Ylioppilastutkinnolla yliopistoon?

Ajat­te­lin puut­tua täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa asi­aan, jos­sa en ole asian­tun­ti­ja ja jos­sa tie­to­ni ovat van­hen­tu­nei­ta: pitäi­si­kö yli­opis­toi­hin ottaa oppi­laat yli­op­pi­las­to­dis­tuk­sen vai pää­sy­ko­kei­den perus­teel­la. Vat­tin tut­ki­ja Mat­ti Sar­vi­mä­ki on kir­joit­ta­nut täs­tä perus­teel­li­sen blo­gin VATT:n sivuil­le, mut­ta minä ajat­te­lin kir­joit­taa vähän poleemisemmin.

Perus­on­gel­ma on, että pää­sy­koe­jär­jes­tel­mä on val­ta­van haas­kaa­va, kos­ka opis­ke­li­jat käyt­tä­vät mel­ko tur­haan pää­sy­koe­kir­jo­jen ala­viit­tei­den ulkoaop­pi­mi­seen pal­jon aikaa. Nois­ta ulkoa opi­tuis­ta ala­viit­teis­tä ei ole mitään hyö­tyä, jos ei kui­ten­kaan pää­se sisäl­le, eikä niis­tä juu­ri muu­ta hyö­tyä ole kuin se sisään­pää­sy, jos pää­see.  Täs­tä on hyvä parantaa.

On tie­tys­ti tär­keä­tä vali­ta opis­ke­li­jat kor­kea­kou­lui­hin mah­dol­li­sim­man hyvin. Sil­loin tes­tin kan­nal­ta kak­si asi­aa on yli muiden:

Relia­bi­li­teet­ti, eli kuin­ka vähän satun­nai­nen koe on ja

Vali­di­teet­ti, eli mit­taa­ko koe oike­aa asiaa.

Molem­mis­sa koe­muo­dois­sa relia­bi­li­teet­ti on vähän mitä sat­tuu, kun ottaa huo­mioon, kuin­ka rat­kai­se­vas­ta asias­ta lop­pue­lä­män kan­nal­ta on kyse. Minul­la aina­kin kog­ni­tii­vi­set kyvyt huo­nos­ti nuku­tun yön jäl­keen ovat huo­mat­ta­vas­ti las­ke­neet puhu­mat­ta­kaan nyt sii­tä, että sat­tui­si kär­si­mään migree­ni­koh­tauk­ses­ta. Eikä fluns­sas­sa kir­joit­ta­mi­nen­kaan mitään herk­kua ole.

Inhi­mil­li­ses­ti aja­tel­len pitäi­si siis olla mah­dol­lis­ta uuteen yri­tyk­seen, mut­ta muis­tet­ta­koon, että yksi sisään pääs­syt pudot­taa toi­sen pois.

Vali­di­tee­tin suh­teen kokeet poik­kea­vat tai nii­den väi­te­tään poik­kea­van toisistaan.

Irro­te­taan täs­tä nyt ensin sel­vät tapauk­set. On ilmeis­tä, että esi­mer­kik­si Teat­te­ri­kor­kea­kou­luun tai Sibe­lius-Aka­te­mi­aan jon­kin­lai­nen tai­to­koe on pal­jon rele­van­tim­pi kuin yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sen arvo­sa­nat. Mui­ta­kin täl­lai­sia saat­taa löytyä.

On väi­tet­ty, että

  • Pää­sy­ko­keet mit­taa­vat moti­vaa­tio­ta parem­min kuin ylioppilaskoe.
  • Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set mit­taa­vat aivan eri tai­to­ja kuin mitä esi­mer­kik­si juris­tin työs­sä tarvitaan.
  • Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sen suo­si­vat kie­lel­li­ses­ti lah­jak­kai­ta ja syr­ji­vät mate­maat­ti­ses­ti lahjakkaita
  • Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set suo­si­vat tyt­tö­jä ja eri­tyi­ses­ti ns. kym­pin tyttöjä.
  • Myö­hään mie­his­ty­neet saa­vat huo­non yli­op­pi­las­to­dis­tuk­sen mut­ta voi­vat pet­ra­ta pääsykokeissa.

Moti­vaa­tios­ta

Mat­ti Sar­vi­mä­ki sanoo blo­gil­laan ansiok­kaas­ti, että jos joku kir­joit­taa lois­toar­vo­sa­noin, pää­si­si mihin tahan­sa ja valit­see oikik­seen, hän on mitä ilmei­sim­min moti­voi­tu­nut oikik­seen. Se, että pitää osoit­taa moti­vaa­tion­sa luke­mal­la ulkoa vaik­ka­pa puhe­lin­luet­te­lon on yhtä jär­ke­vää kuin että pan­tai­siin koke­laat tun­tu­rin juu­rel­le ja kat­so­taan kuin­ka mon­ta sataa ker­taa peräk­käin nämä viit­si­vät kivu­ta tun­tu­rin hui­pul­le ja takai­sin. Ei hyvä.

Jos kai­kil­la muil­la on työ­läs pää­sy­koe ja yksi kor­kea­kou­lu ottaa vain pape­rei­den perus­teel­la, sil­lä on ris­ki­nä saa­da huo­nos­ti moti­voi­tu­nei­ta opiskelijoita.

Pää­sy­koe vali­dim­pi mittari

Pää­sy­ko­kei­den laa­din­nas­sa yksi vai­kut­ta­va teki­jä on vai­va­ton kor­jaa­mi­nen. Sik­si on usein pää­dyt­ty moni­va­lin­ta­ko­kei­siin. Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sen on olta­va todel­la sur­kea, jos se on moni­va­lin­ta­ko­kei­ta huo­nom­pi. Essee­ky­sy­myk­set mit­taa­vat pal­jon parem­min, mut­ta ne ovat kor­jaa­jan kan­nal­ta vai­val­loi­sia – ja tie­tys­ti myös tulkinnanvaraisempia.

Mut­ta meil­lä­hän on näyt­töä ihmi­sis­tä, jot­ka ovat pääs­seet sisään valin­ta­ko­kei­den kaut­ta. Heil­lä on myös yli­op­pi­las­to­dis­tus. Näin tär­keäs­sä kysy­myk­ses­sä kan­nat­tai­si tut­kia, miten nämä kak­si ennus­ta­vat opis­ke­lu­me­nes­tys­tä, niin ei tar­vit­si­si spe­ku­loi­da. Yli­op­pi­las­to­dis­tuk­sen koh­dal­la ei tie­ten­kään tar­vit­se käyt­tää tri­vi­aa­lia ylei­sar­vo­sa­naa ja kes­kiar­voa, vaan pai­not­taa eri ainei­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­la tavalla.

Kiel­ten ja mate­ma­tii­kan painotus

Ylei­sar­vo­sa­naa las­ket­taes­sa yli­op­pi­las­kir­joi­tus on todel­la räi­keäs­ti kie­li­pai­not­tei­nen, kos­ka kie­li­tai­dos­ta anne­taan mon­ta arvo­sa­naa ja mate­ma­tii­kas­ta vain yksi. (Tätä voi­si mate­ma­tii­kan osal­ta muu­ten muut­taa, kos­ka onhan toden­nä­köi­syys­las­ken­ta nyt esi­mer­kik­si aivan eri tai­to kuin integroin­ti.) Kor­kea­kou­luil­la on täy­si vapaus pai­not­taa yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sen ainei­ta halua­mal­laan taval­la. Oikea pai­no­tus muu­ten on yksi tut­ki­muk­sen aihe.

Nai­sia suo­si­va? Eri­tyi­ses­ti kym­pin tytöt näyt­tä­vät ole­van ongel­ma. Todet­ta­koon, että kym­pin tytöt pää­se­vät jo nyt jok­seen­kin mihin halua­vat. Vaik­ka he tämän jäl­keen pää­si­si­vät suo­raan mihin hyvän­sä, he eivät voi men­nä joka paik­kaan vaan ainoas­taan yhteen. Kym­pin tytöt ovat rajal­li­nen voi­ma­va­ra eikä hei­tä rii­tä kaikkialle.

Väi­te, että yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set suo­si­vat nai­sia enem­män kuin sisään­pää­sy­ko­keet on sekin mitat­ta­va asia. Tut­ki­taan nykyi­sis­sä opis­ke­li­jois­sa, kuin­ka pal­jon pää­sy­koe­pis­te­mää­rä ja yli­op­pi­las­koe par­haal­la mah­dol­li­sel­la taval­la pai­no­tet­tu­na ennus­ta­vat opis­ke­lu­me­nes­tys­tä. Lisä­tään mal­liin suku­puo­li dum­my-muut­tu­ja­na siten, että mie­het ovat 0 ja nai­set 1. Jos tämä muut­tu­ja saa nega­tii­vi­sen arvo­sa­nan, tes­ti, pää­sy­koe tai yli­op­pi­las­kir­joi­tus, suo­sii tyt­tö­jä, jos tes­tin tar­koi­tuk­se­na on ennus­taa menes­tys­tä opinnoissa.

Pää­sy­koe­jär­jes­tel­mä nyt aina­kin syr­jii poi­kia. Jos he eivät pää­se sisään heti, he jou­tu­vat vuo­dek­si int­tiin tyh­men­ty­mään ja unoh­ta­maan osaa­mis­taan. Sinä aika­na nai­set taas voi­vat lukea täysillä.

Myö­hään miehistyneet

Sek­sis­ti­nen ilmai­su on täs­sä tahal­li­nen. Väi­te kuu­luu, että pojat kyp­sy­vät hitaam­min. Sik­si he saa­vat huo­no­ja yli­opis­to­to­dis­tuk­sia, mut­ta pää­sy­koeiäs­sä he ovat jo aikuis­tu­neet.  Toki ilmiö voi kos­kea myös naisia.

Lukioon pää­sys­sä tämä on aito ongel­ma, kos­ka pojil­la mur­ro­si­kä on lähem­pä­nä lukioon siir­ty­mis­tä. Minus­ta pitäi­si har­ki­ta, että tytöt aloit­tai­si­vat kou­lun vähän nuo­rem­pi­na, esi­mer­kik­si niin, että kun ikä­luok­ka menee pojil­la poik­ki vuo­den vaih­tees­ta, se meni­si tytöil­lä poik­ki jo hei­nä­kuun alussa.

Jos lukio on tul­lut suo­ri­te­tuk­si vähän huo­nos­ti, eikö sil­loin oli­si parem­pi kes­kit­tyä lukio-opin­toi­hin sen sijaan, että lukee ulkoa hyö­dyt­tö­miä ala­viit­tei­tä? Jos kui­ten­kaan ei pää­se, on edes oppi­nut jotain hyö­dyl­lis­tä. Kos­ka ollaan kui­ten­kin pyr­ki­mäs­sä yli­opis­toon, takai­sin kou­lun­pen­kil­le ei kan­na­ta men­nä vaan lukea kirjoja.

Oikeus paran­taa yli­op­pi­las­tut­kin­non arvo­sa­no­ja pitää laa­jen­taa. Nyt kai saa yrit­tää vain kahdesti.

Minä en oli­si pää­syt, jos ei oli­si ollut pääsykokeita

Näi­tä tari­noi­ta leh­det ovat pul­lol­laan. Unoh­de­taan, että jos joku pää­see sisään, joku toi­nen jää ulko­puo­lel­le. Hei­tä ei kukaan ole käy­nyt haastattelemassa.

Lah­jak­kuus­tes­tit

Jos ollaan tyy­ty­mät­tö­miä yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­siin tes­tin epä­va­li­diu­den vuok­si, erit­täin teho­kas­ta oli­si käyt­tää lisäin­for­maa­tio­na eri­lai­sia lah­jak­kuus­tes­te­jä, sel­lai­sia, joi­ta työ­hön otos­sa­kin käy­te­tään. Tämä avai­si koko­naan uuden sivun luok­kayh­teis­kun­nas­sa, joten en käsit­te­le tätä pidemmälle.

Maa­kun­tay­li­opis­tot kärsivät?

Yksi syy pää­sy­ko­kei­den puo­lus­ta­mi­seen on sinä, että fyy­si­ses­ti on mah­do­ton­ta hakea kah­teen paik­kaan, jos kokeet ovat saman­ai­kai­ses­ti. Yli­op­pi­las­to­dis­tuk­sen perus­teel­la voi hakea mihin hyvän­sä. Sil­loin voi käy­dä niin, että Hel­sin­gin seu­dul­la ole­vat, mai­neel­taan parem­mat opi­nah­jot otta­vat par­haat pääl­tä ja maa­kun­tay­li­opis­tot jou­tu­vat tyy­ty­mään sii­hen mitä saavat.

Sar­vi­mäel­lä oli tähän vas­ta-argu­ment­ti. Nyt­kin hyvyy­des­tään var­mat hakeu­tu­vat Hel­sin­kiin. Jos Hel­sin­ki ottaa pääl­tä 400 paras­ta, 401:s tulee maa­kun­tay­li­opis­toon. Nyt voi käy­dä niin, ettei tämä 401:s pää­se mihin­kään, joten maa­kun­tay­li­opis­tot eivät saa sitä­kään. Tämä Sar­vi­mäen huo­mio on hyvä, mut­ta ei var­maan­kaan täy­sin rau­hoi­ta maa­kun­tay­li­opis­to­jen pelkoa.

Enem­män opis­ke­li­joi­ta sisään?

Entä jos vain otet­tai­siin opis­ke­li­joi­ta kan­di­vai­hees­sa sisään enem­män? Suo­mi on jää­mäs­sä kou­lu­tus­ta­sos­sa jäl­keen muis­ta mais­ta, kos­ka meil­lä niin pie­ni osa nuo­ris­ta saa kor­kea­kou­luo­pe­tus­ta. Täl­löin mais­te­rioh­jel­miin pitäi­si hakea erik­seen. Kan­di­vai­heen opin­nois­sa menes­ty­mi­nen on kui­ten­kin pal­jon vali­dim­pi tes­ti mais­te­rio­pin­toi­hin kuin pää­sy­koe­kir­jo­jen ala­viit­teis­tä teh­dyt moni­va­lin­ta­ko­keet – ja vali­dim­pi kuin ylioppilaskirjoitukset.

Jos on tar­koi­tus nopeut­taa sisään­pää­syä, on otet­ta­va sisään aina­kin vähän aikaa pal­jon enem­män, kos­ka jonos­sa on nyt mon­ta ikäluokkaa.

Val­tio­val­ta on valit­ta­nut, että meil­lä lii­an har­va tyy­tyy kan­din pape­rei­hin toi­sin kuin muis­sa maissa.

Voi­si­ko val­tio aloit­taa itses­tään ja hyväk­syä kan­din pape­rit siel­lä, mis­sä ei tar­vi­ta tut­ki­jao­saa­mis­ta graduineen.

= = = =

Jos­kus noin 40 vuot­ta sit­ten Tilas­to­tie­teen lai­tok­sel­la tut­kim­me omak­si ilok­sem­me valt­si­kan sisään­pää­sy­ko­kei­den ennus­tus­ky­kyä opin­to­me­nes­tyk­sen suh­teen. Muka­na oli­vat tie­tys­ti vain ne, jot­ka oli­vat pääs­seet sisään, mut­ta toi­set oli­vat pääs­seet parem­mil­la arvo­sa­noil­la kuin toiset.

Sisään­pää­sy­ko­keen pis­teet eivät ennus­ta­neet oikein mitään. Yhtä hyvin oli­si voi­tu arpoa. Yli­op­pi­las­to­dis­tuk­set jot­kut arvo­sa­nat kor­re­loi­vat posi­tii­vi­ses­ti menes­tyk­sen kan­sa, mut­ta kun teh­tiin regres­sio­ana­lyy­si, äidin­kie­len arvo­sa­na varas­ti itsel­leen koko seli­tys­ky­vyn. Mikään muu ei ennus­ta­nut, kun äidin­kie­len arvo­sa­na oli ensin vakioitu.

Pian tämän jäl­keen äidin­kie­len koe pan­tiin remont­tiin, kos­ka se oli epä­oi­keu­den­mu­kai­nen ja suo­si lahjakkaita.

 

117 vastausta artikkeliin “Ylioppilastutkinnolla yliopistoon?”

  1. Jos läh­de­tään sii­tä, että yli­opis­tol­la oli­si int­res­si ottaa sisään ne, joi­den voi­si olet­taa pär­jää­vän opin­nois­sa par­hai­ten, pää­sy­koe­kir­jan luke­mi­nen ja sen tent­ti­mi­nen pää­sy­ko­kees­sa on loo­gi­sim­pia rat­kai­su­ja, mitä tulee mie­leen, kos­ka se simu­loi tär­ke­ää osaa opis­ke­lun suo­rit­ta­mis­ta­vas­ta. Sama­han tois­tuu monis­sa kurs­seis­sa use­aan ker­taan, mut­ta sil­loin on myös luen­not ja harjoitukset.

    Jär­ke­vä paran­nus nyky­jär­jes­tel­mään on suo­sia pää­sy­ko­kei­den lisäk­si MOOC-kurs­se­ja rin­nak­kais­väy­lä­nä, kuten Hel­sin­gin yli­opis­ton tie­to­jen­kä­sit­te­ly­opin lai­tos tekee, jol­loin kes­kin­ker­tai­ses­ta­kin suo­ri­tuk­ses­ta voi saa­da avoi­men yli­opis­ton opin­to­pis­tei­tä vaik­kei pää­si­si sisään. Toi­nen hyvä uudis­tus on eri yli­opis­to­jen saman alan opin­to­jen yhtei­nen pää­sy­koe kuten on ollut Aal­to-yli­opis­ton mate­ma­tii­kan, fysii­kan ja kemian kokeis­sa jo kauan.

    Nykyi­set valin­ta­uu­dis­tuk­set, joi­ta yri­te­tään kes­kin­ker­tai­sel­la menes­tyk­sel­lä run­noa väki­sin läpi, ovat tyly­jä ja epä­oi­keu­den­mu­kai­sia ja nii­den taus­ta­fi­lo­so­fia­na on yrit­tää teh­dä osal­le haki­ja­kun­nas­ta sel­väk­si, että hei­dät halu­taan sul­kea tiet­ty­jen kou­lu­tus­oh­jel­mien ulko­puo­lel­le lopul­li­ses­ti eikä hei­dän toi­vo­ta hake­van nii­hin seu­raa­vi­na vuo­si­na uudes­taan. Halu­taan pääs­tä eroon lii­an van­hois­ta tai ammat­ti­kou­lu­taus­tai­sis­ta haki­jois­ta ja opis­ke­li­jois­ta. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­taus­tai­sia­kaan ei halu­ta oikei­siin yli­opis­toi­hin vaan tasol­taan epä­mää­räi­sem­pään ylem­pään ammat­ti­kor­kea­kou­luun, mikä on ilmi­sel­väs­ti tar­koi­tet­tu myös hie­man kes­kin­ker­tais­ta parem­mak­si kol­man­nen asteen opi­nah­jok­si mut­ta kui­ten­kin rehel­li­ses­ti sanot­tu­na sivuraiteeksi.

    On myös yleis­tä, että samat tahot, jot­ka halua­vat romut­taa pää­sy­koe­jär­jes­tel­män, kan­nat­ta­vat myös yli­opis­to­kou­lu­tuk­sen mak­sul­li­suut­ta. Täl­löin halu­taan pääs­tä eroon myös mak­su­ky­kyi­set van­hem­mat omaa­vil­ta poten­ti­aa­li­sil­ta pää­sy­ko­keet munan­neil­ta opis­ke­li­joil­ta pai­kat vie­vis­tä köy­his­tä hätä­ma­joi­tus­ta tar­vit­se­vis­ta tai opin­to­jen ohel­la töi­hin jou­tu­vis­ta opis­ke­li­jois­ta, jot­ka ovat joka syk­sy otsikoissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Vii­mei­nen koh­ta äidin­kie­len­ko­kees­ta osoit­taa, että yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­siin pitää lisä­tä älyk­kyys­tes­ti, kuten SAT-tes­ti. Jos sii­hen ei voi val­mis­tau­tua, ne hitaas­ti kyp­sy­vät sau­li­nii­nis­töt­kin saa­vat sii­tä hyvät pis­teet eikä sitä tar­vit­se uusia. Paras tes­ti onkin sel­lai­nen, joka on hal­pa myös tes­tat­ta­val­le eli sii­hen ei voi valmistautua.

    Yli­opis­tot kat­so­koot, mit­kä aineet ennus­ta­vat opin­to­me­nes­tys­tä, ja pai­not­ta­koot nii­tä sisäänpääsyssä.

    Kan­dioh­jel­miin pitää ottaa sisään enem­män kuin mais­te­rioh­jel­miin kelpuutetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­sil­lä aloil­la pää­sy­ko­keen pitäi­si olla hyvä mit­ta­ri. Itse pää­sin pää­sy­ko­keen avul­la heit­tä­mäl­lä sisään vaik­ka lukio oli jää­nyt kesken. 

    Kan­nat­tai­sin muun­nos­ta mones­sa Man­ner-Euroo­pan maas­sa ole­vas­ta sys­tee­mis­tä, jos­sa sisään pää­see hel­pos­ti ja kar­sin­ta tapah­tuu ensim­mäis­ten pakol­lis­ten kurs­sien avulla. 

    Suo­ma­lai­nen ver­sio voi­si olla yhdis­tel­mä pää­sy­koet­ta ja perus­kurs­sia. Lukuai­neis­sa ja mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­sis­sä aloil­la voi­si olla pie­ni mää­rä stan­dar­di­kurs­se­ja jot­ka pitäi­si läpäis­tä tent­ti­mäl­lä. Tent­ti­mäs­sä voi­si käy­dä ympä­ri Suo­mea yli­opis­tois­sa ja kesäyliopistoissa. 

    Opis­ke­li­ja sai­si heti 2–5 opin­to­viik­koa perus­o­pin­to­ja jot­ka kävi­si­vät kaik­kiin saman alan tie­de­kun­tiin Suo­mes­sa. Ten­tin läpäi­sy avaa opis­ke­lu­pai­kan. Ten­tin voi­si uusia sään­nöl­li­sin väliajoin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Joko-tai-kes­kus­te­lu valin­ta­me­ne­tel­mis­sä on hyvin tylyä. Tär­keäm­pää oli­si pitää huol­ta sii­tä, että väy­lät kor­kea­kou­lu­tuk­seen ovat jous­ta­vat ja monipuoliset.
    Yhden asian mokaa­mi­nen — oli se sit­ten lukion alus­sa teh­dyt valin­nat, yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set tai yksi pää­sy­koe — saa­ti valin­nat jois­sa muut­taa miel­tään — ammat­ti­kou­luun meno, vää­rä pää­ai­ne yli­opis­tos­sa — eivät sai­si luki­ta ovia lopullisesti.
    Jos nuo­ruu­den pää­tök­sis­tä roko­te­taan lii­kaa, mene­te­tään val­ta­vas­ti poten­ti­aa­lia. Rajaus­ta opin­to­pai­kois­sa on pak­ko teh­dä, mut­ta har­voin laa­jo­jen lin­jo­jen piir­te­li­jä on niin fik­su, että osai­si enna­koi­da ihmis­ten tilan­tei­den moni­nai­suu­den. Jous­toa tarvitaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. pää­sy­koe­jär­jes­tel­mä on val­ta­van haas­kaa­va, kos­ka opis­ke­li­jat käyt­tä­vät mel­ko tur­haan pää­sy­koe­kir­jo­jen ala­viit­tei­den ulkoaop­pi­mi­seen pal­jon aikaa.”

