Ylioppilastutkinnolla yliopistoon?

Ajat­telin puut­tua tässä kir­joituk­ses­sa asi­aan, jos­sa en ole asiantun­ti­ja ja jos­sa tietoni ovat van­hen­tunei­ta: pitäisikö yliopis­toi­hin ottaa oppi­laat yliop­pi­las­todis­tuk­sen vai pääsykokei­den perus­teel­la. Vat­tin tutk­i­ja Mat­ti Sarvimä­ki on kir­joit­tanut tästä perus­teel­lisen blo­gin VATT:n sivuille, mut­ta minä ajat­telin kir­joit­taa vähän poleemisemmin.

Peru­songel­ma on, että pääsykoe­jär­jestelmä on val­ta­van haaskaa­va, kos­ka opiske­li­jat käyt­tävät melko turhaan pääsykoekir­jo­jen alavi­it­tei­den ulkoaop­pimiseen paljon aikaa. Noista ulkoa opi­tu­ista alavi­it­teistä ei ole mitään hyö­tyä, jos ei kuitenkaan pääse sisälle, eikä niistä juuri muu­ta hyö­tyä ole kuin se sisään­pääsy, jos pääsee.  Tästä on hyvä parantaa.

On tietysti tärkeätä vali­ta opiske­li­jat korkeak­oului­hin mah­dol­lisim­man hyvin. Sil­loin testin kannal­ta kak­si asi­aa on yli muiden:

Reli­a­bili­teet­ti, eli kuin­ka vähän sat­un­nainen koe on ja

Validi­teet­ti, eli mit­taako koe oikeaa asiaa.

Molem­mis­sa koe­muodois­sa reli­a­bili­teet­ti on vähän mitä sat­tuu, kun ottaa huomioon, kuin­ka ratkai­sev­as­ta asi­as­ta lop­puelämän kannal­ta on kyse. Min­ul­la ainakin kog­ni­ti­iviset kyvyt huonos­ti nuku­tun yön jäl­keen ovat huo­mat­tavasti laske­neet puhu­mat­takaan nyt siitä, että sat­tuisi kär­simään migreeniko­htauk­ses­ta. Eikä flun­ssas­sa kir­joit­ta­mi­nenkaan mitään herkkua ole.

Inhimil­lis­es­ti ajatellen pitäisi siis olla mah­dol­lista uuteen yri­tyk­seen, mut­ta muis­tet­takoon, että yksi sisään päässyt pudot­taa toisen pois.

Validi­teetin suh­teen kokeet poikkea­vat tai niiden väitetään poikkea­van toisistaan.

Irrote­taan tästä nyt ensin selvät tapauk­set. On ilmeistä, että esimerkik­si Teat­teriko­rkeak­oulu­un tai Sibelius-Akatemi­aan jonkin­lainen taitokoe on paljon rel­e­vantimpi kuin yliop­pi­laskir­joituk­sen arvosanat. Muitakin täl­laisia saat­taa löytyä.

On väitet­ty, että

  • Pääsyko­keet mit­taa­vat moti­vaa­tio­ta parem­min kuin ylioppilaskoe.
  • Yliop­pi­laskir­joituk­set mit­taa­vat aivan eri taito­ja kuin mitä esimerkik­si juristin työssä tarvitaan.
  • Yliop­pi­laskir­joituk­sen suo­si­vat kielel­lis­es­ti lah­jakkai­ta ja syr­jivät matemaat­tis­es­ti lahjakkaita
  • Yliop­pi­laskir­joituk­set suo­si­vat tyt­töjä ja eri­tyis­es­ti ns. kympin tyttöjä.
  • Myöhään miehistyneet saa­vat huonon yliop­pi­las­todis­tuk­sen mut­ta voivat petra­ta pääsykokeissa.

Moti­vaa­tios­ta

Mat­ti Sarvimä­ki sanoo blogillaan ansiokkaasti, että jos joku kir­joit­taa lois­toar­vosanoin, pää­sisi mihin tahansa ja val­it­see oikik­seen, hän on mitä ilmeisim­min motivoitunut oikik­seen. Se, että pitää osoit­taa moti­vaa­tion­sa luke­mal­la ulkoa vaikka­pa puhe­lin­luet­telon on yhtä järkevää kuin että pan­taisi­in koke­laat tun­turin juurelle ja kat­so­taan kuin­ka mon­ta sataa ker­taa peräkkäin nämä viit­sivät kivu­ta tun­turin huip­ulle ja takaisin. Ei hyvä.

Jos kaikil­la muil­la on työläs pääsykoe ja yksi korkeak­oulu ottaa vain paperei­den perus­teel­la, sil­lä on riskinä saa­da huonos­ti motivoitunei­ta opiskelijoita.

Pääsykoe validimpi mittari

Pääsykokei­den laadin­nas­sa yksi vaikut­ta­va tek­i­jä on vai­va­ton kor­jaami­nen. Sik­si on usein päädyt­ty moni­val­in­takokeisi­in. Yliop­pi­laskir­joituk­sen on olta­va todel­la surkea, jos se on moni­val­in­takokei­ta huonom­pi. Esseekysymyk­set mit­taa­vat paljon parem­min, mut­ta ne ovat kor­jaa­jan kannal­ta vaival­loisia – ja tietysti myös tulkinnanvaraisempia.

Mut­ta meil­lähän on näyt­töä ihmi­sistä, jot­ka ovat päässeet sisään val­in­takokei­den kaut­ta. Heil­lä on myös yliop­pi­las­todis­tus. Näin tärkeässä kysymyk­sessä kan­nat­taisi tutkia, miten nämä kak­si ennus­ta­vat opiskelumen­estys­tä, niin ei tarvit­sisi speku­loi­da. Yliop­pi­las­todis­tuk­sen kohdal­la ei tietenkään tarvitse käyt­tää triv­i­aalia yleis­ar­vosanaa ja keskiar­voa, vaan pain­ot­taa eri ainei­ta tarkoituk­sen­mukaisel­la tavalla.

Kiel­ten ja matem­ati­ikan painotus

Yleis­ar­vosanaa las­ket­taes­sa yliop­pi­laskir­joi­tus on todel­la räikeästi kieli­pain­ot­teinen, kos­ka kieli­tai­dos­ta annetaan mon­ta arvosanaa ja matem­ati­ikas­ta vain yksi. (Tätä voisi matem­ati­ikan osalta muuten muut­taa, kos­ka onhan toden­näköisyys­lasken­ta nyt esimerkik­si aivan eri taito kuin inte­groin­ti.) Korkeak­ouluil­la on täysi vapaus pain­ot­taa yliop­pi­laskir­joituk­sen ainei­ta halu­a­mal­laan taval­la. Oikea pain­o­tus muuten on yksi tutkimuk­sen aihe.

Naisia suo­si­va? Eri­tyis­es­ti kympin tytöt näyt­tävät ole­van ongel­ma. Todet­takoon, että kympin tytöt pää­sevät jo nyt jok­seenkin mihin halu­a­vat. Vaik­ka he tämän jäl­keen pää­si­sivät suo­raan mihin hyvän­sä, he eivät voi men­nä joka paikkaan vaan ain­oas­taan yhteen. Kympin tytöt ovat rajalli­nen voimavara eikä heitä riitä kaikkialle.

Väite, että yliop­pi­laskir­joituk­set suo­si­vat naisia enem­män kuin sisään­pääsyko­keet on sekin mitat­ta­va asia. Tutk­i­taan nyky­i­sis­sä opiske­li­jois­sa, kuin­ka paljon pääsykoepis­temäärä ja yliop­pi­laskoe parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la pain­otet­tuna ennus­ta­vat opiskelumen­estys­tä. Lisätään malli­in sukupuoli dum­my-muut­tu­jana siten, että miehet ovat 0 ja naiset 1. Jos tämä muut­tu­ja saa negati­ivisen arvosanan, testi, pääsykoe tai yliop­pi­laskir­joi­tus, suosii tyt­töjä, jos testin tarkoituk­se­na on ennus­taa men­estys­tä opinnoissa.

Pääsykoe­jär­jestelmä nyt ainakin syr­jii poikia. Jos he eivät pääse sisään heti, he joutu­vat vuodek­si int­ti­in tyh­men­tymään ja uno­hta­maan osaamis­taan. Sinä aikana naiset taas voivat lukea täysillä.

Myöhään miehistyneet

Sek­sisti­nen ilmaisu on tässä tahalli­nen. Väite kuu­luu, että pojat kyp­syvät hitaam­min. Sik­si he saa­vat huono­ja yliopis­to­todis­tuk­sia, mut­ta pääsykoeiässä he ovat jo aikuis­tuneet.  Toki ilmiö voi koskea myös naisia.

Lukioon pääsyssä tämä on aito ongel­ma, kos­ka pojil­la mur­rosikä on lähempänä lukioon siir­tymistä. Minus­ta pitäisi harki­ta, että tytöt aloit­taisi­vat koulun vähän nuoremp­ina, esimerkik­si niin, että kun ikälu­ok­ka menee pojil­la poik­ki vuo­den vai­h­teesta, se menisi tytöil­lä poik­ki jo heinäku­un alussa.

Jos lukio on tul­lut suorite­tuk­si vähän huonos­ti, eikö sil­loin olisi parem­pi keskit­tyä lukio-opin­toi­hin sen sijaan, että lukee ulkoa hyödyt­tömiä alavi­it­teitä? Jos kuitenkaan ei pääse, on edes oppin­ut jotain hyödyl­listä. Kos­ka ollaan kuitenkin pyrkimässä yliopis­toon, takaisin koulun­penkille ei kan­na­ta men­nä vaan lukea kirjoja.

Oikeus paran­taa yliop­pi­las­tutkin­non arvosano­ja pitää laa­jen­taa. Nyt kai saa yrit­tää vain kahdesti.

Minä en olisi pääsyt, jos ei olisi ollut pääsykokeita

Näitä tari­noi­ta lehdet ovat pul­lol­laan. Uno­hde­taan, että jos joku pääsee sisään, joku toinen jää ulkop­uolelle. Heitä ei kukaan ole käynyt haastattelemassa.

Lah­jakku­ustestit

Jos ollaan tyy­tymät­tömiä yliop­pi­laskir­joituk­si­in testin epä­va­lid­i­u­den vuok­si, erit­täin tehokas­ta olisi käyt­tää lisäin­for­maa­tiona eri­laisia lah­jakku­usteste­jä, sel­l­aisia, joi­ta työhön oto­ssakin käytetään. Tämä avaisi kokon­aan uuden sivun luokkay­hteiskun­nas­sa, joten en käsit­tele tätä pidemmälle.

Maakun­tayliopis­tot kärsivät?

Yksi syy pääsykokei­den puo­lus­tamiseen on sinä, että fyy­sis­es­ti on mah­do­ton­ta hakea kah­teen paikkaan, jos kokeet ovat samanaikaises­ti. Yliop­pi­las­todis­tuk­sen perus­teel­la voi hakea mihin hyvän­sä. Sil­loin voi käy­dä niin, että Helsin­gin seudul­la ole­vat, maineeltaan parem­mat opinahjot otta­vat parhaat päältä ja maakun­tayliopis­tot joutu­vat tyy­tymään siihen mitä saavat.

Sarvimäel­lä oli tähän vas­ta-argu­ment­ti. Nytkin hyvyy­destään var­mat hakeu­tu­vat Helsinki­in. Jos Helsin­ki ottaa päältä 400 paras­ta, 401:s tulee maakun­tayliopis­toon. Nyt voi käy­dä niin, ettei tämä 401:s pääse mihinkään, joten maakun­tayliopis­tot eivät saa sitäkään. Tämä Sarvimäen huomio on hyvä, mut­ta ei var­maankaan täysin rauhoi­ta maakun­tayliopis­to­jen pelkoa.

Enem­män opiske­li­joi­ta sisään?

Entä jos vain otet­taisi­in opiske­li­joi­ta kan­di­vai­heessa sisään enem­män? Suo­mi on jäämässä koulu­tus­ta­sos­sa jäl­keen muista maista, kos­ka meil­lä niin pieni osa nuorista saa korkeak­oulu­ope­tus­ta. Täl­löin mais­te­ri­o­hjelmi­in pitäisi hakea erik­seen. Kan­di­vai­heen opin­nois­sa men­estymi­nen on kuitenkin paljon validimpi testi mais­te­ri­opin­toi­hin kuin pääsykoekir­jo­jen alavi­it­teistä tehdyt moni­val­in­tako­keet – ja validimpi kuin ylioppilaskirjoitukset.

Jos on tarkoi­tus nopeut­taa sisään­pääsyä, on otet­ta­va sisään ainakin vähän aikaa paljon enem­män, kos­ka jonos­sa on nyt mon­ta ikäluokkaa.

Val­tio­val­ta on valit­tanut, että meil­lä liian har­va tyy­tyy kandin paperei­hin toisin kuin muis­sa maissa.

Voisiko val­tio aloit­taa itses­tään ja hyväksyä kandin paper­it siel­lä, mis­sä ei tarvi­ta tutk­i­jaosaamista graduineen.

= = = =

Joskus noin 40 vuot­ta sit­ten Tilas­toti­eteen laitok­sel­la tutkimme omak­si ilok­semme valt­sikan sisään­pääsykokei­den ennus­tuskykyä opin­tomen­estyk­sen suh­teen. Mukana oli­vat tietysti vain ne, jot­ka oli­vat päässeet sisään, mut­ta toiset oli­vat päässeet parem­mil­la arvosanoil­la kuin toiset.

Sisään­pääsyko­keen pis­teet eivät ennus­ta­neet oikein mitään. Yhtä hyvin olisi voitu arpoa. Yliop­pi­las­todis­tuk­set jotkut arvosanat kor­reloi­vat posi­ti­ivis­es­ti men­estyk­sen kansa, mut­ta kun tehti­in regres­sio­ana­lyysi, äidinkie­len arvosana varasti itselleen koko seli­tyskyvyn. Mikään muu ei ennus­tanut, kun äidinkie­len arvosana oli ensin vakioitu.

Pian tämän jäl­keen äidinkie­len koe pan­ti­in remont­ti­in, kos­ka se oli epäoikeu­den­mukainen ja suosi lahjakkaita.

 

117 vastausta artikkeliin “Ylioppilastutkinnolla yliopistoon?”

  1. Jos lähde­tään siitä, että yliopis­tol­la olisi intres­si ottaa sisään ne, joiden voisi olet­taa pär­jäävän opin­nois­sa parhait­en, pääsykoekir­jan lukem­i­nen ja sen tent­timi­nen pääsyko­keessa on loogisimpia ratkaisu­ja, mitä tulee mieleen, kos­ka se simu­loi tärkeää osaa opiskelun suorit­tamis­tavas­ta. Sama­han tois­tuu monis­sa kurs­seis­sa use­aan ker­taan, mut­ta sil­loin on myös luen­not ja harjoitukset.

    Järkevä paran­nus nykyjär­jestelmään on suosia pääsykokei­den lisäk­si MOOC-kursse­ja rin­nakkaisväylänä, kuten Helsin­gin yliopis­ton tieto­jenkäsit­te­ly­opin laitos tekee, jol­loin keskinker­tais­es­takin suorituk­ses­ta voi saa­da avoimen yliopis­ton opin­topis­teitä vaikkei pää­sisi sisään. Toinen hyvä uud­is­tus on eri yliopis­to­jen saman alan opin­to­jen yhteinen pääsykoe kuten on ollut Aal­to-yliopis­ton matem­ati­ikan, fysi­ikan ja kemi­an kokeis­sa jo kauan.

