Miten Suomi ajautui tarkkikseksi?

34 vastausta artikkeliin “Miten Suomi ajautui tarkkikseksi?”

1. Onko Suo­mi rom­ah­ta­mas­sa 2030-luvul­la? Ehti­ikö vielä muut­taa pois?

   Voiko spi­raalia edes enää estää, ottaen huomioon, että ikärakenne tuskin muuttuu?

   Vastaa

   1. Kyl­lä, näivet­tymi­nen jatkuu ja vielä ehtii muut­taa pois, Ruot­si on 10x dynaamisem­pi talous, parhaat muut­ta­vat pois ja rupusak­ki jää. Nuo­rille tämä maa ei tar­joa juurikaan muu­ta kuin korkeat verot joil­la pitäisi rahoit­taa paisu­vaa eläkeläis­ten joukkoa. Mah­do­ton yhtälö, etenkin nuorten kannalta.

      Vastaa

   2. Turha huolestua. Suurim­mat ikälu­okat pois­tu­vat 2030-luvul­la kuor­mit­ta­mas­ta sote-palvelui­ta arvokkaasti urku­musi­ikin soidessa.

      2030-luku alkaa ensi vaalikaudella.

      Vastaa

      1. Vaik­ka suurim­mat ikälu­okat hupenevat, keskimääräi­nen elinikä liki kaikissa ikälu­okissa nousee edelleen. Lääketi­eteen kehi­tys on elin­iän piden­tymisessä suurin ajuri. Mut­ta toki esim. vaik­ka auto­jen tekni­ikan kehi­tys myös. Tap­aturmaperäiset kuolemat vähenevät, ja sydän­peräiset kuolematkin vähenevät koko ajan ja aivo­sairaudet yleistyvät.

         Syn­tyvyy­den rom­ah­dus alkoi vuo­den 2010 jäl­keen. Vuon­na 2030 se näkyy jo työ­markki­noil­la nuorten aikuis­ten pienem­pänä määränä kesä­työn­hak­i­joina yms. Kau­pat automaat­tikas­sois­tu­vat ennen sitä.

   3. Ehtii muut­taa pois ja ehdot­tomasti niin kan­nat­taa tehdä.
      Itse lähdin 10v sit­ten ja ero kanssani samoi­hin aikoi­hin läht­enei­den ja paikalleen suomeen jäänei­den tut­tu­jen urake­hi­tyk­sessä ja elin­ta­sos­sa on dramaattinen.
      Eroa on myös elämä­nasen­teessa ja tämä ero on syn­tynyt näi­den 10v aikana.

      Vastaa

2. Hitaisi­in tren­dei­hin ei ole koskaan oikea aika puut­tua — hyvin tiivistetty.

   Ikään­tymi­nen ilmeis­es­ti on ikäih­mis­ten syy, tosin iäkkitä on ollut aina mail­mas­sa. Tosin rooma­la­iaikana puo­let kuoli lap­su­udessa ja lopuista puo­let nuo­ri­na. Pitäisikö palaut­taa syövät ja sydänkuolemat kun­ni­aan? Kansan­talousti­eteil­i­jälle ja val­tion­va­r­tain­min­is­ter­iölle halv­in­ta on hoito, jota ei ole eikä anneta, jono hoitoo ja hau­taus­maa loput.

   EK:n ja MTK:n lob­baa­jat toki voivat syyt­tää ihan itseään ajamis­taan type­r­yyk­sistä. Sitä saa­vat mitä tila­si­vat ja saa­vat olla tyy­tyväisiä. Teolli­nen työ­paik­ka sel­l­ute­htaal­la tuhoaa palvelu­alan työ­paikat matkailus­sa, mut­ta neljäl­lä met­säjätil­lä oin vaiku­tus­val­taa enem­män. Raskaan teol­lisu­u­den tarpeet jyrä­sivät t&k:n muil­la aloil­la ja lob­baa­jat pitivät huol­ta, että koti­markki­noi­ta ei syn­ny kun keven­netään rasit­tei­ta. Ener­gia­te­ol­lisu­us halu­aa Suomeen erit­täin kallista sähköä, jot­ta enewr­giantuot­ta­jat rikas­tu­vat. MTK tukee kui­h­tu­vaa men­nyt­tä maail­maa, jos­sa ei oikein ymmär­retä muista kuin tukipoli­ti­ikas­ta. Jos vil­jan hin­ta on 4% leivän hin­nas­ta, ehkä jalostuketjun tukem­i­nen on onnis­tunut parhait­en. Turk­istarhaus lie­nee pyhä asia RKP:lle, mut­ta var­maan sama jrn­gi tuk­isi vaik­ka ter­van tuotan­toa, kos­ka niin on tehty ennenkin.

