On virhe kieltää Suomessa opiskelevia ottamasta perhettään mukaan.

Yli puo­let tekni­ikan ja tieto­jenkäsit­telyalal­la tehdy­istä väitöskir­joista Suomes­sa on ulko­mail­la syn­tynei­den tekemiä. Suo­mi on siis kohta­laisen hyvä houkut­tele­maan osaavia ihmisiä maa­han, ja heistähän maail­man maat nyt kil­pail­e­vat. Mei­dän heikkoutemme on, että harmil­lisen moni noista Suomes­sa koulute­tu­ista pois­tuu maas­ta valmistuttuaan.

Kir­joitin X:ssä, että hal­li­tus tekee virheen, kun kieltää Suomeen opiskellei­ta tuo­mas­ta per­het­tä mukanaan. Muual­la aset­tunut per­he vetää puoleen­sa. Paras tapa saa­da Suomes­sa koulute­tut aset­tumaan pysyvästi Suomeen on saa­da hei­dän lapsen­sa käymään suo­ma­lainen koulu. Pait­si, että se sitout­taa tuon Suomes­sa väitelleen Suomeen, se tuot­taa Suomeen kipeästi kai­vat­tu­ja lap­sia. Korkeasti koulutet­tu­jen lapset yleen­sä men­estyvät elämässään hyvin.

Aja­tus, että tuokoot lapset sit­ten kun ovat väitelleet ja saa­neet pysyvän työ­paikan, ei toi­mi, kos­ka se tulee liian myöhään. Sil­loin lapset ovat jo siel­lä koti­maan koulussa.

Per­suik­si epäilemäni esit­tivät hyvin per­sumaisia vas­taväit­teitä. Suomes­sa ei kan­na­ta käyt­tää rahaa Afrikas­ta tullei­den koulut­tamiseen eikä kus­tan­taa hei­dän per­het­tään, serkku­jaan ja iso­van­hempiaan Suomeen. Oikeus tuo­da per­he Suomeen kos­kee puolisoa ja lap­sia, ei serkku­ja eikä iso­van­hempia.  Alan olla kyl­lästynyt täl­laisi­in idioottimaisuuksiin.

Suomen koulu­tusvi­en­nis­sä on kyl­lä ongelmia, mut­ta se ei koske tiedeko­rkeak­oulu­ja. Jotkut suo­ma­laiset opinahjot, jot­ka eivät saa suo­ma­laisia opiske­li­joi­ta, tais­tel­e­vat ole­mas­saolostaan tar­joa­mal­la ”koulu­tus­ta” muual­ta tulleille, aika vaikeasti koulutet­taville. Tähän liit­tyy ilmi­selvää petok­sel­lisu­ut­ta, jos­sa opiske­li­joi­ta houkutel­laan Suomeen kat­teet­tomil­la lupauk­sil­la. Täl­laiseen toim­intaan on syytäkin puut­tua, mut­ta ei estää Suomes­sa koulutet­tu­ja tohtor­e­i­ta aset­tumas­ta Suomeen.

Suomeen tuo­daan hoito­henkilökun­taa Fil­ip­pi­ineiltä. Hekään eivät saa tuo­da lap­si­aan Suomeen. Niin­pä nämä muut­ta­vat takaisin Fil­ip­pi­ineille juuri kun ovat Suomeen kotoutuneet ja päässeet yli kieli­v­aikeuk­sista.  Annet­takoon hei­dän tuo­da lapsen­sa mukanaan!

9 vastausta artikkeliin “On virhe kieltää Suomessa opiskelevia ottamasta perhettään mukaan.”

  1. Tässä keskustelus­sa menee puurot ja vel­lit sekaisin kun toiset puhu­vat tiedeyliopis­to­jen tohto­ri­opiske­li­joista ja toiset esim. ammat­tiko­rkeak­oulus­sa opin­to­jaan aloittelevista.

  2. Per­su­jen väit­teet siitä että afrikkalaiset opiske­li­jat toisi­vat myös mukanaan serkkun­sa ja iso­van­hem­mat Suomeen on tot­takai poli­it­tista retori­ikkaa mut­ta he ovat siinä oike­as­sa että on ollut tapauk­sia muis­sakin mais­sa kuten Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa jos­sa per­heen saami­nen kos­ki myös iso­van­hempia, sis­aruk­sia ja hei­dän per­heitä. Maa­han­muut­to­lake­ja on käytet­ty hyväk­si joiden lop­putu­lok­se­na oli lain­säädän­nön tiukennukset. 

