin luen­toi­hin ja kir­ja­tent­tei­hin niin pitää huomioi­da se, että monis­sa tiedekun­nis­sa ja laitok­sil­la kir­ja­ten­tit muo­dosta­vat suurim­man osan opin­to­vaa­timuk­sista. Kor­vaavaa luen­to­suori­tus­ta tar­jo­taan har­vak­seltaan. Mon­elle se ei siis ole mikään val­in­ta, että istuuko luen­noil­la vai tent­tii kokon­aisu­u­den kir­japaketil­la. Uskoak­seni suurin osa töitä teke­vistä opiskelijoista(paitsi lop­pu­vai­heen opiske­li­jat, jot­ka ovat onnis­tuneet pääsemään oman alan töihin)tekee ilta- ja viikon­lop­putyötä, joka ei sinän­sä edes ole este luen­noille osal­lis­tu­miselle. Eri asia on se, miten työn­teko vaikut­taa opiske­li­jan jak­samiseen. Vapaapäiviä kun viikon­lop­putyötä tekevil­lä ei juuri koskaan ole.

  91. Työvoima­hallinto on nimen­sä mukaises­ti, vaik­ka sitä joskus yritetäänkin peit­tää, työvoiman hallintaan liit­tyvä organisaatio.

    Kun ihmisille on taat­tu tiet­tyjä etu­ja, niin tarvi­taan byrokraat­ti­nen organ­isaa­tio päät­tämään aina kus­sakin tapauk­ses­sa tiet­ty­jen sään­tö­jen perus­teel­la josko henkilö olisi oikeutet­tu näi­hin etuuksiin..

    Ei työvoima­hallinnon tehtävä voi olla työllistää!

  92. Saara:

    Syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­van nuoren työl­listymis­mah­dol­lisu­udet ovat mui­ta heikom­mat riip­pumat­ta hänen omas­ta ahkeru­ud­estaan ja aktiivisuudestaan […]

    Min­un on vaikea kuvitel­la tilan­net­ta, että akti­ivi­nen ja ahk­era nuori olisi syrjäytymisvaarassa. 

    Opiskelu puolestaan ei kaikkia kiin­nos­ta, eikä minus­ta tarvit­sekaan kiinnostaa.

    Eihän sen tarvit­sekaan kiin­nos­taa, mut­ta siinä tapauk­ses­sa pitää löytää töitä. Ei meil­lä yksinker­tais­es­ti ole varaa siihen, että ei koulut­taudu­ta, kos­ka “ei kiin­nos­ta”, mut­ta ei huoli­ta mitään paskaduunejakaan. 

    Tämähän se tilanne mon­en kohdal­la on. Asumisku­lut mak­se­taan kokon­aan ja käteen jää 417 euroa. Kyl­lä se voit­taa tilanteen, jos­sa kuu­raa metron hissiä erit­teistä ja käteen jää sata­nen enem­män, jos sitäkään. 

    Enkä minä tätä ihmettele tai sen kum­mem­min paheksu…

  93. Kari:

    “*) Opiske­li­jathan eivät kyl­läkään ole keskimäärin kovin vähä­varaisia, vaan pikem­minkin yhteiskun­nan eli­it­tiä, joi­ta siis täl­läkin tavoin vielä tuetaan.”

    Tähän kaipaan kyl­lä ehdot­tomasti perustelu­ja tai lähteitä. Se on tot­ta, että opiske­li­jalle työn­teko on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavam­paa kuin monille muille tulon­si­ir­to­ja saav­ille ryh­mille. Mut­ta mitä tulee opiske­li­jan tulo­rajoi­hin, ovat ne edelleen silk­ka vit­si. Itse jouduin luop­umaan juuri tänään yhdestä työvuoros­ta, kos­ka muuten tulo­ra­jat tule­vat täy­teen. Yhden tukikuukau­den peruutin jo. Ja tiedok­si, että viikko­työ­sopimuk­seni on 12h(kesällä kokopäiväisenä)ja pami­laisen palk­ka. Että en voisi sanoa tien­aa­vani liikaa.

  94. Minä:

    Opiske­li­jathan eivät kyl­läkään ole keskimäärin kovin vähä­varaisia, vaan pikem­minkin yhteiskun­nan eli­it­tiä, joi­ta siis täl­läkin tavoin vielä tuetaan. 

    Mai­ja:

    Tähän kaipaan kyl­lä ehdot­tomasti perustelu­ja tai lähteitä. 

    Aka­teemisu­us periy­tyy *)samoin kuin hyvä- ja huono-osaisu­us. Eri­tyis­es­ti yliopis­tois­sa ole­va poruk­ka tulee keskimäärin sosioekonomis­es­ti hyväo­sais­ten per­heistä. Tämä tarkoit­taa sitä, että he perivät suurem­man omaisu­u­den. He ovat myös yhteiskun­nan fik­suin osajoukko, joka elämän­sä aikana tienää merkit­tävästi parem­pia tulo­ja kuin ne, joil­ta koulut jäävät käymät­tä. He elävät ter­veemp­inä ja pidem­pään kuin kansalaiset keskimäärin, saa­vat muu­ta väestöä selvästi parem­mat edel­ly­tyk­set itsen­sä kehit­tämiseen ja menevät naimisi­in varakkaam­man puoli­son kanssa.

    Otti­pa mit­tarik­si minkä tahansa, niin korkeak­oulu-opiske­li­jat ovat ryh­mänä etuoikeutet­tu osa väestöä. Alem­mis­sa oppi­laitok­sis­sa ero ei ole yhtä dra­maat­ti­nen, mut­ta tren­di on sama.

    Kari

    *) http://www.ylioppilaslehti.fi/1999/04/30/yha-isan-jaljissa/

  95. Ja vielä lisäyk­senä, että aivovuo­to on ainakin omas­ta viiteke­hyk­ses­täni kat­soen ihan oikeasti nyky­isin paljon suurem­pi ongel­ma kuin miltä tilas­to­ja tiiraa­mal­la saat­taisi näyttää.

    Ensin opiskel­laan veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la 20 vuot­ta. Tämän jäl­keen men­nään esimerkik­si Bri­ta­ni­aan, Sak­saan, Sveit­si­in tai USA:han tekemään hom­mia moninker­taisel­la (net­to-) lik­sal­la Suomen vas­taavi­in ver­rat­tuna. Myöhem­min sit­ten mah­dol­lis­es­ti palataan takaisin Suomeen perus­ta­maan per­he ja samal­la per­itään van­hem­mil­ta se asun­to ja “lep­pois­te­taan” (jos nyt lap­siper­heen arkea voi lep­poisak­si sanoa). Jos nyt sit­ten kat­somme tilas­toista maa­han- ja maas­ta­muut­toa, niin mitään aivovuo­to-ongel­maa ei ole. Sen sijaan yhteiskun­nan kulu­rak­en­teen kannal­ta ongel­ma on kyl­läkin olemassa.

    Se ole­tus, että ihmiset mak­sa­vat opiskelu­jen­sa kus­tan­nuk­set myöhem­min veroina alkaa nyky­isin ole­maan pahasti virheellinen.

    Kari

  96. Eiköhän niitä ole melkoinen joukko suo­ma­laisia, jot­ka saa­vat ainakin tuon määrän euro­ja töitä tekemät­tä pääo­mat­u­loina. Silti minus­ta tun­tuu, että tässä joukos­sa ei joutomiehiä ole sen suurem­paa osu­ut­ta kuin muus­sakaan kansas­sa. Olisiko peräti vähemmän?

    Pääo­mat­u­lot ei vähene siitä, että tekee töitä.

    Samaa mieltä, mut­ta niin­pä ongel­ma ei olekaan vastik­keet­ta saadun rahan määrässä vaan siinä, että työn tekem­i­nen vähen­tää sitä. Tähän ongel­maan ain­oa ratkaisu on saman suu­ru­inen, perus­toimeen­tu­loon riit­tävä kansalais­tu­lo aivan kaikille, rikkaille ja köy­hille, työl­lisille ja työt­tömille, opiske­li­joille ja elämän­ta­painti­aaneille. Sen merkik­si ja siitä hyvästä, että kaik­ki olemme samas­sa veneessä ja se saat­taa kaat­ua, jos sitä kuor­mite­taan aivan epä­ta­sais­es­ti. Ja jos joku kysyy että mis­tä rahat, niin mitä jos otet­taisi­in samas­ta läh­teestä kuin pankkitukimiljarditkin.

    Enkä todel­lakaan ymmär­rä niitä perustei­ta, joil­la nyky­istä sosi­aal­i­tukivi­idakkoa ylläpi­de­tään. Mitä hyvää sil­lä ajatel­laan saavutet­ta­van? Mihin sitä kaikkea nöyryy­tys­tä ja pikkusieluisu­ut­ta tarvitaan?

  97. Yleen­sä ajatel­laan, jos olen kär­ry­il­lä pysynyt, että Suomen aivovuo­to hyö­dyn­tää koti­in jääneitä ja sitä kaut­ta kansan­talout­ta. Hyö­ty tulee ainakin kahdel­la taval­la: ulko­suo­ma­laisen koti­maiset verkos­tot yhdis­tyvät uusi­in ulko­maisi­in ja koti­in palaa­va tuo mukanaan osaamista, joka ei vält­tämät­tä olisi syn­tynyt Suomessa.

    Var­maa on myös, Kari, että lik­sat eivät ole keskimäärin moninker­taisia mainit­se­mis­sasi mais­sa. Jos oli­si­vat, se tarkoit­taisi, että nois­sa mais­sa on todel­la kova pula koulute­tus­ta työvoimas­ta ja vas­taavasti Suomes­sa rankkaa yli­tar­jon­taa. Insinöörien kohdal­la noin tietysti jos­sain määrin on, mut­ta ei siinä määrin, että insinöörin palk­ka jos­sain Sak­sas­sa olisi moninker­tainen. Kun kokon­aisveroas­t­eessakaan ei ole huimia ero­ja ja vero­jen vastineik­si saa eri arvos­ta palvelu­ja, on aika sama ver­taako net­to- vai bruttopalkkoja.

  98. Kari:

    Olet var­masti oike­as­sa siinä, että hyväo­saisu­us periy­tyy jne. Mut­ta eivät hyvä­tu­lois­t­en vesatkaan hyödy perit­tävistä omaisuuk­sista tai koulu­tuk­sen tuo­mas­ta parem­mas­ta palka­s­ta opiskelu­aikanaan. Kyl­lä heistäkin suuri osa elää köy­hyys­ra­jan ala­puolel­la opiskelu­aikansa. Toki monis­sa per­heis­sä van­hem­mat tukee rahal­lis­es­ti opiske­li­jaa aika paljonkin, mut­ta hyvin mon­es­sa per­heessä taas ei. Jos keskimäärin opiske­li­jat eivät lukeudu vähä­varaisi­in niin sama­han on palka­nsaa­jien kohdal­la. Keskian­siot huitel­e­vat luke­mis­sa, joista mon­et saa­vat vain koko elämän­sä haaveil­la. Kun ilmoite­taan asioi­ta keskimääräis­es­ti, jätetään aina suuri joukko unholaan.

  99. Mai­ja
    Toki olisin voin­ut nos­taa opin­to­tukea kesän, mut­ta ope­tus­tar­jon­ta on kesäisin sen ver­ran niukkaa joil­lakin laitok­sil­la, että vaa­dit­tavien opin­topis­tei­den saami­nen kasaan on vaikeata.

    Onko tämä muut­tunut? Kun minä opiske­lin 2000-luvun alus­sa, opin­to­tukea kat­sot­ti­in koko vuodelta. Eli kesäkuukaisille sai opin­to­tukea, kun­han oli valin­nut jokaiselle kuukaudelle sopi­van määrän tent­te­jä. Viimeisenä opin­tokesänä en vaivau­tunut edes käymään ten­teis­sä vaan vedin täy­det opintotuet.

