Halpa ratkaisu: tehdään Hernesaaresta autoton!

Korkein hallinto-oikeus kumosi Her­ne­saaren kaa­van, kos­ka ei ollut tyy­tyväi­nen liiken­nejär­jeste­ly­i­hin. Tämän takia yli seit­semän tuhan­nen asukkaan asuinalue on tois­teisek­si jäissä.

Autop­uolue on esit­tänyt asian ratkaisemisek­si tun­nelia, taas ker­ran. Tun­nelin hin­nas­ta on epä­var­muut­ta, kos­ka sitä ei ole suun­nitel­tu, mut­ta käytän tässä arvio­ta 400 M€. Tämä tarkoit­taa osa­puilleen tuhat­ta euroa asuin­neliötä kohden. Jos tämä on näin kallista, on harkit­ta­va sitäkin, kan­nat­taako koko aluet­ta rakentaa.

Aina kun on kyse autoilus­ta, rahal­la ei näytä ole­van mitään väliä. Alueesta on tulos­sa vähäau­toinen, kos­ka Her­ne­saari on markki­nae­htoisen pysäköin­nin koealue. Se tarkoit­taa, etteivät autoil­i­jat voi laskut­taa autopaikkaansa autot­toma­l­la naa­puril­laan, vaan joutu­vat mak­samaan sen itse, mut­ta ei ole pakko, jos autopaikkaa ei tarvitse. Autopaik­ka tuol­laisel­la alueel­la mak­saa enem­män kuin auto. Helsin­gin niemel­lä asuvil­la on muutenkin vähän auto­ja ja Her­ne­saa­res­sa niitä tulee ole­maan sitäkin vähem­män. Olete­taan, että auto olisi joka kol­man­nel­la ruokakun­nal­la, eli autoti­heys olisi van­han Kata­janokan luokkaa. Tämä tarkoit­taisi run­sas­ta tuhat­ta autoa. Niin­pä yhtä autoa kohden tun­neli mak­saisi liki 400 000 euroa.
Jos tun­nelin läpi ajet­taisi päivit­täin 2000 ker­taa (1000 autoa edestakaisin), yhden­su­un­taisen matkan hin­naksi tulisi noin 27 euroa.

Jos nyt on niin, että liiken­nejär­jeste­lyn hin­ta pysäyt­tää koko alueen rak­en­tamisen, eivätkä siis poten­ti­aaliset autol­liset asun­non osta­jat pysty mis­sään tapauk­ses­sa osta­maan alueel­la asun­toa, kos­ka niitä ei raken­neta, heikkenisikö auton­o­mis­ta­jien ase­ma, jos kuitenkin autot­tomat ruokakun­nat voisi­vat muut­taa Hernesaareen.

Eikö siis voitaisi tehdä Her­ne­saares­ta auto­ton­ta niin, että lop­utkin autopaikat pois­te­taan kaavas­ta. Jos asukkail­la ei ole auto­ja, oikeuslaitok­sen ei tarvitse olla huolestunut ruuhk­ista. Autot­tomas­ta kaupungi­nosas­ta on jo lail­lisek­si todet­tu esimerk­ki– Suomen­lin­na –  joten tuskin tätä ratkaisua oikeus voisi kumota.

Kan­takaupun­gin asukkaista enem­mistö on joka tapauk­ses­sa autot­to­mia. Jos autoilun mah­dol­lis­t­a­mi­nen Her­ne­saa­res­sa on jär­jet­tömän kallista,  eikö olisi järkevää, että autos­ta riip­pu­vaiset hakeu­tu­vat asumaan jon­nekin, jos­sa auton käytön mah­dol­lis­t­a­mi­nen on yksinkertaisempaa.

72 vastausta artikkeliin “Halpa ratkaisu: tehdään Hernesaaresta autoton!”

  1. Ker­rotko Osmo tilas­toih­misenä, mihin perus­tuu väite, että ”Kan­takaupun­gin asukkaista enem­mistö on joka tapauk­ses­sa autottomia”.

    En tätä vält­tämät­tä kiistä, mut­ta olisi mie­lenki­in­toista tietää asia täsmällisesti.

    Enem­mistö talouk­sista toki lie­nee jo autot­to­mia, mut­ta tämä ei vielä ker­ro paljonkaan, kos­ka autot­to­muu­den voi olet­taa pain­ot­tuvan vah­vasti sinkkutalouksiin.

    Sinkku­talouk­si­a­han on talouk­sista vähän yli puo­let mut­ta niis­sä asuu vain noin neljä­sosa asukkaista. 

    Mielestäni suhdeluku ”vähän yli yksi auto neljää asukas­ta kohden” viit­taa kär­jistäen ilmais­tu­na siihen, että opiske­li­joil­la ja mum­moil­la ei ole autoa mut­ta lap­siper­heil­lä on.

    Poleem­i­nen varovainen hypo­teesi­ni on, että vaik­ka yli puo­let koti­talouk­sista on autot­to­mia, niin itse asi­as­sa vähän yli puo­let helsinkiläi­sistä asuu edelleen taloudessa, jos­sa on auto. 

    Ja melkein voisin lyödä vetoa, että lap­siper­heistä enem­mistöl­lä on auto.

    1. HSL selvit­tää Helsini­gin seudun liikku­mis­tot­tumuk­sia sään­nöl­lis­es­ti, viimeisin tutkimus on vuodelta 2018. Siinä esite­tyn Tilas­tokeskuk­sen tiedon mukaan Helsin­gin yli 7‑vuotiaasta väestöstä 54 %:a asuu koti­taloudessa, jos­sa on vähin­tään yksi auto.

      Auton omis­t­a­mi­nen on voimakkaasti sidok­sis­sa per­hetyyp­pi­in eli siihen, asuuko taloudessa lap­sia vai ei. Tämän voi päätel­lä siitä, että em. julka­isun kyse­ly­tutkimuk­sen perus­teel­la vain 7 %:a 7–17-vuotiaista lap­sista asuu koti­taloudessa, jos­sa ei ole autoa. (Toki molem­mis­sa pros­ent­tio­suuk­sis­sa on ongel­mana se, että ne eivät huomioi alle 7‑vuotiaista lap­sia. Aiem­min olen näh­nyt tilas­ton, jon­ka mukaan 80 %:a helsinkiläi­sistä lap­siper­heistä omis­taisi auton – ken­ties se on yhä kurant­ti tieto, mut­ta en kykene enää löytämään sitä tilastoa.)

      1. Koko Helsinkiä koske­vat tiedot eivät ole kovin olen­naisia, kun tarkastel­laan kan­takaupunkia tai vielä sup­peam­min Helsin­gin niemeä. Helsin­gin niemel­lä auton omis­ta­jat ovat selvässä vähem­mistössä, lähiöis­sä autolle on käyttöä.

  2. “Jos autoilin mah­dol­lis­t­a­mi­nen Her­ne­saa­res­sa on jär­jet­tömän kallista, eikö olisi järkevää, että autos­ta riip­pu­vaiset hakeu­tu­vat asumaan jon­nekin, jos­sa auton käytön mah­dol­lis­t­a­mi­nen on yksinkertaisempaa.”

    Soin­in­vaar­alle aidosti kiitos todel­lis­ten vihrei­den asemien ja asen­tei­den ja moti­ivien tun­nus­tamista, jot­ka on tiedet­ty vuosikau­sia, mut­ta joista ei ole koskaan puhut­tu suo­raan ääneen pait­si tietysti niiden suus­ta, jot­ka on sit­ten leimat­tu esim. someöy­höt­täjik­si tai kärjistäjiksi. 