    Ulko­maalaisil­la opiske­li­joil­la jot­ka tule­vat Euroopan union­in ulkop­uolelta on yleen­sä ollut käytän­tö hakea per­heille eril­listä viisum­ia kun opin­not ovat pää­tyneet ja opiske­li­ja on saanut työlu­van. Tämä on ollut ihan nor­maali käytän­tö mon­es­sa Euroopan mais­sa jo mon­ta vuotta. 

    Suurin syy mik­si Suomes­ta lähde­tään opin­noiden jäl­keen mui­hin mai­hin on muut tek­i­jät kuin per­heen saami­nen. Yleinen perustelu on heikko suomenkie­len taito ja työ­paikko­jen Kielivaatimukset.

  3. Kak­si kysymystä
    ‑Mikä maa toimii ehdot­ta­mal­lasi tavalla?
    ‑Jos muut­taa Kemistä Helsinki­in, tulisiko puoli­son saa­da ylläpi­to? Mik­si? Mik­si ei?

    1. Nim­imerk­ki Zac­ahrias ei tai­da muista että Kemi ja Helsin­ki sijait­se­vat Suo­mi nimisessä val­tios­sa jon­ka kansalaisil­la on uni­ver­saa­li­nen oikeus saa­da kaik­ki yhteiskun­nan mak­saman ylläpi­don mis­sä he ikinä asuvatkin..

  4. >   tuot­taa Suomeen kipeästi kai­vat­tu­ja lapsia

    Väitöskir­jan tek­i­jöil­lä ja hei­dän lap­sil­laan on keskimääräistä korkeampi älykkyystaso.

    Poli­it­tis­es­ti kat­soen ongel­ma on, että vaa­likar­jana älykkäät ihmiset ovat vaikea tapaus: ketä he äänestävät Suomeen kotiudut­tuaan — puoluei­den keskinäi­nen sta­tus quo ei saa järkkyä vaik­ka sit­ten kansan­taloudelta meni­sivät viimeisetkin siemenperunat.

  5. Tässäkin aiheessa on kyse puh­taasti huolto­suh­teesta ja sosi­aal­i­tur­van riit­tävyy­destä. Ei mis­tään ide­ol­o­gis­es­ta taistosta.

    Aiheesta on kaivet­tu tilas­to­ja, jos­sa Marinin hal­li­tuk­sen toimet johti­vat usei­den kym­me­nien tuhan­sien ulko­maalais­ten maa­han­muut­toon suo­raan kortis­toon ja sosiaalituelle.
    https://yle.fi/a/74–20169661

    Tekoä­ly syö täl­lä het­kel­lä kiihtyväl­lä tahdil­la ohjelmis­toalan työ­paikko­ja. Suo­mi on tytäry­htiö- ja ali­hank­in­tat­alous jos­ta men­estyneet yri­tyk­set myy­dään pois ja it-alan osaa­jien tun­ti­hin­nat ovat val­uneet itä-Euroopan tasolle. 

    Toiv­ot­tavasti joku esit­tää tästä aiheesta oikei­ta tilas­to­ja, paljonko oikeasti on niitä tohtor­e­i­ta. Ja paljonko on työt­tömäk­si valmis­tu­via ammat­tiko­rkeak­oulu-opiske­li­joi­ta, joi­ta on haalit­tu maakun­tien puoli­ty­hji­in korkeak­oului­hin tuo­maan koul­ulle rahaa kun on vain saatu joku työt­tömyy­teen johta­va opiskelu­paik­ka täytettyä.

    1. Nim­imerk­ki TL:lle kom­ment­ti­na tuo­hon Itä-Euroopan tun­ti­hin­toi­hin. Itä-Euroopas­sa etenkin Puo­las­sa palkat ovat kas­va­neet 20 vuodessa läh­es samalle tasolle kuin Län­si-Euroopan tasoa. Mik­si Puo­la vas­tus­taa esimerkik­si Ukrainan EU jäsenyyt­tä kos­ka Ukrainan jäsenyys muut­taisi Puolan ase­maa net­tosaa­jas­ta mak­san rooliin.

  6. Tieto­jenkäsit­te­lyes­imerk­ki on huono. Kyseessä korkeak­oulutet­tu­jen ala, jol­la työt­tömyy­den nousu hyvin nopeaa. Val­ta­va yli­tar­jo­ta tek­i­jöistä. Tietotekni­ik­ka-alal­la pitkään tiedostet­tu totu­us ollut myös se, että väit­telystä urake­hi­tyk­selle ei ole hyötyä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.