Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä

Ohes­sa on kuvat­tuina ikälu­okkien sisäiset Giniker­toimet viiden vuo­den välien vuodes­ta 1996 vuo­teen 2016 saak­ka. Tämä antaa tulon­jaon kehi­tyk­ses­tä aav­is­tuk­sen ver­ran toisen­laisen kuvan, kos­ka Gini-ker­roin voi nous­ta ja laskea myös pelkästään ikälu­okkien koko­jen muuttuessa.

Mukana ovat myös myyn­tivoitot, mikä aiheut­taa lukui­hin jonkin ver­ran kohi­naa. Niin­pä olen laskenut ikälu­okkien Gini-ker­toimista viiden vuo­den pain­ote­tut ker­toimet pain­oina 1,2,3,2 ja 1. Se vähän hävit­tää infor­maa­tio­ta, mut­ta tekee kuvas­ta havainnollisemman.

Aineis­tossa ovat kaik­ki suo­ma­laiset siten, että hei­dän tuloik­seen on las­ket­tu sen ruokakun­nat tulot kulu­tusyk­sikköä kohden, joi­hin he kuu­lu­vat. Kolmi­henk­i­nen per­he on tässä siis kolme ker­taa ja kolmes­sa eri ikälu­okas­sa. Niin­pä las­ten osalta tulo­erois­sa ei ole kyse erisu­u­rui­sista viikko­ra­hoista vaan siitä, kuin­ka suuria ovat lap­siper­hei­den tuloerot.

Isona kuvana on, että tulo­erot kasvoivat voimakkaasti kaikissa ikälu­okissa vuodes­ta 1996 vuo­teen 2001 men­nessä. Tämän jäl­keen tulo­erois­sa ei ole tapah­tunut vas­taa­van suu­ruisia muu­tok­sia. Korkeim­mil­laan tulo­erot oli­vat vuon­na 2007 (ei kuvas­sa). Vuon­na 2016 ne oli­vat laske­neet jok­seenkin kaikissa ikälu­okissa suh­teessa vuosi­in 2001 — 2011.

Ikälu­okkako­htaiset tulo­erot keskimäärin ovat pienem­piä kuin koko väestöä koske­vat – tietysti, kos­ka ikälu­okkien väliset tulo­erot puuttuvat.

Tulo­erot ovat lap­siper­hei­den osalta pienem­piä kuin kes­ki-ikäisil­lä, mut­ta tässä selit­täjänä lie­nee mit­taustapa. Lap­siper­heistä kaik­ki ovat lap­siper­heitä, jol­loin van­hempi­en tulot jae­taan use­am­man kulu­tusyk­sikön kesken. viisikymp­pis­ten joukos­sa on sinkku­ja, dinkku­ja ja lapsiperheitä.

Tulo­erot ovat kas­va­neet vuodes­ta 1996 eniten lap­siper­hei­den kohdal­la, mut­ta tämäkin kasvu on pysähtynyt tai tul­lut jopa vähän alaspäin. Huo­mat­takoon, että lap­siper­hei­den tulo­eroi­hin ja lap­siköy­hyy­teen vaikut­taa pait­si per­he­p­oli­ti­ik­ka myös syn­tyvyys eri yhteiskuntaluokissa.

Kuvan mukaan tulo­erot ovat huo­mat­ta­van suuret parikymp­pis­ten kohdal­la. Tämä johtuu elämän­ti­lanteesta. Osa asuu van­hempi­en­sa taloudessa, jol­loin hei­dän tuloik­seen kir­jataan van­hempi­en tulota­so, osa on töis­sä, osa opiskelee ja osa on tyystin tulot­to­mia asevelvol­lisu­u­den vuoksi.

Suurim­mil­laan tulo­erot ovat kuut­takymp­piä läh­estyvien kesku­udessa ja pienenevät siir­ryt­täessä eläk­keelle. Huo­mat­takoon, että 70-vuo­ti­askaan ei tässä ole vält­tämät­tä pelkkä eläket­tä naut­ti­va, vaan mukana saat­ta­vat olla myös puoli­son tulot.

Ilmeis­es­ti taku­ueläk­keen ansios­ta varsi­naisen eläkeväestön kesku­udessa tulo­erot ovat laske­neet selvästi.

Kuriosi­teet­ti­na todet­takoon, että ikäih­mis­ten kesku­udessa tulo­erot kään­tyvät nousu­un, kun ikä läh­estyy sataa vuot­ta. Pääo­mat­u­lot aut­ta­vat näköjään elämään vanhaksi.

= = = =

Pyysi jouluku­un alus­sa Tilas­tokeskus­ta laske­maan Gini-ker­toimen ikälu­okkien sisäl­lä. Sain tämän tiedos­ton tänään. Tämä on tark­istus­ta vaille valmis – tässä voi siis olla virheitä. Taulukko julka­istaan piakkoin tulon­jaon kokon­ais­ti­las­tossa. Tässä tilas­tossa on paljon mielenkiintoista.

9 vastausta artikkeliin “Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä”

  1. Osmo Soin­in­vaara: Niin­pä olen laskenut Gini-ker­toimista viiden vuo­den pain­ote­tut ker­toimet pain­oina 1,2,3,2 ja 1.