    Täl­löin ei vält­tämät­tä kan­na­ta tuh­la­ta rajal­lisia opin­to­tukikuukau­sia siihen.

    Opin­to­tukikuukausien lop­pumi­nen ker­too hitaas­ta ja nihkeästä opin­to­jen eten­e­mis­es­tä. Tukikuukaude­than riit­tävät kar­van alta viisi vuot­ta, jos vetää opin­to­tukea koko vuo­den ympäri.

    “Saat­taa tul­la yllät­täviä iso­ja menoeriä(mm. toista ton­nia hipo­vat vuokrataku­ut), jol­loin lainat menee siihen”

    Kovil­la vuokril­la nyt on vaan ihan turha selitel­lä yhtään mitään. Opiske­li­joille kun on yleen­sä tar­jol­la solu­a­sun­to­ja, mut­ta ne eivät enää nykypäivänä kel­paa. On melko luon­nol­lista että keskus­tayk­siö tai jopa kak­sio mak­saa, mut­ta sel­l­aises­sa asum­i­nen on jokaisen opiske­li­jan henkilöko­htainen valinta.

    Itse asuin opiskelu­aikani solus­sa ja jokainen kesä olin töis­sä jol­lakin toisel­la paikkakun­nal­la, jos­sa asuin myös soluasunnossa. 

    Eli­na
    Min­un on vaikea kuvitel­la tilan­net­ta, että akti­ivi­nen ja ahk­era nuori olisi syrjäytymisvaarassa.

    Naulan kan­taan! Eivät taval­liset ihmiset syr­jäyvy, vaan siihen tarvi­taan kyl­lä elämän­hallinnan puutetta.

  100. Eli­na:

    Vähän nuiv­asti suh­taudun täl­laisi­in salali­it­to­te­o­ri­oi­hin, joiden mukaan on ilkeitä ja sydämet­tömiä työ­nan­ta­jia, jot­ka eivät halua palkata reip­pai­ta nuo­ria vain omien ennakkolu­u­lo­jen­sa vuoksi.

    Mikäli 22-vuo­ti­aal­la ei ole mitään perusk­oulun jälkeistä koulu­tus­ta, ei ensim­mäistäkään työ­todis­tus­ta ja hän on täysin ter­ve ihmi­nen, niin minä hän­tä sit­ten tulisi pitää, ellei laiskana työn­vieroksu­jana? Ahk­er­ana ja eteen­päin pyrkivänä työmyyränäkö?

    Salali­it­to­teo­ria tarkoit­taisi, että työ­nan­ta­jat yhdessä salais­es­ti sopi­si­vat, etteivät palkkaa tietyn­laisia nuo­ria. Täl­laista ei kukaan ole esit­tänyt. Vaan yksinker­tais­es­ti että tietyn­laiset nuoret ovat työn­tek­i­jöinä vähem­män houkut­tele­via kuin toiset. Jos töitä ei ole kaikille (kuten lama-aikoina ei ole), nämä vähem­män houkut­tel­e­vat nuoret jäävät työtä vaille, vaik­ka kuin­ka oli­si­vat ahk­e­ria ja halukkai­ta tekemään töitä. Toki asi­aan voi jonkin ver­ran oma­l­la akti­ivi­su­udel­lakin vaikut­taa, mut­ta ei loputtomasti.

    Näistä nuorista sit­ten tulee niitä, joil­la ei ole 22-vuo­ti­aana näyt­tää kun­non työ­todis­tuk­sia. En tietenkään väitä, että heitä tulisi tämän perus­teel­la automaat­tis­es­ti pitää ahk­e­ri­na, vaan että työ­todis­tusten määrä ker­too mon­es­ta muus­takin asi­as­ta kuin ahkeru­ud­es­ta. Osal­la nuorista työ­paik­ka on van­hempi­en jär­jestelemänä valmi­ina odot­ta­mas­sa ilman että nuori itse evään­sä liikauttaa.

    Itse etsin ensim­mäisiä kesä­työ­paikko­jani 90-luvun lamas­sa, ja voin ker­toa ettei se mitenkään help­poa ollut, vaik­ka olin huo­mat­ta­van akti­ivi­nen etsimään ja jokaises­sa työ­paikas­sa, jon­ka olen onnis­tunut saa­maan, olen myös ollut ahk­era, tun­nolli­nen ja tuot­telias. Haas­tat­telu paikkaan, johon lop­ul­ta pääsin, irtosi sit­ten van­hempi­en suhteil­la. Jos olisin ollut per­heestä, jos­sa van­hem­mil­la ei ole mitään suhtei­ta, en tiedä mis­sä vai­heessa työtä olisi alka­nut löy­tyä, vai olisiko löy­tynyt ollenkaan ennen kuin min­utkin olisi alet­tu laskea laisko­jen ja saa­mat­tomien joukkoon. Ronke­likaan en ollut; yritin päästä mm. siivoo­jak­si, pikaruokar­avin­toloi­hin, kaup­po­jen kas­soille jne.

    Opiskelu puolestaan ei kaikkia kiin­nos­ta, eikä minus­ta tarvit­sekaan kiinnostaa.

    Eihän sen tarvit­sekaan kiin­nos­taa, mut­ta siinä tapauk­ses­sa pitää löytää töitä. Ei meil­lä yksinker­tais­es­ti ole varaa siihen, että ei koulut­taudu­ta, kos­ka “ei kiin­nos­ta”, mut­ta ei huoli­ta mitään paskaduunejakaan.

    Tämähän se tilanne mon­en kohdal­la on. Asumisku­lut mak­se­taan kokon­aan ja käteen jää 417 euroa. Kyl­lä se voit­taa tilanteen, jos­sa kuu­raa metron hissiä erit­teistä ja käteen jää sata­nen enem­män, jos sitäkään.

    Mut­ta yli 25-vuo­ti­aiden kohdal­la varaa on? Vai mikä sin­ul­la nyt oikeas­t­aan onkaan pointtina?

    Kan­nustin­loukut tulisi pois­taa sen sijaan, että ihmis­ten toimeen­tu­loa entis­es­tään vaikeutetaan. Henkilön iästä riip­pumat­ta. Ajat­telu, jon­ka mukaan ihmisen tulee olo­suhteista riip­pumat­ta joko löytää pitkäaikainen, kokopäiväi­nen työ tai sitoutua suorit­ta­maan monivuoti­nen tutk­in­to, tai hän ei ole kelvolli­nen elämään yhteiskun­nas­samme, on vanhentunutta.

    Kyl­lä var­masti ylivoimais­es­ti suurin osa nuorista ottaa vas­taan työtä, sil­loin kun työn tekem­i­nen oikeasti paran­taa hei­dän elin­ta­soaan. Nuo­rille jos keille on tärkeää voi­da kulut­taa muuhunkin kuin vält­tämät­tömään. Se, että joku kieltäy­tyy työstä, joka ei paran­na elin­ta­soa, tai koulu­tuk­ses­ta joka ei paran­na ammat­ti­taitoa (työkkärin höpöhöpö-kurssit), ei ole merk­ki laisku­ud­es­ta vaan laskelmointikyvystä.

  101. Jalot peri­aat­teet ja karut käytän­nöt jäävät kohtaa­mat­ta tässä keskustelus­sa tois­tu­vasti. Osmo muis­tut­taa, että kep­piä annetaan sydä­men kyl­lyy­destä vain niille, jot­ka paperei­den perus­teel­la ovat fleg­maat­tisia. Eli­na komp­paa sanom­al­la, että sairaat kuu­lu­vat kelalle ja sos­su ei ole mikään pysyväistukirahasto.

    Tämä tei­dän ruoski­ma poh­jasak­ka on se osa väestöstä, jon­ka on vaikein puo­lus­taa itseään. On selvää, että heil­lä on käytän­nössä kaikil­la jonkin­laisia ongelmia, jot­ka ovat aja­neet hei­dät tukikier­teeseen. Ter­ve puna­posk­i­nen ihmi­nen kek­sii aina jonkun hom­man ja pitää itsen­sä kunnossa.

    Ei auta vedo­ta siihen, että viras­to ja luukku on erik­seen jokaiselle huono-osaiselle, kun tämä sys­tee­mi ei toi­mi käytän­nössä. Sos­sun rahal­la elää nimeno­maan psyykkises­ti sairai­ta, jot­ka eivät ole kyen­neet pyytämään lääkäriltä apua, muser­tunei­ta ihmisiä, joille suihkus­sa käyn­ti on voit­to. Samal­la tuel­la elää syr­jäy­tyneitä, jot­ka eivät yksinker­tais­es­ti enää osaa elää byrokra­t­ian mukana. Kaf­ka on konkre­ti­aa yllät­tävän mon­elle ihmiselle. Tei­dän letkau­tuk­set muis­tut­ta­vat muinaista Ran­skan kuningatar­ta, jon­ka neu­vo kansan nälkään oli: “Syökööt leivoksia.”

    Eräs tut­ta­vani meni kak­si viikoa valmis­tu­mise­na jäl­keen (!!) työkkäri­in, kos­ka ei ollut vielä töis­sä. Virkail­i­ja kat­soi paper­it, sanoi ettei näitä töitä ole ja sil­lä istu­mal­la alkoi pain­os­tus sairaan­hoita­jak­oulu­tuk­seen. En tiedä paljonko mais­terik­oulu­tus mak­saa, mut­ta aja­tus oli täysin absur­di. Sit­tem­min hän jou­tui sos­sun asi­akkaak­si, mut­ta ei päässyt tapaa­maan virkail­i­jaa (normikäytän­tö), vaan hänet pakotet­ti­in fleg­maat­tisek­si kir­jei­den vas­taan­ot­ta­jak­si. Täl­lä het­kel­lä hän on mielestäni tämän maan pätevin ihmi­nen alal­laan. Kiitos rautaisen itse­tun­non, älyn ja sinnikkyyden. 

    Jos prose­du­uri on täl­lainen muis­sakin tapauk­sis­sa, pidän selvänä että nämä uud­is­tuk­set ja tehostamisa­jatuk­set ennem­min sairas­tut­ta­vat kohteen­sa kuin tuo­vat utopi­as­sanne hel­limäänne ryhtiä nuorisoon.

  102. Onko­han tämä maail­ma kaikkine tuki­neen men­nyt överiksi?

    Itse olen käynyt oppik­oulun (keskikoulu+lukio), joka oli mak­sulli­nen. Siel­lä ei köy­häl­lä ollut varaa jäädä luokalle. Ne har­vat luokalle jääneet oli­vat tyyp­il­lis­es­ti varakkaista perheistä.

    Korkeak­oulu­opiskelus­sa oli siinäkin raha hyvä kon­sult­ti. Opin­to­laina otet­ti­in pankista ja sil­lä elet­ti­in. Ei ker­takaikki­aan ollut varaa pitkit­tää opin­to­ja — ei köy­hän ainakaan.

  103. Sylt­ty:

    “Onko tämä muut­tunut? Kun minä opiske­lin 2000-luvun alus­sa, opin­to­tukea kat­sot­ti­in koko vuodelta. Eli kesäkuukaisille sai opin­to­tukea, kun­han oli valin­nut jokaiselle kuukaudelle sopi­van määrän tent­te­jä. Viimeisenä opin­tokesänä en vaivau­tunut edes käymään ten­teis­sä vaan vedin täy­det opintotuet.”

    Jos siis elit kesän pelkäl­lä opin­totuel­la niin voitko ker­toa miten se on mah­dol­lista jos käteen jäävä sum­ma ilman lainaosaa on 469,80e(ja 2000-luvun alkupuolel­la vielä vähem­män)? Teitkö ken­ties myös ansiotöitä vai oliko asumis­esi ilmaista? 

