Olen miettinyt, ketä äänestän vihreiden jäsenäänestyksessä puheenjohtajaksi, ja pitkän pohdinnan jälkeen päätynyt kannattamaan Sofia Virtaa. Mielipiteeni ei ole kovin vahva, koska molemmat puheenjohtajaehdokkaat selviäisivät tehtävästä hyvin.
Saara Hyrkkö olisi varma valinta. Pitkään puolueessa vaikuttanut, tavallaan puolueen kasvatti. Se on sekä plussa että miinus. Insinöörikoulutus on vahva plussa, koska se toisi tuulahduksen perusvihreiden puhetavan ulkopuolelta. Hyrkkö ei ole kovin karismaattinen, mutta riittävän selväsanainen. En minäkään ollut puheenjohtajana karismaattinen.
Sofia ¨Vvirta on luonteeltaan valovoimainen ja Hyrkköä karismaattisempi. Minua vähän harmittaa antaa painoa karismaattisuudelle, koska toivoisin, että politiikassa pidettäisiin tärkeämpänä mitä sanoo kuin miten sanoo. Näin se nyt kuitenkin on, enkä minä sille mitään voi. Äänestäjiä Sofia on miellyttänyt, mikä on näkynyt hänen hyvissä vaalituloksissaan silloinkin, kun puolueelle ei ole mennyt niin hyvin.
Sofia Virta on vaalien ehdokaskyselyissä asemoitunut hienokseltaan keskiviivan oikealle puolelle. Tämä ei ole miinus varsinkin, kun vihreiden pitäisi vallata kokoomukselta takaisin ne noin satatuhatta kannattajaa, jotka olemme kokoomuksen syliin työntäneet. Kokoomuksen liittoutuminen perussuomalaisten kanssa helpottaa tätä projektia huomattavasti.
Minulle on kerrottu, että Sofia on hyvä kuuntelemaan. Siksi en pane pahakseni, että hän näkee jotkin asiat eri tavalla kuin minä ja monet muut vihreät.
Sofia on rohkeampi valinta. Siihen sisältyy sekä riski, että mahdollisuus. Olen pitänyt elämäni mottona, että kahdesta yhtä hyvästä vaihtoehdosta valitse aina rohkeampi. Siksi äänestän Sofiaa.
Politiikassa on muutamia ikäviä sääntöjä, joillle vaan ei mahda mitään. Ville Niinistö hankki puolueelle paljon kannatusta vasemmistopopulistisella demagogialla. Hän on armoitettu puhuja. Sanna Marin menestyi vähän samoilla taidoilla. Ohisalolta ne taidot puuttuu.
Puheenjohtajalta vaaditaan tietysti lisäksi yhteistyökykyä muiden puolueiden kanssa. Siinä saattaa karismaattisella reetorilla olla puutteitä. (Näitä pj-ehdokkaita en tunne enkä ole edes puolueen jäsen, joten olkoon puheeni mitätön.)
Osmolle kommenttina tuohon Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyöhön että tämänkin tuleva koalitio ei ole niin tiivis kuin annat ymmärtää. Tiedän moni kokoomuslaisia joille yhteistyö perussuomalaisten kanssa ei ole helppoa. Puheenjohtaja Purra on asiallinen politiikko mutta hänen eduskuntaryhmänsä on joitain kansanedustajia joiden some viisaus on 24/7 ilman non-stoppia. Näiden edustajien viisastelut tulevat olemaan haaste lainsäädännön ja budjetin osalta syksyllä. Se että puheenjohtaja Purra on sitountu yhteisytyöhön on toinen asia mutta hänellä ei tule olemaan helppoa eikä kokoomus ole sitä odottanutkaan.
Vihreiden oppositiopolitiikasta tulee helppoa. Varmaankin lisätään myös ruotsinkielistä toimintaa.
En ilakoisi liikaa. Jos tuo hallitus on pystyssä vaikkapa jopa vuoden päivät, niin mistäs sitten seuraava revitään?
Eikös Vihreillä ole kirjaus puolueohjelmassa pakkoruotsin poistosta?