    Mut­ta nyt siis “autop­uolue” Soin­in­vaaran omin sanoin, ja sen vastapooli pyöräpuolue eli vihreät, ja kai pari muu­takin. Vaaleis­sa­han tämä helpot­taa val­in­to­ja selvästi.
    Kata­janokalla esimerkik­si on nyt Espan kokeilun myötä saatu etiäisiä siitä, mitä hyvää ja huonoa (rip­puu em. kat­san­tokan­nas­ta) autot­tomas­ta keskus­tas­ta ja asumis­es­ta mah­dol­lis­es­ti seuraa. 

    Vielä kun tulee tämä vyöhyke­jako auto-Helsin­ki ja pyörä-Helsin­ki niin peli­hän on selvä.

  3. Täyt­tö­maanie­mi umpiku­jas­sa. Upeat maise­mat. Ei muu­ta. Mitä haaveilet? Lähistöl­lä asunut.

  4. Kalli­ik­si­han kan­takaupun­gin kehit­tämi­nen käy jos se tehdään autoilun ehdoil­la. Panos­t­a­mi­nen hyvään julkiseen liiken­teeseen tulee var­masti halvem­mak­si. Eikö voitaisi ajatel­la vaik­ka että sat­un­naiset henkilöau­to­tarpeet katet­taisi­in sit­ten täyssähköisil­lä yhteiskäyt­töau­toil­la, joi­ta varten raken­net­taisi­in vaik­ka vain 100? autopaikkaa 1000 sijas­ta. Helpot­taisi var­masti ruuhki­akin. Kuitenkin ajatuk­sel­la että kan­takaupun­gin uudet asuinalueet oli­si­vat ns. autot­to­mia. Luovu­ut­ta ajat­telu­un, sil­lä maail­ma muuttuu!
    Asun­to­ja­han kan­takaupunki­in tarvi­taan, ei enem­pää autoja.

    Niille joille autot­to­muus ei kel­paa, löy­tyy kyl­lä muual­ta pääkaupunkiseudul­ta aivan riit­tävästi asumisvaihtoehtoja.

  5. Helsingin­niemen geome­tria ja mer­ili­iken­teen nykyti­lanne on jatkokäyt­töä ajatellen mah­dol­lisim­man type­rä lähtöko­h­ta maankäytön suun­nit­telu­un. Näitä her­ne­saaria on täytet­ty aikanaan mereen satamien varas­toin­ti­tarpeisi­in, ei muo­toil­tu kaupunki­in liit­tyviksi kaupungin­isik­si, junakin vielä joskus kul­ki. Mut­ta mitä jäi jäl­jelle: vaikei­ta puss­in­perä­tont­te­ja, laivali­iken­teen sulke­mat ran­nat ja matkusta­laivo­jen mit­ta­va autoliikenne.

    Auto­ton Her­ne­saari olisi ehdot­tomasti kokeilun arvoinen. Lisäk­si voisi viimein kokeil­la matkus­ta­jalaivo­jen siir­toa Vuosaa­reen, hyviä sil­tay­hteyk­siä niemien kärkien välille ja Pasi­lan metroa tai pis­ararataa, joka koukkaisi etelän kautta.

    1. Matkus­ta­jalai­vat saa­vat mieli­hyvin tul­la keskus­taan. Auto­lau­tat henkilöau­toi­neen ja rekkoi­neen sen sijaan pitää saa­da Vuosaa­reen (tai Inkooseen tai Hankoon).

      1. Olisikin näitä oikei­ta reit­ti-matkus­ta­jalaivo­ja ja joi­hin hyväksyt­täisi­in vain kak­sipyöräiset kulkuneu­vot näi­den nyky­is­ten aina vain suurem­pi­en ostos, ‑hupi — ja elämyshel­vettien sijaan. Täl­lä het­kel­lä taitaa olla vain ulko­maiset Helsinki­in poikkea­vat ris­teilyaluk­set tällaisia.

  6. Koh­ta tulee taas kokkarei­den ja julkkiskokkien hyökkäys kun täm­mösiä men­nään esit­tämään. Kun Espan rav­in­toloit­si­ja ei saa kym­menistä tuhan­sista ohikäveli­jöistä asi­akkai­ta kun tehti­in pyörätie ja kukka­purk­ki, niin mitä kauheaa tapah­tu­isi jos ympäril­lä olisi 7000 uut­ta vat­saa ruokit­ta­vana käve­ly- tai ratikka­matkan päässä vaik­ka joka ilta, ja joil­la säästyy rahaa käytet­täväk­si vaik­ka rav­in­to­las­sa kun eivät omista autoa? Vaik­ka todel­lisu­udessa saa­vatkin asi­akkaat tule­maan oves­ta, mut­ta kun saa ilmaista main­os­ta valit­ta­mal­la tietöistä, joi­ta sat­tuneesta syys­tä tehdään kesäl­lä eikä talvel­la, niin otta­vat ilmaisen näkyvyy­den pois, mut­ta samal­la masen­ta­vat mui­ta yrit­täjiä kehit­tämäl­lä ihmisille turhia pelko­ja siitä, että keskus­taan ei pääse. Onko­han muuten asi­akaskun­ta julkkiskokeil­la vain raivo­rait­ti­it ja rat­ti­juopot autoil­i­jat jot­ka eivät voi astua julk­isi­inkaan tai käyt­tää pirssiä, jos oma auto ei mah­du rav­in­tolan eteen mon­ek­si tun­niksi ydinkeskus­tas­sa. Jän­nästi muuten asi­akkaat mah­tu­i­v­at pari­in pois­tuneeseen parkkipaikkaan näil­lä, mut­ta eivät keskus­tan parkki­hallei­hin jois­sa sato­ja vapai­ta paikko­ja. Her­ne­saares­ta julkkiskok­ki saisi sit­ten vaik­ka uuden rav­in­tolan paikan ihan ran­nas­sa ja vielä autot­tomat ris­teily­matkus­ta­jat ihan Amerikas­ta asti tuo­daan laival­la ihan viereen joka kesä. Ette te vaan ymmär­rä miten kaupunkia pitää rak­en­taa siel­lä vihreis­sä. Nyt on sen­tään oikea meinin­ki kun auto­jen takia Her­ne­saari on hiekkaerä­maa jenkki­tur­istien ensim­mäisenä näkymänä ja kaupun­ki häviää kym­meniä miljoo­nia koko ajan rak­en­tamisen kallistues­sa ja myöhästyessä. Lop­ul­ta muu­ta­mal­ta tuhan­nelta jää koti saa­mat­ta auto­jen takia parhail­ta paikoil­ta ja nuo ovat ikuis­es­ti pois­sa julkkiskokin rav­in­tolan asi­akaskun­nas­ta ja kaupun­gin vero­tu­loista. Mut­ta julkkiskok­ki on aikamme mart­tyyri ja esi­tais­teli­ja. Älkäämme loukatko julkkiskokkia.

  7. Hienoa, että täl­laisia uto­pi­oi­ta tuo­daan selkeästi esi­in. Kos­ka ko utopia on 100% järkeävä, se voisi jon­ain päivänä jos­sain toteutuakin.

    Löy­tyyköhän vas­taavas­ta esimerkke­jä muista län­si­mai­sista kaupungeista. Esimerkik­si Alpeil­la on joi­tan kohtei­ta, joi­hin kul­je­taan ain­oas­taan julkisel­la liikenteellä.

  8. AKK:Luovuutta ajat­telu­un, sil­lä maail­ma muuttuu!
    Juuri näin! Ja tässä lisää yksi idea: Kaisan­tun­nelin tyyp­pinen suo­ra yhteys Jätkäsaa­reen kevyelle liiken­teelle Ruo­ho­lah­den metroase­man nurkille.

