Listaamattomien yritysten osinkovero pitää ainakin ajanmukaistaa

22 vastausta artikkeliin “Listaamattomien yritysten osinkovero pitää ainakin ajanmukaistaa”

1. “Vero­juris­tit ovat keksi­neet jär­jeste­lyn, jos­sa hold­ing-yhtiö ja yri­tys omis­ta­vat toisen­sa ris­ti­in. Tässä jär­jestelyssä hold­ing-yhtiön arvon voi aset­taa kuin­ka korkeak­si hyvänsä”

   Ei voi aset­taa. Tuolle on verot­ta­jan laskukaava.

   Jotkut ulko­mail­ta paljon rahaa saa­neet somevaikut­ta­jat “löy­sivät” tuon por­saan­reiän muu­ta­ma vuosi sit­ten, ja kun sai­vat miljoonat­u­lo­ja, kek­sivät he arvostaa oman brändin­sä miljoonien arvoisek­si. Tuon ns. mas­simui­japykälän Purra on jo tukkimassa.

   Lisäk­si verot­ta­ja on jo vuosia ollut hyvin tark­ka ja tiuk­ka arvon­muo­dos­tuk­sen suh­teen: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/lehdist%C3%B6tiedotteet/2024/joka-kuudes-verohallinnon-valvoma-holding-yhti%C3%B6-arvostaa-osakkeen-arvon-liian-korkeaksi-osakevaihdossa/

   Olen itse lis­taa­mat­toman osakey­htiön omis­ta­ja, lasku­tan tekemästäni tyostä yri­tyk­sel­leni, mak­san vain vähän palkkaa, sijoi­tan raho­ja ja nos­tan 8% osinko­ja vuosit­tain. Mak­san itsel­leni mon­ta tuhat­ta euroa vähem­män kuukausi­palkkaa kuin palkkatöis­sä. Net­topalk­ka on kuitenkin aika lähel­lä sitä mitä aikaisem­minkin sain. Lisäk­si yri­tyk­sen tilille ker­tyy vuodessa kuus­inu­meroinen sum­ma “ylimääräistä”, joka mah­dol­lis­taa sen että voin jo muu­ta­man vuo­den kulut­tua elää puh­taasti pääomatuloilla.

   Olen työsken­nel­lyt pääasi­as­sa ulko­maalaisille yri­tyk­sille. Suo­ma­lainen työelämä tun­tuu lähin­nä jonkin­laiselta hui­jauk­selta työn­tek­i­jää kohtaan. Olen myös harkin­nut hold­ingy­htiöjär­jeste­lyä, mut­ta lähin­nä omaisu­u­den suo­jan ja ulko­mail­la työsken­te­lyn selkeyttämiseksi.

   Kan­nat­taisi nyt hyvin huolel­la miet­tiä että halu­taanko saa­da aikaan lisää pääoma­pakoa Suomes­ta. Vai halu­taanko Suomeen enem­män pääo­mia. Se että joil­lain suo­ma­laisil­la on enem­män mas­sia tääl­lä Suomes­sa, ei ole pois siitä yhteis­es­tä kassasta.

   Vastaa

2. Ei-lis­tatun yri­tyk­sen osinko­huo­jen­nuk­sen hyvä lähtöko­h­ta oli — kuten itsekin mainit­set — vahvis­taa pk-yri­tys­ten vakavaraisu­ut­ta, jot­ta kestävät vaikei­ta aiko­ja! Omis­ta­jan vel­ka ei sitä tee. Keinot­teli­jat pitää ehdot­tomasti lait­taa kuri­in! Samaa mieltä, että 8% pitäisi laskea 4–5 % (huom riskil­isä) johtuen korko­ta­son pysyvästä lad­kus­ta. Näin tullee tapah­tu­maan seur. hal­li­tuk­sen (Kokoomus muka SDP:n ja Kepun kanssa) toimes­ta sopeutustoimena

