Logiikka Trumpin protektionismin takana?

Pres­i­dent­ti Trumpin out­oon talous­poli­it­tiseen pro­tek­tion­is­mi­in on etsit­ty syitä hänen huonos­ta kansan­talouden osaamis­es­taan. Ikään kuin mies ei ymmärtäisi, kuin­ka val­tavia taloudel­lisia tap­pi­oi­ta pro­tek­tion­is­mi tuot­taa maail­man­taloudelle ja Yhdys­val­loille itselleen.

On yleen­sä aika huono seli­tys, että val­tion­jo­hta­jan kum­malli­nen käyt­täy­tymi­nen johtuu hänen tyh­myy­destään. Jospa asia vain näyt­tää amerikkalaisen kon­ser­vati­ivisen oikeis­ton silmis­sä erilaiselta.

Yhdys­val­loista on san­ot­tu, että maa koos­t­uu val­ta­van rikkaista ja edis­tyneistä suurkaupungeista, joiden väliset alueet ovat kehi­tys­maa­ta. Kansan ja eri­tyis­es­ti aluei­den jakau­tu­mi­nen men­estyvi­in ja kelka­s­ta putoavi­in on Yhdys­val­ois­sa vielä jyrkem­pää kuin meil­lä Euroopas­sa. Yhdys­val­loista puut­tuu sosi­aal­isia ero­ja lievit­tävä sosi­aal­i­tur­va ja jär­jestelmälli­nen aluei­den kehi­ty­sero­ja tasaa­va aluepolitiikka.

Kelka­s­ta putoamista edis­tää myös maan heikko koulu­tusjär­jestelmä, joka takaa kelvol­lisen koulu­tuk­sen vain varakkaiden aluei­den lap­sille. Suuri osa amerikkalai­sista on mei­dän stan­dard­iemme mukaan heikosti koulutettuja.

Yhdys­val­lois­sa on maail­man parhaat yliopis­tot, mut­ta niiden men­estys nojaa aiv­o­tuon­ti­in. Muual­ta tulleet tekevät jo yli puo­let väitöskir­joista Yhdys­val­tain yliopistoissa.

Amerikkalais­ten hylkysyr­jien tule­vaisu­us näyt­tää glob­al­isaa­tion edis­tyessä yhä surkeam­mal­ta. Mod­ern­im­mat ja halvem­mat tuon­ti­tavarat jyräävät ne alleen. Euroopan ja eri­tyis­es­ti Aasian tavaratuotan­to – auton valmis­tuk­ses­ta alka­en – on niin paljon kilpailukykyisempää.

Hylkysyr­jät nos­ti­vat Trumpin pres­i­den­tik­si. Niiden kon­ser­vati­ivi­nen arvo­maail­ma vas­taa Trumpin omaa. Tämä osa hänestä on ilmeis­es­ti aitoa eikä näyteltyä.

Jos Yhdys­val­lat jatkaa nykyisel­lä talous­lib­er­aalil­la, val­tion puut­tumista kai­h­taval­la lin­jal­la, yhteiskun­nal­liset erot maas­sa saat­ta­vat kär­jistyä kestämät­tömik­si. Ehkäpä Trump ja hänen joukkon­sa ajat­tel­e­vat, että pro­tek­tion­is­min tuot­ta­ma tehot­to­muus on hin­ta, joka kan­nat­taa mak­saa siitä, etteivät nuo alueet ja niiden asukkaat tyystin syr­jäy­dy. Tai ainakin ne kan­nat­taa saa­da usko­maan, että toivoa on.

Toinen yksinäi­nen susi, Bernie Sanders, tar­josi ratkaisuk­si pohjo­is­maista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, voimakas­ta tulo­jen tasaus­ta ja alue­poli­it­tisia tulon­si­ir­to­ja ja sai suur­ta ja innos­tunut­ta kan­na­tus­ta. Joidenkin arvioiden mukaan hän olisi voit­tanut Trumpin, mut­ta demokraatit val­it­si­vat ehdokkaak­seen Hilary Clin­tonin, jon­ka vai­h­toe­hto oli pitää kaik­ki ennallaan.

Trumpille hyv­in­voin­ti­val­tio edus­taa sekä vas­ten­mielistä sosial­is­tista ajat­telua että taloudel­lista tehot­to­muut­ta. Hän saat­taa ajatel­la, ettei pro­tek­tion­is­min aiheut­ta­ma tehot­to­muus ole sen huonom­paa tehot­to­muut­ta kuin euroop­palainen sosiaalipolitiikka.

On kaikille selvää, että pro­tek­tion­is­min vuok­si amerikkalaiset joutu­vat mak­samaan tavaroista enem­män, mut­ta eihän tavaroista ylipään­sä mak­se­ta juuri mitään. Nykyaikainen talous pyörii palvelu­jen ympärillä.

Trumpin perus­teet muun maail­man epäreilun edulli­sista tuot­teista syr­jäyt­tämässä amerikkalaista teol­lisu­ut­ta muis­tut­ta­vat suuresti kotoista keskustelu­amme maat­aloud­es­ta. Emme ain­oas­taan me suo­ma­laiset, vaan koko Euroop­pa on sitä mieltä, ettei vapaakaup­pa sovi maat­alouteen, kos­ka muual­la tuote­taan elin­tarvikkei­ta halvem­mal­la. Huolto­var­muud­es­ta ei ole kyse. Ran­skas­sa pide­tään yllä teho­ton­ta maanvil­je­lyä osana ran­skalaista elämän­muo­toa ja jopa Sveit­si tukee samas­ta syys­tä avokä­tis­es­ti vuoristoviljelijöitä.

====

Trump tun­tuu kuvit­tel­e­van, että hän voi aset­taa tulle­ja ilman, että muut maat vas­taisi­vat niihin omil­la tulleil­laan. Tämä kuu­lostaa real­is­tisu­udessaan brit­tien Brexit-tavoitteilta.

Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa Yhdys­val­tain soti­laalli­nen ylivoima, joka voi antaa sille pont­ta talous­neu­vot­teluis­sa Euroopan kanssa. En tarkoi­ta, että Yhdys­val­lat tulisi käyt­tämään asevoimi­aan minkään Ira­nia merkit­täväm­män tahon taivut­telu­un, mut­ta Euroop­paa se voi kiristää soti­laal­lisen tuen epäämisellä.

Uhkaus irtau­tua Natos­ta on tehokas kiristys­ru­u­vi. Se on sitä tehokkaampi, mitä aggres­si­ivisem­min Venäjä esi­in­tyy. Tässä Trump ja Putin voivat löytää yhteisiä tavoit­tei­ta. Putinin lihas­ten pullis­telu saat­taa tehdä EU:sta nöyrän Yhdys­val­tain edessä.

Myös Bri­tan­nia on vah­va soti­las­mahti. Ties vaik­ka kysymys Euroopan yhteis­es­tä puo­lus­tuk­ses­ta nousisi esille Brex­it-neu­vot­telu­jen loppusuoralla.

Kiinan pain­os­tamiseen Yhdys­val­tain soti­laal­lis­es­ta ylivoimaista ei kuitenkaan ole. Se ei voi uha­ta soti­laal­lisen liit­to­suh­teen katkaisul­la, kos­ka sel­l­aista ei ole koskaan ollutkaan, mut­ta ei myöskään soti­laal­lisel­la uhal­la, kos­ka Kiina nyt vain on liian iso. Oop­i­um­so­dan ajat ovat ollei­ta ja menneitä.

====

Trumpin pro­tek­tion­is­mi voi todel­la suo­jel­la joitakin amerikkalaisia työ­paikko­ja muu­ta­man vuo­den, mut­ta pitkän ajan vaiku­tuk­set ovat vähin­täänkin epä­var­mo­ja. Talousti­eteil­i­jöistä ei ole Trumpille apua vai­h­toe­hdon rak­en­tamis­es­ta, kos­ka kun­non talousti­eteil­i­jät eivät täl­laisia ohjelmia rak­en­tele. Aika hapuile­via ovat toimet tähän asti olleetkin.

Jos Yhdys­val­lat eristäy­tyy pitkäaikaises­ti pro­tek­tion­is­mi­in­sa, Kiinan ja Euroopan talous­suh­teet voivat muut­tua paljon vahvem­mik­si. Niistä voi peräti tul­la maail­man­poli­ti­ikas­sa liittolaisia.

Se taas voi tehdä maail­mas­ta kovin erilaisen.

===

Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä. Oli vähän epäon­ni­nen, sil­lä kun olin jät­tänyt tämän tek­stin, seu­raa­vana päivänä Trump teki Junck­erin kanssa “dealin”. Se ei muut­tanut asi­aa, mut­ta päivää myöhem­min kir­joitet­tuna olis­in­muo­toil­lut tek­stin hie­man toisin ja toden­nut, että tuo sopimus ei muut­tanut asetelmaa.

102 vastausta artikkeliin “Logiikka Trumpin protektionismin takana?”

  1. Entä jos taustal­la on ymmär­rys Kiinan ja USA:n kon­flik­tin vääjäämät­tömyy­destä? Jot­ta USA voi voit­taa kon­flik­tin, se tarvit­see riit­tävän teol­lisen poten­ti­aalin. Väitän, että Trump suo­jaa tuo­ta potentiaalia.

    Noista muista huomiois­tasi en ole läh­eskään kaik­ista samaa mieltä. Hyv­in­voin­ti­val­tiokokeilut eivät ole olleet kovin pitkäikäisiä. Pisin lie­nee Uusi-See­lan­ti, joka kaa­tui omaan mah­dot­to­muu­teen­sa yli parikym­men­tä vuot­ta sitten.

    Vastaa

  2. Kaik­ki yri­tyk­set soveltaa peli­teo­rias tai funtsia Trumpin ratio­naal­isia vaikut­timia ovat tuomit­tu­ja epäonnistumaan. 

    Trump on merkan­talisti ja hän välit­tää vain siitä, mikä näyt­tää *tänään* Fox­in iltauuti­sis­sa hyvältä hänen peruskan­nat­ta­jakun­nan silmis­sä. Hyvänä esimerkkinä Pohjois-Kore­an suhtei­den täysin tunaroitu hoitaminen. 

    Joten turhaan mietitte mitään Trumpin salaista grand strate­giaa, sil­lä sem­moista ei ole. Jos joku asia toimi­ikin taval­la tai toisel­la, se on puh­das­ta sat­tumaa. Esim. T ei vel­jeile dik­taat­tor­ei­den kanssa kos­ka peli­teo­ria, vaan kos­ka hän ajat­telee itse samoin.

    Vastaa

    1. Sylt­ty

      Trump on merkan­talisti ja hän välit­tää vain siitä, mikä näyt­tää *tänään* Fox­in iltauuti­sis­sa hyvältä hänen peruskan­nat­ta­jakun­nan silmis­sä. Hyvänä esimerkkinä Pohjois-Kore­an suhtei­den täysin tunaroitu hoitaminen. 

      tarkoitit var­maan fox news kanavaa, joka on eri kuin fox kanavat. 

      itse luokit­te­len fox news kana­van pro­pa­gan­da kanavak­si nykyään. erikoista on se että fox news on yksi­tyi­nen eikä ole val­ti­olli­nen tai julkinen.

      Vastaa

    2. Sylt­ty:
      Kaik­ki yri­tyk­set soveltaa peli­teo­rias tai funtsia Trumpin ratio­naal­isia vaikut­timia ovat tuomit­tu­ja epäonnistumaan. 

      Trump on merkan­talisti ja hän välit­tää vain siitä, mikä näyt­tää *tänään* Fox­in iltauuti­sis­sa hyvältä hänen peruskan­nat­ta­jakun­nan silmis­sä. Hyvänä esimerkkinä Pohjois-Kore­an suhtei­den täysin tunaroitu hoitaminen. 

      Joten turhaan mietitte mitään Trumpin salaista grand strate­giaa, sil­lä sem­moista ei ole. Jos joku asia toimi­ikin taval­la tai toisel­la, se on puh­das­ta sat­tumaa. Esim. T ei vel­jeile dik­taat­tor­ei­den kanssa kos­ka peli­teo­ria, vaan kos­ka hän ajat­telee itse samoin.

      Kyl­lä Trumpil­la tiet­tyä pelin tajua on, sen osoit­taa vaalien jälkeiset lausun­not siitä, kuin­ka hän olisi kam­pan­join­ut aivan eri taval­la, jos val­in­takri­teer­inä olisi val­it­si­jami­esten sijaan yleinen äänio­su­us. Ja tähän kitey­tyy mah­dol­lis­es­ti myös talous­poli­ti­ikan ydin: Trumpille vas­tus­ta­jia on muiden maid­en lisäk­si myös demokraat­tienem­mistöiset osaval­tiot Yhdys­val­to­jen sisäl­lä, ja jos Kali­formi­as­sa tai New Yorkissa ostovoima las­kee kaup­pa­so­dan vuok­si, niin se on vain voit­to Trumpille.

      Pro­tek­tion­is­mi tuhoaa hyv­in­voin­tia koko maan tasol­la, mut­ta osaval­tioko­htais­es­ti tilanne saat­taa olla toinen. Detroitin auto­te­ol­lisu­us ei tule koskaan ole­maan kil­pailukykyi­nen euroop­palais­ten auto­jen kanssa, varsinkaan jos suurkaupun­git pakot­ta­vat päästövähen­nyk­si­in, mut­ta jos autoille asete­taan isot tul­lit ja kaupunke­ja ja osaval­tioi­ta kiel­letään aset­ta­mas­ta päästöra­joituk­sia, ruostevyöhyk­keen tuot­teet saat­ta­vat sit­tenkin men­nä aiem­paa parem­min kaupaksi.

      Vastaa

    3. Sylt­ty:
      Kaik­ki yri­tyk­set soveltaa peli­teo­rias tai funtsia Trumpin ratio­naal­isia vaikut­timia ovat tuomit­tu­ja epäonnistumaan. 

      Trump on merkan­talisti ja hän välit­tää vain siitä, mikä näyt­tää *tänään* Fox­in iltauuti­sis­sa hyvältä hänen peruskan­nat­ta­jakun­nan silmis­sä. Hyvänä esimerkkinä Pohjois-Kore­an suhtei­den täysin tunaroitu hoitaminen. 

      Joten turhaan mietitte mitään Trumpin salaista grand strate­giaa, sil­lä sem­moista ei ole. Jos joku asia toimi­ikin taval­la tai toisel­la, se on puh­das­ta sat­tumaa. Esim. T ei vel­jeile dik­taat­tor­ei­den kanssa kos­ka peli­teo­ria, vaan kos­ka hän ajat­telee itse samoin.

      Trumpin arvaa­mat­to­muus ja äkkikään­nök­set saat­ta­vat olla harkit­tua toim­intaa. Hän­hän on suurten kiin­teistödi­ilien tek­i­jä eikä niis­sä tarvi­ta osa­puolten välistä luot­ta­mus­ta, vaan pelkästään hyviä juris­te­ja. Hämäys ja hui­jaus ovat arkipäivää. Trump uskoo, että sama pätee myös poli­ti­ikas­sa. Pieleen taitaa mennä

      Trumpin äärim­mäi­nen nar­sis­mi ei sen sijaan ole näytel­tyä. Kale­van piirtäjäl­lä, Jar­il­la, oli alkukesästä lois­ta­va oival­lus: Hän kuvasi Trumpin ja Kim Jong-unin istu­mas­sa vaipois­sa potil­laan ja heit­telemässä toisi­aan ydinpommeilla.

      Vastaa

      1. Tapio: Trumpin arvaa­mat­to­muus ja äkkikään­nök­set saat­ta­vat olla harkit­tua toimintaa.

        Ei ole, hän on oikeasti tuollainen.

        Jos Trump vain vetäisi kylmän viileästi näytelmää, ei hän toimisi siten, että muiden maid­en poli­itiko voit­ta­vat sitä enem­män vaale­ja, mitä tiukem­min vas­tus­ta­vat hän­tä. Nyt mis­sään län­si­maas­sa main­stream-poli­itikko ei voi kerätä ääniä kaveer­aa­mal­la Trumpin kanssa. Jos on pakko kaveer­a­ta, sitä tehdään mah­dol­lisim­man vähän. Jopa pehmis-Trudeau­ta on kehut­tu Trumpin vastustamisesta. 

        Trump on Trump, hän ei vedä mitään roo­lia tai näytelmää.

        Pro­tek­tion­is­mis­sa hän on itseasi­as­sa ollut johdon­mukainen, hän on vas­tus­tanut vapaakaup­paa jo 80-luvul­ta saak­ka eikä tässä asi­as­sa ole varsi­nais­es­ti heilunut puolelta toiselle.

    4. “Kaik­ki yri­tyk­set soveltaa peli­teo­rias tai funtsia Trumpin ratio­naal­isia vaikut­timia ovat tuomit­tu­ja epäonnistumaan.”

      Trumpin omat puheet voivat olla välil­lä mitä sat­tuu, mut­ta mitä spe­si­fimpi­in asioi­hin men­nään, sitä vähem­män kyse on enää pres­i­dentin itsen­sä päät­tämistä asioista. Taustal­la on yötä päivää työsken­televä avus­ta­jakun­ta ja val­ta­va virkamieskoneis­to, jot­ka käytän­nössä tekevät yksi­tyisko­htaisem­mat lin­jauk­set hyvin suurelta osin. Sitä voi joku koit­taa haarukoi­da, mihin pres­i­dent­ti mis­säkin maas­sa mah­taa aikaansa käyt­tää: mikä osa menee edus­tuste­htävi­in paikan pääl­lä tai puhe­limes­sa, mikä osa niihin valmis­tau­tu­miseen, mikä osa läpi­hu­u­toa­sioiden käsit­te­lyyn, ja mikä osa uusi­in asioi­hin pere­htymiseen, mikä osa ajas­ta menee ruokailui­hin, ves­sas­sa ja suihkus­sa käymiseen, pukeu­tu­miseen, per­heen kanssa ajan viet­toon sekä rentou­tu­miseen, mikä osa ajas­ta sosi­aal­is­ten suhtei­den ylläpi­toon van­ho­jen ystävien kesken, ja paljonko aikaa jää lop­ul­ta jotain yksit­täistä päätet­tävää asi­aa kohti pere­htymiseen. Mut­ta ilman tarkem­pia ana­lyy­se­jäkin voinee veika­ta, että kos­ka USA:n pres­i­den­til­lä on aika mon­ta muu­takin käsiteltävää asi­aa ja suh­teel­lisen paljon edus­tuste­htäviä, tuskin Trump kovin paljon omaa aikaansa on tuon­ti­t­ul­liasian yksi­tyisko­h­tien lin­jaamiseen käyt­tänyt. Vaik­ka asioista puhutaan Trumpin nimis­sä, joka päätök­sistä viime kädessä vas­taa, käytän­nössä esimerkik­si pro­tek­tion­is­tisen poli­ti­ikan varsi­naiset aiv­ot lienevät muu­ta­ma keskeinen avus­ta­ja tai virkamies, joiden ideat Trump on hyväksynyt.