    1. Ehdot­toman hyvä aja­tus! Laite­taan yksi pysäköin­ti­hal­li siihen sisään­tu­lon liepeille, ja sen jäl­keen koko lop­pu­osa her­ne­saar­ta auto­ton­ta tai vain kevy­ille ja pie­nille sähköa­joneu­voille sopi­vaa. Vrt Ams­ter­dam tai Saas-Fee ja muut vas­taa­vat alppikylät.

  9. Tämä on kyl­lä ajatuk­se­na mie­lenki­in­toinen, mut­ta miten mah­taisi toimia käytän­nössä. Käve­lyn, sku­ut­tien ja fil­lar­ien ohel­la ain­oa liiken­nemuo­to olisi ratik­ka. Mieleen tulee heti, että sen ratikkamäärän mah­dut­ta­mi­nen suju­vasti Bule­vardille vaatisi kyl­lä Bule­vardin muo­dostamista ratikkakaduk­si ilman henkilöau­to­jono­ja. Onko Kymp­pi valmis siihen? Tois­taisek­si ei ole ollut, vaan siel­lä nilkute­taan aikamoi­sen surkeasti.

    Sit­ten mietin sitä, että katu­verkko pitää tehdä huoltoa­joa varten joka tapauk­ses­sa, jot­ta saadaan maitoa Alepaan ja maka­roni­laatikkoa päiväkoti­in läm­mitet­täväk­si. Kun huoltoa­jok­si las­ke­taan myös las­ten viem­i­nen sinne päiväkoti­in, mum­min haku palve­lu­talosta ja kaik­ki tak­sili­ikenne, niin eihän se Her­ne­saari auto­ton olisi. Mut­ta parkkipaikko­ja ei tarvit­sisi suun­nitel­la kuin huoltoli­iken­net­tä varten.

    Mik­sipäs tuol­laista ei voisi kokeil­la, mut­ta ensin pitäisi kyl­lä keskustel­la raken­nus­li­ikkei­den kanssa, että rak­en­ta­vatko ne sinne omis­tusasun­to­ja noil­la ehdoil­la, jot­tei käy niin, että Her­ne­saari jää yksipuolis­es­ti vuokra-asun­to­jen ja tue­tun asumisen alueeksi.

    1. Henkilöau­to­jen puut­tumi­nen ei tuo­ta mitään ylikuor­maa ratikoille. Ovathan henkilöau­tot jok­seenkin mar­gin­aa­li­nen liiken­nevä­line Helsin­gin niemel­lä, vaik­ka vievätkin rutkasti tilaa.

  10. Autopaika­ton kaupungi­nosa on ihan ok aja­tus, kos­ka suuriv­olyymi­nen yksi­ty­isautoli­ikenne Her­ne­saa­reen on vaikea toteut­taa järkevästi.

    Toki asial­la on joitakin heijastusvaikutuksia. 

    Niiltä osin kun raken­netaan markki­nahin­taisia per­hea­sun­to­ja tuol­laiselle merel­liselle alueelle, niin iso osa niiden osta­jista ei sinän­sä tule ole­maan autottomia. 

    He vain ratkai­se­vat auton säi­lyt­tämisen muul­la taval­la kuin pysäköimäl­lä kotin­sa välit­tömään läheisyyteen. 

    Tämä ei toki vält­tämät­tä ole kovinkaan vaar­al­lista tapahtues­saan markki­nae­htois­es­ti mut­ta jokin vaiku­tus sil­lä tulee pysäköin­ti­markki­nas­sa olemaan.

    1. Kyl­lä he kuule ratkai­se­vat auton­säi­ly­tyk­sen jät­tämäl­lä osta­mat­ta asun­non Her­ne­saares­ta. Mut­ta todel­la kan­natet­ta­va idea tämä auto­ton kaupungi­nosa. Sin­nehän ei ole pakko muut­taa. Pitää vain muis­taa, ettei monikaan palvelu sit­ten pelaa.
      Esim. putkimies tai kodinkoneko­r­jaa­ja ei tule mil­lään laatikkofil­lar­il­la tekemään töitä, työka­lut siis tarvi­taan mukaan.

      1. Auto­ton kaupungi­nosa ei tarkoi­ta, etteikö putkimies pää­sisi sinne autol­la vaan, ettei asukkaiden autoille ole autopaikko­ja tai niitä on vain rajallisesti.

  11. Tuo­ta Helsin­gin rak­en­tamis­poli­ti­ikkaa en ymmär­rä. Asun­to­ja raken­netaan Helsinki­in ja tuotan­nol­liset työ­paikat Helsin­gin ulkop­uolelle. Vaikut­taisi, että Helsingistä tulee nukku­malähiö ja ympärille teollisuusalueet.
    Jotain tässä on pielessä. Minus­ta kaupunkisu­un­nit­telus­sa pitäisi pyrk­iä löytämään työ­paikko­jen ja asumisen tas­apaino. Sinän­sä ongel­mallista, jos työ­paikko­jen työn­tek­i­jöil­lä ei ole varaa asua alueen asun­nois­sa. Jotenkin tun­tuu, että nykyisessä Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­sa pitäisi olla muitakin lähtöko­htia kuin lisää asun­to­ja ja autopaikkoja.

      1. Her­ne­saaren? Vai vai­h­tu­i­v­atko tol­pat nyt koko Helsinkiin?

        Tarvi­raanko sinne sit­ten tuloloukkuhim­melil­lä pien­i­t­u­loisia asukkai­ta vai voivatko nämä etsiä asumuk­sen­sa muualta?

    1. Näin juuri, vain teol­lisu­ustyö­paikat ovat niitä oikei­ta töitä. Ei ihme ettei las­ten­hoita­jille tai opet­ta­jille meinaa koskaan riit­tää rahaa, he kun eivät tuo­ta mitään toisin kuin tehtaat.

      1. Jos lastekaan teol­lisu­ustyö­paikko­jen osu­us Helsin­gin työ­paikoista on jo laskus­sa kun uudet työ­paikat keskit­tyvät Espooseen. Esim Microsoft investoin­ti Espooseen on jo päätet­ty ja suurin osa yhtiön työn­tek­i­jöitä tulee asumaan Espoossa.

    2. Helsin­gin lähiöt idässä on jo nukku­malähiöitä mut­ta työ­paik­ka keskit­tymä on Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja Espoon puolel­la. Keilanie­mi Espoos­sa on suurin työ­paik­ka keskit­tymä Helsingis­sä asuville jonne pääsee autol­la Helsin­gin kan­takaupista noin 30 min­uutis­sa ja metrol­la 10 min­uutis­sa. Espoo ja Helsin­ki muo­dos­tuu Keilanie­mi-Kan­takaupun­ki akselil­la kokon­aisuute­na yhdek­si isok­si työssäkäyn­ti alueeksi.

  12. Ratkaisu on paper­il­la yksinker­tainen ja hal­pa — mut­tei vält­tämät­tä ollenkaan helppo. 

    Uskoisin Helsingistä löy­tyvän jo läh­es “autot­to­mia” kaupungi­nosia tai kort­telei­ta, esimerkik­si Har­jun ja Sörnäis­ten suunnal­ta. Yhtäältä auton pitämi­nen alueel­la on vaikeaa. Toisaal­ta lähipalve­lut ja liiken­ney­htey­det ovat niin hyvät, että vain har­val­la on autolle käyttöä.