    Tähän sisäl­tyy ole­tus, ettei pää­sy­koe­kir­jas­ta opit­tu asia ole sovel­let­ta­vis­sa miten­kään työelämään.

    Entä jos vain otet­tai­siin opis­ke­li­joi­ta kan­di­vai­hees­sa sisään enemmän?”

    Tähän sisäl­tyy ole­tus, että kan­di­tut­kin­nos­sa opit­tu asia oli­si joten­kin sovel­let­ta­vis­sa työelämään.

    Väit­täi­sin, että pää­sy­koe­kir­jat vali­taan tar­kem­min mitä kurs­si­kir­jat. Ja pää­sy­ko­keet tes­taa­vat oppi­mis­ta tar­kem­min mitä kurs­sin päät­tö­koe. Myös väit­täi­sin, että mitä spe­si­fim­mäk­si opit­tu tie­to menee, sitä vai­keam­min se on sovel­let­ta­vis­sa työ­elä­mään jos ei työl­lis­tyk­kään omal­le alalle.

    Pää­sy­ko­keet vai­kut­ta­vat sekä yhteis­kun­nal­le, että yksi­löl­le huo­mat­ta­vas­ti kus­tan­nus­te­hok­kaam­mal­ta vaihtoehdolta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. YO-tut­kin­non pai­not­ta­mi­nen joh­tai­si sii­hen, että mies­ten mää­rä tip­pui­si enti­ses­tään monil­la yli­opis­toa­loil­la joh­taen sii­hen, ettei mies­su­ku­puo­len lah­jak­kuus­re­ser­vi oli­si täy­des­sä käy­tös­sä. Se vai­kut­tai­si myös tut­ki­muk­sen tasoon nega­tii­vi­ses­ti. Ehkä­pä tehok­kain tapa kar­sia poruk­kaa oli­si nk. palik­ka­tes­ti (ÄO-tes­ti). Koke­muk­ses­ta voin sanoa, että oikeus­tie­teel­li­seen ja lää­ke­tie­teel­li­seen on hel­pom­pi pääs­tä kuin saa­da ensim­mäis­tä­kään ällää YO-kirjoituksista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. kes­kin­ker­tai­ne­nYO-tulos:
      YO-tut­kin­non pai­not­ta­mi­nen joh­tai­si sii­hen, että mies­ten mää­rä tip­pui­si enti­ses­tään monil­la yli­opis­toa­loil­la joh­taen sii­hen, ettei mies­su­ku­puo­len lah­jak­kuus­re­ser­vi oli­si täy­des­sä käy­tös­sä. Se vai­kut­tai­si myös tut­ki­muk­sen tasoon nega­tii­vi­ses­ti. Ehkä­pä tehok­kain tapa kar­sia poruk­kaa oli­si nk. palik­ka­tes­ti (ÄO-tes­ti). Koke­muk­ses­ta voin sanoa, että oikeus­tie­teel­li­seen ja lää­ke­tie­teel­li­seen on hel­pom­pi pääs­tä kuin saa­da ensim­mäis­tä­kään ällää YO-kirjoituksista.

      Juu­ri näin. YO-tut­kin­non pai­not­ta­mi­nen vähen­tää mies­ten mää­rää yli­opis­tois­sa erit­täin mer­kit­tä­väs­ti. Tuos­sa on myös se ongel­ma että se sul­kee koko­naan pois kaik­ki ammat­ti­kou­lun käy­neet ja vie heil­tä ikui­ses­ti mah­dol­li­suu­den kor­kea­kou­lu­tuk­seen. Tämä lukion ase­man vah­vis­ta­mi­nen on täy­sin jär­je­tön­tä. Suu­rin osa lukion käy­neis­tä ei kos­kaan pää­se kor­kea­kou­luun ja lukios­ta itses­tään ei ole mitään hyötyä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Yli­op­pi­las­koe on se mikä pitäi­si lak­kaut­taa, eikä yli­opis­to­jen pääsykokeita.

    Yli­op­pi­las­ko­kei­siin pän­tä­tään nii­tä samo­ja asioi­ta, jot­ka on jo lukio­kurs­seil­la ker­taal­leen opiskeltu.

    Valin­ta­ko­keis­sa pitäi­si ten­ta­ta uut­ta asi­aa, joka ei ole vie­lä lukios­sa tul­lut vas­taan. Riit­tä­vä taso on yli­opis­ton perus­kurs­sien taso.

    Fuk­sit saa­vat lau­da­tu­rei­ta mate­ma­tii­kas­ta yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa, mut­ta yli­opis­tos­sa eivät pää­se mate­ma­tii­kan läh­tö­ta­so­tes­tis­tä läpi. Näin on asian lai­ta kaut­ta tämän maa­il­man par­haan koulutusjärjestelmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Mik­ko Num­me­lin:
    Jos läh­de­tään sii­tä, että yli­opis­tol­la oli­si int­res­si ottaa sisään ne, joi­den voi­si olet­taa pär­jää­vän opin­nois­sa par­hai­ten, pää­sy­koe­kir­jan luke­mi­nen ja sen tent­ti­mi­nen pää­sy­ko­kees­sa on loo­gi­sim­pia rat­kai­su­ja, mitä tulee mie­leen, kos­ka se simu­loi tär­ke­ää osaa opis­ke­lun suorittamistavasta.

    Se myös mit­taa sitä, kenel­lä o mah­dol­li­suus pitää väli­lu­ku­vuo­sia ja kenel­lä ei. Huo­nos­ta per­hees­tä tule­val­la ei var­maan­kaan ole saman­lais­ta mah­dol­li­suut­ta pitää luku­vä­li­vuot­ta uin sel­lai­ses­sa per­hees­sä, jos­sa koto­na voi hel­pos­ti lukea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Minä en oli­si pää­syt, jos ei oli­si ollut pääsykokeita
    Näi­tä tari­noi­ta leh­det ovat pul­lol­laan. Unoh­de­taan, että jos joku pää­see sisään, joku toi­nen jää ulko­puo­lel­le. Hei­tä ei kukaan ole käy­nyt haastattelemassa.”

    Jos rah­keet eivät rii­tä valin­ta­ko­keen läpäi­syyn, niin miten voi­daan olet­taa, että kysei­nen hen­ki­lö pär­jäi­si yli­opis­tos­sa ylipäätään?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Mai­nio­ta, onhan mones­ti har­mit­ta­nut, kun ulko­maaan kol­le­gat ovat val­mis­tu­neet muu­to­man vuo­den nuo­rem­pi­na. Kuin­ka meil­lä on varaa hidas­te­luun. Veron­mak­sa­ja­na en halua rahoit­taa sitä, että jokai­nen saa opis­kel­la mitä tekee mieli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Hyvää poh­dis­ke­lua. Nyky­ään­hän kaik­ki pää­sy­ko­ke­laat eivät edes yri­tä sisään vaan ovat pai­kal­la työk­kä­rin pelos­sa tai saa­dak­seen lomaa intis­tä. Olen kuul­lut eri­tyi­ses­ti luon­non­tie­tei­li­jä­kol­le­goil­ta, että pää­sy­ko­keis­sa menes­ty­mi­nen ei muu­al­la­kaan ennus­ta opin­nois­sa menes­ty­mis­tä vaan jopa päin­vas­toin. Huma­nis­ti­sis­sa tie­teis­sä pää­sy­ko­keet toden­nä­köi­ses­ti mit­taa­vat parem­min itse opin­nois­sa vaa­dit­ta­via taitoja.

    Jäin lähin­nä miet­ti­mään, että jos pää­sy­ko­kei­den ase­mes­ta anne­taan lisää mah­dol­li­suuk­sia yo-arvo­sa­no­jen korot­ta­mi­seen, pitäi­si luo­pua uusien yli­op­pi­lai­den kiin­tiöis­tä. Muu­ten yo-kokeis­sa epä­on­nis­tu­neil­la on edes­sään jok­seen­kin koh­tuu­ton teh­tä­vä eten­kin jos koro­tet­ta­via arvo­sa­no­ja on paljon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. DVA

    Jos rah­keet eivät rii­tä valin­ta­ko­keen läpäi­syyn, niin miten voi­daan olet­taa, että kysei­nen hen­ki­lö pär­jäi­si yli­opis­tos­sa ylipäätään? 

    Eihän hen­ki­lö ole ehkä edes hake­nut unel­ma-alal­le, jos sisään­pää­sy on epä­var­maa eikä olis varaa pol­kea mon­taa vuot­ta pai­koil­laan pää­sy­ko­kei­den takia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. erk­ki nii­ni:
    Mai­nio­ta, onhan mones­ti har­mit­ta­nut, kun ulko­maaan kol­le­gat ovat val­mis­tu­neet muu­to­man vuo­den nuo­rem­pi­na. Kuin­ka meil­lä on varaa hidas­te­luun. Veron­mak­sa­ja­na en halua rahoit­taa sitä, että jokai­nen saa opis­kel­la mitä tekee mieli.

    Voit kokeil­la opin­to­ja yli­opis­tos­sa. Vaik­ka DI tut­kin­to kone­tek­nii­kas­sa kol­meen vuo­teen. Sen minä haluai­sin nähdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Mik­ko Num­me­lin:
    Toi­nen hyvä uudis­tus on eri yli­opis­to­jen saman alan opin­to­jen yhtei­nen pää­sy­koe kuten on ollut Aal­to-yli­opis­ton mate­ma­tii­kan, fysii­kan ja kemian kokeis­sa jo kauan. 

    Täs­sä var­maan­kin tar­koi­te­taan tek­nii­kan alan DIA-yhteis­va­lin­taa, jos­sa samal­la pää­sy­ko­keel­la voi hakea kaik­kien kor­kea­kou­lu­jen (Aal­to, TTYY, LTY, ÅA, OY, VY, TY) alan kou­lu­tus­oh­jel­miin. Kysei­seeen menet­te­lyyn liit­ty­vä pää­sy­koe jär­jes­te­tään saman­ai­kai­ses­ti kai­kil­la kuu­del­la paikkakunnalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Nyky sys­tee­min vim­mai­ses­sa puo­lus­ta­mi­ses­sa ihme­tyt­tää se, että ei huo­ma­ta muu­al­la pär­jät­tä­vän ilman haku­koe­rum­baa. Sen tuot­ta­mat väli­vuo­det ovat yhteis­kun­nal­le ihan yhtä kal­lii­ta kuin ne jot­ka tule­vat ennen­ai­kai­ses­ta eläköitymisestä. 

    Ja ne pojat­kin suh­tau­tui­si lukioon eri­lail­la kun oli­si sel­vem­pää että se oikeas­ti rat­kai­see mihin voi kou­lu­tuk­sesl­li­ses­ti tähdätä.

    YO-kir­joi­tus­ten mate­ma­tiik­ka on tie­tys­ti aivan lii­an help­po tek­nii­kan alan par­hai­den eroit­te­luun, mut­ta tuo­koin ongel­ma on tain­nut rat­ke­ta alan suo­sion las­kul­la ja var­sin vaa­ti­mat­to­mil­la tai­doil­la pää­see val­tao­sal­le linjoista

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Hyvä poh­din­ta. Yhteen asi­aan ei otet­tu kan­taa, ja se on lukio-oppi­lai­den kas­va­vat pai­neet. Jo täl­lä het­kel­lä kil­pai­lu huip­pu­pai­kois­ta on kovaa, ja samaan aikaan kun las­ten pitäi­si kas­vaa ja kehit­tyä, hei­tä pus­ke­taan suo­rit­ta­maan yhä tiu­kem­min. Kou­lup­sy­ko­lo­gien mukaan lukioi­käis­ten oireh­ti­mi­nen on kas­va­nut merkittävästi.

    Tämä uudis­tus ei aina­kaan nii­tä pai­nei­ta hel­po­ta. Voi olla että vaik­ka tar­koi­tus on hyvä, seu­rauk­se­na näi­tä kym­pin tyt­tö­jä huka­taan uudel­la mal­lil­la enem­män kuin nykyisellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Kun nyt kat­soin TTY:n sivu­ja niin näem­mä uudis­tus­ta on siel­lä teh­ty sii­hen suun­taan, että sisään voi pääs­tä joko pel­kil­lä alku­pis­teil­lä — esim. vain yli­op­pi­las­tut­kin­non perus­teel­la, tai sit­ten yhdis­tel­mä­pis­teil­lä, jois­sa on sekä yli­op­pi­las­tut­kin­to sekä pää­sy­koe tai mikä­li pää­sy­koe menee hyvin sisään voi pääs­tä vain pääsykoepisteillä.

    Kuu­los­taa järkevältä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Hyvin lue­tun ja alkeel­li­ses­ti sisäis­te­tyn pää­sy­koe­kir­jan oppi ei kos­kaan mene huk­kaan, täs­sä moni- ja poik­ki­tie­teel­li­ses­sä työ­elä­mäs­sä, päinvastoin.

    Mut­ta itse asias­ta. Itse olen näi­tä myö­häis­he­rän­nei­tä poi­kia, jot­ka lukion toi­sel­la aloit­ti­vat kou­lun­käyn­tin­sä. Kes­ki­ver­to lukio­pa­pe­reil­la pää­sin sisään kol­meen yli­opis­toon, pää­sy­ko­kei­den ansios­ta (Tur­ku, Tam­pe­re, Jyväs­ky­lä). Armei­jan kävin välis­sä (mer­kit­tä­vä val­mis­tu­mis­ta hidas­ta­va teki­jä miehillä!).
    Itse olen sitä miel­tä, että jokin tie­tee­na­la­koh­tai­nen moti­vaa­tio­mit­ta­ri oli­si kui­ten­kin tar­peen. Onko se sit­ten pää­sy­koe vai mikä?
    Jos mikään pää­sy­koe­me­to­di ei kor­re­loi min­kään kans­sa, kuten vii­mei­ses­sä kap­pa­lees­sa­si “todis­tit”, niin sil­loin nykyi­nen jär­jes­tel­mä on yhtä hyvä kuin mikä tahansa.

    Tiet­ty ulkoa oppi­mi­nen ja muis­tin har­joit­ta­mi­nen on neu­ro­bio­lo­gi­ses­ti hyö­dyl­lis­tä. Esiin­ty­mis- ja mark­ki­noin­ti­ti­lan­teis­sa (joi­ta nykyi­nen asian­tun­ti­ja­työ pal­jon sisäl­tää) vaa­di­taan tiet­tyä ruti­noi­tu­mis­ta ottaa jokin asia nopeas­ti hal­lin­taan. Vähän kuin pää­sy­ko­kees­sa. Tut­ki­ja­lin­ja on erik­seen. Hei­tä on aika vähän. Ja tut­ki­joil­le­kin sopi­si lisä­tä esiintymis‑, tai asioi­den esit­tä­mis­ru­tii­nia (havain­to semi­naa­re­ja jär­jes­tä­nee­nä). Tie­dos­ta, jota ei kye­tä kom­mu­ni­koi­maan eteen­päin, ei ole mitään hyötyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Sar­vi­mäel­lä oli tähän vas­ta-argu­ment­ti. Nyt­kin hyvyy­des­tään var­mat hakeu­tu­vat Hel­sin­kiin. Jos Hel­sin­ki ottaa pääl­tä 400 paras­ta, 401:s tulee maa­kun­tay­li­opis­toon. Nyt voi käy­dä niin, ettei tämä 401:s pää­se mihin­kään, joten maa­kun­tay­li­opis­tot eivät saa sitä­kään. Tämä Sar­vi­mäen huo­mio on hyvä, mut­ta ei var­maan­kaan täy­sin rau­hoi­ta maa­kun­tay­li­opis­to­jen pelkoa.”

    No sit­ten tämä 401:s paras ei var­maan­kaan ollut ihan aikuis­ten oikees­ti 401s paras.….

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Sylt­ty: Eihän hen­ki­lö oleeh­kä edes hake­nut unel­ma-alal­le, jos sisään­pää­sy on epä­var­maa eikä olis varaa pol­kea mon­taa vuot­ta pai­koil­laan pää­sy­ko­kei­den takia.

    Mä olen näh­nyt ihan riit­tä­väs­ti näi­tä haa­vei­li­joi­ta, jot­ka ovat “unel­ma-alal­laan”, mut­ta mitään kom­pen­tens­sia kysei­sel­le alal­le ei ole. Lau­da­tu­ril­la sisään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Pro­fes­so­ri Ric­hart Baldwin kävi Hel­sin­gis­sä ker­to­mas­sa, että kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­jen pal­kat romah­ta­vat pian. Paras tapa suo­jau­tua pahal­ta oli­si jous­ta­vas­ti muut­taa kou­lu­tus­ta vas­taa­maan tule­vai­suu­den tar­pei­ta. Pit­kä opis­ke­luai­ka on myrk­kyä, oppi on val­miik­si vanhentunutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. xyzzy:
    Nyky sys­tee­min vim­mai­ses­sa puo­lus­ta­mi­ses­sa ihme­tyt­tää se, että ei huo­ma­ta muu­al­la pär­jät­tä­vän ilman haku­koe­rum­baa. Sen tuot­ta­mat väli­vuo­det ovat yhteis­kun­nal­le ihan yhtä kal­lii­ta kuin ne jot­ka tule­vat ennen­ai­kai­ses­ta eläköitymisestä. 

    Niin, muu­al­la mak­se­taan sii­tä kou­lu­tuk­ses­ta, ja sisään men­nään rahal­la. Val­mis­tu­mi­sen jäl­keen pal­ka­ton­ta työ­har­joit­te­lua 1–2 vuot­ta (USA/UK). Mis­tä se etu siis muodostuu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Vähän tun­tuu että nyt kes­ki­ty­tään vää­rään ongel­maan. Opis­ke­li­ja­va­lin­nan meto­di on koko­lail­la tois­si­jai­nen ongel­ma, sil­lä en usko, että esi­mer­kik­si lai­nop­pi­nei­suu­den (tai ark­ki­teh­tuu­rin…) taso kau­heas­ti las­ki­si, vaik­ka opis­ke­li­jat valit­tai­siin arval­la. Niin pie­ni on läh­tö­ta­son mer­ki­tys ver­rat­tu­na var­si­nai­seen opiskeluun.

    Kym­pin tyt­tö­jen” opis­ke­lu­po­lun siloit­ta­mis­ta oleel­li­sem­pi ongel­ma on se, kuin­ka oikik­sen ja lää­kik­sen opis­ke­li­ja­va­lin­nas­sa ran­nal­le jää­nei­den ysi­puo­len opis­ke­li­joi­den haa­veet saa­daan murs­kat­tua niin täy­del­li­ses­ti, että he vapaa­eh­toi­ses­ti läh­te­vät opis­ke­le­maan jotain muu­ta kuin sitä unel­ma-alaa uudel­leen yrit­tä­mi­sen sijaan. 

    Toki haa­vei­den murs­kaa­mi­nen on poliit­ti­se­na mani­fes­ti­nä vähem­män media­sek­si­käs kuin “tas­a­puo­li­suu­den edistäminen”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Näin van­ha­na yli­opis­ton asiakk­kaa­na on tul­lut huo­mat­tua, että lukio­lais­ten liit­to tms. valit­taa aina opis­ke­li­ja­va­lin­nois­ta, mut­ta kun lii­ton joh­to (hom­ma­han kes­tää vain lukion ajan) pää­see opis­ke­le­maan, ääni kel­los­sa muut­tuu täy­sin. Aika haus­kaa tuol­lai­nen seurata. 

    Todel­li­nen ongel­ma taas ovat nämä esi­mer­kik­si kemi­aa opis­ke­le­maan pääs­seet, joi­den ainoa tar­koi­tus on pääs­tä myö­hem­min lää­kik­seen tai ham­mas­lää­kik­seen. Sii­nä, jos mis­sä menee resurs­se­ja hukkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Hyvä valin­ta­koe on sel­lai­nen, jos­ta useim­mat pää­se­vät läpi joko ensim­mäi­sel­lä yri­tyk­sel­lä, vas­ta usei­ta vuo­sia myö­hem­min tai eivät kos­kaan. Se, että moni pää­see yli­opis­toon toi­sel­la tai kol­man­nel­la yri­tyk­sel­lä, on merk­ki huo­nos­ta valintakokeesta.

    Menes­tys­tä myö­hem­mil­lä yri­tyk­sil­lä voi toki selit­tää se, että on kas­va­nut ihmi­se­nä koe­ker­to­jen välil­lä. Har­va kui­ten­kaan kehit­tyy kovin pal­jon vuo­des­sa tai kah­des­sa. Joil­lain on ehkä huo­no päi­vä ensim­mäi­sel­lä koe­ker­ral­la ja he menes­ty­vät sik­si parem­min toi­sel­la ker­ral­la, mut­ta sekin kuu­los­taa har­vi­nai­sel­ta. Pal­jon toden­nä­köi­sem­pää on, että myö­hem­mil­lä ker­roil­la aut­taa se, että on osan­nut val­mis­tau­tua kokee­seen paremmin.

    Koe on kui­ten­kin huo­no, jos se mit­taa sitä, kuin­ka hyvin kokee­seen on val­mis­tau­dut­tu. Sil­loin­han opis­ke­li­ja­va­lin­nois­sa on kysy­mys suu­rel­ta osin sii­tä, kuin­ka pal­jon aikaa ja rahaa haki­jat ovat val­mii­ta käyt­tä­mään opis­ke­lu­pai­kan eteen. Sel­lai­nen tus­kin aina­kaan edis­tää par­hai­den haki­joi­den valit­se­mis­ta, ja onhan täl­lai­nen kil­pa­va­rus­te­lu myös aika­mois­ta tuhlausta.

