2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (8) Reunaehtona tuloerojen kohtuullisuus

2020-luvun yhtreiskun­tapoli­ti­ik­ka (8) Reunae­htona tulo­ero­jen kohtuullisuus

Olemme siir­tyneet kir­jan osaan 3, jos­sa pohdi­taan, mitä pitäisi tehdä.

Tarvi­taan

    • Ekologi­nen rakennemuutos
    • Työ­markkinare­for­mi ja sitä täy­den­tävät tulonsiirrot
    • Lep­pois­t­a­mi­nen mah­dol­lisek­si kaikille reiluil­la säännöillä
    • Ker­takus­tan­nus­tuot­tei­den järkevä hinnoittelu

Opti­maalisen strate­gian luomisen tiel­lä on kak­si han­kalu­ut­ta. Toinen on kaikkea opti­moin­tia hait­taa­va polkuriippuvuus.

Rajoit­ta­vana reunae­htona on tulo­ero­jen pitämi­nen kohtu­ullisi­na. Jos tätä rajoitet­ta ei olisi, opti­maalisen talousjär­jestelmän luomi­nen olisi helppoa.

Rau­nae­htona tulo­ero­jen kohtuullisuus

”Mitä tasaisem­pi on tulon­jako, sitä vähem­män on sosi­aal­isia ongelmia, psyykkisiä sairauk­sia, huumei­den käyt­töä, lap­sikuolleisu­ut­ta, koulupu­dokkai­ta, teini­raskauk­sia, henkirikok­sia ja vanke­ja. Vähem­män on jopa las­ten kokemia kon­flik­te­ja, kuten tap­pelu­ja, kiusaamista ja epäys­täväl­listä käytöstä. Pienet tulo­erot paran­ta­vat eli­na­jan odotet­ta, koulu­tus­ta­soa, las­ten hyv­in­voin­tia, ihmis­ten välistä luot­ta­mus­ta, sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta, inno­vati­ivi­su­ut­ta ja jopa jät­tei­den kier­rä­tys­tä.” (s.204)

Tulo­ero­ja puo­lus­te­taan kahdel­la argumentilla:

  • Tulo­jen tasaami­nen on varkaut­ta. Rikkaat ovat suuret tulon­sa ansainneet
  • Tulo­ero­ja tarvi­taan ylläpitämään taloudel­lista kasvua

Tulo­erot ja talouskasvu

Havain­not eivät oikein tue sitä, että suuret tulo­erot lisäi­sivät talouskasvua. Itse asi­as­sa suurten tulo­ero­jen maat ovat pääsään­töis­es­ti köyhiä.

”Suuret tulo­erot heiken­tävät talout­ta kah­ta kaut­ta. Ensik­sikin yhteiskun­nal­lisen luot­ta­muk­sen rapau­tu­mi­nen ja väestöryh­mien väli­nen vihan­pito eivät tuo­ta mitään hyvää. Toisek­si kansakun­ta haaskaa lah­jakku­us­re­serve­jään, kun sosi­aalilu­okkien etäisyys hidas­taa sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta.” (s.207)

Täysin tasainen tulon­jako kuitenkin tuhoaisi talouskasvun, kos­ka se veisi kaik­ki taloudel­liset kan­nus­teet. Vuon­na 2017 kan­sain­vä­li­nen val­u­ut­tara­has­to arvioi, että talouskasvun kannal­ta opti­maa­li­nen Gini-ker­roin olisi noin 0,27. Tätä pienem­mät ja tätä suurem­mat tulo­erot hidas­taisi­vat talouskasvua. Täl­laiset tutkimuk­set ovat metodol­o­gis­es­ti niin haas­tavia, että tulok­sel­la on lähin­nä viihdear­voa, mut­ta todet­takoon kuitenkin, että täl­lä vuosi­tuhan­nel­la Gini-ker­roin on ollut Suomes­sa jok­seenkin tasan 0,27.

Tulo­ero­jen oikeutuksesta

Kukaan ei voi väit­tää, että hänen korkeat tulon­sa ovat yksin hänen aikaansaan­nos­taan. Kaikkien suo­ma­lais­ten on kiit­tämi­nen aiem­pia sukupolvia korkeas­ta elintasostamme.

Jos ole­tamme, että omis­tamme kaik­ki yhtä paljon aiem­pi­en sukupolvien aikaansaan­nok­sista (en nyt tarkoi­ta suku­jen omaisu­ut­ta omaisu­ut­ta vaan tek­nol­o­gista osaamista) osinko tästä kaikesta pitäisi jakaa tasan kaikkien kesken ja vain häviävän pieni osa kansan­tu­losta nykyiseen tapaan tuotan­non­tek­i­jä­tu­lo­jen mukaises­ti. Näin ajatellen oikeu­den­mukainen tulon­jako olisi hyvin tasainen, tasaisem­pi kuin tarkoituk­sen­mukainen tulon­jako eli tulo­erot, jot­ka ovat perustel­tu­ja pitämään talout­ta toiminnassa.