    Nykyiset val­in­tau­ud­is­tuk­set, joi­ta yritetään keskinker­taisel­la men­estyk­sel­lä run­noa väk­isin läpi, ovat tylyjä ja epäoikeu­den­mukaisia ja niiden taustafilosofi­ana on yrit­tää tehdä osalle hak­i­jakun­nas­ta selväk­si, että hei­dät halu­taan sulkea tiet­ty­jen koulu­tu­so­hjelmien ulkop­uolelle lop­ullis­es­ti eikä hei­dän toiv­ota hake­van niihin seu­raav­ina vuosi­na uud­estaan. Halu­taan päästä eroon liian van­hoista tai ammat­tik­oulu­taus­tai­sista hak­i­joista ja opiske­li­joista. Ammat­tiko­rkeak­oulu­taus­taisi­akaan ei halu­ta oikeisi­in yliopis­toi­hin vaan tasoltaan epämääräisem­pään ylem­pään ammat­tiko­rkeak­oulu­un, mikä on ilmi­selvästi tarkoitet­tu myös hie­man keskinker­taista parem­mak­si kol­man­nen asteen opinahjok­si mut­ta kuitenkin rehellis­es­ti san­ot­tuna sivuraiteeksi.

    On myös yleistä, että samat tahot, jot­ka halu­a­vat romut­taa pääsykoe­jär­jestelmän, kan­nat­ta­vat myös yliopis­tok­oulu­tuk­sen mak­sullisu­ut­ta. Täl­löin halu­taan päästä eroon myös mak­sukykyiset van­hem­mat omaav­il­ta poten­ti­aal­isil­ta pääsyko­keet munan­neil­ta opiske­li­joil­ta paikat vievistä köy­histä hätä­ma­joi­tus­ta tarvit­se­vista tai opin­to­jen ohel­la töi­hin joutu­vista opiske­li­joista, jot­ka ovat joka syksy otsikoissa.

  2. Viimeinen koh­ta äidinkie­lenko­keesta osoit­taa, että yliop­pi­laskir­joituk­si­in pitää lisätä älykkyys­testi, kuten SAT-testi. Jos siihen ei voi valmis­tau­tua, ne hitaasti kyp­syvät saulini­in­istötkin saa­vat siitä hyvät pis­teet eikä sitä tarvitse uusia. Paras testi onkin sel­l­ainen, joka on hal­pa myös tes­tat­tavalle eli siihen ei voi valmistautua.

    Yliopis­tot kat­sokoot, mitkä aineet ennus­ta­vat opin­tomen­estys­tä, ja pain­ot­takoot niitä sisäänpääsyssä.

    Kan­dio­hjelmi­in pitää ottaa sisään enem­män kuin mais­te­ri­o­hjelmi­in kelpuutetaan.

  3. Miten äidinkie­len koet­ta remon­toiti­in “oikeu­den­mukaisem­mak­si”? Google-taitoni eivät riittäneet.

    1. Äidinkie­len koe oli ennen pelkkä essee, mut­ta sit­ten siihen tuli mui­ta osioi­ta. Yht­enä perus­teena oli, että myös ahkeru­ud­es­ta piti palkita.

  4. Matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­lisil­lä aloil­la pääsyko­keen pitäisi olla hyvä mit­tari. Itse pääsin pääsyko­keen avul­la heit­tämäl­lä sisään vaik­ka lukio oli jäänyt kesken. 

    Kan­nat­taisin muun­nos­ta mon­es­sa Man­ner-Euroopan maas­sa olev­as­ta sys­teemistä, jos­sa sisään pääsee hel­posti ja karsin­ta tapah­tuu ensim­mäis­ten pakol­lis­ten kurssien avulla. 

    Suo­ma­lainen ver­sio voisi olla yhdis­telmä pääsykoet­ta ja peruskurssia. Lukuaineis­sa ja matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­li­sis­sä aloil­la voisi olla pieni määrä stan­dard­ikursse­ja jot­ka pitäisi läpäistä tent­timäl­lä. Tent­timässä voisi käy­dä ympäri Suomea yliopis­tois­sa ja kesäyliopistoissa. 

    Opiske­li­ja saisi heti 2–5 opin­tovi­ikkoa peru­sopin­to­ja jot­ka kävi­sivät kaikki­in saman alan tiedekun­ti­in Suomes­sa. Tentin läpäisy avaa opiskelu­paikan. Tentin voisi uusia sään­nöl­lisin väliajoin.

  5. Joko-tai-keskustelu val­in­tamenetelmis­sä on hyvin tylyä. Tärkeäm­pää olisi pitää huol­ta siitä, että väylät korkeak­oulu­tuk­seen ovat jous­ta­vat ja monipuoliset.
    Yhden asian mokaami­nen — oli se sit­ten lukion alus­sa tehdyt valin­nat, yliop­pi­laskir­joituk­set tai yksi pääsykoe — saati valin­nat jois­sa muut­taa mieltään — ammat­tik­oulu­un meno, väärä pääaine yliopis­tossa — eivät saisi luki­ta ovia lopullisesti.
    Jos nuoru­u­den päätök­sistä rokote­taan liikaa, menetetään val­tavasti poten­ti­aalia. Rajaus­ta opin­topaikois­sa on pakko tehdä, mut­ta har­voin laa­jo­jen lin­jo­jen piirtelijä on niin fik­su, että osaisi ennakoi­da ihmis­ten tilantei­den mon­i­naisu­u­den. Jous­toa tarvitaan.

  6. “pääsykoe­jär­jestelmä on val­ta­van haaskaa­va, kos­ka opiske­li­jat käyt­tävät melko turhaan pääsykoekir­jo­jen alavi­it­tei­den ulkoaop­pimiseen paljon aikaa.”

    Tähän sisäl­tyy ole­tus, ettei pääsykoekir­jas­ta opit­tu asia ole sovel­let­tavis­sa mitenkään työelämään.

    “Entä jos vain otet­taisi­in opiske­li­joi­ta kan­di­vai­heessa sisään enemmän?”

    Tähän sisäl­tyy ole­tus, että kan­di­tutkin­nos­sa opit­tu asia olisi jotenkin sovel­let­tavis­sa työelämään.

    Väit­täisin, että pääsykoekir­jat val­i­taan tarkem­min mitä kurssikir­jat. Ja pääsyko­keet tes­taa­vat oppimista tarkem­min mitä kurssin päät­tökoe. Myös väit­täisin, että mitä spe­si­fim­mäk­si opit­tu tieto menee, sitä vaikeam­min se on sovel­let­tavis­sa työelämään jos ei työl­listykkään oma­lle alalle.

    Pääsyko­keet vaikut­ta­vat sekä yhteiskun­nalle, että yksilölle huo­mat­tavasti kus­tan­nuste­hokkaam­mal­ta vaihtoehdolta.

  7. YO-tutkin­non pain­ot­ta­mi­nen johtaisi siihen, että miesten määrä tip­puisi entis­es­tään monil­la yliopis­toaloil­la johtaen siihen, ettei mies­sukupuolen lah­jakku­us­re­servi olisi täy­dessä käytössä. Se vaikut­taisi myös tutkimuk­sen tasoon negati­ivis­es­ti. Ehkäpä tehokkain tapa kar­sia porukkaa olisi nk. palikkat­esti (ÄO-testi). Koke­muk­ses­ta voin sanoa, että oikeusti­eteel­liseen ja lääketi­eteel­liseen on helpom­pi päästä kuin saa­da ensim­mäistäkään ällää YO-kirjoituksista.

    1. keskinker­tainenYO-tulos:
      YO-tutkin­non pain­ot­ta­mi­nen johtaisi siihen, että miesten määrä tip­puisi entis­es­tään monil­la yliopis­toaloil­la johtaen siihen, ettei mies­sukupuolen lah­jakku­us­re­servi olisi täy­dessä käytössä. Se vaikut­taisi myös tutkimuk­sen tasoon negati­ivis­es­ti. Ehkäpä tehokkain tapa kar­sia porukkaa olisi nk. palikkat­esti (ÄO-testi). Koke­muk­ses­ta voin sanoa, että oikeusti­eteel­liseen ja lääketi­eteel­liseen on helpom­pi päästä kuin saa­da ensim­mäistäkään ällää YO-kirjoituksista.

      Juuri näin. YO-tutkin­non pain­ot­ta­mi­nen vähen­tää miesten määrää yliopis­tois­sa erit­täin merkit­tävästi. Tuos­sa on myös se ongel­ma että se sul­kee kokon­aan pois kaik­ki ammat­tik­oulun käyneet ja vie heiltä ikuis­es­ti mah­dol­lisu­u­den korkeak­oulu­tuk­seen. Tämä lukion ase­man vahvis­t­a­mi­nen on täysin jär­jetön­tä. Suurin osa lukion käyneistä ei koskaan pääse korkeak­oulu­un ja lukios­ta itses­tään ei ole mitään hyötyä.

  8. Yliop­pi­laskoe on se mikä pitäisi lakkaut­taa, eikä yliopis­to­jen pääsykokeita.

    Yliop­pi­laskokeisi­in pän­tätään niitä samo­ja asioi­ta, jot­ka on jo lukiokurs­seil­la ker­taalleen opiskeltu.

    Val­in­takokeis­sa pitäisi ten­ta­ta uut­ta asi­aa, joka ei ole vielä lukios­sa tul­lut vas­taan. Riit­tävä taso on yliopis­ton peruskurssien taso.

    Fuk­sit saa­vat lau­da­ture­i­ta matem­ati­ikas­ta yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa, mut­ta yliopis­tossa eivät pääse matem­ati­ikan lähtö­ta­sotestistä läpi. Näin on asian lai­ta kaut­ta tämän maail­man parhaan koulutusjärjestelmän.

  9. Mikko Num­melin:
    Jos lähde­tään siitä, että yliopis­tol­la olisi intres­si ottaa sisään ne, joiden voisi olet­taa pär­jäävän opin­nois­sa parhait­en, pääsykoekir­jan lukem­i­nen ja sen tent­timi­nen pääsyko­keessa on loogisimpia ratkaisu­ja, mitä tulee mieleen, kos­ka se simu­loi tärkeää osaa opiskelun suorittamistavasta.

    Se myös mit­taa sitä, kenel­lä o mah­dol­lisu­us pitää väliluku­vu­osia ja kenel­lä ei. Huonos­ta per­heestä tule­val­la ei var­maankaan ole saman­laista mah­dol­lisu­ut­ta pitää luku­välivuot­ta uin sel­l­aises­sa per­heessä, jos­sa kotona voi hel­posti lukea.

  10. “Minä en olisi pääsyt, jos ei olisi ollut pääsykokeita
    Näitä tari­noi­ta lehdet ovat pul­lol­laan. Uno­hde­taan, että jos joku pääsee sisään, joku toinen jää ulkop­uolelle. Heitä ei kukaan ole käynyt haastattelemassa.”

    Jos rah­keet eivät riitä val­in­tako­keen läpäisyyn, niin miten voidaan olet­taa, että kyseinen henkilö pär­jäisi yliopis­tossa ylipäätään?

  11. Main­io­ta, onhan mon­esti har­mit­tanut, kun ulko­maaan kol­le­gat ovat valmis­tuneet muu­toman vuo­den nuoremp­ina. Kuin­ka meil­lä on varaa hidastelu­un. Veron­mak­sa­jana en halua rahoit­taa sitä, että jokainen saa opiskel­la mitä tekee mieli.

  12. Vuosien pääsykoerum­ba on paljon huonom­paa ajankäyt­töä kuin opiskelu. Se myös valikoi mon­elle alalle huonom­min kuin älykkyystesti.

  13. Hyvää pohdiskelua. Nykyään­hän kaik­ki pääsykoke­laat eivät edes yritä sisään vaan ovat paikalla työkkärin pelos­sa tai saadak­seen lomaa intistä. Olen kuul­lut eri­tyis­es­ti luon­non­ti­eteil­i­jäkol­le­goil­ta, että pääsykokeis­sa men­estymi­nen ei muual­lakaan ennus­ta opin­nois­sa men­estymistä vaan jopa päin­vas­toin. Human­is­ti­sis­sa tieteis­sä pääsyko­keet toden­näköis­es­ti mit­taa­vat parem­min itse opin­nois­sa vaa­dit­tavia taitoja.

    Jäin lähin­nä miet­timään, että jos pääsykokei­den ase­mes­ta annetaan lisää mah­dol­lisuuk­sia yo-arvosano­jen korot­tamiseen, pitäisi luop­ua uusien yliop­pi­laiden kiin­tiöistä. Muuten yo-kokeis­sa epäon­nis­tuneil­la on edessään jok­seenkin kohtu­u­ton tehtävä etenkin jos korotet­tavia arvosano­ja on paljon.

  14. DVA

    Jos rah­keet eivät riitä val­in­tako­keen läpäisyyn, niin miten voidaan olet­taa, että kyseinen henkilö pär­jäisi yliopis­tossa ylipäätään? 

    Eihän henkilö ole ehkä edes hak­enut unel­ma-alalle, jos sisään­pääsy on epä­var­maa eikä olis varaa polkea mon­taa vuot­ta paikoil­laan pääsykokei­den takia.

  15. erk­ki nii­ni:
    Main­io­ta, onhan mon­esti har­mit­tanut, kun ulko­maaan kol­le­gat ovat valmis­tuneet muu­toman vuo­den nuoremp­ina. Kuin­ka meil­lä on varaa hidastelu­un. Veron­mak­sa­jana en halua rahoit­taa sitä, että jokainen saa opiskel­la mitä tekee mieli.

    Voit kokeil­la opin­to­ja yliopis­tossa. Vaik­ka DI tutk­in­to konetekni­ikas­sa kolmeen vuo­teen. Sen minä halu­aisin nähdä.

  16. Yhteiskun­tati­eteil­i­jä:
    Vuosien pääsykoerum­ba on paljon huonom­paa ajankäyt­töä kuin opiskelu. Se myös valikoi mon­elle alalle huonom­min kuin älykkyystesti.

    1,5 vuot­ta kulute­taan saman tois­tamiseen yliop­pi­laskokei­den muo­dos­sa ja tärkein tek­i­jä on hyvä ulkomuisti.

  17. Mikko Num­melin:
    Toinen hyvä uud­is­tus on eri yliopis­to­jen saman alan opin­to­jen yhteinen pääsykoe kuten on ollut Aal­to-yliopis­ton matem­ati­ikan, fysi­ikan ja kemi­an kokeis­sa jo kauan. 

    Tässä var­maankin tarkoite­taan tekni­ikan alan DIA-yhteis­val­in­taa, jos­sa samal­la pääsyko­keel­la voi hakea kaikkien korkeak­oulu­jen (Aal­to, TTYY, LTY, ÅA, OY, VY, TY) alan koulu­tu­so­hjelmi­in. Kyseiseeen menet­te­lyyn liit­tyvä pääsykoe jär­jestetään samanaikaises­ti kaikil­la kuudel­la paikkakunnalla.

  18. Nyky sys­teemin vim­maises­sa puo­lus­tamises­sa ihme­tyt­tää se, että ei huo­ma­ta muual­la pär­jät­tävän ilman hakukoerum­baa. Sen tuot­ta­mat välivuodet ovat yhteiskun­nalle ihan yhtä kalli­ita kuin ne jot­ka tule­vat ennenaikaises­ta eläköitymisestä. 

    Ja ne pojatkin suh­tau­tu­isi lukioon eri­lail­la kun olisi selvem­pää että se oikeasti ratkaisee mihin voi koulu­tuk­ses­llis­es­ti tähdätä.