    “Opin­to­tukikuukausien lop­pumi­nen ker­too hitaas­ta ja nihkeästä opin­to­jen eten­e­mis­es­tä. Tukikuukaude­than riit­tävät kar­van alta viisi vuot­ta, jos vetää opin­to­tukea koko vuo­den ympäri.”

    Jos on aikaisem­min keskeyt­tänyt toisen tutk­in­toon johta­van koulu­tuk­sen, las­ke­taan siihen tuh­latut opin­to­tukikuukaudet kokon­ais­pot­ti­in mukaan. Eli sit­ten kun mah­dol­lis­es­ti pääsee opiskele­maan halu­a­maansa alaa, on käytet­tävis­sä vähem­män tukikuukau­sia kuin tutk­in­toon kuu­luisi. Ja tämähän on varsin yleistä. Haetaan koulu­tuk­seen, joka ei kiin­nos­ta, kos­ka on peri­aat­teessa pakko. Ei uskalleta sank­tioiden vuok­si heti keskeyt­tääkään vaan vas­ta sit­ten kun pääsee siihen halu­a­maansa paikkaan. Tai kun on kun­nol­la sisäistänyt, että mitä sitä elämässään oikein halu­aa tehdä. 

    “Kovil­la vuokril­la nyt on vaan ihan turha selitel­lä yhtään mitään. Opiske­li­joille kun on yleen­sä tar­jol­la solu­a­sun­to­ja, mut­ta ne eivät enää nykypäivänä kel­paa. On melko luon­nol­lista että keskus­tayk­siö tai jopa kak­sio mak­saa, mut­ta sel­l­aises­sa asum­i­nen on jokaisen opiske­li­jan henkilöko­htainen valinta.”

    Ah, taas tämä klassi­nen mantra, jol­la pönkitetään sitä usko­mus­ta, että nykya­jan nuoret halu­a­vat asua hulppeis­sa yksiöis­sä keskus­ta-alueil­la. En tiedä mis­sä luokissa vuokrat huite­liv­at 2000-luvun alus­sa, mut­ta nykyään solu­a­sun­noista saa pulit­taa hel­posti neljäkin sataa euroa kuus­sa kasvukeskuk­sis­sa. Opiske­li­ja-asun­tosäätiöi­den tar­joa­mat “halvem­mat” asunnot(solut mukaan lukien)eivät riitä alku­un­sakaan kaikille. Suurin osa joutuukin vuokraa­maan asun­ton­sa yksi­tyiseltä. Pitää myös ottaa huomioon, että kaik­ista ei ole solu­a­su­jik­si. Itse olen koko opiskelu­aikani asunut solus­sa tai yhdessä kump­panin kanssa. Solu oli vuokrat­tu yksi­tyiseltä ja vaku­us­mak­su oli kolminker­tainen eli n. ton­nin. Nämä argu­ment­tisi toimi­vat var­maan pienem­mis­sä kaupungeis­sa, jois­sa vuokrat ovat vielä jok­seenkin siedet­täväl­lä tasol­la, ja jois­sa myös asun­to­ja on tarjolla.

  104. Suomes­sa toki tarvi­taan kaikkien alo­jen ihmisiä — motivoituneille löy­tyy hom­mia alal­ta kuin alal­ta. Mutta…

    Paljonko on liian paljon?

    Nuoret toki halu­a­vat kuu­luisik­si laula­jik­si, taiteil­i­joik­si, mut­ta vähem­män on taas intoa pon­nis­tel­la sen eteen.

    Yhteiskun­nas­sa taas tarvi­taan hoita­jia, koneasen­ta­jia, met­säkoneen kul­jet­ta­jia. Koulu­tus tason nousu tarkoit­taa, että met­säkoneen kul­jet­ta­ja on hip­puam­mat­ti­lainen, kuten moni muukin aiem­min ihan perudu­u­nar­in hom­mana pidet­tu ala. Läs­näolope­ri­aat­teel­la hoidet­tu lukio antaa myös näi­hin hom­mi­in valmiuksia.

    Mut­ta… jos odotusar­vo on, että jokainen taiteli­jak­si ilmoit­tau­tu­va on saanut sub­jek­ti­ivisen oikeu­den saa­da yhteiskun­nan taiteli­japalk­ka niin ei siitä hyvä heilu.

    Jos­sain vai­heessa neljän apron yliop­pi­laalle on ker­rot­ta­va elämän tosi­a­sioi­ta. mah­dol­lisuuk­sia on, peli ei ole menetet­ty — mut­ta ilman vaivaa mitään ei myöskään saa. Niin„ ja ihan kaikil­la ei ole luon­taisia taipumuk­sia taiteil­i­jak­si, näyt­telijäk­si, laula­jak­si, ammat­tiurheil­i­jak­si… Joten ehkä jokin muukin duu­ni on hyvä olla.
    Kova paik­ka se on van­ham­malle ja nuorelle.

    Eri elämän vai­heessa moti­vaa­tio vai­htelee, mut­ta yhteistä sosi­aal­ista painet­ta kan­nt­taisi luo­da siihen, että ihan jokainen mirapet­teri ei ehkä ole aka­teem­i­nen laula­ja­juon­ta­ja, vaik­ka ehkä halu­aisikin. Ainakin asioiden eteen olisi jotain tehtävä.

    Sik­si on enem­män kuin oikein, että yhteiskun­ta patis­taa alle 25-vuo­ti­ai­ta tekemään jotain.

    Ai niin, sel­l­aisia hom­mia mihin voisi ottaa ahk­er­aa yliop­pi­las­ta tos­ta vain on lähin­nä puhe­lin­myyn­ti ja feis­saami­nen — mui­hin duunei­hin onkin jo syytä osa­ta aika paljon.

  105. TomiA,

    Kir­joitin väärin. En tarkoit­tanut käteen­jäävää rahaa, vaan käytet­tävis­sä ole­vaa ostovoimaa. Suomes­sa tuot­tei­den ja palvelu­iden hin­nat ja esimerkik­si asumiskus­tan­nuk­set ovat huo­mat­ta­van korkeat (johtuen asun­topoli­ti­ikas­ta ja veroista). Samoin esimerkik­si rav­in­to­las­sa syömi­nen, ja varsinkin juomi­nen, on Suomes­sa kalli­im­paa kuin useim­mis­sa ver­rokki­mais­sa, auton omis­tamis­es­ta puhu­mat­takaan. En pidä liioit­telu­na sanoa ostovoiman ole­van useis­sa tapauk­sis­sa moninkertainen.

    Tietenkin on tot­ta, että Suomes­sa verora­hoil­la tuote­taan myös monia palvelu­ja, jot­ka muual­la pitää ostaa oma­l­la rahal­la. Ter­vey­den­huolto ja koulu­tus esimerkik­si. Mut­ta point­ti oli siinä, että kun on jo valmis­tunut yliopis­tos­ta, niin sitä seu­raav­ina vuosi­na, jopa vuosikym­meninä, useim­mille niistä palveluista ei ole tarvet­ta, kos­ka koulut on käy­ty ja ter­veysongel­matkin yleen­sä ilmaan­tu­vat vas­ta van­hem­miten. Tämä siis ole­tuk­sel­la, ettei lisäänny.

    Ilmainen koulu­tus esimerkik­si perus­tuu sel­l­aiseen, sinän­sä perusteltavis­sa ole­vaan, näkökan­taan, että val­tio saa investointin­sa takaisin korkeamp­ina vero­tuot­toina (korkeam­mat palkat), mikä var­maan jol­lain tasol­la vielä toimikin sil­loin, kun ulko­maille töi­hin men­e­m­i­nen oli mar­gin­aa­li­nen ilmiö (pl. se Ruot­si­in muut­tanut sukupolvi, mut­ta he eivät tain­neet paljon koulu­ja käy­dä). Tilanne on nyt olen­nais­es­ti toinen, ja tämä on ongel­ma (ei tosin ain­oa ongel­ma) Suomen julkisen talouden rahoitukselle.

    Mai­ja:

    Olet var­masti oike­as­sa siinä, että hyväo­saisu­us periy­tyy jne. Mut­ta eivät hyvä­tu­lois­t­en vesatkaan hyödy perit­tävistä omaisuuk­sista tai koulu­tuk­sen tuo­mas­ta parem­mas­ta palka­s­ta opiskeluaikanaan 

    Ai ei hyödy vai? Rahaa saa van­hem­mil­ta tai esimerkik­si pankista.

    Opiske­li­joiden tulot ovat hyvin min­i­maaliset, mut­ta niin ovat (pakol­liset) menotkin. Joukkoli­iken­nematkoista mak­se­taan puo­let, opiske­li­ja-asun­nos­sa asuu kus­tan­nuk­sil­la, jot­ka vas­taa­vat ehkä nor­maalin asun­non yhtiö­vastiket­ta, ja ruokailu on tuet­tua (mitäs se nyt oli pari euroa/lounas?). Samat­en esimerkik­si har­raste­toim­inta, onpa se sit­ten kal­jan ryys­tämistä salaka­pakas­sa tai sukeltamista, on huo­mat­ta­van edullista, kos­ka sitä tue­taan voimakkaasti. Näin ainakin yliopis­tois­sa, eikä suo­raan sanoen ihme­tytä, että valmis­tu­misa­jat ovat pitkät.

    Köy­hyys on myös mie­len­ti­la. Minä en koskaan kokenut itseäni köy­häk­si opiskelu­aikoina, vaik­ka tulot varsin vaa­ti­mat­tomat oli­vatkin. Tämä näkyy myös kulu­tuskäyt­täy­tymisessä: opiske­li­joiden tulot ovat tulolu­okkien alim­mas­sa päässä, mut­ta matkustelu­un, tak­sil­la suhaamiseen ja rav­in­tolois­sa luuhaamiseen käytetään rahaa samaan malli­in kuin ylim­mis­sä tulolu­okissa. Ja ylimpi­in tulolu­okki­in­han ne ihmiset tosi­asial­lis­es­ti kuuluvatkin.

    Olen kanssasi kyl­lä samaa mieltä siitä, että keskiar­voista puhut­taes­sa vede­tään mon­ta mutkaa suo­rak­si, mut­ta ei minus­ta ole perustei­ta väit­tää opiske­li­joiden eri­tyis­es­ti kär­sivän köy­hyy­destä, tai että hei­dän ase­manssa olisi eri­tyisen kehno. Sitä se ei ole, pikem­minkin päin­vas­toin. Opiskelun tukem­i­nen on de fac­to regres­si­ivi­nen tulon­si­ir­to, vaik­ka se kuin­ka olisi vaikeaa hyväksyä.

    Kari

  106. Evert The NeveRest:

    Ja koulu­un tietenkin hiihdet­ti­in 20 km:n mat­ka ja sudet juok­si­vat perässä?

  107. Suomes­sa on hyvä ja käytän­nölli­nen tuk­i­jär­jestelmä, mikäli opiskelee insinöörik­si tai diplo­mi-insinöörik­si. Näi­hin opin­toi­hin pääsee aika hel­posti, jos on suorit­tanut lukion pitkän matikan kun­nol­la. Eri­tyis­es­ti sil­loin, jos yliopis­to tai AMK sijait­see pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la, on täysin mah­dol­lista opiskel­la opin­totuen turvin. Teknisel­lä alal­la on kesä­työ­paikko­ja kohtu­ullis­es­ti, joten opiske­li­ja voi saa­da opin­ton­sa rahoite­tuk­si kesätöil­lä ja opin­totuel­la. Opin­to­tukivi­ikot riit­tävät, jos on päässyt suo­raan halu­a­maansa opiskelu­paikkaan. Näin työ- ja opiske­lu­taak­ka pysyy kohtu­ullise­na, ja mie­len­ter­veys säilyy.

