Pysäköintipolitiikasta

44 vastausta artikkeliin “Pysäköintipolitiikasta”

1. Pääkaupunkiseudulle puuhat­ta­vat ruuhka­mak­sut ovat todel­lisu­udessa kovin eri­laiset kuin julk­i­lausut­tu idea, esimerkik­si yllä esitet­ty: että kyse olisi Helsin­gin niemelle ajamisesta.

   Nythän halu­taan kuitenkin satel­li­it­ti­paikan­nus- ja tietoli­iken­ney­hteyspo­h­jaisia ratkaisu­ja, joil­la pystytään valvo­maan auto­jen ajamista ja laskut­ta­maan etenkin poikit­tais­li­iken­teestä jos­sain Kehä III:lla, jos­sa joukkoli­iken­ney­htey­det ovat varsin kehnot.

   Mik­si ihmeessä ei voitaisi rak­en­taa ihan vain sitä tietul­lia Helsin­gin niemelle sisään ja/tai ulos ajav­ille, kaikille ajoneu­voille, ilman mitään poikkeuk­sia ja erikoisjärjestelyjä?

   Vastaa

   1. Auton­va­s­tus­ta­jan kannal­ta tietysti on vain hyvä, jos kehätei­den liikenne ruuhkau­tuu niin, ettei mikään liiku. Jos nyt kuitenkin toivoo liiken­teen jotenkin suju­van, ruuhka­mak­su­ja tarvi­taan tietysti eniten siel­lä, mis­sä on ruuhkaa. Helsin­gin keskus­taan suun­tau­tu­vas­sa liiken­teessä sitä ei juuri ole, joten niemelle suun­tau­tu­vaa liiken­net­tä ei tarvit­sisi rajoit­taa vaan tuo­ta paisu­vaa poikit­tais­li­iken­net­tä. mut­ta jos pysäköin­tipoli­ti­ik­ka vapaute­taan, sil­loin on. Jos ytk­si liiken­teen jar­ru pois­te­taan, se on kor­vat­ta­va toisella.

      Vastaa

2. OS:

   heti kun saamme tehokkaat ruuhka­mak­sut, voimme vapaut­taa pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamisen enimmäisrajoituksista.

   Voitko ava­ta ruuhka­mak­su­jen suhdet­ta pysäköintipaikkoihin. 

   Kukaan ei ole ehdot­tanut tietulle­ja Helsin­gin niemelle, mut­ta ole­tan kuitenkin puhu­vasi juuri Helsin­gin niemen pysäköin­nistä. En ymmärrä.

   Vastaa

3. Hal­pa liiken­nen on kasvun eline­hto. Jos halu­amme pelas­taa hyv­in­voin­ti­val­tion tarvi­taan kasvua. En muuten usko hyv­in­voin­ti­val­tion tulevaisuuteen.

   Vastaa

4. “käyte3ttäkään kas­vanut tuot­to investoin­tei­hin, joi­ta tarvi­taan pysäköin­nin siirtämisek­si maan alle tai pysäköintitaloihin.”

   Luulisi, että täl­lainen auto­hissi olisi halvem­pi kuin luo­lat tai talot. Tilaa ainakin säästyy. Vai eivätkö ne kestä täkäläistä säätä? Pelätäänkö yleen­sä mekaanisia ongelmia?

   http://www.youtube.com/watch?v=x0fmSNbkkWM&

   http://www.youtube.com/watch?v=pZcz5HqSKvw&NR=1

   http://www.youtube.com/watch?v=8plkhJM4Qwo&

   Näitähän riit­tää.

   Vastaa

5. Tut­ta­vani yrit­ti vuokra­ta Ara­bi­an­ran­nas­ta paikkaa pysäköin­ti­talosta, mut­ta pysäköin­ti­taloa hoitavaa isän­nöin­ti­toimis­toa ei tämä kiin­nos­tanut, joten hän pitää autoaan kadun var­res­sa ja käy pyörit­tämässä parkkikiekkoa…
   Eli yleistäen, hyvät ideat eivät käytän­nössä toi­mi niin kuin on ajatel­tu, kos­ka epätäy­del­liset ihmiset ovat vas­tu­us­sa asioiden pyörit­tämis­es­tä. Autoille voidaan rak­en­taa talo­ja tai luo­lia tai hisse­jä tai mitä vain, mut­ta jos palvelun­tar­joa­ja ja käyt­täjä eivät kohtaa toisi­aan, hyö­ty jää vähäiseksi.

   Vastaa

6. Ahaa. Ker­rataan­pa argu­ment­te­ja. Siis jos keskus­tatun­nelil­la tehdään keskus­tan ohit­ta­mi­nen helpok­si, niin se ei mis­sään tapauk­ses­sa helpota kehä­su­un­tien poikit­tais­li­iken­net­tä. Mut­ta jos tehdään tietulleil­la keskus­tan läpi ajami­nen vaikeam­mak­si, se ehdot­tomasti vaikeut­taa kehä­su­un­tien poikittaisliikennettä?

   Ide­olo­gia puhuu, eikä se tai­da hirveästi välit­tää argu­ment­tien kon­sis­tenssista. Pääa­sia että autoilua jotenkin han­kaloite­taan tai rahastetaan.