   Vastaa

   1. Tuol­la vakavaraisu­udel­la on yhteiskun­nal­lista merk­i­tys­tä vain, kun yri­tyk­sel­lä on merkit­tävä määrä työn­tek­i­jöitä. Valitet­tavasti osinko­huo­jen­nuk­ses­ta on tul­lut lähin­nä asiantun­ti­joiden veronkier­tokeino kuin tosi­asialli­nen ansio­työ laskute­taan yhtiön kaut­ta ja nos­te­taan osinkona ja eri­laisi­na yhtiön mak­sam­i­na “yrit­täjäku­luina” (esimerkik­si oma yhtiöni kus­tan­si min­ulle kesäl­lä opin­tomatkan Ital­i­aan kat­se­le­maan talo­ja. Todel­la mukavaa ja edullista!).

      Oma kor­jause­hdo­tuk­seni on sitoa verokeven­netyn osin­gon määrä net­to­var­al­lisu­u­den lisäk­si yri­tyk­sen palkka­sum­maan, esimerkik­si siten, että kevyem­min verotet­tua osinkoa saisi nyky­is­ten rajoi­tusten lisäk­si mak­saa korkein­taan 5% yri­tyk­sen tulosvuo­den TyEL:n alais­es­ta palkka­sum­mas­ta. Pöytälaatikois­sa loju­vat hold­ingy­htiöt ja yhden hen­gen kon­sult­tip­uljut jäi­sivät ilman, mut­ta vakavaraisia run­saasti työl­listäviä PK-yri­tyk­siä palkit­taisi­in edelleen.

      Vastaa

3. Kiitos asial­lis­es­ta pohdin­nas­ta, hyvää kan­nat­taa kehit­tää. Yleis­es­ti, mitä yrit­täjien verot­tamiseen tulee, ihmette­len­pä vain, miten joku jak­saa tässä kateel­lis­ten maas­sa yrit­tää. Vero­tus on pienistä val­op­ilka­h­duk­sista huoli­mat­ta hirveä, ja yhteiskun­nalli­nen keskustelu vähät­televä ja pahek­su­va. Yrit­täjä on joko pum­mi tai veren­im­i­jä, harvem­min rehti ja työteliäs ihmi­nen, joka kuitenkin kan­taa suuren osan yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sista ja toimii mon­en panet­teli­jan työ­paikan synnyttäjänä!

   Vastaa

   1. yhteiskun­nalli­nen keskustelu vähät­televä ja paheksuva

      Olen toimin­ut suo­ma­laise­na yrit­täjänä vuodes­ta 2008, enkä ole koskaan mis­sään vai­heessa huo­man­nut tällaista.

      Jos itse vält­te­len liial­lista yrit­täjänä esi­in­tymistä, niin päin­vas­toin lähin­nä sik­si, että ne suo­ma­laiset yrit­täjät, jol­lais­ten ääni kuu­luu yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa kovim­min, ovat pääsään­töis­es­ti uhri­u­tu­via ruikut­ta­jia, joiden mielestä kaik­ki muu kuin estot­tomasti kah­mi­va osaop­ti­moin­ti yrit­täjien hyväk­si muun yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la on jotain sairas­mielistä kateut­ta ja vain­oa ja Pohjois-Korea sitä ja Neu­vos­toli­it­to tätä. En halua tul­la mieliku­vis­sa yhdis­te­tyk­si hei­hin. Onnek­si muun­laisi­akin yrit­täjiä Suomes­sa kuitenkin on, kuten ne, joille min­un on ollut ja on yhä ilo työsken­nel­lä alihankkijana.

      Vastaa

      1. Komp­paan yrit­täjänä Tom­mi Uschanovia. Yri­tyk­siä ja liikei­deoita on tietysti mon­en­laisia ja omaa koke­mus­ta ei voi yleistää jne, mut­ta on pakko sanoa joidenkin äänekkäi­den yrit­täjien uhri­u­tu­misen olleen itsel­leni ärsy­tyk­sen aihe jo vuosikym­meniä. Kaikil­la yri­tyk­sil­lä ei rikas­tu ja joskus menee tosi huonos­ti, mut­ta varsi­naista yrit­täjävi­hamielisyyt­tä en ole yhteiskun­nas­sa havain­nut koskaan.