   Palve­lut, matkailu, puet­ta­va elek­tron­i­ik­ka, bio­ma­tri­aalit, kaik­ki hukat­tu­ja mah­dol­lisuuk­sia. Mod­u­laari­nen din­voimala, jolle ei ole sar­jatuotan­tomarkki­noi­ta, ja vuosikym­men myöhässä ole­va koronarokote kyl­lä innos­ti­vat. Niin ja mah­dol­lisim­man mata­la-asteinen jalostusar­vo. Tehdään sähköl­lä vetyä ja veiedään sitä! Ihanko oikeasti ei ole muu­ta arvokkaam­paa. Tehdään datakeskuk­sia, joil­la saadaan sähkö kalli­ik­si, työl­lis­tetään kaverei­den rak­safir­ma varas­torak­en­tamiseen ja muu­ta­ma asen­ta­ja. Ei se ole huip­pute­knolo­giaa vaan siir­tomaameininkiä. Mut­ta lob­bareil­ta löy­tyy vaali­ra­haa ja sil­lä vaalit voitetaan.

   TEM investoi suuryri­tyk­si­in ja rahaa riit­tää. Uudet kasvutri­tyk­set myy­dään ulko­maille, kos­ka rahaa ei riitä eikä oikein kykyä johtaa niitä. Kan­sain­välistymi­nen on epäon­is­tunut, eteenkin jos ver­taa Ruot­si­in, Tan­skaan ja Viroon. Suo­ma­laiset eivät vain ole verkos­tois­sa mukana ja maa­han­muut­ta­jat eteenkin halu­taan pitää nistä poissa.

   Eipä tästä juuri mitään jää jäl­jelle. Jokunen on sen­tään rikas­tunut pajon.

   Vastaa

3. Ohjasin ChatGPT:ltä vas­taa­maan mitä Suomen pitää tehdä, jot­ta pääsemme nopeasti pois tarkkikselta.

   Ohjauk­seni tässä: Suomen aku­ut­ti ikään­tymiskri­isi vaatii pikaisia toimia. Kestävyys­va­je ei ratkea ilman työperäistä maa­han­muut­toa. Arvioitu tarve – noin 50 000 uut­ta työikäistä kasvualo­jen osaa­jaa vuodessa. 

   Tässä vas­taus:

   Mitä Suo­mi tarvit­see onnistuakseen?
   • Nopeat luvitusprosessit
   • Akti­ivi­nen rekry­toin­ti ulko­mail­la samoil­la markki­noil­la kuin Kana­da, Sak­sa ja Hollanti
   • Koko per­heen kotout­ta­mi­nen ja suju­vat palvelut
   • Kasvualo­jen yri­tys­ten ja val­tion yhteiset rekrytointiohjelmat

   Kolme kanavaa, jos­ta osaa­jat voivat tulla:

   1. Naa­puri­alueet ja Euroop­pa – läheltä löy­tyvät osaajat

   EU-alueel­la liikku­mi­nen on help­poa, ja monis­sa mais­sa nuo­ria aikuisia on enem­män kuin työ­paikko­ja. Esimerkik­si Bal­tia, Kes­ki-Euroop­pa ja Etelä-Euroop­pa koulut­ta­vat vuosit­tain val­tavia määriä ICT‑, ter­veys- ja palvelu­alo­jen ammat­ti­laisia, joille Suo­mi voi tar­jo­ta vakai­ta työ­markki­noi­ta, korkeaa elämän­laat­ua ja tur­val­lisen yhteiskunnan.

   Valt­ti Suomel­la: nopea rekry­toin­ti ja vähäi­nen hallinnolli­nen kitka.

