MM6: Globaali ja eriarvoisuus

24 vastausta artikkeliin “MM6: Globaali ja eriarvoisuus”

1. Yhdys­val­to­jen teol­lisu­u­den kehi­tyk­sessä on otet­ta­va huomioon maantiede. Per­in­teinen teol­lisu­us Yhdys­val­lois­sa on ollut keskilän­nen alueel­la joka on maanti­eteel­lis­es­ti Kalliovuorten ja Appalakkien välis­sä. Tämä alue on per­in­teis­es­ti äänestänyt demokraat­te­ja mut­ta Trumpin tulon jäl­keen ne siir­tyivät Trumpin äänestäjik­si eivätkä niikään repub­likaanien äänestäjik­si. Yhdys­val­tain dynaami­nen osa on keskilän­nen välis­sä eli itä ja län­sir­an­nikol­la sekä ja Tek­sasin Hous­ton ja Dal­las ja mukaan lukien sekä Geor­gian Atlanta sekä Col­oradon Den­ver. Tämä kehi­tys ei ole syn­tynyt globaal­isaa­tion aikakaudel­la vaan siemenet oli­vat pan­tu jo Ronald Rea­ganin kaudel­la kun Yhdys­val­tain talouden pain­opiste siir­tyi teol­lisu­ud­es­ta palvelui­hin. Saman­lainen ilmiö nähti­in Bri­tan­ni­as­sa itse asi­as­sa 3 vuot­ta myöhem­min kuin Yhdys­val­lois­sa Thatch­erin val­taan nousun jäl­keen. Län­si-Sak­sa oli ain­oa val­tio jos­sa teol­liseen raken­nemuu­tok­seen onnis­tut­ti­in luo­da parem­mat edel­ly­tyk­set uud­is­tua 1980-luvul­la. Tilanne muut­tui Län­si-Sak­sas­sa kun se peri 1990-luvul­la Itä-Sak­san konkurssipesän joka on nyt purkau­tunut muo­dos­sa AfD.

   Vastaa

2. Oletko ajatel­lut kir­joit­ta kehi­tys­maid­en sisäi­sistä eroista. Otit esimerkin Fil­ipi­ineiltä jon­ka kansan­talous ei ole kovinkaan dynaami­nen ver­rat­tuna esim Viet­namin kansan­talouteen. Etelä-Aasi­as­sa on kak­si hyvää esimerkkiä huonos­ti ja hyvin hoide­tu­ista kansan­talouk­sista joista toinen on Bangladesh ja toinen on sen suuri isoveli Intia. Main­isit että Inti­as­sa on lukumääräis­es­ti paljon enem­män super­rikkai­ta kuin Bri­tan­ni­as­sa. Myös Bangladeshissä on paljon super­rikkai­ta mut­ta hei­dän ja Int­ian super­rikkaiden ero on siinä että siinä mis­sä Int­ian super­rikkaat sijoit­ta­vat Inti­aan niin Bangladeshin super­rikkaat siirtävät rahansa ulko­maille etenkin Lon­tooseen jos­sa asuu paljon bangladeshiläisiä super­rikkai­ta hienoil­la asuinalueil­la. Int­ian super­rikkaat muut­ta­vat muista syistä pois Inti­as­ta muun muas­sa Dubai­hin ja Abu Dhabi­in joista suurim­mat syyt ovat ilmas­to ja liiken­neon­gel­mat joi­ta Inti­as­sa on jatku­vasti. Inti­as­sa on kasvukipu­ja kos­ka siel­lä on kas­va­va keskilu­ok­ka mut­ta Bangladeshissä ongel­mana on maan oli­gark­it joista ei ole paljonkaan kir­joitet­tu medi­as­sa vaik­ka maas­sa oli vuosi sit­ten val­lanku­mous. Vas­taa­van­lainen val­lanku­mous oli Nepalis­sa mut­ta se on paljon köy­hemin val­tio kuin Bangladesh. Sri Lankas­sa oli val­lanku­mous mut­ta syyt oli­vat toisen­laiset kuin Bangladeshissä