      Vastaa

  3. USA ei tarvitse, sitä pien­tä, tavar­a­vai­h­toa muun maail­man kanssa, mut­ta se voi rahas­taa mui­ta pääsys­tä USAn kulut­ta­ja­markki­noille. Jos USAn sisä­markki­noil­la työ­paikat lisään­tyvät ja palkat nou­se­vat pro­tek­tion­is­min vuok­si, niin amerikkalaiset var­masti hyväksyvät globaalin talouden kasvun pros­entin pudotuksen.
    EU ja Japani tekivät kaup­pa­sopimuk­sen, jos­sa tul­lit pois­tu­vat(?). Japani tuo Euroop­paan elek­tron­i­ikkaa ja auto­ja. Suo­ma­laiset saa­vat viedä juus­toa siir­tymäa­jan jäl­keen. Kun Kiinan tavar­avir­ta kään­tyy Euroop­paan, niin Suomelle on jaos­sa vielä lisää huono­ja kortteja.

    Vastaa

    1. Eero Kär­ki:
      USA ei tarvitse, sitä pien­tä, tavar­a­vai­h­toa muun maail­man kanssa, mut­ta se voi rahas­taa mui­ta pääsys­tä USAn kulut­ta­ja­markki­noille. Jos USAn sisä­markki­noil­la työ­paikat lisään­tyvät ja palkat nou­se­vat pro­tek­tion­is­min vuok­si, niin amerikkalaiset var­masti hyväksyvät globaalin talouden kasvun pros­entin pudotuksen.

      Tot­ta! Seu­raus vain on, että nuo jäl­keen­jääneet alat, joi­ta Trump aikoo tulleil­la suo­ja­ta, jäävät entistäkin enem­män jäl­keen muus­ta maail­mas­ta, sil­lä kil­pailun paine heikke­nee. Negati­ivi­nen kierre vain pahenee.

      EU ei näytä kavereer­aa­van Kiinan kanssa ehdoista, vaan päin­vas­toin pain­os­taa sitä ”reilui­hin” sään­töi­hin. Kiina­han ei vieläkään kun­nioi­ta eikä val­vo IPR:ää, val­tion tuki vien­tiyri­tyk­sille on merkit­tävää, län­si­mais­ten yri­tys­ten pääsy Kiinaan on edelleen käytän­nössä mah­do­ton­ta, ellei niil­lä ole kiinalaista kump­pa­nia, jne. Kiina saat­taa nyt yli­tuotan­to-ongelmien­sa takia olla valmi­impi myönnytyksiin.

      Vastaa

    2. USA:n kulut­ta­jat kär­sivät pro­tek­tion­is­mista, vaik­ka efek­ti olisikin pieni.

      Vastaa

  4. Siltä var­al­ta etten ole ain­oa jol­la oli aukko yleis­sivistyk­sessä: Hylkysyr­jä on paikan­ni­mi, jon­ka teki tun­netuk­si Olavi Paavolainen Synkässä yksinpuhelussa.

    “Mut­ta yhtä voimakkaasti vaikut­ta­vat talvi­so­das­sa kaatunei­den kotikylien nimet. Niistä puhuu erä­maan ja kar­jalais­ten vaaro­jen riipai­se­van suru­mieli­nen runous: Patsin­vaara, Hauki­vaara, Hat­tuvaara, Piilo­vaara, Lehti­vaara, Pih­la­javaara, Kuuk­sen­vaara, Ontron­va­ara… Kourai­se­vim­mal­ta vaikut­taa kuitenkin valkoisen ristin tek­sti ‘Sotamies Väinö Ket­tunen, Hylkysyrjä’.”

    https://www.finna.fi/Record/ilomantsi.M011-74065

    Vastaa

  5. on tul­tu seu­rat­tua usa:n media maail­maa vuosia ja siistä syys­tä tiedän jos jotakin.

    kan­nat­taa ainakin eroit­taa kam­pan­ja-trump ja toteut­ta­ja-trump. trump on oikeis­taan perunut kaik­ki oleel­liset lupauk­sen­sa joista kuu­luisin oli “drain the swamp” joka oli toteutues­saan “ful­fill the swamp”. (rikkaan busi­ness-eli­ti­in jahtaaminen).

    oma arvio on että trump ei ajat­tele yleis­es­tä etua enää mil­lään tasol­la, siis joko usa:laisten, maail­man tai edes omaa äänestyrysh­mää. trump:in tavoite on mak­si­moi­da taloudelli­nen tuho vähän kaikkial­la kuitenkin poikkeuk­se­na omat busi­ness-diilit. melkein kaikissa päätök­sessä tun­tuu hai­se­van jonkun­lainen oman edun tavoit­telu. vaik­ka todis­tei­ta on tul­lut nihkeästi mut­ta tiedot viit­taa pahasti siihen että don­ald trump on korvia myöten velois­sa ja vielä väärään paikkaan, siis venäjälle. min­un arvio on että melkein kaik­ki mitä trump tekee on suun­nitel­tu aika tarkasti sen omien tavoit­tei­den mukaan jos­ta aika iso-osa on krem­lini­in päin nöyristely.

    yksi asia on usa:n oikeis­to­me­dia. joka on men­nyt erit­täin paha­laa­tuiseen infro­maa­tioku­plaan. tämä on men­nyt katas­ro­faaliselle tasol­la jos­sa jo pystytään kir­jaimel­lis­es­ti kehit­tämään täyt­tä pup­pua ja levit­tämään totuute­na. vieläkin veturi on fox news (älä sekoi­ta fox kanavi­in) mut­ta kum­mallis­es­ti infowars on tul­lut myös merkit­täväk­si trump:in ään­i­toriviksi. infowars kana­van päähenkilö on alex jones joka suoltaa trump myön­teisiä salali­it­to­te­o­ri­oi­ta. don­ald trump yrit­tää näyt­tää hyvältä vain oikeis­to­me­di­as­sa ja oikeis­toku­plas­sa ja se riit­tää oikeisti-kannattajille.

    mitä tulee trump:in talous-poli­ti­ikkaan niin trump ajat­telee vain omaa liike-etu­aan. ja sen takia tar­if­fit on osuneet kum­mal­isi­in suuntiin.

    oma arvio usa:sta täl­lä het­kel­lä. usa:n tilanne on katas­ro­faa­li­nen täl­lä het­kel­lä. repub­likaan­it niin sekä media että äänestäjät ovat men­neet melkein täysin trump:in puolelle ja eivätkä kri­ti­soi riit­tävästi. trump ihan­noi total­itäärisiä johta­jia ja var­man ihan syys­tä. pahoin pelkään että trump halu­aa olla yksin-val­tias ja näin päästä ongelmis­taan mm. velois­taan. erikoios­ta on että pahin ongel­ma ei ole trump vaan repub­likaan­it jot­ka päästää trump:in kuin koira veräjästä. jos usa ei ryhdis­täy­dy tämän vuo­den (2018) aikana niin voi olla että ei puhuta demokra­ti­as­ta enää vuon­na 2020.

    olen kuul­lut usa:n äänestysongelmista pitkään ja nyt on äänestäjien pois­to äänestys­lis­toil­ta se oleel­lisin. tiivis­te­tynä repub­likaan­it ei pysty voit­taa rehellisil­lä vaaleil­la enää ja ovat tulleet vielä riip­pu­vaisik­sikin krem­lin vaiku­tuk­sista. repub­likaaneista on tul­lut val­ta-puolue. (jos sin­ul­la on ääni-oikeus usa:ssa niin suosit­te­len voimakkaasti tark­ista­maan äänestysoikeu­den rek­isteröin­ti ja muu­ta siihen liittyvää).

    david cay john­ston, it’s worse than you think (en halu­aisi main­os­taa mut­ta tämä henkilö on kat­tanut trump:in toimia pitkään).

    Vastaa

  6. “Ran­skas­sa pide­tään yllä teho­ton­ta maanvil­je­lyä osana ran­skalaista elämän­muo­toa ja jopa Sveit­si tukee samas­ta syys­tä avokä­tis­es­ti vuoristoviljelijöitä.”

    Aivan, ja tue­taanko siis maanvil­je­lyä vai tur­is­mia vai molem­pia. Joka tapauk­ses­sa maat­alous on siel­lä huikeasti mon­imuo­toisem­pi kokon­aisu­us kuin täkäläi­nen ohran ja kau­ran tehokas­va­tus sioille ja broilereille

    Trump elää omas­sa diili-kuplas­saan ja halu­aa tien­ata rahaa sekä olla “men­estynyt”.

    Vastaa

  7. “When life gives you lemons, make lemonade.”

    Min­ul­la olisi ehdo­tus jota Vihreät voisi­vat viedä eteenpäin: 

    Vas­tataan Yhdys­val­to­jen talous­pakot­teisi­in aset­ta­mal­la tariffi
    Yhdys­val­ta­lais­ten tuot­tei­den sisältämille hiilidioksidipäästöille.
    Tar­if­fin kokon­ais­sum­ma vas­taa Yhdys­val­to­jen asettamia
    tar­if­fe­ja, mut­ta on rak­en­teeltaan hyödyllinen. 

    Yhdys­val­ta­laisille tuot­teille ja ilmais­taan aiko­mus jät­tää tar­if­fit jossain
    laa­ju­udessa pysyviksi ilman yht­enäistä tun­tu­vaa hiilid­iok­sidi­veroa. Voidaan
    esit­tää aiko­mus aiko­mus laa­jen­taa tar­if­fi muuhun maail­maan myöhemmin. 

    Yhdys­val­lat käyt­ti mm. kansal­lista tur­val­lisu­ut­ta selit­tämään uusia tullimaksuja
    Ilmas­ton­muu­tos oikeut­taisi saman aikuis­ten oikeasti. EU:lla olisi nyt mah­dol­lisu­us liit­toutua muiden Trumpin talous­pakot­teista kär­sivien kanssa ja ottaa tilanne hal­tu­un. Kiinankin kansalli­nen tur­val­lisu­us on uhat­tuna Nature: North Chi­na Plain threat­ened by dead­ly heat­waves due to cli­mate change and irri­ga­tion.

    Vastaa

    1. N/A:

      Vas­tataan Yhdys­val­to­jen talous­pakot­teisi­in aset­ta­mal­la tariffi
      Yhdys­val­ta­lais­ten tuot­tei­den sisältämille hiilidioksidipäästöille.
      Tar­if­fin kokon­ais­sum­ma vas­taa Yhdys­val­to­jen asettamia
      tar­if­fe­ja, mut­ta on rak­en­teeltaan hyödyllinen. 

      Peri­aat­teessa kau­nis idea, mut­ta käytän­nössä toden­näköis­es­ti tuol­lainen ehdo­tus olisi erit­täin vaikea toteut­taa lyhyel­lä aika­jän­teel­lä. Toteu­tus edel­lyt­täisi tiedon siitä, miten paljon mitkäkin tuot­teet “sisältävät” hiilid­iok­sidipäästöjä. Oikeasti päästöt harvem­min ovat tuot­teessa enää sisäl­lä, vaan ne muo­dos­tu­vat raa­ka-ainei­den han­k­in­nas­ta, kul­je­tuk­sista, tuotan­to­pros­es­sista yms. Käytän­nön toteu­tuk­sen kannal­ta iso ongel­ma on se, että tul­livi­ra­nomaisil­la ei ole tul­lates­saan mitään tietoa siitä, paljonko päästöjä jonkun rajan takaa tule­van tuot­teen valmis­tus ja tuomi­nen rajalleen asti on aiheut­tanut. Käytän­nössä tul­lit joudu­taan sik­si aset­ta­maan varsi­nais­ten hiilid­iok­sidipäästö­tar­iffien sijaan esimerkik­si tuoteryh­mit­täin (esim. päästöjä aiheut­taville teräs­tuot­teille isom­mat tul­lit kuin jollekin vähäpäästöisem­mäk­si arvioidulle tuoteryh­mälle). Yksi yksinker­tainen käytän­nön vai­h­toe­hto hiilid­iok­sid­i­t­ullin toteut­tamiseen olisi esimerkik­si lentorahdin verot­ta­mi­nen vaikka­pa rahdin pain­on perus­teel­la. Se toimen­pide osu­isi sel­l­aisi­in tuot­teisi­in, joi­ta kuskataan lentokoneella.

      Vastaa

    2. N/A: Vas­tataan Yhdys­val­to­jen talous­pakot­teisi­in aset­ta­mal­la tariffi
      Yhdys­val­ta­lais­ten tuot­tei­den sisältämille hiilidioksidipäästöille.
      Tar­if­fin kokon­ais­sum­ma vas­taa Yhdys­val­to­jen asettamia
      tar­if­fe­ja, mut­ta on rak­en­teeltaan hyödyllinen.

      En pidä tuos­ta ideas­ta. Ilmas­to­tulleille voi olla muutenkin perustei­ta. Jos ne toteutetaan kos­to­tulleina, niistä pitäisi sit­ten luop­ua, jos vastapuoli sit­ten luop­uu omista tulleistaan.

      Yleen­sä kos­to­tul­lien kohde­tuot­teet val­i­taan siten, että niil­lä on suuri poli­it­ti­nen vaiku­tus (esim niiden tuot­ta­jil­la on keskimääräistä voimakkaampi lob­bau­sor­gan­isaa­tio, tai ne ovat esim USA:ssa tärkeitä vaa’ankieliosaval­tioille) tai, että kos­to­tulleista ei tule itselle hait­taa (esim kor­vaavia tuot­tei­ta saa muualtakin).

      Vastaa

  8. Ensik­si, Yhdys­val­lois­sa mustien koti­talouk­sien tulo on sama kuin suo­ma­laisen keskimäärin. Kun meil­lä keskimääräisessä on mukana myös mus­tat, niin parem­pi olisi ver­ra­ta mei­dän ja Yhdys­val­tain mus­tia huo­matak­seen, kum­mas­sa maas­sa asi­at ovat parem­mal­la tolal­la. Euroop­palai­sista maista vain Hol­lan­nis­sa ihmiset ovat keskimäärin onnel­lisem­pia kuin Yhdysvalloissa.

    Mitä tulee Osmon toiseen väit­teeseen, että tul­li­mak­sut kuris­taa taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta ja köy­hen­tää kansan­talout­ta, niin tul­li­mak­su­ja tärkeämpi tek­i­jä on tulovero­tus. Ei pidä uno­htaa, että tul­li on vero­tus­ta. Trump perustelee tul­li­mak­su­ja Kiinan ja Sak­san keinotekoisen matalil­la val­u­u­toil­la suh­teessa dol­lari­in. Molem­mat väit­teet ovat yleis­es­ti tun­nustet­tu­ja tosi­a­sioi­ta. Trumpil­la ei ole kauheasti mui­ta keino­ja puut­tua tuol­laiseen tahal­liseen kil­pailun vääristämiseen kuin tullimuuri.

    Kol­man­nek­si, euroop­palainen vasem­mis­to inhoaa Amerikkaa sen mate­ri­al­is­tis­es­ta ja kris­til­lis­es­tä elämän­tavas­ta, kun Euroopas­sa sosial­is­tit van­no­vat kier­rä­tyk­sen, kasvis­ruokailun, kylmien aamusuihku­jen ja eri­lais­ten luon­nonuskon­to­jen nimi­in. Nyt kun Touko Aal­to tuli ver­ran­neek­si Aino Pen­nasen pakkopalau­tus­protes­tia nat­si-Sak­san kansalais­tot­telemat­to­muu­teen, voinee muis­tut­taa, että nat­si-Sak­sas­sa Yhdys­val­lat esitelti­in juurikin hedo­nis­tise­na kult­tuu­ri­na, jota rahamiehet ahneesti pyörittävät.

    Osmonkin hyvin tietämä Mikko Pau­nio­han on kir­joit­tanut aiheesta parikin kir­jaa, jos täl­lainen neu­lan­pis­to tässä blo­gis­sa sal­li­taan ilman että Osmo suuttuu.

    Vastaa

    1. Euroop­palai­sista maista vain Hol­lan­nis­sa ihmiset ovat keskimäärin onnel­lisem­pia kuin Yhdysvalloissa.

      Sin­ul­la on nyt hal­lus­sasi jokin sel­l­ainen tutkimus, jota minä enole nähnyt.

      Vastaa

      1. Kuten tässä artikke­lis­sa tode­taan, niin tärkeäm­pää kuin pohtia kan­so­jen onnel­lisu­ut­ta (kult­tuuriset kysymyk­set vaikeut­ta­vat ver­tailua samoin kuin onnel­lisu­u­den määritelmä) muu­ta­man des­i­maalin tarkku­udel­la on absur­dia. 10 kärki­maa­ta vai­h­taa järjestys­tä vuosit­tain jol­lain 0,5 yksikön sisällä.

        https://www.econlib.org/archives/2018/02/americans_are_r.html

        Tärkeäm­pää on tun­nistaa onnel­lisu­u­den takana ole­vat muut­tu­jat ja siinä Yhdys­val­lat on aivan omas­sa luokas­saan. Mis­sä euroop­palaiset poli­itikot, Touko Aal­to mukaan lukien, ilmoit­ta­vat tasa-arvon pää­tavoit­teek­seen perus­tus­lain hengessä, Yhdys­val­lois­sa perus­tus­la­ki ei mainitse tasa-arvoa poli­it­tise­na päämääränä onnel­lisu­u­teen pyrkimisen (“pur­su­ing hap­pi­ness”), mikä myös näkyy ns amerikkalaisen unel­man muo­dos­sa. Euroopas­sa ei ole käsitet­tä euroop­palainen unel­ma — vaik­ka tasa-arvon nimis­sä punav­ihreät fem­i­nis­tit puuhastel­e­vat siir­to­laisas­ioi­ta teemal­la “meil­lä on unelma”.