   2. Suurten väestö­jen kasvu­mais­sa on ratkaisu Suomen työvoimapulaan

   Maat kuten Intia, Viet­nam, Fil­ip­pi­init, Brasil­ia ja Nige­ria koulut­ta­vat val­ta­vat määrät nuo­ria osaa­jia, ja monis­sa näistä maista työmah­dol­lisu­udet koti­maas­sa ovat rajallisia.
   Suo­mi voi saa­da houkut­tel­e­van ase­man kil­pail­lessaan näistä osaa­jista, kun­han pros­es­sit ovat nopeat ja ennustettavat.

   3. Kan­sain­väliset opiske­li­jat – Suo­mi koulut­taa jo valmi­ik­si poten­ti­aalisen joukon

   Suomen korkeak­ouluis­sa opiskelee tuhan­sia ulko­maisia nuo­ria, joista val­taosa halu­aisi jäädä, jos työ­paik­ka ja oleskelulu­pa-asi­at järjesty­i­sivät suju­vasti — investoin­ti, joka on jo tehty – opiske­li­jat tun­te­vat maan, kie­len ja kulttuurin.

   Vastaa

   1. Tekoä­ly ei vielä tunne kovin hyvin kie­len merk­i­tys­tä. Tosielämässä hyvin har­va ulko­mail­ta aikuise­na tul­lut opiske­li­ja osaa suomen kieltä. Opin­not tehdään yleen­sä englanniksi,mikä sul­kee por­tit julkisen sek­torin työ­paikoil­ta, jois­sa laki vaatii kieli­taidol­ta mitä vaatii.

      Täl­lä vuosi­tuhan­nel­la on yleistynyt mm. IT:n ulkois­tus Inti­aan. Etä­työaikana mon­et työt voi oikeasti tehdä mis­tä vain, ja tekoä­ly kone­tulkkaa välis­sä kir­jal­liset viestit eri kiel­ten välillä.

      Vastaa

4. Arvostan että viimein myös vihreistä myön­netään että on ole­mas­sa kah­den­laista maa­han­muut­toa. Kauan se kesti.
   Liian kauan siinä mielessä että meil­lä on jo suuria määriä maa­hamme muut­tanei­ta joiden ja joiden seu­raa­van sukupol­ven kyvyt inte­groitua työelämään net­toveron­mak­sajik­si saat­taa olla hyvin heikkoa.
   Jatkos­sa tulee toimia toisin ja valikoi­da tuli­joi­ta ratio­naal­isil­la kri­teereil­lä kuten tekevät mm. Kana­da, Aus­tralia, Tanska.

   On toinenkin tabu jos­ta pitää osa­ta alkaa luop­ua. Jos­sakin kohdin yhteistyö ja molem­pia osa­puo­lia hyödyt­tävä kaup­pa ja tur­is­mi on taas avat­ta­va Venäjän suun­taan. Rauhan jäl­keen, ei ennen, mut­ta ei pidä vajo­ta sel­l­aiseen fun­da­men­tal­is­mi­in että raken­namme itära­jalle ikuista muuria. 

   Ja ei olisi haitak­si jos sitä kaivos­te­ol­lisu­ut­ta jalostus­laitoksi­neen tähänkin maa­han viimein kun­nol­la saataisi­in. Stubb­han tähän jo viittasi.

   Vastaa

   1. Tutus­tu­pa Jus­si Pyykkösen ja min­un raport­ti­i­ni maa­han­muu­ton yhteiskun­ta­sopimus. (Googlaa) Siinä on erotel­tu human­itääri­nen ja työperäi­nen maa­han­muut­to. Me toimme siinä myös keskustelu­un Kanadan pistey­tys­mall­in, jota nyt melkein kaik­ki kannattavat.

      Vastaa

5. Tästä saisi ehkä isom­mankin keskustelun. Mikä on kansal­lis­val­tioiden merk­i­tys nykyään ja eri­tyis­es­ti tule­vaisu­udessa? Tuleeko tilalle enem­mänkin “sivil­isaa­tioma­lli”, jos­sa pienet kansal­lis­val­tiot pyyhkiy­tyvät pois ja isom­mat sivil­isaa­tiot käyvät evoluu­tiokamp­pailua? Osa sivil­isaa­tiois­takin jää tietysti his­to­ri­an kir­joille. Me olemme riidelleet pakko­ruot­sista, mut­ta jos edessä olisi sivil­isaa­tioma­lli, niin nuo­rille olisi hyvä luop­ua suomen kielestä, kos­ka se on suuris­sa sivil­isaa­tiois­sa turha kieli. Suomes­sa puhutaan maa­han­muu­tos­ta, mut­ta käykö niin, että nuorten kan­nat­taa pyrk­iä muut­ta­maan “men­estyvi­in sivilisaatioihin”?