    YO-kir­joi­tusten matem­ati­ik­ka on tietysti aivan liian help­po tekni­ikan alan parhaiden eroit­telu­un, mut­ta tuokoin ongel­ma on tain­nut ratke­ta alan suo­sion laskul­la ja varsin vaa­ti­mat­tomil­la taidoil­la pääsee val­taos­alle linjoista

  19. Hyvä pohd­in­ta. Yhteen asi­aan ei otet­tu kan­taa, ja se on lukio-oppi­laiden kas­va­vat paineet. Jo täl­lä het­kel­lä kil­pailu huip­pu­paikoista on kovaa, ja samaan aikaan kun las­ten pitäisi kas­vaa ja kehit­tyä, heitä pus­ke­taan suorit­ta­maan yhä tiukem­min. Koulup­sykolo­gien mukaan lukioikäis­ten oire­htimi­nen on kas­vanut merkittävästi.

    Tämä uud­is­tus ei ainakaan niitä painei­ta helpota. Voi olla että vaik­ka tarkoi­tus on hyvä, seu­rauk­se­na näitä kympin tyt­töjä hukataan uudel­la mallil­la enem­män kuin nykyisellä.

  20. Kun nyt kat­soin TTY:n sivu­ja niin näem­mä uud­is­tus­ta on siel­lä tehty siihen suun­taan, että sisään voi päästä joko pelkil­lä alkupis­teil­lä — esim. vain yliop­pi­las­tutkin­non perus­teel­la, tai sit­ten yhdis­telmäpis­teil­lä, jois­sa on sekä yliop­pi­las­tutk­in­to sekä pääsykoe tai mikäli pääsykoe menee hyvin sisään voi päästä vain pääsykoepisteillä.

    Kuu­lostaa järkevältä.

  21. Hyvin lue­tun ja alkeel­lis­es­ti sisäis­te­tyn pääsykoekir­jan oppi ei koskaan mene hukkaan, tässä moni- ja poikki­ti­eteel­lisessä työelämässä, päinvastoin.

    Mut­ta itse asi­as­ta. Itse olen näitä myöhäish­erän­neitä poikia, jot­ka lukion toisel­la aloit­ti­vat koulunkäyntin­sä. Keskiver­to lukiopa­pereil­la pääsin sisään kolmeen yliopis­toon, pääsykokei­den ansios­ta (Turku, Tam­pere, Jyväskylä). Armei­jan kävin välis­sä (merkit­tävä valmis­tu­mista hidas­ta­va tek­i­jä miehillä!).
    Itse olen sitä mieltä, että jokin tieteenalako­htainen moti­vaa­tiomit­tari olisi kuitenkin tarpeen. Onko se sit­ten pääsykoe vai mikä?
    Jos mikään pääsykoeme­to­di ei kor­reloi minkään kanssa, kuten viimeisessä kap­paleessasi “todis­tit”, niin sil­loin nykyi­nen jär­jestelmä on yhtä hyvä kuin mikä tahansa.

    Tiet­ty ulkoa oppimi­nen ja muistin har­joit­ta­mi­nen on neu­ro­bi­ol­o­gis­es­ti hyödyl­listä. Esi­in­tymis- ja markki­noin­ti­ti­lanteis­sa (joi­ta nykyi­nen asiantun­ti­jatyö paljon sisältää) vaa­di­taan tiet­tyä ruti­noi­tu­mista ottaa jokin asia nopeasti hallintaan. Vähän kuin pääsyko­keessa. Tutk­i­jal­in­ja on erik­seen. Heitä on aika vähän. Ja tutk­i­joillekin sopisi lisätä esiintymis‑, tai asioiden esit­tämis­ru­ti­inia (havain­to sem­i­naare­ja jär­jestäneenä). Tiedos­ta, jota ei kyetä kom­mu­nikoimaan eteen­päin, ei ole mitään hyötyä.

  22. “Sarvimäel­lä oli tähän vas­ta-argu­ment­ti. Nytkin hyvyy­destään var­mat hakeu­tu­vat Helsinki­in. Jos Helsin­ki ottaa päältä 400 paras­ta, 401:s tulee maakun­tayliopis­toon. Nyt voi käy­dä niin, ettei tämä 401:s pääse mihinkään, joten maakun­tayliopis­tot eivät saa sitäkään. Tämä Sarvimäen huomio on hyvä, mut­ta ei var­maankaan täysin rauhoi­ta maakun­tayliopis­to­jen pelkoa.”

    No sit­ten tämä 401:s paras ei var­maankaan ollut ihan aikuis­ten oikeesti 401s paras.….

  23. Sylt­ty: Eihän henkilö oleehkä edes hak­enut unel­ma-alalle, jos sisään­pääsy on epä­var­maa eikä olis varaa polkea mon­taa vuot­ta paikoil­laan pääsykokei­den takia.

    Mä olen näh­nyt ihan riit­tävästi näitä haaveil­i­joi­ta, jot­ka ovat “unel­ma-alal­laan”, mut­ta mitään kom­pen­tenssia kyseiselle alalle ei ole. Lau­da­turil­la sisään.

  24. Pro­fes­sori Richart Bald­win kävi Helsingis­sä ker­tomas­sa, että korkeasti koulutet­tu­jen palkat rom­ah­ta­vat pian. Paras tapa suo­jau­tua pahal­ta olisi jous­tavasti muut­taa koulu­tus­ta vas­taa­maan tule­vaisu­u­den tarpei­ta. Pitkä opiskelu­ai­ka on myrkkyä, oppi on valmi­ik­si vanhentunutta.

  25. xyzzy:
    Nyky sys­teemin vim­maises­sa puo­lus­tamises­sa ihme­tyt­tää se, että ei huo­ma­ta muual­la pär­jät­tävän ilman hakukoerum­baa. Sen tuot­ta­mat välivuodet ovat yhteiskun­nalle ihan yhtä kalli­ita kuin ne jot­ka tule­vat ennenaikaises­ta eläköitymisestä. 

    Niin, muual­la mak­se­taan siitä koulu­tuk­ses­ta, ja sisään men­nään rahal­la. Valmis­tu­misen jäl­keen palkaton­ta työhar­joit­telua 1–2 vuot­ta (USA/UK). Mis­tä se etu siis muodostuu?

  26. Vähän tun­tuu että nyt keski­tytään väärään ongel­maan. Opiske­li­javalin­nan meto­di on koko­lail­la tois­si­jainen ongel­ma, sil­lä en usko, että esimerkik­si lain­op­pineisu­u­den (tai arkkite­htu­urin…) taso kauheasti lask­isi, vaik­ka opiske­li­jat valit­taisi­in arval­la. Niin pieni on lähtö­ta­son merk­i­tys ver­rat­tuna varsi­naiseen opiskeluun.

    “Kympin tyt­tö­jen” opiskelupol­un siloit­tamista oleel­lisem­pi ongel­ma on se, kuin­ka oikik­sen ja lääkik­sen opiske­li­javalin­nas­sa ran­nalle jäänei­den ysipuolen opiske­li­joiden haaveet saadaan murskat­tua niin täy­del­lis­es­ti, että he vapaae­htois­es­ti lähtevät opiskele­maan jotain muu­ta kuin sitä unel­ma-alaa uudelleen yrit­tämisen sijaan. 

    Toki haavei­den murskaami­nen on poli­it­tise­na man­i­festinä vähem­män medi­asek­sikäs kuin “tas­a­puolisu­u­den edistäminen”.

  27. Näin van­hana yliopis­ton asi­akkkaana on tul­lut huo­mat­tua, että luki­o­lais­ten liit­to tms. valit­taa aina opiske­li­javalin­noista, mut­ta kun liiton johto (homma­han kestää vain lukion ajan) pääsee opiskele­maan, ääni kel­los­sa muut­tuu täysin. Aika hauskaa tuol­lainen seurata. 

    Todel­li­nen ongel­ma taas ovat nämä esimerkik­si kemi­aa opiskele­maan päässeet, joiden ain­oa tarkoi­tus on päästä myöhem­min lääkik­seen tai ham­maslääkik­seen. Siinä, jos mis­sä menee resursse­ja hukkaan.

  28. Hyvä val­in­takoe on sel­l­ainen, jos­ta useim­mat pää­sevät läpi joko ensim­mäisel­lä yri­tyk­sel­lä, vas­ta usei­ta vuosia myöhem­min tai eivät koskaan. Se, että moni pääsee yliopis­toon toisel­la tai kol­man­nel­la yri­tyk­sel­lä, on merk­ki huonos­ta valintakokeesta.

    Men­estys­tä myöhem­mil­lä yri­tyk­sil­lä voi toki selit­tää se, että on kas­vanut ihmisenä koek­er­to­jen välil­lä. Har­va kuitenkaan kehit­tyy kovin paljon vuodessa tai kahdessa. Joil­lain on ehkä huono päivä ensim­mäisel­lä koek­er­ral­la ja he men­estyvät sik­si parem­min toisel­la ker­ral­la, mut­ta sekin kuu­lostaa harv­inaiselta. Paljon toden­näköisem­pää on, että myöhem­mil­lä ker­roil­la aut­taa se, että on osan­nut valmis­tau­tua kokeeseen paremmin.

    Koe on kuitenkin huono, jos se mit­taa sitä, kuin­ka hyvin kokeeseen on valmis­taudut­tu. Sil­loin­han opiske­li­javalin­nois­sa on kysymys suurelta osin siitä, kuin­ka paljon aikaa ja rahaa hak­i­jat ovat valmi­ita käyt­tämään opiskelu­paikan eteen. Sel­l­ainen tuskin ainakaan edis­tää parhaiden hak­i­joiden val­it­semista, ja onhan täl­lainen kil­pavarustelu myös aikamoista tuhlausta.

    Olen tässä viime vuosi­na tutus­tunut aika mon­en­laisi­in yliopis­toi­hin pitkin maail­maa. Jos jotain olen oppin­ut niin sen, että asi­at voidaan tehdä aika monel­la taval­la ja ne silti luul­tavasti toimi­vat. Ehkä Suomes­sakin kan­nat­taisi kokeil­la radikaal­isti eri­laisia tapo­ja opiske­li­joiden val­it­semiseen, kos­ka tuskin tulok­set siitä olen­nais­es­ti heikkenisivät.

  29. Huvit­ta­va aja­tus, että kaik­ki parhaat haku­tu­isi­vat Helsinki­in, heh. 

    Muuten olen sitä mieltä, että pääsyko­keet on säi­lytet­tävä, jos halu­aa, että yliopis­to­jen nai­sis­tu­mi­nen ei ainakaan enää kiihdy. Toisaal­ta olen melko var­ma, että on päät­täjiä ja byrokraat­te­ja, jot­ka eivät nai­sis­tu­mista pidä onglmana, jotkut ehkä jopa tavoitteena.

    Itse pidän miesten kiihtyvää syr­jäy­tymistä — myös korkeak­oulu­tuk­ses­ta — Suomen ja muidenkin län­si­maid­en suurimpi­in kuu­lu­vana ongelmana.

  30. N/A:

    Kan­nat­taisin muun­nos­ta mon­es­sa Man­ner-Euroopan maas­sa olev­as­ta sys­teemistä, jos­sa sisään pääsee hel­posti ja karsin­ta tapah­tuu ensim­mäis­ten pakol­lis­ten kurssien avulla. 

    Olin opiskelu­aikana vuo­den vai­h­to-opiske­li­jana maas­sa, jos­sa oli suun­nilleen täl­lainen sys­tee­mi siihen aikaan. Jokainen yliop­pi­lasko­keen läpäis­syt pääsi yliopis­toon luke­maan halu­a­maansa alaa (joillekin suosi­tu­ille aloille, kuten lääketiede, oikeustiede ja far­ma­sia oli lisä­vaa­timuk­se­na hyväksyt­ty lati­nan yliop­pi­laskoe). Jos kuitenkin reput­ti kolme ker­taa saman kurssin tentin, lensi yliopis­tos­ta ulos.

    Näin sivus­ta kat­sot­tuna jär­jestelmä toi­mi huonos­ti. Lääketi­eteen ensim­mäisil­lä kurs­seil­la oli aivan liikaa opiske­li­joi­ta resurs­sei­hin näh­den. Lisäk­si vas­tavalmis­tuneil­la lääkäreil­lä oli paha työt­tömyys. Valmis­tu­misen jäl­keen sai olla onnelli­nen, jos sai jostain palkat­toman har­joit­telu­paikan parik­si vuodek­si. Sen jäl­keen oli jo jotain toivoa päästä sel­l­aiseen paikkaan, jos­ta mak­set­ti­in palkkaakin. Far­masi­as­sa opiske­li­joiden valmis­tu­mi­nen viivästyi ainakin puolel­la vuodel­la sik­si, että pakol­liseen har­joit­telu­un tarvit­tavia paikko­ja ei ollut tarpeek­si opiske­li­joiden määrään nähden.

    Oma alani ei ollut huip­pusu­osit­tu­jen joukos­sa, mut­ta silti siel­läkään kaik­ki opiske­li­jat eivät päässeet pakol­lisi­in lab­o­ra­to­ri­otöi­hin sinä vuon­na, kun ne olisi mallio­hjel­man mukaan pitänyt suorittaa.

    Suomen jär­jestelmässä on paho­ja ongelmia, mut­ta vai­h­to-opiskelumaani jär­jestelmä tun­tui toimi­van vähin­tään yhtä huonosti.

  31. Jos jär­jestelmä muute­taan ehdote­tul­la taval­la, niin yksi ongel­ma on suuri joukko hyvil­lä arvosanoil­la aikaisem­min kir­joit­tanei­ta, jot­ka oli­si­vat mukana kil­paile­mas­sa paikoista. Suosi­tu­im­mille aloille ei muu­ta­maan vuo­teen pää­sisi muuten kuin puh­taal­la lau­datur-riv­il­lä niis­sä aineis­sa, joi­ta ko. hakuko­hde valin­nois­sa kat­soo. Toki van­hat kir­joit­ta­jat ovat kil­paile­mas­sa paikoista nytkin, mut­ta pyrk­i­jöi­den määrä lisään­ty­isi selvästi, kun ei enää tarvit­sisi lukea pääsykokeisi­in, vaan todis­tuk­sen lähet­tämi­nen riittäisi.

  32. erk­ki nii­ni:
    Main­io­ta, onhan mon­esti har­mit­tanut, kun ulko­maaan kol­le­gat ovat valmis­tuneet muu­toman vuo­den nuoremp­ina. Kuin­ka meil­lä on varaa hidasteluun… 

    Anglosak­si­sis­sa mais­sa lue­taan vain kan­di. Mais­terin luke­vat heti vain yliopis­touralle tähtäävät. Muiden mais­te­ri­opin­not tule­vat eteen työ­nan­ta­jan tarpeesta. Tämä yleen­sä liit­tyy siir­tymiseen vaa­ti­vampi­in työte­htävi­in. Ver­taat nyt kan­de­ja maistereihin.

  33. Oli pääsykoet­ta tai ei, olisi varmis­tet­ta­va, että kaikil­la lah­jakkail­la nuo­ril­la on taloudel­liset mah­dol­lisu­udet lukio-opin­toi­hin. Meil­lä ei ole varaa jät­tää lah­jakkuuk­sia syrjään.

  34. Mikä tahansa jär­jestelmä, jos­sa on vain yksi tai olen­nais­es­ti yksi yri­tys on erit­täin huono. Täl­lainen jär­jestelmä lisää liikaa painei­ta tähän ker­ta­suorituk­seen, jol­loin tul­laan mitan­neek­si lähin­nä paineen­si­etokykyä. Toki täl­lainen jär­jestelmä toimii sel­l­aiselle alalle, jos­sa paineen­si­etokyky on kaikkein keskeisin ja aivan pakolli­nen asia. Yhtään esimerkkiä sel­l­ais­es­ta en kuitenkaan osaa antaa — liekö olemassakaan.