    Jot­ta Her­ne­saares­ta tulisi toimi­va auto­ton kaupungi­nosa, pitäisi hyvien liiken­ney­hteyk­sien ja kat­ta­van palvelu­va­likoiman olla valmi­ina heti ensim­mäis­ten asukkaiden muut­taes­sa. Tämä vaatisi todel­la tarkkaa suun­nit­telua ja aivan eri­laista aluer­ak­en­tamisen otet­ta, kuin mitä Jätkäsaa­res­sa tai Kalasa­ta­mas­sa on nähty. Her­ne­saari pitäisi rymäyt­tää valmi­ik­si ker­ral­la, jot­ta palveluille olisi ostovoimaa. 

    Muuten lop­putu­lok­se­na on “Helsin­gin Kivistö”, jos­ta puut­tuvat kun­non palve­lut ja parkkipaikat. Jos näin tapah­tu­isi, voi län­tisessä Punavuores­sa ja Eiras­sa sijait­sevil­la har­voil­la auto­tal­li- ja hal­li­paikoil­la tehdä elämän­sä tilin.

      1. Kymme­nessä min­uutis­sa Rauta­tien­to­rille aja­va kuto­nen täyt­tää var­maan julkisen liiken­teen tarpeen, mut­tei vielä palvelutarvetta. 

        Samoin kuin Kata­janok­ka ei toimisi alueena, jos lähipalve­lut puut­tuisi­vat ja ratkaisu olisi ajel­la spo­ral­la Stock­alle ostoksille. 

        Asia voisi olla ratkaistavis­sa niin, että Her­ne­saari raken­net­taisi­in esim. 2–3 lohkos­sa ker­ral­la valmi­ik­si asun­to­jen, palvelu­iden ja infran osalta. Palvelu­rakenne pitäisi kopi­oi­da 60-luvun lähiöostarista, jos­ta sai kaiken päivit­täiselämään tarvittavan. 

        Näin väl­tyt­täisi­in Jätkäsaaren nk. ”uuden puolen” ongel­mal­ta: asuin­talo­ja nousee tont­ti ker­ral­laan, palve­lut saa­pu­vat sit­ten joskus kun koko alue on raken­net­tu, ja auto on kul­la­nar­voinen kapis­tus ihan taval­lisen elämän tueksi.

      2. Etelä-Helsin­ki, jos sinne tosis­saan halu­taan paljon lisää asukai­ta, tarvit­sisi ratikan ja bussien lisäk­si metron.

  13. Tek­isin niin, että Her­ne­saari on maan päältä auto­ton, mut­ta niemenkär­jen päähän ylet­ty­isi huolto­tun­neli (tak­sit, putkimiehet, logis­ti­ik­ka jne.) yhdis­tet­tynä parkki­hal­lik­si, jos­sa olisi vain sen ver­ran parkkipaikko­ja ettei KHO:lla ole ongelmaa.

    Tun­nelin sisään­pääsy olisi jostain Hyl­keen­pyytäjänkadun hollilta.

    1. Tuol­lainen tun­neli olisi hirvit­tävän kallis. Kun­taveroa olisi sen vuok­si nos­tet­ta­va pros­ent­tiyk­siköl­lä ainakin kolmek­si vuodeksi.

      1. Tuo­han olisi käytän­nössä parkki­hal­li, ja kos­ka jokaiseen taloy­htiöön ei raken­net­taisi eril­listä parkki­hal­lia, vaan yksi iso yhteinen, jon­ka kan­sir­akenne voi olla hyvin kevyt (ei tarvitse kestää raken­nusten pain­oa). Kaiken jär­jen mukaan tämän toteu­tuk­sen neliöhin­ta olisi normi­parkki­hallin kus­tan­nuk­sia alem­pi — arvioisin että tuon hin­ta olisi 20 miljoon­aa, ja sinne mah­tu­isi noin tuhat parkkipaikkaa.

        Markki­naih­mis­inä rahoit­taisimme tun­nelin myymäl­lä parkkipaikat, joiden kap­pale­hin­ta olisi täl­löin n. 20 000 euroa.

        Ball­park-lukuina tämän saa kyl­lä toim­i­maan, mik­sei käytännössäkin.

      2. Kan­nelle ei sit­ten myöskään istute­ta pui­ta. Betonikan­net ovat masen­tavaa ympäristöä. Ei sitä päälle raken­net­tavaa raken­nus­ta siihen kan­teen tue­ta vaan pilarei­hin. On edullisem­paa rak­en­taa samalle ton­tille sekä parkki­hal­li että raken­nus. Jos tuon kan­nen alle raken­net­ta­van hallin kus­tan­nuk­si­in lisätään maan hin­ta vai­h­toe­htoiskäytössä — siis asuin­taloina — aika kalli­it­ta autopaikko­ja siitä tulee.

  14. Kun puhutaan autoilun tarpeet­to­muud­es­ta joillekin, tuo­daan usein esi­in esim. kaupungi­nosat jois­sa on hyvät julkiset liiken­nevä­li­neet: pääsee keskus­taan, tai keskus­tas­sa asu­ja voi liikkua stadis­sa ympäri ämpäri ja pääsee keskus­tan laidoillekin, ja jos jak­saa istua pidem­pään bus­sis­sa, liikku­mi­nen onnis­tuu Helsin­gin laidoillekin, esim. töi­hin. Kuten minä, noin 45 min. Suun­taansa. Puoli­toista tun­tia vuorokaudessa suju­vas­sa? joukkoli­iken­teessä istuen. 

    Mut­ta siinäkö se ihanteelli­nen elämän­pi­iri sit­ten on, kokon­aisu­udessaan? Suhaamista oman HSL-kotikaupun­gin rajo­jen sisällä? 

    Itse autoilen mm. sik­si että pääsen liikku­maan kohtu­ullis­ten aiko­jen sisäl­lä muual­lakin, Nuuk­sios­sa, Por­voos­sa, lähi­maaseudul­la jne.
    Mik­si helsinkiläisen pitäisi istuskel­la autot­to­muu­den tai ekol­o­gisu­u­den hengessä omil­la pikkubule­vardeil­laan ja pienen­tää tajun­taansa maanti­eteel­lis­es­ti rajoittautumalla ?

    Maail­ma on tuol­la ulkona. Kan­nat­taa men­nä kat­so­maan. Kaikkialle ei kul­je “suju­va joukkoli­ikenne.” Itse asi­as­sa isoon osaan maatamme, hem­metin mie­lenki­in­toisi­in paikkoi­hin ei kul­je joukkoli­iken­net­tä lainkaan. 

    Ehkä joku her­ne­saare­lainenkin halu­aa men­nä kat­so­maan maailmaa?

    1. Olosuhteiden johdosta viimein väkisin auton omistamaan pakotettu... sanoo:

      Mut­ta, jos sitä autoa ei tarvitse päivit­täin (vaan vaik­ka vaan joka toinen viikon­lop­pu, sitä ”maaseudulle” tehtävää matkaa varten) niin sil­loin on jo selvästi halvem­paa vuokra­ta se auto viikon­lopuik­si kuin omis­taa se. Näin on ainakin jos las­kee ne kaik­ki auton omis­tamis­es­ta seu­raa­vat kulut yhteen. Ero on merkit­tävä. Tai, no, ainakin jos ei osta sitä ikälop­pua ”ton­nin pom­mia” vaan sen tyyp­il­lisen vähän käyte­tyn ja luotet­ta­van per­heau­ton. Uudem­mas­ta puhumattakaan.

      Auton kus­tan­nuk­set kun on todel­la help­po aliarvioi­da. Etenkin kun se (eri­tyis­es­ti vähäl­lä käytöl­lä) ylivoimais­es­ti suurin yksit­täi­nen kus­tan­nus on niin huonos­ti näkyvis­sä osto­hetken jälkeen…

    2. “Ehkä joku her­ne­saare­lainenkin halu­aa men­nä kat­so­maan maailmaa?”