   Vastaa

7. …halu­aisin muut­taa Helsin­gin pysäköin­tipoli­ti­ikan per­in­po­hjin ja jos se olisi mah­dol­lista, kan­nat­taisin myös suurem­paa pysäköin­tilu­o­laa Töölönkadulle.

   Ymmär­rän tuskan, mut­ta… Wikipedi­an esimerk­ki inkre­man­til­is­mista on Kööpen­ham­i­nan pyörätiev­erkos­to, jos sitä olisi ehdotet­tu ker­ral­la niin ei sitä olisi tehty, katu ker­ral­laan onnis­tui kivasti. Se että hal­li­paikoil­la voi kor­va­ta paikko­ja jot­ka muista syistä olisi hyvä pois­taa maan pinnal­ta olisi hyvä käsitel­lä eril­liskysymyk­senä, ihan jotain valmista periaatteella.

   « Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 2.12.2010
   Pysäköintipolitiikasta
   4.12.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

   Selostuk­ses­sani kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouk­ses­ta 2.12.2010 sanoin, että halu­aisin muut­taa Helsin­gin pysäköin­tipoli­ti­ikan per­in­po­hjin ja jos se olisi mah­dol­lista, kan­nat­taisin myös suurem­paa pysäköin­tilu­o­laa Töölönkadulle.

   Työ­matkapysäköin­ti

   Helsin­ki rajoit­taa työ­matkapysäköin­tiä kan­takaupungis­sa rajoit­taak­seen ruuhkia. Tämä on samanaikaises­ti sekä huonoa poli­ti­ikkaa että vält­tämätön­tä. Vält­tämätön­tä se on, kos­ka ei ole muu­takaan keinoa pitää liiken­teen kasvu kuris­sa. Huonoa se on, sil­lä jos halu­taan rajoit­taa liiken­teen määrää, pitää verot­taa liiken­net­tä eikä rajoit­taa pysäköin­tiä. heti kun saamme tehokkaat ruuhka­mak­sut, voimme vapaut­taa pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamisen enimmäisrajoituksista.

   Eiku yhdis­tetään kan­takaupungis­sa pysäköin­ti­mak­sut ja tietul­lit. Yleis­pe­ri­aat­teena että jos aikoo ajaa kaupunki­in niin pitää olla pysäköin­tipaik­ka. Jos aikoo ajaa kaupun­gin ohi niin sitä varten on Kehäti­et ja Pasi­lan­väylät, eli Espoo — Itä-Helsin­ki ajor­e­it­ti ei kul­je Espan kautta.

   Tämä pysäköin­tipaik­ka voi olla joko asukaspysäköin­tipaik­ka, työ­nan­ta­jan paik­ka tai sit­ten ihan vaan mak­set­tu pysäköin­ti­mak­su. Kon­trol­li valvon­nal­la, jos ajaa ja ei ole paikkaa niin saa tun­tu­vat sakot.

   Tämä osuu siihen vas­taväit­teeseen että kan­takaupun­gin yri­tyk­set kär­sii jos asi­akkaat ajaa muualle. No pitäähän niiden nytkin johonkin pysäköidä, eli on vaikea on ymmärtää miten auto joka ajaa pysäköimät­tä keskus­tan läpi elävöit­tää keskus­taa. Stock­ka voi vaik­ka tar­jo­ta kul­ta­pos­suasi­akkaille ilmaista pysäköin­tiä jos niin halu­aa, epäilen tosin että onko rahan arvoista, mut­ta se on hei­dän osak­keen­o­mis­ta­jien­sa asia.

   Vastaa

8. Kan­natan asukaspysäköin­nin mak­su­jen nos­tamista reip­paasti. Se pitäisi toteut­taa jo vuo­den 2012 alus­ta: Aluk­si vaik­ka kesäkuukausik­si 150 euroa/kk ja talvikuukausik­si 250 euroa/kk.

   Vastaa

9. Toivoisin että ihan jo kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­nan tasol­la, puhu­mat­takaan tulev­as­ta eduskun­tatyösken­telystä nähtäisi­in Suomen keskeis­inä poli­it­tisi­na kysymyksinä muu­takin kun autosaatanan vas­tus­t­a­mi­nen. On todel­la hul­lunkurista, kun 70% tämä blo­gin sisäl­löstä pyörii autoilun vas­tus­tamisen ympärillä!

   Vastaa

10. Olen pitkälti samoil­la lin­joil­la Oden kanssa. Itse halu­aisin kan­nat­taa eri­tyis­es­ti kol­mat­ta ehdo­tus­ta, kan­takaupun­gin pysäköin­nin siirtämistä poista katu­jen var­sil­ta. Jos se tehtäisi­in, voitaisi­in vih­doinkin mah­dol­lis­taa kun­non pyöräti­et myös keskus­ta-alueille. Nythän pyöräteitä on läh­es tyy­dyt­tävästi kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la, mut­ta kan­takaupun­ki on pyöräil­i­jälle tosi vaikea. Ja nyt kun talvi on tul­lut, huo­maa myös hyvin, että kadun­var­sipysäköin­ti estää tehokkaasti katu­jen auraamisen.