    Olen täs­sä vii­me vuo­si­na tutus­tu­nut aika monen­lai­siin yli­opis­toi­hin pit­kin maa­il­maa. Jos jotain olen oppi­nut niin sen, että asiat voi­daan teh­dä aika monel­la taval­la ja ne sil­ti luul­ta­vas­ti toi­mi­vat. Ehkä Suo­mes­sa­kin kan­nat­tai­si kokeil­la radi­kaa­lis­ti eri­lai­sia tapo­ja opis­ke­li­joi­den valit­se­mi­seen, kos­ka tus­kin tulok­set sii­tä olen­nai­ses­ti heikkenisivät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Huvit­ta­va aja­tus, että kaik­ki par­haat haku­tui­si­vat Hel­sin­kiin, heh. 

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että pää­sy­ko­keet on säi­ly­tet­tä­vä, jos halu­aa, että yli­opis­to­jen nai­sis­tu­mi­nen ei aina­kaan enää kiih­dy. Toi­saal­ta olen mel­ko var­ma, että on päät­tä­jiä ja byro­kraat­te­ja, jot­ka eivät nai­sis­tu­mis­ta pidä ongl­ma­na, jot­kut ehkä jopa tavoitteena.

    Itse pidän mies­ten kiih­ty­vää syr­jäy­ty­mis­tä — myös kor­kea­kou­lu­tuk­ses­ta — Suo­men ja mui­den­kin län­si­mai­den suu­rim­piin kuu­lu­va­na ongelmana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. N/A:

    Kan­nat­tai­sin muun­nos­ta mones­sa Man­ner-Euroo­pan maas­sa ole­vas­ta sys­tee­mis­tä, jos­sa sisään pää­see hel­pos­ti ja kar­sin­ta tapah­tuu ensim­mäis­ten pakol­lis­ten kurs­sien avulla. 

    Olin opis­ke­luai­ka­na vuo­den vaih­to-opis­ke­li­ja­na maas­sa, jos­sa oli suun­nil­leen täl­lai­nen sys­tee­mi sii­hen aikaan. Jokai­nen yli­op­pi­las­ko­keen läpäis­syt pää­si yli­opis­toon luke­maan halua­maan­sa alaa (joil­le­kin suo­si­tuil­le aloil­le, kuten lää­ke­tie­de, oikeus­tie­de ja far­ma­sia oli lisä­vaa­ti­muk­se­na hyväk­syt­ty lati­nan yli­op­pi­las­koe). Jos kui­ten­kin reput­ti kol­me ker­taa saman kurs­sin ten­tin, len­si yli­opis­tos­ta ulos.

    Näin sivus­ta kat­sot­tu­na jär­jes­tel­mä toi­mi huo­nos­ti. Lää­ke­tie­teen ensim­mäi­sil­lä kurs­seil­la oli aivan lii­kaa opis­ke­li­joi­ta resurs­sei­hin näh­den. Lisäk­si vas­ta­val­mis­tu­neil­la lää­kä­reil­lä oli paha työt­tö­myys. Val­mis­tu­mi­sen jäl­keen sai olla onnel­li­nen, jos sai jos­tain pal­kat­to­man har­joit­te­lu­pai­kan parik­si vuo­dek­si. Sen jäl­keen oli jo jotain toi­voa pääs­tä sel­lai­seen paik­kaan, jos­ta mak­set­tiin palk­kaa­kin. Far­ma­sias­sa opis­ke­li­joi­den val­mis­tu­mi­nen vii­väs­tyi aina­kin puo­lel­la vuo­del­la sik­si, että pakol­li­seen har­joit­te­luun tar­vit­ta­via paik­ko­ja ei ollut tar­peek­si opis­ke­li­joi­den mää­rään nähden.

    Oma ala­ni ei ollut huip­pusuo­sit­tu­jen jou­kos­sa, mut­ta sil­ti siel­lä­kään kaik­ki opis­ke­li­jat eivät pääs­seet pakol­li­siin labo­ra­to­rio­töi­hin sinä vuon­na, kun ne oli­si mal­lioh­jel­man mukaan pitä­nyt suorittaa.

    Suo­men jär­jes­tel­mäs­sä on paho­ja ongel­mia, mut­ta vaih­to-opis­ke­lu­maa­ni jär­jes­tel­mä tun­tui toi­mi­van vähin­tään yhtä huonosti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Jos jär­jes­tel­mä muu­te­taan ehdo­te­tul­la taval­la, niin yksi ongel­ma on suu­ri jouk­ko hyvil­lä arvo­sa­noil­la aikai­sem­min kir­joit­ta­nei­ta, jot­ka oli­si­vat muka­na kil­pai­le­mas­sa pai­kois­ta. Suo­si­tuim­mil­le aloil­le ei muu­ta­maan vuo­teen pää­si­si muu­ten kuin puh­taal­la lau­da­tur-rivil­lä niis­sä aineis­sa, joi­ta ko. haku­koh­de valin­nois­sa kat­soo. Toki van­hat kir­joit­ta­jat ovat kil­pai­le­mas­sa pai­kois­ta nyt­kin, mut­ta pyr­ki­jöi­den mää­rä lisään­tyi­si sel­väs­ti, kun ei enää tar­vit­si­si lukea pää­sy­ko­kei­siin, vaan todis­tuk­sen lähet­tä­mi­nen riittäisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. erk­ki nii­ni:
    Mai­nio­ta, onhan mones­ti har­mit­ta­nut, kun ulko­maaan kol­le­gat ovat val­mis­tu­neet muu­to­man vuo­den nuo­rem­pi­na. Kuin­ka meil­lä on varaa hidasteluun… 

    Anglo­sak­si­sis­sa mais­sa lue­taan vain kan­di. Mais­te­rin luke­vat heti vain yli­opis­tou­ral­le täh­tää­vät. Mui­den mais­te­rio­pin­not tule­vat eteen työ­nan­ta­jan tar­pees­ta. Tämä yleen­sä liit­tyy siir­ty­mi­seen vaa­ti­vam­piin työ­teh­tä­viin. Ver­taat nyt kan­de­ja maistereihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Oli pää­sy­koet­ta tai ei, oli­si var­mis­tet­ta­va, että kai­kil­la lah­jak­kail­la nuo­ril­la on talou­del­li­set mah­dol­li­suu­det lukio-opin­toi­hin. Meil­lä ei ole varaa jät­tää lah­jak­kuuk­sia syrjään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Mikä tahan­sa jär­jes­tel­mä, jos­sa on vain yksi tai olen­nai­ses­ti yksi yri­tys on erit­täin huo­no. Täl­lai­nen jär­jes­tel­mä lisää lii­kaa pai­nei­ta tähän ker­ta­suo­ri­tuk­seen, jol­loin tul­laan mitan­neek­si lähin­nä pai­neen­sie­to­ky­kyä. Toki täl­lai­nen jär­jes­tel­mä toi­mii sel­lai­sel­le alal­le, jos­sa pai­neen­sie­to­ky­ky on kaik­kein kes­kei­sin ja aivan pakol­li­nen asia. Yhtään esi­merk­kiä sel­lai­ses­ta en kui­ten­kaan osaa antaa — lie­kö olemassakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. R. V.:
    Mikä tahan­sa jär­jes­tel­mä, jos­sa on vain yksi tai olen­nai­ses­ti yksi yri­tys on erit­täin huo­no. Täl­lai­nen jär­jes­tel­mä lisää lii­kaa pai­nei­ta tähän ker­ta­suo­ri­tuk­seen, jol­loin tul­laan mitan­neek­si lähin­nä pai­neen­sie­to­ky­kyä. Toki täl­lai­nen jär­jes­tel­mä toi­mii sel­lai­sel­le alal­le, jos­sa pai­neen­sie­to­ky­ky on kaik­kein kes­kei­sin ja aivan pakol­li­nen asia. Yhtään esi­merk­kiä sel­lai­ses­ta en kui­ten­kaan osaa antaa – lie­kö olemassakaan. 

    Esi­merk­ki tähän on käden ulot­tu­vil­la ja se on armei­ja. Mah­dol­li­suus hoi­taa ase­vel­vol­li­suus tiet­tyyn soti­la­sar­vo­ta­soon joh­ta­va­na on käy­tän­nös­sä ker­ta­luon­toi­nen ja rat­ke­aa alo­kas­kau­den jäl­keen. Armei­jas­sa täl­lai­sen voi joten­ku­ten ymmär­tää kun teh­tä­viin kou­lu­te­taan poik­keus­o­lo­ja varten.

    Näis­sä kou­lu­tusuu­dis­tus­hank­keis­sa on näh­tä­vis­sä tie­tyn­lai­nen kou­lu­tuk­sen “mili­ta­ri­soin­ti”. Ammat­ti­kou­luis­ta on tar­koi­tus tul­la yhteis­kun­taan “mie­his­tö”, aliup­see­ri­kou­lu­ja vas­taa­vis­ta ammat­ti­kor­kea­kou­luis­ta “aliup­see­ris­to” ja reser­viup­see­ri­kou­lua vas­taa­vis­ta yli­opis­tois­ta “upsee­ris­to”. Lukioon pää­sy oli­si jon­kin­lai­nen indi­kaat­to­ri sii­tä, että on hyväk­syt­ty aliup­see­ri­kurs­sin ensim­mäi­seen osaan. Kun työ­urat kui­ten­kin teh­dään rau­han­ai­ka­na vuo­si­kym­me­nien mit­tai­se­na, ei täl­lais­ta kou­lu­tuk­sen mili­ta­ri­soin­ti­jär­jes­tel­mää ja lopul­lis­ta loke­roi­mis­ta pitäi­si ylei­ses­sä kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäs­sä soveltaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Jou­ni:

    Koe on kui­ten­kin huo­no, jos se mit­taa sitä, kuin­ka hyvin kokee­seen on val­mis­tau­dut­tu. Sil­loin­han opis­ke­li­ja­va­lin­nois­sa on kysy­mys suu­rel­ta osin sii­tä, kuin­ka pal­jon aikaa ja rahaa haki­jat ovat val­mii­ta käyt­tä­mään opis­ke­lu­pai­kan eteen. Sel­lai­nen tus­kin aina­kaan edis­tää par­hai­den haki­joi­den valit­se­mis­ta, ja onhan täl­lai­nen kil­pa­va­rus­te­lu myös aika­mois­ta tuhlausta.

    Mut­ta juu­ri tuol­lai­nen on yli­op­pi­las­koe. Säh­köi­nen koe pahen­taa kil­pa­va­rus­te­lua, kos­ka tie­to­ko­neet eivät ole samanveroisia. 

    Per­sau­ki­set osta­vat hal­vim­man romun, joka boot­taa sen sur­kean debian­joh­dan­nai­sen. Toi­set taas paras­ta mitä rahal­la saa. Ero on huo­mat­ta­va. Sama tois­tuu las­ki­mis­sa lukion aika­na ja jat­kos­sa säh­köi­sis­sä mate­ri­aa­leis­sa. Se jol­la on rahaa voi ostaa par­haat prep­paus­kurs­sit yli­op­pi­las­ko­kei­siin. Mei­dän opis­ke­li­joi­ta on jo rek­ry­töi­ty näi­hin firmoihin.

    Lukios­sa­kin voi pitää väli­vuo­sia, joi­ta var­mas­ti tul­laan näke­mään, jos se yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set mää­rit­te­le­vät jatko-opintopaikan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. erk­ki nii­ni:
    Pro­fes­so­ri Ric­hart Baldwin kävi Hel­sin­gis­sä ker­to­mas­sa, että kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­jen pal­kat romah­ta­vat pian. Paras tapa suo­jau­tua pahal­ta oli­si jous­ta­vas­ti muut­taa kou­lu­tus­ta vas­taa­maan tule­vai­suu­den tar­pei­ta. Pit­kä opis­ke­luai­ka on myrk­kyä, oppi on val­miik­si vanhentunutta.

    Se oli tämän vuo­den uuti­sank­ka. Täyt­tä roskaa.

    Mene ja sano tie­to­ko­neel­le, että suun­nit­te­le lai­va, Vaih­da sydän poti­laal­le. Lopuk­si luon­nos­te­le uusi lakiehdotus.

    Mitä­pä sof­ta­bot­ti sii­tä tuumaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Kepa

    Näin sivus­ta kat­sot­tu­na jär­jes­tel­mä toi­mi huo­nos­ti. Lää­ke­tie­teen ensim­mäi­sil­lä kurs­seil­la oli aivan lii­kaa opis­ke­li­joi­ta resurs­sei­hin nähden. 

    Tämän takia ehdo­tin­kin modi­fioi­tua jär­jes­tel­mää, jos­sa ensim­mäi­set kurs­sit oli­si­vat stan­dar­doi­tu­ja kor­kea­kou­lu­jen välil­lä ja ne tentittäisiin. 

    Lää­kis ja oikis ovat tie­tys­ti oma lukun­sa. Oli­si ehkä parem­pi että lää­kik­sen ensim­mäi­sil­lä kurs­seil­la oli­si tun­gos­ta ver­rat­tu­na nyky­ti­lan­tee­seen, jos­sa opis­kel­laan kemian diplo­mi-insi­nöö­rik­si ennen lää­kis­tä. Pää­sy­koe ei mit­taa oike­aa asi­aa jos lää­ke­tie­teen tut­ki­ja­nu­ral­le pääs­syt alan huip­pu on jou­tu­nut kulut­ta­maan elä­mäs­tään vii­si vuot­ta pää­sy­ko­keis­sa ennen sisäänpääsyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Nuor­ten ihmis­ten koh­dal­la kan­na­tan kaik­kia sel­lai­sia raken­tei­ta jot­ka eivät sul­je ovia lii­an aikai­sin. Useim­mil­la aloil­la oikean­lai­sen yo-todis­tuk­sen saa­mi­nen vaa­tii sen, että jo 15 vuo­ti­aa­na pitäi­si osa­ta vali­ta oikea aineyhdistelmä. 

    Nuo­ria pitäi­si roh­kais­ta kokei­le­maan sii­pi­ään ja löy­tä­mään oma jut­tun­sa, ei pus­ke­maan laput sil­mil­lä yhtä pol­kua pitkin. 

    Lisäk­si ihmi­set kyp­sy­vät eri tah­tiin. Itse en ollut lukion jäl­keen val­mis yli­opis­toon ja tämä näkyi myös lukion pääs­tö­to­dis­tuk­ses­sa jon­ka kes­kiar­vo alkoi kuutosella.

    Kävin armei­jan ja tein pari vuot­ta ns hant­ti­hom­mia eli tar­joi­li­ja­na, baa­ri­mik­ko­na, kau­pan kas­sal­la yms. Sit­ten pää­sy­ko­kei­den kaut­ta yli­opis­toon toi­sel­la yrit­tä­mäl­lä. Nyt aka­tee­mi­nen veron­mak­sa­ja joka

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. On erit­täin tär­ke­ää, että osa älyk­käis­tä mie­his­tä ei kos­kaan opiskele.

    Logiik­ka. Suo­mes­sa para­met­rit ovat siten, että jos kou­lun­käyn­ti sujuu, ei ole mitään jär­keä alkaa yrit­tä­jäk­si. Fir­mo­ja kui­ten­kin tar­vi­taan (olkoon­kin, että esim. Uuden­maan lää­nin suu­rin työ­nan­ta­ja on Hel­sin­gin kau­pun­ki itse).

    Jos kaik­ki kyvyk­käät opis­ke­le­vat ja pää­ty­vät viras­toi­hin nys­vää­mään aane­lo­sia, lii­ke­toi­min­taan jää hei­kom­pi aines ja sekö sit­ten on hyvä?

    On pal­jon parem­pi, että kou­lu nimen­omai­ses­ti viri­te­tään siten, että se ei pojil­le sovi. Kuin luon­non­pa­kos­ta saa­daan syn­ty­mään yrit­tä­jä­po­ten­ti­aa­li (tai pak­ko­y­rit­tä­jyys, kun ei puut­tu­vak­si jää­vän tut­kin­non takia muu­ta­kaan voi tehdä).

    En (tie­ten­kään) pys­ty todis­ta­maan väi­tet­tä­ni, mut­ta empi­ria koti­paik­ka­kun­nal­ta on: kun vuo­tui­sat vero­tie­dot jul­kais­taan, kär­jes­sä ovat a) ter­veys­kes­kuk­sen väki (ne kym­pin tytöt) b) omistaja-toimitusjohtajat.

    Mitä jäl­jem­piä tun­nen, he ovat käy­neet enin­tään lukion ja sen­kin kes­kiar­vol­la 6–7.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Yhdyn blo­gis­tin näke­myk­siin lähes täysin. 

    Tyt­tö­jä ja poi­kia en jakai­si eri koh­dis­ta vuot­ta vuo­si­luok­kiin. Parem­pi on sijoit­taa jokai­nen yksi­löl­li­ses­ti taso­ryh­mään perus­kou­lun alus­ta lukion lop­puun saakka. 

    Toi­voi­sin, että blo­gis­ti käsit­te­li­si lah­jak­kuus­tes­te­jä pidem­mäl­le — nyt ne jäi­vät kum­mit­te­le­maan pin­nan alle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Näki­sin itse uudis­tuk­sen hyvä­nä, samal­la voi­si lisä­tä yli­op­pi­las­ko­kei­den uusi­mis­ker­to­ja rajattomiksi. 

    Kui­ten­kin näh­däk­se­ni vie­lä tär­keäm­pää oli­si teh­dä opis­ke­li­ja­va­lin­ta vain alem­paan kor­kea­kou­lu­tut­kin­toon joka oli­si laa­ja-alai­nen. Tämän jäl­keen voi­si pyr­kiä eril­lis­ten pää­sy­ko­kei­den tai opin­to­me­nes­tyk­sen kaut­ta vaik­ka­pa luon­non­tie­tei­tä opis­kel­lee­na psy­ko­lo­gik­si, lää­kä­rik­si, di:ksi, aineen­opet­ta­jak­si tms. Tai mik­si­pä ei vaik­ka ihan eri alan maisteritutkintoon.

    Tätä kaut­ta nuo­ret jot­ka eivät joko tuu­rin tai kyvyn puut­tees­ta pää­se nyt halua­mil­leen aloil­le sai­si­va opis­kel­tua pyr­ki­mis­vai­hees­saan aina­kin alem­man kor­kea­kou­lu­tut­kin­non joka antai­si jat­ko-opin­to­val­miu­det useal­le eri alal­le tai suo­raan työelämävalmiuksia.

    Vie­lä parem­pi idea oli­si toki teh­dä glo­baa­li ver­tai­lu eri mai­den opis­ke­li­ja­va­lin­ta­jär­jes­tel­mis­tä. Saman tapais­ten ongel­mien kans­sa pai­ni­taan Argen­tii­nas­ta Unka­riin. On vai­kea kuvi­tel­la, että opis­ke­li­ja­va­lin­nan ainoa vii­saus asuu Suomessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. erk­ki nii­ni:
    Pro­fes­so­ri Ric­hart Baldwin kävi Hel­sin­gis­sä ker­to­mas­sa, että kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­jen pal­kat romah­ta­vat pian. Paras tapa suo­jau­tua pahal­ta oli­si jous­ta­vas­ti muut­taa kou­lu­tus­ta vas­taa­maan tule­vai­suu­den tar­pei­ta. Pit­kä opis­ke­luai­ka on myrk­kyä, oppi on val­miik­si vanhentunutta.

    Toi­vot­ta­vas­ti blo­gis­ti tekee täs­tä aihees­ta oman blogikirjoituksensa. 

    Suo­ma­lais­ten ei pitäi­si edes yrit­tää kil­pail­la hal­pa­mai­den osaa­jien kans­sa, kos­ka erot palk­ka­ta­sos­sa teke­vät kil­pai­lua­se­tel­mas­ta vää­ris­ty­neen. Rat­kai­su löy­tyy ter­vees­tä pro­tek­tio­nis­mis­ta. Vapaa­kaup­pa toi­mii val­tion sisäl­lä, mut­ta ei hyvin eri­lais­ten val­tioi­den välillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Kal­le: Anglo­sak­si­sis­sa mais­sa lue­taan vain kan­di. Mais­te­rin luke­vat heti vain yli­opis­tou­ral­le täh­tää­vät. Mui­den mais­te­rio­pin­not tule­vat eteen työ­nan­ta­jan tar­pees­ta. Tämä yleen­sä liit­tyy siir­ty­mi­seen vaa­ti­vam­piin työ­teh­tä­viin. Ver­taat nyt kan­de­ja maistereihin.

    Jut­te­lin brit­ti­läi­sen opet­ta­jan kans­sa. Ker­toi, että hänen alal­laan val­mis­tu­taan 21v iäs­sä. Mais­te­ri tai kan­di, onko sil­lä väliä, opet­ta­ja ei luul­lak­se­ni ole tiedeammatti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. N/A:
    Mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­sil­lä aloil­la pää­sy­ko­keen pitäi­si olla hyvä mit­ta­ri. Itse pää­sin pää­sy­ko­keen avul­la heit­tä­mäl­lä sisään vaik­ka lukio oli jää­nyt kesken. 

    Mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­sel­lä ja tek­nii­kan alal­la pää­sy­koe on var­mas­ti hyvä mit­ta­ri sil­le, miten haki­ja menes­tyy opin­nois­saan. Mut­ta toi­saal­ta nykyis­ten yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten pit­kän mate­ma­tii­kan, fysii­kan ja kemian kokeet mit­taa­vat peri­aat­tees­sa ihan samo­ja asioi­ta kuin näi­den alo­jen pää­sy­ko­keet. Tar­vi­taan­ko siis pää­sy­ko­kei­ta vie­lä erikseen?

    Ongel­ma on sii­nä, että yli­op­pi­las­ko­keet ovat täs­sä mie­les­sä lii­an hel­pot eli ne eivät erot­te­le par­hai­ta haki­joi­ta tar­peek­si hyvin toi­sis­taan. Lau­da­tur pit­käs­sä mate­ma­tii­kas­sa, fysii­kas­sa ja kemias­sa (siis nämä kaik­ki yhtä aikaa) ei vie­lä riit­täi­si vai­keim­piin haku­koh­tei­siin, kos­ka lii­an monel­la on ne kaik­ki. Lisäk­si pitäi­si ottaa huo­mioon joi­tain mui­ta arvo­sa­no­ja. En oikein usko, että esim. menes­tys­tä Aal­lon tek­nil­li­sen fysii­kan opin­nois­sa ennus­taa kau­hean hyvin se, onko äidin­kie­les­tä ja englan­nis­ta lau­da­tur, exi­mia vai mag­na. Menes­tys yo-kir­joi­tuk­sia vai­keam­mis­sa mate­ma­tii­kan ja fysii­kan pää­sy­ko­keis­sa on toden­nä­köi­ses­ti parem­pi mittari.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Ihan hyvää poh­din­taa. Lisäyk­se­nä on kui­ten­kin syy­tä huo­ma­ta, että yo-koe on vah­vas­ti sidot­tu lukion ope­tus­suun­ni­tel­maan. Sitä ei siis enää vuo­siin ole tar­koi­tet­tu valin­to­jen poh­jak­si, jol­lai­nen se kui­ten­kin oli sata­vuot­ta sitten. 