        Lyhyesti san­ot­tuna, lope­ta Osmo tuo pop­ulisti­nen Amerik­ka-vas­tainen hys­ter­ian liet­son­ta. Meil­lä on itsel­lämme paljon tähdel­lisimpiä ongelmia (euro, immi­graa­tio ja brex­it) kuin mus­sut­taa pres­i­den­tistä, jon­ka val­in­taan emme voi demokraat­tis­es­ti vaikuttaa.

        Vai olisiko sinus­ta hyvä, jos venäläiset ja amerikkalaiset kaltais­esi johta­vat poli­itikot kärkkäästi ja julkises­ti arvostelisi­vat Suomen pres­i­dent­tiä idiootik­si ja epä­toiv­o­tuk­si val­tiovierailulle? Siitäkö onnel­lisu­utemme on kiin­ni, kuka on Venäjän tai Yhdys­val­tain presidentti?

      2. Urakoit­si­ja: Siitäkö onnel­lisu­utemme on kiin­ni, kuka on Venäjän tai Yhdys­val­tain presidentti?

        Siinä määrin kun yhdys­val­tain tai venäjän pres­i­den­til­lä on val­taa tuho­ta globaali ympäristö ja talous (ydin­so­das­ta puhu­mat­takaan) niin kyl­lä, mei­dän onnel­lisu­utemme on hyvin paljon kiin­ni siitä, kuin­ka idioot­te­ja ihmisiä näi­den val­tioiden johtoon päästetään.

        Ja kun mei­dän koti­maiset hyödyl­liset idiot­tit otta­vat mallia Trump­ista ja Putin­ista (kos­ka eihän niin merkit­tävään ase­maan päässyt voi olla väärässä), niin siitä kan­nat­taa myös puhua, vaik­ka suo­raa val­taa yhdys­val­tain tai venäjän pres­i­dentin val­in­taan ei olisikaan.

        Trumpin levit­tämä viha medi­aa kohtaan ja suo­ra vale­htelu ja tosi­a­sioiden kiistämi­nen on levin­nyt Suomeenkin, ja siitä täy­tyy olla huolissaan.

      3. Näyt­tää Yhdys­val­lat kuitenkin ole­van onnel­lisu­usti­las­tossa jäl­jessä Suomes­ta ja itse asi­as­sa kaik­ista pohjoismaista.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Näyt­tää Yhdys­val­lat kuitenkin ole­van onnel­lisu­usti­las­tossa jäl­jessä Suomes­ta ja itse asi­as­sa kaik­ista pohjoismaista.

        Aika karmi­vaa että ver­taat Euroopan tur­val­lisimpia, vakaimpia ja vau­raimpia kansal­lis­val­tioi­ta koko Yhdys­val­to­jen keskiar­voon. Tilas­tomiehenä sin­un pitäisi ver­ra­ta joko EU-maid­en keskiar­voa Yhdys­val­tain keskiar­voon tai EU-maid­en vau­raimpia ja homogeenisimpiä val­tioi­ta Yhdys­val­to­jen vastaaviin.

        Keskustelu kanssasi on antoisaa kos­ka siinä pal­jas­tuu miten perustelet poli­it­tisia valintojasi.

      5. Aika karmi­vaa että ver­taat Euroopan tur­val­lisimpia, vakaimpia ja vau­raimpia kansal­lis­val­tioi­ta koko Yhdys­val­to­jen keskiarvoon.

        Yritin ver­ra­ta Euroopan “big gov­ern­ment ‑val­tioi­ta”, jois­sa on pienet tulo­erot Yhdys­val­to­jen Small gov­ern­ment poli­ti­ikkaan ja suuri­in tulo­eroi­hin. Sil­loin mukaan ei kan­na­ta ottaa niitä EU-mai­ta, jot­ka eivät nou­da­ta tulo­ero­ja tasaavaa poli­ti­ikkaa. Tur­val­lisu­us, vakaus ja vau­raus saat­ta­vat olla tekemi­sis­sä val­i­tun poli­ti­ikan kanssa. Ei tääl­lä pohjoisen raukoil­la rajoil­la sata vuot­ta sit­ten niin vau­rai­ta oltu.

      6. Tässä vasta­lauset­ta USA:n onnel­lisu­u­den osalta, joi­ta olen kuullut:

        -Kan­sain­välis­es­ti USA on hyvin onnelli­nen maa. USA:n edel­lä on iso kasa mai­ta, mut­ta useim­mat niistä ovat melko pieniä. Maail­man väestöstä sen sijaan USA:n väestöä edel­lä on vain pieni osa.
        ‑USA on laa­ja, väkirikas ja mon­imuo­toinen maa. Kun las­ke­taan onnel­lisu­ut­ta ja keskiar­vois­te­taan koko täl­laisen väestön yli, tulee läh­es väistämät­tä keskiar­voisem­pi tulos. Pien­ten maid­en tulok­set sen sijaan voivat helpom­min vai­hdel­la laidas­ta laitaan. Jos esim samaan tapaan keskiar­vois­tet­taisi­in koko EU:n yli, olisi tulos myös keskiar­voisem­pi. Jos USA hajotet­taisi­in 50:ksi val­tiok­si, domi­nois­i­vat ne onnel­lisu­usti­las­to­ja (ja mui­ta vas­taavia tilas­to­ja) selvästi (vaikkei tietenkään jokainen osaval­tio, kos­ka joukos­sa on myös huonom­min pärjääviä).

      7. Urakoit­si­ja:
        Siitäkö onnel­lisu­utemme on kiin­ni, kuka on Venäjän tai Yhdys­val­tain presidentti? 

        Voit kysyä vaik­ka ukrainalaisil­ta (tai sotavet­er­aaneil­ta) miten Venäjän pres­i­dentin per­soon­al­lisu­us saat­taa vaikut­taa kansalais­ten hyvinvointiin.

      8. Urakoit­si­ja: Yhdys­val­lois­sa perus­tus­la­ki ei mainitse tasa-arvoa poli­it­tise­na päämääränä 

        Kon­gres­si­paikko­ja jaet­taes­sa orjat las­ket­ti­in 3/5:a ihmisik­si, sekin löy­tyy sieltä samas­ta perus­tus­laista. Haas­teel­lista ruve­ta säätämään mitään tasa-arvos­ta siltä pohjalta.

  9. Trump voit­ti markki­noin­ti­tutk­i­ja ja jour­nal­isti Steve Sai­lerin lanseer­aa­mal­la vaal­is­trate­gial­la repub­likaa­nipuolueelle, jos­sa pyritään saa­maan valkoinen val­taväestö äänestämään oikeis­toa vetoa­mal­la hei­dän etu­un­sa maa­han­muut­to- ja asun­topoli­ti­ikas­sa. Repub­likaa­nipuolueen val­tavir­ta taas oli koko 2000-luvun pain­ot­tanut käde­no­jen­nuk­sia lati­novähem­mistölle, lähin­nä suurem­man maa­han­muu­ton muo­dos­sa. Val­tavir­ta­teo­ri­an mukaan latinot ovat katolisi­na “luon­nol­lisia kon­ser­vati­ive­ja”, vaik­ka he äänes­tivätkin selvästi enem­män demokraat­te­ja. (Paradok­saalis­es­ti Trumpin suo­sio on ollut lati­no­jen kesku­udessa selvästi suurem­pi kuin Romneyn!)

    Sail­er oli myös ehdot­tanut van­hanaikaista merkan­tilis­tista mallia em. poli­ti­ikan rahoi­tusalus­tak­si. Kun val­tavirtare­pub­likaanien vaali­ra­hoi­tus tulee suurek­si osak­si hal­patyövoimas­ta hyö­tyviltä ja kau­pan ja rahoi­tusalan vapaut­tamista ajav­il­ta yri­tyk­siltä, Sai­lerin mallis­sa poli­itikot hak­i­si­vat syn­er­giae­tu­ja niiden yri­tys­ten kanssa, joille pro­tek­tion­is­tisem­pi kaup­pa­poli­ti­ik­ka olisi eduksi.

    On kuitenkin kyseenalaista, kuin­ka vahvo­ja toim­i­joi­ta täl­lä keinoin on enää saatavis­sa tuek­si. Ja sekään ei ole var­maa, kuin­ka uskol­lis­es­ti tai tietois­es­ti Trump toteut­taa Kali­forn­ian älykkökon­ser­vati­ivien ohjelmaa.

    Vastaa

  10. Outo aja­tus, että senaatin ja kon­gressin edust­jat eivä osaisi ajaa val­it­si­joiden­sa etua. Kantsii tseka­ta esimerkik­si maat­laous­tukia ja puolu­a­tusvoimien rahanjakoa.

    Suomen koul­u­laitos tuot­tavam­man sukupuolen suh­teen tuot­taa suur­in­pi­irtein saman­laisen tulok­sen kuin USAn koul­u­laitos. Suo­ma­laiset tytös tietysti pär­jää paremmin. 

    On eep­pisen hienoa, että Suomen on inho­tun USA:n tasol­la tärkeil­lä mittareil­la — monel­la tap­paa pait­si syn­tyvyy­den suh­teen. Viimeinen suo­ma­lainen näil­lä trendiel­lä syn­tyy vuon­na 2054 ja se johtuu väestöli­iton ja jopa val­tion­va­rain­mi­is­ter­iön. mukaan epä­tasa-arvois­es­ta, poikia syr­jivästä yhteiskunnasta

    Toinen ero one se, että USA: taloudel­la menee hienosti.

    Mut­ta, ja tää on iso mut­ta, USA ei pysty jaka­maan talouden kasvua keskilu­okalleen, puhu­mat­ta pien­i­t­u­loi­sista.. Ehkä Trump mielipuolisu­udessaan psy­tyy tekemään asialle jotain.

    Vastaa

    1. Itseäni mieti­tyt­tää että mikä on hin­ta USAn talouden nyky­vauhdista? Lehdet ker­toi­vat BKTn kasvu­vauhdik­si 4% per annum viime kvar­taalil­la. Mut­ta jos val­tion bud­jet­ti­va­je on 5% BKT­s­ta ( 1000 mrd vaje ja 20 000 mrd:n kansan­talous ) kuu­lostaa että kaik­ki kasvu tapah­tuu velak­si ja jon­nekin vielä tärvään­tyy 200 miljardia.

      Arvaan että BKTt­ta ei las­ke­ta noin, mut­ta velan­otol­la on tyyp­il­lis­es­ti tarkoi­tus saa­da talous kas­va­maan niin paljon että velko­ja voi joskus ryhtyä lyhen­tämään. Mut­ta repub­likaanien veronalen­nus tehti­in myötäsyk­lis­es­ti, ja on vaikea uskoa talouden kas­va­van niin häikäi­sevää tah­tia että sietokykyä seu­raavaa laskukaut­ta varten kertyisi.

      Repu­jen tarkoi­tus lie­nee päästä ide­ol­o­giseen tavoit­teeseen, pie­neen val­tioon, aja­mal­la USAn liit­to­val­tio niin konkurssikyp­säk­si että kaik­ki val­tio­ta pullis­ta­vat tulon­si­ir­to-ohjel­mat on pakko lopet­taa. Jos uskoo että tämä on tuhoisaa ja päät­tää USAn johtoase­man maail­mas­sa, esim. EUn kan­nat­taisi valmis­tau­tua valtikan poim­imiseen kaikin voimin.

      Vastaa

  11. “On yleen­sä aika huono seli­tys, että val­tion­jo­hta­jan kum­malli­nen käyt­täy­tymi­nen johtuu hänen tyhmyydestään.”

    Toisaal­ta on perin hölmöä olla usko­mat­ta selviä havain­to­ja, kun niitä on ker­tynyt päivit­täin puo­len­toista vuo­den ajan. Trump antoi heti kaut­en­sa alkume­treil­lä potkut FBI:n johta­ja Comeylle, ja meni heti perään tv-haas­tat­telus­sa sanomaan suo­raan koko kansalle, että teki näin Venäjä-tutkin­nan lopet­tamisek­si. Molem­mat tem­pauk­set oli­vat vas­toin neu­vo­nan­ta­jien ohjei­ta, ja varsinkin jälkim­mäisen osalta Valkoinen talo oli jo valmis­tel­lut ja julkaissut meriseli­tyk­sen, että erot­ta­mi­nen joh­tui muista asioista. Trump huuh­taisi sen viestin­tä­tak­ti­ikan saman tien ves­san­pön­töstä alas val­takun­nal­lises­sa tv-lähetyk­sessä keneltäkään kysymät­tä, ja tuli samal­la käyn­nistäneek­si erikois­tutk­i­ja Muel­lerin nimit­tämisen. Muel­lerin tutk­in­ta on tähän men­nessä johtanut 35 ihmisen aset­tamiseen syyt­teeseen ja yhteen käyn­nis­sä ole­vaan oikeu­denkäyn­ti­in, jos­sa syyt­teessä on Trumpin kampanjapäällikkö.

    Tämä nyt noin yht­enä esimerkkinä, ja näitä todel­lakin piisaa suun­nilleen joka päivälle. Kyl­lä se vaan on niin tyh­mä. Hom­ma on pysynyt miten kuten pystyssä tähän asti niiden avus­ta­jien ja min­is­terei­den voimal­la, jot­ka ovat onnis­tuneet torp­paa­maan tai peru­maan kaikkein äly­va­paim­mat tem­pauk­set, sekä Trumpia myötäilevän kon­gressin repub­likaanienem­mistön ansios­ta. Näil­lä näp­päimil­lä kär­rystä taitaa olla pyörät irtoa­mas­sa, kun oikeu­denkäyn­nin aiheut­ta­ma paine on sekoit­ta­mas­sa Trumpin päänupin tykkänään ja kon­gressin repub­likaaniedus­ta­jienkin tuki näyt­täis rakoil­e­van Helsin­gin huip­pukok­ouk­sen jäljiltä, ainakin puhei­den tasolla.

    Sik­si toisek­seen en oikein näe, miten nyt asete­tut tar­if­fit ja kaup­pa­so­dat aut­taisi­vat “hylkysyr­jiä”. Ainakin nyt alku­vai­heessa val­i­tus­ta haitoista on kuu­lunut soi­janvil­jeli­jöiltä ja terästä ja alu­mi­inia käyt­täviltä tavaroiden valmis­ta­jil­ta, eli juuri ruostevyöhyk­keen teol­lisu­udelta. Mm. Trumpin puoles­ta kam­pan­jan aikana liput­tanut amerikkalaisen maskuli­in­isu­u­den kukka­nen Harley-David­son sanoi siirtävän­sä tuotan­toa ulko­maille, ja pää­tyi tietysti heti Trumpin kanssa sana­harkkaan Twitterissä.

    Vastaa

  12. Ter­ve pro­tek­tion­is­mi on oikea lähtöko­h­ta. Vapaakaup­pa on poikkeus, jota voidaan har­joit­taa erikoisolo­suhteis­sa harkiten. Näin on, kos­ka ns. suh­teel­lisen edun peri­aate ei toteudu nyky­muo­toises­sa markki­na­t­aloudessa, jos­sa markki­na­toim­i­ja ei kan­na huol­ta kansan­talouden kokon­aise­dus­ta (työt­tömyysko­r­vauk­sista, vero­tuk­sen tasos­ta, työ­suo­jelus­ta, elinkeino­rak­en­teen muu­tosten kitkas­ta yms.).

    Vastaa

    1. Aika ajatel­la:
      Ter­ve pro­tek­tion­is­mi on oikea lähtöko­h­ta. Vapaakaup­pa on poikkeus, jota voidaan har­joit­taa erikoisolo­suhteis­sa harkiten.Näin on, kos­ka ns. suh­teel­lisen edun peri­aate ei toteudu nyky­muo­toises­sa markki­na­t­aloudessa, jos­sa markki­na­toim­i­ja ei kan­na huol­ta kansan­talouden kokon­aise­dus­ta (työt­tömyysko­r­vauk­sista, vero­tuk­sen tasos­ta, työ­suo­jelus­ta, elinkeino­rak­en­teen muu­tosten kitkas­ta yms.).

      Suh­teelli­nen kil­pailue­tu on merkit­tävä selit­täjä markki­na­t­alouden hyödy­istä, ennen kaikkea tehokkaas­ta resurssien allokoinnista.

      Markki­na­t­alous ei puu­tu siihen, miten sen tuot­ta­mat hedelmät jae­taan. Se taas on lain­säätäjien, demokra­tiois­sa siis par­la­ment­ti­in, tehtävä.

      Markki­nat leipo­vat tuloskakun, poli­itikot päät­tävät miten se kakku jaetaan.

      Vastaa

      1. Tapio:

        Markki­nat leipo­vat tuloskakun, poli­itikot päät­tävät miten se kakku jaetaan.

        Etkö näe, että markki­noiden vapaakau­pal­la leipo­ma kakku voi jäädä pienem­mäk­si kuin pro­tek­tion­is­mil­la leiv­ot­tu kakku?

        Esimerk­ki: Suo­ma­lainen sukka­housute­hdas lopet­taa, kos­ka kiinalaisen tehtaan vas­taavaa tuotet­ta myy­dään vapaakau­pan vuok­si Suomes­sa hie­man halvem­mal­la. Entisen tehtaan työn­tek­i­jät siir­tyvät työt­tömik­si ja, osa heistä, vuo­den koulut­tau­tu­misen jäl­keen osa-aikaiseen, aiem­paa heikom­min palkat­tuun työhön parturi–kampaamoihin. Suo­ma­lainen kansan­talous hävisi, kakku pieneni.

        Yksi­tyisen yri­tyk­sen edun mak­si­moin­ti ei vält­tämät­tä mak­si­moi kansan­talouden etua.

      2. Aika ajatel­la: Esimerk­ki: Suo­ma­lainen sukka­housute­hdas lopet­taa, kos­ka kiinalaisen tehtaan vas­taavaa tuotet­ta myy­dään vapaakau­pan vuok­si Suomes­sa hie­man halvem­mal­la. Entisen tehtaan työn­tek­i­jät siir­tyvät työt­tömik­si ja, osa heistä, vuo­den koulut­tau­tu­misen jäl­keen osa-aikaiseen, aiem­paa heikom­min palkat­tuun työhön parturi–kampaamoihin. Suo­ma­lainen kansan­talous hävisi, kakku pieneni.