    Ja jos kan­takaupun­gin pysäköin­ti voitaisi­in hoitaa kat­tavasti pysäköin­tilu­o­lil­la, saataisi­in niistä samal­la “tietul­lien” keräy­s­paikat. Har­va kait tulee kan­takaupunki­in vain ajele­maan ilman että jos­sain välis­sä auto pysäköidään. Ja pysäköin­ti pitäisi sit­ten hin­noitel­la siten, että ihan turhan takia ei kan­na­ta ängetä kantakaupunkiin.

    Vastaa

11. Jos on tarkoi­tus kerätä rahaa kaupun­gin kas­saan, niin logi­ik­ka pelaa. Pysäköin­tipaikko­ja lisää ja ruuhkamaksut.

    Näin saadaan kerä­tyk­si autoil­i­joil­ta rahaa kah­teen ker­taan. Pysäköin­tipaikko­jen vuokrat ja tietullit.

    Jos sen sijaan halu­taan vähen­tää autoilua keskus­tas­sa, niin sil­loin tulisi paran­taa julk­ista liiken­net­tä, vähen­tää pysäköin­tipaikko­ja keskus­tas­sa ja lisätä liityn­täpysäköin­tipaikko­ja kaupun­gin laita­mil­la metroasemien ja juna-asemien välit­tömässä läheisyydessä.

    Vastaa

12. Ei kukaan järkevä halua vähen­tää autoilua keskus­tas­sa! 😉 Tämän maan vau­raus tehdään kumipyörillä.

    Se ei tarkoi­ta, etten tuk­isi sel­l­aista kaavoitus­ta, joka mah­dol­lis­taa kaupunki­maisen rak­en­teen laa­jen­tu­misen Töölöstä pohjoiseen. Se luo samal­la julkiselle (raide-)liikenteelle houkuttelevuutta. 🙂

    Vastaa

13. Kim­mo:

    On todel­la hul­lunkurista, kun 70% tämä blo­gin sisäl­löstä pyörii autoilun vas­tus­tamisen ympärillä! 

    Olisiko vika siinä tietokoneen ja penkin välissä?

    Asial­lis­es­ti ottaen­han Osmon avauk­ses­sa esimerkik­si ei mil­lään muo­toa vas­tustet­tu autoilua, vaan toiv­ot­ti­in, että se hin­noiteltaisi­in enem­män kus­tan­nus­vas­taavasti. Mikä tietenkin on lähin­nä ter­vet­tä järkeä.

    Jus­si Laari:

    Jos on tarkoi­tus kerätä rahaa kaupun­gin kas­saan, niin logi­ik­ka pelaa. Pysäköin­tipaikko­ja lisää ja ruuhkamaksut. 

    Jos tarkoi­tus on kerätä rahaa kaupun­gin kas­saan, niin helpoin tapa on nos­taa vero­pros­ent­tia — ainakin, jos ole­tamme ole­vamme Laf­fer-käyrän oikeal­la puolella. 🙂

    Kari

    Vastaa

14. Lois­ta­va kir­joi­tus tärkeästä aiheesta. Toiv­ot­tavasti nämä ehdo­tuk­set edes joskus ottaisi­vat ns. tuul­ta purjeisiin.

    Tuo viera­s­paikko­jen omimi­nen vaki­a­sukkaiden kakkosauto­jen käyt­töön on nii­i­in totta.

    Vastaa

15. Onko Osmol­la hyväkin diili yhden autovuokraa­mon kanssa, kun main­os­taa sitä jatkuvasti? 😉

    Vastaa

16. @Shakeem

    Tuo viera­s­paikko­jen omimi­nen vaki­a­sukkaiden kakkosauto­jen käyt­töön on nii­i­in totta.

    Haa­gas­sa, osas­sa kaupun­gin vuokrat­alois­sa asia on ratkaistu pois­ta­mal­la nimeno­maan viera­s­paikat kokon­aan. Ei tule eripu­raa ja yksi­tyi­nen per­in­täy­htiö hoitaa lop­ut. Talo­jen “enem­mistö” ei käytä omia auto­ja, joten asukas­demokra­t­ian nimis­sä ratkaisu on saatu ajet­tua läpi. Suosi­taan muuten näistä taloy­htiöistä asuin­paikkaa, jos naa­purin vier­aan auton haju ja tila vie yöunet.

    Vastaa

17. Tietul­lit ja aiem­paa korkeam­mat mak­sut ker­taalleen mak­se­tu­ista kadun­var­sien asukaspysäköin­tipaikoista uusien liiken­nein­vestoin­tien rahoituslähteenä?

    Voisiko joku ystävälli­nen tilas­tonikkari ker­toa seuraavaan:

    a) mon­tako euroa tietul­lit voisi­vat tuo­da val­tion tai kun­nan kas­saan ja kos­ka, kun jär­jestelmän kulut ja investoin­nit on ensin kuorit­tu päältä?

    b) mon­tako euroa asukaspysäköin­ti tuot­taa nyt ja paljonko se voisi tuot­taa tulevaisuudessa?

    c) mil­lä mekanis­mil­la kyseiset varat aio­taan kor­vamerk­itä liiken­nein­vestoin­tei­hin ja onko antaa esimerkkiä vas­taa­van­lais­es­ta, jos­sa jokin veron luon­teinen mak­su olisi ihan oikeasti kor­vamerkit­ty johonkin käyttöön? 