    1) Esi­mer­kik­si psy­ko­lo­gian alal­la vii­mei­seen kym­me­neen vuo­teen ei lukion huip­pua­bit, jot­ka pal­kit­tu yo-koe menes­tyk­sen perus­teel­la ole edes hake­neet koulutukseen. 

    2) Moni­va­lin­ta­ko­kei­ta voi teh­dä hyvin monel­la taval­la. Ainoa ei ole nip­pe­li­ky­sy­myk­set muo­toa Mikä on Rans­kan pää­kau­pun­ki? Esi­mer­kik­si mate­maat­ti­sis­sa aineis­sa voi­daan opti­ses­ti lukea las­ke­teh­tä­vien vas­tauk­set väli­vai­hei­neen jos niin halutaan

    3) Kan­di­kiin­tiöi­den lisää­mi­nen voi­si ola eräs rat­kai­su, mut­ta kun Suo­men työ­elä­mä ja kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä ei ole saman­lai­nen kuin esi­mer­kik­si Rans­kas­sa ja Yhdys­val­lois­sa. Suu­rin onge­ma onkin, että ei hah­mo­te­ta koko­nai­suut­ta, vaan yri­te­tän muut­taa jär­jes­tel­mäs­tä vain yhtä palikkaa. 

    a) Meil­lä aloi­te­taan perus­kou­lu vuo­ta myö­hem­min, kuin suu­rim­mas­sa osas­sa mui­ta maita. 

    b) Meil­lä on varus­mies­pal­ve­lus (kan­na­tan, kyl­lä sitä itse mut­ta pak­ko tun­nus­taa, että se vie aikaa)

    c) Meil­lä kan­di­da­tin tut­kin­to ei ole lukion jat­ke ja ylei­sis­vis­tä­vä kuten esim. USA:ssa.

    d) Meil­lä kan­di­daa­tin tut­kin­to ei ole tilas­toin­nin pää­tut­kin­to, kuten esim. USA:ssa ja tilas­toin­tia ei lope­ta­ta sii­hen. Esim. USA:ssa var­si­nai­sen lää­ke­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen kes­ki­mää­räi­nen aloi­tusi­kä on 24 vuot­ta ja lail­lis­te­tuk­si lää­kä­rik­si val­mis­tu­taan kes­ki­mää­rin nel­jäs­sä vuo­des­sa. Ennen noin 24 ikä­vuot­ta on ollut yleis­kan­di, joka ehkä sitäl­tää jotain pre­med-opin­to­ja. Miten tämä poik­ke­aa iäl­tään Suo­mes­ta? Ei miten­kään. Me vain ver­taam­me vää­rään val­mis­tu­mi­si­kään, eli kan­diin, kun pitäi­si ver­ra­ta ikää ammat­tiin val­mis­tu­mi­si­kään eli maisteriin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. R. V.:
    Mikä tahan­sa jär­jes­tel­mä, jos­sa on vain yksi tai olen­nai­ses­ti yksi yri­tys on erit­täin huo­no. Täl­lai­nen jär­jes­tel­mä lisää lii­kaa pai­nei­ta tähän ker­ta­suo­ri­tuk­seen, jol­loin tul­laan mitan­neek­si lähin­nä pai­neen­sie­to­ky­kyä. Toki täl­lai­nen jär­jes­tel­mä toi­mii sel­lai­sel­le alal­le, jos­sa pai­neen­sie­to­ky­ky on kaik­kein kes­kei­sin ja aivan pakol­li­nen asia. Yhtään esi­merk­kiä sel­lai­ses­ta en kui­ten­kaan osaa antaa – lie­kö olemassakaan.

    Pai­neen­sie­to­ky­kyä tar­vi­taan soti­laan, polii­sin ja brank­ka­rin lisäk­si esi­mer­kik­si monis­sa lää­kä­rin ja juris­tin teh­tä­vis­sä sekä käy­tän­nös­sä kai­kis­sa joh­ta­ja­teh­tä­vis­sä. Opet­ta­ja­kin on tänä­päi­vä­nä teh­tä­vä, jos­sa tar­vi­taan pai­neen­sie­to­ky­kyä, reh­to­ris­ta puhu­mat­ta­kaan. Eli kyl­lä näi­tä on, jos vähän ajattelee.

    Lää­kä­rien osal­ta­han rek­ry­toin­ti ei ole men­nyt ihan puik­koi­hin vii­me vuo­si­na. Hyviä ja päte­viä tut­ki­joi­ta on tar­jol­la tut­ki­mus­ryh­miin, mut­ta pää­tök­sen­te­ko­ky­kyi­siä ter­veys­kes­kus­lää­kä­rei­tä, saa­ti ter­vey­den­huol­loin joh­ta­jia ei ole riit­tä­väs­ti. Olem­me menos­sa rek­ry­toin­tion­gel­man vuok­si samaan suun­taan kuin Ruot­si, jos­sa insi­nöö­rit ja eko­no­mit joh­ta­vat sairaaloita.

    Tii­min vetä­jä, mitä tit­te­liä Suo­mes­sa käy­te­tään usein vir­heel­li­ses­ti ryh­män joh­ta­jas­ta, on jo joh­ta­ja, jol­la tulee olla teh­tä­vän vaa­ti­ma pai­neen­sie­to­ky­ky. Yhtään tii­miä en ole näh­nyt vie­lä suo­ma­lai­ses­sa orga­ni­saa­tios­sa. Uuden­kau­pun­gin auto­teh­taal­la en ole käy­nyt, siel­lä saat­tai­si olla.

    Suo­ma­lai­sen työ­elä­män pelas­tus on, että mies­puo­li­ses­ta, käyt­tö­kel­poi­se­na ikä­luo­kas­ta iso osa saa teo­reet­ti­sen kou­lu­tuk­sen joh­ta­mi­seen ja samal­la ope­tus­ta, joka paran­taa pai­neen­sie­to­ky­kyä. Eli meil­lä on joh­ta­ja­po­ten­ti­aa­lia kil­pai­li­ja­mai­ta enem­män huo­li­mat­ta sii­tä, ettei aihet­ta ope­te­ta korkeakouluissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. erk­ki nii­ni: Jut­te­lin brit­ti­läi­sen opet­ta­jan kans­sa. Ker­toi, että hänen alal­laan val­mis­tu­taan 21v iässä.Maisteri tai kan­di, onko sil­lä väliä, opet­ta­ja ei luul­lak­se­ni ole tiedeammatti.

    Toi­saal­ta Iso-Bri­tan­nian epä­ta­sa-arvoi­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä kan­dio­pet­ta­ji­neen ei pär­jää­kään useim­mis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa. Par­haat kou­lut rek­ry­toi­vat siel­lä mais­te­rei­ta opettajiksi,

    Sinän­sä vaik­ka­pa opet­ta­ja­kou­lu­tuk­ses­sa­kin voi­si olla kan­di-mais­te­ri­vai­heen välis­sä vaik­ka­pa vuo­den käy­tän­nön jak­so vaik­ka­pa kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­ja­na (avus­ta­ja­na) jol­loin näki­si kou­lu­maa­il­maa oikeas­ti työym­pä­ris­tö­nä, sai­si virik­kei­tä mais­te­ri­vai­het­ta var­ten sekä kerät­tyä rahoi­tus­ta mais­te­ri­vai­het­ta varten. 

    Toki täl­lai­nen jär­jes­te­ly ei vält­tä­mät­tä toi­mi­si Suo­mes­sa, sil­lä toden­nä­köi­ses­ti mais­te­ri­vai­hee­seen vaa­dit­ta­vas­ta työ­ko­ke­muk­ses­ta syn­tyi­si ilmaistyövoima-automaatti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. erk­ki nii­ni: Jut­te­lin brit­ti­läi­sen opet­ta­jan kans­sa. Ker­toi, että hänen alal­laan val­mis­tu­taan 21v iässä.Maisteri tai kan­di, onko sil­lä väliä, opet­ta­ja ei luul­lak­se­ni ole tiedeammatti.

    On sil­lä ajal­li­ses­ti väliä pari, kol­me vuot­ta. Täy­sin toi­nen asia, johon Osmo jo viit­ta­si, on mais­te­ri­tut­kin­non tar­peel­li­suus. Suo­mes­sa vain upsee­rit kou­lu­te­taan anglo­sak­si­sen mal­lin mukaan. Työ­elä­mään läh­de­tään kan­di­na ja mais­te­rio­pin­not ovat vas­ta sii­nä vai­hees­sa kun työ­nan­ta­ja kat­soo sitä tarvitsevansa. 

    http://presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=365639&culture=fi-FI

    Puo­lus­tus­voi­mat ja Raja­var­tio­lai­tos kokei­li­vat het­ken upsee­rien kou­lut­ta­mis­ta suo­raan mais­te­rik­si. Lyhyen kokei­lun jäl­keen palat­tiin toi­mi­vam­paan ratkaisuun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Mitään poi­kia suo­si­via uudis­tuk­sia on kai tur­ha odot­taa, väit­täi­sin pari­kym­men­tä vuot­ta asi­aa seu­rat­tua­ni. Sel­lai­nen dyna­miik­ka, joka sai­si polii­ti­koi­hin ja viran­omai­siin vauh­tia yksin­ker­tai­ses­ti puut­tuu, vaik­ka juh­la­pu­heis­sa asia voi­daan mainita. 

    Jos jotain ollaan yrit­tä­vi­nään, läh­tö­koh­ta tup­paa nou­dat­ta­maan uudis­ta­jien maa­il­ma­ku­vaa ja ole­maan femi­nist­huu­haa­ta. Esi­mer­kik­si suku­puol­ten häi­vyt­tä­mi­nen ja toi­saal­ta suku­puol­ten moni­nai­suu­den koros­ta­mi­nen(!), mikä on suu­rin­ta muo­tia juu­ri nyt, on hyvä aja­tus lähin­nä tyt­tö­jen kan­nal­ta. Mitä se mer­kit­see poi­kien kan­nal­ta, sitä ei ilmei­ses­ti kukaan ole viit­si­nyt tai osan­nut ajatella. 

    Hyvä esi­merk­ki vää­ris­tä pre­mis­seis­tä on vih­rei­den Pelas­te­taan pojat! ‑vaa­li­pamflet­ti. Se perus­tuu pit­käl­ti suo­raan femi­nis­tien käsi­kir­jas­ta otet­tuun aja­tuk­seen, että poi­kien etuoi­keu­tet­tu ase­ma, joh­taa ikään kuin vahin­gos­sa hei­dän kan­nal­taan epä­toi­vot­ta­vaan tilan­tee­seen (eli huo­nom­paan koulumenetykseen). 

    Vahin­gos­sa­kaan ei mai­ni­ta tut­ki­mus­tu­lok­sia joi­den mukaan opet­ta­jat syr­ji­vät poi­kia tai ainakn mer­kit­tä­vää osaa heis­tä, kou­lu­jär­jes­tel­mä syr­jii kes­ki­mää­rin hitaam­min kehit­ty­viä ja myö­hem­min mur­ro­si­käis­ty­viä poi­kia, mie­so­pet­ta­jien (men­to­rei­den ja esi­ku­vien) puu­te hait­taa jne. 

    Sik­si tavoit­tee­na pitäi­si olla, että nykyis­tä kou­la ei muu­te­ta, kos­ka muu­tos hel­pos­ti lip­sah­taa tyt­tö­jä suo­si­vaan suun­taan. Kuten nyt tämä pää­sy­ko­kei­den pois­ta­mi­nen uhkaa tehdä. 

    Suo­men kou­lu­lai­tos on yksi maa­il­man epä­ta­sar­voism­mis­ta suku­puol­ten tasa-arvon suh­teen, kun­pa sitä ei muu­tet­tai­si vie­lä epätasa-arvoisemmaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Kepa: Lau­da­tur pit­käs­sä mate­ma­tii­kas­sa, fysii­kas­sa ja kemias­sa (siis nämä kaik­ki yhtä aikaa) ei vie­lä riit­täi­si vai­keim­piin haku­koh­tei­siin, kos­ka lii­an monel­la on ne kaik­ki. Lisäk­si pitäi­si ottaa huo­mioon joi­tain mui­ta arvo­sa­no­ja. En oikein usko, että esim. menes­tys­tä Aal­lon tek­nil­li­sen fysii­kan opin­nois­sa ennus­taa kau­hean hyvin se, onko äidin­kie­les­tä ja englan­nis­ta lau­da­tur, exi­mia vai mag­na. Menes­tys yo-kir­joi­tuk­sia vai­keam­mis­sa mate­ma­tii­kan ja fysii­kan pää­sy­ko­keis­sa on toden­nä­köi­ses­ti parem­pi mittari.

    Tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen valin­nois­sa on perin­tei­ses­ti pai­no­tet­tu pit­kän mate­ma­tii­kan ja äidin­kie­len kokei­ta. Täs­sä on se etu, ettei menes­tys mate­ma­tii­kas­sa ja äidin­kie­les­sä kor­re­loi yhtä vah­vas­ti kuin menes­tys mate­ma­tii­kas­sa, fysii­kas­sa ja kemias­sa. Lisäk­si äidin­kie­len koe mit­taa aika pit­käl­ti oikei­ta asioi­ta: jos kyke­nee käsit­te­le­mään asia­ko­ko­nai­suuk­sia ja jäsen­te­le­mään aja­tuk­sen­sa joh­don­mu­kai­ses­ti, on luul­ta­vas­ti oikean­lai­nen ihmi­nen tietojenkäsittelyalalle.

    Van­ha äidin­kie­len koe, jos­sa kir­joi­tet­tiin kak­si ainet­ta ja parem­pi arvos­tel­tiin, oli toki hyö­dyl­li­sem­pi. Kokeen arvo opis­ke­li­ja­va­lin­nois­sa heik­ke­ni jos­kus vuo­si­kym­men sit­ten, kun sii­nä ryh­dyt­tiin mit­taa­maan enem­män lukion äidin­kie­len oppi­mää­rään kuu­lu­via asioita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Yli­op­pi­las­ko­kei­siin pän­tä­tään nii­tä samo­ja asioi­ta, jot­ka on jo lukio­kurs­seil­la ker­taal­leen opis­kel­tu.’ (DVA)
    Jos ne asiat on kurs­sil­la opit­tu eikä pel­käs­tään opis­kel­tu, ei nii­tä tar­vit­se erik­seen päntätä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Molem­mat vaih­toeh­dot perus­tuu pit­käl­ti ulkoao­pet­te­luun ja suo­si­vat sik­si nai­sia. Mai­nit­tiin jo että pää­sy­ko­kees­ta ei ole mitään hyö­tyä pääs­seil­le tai ulos jää­neil­le, joten Yhtä hyvin pää­sy­vaa­ti­muk­se­na voi­si olla mie­hiä suo­si­via teh­tä­viä: stra­te­gia­pe­li, pyö­rän pin­no­jen rih­taus, fyy­si­nen kes­tä­vyys, leik­kis­ti pörs­si­si­joit­ta­mi­nen, pai­neen­sie­to­koe, men­san­tes­ti, yleistieto… 

    Oli­si­ko mie­hien suo­si­mi­nen nykyis­tä jär­ke­väm­pää talou­del­li­ses­ti? Kan­nat­tai­si kokeilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Asi­aan löy­häs­ti liit­tyen minä pidän ns. luo­ka­ton­ta lukio­ta tuhoi­sa­na. Oma jäl­ki­kas­vu­ni jät­ti lukio­vuo­si­naan pois työ­läät luon­non­tie­teel­li­set aineet ja vaih­toi sem­moi­siin jois­ta sel­vi­ää hel­pom­mal­la. Halua­miin­sa yli­opis­toi­hin pääs­täk­seen he jou­tui­vat myö­hem­min pitä­mään väli­vuo­det ja opis­ke­le­maan omal­la ajal­la kui­ten­kin ne kurs­sit jot­ka oli­si voi­nut lukea jo lukios­sa. Nos­tan hat­tua molem­pien sit­key­del­le ja mää­rä­tie­toi­suu­del­le, ja har­mit­te­len nii­den nuor­ten koh­ta­loa joil­ta ei löy­ty tar­vit­ta­vaa lisä­pin­nis­tys­tä tai joil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta pitää välivuotta.

    Luo­ka­ton lukio ilmei­ses­ti yrit­tää api­noi­da yli­opis­to­jen aka­tee­mis­ta vapaut­ta, mut­ta tekee sen muu­ta­man vuo­den lii­an aikai­sin aina­kin poi­kien kyp­syys­ta­soon näh­den. Tämä on tuhoi­saa työ­urien pidn­tä­mis­pyr­ki­myk­sil­le, ja vai­keut­taa myös Suo­men kil­pai­lua tie­teen ja tek­nii­kan etu­rin­ta­mas­sa. Se on myös sur­ke­aa nii­den nuor­ten kan­nal­ta jot­ka eivät jak­sa epä­on­nis­tu­neen lukion jäl­keen kam­peu­tua vih­reäl­le oksal­le — joku pro­sent­ti heis­tä arva­ten­kin syrjäytyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Kaik­ki valin­ta­me­ne­tel­mät ovat epä­täy­del­li­siä aloil­la, jois­sa haluk­kai­ta ja kyvyk­käi­tä haki­joi­ta on sato­ja enem­män kuin voi­daan ottaa sisään. Niin kau­an kuin tuhan­net nuo­ret ovat val­mii­ta hake­maan uudes­taan ja uudes­taan luke­maan lakia, lää­ke­tie­det­tä tai kaup­pa­tie­det­tä, on tur­ha kuvi­tel­la, että valin­ta­me­ne­tel­miä ruk­kaa­mal­la voi­tai­siin nopeut­taa opis­ke­le­maan pää­se­mis­tä. Kaik­kia kyvyk­käi­tä ei voi­da vali­ta, kos­ka se joh­tai­si koulutusinflaatioon.

    Pää­sy­koe on valin­ta­me­ne­tel­mä­nä oikeu­den­mu­kai­sem­pi, kos­ka se huo­mioi myös amma­til­li­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta tule­vat haki­jat (miten ver­ra­ta yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten tulok­sia ja ammat­ti­kou­lun päät­tö­to­dis­tus­ta?) ja antaa toi­sen mah­dol­li­suu­den, vaik­ka yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa ei oli­si kir­joit­ta­nut lau­da­tu­rin todis­tus­ta. Monil­la aloil­la voi­daan toki lisä­tä myös todis­tus­va­lin­taa ilman, että pää­sy­ko­keis­ta koko­naan luovutaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Kepa: Mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­sel­lä ja tek­nii­kan alal­la pää­sy­koe on var­mas­ti hyvä mit­ta­ri sil­le, miten haki­ja menes­tyy opin­nois­saan. Mut­ta toi­saal­ta nykyis­ten yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten pit­kän mate­ma­tii­kan, fysii­kan ja kemian kokeet mit­taa­vat peri­aat­tees­sa ihan samo­ja asioi­ta kuin näi­den alo­jen pää­sy­ko­keet. Tar­vi­taan­ko siis pää­sy­ko­kei­ta vie­lä erikseen?

    Ongel­ma on sii­nä, että yli­op­pi­las­ko­keet ovat täs­sä mie­les­sä lii­an hel­pot eli ne eivät erot­te­le par­hai­ta haki­joi­ta tar­peek­si hyvin toi­sis­taan. Lau­da­tur pit­käs­sä mate­ma­tii­kas­sa, fysii­kas­sa ja kemias­sa (siis nämä kaik­ki yhtä aikaa) ei vie­lä riit­täi­si vai­keim­piin haku­koh­tei­siin, kos­ka lii­an monel­la on ne kaik­ki. Lisäk­si pitäi­si ottaa huo­mioon joi­tain mui­ta arvo­sa­no­ja. En oikein usko, että esim. menes­tys­tä Aal­lon tek­nil­li­sen fysii­kan opin­nois­sa ennus­taa kau­hean hyvin se, onko äidin­kie­les­tä ja englan­nis­ta lau­da­tur, exi­mia vai mag­na. Menes­tys yo-kir­joi­tuk­sia vai­keam­mis­sa mate­ma­tii­kan ja fysii­kan pää­sy­ko­keis­sa on toden­nä­köi­ses­ti parem­pi mittari.

    Erot­te­luon­gel­man lisäk­si oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, miten todis­tus­ten kor­re­laa­tio opin­to­me­nes­tyk­sen tai moti­vaa­tion kans­sa muut­tuu suh­tees­sa YO-kokeis­ta kulu­nee­seen aikaan. Pää­sy­ko­kees­sa saa­daan tie­tää ajan­koh­tai­set val­miu­det, mut­ta onko esim. kym­me­nen vuo­den takai­sen MAFY lau­da­tu­rin kir­joit­ta­jan kes­ki­mää­räi­nen val­mius LUMA opin­toi­hin yhtä hyvä vas­taa­vat arvo­sa­nat juu­ri kir­joit­ta­nee­seen ver­rat­tu­na? Veik­kai­sin ettei ole -> tuo kou­lu­tus­oh­jel­miin opis­ke­li­joi­ta hei­kom­mil­la val­miuk­sil­la kuin osaa­mi­sen mit­taa­mi­nen pääsykokeella. 

    Toki yo-koe ker­too var­maan myös omi­nai­suuk­sis­ta, mut­ta jos kou­lu­tus­oh­jel­ma raken­tuu lukion oppi­mää­rien pääl­le, niin on perus­tel­tua edel­lyt­tää näi­den oppi­mää­rien kes­keis­ten asioi­den riit­tä­vää hal­lin­taa ja sovel­lus­ky­kyä kou­lu­tuk­seen haettaessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Yli­opis­toon pää­syä pitäi­si hel­pot­taa ja kar­sia sit­ten 1. ja 2. vuo­den jäl­keen yli­mää­räi­set. Samal­la ne lopet­ta­vat jot­ka huo­maa­vat ole­van­sa vää­räl­lä alal­la. 1. ja 2. vuo­den opin­to­jen sisäl­let­tä­vä oal­jol­ti myös sel­lai­sia kurs­se­ja, jot­ka voi hyö­dyn­tää pää­ai­net­ta vaihdettaessa. 

    Pää­sy­koe­rum­ba tun­tuu useim­mil­la aloil­la tar­peet­to­mal­ta ja hyö­dyt­tö­mäl­tä. Moni (eri­tyi­ses­ti poi­ka) lus­mui­lee lukion läpi kii­kun kaa­kun ja sat­saa sit­ten pääsykokeisiin. 