   Vastaa

6. Oma ajatuk­seni Marinin hal­li­tuk­sen ongel­mas­ta (ehkä hei­jas­taa myös ylläol­e­vaa tek­stiä) on, että Keskus­ta olisi joka tapauk­ses­sa estänyt Suomen pelas­tamisen, vaik­ka muut puolueet oli­si­vat olleet siihen valmi­ita. Hait­taverot ja yri­tys­tukien purku esimerkik­si, eihän Keskus­ta sel­l­aisi­in olisi suostunut. 

   Mietin, että kun Suomen talous on nyt enem­män kural­la kuin monel­la muul­la EU-maal­la, mil­laisia vaiku­tuk­sia täl­lä voi olla jatkos­sa Suomen EU-mak­su­o­su­u­teen? Ymmär­rän ettei EU toki voi palki­ta huonos­ti talout­taan hoitavia mai­ta pienem­mil­lä mak­su­o­suuk­sil­la, mut­ta jos (osa)syy on demografinen, olisiko tässä objek­ti­ivista perustet­ta mak­su­o­su­u­den uudelleen­neu­vot­telemiselle? Vai onko siinäkin vasta­pe­rus­teena se, että kun tor­jutte maa­han­muut­toa, pär­jäilkää siten van­henevan väestönne kanssa. Uskoisin, että tähän olisi fik­sua muo­dostaa jokin kan­nan­ot­to, kos­ka kansan ääni alkaa voimis­tua asian ympäril­lä (“Puolan tiet alka­vat olla paljon parem­mas­sa kun­nos­sa kuin Suomen tiet, ja annamme sinne rahaa”).

   Vastaa

7. Ain­oa jok­seenkin real­isti­nen ratkaisu jon­ka minä osaan kuvitel­la on äärim­mäisen vihreä talous­poli­ti­ik­ka: lopete­taan työn vero­tus ja kiris­tetään ener­gian ja uusi­u­tu­mat­tomien luon­non­va­ro­jen vero­tus niin korkealle että julkiset palve­lut pelaa­vat taas. Julkiset palve­lut ovat pääasi­as­sa hyvin työvoimaval­taisia ja ainakin joku määrä ener­giaa tarvi­taan väistämät­tä vaik­ka sen vero­tus olisi miten rajua. Samal­la ratkaistaan oma vas­tuu ilmastonmuutoksesta.

   Kreikas­ta puheen ollen, olenko ain­oa joka on miet­tinyt mitä kreikkalaisille nykyään oikein kuu­luu? Tun­tuu että toimit­ta­jat uno­hti­vat koko maan heti kun rahan kin­u­ami­nen muil­ta euro­mail­ta lop­pui. Kesän 2021 maastopalot kuitenkin ker­toi­vat, että kyl­lä ainakin palokun­ta suun­nilleen toimii yhä. Eikä Kreikas­ta ole vieläkään läht­enyt mitään läh­eskään yhtä suur­ta pako­laisaal­toa kuin Ukrainas­ta lähti vähän bru­taalimpi­en ongelmien takia. Pistää kyl­lä miet­timään mikä se rahan rooli pohjim­mil­taan on maailmassamme.

   Vastaa

   1. Yhteiskun­nat jois­sa käytetään vähän ener­giaa ja paljon ihmistyövoimaa eivät empi­irisen havain­noin­nin perus­teel­la näytä tar­joa­van sel­l­aista elin­ta­soa jon­ka äänestäjät kok­i­si­vat kovin houkut­tel­e­vana. Tähän ehdot­ta­masi vihreä talous­poli­ti­ik­ka johtaisi, enkä mitenkään usko että tämä olisi tavoiteltavaa tai poli­it­tis­es­ti realistista.
      Pidän selvänä että ener­gianku­lu­tus tulee jatkos­sakin kas­va­maan siel­lä mis­sä tavoitel­laan parem­paa elintasoa.

      Vastaa

      1. Luulen että vielä täl­lä vuo­sisadal­la ilmas­to temp­puilee sen ver­ran että ääni kel­los­sa muut­tuu. Tai jos ei, suun­nilleen kaik­ki pait­si ruo­ka ja aseet menet­tää arvonsa.