    Liiken­teestä kerätään jo nyt 5–7 mil­jar­dia yli­jäämää, joten odotan mie­lenki­in­nol­la, kuin­ka suurista uusista sum­mista oikein puhutaan ja kuin­ka syviä kuop­pia niil­lä aio­taan kaivaa.

    Vastaa

    1. ker­taalleen mak­se­tu­ista kadun­var­sien asukaspysäköintipaikoista

       ???? Mitä kadun­var­sien asukaspysäköin­tipaikoista on maksettu?

       Liiken­teestä kerätään jo nyt 5–7 mil­jar­dia ylijäämää

       Kun väärää väit­tämää tois­taa riit­tävän mon­ta ker­taa, alkaa var­maankin itsekin uskoa siihen. Laskel­mas­ta puut­tuvat esimerkiksi
       a) Kun­tien menot tienpidosta
       b) asun­to-osakey­htiöi­den menot pysäköinnistä
       c) suurim­pana meno­eränä liiken­teen vaa­ti­maan maati­lan lasken­nalli­nen maanvuokra

       Vastaa

18. City­Car­Club

    Mikä on tämän autovuokraa­mon eri­ty­isas­e­man perus­ta Helsin­gin kannal­ta? Yri­tyshän on 100% sijoit­ta­ja Pekka Peren omis­ta­ma liike­toi­mi, joka ainakin näin maal­likon silmis­sä omaa aikamoi­set strate­giset edut mui­hin alan toim­i­joi­hin nähden.

    Jos ajatel­laan, että auton omis­tamis­es­ta ja hal­li­nas­ta halut­taisin siir­tyä sen puh­taaseen käyt­töön, niin miten täl­lainen asetel­ma edis­tää alan vapaa­ta kil­pailua ja kehittymistä?

    Vastaa

    1. Kim­molle:
       City­Car­Club on on lajis­saan ain­oa. Yksikään toinen auton­vuokraa­ja ei tar­joa palvelua, jos­sa auto tuo­daan lähel­leni ja voin ajaa sil­lä lento­ken­tälle ja jät­tää sen sinne asioimat­ta mis­sään toimis­tossa. Olisi toki hyvä, että alal­la olisi kil­pailua, mut­ta jos kil­pailua tulee, toivoisin, että kaik­ki autot ovat kuitenkin samas­sa varausjär­jestelmässä kuten ovat taksitkin.

       Vastaa

19. Pysäköin­tilu­o­la­paikat voisi­vat riit­tää parem­min jos julk­isil­la edes pyrit­täisi­in samaan palve­lu­ta­soon. Has­sua esimerkik­si rak­en­taa kallis huolto­tun­neli jota pitkin ei kul­je ain­ut­takaan bussilinjaa.

    Etelä-Helsin­gin per­ife­ri­as­ta käsin Alek­san­terinkadul­la on autol­la parkkilu­olan kaut­ta samas­sa ajas­sa kuin kävelee kol­mosen pysäkille. Olisi sitä­pait­si ylel­listä metro­matkan jäl­keen odotel­la bus­sia kuiv­as­sa ja lämpimässä jos­sain Kaisaniemen ase­man tun­tu­mas­sa Fredan joukkoli­iken­nekatu­o­su­u­den kat­ta­mat­toman pysäkin sijaan.

    Vastaa

    1. Has­sua esimerkik­si rak­en­taa kallis huolto­tun­neli jota pitkin ei kul­je ain­ut­takaan bussilinjaa.

       Metro menee ihan siitä vierestä.

       Vastaa

20. OS: “Metro menee ihan siitä vierestä.”

    Jep. Tulee mieleen entisen HPY:n henkilöstöruokalan keit­täjän kom­ment­ti “pure kovem­paa” kun perunoiden kyp­syysas­teesta reklamoitiin.

    Vastaa

21. Jos ale­taan rankaise­maan taloudel­lis­es­ti kehäteitä pitkin töi­hin ajavia, voisin kuvitel­la että

    1- kehiä pitkin aje­taan töi­hin hesas­ta ja van­taal­ta espooseen

    2- tul­lit anta­vat painet­ta muut­taa ed. kaupungeista espooseen

    3- espoon asun­to­jen hin­nat nousevat

    Vastaa

22. @OS

    City­Car­Club on on lajis­saan ain­oa. Yksikään toinen auton­vuokraa­ja ei tar­joa palvelua, jos­sa auto tuo­daan lähel­leni ja voin ajaa sil­lä lento­ken­tälle ja jät­tää sen sinne asioimat­ta mis­sään toimistossa.

    Tämä väit­tämä on yksinker­tais­es­ti virheelli­nen. Läh­es jokainen suurem­pi vuokraamo tar­joaa saman palvelun. Kyse­le ja hämmästy.

    Tietysti jokainen edel­lyt­tää City­Car­Clu­bin tavoin, että heil­lä on asi­akas- ja lasku­tusti­etosi ole­mas­sa ennalta. 

    Itse kuvit­telin, että City­Car­Club mak­soi merkit­tävän sum­maa vuokraa näistä kym­menistä, ellei sadoista 20.000–50.000 Euron arvoi­sista pysäköin­tipaikois­taan ympäri Helsin­gin parhai­ta paikkoja. 