  35. R. V.:
    Mikä tahansa jär­jestelmä, jos­sa on vain yksi tai olen­nais­es­ti yksi yri­tys on erit­täin huono. Täl­lainen jär­jestelmä lisää liikaa painei­ta tähän ker­ta­suorituk­seen, jol­loin tul­laan mitan­neek­si lähin­nä paineen­si­etokykyä. Toki täl­lainen jär­jestelmä toimii sel­l­aiselle alalle, jos­sa paineen­si­etokyky on kaikkein keskeisin ja aivan pakolli­nen asia. Yhtään esimerkkiä sel­l­ais­es­ta en kuitenkaan osaa antaa – liekö olemassakaan. 

    Esimerk­ki tähän on käden ulot­tuvil­la ja se on armei­ja. Mah­dol­lisu­us hoitaa asevelvol­lisu­us tiet­tyyn soti­lasar­vota­soon johta­vana on käytän­nössä ker­talu­on­toinen ja ratkeaa alokaskau­den jäl­keen. Armei­jas­sa täl­laisen voi jotenkuten ymmärtää kun tehtävi­in koulute­taan poikkeu­solo­ja varten.

    Näis­sä koulu­tusu­ud­is­tushankkeis­sa on nähtävis­sä tietyn­lainen koulu­tuk­sen “mil­i­tarisoin­ti”. Ammat­tik­ouluista on tarkoi­tus tul­la yhteiskun­taan “miehistö”, ali­upseerik­oulu­ja vas­taav­ista ammat­tiko­rkeak­ouluista “ali­upseeris­to” ja reservi­upseerik­oulua vas­taav­ista yliopis­toista “upseeris­to”. Lukioon pääsy olisi jonkin­lainen indikaat­tori siitä, että on hyväksyt­ty ali­upseerikurssin ensim­mäiseen osaan. Kun työu­rat kuitenkin tehdään rauhanaikana vuosikym­me­nien mit­taise­na, ei täl­laista koulu­tuk­sen mil­i­tarisoin­ti­jär­jestelmää ja lop­ullista lokeroimista pitäisi yleisessä koulu­tusjär­jestelmässä soveltaa.

  36. Jouni:

    Koe on kuitenkin huono, jos se mit­taa sitä, kuin­ka hyvin kokeeseen on valmis­taudut­tu. Sil­loin­han opiske­li­javalin­nois­sa on kysymys suurelta osin siitä, kuin­ka paljon aikaa ja rahaa hak­i­jat ovat valmi­ita käyt­tämään opiskelu­paikan eteen. Sel­l­ainen tuskin ainakaan edis­tää parhaiden hak­i­joiden val­it­semista, ja onhan täl­lainen kil­pavarustelu myös aikamoista tuhlausta.

    Mut­ta juuri tuol­lainen on yliop­pi­laskoe. Sähköi­nen koe pahen­taa kil­pavarustelua, kos­ka tietokoneet eivät ole samanveroisia. 

    Per­saukiset osta­vat halvim­man romun, joka boot­taa sen surkean debian­jo­hdan­naisen. Toiset taas paras­ta mitä rahal­la saa. Ero on huo­mat­ta­va. Sama tois­tuu laskimis­sa lukion aikana ja jatkos­sa sähköi­sis­sä mate­ri­aaleis­sa. Se jol­la on rahaa voi ostaa parhaat prep­pauskurssit yliop­pi­laskokeisi­in. Mei­dän opiske­li­joi­ta on jo rekry­töi­ty näi­hin firmoihin.

    Lukios­sakin voi pitää välivu­osia, joi­ta var­masti tul­laan näkemään, jos se yliop­pi­laskir­joituk­set määrit­televät jatko-opintopaikan.

  37. erk­ki nii­ni:
    Pro­fes­sori Richart Bald­win kävi Helsingis­sä ker­tomas­sa, että korkeasti koulutet­tu­jen palkat rom­ah­ta­vat pian. Paras tapa suo­jau­tua pahal­ta olisi jous­tavasti muut­taa koulu­tus­ta vas­taa­maan tule­vaisu­u­den tarpei­ta. Pitkä opiskelu­ai­ka on myrkkyä, oppi on valmi­ik­si vanhentunutta.

    Se oli tämän vuo­den uuti­sank­ka. Täyt­tä roskaa.

    Mene ja sano tietokoneelle, että suun­nit­tele lai­va, Vai­h­da sydän poti­laalle. Lopuk­si luon­nos­tele uusi lakiehdotus.

    Mitäpä soft­abot­ti siitä tuumaa?

  38. Kepa

    Näin sivus­ta kat­sot­tuna jär­jestelmä toi­mi huonos­ti. Lääketi­eteen ensim­mäisil­lä kurs­seil­la oli aivan liikaa opiske­li­joi­ta resurs­sei­hin nähden. 

    Tämän takia ehdotinkin mod­i­fioitua jär­jestelmää, jos­sa ensim­mäiset kurssit oli­si­vat stan­dar­d­oitu­ja korkeak­oulu­jen välil­lä ja ne tentittäisiin. 

    Lääkis ja oikis ovat tietysti oma lukun­sa. Olisi ehkä parem­pi että lääkik­sen ensim­mäisil­lä kurs­seil­la olisi tun­gos­ta ver­rat­tuna nykyti­lanteeseen, jos­sa opiskel­laan kemi­an diplo­mi-insinöörik­si ennen lääk­istä. Pääsykoe ei mit­taa oikeaa asi­aa jos lääketi­eteen tutk­i­ja­nu­ralle päässyt alan huip­pu on joutunut kulut­ta­maan elämästään viisi vuot­ta pääsykokeis­sa ennen sisäänpääsyä.

  39. Nuorten ihmis­ten kohdal­la kan­natan kaikkia sel­l­aisia rak­en­tei­ta jot­ka eivät sul­je ovia liian aikaisin. Useim­mil­la aloil­la oikean­laisen yo-todis­tuk­sen saami­nen vaatii sen, että jo 15 vuo­ti­aana pitäisi osa­ta vali­ta oikea aineyhdistelmä. 

    Nuo­ria pitäisi rohkaista kokeile­maan siip­iään ja löytämään oma jut­tun­sa, ei puske­maan laput silmil­lä yhtä polkua pitkin. 

    Lisäk­si ihmiset kyp­syvät eri tahti­in. Itse en ollut lukion jäl­keen valmis yliopis­toon ja tämä näkyi myös lukion päästö­todis­tuk­ses­sa jon­ka keskiar­vo alkoi kuutosella.

    Kävin armei­jan ja tein pari vuot­ta ns hant­ti­hom­mia eli tar­joil­i­jana, baarim­ikkona, kau­pan kas­sal­la yms. Sit­ten pääsykokei­den kaut­ta yliopis­toon toisel­la yrit­tämäl­lä. Nyt aka­teem­i­nen veron­mak­sa­ja joka

  40. On erit­täin tärkeää, että osa älykkäistä miehistä ei koskaan opiskele.

    Logi­ik­ka. Suomes­sa para­metrit ovat siten, että jos koulunkäyn­ti sujuu, ei ole mitään järkeä alkaa yrit­täjäk­si. Fir­mo­ja kuitenkin tarvi­taan (olkoonkin, että esim. Uuden­maan läänin suurin työ­nan­ta­ja on Helsin­gin kaupun­ki itse).

    Jos kaik­ki kyvykkäät opiskel­e­vat ja pää­tyvät viras­toi­hin nysväämään aanelosia, liike­toim­intaan jää heikom­pi aines ja sekö sit­ten on hyvä?

    On paljon parem­pi, että koulu nimeno­mais­es­ti viritetään siten, että se ei pojille sovi. Kuin luon­non­pakos­ta saadaan syn­tymään yrit­täjäpo­ten­ti­aali (tai pakkoyrit­täjyys, kun ei puut­tuvak­si jäävän tutkin­non takia muu­takaan voi tehdä).

    En (tietenkään) pysty todis­ta­maan väitet­täni, mut­ta empiria koti­paikkakunnal­ta on: kun vuo­tu­isat verotiedot julka­istaan, kär­jessä ovat a) ter­veyskeskuk­sen väki (ne kympin tytöt) b) omistaja-toimitusjohtajat.

    Mitä jäl­jem­piä tun­nen, he ovat käyneet enin­tään lukion ja senkin keskiar­vol­la 6–7.

  41. Yhdyn blo­gistin näke­myk­si­in läh­es täysin. 

    Tyt­töjä ja poikia en jakaisi eri kohdista vuot­ta vuosilu­okki­in. Parem­pi on sijoit­taa jokainen yksilöl­lis­es­ti taso­ryh­mään perusk­oulun alus­ta lukion lop­pu­un saakka. 

    Toivoisin, että blo­gisti käsit­telisi lah­jakku­usteste­jä pidem­mälle — nyt ne jäivät kum­mit­tele­maan pin­nan alle.

  42. Näk­isin itse uud­is­tuk­sen hyvänä, samal­la voisi lisätä yliop­pi­laskokei­den uusimisker­to­ja rajattomiksi. 

    Kuitenkin nähdäk­seni vielä tärkeäm­pää olisi tehdä opiske­li­javal­in­ta vain alem­paan korkeak­oulu­tutk­in­toon joka olisi laa­ja-alainen. Tämän jäl­keen voisi pyrk­iä eril­lis­ten pääsykokei­den tai opin­tomen­estyk­sen kaut­ta vaikka­pa luon­non­ti­eteitä opiskelleena psykologik­si, lääkärik­si, di:ksi, aineenopet­ta­jak­si tms. Tai mik­sipä ei vaik­ka ihan eri alan maisteritutkintoon.

    Tätä kaut­ta nuoret jot­ka eivät joko tuurin tai kyvyn puut­teesta pääse nyt halu­amilleen aloille saisi­va opiskel­tua pyrkimis­vai­heessaan ainakin alem­man korkeak­oulu­tutkin­non joka antaisi jatko-opin­to­valmi­udet use­alle eri alalle tai suo­raan työelämävalmiuksia.

    Vielä parem­pi idea olisi toki tehdä globaali ver­tailu eri maid­en opiske­li­javal­in­ta­jär­jestelmistä. Saman tapais­ten ongelmien kanssa paini­taan Argen­ti­inas­ta Unkari­in. On vaikea kuvitel­la, että opiske­li­javalin­nan ain­oa viisaus asuu Suomessa.

  43. erk­ki nii­ni:
    Pro­fes­sori Richart Bald­win kävi Helsingis­sä ker­tomas­sa, että korkeasti koulutet­tu­jen palkat rom­ah­ta­vat pian. Paras tapa suo­jau­tua pahal­ta olisi jous­tavasti muut­taa koulu­tus­ta vas­taa­maan tule­vaisu­u­den tarpei­ta. Pitkä opiskelu­ai­ka on myrkkyä, oppi on valmi­ik­si vanhentunutta.

    Toiv­ot­tavasti blo­gisti tekee tästä aiheesta oman blogikirjoituksensa. 

    Suo­ma­lais­ten ei pitäisi edes yrit­tää kil­pail­la hal­pa­maid­en osaa­jien kanssa, kos­ka erot palkkata­sos­sa tekevät kil­pailu­asetel­mas­ta vääristyneen. Ratkaisu löy­tyy ter­veestä pro­tek­tion­is­mista. Vapaakaup­pa toimii val­tion sisäl­lä, mut­ta ei hyvin eri­lais­ten val­tioiden välillä.

  44. Kalle: Anglosak­si­sis­sa mais­sa lue­taan vain kan­di. Mais­terin luke­vat heti vain yliopis­touralle tähtäävät. Muiden mais­te­ri­opin­not tule­vat eteen työ­nan­ta­jan tarpeesta. Tämä yleen­sä liit­tyy siir­tymiseen vaa­ti­vampi­in työte­htävi­in. Ver­taat nyt kan­de­ja maistereihin.

    Jut­telin brit­tiläisen opet­ta­jan kanssa. Ker­toi, että hänen alal­laan valmis­tu­taan 21v iässä. Mais­teri tai kan­di, onko sil­lä väliä, opet­ta­ja ei luul­lak­seni ole tiedeammatti.

  45. N/A:
    Matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­lisil­lä aloil­la pääsyko­keen pitäisi olla hyvä mit­tari. Itse pääsin pääsyko­keen avul­la heit­tämäl­lä sisään vaik­ka lukio oli jäänyt kesken. 

    Matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­lisel­lä ja tekni­ikan alal­la pääsykoe on var­masti hyvä mit­tari sille, miten hak­i­ja men­estyy opin­nois­saan. Mut­ta toisaal­ta nyky­is­ten yliop­pi­laskir­joi­tusten pitkän matem­ati­ikan, fysi­ikan ja kemi­an kokeet mit­taa­vat peri­aat­teessa ihan samo­ja asioi­ta kuin näi­den alo­jen pääsyko­keet. Tarvi­taanko siis pääsykokei­ta vielä erikseen?

    Ongel­ma on siinä, että yliop­pi­lasko­keet ovat tässä mielessä liian helpot eli ne eivät erot­tele parhai­ta hak­i­joi­ta tarpeek­si hyvin toi­sis­taan. Lau­datur pitkässä matem­ati­ikas­sa, fysi­ikas­sa ja kemi­as­sa (siis nämä kaik­ki yhtä aikaa) ei vielä riit­täisi vaikeimpi­in hakuko­hteisi­in, kos­ka liian monel­la on ne kaik­ki. Lisäk­si pitäisi ottaa huomioon joitain mui­ta arvosano­ja. En oikein usko, että esim. men­estys­tä Aal­lon teknil­lisen fysi­ikan opin­nois­sa ennus­taa kauhean hyvin se, onko äidinkielestä ja englan­nista lau­datur, eximia vai magna. Men­estys yo-kir­joituk­sia vaikeam­mis­sa matem­ati­ikan ja fysi­ikan pääsykokeis­sa on toden­näköis­es­ti parem­pi mittari.

  46. Ihan hyvää pohd­in­taa. Lisäyk­senä on kuitenkin syytä huo­ma­ta, että yo-koe on vah­vasti sidot­tu lukion ope­tus­su­un­nitel­maan. Sitä ei siis enää vuosi­in ole tarkoitet­tu val­in­to­jen poh­jak­si, jol­lainen se kuitenkin oli satavuot­ta sitten. 

    1) Esimerkik­si psykolo­gian alal­la viimeiseen kymme­neen vuo­teen ei lukion huip­puabit, jot­ka palkit­tu yo-koe men­estyk­sen perus­teel­la ole edes hak­e­neet koulutukseen. 