      Tässä aja­tus­maail­mas­sa “maail­man kat­somi­nen” on mah­dol­lista ain­oas­taan itse omis­te­tul­la henkilöau­tol­la, joka seisoo aina mak­simis­saan muu­ta­man kymme­nen metrin päässä kotiovelta.

      Täl­lainen ajat­telu kumpuaa ratin takaa ja ker­too siitä, mil­laista riip­pu­vu­ut­ta ja näköalat­to­muut­ta auton omis­t­a­mi­nen voi pahim­mil­laan ihmiselle aiheut­taa. Huolestut­tavaa on, että suurelta osin kaupun­ki on raken­net­tu tämän ajat­telun pohjalta.

      1. Kun paljon liikkuu Suomes­sa, huo­maa että suurim­paan osaan paikoista et pääse julk­isil­la, mitenkään. Miten sinne men­nä sit­ten sitä maail­maa kat­so­maan? Jalan? Sopii tietylle rajat­ulle ryh­mälle. Pyöräl­lä? Sama. 100 km, esim, ei ole esim. jokaisen van­huk­sen tai lapsen ajettavissa.
        Taksilla?
        Niin. 

        Mut­ta toisaal­ta eihän her­ne­saari­in tms. ole pakko muut­taa, jos halu­aa pitää autoa. Tehdään Helsin­gin kan­takaupungista vihreän sivistyneistön ja autot­toman eli­itin alue A.
        Anteek­si jos asi­a­ton kärjistys…
        Me muut tavikset voimme asus­taa tavis­mar­ket­tiemme vier­essä ja moot­toritei­den humi­nas­sa jos ja kun haluamme.
        Eiks joku vihreä juuri näin kom­men­toin­utkin, Atso Apajalahti?

      2. Joka päivä ei ole menos­sa suurim­paan osaan paikoista. Auto kan­nat­taa vuokra­ta sil­loin har­voin, kun pitää matkus­taa ratikkaverkon ulkopuolelle.

    3. No hyvä. Ja sit­ten kysymys: onko mah­dol­lista ratkaista tämä asia esimerkik­si vuokraa­mal­la auto? Ainakin ulko­maan­matkoil­la näin tehdään useinkin.

    4. Olin jo ilmoit­tanut lopet­ta­vani blo­gin seu­raamisen, mut­ta palaan kommentoimaan.
      San­o­taan että äidin koulu­tus­ta­soon tiivistyy mon­ta asi­aa ihan globaal­is­tikin: pienem­pi lap­siluku, las­ten parem­pi ter­veys ja hei­dän koulut­tamisen­sa jne.
      Niin absur­dil­ta kuin voi kuu­lostaa, auton omis­t­a­mi­nen tai hallinnoin­ti kan­takaupungis­sa (taloudessamme täyssähköau­to Krunikas­sa) kor­reloi­nee aika voimakkaasti tulota­son, yleisen akti­ivi­su­u­den ja työ­markki­na- ase­man kanssa. Myös siihen ikään kuin tiivistyvät edel­lä maini­tut asi­at. Tämän huo­maa esimerkik­si koti­talomme edus­tan menopeleistä. Sik­si en usko rak­en­ta­jien kovin hel­posti rak­en­ta­van auto­ton­ta aluet­ta. Toki Heka ym. toim­i­jat, mut­ta kovan rahan rak­en­ta­jat tuskin halu­a­vat kar­sia osta­jakun­nas­ta kaikkein parhait­en toimeen tulevia.

      1. “kovan rahan rak­en­ta­jat tuskin halu­a­vat kar­sia osta­jakun­nas­ta kaikkein parhait­en toimeen tulevia.”

        Niin, siis niil­lä autot­tomil­la on käytet­täviä tulo­ja kymp­pi­ton­nin enem­män vuodessa—jos siis olete­taan että autoil­i­ja ei ole joku köy­hä joka ajaa käytetyl­lä autol­la. Ja nimeno­maan kovan rahan raken­nut­ta­jat rak­en­ta­vat aina vain sen min­imin ver­ran pysäköin­tiru­u­tu­ja, vaik­ka enem­män saisi rak­en­taa raken­nu­soikeu­den rajoit­ta­mat­ta: tämä ei johdu siitä, että kovan rahan raken­nut­ta­jat eivät olisi kiin­nos­tunei­ta rahas­ta, vaan siitä, että autoil­i­ja ei vaan ole kovin houkut­tel­e­va asiakas.

        Todel­lisu­us on se, että enevässä määrin auto on muut­tumas­sa varakku­u­den sym­bol­ista pakol­lisek­si pahak­si jon­ka omis­taa vain ne, joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta elää ilman autoa asuin­paikan huo­nouden (=varat­to­muu­den) vuok­si. Helsin­gin kan­takaupun­ki on kaikil­la mittareil­la parhait­en toimeen­tule­va alue Suomes­sa, mut­ta auton­o­mis­tu­so­su­us on selvästi pienin.

    5. Kotoisin olen Itä-Uudelta­maal­ta. Jos Her­ne­saares­ta on kyse, niin Por­vooseen menee kah­den kilo­metrin päästä Kamp­ista ark­isin neljä bus­sivuoroa tun­nis­sa ja viikon­lop­puisin aika paljon. Jos on menos­sa Por­voon keskus­taan tai van­haankaupunki­in niin kyl­lä tämä on ihan tehtävis­sä ilman omaa autoa.

  15. Kevyen liiken­teen tun­neli Her­ne­saaren ja Jätkäsaaren välille ratkai­sisi mon­ta ongel­maa. Her­ne­saare­laiset pää­si­sivät hyö­dyn­tämään Jätkäsaaren kolmea ratikkalin­jaa ja Ruo­ho­lah­den metroase­ma olisi selvästi lähin.

    Samal­la Jätkäsaaren, Ruo­ho­lah­den ja koko eteläisen Helsin­gin asukkaille lyhenisi mat­ka useisi­in palvelui­hin ja liikku­mi­nen kävellen ja pyöräl­lä tulisi suju­vam­mak­si laa­jem­minkin Helsin­gin niemellä. 

    Vas­taavia suosit­tu­ja kevyen­li­iken­teen tun­nelei­ta on mm. Han­puris­sa ja Lon­toos­sa. Onko­han täl­laista vai­h­toe­htoa koskaan tutkit­tu osana Jätkäsaaren, Her­ne­saaren ja sata­matun­nelin suunnittelua?

  16. Hyvä Soini­vaara,

    Olen pien­estä asti pitänyt radikaaleista ehdo­tuk­sista, elämää ja olo­suhtei­ta paran­tavista ratkaisu­ista. Mon­esti ne aiheut­ta­vat vas­tar­in­taa, mut­ta jos niistä on aitoa hyö­tyä ja helpo­tus­ta arkeen niin ihmiset lop­ul­ta otta­vat ne nopeasti käyt­töön. Jup­pis­ta­tussym­boli lan­ga­ton puhe­lin on mei­dän kaikkien taskus­sa, sil­lä se helpot­taa yhteydenpitoa.

    Autoilun hai­tat ja hyödyt ovat kaikkien tiedos­sa, mut­ta on jok­seenkin epä­selvää mik­si siitä tulee tehdä väk­isin auto­ton­ta jos ihmiset koke­vat autoa tarvit­se­vansa. Iso­ja yri­tyk­siä on jo pois­tunut Helsin­gin niemeltä kahdes­ta syys­tä. Dig­i­taal­isu­us mah­dol­lis­taa asioiden hoita­misen kauem­paa ja siitä johtuen ei ole halua eikä tarvet­ta tul­la han­kalasti saavutettavaan(niille, jot­ka liikku­vat autol­la) ja siten yli­hin­taiseen keskustaan.