   Vastaa

3. Peri­aat­teessa olen ollut samaa mieltä jo aiem­minkin eli että hal­patuotan­to työl­listää hal­patuotan­non mais­sa. Suo­mi oli hal­patuotan­non maa aina 1970-luvulle saak­ka ja lap­si­työvoiman käyt­tö oli oppivelvol­lisu­ud­es­ta huoli­mat­ta yleistä. Appiukko­vainaa (s. 1929) sai kym­men­vuo­ti­aana äidiltään valmi­ik­si val­jaste­tun hevosen ohjak­set käsi­in­sä ja lähti savot­taan töi­hin. Isä­vainaakin (s. 1923) pääsi pel­lolle töi­hin heti, kun vaa­dit­tu kansak­oulun oppivelvol­lisu­us oli suoritet­tu. Enem­pi koulu­tushan oli van­hempi­en mielestä turhaa. Nyt hyödymme itse hal­patyöstä ja köy­hille maille epä­dullis­es­ta ulko­maankau­pas­ta ja vero­tuk­ses­ta. Valitet­tavasti ei ole mitään keinoa tehdä maail­mas­ta reilua. Teol­lisu­us­maat aja­vat omaa etu­aan ja eri­tyis­es­ti itseään suur­val­tana pitävät aja­vat omaa etu­aan. Aina joku on alimpana hier­arki­as­sa ja hyväk­sikäytön kohteena.

   Absolu­ut­tis­es­ta köy­hyy­destä nousemisen mit­ta­ri­na on ollut pitkään sama kiin­teä dol­lar­isum­ma per päivä. Tuo­ta lie­nee nyt vähän inflaa­tioko­r­jat­tu, mut­ta nykyi­nen mit­tarikin on vain 2,15 USD per päivä. Tuon sum­man alle jää edelleen 10% ihmiskun­nas­ta — siis jotkut ansait­se­vat paljon vähem­män. En ole edelleenkään var­ma, että mit­tari on ns. ajan­ta­sainen koskien kunkin alueen todel­lista kus­tan­nus­ta­soa. Esimerkkinä on vaik­ka Intia, jos­sa köy­hän kansan peruselin­tarvikkei­den hin­nat nousi­vat jyrkästi vuosi­tuhan­nen alus­sa. Lisäk­si tuon dol­lari­ra­jan tun­tu­mas­sa kil­luu sato­ja miljoo­nia ihmisiä. Kos­ka tahansa voi livetä rajan ala­puolelle siinä kuin sen yläpuolellekin.

   Tuo kaatopaikkaes­imerk­ki ker­toi sen toisen puolen asi­as­ta: lapset kato­si­vat kaatopaikalta, mut­ta kaatopaik­ka ei kadon­nut. Itse asi­as­sa kaatopaikoille menevän tavaran määrä vain kas­vaa hal­patuotan­non ja temu­tuk­sen myötä. Näkyvin esimerkki­hän tästä on Chi­lessä autiomaas­sa kas­va­va jätetek­sti­ilivuori — se näkyy siis avaru­u­teen. Tälle kehi­tyk­selle ei ole näkyvis­sä mitään lop­pua, sil­lä köy­hyy­destä nousukin tarkoit­taa jos­sain vai­heessa myös peruselämisen lisäk­si tule­van kulu­tuk­sen kasvua. Joki­in menevien muovip­ul­lo­jen määrä Mani­las­sa kas­vaa. Tosin joki­in ja järvi­in niitä heit­etään edelleen Euroopas­sakin. Sat­tumal­ta kaik­ki Itämeren eteläpuolel­la joki­in pää­tyvä temutet­tu tai temut­tam­a­ton muovi­ros­ka ajau­tuu val­lit­se­vien tuul­ten mukana lop­ul­ta Suomen rannikolle.

   Intia on esimerkkinä muuten mie­lenki­in­toinen. Päin­vas­toin kuin (“kom­mu­nis­tises­sa”) Kiinas­sa, niin (“demokraat­tises­sa”) Inti­as­sa ei ole ollut mitään poli­it­tista tavoitet­ta koko kansan olo­jen paran­tamiseen. Päin­vas­toin, nykyi­nen poli­it­ti­nen johto jopa pyrkii jaka­maan kansaa uskon­non perus­teel­la. Voisi myös väit­tää, että Intia on oli­garkki­nen maa. Tässä kohtaa pitää tode­ta, että olin täl­lä vuosi­tuhan­nel­la ennen eläk­keelle jäämistäni työelämässä tekemi­sis­sä lukuis­ten intialais­ten IT-asiantun­ti­joiden kanssa — sekä etänä että Suomes­sa. Ker­ran vuosia sit­ten tohdin lounaskup­pi­las­sa ottaa vier­essä istunei­den intialais­ten kanssa vienos­ti puheek­si her­ra Modin poli­ti­ikan. Hie­man tun­tu­i­v­at sitä vieras­ta­van. Aikoinaan min­ul­la oli yksi intialainen alaise­nakin. Hän hie­man häm­mästyi, kun kysyin hänen intialais­es­ta joulun­vi­etostaan. Hän nimit­täin sanoi ole­vansa kristitty.