    2) Moni­val­in­takokei­ta voi tehdä hyvin monel­la taval­la. Ain­oa ei ole nip­pe­likysymyk­set muo­toa Mikä on Ran­skan pääkaupun­ki? Esimerkik­si matemaat­ti­sis­sa aineis­sa voidaan optis­es­ti lukea las­kete­htävien vas­tauk­set väli­vai­hei­neen jos niin halutaan

    3) Kandiki­in­tiöi­den lisäämi­nen voisi ola eräs ratkaisu, mut­ta kun Suomen työelämä ja koulu­tusjär­jestelmä ei ole saman­lainen kuin esimerkik­si Ran­skas­sa ja Yhdys­val­lois­sa. Suurin onge­ma onkin, että ei hah­mote­ta kokon­aisu­ut­ta, vaan yritetän muut­taa jär­jestelmästä vain yhtä palikkaa. 

    a) Meil­lä aloite­taan perusk­oulu vuo­ta myöhem­min, kuin suurim­mas­sa osas­sa mui­ta maita. 

    b) Meil­lä on varus­mies­palvelus (kan­natan, kyl­lä sitä itse mut­ta pakko tun­nus­taa, että se vie aikaa)

    c) Meil­lä kan­di­datin tutk­in­to ei ole lukion jatke ja ylei­sisvistävä kuten esim. USA:ssa.

    d) Meil­lä kan­di­daatin tutk­in­to ei ole tilas­toin­nin pää­tutk­in­to, kuten esim. USA:ssa ja tilas­toin­tia ei lopeta­ta siihen. Esim. USA:ssa varsi­naisen lääketi­eteel­lisen koulu­tuk­sen keskimääräi­nen aloi­tusikä on 24 vuot­ta ja lail­lis­te­tuk­si lääkärik­si valmis­tu­taan keskimäärin neljässä vuodessa. Ennen noin 24 ikävuot­ta on ollut yleiskan­di, joka ehkä sitältää jotain premed-opin­to­ja. Miten tämä poikkeaa iältään Suomes­ta? Ei mitenkään. Me vain ver­taamme väärään valmis­tu­misikään, eli kandi­in, kun pitäisi ver­ra­ta ikää ammat­ti­in valmis­tu­misikään eli maisteriin.

  47. R. V.:
    Mikä tahansa jär­jestelmä, jos­sa on vain yksi tai olen­nais­es­ti yksi yri­tys on erit­täin huono. Täl­lainen jär­jestelmä lisää liikaa painei­ta tähän ker­ta­suorituk­seen, jol­loin tul­laan mitan­neek­si lähin­nä paineen­si­etokykyä. Toki täl­lainen jär­jestelmä toimii sel­l­aiselle alalle, jos­sa paineen­si­etokyky on kaikkein keskeisin ja aivan pakolli­nen asia. Yhtään esimerkkiä sel­l­ais­es­ta en kuitenkaan osaa antaa – liekö olemassakaan.

    Paineen­si­etokykyä tarvi­taan soti­laan, poli­isin ja brankkarin lisäk­si esimerkik­si monis­sa lääkärin ja juristin tehtävis­sä sekä käytän­nössä kaikissa johta­jate­htävis­sä. Opet­ta­jakin on tänäpäivänä tehtävä, jos­sa tarvi­taan paineen­si­etokykyä, rehtorista puhu­mat­takaan. Eli kyl­lä näitä on, jos vähän ajattelee.

    Lääkärien osalta­han rekry­toin­ti ei ole men­nyt ihan puikkoi­hin viime vuosi­na. Hyviä ja päte­viä tutk­i­joi­ta on tar­jol­la tutkimus­ryh­mi­in, mut­ta päätök­sen­tekokyky­isiä ter­veyskeskus­lääkäre­itä, saati ter­vey­den­huol­loin johta­jia ei ole riit­tävästi. Olemme menos­sa rekry­toin­tion­gel­man vuok­si samaan suun­taan kuin Ruot­si, jos­sa insinöörit ja ekonomit johta­vat sairaaloita.

    Tiimin vetäjä, mitä tit­teliä Suomes­sa käytetään usein virheel­lis­es­ti ryh­män johta­jas­ta, on jo johta­ja, jol­la tulee olla tehtävän vaa­ti­ma paineen­si­etokyky. Yhtään tiim­iä en ole näh­nyt vielä suo­ma­laises­sa organ­isaa­tios­sa. Uudenkaupun­gin autote­htaal­la en ole käynyt, siel­lä saat­taisi olla.

    Suo­ma­laisen työelämän pelas­tus on, että miespuolis­es­ta, käyt­tökelpoise­na ikälu­okas­ta iso osa saa teo­reet­tisen koulu­tuk­sen johtamiseen ja samal­la ope­tus­ta, joka paran­taa paineen­si­etokykyä. Eli meil­lä on johta­japo­ten­ti­aalia kil­pail­i­ja­mai­ta enem­män huoli­mat­ta siitä, ettei aihet­ta opete­ta korkeakouluissa.

  48. erk­ki nii­ni: Jut­telin brit­tiläisen opet­ta­jan kanssa. Ker­toi, että hänen alal­laan valmis­tu­taan 21v iässä.Maisteri tai kan­di, onko sil­lä väliä, opet­ta­ja ei luul­lak­seni ole tiedeammatti.

    Toisaal­ta Iso-Bri­tann­ian epä­tasa-arvoinen koulu­jär­jestelmä kan­diopet­ta­ji­neen ei pär­jääkään useim­mis­sa kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa. Parhaat koulut rekry­toi­vat siel­lä mais­tere­i­ta opettajiksi,

    Sinän­sä vaikka­pa opet­ta­jak­oulu­tuk­ses­sakin voisi olla kan­di-mais­terivai­heen välis­sä vaikka­pa vuo­den käytän­nön jak­so vaikka­pa koulunkäyn­ni­no­h­jaa­jana (avus­ta­jana) jol­loin näk­isi koulumaail­maa oikeasti työym­päristönä, saisi virikkeitä mais­terivai­het­ta varten sekä kerät­tyä rahoi­tus­ta mais­terivai­het­ta varten. 

    Toki täl­lainen jär­jeste­ly ei vält­tämät­tä toimisi Suomes­sa, sil­lä toden­näköis­es­ti mais­terivai­heeseen vaa­dit­tavas­ta työkoke­muk­ses­ta syn­ty­isi ilmaistyövoima-automaatti.

  49. erk­ki nii­ni: Jut­telin brit­tiläisen opet­ta­jan kanssa. Ker­toi, että hänen alal­laan valmis­tu­taan 21v iässä.Maisteri tai kan­di, onko sil­lä väliä, opet­ta­ja ei luul­lak­seni ole tiedeammatti.

    On sil­lä ajal­lis­es­ti väliä pari, kolme vuot­ta. Täysin toinen asia, johon Osmo jo viit­tasi, on mais­ter­itutkin­non tarpeel­lisu­us. Suomes­sa vain upseer­it koulute­taan anglosak­sisen mallin mukaan. Työelämään lähde­tään kan­d­i­na ja mais­te­ri­opin­not ovat vas­ta siinä vai­heessa kun työ­nan­ta­ja kat­soo sitä tarvitsevansa. 

    http://presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=365639&culture=fi-FI

    Puo­lus­tusvoimat ja Rajavar­ti­o­laitos kokeili­vat het­ken upsee­rien koulut­tamista suo­raan mais­terik­si. Lyhyen kokeilun jäl­keen palat­ti­in toimi­vam­paan ratkaisuun.

  50. Mitään poikia suo­sivia uud­is­tuk­sia on kai turha odot­taa, väit­täisin parikym­men­tä vuot­ta asi­aa seu­rat­tuani. Sel­l­ainen dynami­ik­ka, joka saisi poli­itikoi­hin ja vira­nomaisi­in vauh­tia yksinker­tais­es­ti puut­tuu, vaik­ka juh­la­puheis­sa asia voidaan mainita. 

    Jos jotain ollaan yrit­täv­inään, lähtöko­h­ta tup­paa nou­dat­ta­maan uud­is­ta­jien maail­maku­vaa ja ole­maan fem­i­nisthu­uhaa­ta. Esimerkik­si sukupuolten häivyt­tämi­nen ja toisaal­ta sukupuolten mon­i­naisu­u­den korost­a­mi­nen(!), mikä on suur­in­ta muo­tia juuri nyt, on hyvä aja­tus lähin­nä tyt­tö­jen kannal­ta. Mitä se merk­it­see poikien kannal­ta, sitä ei ilmeis­es­ti kukaan ole viitsinyt tai osan­nut ajatella. 

    Hyvä esimerk­ki vääristä pre­mis­seistä on vihrei­den Pelaste­taan pojat! ‑vaali­pam­flet­ti. Se perus­tuu pitkälti suo­raan fem­i­nistien käsikir­jas­ta otet­tuun ajatuk­seen, että poikien etuoikeutet­tu ase­ma, johtaa ikään kuin vahin­gos­sa hei­dän kannal­taan epä­toiv­ot­tavaan tilanteeseen (eli huonom­paan koulumenetykseen). 

    Vahin­gos­sakaan ei maini­ta tutkimus­tu­lok­sia joiden mukaan opet­ta­jat syr­jivät poikia tai ainakn merkit­tävää osaa heistä, koulu­jär­jestelmä syr­jii keskimäärin hitaam­min kehit­tyviä ja myöhem­min mur­rosikäistyviä poikia, miesopet­ta­jien (men­tor­ei­den ja esiku­vien) puute hait­taa jne. 

    Sik­si tavoit­teena pitäisi olla, että nyky­istä koula ei muute­ta, kos­ka muu­tos hel­posti lip­sah­taa tyt­töjä suo­si­vaan suun­taan. Kuten nyt tämä pääsykokei­den pois­t­a­mi­nen uhkaa tehdä. 

    Suomen koul­u­laitos on yksi maail­man epä­tasar­vo­is­m­mista sukupuolten tasa-arvon suh­teen, kun­pa sitä ei muutet­taisi vielä epätasa-arvoisemmaksi.

  51. Kepa: Lau­datur pitkässä matem­ati­ikas­sa, fysi­ikas­sa ja kemi­as­sa (siis nämä kaik­ki yhtä aikaa) ei vielä riit­täisi vaikeimpi­in hakuko­hteisi­in, kos­ka liian monel­la on ne kaik­ki. Lisäk­si pitäisi ottaa huomioon joitain mui­ta arvosano­ja. En oikein usko, että esim. men­estys­tä Aal­lon teknil­lisen fysi­ikan opin­nois­sa ennus­taa kauhean hyvin se, onko äidinkielestä ja englan­nista lau­datur, eximia vai magna. Men­estys yo-kir­joituk­sia vaikeam­mis­sa matem­ati­ikan ja fysi­ikan pääsykokeis­sa on toden­näköis­es­ti parem­pi mittari.

    Tieto­jenkäsit­te­lyti­eteen valin­nois­sa on per­in­teis­es­ti pain­otet­tu pitkän matem­ati­ikan ja äidinkie­len kokei­ta. Tässä on se etu, ettei men­estys matem­ati­ikas­sa ja äidinkielessä kor­reloi yhtä vah­vasti kuin men­estys matem­ati­ikas­sa, fysi­ikas­sa ja kemi­as­sa. Lisäk­si äidinkie­len koe mit­taa aika pitkälti oikei­ta asioi­ta: jos kyke­nee käsit­telemään asi­akokon­aisuuk­sia ja jäsen­telemään ajatuk­sen­sa johdon­mukaises­ti, on luul­tavasti oikean­lainen ihmi­nen tietojenkäsittelyalalle.

    Van­ha äidinkie­len koe, jos­sa kir­joitet­ti­in kak­si ainet­ta ja parem­pi arvostelti­in, oli toki hyödyl­lisem­pi. Kokeen arvo opiske­li­javalin­nois­sa heikkeni joskus vuosikym­men sit­ten, kun siinä ryhdyt­ti­in mit­taa­maan enem­män lukion äidinkie­len oppimäärään kuu­lu­via asioita.

  52. ‘Yliop­pi­laskokeisi­in pän­tätään niitä samo­ja asioi­ta, jot­ka on jo lukiokurs­seil­la ker­taalleen opiskel­tu.’ (DVA)
    Jos ne asi­at on kurssil­la opit­tu eikä pelkästään opiskel­tu, ei niitä tarvitse erik­seen päntätä.

  53. Molem­mat vai­h­toe­hdot perus­tuu pitkälti ulkoaopet­telu­un ja suo­si­vat sik­si naisia. Mainit­ti­in jo että pääsyko­keesta ei ole mitään hyö­tyä pääs­seille tai ulos jääneille, joten Yhtä hyvin pääsy­vaa­timuk­se­na voisi olla miehiä suo­sivia tehtäviä: strate­gia­peli, pyörän pin­no­jen rih­taus, fyysi­nen kestävyys, leikkisti pörssisi­joit­ta­mi­nen, paineen­si­etokoe, men­san­testi, yleistieto… 

    Olisiko miehien suosimi­nen nyky­istä järkeväm­pää taloudel­lis­es­ti? Kan­nat­taisi kokeilla.

  54. Asi­aan löy­hästi liit­tyen minä pidän ns. luoka­ton­ta lukio­ta tuhoisana. Oma jälkikasvu­ni jät­ti lukiovu­osi­naan pois työläät luon­non­ti­eteel­liset aineet ja vai­h­toi sem­moisi­in joista selviää helpom­mal­la. Halu­ami­in­sa yliopis­toi­hin päästäk­seen he jou­tu­i­v­at myöhem­min pitämään välivuodet ja opiskele­maan oma­l­la ajal­la kuitenkin ne kurssit jot­ka olisi voin­ut lukea jo lukios­sa. Nos­tan hat­tua molem­pi­en sitkey­delle ja määräti­etoisu­udelle, ja har­mit­te­len niiden nuorten kohtaloa joil­ta ei löy­ty tarvit­tavaa lisäpin­nistys­tä tai joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta pitää välivuotta.

    Luoka­ton lukio ilmeis­es­ti yrit­tää apinoi­da yliopis­to­jen aka­teemista vapaut­ta, mut­ta tekee sen muu­ta­man vuo­den liian aikaisin ainakin poikien kyp­syys­ta­soon näh­den. Tämä on tuhoisaa työurien pid­ntämispyrkimyk­sille, ja vaikeut­taa myös Suomen kil­pailua tieteen ja tekni­ikan etur­in­ta­mas­sa. Se on myös surkeaa niiden nuorten kannal­ta jot­ka eivät jak­sa epäon­nis­tuneen lukion jäl­keen kam­peu­tua vihreälle oksalle — joku pros­ent­ti heistä arvatenkin syrjäytyy.

  55. Kaik­ki val­in­tamenetelmät ovat epätäy­del­lisiä aloil­la, jois­sa halukkai­ta ja kyvykkäitä hak­i­joi­ta on sato­ja enem­män kuin voidaan ottaa sisään. Niin kauan kuin tuhan­net nuoret ovat valmi­ita hake­maan uud­estaan ja uud­estaan luke­maan lakia, lääketiedet­tä tai kaup­patiedet­tä, on turha kuvitel­la, että val­in­tamenetelmiä rukkaa­mal­la voitaisi­in nopeut­taa opiskele­maan pääsemistä. Kaikkia kyvykkäitä ei voi­da vali­ta, kos­ka se johtaisi koulutusinflaatioon.

    Pääsykoe on val­in­tamenetelmänä oikeu­den­mukaisem­pi, kos­ka se huomioi myös ammatil­lis­es­ta koulu­tuk­ses­ta tule­vat hak­i­jat (miten ver­ra­ta yliop­pi­laskir­joi­tusten tulok­sia ja ammat­tik­oulun päät­tö­todis­tus­ta?) ja antaa toisen mah­dol­lisu­u­den, vaik­ka yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa ei olisi kir­joit­tanut lau­da­turin todis­tus­ta. Monil­la aloil­la voidaan toki lisätä myös todis­tus­val­in­taa ilman, että pääsykokeista kokon­aan luovutaan.