Itse olen tällä hetkellä sitä mieltä että perussuomalaisten eduskuntaryhmä pysy kasassa koko vaalikauden koska todellisuudessa perussuomalaisille ei ole muutakaan vaihtoehtoa. Hallituskriisi kesken vaalikauden ei ole puolueen johdon edujen mukaista mikäli perussuomalaiset haluavat jopa muodostaa seuraavankin hallituksen riippuen polittisesta tilaneesta. Riikka Purra on valittu puheenjohtajaksi juuri sen takia koska hänessä ei ole mitään sellaista kiisteltyä olemusta joka oli Jussi Halla-ahossa pitkään. Purrasta tulee valtiovarainministeri jossa hän nimenomaan pystyy kommunikoimaan persujen kentälle että puolue ei ole apupuolue vaan tasavertainen Kokoomuksen kanssa. Timo Soinilla oli jo ministeri salkun valinnan takia vaikeuksia kommunikoimaan kentän kanssa joka sitten kostautui Soinille Jyväskylässä kesällä 2017
Karismaa on monenlaista. Kaikki aito osaaminen on omalla tavallaan karismaattista.
SDP:ssä eletään nyt Sanna Marinin ”tähtipuheenjohtajuuden” jälkeistä arkea. En pidä tilannetta tavoiteltavana.
Puheenjohtaja olkoon mieluumminkin kapellimestari, joka osaa lukea ja tulkita politiikan nuotit oikein, ja antaa ”teokselle” ja ”orkesterin” jäsenille tilaa loistaa.
Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa on ensin sisäisesti löydettävä askelmerkit uuteen nousuun.
Olen arvokartalla lähempänä Sofia Virtaa, mutta nyt valitaan puheenjohtajaa, joka osaa ottaa haltuun koko orkesterin .
Siksi äänestän Saara Hyrkköä. Pidän häntä huippukyvykkäänä. Hän saa tuloksia aikaan mihin sitten ryhtyykään. Lisäksi hän on poikkeuksellisen paineensietokykyinen ja sosiaalisesti lahjakas.
On hienoa, että on kaksi hyvää puheenjohtajaedokasta, josta valita.
Pakko kuitenkin vähän haastaa johtopäätöstäsi. Mitä rohkeaa on karismaan ja somesuosioon perustuvassa puheenjohtaja”klikkauksessa”? Eikö se ole mieluumminkin valtavirran mukana menoa?
kokoomuksesta:
vieläkin veikkaan että orpo todellisuudessa haluaa sinipunan. mutta poliittisesta takitoinnista johtuen tätä oikeistoyhteistyötä on nyt kokeiltava, jotta voidaan jälkikäteen sanoa että tätä yritettiin. tämä antaa mahdollisuuden purralle mennä hallitukseen, kunhan vain annetaan periksi riittävästi. tämä on jotain hassua bluffauspokeria, että kuinka paljon annetaan periksi kummallakin puolelta ja hupsista, meillä onkin oikeistohallitus.
koska sinipunaa ei käytännössä voi tulla ilman vihreitä, niin en tiedä kumpi on vähemmän huonompi, sinipuna vai peruskokoomus. peruskokoomus saa demarit näyttämään hyviltä oppositiossa. sinipuna voi lihottaa perussuomalaisia ja vielä riskeerata vihreät entisestään.
vieläkin ajaisin kolmen koplan pakkohallitusta eli sdp, peruss ja kokoomus. rkp on yllättävän vahvoilla näissä neuvotteluissa.
Perussuomalaisten sisäinen yhtenäisyyden puute on se mikä voi kaataa tämän kokoomuspersuhallituksen ihan jopa yksittäisen lainsäädännön kohdalla. Perussuomalaisten johto tietää ettei se pääse hallitukseen kuin Kokoomuksen kautta. SDP ei muodosta perussuomalaisten kanssa hallitusta ja Keskusta on nyt ymmärtänyt että perussuomalaiset voidaan haastaa aidosti oppositioosata. RKP on vahvoilla neuvotteluissa koska RKP:llä on vaa’aankieli asema.Puheenjohtaja Purralla oli kaksi vaihtoehtoa lauantaina joko vähemmistöhallitus ilman RKP:tä tai enemmistöhallitus RKP:n kanssa ja Purra tiesi että vähemmistöhallitus on riski joten hän valitsi enemmistöhallituksen.
Joka välissä tätä halutaan toitottaa, mutta mihinkään faktoihin tämä ei kyllä perustu. Soinin aikaan Perussuomalaiset oli kahtia jakautunut puolue, oli nuivat ja ne Soinin porukassa olijat. Sitten nuivat otti puolueen haltuun ja Soinin porukka itkupotkuraivareineen lähti pois. Sen jälkeen on ollut vain vasemmistolaisesti ajattelevien toiveunissa joka ristiriitainen ja riitelevä Persut, mikä ihan just jakaantuu taas, joihinkin mutta kukaan ei kykene kertomaan mihin.