    Jos on salali­it­to­te­o­reetikot Tal­in golfken­tän kim­pus­sa, niin luulisin samo­jen kup­pikun­tien heräävän pikkuhil­jaa tämän “har­ras­tuk­sen” kytkök­si­in ja hyö­dyn­saa­ji­in — joi­ta on siis tasan yksi: her­ra nimeltä Pekka Pere.

    Vastaa

    1. City­Car club mak­saa paikoista saman minkä kaupun­ki ottaa vuokraa, jos remont­tia varten sul­kee osan kadus­ta. Mak­sa­vat enem­män kuin asukaspysäköi­jät maksavat.
       Ker­ro min­ulle, mikä auton­vuokraa­ja tuo auton läh­es etuovel­leni niin, ettei min­un tarvitse huole­htia auton avain­ten vaa­ti­mas­ta logis­ti­ikas­ta ja antaa järkevän­hin­taisen vuokran kah­den tun­nin ajosta?

       Vastaa

23. OS:

    ker­taalleen mak­se­tu­ista kadun­var­sien asukaspysäköintipaikoista

    ???? Mitä kadun­var­sien asukaspysäköin­tipaikoista on maksettu?

    Liiken­teestä kerätään jo nyt 5–7 mil­jar­dia ylijäämää

    Kun väärää väit­tämää tois­taa riit­tävän mon­ta ker­taa, alkaa var­maankin itsekin uskoa siihen. Laskel­mas­ta puut­tuvat esimerkiksi
    a) Kun­tien menot tienpidosta
    b) asun­to-osakey­htiöi­den menot pysäköinnistä
    c) suurim­pana meno­eränä liiken­teen vaa­ti­maan maati­lan lasken­nalli­nen maanvuokra 

    Miten kun­nal­lisveroäyril­lä (osin Ruotsin ja Venäjän ajan) varoil­la viimeisen 50–200 vuo­den aikana rahoite­tut kadun­var­si­paikat pitäisi yht’äkkiä rahoit­taa uud­estaan? Samal­la logi­ikalla nos­te­taan polik­linikka­mak­su­ja 10-ker­taisik­si, kun sijait­se­vat niin kalli­is­sa kivitalossa?

    Halu­aisin ennem­min tietää mitä mak­saa Helsingille jokainen keskus­tan pysäköin­tipaik­ka noin ihan konkreet­tis­es­ti. Ei ne puoli vuot­ta kestävät kivetystyöt ihan ilmaisek­si synny.

    Siis mitä mak­saa pois­tet­tu paik­ka ja kor­vaa­va kivetystyö. Kat­so­taan vaik­ka Yrjönkat­ua välil­lä Kalevankatu-Eerikinkatu

    a) Jos puhutaan Helsin­gin menoista, niin 2009 bud­jetis­sa val­taosa rahoista meni kyl­lä joukkoli­ikenne-infraan. Nämäkin rahat ovat “sent­te­jä” ver­rat­tuna 5–7 mil­jardin pot­ti­in. Täysin toinen seik­ka on sit­ten kenelle tämä kerät­ty raha pitäisi antaa. Ehkä Helsin­gin pitäisi saa­da enem­män tästä potista, joka nyt val­uu esimerkik­si pohjoisen alueen pal­muvil­je­lyn tukeen..

    b) asun­to­ja ei kus­tan­neta verovaroista.

    c) lasken­nalli­nen maan­vuokra ei ole reaa­li­nen kuluerä, jos olisi, niin ratikkalip­pu mak­saisi 20 euroa!

    Vastaa

    1. Miten kun­nal­lisveroäyril­lä (osin Ruotsin ja Venäjän ajan) varoil­la viimeisen 50–200 vuo­den aikana rahoite­tut kadun­var­si­paikat pitäisi yht’äkkiä rahoit­taa uud­estaan? Samal­la logi­ikalla nos­te­taan polik­linikka­mak­su­ja 10-ker­taisik­si, kun sijait­se­vat niin kalli­is­sa kivitalossa?

       Jostain syys­tä siitä maas­ta, jonk­ja Jumala loi (??) kauan sit­ten, yhä vaa­di­taan vuokraa kaupun­gin vuokra-asun­noil­ta. Jopa paperite­htaat vaa­ti­vat katet­ta ker­taalleen pois­te­tu­ille paperitehtaille.

       Vastaa

24. OS:
    >City­Car club mak­saa paikoista saman minkä kaupunki
    >ottaa vuokraa, jos remont­tia varten sul­kee osan
    >kadus­ta.

    Väit­teitä CCC:n suosimis­es­ta var­maan vähen­täisi, jos samal­la sopimuk­sel­la niitä paikko­ja saisi­vat käyt­tää kaik­ki vuokraamot, jot­ta voivat tuo­da vuokra-auton lähelle tarvit­si­jaa. Mikä estää? 

    Pysäköin­tikiel­tokylt­tien lisäk­il­vet voisi muut­taa muo­dos­ta “Ei koske City Car Clu­bin auto­ja” muo­toon “Ei koske paikan vuokran­nei­ta autovuokraamoja”.

    Vastaa

25. OS: “City­Car club mak­saa paikoista saman minkä kaupun­ki ottaa vuokraa, jos remont­tia varten sul­kee osan kadus­ta. Mak­sa­vat enem­män kuin asukaspysäköi­jät maksavat.”