    Nykyisen jär­jestelmän perus­tana on aja­tus, että nuoret pää­sevät yliop­pi­las­tutkin­non jäl­keen opiskele­maan halu­a­maansa alaa. Jos tämä onnis­tuu, elämä on mallil­laan. Helpoin tapa vähen­tää syr­jäy­tymistä olisi edis­tää tuor­e­it­ten yliop­pi­lait­ten sisäänot­toa kiin­tiöin. Samal­la tulisi kehit­tää oppi­laanoh­jaus­ta niin, etteivät ihmiset hukkaisi vuosia elämästään hake­mal­la paikkoi­hin, joi­hin eivät pääse.

  108. Kari Kosk­i­nen:
    >Eri­tyis­es­ti yliopis­tois­sa ole­va poruk­ka tulee
    >keskimäärin sosioekonomis­es­ti hyväosaisten
    >per­heistä. Tämä tarkoit­taa sitä, että he perivät
    >suurem­man omaisu­u­den. He ovat myös yhteiskunnan
    >fik­suin osajoukko, joka elämän­sä aikana tienää
    >merkit­tävästi parem­pia tulo­ja kuin ne, joilta
    >koulut jäävät käymättä.

    Viimek­si kun näin koko eli­na­jan aikaisten net­to­tu­lo­jen ver­tailun, niin siinä nämä “merkit­tävästi parem­pia tulo­ja” saa­vat eli korkeak­oulute­tut sai­vat elämän­sä aikana vain varsin vähän suurem­mat net­toan­sio­tu­lot kuin sel­l­ainen, joka lähti koulus­ta suo­raan töi­hin. Opiskelu­ai­ka on sen ver­ran pitkä, että sinä aikana koulut­tam­a­ton ehtii olla töis­sä aika mon­ta vuot­ta, ja sen jäl­keenkin kun korkeak­oulute­tun tulot ovat nousseet ylem­mäs, pro­gres­si­ivi­nen vero­tus tasoit­taa tilan­net­ta, kos­ka pro­gres­sio­ta tarkastel­laan vuosit­tain eikä koko elin­iän yli.

    Viime vuosi­na tilanne on ehkä hie­man muut­tunut sikäli, että suo­raan perusk­oulus­ta aloitet­ta­vat työ­paikat (tsup­parik­si ja sit­ten autokuskik­si, jne) ovat käyneet harvinaisemmiksi.

  109. Ehkä sanois­in, että ostovoima saat­taa jos­sain Sak­sas­sa olla jopa kym­meniä pros­ent­te­ja parem­pi mut­ta ei var­masti moninker­tainen. Siitä olen samaa mieltä, että auto ja ja asun­to syövät ostovoimaa kohtu­ut­tomasti — jos ei satu ole­maan per­in­tö­maa­ta, jota myy­dä pro­leille, tai autotehdasta.

  110. ■Mai­ja kir­joit­ti 11.12.2010 kel­lo 17:35
    Evert The NeveRest:

    Ja koulu­un tietenkin hiihdet­ti­in 20 km:n mat­ka ja sudet juok­si­vat perässä?

    Kävin koulut Turus­sa. Har­voin oli lun­ta talvisin susista puhumattakaan. 

    Voipi olla, että tämä ylen­määräi­nen tuki­aishom­ma on peräisin jostain kor­ves­ta. Lasse Lehti­nen kir­joit­ti kolum­nis­saan Savon sanomis­sa, että savolaiseen kul­tu­uri­in kuu­luu puhumi­nen eli savolaisia on paljon poli­tikkoina ja toimit­ta­ji­na. Lisäk­si Lehtisen mukaan savolaiset ovat taitavia anomaan ja elämään tukiaisilla.

    Turun puo­lessa ei juurikaan tukia anel­la eikä tuki­aisil­la eletä — saati­ka tois­t­en kustannuksella.

    Koulu­tus on investoin­ti — mik­si se pitäisi mak­sat­taa yhteiskun­nal­la eli muilla?

  111. Ihan sama mikä aja­tus jär­jestelmän taustal­la on. Käytän­nössä 19v lukios­ta valmis­tunut kaveri, joka ei päässyt opiskele­maan sinne lääketi­eteel­liseen ensim­mäisessä haus­sa toteaa, että eihän mun kan­na­ta lähteä opiskelemaan.

    Jos lus­muilen tääl­lä sos­sun rahoil­la, niin tien­aan paljon enem­män. Jos taan menen opiskel­maan tulot tip­pu­vat ja paljon. Lisäk­si kun pitää kulut pienenä, niin saa olut­ta kallios­ta ihan riittävästi.

    Nim­imerkil­lä näitä tapauk­sia riittää.

  112. Mielestäni pitäisi tar­jo­ta kaikille työ­paik­ka ja siitä sit­ten saisi saman ver­ran, kuin sos­sus­ta. Vaik­ka sit­ten lakaise­maan katu­ja ja lapi­oimaan lun­ta. Jos taas ei kiin­nos­ta tehdä mitään, niin kan­nat­taa opetel­la asumaan ulkona ja ole­maan syömättä.

  113. “Korkeak­oulu­opiskelus­sa oli siinäkin raha hyvä kon­sult­ti. Opin­to­laina otet­ti­in pankista ja sil­lä elet­ti­in. Ei ker­takaikki­aan ollut varaa pitkit­tää opin­to­ja – ei köy­hän ainakaan.”

    Minä olen käynyt läpi samat jutut, mut­ta tuo laina ei ollut aivan noin. Lainaan sai val­tion takauk­sen + korkoon sai val­tion tukea. Kun inflaa­tio oli 10–12 % tietämis­sä ja opiske­li­jan mak­sama korko reilusti alle tuon inflaa­tion, joten pääo­maa väheni.
    Mak­suaikkain sai kak­si ker­taa opiskelu­a­jan ja siihen aikaan opiskelti­in har­taasti ja pitkään

  114. “os nyt sit­ten kat­somme tilas­toista maa­han- ja maas­ta­muut­toa, niin mitään aivovuo­to-ongel­maa ei ole. Sen sijaan yhteiskun­nan kulu­rak­en­teen kannal­ta ongel­ma on kyl­läkin olemassa.”

    Maa­han myös muut­taa korkeak­ouluet­tu­ja, ei liike ole yksisu­un­taista. Ero on tasaan­tunut viime vuosi­na ja maas­ta muut­taa n 2000 korkeak­oulutet­tua ja saman ver­ran tulee tilalle

  115. “Mis­sä tahansa maail­mankolka­s­sa, jos­sa ei ole tiukkaa sään­te­lyä työe­hdoille ja korkea­ta mar­gin­aaliv­eroa työn teettämiselle. ”

    Näin on, Soma­lia ja Ugan­da ovat yrit­täjäys­täväll­sisimpiä mai­ta, peräti 60 % työikäi­sistä on yrittäjiä.
    Eikä byrokra­ti­aa ole ja jos on niin virkamieheltä voi ostaa itsellen sopi­van päätöksen.
    Mut­ta työt­tömyys huitelee byrokra­t­ian puut­teesta huoli­mat­ta taivaissa…

  116. Liian van­ha,

    Ei ammat­in­vai­h­to tarkoi­ta opiskelua tutk­in­toon. Se tarkoit­taa vain, että vaik­ka huolin­tapääl­likkö vai­h­taa saman fir­man sisäl­lä ostopääl­likök­si. Se kir­jataan ammat­in­vai­h­dok­si. Se voi tapah­tua aivan ilman koulu­tus­ta tai kevyel­lä koulu­tuk­seno­maisel­la sisäänajolla. 

    Sinä kat­se­let asi­aa sup­peas­ta aka­teemis­es­ta näkökulmasta.
    Esim enoni teki uran juok­supoikana, pienkoneko­r­jaa­jana, kodinkone­myyjänä, autonkul­jet­ta­jana, teuras­ta­jana, kokki­na, ambu­lanssin kul­jet­ta­jana ja ensi­hoita­jana ja lopuk­si palomiehenä.
    Kyl­lä sil­loinkin tarvit­ti­in koulu­tus läh­es kaikki­in ammat­tei­hin, teurast­jan koulu­tus ei riit­tänyt ensiapuun.
    Tänä päivänä pätevyys­vaa­timuk­set ovat vielä tarkem­pia ja kah­den vuo­den koulu­tus yleinen ammat­ti­in kuin ammattiin .

    Jos ammat­in­vai­h­to olisi vain tehtävän­imik­keen muu­tos niin olen saatel­lut eläk­keelle ihmisiä, jot­ka ovat vai­h­ta­neet ammat­tia sato­ja kertoja.

  117. Yrit­täjyy­den ja työl­lisyy­den välistä yhteyt­tä on tutkit­tu esim OECD tasol­la, mut­ta mitään yhteyt­tä näi­den välil­lä ei ole havaittu.

    Alla olev­as­ta linkistä löy­tyvästä selvi­tyk­ses­tä kuvios­ta 3 ja sen tulkin­nas­ta asia selviää paremmin
    Eri­tyis­es­ti on huo­mat­ta­va, että per­in­teiseti yri­tys­myön­teisenä pidet­ty USA on hyvin lähel­lä Suomea, jota taas main­os­te­taan yrittäjäkielteisenä .
    Tosin USA on hie­man edullises­sa ase­mas­sa työl­lisyysas­teen lasken­nan suh­teen sil­lä se poikkeaa ILOn stan­dard­ista hie­man ja antaa työll­syysas­teelle muu­ta­man % parem­man tulok­sen kuin ILOn standardi.

    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k343.pdf

    Byrokra­ti­as­ta luop­umista on ehdotet­tu, mut­ta nämä yrit­täjäys­täväl­liset maat ovat vieläkin byrokraat­tisem­pia kuin Suo­mi, joten se tuskin on ratkaisu mihinkään. Ongel­mak­si tulee myös, että samal­la luovu­taan mon­es­ta tur­val­lisu­us­vaa­timuk­ses­takin ja se johtaa onnet­to­muuk­sien ja kuole­man­ta­pausten lisääntymiseen.

    Suomes­sa yrit­täjyys on vain epä­toivoinen viimeinne keino kun muu­ta ei enää kek­sitä työl­lisyy­den parntamiseksi.
    Suomes­sa ongel­mak­si ovatkin alka­neet muo­dos­tua ns epäaidot yrit­täjät joi­ta on jo arvi­ol­ta 40000.
    Epäaito yrit­täjä on henkilön ‚jon­ka tulot jäävät alle yrit­täjäeläk­keen rajan eli n 7000 euroa vuodessa

  118. Alek­sis Salusjärvi, 

    Lähin­nä sin­ul­ta jää käytän­tö kohtaamatta. 

    Jos “suihku on voit­to”, niin tämä henkilö on jo pudon­nut tai putoaa koh­ta joka tapauk­ses­sa alem­malle toimeen­tu­lotuelle ilman lakiuudistustakin. 

    Onhan epä­to­den­näköistä, että kuvaile­masi ihmi­nen pää­sisi uusi­maan sään­nöl­lis­es­ti työn­hakun­sa työ- ja elinkeino­toimis­toon ja hak­isi akti­ivis­es­ti työtä tai koulutukseen. 

    Toimeen­tu­lotuenkin hakem­i­nen voi ottaa koville. Ensim­mäi­nen hake­mus sisältää kaiken­laista paperisälää, jon­ka han­kkimi­nen on työlästä muutenkin ja sem­minkin, jos suihku­un pääsem­i­nen on voitto. 

    Tämänkin jäl­keen joka kuukausi pitää täyt­tää hake­mus ja han­kkia tiliot­teet sekä raa­hau­tua joko pos­ti­laatikolle tai sosiaalitoimistoon. 