4. Blogikir­joituk­sen mukaan “omis­ta­jan yri­tyk­selle anta­maa lainaa on vaikeutet­tu. Heh! Nyt se pitää antaa pankin kaut­ta niin, että omis­taa panee rahaa tilille ja pank­ki siirtää sen yri­tyk­selle. Tal­letus toimii lainan vakuutena.”

   Tämä ei mielestäni pidä paikkaansa. Mikään ei estä yri­tyk­sen omis­ta­jaa lainaa­mas­ta rahaa yri­tyk­selle siirtämäl­lä rahaa oma­l­ta tililtään yri­tyk­sen tilille.

   Vastaa

   1. Tai­dat olla oike­as­sa. Omis­ta­jalle mak­set­ta­va korko on vähen­nyskelpoinen, jos korko on kohtu­ulli­nen (maks. perusko­rko + 1 %). Muistin väärin. ätä säädet­ti­in, kun ulko­maiset omis­ta­jat siir­sivät suuri­akin yli­jäämiä “korkona) verot­ta­jan ulot­tumat­tomi­in, mut­ta vähen­nysoikeut­ta ei pois­tet­tu kokon­aan. Mut­ta kahdek­san pros­entin korkoa on turha yrittää. 

      Vastaa

5. “Tämä perustelu osinko­jen ja koron yhtäläis­es­tä vero­tuk­ses­ta on sikäli van­hen­tunut, että omis­ta­jan yri­tyk­selle anta­maa lainaa on vaikeutettu.”

   Mihin tämä väite perus­tuu? Sen kun lainaa.

   Vastaa

   1. Omis­ta­jan suo­raan anta­man lainan korkoa jotenkin syr­jitään vero­tuk­ses­sa tai siis sen vähen­nyskelpoisu­udessa voitosta.

      Vastaa

      1. Per­hey­htiön kan­nat­taa lis­tautues­sa jär­jestää omis­tus yhtiön kaut­ta, jol­la on vähin­tään 10 pros­entin omis­tu­so­su­us, jol­loin pörssiy­htiövero­tus ei koske sukua. Näin mil­jardöörisu­vut ja miljonääri­sivut ovat Helsin­gin pörssis­sä mon­es­sa yhtiössä tun­netusti tehneetkin. Tulot voi sit­ten vero­tut­taa joko lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den osinkoina tai muun­taa osin kokon­aan verot­tomik­si tuloik­sikin aivan lail­lis­es­ti, mihin verokon­sul­tit anta­vat mak­sullisia neuvojaan.

6. “Huo­mat­takoon, että pörssiosakkei­den osinko­jen kokon­aisvero on vas­taavasti huo­mat­ta­van korkea. Osin­gos­ta 85 % on verotet­tavaa pääo­mat­u­loa. Näin osinko­jen kokon­aisveroas­t­eek­si saadaan 40,4 pros­ent­tia, siis jos omis­ta­ja on Suomes­sa verotet­ta­va. Kan­nat­taa harki­ta pitkään ennen kuin lis­taa per­hey­htiön pörssiin.”

   Jos kuitenkin omis­tu­so­su­us on vähin­tään 10 %, ja omis­tus toteutet­tu yhtiön kaut­ta, saa yhtiö pörssiy­htiöstä osin­got veroitta…

   Elinkei­noelämän suuromis­tuk­sen puoles­ta toimi­vat lob­bar­it lob­ba­si­vat sen aikoinaan läpi eduskun­nas­ta suosi­maan pien­tä varakkaiden joukkoa. Suomen laki suosii suuromis­ta­ju­ut­ta. Pien­si­joit­ta­jil­la osinko­jen vero­tus on korkeam­paa kuin suuromistajilla.