8. Toimisiko­han se, että tun­nustet­taisi­in tosi­asi­at. Run­sas 15 vuot­ta bkt on pysynyt ennal­laan, ja näyt­tää pysyvän tästä eteenk­in­päin. Olisiko aika miet­tiä, miten asi­at hoide­taan tässä ehkä pitkäänkin jatku­vas­sa tilanteessa, tuote­taan hyvää elämää kaikille täl­lä bkt:lla. Bkt on nyt kaksinker­tainen 50 vuo­den takaiseen aikaan ver­rat­tuna, ja 15% korkeampi kuin vuon­na 2000. Mon­et asi­at hoitu­vat nyt aiem­paa parem­min ja tehokkaam­min uuden tekni­ikan ja osaamisen ansios­ta. Nykyisel­lä bkt:n tasol­la ei tulisi olla vaikeaa ylläpitää ihmisille ja ympäristölle parem­paa Suomea kuin meil­lä oli 25 tai 50 vuot­ta sit­ten, mitat­tuna esim. elämän­laadul­la, luon­to­jalan­jäl­jel­lä, tasa-arvol­la, palvelu­jen laadul­la tai julkisen talouden tas­apain­ol­la. Tuot­tavu­us, uudet tekni­ikat ja parem­mat toim­inta­mallit riit­tävät hyvin kom­pen­soimaan ikärak­en­teen muu­tok­sen tuo­mat lisätarpeet.

   Vastaa

   1. Mut­ta mik­si edes puhua BKT:sta, sitähän voi kas­vat­taa velal­la. Velka­han on nyt se ongel­ma, joka kas­vaa aina vaan vai­h­to­taseen ollessa negati­ivi­nen. Tätä menoa meistä tulee pitkäl­lä tähtäimel­lä hal­patuotan­tomaa, jos­sa saamme koval­la työl­lä mak­set­tua vain osan velko­jemme koroista, ilman että saamme naut­tia vien­ti­t­u­loista itse. Parem­pana vai­h­toe­htona olisi romaut­taa vien­ti­te­ol­lisu­u­den verolu­on­teiset kulut alas heti ja alkaa tuot­ta­maan kil­pail­i­ja­mai­ta halvem­mal­la jo nyt ennen kuin velat nou­se­vat kestämät­tömälle tasolle. Ja kyl­lä, päästäk­semme kil­pail­i­ja­mai­ta alem­pi­in kului­hin joudu­taan kar­si­maan paljon verolu­on­teisil­la mak­suil­la rahotet­tu­ja asioi­ta ja sään­te­lyä maas­tamme joka lisää kur­ju­ut­ta ja heiken­tää ympäristöä ynms, mut­ta ei siinä määrin mitä tulee tapah­tu­maan jos ajamme seinään ja mak­sukyvyt­tömik­si nyky­istä tietä. Mei­dän pitää vain hyväksyä se tosi­a­sia, että meil­lä ei ole varaa olla näin hyvä ja eet­ti­nen maa ajau­tu­mat­ta mak­sukyvyt­tömyy­teen ja myöhem­min erit­täin huonok­si maak­si jota hal­lit­see velkojat.

      Vastaa

      1. Ja kyl­lä, päästäk­semme kil­pail­i­ja­mai­ta alem­pi­in kului­hin joudu­taan kar­si­maan paljon verolu­on­teisil­la mak­suil­la rahotet­tu­ja asioi­ta ja sään­te­lyä maas­tamme joka lisää kur­ju­ut­ta ja heiken­tää ympäristöä ynms, mut­ta ei siinä määrin mitä tulee tapah­tu­maan jos ajamme seinään ja mak­sukyvyt­tömik­si nyky­istä tietä.

         On hyvin vaikeaa myy­dä äänestäjille sel­l­aista tule­vaisu­u­denku­vaa, että näin tekemäl­lä köy­hdymme hitaam­min. Äänestäjät val­it­se­vat jonkun muun vai­h­toe­hdon, riip­pumat­ta siitä onko se real­isti­nen vai ei.