    Tämä määräy­tymis­pe­ruste vuokralle on täysin väärä. Kyse lie­nee kaupun­gin per­imästä vuokras­ta tilapäis­es­tä vält­tämät­tömästä tilankäytöstä esim. työ­maakoppe­ja varten. Se on suu­ru­udeltaan 1‑alueella 2,5 euroa/m2/viikko, muual­la halvem­paa. Tätä ei ole tarkoitet­tu parkkipaikan vuokrak­si ja se on sel­l­aisek­si alhainen. Lop­putu­lok­se­na City­Car clu­bia tue­taan yhtei­sistä varoista, mikä ei vält­tämät­tä ole reilua kil­pail­i­joi­ta kohtaan.

    Asukaspysäköi­jä ei saa vain itselleen varat­tua paikkaa käyt­töön­sä, joten kyse on eri asiasta.

    Vastaa

26. Ei pitäisi, mutta…

    Miten kun­nal­lisveroäyril­lä (osin Ruotsin ja Venäjän ajan) varoil­la viimeisen 50–200 vuo­den aikana rahoite­tut kadun­var­si­paikat pitäisi yht’äkkiä rahoit­taa uud­estaan? Samal­la logi­ikalla nos­te­taan polik­linikka­mak­su­ja 10-ker­taisik­si, kun sijait­se­vat niin kalli­is­sa kivitalossa?

    Polikinikat mak­saa vuokraa niistä kiv­i­talois­taan, ja paljon. Ja se on ihan oikein kos­ka tilat ovat kulut siinä kuin hoita­jan palkatkin.

    a) Jos puhutaan Helsin­gin menoista, niin 2009 bud­jetis­sa val­taosa rahoista meni kyl­lä joukkoli­ikenne-infraan. Nämäkin rahat ovat “sent­te­jä” ver­rat­tuna 5–7 mil­jardin pot­ti­in. Täysin toinen seik­ka on sit­ten kenelle tämä kerät­ty raha pitäisi antaa. Ehkä Helsin­gin pitäisi saa­da enem­män tästä potista, joka nyt val­uu esimerkik­si pohjoisen alueen pal­muvil­je­lyn tukeen..

    Jak­sa kaivaa, mut­ta kieltämät­tä kaupun­gin viime vuosien bud­jeteis­sa on käytet­ty jopa enem­män rahaa joukkoli­ikenne- kuin tiein­fraan. Mikä 50 vuo­den päin­vas­taisen kehi­tyk­sen jäl­keen on ihan oikein. Tätä vahinkoa tosin kor­jataan niin että uusi­in tiein­vestoi­hin läiskäistään joku bus­sikaistan pätkä jol­loin ne voi markki­noi­da joukkoli­iken­nein­vestoin­teina, eli ei syytä huoleen.

    lasken­nalli­nen maan­vuokra ei ole reaa­li­nen kuluerä, jos olisi, niin ratikkalip­pu mak­saisi 20 euroa!

    No itseasi­as­sa se mak­saisi reilu 30 sent­tiä enem­män per matkus­ta­ja: Raiti­oli­iken­teel­lä on omia kaisto­ja Helsingis­sä noin 55 kilo­metriä ja ne ovat noin kuusi metriä lev­eitä (vai­htelee), eli 330 000 neliötä. Autoli­iken­teen kanssa jaet­tua kaistaa on 35 kilo­metriä, ote­taan tuos­ta vaik­ka puo­let eli yhteen­sä pyöreästi vaik­ka 400 000 neliötä. 50 neliön vuo­sivuokral­la tuo on 20 miljoon­aa euroa. Matkus­ta­jia on muis­taak­seni noin 55 miljoon­aa vuodessa.

    Helsingis­sä on 19 neliök­ilo­metriä kat­ua jos­ta ajo­rataa on 10 neliök­ilo­metriä, las­ke­taan nyt vaik­ka sen mukaan 500 miljoon­aa vuodessa. En tiedä paljonko Helsingis­sä autole­via on, mut­ta jos arvataan puoli miljoon­aa niin tuo on ton­nin naa­ma tai jotain sinnepäin.

    Vastaa

27. Oden hah­mot­tele­ma muu­tos kaupun­gin pysäköin­tipoli­ti­ikkaan on oikean­su­un­tainen. Ruuhka­mak­su­jär­jestelmä ja pysäköin­tipoli­ti­ik­ka ovat liiken­teen hallinnoin­tia ja olisi hyvä, että ne synkkaa­vat yhteen. 

    Pari täy­den­ny­sesi­tys­tä;

    1 Pysäköin­nin jär­jestelyssä toteutetaan
    laa­jalti paikko­jen päällekkäiskäyttöä 

    2 Keskus­to­jen pysäköin­ti­tar­jon­taa siirretään
    liityn­täpysäköin­ti­laitok­si­in niin pitkä-
    aikaisen kuin lyhy­taikaisen pysäköinnin
    osalta. Tämä pysäköin­ti on edullisempaa
    kuin keskustapysäköin­ti mut­ta ei maksutonta
    muille kuin erityisryhmille

    Vastaa

28. Kan­takaupun­gin asukaspysäköin­nin yksi suuri tulp­pa on moot­toripyörät. Olen pari­inkin otteeseen tivan­nut Helsin­gin poli­isil­ta onko kukaan koskaan kir­joit­tanut pysäköin­ti­sakkoa ilman asian­mukaista asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta pysäköidylle moot­toripyörälle. Ei ole.
    Oma­l­la alueel­lani Hakaniemessä majailee kadul­la n. 25 moot­toripyörää viemässä asukaspysäköintipaikkoja.
    Eli. Kor­jataanko ensin tämä vääryys ja ale­taan sit­ten vas­ta pohtia pitäisikö mak­sua korot­taa. Moot­toripyöriä pide­tään kadul­la mak­sut­ta huhtiku­us­ta marraskuuhun.