   Glob­al­isaa­tion kuvaami­nen nykya­jan ilmiök­si ei pidä oikeas­t­aan paikkaansa. Vähän eri muodois­sa sitä on ollut maail­man sivu siitä läh­tien, kun ihmis­la­ji levit­täy­tyi maa­pal­lon eri puo­lille eli glob­al­isoi sen itselleen. Välil­lä on ollut tilapäisiä taka­pakke­ja, kuten siir­tymi­nen pron­ssista rautaan — rautaa kun on melkein joka paikas­sa, mut­ta tinaa ja kuparia ei.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki Kuller­volle kom­ment­ti tuo­hon appiukko­vainaasi ja isä­vainaasi savot­ta ja pel­to­työ esimerkki­in. Kuiten kyseessä oli alku­tuotan­non maati­lan töistä ei niinkään teol­lisen yhteiskun­nan tuotan­nol­listaloudel­li­sista töistä. Isä­vainaasi ja appiukkosi työ­panok­ses­ta hyö­tyi vain koti­ti­la eikä oikeas­t­aan kukaan muu niiden ulkop­uolel­la. Hal­patuotan­nos­ta hyö­tyy kaik­ki koko rav­in­toketjus­ta ylöspäin vaik­ka tulon­jako ei olisikaan tasaista. 

      Väite että Kiinas­sa talouskasvus­ta hyöy­ty­isi kaik­ki toisin kuin Inti­as­sa ei aivan pidä paikkansa kos­ka Kiina rajoit­taa sisäisel­lä pas­si­jär­jestelmäl­lä miljoo­nia kiinalaisia pääsemästä taloudel­lis­es­ti keskilu­okkaan kos­ka hei­dän liikku­mista rajoite­taan maan sisäl­lä toisin kuin Inti­as­sa jos­sa vapaali­ikku­vu­us ihan kaikil­la kansalaisil­la myös vähem­mistöil­lä . Mus­lim­it ovat olleet Inti­as­sa per­in­teis­es­ti vähem­mistö jol­la on mata­lampi koulu­tus kuin hin­duil­la. Täl­lä on his­to­ri­al­liset syyt. Kris­tit­ty­jen koulu­tus on Inti­as­sa korkeampi ja korkein on itse asi­as­sa par­seil­la jot­ka ovat zarathus­tralai­sisia . Hin­du­jen sisäl­lä on myös val­ta­va koulu­tus erot riip­puen kastista. Kiinas­sa on saman­lainen hier­arkia . Han-kiinalainen on parem­mas­sa ase­mas­sa kuin uigu­u­rit ja muut vähemmistöt. 

      Olen samaa mieltä Glob­al­isaa­tios­ta. Sen ensim­mäi­nen vai­he alkoi 1800-luvul­ta ja päät­tyi ensim­mäiseen maail­man­so­taan. Toinen vai­he alkoi sodan jäl­keen Bret­ton Wood­sista ja se päät­ti ensim­mäisen öljykri­isi­in. Kol­mas vai­he alkoi vuon­na 1995 kun WTO perustet­ti­in. Nyt Glob­al­isaa­tio siir­tyy vain pohjois­es­ta etelään kun se oli ensim­mäisessä vai­heessa etelästä pohjoiseen suunt­tuvaa kehitysta.

      Vastaa

      1. Esimerkki­ni suo­ma­lais­es­ta lap­si­työvoimas­ta ei ollut tarkoitet­tu tieteel­lisek­si, havain­nol­listin vain sitä, että alaikäis­ten työ on ollut yleistä Suomes­sakin. Sinän­sä appiukko­vainaan savot­tatyö ei ollut maat­alouteen ver­rat­tavaa alku­tuotan­toa. Suo­mi seisoi jo tuol­loin puu­jaloil­la ja jokaisen alaikäisen savot­tatyöläisen työ näkyi myös Suomen vien­ti­te­ol­lisu­udessa. Kyl­lä alaikäisetkin sinän­sä oli­vat Suomes­sakin tehdastöis­sä, puuvil­late­htaan tytöt on käsite.