  56. Kepa: Matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­lisel­lä ja tekni­ikan alal­la pääsykoe on var­masti hyvä mit­tari sille, miten hak­i­ja men­estyy opin­nois­saan. Mut­ta toisaal­ta nyky­is­ten yliop­pi­laskir­joi­tusten pitkän matem­ati­ikan, fysi­ikan ja kemi­an kokeet mit­taa­vat peri­aat­teessa ihan samo­ja asioi­ta kuin näi­den alo­jen pääsyko­keet. Tarvi­taanko siis pääsykokei­ta vielä erikseen?

    Ongel­ma on siinä, että yliop­pi­lasko­keet ovat tässä mielessä liian helpot eli ne eivät erot­tele parhai­ta hak­i­joi­ta tarpeek­si hyvin toi­sis­taan. Lau­datur pitkässä matem­ati­ikas­sa, fysi­ikas­sa ja kemi­as­sa (siis nämä kaik­ki yhtä aikaa) ei vielä riit­täisi vaikeimpi­in hakuko­hteisi­in, kos­ka liian monel­la on ne kaik­ki. Lisäk­si pitäisi ottaa huomioon joitain mui­ta arvosano­ja. En oikein usko, että esim. men­estys­tä Aal­lon teknil­lisen fysi­ikan opin­nois­sa ennus­taa kauhean hyvin se, onko äidinkielestä ja englan­nista lau­datur, eximia vai magna. Men­estys yo-kir­joituk­sia vaikeam­mis­sa matem­ati­ikan ja fysi­ikan pääsykokeis­sa on toden­näköis­es­ti parem­pi mittari.

    Erot­telu­on­gel­man lisäk­si olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten todis­tusten kor­re­laa­tio opin­tomen­estyk­sen tai moti­vaa­tion kanssa muut­tuu suh­teessa YO-kokeista kuluneeseen aikaan. Pääsyko­keessa saadaan tietää ajanko­htaiset valmi­udet, mut­ta onko esim. kymme­nen vuo­den takaisen MAFY lau­da­turin kir­joit­ta­jan keskimääräi­nen valmius LUMA opin­toi­hin yhtä hyvä vas­taa­vat arvosanat juuri kir­joit­ta­neeseen ver­rat­tuna? Veikkaisin ettei ole -> tuo koulu­tu­so­hjelmi­in opiske­li­joi­ta heikom­mil­la valmiuk­sil­la kuin osaamisen mit­taami­nen pääsykokeella. 

    Toki yo-koe ker­too var­maan myös omi­naisuuk­sista, mut­ta jos koulu­tu­so­hjel­ma rak­en­tuu lukion oppimäärien päälle, niin on perustel­tua edel­lyt­tää näi­den oppimäärien keskeis­ten asioiden riit­tävää hallintaa ja sovel­luskykyä koulu­tuk­seen haettaessa.

  57. Yliopis­toon pääsyä pitäisi helpot­taa ja kar­sia sit­ten 1. ja 2. vuo­den jäl­keen ylimääräiset. Samal­la ne lopet­ta­vat jot­ka huo­maa­vat ole­vansa vääräl­lä alal­la. 1. ja 2. vuo­den opin­to­jen sisäl­let­tävä oaljolti myös sel­l­aisia kursse­ja, jot­ka voi hyö­dyn­tää pääainet­ta vaihdettaessa. 

    Pääsykoerum­ba tun­tuu useim­mil­la aloil­la tarpeet­toma­l­ta ja hyödyt­tömältä. Moni (eri­tyis­es­ti poi­ka) lus­muilee lukion läpi kiikun kaakun ja sat­saa sit­ten pääsykokeisiin. 

    Sukupuo­liki­in­tiöt voisi ottaa melkein alal­la kuin alal­la käyt­töön. Sukupuoli­jakau­maa ei saa päästää liiak­si vinou­tu­maan korkeakoulutuksessa.

    Monel­la alal­la tarvi­taan parem­pia ihmis­suhde­taito­ja. Tässä mielessä tosi tumpeloi­ta ihmisiä pää­tyy esim. lääkäreik­si, hyvil­lä papereil­la ja arvosanoil­la mut­ta jok­seenkin kyvyt­töminä kohtaa­maan ja kuun­tele­maan ihmisiä. Diag­noosi ja resep­ti kouraan, kun pitäisi osa­ta kan­nus­taa vaikka­pa elämän­ta­pare­mont­ti­in. Saman­laista ongel­maa esi­in­tyy mm. työvoima­palveluis­sa. Nykyi­nen sisään­pääsysys­tee­mi ei käsit­tääk­seni mitenkään mit­taa ihmissuhdetaitoja.

    Ja vielä. Suo­ma­laises­sa koulusys­tee­mis­sä aivan liian vähän sat­sa­taan keskustelemiseen, kuun­telemiseen, esi­in­tymiseen, argu­men­toin­ti­in ja yleen­säkin sosi­aal­isi­in taitoi­hin. Edelleenkin olemme liian tup­pisui­ta. Pisakaan ei tai­da mita­ta sosi­aal­isia taitoja.

  58. En tien­nytkään, että Suomes­sa etsitään keino­ja muut­taa lukio viisivuo­tisek­si. Oheis­vaiku­tuk­se­na saamme myös val­tavasti lisää iltalukioon oppi­lai­ta, kun eximi­at pitää korot­taa laudatureiksi. 

    Touko Met­ti­nen

  59. Nel:
    Molem­mat vai­h­toe­hdot perus­tuu pitkälti ulkoaopet­telu­un ja suo­si­vat sik­si naisia. Mainit­ti­in jo että pääsyko­keesta ei ole mitään hyö­tyä pääs­seille tai ulos jääneille, joten Yhtä hyvin pääsy­vaa­timuk­se­na voisi olla miehiä suo­sivia tehtäviä: strate­gia­peli, pyörän pin­no­jen rih­taus, fyysi­nen kestävyys, leikkisti pörssisi­joit­ta­mi­nen, paineen­si­etokoe, men­san­testi, yleistieto…

    Olisiko miehien suosimi­nen nyky­istä järkeväm­pää taloudel­lis­es­ti? Kan­nat­taisi kokeilla.

    Älä vali­ta vaan ole mies ja ota se kir­ja käteen. Voi elämä!

  60. anon­il­li:
    ‘Yliop­pi­laskokeisi­in pän­tätään niitä samo­ja asioi­ta, jot­ka on jo lukiokurs­seil­la ker­taalleen opiskel­tu.’ (DVA)
    Jos ne asi­at on kurssil­la opit­tu eikä pelkästään opiskel­tu, ei niitä tarvitse erik­seen päntätä.

    Ne on myös jo ker­ran kuulusteltu.

  61. Lääkik­sen pääsykokeis­sa ei saa olla edes yksinker­taista funk­ti­o­lask­in­ta. Ei myöskään lukios­sa käytet­tävää taulukkokir­jaa. Syynä on tietenkin se, ettei ole resursse­ja etukä­teen tark­istaa pyrk­i­jöi­den tuo­mia välineitä. Sama tilanne on Teknil­lisessä korkeakoulussa.

    Ainakin lääkik­seen pyrk­i­jöille tar­jot­tavis­sa prep­pauskir­jois­sa käsitel­lään tehtäviä virheel­lis­es­ti. Ei ole näkynyt mitään val­i­tuk­sia kulut­taval­i­tuk­seen. Lisäk­si on tehtäviä, jot­ka eivät palvele ketään. Ovat muodol­lis­es­ti kor­rek­te­ja, mut­ta tulok­seltaan merk­i­tyk­set­tömiä. Palvel­e­vat vain erot­telua, kun pitää olla joku tosi vaikea tehtäväkin tarjolla. 

    Yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa on vieläkin tiet­ty vinou­tu­ma. Äidinkielessä ja muis­sakin kielis­sä käsiteltävät tek­stit ovat yleisim­min ei-luon­non­ti­eteel­lisiä aiheil­taan. Näi­den ainei­den opet­ta­jat ovat enim­mäk­seen koke­mus­pi­ir­iltään ja koulu­tuk­seltaan ei-luonnontieteellisiä.

    Tietotekni­ikkaa ei lukios­sa kat­so­ta oman arvosanan arvoisek­si. Tämä ei ole ainakaan sukupuolineutraalia.

    Yliop­pi­las­tutkin­nos­ta puhut­taes­sa on huo­mat­tavaa melkoiset erot lop­putu­lok­ses­sa. Jol­lakin saat­taa olla työn ja tuskan takana saa­da aikaan se min­i­mi 75 kurssia. Joku selviää tästä vain otta­mal­la kaik­ki liikun­nan 11 kurssia.

    Toisaal­ta oppi­las, joka suorit­taa laa­jan matem­ati­ikan ja fysi­ikan, työl­listyy opiskel­lessa aivan eri taval­la. Kursse­ja ker­tyy hel­posti lähem­mäs sata.

    Välivuo­den aikana yo:n jäl­keen voisi olla mielekästä jär­jestää omaa alaansa etsivälle nuorelle tilaisu­us tutus­tua real­is­tiseen työelämään edes muu­ta­mal­la alalla.Ihminen on täl­löin herkim­mil­lään otta­maan vas­taa vaikut­tei­ta. Saat­taa jopa kirkas­tua tule­vaisu­u­den suunta.

    Mak­saa­han täl­lainen tutus­tu­mi­nen, mut­ta niin myös välivuosikin.

  62. vk:
    Yliopis­toon pääsyä pitäisi helpot­taa ja kar­sia sit­ten 1. ja 2. vuo­den jäl­keen ylimääräiset. Samal­la ne lopet­ta­vat jot­ka huo­maa­vat ole­vansa vääräl­lä alal­la. 1. ja 2. vuo­den opin­to­jen sisäl­let­tävä oaljolti myös sel­l­aisia kursse­ja, jot­ka voi hyö­dyn­tää pääainet­ta vaihdettaessa. 

    Pääsykoerum­ba tun­tuu useim­mil­la aloil­la tarpeet­toma­l­ta ja hyödyt­tömältä. Moni (eri­tyis­es­ti poi­ka) lus­muilee lukion läpi kiikun kaakun ja sat­saa sit­ten pääsykokeisiin. 

    Sukupuo­liki­in­tiöt voisi ottaa melkein alal­la kuin alal­la käyt­töön. Sukupuoli­jakau­maa ei saa päästää liiak­si vinou­tu­maan korkeakoulutuksessa.

    Monel­la alal­la tarvi­taan parem­pia ihmis­suhde­taito­ja. Tässä mielessä tosi tumpeloi­ta ihmisiä pää­tyy esim. lääkäreik­si, hyvil­lä papereil­la ja arvosanoil­la mut­ta jok­seenkin kyvyt­töminä kohtaa­maan ja kuun­tele­maan ihmisiä. Diag­noosi ja resep­ti kouraan, kun pitäisi osa­ta kan­nus­taa vaikka­pa elämän­ta­pare­mont­ti­in. Saman­laista ongel­maa esi­in­tyy mm. työvoima­palveluis­sa. Nykyi­nen sisään­pääsysys­tee­mi ei käsit­tääk­seni mitenkään mit­taa ihmissuhdetaitoja.

    Ja vielä. Suo­ma­laises­sa koulusys­tee­mis­sä aivan liian vähän sat­sa­taan keskustelemiseen, kuun­telemiseen, esi­in­tymiseen, argu­men­toin­ti­in ja yleen­säkin sosi­aal­isi­in taitoi­hin. Edelleenkin olemme liian tup­pisui­ta. Pisakaan ei tai­da mita­ta sosi­aal­isia taitoja.

    Kukaan ei kysy yliopis­toil­ta ja eri­tyis­es­ti yliopis­to­jen opet­ta­jil­ta, että mitä mieltä ollaan kas­vav­ista sisäänottomääristä.

    Resursse­ja ei ole nytkään riit­tävästi, kurssien taso las­kee, kun sisään tulee entistä heikom­paa ainesta.

    On hirveä hätä siitä, että mah­dol­lisim­man monel­la olisi korkeak­oulu­tutk­in­to, mut­ta ketään ei tun­nu kiin­nos­ta­van tutk­in­to­jen taso.

    Ykiopis­to ei ole mikään maagi­nen kone, joka tekee kaik­ista nero­ja. Se vaatii kovaa työtä, että yliopis­tos­ta työl­listyy vaikka­pa Sto­ra Ensolle.

  63. Touko Met­ti­nen:
    En tien­nytkään, että Suomes­sa etsitään keino­ja muut­taa lukio viisivuotiseksi.Oheisvaikutuksena saamme myös val­tavasti lisää iltalukioon oppi­lai­ta, kun eximi­at pitää korot­taa laudatureiksi.

    Touko Met­ti­nen

    Jep. Pelkän yliop­pi­las­tutkin­non perus­teel­la tehtävän oppi­las­valin­nan ilmeinen ris­ki on siinä, että ne ns. “kympin tytöt” jota nyky­mallil­la pää­sevät heit­tämäl­lä sisään mihin vain heti kolme­vuo­tisen lukion jäl­keen venyt­täi­sivät lukion neliv­uo­tisek­si (tai viisivuo­tisek­si) varmis­tel­lak­seen numeroitaan, vaik­ka siihen ei olisi tarvetta.

    Nyky­mallin suurim­mat heikkoudet ovat siinä, että pääsykoe on sen tekemisen jäl­keen nol­lan arvoinen, ja siinä, että työläisi­in pääsykokeisi­in ei vält­tämät­tä ehdi/ole tak­tis­es­ti järkevää valmis­tau­tua useisi­in samana vuon­na. Eli lääkik­sen valin­nas­sa niukasti ran­nalle jäänyt ei pääse oikik­seenkaan, vaik­ka olisi päässyt jos olisi valmis­tau­tunut oikik­sen kokeeseen.

    Itse näk­isin yht­enä ratkaisuna uuden, ns. “yleisen tutk­in­to-ohjel­man” perus­tamisen, johon kuka vain pää­sisi sisään kandi­in tähtäävää tutk­in­toa suorit­ta­maan. “Yleisen tutkin­non” sisältö koos­t­u­isi pääosin itseopiskeltavista/MOOC/massaluennoitavista (eli mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan edulli­sista) kurs­seista, ja myös kaik­ki nykyiset pääsyko­keet oli­si­vat muodol­lis­es­ti yliopis­to­ta­soisia kursse­ja, joista saisi opin­topis­teet kun­han vaa­dit­tu minim­i­ta­so täyt­ty­isi. “Yleisen” opiske­li­jat pää­si­sivät tutus­tu­maan monipuolis­es­ti eri aloi­hin ja suorit­ta­maan eri­laisia pakol­lisia peru­sopin­to­ja (meto­di­opin­not, kielet, vapaaval­in­taiset opin­not, etc), ja “yleisen” puolelta pää­sisi jous­tavasti siir­tymään eri tiedekun­tien tutk­in­to-ohjelmi­in, kun­han val­in­takri­teer­it jos­sain opin­to­jen vai­heessa täyttyisivät.

    Yleisessä tutk­in­to-ohjel­mas­sa kenenkään opin­topolku ei katkeaisi lukion jäl­keen, ja vaik­ka seinä nousisi lop­ul­ta pystyyn eikä mihinkään mais­te­ri­o­hjel­maan pää­sisi, käteen jäisi kuitenkin kan­di­tutkin­nos­ta todis­ta­va paperi, jol­la voisi hakea esimerkik­si ulko­maisi­in yliopistoihin.

  64. Onko mui­ta mai­ta hie­man pidem­pi opiskelu­ai­ka oikeasti ongel­ma. Työelämä muut­tuu, eri­laisia työuria tulee ole­maan jokaisel­la usei­ta, työn ohel­la joudutaan/päästään koulut­tau­tu­maan toisi­in ammat­tei­hin. Perus­tu­lo on pakko ottaa käyt­töön ja sen tur­va tulee kos­ket­ta­maan jos­sain elämän vai­heessa yhä suurem­paa joukkoa, myös ns. hyvi­in ammat­tei­hin päässeitä.