    Korni, mut­ta konkreet­ti­nen huomio on ettei Her­ne­saar­ta raken­neta ilman auto­ja, isom­pia kumipyöriä.

    Väitän seu­raavaa: Vihreän aja­tus­maail­man ilmas­toahdis­tus on niin suur­ta, että hei­dän mielestään nyt on pakko tehdä ratkaisu­ja joi­ta kaik­ki eivät halua. Jätetään kysymät­tä mik­si halut­tomat ovat muu­tos­ta vas­taa vaan men­nään asen­teel­la ’ Me tiede­tään parem­min’. Täl­lä vas­takkainaset­telul­la on vaikea saavut­taa kehi­tys­tä, sil­lä aito eten­e­m­i­nen vaatii yhteistyötä. Tuskin blo­gin kir­joit­ta­jakaan innos­tu­isi jos ‘uuden sukupol­ven’ tietäjän tuli­si­vat määräämään kaikkien polkupyörät on verolle/roviolle pan­ta­va ja nyt sähköt­tömät potku­lau­dat ovat oikea liikku­mis­muo­to, kos­ka ovat pienem­piä, hel­posti säi­lytet­täviä, parem­pia ryhdille,jne.…

    Kaik­ki ihmiset reagoi­vat nihkeästi pakkoon. His­to­ri­al­li­sista syistä me suo­ma­laiset eri­tyis­es­ti. Me emme vält­tämät­tä sano sitä, mut­ta yhteistyö on parem­pi tie.
    Radikaalit voisi­vat jopa men­nä ja kysyä mik­si halu­at käyt­tää autoa? Voisi löy­tyä ratkaisu­ja johon kaik­ki ovat tyytyväisiä

    1. Ajatuk­seni oli täysin taloudelli­nen. Jos Her­ne­saa­reen tule­vat toden­näköis­es­ti noin tuhat autoa edel­lyt­tävät 400 miljoo­nan investoin­nin. Toisen­laises­sa talous­mallis­sa auton omis­ta­jan pitäisi ostaa osu­us tuos­ta tun­nelista 400 000 eurol­la. Sen voi sit­ten joskus yrit­tää myy­dä eteen­päin. Lisäk­si autopaik­ka 50 000 eurol­la. Uskoisin, että tämä kus­tan­nusten kohden­tu­misen aiheut­ta­jalle jo itsessään tek­isi Her­ne­saares­ta autot­toman. Mik­si autoa Her­ne­saa­res­sa pitäisi muiden sub­ven­toi­da 400 000 eurol­la. Leikat­tavaa löytyy.

  17. Hei Osmo, kiitos siitä, että ajat­telet asioi­ta uusik­si. Tosin tämä aja­tus autot­tomas­ta Her­ne­saares­ta ei ollut uusi, vaan me ase­makaavas­ta valit­ta­neet tahot toimme tämän vai­h­toe­hdon tai ainakin parkkipaikko­jen määrän voimakkaan rajoit­tamisen esille hallinto-oikeudelle esite­tyssä val­i­tuk­ses­sa. Täl­lä tavoin ajoneu­voli­iken­teen määrä olisi saatet­tu oikeaan suh­teeseen siihen, että yhden ain­oan katuy­htey­den päähän kaupun­ki oli sur­vo­mas­sa 8.000 asukas­ta, 4.000 työ­paikkaa, suuren pien­ve­ne­sa­ta­man ja jos­ta touko-syysku­us­sa pitäisi saa­da vielä mak­simis­saan 10.000 ris­teily­matkus­ta­jaa shut­tle-bus­seil­la kulke­maan keskus­taan ja takaisin. Vieläkö ihme­tel­lään mik­si hallinto-oikeus ja KHO kaa­toi­vat kaavan?

    Kaavaa val­tu­us­to hehkut­ti aikanaan 400–500 miljoo­nan euron myyn­ti­t­u­loil­la ton­teista. Siis paljon raken­nu­soikeut­ta, paljon rahaa eikä liiken­teen suju­misel­la ollut niin väliä. Eräässä asukasti­laisu­udessa liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö Reet­ta Putko­nen vas­tasi asukkait­ten liiken­nehuoli­in totea­mal­la “Ruuhkat kuu­lu­vat kaupunki­in”. Niin joskus kuu­lu­vatkin mut­ta ei niitä tarvitse itse aiheut­taa. Liiken­nemallinnusten mukaan ruuhkavaiku­tuk­set oli­si­vat tun­tuneet Län­siväylälle saak­ka. Kaavaa valmis­teltaes­sa liiken­nemallinnuk­sis­sa selvitet­ti­in myös tun­neli­v­ai­h­toe­hto ja ain­oa var­muudel­la toimi­vak­si jär­jeste­lyk­si todet­ti­in koira­puis­ton kohdal­la ole­va ajo-aukko.

    Kaupun­gin tulee siis vali­ta, pienem­pi raken­nus­mas­sa, pienem­mät tuo­tot, toimi­va liikenne tai suurem­pi raken­nus­mas­sa, suurem­mat tuo­tot mut­ta myös suurem­mat kulut liiken­teen jär­jestämisessä. Maankayt­tö- ja raken­nus­la­ki edel­lyt­tää ase­makaaval­ta sitä, että myös ajoneu­voli­iken­teen suju­vu­ud­es­ta huole­hdi­taan. Tästä me Her­ne­saaren lähistöl­lä asu­vat asukkaat tulemme vis­usti pitämään huol­ta seu­raa­vankin ase­makaaval­u­on­nok­sen osalta.

  18. Vas­taus arkkite­hdille: en tietenkään ajat­tele, että auto on varakku­u­den sym­boli. Nis­san syr­jäseudun rin­ta­mami­estalon pihal­la edus­taa juuri arjen vält­tämät­tömyyt­tä. En myöskään sanonut, että rak­en­ta­jat halu­a­vat mak­si­maalisen määrän autopaikko­ja, mut­ta luul­tavasti eivät uskalla rak­en­taa täysin auto­ton­ta aluetta.

  19. Hyvän keskustelun tulit avan­neek­si. Näit, että vai­h­toe­hto­ja Her­ne­saa­res­sa olisi kak­si, tun­neli tai auto­ton kaupungi­nosa. Kuten Juk­ka tote­si, on vielä kol­maskin, koko alueen mitoituk­sen pienen­tämi­nen eli palaami­nen alku­peräiseen 4000 asukkaan mitoituk­seen. Tässä vai­h­toe­hdos­sa voitaisi­in niemen kär­keen läjitet­ty jät­timäi­nen mer­itäyt­töalue toteut­taa veneilykeskuk­seen liit­tyvänä puis­tona, jos­ta voitaisi­in jär­jestää vaikka­pa kan­sain­vä­li­nen suun­nit­teluk­il­pailu. Näin jäisi jäl­jelle myös näkymä Pih­la­jasaa­reen etelä-Helsingis­sä liikkuville.

    Aika erikoisia laskelmia kus­tan­nus­vas­taavuuk­sista ja sub­ven­tioista intouduit tekemään. Eihän kukaan ole sel­l­ais­takaan esit­tänyt, että me tääl­lä etelä-Helsingis­sä jotenkin sub­ven­toisimme 500 miljoo­nan euron Kru­unusil­tapro­jek­tia tai kokon­aiskus­tan­nuk­sil­taan saman suu­ruista Vihd­in­tien bule­vardin pikaratikkapro­jek­tia. Ei siitä huoli­mat­ta, että kumpikaan pro­jek­ti ei mil­lään taval­la paran­na kan­takaupungis­sa asu­vien joukkoliikennettä.