Perussuomalaisissa, kuten monissa muissakin puolueissa on nyt uutta verta sisällä näiden enemmän minä, minä tiktok lasien läpi katsojien muodossa, mutta kyllä on ihan toiveajattelua väittää, että olisi jotain ristiriitaa puolueen sisällä. Se vain kertoo siitä, että objektiivinen tarkkailijan rooli on jäänyt tekemättä ja toivotaan toivotaan linjalla kommentoidaan asiaa, se kun ei muutu todeksi vaikka kuinka asiaa pitkin ja poikin huutelisi.
Mitä taas tulee Vihreisiin, niin Sofiassa on mahdollisuus jos on oikeaa halua siirtyä kohti maltillisempaa linjaa ja pois sieltä vasemmiston poterosta. Tilausta olisi jälleen olla kokoomuksen “puisto-osasto”. Lopettaa näpertely feminismeillä ja maahanmuttajien halaamisella. Alkaa keskittyä siihen, että Suomi ei voi pelastaa koko maapalloa ja keskittyä enemmän järkevään talouspolitiikkaa millä saa myös varaa sitten tehdä muita asioita.
Lajikatopelottelu, sekä ilmastonmuutospelottelu pitäisi lopettaa tykkänään ja alkaa puhumaan tiedepuolueena siitä mitä tiede kertoo ja se kertoo, että Suomi on jo nyt hiilineutraali, Suomi tienaa ilmastonmuutoksella ja lajitkin voi itseasiassa meillä todella hyvin. Sieltä kun lähtisi ajamaan pidetään Suomi tässä jamassa politiikkaa ja ollaan se esimerkki maailmalle maasta joka tekee asiat oikein. Keskityttäisiin esim. kaivoslupiin yms. missä olisi oikeasti tehtävää, tuulimyllyjen vastustamiseen ja tuulivoiman tuottajien pakottamiseen hoitamaan jostain sähköä myös tuulettomille jaksoille jne. oikeasti vihreää ja kestävää ajattelua tämä maa kaipaa. Ei lintujentappaja propelleja mitkä vaatii keskelle metsää raivattua tilaa ja mittavia betonivaluja. Ydinvoimaa lisää, siellä olisi tilaa järkevälle politiikalle mikä perustuisi oikeasti tieteeseen.
Ei vaan taida Vihreistä enää olla moiseen. Ollaan fakkiuduttu sinne omaan kuplaan missä maailmanloppu tulee ja WWF, Greenpeace yms. hömppätahot kertoilee täysin poliittisesti miten liha paha ja sitä ja tätä. Sieltä on vaikea päästä enää takaisin tiedepuolueeksi, kun tiede on jo aikaa sitten hylätty ja lähdetty todellisuuteen perustumattomien propagandailijoiden kelkkaan. Kuka uskaltaa kääntää kurssin ja ilmoittaa 180 asteen muutoksesta ja paluusta enää tutkittuun tietoon? Samalla kun tulisi pyllistäneeksi niille joiden määrä on maan mittaluokassa pieni, mutta jotka on enää jäljellä, koska ne tieteellisesti ajatelevathäädettiin jo puoleesta. Tuskin kukaan.
Suomi ei ole hiilineutraali tällä hetkellä.
Olen aivan varma, ettei perussuomalaisten eduskuntaryhmä pysy kasassa koko vaalikautta.
>somo: “Olen aivan varma, ettei perussuomalaisten eduskuntaryhmä pysy kasassa koko vaalikautta.”
tämä tuo mielenkiintoisen ongelman, jos tämän jälkeen tulee sinipuna, niin näen tämän huonompana, ellei sitten vihreät ole pois sinipunasta. mielummin niinpäin että ensin sinipuna ja sitten peruskokoomusta.
eli jos peruskokoomus tulee, ja hajoaa niin uudet vaalit. toivottavasti olisi pystyssä sen vuoden niin nähtäisi mitä siitä tulee.
Sinipuna onnistuu myös ilman vihreitä, PS:n tilalle vain demarit.
Mutta Orpo ei halua sinipunaa, sen hän on jo aiemmin sanonut. Hän haluaa tehdä Kokoomuksesta PS:n light-version.
Itse asiassa päinvastoin,perussuomalaisista olisi hyvä muodostua kokoomuslainen light versio. Muuta vaihtoehtoa ei ole perussuomalaisilla. SDP ei suostu heidän kanssaan yhteistyöhön.
Osmon ajatus rohkeamman valitsemisesta on kovasti kannatettava. Vihreys pitäisi rohkeasti tuoreuttaa. En tiedä, kumpi ehdokkaista olisi tähän parempi, ja tuoreutus vaatisi koko puolueen uutta henkeä, ei vain uutta puheenjohtajaa.