    Suku­puo­li­kiin­tiöt voi­si ottaa mel­kein alal­la kuin alal­la käyt­töön. Suku­puo­li­ja­kau­maa ei saa pääs­tää lii­ak­si vinou­tu­maan korkeakoulutuksessa.

    Monel­la alal­la tar­vi­taan parem­pia ihmis­suh­de­tai­to­ja. Täs­sä mie­les­sä tosi tum­pe­loi­ta ihmi­siä pää­tyy esim. lää­kä­reik­si, hyvil­lä pape­reil­la ja arvo­sa­noil­la mut­ta jok­seen­kin kyvyt­tö­mi­nä koh­taa­maan ja kuun­te­le­maan ihmi­siä. Diag­noo­si ja resep­ti kou­raan, kun pitäi­si osa­ta kan­nus­taa vaik­ka­pa elä­män­ta­pa­re­mont­tiin. Saman­lais­ta ongel­maa esiin­tyy mm. työ­voi­ma­pal­ve­luis­sa. Nykyi­nen sisään­pää­sy­sys­tee­mi ei käsit­tääk­se­ni miten­kään mit­taa ihmissuhdetaitoja.

    Ja vie­lä. Suo­ma­lai­ses­sa kou­lusys­tee­mis­sä aivan lii­an vähän sat­sa­taan kes­kus­te­le­mi­seen, kuun­te­le­mi­seen, esiin­ty­mi­seen, argu­men­toin­tiin ja yleen­sä­kin sosi­aa­li­siin tai­toi­hin. Edel­leen­kin olem­me lii­an tup­pi­sui­ta. Pisa­kaan ei tai­da mita­ta sosi­aa­li­sia taitoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. En tien­nyt­kään, että Suo­mes­sa etsi­tään kei­no­ja muut­taa lukio vii­si­vuo­ti­sek­si. Oheis­vai­ku­tuk­se­na saam­me myös val­ta­vas­ti lisää ilta­lu­kioon oppi­lai­ta, kun exi­miat pitää korot­taa laudatureiksi. 

    Tou­ko Mettinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Nel:
    Molem­mat vaih­toeh­dot perus­tuu pit­käl­ti ulkoao­pet­te­luun ja suo­si­vat sik­si nai­sia. Mai­nit­tiin jo että pää­sy­ko­kees­ta ei ole mitään hyö­tyä pääs­seil­le tai ulos jää­neil­le, joten Yhtä hyvin pää­sy­vaa­ti­muk­se­na voi­si olla mie­hiä suo­si­via teh­tä­viä: stra­te­gia­pe­li, pyö­rän pin­no­jen rih­taus, fyy­si­nen kes­tä­vyys, leik­kis­ti pörs­si­si­joit­ta­mi­nen, pai­neen­sie­to­koe, men­san­tes­ti, yleistieto…

    Oli­si­ko mie­hien suo­si­mi­nen nykyis­tä jär­ke­väm­pää talou­del­li­ses­ti? Kan­nat­tai­si kokeilla.

    Älä vali­ta vaan ole mies ja ota se kir­ja käteen. Voi elämä!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. ano­nil­li:
    ‘Yli­op­pi­las­ko­kei­siin pän­tä­tään nii­tä samo­ja asioi­ta, jot­ka on jo lukio­kurs­seil­la ker­taal­leen opis­kel­tu.’ (DVA)
    Jos ne asiat on kurs­sil­la opit­tu eikä pel­käs­tään opis­kel­tu, ei nii­tä tar­vit­se erik­seen päntätä.

    Ne on myös jo ker­ran kuulusteltu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Lää­kik­sen pää­sy­ko­keis­sa ei saa olla edes yksin­ker­tais­ta funk­tio­las­kin­ta. Ei myös­kään lukios­sa käy­tet­tä­vää tau­luk­ko­kir­jaa. Syy­nä on tie­ten­kin se, ettei ole resurs­se­ja etu­kä­teen tar­kis­taa pyr­ki­jöi­den tuo­mia väli­nei­tä. Sama tilan­ne on Tek­nil­li­ses­sä korkeakoulussa.

    Aina­kin lää­kik­seen pyr­ki­jöil­le tar­jot­ta­vis­sa prep­paus­kir­jois­sa käsi­tel­lään teh­tä­viä vir­heel­li­ses­ti. Ei ole näky­nyt mitään vali­tuk­sia kulut­ta­va­li­tuk­seen. Lisäk­si on teh­tä­viä, jot­ka eivät pal­ve­le ketään. Ovat muo­dol­li­ses­ti kor­rek­te­ja, mut­ta tulok­sel­taan mer­ki­tyk­set­tö­miä. Pal­ve­le­vat vain erot­te­lua, kun pitää olla joku tosi vai­kea teh­tä­vä­kin tarjolla. 

    Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa on vie­lä­kin tiet­ty vinou­tu­ma. Äidin­kie­les­sä ja muis­sa­kin kie­lis­sä käsi­tel­tä­vät teks­tit ovat ylei­sim­min ei-luon­non­tie­teel­li­siä aiheil­taan. Näi­den ainei­den opet­ta­jat ovat enim­mäk­seen koke­mus­pii­ril­tään ja kou­lu­tuk­sel­taan ei-luonnontieteellisiä.

    Tie­to­tek­niik­kaa ei lukios­sa kat­so­ta oman arvo­sa­nan arvoi­sek­si. Tämä ei ole aina­kaan sukupuolineutraalia.

    Yli­op­pi­las­tut­kin­nos­ta puhut­taes­sa on huo­mat­ta­vaa mel­koi­set erot lop­pu­tu­lok­ses­sa. Jol­la­kin saat­taa olla työn ja tus­kan taka­na saa­da aikaan se mini­mi 75 kurs­sia. Joku sel­vi­ää täs­tä vain otta­mal­la kaik­ki lii­kun­nan 11 kurssia.

    Toi­saal­ta oppi­las, joka suo­rit­taa laa­jan mate­ma­tii­kan ja fysii­kan, työl­lis­tyy opis­kel­les­sa aivan eri taval­la. Kurs­se­ja ker­tyy hel­pos­ti lähem­mäs sata.

    Väli­vuo­den aika­na yo:n jäl­keen voi­si olla mie­le­käs­tä jär­jes­tää omaa alaan­sa etsi­väl­le nuo­rel­le tilai­suus tutus­tua rea­lis­ti­seen työ­elä­mään edes muu­ta­mal­la alalla.Ihminen on täl­löin her­kim­mil­lään otta­maan vas­taa vai­kut­tei­ta. Saat­taa jopa kir­kas­tua tule­vai­suu­den suunta.

    Mak­saa­han täl­lai­nen tutus­tu­mi­nen, mut­ta niin myös välivuosikin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. vk:
    Yli­opis­toon pää­syä pitäi­si hel­pot­taa ja kar­sia sit­ten 1. ja 2. vuo­den jäl­keen yli­mää­räi­set. Samal­la ne lopet­ta­vat jot­ka huo­maa­vat ole­van­sa vää­räl­lä alal­la. 1. ja 2. vuo­den opin­to­jen sisäl­let­tä­vä oal­jol­ti myös sel­lai­sia kurs­se­ja, jot­ka voi hyö­dyn­tää pää­ai­net­ta vaihdettaessa. 

    Pää­sy­koe­rum­ba tun­tuu useim­mil­la aloil­la tar­peet­to­mal­ta ja hyö­dyt­tö­mäl­tä. Moni (eri­tyi­ses­ti poi­ka) lus­mui­lee lukion läpi kii­kun kaa­kun ja sat­saa sit­ten pääsykokeisiin. 

    Suku­puo­li­kiin­tiöt voi­si ottaa mel­kein alal­la kuin alal­la käyt­töön. Suku­puo­li­ja­kau­maa ei saa pääs­tää lii­ak­si vinou­tu­maan korkeakoulutuksessa.

    Monel­la alal­la tar­vi­taan parem­pia ihmis­suh­de­tai­to­ja. Täs­sä mie­les­sä tosi tum­pe­loi­ta ihmi­siä pää­tyy esim. lää­kä­reik­si, hyvil­lä pape­reil­la ja arvo­sa­noil­la mut­ta jok­seen­kin kyvyt­tö­mi­nä koh­taa­maan ja kuun­te­le­maan ihmi­siä. Diag­noo­si ja resep­ti kou­raan, kun pitäi­si osa­ta kan­nus­taa vaik­ka­pa elä­män­ta­pa­re­mont­tiin. Saman­lais­ta ongel­maa esiin­tyy mm. työ­voi­ma­pal­ve­luis­sa. Nykyi­nen sisään­pää­sy­sys­tee­mi ei käsit­tääk­se­ni miten­kään mit­taa ihmissuhdetaitoja.

    Ja vie­lä. Suo­ma­lai­ses­sa kou­lusys­tee­mis­sä aivan lii­an vähän sat­sa­taan kes­kus­te­le­mi­seen, kuun­te­le­mi­seen, esiin­ty­mi­seen, argu­men­toin­tiin ja yleen­sä­kin sosi­aa­li­siin tai­toi­hin. Edel­leen­kin olem­me lii­an tup­pi­sui­ta. Pisa­kaan ei tai­da mita­ta sosi­aa­li­sia taitoja.

    Kukaan ei kysy yli­opis­toil­ta ja eri­tyi­ses­ti yli­opis­to­jen opet­ta­jil­ta, että mitä miel­tä ollaan kas­va­vis­ta sisäänottomääristä.

    Resurs­se­ja ei ole nyt­kään riit­tä­väs­ti, kurs­sien taso las­kee, kun sisään tulee entis­tä hei­kom­paa ainesta.

    On hir­veä hätä sii­tä, että mah­dol­li­sim­man monel­la oli­si kor­kea­kou­lu­tut­kin­to, mut­ta ketään ei tun­nu kiin­nos­ta­van tut­kin­to­jen taso.

    Ykio­pis­to ei ole mikään maa­gi­nen kone, joka tekee kai­kis­ta nero­ja. Se vaa­tii kovaa työ­tä, että yli­opis­tos­ta työl­lis­tyy vaik­ka­pa Sto­ra Ensolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Tou­ko Met­ti­nen:
    En tien­nyt­kään, että Suo­mes­sa etsi­tään kei­no­ja muut­taa lukio viisivuotiseksi.Oheisvaikutuksena saam­me myös val­ta­vas­ti lisää ilta­lu­kioon oppi­lai­ta, kun exi­miat pitää korot­taa laudatureiksi.

    Tou­ko Mettinen

    Jep. Pel­kän yli­op­pi­las­tut­kin­non perus­teel­la teh­tä­vän oppi­las­va­lin­nan ilmei­nen ris­ki on sii­nä, että ne ns. “kym­pin tytöt” jota nyky­mal­lil­la pää­se­vät heit­tä­mäl­lä sisään mihin vain heti kol­me­vuo­ti­sen lukion jäl­keen venyt­täi­si­vät lukion neli­vuo­ti­sek­si (tai vii­si­vuo­ti­sek­si) var­mis­tel­lak­seen nume­roi­taan, vaik­ka sii­hen ei oli­si tarvetta.

    Nyky­mal­lin suu­rim­mat heik­kou­det ovat sii­nä, että pää­sy­koe on sen teke­mi­sen jäl­keen nol­lan arvoi­nen, ja sii­nä, että työ­läi­siin pää­sy­ko­kei­siin ei vält­tä­mät­tä ehdi/ole tak­ti­ses­ti jär­ke­vää val­mis­tau­tua usei­siin sama­na vuon­na. Eli lää­kik­sen valin­nas­sa niu­kas­ti ran­nal­le jää­nyt ei pää­se oikik­seen­kaan, vaik­ka oli­si pääs­syt jos oli­si val­mis­tau­tu­nut oikik­sen kokeeseen.

    Itse näki­sin yhte­nä rat­kai­su­na uuden, ns. “ylei­sen tut­kin­to-ohjel­man” perus­ta­mi­sen, johon kuka vain pää­si­si sisään kan­diin täh­tää­vää tut­kin­toa suo­rit­ta­maan. “Ylei­sen tut­kin­non” sisäl­tö koos­tui­si pää­osin itseopiskeltavista/MOOC/massaluennoitavista (eli mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sil­taan edul­li­sis­ta) kurs­seis­ta, ja myös kaik­ki nykyi­set pää­sy­ko­keet oli­si­vat muo­dol­li­ses­ti yli­opis­to­ta­soi­sia kurs­se­ja, jois­ta sai­si opin­to­pis­teet kun­han vaa­dit­tu mini­mi­ta­so täyt­tyi­si. “Ylei­sen” opis­ke­li­jat pää­si­si­vät tutus­tu­maan moni­puo­li­ses­ti eri aloi­hin ja suo­rit­ta­maan eri­lai­sia pakol­li­sia perus­o­pin­to­ja (meto­dio­pin­not, kie­let, vapaa­va­lin­tai­set opin­not, etc), ja “ylei­sen” puo­lel­ta pää­si­si jous­ta­vas­ti siir­ty­mään eri tie­de­kun­tien tut­kin­to-ohjel­miin, kun­han valin­ta­kri­tee­rit jos­sain opin­to­jen vai­hees­sa täyttyisivät.

    Ylei­ses­sä tut­kin­to-ohjel­mas­sa kenen­kään opin­to­pol­ku ei kat­ke­ai­si lukion jäl­keen, ja vaik­ka sei­nä nousi­si lopul­ta pys­tyyn eikä mihin­kään mais­te­rioh­jel­maan pää­si­si, käteen jäi­si kui­ten­kin kan­di­tut­kin­nos­ta todis­ta­va pape­ri, jol­la voi­si hakea esi­mer­kik­si ulko­mai­siin yliopistoihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Onko mui­ta mai­ta hie­man pidem­pi opis­ke­luai­ka oikeas­ti ongel­ma. Työ­elä­mä muut­tuu, eri­lai­sia työ­uria tulee ole­maan jokai­sel­la usei­ta, työn ohel­la joudutaan/päästään kou­lut­tau­tu­maan toi­siin ammat­tei­hin. Perus­tu­lo on pak­ko ottaa käyt­töön ja sen tur­va tulee kos­ket­ta­maan jos­sain elä­män vai­hees­sa yhä suu­rem­paa jouk­koa, myös ns. hyviin ammat­tei­hin päässeitä.

    Kan­na­tan opis­ke­li­jao­ton lisää­mis­tä kan­di­vai­heen opin­toi­hin — nos­tam­me kan­sa­kun­nan kou­lu­tus­ta­soa ja val­miuk­sia mukau­tua työn muu­tok­siin ja ehkä enem­män sivis­ty­neem­piä­kin kan­sa­lai­sia. Lukio-opin­to­jen ei sil­loin tar­vit­se kaven­tua eikä pää­sy­ko­kei­ta­kaan tar­vi­ta niin paljon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Nyky­ään­kin muu­ten pää­see tie­tyil­le oppia­loil­le pel­käs­tään yo-tut­kin­to­tu­lok­sel­la, kun­han se on tar­peek­si tuo­re ja arvo­sa­nat kor­kei­ta. Miten täs­sä “pois­te­taan pää­sy­ko­keet” ‑rat­kai­sus­sa hoi­de­taan tämä suo­raan lukion pen­kil­tä tule­vien suo­si­mi­nen? Fysiik­kaan piti aina­kin aikoi­naan olla hyvin tuo­re yo-todis­tus sopi­van kor­keil­la arvo­sa­noil­la, jot­ta pää­si ilman pää­sy­koet­ta sisään. Jos kuka vaan pääs­te­tään kor­keil­la yo-arvo­sa­noil­la sisään, niin jos­tain nur­kan takaa voi löy­tyä aika mon­ta kiin­nos­tu­nut­ta kes­ki-ikäis­tä, jot­ka elä­män­ti­lan­teen sal­lies­sa halua­vat kokeil­la uudes­taan kor­kea­kou­luo­pin­to­ja, ja joil­la yo-todis­tus on riit­tä­vän kovatasoinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Jos lukio­to­dis­tuk­sel­la vali­taan jat­ko-opin­toi­hin se tulee kaven­ta­maan lukion opin­to­ja ei-sivi­tyk­sel­li­seen suun­taa. Mik­si lukea his­to­ri­aa tai psy­ko­lo­gi­aa jos niil­lä ei tek­nil­li­seen tai oikik­seen pää­sys­sä ole mer­ki­tys­tä. Nykyi­nen yli­op­pi­las­tut­kin­to­kin pitäi­si pois­taa ja suun­na­ta lukio vie­lä enem­män sivis­tyk­sel­li­seen osaamiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Kaup­pa­kor­kea­kou­lu­jen pää­sy­koe on yli­voi­mai­ses­ti hyö­dyl­li­sin myös niil­le, jot­ka eivät pää­se sisään. Las­ken­ta­toi­men ja talous­tie­teen perus­ta­son ymmär­rys ei tee pahaa kenel­lek­kään. Kaik­ki hyö­ty­vät. 5–6 kuu­kaut­ta ei voi käyt­tää parem­min, kuin opis­kel­len talous­tie­teen perus­tei­ta. Pää­si sisään tai ei. Itse pää­sin Hel­sin­kiin sisään lähes lähes täy­sil­lä pis­teil­lä. Pääsykokeesta. 

    Lukios­sa opin­to­me­nes­tyk­se­ni ei ollut järin hyvä. Mut­ta eko­no­mi en ole vie­lä­kään. Opin­not vie­lä­kin kes­ken. Yrit­tä­jä ja veron­mak­sa­ja olen kylläkin.Henkeen ja vereen. Kyl­lä kan­sa tie­tää! Isän­maan hyväk­si. Soi­ni­mai­nen kir­joi­tus. Kyl­lä. Läpällä!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. DVA:
    Fuk­sit saa­vat lau­da­tu­rei­ta mate­ma­tii­kas­ta yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa, mut­ta yli­opis­tos­sa eivät pää­se mate­ma­tii­kan läh­tö­ta­so­tes­tis­tä läpi. Näin on asian lai­ta kaut­ta tämän maa­il­man par­haan koulutusjärjestelmän.

    Tuo on tot­ta, mut­ta sii­hen vai­kut­taa moni muu­kin asia kuin vain osaa­mi­nen. Osa niin sano­tus­ti “jää­tyy” yli­opis­ton ensim­mäi­sen kokeen koh­dal­la. Tilan­ne on sil­loin monin tavoin vie­ras uut­ta paik­kaa ja osin uusia mer­kin­tä­ta­po­ja myö­ten. Läh­tö­ta­so­tes­tiin liit­tyy usein suh­teel­li­sen lyhyt aika­ra­joi­te, joka lisää tilan­teen kog­ni­tii­vis­ta haas­ta­vuut­ta joil­lain ihmi­sil­lä. Jos samat teh­tä­vät antai­si toi­sen­lai­ses­sa tilan­tees­sa, tulos oli­si osal­la ihan eri näköi­nen. Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa aikaa on 6 tun­tia, ja vaik­ka sii­nä alus­sa jää­tyi­si, on aikaa vie­lä pal­jon jäl­jel­lä. Esi­mer­kik­si jot­kut paniik­ki­häi­riöi­hin tai­pu­vai­set per­soo­nat pys­ty­vät suo­riu­tu­maan hyvin 6 tun­nin yo-kokees­ta, ja omaa­maan suu­rem­man toden­nä­köi­syy­den kuin 0 % olla sil­ti läpäi­se­mät­tä kyseis­tä koet­ta hel­pom­paa 1 tun­nin mit­tais­ta läh­tö­ta­so­tes­tiä vie­raas­sa pai­kas­sa. Jäl­kim­mäi­nen ei hei­dän tapauk­ses­saan mit­taa vält­tä­mät­tä osaa­mis­taan. Pidem­mät ten­tit nämä hen­ki­löt voi­vat läpäis­tä ihan hyvin yliopistossakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. TKK:lla oli / on upea pää­sy­koe­sys­tee­mi: Mate­ma­tii­kan perus­kurs­sit, 3 * 6ov. Sin­ne oli­si pitä­nyt ottaa enem­män­kin poruk­kaa sisään, kos­ka nime­no­maan nuo kurs­sit kar­si­vat pois kaik­ki ne, joil­la ei ollut todel­lis­ta moti­vaa­tio­ta tai kykyä suo­rit­taa tätä kou­lua. Ei ne kurs­sit niin vai­kei­ta olleet, mut­ta vaa­ti­vat opiskelua.

    Täy­sin hul­lun­ku­ris­ta oli, että siel­lä hal­lin­nos­sa jot­kut oli­si­vat halun­neet hel­pot­taa näi­tä kurs­se­ja, kos­ka niin moni karah­taa nii­hin. Eli halusi­vat las­kea tut­kin­non tasoa, jot­ta saa­daan kai­kis­ta maistereita…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. ark­ki­teh­ti: “Ylei­sen” opis­ke­li­jat pää­si­si­vät tutus­tu­maan moni­puo­li­ses­ti eri aloi­hin ja suo­rit­ta­maan eri­lai­sia pakol­li­sia perus­o­pin­to­ja (meto­dio­pin­not, kie­let, vapaa­va­lin­tai­set opin­not, etc), ja “ylei­sen” puo­lel­ta pää­si­si jous­ta­vas­ti siir­ty­mään eri tie­de­kun­tien tut­kin­to-ohjel­miin, kun­han valin­ta­kri­tee­rit jos­sain opin­to­jen vai­hees­sa täyttyisivät. 

    Eli kuka tahan­sa pää­si­si yrit­tä­mään kan­din tut­kin­toa vapaal­la sisäl­löl­lä, ja mais­te­rio­pin­toi­hin valit­tai­siin kan­di­tut­kin­non perus­teel­la? Toteut­ta­mis­kel­poi­nen ken­ties sit­ten, kun robo­tit kor­vaa­vat suu­rim­man osan kan­di­ta­son ope­tuk­ses­ta, ehkä 10–15 vuo­den kuluttua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Ris­to Rönn­berg:
    Jos lukio­to­dis­tuk­sel­la vali­taan jat­ko-opin­toi­hin se tulee kaven­ta­maan lukion opin­to­ja ei-sivi­tyk­sel­li­seen suun­taa. Mik­si lukea his­to­ri­aa tai psy­ko­lo­gi­aa jos niil­lä ei tek­nil­li­seen tai oikik­seen pää­sys­sä ole merkitystä. 

    Tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu voi edel­lyt­tää, että joko his­to­ria tai psy­ko­lo­gia on suo­ri­tet­tu vähin­tään mag­nan arvoi­ses­ti… Täl­lai­nen voi­si olla aivan jär­ke­vää, jos valin­ta­kri­tee­rien on tar­koi­tus ennus­taa suo­riu­tu­mis­ta opin­nois­sa ja sen jäl­kei­ses­tä työelämässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. kom: Tuo on tot­ta, mut­ta sii­hen vai­kut­taa moni muu­kin asia kuin vain osaa­mi­nen. Osa niin sano­tus­ti “jää­tyy” yli­opis­ton ensim­mäi­sen kokeen koh­dal­la. Tilan­ne on sil­loin monin tavoin vie­ras uut­ta paik­kaa ja osin uusia mer­kin­tä­ta­po­ja myö­ten. Läh­tö­ta­so­tes­tiin liit­tyy usein suh­teel­li­sen lyhyt aika­ra­joi­te, joka lisää tilan­teen kog­ni­tii­vis­ta haas­ta­vuut­ta joil­lain ihmi­sil­lä. Jos samat teh­tä­vät antai­si toi­sen­lai­ses­sa tilan­tees­sa, tulos oli­si osal­la ihan eri näköi­nen. Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa aikaa on 6 tun­tia, ja vaik­ka sii­nä alus­sa jää­tyi­si, on aikaa vie­lä pal­jon jäl­jel­lä. Esi­mer­kik­si jot­kut paniik­ki­häi­riöi­hin tai­pu­vai­set per­soo­nat pys­ty­vät suo­riu­tu­maan hyvin 6 tun­nin yo-kokees­ta, ja omaa­maan suu­rem­man toden­nä­köi­syy­den kuin 0 % olla sil­ti läpäi­se­mät­tä kyseis­tä koet­ta hel­pom­paa 1 tun­nin mit­tais­ta läh­tö­ta­so­tes­tiä vie­raas­sa pai­kas­sa. Jäl­kim­mäi­nen ei hei­dän tapauk­ses­saan mit­taa vält­tä­mät­tä osaa­mis­taan. Pidem­mät ten­tit nämä hen­ki­löt voi­vat läpäis­tä ihan hyvin yliopistossakin.

    Sitä vaan on työ­elä­mäs­sä run­saas­ti kii­rus­ti­lan­tei­ta, on kar­hun­pal­ve­lus ymmär­tää hitai­ta lii­kaa, tulee vain bur­nout poti­lai­ta. Vai halu­aa­ko joku paniik­ki­häi­riöi­sen kirur­gin hoitoon.
    Mikä­hän on valin­nan pää­mää­rä, asiakkaa/veronmaksajan etu vai opis­ke­li­jan tasaar­vo, että kaik­ki saa­vat ryh­tyä halua­mal­leen alal­le. Pitää vain nos­taa lää­kä­ri­kou­lu­tus kym­men­ker­tai­sek­si, niin kaik­ki pääsevät.
    Suo­mes­sa kokeet tun­tu­vat ole­van hidas­tem­pois­ta, on hie­man koke­mus­ta USAsta.
    Täs­sä kan­nat­tai­si kat­soa menes­ty­neis­tä mais­ta mal­lia, eikä haa­veil­la Suo­mes­ta maa­il­man kär­ki­maa­na, joka kehit­tää huip­pu­va­lin­ta­me­ne­tel­män, jota maa­il­mal­la ihail­laan ja jos­ta tulee uusi vientituote.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. En kyl­lä usko, että yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa pit­käs­tä mate­ma­tii­kas­ta lau­da­tu­rin kir­joit­ta­vil­la oli­si vai­keuk­sia yli­opis­to­jen läh­tö­ta­so­tes­tis­sä, kos­ka lau­da­tur vaa­tii kui­ten­kin vähin­tään 50 pis­tet­tä 60:stä ja sitä ei aivan hep­poi­sel­la mate­ma­tii­kan osaa­mi­sel­la voi saada.

    Sen sijaan vaik­ka oli­si kir­joit­ta­nut mate­ma­tii­kas­ta kuin­ka hyvin, täy­tyy yli­opis­ton mate­ma­tii­kan perus­kurs­sil­la osaa pitää varan­sa ja alkaa teh­dä työ­tä tosis­saan, kos­ka siel­lä siir­ry­tään var­sin nopeas­ti eteen­päin perus­teel­li­sem­piin asioi­hin kuten luku­jouk­ko­jen kon­struoin­tiin ja abstrak­tiin algebraan, joi­ta ei lukio­ma­te­ma­tii­kas­sa käsi­tel­lä. Täs­sä koh­taa monet aiem­mat kym­pin ja lau­da­tu­rin oppi­laat haksahtavat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. > TKK:lla oli / on upea pää­sy­koe­sys­tee­mi: Mate­ma­tii­kan perus­kurs­sit, 3 * 6ov. 

    Mei­naat Rai­mo Leh­den jouk­ko-oppi­poh­jais­ta mei­nin­kiä. En kyl­lä bon­jan­nut sii­tä mitään, enkä edes yrit­tä­nyt, ko säh­kö-oppiin riit­ti ihan hyvin oppi­kou­lu­ma­tik­ka. Sii­tä huo­li­mat­ta pää­sin rimaa hipoen läpi. Ei toi­mi­nut tuo pää­sy­koe­sys­tee­mi osaltani.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Kepa: En oikein usko, että esim. menes­tys­tä Aal­lon tek­nil­li­sen fysii­kan opin­nois­sa ennus­taa kau­hean hyvin se, onko äidin­kie­les­tä ja englan­nis­ta lau­da­tur, exi­mia vai mag­na. Menes­tys yo-kir­joi­tuk­sia vai­keam­mis­sa mate­ma­tii­kan ja fysii­kan pää­sy­ko­keis­sa on toden­nä­köi­ses­ti parem­pi mittari.

    Itse kävin aikoi­naan TKK:n Tek­nil­li­sen fysii­kan, ja toi­min siel­lä sen jäl­keen pit­kään tut­ki­ja­na­kin. Olen ural­la­ni huo­man­nut kuin­ka par­haat fyy­sik­ko-opis­ke­li­jat ovat myös kie­lel­li­ses­ti lah­jak­kai­ta. Sen vuok­si lukion mate­ma­tii­kan arvo­sa­nan (joka toki on tär­kein mit­ta­ri) jäl­keen äidin­kie­len ja englan­nin arvo­sa­nat ovat hyvin­kin mer­ki­tyk­sel­li­siä kyky­jä arvioi­taes­sa. Edes lukio­fy­sii­kan arvo­sa­nat eivät vält­tä­mät­tä ole nii­tä olen­nai­sem­pia, kos­ka yli­opis­to­fy­sii­kal­la ja lukio­fy­sii­kal­la on aika iso ero.

    Mul­la tosin ei ole täs­tä tilas­to­tie­toa, ainoas­taan oma ja kol­le­goi­den kokemus.

    Tek­nil­li­nen fysiik­ka Aal­los­sa toi­mii fysii­kan ja mate­ma­tii­kan opin­to­jen suh­teen eliit­ti­lin­ja­na, jos­sa opis­ke­li­joil­ta voi­daan vaa­tia mui­ta enem­män. Tuol­lai­sen lin­jan tär­kein anti on sosi­aa­li­nen pai­ne työn­te­koon oppi­mi­sen edis­tä­mi­ses­sä — kukaan ei läpäi­se tek­nil­li­sen fysii­kan mate­ma­tii­kan kurs­se­ja ilman kovaa opis­ke­lua. Kyl­lä tuon­ne voi­si muu­ta­kin tie­tä kuin pää­sy­ko­kei­den kaut­ta tul­la: Voi­tai­siin lait­taa jokin mini­mieh­to yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­ta, ja sit­ten sin­ne sai­si itse ilmoit­tau­tua. Kyl­lä mati­kan kurs­sit pikai­ses­ti kar­si­si­vat ne, jot­ka tuli­vat vää­rään paik­kaan, eikä sii­nä kum­moi­ses­ti kävi­si, kun voi­si ensim­mäi­sen vuo­den jäl­keen siir­tyä johon­kin toi­seen aineeseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. vk:
    Yli­opis­toon pää­syä pitäi­si hel­pot­taa ja kar­sia sit­ten 1. ja 2. vuo­den jäl­keen yli­mää­räi­set. Samal­la ne lopet­ta­vat jot­ka huo­maa­vat ole­van­sa vää­räl­lä alal­la. 1. ja 2. vuo­den opin­to­jen sisäl­let­tä­vä oal­jol­ti myös sel­lai­sia kurs­se­ja, jot­ka voi hyö­dyn­tää pää­ai­net­ta vaihdettaessa. 

    Miten tuo ero­aa sii­tä, että joku käyt­tää 1–2 vuot­ta pääsykokeisiin? 

    Jos sinut on otet­tu suo­rit­ta­maan alem­paa ja ylem­pää kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa, joi­den yhteen­las­ket­tu laa- juus on 300 opin­to­pis­tet­tä, tut­kin­to­jen yhteen­las­ket­tu enim­mäis­tu­kiai­ka on 48 kuu­kaut­ta (aiem­min aloit­ta­neil­la 50 tai 55 kuu­kaut­ta). Yli­opis­to-opin­nois­sa opin­to­tu­ki myön­ne­tään kak­si­por­tai­ses­ti: ensin alem­paan kor­kea­kou- lutut­kin­toon ja sen jäl­keen ylem­pään kor­kea­kou­lu­tut­kin­toon. Voit täl­löin käyt­tää alem­paan kor­kea­kou­lu­tut­kin- toon enin­tään 30 tuki­kuu­kaut­ta (aiem­min aloit­ta­neil­la 32 tai 37 tuki­kuu­kaut­ta) ja ylem­pään kor­kea­kou­lu­tut­kin- toon enin­tään 21 tuki­kuu­kaut­ta (aiem­min aloit­ta­neil­la 23 tai 28 tuki­kuu­kaut­ta), kui­ten­kin yhteen­sä enin­tään 48 tuki­kuu­kaut­ta (aiem­min aloit­ta­neil­la 50 tai 55 tukikuukautta).”

    Jos opis­ke­li­ja on 2 vuot­ta yli­opis­tos­sa, on hän kulut­ta­nut 18 tai 21 tuki­kuu­kaut­ta riip­puen otti­ko kesäl­le tukea vai ei.

    Yhden kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­mi­sen jäl­keen voit saa­da käyt­töö­si lisä­tu­ki­kuu­kausia ja käyt­tää ne ja sääs­ty­neet tuki­kuu­kau­det jat­ko-opin­toi­hi­si tai mui­hin kor­kea­kou­luo­pin­toi­hi­si (ei kos­ke alem­man kor­kea­kou- lutut­kin­non suo­rit­ta­mis­ta, jos sinut on otet­tu suo­rit­ta­maan alem­paa ja ylem­pää kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa). Voit saa­da opin­to­tu­kea kor­kea­kou­luo­pin­toi­hin yhteen­sä enin­tään 54 kuu­kaut­ta. Koko­nais­tu­kiai­ka on 64 tai 70 kuu- kaut­ta, jos olet aloit­ta­nut uudet kor­kea­kou­luo­pin­to­si 1.8.2014–31.7.2017 tai ennen 1.8.2014.
    Jos aloi­tat uudet kor­kea­kou­luo­pin­not kes­keyt­tä­mi­sen jäl­keen, jäl­jel­lä ole­va tukiai­ka las­ke­taan vähen­tä- mäl­lä käyt­tä­mä­si tuki­kuu­kau­det uuden tut­kin­non suo­rit­ta­mi­sek­si tar­koi­te­tus­ta tukia­jas­ta. Toi­sen asteen opin- toi­hin käyt­tä­mä­si opin­to­tu­ki ei lyhen­nä kor­kea­kou­luo­pin­to­jen opintotukiaikaa.

    Käy­tän­nös­sä nyt aloit­ta­vil­la opis­ke­li­joil­la on 54 tuki­kuu­kaut­ta, ja yksi luku­vuo­si on 9 kuu­kaut­ta. Jos ei ole kesä­töi­tä, niin se kulut­taa 3 tukikuukautta.

    54 tuki­kuu­kaut­ta riit­tää kuu­den vuo­den opis­ke­luun, joka tar­koit­taa 50 opin­to­pis­tet­tä / luku­vuo­si. Tai vas­taa­vas­ti vii­den vuo­den opis­ke­luun 60 / opin­to­pis­tet­tä / lukuvuosi.

    Esi­mer­kik­si tek­nii­kan alal­la 50 opin­to­pis­teen saa­vut­ta­mi­nen vuo­des­sa vaa­tii todel­la kovaa työtä. 

    https://into.aalto.fi/download/attachments/1021566/301263_Aalto_ENG_kandiopas_2017_4.pdf?version=1&modificationDate=1503386724373&api=v2

    On toki alo­ja, jos­sa riit­tää, että luet kir­jan, pis­tät muis­tiin muu­ta­mat olen­nai­set tär­pit ja menet säh­köi­seen kir­ja­tent­tiin. Kuten kauppatieteissä..

    Mut­ta esi­mer­kik­si tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teis­sä, luon­non­tie­teis­sä, mate­ma­tii­kas­sa ja tek­nil­li­sil­lä aloil­la säh­köi­set ten­tit ovat yhtä tyh­jän kans­sa. Kurs­seil­la kun on labrao­suu­det, jot­kut mene­vät maas­toon (bio­lo­git, geo­lo­git yms.) ja koo­da­rit toki koo­daa­vat projektejaan.

    Näil­lä aloil­la Suo­men pyö­ri­vät. Näil­lä aloil­la on mer­ki­tys­tä, eikä nii­tä puris­te­ta mihin­kään 3 vuo­den juos­ten kus­tui­hin tusi­na­tut­kin­toi­hin Ame­ri­kan mal­liin. Hem­met­ti, kii­na­lai­set ne jen­keis­sä kehit­tää kaiken!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Jok­kis: TKK:lla oli / on upea pää­sy­koe­sys­tee­mi: Mate­ma­tii­kan perus­kurs­sit, 3 * 6ov. Sin­ne oli­si pitä­nyt ottaa enem­män­kin poruk­kaa sisään, kos­ka nime­no­maan nuo kurs­sit kar­si­vat pois kaik­ki ne, joil­la ei ollut todel­lis­ta moti­vaa­tio­ta tai kykyä suo­rit­taa tätä kou­lua. Ei ne kurs­sit niin vai­kei­ta olleet, mut­ta vaa­ti­vat opiskelua.

    Kau­an sit­ten TKK:lla oli 4..6 vii­kon kar­sin­ta­kurs­sit, jois­sa kun­nel­tiin ja ten­tit­tiin mate­ma­tii­kan ja fysii­kan appro­ba­tur-tason kurs­se­ja sekä joku vaih­tu­va, ennal­ta-arvaa­ma­ton insi­nöö­ri­työn kan­nal­ta jär­ke­vä, mut­ta täy­sin lukio­kurs­sien ulko­puo­li­nen osio. 

    Kurs­si mit­ta­si hyvin opis­ke­lu­ky­kyä ja ‑moti­vaa­tio­ta, sil­lä sisään pääs­seis­tä tuo­hon aikaan vain har­vat kes­keyt­ti­vät. Kurs­sin kes­keyt­tä­mi­nen oli sen sijaa tavallista.

    Oikeu­den­mu­kai­nen, mut­ta kal­lis ja raa­ka sys­tee­mi oli­si, että sisään otet­tai­siin pape­rien perus­teel­la ylen­mää­rin, vaik­ka­pa tuplas­ti opis­ke­li­joi­ta, mut­ta yli­mää­räi­sis­tä osa pis­tet­täi­siin ulos jou­lul­ta ja loput juhannukselta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Ark­ki­teh­ti: mie­les­tä­ni vain kym­pin tytöt eivät var­mis­te­li­si, vaan kaik­ki, jot­ka tajua­vat, että tie on käy­tän­nös­sä pys­tys­sä huo­nol­la yo-todis­tuk­sel­la. Eli mm. suu­ri osa pojis­ta — jot­ka tähän asti ovat aja­tel­leet, että tsemp­paan sit­ten pää­sy­ko­keis­sa. Voi toki olla, että he uudis­tus­ten myö­tä muut­ta­vat käy­tös­tään, ja päät­tä­vät­kin, että tsemp­paan sit­ten lukios­sa, mut­ta kah­den pojan isä­nä kyl­lä pel­kään, että näin ei käy. (Minun poi­ka­ni tsemp­pa­si­vat sit­ten pääsykokeissa.)

    Tämän uudis­tuk­sen myö­tä kävi­si niin, että kor­kea­kou­lut entis­tään nai­sis­tui­si­vat, lukio­ajat venyi­si­vät, val­men­nus­bis­nes sir­tyi­si nuo­rem­pien ikä­luok­kien kimp­puun ja per­he­taus­tan vai­ku­tus kas­vai­si entisestään.

    Nyky­sys­tee­mis­sä on puut­tei­ta, mut­ta tää on just sitä, että pak­ka­son­gel­miin joku vir­ka­mies tosis­saan ehdot­taa housuunvirtsaamistoimenpiteitä.

    Tou­ko Mettinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. DVA: Miten tuo ero­aa sii­tä, että joku käyt­tää 1–2 vuot­ta pääsykokeisiin? 

    Siten, että “1. ja 2. vuo­den opin­to­jen sisäl­let­tä­vä pal­jol­ti myös sel­lai­sia kurs­se­ja, jot­ka voi hyö­dyn­tää pää­ai­net­ta vaihdettaessa.”

    Eli 1. ja 2. vuo­den opin­not eivät kai­kel­ta osal­taan meni­si huk­kaan jos opis­ke­lut jat­ku­vat toi­ses­sa aineessa/koulussa. Pää­sy­ko­keis­sa jok­seen­kin menee jos ei pää­se lain­kaan sisään.

    Sanoit toi­ses­sa kom­men­tis­sa että opis­ke­li­joi­den taso las­ki­si jos sisään­pää­sy hel­pot­tuu. Itse asias­sa käy juu­ri päin­vas­toin eli taso nousee, kun mat­kal­la kar­si­taan “huo­noim­mat” ja hei­koi­ten motivoidut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. OS: “Voi­si­ko val­tio aloit­taa itses­tään ja hyväk­syä kan­din pape­rit siel­lä, mis­sä ei tar­vi­ta tut­ki­jao­saa­mis­ta graduineen.”

    Tämä oli­si se kai­kis­ta tär­kein ja hel­poin uudis­tus ja se rat­kai­si­si suu­rim­man osan yli­opis­to­jen ongelmista.

    Ket­kä tätä vas­tus­ta­vat? AKAVA? yli­opis­tot? ammattikorkeakoulut?…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Uuh! Luin uudel­leen tuon aloi­tuk­se­si Osmo. Olet­ko todel­la sitä miel­tä, että Suo­mes­sa on täl­lai­nen jako: Hel­sin­gin (seu­dun) yliopisto(t)/ maakuntayliopisto. 

    Oma tark­kai­lu­ni ker­toi­si muus­ta: toi­nen poi­ka­ni valit­si Hesin­gin seu­dun, kun koti­puo­les­sa ei ollut tar­jol­la hän­tä kiin­nos­ta­vaa kou­lu­tus­ta (ark­ki­teh­tuu­ri) mut­ta nuo­rem­pi jäi Tur­kuun, kos­ka oli (lää­ke­tie­de).

    Täl­lä tavoin kai ne nuo­ret pää­osin valit­si­si­vat­kin, ellei val­lal­la näyt­täi­si ole­van aja­tus, että vain Hel­sin­gin seu­dul­la on älyl­lis­tä elämää.

    Tou­ko Mettinen
    vähän nolot­taa sun puo­les­ta Osmo

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Kon­kreet­ti­nen ehdotus:

    Ava­taan mah­dol­li­suus suo­rit­taa yli­op­pi­las­tut­kin­to myös niil­le, jot­ka eivät ole suo­rit­ta­neet lukion oppimäärää. 

    Näin yli­op­pi­las­tut­kin­nos­ta tulee osit­tain pää­sy­koe, jos­sa lukion voin ‘tent­tiä’ kerralla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Mut­ta meil­lä­hän on näyt­töä ihmi­sis­tä, jot­ka ovat pääs­seet sisään valin­ta­ko­kei­den kaut­ta. Heil­lä on myös yli­op­pi­las­to­dis­tus. Näin tär­keäs­sä kysy­myk­ses­sä kan­nat­tai­si tut­kia, miten nämä kak­si ennus­ta­vat opis­ke­lu­me­nes­tys­tä, niin ei tar­vit­si­si spekuloida.”
    Jos tätä ei ole tut­kit­tu, se on täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä. Hopi, hopi, yhteiskuntatieteilijät!
    Parem­muus todis­tuk­sen ja kokeen välil­lä riip­puu tie­tys­ti alas­ta muu­al­la­kin kuin Sibe­lius-Aka­te­mias­sa. Ja parem­muus riip­puu myös sii­tä, tukee­ko sisään­pää­sy­koe var­si­nai­sia opin­to­ja. Jos se ei tue, sisäl­tö on väärä.
    Aika­naan lää­ke­tie­tee­seen oli 6 vii­kon kar­sin­ta­kurs­si fysiik­kaa ja kemi­aa, ja se oli tie­ten­kin sit­ten jo teh­ty­nä, kun var­si­nai­set opin­not alkoi­vat. Muu­ten­kin haku kyl­lä oli aika hyvin balans­sis­sa, enin­tään 9 pis­tet­tä sai yo-todis­tuk­ses­ta, kol­mes­ta koe­ai­nees­ta (bio­lo­gia, kemia, fysiik­ka) sai kus­ta­kin enin­tään 6 pis­tet­tä eli mak­si­mi 18 pis­tet­tä ja armei­jan suo­rit­ta­mi­ses­ta 2 lisä­pis­tet­tä. Vii­me­mai­nit­tu kom­pen­soi mene­tet­tyä vuotta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Tapio:
    OS: “Voi­si­ko val­tio aloit­taa itses­tään ja hyväk­syä kan­din pape­rit siel­lä, mis­sä ei tar­vi­ta tut­ki­jao­saa­mis­ta graduineen.”

    Tämä oli­si se kai­kis­ta tär­kein ja hel­poin uudis­tus ja se rat­kai­si­si suu­rim­man osan yli­opis­to­jen ongelmista.

    Ket­kä tätä vas­tus­ta­vat? AKAVA? yli­opis­tot? ammattikorkeakoulut?…

    Eikös Suo­mes­sa ole ammat­ti­kor­kea­kou­lut tähän tar­koi­tuk­seen, siis että val­mis­tuu kol­mes­sa vuo­des­sa ja oppii enem­pi käy­tän­nön tai­to­ja? Yli­opis­to­jen opis­ke­li­mää­rät­hän ovat­kin olleet las­kus­sa — mut­ta vii­me vuo­si­na var­sin loi­vas­sa, ehkä sit­ten lii­an loivassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. vk: Siten, että “1. ja 2. vuo­den opin­to­jen sisäl­let­tä­vä pal­jol­ti myös sel­lai­sia kurs­se­ja, jot­ka voi hyö­dyn­tää pää­ai­net­ta vaihdettaessa.”