    1. Vihd­in­tien ratikkapro­jek­ti ei mak­sa kaupungille mitään, kos­ka kaupun­ki saa rahansa takaisin maao­maisuuten­sa arvon nousuna. Kru­unuratikan osalta saa takaisin vain puo­let, kos­ka pääosa arvon­nousus­ta menee toisi­in taskuin. Jos kiin­teistövero muut­tuu ton­tin todel­liseen arvon perus­tu­vak­si, myös Kru­unuratik­ka muut­tuu kaupungille kannattavaksi.

  20. Ihmeen paljon herät­tää into­hi­mo­ja tämä. Ei kai sieltä tuulisen ja kylmän meren rannal­ta kukaan pako­ta asun­toa ostamaan? 

    Olisiko idea helpom­pi myy­dä, jos puhuisit “Autopaikat­tomas­ta kaupungi­nosas­ta”? Auto­ja­han siel­lä tulee ole­maan, tuskin muut­tokuor­maa on tarkoi­tus hevoskär­ry­il­lä tuoda.

    1. Ei ihme sil­lä tässä tiivistyy henkilöau­ton OMISTAMISEN vaiku­tus erit­täin selvästi kaupunkisu­un­nit­telu­un. Ja kun tämä omis­t­a­mi­nen vähänkin kyseenalais­te­taan, se menee monil­la kovasti tun­teisi­in kos­ka “OMA auto” on monille paljon muu­takin kuin vain paikas­ta toisen siir­tymisen mahdollistaja.

  21. Entä jos tästä tehtäisi­inkin merelli­nen pien­taloalue? Pär­jät­täisi­in vähem­mil­lä investoin­neil­la ja saataisi­in houkut­tel­e­va paik­ka koulute­tulle hyvin toimeen­tule­valle porukalle, joille on Helsingis­sä paljon vähem­män mie­lenki­in­toisia vai­h­toe­hto­ja kuin mon­es­sa muus­sa saman kokolu­okan kaupungissa.

      1. Voi ehkä kysyä onko paik­ka niin arvokas, jos sinne ei saa­da kohtuukus­tan­nuksin tehtyä säädyl­lisiä kulkuy­hteyk­siä ja palveluita

      2. Jos on upea saari keskel­lä järveä, se on arvokas, vaik­ka autol­la sinne pääsem­i­nen onkin jok­seenkin mah­do­ton­ta. Se, ettei joku alue sovi autoil­i­joil­la ei tarkoi­ta, ettei se ole arvokas joillekin toisille.

  22. Jos alueelle ei tule yleisiä parkkipaikko­ja ei sinne voi tul­la yhteiskäyt­tö auto­jaan (tai se on todel­la paljon epä­to­den­näköisenä). Yhteiskäyt­töau­tot kuitenkin ratkai­se­vat jonkin auton omis­tamiseen liit­tyvän ongel­man ja niiden käyt­tö onkin lisään­tynyt viime vuosi­na kohtu­ullisen paljon. 

    Mitä mieltä olet niistä?

    1. Kyl­lä sinne voi tul­la yhteiskäyt­töau­to­jen autopaikko­ja, eikä sat­apros­ent­ti­nen autopaikat­to­muus muutenkaan ole järkevä. Kyse on, ettei sinne tarvitse varautua tuhan­si­in autopaikoihin.

  23. Tämä ei sit­ten ole provo…

    Helsingis­sä ajatel­laan ja kuvitel­laan että esim. maa­han­muut­ta­javäestö on jakau­tunut jotenkin tasaver­tais­es­ti kaikki­in kaupungi­nosi­in. No, jokainen A‑vyöhykkeen ulkop­uolel­la enem­män liikku­va tietää ettei näin ole reaal­i­maail­mas­sa lainkaan. Vaik­ka lehti­ju­tuis­sa ja poli­it­tises­sa main­ospuheessa onkin.
    Meneekö tämä nyt sit­ten taas niin että me etuoikeu­tut asu­tamme kan­takaupun­gin ja ne muut, köy­hät ja usein maa­han­muut­ta­jat, B‑vyöhykkeen takalaidat?
    Ehdotankin Her­ne­saaren asun­noista vähin­tään puo­lia Hekan asunnoiksi.
    Ja sitä myöten myös kan­takaupun­gin asu­jaimis­ton tasaver­taisem­paa jakau­tu­mista sosio-ekonomisesti.
    Monille hekalaisille autoilu ei ole ongel­ma, kos­ka sitä välinet­tä ei ole.
    Ja jos on, ei ole varaa enää pitää. 

    Tuskin voidaan suh­tau­tua niin, että “alue on liian arvokas annettavaksi…”

  24. Autopaikat­to­muu­den vaiku­tuk­sia asun­to­jen hin­toi­hin ja menekki­in voi vain arvail­la. Sitä kan­nat­taisi kokeil­la jol­lakin rajat­ul­la alueel­la. Ehkä tämä Her­ne­saari olisi sopi­va, en tunne aluetta.

    1. Sitä on kokeil­tu. Asun­to­jen markki­nahin­ta autopaikat­tomas­sa talos­sa ei juuri poikkea naa­purin autopaikallis­es­ta talosta. Ekon­o­mistille se ker­too, ettei autopaikkaa pide­tä juuri minkään arvoisena.

      1. Itse olisin hyvin mielel­läni auto­ton. Ainakin mitä tulee työmatkaliikenteeseen.
        Kuten usein olen toden­nut, se tarkoit­taisi kuitenkin vähin­tään 5 tun­nin lisäys­tä työ­matkaan ja julkises­sa liiken­nevä­li­neessä istu­miseen ja olemiseen per viikko.
        Ja tämä siis Helsin­gin rajo­jen sisällä.
        Neljänä kymme­nenä työvi­ikkona 200 tun­nin lisäys­tä yhdessä vuodessa. 

        En tiedä mil­laista elämää esim. tääl­lä autot­to­muut­ta kan­nat­ta­vat ihmiset elätte mut­ta vaikeal­ta 200 ylimääräisen tun­nin istu­mi­nen bussissa/metrossa yhden vuo­den aikana minus­ta tun­tuu. Ker­ropa se kymmenel­lä vuodella.
        Se on kaik­ki pois esim. perheeltä.
        Eikä ne maise­mat niin kiin­nos­tavia ole. Tai äly­puhe­li­men sisältö. 

        Ehkä te autot­to­muu­den ylistäjät ette käy lainkaan töis­sä tai sit­ten olette etuoikeutet­tu­ja etäil­i­jöitä kaik­ki tyyn­ni. Tai varakkai­ta keskus­ta-asu­jia joil­la on mah­dol­lisu­us vali­ta sekä asuin­paikkansa että työ­paikkansa sijain­ti. Saat­taa olla joillekin yllä­tys että suurel­la osal­la ei ole kumpaakaan valin­nan vapaut­ta. On otet­ta­va kiin­ni siitä mis­tä saa. 

        Lopetan tästä asi­as­ta turhau­tuneena tähän. Toivon että auto­ton A‑luokan keskus­ta-Helsin­ki toteutuu.
        Siis yhtä kuin liiken­teelli­nen vyöhyke- ja luokka­jako. Vihreä linja.

      2. Autopaikan arvo on olema­ton, jos voi luot­taa kadun­var­sipysäköin­ti­in. Miten lie han­kki­neet tutkimusaineistoa.
        Pienessä mit­takaavas­sa voi ollakin, kos­ka asukkai­ta on mon­een lähtöön. Kokon­aiselle kaupungi­nos­alle toteutet­tuna sanois­in, että olisi mie­lenki­in­toista nähdä, minkälainen olisi asukaskoos­t­u­mus. Her­ne­saaren tapauk­ses­sa saat­taisi löy­tyä rikkai­ta autot­to­mia taksin käyttäjiä.