    Hyvin har­val­la aivan nuorel­la ihmisel­lä on sel­l­aisia mie­len­ter­veysongelmia, jot­ka estävät opiskelun tai työn­teon. Oire­i­ta voi kyl­lä han­kkia tehokkaasti jo vuo­den, parin joutenolol­la, jos­sa päiväryt­mi usein on kään­tynyt päälaelleen. 

    Nuku­taan iltapäivään, notku­taan baareis­sa saman­mielis­ten kanssa yömyöhään ja lop­puai­ka tui­jote­taan silmät ris­tis­sä tietokoneen ruu­tua. Päivän­val­oa nähdään vain kesäisin. Vähem­mästäkin pää sekoaa. 

    Ikälu­okissa 18–24 ‑vuo­ti­aat n. neljännes on vuo­den sisään toimeen­tu­lo­tuki­asi­akas. Suurin osa tilapäis­es­ti, mut­ta osa myös pitkäaikaises­ti. Mukaan toki mah­tuu kaiken­laista: on esim. velka­an­nut­tu pahasti eri­lais­ten kor­vausten, rikosten ja/tai velan­oton takia, mut­ta voidaan myös olla osapäiväis­es­ti töis­sä tai olla per­heel­lisiä opiskelijoita.

    On myös ver­rat­en yleistä, että tosi­asi­as­sa pesetetään pyyk­it ja käy­dään syömässä lap­su­u­denkodis­sa, mis­sä mami sujaut­taa viisikymp­pisen kouraan ja sos­sun tuki on vain erään­laista tasku­ra­haa. Kotona mätkätetään ehkä opiskelun aloit­tamis­es­ta tai työhön menos­ta, mut­ta jouti­las elämä vetää puoleen­sa enemmän. 

    Kyl­lä sel­l­aisia aivan ter­veitä nuo­ria on — ei se mitään harv­inaista ole. Nai­ivia luul­la, ettei heitä olisi. 

    Huo­mau­tan lopuk­si, että sinä, Salusjärvi, käytät nuorista toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaista nim­i­tys­tä poh­jasak­ka. En suinkaan minä tai Osmo, kuten vähin­täänkin vihjailet.

  119. Saara kyse­lee pointin perään: 

    Mut­ta yli 25-vuo­ti­aiden kohdal­la varaa on? Vai mikä sin­ul­la nyt oikeas­t­aan onkaan pointtina?

    Tietysti sitä parem­min on varaa, mitä pienem­pi ryh­mä on elätettävänä. 

    Nuoret on kat­sot­tu eri­ty­is­toimen­pitei­den kohteek­si tietysti sik­si, että syr­jäy­tymisen riskialt­tein kausi ajoit­tuu nuoru­u­teen. Jos 24-vuo­ti­aana ei ole opiskeluis­sa tai työelämässä kiin­ni, niin ei hyvältä näytä. Elät­tivu­osia on paljon enem­män edessä kuin viisikymp­pisenä toimeen­tu­lotuen varaan joutuneella. 

    Ilmeis­es­ti myös kat­so­taan kohtu­ut­tomana velvoit­taa jo sosi­aalises­sakin mielessä täysin aikuis­tunut ihmi­nen osal­lis­tu­maan yhteishaku­un ja opiskele­maan nuorten sekaan. Ovathan he edelleen velvoitet­tu­ja osal­lis­tu­maan työvoimapoli­it­tiseen koulu­tuk­seen kuitenkin. 

    Ajat­telu, jon­ka mukaan ihmisen tulee olo­suhteista riip­pumat­ta joko löytää pitkäaikainen, kokopäiväi­nen työ tai sitoutua suorit­ta­maan monivuoti­nen tutk­in­to, tai hän ei ole kelvolli­nen elämään yhteiskun­nas­samme, on vanhentunutta. 

    Kuka näin ajat­telee? Elinkelpoisu­ud­es­ta en minä ainakaan ole sanonut halais­tua sanaa. 

    Mikäli ajat­telu, että täysi-ikäisen ihmisen tulee elät­tää itsen­sä, on van­hetunut­ta, niin sit­ten­pä koit­taa kovat ajat uudessa Suomes­sa (sic!).

    Väestö van­he­nee silmis­sä. Kukaan ei vielä ole rohjen­nut esit­tää ronske­ja leikkauk­sia van­hus­ten hoitoon ja geri­atriseen ter­vey­den­huoltoon, joten menotkin kas­va­vat silmis­sä — suo­ras­taan räjähtävät silmille. 

    Jos tässä tilanteessa pitää vielä elät­tää nämä itseään vuosikau­sia etsiskelevät indi­vid­u­al­is­tit, niin yhtälö ei yksinker­tais­es­ti pidä. Jotain pitää ajaa alas hyv­in­voin­ti­val­tion käytän­teistä. Ote­taanko sit­ten kun­non siivut vaik­ka koulu­tuk­ses­ta ja päivähoi­dos­ta? Nos­te­taan rutkasti vero­ja? Vai mikä on ehdotuksenne?

    Olisi­han se niin mukavaa, että kaik­keen olisi rahaa ja vain ne, joi­ta se eri­tyis­es­ti huvit­taa, opiske­li­si­vat ja kävi­sivät töissä. 

    Mut­ta kun ei ole eikä tule…

  120. Jos lus­muilen tääl­lä sos­sun rahoil­la, niin tien­aan paljon enem­män. Jos taan menen opiskel­maan tulot tip­pu­vat ja paljon. Lisäk­si kun pitää kulut pienenä, niin saa olut­ta kallios­ta ihan riittävästi. 

    Se on vain niin, että opiskel­lessa voi ajatel­la toivorikkaasti tule­vaisu­ut­ta, sen sijaan sos­sun rahoil­la elämi­nen vie tule­vaisu­u­den. Mut­ta tuskin­pa kukaan noin ajat­telee, sanoa toki voi härnäyk­sen vuok­si. Ja sit­ten ote­taan tosis­saan ja ulvotaan, että tuet alas. 

    Kun minä kir­joitin yliop­pi­laak­si, opin­to­tukea ei tun­net­tu. Se tuli voimaan vas­ta seu­raa­vana vuon­na ja tun­tui ruhti­naal­liselta, että köy­häkin voi ajatel­la opiskelua. 

    Opiske­li­jan opin­to­tu­ki on vähän eri asia kuin sosi­aaliset tuet. Opin­to­tu­ki on aina välikaista, mut­ta työt­tömyystuen varas­sa vuosia eläneel­lä ei ole toivoa. 

    Opin­totuen lisäk­si voi ansai­ta tiet­tyyn sum­maan asti ilman, että opin­to­tu­ki ale­nee. Sen lisäk­si opiske­li­jal­la on paljon sel­l­aisia alen­nus­mah­dol­lisuuk­sia, mitä työt­tömäl­lä ei ole. Ja ennen kaikkea, opiske­li­jal­la on tässä yhteiskun­nas­sa ihmis­ar­vo. Työt­tömältä se on läh­es­tulkoon riisut­tu kokon­aan, mikä näkyy tämänkin viestiketjun monista viesteistä. 

    Työt­tömän on hyvin, hyvin paljon opiske­li­jaa huonom­pi mah­dol­lisu­us saa­da työtä, kiitos sen, että työtön on tässä yhteiskun­nas­sa leimat­tu niin monin leimoin lus­muil­i­jak­si, mie­len­ter­veysongel­maisek­si ja ties mik­si. Niin­pä työt­tömän työhake­muk­set joutu­vat pääasi­as­sa pinon alim­maisik­si ellei suo­raan map­pi ö:hön.

    Jos työtön ottaa vas­taan osa-aika- tai pätkä­työn, niin siitä alkaa ketjureak­tio. Ensin­näkin hänen raha-asiansa menevät täysin sekaisin sik­si, että työt­tömyystuen mak­sa­ja jumit­taa byrokra­t­ian vuok­si mak­sut ties kuin­ka pitkäk­si ajak­si. Tuo lie­nee pahin vaiku­tus, mut­ta kun pahasti käy, niin työt­tömän työn vas­taan­ot­ta­mi­nen tuot­taa lisäk­si hänelle per­snet­toa, kun yhteenso­vi­tus­rum­ba alkaa. Yhteenso­vi­tuk­set kun tehdään bruttosummin. 

    Mielestäni pitäisi tar­jo­ta kaikille työ­paik­ka ja siitä sit­ten saisi saman ver­ran, kuin sossusta.

    Tuo on ok, jos työstä mak­se­taan asian­mukainen PALKKA. 

    Palkan ja tuen ero­ja ovat mm. 

    - Palkan mak­saa työ­nan­ta­ja, tuen yhteiskun­ta. Näin tapah­tuu, kun työtön pakote­taan ran­gais­tusten uhal­la palkat­tomaan työhön, jol­loin työ­nan­ta­ja saa työn tulok­sen täysin yhteiskun­nan kustannuksella.

    - Palkkaan liit­tyy aina työ­suh­teen edut, kuten työter­veyshuolto, lomak­er­tymä, eläkek­er­tymä, työ­ta­p­atur­mavaku­u­tus. Näitä ei palkat­tomaan työhön ran­gais­tusten uhal­la pakotet­tu työtön saa.

    - Palka­nsaa­jana saa työ­paikalla myös ihmis­ar­von. Palkat­tomaan työhön pakotet­tua työtön­tä kohdel­laan kuin roskasakkia ja hänel­lä teetetään työt, joi­ta palkatut työn­tek­i­jät eivät viit­si tehdä. 

    Se että tuet yleisem­min estäi­sivät työhön menon, on täyt­tä huuhaa­ta. Joku voi tietysti mielu­um­min vali­ta tuet, mut­ta eiköhän tuol­loin ole yleen­sä kyse siitä, että halu­aa hoitaa pienet lapsen­sa kotona tms, tai sit­ten on täysin elämästä sivu­raiteelle luisunut, joi­ta toki ei niin monia ole kuin annetaan ymmärtää — moti­iv­it leimaamiselle lienevät omansa. Suuri enem­mistö tekee kaikken­sa työl­listyäk­seen. Mut­ta jos työt­tömyys huitelee likem­mä puo­lessa miljoonas­sa ja avoimia työ­paikko­ja on parhaim­mil­laan parikym­men­tä tuhat­ta, joi­hin val­i­taan yleen­sä jo PALKKAtyössä ole­va, niin yhtälö on työt­tömän kannal­ta mahdoton. 

    1980-luvun lop­ul­la tukien ostovoima oli ihan eri luokkaa kuin nykyisel­lään, työt­tömyys­tur­vas­sa käyte­tyt ran­gais­tuk­set hyvin vähäisiä nykyiseen ver­rat­tuna ja esim. toimeen­tu­lo­tukea sai suh­teel­lisen hel­posti. Työt­tömyys kuitenkin oli läh­es olema­ton­ta. Ja mik­si? Oli mah­dol­lisu­us päästä PALKKAtyöhön. Noin yksinker­taista se on ja olisi nytkin. On vain niin, että ahneus on vienyt kalatkin vedestä ja palka­n­mak­sa­jat kauko­maille. Ja he, jot­ka ovat jääneet, yrit­tävät sit­ten ahne­htia näis­sä puit­teis­sa mak­si­maalis­es­ti ja potki­vat ihmisiä työt­tömik­si ja yrit­tävät ottaa jäl­jelle jäänei­den selkä­na­has­ta irti pois­potkit­tu­jenkin työpanoksen. 

    Minus­ta on näis­sä olois­sa varsin vas­ten­mielistä lukea ja kuul­la kan­nus­tavu­ud­es­ta. Aikanaan viras­sa ollessani opin sen, että kun kan­nus­tavu­us-sanaa käytetään, se tarkoit­taa sitä, että työt­tömiä ja mui­ta köy­hiä ale­taan taloudel­lis­es­ti kur­jis­taa entisestään.