   Vastaa

   1. Tämän 10% sään­nön ain­oa tarkoi­tus on vält­tää kaksinker­taista verotusta!

      Vastaa

      1. Heh heh. Ei todel­lakaan ole ain­oa tarkoi­tus. Jos tarkoi­tus olisi pois­taa kaksinker­tainen vero­tus, ei tarvit­taisi 10%:n rajaa, vaan oikeus voisi olla kaikil­la omis­ta­jil­la pros­ent­ti­ra­jaan kat­so­mat­ta. Luon­nolli­nen raja voisi olla tytäry­htiön raja, mut­ta sään­tö ei mene senkään mukaan. Tuo verosään­tö on suo­ma­lainen erikoisu­us. Tuol­la nimeno­maan kutis­te­taan vero­tus­ta pörssiy­htiöi­den tapauk­ses­sa suuromis­ta­jil­ta siinä, mis­sä pien­o­mis­ta­jia verote­taan enemmän.

         Osakesäästäjien jär­jestön mate­ri­aaleis­sa asi­aa on puitu vuosia. Tuos­ta hyö­tyy vain suuromis­ta­jat, ja pien­säästäjät tule­vat osinkoi­neen kovem­min verote­tuk­si. Jos omis­taa promillen, ei saa vero­hyö­tyä, mut­ta suuromis­ta­jat yli 10 %:n omis­tuk­sel­la, saavat.

   2. Käsit­tääk­seni tuo 10%:n raja perus­tuu EU:n direk­ti­ivi­in tytäry­htiöistä. Määrit­telisitkö itse tytäry­htiön jotenkin eri tavalla?

      Vastaa

      1. Eu-laa­juis­es­ti on taat­tu optio saa­da huomioiduk­si tai vähen­netyk­si 10 % omis­tet­tu­jen yhtiöi­den osalta mak­se­tut yhtiöverot kaksinker­tainen vero­tuk­sen estämisek­si. Mut­ta 10 %:n rajan ulot­ta­mi­nen myös osinkoi­hin on Suomen oma kansalli­nen ratkaisu.

      2. 10% raja on päätet­ty Suomes­sa! Jos tuplavero­tus­ta ei pois­tet­taisi, mak­saisi omis­ta­va yri­tys jo mak­se­tun 20% lisäk­si uudelleen 20% veron (yht 36%) ja kol­man­nen ker­ran jakaes­saan itse osinkoa 7,5% — 34%, jol­loin osin­gon kokon­aisvero olisi 40,8%-57,76%! Tytäry­htiön raja on 50,1% omistus!

      3. Osin­go­ista sanon vielä, että osinkovero­tus on ehdoil­taan täysin kansal­li­sis­sa käsis­sä RU–sopimusten mukaan. Virossa, Latvi­as­sa ja Mal­tal­la osinkovero on 0 %. Tan­skas­sa nimelli­nen osinkovero­tus on 42 % ja Irlan­nis­sa peräti 51 %. Tosi­asialli­nen luku on keskimäärin muu­ta, kun on eri­laisia vähennnyssään­töjä. Ja muut maat verot­ta­vat jotain siltä väliltä.

         Ver­tailulis­taa aiheesta:
         https://taxfoundation.org/data/all/eu/dividend-tax-rates-europe/

      4. 10% on direk­ti­ivin aset­ta­ma mak­si­mi. Suo­mi voisi aset­taa rajan myös nol­laan, kuten mon­es­sa maas­sa on asetet­tu. Tämä mah­dol­lis­taisi osinko­jen kumu­loimisen hold­ingy­htiöön myös taval­lisille ihmisille. Suomes­sa on vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä siir­ret­ty yhteisöveros­ta pääo­mat­uloveroon ja siten työeläkey­htiöiltä (jot­ka omis­ta­vat ~kaikkia pörssiyri­tyk­siämme) on veror­a­situs­ta siir­ret­ty kansalaisille. 10% sään­nöl­lä on siihen päälle oleel­lis­es­ti lisät­ty regres­sio, joten suurem­mat omis­ta­jat pää­sevät pienem­mil­lä veroil­la kuin pienet omis­ta­jat. Ihan pie­nille tasku­ra­hoille on tosin pääo­man kumu­loimista mah­dol­lis­tet­tu osakesäästötilil­lä. Vero­tuk­sen pain­opiste pitäisi siirtää pääo­mat­uloveros­ta takaisin yhteisöveroon ja elinkei­noelämän omis­tus pitäisi palaut­taa julkiselta sek­to­ril­ta yksi­tyiselle sektorille.