         Kiinan ja Int­ian ver­tailu ei myös ollut tieteel­lisen tark­ka. Havain­nol­listin siinäkin vain maid­en talous­poli­ti­ikan keskeisiä ero­ja viime vuosikym­menten aikana. Toki korona pal­jasti myös Kiinan jär­jestelmän heikkouk­sia. Asian vier­estä: Kävin vuon­na 1988 Bei­jingis­sä kon­sul­toimas­sa Noki­aa sen Kiinan kaupois­sa. Jo tuol­loin Deng Xiaopin­gin uud­is­tu­so­pit oli­vat johta­neet siihen, että lentoase­mal­la eräät yri­tysjo­hta­jat saa­pui­v­at yksi­ty­isautoil­la suo­raan lentokoneen viereen. Bei­jin­gin keskus­tan katu­jen lev­ey­destä suurin osa oli vielä polkupyörille, mut­ta liiken­neru­uhkissa kaupun­gin toiselle puolelle saat­toi autol­la kestää pari tuntia.

         Glob­al­isaa­tion käsite on vähän häh­mäi­nen. Ei se kau­pal­lise­na käsit­teenä nykyäänkään kos­ke­ta aivan kaikkea ja kaikkia maa­pal­lol­la. Tässä kohtaa kuvasin sitä, että glob­al­isaa­tion kaltaiset ilmiöt ovat jo tuhan­sia vuosia van­ho­ja. Kaup­patavarat ovat kulke­neet häm­mästyt­tävän pitk­iä matko­ja ainakin pron­ssikaudelta alka­en ja tähän on kuu­lunut aluei­den erikoistumista.

      2. Savotaan lähdet­ti­in kodin ulkop­uolelle. Koti­ti­lal­la tehtyjä met­sätöitä ei san­ot­tu savotaksi.

   2. Nim­imerk­ki Kuller­volle kom­ment­ti­na että glob­al­isaa­tio on kyl­lä käsit­tänyt ainakin 1800-luvul­ta asti läh­es koko maa­pal­loa kau­pal­lises­sa mielessä. Brit­tiäi­nen imperi­u­mi jon­ka pin­ta-ala oli suurim­mil­laan vuona 1913 jon­ka väk­iluku oli 412 miljoon­aa ihmistä eli 23 pros­ent­tia maail­man väestöstä ja vuo­teen 1920 sen pin­ta-ala oli 35,5 miljoon­aa neliökilometriä.Tästä imperi­u­mista tuoti­in kaik­ki siir­tomaatavara tuot­teet Lon­tooseen jos­ta niitä jopa tuoti­in Suomeen asti. n

      Vastaa

      1. Yritin kyl­lä kom­men­til­lani sanoa juuri sitä, että “glob­al­isaa­tio­ta” on vähän määritelmästä riip­puen tapah­tunut iät ja ajat ja pron­ssikausi on hyvä varhainen esimerkki.

         Kom­ment­ti­na jt:lle: savot­ta tarkoit­taa juuri sitä että appikukko­vainaa meni oman koti­ti­lan ulkop­uolelle savottaan.

         Tam­pereen Fin­laysonin tehtail­la (venäjän­sak­salais­ten omis­ta­jien aikana) otet­ti­in aikoinaan töi­hin lap­sia 10-vuo­ti­aista alka­en ihan ilmoituk­sen kanssa, vielä viime vuo­sisadan puolel­lakin lapset tehtaal­la oli­vat ihan nor­maali käytän­tö. Työpäivä saat­toi alkaa klo 5 ja lop­pua klo 19, 60 tun­nin työvi­ikko ei ollut poikkeus, kun lauan­taisinkin oli töitä. Lapset eivät toki tehneet niitä raskaimpia töitä, vaan sel­l­aisia jois­sa tarvit­ti­in näp­päriä sormia tai pieni koko oli eduk­si. Pan­ti­in siis siivo­maan ahtaim­mat ja sot­taisim­mat paikat.

      2. Ulko­maankaup­paa on aina ollut, mut­ta glob­al­isaa­ti­ol­la tarkoite­taan ulko­maankau­pan räjähdys­mäistä nousua suh­teessa kokon­ais­tuotan­toon. Viime vuosikym­menten luvut ovat tähti­ti­eteel­lisiä sata vuot­ta sit­ten olleisiin.