    Eli 1. ja 2. vuo­den opin­not eivät kai­kel­ta osal­taan meni­si huk­kaan jos opis­ke­lut jat­ku­vat toi­ses­sa aineessa/koulussa. Pää­sy­ko­keis­sa jok­seen­kin menee jos ei pää­se lain­kaan sisään.

    Sanoit toi­ses­sa kom­men­tis­sa että opis­ke­li­joi­den taso las­ki­si jos sisään­pää­sy hel­pot­tuu. Itse asias­sa käy juu­ri päin­vas­toin eli taso nousee, kun mat­kal­la kar­si­taan “huo­noim­mat” ja hei­koi­ten motivoidut.

    Ei sel­lai­sia kurs­se­ja ole. Kan­di koos­tuu oman alan perus- ja aineo­pin­nois­ta sekä noin 15 opin­to­pis­tees­tä yhtei­siä kie­li yms. opin­nois­ta. Eri­tyi­ses­ti tek­nii­kan alal­la on sel­keät put­ket, jois­sa on vähän valinnanvaraa.

    Esim kaup­pa­tie­teen opis­ke­li­jat opis­ke­lee ehkä yhden mate­ma­tii­kan kurs­sin, insi­nöö­rit kol­me tai nel­jä, eikä näi­den sisältl ole sama. Tilas­to­tie­det­tä opis­ke­lee lähes kaik­ki yhden kurssin.

    Ei puhet­ta­kaan, että näis­tä sai­si raa­vit­tua kasaan riit­tä­väs­ti opin­to­pis­tei­tä. Vähin­tään 5 op/tukikuukausi eli 45 op/9kk.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Moni ei näy­tä ymmär­tä­vän sitä, että opis­ke­li­jat vaih­ta­vat yli­opis­toa useam­min kuin alaa yli­opis­ton sisällä.

    Jos opis­ke­li­jaa alkaa tök­ki­mään kone­tek­niik­ka, niin ei se ongel­ma ole kone­tek­niik­ka vaan tek­nii­kan ala ylipäätään.

    Tai useas­ti ongel­ma on yli­opis­tos­sa suo­ri­tet­ta­vien opin­to­jen luon­ne. Sil­loin mat­ka jat­kuu ammat­ti­kor­kea­kou­luun. Tai jopa ammattikouluun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Mik­ko Kivi­ran­ta: Luo­ka­ton lukio ilmei­ses­ti yrit­tää api­noi­da yli­opis­to­jen aka­tee­mis­ta vapaut­ta, mut­ta tekee sen muu­ta­man vuo­den lii­an aikai­sin aina­kin poi­kien kyp­syys­ta­soon nähden. 

    Olen täy­sin samaa miel­tä. Lisäk­si sen voi nyky­ään lomp­sia läpi pidem­mäs­sä ajassa.

    Lukios­sa pitäi­si mie­les­tä­ni olla pakol­li­se­na kie­li- tai sit­ten ma-fy-ke-lin­ja ja jos nuo vaih­toeh­dot kuu­los­ta­vat lii­an vai­keil­ta, men­nä toi­seen opinahjoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Jou­ko Tuo­mis­to: “Mut­ta meil­lä­hän on näyt­töä ihmi­sis­tä, jot­ka ovat pääs­seet sisään valin­ta­ko­kei­den kaut­ta. Heil­lä on myös yli­op­pi­las­to­dis­tus. Näin tär­keäs­sä kysy­myk­ses­sä kan­nat­tai­si tut­kia, miten nämä kak­si ennus­ta­vat opis­ke­lu­me­nes­tys­tä, niin ei tar­vit­si­si spekuloida.”
    Jos tätä ei ole tut­kit­tu, se on täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä. Hopi, hopi, yhteiskuntatieteilijät!
    Parem­muus todis­tuk­sen ja kokeen välil­lä riip­puu tie­tys­ti alas­ta muu­al­la­kin kuin Sibe­lius-Aka­te­mias­sa. Ja parem­muus riip­puu myös sii­tä, tukee­ko sisään­pää­sy­koe var­si­nai­sia opin­to­ja. Jos se ei tue, sisäl­tö on väärä.

    Opin­to­me­nes­tyk­sen ja todis­tus­ten yhteys on kak­si­piip­pui­nen asia. Käsit­tääk­se­ni lukios­ta kaik­kein par­haim­mat pape­rit saa­vil­la on ylei­ses­ti kes­ki­mää­räis­tä pidem­mät yli­opis­to-opin­not, jois­ta osa jää vie­lä­pä kes­ken. Syy­nä ei ole lah­jat­to­muus, vaan se, että nämä ovat usein moni­lah­jak­kai­ta ihmi­siä, joil­la on mon­ta kiin­nos­tuk­sen koh­det­ta myös yli­opis­to-opin­toai­ka­naan. Eri­tyi­sen hyvät pape­rit saa­neet hen­ki­löt voi­vat opis­kel­la mon­taa yli­opis­to­tut­kin­toa yhtä aikaa ja teh­dä vie­lä täyt­tä päi­vää töi­tä­kin yhtä aikaa.

    Sibe­lius-Aka­te­mian koh­dal­la­kin on kai niin, että moni super­lah­ja­kas on kaik­kea muu­ta kuin Edus­kun­nan val­mis­tusai­ka­toi­vei­den mukai­sia opis­ke­li­joi­ta. Yli­opis­to saa täl­lä het­kel­lä rahaa vähin­tään 55 opin­to­pis­tet­tä luku­vuo­des­sa suo­rit­ta­vis­ta, ajal­laan val­mis­tu­vis­ta opis­ke­li­jois­ta, kun taas super­lah­jak­kaat muusi­kot revi­tään kon­ser­toi­maan täy­si­päi­väi­ses­ti jo opis­ke­luai­ka­naan. Ei opin­not sil­loin ete­ne val­tion­ra­hoi­tuk­sen tah­tia. Sibe­lius-Aka­te­mia ei voi ottaa oppi­laik­seen kovin mon­taa super­lah­ja­kas­ta ker­ral­la, kos­ka nämä ovat kaik­ki yli­opis­ton kan­nal­ta tap­piol­li­sia opis­ke­li­joi­ta (hei­dän kulun­sa ylit­tä­vät yli­opis­ton heis­tä saa­mat rahat). Suh­tees­sa super­lah­jak­kai­siin pitää nyky­ään ottaa riit­tä­vä mää­rä opin­to­put­ken 55 opin­to­pis­tet­tä vuo­des­sa tah­tia suo­rit­ta­via perusopiskelijoita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. vk:

    Sanoit toi­ses­sa kom­men­tis­sa että opis­ke­li­joi­den taso las­ki­si jos sisään­pää­sy hel­pot­tuu. Itse asias­sa käy juu­ri päin­vas­toin eli taso nousee, kun mat­kal­la kar­si­taan “huo­noim­mat” ja hei­koi­ten motivoidut.

    Ei. Jos tar­kas­tel­laan kurs­sien sisäl­tö­jä nyt ja 30 vuot­ta sit­ten, niin 30 vuot­ta sit­ten kurs­sien sisäl­löt oli­vat haas­teel­li­sem­pia kuin nyky­ään. Joh­tuu ihan vain sii­tä, että puo­let suo­ma­lai­sis­ta on tyh­mem­piä kuin toi­nen puolisko..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Minun­kin tie­to­ni ja koke­muk­se­ni ovat osit­tain van­hen­tu­neet, onhan lukion käyn­nis­tä jo rei­lut 50 vuotta.

    Kui­ten­kin tuos­sa ehdo­tuk­ses­sa men­nään aivan vika­suun­taan. Yo-kir­joi­tuk­set pitäi­si lopet­taa, ei päin­vas­toin koros­taa nii­den mer­ki­tys­tä. Oma­na aika­na­ni, jos opet­ta­jal­la oli sekä kir­joi­tuk­siin kuu­lu­va aine, että muu aine, niin surut­ta muun aineen tun­nit käy­tet­tiin kir­joi­tuk­siin kuu­lu­vaan ainee­seen. Jo sil­loin opet­ta­jien ja oppi­lai­den kun­nian­hi­mo koh­dis­tui kir­joi­tuk­sis­sa menes­ty­mi­seen. Tus­kin­pa tämä mie­len­kiin­to on ajan mit­taan yhtään vähen­ty­nyt. Jos kir­joi­tuk­set lope­te­taan, voi­daan lukio­ai­ka käyt­tää pal­jon vapaammin.

    Miten sit­ten kor­kea­kou­lu­va­lin­nat? Nii­hin pää­syä voi­tai­siin aina­kin monis­sa ns. lukuai­neis­sa huo­mat­ta­vas­ti hel­pot­taa. Var­si­nai­nen kar­sin­ta oli­si vuo­den opin­to­jen jäl­keen. Tämä taa­tus­ti tehos­tai­si opis­ke­lua ja vähem­män moti­voi­tu­neet putoi­si­vat pois. 

    Halu­tuim­mil­le aloil­le voi­tai­siin jär­jes­tää kar­sin­ta­kurs­se­ja, mut­ta niis­tä­kin valit­tu­jen lopul­li­nen kar­sin­ta oli­si vuo­den kulut­tua. Yhteis­hauil­la tasat­tai­siin kor­kea­kou­lu­jen välis­tä tilannetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Pahoit­te­len mah­dol­lis­ta paa­tos­ta ja pit­kää teks­tiä alla, mutta:

    Lopet­ta­kaa jo tur­hat löpi­nät, h‑tto vie, sentään! 

    Eikö kukaan tajua, min­kä­lai­sen jät­ti­mäi­sen kou­lu­tus­haas­teen edes­sä olem­me? Onko blo­gin otsi­kon ehdotus/kysymys(?) se tär­kein ja olen­nai­sin? Poh­ja­tie­dot toki tar­vi­taan, mut­ta moti­vaa­tion pitää myös riit­tää. Aikaa vain ei rii­tä kovin pit­kiin huk­ka­put­kiin tai har­ha­ret­kiin. Ei pidä myös­kään unoh­taa, että työ teki­jään­sä opet­taa. Pit­käl­le tule­vai­suu­teen sekään ei sen­tään aina riitä.

    Pelk­kä yli­op­pi­las­tut­kin­to­kaan ja sii­hen liit­ty­vät kurs­sit ja sen jäl­kei­nen nyky­me­no eivät rii­tä nyky­maa­il­mas­sa pit­käl­le, saa­ti huo­mi­ses­sa. Haluam­me­ko osin muut­tua jäl­leen jon­kun etsimiksihakemiksikaipaamiksi(apinoiksi(miksi?) suh­tees­sa kär­ki­pään kult­tuu­ri­kan­soi­hin ja sivistykseen?

    Kuten Euroop­paan halut­tiin ava­ta tääl­tä jo kai 20-luvul­la (myös sitä ennen) lisää ikku­noi­ta; nyky­maa­il­maan ja seu­raa­vaan uuteen maa­il­maan tar­vi­taan pal­jon lisää ovia sekä väy­liä ja nii­den avaa­jia. Tar­vit­sem­me ladun avaa­jia ja latua, per_ele(!), ja jos sopi­vaa sel­lais­ta löy­dy, se pitää ava­ta itse! Peräs­sä­hiih­tä­jiä kyl­lä maa­il­mas­ta löy­tyy, mut­ta hei­dän sijan­sa säi­ly­tet­tä­köön siel­lä. Vaa­tii sisua, jat­ku­vaa työ­tä ja muu­ta­kin myös meil­tä, pääs­tä takai­sin joh­toa­se­miin ja kat­soa, ettei­vät muut pää­se ohi.

    Jos ei koh­ta lisä­tä resurs­se­ja kou­lu­tuk­seen kun­nol­la, syö­vät Aasian tii­ke­rit koh­ta mei­dät loput­kin aamu­pa­lan­sa alka­jai­sik­si, mm. auto­maa­tion, robo­ti­soin­nin ja teko­ä­lyn kehi­tyk­sen myö­tä. Ainoa kei­no sel­vi­tä täs­tä on lisä­tä osaa­mis­ta, ymmär­rys­tä ja oikei­den asioi­den teke­mis­tä, niin kovan kuin peh­meäm­män­kin osaa­mi­sen ja kei­no­jen puo­lel­la. Resurs­sien huk­kaa­mi­sen vält­tä­mi­sek­si nii­den käyt­töä on syy­tä koor­di­noi­da. Tar­vi­taan myös malt­tia vaurastua!

    Mei­dän pitää olla kehi­tyk­ses­sä fik­su­ja, riit­tä­vän nopei­ta ja not­kei­ta (kuin käär­me­nai­nen (-mies, tai muu otus) sir­kuk­ses­sa, joka menee läpi put­kes­ta vaik­ka kädet ja jalat tai vyö­tä­rö edel­lä). Vain muu­tos on pysy­vää. Aivo­ja ei pidä (polii­tik­ko­jen­kaan) pääs­tää dege­ne­roi­tu­maan tai nuk­ku­maan yli­pit­kää Ruususen unta mis­sään put­kes­sa. Uupu­neet toki tar­vit­se­vat ensin leponsa. 

    Suo­ma­lai­se­na rat­kai­su­na näen opin­to­ko­ko­nai­suu­den laa­jen­ta­mi­sen, lisää mah­dol­li­suuk­sia monia­lai­suu­teen ja osi­tuk­seen sekä eli­ni­käi­sen oppi­mi­sen reip­paan vah­vis­ta­mi­sen. Näi­tä voi teh­dä monel­la eri taval­la, joko tasai­ses­ti tai myös jak­sot­tain, miten par­hai­ten sopii. 

    Ihmi­sen kuu­hun vie­nees­sä Satur­nus 5‑raketissa oli vii­si moot­to­ria ja lisäk­si mon­ta eri vai­het­ta, niis­sä riit­tä­väs­ti voi­maa sekä tar­peen mukaan herk­kää sää­töä. Moni­puo­lis­ta, laa­jem­mal­le ja korkeammalle/pidemmälle/syvemmälle ulot­tu­vaa osaa­mis­ta tar­vi­taan lisää kaikille!

    Osaa­mi­sen taso­vaa­ti­muk­sia tulee nos­taa, mut­ta kun­kin tason saa­vut­ta­mi­sek­si tulee tar­jo­ta kul­le­kin sove­lias reit­ti­vaih­toeh­to. Joku jak­saa kii­ve­tä nopeas­ti pys­tys­sä ole­via tik­kai­ta. Toi­nen taas saat­taa tar­vi­ta enem­män aikaa ja loi­vaa, mut­ta pit­kää luis­kaa ylös yltääk­seen, mut­ta myös se sal­lit­ta­koon. Toki se voi vaa­tia enem­män resurs­se­ja. Lii­ke yli­pään­sä on tär­keä, samoin hyvä, rele­vant­ti ja sel­keä tavoi­te, ehkä jopa useampi.

    Eilis­päi­vän opit eivät tähän nyky­ajan voi­mis­tu­vaan osaa­mis­tar­peen kas­vuun myös­kään vält­tä­mät­tä rii­tä. Ne ovat vain vält­tä­mä­tön perus­ta, mut­ta sen lisäk­si tar­vi­taan vie­lä pal­jon enem­män, myös riit­tä­vät resurs­sit tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si. Ilman riit­tä­viä voi­ma­va­ro­ja, osaa­mis­ta, pon­nis­tuk­sia ja yhteis­työ­tä ei tavoit­tee­seen kukaan yllä.

    PS. Jos joku osaa teh­dä ver­tai­lun ope­tus- ja tut­ki­mus­me­nois­ta (esim. suh­tees­sa BKT:een) eri aikoi­na Suo­mes­sa ja ulko­mail­la, se oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä ja ver­ra­ta nyky­het­keen. Löy­tyy­kö vink­kiä? Olem­me­ko jo pudon­neet venees­tä, alka­neet vain räpi­köi­dä pai­kal­laan, vajo­ta tai jää­dä lii­an kau­ak­si tule­vai­suu­den menestyjien/voittajien joukosta? 

    Jotain tart­tis var­maan­kin tehdä …

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. TA: Eikös Suo­mes­sa ole ammat­ti­kor­kea­kou­lut tähän tar­koi­tuk­seen, siis että val­mis­tuu kol­mes­sa vuo­des­sa ja oppii enem­pi käy­tän­nön tai­to­ja? Yli­opis­to­jen opis­ke­li­mää­rät­hän ovat­kin olleet las­kus­sa – mut­ta vii­me vuo­si­na var­sin loi­vas­sa, ehkä sit­ten lii­an loivassa.

    Ongel­ma­na on se, että jul­ki­siin vir­koi­hin ja töi­hin vaa­di­taan tar­peet­to­man usein ylem­pää korkeakoulututkintoa. 

    Kun­nat ovat alka­neet jous­taa vaatimuksissaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. S.:
    Pahoit­te­len mah­dol­lis­ta paa­tos­ta ja pit­kää teks­tiä alla, mutta:

    Lopet­ta­kaa jo tur­hat löpi­nät, h‑tto vie, sentään! 

    Eikö kukaan tajua, min­kä­lai­sen jät­ti­mäi­sen kou­lu­tus­haas­teen edes­sä olem­me? Onko blo­gin otsi­kon ehdotus/kysymys(?) se tär­kein ja olen­nai­sin? Poh­ja­tie­dot toki tar­vi­taan, mut­ta moti­vaa­tion pitää myös riit­tää. Aikaa vain ei rii­tä kovin pit­kiin huk­ka­put­kiin tai har­ha­ret­kiin. Ei pidä myös­kään unoh­taa, että työ teki­jään­sä opet­taa. Pit­käl­le tule­vai­suu­teen sekään ei sen­tään aina riitä.

    Ros­kaa. Ihmis­ten eli­niän odo­te vain kas­vaa ja fyy­si­sen työn mää­rä las­kee kuin leh­män hän­tä. Siel­tä työ­uran lop­pu­pääs­tä voi­tai­siin piden­tää työ­uria pal­jon­kin, jos vain suo­ma­lai­sel­le työ­nan­ta­jal­le yli 50 vuo­tias kelpaisi.

    Nyt työ­elä­mään astu­val­la on aikaa sin­ne 70 vuo­ti­aak­si asti. Jos hän astuu työ­elä­mään 27 vuo­ti­aa­na, niin hänel­lä on aikaa 43 vuot­ta. Ihan sama mitä nyt eläk­keel­le jää­vät suu­ret ikä­luo­kat ovat tehneet.

    Lap­suus ja nuo­ruus piden­tyy sii­nä mis­sä elämäkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. DVA:

    Fuk­sit saa­vat lau­da­tu­rei­ta mate­ma­tii­kas­ta yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa, mut­ta yli­opis­tos­sa eivät pää­se mate­ma­tii­kan läh­tö­ta­so­tes­tis­tä läpi. Näin on asian lai­ta kaut­ta tämän maa­il­man par­haan koulutusjärjestelmän.

    Jos tilan­ne on oikeas­ti se, että sama­na vuon­na mate­ma­tii­kas­ta lau­da­tu­rin kir­joit­ta­neet fuk­sit eivät ylei­ses­ti pää­se yli­opis­to­ma­te­ma­tii­kan läh­tö­ta­so­tes­tis­tä läpi, niin tes­tis­sä tai sen laa­ti­jan ole­tuk­sis­sa sii­tä, mitä opis­ke­li­jat osaa­vat lukion jäl­keen, on jotain pahas­ti vialla.

    Yksit­täi­siä tapauk­sia voi toki aina olla eri­näi­sis­tä syis­tä (esim. sai­raus tes­ti­päi­vä­nä), ja väli­vuo­sia pitä­neil­lä voi olla asioi­ta unoh­duk­sis­sa, mut­ta yleen­sä hel­pos­ti mie­leen palautettavissa.

    Veik­kai­sin kui­ten­kin, että nämä läh­tö­ta­so­tes­tis­sä reput­ta­jat ovat pää­osin nii­tä, jot­ka ovat tul­leet yli­opis­toon sisään sel­väs­ti lau­da­tu­ria huo­nom­mal­la mate­ma­tii­kan arvo­sa­nal­la. Esi­mer­kik­si tek­nil­li­siin yli­opis­toi­hin pää­see monil­le aloil­le C:nkin pape­reil­la, jos osaa pää­sy­ko­kees­sa teh­dä pari hel­poin­ta tehtävää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Ensik­si — nykyi­nen lukio toi­mii huonosti.
    Kyse ei ole table­teis­sa eikä äly­tau­lyis­sa tai säh­köi­sis­sä kir­joi­tuk­sis­sa vaan koko systeemissä. 

    Jos yo-kir­joi­tuk­set rat­kai­se­vat, ylä­as­teen kadiö­uok­ka on se mil­loin lop­pue­lä­mä nau­la­taan kiin­ni. Se pn aika huo­no juttu. 

    Kai­kil­la aloil­la tar­vi­taan eri­lai­sia ihmi­siä, sik­si on hyvä olla eri­lai­sia tapo­ja pääs­tä opiskelemaan. 

    Vii­si­vuo­ti­nen lukio on aina­kin kal­lis rat­kai­su. Mak­sul­li­nen avoin yli­opis­to taas on yksi­löl­le kal­lis sii­nä kuin valmennuskurssit. 

    Tie­de­tään ihmi­siä, jot­ka ovat vaih­ta­neet alaa pää­sy­ko­kei­den ansios­ta. Arvo sekin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Kepa: Jos tilan­ne on oikeas­ti se, että sama­na vuon­na mate­ma­tii­kas­ta lau­da­tu­rin kir­joit­ta­neet fuk­sit eivät ylei­ses­ti pää­se yli­opis­to­ma­te­ma­tii­kan läh­tö­ta­so­tes­tis­tä läpi, niin tes­tis­sä tai sen laa­ti­jan ole­tuk­sis­sa sii­tä, mitä opis­ke­li­jat osaa­vat lukion jäl­keen, on jotain pahas­ti vialla.

    Yksit­täi­siä tapauk­sia voi toki aina olla eri­näi­sis­tä syis­tä (esim. sai­raus tes­ti­päi­vä­nä), ja väli­vuo­sia pitä­neil­lä voi olla asioi­ta unoh­duk­sis­sa, mut­ta yleen­sä hel­pos­ti mie­leen palautettavissa.