    Kan­natan opiske­li­jao­ton lisäämistä kan­di­vai­heen opin­toi­hin — nos­tamme kansakun­nan koulu­tus­ta­soa ja valmiuk­sia mukau­tua työn muu­tok­si­in ja ehkä enem­män sivistyneem­piäkin kansalaisia. Lukio-opin­to­jen ei sil­loin tarvitse kaven­tua eikä pääsykokeitakaan tarvi­ta niin paljon.

  65. Nykyäänkin muuten pääsee tiety­ille oppi­aloille pelkästään yo-tutk­in­to­tu­lok­sel­la, kun­han se on tarpeek­si tuore ja arvosanat korkei­ta. Miten tässä “pois­te­taan pääsyko­keet” ‑ratkais­us­sa hoide­taan tämä suo­raan lukion penkiltä tule­vien suosimi­nen? Fysi­ikkaan piti ainakin aikoinaan olla hyvin tuore yo-todis­tus sopi­van korkeil­la arvosanoil­la, jot­ta pääsi ilman pääsykoet­ta sisään. Jos kuka vaan päästetään korkeil­la yo-arvosanoil­la sisään, niin jostain nurkan takaa voi löy­tyä aika mon­ta kiin­nos­tunut­ta kes­ki-ikäistä, jot­ka elämän­ti­lanteen sal­lies­sa halu­a­vat kokeil­la uud­estaan korkeak­oulu­opin­to­ja, ja joil­la yo-todis­tus on riit­tävän kovatasoinen.

  66. Jos lukiotodis­tuk­sel­la val­i­taan jatko-opin­toi­hin se tulee kaven­ta­maan lukion opin­to­ja ei-siv­i­tyk­sel­liseen suun­taa. Mik­si lukea his­to­ri­aa tai psykolo­giaa jos niil­lä ei teknil­liseen tai oikik­seen pääsyssä ole merk­i­tys­tä. Nykyi­nen yliop­pi­las­tutk­in­tokin pitäisi pois­taa ja suun­na­ta lukio vielä enem­män sivistyk­sel­liseen osaamiseen.

    1. Mik­si lukea his­to­ri­aa tai psykolo­giaa jos niil­lä ei teknil­liseen tai oikik­seen pääsyssä ole merkitystä. 

      Mis­tä tiedät, miten näm­nä opinahjot tule­vat yliop­pi­las­tod­fis­tus­ta painottamaan?

  67. Kaup­pako­rkeak­oulu­jen pääsykoe on ylivoimais­es­ti hyödyl­lisin myös niille, jot­ka eivät pääse sisään. Lasken­ta­toimen ja talousti­eteen perus­ta­son ymmär­rys ei tee pahaa kenellekkään. Kaik­ki hyö­tyvät. 5–6 kuukaut­ta ei voi käyt­tää parem­min, kuin opiskellen talousti­eteen perustei­ta. Pääsi sisään tai ei. Itse pääsin Helsinki­in sisään läh­es läh­es täysil­lä pis­teil­lä. Pääsykokeesta. 

    Lukios­sa opin­tomen­estyk­seni ei ollut järin hyvä. Mut­ta ekono­mi en ole vieläkään. Opin­not vieläkin kesken. Yrit­täjä ja veron­mak­sa­ja olen kylläkin.Henkeen ja vereen. Kyl­lä kansa tietää! Isän­maan hyväk­si. Soin­i­mainen kir­joi­tus. Kyl­lä. Läpällä!

  68. DVA:
    Fuk­sit saa­vat lau­da­ture­i­ta matem­ati­ikas­ta yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa, mut­ta yliopis­tossa eivät pääse matem­ati­ikan lähtö­ta­sotestistä läpi. Näin on asian lai­ta kaut­ta tämän maail­man parhaan koulutusjärjestelmän.

    Tuo on tot­ta, mut­ta siihen vaikut­taa moni muukin asia kuin vain osaami­nen. Osa niin san­otusti “jää­tyy” yliopis­ton ensim­mäisen kokeen kohdal­la. Tilanne on sil­loin monin tavoin vieras uut­ta paikkaa ja osin uusia merk­in­tä­tapo­ja myöten. Lähtö­ta­sotesti­in liit­tyy usein suh­teel­lisen lyhyt aikara­joite, joka lisää tilanteen kog­ni­ti­ivista haas­tavu­ut­ta joil­lain ihmisil­lä. Jos samat tehtävät antaisi toisen­laises­sa tilanteessa, tulos olisi osal­la ihan eri näköi­nen. Yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa aikaa on 6 tun­tia, ja vaik­ka siinä alus­sa jää­ty­isi, on aikaa vielä paljon jäl­jel­lä. Esimerkik­si jotkut pani­ikki­häir­iöi­hin taipu­vaiset per­soonat pystyvät suo­ri­u­tu­maan hyvin 6 tun­nin yo-kokeesta, ja omaa­maan suurem­man toden­näköisyy­den kuin 0 % olla silti läpäisemät­tä kyseistä koet­ta helpom­paa 1 tun­nin mit­taista lähtö­ta­sotestiä vier­aas­sa paikas­sa. Jälkim­mäi­nen ei hei­dän tapauk­ses­saan mit­taa vält­tämät­tä osaamis­taan. Pidem­mät ten­tit nämä henkilöt voivat läpäistä ihan hyvin yliopistossakin.

  69. TKK:lla oli / on upea pääsykoesys­tee­mi: Matem­ati­ikan peruskurssit, 3 * 6ov. Sinne olisi pitänyt ottaa enem­mänkin porukkaa sisään, kos­ka nimeno­maan nuo kurssit kar­si­vat pois kaik­ki ne, joil­la ei ollut todel­lista moti­vaa­tio­ta tai kykyä suorit­taa tätä koulua. Ei ne kurssit niin vaikei­ta olleet, mut­ta vaa­ti­vat opiskelua.

    Täysin hul­lunkurista oli, että siel­lä hallinnos­sa jotkut oli­si­vat halun­neet helpot­taa näitä kursse­ja, kos­ka niin moni karah­taa niihin. Eli halu­si­vat laskea tutkin­non tasoa, jot­ta saadaan kaik­ista maistereita…

  70. arkkite­hti: “Yleisen” opiske­li­jat pää­si­sivät tutus­tu­maan monipuolis­es­ti eri aloi­hin ja suorit­ta­maan eri­laisia pakol­lisia peru­sopin­to­ja (meto­di­opin­not, kielet, vapaaval­in­taiset opin­not, etc), ja “yleisen” puolelta pää­sisi jous­tavasti siir­tymään eri tiedekun­tien tutk­in­to-ohjelmi­in, kun­han val­in­takri­teer­it jos­sain opin­to­jen vai­heessa täyttyisivät. 

    Eli kuka tahansa pää­sisi yrit­tämään kandin tutk­in­toa vapaal­la sisäl­löl­lä, ja mais­te­ri­opin­toi­hin valit­taisi­in kan­di­tutkin­non perus­teel­la? Toteut­tamiskelpoinen ken­ties sit­ten, kun robot­it kor­vaa­vat suurim­man osan kan­di­ta­son opetuk­ses­ta, ehkä 10–15 vuo­den kuluttua.

  71. Ris­to Rönnberg:
    Jos lukiotodis­tuk­sel­la val­i­taan jatko-opin­toi­hin se tulee kaven­ta­maan lukion opin­to­ja ei-siv­i­tyk­sel­liseen suun­taa. Mik­si lukea his­to­ri­aa tai psykolo­giaa jos niil­lä ei teknil­liseen tai oikik­seen pääsyssä ole merkitystä. 

    Teknilli­nen korkeak­oulu voi edel­lyt­tää, että joko his­to­ria tai psykolo­gia on suoritet­tu vähin­tään mag­nan arvois­es­ti… Täl­lainen voisi olla aivan järkevää, jos val­in­takri­tee­rien on tarkoi­tus ennus­taa suo­ri­u­tu­mista opin­nois­sa ja sen jälkeis­es­tä työelämässä.

  72. kom: Tuo on tot­ta, mut­ta siihen vaikut­taa moni muukin asia kuin vain osaami­nen. Osa niin san­otusti “jää­tyy” yliopis­ton ensim­mäisen kokeen kohdal­la. Tilanne on sil­loin monin tavoin vieras uut­ta paikkaa ja osin uusia merk­in­tä­tapo­ja myöten. Lähtö­ta­sotesti­in liit­tyy usein suh­teel­lisen lyhyt aikara­joite, joka lisää tilanteen kog­ni­ti­ivista haas­tavu­ut­ta joil­lain ihmisil­lä. Jos samat tehtävät antaisi toisen­laises­sa tilanteessa, tulos olisi osal­la ihan eri näköi­nen. Yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa aikaa on 6 tun­tia, ja vaik­ka siinä alus­sa jää­ty­isi, on aikaa vielä paljon jäl­jel­lä. Esimerkik­si jotkut pani­ikki­häir­iöi­hin taipu­vaiset per­soonat pystyvät suo­ri­u­tu­maan hyvin 6 tun­nin yo-kokeesta, ja omaa­maan suurem­man toden­näköisyy­den kuin 0 % olla silti läpäisemät­tä kyseistä koet­ta helpom­paa 1 tun­nin mit­taista lähtö­ta­sotestiä vier­aas­sa paikas­sa. Jälkim­mäi­nen ei hei­dän tapauk­ses­saan mit­taa vält­tämät­tä osaamis­taan. Pidem­mät ten­tit nämä henkilöt voivat läpäistä ihan hyvin yliopistossakin.

    Sitä vaan on työelämässä run­saasti kiirusti­lantei­ta, on karhun­palvelus ymmärtää hitai­ta liikaa, tulee vain burnout poti­lai­ta. Vai halu­aako joku pani­ikki­häir­iöisen kirur­gin hoitoon.
    Mikähän on valin­nan päämäärä, asiakkaa/veronmaksajan etu vai opiske­li­jan tasaar­vo, että kaik­ki saa­vat ryhtyä halu­a­malleen alalle. Pitää vain nos­taa lääkärik­oulu­tus kym­menker­taisek­si, niin kaik­ki pääsevät.
    Suomes­sa kokeet tun­tu­vat ole­van hidastem­poista, on hie­man koke­mus­ta USAsta.
    Tässä kan­nat­taisi kat­soa men­estyneistä maista mallia, eikä haaveil­la Suomes­ta maail­man kärki­maana, joka kehit­tää huip­pu­val­in­tamenetelmän, jota maail­mal­la ihail­laan ja jos­ta tulee uusi vientituote.

  73. En kyl­lä usko, että yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa pitkästä matem­ati­ikas­ta lau­da­turin kir­joit­tavil­la olisi vaikeuk­sia yliopis­to­jen lähtö­ta­sotestis­sä, kos­ka lau­datur vaatii kuitenkin vähin­tään 50 pis­tet­tä 60:stä ja sitä ei aivan hep­poisel­la matem­ati­ikan osaamisel­la voi saada.

    Sen sijaan vaik­ka olisi kir­joit­tanut matem­ati­ikas­ta kuin­ka hyvin, täy­tyy yliopis­ton matem­ati­ikan peruskurssil­la osaa pitää varansa ja alkaa tehdä työtä tosis­saan, kos­ka siel­lä siir­ry­tään varsin nopeasti eteen­päin perus­teel­lisem­pi­in asioi­hin kuten luku­joukko­jen kon­struoin­ti­in ja abstrak­ti­in alge­braan, joi­ta ei lukio­matem­ati­ikas­sa käsitel­lä. Tässä kohtaa mon­et aiem­mat kympin ja lau­da­turin oppi­laat haksahtavat.

  74. > TKK:lla oli / on upea pääsykoesys­tee­mi: Matem­ati­ikan peruskurssit, 3 * 6ov. 

    Meinaat Raimo Lehden joukko-oppipo­h­jaista meininkiä. En kyl­lä bon­jan­nut siitä mitään, enkä edes yrit­tänyt, ko sähkö-oppi­in riit­ti ihan hyvin oppik­oulumatik­ka. Siitä huoli­mat­ta pääsin rimaa hipoen läpi. Ei toimin­ut tuo pääsykoesys­tee­mi osaltani.

  75. Kepa: En oikein usko, että esim. men­estys­tä Aal­lon teknil­lisen fysi­ikan opin­nois­sa ennus­taa kauhean hyvin se, onko äidinkielestä ja englan­nista lau­datur, eximia vai magna. Men­estys yo-kir­joituk­sia vaikeam­mis­sa matem­ati­ikan ja fysi­ikan pääsykokeis­sa on toden­näköis­es­ti parem­pi mittari.

    Itse kävin aikoinaan TKK:n Teknil­lisen fysi­ikan, ja toimin siel­lä sen jäl­keen pitkään tutk­i­janakin. Olen ural­lani huo­man­nut kuin­ka parhaat fyysikko-opiske­li­jat ovat myös kielel­lis­es­ti lah­jakkai­ta. Sen vuok­si lukion matem­ati­ikan arvosanan (joka toki on tärkein mit­tari) jäl­keen äidinkie­len ja englan­nin arvosanat ovat hyvinkin merk­i­tyk­sel­lisiä kykyjä arvioitaes­sa. Edes lukio­fysi­ikan arvosanat eivät vält­tämät­tä ole niitä olen­naisem­pia, kos­ka yliopisto­fysi­ikalla ja lukio­fysi­ikalla on aika iso ero.

    Mul­la tosin ei ole tästä tilas­toti­etoa, ain­oas­taan oma ja kol­le­goiden kokemus.

    Teknilli­nen fysi­ik­ka Aal­los­sa toimii fysi­ikan ja matem­ati­ikan opin­to­jen suh­teen eli­it­til­in­jana, jos­sa opiske­li­joil­ta voidaan vaa­tia mui­ta enem­män. Tuol­laisen lin­jan tärkein anti on sosi­aa­li­nen paine työn­tekoon oppimisen edis­tämisessä — kukaan ei läpäise teknil­lisen fysi­ikan matem­ati­ikan kursse­ja ilman kovaa opiskelua. Kyl­lä tuonne voisi muu­takin tietä kuin pääsykokei­den kaut­ta tul­la: Voitaisi­in lait­taa jokin min­imiehto yliop­pi­laskir­joituk­sista, ja sit­ten sinne saisi itse ilmoit­tau­tua. Kyl­lä matikan kurssit pikaises­ti kar­si­si­vat ne, jot­ka tuli­vat väärään paikkaan, eikä siinä kum­moi­ses­ti kävisi, kun voisi ensim­mäisen vuo­den jäl­keen siir­tyä johonkin toiseen aineeseen.

  76. vk:
    Yliopis­toon pääsyä pitäisi helpot­taa ja kar­sia sit­ten 1. ja 2. vuo­den jäl­keen ylimääräiset. Samal­la ne lopet­ta­vat jot­ka huo­maa­vat ole­vansa vääräl­lä alal­la. 1. ja 2. vuo­den opin­to­jen sisäl­let­tävä oaljolti myös sel­l­aisia kursse­ja, jot­ka voi hyö­dyn­tää pääainet­ta vaihdettaessa. 

    Miten tuo eroaa siitä, että joku käyt­tää 1–2 vuot­ta pääsykokeisiin? 