4. Suomen tulo­erot ovat OECD-maid­en häntäpäässä.

   Vastaa

   1. “Suomen tulo­erot ovat OECD-maid­en häntäpäässä.”

      Onko se hyvä vai huono asia? Uus­lib­er­al­is­min kan­nat­ta­jien mielestä se on huono asia eli pitäisi olla paljon suurem­pi, monien muiden mielestä giniker­roin voisi ihan hyvin olla Slo­va­kian tasoa eli paljon pienem­pi. Tässä tosin hie­man epäi­lyt­tää Slo­va­kian tilas­toin­nin taso, maa kun tun­tuu lipeävän oli­garkian suun­taan. Kos­ka mais­sa on eri­laiset vero­jär­jestelmät ja myös eri­laisia tilas­toin­ti­tapo­ja, herää min­un kaltaisel­leni insinöörille myös heti epäilys, onko tilas­toin­ti ylipäätään täs­mälleen ver­tailukelpoinen mait­ten välil­lä noil­la esite­ty­il­lä lukemilla.

      “glob­al­isaa­ti­ol­la tarkoite­taan ulko­maankau­pan räjähdys­mäistä nousua suh­teessa kokonaistuotantoon”

      En löytänyt äkkipäätä mis­tään tuol­laista yksinker­tais­tet­tua määritelmää glob­al­isaa­ti­olle. Kaiken­ti­etävä Wikipedia sanoo: “Glob­al­iza­tion is the process of increas­ing inter­de­pen­dence and inte­gra­tion among the economies, mar­kets, soci­eties, and cul­tures of dif­fer­ent coun­tries world­wide. This is made pos­si­ble by the reduc­tion of bar­ri­ers to inter­na­tion­al trade, the lib­er­al­iza­tion of cap­i­tal move­ments, the devel­op­ment of trans­porta­tion, and the advance­ment of infor­ma­tion and com­mu­ni­ca­tion tech­nolo­gies.” “While glob­al­iza­tion is pri­mar­i­ly an eco­nom­ic process of inter­ac­tion and inte­gra­tion, it is also close­ly linked to social and cul­tur­al dynam­ics. Addi­tion­al­ly, dis­putes and inter­na­tion­al diplo­ma­cy have played sig­nif­i­cant roles in the his­to­ry and evo­lu­tion of glob­al­iza­tion, con­tin­u­ing to shape its mod­ern form.” Itsekin väit­täisin, että glob­al­isaa­tion typ­istämi­nen ulko­maankaup­paan on san­gen suuri yksinker­tais­tus, vaik­ka glob­al­isaa­tio tyyp­il­lis­es­ti nähdään noin. Yhtä hyvin voisi puhua amerikkalais­tu­mis­es­ta tai nyt­tem­min kiinalais­tu­mis­es­ta, jos tämä typ­is­tetään kau­pankäyn­ti­in ja talouteen.

      Vastaa

5. Maa­pal­lon väk­iluku tulee vielä kas­va­maan vähin­tään 2000 miljoon­al­la eli 2 mil­jardil­la, ja tämä läh­es kokon­aan alike­hit­tyneis­sä maissa. 

   Kaik­ki nuo 2000 miljoon­aa tule­vat nois­sa kehi­tys­mais­sa ole­maan aikansa lap­sia ja nuo­ria. Mikähän hei­dän kohtalon­sa tulee olemaan?
   Riit­tääkö heille kaikille näitä tässä päiv­i­tyk­sessä esi­in tuo­tu­ja lap­si­työvoima­paikko­ja? Ja sit­ten myöhem­min töitä ylipäätään, kun tekoä­ly- ja dig­i­tal­isaa­tio pää­sevät yhdessä täysin irti myös alem­man tason tuotan­to­por­taiden kehitysmaissa.
   Miten hei­dätkin saadaan mukaan tuot­ta­maan globaaleille markki­noille rah­dat­tavak­si hal­paka­maa ja ekol­o­gista roskaa leipäpalkalla?
   Monis­sa kehi­tys­mais­sa tyyp­illi­nen työt­tömyyspros­ent­ti, län­si­maisit­tain las­ket­tuna, jos koti­taloustyö las­ke­taan pois, on noin 80. Vielä tänne syn­tymät­tömille lohdu­ton kuva. 