  121. Maria
    “Jos siis elit kesän pelkäl­lä opin­totuel­la niin voitko ker­toa miten se on mah­dol­lista jos käteen jäävä sum­ma ilman lainaosaa on 469,80e(ja 2000-luvun alkupuolel­la vielä vähem­män)? Teitkö ken­ties myös ansiotöitä vai oliko asumis­esi ilmaista?”

    Olin kesät töis­sä ja nos­tin opin­to­tukea (pait­si ensim­mäisen opiskelukesän). MUTTA laskin tuloni ja menoi ja joidankin kuukausi­na min­ulle kyl­lä aina sil­loin­täl­löin jäi tues­ta enem­män käteen mitä sitä kului, kiitos alhais­ten asum­is­meno­jen. Toki pon­tikankeit­to­har­ras­tuk­seni alen­si kulu­ja kos­ka siinä mis­sä kaver­it jou­tu­i­v­at viikoit­tain käyt­tämään luokkaa 10–20 e pelkki­in pohji­in, minä selvisin kah­den euron limsapullolla.

    Lisäk­si jokaisen kesän alus­sa oli enem­män rahaa kuin edel­lisen kesän alus­sa, ts. en kulut­tanut kaikkia kesä­työra­ho­ja tal­ven aikana.

    Kol­men hen­gen solu­a­sum­i­nen on käytän­nössä ilmaista kun asum­is­tu­ki kat­toi siitä 2/3, itselle mak­set­tavak­si opin­tora­han osu­ud­es­ta jäi jotain 50–60e.

    Jos on aikaisem­min keskeyt­tänyt toisen tutk­in­toon johta­van koulu­tuk­sen, las­ke­taan siihen tuh­latut opin­to­tukikuukaudet kokon­ais­pot­ti­in mukaan.

    Joo, itsekin tein ensin näin. Meni­hän min­ul­lakin ensin vuosi väärässä yliopis­tossa ja siihen vielä puoli vuot­ta väärää lin­jaa, kunnes löysin oman alani. Mut­ta vedin opin­to­tukea myös kesät, ilman tätä temp­pua ne oli­si­vat riit­täneet pidemmälle.

    “Ah, taas tämä klassi­nen mantra, jol­la pönkitetään sitä usko­mus­ta, että nykya­jan nuoret halu­a­vat asua hulppeis­sa yksiöis­sä keskusta-alueilla.”

    Ei tämä ole mikään mantra. Paikalli­nen opiske­li­ja-asun­tosäätiö on lopet­tanut solu­a­sun­to­jen rak­en­tamisen, kos­ka ne eivät yksinker­tais­es­ti käy kau­pak­si. Uudet opiske­li­ja-asun­not sisältävät ain­oas­taan yksiöitä ja kak­sioi­ta ja luon­nol­lis­es­ti täl­lainen jär­jeste­ly opiske­li­jasäätiöhin­taisen yksiön harvem­malle mitä solu­a­sun­tol­la takaisi.

    mut­ta nykyään solu­a­sun­noista saa pulit­taa hel­posti neljäkin sataa euroa kuus­sa kasvukeskuksissa. 

    NO höpön­löpön sentään.
    http://www.psoas.fi/kohteet/asuntoagentti/kohde.php

    Oulus­sa solu­a­sun­to yliopis­ton vier­stä huimat 200e ja Oulu jos mikä on kasvukeskus. 

    Suh­teessa opin­tora­haan tuo on halvem­paa kuin min­un aikoinani. Kat­sastin myös entisen solu­a­sun­toni, hin­taa ei näköjään ole edes inflaa­tioko­r­jat­tu, eli sekin on halvem­pi kuin silloin.

    Ja jos vält­tämät­tä halu­aa parhaim­paan ja rvoste­tu­im­paan opinahjoon Helsinki­in, niin sit­ten on myös kyl­lä varaa ottaa opin­to­lainaa ja mak­saa asumis­es­ta. Tosin siel­läkin näyt­tää solu­ja irtoa­van kah­den­sadan euron hin­taan (saatavu­us voi tietenkin olla eri asia, käytän­nössä vain ensim­mäisenä vuon­na voi jäädä ilman soluasuntoa).

    Pitää myös ottaa huomioon, että kaik­ista ei ole soluasujiksi.

    Niin, tästä sit­ten pitää olla valmis maksamaan.

  122. Jokaisel­la on velvol­lisu­us ansai­ta itse toimeentulonsa,
    –pait­si rikkaalla.

  123. Kat­soin opiskelu­aiko­ja KOTA-tietokan­nas­ta vuosi­na 1990–2009. Keskimääräi­nen valmis­tu­mi­sai­ka on vai­hdel­lut kuu­den ja 6,5 vuo­den välil­lä. Tarkem­pi, tosin pin­ta­puo­li­nen aineis­ton ryh­mit­te­ly ei tuonut lisä­valaisua siihen, että opinskelu­a­jois­sa olisi tapah­tunut muu­tos­ta suun­taan tai toiseen.

    Itse olin mukana valmis­tele­mas­sa opin­tou­ud­is­tus­ta 1970-luvun lop­un opin­tou­ud­is­tus­ta. Kek­sit­ti­in opin­tovi­ikot ja opiskelu muut­tui kurssi- ja koulumaiseksi.

    Itse suoritin ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non 3,5 vuodessa siinä sivus­sa töitä tehden. Opin­tou­ud­is­tuk­sen jäl­keen valmis­tu­miseeni olisi men­nyt hel­posti tuplas­ti enem­män eli 6 ‑7 vuot­ta luen­noil­la ja kurs­seil­la istues­sa ja niitä odotellessa.

    Voipi olla, että olisi tutkin­nonu­ud­is­tuk­sen paik­ka. Josko se motivoisi opiskeluun.

  124. Mai­ja:

    Kyl­lä heistäkin suuri osa elää köy­hyys­ra­jan ala­puolel­la opiskeluaikansa.

    Entä sit­ten? Minä väitän, että suurelle osalle korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta se opiskelu­ai­ka ei oo mis­sään nimessä eri­tyisen sur­kee­ta ver­rat­tuna muuhun aikaan niiden elämässä. Sen lisäks koko elinkaaren yli korkeak­oulu­opiske­li­jat on yhteiskun­nan hyväosaisia.

    Mai­ja:

    En tiedä mis­sä luokissa vuokrat huite­liv­at 2000-luvun alus­sa, mut­ta nykyään solu­a­sun­noista saa pulit­taa hel­posti neljäkin sataa euroa kuus­sa kasvukeskuk­sis­sa. Opiske­li­ja-asun­tosäätiöi­den tar­joa­mat “halvem­mat” asunnot(solut mukaan lukien)eivät riitä alku­un­sakaan kaikille.

    ? Miten niin solu­a­sun­not kasvukeskuk­sis­sa mak­saa 400 euroa kuus­sa. Tai oikeas­t­aan, mikä sin­un mielestä on soluasunto?

    Uuti­sis­sa on näkynyt sel­l­ais­takin, että solu­a­sun­to­ja on suun­nilleen koko ajan vapaana, kos­ka opiske­li­jat eivät asu niis­sä mielellään.

  125. Eli­na lukee omiaan:

    Mikäli ajat­telu, että täysi-ikäisen ihmisen tulee elät­tää itsen­sä, on van­hetunut­ta, niin sit­ten­pä koit­taa kovat ajat uudessa Suomes­sa (sic!).

    Kri­ti­soin sitä, että kelvol­lisia vai­h­toe­hto­ja nähdään ole­van ain­oas­taan kak­si: kokopäiväi­nen ja nor­maali­palkkainen työ tai kokon­aisen, mon­ta vuot­ta vievän tutkin­non opiskelu.

    Nyky­maail­mas­sa tilanteet eivät ole noin mus­tavalkoisia, kuten tämän ketjunkin lukui­sista puheen­vuoroista käy ilmi. Nyky­ih­misen tulee voi­da elät­tää itsen­sä pätkä- tai silp­putyöl­lä, sekoit­taa joukkoon koulut­tau­tu­mista ja kursse­ja oman tarpeen mukaan, ja ryhtyä yrit­täjäk­si osa- tai kokopäiväis­es­ti ilman pelkoa nor­maali-ihmisille kuu­lu­vien sosi­aalietuuk­sien menet­tämis­es­tä. Jos nämä asi­at hoidet­taisi­in kun­toon, nuortenkin syr­jäy­tymi­nen vähenisi ja hei­dän mah­dol­lisuuten­sa löytää paikkansa yhteiskun­nas­sa helpottuisivat.

    Jo valmi­ik­si pien­ten tukien leikke­ly ei kan­nus­ta, motivoi eikä auta ketään. Vähiten nuo­ria, joil­la on kykyä, kek­seliäisyyt­tä ja ener­giaa kehit­tää tyhjästä niitä uuden­laisia arvon­lu­on­nin muo­to­ja, joi­ta maamme tule­vaisu­udessa tarvit­see. Van­hem­man ikäpol­ven ei nuoru­udessaan tarvin­nut kuin ottaa työtä vas­taan. Nykyn­uorista yhä suurem­man osan pitää itse luo­da itselleen oma(t) työ­paikkansa. Tukivi­idakos­sa painimiseen ja itsen­sä puo­lus­tamiseen kulu­va ener­gia tulisi voi­da suun­na­ta kohteeseen, jos­sa se oikeasti hyödyt­tää sekä nuor­ta itseään että pidem­mäl­lä aikavälil­lä kansantaloutta.

    Tiivistäen: pain­os­tuskeinot oli­si­vat oikeutet­tu­ja, jos työt­tömille nuo­rille voitaisi­in osoit­taa riit­tävä määrä valmi­ita, ole­mas­saole­via työ­paikko­ja, joista mak­se­taan nor­maalia palkkaa ja joi­hin nämä nuoret halutes­saan pää­si­sivät. Muus­sa tapauk­ses­sa nuoret jätet­täköön rauhaan. Heil­lä on taku­ul­la riit­tävästi painei­ta ilman keinotekoisia sanktioitakin.

  126. Eli­na:

    On myös ver­rat­en yleistä, että tosi­asi­as­sa pesetetään pyyk­it ja käy­dään syömässä lap­su­u­denkodis­sa, mis­sä mami sujaut­taa viisikymp­pisen kouraan ja sos­sun tuki on vain erään­laista tasku­ra­haa. Kotona mätkätetään ehkä opiskelun aloit­tamis­es­ta tai työhön menos­ta, mut­ta jouti­las elämä vetää puoleen­sa enemmän.

    Kyl­lä sel­l­aisia aivan ter­veitä nuo­ria on — ei se mitään harv­inaista ole. Nai­ivia luul­la, ettei heitä olisi.

    Tot­ta kai heitä on (mut­ta kaik­ki nyt kyykytet­tävät nuoret eivät var­masti ole täl­laisia). Osit­tain tämä johtuu huonos­ti työn­tekoon kan­nus­tavas­ta jär­jestelmästä, ja juuri sitä tässä moni kir­joit­ta­ja halu­aisi muuttaa.

    Kuvio on sama kuin pakko­ruotsin suh­teen: pakko­ruot­sia perustel­laan sil­lä, että suo­ma­lais­ten pitää (eri syistä) osa­ta ruot­sia. Mut­ta jätetään huomiotta se, että meil­lä on jo pakko­ruot­si, ollut mon­ta kym­men­tä vuot­ta, ja suo­ma­laiset eivät siitä huoli­mat­ta osaa riit­tävän hyvin ruot­sia. Samat­en tukikyyky­tys­tä on meil­lä har­rastet­tu pitkään, ja siitä huoli­mat­ta meil­lä on kuvaile­masi kaltaisia nuo­ria. Kuin­ka vaikeaa on havai­ta, että kyyky­tys on huono tapa kannustaa?