    Vastaa

29. @tpyyluoma

    Helsingis­sä on 19 neliök­ilo­metriä kat­ua jos­ta ajo­rataa on 10 neliök­ilo­metriä, las­ke­taan nyt vaik­ka sen mukaan 500 miljoon­aa vuodessa. En tiedä paljonko Helsingis­sä autole­via on, mut­ta jos arvataan puoli miljoon­aa niin tuo on ton­nin naa­ma tai jotain sinnepäin.

    Taisit uno­htaa laskuis­tasi bus­sit, jot­ka vievät keskus­tan uudessa suun­nit­telus­sa suurim­man osan katutilasta

    Vastaa

30. @OS

    Ker­ro min­ulle, mikä auton­vuokraa­ja tuo auton läh­es etuovel­leni niin, ettei min­un tarvitse huole­htia auton avain­ten vaa­ti­mas­ta logistiikasta 

    Hyvä huomio, rel­e­vant­ti argu­ment­ti ja kil­pailue­tu. Tietysti suurem­mil­la vuokraamoil­la on kaikil­la dropit/pick-upit keskus­tas­sa ja vaik­ka sit­ten lentokentällä. 

    CCC saa kuitenkin sel­l­aisen yhteiskun­nal­lisen tuen sub­ven­toidun pysäköin­nin muo­dos­sa (vrt enti­nen mit­tari­paik­ka 6€/tunti), että eihän kukaan muu toimia omaa vas­taavaa kus­tan­nus­raken­net­ta. Jos CCC mak­saa pre­mi­um-paikois­taan max 25€/viikko, niin se on mur­to-osa mitä muiden vuokraamoiden hal­li­paikat maksavat.

    En tietysti pahek­su CCC kon­sep­tia sinäl­lään, mainio busi­ness, joka antaa var­masti hyvää katet­ta myös asi­akkaille. On vaan aika pahas­sa ris­tiri­idas­sa, että samas­sa kir­joituk­ses­sa hin­noitel­laan lähiön pysäköin­tipaikan eril­liskus­tan­nuk­sek­si 20–50.000€ arvoisek­si ja seu­raavas­sa kap­paleessa pide­tään kaupun­gin 6€/tunti tuot­ta­van mak­sullisen paikan antamista yrit­täjälle hin­taan 25€/viikko hyvänä politiikkana.

    Vastaa

31. Kan­takaupungis­sa ja sen ympäristössä on toden­näköis­es­ti melko paljon ihmisiä, joil­la on auto, mut­ta jot­ka tarvit­se­vat sitä har­vak­seltaan. Jos pysäköin­tipaikas­ta pitäisi mak­saa todel­lis­ten kus­tan­nusten mukaises­ti 20–50 tuhat­ta euroa, luulisi syn­tyvän markki­narakoa palvelulle, jos­sa autot vietäisi­in (ja tuo­taisi­in) parkkipaikalle kauem­pana kaupungista, mis­sä maa on hal­paa. Nykymääräyksin tämä ei liene mah­dol­lista eli ei voi kom­pen­soi­da parkkipaikan rak­en­tamista sil­lä, että parkkipaik­ka jär­jestetään naapurikunnasta 🙂

    Vastaa

32. On vaan aika pahas­sa ris­tiri­idas­sa, että samas­sa kir­joituk­ses­sa hin­noitel­laan lähiön pysäköin­tipaikan eril­liskus­tan­nuk­sek­si 20–50.000€ arvoisek­si ja seu­raavas­sa kap­paleessa pide­tään kaupun­gin 6€/tunti tuot­ta­van mak­sullisen paikan antamista yrit­täjälle hin­taan 25€/viikko hyvänä politiikkana.

    Se 25 €/viikko on neljän pros­entin vuosi­tuot­to 32500 € pääo­ma­lle. Sin­un ja muiden sosi­aalipum­mien mielestä se min­un verora­hoil­lani kus­tan­net­tu paik­ka pitäisi var­maankin antaa köy­hille auton­o­mis­ta­jille jotain muodol­lista 30 vuosi­mak­sua vastaan?

    Vastaa

33. (ihqu trol­li)

    Se 25 €/viikko on neljän pros­entin vuosi­tuot­to 32500 € pääo­ma­lle. Sin­un ja muiden sosi­aalipum­mien mielestä se min­un verora­hoil­lani kus­tan­net­tu paik­ka pitäisi var­maankin antaa köy­hille auton­o­mis­ta­jille jotain muodol­lista 30 vuosi­mak­sua vastaan?