        … tai sit­ten käy kuten Oulussa: 

        “Oulus­sa las­ke­taan ole­van tarve jopa 3 000:lle ICT-alan osaa­jalle seu­raa­van kol­men vuo­den aikana.

        Asia käy ilmi Oulun kaup­paka­marin tuoreesta selvi­tyk­ses­tä, johon kar­toitet­ti­in alueen elinkei­noelämän työvoimatarpei­ta tuleville vuosille.

        Muu­tos on ollut nopea, sil­lä vuosikymme­nen alkupuolel­la kaupungis­sa jäi työt­tömäk­si noin 3 500 ihmistä ICT-alan raken­nemuu­tok­sen ja Nokian suurten irti­san­omis­ten jäl­keen. Nyt ala työl­listää Oulus­sa noin 14 000 ihmistä.” (Kale­va 16.6.18)

        Ehdotan että ker­taat, mitä suh­teel­lisel­la markki­naedul­la ja luo­val­la tuhol­la tarkoitetaan.

        Aika ajatel­la: Yksi­tyisen yri­tyk­sen edun mak­si­moin­ti ei vält­tämät­tä mak­si­moi kansan­talouden etua.

        Tot­ta, mut­ta täl­lä asial­la ei ole mitään tekemistä vapaiden markki­noiden kanssa. Yri­tyk­set eivät itse asi­as­sa halua vapaa­ta kil­pailua, vaan kil­pailua kunkin yri­tyk­sen ehdoilla.

      3. Tapio:
        Ehdotan että ker­taat, mitä suh­teel­lisel­la markki­naedul­la ja luo­val­la tuhol­la tarkoitetaan.

        Esimerkki­ni juuri osoit­ti, että suh­teel­lisen edun peri­aate ei toteudu vapaakau­pan vuok­si (kos­ka kokon­aiset kansan­taloudet eivät ole markki­noiden toim­i­joi­ta, hin­nan­muo­dos­tus ei ota huomioon kaikkia oleel­lisia tek­i­jöitä): sukka­housu­tuotan­nos­sa Suomes­sa olisi suh­teelli­nen etu vaikkakaan ei absolu­ut­tista etua ver­rat­tuna Kiinaan. Luo­va tuho ei toteudu: työt­tömik­si jääneet työn­tek­i­jät eivät löy­dä entistä tuot­tavampia (siis parem­min palkat­tu­ja) töitä. Täl­lä haitallisel­la ilmiöl­lä on — mielestäni aivan oikein — selitet­ty Yhdys­val­to­jen ruostevyöhyk­keen kur­jis­tu­mista ja Trumpin poli­ti­ikan kannatusta.

        Kun näin esimerkki­ni kumoaa kat­e­gorisen väit­teen (vapaakau­pan ehdot­tomas­ta hyödys­tä), ei väit­teen puo­lus­tamisek­si riitä, että antaa toisen, väit­teen kanssa yhteen­sopi­van esimerkin.

  13. Kum­ma, että meil­läpäin olti­in takavu­osi­na niin tavat­toman vihaisia Yhdys­val­loille ja sen edis­tämälle glob­al­isaa­ti­olle. Nyt kun Yhdys­val­lat ajaa glob­al­isaa­ti­olle hiukan taka­pakkia niin taas olemme vihaisia. Meil­lä ei osa­ta suh­tau­tua Yhdys­val­to­jen toimi­in ratio­naalis­es­ti: olemme sille aina vihaisia teki se mitä tahansa. Suomet­tumisen ajan taakkaa? Tarvi­taan vielä 1–2 sukupolvea, että opimme suh­tau­tu­maan Yhdys­val­toi­hin järkevästi?

    Vastaa

    1. Ja sama pätee tur­val­lisu­us­poli­ti­ikkaan: kun Yhdys­val­lat kalis­telee asei­ta jos­sain­päin maail­maa niin olemme sille vihaisia asei­den kalis­telus­ta. Kun se ei kalis­tele (Mali, Ruan­da, …) niin olemme Yhdys­val­loille vihaisia kun se ei tee mitään ja kat­se­lee vain sivus­ta kun ihmiset tap­pa­vat toisi­aan. Outoa, että Yhdys­val­ta­lainen veron­mak­sa­ja on suos­tunut mak­samaan Yhdys­val­to­jen oper­aa­tioi­ta maail­mal­la kun palkak­si Euroop­palaisil­ta saa aina vain sät­timistä. Ymmär­rän hyvin, että tämä ajaa USAn uhkaile­maan Euroop­paa yksin­jät­tämisel­lä, jot­ta Euroop­palais­ten asenne muut­tuisi rakentavammaksi.

      Vastaa

      1. kun Yhdys­val­lat kalis­telee asei­ta jos­sain­päin maail­maa niin olemme sille vihaisia asei­den kalis­telus­ta. Kun se ei kalis­tele (Mali, Ruan­da, …) niin olemme Yhdys­val­loille vihaisia kun se ei tee mitään

        Tässä ‘me’ tarkoit­ta­nee jotain hesarin keskustelu­pal­staa, mut­ta on has­sua kuvitel­la että pal­s­ta on yksi tietoinen olen­to jol­la pitäisi olla johdon­mukaiset mielip­i­teet. Luul­tavasti eri kir­joit­ta­jat pal­stal­la kan­nat­ta­vat USAn väli­in­tu­lo­ja ja eri kir­joit­ta­jat vas­tus­ta­vat niitä.

        Nim­im. Syl­tyn kanssa samaa mieltä että USAn merk­i­tys (puut­teel­lise­nakin) maail­man­järjestyk­sen takaa­jana on ollut melkoinen.

      2. Rok­ka: kun Yhdys­val­lat kalis­telee asei­ta jos­sain­päin maail­maa niin olemme sille vihaisia asei­den kalis­telus­ta. Kun se ei kalis­tele (Mali, Ruan­da, …) niin olemme Yhdys­val­loille vihaisia kun se ei tee mitään ja kat­se­lee vain sivus­ta kun ihmiset tap­pa­vat toisiaan. 

        Usein tuo val­i­tus on toki turhaa vinku­mista, mut­ta Yhdys­val­loil­la toisaal­ta kyl­lä tup­paa myös usein men­emään tuo voimankäyt­tö väärin juuri human­itääriseltä kan­til­ta kat­soen, jol­loin kri­ti­ik­ki on käsit­tääk­seni perusteltua.

        Yhdys­val­lat on vas­tu­us­sa voimankäytöstään sekä sil­loin, kun se päät­tää voimaansa käyt­tää, että sil­loin, kun se päät­tää sitä olla käyt­tämät­tä. Monas­ti aseisi­in tar­tu­taan juuri sil­loin, kun sil­lä saadaan aikaan paljon sivi­il­i­uhre­ja sekä ongel­man pitkit­tymi­nen ja pahen­e­m­i­nen, ja sit­ten jätetään tart­tumat­ta sil­loin, kun sil­lä voitaisi­in estää sivi­il­i­uhre­ja. Yhdys­val­to­jen ulkopoli­ti­ikkaa (etenkin soti­laal­lista) tehdään pääosin aivan muil­la kuin human­itäärisil­lä kri­teereil­lä, ja human­itääriseen ajat­telu­unkin poh­jaa­va toim­inta voi olla perus­tua virhe­o­le­tuk­si­in sen vaiku­tuk­sista. Joskus nuo virheet ovat ulkop­uoliselle varsin ilmiselviä.

        Sit­ten tietysti on näitä “antifa­sis­te­ja”, jot­ka vas­tus­ta­vat Yhdys­val­to­ja ja länt­tä jo pelkästä peri­aat­teesta, mah­dol­lis­es­ti muille myy­dys­tä. Heil­lä tun­tuu ole­van rus­so­maa­ni­nen hir­si silmässään ja fasis­tisen nyky-Venäjän vas­taa­va, usein melkois­es­ti haitallisem­pi toim­inta tun­tu­isi kel­paa­van heille paremmin.

    2. Rok­ka, se on aina eri poruk­ka, joka on vihainen.

      Olen itse aina nau­reskel­lut vasem­mis­ton USA-vihalle. Tääl­lä ei todel­lakaan taju­ta, kuin­ka suuri rooli USAl­la on ”sys­teemin takaa­jana”. Toiv­otaan ettei Trump romu­ta tätä roolia.

      Vois­in­pa kuvitel­la että vasem­mis­to­laisia miel­lyt­täisi Trumpin antiglob­al­isti­nen poli­ti­ik­ka. No nyt kun tuulet käyvät vapaakaup­paa vas­taan, ei se olekaan hyvästä. Antiglob­al­is­tit jotenkin kuvit­tel­e­vat, että kv-kau­pan vähen­e­m­i­nen näky­isi ain­oas­taan hyv­inä asioina eli vähem­män ja reilumpaa kaup­paa, enem­män töitä ja parem­mat palkat sekä län­nessä että kehi­tys­mais­sa ja ikävät jutut näky­i­sivät lähin­nä halpis-kiinan-vim­pu­loiden vähen­e­misenä. Eipä tai­da näin käy­dä, tulil­in­jal­la­han on mm. hyvä­palkkaiset auto­te­ol­lisu­us­du­u­nit puolin ja toisin.

      Vastaa

      1. Sylt­ty:
        Rok­ka, se on aina eri poruk­ka, joka on vihainen.

        Olen itse aina nau­reskel­lut vasem­mis­ton USA-vihalle. Tääl­lä ei todel­lakaan taju­ta, kuin­ka suuri rooli USAl­la on ”sys­teemin takaa­jana”. Toiv­otaan ettei Trump romu­ta tätä roolia.

        Itse kyl­lä näen niin, että siel­lä on aika usein niitä samo­ja tyyppe­jä, jot­ka napisee jenkeille ihan sama mitä ne tekevät. Samal­la lail­la kuin meil­lä tun­tuu ole­van se tiet­ty poruk­ka, jolle Venäjä ei voi ikinä tehdä mitään väärää (Venn-dia­gram­mis­sa epäilen näi­den ryh­mien koos­t­u­van aika paljon samoista ihmi­sistä). Itse toivon, että kaik­ista ongelmis­taan huoli­mat­ta jenkit säi­ly­i­sivät nykyisessä roolis­saan ja sik­si Trumpin iso­la­tion­is­mi huo­let­taa min­ua paljon enem­män kuin Trumpin pro­tek­tion­is­mi, jol­la on kuitenkin pitkät per­in­teet jenkeis­sä ja jon­ka osalta Trump ei ole ihan niin poikkeuk­selli­nen pres­i­dent­ti kuin mitä ihmiset tun­tu­vat luulevan.

        Joskin ymmär­rän hyvin, että hänen sanomanaan ver­rat­tain johdon­mukaisetkin posi­tiot vaikut­ta­vat per­soon­al­lisu­u­den ja ilmaisu­ta­van takia radikaal­im­mil­ta. Esimerkik­si hänen nap­inansa Naton jäsen­ten vähäis­es­tä panos­tuk­ses­ta omi­in armei­joi­hin­sa on ihan lin­jas­sa edeltävien demokraat­ti- ja repub­likaa­nipres­i­dent­tien kom­ment­tei­hin, mut­ta kos­ka sano­jana ei ole hienos­tuneesti asiansa ilmai­se­va ja sanavalin­noil­taan tark­ka Oba­ma vaan räväkkä kiin­teistö­moguli niin siihen suh­taudu­taan aivan eri tavalla.

      2. Jukkis: Joskin ymmär­rän hyvin, että hänen sanomanaan ver­rat­tain johdon­mukaisetkin posi­tiot vaikut­ta­vat per­soon­al­lisu­u­den ja ilmaisu­ta­van takia radikaal­im­mil­ta. Esimerkik­si hänen nap­inansa Naton jäsen­ten vähäis­es­tä panos­tuk­ses­ta omi­in armei­joi­hin­sa on ihan lin­jas­sa edeltävien demokraat­ti- ja repub­likaa­nipres­i­dent­tien kom­ment­tei­hin, mut­ta kos­ka sano­jana ei ole hienos­tuneesti asiansa ilmai­se­va ja sanavalin­noil­taan tark­ka Oba­ma vaan räväkkä kiin­teistö­moguli niin siihen suh­taudu­taan aivan eri tavalla. 

        Ongelmia on kaksi:
        1) Ne vähät asial­liset mielip­i­teet hukku­vat muuhun suol­let­tuun paskaan siinä määrin, että sivus­ta seu­raavalle tulee väk­isinkin mieleen rikkinäi­nen kel­lo ‑ilmiö. Sat­un­naista sohimista kan­sain­välisessä poli­ti­ikas­sa pitääkin vas­tus­taa, kos­ka sil­lä voidaan tuot­taa maail­maan usko­mat­to­mia määriä inhimil­listä kärsimystä.
        2) Nämä “räväkät” sanomiset ovat asi­a­sisäl­löltään läh­es poikkeuk­set­ta asian vier­estä ja fak­tis­es­ti väärin. Sanoil­la nimit­täin yleis­es­ti käsitetään ole­van niiden herät­tämän tun­teen lisäk­si myös merk­i­tys­sisältö. Niin­pä ne kun­non asi­atkaan eivät usein ole “oikein” vaan korkein­taan vain vähän sinne päin. Ei sem­moi­selle poh­jalle voi rak­en­taa minkään­laista sop­ua tai kon­sen­sus­ta tms.

  14. USA on suuri henkilöau­to­jen tuo­ja, tarkoi­tus on pain­os­taa valmis­ta­jat siirtämään enem­män tuotan­toaan USAan. Tässä suurimpia tuo­jia: Cana­da 44, Japani 41 Mex­i­co 31 Sak­sa 21 Korea 16, siis USAan tuo­dut autot MRDUSD.
    Tarkoi­tus on myös vähen­tää soti­las­meno­ja, Etelä-Kore­as­sa on 35000 US soti­las­ta, kus­tan­nus per soti­las on noin 1000000 USD/vuosi. Sak­sas­sa on saman verran.
    Ai niin, Suomen autovi­en­ti USAan taisi olla 1.2 MRDUSD.

    Vastaa

    1. erk­ki nii­ni: tarkoi­tus on pain­os­taa valmis­ta­jat siirtämään enem­män tuotan­toaan USAan

      Jos näin on, niin miten teräk­sen ja alu­mi­inin hin­nan nos­t­a­mi­nen Yhdys­val­lois­sa tariffien/kiintiöiden avul­la palvelee tuo­ta tarkoitusta?

      Vastaa

  15. Trumpin aja­man pro­tek­tion­is­min voi halutes­saan nähdä äärim­mäisen yksinker­taise­na ja loogise­na kokon­aisuute­na. Trump on use­asti ker­tonut mikä hänestä on pääon­gel­ma: Yhdys­val­lat on kan­sain­välisen kau­pan suh­teen reilusti alijäämäinen. 

    Kun kaup­patase on ali­jäämäi­nen, tar­if­fit ja muut esteet kau­pas­sa sat­ut­ta­vat taloudel­lis­es­ti ja välit­tömästi enem­män vastapuol­ta kuin itseä. Tässä tilanteessa on luon­te­vaa, että täl­lä vastapuolel­la on suurem­pi intres­si han­kki­u­tua tulleista eroon ja sil­loin­han Trump saa juuri sen mitä halusi: parem­man diilin.

    Junck­er lupasi amerikkalaiselle soi­jalle ja maakaa­sulle vapaam­man pääsyn Euroopan markki­noille ja mitä tapah­tui? Parem­man diilin jäl­keen tar­iffien uhka pois­tui. En ymmär­rä mik­si Trumpin toim­inta ei voisi olla näin yksinker­taista, kaiken näkemäni perus­teel­la hänestä suo­ras­taan huokuu yksinkertaisuutta.

    Vastaa

    1. Jus­si Peu­ra: Junck­er lupasi amerikkalaiselle soi­jalle ja maakaa­sulle vapaam­man pääsyn Euroopan markki­noille ja mitä tapah­tui? Parem­man diilin jäl­keen tar­iffien uhka pois­tui. En ymmär­rä mik­si Trumpin toim­inta ei voisi olla näin yksinker­taista, kaiken näkemäni perus­teel­la hänestä suo­ras­taan huokuu yksinkertaisuutta.

      Jos Trum halu­aa vapaakaup­paa, mik­si ihmeessä hän kuop­pasi ihan ensim­mäisek­si sen TTIP vapaakauppasopimuksen?

      Toisek­si, EU kan­nat­taa vapaakaup­paa. Vapaakau­pan lisäämi­nen EU:n kanssa ei kyl­lä vaiku­ta miltään sel­l­aiselta saavu­tuk­selta, että sen takia pitäisi tur­vau­tua jär­jet­tömyyk­si­in. Esimerkik­si Japani ja EU:han ovat samaan aikaa saa­neet neu­votel­tua alem­pia tul­lia puolin ja toisin ilman turhia piruetteja.

      Vastaa

      1. Sylt­ty: Jos Trum halu­aa vapaakaup­paa, mik­si ihmeessä hän kuop­pasi ihan ensim­mäisek­si sen TTIP vapaakauppasopimuksen?

        Toisek­si, EU kan­nat­taa vapaakaup­paa. Vapaakau­pan lisäämi­nen EU:n kanssa ei kyl­lä vaiku­ta miltään sel­l­aiselta saavu­tuk­selta, että sen takia pitäisi tur­vau­tua jär­jet­tömyyk­si­in. Esimerkik­si Japani ja EU:han ovat samaan aikaa saa­neet neu­votel­tua alem­pia tul­lia puolin ja toisin ilman turhia piruetteja.

        Eihän Trump ole mis­sään vai­heessa sanonut halu­a­vansa vapaakaup­paa. Hän on hyvin johdon­mukaises­ti ker­tonut halu­a­vansa kaup­pa­sopimuk­sia, jot­ka ovat Yhdys­val­loille nyky­isiä edullisem­pia. Juuri tämän hän saavut­ti Junck­erin kanssa: amerikkalaisyri­tys­ten on helpom­pi tuo­da mm. soi­jaa ja maaka­sua Euroop­paan, vas­taavasti Euroop­pa “sai” uhatut tul­lit pois.

