Tekoäly ja työajan lyhentäminen

Vaik­ka tekoä­lyyn liit­tyy suuria riske­jä, ole­tuk­seni on, että se merk­it­see tuot­tavu­u­den suur­ta nousua ja lisää kulut­ta­jien elin­ta­soa kulu­tuk­sel­la mitattuna.

Esille nousee kysymys, miten tuot­tavu­u­den nousu pitäisi jakaa, lisään­tyvän tuotan­non lisään­tyvän vapaa-ajan kesken. Kun tulota­so nousee, rahan merk­i­tys ihmiselle vähe­nee. Jos rikas löytää kadul­ta kympin, se ei hänen elämään­sä het­kau­ta, mut­ta jos nälkäi­nen köy­hä löytää, se pelas­taa hänen päivänsä.

Kun tulota­so nousee, kokon­aishyv­in­voin­tia ajatellen on järkevää ottaa osa hyödys­tä lisään­tyvänä vapaa-aikana.

En pidä toden­näköisenä, että tekoä­ly johtaa siihen että osa kansas­ta syr­jäy­tyuisi kokon­aan työelämän ulkop­uolelle niin, että yhteiskun­nan pitäisi huole­htia hei­dän elan­nos­taan kokon­aan. Sen sijaan pidän mah­dol­lise­na, että joidenkin osalta työn kysyn­tä painuu niin alas, etteivät he tule toimeen markki­nae­htoisel­la pal­ka­lla ilman täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja. Jos palkat eivät jous­ta mar­gin­aalisen tuot­tavu­u­den tasolle, sit­ten tietysti työt­tömyys nousee suureksi.

On siis varaudut­ta­va ansio­tu­lo­ja täy­den­tävi­in tulonsiirtoihin.

Suomes­sa viralli­nen työai­ka on Euroopan lyhimpiä, mut­ta me teemme työtä enem­män henkeä kohden kuin län­sieu­roop­palaiset, johon joukkoon yritän vielä Suomenkin laskea. Muual­la tehdään niin paljon enem­män osa-aikatyötä. Ihmiset ovat toisin sanoen lyhen­täneet työaikaa oma­l­la päätök­sel­lään ja luop­uneet samal­la osas­ta tulois­taan. Meil­lä työa­jas­ta on halut­tu päät­tää enem­mänkin kollektiivisesti.

Olen taipu­vainen ajat­tele­maan, että työa­jan lyhen­tämisessä olisi järkevää menetel­lä kuin Län­si-Euroopas­sa. Julki­nen val­ta päät­täköön mak­sim­i­työa­jas­ta lähin­nä työ­suo­je­lu­tarkoituk­ses­sa, mut­ta sen ala­puolel­la jokainen val­itkoon työaikansa itse.

Valin­nainen työai­ka on yhtä perustel­tua kuin se, halu­aako juo­da mielu­um­min kahvia vai teetä. Ihmis­ten elämän­ti­lanteet ja pref­er­enssit vai­htel­e­vat. Joku oikeasti pitää työstään  — itse kuu­lun niihin onnekkaisi­in, jot­ka ovat voineet tehdä työtä, jos­ta oikeasti pitää ja jota tek­isin, vaik­ka elan­toni ei olisi siitä kiin­ni. Joil­lakin on käyt­töä lisära­halle: parem­pi asun­to, pur­jevene tai mihin kukin rahansa halu­aakin käyttää.

Nyky­isin on yleistä, että siir­tyy oma­l­la päätök­sel­lään yhteistyössä työ­nan­ta­jansa kanssa nelipäiväiseen työvi­ikkoon tai jatkaa vuosilo­maansa palkat­toma­l­la lomalla.

Väärät ihmiset lyhentäisivät työaikaansa

Itse val­in­taises­sa työa­jas­sa on yksi paha vika. Hel­poin­ta työa­jan lyhen­tämi­nen on niille, joil­la on hyvä palk­ka. He ovat niitä, joiden työ­panos­ta tarvi­taan eniten. Eihän heille muuten niin hyvin mak­set­taisi. Ne taas, joiden työ­panok­ses­ta ei olisi niin välik­si, joutu­vat tekemään jopa kah­ta työtä tul­lak­seen toimeen.

On toinenkin ongel­ma. Siir­tyessään nelipäiväiseen viikkoon, menet­tää 20 % brut­toan­siois­taan, mut­ta yli puo­let tästä mene­tyk­ses­tä koituu verot­ta­jan murheek­si. Se ei siten ole vain oma asia. Loogista olisi määri vero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­us tun­tipalkan mukaan, mut­ta se on mah­dol­lista vain palkkatöis­sä eikä se siinäkään ole mitenkään hel­posti valvottavissa.

Valintaa ei voi estää

Vero­tu­lo­jen takia val­tio­val­ta esimerkik­si Sak­sas­sa pyrkii pakot­ta­maan ihmisiä tekemään pidem­pää työvuot­ta. Kollek­ti­ivisi­in ratkaisui­hin voi vaikut­taa, mut­ta mei­dän talousjär­jestelmässämme ei voi­da estää vapaae­htoista osa-aikatyötä. Val­tio voi kieltää sen omis­sa virois­saan ja on näin joskus tehnytkin, mut­ta yri­tys­ten ja yksit­täisen palka­nsaa­jien väliseen sopimuk­seen on todel­la vaikea men­nä väliin.

(Vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa val­tio­varain­min­is­ter­iö sääti, kuin­ka mon­ta henkeä mis­säkin val­tion organ­isaa­tios­sa sai olla töis­sä. Työssä ole­vak­si las­ket­ti­in kaik­ki samal­la taval­la siitä riip­pumat­ta, tekivätkö he täyt­tä työpäivää vai osa-aikatyötä. Tässä on kaiketi luovuttu.)

Minä en olisi niin huolestunut, vaik­ka täy­den­tävät tulon­si­ir­rot saisi­vat aikaan sen, että jotkut tekevät omas­ta halus­taan osa-aikatyötä. Täl­löin­hän kyse on niistä huonopalkkai­sista, joiden työ­panos­ta kansan­talous ei niin paljon tarvitse.

Verojen alennus ei lisää työhaluja

Suu­rit­u­lois­t­en lep­pois­tamista on esitet­ty tor­jut­tavak­si alen­ta­mal­la hei­dän vero­jaan. Se on sama kuin nos­taisi hei­dän palkko­jaan. Yleen­sä ajatel­laan, että kas­va­vat tulot saa­vat arvosta­maan enem­män vapaa-aikaa. Mik­si ei alen­tu­vat vero­tus tek­isi samoin?

6 vastausta artikkeliin “Tekoäly ja työajan lyhentäminen”

  1. Jos päämääränä olisi vain saa­da ihmiset tekemään töitä, olisi kai loogisin tulovero sel­l­ainen, jos­sa jokaisen on mak­set­ta­va tiet­ty tuloista riip­puma­ton könt­tä­sum­ma vuodessa ja ehkä sen päälle kiin­teä tuloista riip­puma­ton osa tuloista. Ellemme sit­ten ajat­tele että pien­i­t­u­loisu­us on ihmisen muut­tuma­ton omi­naisu­us johon henkilö ei itse voi vaikut­taa, mut­ta jos näin on, niin kan­nustei­ta ei kai muutenkaan kan­na­ta pahem­min pohtia.
    Samaa voisi soveltaa laa­jem­minkin jos julki­nen talous halu­taan tas­apain­oon; sääde­tään laki, jon­ka mukaan bud­jet­tial­i­jäämä kate­taan saman­laisel­la per capi­ta verol­la ko bud­jet­tikau­den aikana. Luulen että poli­it­tista tah­toa meno­jen suit­simiseen löy­ty­isi äkkiäkin.

  2. Nelipäiväi­nen työvi­ikko taitaa tarkoit­taa 20% brot­topalkan vähen­nys­tä. Ei 80%.

  3. Täy­den­tävät tulon­si­ir­rot, osa-aikatyö, huonopalkkaisu­us ja henkilöko­htainen työ­panos yhtälöstä tulee mieleen HUS:n osa-aikaiset sairaan­hoita­jat, joiden puolisoil­la on hyvä liksa. 

    Sairaan­hoita­jien työ­panos on tärkeä, palkkakin taitaa nykyään olla hyväl­lä tasol­la. Sairaan­hoita­jia on viime vuosi­na patis­tel­tu vai­h­ta­maan osa-aikaisu­ud­es­ta täy­teen työvi­ikkoon. Kolmivuorotyö on kuitenkin raskas­ta, eikä lisära­halle tai­da per­heessä olla tarvet­ta, kun ei ole ollut aiemminkaan.

  4. Nyt kesäl­lä tul­lut kat­sel­tua monia robot­tiruo­hon­leikkure­i­ta vauhdis­sa. Niistä moni ei käytä tekoä­lyä, vaan yksinker­taisem­pia algo­rit­me­ja, mut­ta ovat johta­neet tuhan­sien nur­mikon leikkaa­jan kesä­työ­paikko­jen vähen­e­miseen. Ennen nur­mikon leikkaa­jan työ oli yleinen kesä­työ­paik­ka etenkin nuo­rille. Nyt sekä mon­et fir­mat, omakoti­talot että jo taloy­htiötkin teet­tävät nur­mikon leikkauk­sen pihoi­hin­sa robot­il­la. Lat­tioiden siivouk­ses­sa sisätilois­sa teol­lisu­uski­in­teistöis­sä on menos­sa vas­taa­va kehi­tys. Eiköhän datakeskustenkin lat­ti­at siivoa jatkos­sa robotit.

    Nämä ratkaisut vievät töitä eri­tyis­es­ti mata­la­palkkaisim­mil­ta ja työu­ran alus­ta, ja lisäävät tulon­si­ir­to­jen tarvet­ta. Robot­ti ei maka ansiotuloveroa.

  5. Ehtii sit­ten tehdä parem­min keikkatöitä oman työn ohes­sa. Sal­lit­taisi­inko osa-aika yrit­tämi­nen Suomes­sa ilman että menet­tää työt­tömyysko­r­vauk­sia jos käy huonos­ti varsi­naises­sa duunissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.