    (/ihqu trol­li)

    Sen ver­ta köy­häk­si autoil­i­jat on verotet­tu, että ehkä sinä matkalip­pupum­mi­na voisit kus­tan­taa ihan itse sen toisen puo­let lipus­tasi, siis sen mei­dän veron­mak­sajien kus­tan­ta­man 50% tar­if­fituen verran.

    Vastaa

34. Kim­mo:

    Sen ver­ta köy­häk­si autoil­i­jat on verotet­tu, että ehkä sinä matkalip­pupum­mi­na voisit kus­tan­taa ihan itse sen toisen puo­let lipus­tasi, siis sen mei­dän veron­mak­sajien kus­tan­ta­man 50% tar­if­fituen verran. 

    No ensin­näkin, ihan pikku nyanssi­na, val­tion keräämil­lä veroil­la on vain vähän tekemistä sen kanssa, paljonko kaupun­gin asukkaat joutu­vat sub­ven­toimaan pysäköin­tiä sekä kun­nal­lisverois­saan että asun­to­jen­sa hinnoissa.

    Toisek­seen, juuri se autoli­iken­teen hin­noit­telu on syy siihen, että niitä joukkoli­iken­nesub­ven­tioi­ta tarvi­taan: sub­ven­tion avul­la “siir­retään” ihmisiä pois autonkäytöstä, eli yritetään vähen­tää ruuhkia. Joukkoli­iken­nesub­ven­tio voidaan perustel­lusti laskea autoli­iken­teen aiheut­ta­mak­si kustannukseksi.

    Ja noin yleisem­minkin: on tietenkin päivän selvää, että jos yhteiskun­ta tar­joaa ihmisille käyt­töön jotain ilmais­palvelui­ta — kuten nyt vaik­ka teitä — niin tok­i­han ne sil­loin pitää myöskin vero­tu­loil­la kat­taa. Tämä on sosial­isti­nen malli hoitaa asioi­ta. Minus­ta ihmis­ten pitäisi pääsään­töis­es­ti itse kus­tan­taa elämisen­sä kus­tan­nuk­set, jol­loin niiden vero­jen keräämiseenkään ei ole niin suur­ta tarvetta.

    Kari

    Vastaa

35. >Joukkoli­iken­nesub­ven­tio voidaan perustel­lusti laskea autoli­iken­teen aiheut­ta­mak­si kustannukseksi.

    Ihmiset ovat näem­mä valmi­ita aika häm­mästyt­tävi­in ajatuk­sel­lisi­in volt­tei­hin oikeut­taak­seen halu­a­maansa politiikkaa.

    Vastaa

36. Sen ver­ta köy­häk­si autoil­i­jat on verotettu,

    Muis­tuukin mieleen jut­tu kun olin tankil­la Kim­mon kanssa ja hem­mo päivit­teli ääneen, että kuin­ka joku voikin lait­taa rahaa autoon. Siihen minä Kim­mon kulku­vä­li­neen nähtyäni totesin, että kuin­ka joku voikin lait­taa kaik­ki rahansa autoon.

    Han­ki halvem­pi räp­pänä, ei tarvitse toisil­ta pum­mia pysäköintimaksuja. 

    että ehkä sinä matkalip­pupum­mi­na voisit kus­tan­taa ihan itse sen toisen puo­let lipus­tasi, siis sen mei­dän veron­mak­sajien kus­tan­ta­man 50% tar­if­fituen verran.

    HKL ei valitet­tavasti myy ensi luokan lippuja.

    Vastaa

37. Pekka Taipale:

    Ihmiset ovat näem­mä valmi­ita aika häm­mästyt­tävi­in ajatuk­sel­lisi­in volt­tei­hin oikeut­taak­seen halu­a­maansa politiikkaa. 

    Ei siinä nyt mitään käsit­tämätön­tä “loikkaa” tarvi­ta. Kun­han ymmärtää liiken­nejär­jestelmän ole­van kokon­aisu­us. Auto- ja joukkoli­ikenne ovat vuorovaiku­tuk­ses­sa tois­t­en­sa kanssa. Ei ole mielekästä ottaa tarkastelu­un ain­oas­taan yhtä osaa, jos kaik­ki muu jätetään huomiotta.

    Helsinkiä ei (ainakaan nykymit­takaavas­sa) tosi­asial­lis­es­ti olisi ilman joukkoli­iken­net­tä, eikä toisaal­ta nyky­istä hyv­in­voin­tia oltaisi saatu aikaan ilman autoa. Ongel­ma nyky­isin on lähin­nä se, että autoilun rajakus­tan­nuk­set ovat liian alhaiset, minkä vuok­si joul­loli­iken­net­täkin “joudu­taan” tukemaan.

    Minä luulen, että sin­ul­la on korkein­taan häi­lyvä aav­is­tus, ja sekin väärä, siitä, mitä “poli­ti­ikkaa” _minusta_ tässä pitäisi toteuttaa.

    Kari

    Vastaa

38. “Ongel­ma nyky­isin on lähin­nä se, että autoilun rajakus­tan­nuk­set ovat liian alhaiset…”

    Duo­da, duoda.

    Enoni, dipl. ins„ ker­toi, että hänen nuoru­udessaan 30-luvul­la raito­vaunulip­pu vas­tasi tun­nin palkkaa. Saman tote­si myös Orwell.

    Vastaa