    Minus­ta on itses­tään selvää, että osa näistäkin nuorista hakeu­tu­isi edes jonkin­laisi­in töi­hin, jos työstä mak­set­ta­van palkan saisi pitää itsel­lään. Tuen leikkaami­nen ei muu­ta sitä, että työhön men­e­m­i­nen (varsinkin pieni­palkkaiseen ja osa-aikaiseen) ei ole taloudel­lis­es­ti kannattavaa.

  127. Eli­na kyseli, mikä on ehdo­tuk­semme nykyjär­jestelmän tilalle. Oletin tämän ole­van jo selvää: ainakin oma ehdo­tuk­seni on perustulo.

  128. Eli­na
    “Jotain pitää ajaa alas hyv­in­voin­ti­val­tion käytän­teistä. Ote­taanko sit­ten kun­non siivut vaik­ka koulu­tuk­ses­ta ja päivähoi­dos­ta? Nos­te­taan rutkasti vero­ja? Vai mikä on ehdotuksenne?”

    Määritel­lään laadulliset tavoit­teet asioille joi­ta halu­taan ja tehdään eri ideaal­i­malleista eloku­via. Siis sel­l­ais­es­ta suo­ma­lais­es­ta elämästä, joka on kade­hdit­ta­van hyvää eikä jatku­vaa (ei rak­en­tavaa) riite­lyä niinkuin nyky­draa­ma mon­esti pitkälle on.

    Sen jäl­keen toteutetaan käytän­nössä ideaal­i­mallien asioi­ta siinä tahdis­sa kuin se on mah­dol­lista (mah­dol­lis­es­ti kym­me­nien vuosien aikana) ja vähitellen päädytään ideaal­i­mallien toteut­tamiskelpoisik­si osoit­tau­tu­vien osien kaltaisi­in elämäntapavaihtoehtoihin.

  129. Eli­na, poh­jasak­ka-käsite on itse asi­as­sa tämän yhteiskun­nan anta­ma leima. Työkkärin nöyryy­tyskurssit ja syyl­listämis­luen­not sekä sos­sun nimeno­maan nuo­ria kohtaan osoit­ta­ma augu­uri­nen nenän­vart­ta pitkin kat­somi­nen eivät juuri jätä tulkin­nan­varaa sen suh­teen, että tukien varas­sa elävän ihmis­ar­vo on osittainen.

    Kuten kir­joitin tuonne ylem­mäs, olen ollut sos­sun asi­akkaana pari kuukaut­ta, se tapah­tui kymme­nen vuot­ta sit­ten. Ei jäänyt työkkärin eikä sosi­aal­i­toimen puoles­ta epä­selväk­si, että olin rupua kiireestä kan­tapäähän. Jotkut on syyl­listämiselle herkem­piä kuin toiset, kuu­lun näköjään näi­hin herkkä­nahkaisi­in. Mietin sil­loin tosis­sani, että rahoi­tan vas­taisu­udessa elämääni rikok­sil­la sos­sun sijaan, jos kuvio jatkuu samanlaisena.

    Rahamäärien sijaan olen­naisem­pi kysymys koko tukiku­vios­sa on mielestäni se, miten se toteutetaan. Tue­tut ihmiset pitäisi voi­da jotenkin koh­da­ta syyl­listämät­tä. Jos näyt­tää siltä, että kur­ju­us kas­vaa, voisi viesti juuri nuo­rille olla yhteiskun­nan puolelta toisen­lainenkin kuin syyl­lis­tet­ty­jen lisäsyyllistäminen.

    JTS kir­joit­taa tuos­sa “neljän appron taiteil­i­jas­ta”, jon­ka syyl­listämi­nen on hyvässä vauhdis­sa. Leik­itään, että JTS on pojan isä, joka mäkät­tää lapselleen tämän saa­mat­to­muud­es­ta. Paine kas­vaa ja sitä myöten ahdis­tus. Kun­di muut­taa kotoa ovet paukkuen ja pää­tyy yhteiskun­nan avus­ta­mak­si. Isän syyl­listämisen päälle tulee rupuleima ja leikat­tu toimeen­tu­lo­tu­ki. Nol­lak­si todet­tu nuori on saatu katk­er­ak­si ja pas­si­ivisek­si alem­muut­taan pote­vak­si pudokkaak­si vajaa vuosi lukios­ta valmis­tu­misen jälkeen.

    Tää on nyt vähän täl­laista jeesustelua, mut­ta mä olen vakavasti huolis­sani siitä, että nuorten saa­mat­to­muu­den yleistämisel­lä ja kep­pi­porkkanoin­nil­la (jo pelkäl­lä täl­laisel­la retori­ikalla) tul­laan hakkaa­maan itse kohderyh­män (ne mam­mam viiskymp­pistapauk­set) lisäk­si sel­l­aista porukkaa, joka ei enää kestä sitä. Mä oon kat­sonut vier­estä kah­ta itse­murhaa, toinen oli opiske­li­ja­sol­u­ni kämp­pis. Kyl­lä se henk­i­nen ruu­vi on jo ihan tarpeek­si kireäl­lä entuudestaan. 

    Mun puoles­ta voidaan vaik­ka puolit­taa kaik­ki tuet, mikäli siitä ollaan pahoil­laan ja tode­taan että val­tionkas­sa ei kestä enem­pää — sen sijaan että san­o­taan, että sä et ansaitse enempää.

  130. Pari sukupolvea sit­ten use­at ajat­te­liv­at, että joidenkin las­ten kovapäisyys opina­siois­sa joh­tui hei­dän laisku­ud­estaan tai muus­ta luon­teen heikkoud­es­ta. Asian ajatelti­in kor­jau­tu­van, kun opin tärkeys osoite­taan kyseisille onnet­tomille seisot­ta­mal­la oppi­mat­to­mia nurkas­sa, nolaa­mal­la heitä luokan edessä ja tarpeen vaaties­sa osoit­ta­mal­la heille hei­dän arvon­sa ja ase­mansa lyömäl­lä kart­takepil­lä sormille.

    Nyt näi­den asen­tei­den per­il­liset ajat­tel­e­vat, että joidenkin nuorten kovapäisyys työhön näh­den johtuu hei­dän laisku­ud­estaan tai muus­ta luon­teen heikkoud­es­ta. Asian ajatel­laan kor­jau­tu­van – joidenkin tämänkin blo­gin kom­men­toi­jien mielestä – sil­lä, että työn­teon tärkeys saate­taan kyseis­ten onnet­tomien tietoon juok­sut­ta­mal­la heitä luukul­ta luukulle, nöyryyt­tämäl­lä heitä mm. palkat­tomil­la töil­lä ja tarpeen vaaties­sa osoit­ta­mal­la heille hei­dän arvon­sa ja ase­mansa kaven­ta­mal­la hei­dän toimeentuloaan. 

    No, toiv­ot­tavasti sukupol­ven kah­den kulues­sa tästäkin hul­lu­tuk­ses­ta päästään.

  131. Saara:

    Vaan yksinker­tais­es­ti että tietyn­laiset nuoret ovat työn­tek­i­jöinä vähem­män houkut­tele­via kuin toiset

    Niin, tietyn­laiset nuoret ovat työn­tek­i­jöinä vähem­män houkut­tele­via kuin toiset. Ei tämä ole mikään ongel­ma, joka kaipaa ratkaisua. Ihmiset ovat eri­laisia. Jos joku on työn­tek­i­jänä vähem­män houkut­tel­e­va kuin joku toinen, niin sit­ten joutuu tyy­tymään pienem­pään palkkaan.

  132. Ksan­tip­pa:

    Se että tuet yleisem­min estäi­sivät työhön menon, on täyt­tä huuhaata. 

    No äläs nyt viitsi.

    Mei­dän tuk­i­jär­jestelmässämme muo­dos­tuu erit­täin hel­posti sel­l­aisia tilantei­ta, jois­sa pieni­palkkaista, epä­var­maa tai keikkalu­on­teista hom­maa ei kan­na­ta tehdä, kos­ka se pienen­tää tulo­ja. Sama pätee myös esimerkik­si oman yri­tys­toimin­nan aloit­tamiseen, ainakin jos se on pien­imuo­toista. Tun­nen ihmisiä, jot­ka ovat juuri tässä tilanteessa.

    Toinen mekanis­mi, jol­la tuo vaikut­taa (TES:ien ja muu­ta­man muun seikan lisäk­si), on se, että pieni­palkkaisia työ­paikko­ja ei yksinker­tais­es­ti ole. Pieni­palkkaiseen työhön ei ylipäätään ole edel­ly­tyk­siä palkata ihmisiä, kos­ka kukaan ei tee hom­maa, jol­la elin­ta­so ei parane tuki­in ver­rat­tuna. Nämä työt sit­ten jätetään tekemät­tä tai hoide­taan itsepalveluna.

    Kat­so vaikka:
    http://www.youtube.com/watch?v=7DS0XXFdyfI

    Ja sille jatkona:
    http://www.youtube.com/watch?v=eqMuLNWL_Qo

    Kari

  133. Art­turi B:

    Niin, tietyn­laiset nuoret ovat työn­tek­i­jöinä vähem­män houkut­tele­via kuin toiset. Ei tämä ole mikään ongel­ma, joka kaipaa ratkaisua.

    Mik­si sitä sit­ten yritetään ratkaista leikkaa­mal­la tukia näiltä nuo­ril­ta, joista (suuri) osa on huonom­man houkut­tele­vuuten­sa ja vähäisen työn tar­jon­nan vuok­si työt­töminä vas­toin omaa tahtoaan?

    1. Tukia leikataan nuo­ril­ta, jot­ka kieltäy­tyvät tar­jo­tus­ta työ­paikas­ta tai koulu­tuk­ses­ta tai eivät edes hae ammatil­liseen koulutukseen.

  134. Osmo:

    Tukia leikataan nuo­ril­ta, jot­ka kieltäy­tyvät tar­jo­tus­ta työ­paikas­ta tai koulu­tuk­ses­ta tai eivät edes hae ammatil­liseen koulutukseen.

    Eli ajatel­laan, että täl­lainen työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta vähem­män houkut­tel­e­va nuori muut­tuu houkut­tel­e­vak­si suoritet­tuaan väkipakol­la tutkin­non, jota hän ei vapaae­htois­es­ti suorit­taisi tai osal­lis­tut­tuaan työkkärin hölmöläiskursseille?

  135. Pakko osit­tain kom­pa­ta sylt­tyä. Opin­totuel­la elämi­nen on mah­dol­lista. Jos käy kesät töis­sä ja asuu solus­sa, riit­tävät rahat ihan mukavaan elin­ta­soon, jopa pääkaupunkiseudulla. 

    Mut­ta samal­la täy­tyy tode­ta, että ei noi­ta solu­a­sun­to­ja riitä kaikille. Pääkaupunkiseudul­la taitaa olla noin 100 000 yliopis­to- ja AMK-opiske­li­jaa. HOASil­ta löy­tyy yhteen­sä asun­not 17 000 ihmiselle ja yliop­pi­laskun­nil­la (lähin­nä AYY) ja osakun­nil­la on tuo­hon päälle ehkä muu­ta­ma tuhat asun­toa. Joidenkin on vaan pakko asua niis­sä keskustayksiöissä.

    Ja tosi­aan jos solu­a­sun­not eivät kel­paa ei vika ole vält­tämät­tä asun­nois­sa itsessään, vaan niiden sijain­nis­sa. HOASil­la on ainakin kämp­piä ihan käsit­tämät­tömän huono­jen joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päässä lähim­mistä opinahjoista. Ei kai ketään huvi­ta käyt­tää kah­ta tun­tia päivässä koulumatkoihin.