   Tuon tämän esi­in jälleen ker­ran, kos­ka läh­es kaik­ki globaalit ongel­mat, myös tulonjako‑, kier­tyvät väestönkasvun hir­muisu­u­u­den ympärille.
   Meitä on nyt jo usei­ta mil­jade­ja liikaa ja lisämil­jarde­ja on tulossa.
   Silti tämän maail­man vaikut­ta­jat ja päät­täjät, media ja osit­tain myös tiede­vä­ki, on tästä hil­jaa ja elämme niin kuin tämä maa­pal­lon elämälle ja sen ole­mas­saololle vaar­al­lisin ilmiö, väestömme määrä ja sen kasvu, olisi uhkana ohi ja perut­tu. Tämä väestöop­ti­mis­mi, tosi­asial­lis­es­ti ilmas­ton­muu­tos­de­nial­is­mi­in ver­rat­ta­va väestö­de­nial­is­mi, on epähu­maanein itsepetos mitä kuvitel­la saattaa.

   Vastaa

   1. En ota kan­taa työl­lisyysongel­maan, mut­ta väestöpom­mi on perut­tu. Maail­man väestönkasvun huip­pu saavutet­ti­in jo yli kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Väestönkasvul­la tässä tarkoite­taan syn­tyvyyt­tä globaalis­sa mielessä. Se, että maa­palon väestö silti kas­vaa edelleen, johtuu siitä, että ihmiset elävät pitem­pään eli ongel­ma ei olekaan lap­sis­sa vaan van­huk­sis­sa. Maa­pal­lon väestö alkaa tämän vuo­sisadan lop­pupuolel­la jo laske­maan. On ole­mas­sa jo mai­ta kuten Japani ja Etelä-Korea, jois­sa väestö vähe­nee sen ikään­tymis­es­tä huoli­mat­ta. Suomel­la on sama kohta­lo edessä. Maa­pal­lo sinän­sä kestää kyl­lä vielä nuo pari lisämil­jar­diakin ihmisiä — ja jatkaa auringon kiertämistä radal­laan vielä muu­ta­man mil­jardin vuo­den ajan.

      Tässä kohtaa pitää muis­taa se pikku asia, että aikoinaan “alike­hit­tyneen” Euroopan liikaväestö on pari­in ker­taan 1500-luvul­ta läh­tien läht­enyt mas­soina elin­ta­sopako­laisik­si muualle maail­maan. Ensisi­jais­es­ti tämä tapah­tui Amerikan ja Aus­tralian man­tereille, jois­sa suoritet­ti­in “väestön­vai­h­to” eli euroop­palaiset kor­va­si­vat (suurelta osin hävit­tivät taudeil­la ja tykeil­lä) alueen kan­taväestön. Ensim­mäi­nen suuri väestöpom­mi oli juuri euroop­palais­ten syn­nyt­tämä 1800- luvun lop­ul­la. Kehit­tyviksi kut­sut­tu­jen maid­en väestökasvun ongel­ma nykyään on se, että enää ei ole “tyhjiä” aluei­ta, jonne muut­taa tai suorit­taa “väestön­vai­h­to”. Päin­vas­toin, siir­to­laisu­u­ut­ta pyritään kaikin keinon estämään.

      Vastaa

      1. Niin, mikäpä siinä, jos kehit­tyvät maat selviävät omin avuin väestönkasvus­taan aiheut­ta­mat­ta hait­taa muille maille. Huoli onkin, että jos eivät selviä.

      2. “En ota kan­taa työl­lisyysongel­maan, mut­ta väestöpom­mi on perut­tu. Maail­man väestönkasvun huip­pu saavutet­ti­in jo yli kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Väestönkasvul­la tässä tarkoite­taan syn­tyvyyt­tä globaalis­sa mielessä. Se, että maa­palon väestö silti kas­vaa edelleen, johtuu siitä, että ihmiset elävät pitem­pään eli ongel­ma ei olekaan lap­sis­sa vaan vanhuksissa”

         Kuller­vo, vas­tauk­sesi on tyyp­pies­imerk­ki siitä mis­tä kir­joitin, ongel­man kieltämis­es­tä. Mielestäsi siis 8 ‑10 mil­jardin väestö ja maa­pal­lol­la ei hätää?
         Ennen väestömäärän ylitet­tyä 4 mil­jar­dia, sitä pidet­ti­in jo rajana jol­ta ei ole paluuta.
         Oli­vat oike­as­sa: ilmas­ton­muu­tos, meret muovia, jät­tiläiskaupun­git, pako­lais- ja maahanmuuttokriisi.…

         Tuleeko­han tämä kiel­toilmiö siitä että kun väestönkasvu, määräl­lä mitat­tuna edelleen väestöräjähdys, tapah­tuu ns. kehi­tys­mais­sa, siitä ei voi­da nyky­olo­suhteis­sa puhua?
         Kun itse syn­nyin maail­maan, meitä oli 3 mil­jar­dia, nyt 8,5 mil­jar­dia, joka tulee kas­va­maan vielä ainakin kymmeneen.
         Ja tämä on siis: väestöon­gel­ma peruttu.