    Miten sit­ten tuo tum­mansini­nen vii­va (2016) on las­ket­tu? Tuon perus­teel­la näyt­täisi, että ker­toimet meni­sivät näin:

    2014: 1
    2015: 2
    2016: 3
    2017: 2
    2018: 1

    Mut­ta ei kai vuodelle 2018 vielä ole dataa saatavilla?

    Vastaa

    1. Hyvä tarken­nus. Olen ottanut liuku­van keskiar­von ikälu­ok­ista, en vuo­sista. Siis 60-vuo­ti­aan kohdal­la luvut ovat peräisin 58–62 ‑vuo­ti­aista pain­oil­la 1,2,3,2,1

      Vastaa

  2. Eläkeläis­ten osalta pitää huomioi­da työeläke­jär­jestelmän voimaan­tu­lo 1962 sekä nais­ten pitkään kas­vanut työl­lisyysaste. Näi­den joh­dos­ta eläk­keel­lä on jatku­vasti enem­män niitä, joil­la on ansait­tu “täysi eläkekart­tuma”. Käytän­nössä tämä vähen­tää pien­i­t­u­lois­t­en eläkeläis­ten määrää ja siis tulo­ero­ja paljon enem­män kuin takuueläke.

    Tämän efek­tin vaiku­tus alkaa hil­jalleen hiipua, kun val­taos­al­la eläk­keel­lä ole­vis­takin on jo täy­teen työu­raan perus­tu­va karttuma.

    Vastaa

  3. Pait­si ikärak­en­teen muu­tos, täl­laises­sa tarkastelus­sa vaikut­taa myös koti­talous­rak­en­teen muutos.
    Ikään­tyneessä väestössä mie­lenki­in­toisia ero­ja iän mukaan. Taku­ueläke sen kohden­tu­mi­nen (osa työkyvyt­tömille työikäisille) ja ikään­tyneen väestön määrä huomioiden ehkei kuitenkaan tärkein selitys.

    Vastaa

  4. Tuos­sa var­maankin ensim­mäi­nen piik­ki tulee siitä kun ammat­tik­oulute­tut menevät töi­hin samal­la kun korkeak­oulute­tut opiskel­e­vat. Toinen piik­ki nousee kun parem­min koulute­tut alka­vat saa­da vastinet­ta opiskeluinvestoinneilleen.

    Eli tulo­erot elinkaar­i­tarkastelus­sa osin kumoa­vat toisensa.

    Onko ole­mas­sa kuvaa­jia elinkaar­it­u­lo­eroista ja niiden kehityksestä?

    Niiden tasaami­nen esimerkik­si vero­tuk­sel­la on perustel­tua. Sen sijaan elinkaaren sisäiset siir­rothan olisi oikeu­den­mukaisem­paa ja kan­nus­tavam­paa jär­jestel­lä perustilin kaltaisel­la pehmeäl­lä lainalla.

    Vastaa

    1. Ensim­mäi­nen piik­ki tulee siitä, että osa nuorista muo­dostaa oman talouten­sa ja osa asuu van­hempi­en luona, jol­loin hei­dän tuloik­seen las­ke­taan sen ruokakun­nan tulot.

      Vastaa

  5. Pääo­mat­u­lot saat­ta­vat tosi­aan “aut­taa” elämään satavuo­ti­aak­si, mut­ta työeläke on toinen mah­dolli­nen seli­tys: jos ihmi­nen elää ener­gisenä ja ter­veenä niin tulee ahkeroitua ja palkak­si saa korkean ansiosi­don­naisen eläk­keen. Jos kohtu­ulliset tulo­erot ovat ihanne, niin kan­nat­taisi pienen­tää tulo­ero­ja nimeno­maan eläkeläis­ten kesku­udessa. Muiden osalta­han korkeampia tulo­ero­ja voi perustel­la tulo­ero­jen kan­nus­tavu­u­den eduil­la. Onko järkevää mak­saa suur­in­ta eläket­tä juuri niille, jot­ka ovat jo työu­ransa aikana eniten tien­an­neet. Pelkkä Kelan (nyky­istä huo­mat­tavasti korkeampi) taku­ueläke olisi tulo­ero­jen, kansan­talouden ja oikeu­den­mukaisu­u­den kannal­ta parempi.

    Vastaa

  6. Nuo­ri­na kuol­e­vat usein heinäsirkat, jot­ka rellestävät ter­veyten­sä ja omaisuuten­sa, eivät tun­nol­lis­es­ti muu­ra­haiset, jot­ka säästävät tulo­jaan ja ter­veyt­tään ja opiskel­e­vat kiltisti. Tämän eron tasaami­nen veroil­la kan­nus­taa rellestämään liikaa.

    Vastaa

  7. Olenko väärässä, jos mun mielestä gini-ker­roin on yliyksinker­tais­tus, jos kuvitel­laan, että se ker­too kaiken tarpeel­lisen tuloeroista?

    Olenko ymmärtänyt oikein, että esim. jos tulo­jen keskiar­vo ja medi­aani ovat yhä etäämäl­lä toi­sis­taan, tämä ei näy ginis­sä vält­tämät­tä ollenkaan?

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Lauri Ojala Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.