  136. Saara:

    Mik­si sitä sit­ten yritetään ratkaista leikkaa­mal­la tukia näiltä nuo­ril­ta, joista (suuri) osa on huonom­man houkut­tele­vuuten­sa ja vähäisen työn tar­jon­nan vuok­si työt­töminä vas­toin omaa tahtoaan?

    Sik­si, että koetaan, että tätä omaa tah­toa voidaan muut­taa, esim. rohkaista nuor­ta otta­maan vas­taan huonom­min palkat­tua tai epämieluisam­paa työtä. Täl­löin nuori työl­listyy vaik­ka hän olisikin vähem­män houkut­tel­e­va kuin muut työnhakijat.

    Se on aivan selvää, että jos on huonom­pi työn­tek­i­jä, niin ei voi olet­taa saa­vansa yhtä hyvää työ­paikkaa kuin muut.

    Eli ajatel­laan, että täl­lainen työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta vähem­män houkut­tel­e­va nuori muut­tuu houkut­tel­e­vak­si suoritet­tuaan väkipakol­la tutkin­non, jota hän ei vapaae­htois­es­ti suorit­taisi tai osal­lis­tut­tuaan työkkärin hölmöläiskursseille?

    No saat­taa joku näinkin ajatel­la, mut­ta ehkä enem­minkin niin, että nuori suos­tuu huonom­paan palkkaan tai otta­maan vas­taan epämieluisam­paa työtä, jos vai­h­toe­htona on joku idioot­ti­mainen kurssi (tai alen­net­tu toimeentulotuki).

    con­rad:

    Mut­ta samal­la täy­tyy tode­ta, että ei noi­ta solu­a­sun­to­ja riitä kaikille.

    Ei niitä tietenkään riitä kaikille. Olen­naista on riit­tääkö niitä kaikille halukkaille.

    Ja se on tietysti ihan tot­ta, että opiske­li­ja-asun­to­ja ei oo hyvil­lä paikoil­la. Tämä on var­maankin aika järkevää, kos­ka hyvil­lä alueil­la on kallista asua.

  137. Eikö Osmo mielestäsi ole yhtään mieti­tytä se, että asiantun­ti­jat ovat jo vuosia toitot­ta­neet ettei toimeen­tu­lotuen määrä riitä nykypäivänä edes peruselämiseen, ja että sen määrää tulisi nos­taa? Mik­si tehdä nimeno­maan päin­vas­taista, ja täl­lä tavoin varmis­taa se että syr­jäy­tymi­nen ja asun­not­to­muus lisään­tyy? Pie­nil­lä paikkakun­nil­la asuville nuo­rille har­voin löy­tyy sopi­vaa työ- tai opiskelu­paikkaa ihan noin vain, ja täl­lä mallil­la ei jää edes mah­dol­lisu­ut­ta pohtia asi­aa ja omaa tulevaisuutta.

  138. “Ja se on tietysti ihan tot­ta, että opiske­li­ja-asun­to­ja ei oo hyvil­lä paikoil­la. Tämä on var­maankin aika järkevää, kos­ka hyvil­lä alueil­la on kallista asua.”

    Joo. Mut­ta tarkoitin lähin­nä sitä, että opiske­li­ja-asun­to­jen pitäisi olla hyväl­lä paikalla opiske­li­jan kannal­ta ja tähän ehkä tärkein tek­i­jä on liiken­ney­htey­det koulu­un. Esim. joku Pih­la­jamä­ki tai Myl­ly­puro ei yleis­es­ti oo mitään kovin hyviä tai kalli­ita aluei­ta, mut­ta silti ihan hyviä asuin­paikko­ja Viikissä opiskel­e­valle. Sen sijaan opiske­li­ja-asun­not jos­sain Espoon Suve­las­sa, Kiven­lahdessa tai Kor­sos­sa ei oo houkut­tele­via yhtään kenenkään kannalta.

    Kuvit­telisin että täl­lais­es­ta asun­toti­lanteesta syn­tyy niitä paljon puhut­tu­ja hyvinvointitappioita.

  139. Sosi­aal­i­työn­tek­i­jänä sanois­in seuraavaa:

    1. Tuo­ta 20%..40% alen­nus­ta käytetään erit­täin har­voin. Täl­löinkin se on määräaikaisek­si tarkoitet­tu toimen­pide. En tiedä tilas­to­ja, mut­ta näp­pitun­tu­ma olisi luokkaa 2–6kk. Suo­raa 40% alen­tamista ei saa tehdä, vaan ensin 20%.

    2. Ei voi suo­raan tietää miten 20%..40% alen­nus­ta käytet­täisi­in alle 25-vuo­ti­ait­ten kohdal­la. En usko että sen use­am­min kuin työl­lisyys­toimista kieltäy­tynei­denkään kohdalla.

    3. Ensisi­jais­es­ti ihmisiä tulisi motivoi­da porkkanoil­la, mut­ta kep­pi­en pitämi­nen keino­va­likoimas­sa ei yksiselit­teis­es­ti ole paha asia.

    4. Olen täysin samaa mieltä Oden kanssa siitä että nykyi­nen työt­tömyys­tur­vala­ki ja sen ns. työssäoloe­hto ei ole perusteltavissa.

    5. Kansalaisen kannal­ta on kuitenkin aika lail­la sama, saako osan tues­taan työt­tymyys­tuke­na KELA:sta ja osan sos­sus­ta. Jotkut eivät halua sos­sun asi­akkaik­si, vaik­ka työt­tömyys­tukea otta­vatkin pystypäin vas­taan. Tiet­tyä kastieroa näi­den instanssien välil­lä koetaan, vaik­ka saman­laista virkamiespyöri­tys­tä ja saman­laisia veroil­la mak­set­tu­ja tukia. (Tukea saa­van näkökul­mas­ta on ihan sama mak­se­taanko tuki kun­nal­lis- vai valtionveroista.)

    Kuitenkin: Kansalaiselle on käteväm­pää olla 100% sos­sun asi­akas, kos­ka asioin­ti kahdel­la luukul­la johtaa hel­posti jatku­vaan sahaamiseen kun KELA:n tuet katkea­vat, tulee taan­nehtivia tulo­ja, mis­tä voi seu­ra­ta per­in­tää sekä KELA:n että sos­sun tuki­in jne. Tätä rum­baa pyörit­tää kokon­ainen arme­ja virkamiehiä niin työvoima­toimis­tois­sa, KELA:ssa kuin sossuissakin.

    6. Meil­lä on jo n. 1000 euron de fac­to perus­tu­lo (Yksin asu­valle tt:n peru­sosa + vuokra + sähköt + koti­vaku­u­tus + ter­vey­den­hoit­o­menot). Tämän yläpuolelle nousem­i­nen edel­lyt­tää jo varsin suuria tulo­ja + tulon­si­ir­to­ja, mikä on osa sitä kan­nustin­loukkuprob­lemati­ikkaa mitä Odekin on vuosia ansiokkaasti avan­nut ja mihin perus­tu­lo olisi mon­elta kan­til­ta järkevä ratkaisu.

    7. Nyt on paljon nuo­ria, jot­ka ovat oma-aloit­teisu­u­den ja elämän­hallinnan puut­teessa jääneet työvoimapoli­it­tisen koulu­tuk­sen ja muiden toimien ulkop­uolelle. Sos­sun rajal­lis­ten resurssien ohel­la työt­tömyys­tur­vala­ki on tähän yksi syy. Täl­lä het­kel­lä ongel­maa koite­taan paika­ta EU-rahoit­teisil­la määräaikaisil­la pro­jek­teil­la, joille kaik­ki kunnia.

    8. Jos työt­tömyystuen eväämi­nen on tarkoitet­tu kepik­si, täy­tyy vain ihme­tel­lä lain­säätäjien sokeut­ta — voisi jopa sanoa täy­del­listä luku­taidot­to­muut­ta — nähdä suo­ma­lainen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä ja miten ihmiset oikeasti käyt­täy­tyvät. Ehkä takana oli halu työn­tää perus­tur­van kus­tan­nuk­sia val­ti­ol­ta kunnille?

  140. Jos suo­ma­laises­sa perusk­oulus­sa lap­si joutuu kiusatuk­si, opet­ta­jat eivät tee asialle mitään, röyhkeim­mät jopa osal­lis­tu­vat syr­jin­tään. Meno saa jatkua vuosia ja pieni ihmi­nen trau­ma­ti­soituu, vakavoituu.
    Sit­ten kansane­dus­ta­jat yms. miet­tivät, mitä tehdä syr­jäy­tyneille ja masen­tuneille nuo­rille, joi­ta ei voisi vähempää kiin­nos­taa mikään her­ro­jen ja rou­vien palvelem­i­nen. Yllätys?
    Nykyi­nen yhteiskun­ta on ter­vey­delle erit­täin haitallinen.

  141. Sit­ten olisi enem­män kodit­to­mia, rikol­lisu­ut­ta yms eikä vain syr­jäy­tyneitä, ei ne kaik­ki vält­tämät­tä lähde mukaan niihin työvoimapoli­it­tisi­in hom­mi­inkaan vaik­ka se olisi ain­oa rahan lähde, on tämä vaikea tilanne.

  142. Mitäpä nuorten pitäisi hakea alakseen?

    Bus­sikuske­ja tarvi­taan, heistä on pulaa PK-seudul­la. Ei sil­lä väliä, että se työ olisi kan­nat­tavaa, jos asu­isi Varkaudessa. 

    Entäpä raken­nusala? No siel­lä on jo vuokratyövoimaa Balt­ian maista, ja Puo­las­takin. Verotkin mak­se­taan yms.

    Entäpä insinöörik­si tai muuten AMK-koulu­tuk­seen? Suo­raan kortis­toon menee nekin valmistuessaan.

    Osmo ja muut mielel­lään aktivoi nuo­ria, mut­ta ei osaa sanoa, mis­tä saadaan ne puut­tuvat 250 000 työpaikkaa.

  143. Jari Mus­to­nen:
    Alle 25-vuotias?

    Mik­si ihmeessä tämä esi­tys koskisi vain alle 25-vuo­ti­ai­ta? Tämän lain, mikä se sit­ten lie­neekään, voisi var­masti lausua myös koske­maan yli 24-vuo­ti­ai­ta. Kielel­liseen ilmaisu­un tai käsit­teisi­in liit­tyviä esteitä tälle ei ole.

    Voin henkilöko­htaise­na esimerkkinä ker­toa mik­si. Ammat­ti koulu jää kesken, yhteishaku jää väli­in, tipah­taa työ­markki­nat­uelta sop­palan rahoille ja sop­pala­han ei tun­netusti pain­os­ta ketään mihinkän muuhun kuin että pitää työn­haun voimas­sa, lop­putu­los on 10v jatkunut työt­tömyys, kun taas työ­mark­i­nat­uel­la olis tul­lu näitä kurssi, har­joit­telu sun mui­ta tar­jouk­sia. Jos nyt meni point­ti ohi, yhteishaun takia työ­markki­noista sopalaan tipah­ta­neet on ongle­man ydin, kun tas yli 25 ikäisil­lä taitaa olla jo harv­inaista saa­da työssäoloe­hto yhteishaun perustein.

    Pohdit­taes­sa mikä on oikein ja väärin, vaakakup­pi kään­tynee niin, että vain alle 25-vuo­ti­aisi­in kohdis­tu­vat rankaisu­toimet ovat vääryys.

    Vas­taan Osmon kysymyk­seen seu­raavasti: Alle 25-vuo­ti­aille koulu­tus­ta vält­televille nuo­rille tulisi tehdä täs­mälleen samal­la taval­la kuin kaikkille koulu­tus­ta vält­televille ihmisille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.