Jos tarkoituk­sen­mukaiset tulo­erot ovat suurem­pia kuin oikeu­den­mukaiset, ole­mas­sa ole­via tulo­ero­ja voidaan perustel­la vain tarkoituk­sen­mukaisu­udel­la, ei oikeu­den­mukaisu­udel­la. Sato­jen miljoonien euro­jen omaisu­us­tu­lo­ja per­i­tys­tä omaisu­ud­es­ta on vaikea perustel­la tarkoituksenmukaisuudella.

Toimi­va kil­pailu ja eet­tis­es­ti perustel­tu siirpiirteisyys

Kysymys kil­pailu ankaru­ud­es­ta on ris­tiri­itainen asia. Van­han patru­u­na­talouden puut­teel­liset kil­pailu­olo­suh­teet mah­dol­lis­ti­vat helpon voiton­teon, mut­ta tekivät mah­dol­lisek­si myös eet­tisyy­delle tilaa anta­van suurpiirteisyyden.

Län­si­maisen kulut­ta­jan bud­jet­ti ei kaa­tu­isi siihen, että puuvil­la­pai­ta mak­sa 50 sent­tiä enem­män, mikä tek­isi mah­dol­lisek­si olen­nais­es­ti parem­mat työolot, mut­ta  mut­ta paikalliselta tehtaal­ta se veisi koko katteen.

Onko siis kil­pailu liiankin kovaa?

Se voi olla seli­tys tarpeet­toman kovalle työ­tahdille, johon työn­tek­i­jä ei omil­la päätök­sil­lään sor­tu­isi, jos saisi itse määrätä työ­tahtin­sa ja saisi palkan sen mukaan.

 

4 vastausta artikkeliin “2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (8) Reunaehtona tuloerojen kohtuullisuus”

  1. Tuon gini-ker­roin ja sen tulkin­nat ovat kai lähin­nä huonoa viihdet­tä. Suomel­la on siis opti­maa­li­nen ker­roin, mut­ta bkt per kapi­ta ei ole nous­sut vielä 2008 tasolle. Itse asi­as­sa olemme 200-luvun osalta aika lähel­lä poh­jaa. Venezuela ja Syyr­ia tiet­tävästi ovat huonom­pia, mut­ta nor­maaleik­si las­ket­tavista talouk­sista ei moni jää mei­dän alle.

  2. Tulo­eroti­lanne riip­puu siitä, mitä tilas­toidaan ja kat­so­taan. Itä-Suomen kun­nista huo­mat­ta­va osa asukkaista on pien­i­t­u­loisia, jos suh­teutetaan tulota­so pk-seu­tu­un tai Ahve­nan­maan tulota­soon, jois­sa tulota­sot ovat keskimäärin selvästi isom­pia. Mut­ta jos kat­so­taan alueen sisäl­lä, niin tulo­erot eivät ole kovin iso­ja, eivätkä ihmiset vält­tämät­tä koe itseään pien­i­t­u­loisik­si — kun alueel­la ei asu paljoa sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka oli­si­vat olen­nais­es­ti iso­tu­loisem­pia. Pien­i­t­u­loisek­si itsen­sä kokee herkem­min, jos asuu isom­pit­u­lois­t­en vieressä.

  3. Jos lis­tataan Suomea korkeam­man BKT:n taloudet, niin onko yhdessäkään alhaisem­pi gini-ker­roin kuin Suomessa?

  4. Tulo­eroista keskustelu suomes­sa on type­r­ää. Tarkoituk­se­na on ilmeis­es­ti vain yrit­tää perustel­la riis­tovero­tus­ta hake­mal­la ver­tausko­htia jostain kehi­tys­maista vaik­ka tulo­eroil­la on olisi äärim­mäisen vähän tekemistä minkään kanssa.

    - Onko Ruot­sis­sa (tuos­sa euroopan väki­val­taisim­mas­sa maas­sa) liian suuret tuloerot?
    — Suomes­sa on muuten suurem­mat tulerot kuin Sveit­sis­sä ennen vero­ja ja tulon­si­ir­to­ja. Ilmeis­es­ti himovero­tus itseasi­as­sa johtaa suuri­in tulo­eroi­hin (rak­en­teelli­nen työt­tömyys). Yhteiskun­ta jos­sa voi elää ilman tukia on paljon inhimil­lisem­pi, kan­nus­tavampi ja oikeu­den­mukaisem­pi kuin keskusjo­htoinen tukiy­hteiskun­ta jos­sa kansalaiset ovat poli­itikko­jen armopalo­jen varassa.
    — Suo­mi tasaa jo tulo­ja suur­in­pi­irtein eniten maail­mas­sa, pitääkö tässä olla ylivoimainen vai voisiko kokeil­la jotain muuta?

Vastaa käyttäjälle Smokin' Joe Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.