7. Mun mielestä paras ratkaisu olisi seuraava:

   1) Osin­goille sama vero kuin muillekin pääomatuloille.
   2) Yri­tyk­sen tekemät investoin­nit 100% vähen­nyskelpoisik­si samana vuon­na, kuin ne tehdään (hitaiden pois­to­jen sijaan).
   3) Korko­jen vähen­nyskelpoisu­us pois yhteisöveron.

   Tässä olisi mon­ta etua:

   1) Investoin­neista tulisi kan­nat­tavampia, kun jär­jestelmä peri­aat­teessa vas­taisi niiden nor­maal­i­tuot­to­jen verottomuutta.
   2) Oman pääo­man ja vier­aan pääo­man veroko­htelu olisi sama.
   3) Lis­tat­tu­jen ja lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den veroko­htelu olisi (melkein) sama.
   4) Monikansal­lis­ten yhtiöi­den voiton­si­irte­ly kon­sernin sisäisil­lä lain­oil­la vero­tuk­sen min­i­moimisek­si ei olisi enää mahdollista.

   Vastaa

8. Ossi Sare­so­ja kirjoitti:

   “1) Investoin­neista tulisi kan­nat­tavampia, kun jär­jestelmä peri­aat­teessa vas­taisi niiden nor­maal­i­tuot­to­jen verottomuutta.
   2) Oman pääo­man ja vier­aan pääo­man veroko­htelu olisi sama.
   3) Lis­tat­tu­jen ja lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den veroko­htelu olisi (melkein) sama.
   4) Monikansal­lis­ten yhtiöi­den voiton­si­irte­ly kon­sernin sisäisil­lä lain­oil­la vero­tuk­sen min­i­moimisek­si ei olisi enää mahdollista.”

   Siitä on jo aikaa, kun olen käynyt yliopis­tossa kursse­ja monikansal­lis­ten yhtiöi­den vero-opti­moin­neista (kyl­lä, sitäkin ammat­ti­taitoa yliopis­tossa toki opete­taan, kun työelämässäkin Suomes­sa sadat työn­tek­i­jät siihen liit­tyviä yksi­tyisko­htia työk­seen miet­tivät), enkä ole nyky­i­sistä vero­tuk­sen yksi­tyisko­hdista sil­lä sek­to­ril­la vält­tämät­tä täysin ajan­tasal­la, mut­ta var­muudel­la voin sanoa, että koh­ta 4 ei kyl­lä mitenkään seu­raa vielä kohdista 1–3. Monikansal­lis­ten yhtiöi­den voiton­si­irte­lyn nykyisen sään­te­lyn ydin on EU-peräisessä sään­telyssä, jota Suo­mi ei voi pelkin kansal­lisin päätöksin pääosil­taan purkaa.

   Jo koh­ta 1) on ongel­malli­nen. Mikä ihmeen vero edes olisi “sama kuin muillekin pääo­mat­u­loille”? Kun pääo­mat­u­lo­jen vero­tus on hyvin paljon eri­laisia poikkeuk­sia ja poikkeuk­sen poikkeuk­sia omaa­va kokon­aisu­us, ei ole mitään yhtä veroast­et­ta joka olisi sama kaikessa. Esim. asu­tun asun­non myyn­ti on pääo­mat­ulovero­ton­ta ja myyn­ti­tap­pi­ot verovähen­nyskelvot­to­mia, jos on asunut yhtä­jak­sois­es­ti asun­nos­sa 2 vuot­ta. Myyn­tivoit­tovero­tuk­sen voi ohit­taa suh­teel­lisen hel­posti mm. lah­ja- ja per­in­tövero­tuk­sel­la, joka on alem­paa kuin myyn­tivoiton verotus.