      3. Aika ajatel­la: pitäisikö kehit­tyviä mai­ta tukea väestönkasvun hillit­semisessä? Kehi­tysy­hteistyö tietysti mak­saa jotain. Mut­ta voi se odot­telu ja toivea­jat­telukin tul­la jotain maksamaan.

      4. JaakkoK
         ” pitäisikö kehit­tyviä mai­ta tukea väestönkasvun hillitsemisessä?”

         Eikö niitä muka tueta?

         Paras ja tehokkain tapa syn­tyvyy­den lasku­un on muis­taak­seni tyt­tö­jen koulutus.

      5. Jaakko K: Kehit­tyviä mai­ta ei luul­tavasti pitäisi tukea entiseen tapaan. Hyvä esimerk­ki on Tansa­nia, jon­ka kanssa Suo­mi aloit­ti kehi­tysy­hteistyön 1960-luvul­la. Vuon­na 1960 Tansan­ian väk­iluku oli noin 10 mijoon­aa. Vuon­na 1993 väk­iluku oli noin 28 miljoon­aa. Nyt se on yli 71 miljoon­aa. Ei ole hyvä tulos. Ylen uutisen (4.11.2025) ingres­si: “Vilpil­lis­ten vaalien jälkei­sis­sä yhteeno­tois­sa on oppo­si­tion mukaan kuol­lut sato­ja ihmisiä. Tansa­nia on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppani.”

         Kehit­tyvien itsenäis­ten val­tioiden olisi kehi­tyt­tävä itsenäis­es­ti, otta­mal­la val­ta ja vas­tuu omista asiois­taan. Sopivia muo­to­ja ulko­maiselle tuelle oli­si­vat reilu kaup­pa, reilut investoin­nit, vapaa pääsy tieteel­liseen ja tek­nol­o­giseen tietoon, val­tion suv­eren­i­teetin tur­vaami­nen mah­dol­lisia ulkop­uolisil­ta hyökkääjiltä.

      6. Aika ajatel­la (ja mik­sei Sylt­tykin): Etkös tuos­sa nyt oikeas­t­aan epä­suo­rasti myön­nä, että kaup­pa ja investoin­nit kehi­tys­mai­hin eivät ole reilul­la poh­jal­la? Ts. kehit­tyneet maat käyt­tävät kehit­tyviä mai­ta hyväk­seen taloudel­lis­es­ti, mil­lä on aika pitkä his­to­ria. Tämän lopet­ta­mi­nen saat­taisi johtaa myös oman elin­ta­son laskemiseen. Mut­ta ehkä se tosi­aan on se hin­ta joka pitäisi mak­saa siitä, että kehit­tyvät maat alka­isi­vat aidosti kehit­tyä ja saisi­vat samal­la väestönkasvun­sakin kuriin.

   2. Afrik­ka on ain­oa maanosa, joka vielä tulee kasvamaan.

      Vastaa

      1. “Vuon­na 1960 Tansan­ian väk­iluku oli noin 10 mijoon­aa. Vuon­na 1993 väk­iluku oli noin 28 miljoon­aa. Nyt se on yli 71 miljoonaa.”

         Tansan­ian pin­ta-ala on 950.000 km², Sak­san pin­ta-ala on 360.000 km². Sak­sas­sa on 83 miljoon­aa asukas­ta ja väestöti­heys 239 as/km2, Tansa­ni­as­sa on 71,5 miljoon­aa asukas­ta, väestöti­heys 81 asukasta/km2. Heit­etään tähän rin­nalle Ban­ladesh: väestöti­heys 1355 asukasta/km. Tulee mieleen, kum­mal­la maal­la on suurem­pi väestöon­gel­ma Afrikan Tansa­nial­la vai Aasian Bangladeshilla. Yleinen kuvitel­ma tun­tuu ole­van, että Afrikan man­ner tul­vii ihmisiä. On siel­lä toki mm. Ruan­da, jos­sa on 609 asukasta/km2 ja Nige­ria, 258 asukasta/km2. Ruan­da onkin Afrikan väestöti­hein maa. Ja kyl­lä toki tiedän, että asumiskelpoinen maa-ala vai­htelee mait­tain, mut­ta Afrik­ka ei ole yksi mus­ta man­ner ja kaikkien maa­pal­lon ongelmien äiti. Afrikan mais­sa on mon­ta tari­naa, yllät­täen myös hyviä tari­noi­ta, mut­ta eihän niistä nyt niin väliä.