        Väite siitä, että EU kan­nat­taisi vapaakaup­paa ei oikein vas­taa EU:n his­to­ri­an teko­ja. EU:n perus­lu­onne on toimia pro­tek­tion­is­tisenä kuplana, joka suo­jelee man­tereen elinkeino­ja, eri­tyis­es­ti maat­alout­ta, kan­sain­väliseltä kil­pailul­ta. Tämän takia EU mäiskii tar­if­fe­ja afrikkalaiselle ruoalle, kiinalaisille aurinkopa­neeleille sekä sähköpyörille ja kir­jaimel­lis­es­ti kym­me­nille tuhan­sille muille tuot­teille. EU:lla ei ole vapaakaup­pa­sopimus­ta Yhdys­val­tain, Kiinan tai yhdenkään BRICS-maan kanssa. Toki sopimuk­set on Japanin, Sin­ga­poren, Aus­tralian ja muu­ta­man kääpiö­talouden kanssa, mut­ta suurin osa globaal­ista taloud­es­ta ei ole EU:n alueelta vapaakau­pan piiris­sä. Lähi­t­ule­vaisu­udessa ei myöskään ole Japanin sopimuk­sen jäl­keen ain­oatakaan merkit­tävää vapaakaup­pa­sopimus­ta. EU kan­nat­taa vapaakaup­paa samal­la tavoin kun AKT robottiautoja.

      2. Juuri tämän hän saavut­ti Junck­erin kanssa: amerikkalaisyri­tys­ten on helpom­pi tuo­da mm. soi­jaa ja maaka­sua Euroop­paan, vas­taavasti Euroop­pa ”sai” uhatut tul­lit pois.

        Tämä oli kum­malli­nen sopimus. Soi­jan tul­li on jo nyt nol­la, joten miten sitä voi helpot­taa. EU ei myöskään osta maakaa­sua vaan eri­laiset yhtiöt, eikä maakaa­sun tuon­tia Yhdys­val­loista nytkään rajoite­ta mitenkään.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Tämä oli kum­malli­nen sopimus. Soi­jan tul­li on jo nyt nol­la, joten miten sitä voi helpot­taa. EU ei myöskään osta maakaa­sua vaan eri­laiset yhtiöt, eikä maakaa­sun tuon­tia Yhdys­val­loista nytkään rajoite­ta mitenkään.

        Pitää paikkaansa. Väitin virheel­lis­es­ti, että amerikkalaisen soi­jan ja maakaa­sun tuon­ti Euroop­pan helpot­tuisi raja­muodol­lisuuk­sien ja/tai tul­lien vähen­e­misenä. Tosi­asi­as­sa näi­den tuon­ti lisään­tyy sen takia, että EU lupau­tui osta­maan niitä enem­män amerikkalaisil­ta kuin muil­ta myyjiltä. Tul­lit eivät siis laske. Lop­putu­los on kuitenkin Trumpin kannal­ta sama: amerikkalaiset yri­tyk­set saa­vat lisää vientiä. 

        LNG:tä osta­vat yksi­tyiset yri­tyk­set, mut­ta mon­et ovat Gasum­in tavoin val­tio-omis­teisia, jol­loin täl­lainen poli­it­ti­nen ohjaus myyjän val­in­taan on raja­tusti mah­dol­lista. Lisäk­si läh­es kaikissa satamis­sa sitä oste­taan EU:n tukemi­in säil­iöi­hin, joten kyl­lä EU:lla on jonkin­laista val­taa ker­toa mis­tä ostaa. Aika näyt­tää miten paljon tuon­ti lisääntyy. 

        Sama pätee EU:n voimakkaasti sub­ven­toimaan eläin­ten rehu­un. Soi­jan tuon­tia merkit­tävästi rahoit­ta­va taho pystyy ns. pehmein keinoin ohjaa­maan osta­jia myyjän valinnassa.

      4. Sylt­ty: Jos Trum halu­aa vapaakaup­paa, mik­si ihmeessä hän kuop­pasi ihan ensim­mäisek­si sen TTIP vapaakauppasopimuksen?

        Hän kuop­pasi sen, kos­ka Oba­ma oli ollut mukana tekemässä sitä. On häkel­lyt­tävää miten henkilöko­htaisen vihainen Trump tun­tuu ole­van Oba­malle ja miten merkit­tävä osa hänen poli­it­ti­sista päätök­sistään tun­tuu liit­tyvän siihen, että kaik­ki Oba­man tekemä pitää hävit­tää ja suo­la­ta maa. Iran-diili pitää upot­taa, kos­ka Oba­ma teki sen / Israelia pitää tukea selkeästi enem­män, kos­ka Israel koki Oba­man olleen sille vihamielisem­pi / Pohjois-Kore­an kanssa pitää tehdä diili, kos­ka Oba­ma jät­ti sen täysin huomiotta / Oba­macare pitää hävit­tää, kos­ka sen teki Oba­ma / TTIP pitää hävit­tää, kos­ka Oba­ma oli neu­vot­tele­mas­sa sitä / Pari­isin sopimuk­ses­ta pitää irti­sanoutua, kos­ka Oba­ma liit­tyi siihen…

      5. Jukkis: Hän kuop­pasi sen, kos­ka Oba­ma oli ollut mukana tekemässä sitä. On häkel­lyt­tävää miten henkilöko­htaisen vihainen Trump tun­tuu ole­van Oba­malle ja miten merkit­tävä osa hänen poli­it­ti­sista päätök­sistään tun­tuu liit­tyvän siihen, että kaik­ki Oba­man tekemä pitää hävit­tää ja suo­la­ta maa. Iran-diili pitää upot­taa, kos­ka Oba­ma teki sen / Israelia pitää tukea selkeästi enem­män, kos­ka Israel koki Oba­man olleen sille vihamielisem­pi / Pohjois-Kore­an kanssa pitää tehdä diili, kos­ka Oba­ma jät­ti sen täysin huomiotta / Oba­macare pitää hävit­tää, kos­ka sen teki Oba­ma / TTIP pitää hävit­tää, kos­ka Oba­ma oli neu­vot­tele­mas­sa sitä / Pari­isin sopimuk­ses­ta pitää irti­sanoutua, kos­ka Oba­ma liit­tyi siihen…

        Ehkä kyse on vähem­män Oba­mas­ta ja enem­män eri­lais­es­ta poli­ti­ikas­ta. Jos uskoo siihen että Oba­macare on huono jär­jestelmä, lie­nee aika loogista alkaa purkaa sitä kun pääsee val­taan. Pari­isin sopimuk­seen USA ei koskaan liit­tynyt kos­ka sitä ei hyväksyt­ty senaatis­sa, vaan siitä oli pelkkä pres­i­dentin ilmoi­tus. On loogista, että vas­taaval­la pres­i­dentin ilmoituk­sel­la siitä irtaan­nu­taan. Oli oikeas­t­aan vähän omi­tu­ista, että Oba­ma päät­ti käyt­tää exec­u­tive orde­ria run­noak­seen liit­tymisen läpi, vaik­ka tiesi ettei se menisi läpi senaatis­sa. Kyseessä oli hal­pa julk­isu­ustem­paus ja yri­tys oman poli­it­tisen perin­nön vahvis­tamiseen ja se sit­ten meni pieleen kun demokraatit hävi­sivät vaalit. Siitä tuli vain yksi lisä epäon­nis­tu­mis­ten listaan.

        Kaik­ki keskit­tyvät jatku­vasti siihen miten oikeis­to­lainen (tai pop­ulisti­nen) Trump on ja samal­la uno­hde­taan miten vasem­mis­to­lainen (ja pop­ulisti­nen) Oba­ma oli. Hyp­päys Oba­mas­ta Trumpi­in on suurem­pi kuin hyp­päys Bushista Oba­maan oli. Kun men­nään ääri­laidal­ta toiselle on yhteisiä asioi­ta paljon vähem­män ajet­tavak­si ja se näkyy politiikassa.

      6. Peter: Pari­isin sopimuk­seen USA ei koskaan liit­tynyt kos­ka sitä ei hyväksyt­ty senaatis­sa, vaan siitä oli pelkkä pres­i­dentin ilmoi­tus. On loogista, että vas­taaval­la pres­i­dentin ilmoituk­sel­la siitä irtaan­nu­taan. Oli oikeas­t­aan vähän omi­tu­ista, että Oba­ma päät­ti käyt­tää exec­u­tive orde­ria run­noak­seen liit­tymisen läpi, vaik­ka tiesi ettei se menisi läpi senaatissa.

        Yhdys­val­to­jen senaat­ti on nimeno­maan luo­tu jar­ruk­si, joka estää läh­es kaiken, minkä demokraat­tis­es­ti val­i­tut pres­i­dent­ti ja/tai edus­ta­jain­huone saat­taisi­vat halu­ta tehdä. (Lop­ut blokkaa korkein oikeus.) Pres­i­dentin val­taoikeuk­sien laa­jen­t­a­mi­nen on reak­tio tähän, eikä mikään Oba­man inno­vaa­tio. Senaat­ti on viimeiosten sadan vuo­den aikana toimin­ut muuten kuin kiviri­ip­pana vain sil­loin, kun Lyn­don Baynes John­son oli puhemiehenä.

      7. Sylt­ty: Jos Trum halu­aa vapaakaup­paa, mik­si ihmeessä hän kuop­pasi ihan ensim­mäisek­si sen TTIP vapaakauppasopimuksen?

        Toisek­si, EU kan­nat­taa vapaakaup­paa. Vapaakau­pan lisäämi­nen EU:n kanssa ei kyl­lä vaiku­ta miltään sel­l­aiselta saavu­tuk­selta, että sen takia pitäisi tur­vau­tua jär­jet­tömyyk­si­in. Esimerkik­si Japani ja EU:han ovat samaan aikaa saa­neet neu­votel­tua alem­pia tul­lia puolin ja toisin ilman turhia piruetteja.

        Trump on hyökän­nyt vapaakaup­pa­sopimuk­sia vas­taan kos­ka ne ovat hänen mukaansa jenkeille huono­ja. En tiedä pitääkö paikkansa kun en ole asiantun­ti­ja, mut­ta jos näin on eli että vapaakaup­pa ei olekaan ihan vapaakaup­paa, niin sopimusten neu­vot­telu uusik­si lie­nee ihan järkevä strategia.

        EU toki halu­aa vapaakaup­paa, mut­ta ei sit­ten kuitenkaan ihan. Brex­itin yhtey­dessä oli yht­enä fan­tasiana, että tehdään vapaakaup­pa­sopimus ja that’s it. Mut­ta se ei käynytkään. Eihän sisä­markki­noille ihan niin vaan päästä ilman että hyväksytään tätä ja tuo­ta siihen kyl­keen. Kun vaan joku selit­täisi miten irak­i­laisen tur­va­paikan­hak­i­jan oikeus men­nä papere­it­ta englan­ti­in liit­tyy mil­lään taval­la sen Suomes­sa myytävän Ford Mon­deon tul­li­mak­sui­hin. Kyse on niin paljon muus­ta kuin vain vapaakau­pas­ta, että voisi melkein sanoa ettei vapaakaup­pa ole ainakaan ensisi­jainen tavoite tässä mei­dän EU-pro­jek­tis­samme. His­to­ri­as­ta huolimatta.

        Osaako joku muuten selit­tää sen mik­si jenkki­au­toista on mak­set­tu korkeampia tulle­ja tuo­taes­sa EU:hun kuin euroop­palai­sista autoista jenkeissä?

      8. Peter: EU toki halu­aa vapaakaup­paa, mut­ta ei sit­ten kuitenkaan ihan. Brex­itin yhtey­dessä oli yht­enä fan­tasiana, että tehdään vapaakaup­pa­sopimus ja that’s it. Mut­ta se ei käynytkään. Eihän sisä­markki­noille ihan niin vaan päästä ilman että hyväksytään tätä ja tuo­ta siihen kylkeen. 

        Ai mitenkä brex­i­tee­rien fan­tasi­at eivät oikein toteu­tuneet, miten tämä voi olla mah­dol­lista? Mis­tähän saat­taisi johtua, brex­i­tee­rien täy­del­lis­es­tä asiantun­tem­at­to­muud­es­ta ja epäpätevyy­destä, kenties? 

        Tuo­han oli brit­tien aja­tus että tehdään sopimus jol­la päästään suo­raan yhteis­markki­noille, mikään ei muu­tu ja thats it (eikä vapaakaup­pa­sopimus­ta voi edes noin sormia näpäyt­tämäl­lä tehdä, vaik­ka haluttaisiinkin). 

        Tai briteil­lä taisi olla toiveena, että he pää­sevät sisä­markki­noille tavaroiden osalta, mut­ta ihmiset ja pääo­mat eivät tulisi mukaan.
        EU on pitänyt ehtona yhteis­markki­noille pääsys­tä sitä, että tavarat, pääo­ma ja ihmiset liikku­vat ja tuot­teet on EU:n lakien ja säädösten alaisia, niistä määrätään EU:n toimie­limis­sä etc etc etc. Britit halu­si­vat pääsyn sisä­markki­noille, mut­ta jät­tää ihmiset ja pääo­ma pois ja he eivät halun­neet mis­sään EU:n toimi­val­lan alle (tämä on sitä “take back control”).

        Miten *voi* tul­la yllä­tyk­senä että ehdo­tus “met tul­laan sisä­markki­noille omil­la säädök­sil­lä ja jätetään ihmiset ja pääo­ma pois laskuista” ei käynyt EU:lle?

        Eihän tuol­lainen ehdo­tus edes voi toimia mitenkään järkevästi. Jos esimerkik­si britit eivät vaa­di omil­la markki­noil­la ruo­hon­leikkureil­ta minkään­laisia päästö- tai melu­ra­jo­ja, niin ei niitä kyl­lä alkaa EU:ssa alkaa myymään ilman, että ne käyvät ensin läpi EU:n hyväksyn­nät (kos­ka birt­tiläi­nen hyväksyn­tä ei kel­paa melu- ja päästöra­jo­jen eroavaisuuk­sien takia). Yhteis­markki­nat tarkoit­ta­vat sitä, että jos jotain saa myy­dä Englan­nis­sa, sitä samaa saa samoin tein myy­dä myös Ranskassa.

        Yhteis­markki­noil­la har­mon­isoidul­la reg­u­laa­ti­ol­la on todel­la suuri merk­i­tys siihen, kuin­ka help­po kaup­paa on käydä.

      9. Sylt­ty: Miten *voi* tul­la yllä­tyk­senä että ehdo­tus “met tul­laan sisä­markki­noille omil­la säädök­sil­lä ja jätetään ihmiset ja pääo­ma pois laskuista” ei käynyt EU:lle?

        Toryt nyt vaan ovat tosielämän hölmöläisiä, ne voi yllät­tää vielä monikin asia. Esimerkik­si se, että siinä, mis­sä EU ei oikeasti halua kri­isi­maa­ta naa­puri­in­sa, niin kaukaisem­pi­en kaup­pakump­panien asenne kaikissa neu­vot­teluis­sa tulee ole­maan huo­mat­tavasti tylympi.

      10. Sylt­ty:
        Miten *voi* tul­la yllä­tyk­senä että ehdo­tus “met tul­laan sisä­markki­noille omil­la säädök­sil­lä ja jätetään ihmiset ja pääo­ma pois laskuista” ei käynyt EU:lle?

        Ei se var­masti yllä­tyk­senä tul­lutkaan, mut­ta point­ti on siinä, ettei EU:kaan ole mikään vapaakau­pan edel­läkävi­jä. Oikeas­t­aan kaikkea muu­ta. Se toimii lop­pu­jen lopuk­si ihan samal­la taval­la kuin Trump, vaik­ka moti­iv­it päätösten takana saat­ta­vat olla toiset.

        Oliko se eilen kun Ris­to E. J. Pent­tilän EU:n toim­intat­apo­ja Brex­it-asi­as­sa kri­ti­soi­va kir­joi­tus julka­isti­in Hesaris­sa. Se oli ihan hyvä kri­ti­ik­ki. Jos ja kun Trump toimii saman­laisel­la lin­jal­la jos­sain neu­vot­telus­sa — eli uhoaa ja uhkailee ja ilmoit­taa, ettei jous­tolle ole varaa — hän saa kovaa kri­ti­ikkiä meikäläiseltä älymys­töltä. Kun EU tekee saman, sama älymys­tö taput­taa käsiään ja irvailee, että ei kai kukaan kuvit­tele pää­sevän­sä noin vaan hyö­tymään meistä vapaakau­pan kaut­ta, että kyl­lä sil­lä on hin­tansa prkl!

      11. Peter: kun Trump toimii saman­laisel­la linjalla 

        Jos mielestäsi Trumpin ja EU:n neu­vot­te­lu­ta­vat ovat saman­laisia, elät pahasti harhaises­sa maailmassa. 

        Ihan perus­ta­van­laa­tu­inen ero on esimerkik­si siinä, että kun Brex­it-neu­vot­te­lut ovat neu­vot­telua uud­es­ta sopimuk­ses­ta, niin Trump repii van­ho­ja ja valmi­ita sopimuksia.

        Mikäli EU toimisi kuten Trump, se olisi ilmoit­tanut Kreikalle että kaik­ki tukipaketit ehtoi­neen revitään auki ja Nor­jalle, että yksipuo­li­nen sisä­markki­noista hyö­tymi­nen lop­pui nyt. 

        Pent­tilän kri­ti­ik­ki osuu kiveen, kos­ka hän ajat­telee nyky­isiä neu­vot­telui­ta ker­talu­on­toise­na. Bri­tan­ni­alle ne ovat sitä, mut­ta eivät EU:lle → EU:n neu­vot­te­lu­tak­ti­ik­ka on olen­nais­es­ti kovem­pi. Nämä tak­ti­ikat ovat suo­raan johdet­tavis­sa mm. peliteoriasta. 

        PS Mik­si minus­ta tun­tuu, että useim­mista, joiden mielestä maid­en pitäisi aina vetää mah­dol­lisim­man paljon koti­in­päin, halu­aisi­vat että EU tek­isi nyt yhtäkkiä itselleen (eli meille) mah­dol­lisim­man surkean diilin Bri­tann­ian kanssa? Min­ua ainakaan ei kiinos­ta pätkääkään brit­tien ahdinko.

      12. Sylt­ty: Jos mielestäsi Trumpin ja EU:n neu­vot­te­lu­ta­vat ovat saman­laisia, elät pahasti harhaises­sa maailmassa. 

        Ihan perus­ta­van­laa­tu­inen ero on esimerkik­si siinä, että kun Brex­it-neu­vot­te­lut ovat neu­vot­telua uud­es­ta sopimuk­ses­ta, niin Trump repii van­ho­ja ja valmi­ita sopimuksia.