9. Minus­ta yksi ongel­ma on, että eläke­jär­jestelmälle ei ole asetet­tu vaku­u­tus­matemaat­tisen rehellisyy­den vaa­timus­ta. Sen seu­rauk­se­na jär­jestelmä on liian antelias siihen ensim­mäisenä tulleille ja vielä kaukana eläkeiästä ole­vien eläkeikää on helpom­pi nos­taa kuin lähel­lä olevien.
   Siinä on liian iso ero, että joillekin eläkeikä on ollut 63 ja toisille 70. Jostain superkart­tumista ja vuorot­telu­va­paa­ta nyt puhu­mat­takaan. Tai se 70 on sinän­sä ihan ok, mut­ta pitäisi voi­da jäädä muu­ta­maa vuot­ta aiem­minkin halutes­saan, niin että eläke on sit­ten pienem­pi. Omat sijoituk­set, säästöt ja ken­ties vela­ton asun­to ehkä sit­ten kompensoisi.

   Vastaa

   1. On asetet­tu. Jär­jestelmä raken­net­ti­in tietois­es­ti noin, jot­ta sota­sukupol­vetkin sai­vat jonk­in­ta­soisen (työ)eläkkeen. Sen jäl­keen sitä on viety uud­is­tuk­sil­la siihen suun­taan, että jokainen kus­tan­taa oman eläkkeensä.

      Suosit­te­len pere­htymään jär­jelmän syn­tyyn ja sen kehitykseen.

      Vastaa

10. Esko Aho tote­si yhdessä Youtube pod­castis­sa, että Suo­mi ei kyen­nyt sopeu­tu­maan euroon. Se ei pystynyt luo­maan deval­vaa­ti­olle kor­vaavaa mekanis­nia. Nyt Suo­mi on euron loukus­sa. Ruot­sis­sa on oma val­u­ut­ta ja BKT:n kehi­tys on ollut parempi.

    Vastaa

    1. Suo­mi ei todel­lakaan ole pystynyt sopeu­tu­maan euroon ja on jopa itse men­nyt entistä huonom­min sopeu­tu­vaan suun­taan kun palkko­jen määräy­tymisessä on siir­ryt­ty alako­htaiseen sopimiseen.
       On havait­tu että täysin keskitet­ty tai täysin hajautet­tu sopimi­nen tuot­ta­vat matal­im­man inflaa­tion ja alako­htainen sopimi­nen korkeim­man inflaation.
       Tähän kun yhdis­tää työvoiman korkean jär­jestäy­tymisas­teen, ollaan tilanteessa jos­sa työn­teon rak­en­tei­ta on läh­es mah­do­ton­ta muut­taa, kun merkit­tävä ulkopar­la­men­taari­nen val­lankäyt­täjä voi tor­pa­ta läh­es mitkä tahansa muu­tok­set riip­pumat­ta siitä miten hyödyl­lisiä nämä kokon­aisu­u­den kannal­ta olisivat.
       Lop­putu­lok­se­na on sit­ten tilanne jos­sa työ­nan­ta­jan roo­lik­si on työ­paikan lisäk­si tul­lut toimia työn­tek­i­jöi­den sosi­aal­i­toimis­tona, isot työ­nan­ta­jat sanel­e­vat kaikkien muidenkin työ­nan­ta­jien työe­hdot, lakot ovat yleisem­piä kuin mis­sään naa­puri­mais­sa, ja voimakkaan pro­gres­si­ivisen tulovero­tuk­sen lisänä on jokaiselle työn­tek­i­jälle lätkäisty 25% tasavero, jon­ka tuot­to on kor­vamerkit­ty tulon­si­ir­toon eläkeläisille.

       Vastaa

    2. Esko Aho tote­si yhdessä Youtube pod­castis­sa, että Suo­mi ei kyen­nyt sopeu­tu­maan euroon. Se ei pystynyt luo­maan deval­vaa­ti­olle kor­vaavaa mekanis­nia. Nyt Suo­mi on euron loukus­sa. Ruot­sis­sa on oma val­u­ut­ta ja BKT:n kehi­tys on ollut parempi. 

       Aho on ihan oike­as­sa että Suo­mi ei ole onnis­tunut sopeu­tu­maan siihen että euro­jäsenyys poisti deval­vaa­tion mah­dol­lisu­u­den. Toki “sisäistä deval­vaa­tio­ta” on yritet­ty näkyvim­pänä esimerkkinä juuri Sip­ilän hal­li­tuk­sen kiky jos­sa Aho kai oli myös taus­tavaikut­ta­jana myös, täl­läi­nen kil­pailukykysopimus ja “sisäi­nen deval­vaa­tio” kun oli hänen agen­dal­laan nähdäk­seni ollut jo pitkään. 