      3. Käy kat­so­mas­sa Tallinnan van­has­sa kaupungis­sa. Siel­lä taitaa olla vaikea saa­da paikkaa autolleen, mut­ta ei ole kuitenkaan pahasti slum­mi­u­tunut­ta. Sama tietysti Suomenlinnassa.

      4. pakkoauoil­i­jan puolaiapuhe
        ” Itse olisin hyvin mielel­läni auto­ton. Ainakin mitä tulee työmatkaliikenteeseen.
        Kuten usein olen toden­nut, se tarkoit­taisi kuitenkin vähin­tään 5 tun­nin lisäys­tä työ­matkaan ja julkises­sa liiken­nevä­li­neessä istu­miseen ja olemiseen per viikko.
        Ja tämä siis Helsin­gin rajo­jen sisällä.
        Neljänä kymme­nenä työvi­ikkona 200 tun­nin lisäys­tä yhdessä vuodessa. ”

        Mut­ta olisiko sin­un työ­matkasi tuol­lainen, jos et olisi han­kkin­ut autoa?

        Itse parin auton aika van­hana, jos use­am­man vuo­den työelämässä olleeena. Mys­tis­es­ti työ­paikkani ja asun­non väli­nen mat­ka oli käteväst polkupyöräl­lä kul­jet­ta­va. Kun han­kin auton, val­itsin työ­paikkani ja asuin­paikkani siten, että työ­mat­ka oli taitet­tavis­sa kätevästi autol­la. Pyörälle se oli liian pitkä. Oli siis ihan pakko autoilla. 

        Eli jos on auto käytet­tävis­sä , elämä tulee jär­jestet­tyä sit­ten sen mukaises­ti. Nykyis­es­tä asuin­paikas­tani vai­moni on mah­do­ton­ta käy­dä töis­sä muuten kuin autol­la. No toisaal­ta, eipä me oltaisi tänne ikinä muutet­tu, jos ei omis­tet­taisi autoa.

  25. Nyt Osmo on käsit­tänyt väärin min­un autot­to­muusa­jatuk­seni Her­ne­saaren tapauk­ses­sa. Ei siitä slum­mia saa mil­lään. Tulee mieleen New York/ Man­hat­tan. Kun kat­se­lee liiken­net­tä niin suurin osa on tak­se­ja ja jakeluli­iken­net­tä. Ja eikö tuo Man­hat­tan ole enem­pi rikkaiden asuinaluetta.

  26. ikimaalainen ja on auto mutta pyöräilen silti sanoo:

    Help­po ratkaisu. Lev­itätte ne työ­paikkanne ympäri Suomea, ettekä pakkaudu kuin torakat samaan kup­paus­sarveen. Suomes­sa riit­tää tilaa autoil­la ja olla ilman autoa ja jopa ilman tun­nelia jos vaa ällitäl­li on tarpeek­si vahva.

  27. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009634443.html

    Ei tuo julki­nen vaan vedä.
    Hidas, kallis, epävarma.
    Pian myös: harvem­pi, kalliimpi. 

    Noista syistä oma julki­nen liikku­miseni töi­hin (keskus­ta > Itä-Helsin­ki) vauh­tui aikoinaan autoon.

    Puh­taat A‑vyöhykeläiset (asunto+työ) voivat tietenkin pyöräil­lä omis­sa ympyröissään.

    1. Itä-Helsin­gin ja Helsin­gin kan­takaupun­gin välil­lä auto on monille ain­oa vai­h­toe­hto jopa ihan saavut­tavu­u­den takia. Tosin täy­tyy muis­taa että lip­pu­jen hin­nat ovat eri hin­taisia eri vyöhykkeil­lä. Juna ja metro ovat kyl­lä nopeimpia kuin ratik­ka ja bus­si. Itse liikun Kiven­lahdes­ta Helsin­gin keskus­taan joka on paljon nopeampi kuin esimerkik­si liikku­mi­nen ratikalla jostain Käpylästä Helsin­gin keskus­taan johon voi kulua jopa 30 minuuttia

      1. Ilman omaa metro­haaraa etelä-Helsin­ki jää rikkaan väen nukku­malähiök­si jos­ta men­nään töi­hin lähtöko­htais­es­ti autol­la jos työ­mat­ka on muualle kuin keskustaan.

  28. On vielä pakko pyytää Osmoa käymään klo 16 aikoi­hin taval­lise­na arkipäivänä Her­ne­saaren kul­mil­la. Sen ain­oa katuy­hteys Telakkakatu on jo nyt täyn­nä, vaik­ka Her­ne­saa­reen ei ole vielä raken­net­tu yhtään asun­toa. Jonot ulot­tuvat mon­i­na päiv­inä vielä Telakkakadun päässä olev­as­ta liiken­nympyrästä Eiran­ran­nankadulle molem­pi­in suun­ti­in. Uuteen Her­ne­saa­reen ei todel­lakaan voi rak­en­taa yhtään autopaikkaa, eikä sal­lia muu­takaan lisäli­iken­net­tä, jakeluli­ikenne mukaan­lukien, ellei sinne toteuteta uut­ta katukapasiteettia.

    Kaupun­ki tuli nyt itsekin todis­ta­neek­si Her­ne­saaren liiken­teen mah­dot­to­muu­den sulke­mal­la Esplana­di­en kai­stat, jol­loin keskus­tas­ta pois pyrkivä liikenne hakee nyt uusia reit­te­jä Etelä-Helsin­gin pikkukaduil­ta, Telakkakatu mukaanlukien.

      1. Nythän ihmis­ten nau­reskel­tu­jen epäi­ly­jen jäl­keen todis­tet­tu (HS) se, mitä mon­et epäilivät pitkään, Helsin­ki päät­tämäl­lä päät­ti toteut­taa kaik­ki remon­tit ja kokeilut yhtä aikaa kan­takaupun­gin alueel­la tänä vuonna.
        Näin virkamiehet myötäile­vien poli­ti­ikko­jen enem­mistön myötävaikuksella. 

        Seu­rauk­set, mm. vaar­alli­nen tur­val­lisu­u­den huonon­tu­mi­nen (vrt. pelas­tus­laitok­sen kan­nan­otot) oli­vat hyvin tiedossa.
        Ehkä ne jopa motivoivat tähän ihmis­ten arkielämään kohdis­tu­vaan (liiken­nepoli­it­tiseen vai suo­raan ide­ol­o­gis-liiken­nepoli­it­tiseen?) peit­el­tyyn vaiku­tusyri­tyk­seen. Tavoit­teena pow­er­point-palavereis­sa luo­tu uusi havain­neku­va helsinkiläi­nen: pyörän selässä matkalla kahvi­las­ta a kahvi­laan b keskus­taku­plansa halka­isi­jan sisällä. 

        Itse vedän kyl­lä johtopäätök­sen, että Helsin­gin kaupun­ki ei ole, eikä ollut vähään aikaan, helsinkiläis­ten puolel­la. Mitä muu­ta johtopäätöstä voisi vetää. Olemme kaupun­gin vihreän lin­jan objek­te­ja, emme muuta.
        Toivon että tutki­va jour­nal­is­mi alkaa selvit­tää llisää mitä tässä on
        taustal­la. Nyt olisi Hesar­ille ihan todel­li­nen velvol­lisu­us selvit­tää kaupunk­in­sa hämärää.
        Oikeusjut­tu­ja­han käsit­tääk­seni on jo luvassa. 

        Autovi­ha on läht­enyt niin lapas­es­ta että se näyt­tää oikeut­ta­van kaiken.
        Hie­man yleinen kom­ment­ti tämä min­ul­ta nyt, mut­ta näin hah­motan päälinjan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.