        Brexi­tis­sähän on nimeno­maan kyse siitä, että revitään auki eli irti­san­o­taan van­ha sopimus ja neu­votel­laan se uusik­si. Toki rikko­jana on alku­jaan Iso-Bri­tan­nia, mut­ta ei unionikaan ole mikään sivus­takat­so­ja. Kove retori­ik­ka alkoi heti, vaikkei sen­tään twit­teris­sä, ja eri­laisia ota-tai-jätä-diile­jä on tar­jot­tu ja siinä välis­sä vähän ilkut­tu, että mitä te luulette ole­vanne ja meil­lä on isom­mat ties mitkä, että koh­ta te halu­at­te takaisin mei­dän jengiin.

        En tai­da olla ain­ut, jolle on syn­tynyt kuva, että tässä ei ole halut­tu neu­votel­la tas­a­puolis­es­ti hyvää diil­iä, vaan lyödä luu kurkku­un. Ei se min­u­akaan sinäl­lään kiin­nos­ta pait­si siltä kannal­ta, että kan­natan vapaakaup­paa ilman liit­to­val­tioke­hi­tys­tä ja siinä mielessä sym­pa­tiseer­aan brit­te­jä tässä asi­as­sa. Joka tapauk­ses­sa on ihan turha esit­tää, että Trumpin koti­in­päin­ve­to olisi jotenkin poikkeuk­sel­lista ja me EU:ssa olisimme kaiken sel­l­aisen pikku­maisu­u­den yläpuolella.

      14. Osmo Soin­in­vaara:
        Onko Bri­tan­ni­alle tar­jot­tu huonom­pia ehto­ja kuin muille EU:n ulkop­uoliselle maalle?

        On vaikut­tanut siltä, että EU olisi valmis tekemään itsen­sä kannal­ta taloudel­lis­es­ti epäop­ti­maalisen diilin, jot­ta EU-eli­it­ti kok­isi voit­ta­vansa jotain poliittis–ideologisesti. En tiedä, onko tilanne oikeasti noin paha, mut­ta varauk­sel­lis­es­ti joutuu tarkkailemaan.

      15. Aika ajatel­la: On vaikut­tanut siltä, että EU olisi valmis tekemään itsen­sä kannal­ta taloudel­lis­es­ti epäop­ti­maalisen diilin, 

        Epäop­ti­maalisen mil­lä aikavälillä? 

        Kyse on siitä, että Bri­tan­nia pelaa ker­tapeliä (EU:sta ero­taan vain ker­ran) , kun taas EU pelaa pelin avauskier­rosta (EU voi joutua samaan ase­maan jonkun muunkin kanssa). On päivän­selvää että pitkää peliä pelaa­van neu­vot­te­lu­tak­ti­ik­ka on ihan eri­lainen kuin ker­tapelis­sä. Tämän pystyi arvaa­maan jo hyvis­sä ajoin etukäteen.

      16. Osmo Soin­in­vaara:
        Onko Bri­tan­ni­alle tar­jot­tu huonom­pia ehto­ja kuin muille EU:n ulkop­uoliselle maalle?

        EU:lla on sopimus esimerkik­si Nor­jan, Kanadan ja Hon­durasin kanssa. Nämä kolme sopimus­ta eivät ole sisäl­löltään ident­tisiä. Näin ollen voidaan tode­ta, että EU:lla ei ole mitään patent­ti­ratkaisua oikeuksi­neen ja velvol­lisuuksi­neen, vaan se voi neu­votel­la — halutes­saan — minkälaisen sopimuk­sen tahansa maan ja taivaan välillä. 

        Min­ulle on jäänyt neu­vot­telupros­es­sista sel­l­ainen kuva, että EU ei olisi ollut kovin halukas tekemään minkään­laisia myön­ny­tyk­siä, vaan ajaa röyhkeästi omaa etu­aan ja vieläpä pieni ylimääräi­nen kos­to­men­tal­i­teet­ti moti­iv­inaan. En kykene näkemään EU:n toim­intaa eri­tyisen inhimil­lisenä, reilu­na tai avoime­na ver­rat­tuna Trumpin toim­intaan. Ihan saman­laista junt­taamista ja koti­in­päin­ve­toa se mielestäni on.

      17. Bri­tan­ni­alle ei tai­da kel­va­ta mikään noista. Nor­ja nyt esimerkik­si on käytän­nössä EU:n jäsen kaikkine velvoit­tei­neen mut­ta ilman äänioikeut­ta. Ei ole hyallinnol­lis­es­tyi järkevää tehdä jokaisen noin 200 ulko­maan kanssa eri­lainen sopimus. Jos Britit eivät muu­ta ymmär­rä niin kai nyt sen, että golf­clu­bil­la ulkop­uolis­ert eivät voi pela­ta edullisim­mil­la ehdoil­la kuin sen jäsenet.

      18. Peter: Brexi­tis­sähän on nimeno­maan kyse siitä, että revitään auki eli irti­san­o­taan van­ha sopimus ja neu­votel­laan se uusik­si. Toki rikko­jana on alku­jaan Iso-Britannia,

        Juu ihan sama asia siis kuin Trumpin sopimusten repimi­nen, kyl­läpä kyl­lä, nyt ymmär­rän mil­lä perus­teel­la EU ja Trump ovat saman­laisia. Euroopan komis­sio onkin viimeaikoina nimen­nyt paljonkin kansan­vi­hol­lisia ja syytel­lyt kaikkien EU-maid­en perus­suo­ma­laisia noitavain­oista sekä uhkail­lut mm. Nor­jaa, Sveit­siä ja mui­ta kaup­pakump­panei­ta tulleilla.

    2. Jok­seenkin kaikkia Trumpin toimia selit­tävät seu­raa­vat kak­si asi­aa: Hän halua nol­la­ta kaik­ki Oba­man saavu­tuk­set ja hän halu­aa jatkaa pres­i­dent­tinä myös toisen kau­den. Hän vähät välit­tää, mis­sä kun­nos­sa USA on hänen jäl­keen­sä. (Oman per­he­dy­nas­tiansa kun­to on sen sijaan ilmeisen tärkeä.)

      Hän olet­taa, että pro­tek­tion­is­mi tuo työtä suurten kaupunkien ulkop­uolelle ja ääniä hänelle. Saa nähdä, sil­lä esimerkik­si maanvil­jeli­jät saat­ta­vat kär­siä hänen toimis­taan. USA:n maatalu­os­tuotan­nos­ta noin viides­osa menee vien­ti­in. Sik­si niin paljon melua soijasta.

      Vastaa

    3. Jus­si Peu­ra: Trump on use­asti ker­tonut mikä hänestä on pääon­gel­ma: Yhdys­val­lat on kan­sain­välisen kau­pan suh­teen reilusti alijäämäinen. 

      Huvit­tavaa tässä on se, ettei käsitetä diilin ole­van melkoisen hyvä: Dol­lari on globaali reser­vival­u­ut­ta, joka vakaut­taa melkois­es­ti Yhdys­val­to­jen omaa talout­ta ja mah­dol­lis­taa tuon ali­jäämän ylläpitämisen eli paper­in­palo­jen vai­h­tamisen tavaraa vas­taan. Niin kauan kuin tilanteen hyväk­sikäyt­tämisessä ei men­nä liian pitkälle, sitä voidaan jatkaa lop­ut­tomi­in. Bonuk­se­na tuon­ti­tavaroiden kulut­ta­jahin­ta voidaan pitää alhaisena.

      Vastaa

  16. Muis­ti­ni mukaan ainakin Aus­tralia, Brasil­ia ja Etelä-Korea suos­tu­i­v­at “vapaae­htoisi­in” teräs- ja alu­mi­iniki­in­tiöi­hin USA:n vien­nis­sä. Siten Trumpin pakotepoli­ti­ik­ka toi­mi, kos­ka kiin­tiöt rajoit­ta­vat tuon­tia yhtä tehokkaasti kuin tullit?

    Vastaa

    1. Kir­si Laiti­nen:
      Muis­ti­ni mukaan ainakin Aus­tralia, Brasil­ia ja Etelä-Korea suos­tu­i­v­at “vapaae­htoisi­in” teräs- ja alu­mi­iniki­in­tiöi­hin USA:n vien­nis­sä. Siten Trumpin pakotepoli­ti­ik­ka toi­mi, kos­ka kiin­tiöt rajoit­ta­vat tuon­tia yhtä tehokkaasti kuin tullit?

      ei se noin men­nyt . Tun­nen vain Brasil­ian tilanteen, mut­ta voin sanoa etta monia vas­ta­toimia sen “vapaae­htoisu­u­den” hyvaksymi­nen sisal­si. “Kiin­tiot” oli­vat holyn polya. Tuon­ti tai vien­ti ei siita mihinkaan muut­tunut. Eika voisikaan, Iso­ja mai­ta molem­mat. Eika Brasil­ian talouden kannal­ta USAn teras tai alu­mi­i­ni ole tarkeaa. Tarvit­taes­sa se mene Kiinaan tai Inti­aan. Kokon­aisuute­na Brasil­ian talous on ojas­sa ja poli­it­ti­nen tilanne lahin­na tragikoomi­nen nov­ela. Mut­ta iso maa, isot toleranssit.

      t. Mikko

      Vastaa

    2. Kir­si Laiti­nen:
      Muis­ti­ni mukaan ainakin Aus­tralia, Brasil­ia ja Etelä-Korea suos­tu­i­v­at “vapaae­htoisi­in” teräs- ja alu­mi­iniki­in­tiöi­hin USA:n vien­nis­sä. Siten Trumpin pakotepoli­ti­ik­ka toi­mi, kos­ka kiin­tiöt rajoit­ta­vat tuon­tia yhtä tehokkaasti kuin tullit?

      Kiin­tiöt ovat aivan idioot­ti­maisia tullei­hin ver­rat­tuna. Siis kiin­tiöitä aset­ta­van maan näkökul­mas­ta. Niiden käyt­tämi­nen vain ker­too, kuin­ka piha­la maan hallinto on kauppapolitiikasta.

      Kiin­tiöil­lähän on saman­su­un­tainen vaiku­tus kuin tulleil­la (hin­nat nou­se­vat), mut­ta kiin­tiöisen tapauk­ses­sa hin­to­jen nousu jääkin niiden ulko­maalais­ten fir­mo­jen tasku­un, jot­ka saa­vat tuo­da kiin­tiön ver­ran tavaraa. Esimerkik­si aus­tralialainen teräs­fir­ma parem­man hin­nan niistä tuot­teis­taan, jot­ka saa vietyä, kuin ilman kiin­tiöitä. Lisäk­si tul­li rajoit­taa ltaloudel­liset tuhotl tul­lipros­entin suu­ruisek­si. Kiin­tiö ei rajoi­ta tuho­ja mitenkään, hin­nathan voivat vaik­ka satak­er­tais­tua, jos koti­mainen tuotan­to ei ker­takaikki­aan riitä.

      Eli kiin­tiö on pro­tek­tion­is­tises­sa työkalu­pakissa se kaikkein type­r­in vaihtoehto.

      Vastaa

      1. Moi,

        Trumphan on suuri bluf­fari, joka kiin­tiöil­lään saa­nee aikaa saman kuin tulleil­la — siis vapae­htoisia tuon­nin rajoituk­sia. Ja ilmeis­es­ti ainakin Etelä-Korea on hal­paan men­nyt. Ehdot­ti­han Trump mui­ta “vapaae­htoisia” kiin­tiöitä myös EU:lle

        Sylt­ty: Kiin­tiöt ovat aivan idioot­ti­maisia tullei­hin ver­rat­tuna. Siis kiin­tiöitä aset­ta­van maan näkökul­mas­ta. Niiden käyt­tämi­nen vain ker­too, kuin­ka piha­la maan hallinto on kauppapolitiikasta.

        Kiin­tiöil­lähän on saman­su­un­tainen vaiku­tus kuin tulleil­la (hin­nat nou­se­vat), mut­ta kiin­tiöisen tapauk­ses­sa hin­to­jen nousu jääkin niiden ulko­maalais­ten fir­mo­jen tasku­un, jot­ka saa­vat tuo­da kiin­tiön ver­ran tavaraa. Esimerkik­si aus­tralialainen­teräs­fir­ma parem­man hin­nan niistä tuot­teis­taan, jot­ka saa vietyä, kuin ilman kiin­tiöitä. Lisäk­si tul­li rajoit­taa ltaloudel­liset tuhotl tul­lipros­entin suu­ruisek­si. Kiin­tiö ei rajoi­ta tuho­ja mitenkään, hin­nathan voivat vaik­ka satak­er­tais­tua, jos koti­mainen tuotan­to ei ker­takaikki­aan riitä.

        Eli kiin­tiö on pro­tek­tion­is­tises­sa työkalu­pakissa se kaikkein type­r­in vaihtoehto.

      2. kir­si laiti­nen: Trumphan on suuri bluf­fari, joka kiin­tiöil­lään saa­nee aikaa saman kuin tulleil­la – siis vapae­htoisia tuon­nin rajoituksia. 

        Luitko mitä selitin? Kiin­tiöt ovat tullei­hin ver­rat­tuna aset­ta­jan näkökul­mas­ta huonom­pia kuin tullit. 

        Kiin­tiöil­lä hyö­ty tuon­nin entistä korkeista hin­noista jää niille *ulko­maisille* fir­moille, jot­ka saa­vat tuo­da kiin­tiön täyteen.

        Sil­lä ei ole mitään väliä ovatko kiin­tiöt vapaae­htoisia vai ei-vapaae­htoisia. Lop­putu­los on sama.

  17. Kyl­lä kai maail­maan kulu­tusvero­ja mah­tuu — aika mon­et var­maan näk­i­sivät hyvänä sen, että asete­taan tulle­ja maille, jot­ka käyt­tävät luon­non­va­ro­ja hie­man epäeet­tis­es­ti tavaroiden tuotan­toon. Talouskasvun hidas­tu­mi­nen voi olla maa­pal­lolle hyvä asia, vaik­ka Trump ei toden­näköis­es­ti osaa edes ajatel­la täm­möisiä asioita.

    Jos talouskasvu hidas­tuu tarpeek­si, voi olla että ilmas­to­tavoit­teisi­in olisi jotain mah­dol­lisuuk­sia päästäkin. Tämän kesän jäl­keen sekin tun­tuu ihan kival­ta tavoitteelta.

    Vastaa

  18. OS: “Yhdys­val­loista puut­tuu sosi­aal­isia ero­ja lievit­tävä sosi­aal­i­tur­va ja jär­jestelmälli­nen aluei­den kehi­ty­sero­ja tasaa­va aluepolitiikka.”

    En ehkä aivan täysin ymmär­rä mitä tuol­laisel­la väit­teel­lä haetaan, mut­ta fak­tis­es­ti Yhdys­val­lois­sa on tulo­ero­ja tasaavia tulon­si­ir­to­ja. Samoin liit­to­val­tion rahankäyt­tö vai­htelee osaval­tioit­tain merkit­tävästi kor­reloiden alueel­lis­ten kehi­ty­sero­jen kanssa.

    Esim. tämän https://voxeu.org/article/income-redistribution-through-taxes-and-transfers mukaan (pikaisel­la vilka­isul­la) vero­tus ja tulon­si­ir­rot pienetävät gini-ker­roin­ta n. 10 yksikköä. Muutenkin näyt­täisi siltä, että Yhdys­val­lat ovat tulon­si­ir­to­jen kanssa aikalail­la OECD-maid­en yleisel­lä tasolla.

    Alueel­lisia tulon­si­ir­to­ja kuvan­nee se, että liit­to­val­tion meno­jen osu­us osaval­tioiden BKT:stä näyt­täisi vai­htel­e­van n. kol­man­nek­sen ja kym­menosan välil­lä (jos DC:n jät­tää tarkastelus­ta pois). Toisel­la taval­la tarkastel­tuna yksi liit­to­val­tion veroina kerät­ty dol­lari tulee toisaal­la takaisin 4,7 dol­la­r­i­na — kun toisaal­la on on tyy­tymi­nen 50 senttiin.

    https://mises.org/wire/which-states-rely-most-federal-spending

    Yksinker­taisel­la insinöörim­ielel­lä tarkastel­tuna kyseinen väite vaikut­taisi vähin­täänkin harhaan­jo­taval­ta, mut­ta ehkä tässä haet­ti­in jotain muu­ta? (“oikeasti sosi­aal­isia ero­ja lievit­tävää” ja “oikeasti jär­jestelmäl­listä aluepolitiikkaa”?)

    Vastaa

    1. Hyvä, jopa Yhdys­val­lois­sa tasa­taan ero­ja, mut­ta se ei ole lähel­läkään sitä, mitä esimerkik­si Suomes­sa. Merkit­tävin tulon­si­ir­to aluei­den välil­lä tapah­tuu Kelan rahoil­la, eikä tätä mekanis­mia tai­da Yhdys­val­lois­sa olla.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Hyvä, jopa Yhdys­val­lois­sa tasa­taan ero­ja, mut­ta se ei ole lähel­läkään sitä, mitä esimerkik­si Suomes­sa. Merkit­tävin tulon­si­ir­to aluei­den välil­lä tapah­tuu Kelan rahoil­la, eikä tätä mekanis­mia tai­da Yhdys­val­lois­sa olla.

        Onko se hyvä? Mihin peru­s­tat väit­teesi, että tulo­ero­jen tasaami­nen on hyväk­si? Jotenkin tun­tuu, että kukaan ei Suomes­sa kyseenalaista tätä väit­tämää. KELAn osu­us on Suomes­sa erit­täin ongel­malli­nen. Jos KELA:n tuet oli­si­vat julk­isia, kuten esimerkik­si maat­aloustuet, ongel­mat pienenisivät. 

        Kat­selin joku aika sit­ten joltakin lifestylekanaval­ta ohjel­man tai luin lehdestä ulko­suo­ma­lais­es­ta rou­vas­ta Las Veg­a­sis­sa. Oli­han talo komea, mut­ta mie­lenki­in­toisem­pi osu­us oli aviomiehen ana­lyysi USA:n tilanteesta. Kun hän oli aloit­tanut auto­tallis­sa moot­toripyöräbis­nek­sen­sä, sään­te­lyä tai tukia ei ollut. Jokainen pystyi työl­lä jos ei rikas­tu­maan, niin ainakin elämään. Tämän päivän USA on sään­nel­ty ja sosi­aal­ituet­tu, mikä ei ole kaik­ista näkökul­mista hyvä.