Puolue lähti liikkeelle erilaisuuden sallivana kansanliikkeenä, joka kyseenalaisti monimutkaisen sosiaaliturvan, kiinteät universaalit työajat ja työehdot (yhtä paljon asenteissa kuin säädöksissä), erilaiset byrokraattiset määräykset ja ihmisten oikeuden riistää luontoa ja ympäristöä. Ideana oli kansalaispalkka, yksilöllisyys, kansainvälisyys, oikeasti kestävät modernit elämäntavat.
Nyt nahistellaan asumistuesta ja EU-detaljeista yhtä varovasti ja samoin argumentein kuin muut — sillä tavoin ei erotuta. Kysyntää olisi raikkaasta, rohkeasta, ennakkoluulottomasta tulevaisuuteen katsomisesta, ohittaen ne lyhytnäköiset etuajattelut ja etujärjestösidonnaisuudet, jotka ovat vallalla lähes kaikissa puolueissa. Kaikupohjaa olisi kokoomuksen liberaaleissa, mutta myös demareissa ja nyt myös rpk:ssä, kunhan kaksikielisyydestä tehdään totta.
Puoluekenttä voi vaalituloksen ja hallituskoalition pohjalta mennä Suomessa uusiksi. Vihreät voivat olla sitä tekemässä ja vihreiden tavoitteet voivat siitä hyötyä, mutta se vaatii paljon oivallusta ja uskallusta.
Vihreiden uudella johtajalla on nyt aika helppo tilanne näyttää hyvältä. Kunhan ei sekoile baareissa paidattomana ja petä heti puolisoaan unohtaen työnteon, tai sitten ei aja koko puolueen näkyvää toimintaa alas ja ole sanomatta sanaakaan kun politiikassa puhutaan tärkeistä aiheista koko kauttaan. Natonkin kanssa vihreillä meni kuukausia miettiä mikä se on sodan ollessa käynnissä ja optioiden paukkuessa. Kunhan valitsee vaihtoehdoista parhaimman, osaa asiat hyvin ainakin perustasolla ja ajaa asiaansa näkyvästi, niin pärjää. Oli se sitten vaikka uusi ydinvoimala Fennovoiman tontille versus fossiiliset. Eikä ala nauttimaan mistään neljän päivän työviikoista ennen kuin se on mahdollista muille, vaikka kuinka pitäisi sitä tavoiteltavana. Ole se muutos jonka haluat tapahtuvan tarkoittaa jotain muuta. Jonkun pitäisi nähdä sentään miltä tuollaiset vedot näyttävät ulkopuolelle. Olisihan se jo edistystä jos vihreät itsekin osallistuisivat keskusteluun, eikä niin että muut kertovat ja lokeroivat vihreät jo johonkin vastaukseen ja sitten ihmiset ihmettelevät että todellako on noin, mutta kukaan ei korjaa tai tarkenna vaikka sellaiseen olisi selvä tarve. Vaikka uudella johtajalla on mielestäni helppo sauma näyttää edeltäjiinsä nähden hyvältä, niin seuraavalla ei ole varaa kontata enää matalamman riman alta. Eiköhän liberaalit vie jo kokoomuksen kanssa kuntavaaleissa loputkin, jos seuraava pitää riman näin matalalla. Vasemmistolta ei nyt ainakaan pidä enää kysellä lupaa miten saa ajatella. He ovat chomskyineen pahemmassa uskottavuuskriisissä kuin vihreät ydinvoimahistoriallaan. Vaikka ajattelisikin vähän vasemmistolaisemmin, niin aika moni saa rokotuksen näitä kahta puoluetta vastaan lukemalla Suomen historiaa, mutta nyt kun heidän seuraamansa maailman tähdet poliitikoista tutkijoiden kautta toimittajiin liputtavat ukrainalaisten tappamisen puolesta ja vääntävät kaiken Venäjän hyväksi, niin ei tuohon kelkkaan hyppäämällä saa mitään hyötyä. Lopulta vihreiden tarkoitus ja ero muihin lienee se, että aidosti ihmiselo olisi jotakuinkin kestävää. Kuitenkin tilanne on se, että kun kaljakelluntaan tulee tuhatkin nuorta sotkemaan Vantaanjokea, niin purokunnostukseen samaan vesistöön saa ehkä kymmenen nuorta. Tämä kuvaa mielestäni hyvin sitä miten kaukana oikeasti ollaan, vaikka kaikki selittää kaikkien ottavan ympäristön huomioon.