       Mut­ta, ongel­ma on että kun huomio kiin­nitetään vain ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen ja palka­nsaa­jien neu­vot­telu­voiman nujer­tamiseen, niin eihän se tietenkään voi kor­va­ta oikeaa deval­vaa­tio­ta. Kos­ka deval­vaa­tio ei kos­ke­ta vain palka­nsaa­jia, vaan kaikkia joil­la on markko­ja tai mikä ikinä devalvoi­tui val­u­ut­ta onkaan. Täten “talkoiden” ulkop­uolelle jäävät kokon­aan eri­toten he joil­la siis sitä var­al­lisu­ut­ta on. Tes-palkanko­ro­tus­mineil­lä elävät palka­nsaa­jat ja köy­hät kyl­lä saa­vat raip­paa kiky­ilyssä, mut­ta muut jäävät ulkop­uolelle. Hyvä­tu­loiset palka­nsaa­jatkin jäävät sen ulkop­uolelle, kos­ka hei­dän koro­tuk­sen­sa eivät määräy­dy TES-minimeillä. 

       Lisäk­si tietenkin oikea deval­vaa­tio nos­taa muis­sa val­u­u­tois­sa ostet­tavien tuot­tei­den hin­taa, käytän­nössä siis viimekädessä tuon­ti­tuot­tei­den. Tähän meil­lä ei siis käytän­nössä val­tiona ole nyt työkalu­ja, vaan val­ta tässä on EU-tasol­la eikä sielä tietenkään raha/kauppapolitiikkaa tehdä Suomen kil­pailukyky edellä. 

       Aho on siis nähtävästi ihan oike­as­sa ajatuk­ses­saan siten miten sen tässä esi­tit. Kiky­i­lyä sel­l­aise­na kuin sitä on yritet­ty en itse kan­na­ta, mut­ta selvää on että Suomen talous­poli­it­ti­nen liikku­mavara merkit­tävästi kapeni euron myötä. Sitä ei vain mielestäni pidä kom­pen­soi­da ruoski­mal­la se tarvit­ta­va kil­pailukyky vain köy­hiä ja tes-palkanko­ro­tus­min­imeil­lä elävien selkä­na­has­ta kuten on tehty. Tarvi­taan muitakin työkalu­ja, ja sitä että talkoisi­in osal­lis­tu­isi oikeasti kaik­ki eikä vain heikoim­mas­sa ase­mas­sa olevat.

       Vastaa

       1. “Sisäisessä deval­vaa­tio” eli palkkata­son lasku johtaa Temu-ilmiöön, eli kun kulut­ta­jalle kaik­ki kallis­tuu, niin rahat pis­tetään halvim­paan ulko­maiseen jankki­in. Tämä vauhdit­taa syöksykier­ret­tä, kun ne vähätkin rahat val­uu ulkomaille.

          Deval­vaa­tion huonoista puolista muis­te­taan aina maini­ta, mut­ta “sisäisessä deval­vaa­tios­sa” on kaik­ki deval­vaa­tion huonot puo­let, mut­tei hyviä.

       2. Sisäi­nen deval­vaa­tio on reilu vain jos palkko­jen lisäk­si kaikkia eläkkeitä ja tukia leikataan samal­la pros­en­til­la. Maat­alous­tukia, asum­is­tukea, opin­to­tukea jne. Esko Aho ei mis­sään vai­heessa ottanut sitä puheek­si, vain palka­nsaa­jia hän halusi rangaista.
          Ei sen sisäisen deval­vaaa­tio­pros­entin niin suuri tarvitse olla jos kaik­ki oli­si­vat mukana, n 5% riit­täisi alkuun. 

          Sip­ilän Kiky oli las­ten leikkiä, 24 tun­tia talkootyötä merk­it­si alle pros­entin “leikkaus­ta” palkkoi­hin. Osas­sa työ­paikko­ja sen sai kui­tata tekemäl­lä töitä esim hela­torstaina ja ole­mal­la sisäi­sis­sä koulu­tuk­sis­sa viikonloppuina. 