        Suo­mi on yksi maail­man sään­nel­ly­im­mistä ja tue­tu­im­mista maista. Sään­te­ly estää suo­raan toimeli­aisu­ut­ta. Ylen­määräi­nen tukem­i­nen syö kohtu­ut­tomasti niiden har­vo­jen elin­ta­soa, jot­ka tuot­ta­vat ja vie työ­markki­noil­ta edullisen, suorit­ta­van por­taan työvoiman.

    2. Hyvät linkit laitoit. Kiitos toveri ksee. Tuos­sa olisi mie­lenki­in­toista myös dynami­ik­ka. Onko run­sas tasaami­nen tila, joka ruokkii itseään: elim­i­noi pienem­män lisäar­von työtä->lisää työttömyyttä->kasvattaa tulon­si­ir­to­jen tarvet­ta entis­es­tään. Aika mon­es­sa maas­sa ollaan nyt suh­dan­nehuip­ul­la ja ~täystyöl­lisyy­dessä, joten ainakaan niis­sä mais­sa ei olla täl­läisessä tilassa.

      Vastaa

  19. Don­ald Trumpin luonne, lausun­not ja toim­inta herät­tävät kieltämät­tä jatku­vaa ihmette­lyä. Ehkei Trumpia voi sanoa tyh­mäk­si, mut­ta kovin vaikea hänestä on käyt­tää myöskään esimerkik­si määritelmiä järkevä, hark­it­se­vainen tai laa­ja-alainen. Kuten kom­menteis­sa on todet­tu, on Trump toden­näköis­es­ti pitkälti juuri sel­l­ainen kuin miltä näyt­tää. Ikävä kyllä.

    En usko Trumpin poukkoil­e­van ja välil­lä käsit­tämät­tömältä tun­tu­van toimin­nan takana ole­van mitään suur­ta suun­nitel­maa. Hän ilmeis­es­ti näkee mon­imuo­toisen maail­man asen­teikkaan yksioikois­es­ti, ja sik­si myös hänen toim­intansa tun­tuu asen­teikkaan yksioikoiselta. Hän ei hal­litse tehtävään­sä ja niin­pä maail­man reak­tiot yllät­tävät hänet ker­ta toisen­sa jälkeen.

    Niitä ilmiöitä, jot­ka ovat johta­neet näi­hin trumpei­hin ja brex­itei­hin voi koet­taa pohdiskel­la. Maail­ma muut­tuu nyt koko ajan voimakkaasti glob­al­isaa­tion, dig­i­tal­isaa­tion, ympäristöon­gelmien ja muiden mega­tren­di­en joh­dos­ta. Muu­tosten seu­rauk­sia ei ole län­si­mais­sa osat­tu hoitaa riit­tävän hyvin, joten liian mon­et häviävät niis­sä. Tästä seu­raa tyy­tymät­tömyyt­tä ja kum­mallisia äänestyspäätök­siä, kun kansan lisäk­si mon­et poli­itikotkin ovat ymmällään.

    Niin­pä niin — luu­len­pa, että tapaus Trumpi­inkin liit­tyy se Axel Oxen­stier­nan van­ha huomio miten vähäl­lä jär­jel­lä tätä maail­maa hal­li­taan. Se on tavat­toman huolestut­tavaa tilanteessa, jos­sa lukuisien vaikei­den haastei­den takia tarvit­sisimme päät­täjiltä päin vas­toin eri­tyisen paljon järkeä.

    Vastaa

  20. Mikään val­tio ei ole yhden hen­gen varas­sa ja suur­val­lan johta­jal­la on kovin vähäi­nen liikkumatila.
    Trump pääsin tekee avaina samo­ja asioi­ta kuin molem­mat pres­i­dent­tinä olleet Bush-per­heen jäsenet.

    USA ensin on kaikkien USA:n preis­dent­tiuen vaal­ima­pan­jas­sa — sit­ten real­is­mi on yleen­sä kasvanut.

    Uut­ta Trump­is­sa on lev­o­ton twi­it­tailu ja julk­isu­usar­vo, jol­la viedään ilmatil niin kil­pail­i­joil­ta kuin ikäviltä uutisil­ta. Venäjän vaikut­tamis­es­ta tietämi­nen ja sen hyö­dyn­tämi­nen alka­vat olla jo sen ver­ran näytet­ty toteen, että tekem­i­nen on samaa kuin Richard Nixonil­la — häkin syyt­ti noitab­vain­oa ja medi­aa eikä mitenkään vapaae­htois­es­ti eron­nut. Bushin vara­pres­i­dent­ti tukin miotään muut­ta todel­lises­sa politiikassa.

    Käyt­täy­tymistapana liit­to­laisille tiuskimi­nen ja kil­pail­i­joiden nuolek­simi­nen on hie­man eriko­jen, mut­ta ilmeisen mah­dolli­nen. EU ja Kana­da siitä stukin mihinkään voivat lähteä ja Venäjän ja Kiinan kanssa voi joitain voit­taa… Joten tuo on ihan vain tyylikysymys,

    Mik­si naton pitäisi käyt­tää enem­män rahaa aseisin? Ei siihen mitään syytä ole. Nyky­isin EU maat käyt­tävät jo kolme ker­taa enem­män varo­ja puo­lus­tamiseen­sa kuin Venäjä! Sen on tarpeek­si ihan mil­lä mital­la tahansa. Uitelul­laan Trump ilme­sis­es­ti olet­taa, että lisää rautaa rajalle han­ki­taan USA:n tehtail­ta — ja alueil­ta, jot­ka ovat kon­er­vati­ivien kan­nat­ta­jia. USA:n soti­lasku­luis­sa on Irakin ja Afghanistanin sotien lisäk­si erit­täin isot kulut yhd­i­na­seista (valvon­ta ja ylläpi­to) ja lento­tukialusksista (ikään­tyviä ja vaa­ti­vat kalli­in ylläpi­dopn ja suojalaivaston). 

    USA:n tukea EU-maat tarvi­se­vat yhd­in­peloit­teessa ja lentokuljetuksissa.USA:n soti­lai­ta on sijoitet­tu pysyvästi Sak­saan noin 35 000, Ital­i­aan 12 800, Bri­tan­ni­aan 9200, Espan­jaan 3600 ja Bel­giaan ( Nato HQ) 900.
    Yhteen­sä joukko­ja on siis noin 65 000. sak­sas­sa on ram­stain­in lento­tukiko­hta­ja ja soti­las­sairaala, joka on vaianase­mas­sa Afgan­istanin ja Irakin oper­aa­tiois­sa. Espan­jas­sa ja Ital­ias­sa on laivas­to­tukiko­htia USA:n Välimeren laivas­tolle. USA:lla on enim­mäk­seen menetet­tävää, jos se vetää joukkon­sa pois EU-maista.

    Bri­tan­nia muuten vetää pois Sak­sas­ta Rein­in­maan armei­jansa (BAOR) , joka on ollut miehi­tysjoukkona vuodes­ta 1945, nyky­su­un­nitelmien mukaan vuon­na 2020. RAF sul­ki omat Sak­san tuko­hi­h­tansa 1996.

    Trumpin hallinnon ongel­ma on aivan toisaal­la. Jostain syys­tä Trump on nimit­tänyt hallintoon­sa johta­maan viras­to­ja täy­del­lisiä idioot­te­ja, jot­ka eivät tiedä johta­mas­ta alueen­sa­taan juuri mitään. Samal­la USA:n dipol­maat­tikun­na ammat­ti­taitoinen väki on vähen­tynyt ja ylipäätään molem­mis­sa hallinnois­sa toim­i­neet virkamiehent — jot­ka siis pitävät maan pystyssä — ovat alka­net myös lähtemään pois hallinnosta.

    Täämä osaamisen vähen­tymi­nen yhdessä arvaa­matt­to­muu­den kanssa on todel­li­nen ris­ki. Trump kuun­telee liikaa liike­meiskave­r­ien­sa puoli­raako­ja ajatuk­sia ja lakaa markkib­noimaan niitä ilman miet­timistä. Samaa toki tekee Sip­ilän liikemiesve­toinen hal­li­tus — haluk­siko joko taksikaaosta?.

    USA on sio maa ja osaval­tiot ovat eri­laisia. Suomes­sa pitäisi arvostaa YLE:_ä juuri siitä, että se on maa­ta kkokoa­va voima — ja ihan ammat­ti­taitoinen uuti­soin­nis­sa. BBC meni tas­a­puolisu­us­lu­okku­un Brex­it keskustelus­sa. Medi­an olisi myös tarkitet­ta­va fakatat mah­dol­lisuuk­sien mukaan.

    Myyn­timiehenä Trump hyvinkin voi voit­taa seu­raa­vat vaalit — onhan häen­l­lä suurin tuk­i­ja kaik­si­ta takanaan: Putin. Sama jytkyn tek­i­jä löy­tyy meikäläisiltäkin poli­itikoil­ta tukivälineenä.

    Vastaa

    1. JTS: Myyn­timiehenä Trump hyvinkin voi voit­taa seu­raa­vat vaalit – onhan häen­l­lä suurin tuk­i­ja kaik­si­ta takanaan: Putin.

      Suurin tuk­i­ja lie­nee kuitenkin Rupert Mur­doch, jolle voi antaa pääasial­lisen kunn­ian myös Brexi­tistä. Ei län­si­maista demokra­ti­aa tarvitse kor­rup­toi­da ulkop­uolelta, kyl­lä se osa­taan tehdä ihan omin voimin.

      Vastaa

    2. JTS: Trump pääsin tekee avaina samo­ja asioi­ta kuin molem­mat pres­i­dent­tinä olleet Bush-per­heen jäsenet.

      Mil­lä ihmeen mittarilla? 

      Bush nuorem­pi otti mm. Balt­ian maat NATOon kun taas Trumpin tavoit­teena tun­tuu ole­van koko NATO:n lakkaut­ta­mi­nen. Bush van­hempi keräsi kokoon suuren liit­tokun­nan Irakin ensim­mäiseen sotaan. Bush nuorem­pi kasasi Afgan­istani­in aika hyvän porukan, Irakin vähjän pienem­män liit­tokun­nan, minkälaisen porukan Trump saisi nyky­isil­lä näytöil­lään kasaan?

      “Mik­si naton pitäisi käyt­tää enem­män rahaa aseisin? Ei siihen mitään syytä ole. Nyky­isin EU maat käyt­tävät jo kolme ker­taa enem­män varo­ja puo­lus­tamiseen­sa kuin Venäjä! ”

      Ei se auta, jos EU-mail­la ei ole kyllin nopeasti perustet­tavia ja täysin varustel­lui­ta ja koulutet­tu­ja sota­toimiy­htymiä, jot­ka kykenevät tais­tele­maan tasaväk­istä mod­er­nia vihol­lista vas­taan (puska­sissien sijas­ta), voidaan lähet­tää ulko­maille ja vielä huoltaakin siel­lä. Täl­lä het­kel­lä näin ei ole. Ran­s­ka, Sak­sa ja Bri­tan­nia pystyvät jokainen lait­ta­maan kuukaudessa liikekan­nalle yhden mekanisoidun prikaatin eli yhteen­sä kolme raskaasti varustel­tua prikaa­tia. Suo­mi pystyy yksinän­sä polkaise­maan tuos­sa ajas­sa kolme valmiusprikaatia.

      Puhu­mat­takaan Yhdys­val­to­jen ydi­nas­esateen­var­jos­ta. Ilman sitä EU on nesteessä.

      Vastaa

    3. JTS:
      Trumpin hallinnon ongel­ma on aivan toisaal­la. Jostain syys­tä Trump on nimit­tänyt hallintoon­sa johta­maan viras­to­ja täy­del­lisiä idioot­te­ja, jot­ka eivät tiedä johta­mas­ta alueen­sa­taan juuri mitään. Samal­la USA:n dipol­maat­tikun­naam­mat­ti­taitoinen väki on vähen­tynyt ja ylipäätään molem­mis­sa hallinnois­sa toim­i­neet virkamiehent – jot­ka siis pitävät maan pystyssä – ovat alka­net myös lähtemään pois hallinnosta. 

      min­un arvio on. don­ald trump tietää että on läpi-mätä kuin mikä ja näin yrit­tää pestä usa:n halli­non oman näköisek­si mah­dol­lisim­man paljon. tähän kuu­luu myös supreme court ja oikeusjärjestelmä. 

      itse veikkaan että trump tietää mitä tekee ja käyt­tää oikeis­to media-kuplaa väli­neenä val­ta-tarkoituk­si­in. usa:n on nyt pesiy­tynyt aika iso oikeis­tolynkkaus-kan­nat­ta­ja ryh­mä jot­ka ilmeis­es­ti uskoo oikeasti trump:in sanomisia kuten fak­e­news kom­men­tit. tai sit­ten on tois-sijaiset syyt kuten joku etu­joukko-ajat­telu. min­ul­la on aav­is­tus että trump yrit­tää mak­si­moi­da val­lan jot­ta pää­sisi kuit­taa ongel­mansa kuten venäjä-tutkin­nat ja velat. näistäkin huoli­mat­ta trump on vain suuri seu­raus, ongel­mat oli jo ennestään mut­ta trump osasi vain hyö­dyn­tää niitä. eniten min­ua pelot­taa että repub­likaan­it, eri­tyiset klas­siset päästää trump:in kuin koira veräjästä.

      JTS:
      USA on sio maa ja osaval­tiot ovat eri­laisia. Suomes­sa pitäisi arvostaa YLE:_ä juuri siitä, että se on maa­ta kkokoa­va voima – ja ihan ammat­ti­taitoinen uuti­soin­nis­sa. BBC meni tas­a­puolisu­us­lu­okku­un Brex­it keskustelus­sa. Medi­an olisi myös tarkitet­ta­va fakatat mah­dol­lisuuk­sien mukaan. 

      suomes­sa yle on viime aikoina tehnyt jok­seenkin hyvää työtä vaik­ka muu­ta­ma ongel­ma siltikin on. usa:n media maail­ma on hirveä labyrint­ti suoltaa nykyisin.

      Vastaa

      1. qua­si­mi­nus: usa:n on nyt pesiy­tynyt aika iso oikeis­tolynkkaus-kan­nat­ta­ja ryh­mä jot­ka ilmeis­es­ti uskoo oikeasti trump:in sanomisia kuten fak­e­news kom­men­tit. tai sit­ten on tois-sijaiset syyt kuten joku etujoukko-ajattelu. 

        Tuo­ta kuplaa ja vas­takkainaset­telua on raken­net­tu USA:ssa jo kon­ser­vati­ivien puhera­dios­ta läh­tien. Oikeis­to­me­di­as­sa on aina toitotet­tu muun medi­an puolueel­lisu­ut­ta ja omaa objek­ti­ivi­su­ut­ta. Beck­ien ja Bre­it­bar­tien mukana sit­ten tuli­vat salali­it­to­te­o­ri­oiden levit­te­ly ja rak­en­telu tosis­saan sekä medi­an demonisointi.

        eniten min­ua pelot­taa että repub­likaan­it, eri­tyiset klas­siset päästää trump:in kuin koira veräjästä. 

        Mitkä klas­siset repub­likaan­it? Hei­dän lähtölasken­tansa alkoi Newt Gin­grichin aikana ja lop­ut läh­tivät viimeistään Koch-vel­jesten rahoit­ta­man ja kaap­paa­maan teekut­suli­ik­keen vaalivoitossa, jos­ta läh­tien mitään kom­pro­mis­se­ja ei enää suos­tu­ta tekemään, kos­ka äänestäjät eivät sitä medi­an joh­dat­tele­m­ana sal­li. Tuo poruk­ka on jopa hylän­nyt sovun­tar­jouk­sia, jos­sa Oba­ma antoi heille kaiken hei­dän halu­a­mansa, kos­ka puolue­jo­hto ei saanut paimen­net­tua heitä tuol­laisen “kom­pro­missin” taakse. Puoluekoneis­tokin lie­nee jo nyt kor­vau­tunut kokon­aan näil­lä radikaaleil­la, mut­ta vaik­ka se halu­aisikin maltil­lisem­pia ehdokkai­ta, koko ekosys­tee­mi on niin pitkälti tuon hul­lun medi­an varas­sa ja mil­jardööri­lahjoit­ta­jien rahoit­tamia, ettei se yksinker­tais­es­ti onnistuisi.

      2. anonyy­mi: lop­ut läh­tivät viimeistään Koch-vel­jesten rahoit­ta­man ja kaap­paa­maan teekut­suli­ik­keen vaalivoitossa,

        Kochin vel­jek­set ovat nyt var­masti todel­la tyy­tyväisiä siihen, mihin teekut­suli­ike ja muu huuhaa johti, ei tain­nut men­nä ihan suun­nitelmien mukaan.

      3. Sylt­ty: Kochin vel­jek­set ovat nyt var­masti todel­la tyy­tyväisiä siihen, mihin teekut­suli­ike ja muu huuhaa johti, ei tain­nut men­nä ihan suun­nitelmien mukaan. 

        Luu­len­pa, että ovat, kos­ka ovat lib­er­taarim­il­jardööre­jä, jot­ka omis­ta­vat imperi­u­min­sa, johon kuu­luu mm. öljy-yhtiö ja toimii muil­lakin aloil­la, jot­ka hyö­tyvät sään­te­lyn pois­tamis­es­ta, kor­rup­tios­ta, julk­ishallinnon ja työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien heiken­tämis­es­tä, mata­lam­mas­ta vero­tuk­ses­ta yri­tyk­sille ja rikkaille, jne.