   Vero-opti­moin­nin osaa­jat voivat sitä kaut­ta nyky­isin saavut­taa myyn­tivoitoille jopa 99 pros­entin verot­to­muu­den esimerkik­si näil­lä periaatteilla:
   https://seura.fi/asiat/tutkivat/rahasukujen-oudot-perintokikat-jattipotit-jalkelaisille-verottomina/

   Koh­ta 2) johtaisi osal­la pääo­maval­tai­sista toimi­aloista suo­raan verot­to­muu­teen seu­raaviksi vuosikym­meniksi eteenpäin.

   Vastaa

   1. to: “koh­ta 4 ei kyl­lä mitenkään seu­raa vielä kohdista 1–3”

      En mis­sään antanut noi­ta aiem­pia kohtia perustelu­na 4:lle. Muutenkin järjestys ei ole minkään kausali­teetin mukaan, vaan laitoin vain tärkeim­mät koh­dat ensin ja vähiten tärkeän viimeisek­si. Mut­ta eikö kohdan 4 pitäisi olla aika selvä? Kun ehdot­ta­maani uud­is­tuk­seen kuu­luu, että lainako­rko­ja ei voi enää vähen­tää yhteisövero­tuk­ses­sa, ei lain­o­ja voi enää käyt­tää vero­su­un­nit­telu­un. Vai miten ihmeessä käyt­täisit niitä siihen, kun korko­ja ei voi vähen­tää? Käsit­tääk­seni EU ei myöskään mitenkään estä täl­laista yhteisöveron muu­tos­ta. (En tässä ota kan­taa mui­hin verosuunnittelukeinoihin.)

      “Mikä ihmeen vero edes olisi “sama kuin muillekin pääo­mat­u­loille”? Kun pääo­mat­u­lo­jen vero­tus on hyvin paljon eri­laisia poikkeuk­sia ja poikkeuk­sen poikkeuk­sia omaa­va kokon­aisu­us, ei ole mitään yhtä veroast­et­ta joka olisi sama kaikessa.”

      Luet nyt kyl­lä vähän liikaa kom­men­tis­tani, joskin saa­toin ehkä yksinker­tais­taa sitä liikaa. Tärkein point­ti oli, että veroko­htelu yri­tyk­seen sijoit­taes­sa olisi sama riip­pumat­ta sijoit­taako velka­kir­jaan vai osakkeisi­in. Oman asun­non myyn­nit ym. ovat sit­ten oma asiansa, joi­hin voi halutes­saan puut­tua jol­lain toisel­la uud­is­tuk­sel­la, mut­ten nyt kom­men­tis­sani ala perkaa­maan vero­tuk­sen jok’ik­istä seikkaa.

      “Koh­ta 2) johtaisi osal­la pääo­maval­tai­sista toimi­aloista suo­raan verot­to­muu­teen seu­raaviksi vuosikym­meniksi eteenpäin.”

      Vero­tus voisi kevetä, mut­ten usko tuo­hon väit­teeseesi, että se johtaisi vuosikym­me­nien verot­to­muu­teen. Ensin­näkin, ota huomioon, että velan korko­ja ei voisi enää vähen­tää. Toisek­si, noi­ta sijoituk­sia voi jo nyt vähen­tää pois­toina. Toki sen paljon hitaam­paa kuin vähen­tämi­nen suo­raan samana vuon­na, mut­ta “vuosikym­meniksi” on huikeaa liioit­telua. Mon­et sijoituk­set voi vähen­tää nykyäänkin nopeam­min. Hitain pois­to taitaa olla kiin­teistöis­sä eli 4% / vuosi, mut­ta siitäkin suurin osa tulee vähen­net­tyä pois­toina muu­ta­man vuosikymme­nen aikana.

      Vastaa