          Siir­tymi­nen takaisin omaan val­u­ut­taan jon­ka arvo kel­luisi, aiheut­taisi ongelmia kaikille joil­la on lainaa kos­ka nyt nos­te­tut lainat on mak­set­ta­va takaisin euromääräis­inä jos ne ker­ran on eurois­sa nos­tet­tu. Toisaal­ta ne taas joil­la olisi sijoituk­sia euromääräi­sis­sä rahas­tois­sa tms voivat saa­da pikavoittoja. 

          Kol­mas kik­ka on raho­jen “leikkaami­nen”. Se onnis­tui 1940-luvun lopus­sa kos­ka val­tio sai leika­ta kaikkien suo­ma­lais­ten pankki­tilien sal­do­ja eikä rahaa saanut viedä ulko­maille . Nyt ei taitaisi onnistua.

11. Niin, tarvit­ta­vat säästöt kai help­po laskea eri­laisille talouskasvun asteille. Lie­nee pakko skaala­ta julki­nen palvelulu­paus uudelle tasolle.
    Miten­hän huolto­suhde kehit­tyy jatkos­sa, kun suuret ikälu­okat alka­vat pois­tua kuvas­ta. Ongel­ma lie­nee, että nykyiseen tasoon ver­rat­tuna ikälu­okat oli suuria 80–90-luvulle saak­ka. Tästähän joku nohe­va kansan­talousti­eteil­i­jä piirtää kuvan 🙂

    Vastaa

    1. Edessä on uusi ongel­ma, kun nykyiset mini-ikälu­okat tul­vat työiäisek­si ja eläk­keelle pois­tuu paljon suurem­pia ikäluokkia.

       Vastaa

       1. Noi­ta mini-ikälu­okkia on vas­ta vuodes­ta 2016. Ennen sitä pysyt­ti­in vuosi­na 1990–2015 tuos­sa noin 60000 per vuosi. Nuo mini-ikälu­okat ovat työelämässä vas­ta 2040-luvul­la. Siinä vai­heessa sotien jälkeiset suuret ikälu­okat eivät kuor­mi­ta enää sotea ja eläke­jär­jestelmää, kun ovat jo hautuumaalla.

12. Noin pitkälle kuitenkin mah­do­ton­ta ennus­taa talouskasvua, maa­han­muut­toa yms. huolto­suh­teen kanssa kansan­talouteen vaikut­tavia tek­i­jöitä. Neli-viisikymp­pisen sopii pohtia miten jär­jestää tur­val­lisen wanhuutensa.

    Vastaa

    1. Juuri noin. Maail­mas­sa on nyt niin paljon epä­vakaut­tavia tek­i­jöitä. Oikeas­t­aan kaik­ki suur­val­lat (Intia, Kiina, Venäjä ja USA) ovat tilas­sa, jos­sa niiltä voi odot­taa aivan päät­tömiä siir­to­ja, päätök­sen­tek­i­jöinä van­ho­ja demen­toitunei­ta miehiä.

       Vastaa

13. Suosi­taan maa­han­muu­tossa lap­siper­heitä 3 las­ta ja koulu­tute­tut van­hem­mat ja ote­taan englan­ti viral­lisek­si kieliksi 

    Lapset koulu­un ja myös suomea oppi­maan. Uno­hde­taan jankkaa että suomea ei voi oppia. Ei miljoon­aa kieltä vaan englan­ti valitaan. 

    Työl­lisyys — palve­lut yksi­ty­isik­si niin tehostuu

    Vastaa

14. Kiitos taas hyvästä kir­joituk­ses­ta! Ehtisitkö lisäämään kuitenkin tuo­hon julk­isy­hteisö­jen van­hus­menoi­hin, mis­tä ne koostuvat?

    Vastaa

    1. Tilas­to löy­tyy tästä
       https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jmete/statfin_jmete_pxt_12a6.px/

       Vastaa

       1. Kiitos. Onko sin­ul­la tietoa, miten tuo jakau­tuu sisäis­es­ti: eläk­keet, muu sosi­aal­i­tur­va, ter­vey­den­huol­lon menot, sosi­aal­i­menot (palvelu­a­sum­i­nen, hoitokodit, yms.)? Tuo tilas­tokone tar­joaa kovin teknisiä ter­me­jä sisäiselle jakau­malle (“P2K Väl­i­tuotekäyt­tö, menona”).