    Veik­kai­sin kui­ten­kin, että nämä läh­tö­ta­so­tes­tis­sä reput­ta­jat ovat pää­osin nii­tä, jot­ka ovat tul­leet yli­opis­toon sisään sel­väs­ti lau­da­tu­ria huo­nom­mal­la mate­ma­tii­kan arvo­sa­nal­la. Esi­mer­kik­si tek­nil­li­siin yli­opis­toi­hin pää­see monil­le aloil­le C:nkin pape­reil­la, jos osaa pää­sy­ko­kees­sa teh­dä pari hel­poin­ta tehtävää.

    Minä olen aika kau­an näi­tä tes­te­jä korjannut…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Jos pyr­kii tek­nil­li­siin kor­kea­kou­lui­hin niin ulkoa luke­mal­la ei pär­jää vaan niis­sä pitää osa­ta matik­kaa ja fysiik­kaa tai kemi­aa, tai vaih­toeh­toi­ses­ti piirtää.

    Luon­non­tie­tei­tä, tek­niik­kaa ja “muo­tia­lo­ja” opis­ke­le­maan pyr­ki­vil­le pitäi­si kyl­lä vas­te­des­kin jär­jes­tää pää­sy­ko­keet. Huma­nis­ti­sil­le aloil­le riit­tä­kööt yo-todistus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Tapio:
    …Oikeu­den­mu­kai­nen, mut­ta kal­lis ja raa­ka sys­tee­mi oli­si, että sisään otet­tai­siin pape­rien perus­teel­la ylen­mää­rin, vaik­ka­pa tuplas­ti opis­ke­li­joi­ta, mut­ta yli­mää­räi­sis­tä osa pis­tet­täi­siin ulos jou­lul­ta ja loput juhannukselta. 

    Mut­ta tuo jär­jes­tel­mä ei tuot­tai­si ollen­kaan diplomi-insinöörejä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Yli­opis­tot päät­tä­kööt aivan itse miten otta­vat opis­ke­li­joi­ta sisään. Mut­ta jos yli­opis­ton toi­min­taa rahoi­te­taan jul­ki­sin varoin, niin jul­ki­nen val­ta aset­ta­koon sisään­pää­syyn reunaehtoja:

    - Tie­de­kun­nan sisää­no­tos­ta pitää vähin­tään n% (65%?) koh­dis­tua alle 12kk sit­ten yli­op­pi­las­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­siin, kou­lu päät­tä­köön tavat (yo-todis­tus, pää­sy­koe, CV, muu, mikä?) aivan itse. Muu­ta­man vuo­den siirtymäaika.

    - Tie­de­kun­nan sisää­no­tos­ta saa enin­tään n% (65%?) koh­dis­tua yhteen suku­puo­leen (Vii­laa­jat kor­jat­koon sana­hir­vi­öön “perus­tel­tuun suku­puo­li-iden­ti­teet­tiin” jos tuli paha mie­li, kuten Trum­pil­la tele­vi­sio­ta kat­sel­les­sa usein vis­siin tulee. Sad.)

    Eikö­hän se näillä.

    (Ja mitä yli­op­pi­las­tut­kin­toon tulee, tie­ten­kin kurs­se­ja voi olla help­po­ja ja vai­kei­ta mut­ta tut­kin­nos­sa tulee olla vain yksi mate­ma­tii­kan koe. Lyhyen mate­ma­tii­kan lau­da­tur on oksy­mo­ro­ni. Sad.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Nyt yli­op­pi­lai­den luku­mää­rä on noin vuo­sit­tain noin 30 000. Lau­da­tu­rin saa kus­ta­kin kokees­ta paras (noin) 5 %, Exi­mian seu­raa­vak­si paras 15 % jne. Kir­joit­ta­jien jou­kos­sa ei juu­ri ole arvo­sa­no­jen korot­ta­jia, kos­ka on tär­keäm­pää käyt­tää aika pää­sy­ko­kei­siin pänt­tää­mi­seen. Minä en muis­ta että yksi­kään tut­tu oli­si korot­ta­nut yo-arvosanoja.

    Jos yo-arvo­sa­no­jen pai­noar­vo opis­ke­li­ja­va­lin­nois­sa lisään­tyy, tilan­ne muut­tuu. Arvo­sa­no­jen korot­ta­jia voi olla jopa kym­me­niä tuhansia. 

    Miten korot­ta­jien mää­rä vai­kut­taa arvo­sa­na­ja­kau­maan? Onko uuden yli­op­pi­laan mah­dol­li­suus saa­da L tai E sama kuin ennen? Jos korot­ta­jat las­ke­taan mukaan jakau­maan, niin sanoi­sin että uudet yli­op­pi­laat saa­vat aikai­sem­paa vähem­män hyviä arvo­sa­no­ja. He nimit­täin jou­tu­vat kil­pai­le­maan niis­tä 1, 2 tai 3 vuot­ta enem­män opis­kel­lei­den kanssa.

    Oli­si­ko rat­kai­su se, että arvo­sa­na­ja­kau­ma las­ket­tai­siin vain uusien yli­op­pi­lai­den jou­kos­ta? Siis 5 % ensim­mäis­tä ker­taa kir­joit­ta­vis­ta sai­si L:n.

    Korot­ta­jil­le sit­ten kat­sot­tai­siin tau­lu­kos­ta samoil­la pis­teil­lä sama arvo­sa­na kuin uusil­le yli­op­pi­lail­le. Mut­ta ilman että he vai­kut­tai­si­vat jakaumaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Kepa:
    Ongel­ma on sii­nä, että yli­op­pi­las­ko­keet ovat täs­sä mie­les­sä lii­an hel­pot eli ne eivät erot­te­le par­hai­ta haki­joi­ta tar­peek­si hyvin toi­sis­taan. Lau­da­tur pit­käs­sä mate­ma­tii­kas­sa, fysii­kas­sa ja kemias­sa (siis nämä kaik­ki yhtä aikaa) ei vie­lä riit­täi­si vai­keim­piin haku­koh­tei­siin, kos­ka lii­an monel­la on ne kaikki. 

    Yli­op­pi­las­koe erot­te­lee haki­joi­ta oikein hyvin, jos unoh­de­taan ne kirjainarvosanat. 

    Tänä kevää­nä L:n sai pit­käs­tä mate­ma­tii­kas­ta 54 pis­teel­lä. Sii­tä voi­si antaa yli­opis­toon hakies­sa vaik­ka 54 pis­tet­tä. Täy­del­li­ses­ti osan­nut voi­si saa­da 60 pistettä.

    Fysii­kas­ta ällän sai 40 pis­teel­lä. Mak­si­mi oli 48, joke­rien kans­sa 54 pistettä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. En pär­jän­nyt lukios­sa fysii­kas­sa ja mate­ma­tii­kas­sa, mut­ta pää­sin luke­maan tek­niik­kaa pää­sy­ko­keil­la” ‑jen­gi on vihjeetöntä.

    Jos yli­op­pi­las NN ei pää­se suo­raan luke­maan tek­niik­kaa (tai jota­kin muu­ta), niin nyky­mal­lis­sa hän lukee vuo­den pää­sy­ko­kei­siin. Uudes­sa mal­lis­sa hän lukee vuo­den yo-arvo­sa­no­jen korotustenttiin.

    Ihan samat tyy­pit pär­jää­vät molem­mis­sa. Vain kokeen nimi on eri.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Kaik­ki valin­ta­me­ne­tel­mät ovat epä­täy­del­li­siä aloil­la, jois­sa haluk­kai­ta ja kyvyk­käi­tä haki­joi­ta on sato­ja enem­män kuin voi­daan ottaa sisään. Niin kau­an kuin tuhan­net nuo­ret ovat val­mii­ta hake­maan uudes­taan ja uudes­taan luke­maan lakia, lää­ke­tie­det­tä tai kaup­pa­tie­det­tä, on tur­ha kuvi­tel­la, että valin­ta­me­ne­tel­miä ruk­kaa­mal­la voi­tai­siin nopeut­taa opis­ke­le­maan pääsemistä. 

    Höpön löpön. Ei opis­ke­li­ja­va­lin­ta ole mikään muus­ta maa­il­mas­ta eril­li­nen vyö­hy­ke jos­sa ihmi­set eivät rea­goi­si insen­tii­vien muutoksiin.

    Aivan var­mas­ti kes­ki­mää­räis­tä opis­ke­le­maan pää­syä nopeut­tai­si mal­li jos­sa lää­kik­seen valit­tai­siin 95% opis­ke­li­jois­ta saman vuo­den yli­op­pi­lais­ta ja 5% pää­sy­ko­keis­ta. Ja kap­pas, opis­ke­le­maan pääs­syt poruk­ka oli­si mel­ko lail­la sama kuin nykymallissa. 

    Naa­pu­rin Vil­le­kin pää­si vas­ta kuu­den­nel­la yrit­tä­mäl­lä ja sii­tä tulee varp­pi­na hyvä lää­kä­ri kun on niin koh­te­lias­kin, ei saa muut­taa mitään” ‑tyy­lin anek­doo­tit ovat ylei­siä mut­ta hai­tal­li­sia. Kukaan ei puhu ran­nal­le jää­nei­den äänel­lä, ja jos sys­tee­mi oli­si fik­sum­pi niin Vil­le­kin oli­si pääs­syt luul­ta­vas­ti aiem­min sisään.

    Kaik­kia kyvyk­käi­tä ei voi­da vali­ta, kos­ka se joh­tai­si koulutusinflaatioon. 

    Kek­sii­kö joku hyö­dyl­li­sem­män inflaa­tion lajin kuin koulutus“inflaatio”?

    Jyrk­kä kyl­lä koulutusinflaatiolle!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Han­nu: Lau­da­tu­rin saa kus­ta­kin kokees­ta paras (noin) 5 %, Exi­mian seu­raa­vak­si paras 15 % jne. Kir­joit­ta­jien jou­kos­sa ei juu­ri ole arvo­sa­no­jen korot­ta­jia, kos­ka on tär­keäm­pää käyt­tää aika pää­sy­ko­kei­siin pänt­tää­mi­seen. Minä en muis­ta että yksi­kään tut­tu oli­si korot­ta­nut yo-arvosanoja.

    Jos yo-arvo­sa­no­jen pai­noar­vo opis­ke­li­ja­va­lin­nois­sa lisään­tyy, tilan­ne muut­tuu. Arvo­sa­no­jen korot­ta­jia voi olla jopa kym­me­niä tuhansia.

    Miten korot­ta­jien mää­rä vai­kut­taa arvo­sa­na­ja­kau­maan? Onko uuden yli­op­pi­laan mah­dol­li­suus saa­da L tai E sama kuin ennen? 

    Tuol­lai­sia muu­tok­sia on tapah­tu­nut ennen­kin. Arvo­sa­nan korot­ta­jia oli esi­mer­kik­si vuon­na 2000–2001 kai 24 %, kun taas vaik­ka­pa vuon­na 2010 näi­den osuus oli 17,5 %. Asia vai­kut­taa vää­jää­mät­tä joten­kin tulos­ten raken­tee­seen. Myös esi­mer­kik­si yli­op­pi­las­tut­kin­to­lau­ta­kun­nan luo­pu­mi­nen Gaus­sin käy­räs­tä vuon­na 2014 lie­nee vai­kut­ta­nut tulos­ten raken­tee­seen. Eri vuo­sien kir­joi­tus­tu­lok­set eivät ole muu­ten­kaan ihan ver­tai­lu­kel­poi­sia, kun teh­tä­vät ovat eri­lai­sia jne., mut­ta toki tuol­lai­set isom­mat ker­ta­muu­tok­set teke­vät vie­lä enem­män ero­ja tulok­siin eri vuo­si­ker­to­jen kesken.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. https://yle.fi/uutiset/3–9793925

    Suo­men talous kas­vaa laa­jal­la rin­ta­mal­la, mut­ta ongel­mia­kin löy­tyy, kuten yllä.

    Suo­men ammat­ti­kou­lu­tus on retu­pe­räl­lä ja on ollut sitä kau­an. Kou­lu­tuk­set ovat sur­kei­ta, mm. tek­no­lo­gia­teol­li­suus valit­te­li taan­noin, että uudet työn­te­ki­jät pitää kou­lut­taa uudel­leen työ­pai­kal­la. Ongel­ma­na on myös riit­tä­vän hyvien opis­ke­li­joi­den puute.

    Ammat­ti­kou­lu­poh­jal­la pää­see tek­no­lo­gia­teol­li­suu­des­sa hyviin ansioi­hin, eikä kou­lu­tus kes­tä kauaa.

    Suo­mes­sa on jo riit­tä­väs­ti aka­tee­mis­ta työttömyyttä.

    Jos kor­kea­kou­lu­hauis­ta saa­tai­siin nuo­ria ammat­ti­kou­lu­jen kaut­ta tek­no­lo­gia­teol­li­suu­teen, niin se oli­si win win ‑tilan­ne.

    Aina voi kou­lut­tau­tua lisää, esi­mer­kik­si insinööriksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Kun Soi­nin­va­sa­ran ja minun suku­pol­vi pyr­ki 10-vuo­ti­aa­na oppi­kou­luun, sii­nä oli ihmi­sen koko tule­vai­suus ker­ral­la pelis­sä taval­la, jos­ta on sit­tem­min pyrit­ty eroon. Yhteis­kun­ta tar­vit­see uskot­ta­via mah­dol­li­suuk­sia yrit­tää uudel­leen ja menes­tyä sisul­la. Mie­les­tä­ni ehdo­te­tut uudis­tuk­set kään­täi­si­vät kel­loa taak­se päin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Ant­ti Wiio: Yhteis­kun­ta tar­vit­see uskot­ta­via mah­dol­li­suuk­sia yrit­tää uudel­leen ja menes­tyä sisulla.

    Itse olen sitä miel­tä, että nykyi­set tut­kin­to­ko­ko­nai­suu­det ovat jään­teel­tä ajal­ta jol­loin ihmis­kun­nal­la ei ollut käy­tös­sään lop­pu­mat­to­mia ja välit­tö­mäs­ti saa­ta­via ilmai­sia tietovarantoja.

    Opis­ke­lun raken­net­ta pitäi­si mie­les­tä­ni muut­taa siten, että pai­no­tet­tai­siin enem­män uran aika­na tapah­tu­vaa opis­ke­lua — esim. DI:n tut­kin­nos­ta vaik­ka­pa 60% suo­ri­tet­tai­siin kou­lus­sa ja 40% työelämässä.

    Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­tai­si sitä että tut­kin­to on ikään­kuin takuu sil­le, että voit käy­dä päi­vit­tä­mäs­sä tie­to­si uusim­piin sil­loin kun tilan­ne sitä vaatii.

    Toki on näh­tä­vis­sä, että ihmi­set spon­taa­nis­ti orga­ni­soi­tu­vat tämän tyyp­pi­ses­ti, eri­lai­sia kon­fe­rens­se­ja ja tapah­tu­mia syn­tyy jat­ku­vas­ti ikään­kuin har­ras­te­li­joi­den tai oman työn ohes­sa eri puo­lil­le maa­il­maa — on tie­ten­kin hyvä kysy­mys että tar­vi­taan­ko yli­opis­to­ja sit­ten täs­sä mihin­kään, mut­ta jos kysei­nen ins­ti­tuu­tio halut­tai­siin pitää relevanttina…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Ant­ti Wiio:
    Kun Soi­nin­va­sa­ran ja minun suku­pol­vi pyr­ki 10-vuo­ti­aa­na oppi­kou­luun, sii­nä oli ihmi­sen koko tule­vai­suus ker­ral­la pelis­sä taval­la, jos­ta on sit­tem­min pyrit­ty eroon…

    Kar­sin­ta oli tuol­loin aika hyväs­sä koh­taa aja­tel­len nii­tä, jot­ka jat­koi­vat teo­reet­ti­sel­la ural­la. Teo­reet­ti­ses­ti lah­jak­kai­den ei tar­vin­nut roi­kot­taa muka­naan huo­noin­ta kol­man­nes­ta. Ope­tus oli parem­min koh­den­net­tua sekä oppi­kou­lus­sa että niil­lä, jot­ka eivät jat­ka­neet oppikouluun.

    Mikään valin­ta­jär­jes­tel­mä ei ole täy­del­li­nen. Puo­lus­tus­voi­mil­la on takuu­var­mas­ti Suo­men paras valin­ta­jär­jes­tel­mä, mut­ta sii­nä­kin menee aina välil­lä läpi vir­he­va­lin­to­ja ja kar­siu­tuu hyviä yksi­löi­tä. Parin vähem­män tie­teel­li­sen ana­lyy­sin mukaan noin 1% oli­si vir­heel­li­siä. Täs­sä mie­les­sä RUK:n ja AUK:n todis­tus lop­puar­vos­te­lui­neen oli­si parem­pi valin­ta­kri­tee­ri kor­kea­kou­lui­hin kuin lukion todistus.

    Pala­taan itse ongel­maan, eli kou­lu­tuk­sen väi­tet­tyi­hin umpi­pe­riin. Todel­li­suu­des­sa nii­tä ei ollut. Opi­nah­jos­ta toi­seen siir­ryt­tiin hyvin­kin jous­ta­vas­ti reh­to­rien suo­si­tuk­sel­la tai pää­sy­ko­kei­den kaut­ta. Omal­la alal­la­ni kor­kea­kou­lun kävi­jöis­tä tuol­loin aina­kin paril­la pro­sent­ti­las­ku oli taka­naan opis­to­ta­soi­nen kou­lu­tus, joka oikeut­ti hake­maan korkeakouluun.

    Ehkä paras esi­merk­ki on kui­ten­kin jo eläk­keel­lä ole­va tut­ta­va, joka on aloit­ta­nut ammat­ti­kou­lus­sa. Ammat­ti­kou­lus­ta hän sai suo­si­tuk­set tek­ni­kon opin­toi­hin, jos­ta taas suo­si­tuk­set opis­toon. Tek­ni­sen opis­ton reh­to­ri oli kysy­nyt vähän ennen val­mis­tu­mis­ta, tar­vit­see­ko tut­ta­va­ni suo­si­tuk­sen tek­ni­seen kor­kea­kou­luun. Per­he­syyt esti­vät vali­tet­ta­vas­ti tämän vaih­toeh­don. Todel­li­suu­des­sa umpi­pe­riä ei ollut aina­kaan tek­ni­sil­lä aloil­la siten, kuin nii­tä nyt on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Ant­ti Wiio:
    Kun Soi­nin­va­sa­ran ja minun suku­pol­vi pyr­ki 10-vuo­ti­aa­na oppi­kou­luun, sii­nä oli ihmi­sen koko tule­vai­suus ker­ral­la pelis­sä taval­la, jos­ta on sit­tem­min pyrit­ty eroon… 

    Enti­sa­jan oppi­kou­lus­sa (eli nykyi­nen yläaste+lukio) oli taval­lis­ta, että jää­tiin luo­kal­le useam­paan­kin ker­taan. Arvo­sa­nat saat­toi­vat jopa huo­non­tua luok­kaa tuplatessa.
    Usein näki lukion oppi­laan luo­vut­ta­van kevään koit­taes­sa. Tote­si jää­vän­sä luo­kal­le, joten mitä­pä sitä enää pinnistelemään.

    Täs­tä on onnek­si pääs­ty parem­paan jär­jes­tel­mään. Nyt voi hylä­tä yksit­täi­sen kurs­sin, mut­tei koko lukuvuotta. 

    Ennen ei myös­kään arvo­sa­nak­si saa­nut hel­pos­ti kymp­piä. Opet­ta­ja kat­soi nii­den vaa­ti­van jotain yli­maal­lis­ta tai­toa. Täs­tä­kin on ajat muuttuneet.

    Mate­ma­tii­kan yo-kokees­sa ei ollut valin­nan­va­raa useas­ta teh­tä­väs­tä. Nykyi­sin on. 

    Kou­lu­tuk­sen vaa­ti­mus­ta­so on näis­sä suh­teis­sa kiis­tat­ta hel­pot­tu­nut. Hin­ta­na sii­tä on myös se, että heik­ko yo-todis­tus ei juu­ri mihin­kään kelpuuta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. Mikä lie­nee oikein?
    Kym­pin tyt­tö tai poi­ka pää­see min­ne tahan­sa, mut­ta onko oikea mit­ta­ri, USAn pre­si­den­teis­tä ei lie­ne nero luok­kaa nyky­ajan pre­si­den­teis­tä kuin John F. Ken­ne­dy, ÄÖ 150,7, MENSA kel­poi­nen; Läh­de: http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224301-ketka-olivat-alykkaimmat-miehet-valkoisessa-talossa
    Läh­teen luo­tet­ta­vuu­teen en ota kan­taa, mut­ta luu­li­sin että kes­kin­ker­tai­nen-mel­ko äly­käs hyväl­lä tun­neä­lyl­lä ja sosi­aa­li­suu­del­la varus­tet­tu ahke­ra ihmi­nen on kaik­kien työ­nan­ta­jien koh­de. Kuin­ka tätä mita­taan, en tie­dä. Tun­neä­lys­sä on se ongel­ma, että sen mit­taa­mi­nen on vai­ke­aa. Lisäk­si se ilmei­ses­ti on elä­män aika­na myös opit­ta­vis­sa ole­va tai­to. Jos ammat­ti ei kou­luar­vo­sa­noin mitat­ta­via omi­nai­suuk­sia vaa­di, kuten juri­diik­ka, en ymmär­rä valin­ta­ko­kei­den pois­ta­mis­ta. Ensi ker­taa ammat­tiin joh­ta­vaan kou­lu­tuk­seen pyr­ki­vien suo­si­mis­ta en ymmär­rä, mel­koi­nen osa ei vält­tä­mät­tä ole sitou­tu­nut pyr­ki­mäl­leen alal­le. Jos nuo­ri on pyr­ki­nyt 3 tai 4 ker­taa eläin­lää­ke­tie­teel­li­seen ja pää­see sin­ne, on hän var­mas­ti erit­täin sitou­tu­nut opis­ke­lui­hin­sa. Olen­nais­ta lie­nee, että huo­nois­ta kou­luar­vo­sa­nois­ta huo­li­mat­ta nuo­rel­la tai van­hem­mal­la­kin pitää olla mah­dol­li­suus osoit­taa sitou­tu­mi­sen­sa ja pit­kä­jän­tei­syy­ten­sä pää­sy­ko­keis­sa ja näin pääs­tä alal­le jol­le halu­aa. Kui­ten­kin on tär­ke­ää, että nuo­ri voi opis­kel­la jotain, jos ei pää­se heti halua­mal­leen alal­le. Olen sitä miel­tä, että opis­ke­lu­tai­to­jen yllä­pi­to on tär­ke­ää ja näin ollen väli­vuo­si opis­kel­len on parem­pi kuin muu­ten aika kulut­taen. Muu­ten olen sitä miel­tä, että luo­ka­ton lukio on luo­ka­ton lukio

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.