         Kuka enää muis­taa glob­al­isaa­tio-ongel­maa nimeltä ilmas­ton lämpeneminen?

      2. Afrikan väk­ilu­vun ongel­ma on sen trendis­sä. Jos nykyi­nen 14, mil­jar­dia jotenkin onkin mah­dolli­nen, vuo­den 2100 4,2 mil­jardis­sa on haastei­ta, eri­tyis­es­ti kun ilmas­ton­muu­tos kuiv­aa laa­jo­ja aluei­ta elinkelvottomiksi. 

      3. Väestöen­nus­teet ovat ennustei­ta ja todel­lisen tilanteen näemme vas­ta kun kat­somme toteu­tunei­ta tilas­to­ja. Tansa­nialais­ten nais­ten hedelmäl­lisyys­luku oli vuon­na 1975 peräti vähän yli 7, mut­ta täl­lä het­kel­lä se on juuri siinä nor­maalis­sa, mis­tä Suomes­sa haaveil­laan eli on 2,1. Ei nyt tarvitse suur­ta ennus­ta­jan kristal­li­pal­loa ker­tomaan, että ensi vuosikymmenel­lä se on tip­punut alle väestön uusi­u­tu­mis­ra­jan eli alle 2:n. Kuten aiem­min totesin, ongel­ma Afrikas­sa ei ole syn­tyvyys vaan väestön ikään­tymi­nen. Eli­na­jan odote Tansa­ni­as­sa oli vuon­na 1975 noin 50 vuot­ta, täl­lä het­kel­lä se on noin 67 vuot­ta. Tuos­ta voi joku matemaatikko laskea, paljonko väestönkasvus­ta on syn­tyvyy­den ja kuin­ka paljon eli­na­jan­odot­teen kasvun ansio­ta. Voi siten väit­tää, että maa­pal­lon kannal­ta olisi ollut parem­pi jät­tää kuu­luisa vihreä val­lanku­mous tekemät­tä ja kieltää edis­tyneen lääketi­eteen vien­ti Afrikkaan. Olisiko se ollut moraalis­es­ti oikein? Nes­tle yrit­ti pienen­tää Afrikan väestönkasvua tyrkyt­tämäl­lä afrikkalaisille naisille mm. Tansa­ni­as­sa äid­in­maid­on vastikkei­ta, joiden sekoit­ta­mi­nen likaiseen veteen aiheut­ti vau­voille rip­u­lia ja kuolemia. Tuo­ta meil­lä kyl­lä kovasti paheksuttiin.

         Samal­la kun asumiskelpoinen (=vil­jelyskelpoinen) maa Afrikas­sa ilmas­ton­muu­tok­sen myötä vähe­nee, niin myös kaupungis­tu­mi­nen lisään­tyy. Olen edelleen var­ma, että Afrikan kokoiselle man­tereelle kyl­lä nuo tule­vat lisämil­jardit sinän­sä mah­tu­vat. Mitä he duu­naa­vat ja mis­tä saa­vat ruokansa, on sinän­sä ns. hyvä kysymys, johon ei ole täl­lä het­kel­lä vas­taus­ta. Tässä kohtaa tulee mieleen, mitä Kiina aikoo eri­tyis­es­ti Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa puuhata.

   3. Väestöke­hi­tyk­ses­tä löy­tyy ohes­ta mie­lenki­in­toinen artikke­li. Riip­pumat­ta siitä kas­vaako vai vähe­neekö väestömäätä ihmiskun­ta on suurien muu­toshaastei­den edessä jo seu­raa­van 100 vuo­den aikana.

      https://seura.fi/asiat/tutkivat/syntyvyys-laskee-ja-maailma-harmaantuu-ihmiskunnan-vakiluku-saattaa-kaantya-laskuun/

      Vastaa