      5. anonyy­mi:
        Mitkä klas­siset repub­likaan­it? Hei­dän lähtölasken­tansa alkoi Newt Gin­grichin aikana ja lop­ut läh­tivät viimeistään Koch-vel­jesten rahoit­ta­man ja kaap­paa­maan teekut­suli­ik­keen vaalivoitossa, jos­ta läh­tien mitään kom­pro­mis­se­ja ei enää suos­tu­ta tekemään, kos­ka äänestäjät eivät sitä medi­an joh­dat­tele­m­ana sal­li. Tuo poruk­ka on jopa hylän­nyt sovun­tar­jouk­sia, jos­sa Oba­ma antoi heille kaiken hei­dän halu­a­mansa, kos­ka puolue­jo­hto ei saanut paimen­net­tua heitä tuol­laisen “kom­pro­missin” taakse. Puoluekoneis­tokin lie­nee jo nyt kor­vau­tunut kokon­aan näil­lä radikaaleil­la, mut­ta vaik­ka se halu­aisikin maltil­lisem­pia ehdokkai­ta, koko ekosys­tee­mi on niin pitkälti tuon hul­lun medi­an varas­sa ja mil­jardööri­lahjoit­ta­jien rahoit­tamia, ettei se yksinker­tais­es­ti onnistuisi.

        hyvä vas­takysymys! itse ajoin takaa enim­mäk­seen repub­likaa­nia-äänestäjiä ennen kuin trump julis­tau­tua ehdokkaak­si (2015). trump:lle oli repub­likaaneis­sa kri­ti­ikkiä aluk­si mut­ta nyt läh­es kadon­nut. oma tun­tu­ma on että trump sai jonkin ver­ran ääniä ns. demokraat­ti-duunareil­ta mut­ta veikkaan että ovat lätki­neet nyt. nyt trump on vaku­ut­tanut ydin-repub­likaan­it lojaaleik­si, ainakin liiaksi.

        tässä jok­seenkin epä­tark­ka inter­net-tutkimus jota kan­nat­taa seu­ra­ta varoen. 43 % repub­likaaneista kan­nat­taa pres­i­den­tille val­taoikeut­ta sulkea mikä tahansa media kuten uutiskana­va tai lehti. tämä kuu­lostaa järkyt­tävältä vaik­ka vähem­mistö onkin. vas­taa­vat demokraateille on 12% ja “inde­pen­dents” 21%.

        https://www.ipsos.com/sites/default/files/ct/news/documents/2018–08/media_trust_topline_080618.pdf

      6. qua­si­mi­nus: hyvä vas­takysymys! itse ajoin takaa enim­mäk­seen republikaania-äänestäjiä 

        Repub­likaaniäänestäjät ovat kuun­nelleet oikeis­to­me­di­aa jo keskimäärin 30 vuot­ta. Lisäk­si Fox­il­la lie­nee kat­tavin TV-verkos­to, joten hei­dän “uutis“ohjelmistollaan on muutenkin eniten silmä­pare­ja. Kun ohjel­ma voi olla pääl­lä koko päivän taustal­la, siinä on ehtinyt moni pää­tyä kuplaan. Trump käytän­nössä voit­ti esi­vaalit sanom­al­la ääneen sen, mihin muut ovat kier­toil­mauksin ja viit­tauksin vain vih­jailleet Nixon­ista läh­tien. Nyt siis puhutaan merkit­tävästä osas­ta vajaan 50 pros­entin osu­ud­es­ta toden­näköi­sistä äänestäjistä. Mon­elle repub­likaanille “oma joukkue” ja vas­tus­ta­jan häviämi­nen on muo­dos­tunut tärkeäm­mäk­si kuin toteu­tunut politiikka.

        Toki mon­et muutkin ovat erit­täin vihaisia ja demokraatit (kuten muukin globaali vasem­mis­to) moka­si­vat aikoinaan pahasti lähtemäl­lä uus­lib­er­al­is­tiseen suun­taan ja val­lan ottanut bis­nes­si­ipi tuo­ta virhet­tä tah­too jatkaa. Se pitää duu­nar­iäänestäjät pois­sa tai ainakin varpail­laan. Kumpikaan puolue ei tar­joa heille juuri mitään, mut­ta repub­likaan­it ovat parem­pia vale­htele­maan tai ainakin tar­joa­maan häiriötekijöitä.

  21. Näyt­tää siltä, että Trump ajaa itsen­sä umpiku­jaan. Kyl­lä hän tuon 2 vuot­ta vielä hyvinkin kestää. Lop­un alkua on ilmas­sa, kun potku­ja annetaan kaikille, jot­ka eri mieltä Trumpin kanssa. Kukaan ei sit­ten enää ker­ro hänelle ikäviä uutisia.
    Tämä kehi­tys on ollut usei­den dik­taat­tor­ei­den loppu. 

    Äänestäjien käyt­täy­tymistä vaikut­taa ohjaa­van aja­tus siitä, että poli­itikon on oltavakin kiero. On hal­lit­ta­va kaik­ki kon­nu­udet. Rehelli­nen henkilö ei voi oikein pär­jätä poli­ti­ikas­sa. Toiv­ot­tavasti poikkeuk­sia kuitenkin löy­tyy. Demokraateil­la on Usas­sa ongelmia löytää val­ovoimainen markkinamies/nainen ehdokkaak­si koko kansakunnalle. 

    Ehkä val­hei­den käyt­tö on tul­lut niin jokapäiväisek­si, ettei se eri­tyisem­min aiheuta edes reak­tio­ta. Ennen­muinoin henkilön uskot­tavu­us meni vale­htelus­ta. Hän­tä ei sen­jäl­keen enää ihan täysin arvostettu.

    Vastaa

    1. > aja­tus siitä, että poli­itikon on oltavakin kiero. On
      > hal­lit­ta­va kaik­ki konnuudet.

      Sama ilmiö ulkopoli­ti­ikas­sa. Viholli­nen on niin paha, että emme mil­lään voi voit­taa sitä, ellemme ole itse vielä pahempia. Täl­lainen hallinto alkaa kerätä paho­ja ihmisiä puoleen­sa. Muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä koko hallinto on miehitet­ty pahoil­la ihmisil­lä. Lop­ul­ta tilanne on kor­jat­tavis­sa vain sisällissodalla.

      Vastaa

    2. Out­sider: Demokraateil­la on Usas­sa ongelmia löytää val­ovoimainen markkinamies/nainen ehdokkaak­si koko kansakunnalle. 

      No, kak­si suosit­tua vai­h­toe­htoa­han sil­lä olisi: Eliz­a­beth War­ren (jota tosin oikeis­to inhoaa, kos­ka nainen) ja Bernie Sanders. Demokraat­tien busi­ness-/uus­lib­er­aal­isi­ipi ei vain halua kumpaakaan. Se var­maan mielu­um­min häviää vaalit kuin alkaa rak­en­taa minkään­laista veropo­h­jaista tur­vaverkkoa, jne.

      Vastaa

  22. Mielestäni Trumpin NATO- ja kaup­pa­poli­ti­ik­ka on ollut erit­täin onnistunutta.

    – NATO-mai­ta uhkail­laan suo­jelun pois­tamisel­la, mut­ta tilanne jatkuu entisel­lään. Pait­si, että nyt NATO-maat lisäävät aseosto­jaan USA:sta.

    – Kaup­pakump­panei­ta uhkail­laan tulleille, mut­ta pääosin tilanne jatkuu tul­lit­tomana kuin ennenkin. Pait­si, että nyt kaup­pakump­pan­it tekevät vapaae­htoisia myön­ny­tyk­siä.

    Vastaa

    1. K‑Veikko: Mielestäni Trumpin NATO- ja kaup­pa­poli­ti­ik­ka on ollut erit­täin onnistunutta.

      — NATO-mai­ta uhkail­laan suo­jelun pois­tamisel­la, mut­ta tilanne jatkuu entisel­lään. Pait­si, että nyt NATO-maat lisäävät aseosto­jaan USA:sta.

      — Kaup­pakump­panei­ta uhkail­laan tulleille, mut­ta pääosin tilanne jatkuu tul­lit­tomana kuin ennenkin. Pait­si, että nyt kaup­pakump­pan­it tekevät vapaae­htoisia myönnytyksiä.

      Tuo tul­lipoli­ti­ik­ka ei ole ainakaan vielä tuot­tanut hedelmää, vaan päin­vas­toin. USA suun­nit­telee kol­man­nek­sen lisäys­tä maat­alous­tuki­aisi­in pitääk­seen far­mar­it tyy­tyväisenä. Myös teol­lisu­ud­es­ta on kuu­lunut mutinaa.

      Sen sijaan Trumpin tekemät yri­tysveron alen­nuk­set näyt­tävät houkut­tel­e­van usalaisia yri­tyk­siä takaisin USA:aan tai ainakin tulout­ta­maan voit­to­jaan siel­lä. Osa USA:n vai­h­to­taseon­gel­mas­ta­han johtuu siitä, että korkean yri­tysvero­tuk­sen takia usalaiset yri­tyk­set tulout­ta­vat voit­to­jaan merkit­tävässä määrin USA:n ulkop­uolel­la, esim Irlannissa.

      Vastaa

  23. Ehkäpä ei ole kyse edes kan­nat­ta­jakun­nan tyy­tyväisenä pitämis­es­tä tai mis­tään sen syväl­lisem­mästä. Pro­tek­tion­is­mi tar­joa mah­dol­lisu­u­den mafi­at­alouteen, jos­sa vienti/tuontiluvat ja ‑kau­pat käy­dään notkeasti polvia kouk­istaen pyytämässä suurelta johta­jal­ta, joka saa oman osuuten­sa välistä. Myös Brex­it-Bri­tan­ni­as­sa jär­jestel­lään sopiville suuryri­tyk­sille erikois­tukia, jot­ta ne pysy­i­sivät tyy­tyväis­inä, samal­la kuin PK-sek­tori saa kär­siä Brex­itin seu­rauk­set ilman kevennyksiä.

    Meil­lä on itsekin Suomes­sa koke­mus­ta täl­lais­es­ta talousjär­jestelmästä ja siihen pesiy­tyvästä kor­rup­tios­ta, erona kuitenkin se, että pres­i­dent­ti UKK:lle kel­pasi pelkkä kor­rup­tion tuo­ma val­ta, hän ei tiet­tävästi kerän­nyt henkilöko­htaista omaisuutta.

    Niille, jot­ka ihmettelevät mik­si ihmis­ten vapaa liikku­vu­us liit­tyy tavaroiden ja palvelu­iden liikku­vu­u­teen EU:ssa: kyl­lä tästä 1990-luvun alus­sa keskustelti­in tiedo­tusvä­lineis­sä run­saasti ja pelkkä tavaroiden, palvelu­iden ja pääomien vapaa liikku­vu­us kat­sot­ti­in yleis­es­ti vain suuryri­tyk­siä hyödyt­tävänä ja kansan uno­hta­vana talousy­hteisönä. Vapau­den piti tietenkin koskea myös ihmisiä: jos suh­teel­lisen edun vuok­si työ­paikat siir­tyvät jon­nekin, pitäisi myös työn­tek­i­jöi­den voi­da siirtyä.

    On myös eri­no­maisen hyvä, että äärikon­ser­vati­ivien val­taamista Itä-Euroopan maista voi nuoriso halutes­saan muut­taa vapaampi­en tuulien länteen.

    Vastaa

    1. ij: pres­i­dent­ti UKK:lle kel­pasi pelkkä kor­rup­tion tuo­ma val­ta, hän ei tiet­tävästi kerän­nyt henkilöko­htaista omaisuutta.

      Päämin­is­te­ri­aikoinaan Kekko­nen oli mukana Koski­raken­nus-yhtiössä, joka teki hyvät voitot osta­mal­la vesioikeuk­sia ja myymäl­lä ne voimay­htiöille. Kyl­lä tätä voisi pitää kor­rup­tiona ja oman taloudel­lisen edun tavoitteluna.

      Vastaa

    2. ij:
      Vapau­den piti tietenkin koskea myös ihmisiä: jos suh­teel­lisen edun vuok­si työ­paikat siir­tyvät jon­nekin, pitäisi myös työn­tek­i­jöi­den voi­da siirtyä.

      Esimerkik­si putikialan työt siir­tyivät yhteis­markki­noiden myötä osin Puo­las­ta Bri­tan­ni­aan, san­o­taanko nyt vaik­ka että “suh­teel­lisen edun vuok­si”. On “tietenkin” hyvä, että Bri­tan­ni­as­sa työsken­nelleet puo­lalaiset ovat voineet lähet­tää rahaa Puo­laan yli 36 mrd euroa vuosi­na 2004–2013.

      Vastaa

    3. ij: On myös eri­no­maisen hyvä, että äärikon­ser­vati­ivien val­taamista Itä-Euroopan maista voi nuoriso halutes­saan muut­taa vapaampi­en tuulien länteen. 

      Onhan se hyvä, mut­ta enpä vielä ole kuul­lut, että joku halu­aisi muut­taa alem­man palkan työhön poli­it­ti­sista tai aat­teel­li­sista syistä. Kotiseu­tu­rakkaud­es­ta tai “isän­maan palvelemisek­si” kyl­lä. — Sama se on moti­ivi niin idässä kuin län­nessä: raha.

      Vastaa

  24. Mielestäni Trump on aivan nor­maali suuryri­tyk­sen johta­ja. Lukekaa vain Jor­ma Ollilas­ta ja hänen käytök­ses­tään. Saman­laista käytöstä kuin Trumpil­la. Työsken­nel­tyäni itse osana suuryri­tyk­sen johtoa näin aivan saman­laista käytöstä myös muil­la johtajilla. 

    Trumpin toim­inta poli­ti­ikas­sa on täs­mälleen saman­laista toim­intaa kuin suuryri­tys­ten välil­lä. Uhkailua: jos et osta seu­raavaa pro­jek­tia meiltä, niin nos­tamme huolto­hin­to­ja van­hoille lait­teille. Houkut­telua; kun ostat meiltä aina ja teet pitkäaikaisen sopimuk­sen, niin saat eri­laisia etu­ja. Mielis­te­lyä: kun teet mitä tah­don, niin kehun ja ylistän sin­ua julkises­ti. Kieltäy­tymistä: jos ei käy, niin emme tee mitään kaup­paa kanssasi nyt eikä koskaan. Har­va vain on näh­nyt miten suuryri­tyk­set toimi­vat ja vielä harvem­mat siitä puhu­vat. Toim­inta on tuol­laista, kos­ka se toimii. Jos yrität neu­votel­la ja sovitel­la niin ajadut nopeasti konkurssi­in raaem­pi­en johta­jien viedessä kaiken nokkasi edestä. 

    Trumpin nykyi­nen puheta­pa on työväestön puheta­pa. On mielestäni naivia ajatel­la, että se on Trumpin oma puheta­pa. Kat­sokaa van­ho­ja haas­tat­telu­ja. Niis­sä hän on nor­maali ylälu­okkaista englan­tia puhu­va johta­ja. Tot­ta kai hänen imagoa on kon­sult­tien avul­la säädet­ty ja uusi puheta­pa on opetel­tu kan­nat­ta­jia varten. Mielestäni vaa­likam­pan­ian aikaiset ja myöhem­mät ylilyön­nit johtu­vat siitä, että hänel­lä on ollut vaikeuk­sia oppia työväestön puheta­pa ja aiheet. Ylilyön­tien määrä vähe­nee koko ajan ja hänen puheen­sa on nyt luon­nol­lisem­paa, eli alkaa vähitellen saa­maan parem­min hallintaan työväestön puheta­van. Hänen tvi­itit vetoa­vat kan­nat­ta­ji­in. Ne lop­pu­vat heti kun kon­sul­tit totea­vat niiden vähen­tävät kannatusta.

    En ota kan­taa poli­ti­ikkaan itseen­sä. Kaik­ki on vain arvailua ja yri­tys­tä lukea ajatuk­sia. Trump on sanonut
    kan­nat­ta­vansa perus­tus­lakia ja lail­lisu­us­pe­ri­aatet­ta ja vas­tus­ta­vansa glob­al­is­miä. Ehkä kan­nat­taa uskoa hänen sano­jansa. Oba­ma sen sijaan pyr­ki siirtämään perus­tus­lain ja lail­lisu­us­pe­ri­aat­teen his­to­ri­aan ja kan­nat­ti glob­al­is­miä ainakin puheis­saan. Antipa­tia on aika luonnollinen.

    Comeyn erot­ta­mi­nen oli nor­maalia suuryri­tyk­sen johta­jan toim­intaa. Olen itse näh­nyt, miten uusi johta­ja erot­taa kil­pail­i­jansa ja muuten vain inhok­it ensim­mäisenä päivänä kel­lo kymme­neen men­nessä. Poli­it­tis­es­ti huono veto, mut­ta hän­hän on poli­it­tis­es­ti kokematon.

    Vastaa

    1. Kalle Vir­ta: Mielestäni Trump on aivan nor­maali suuryri­tyk­sen johtaja. 

      Jo tämä lause pelkästään ker­too sen, että suuryri­tyk­sille pitää ihan oikeasti tehdä jotain.

      Vastaa

  25. Mie­lenki­in­toista tuo Trump. Trumphan on ollut paljon valkois­t­en nation­al­istien suo­sios­sa. Trump toisaal­ta taas ilmastopoli­ti­ikallaan (ilmeis­es­ti?) läm­mit­tää niin paljon ilmas­toa, että kukaan täysjärki­nen ei var­maankaan han­ki lap­sia. Sin­nepä menee se valkoinenkin väki sit­ten pois. Ellei sit­ten usko­ta, että jumalien rukoilem­i­nen nos­taa syn­tyvyy­den ylös, kuten jotkut oikeis­tokon­ser­vati­iv­it usko­vat. Kädet ris­ti­in ja ilmas­ton­muu­tos on pois. Moos­e­skin pisti vesiä liik­keelle, mik­seipä tuo onnis­tu­isi nytkin.

    Vastaa

    1. bel­ladon­na:
      Mie­lenki­in­toista tuo Trump. Trumphan on ollut paljon valkois­t­en nation­al­istien suo­sios­sa. Trump toisaal­ta taas ilmastopoli­ti­ikallaan (ilmeis­es­ti?) läm­mit­tää niin paljon ilmas­toa, että kukaan täysjärki­nen ei var­maankaan han­ki lap­sia. Sin­nepä menee se valkoinenkin väki sit­ten pois. Ellei sit­ten usko­ta, että jumalien rukoilem­i­nen nos­taa syn­tyvyy­den ylös, kuten jotkut oikeis­tokon­ser­vati­iv­it usko­vat. Kädet ris­ti­in ja ilmas­ton­muu­tos on pois. Moos­e­skin pisti vesiä liik­keelle, mik­seipä tuo onnis­tu­isi nytkin.

      taitaisi kun­non pro­tek­tion­is­mi olla paras­ta lääket­tä ilmastolle

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle K-Veikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.