    “Jos sin­ut on otet­tu suorit­ta­maan alem­paa ja ylem­pää korkeak­oulu­tutk­in­toa, joiden yhteen­las­ket­tu laa- juus on 300 opin­topis­tet­tä, tutk­in­to­jen yhteen­las­ket­tu enim­mäis­tuki­ai­ka on 48 kuukaut­ta (aiem­min aloit­taneil­la 50 tai 55 kuukaut­ta). Yliopis­to-opin­nois­sa opin­to­tu­ki myön­netään kak­si­por­tais­es­ti: ensin alem­paan korkeak­ou- lututk­in­toon ja sen jäl­keen ylem­pään korkeak­oulu­tutk­in­toon. Voit täl­löin käyt­tää alem­paan korkeak­oulu­tutkin- toon enin­tään 30 tukikuukaut­ta (aiem­min aloit­taneil­la 32 tai 37 tukikuukaut­ta) ja ylem­pään korkeak­oulu­tutkin- toon enin­tään 21 tukikuukaut­ta (aiem­min aloit­taneil­la 23 tai 28 tukikuukaut­ta), kuitenkin yhteen­sä enin­tään 48 tukikuukaut­ta (aiem­min aloit­taneil­la 50 tai 55 tukikuukautta).”

    Jos opiske­li­ja on 2 vuot­ta yliopis­tossa, on hän kulut­tanut 18 tai 21 tukikuukaut­ta riip­puen ottiko kesälle tukea vai ei.

    Yhden korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tamisen jäl­keen voit saa­da käyt­töösi lisä­tukikuukau­sia ja käyt­tää ne ja säästyneet tukikuukaudet jatko-opin­toi­hisi tai mui­hin korkeak­oulu­opin­toi­hisi (ei koske alem­man korkeak­ou- lututkin­non suorit­tamista, jos sin­ut on otet­tu suorit­ta­maan alem­paa ja ylem­pää korkeak­oulu­tutk­in­toa). Voit saa­da opin­to­tukea korkeak­oulu­opin­toi­hin yhteen­sä enin­tään 54 kuukaut­ta. Kokon­ais­tuki­ai­ka on 64 tai 70 kuu- kaut­ta, jos olet aloit­tanut uudet korkeak­oulu­opin­tosi 1.8.2014–31.7.2017 tai ennen 1.8.2014.
    Jos aloi­tat uudet korkeak­oulu­opin­not keskeyt­tämisen jäl­keen, jäl­jel­lä ole­va tuki­ai­ka las­ke­taan vähen­tä- mäl­lä käyt­tämäsi tukikuukaudet uuden tutkin­non suorit­tamisek­si tarkoite­tus­ta tuki­a­jas­ta. Toisen asteen opin- toi­hin käyt­tämäsi opin­to­tu­ki ei lyhen­nä korkeak­oulu­opin­to­jen opintotukiaikaa.

    Käytän­nössä nyt aloit­tavil­la opiske­li­joil­la on 54 tukikuukaut­ta, ja yksi luku­vu­osi on 9 kuukaut­ta. Jos ei ole kesätöitä, niin se kulut­taa 3 tukikuukautta.

    54 tukikuukaut­ta riit­tää kuu­den vuo­den opiskelu­un, joka tarkoit­taa 50 opin­topis­tet­tä / luku­vu­osi. Tai vas­taavasti viiden vuo­den opiskelu­un 60 / opin­topis­tet­tä / lukuvuosi.

    Esimerkik­si tekni­ikan alal­la 50 opin­topis­teen saavut­ta­mi­nen vuodessa vaatii todel­la kovaa työtä. 

    https://into.aalto.fi/download/attachments/1021566/301263_Aalto_ENG_kandiopas_2017_4.pdf?version=1&modificationDate=1503386724373&api=v2

    On toki alo­ja, jos­sa riit­tää, että luet kir­jan, pistät muis­ti­in muu­ta­mat olen­naiset tär­pit ja menet sähköiseen kir­ja­tent­ti­in. Kuten kauppatieteissä..

    Mut­ta esimerkik­si tieto­jenkäsit­te­lyti­eteis­sä, luon­non­ti­eteis­sä, matem­ati­ikas­sa ja teknil­lisil­lä aloil­la sähköiset ten­tit ovat yhtä tyhjän kanssa. Kurs­seil­la kun on labrao­su­udet, jotkut menevät maas­toon (biolog­it, geolog­it yms.) ja koodar­it toki koodaa­vat projektejaan.

    Näil­lä aloil­la Suomen pyörivät. Näil­lä aloil­la on merk­i­tys­tä, eikä niitä puris­te­ta mihinkään 3 vuo­den juosten kus­tu­i­hin tusi­natutk­in­toi­hin Amerikan malli­in. Hem­met­ti, kiinalaiset ne jenkeis­sä kehit­tää kaiken!

  77. Jokkis: TKK:lla oli / on upea pääsykoesys­tee­mi: Matem­ati­ikan peruskurssit, 3 * 6ov. Sinne olisi pitänyt ottaa enem­mänkin porukkaa sisään, kos­ka nimeno­maan nuo kurssit kar­si­vat pois kaik­ki ne, joil­la ei ollut todel­lista moti­vaa­tio­ta tai kykyä suorit­taa tätä koulua. Ei ne kurssit niin vaikei­ta olleet, mut­ta vaa­ti­vat opiskelua.

    Kauan sit­ten TKK:lla oli 4..6 viikon karsin­takurssit, jois­sa kun­nelti­in ja ten­tit­ti­in matem­ati­ikan ja fysi­ikan appro­batur-tason kursse­ja sekä joku vai­h­tu­va, ennal­ta-arvaam­a­ton insinööri­työn kannal­ta järkevä, mut­ta täysin lukiokurssien ulkop­uo­li­nen osio. 

    Kurssi mit­tasi hyvin opiskelukykyä ja ‑moti­vaa­tio­ta, sil­lä sisään pääs­seistä tuo­hon aikaan vain har­vat keskeyt­tivät. Kurssin keskeyt­tämi­nen oli sen sijaa tavallista.

    Oikeu­den­mukainen, mut­ta kallis ja raa­ka sys­tee­mi olisi, että sisään otet­taisi­in pape­rien perus­teel­la ylen­määrin, vaikka­pa tuplas­ti opiske­li­joi­ta, mut­ta ylimääräi­sistä osa pis­tet­täisi­in ulos joul­ul­ta ja lop­ut juhannukselta.

  78. Arkkite­hti: mielestäni vain kympin tytöt eivät varmis­telisi, vaan kaik­ki, jot­ka tajua­vat, että tie on käytän­nössä pystyssä huonol­la yo-todis­tuk­sel­la. Eli mm. suuri osa pojista — jot­ka tähän asti ovat ajatelleet, että tsemp­paan sit­ten pääsykokeis­sa. Voi toki olla, että he uud­is­tusten myötä muut­ta­vat käytöstään, ja päät­tävätkin, että tsemp­paan sit­ten lukios­sa, mut­ta kah­den pojan isänä kyl­lä pelkään, että näin ei käy. (Min­un poikani tsemp­pa­si­vat sit­ten pääsykokeissa.)

    Tämän uud­is­tuk­sen myötä kävisi niin, että korkeak­oulut entistään nai­sis­tu­isi­vat, lukioa­jat veny­i­sivät, val­men­nus­bisnes sir­ty­isi nuorem­pi­en ikälu­okkien kimp­pu­un ja per­hetaus­tan vaiku­tus kas­vaisi entisestään.

    Nykysys­tee­mis­sä on puut­tei­ta, mut­ta tää on just sitä, että pakka­songelmi­in joku virkamies tosis­saan ehdot­taa housuunvirtsaamistoimenpiteitä.

    Touko Met­ti­nen

  79. DVA: Miten tuo eroaa siitä, että joku käyt­tää 1–2 vuot­ta pääsykokeisiin? 

    Siten, että “1. ja 2. vuo­den opin­to­jen sisäl­let­tävä paljolti myös sel­l­aisia kursse­ja, jot­ka voi hyö­dyn­tää pääainet­ta vaihdettaessa.”

    Eli 1. ja 2. vuo­den opin­not eivät kaikelta osaltaan menisi hukkaan jos opiske­lut jatku­vat toises­sa aineessa/koulussa. Pääsykokeis­sa jok­seenkin menee jos ei pääse lainkaan sisään.

    Sanoit toises­sa kom­men­tis­sa että opiske­li­joiden taso lask­isi jos sisään­pääsy helpot­tuu. Itse asi­as­sa käy juuri päin­vas­toin eli taso nousee, kun matkalla kar­si­taan “huonoim­mat” ja heikoiten motivoidut.

  80. OS: “Voisiko val­tio aloit­taa itses­tään ja hyväksyä kandin paper­it siel­lä, mis­sä ei tarvi­ta tutk­i­jaosaamista graduineen.”

    Tämä olisi se kaik­ista tärkein ja helpoin uud­is­tus ja se ratkai­sisi suurim­man osan yliopis­to­jen ongelmista.

    Ketkä tätä vas­tus­ta­vat? AKAVA? yliopis­tot? ammattikorkeakoulut?…

  81. Uuh! Luin uudelleen tuon aloituk­sesi Osmo. Oletko todel­la sitä mieltä, että Suomes­sa on täl­lainen jako: Helsin­gin (seudun) yliopisto(t)/ maakuntayliopisto. 

    Oma tarkkailu­ni ker­toisi muus­ta: toinen poikani val­it­si Hesin­gin seudun, kun kotipuo­lessa ei ollut tar­jol­la hän­tä kiin­nos­tavaa koulu­tus­ta (arkkite­htu­uri) mut­ta nuorem­pi jäi Turku­un, kos­ka oli (lääketiede).

    Täl­lä tavoin kai ne nuoret pääosin val­it­si­si­vatkin, ellei val­lal­la näyt­täisi ole­van aja­tus, että vain Helsin­gin seudul­la on älyl­listä elämää.

    Touko Met­ti­nen
    vähän nolot­taa sun puoles­ta Osmo

    1. Käsi­tyk­seni maakun­tayliopis­to­jen huoles­ta on peräisin “hevosen suus­ta”, ovat itse korosta­neet tätä. Ei tietenkään kaikil­la aloilla.

  82. Konkreet­ti­nen ehdotus:

    Avataan mah­dol­lisu­us suorit­taa yliop­pi­las­tutk­in­to myös niille, jot­ka eivät ole suorit­ta­neet lukion oppimäärää. 

    Näin yliop­pi­las­tutkin­nos­ta tulee osit­tain pääsykoe, jos­sa lukion voin ‘tent­tiä’ kerralla.

  83. “Mut­ta meil­lähän on näyt­töä ihmi­sistä, jot­ka ovat päässeet sisään val­in­takokei­den kaut­ta. Heil­lä on myös yliop­pi­las­todis­tus. Näin tärkeässä kysymyk­sessä kan­nat­taisi tutkia, miten nämä kak­si ennus­ta­vat opiskelumen­estys­tä, niin ei tarvit­sisi spekuloida.”
    Jos tätä ei ole tutkit­tu, se on täysin käsit­tämätön­tä. Hopi, hopi, yhteiskuntatieteilijät!
    Parem­muus todis­tuk­sen ja kokeen välil­lä riip­puu tietysti alas­ta muual­lakin kuin Sibelius-Akatemi­as­sa. Ja parem­muus riip­puu myös siitä, tukeeko sisään­pääsykoe varsi­naisia opin­to­ja. Jos se ei tue, sisältö on väärä.
    Aikanaan lääketi­eteeseen oli 6 viikon karsin­takurssi fysi­ikkaa ja kemi­aa, ja se oli tietenkin sit­ten jo tehtynä, kun varsi­naiset opin­not alkoi­vat. Muutenkin haku kyl­lä oli aika hyvin bal­anssis­sa, enin­tään 9 pis­tet­tä sai yo-todis­tuk­ses­ta, kolmes­ta koeaineesta (biolo­gia, kemia, fysi­ik­ka) sai kus­takin enin­tään 6 pis­tet­tä eli mak­si­mi 18 pis­tet­tä ja armei­jan suorit­tamis­es­ta 2 lisäpis­tet­tä. Viimemainit­tu kom­pen­soi menetet­tyä vuotta.

  84. Tapio:
    OS: “Voisiko val­tio aloit­taa itses­tään ja hyväksyä kandin paper­it siel­lä, mis­sä ei tarvi­ta tutk­i­jaosaamista graduineen.”

    Tämä olisi se kaik­ista tärkein ja helpoin uud­is­tus ja se ratkai­sisi suurim­man osan yliopis­to­jen ongelmista.

    Ketkä tätä vas­tus­ta­vat? AKAVA? yliopis­tot? ammattikorkeakoulut?…

    Eikös Suomes­sa ole ammat­tiko­rkeak­oulut tähän tarkoituk­seen, siis että valmis­tuu kolmes­sa vuodessa ja oppii enem­pi käytän­nön taito­ja? Yliopis­to­jen opiske­limääräthän ovatkin olleet laskus­sa — mut­ta viime vuosi­na varsin loivas­sa, ehkä sit­ten liian loivassa.

  85. vk: Siten, että “1. ja 2. vuo­den opin­to­jen sisäl­let­tävä paljolti myös sel­l­aisia kursse­ja, jot­ka voi hyö­dyn­tää pääainet­ta vaihdettaessa.”

    Eli 1. ja 2. vuo­den opin­not eivät kaikelta osaltaan menisi hukkaan jos opiske­lut jatku­vat toises­sa aineessa/koulussa. Pääsykokeis­sa jok­seenkin menee jos ei pääse lainkaan sisään.

    Sanoit toises­sa kom­men­tis­sa että opiske­li­joiden taso lask­isi jos sisään­pääsy helpot­tuu. Itse asi­as­sa käy juuri päin­vas­toin eli taso nousee, kun matkalla kar­si­taan “huonoim­mat” ja heikoiten motivoidut.

    Ei sel­l­aisia kursse­ja ole. Kan­di koos­t­uu oman alan perus- ja aineopin­noista sekä noin 15 opin­topis­teestä yhteisiä kieli yms. opin­noista. Eri­tyis­es­ti tekni­ikan alal­la on selkeät putket, jois­sa on vähän valinnanvaraa.

    Esim kaup­pati­eteen opiske­li­jat opiskelee ehkä yhden matem­ati­ikan kurssin, insinöörit kolme tai neljä, eikä näi­den sisältl ole sama. Tilas­totiedet­tä opiskelee läh­es kaik­ki yhden kurssin.

    Ei puhet­takaan, että näistä saisi raavit­tua kasaan riit­tävästi opin­topis­teitä. Vähin­tään 5 op/tukikuukausi eli 45 op/9kk.

  86. Moni ei näytä ymmärtävän sitä, että opiske­li­jat vai­h­ta­vat yliopis­toa use­am­min kuin alaa yliopis­ton sisällä.

    Jos opiske­li­jaa alkaa tökkimään konetekni­ik­ka, niin ei se ongel­ma ole konetekni­ik­ka vaan tekni­ikan ala ylipäätään.

    Tai use­asti ongel­ma on yliopis­tossa suoritet­tavien opin­to­jen luonne. Sil­loin mat­ka jatkuu ammat­tiko­rkeak­oulu­un. Tai jopa ammattikouluun.

  87. Mikko Kivi­ran­ta: Luoka­ton lukio ilmeis­es­ti yrit­tää apinoi­da yliopis­to­jen aka­teemista vapaut­ta, mut­ta tekee sen muu­ta­man vuo­den liian aikaisin ainakin poikien kyp­syys­ta­soon nähden. 

    Olen täysin samaa mieltä. Lisäk­si sen voi nykyään lomp­sia läpi pidem­mässä ajassa.

    Lukios­sa pitäisi mielestäni olla pakol­lise­na kieli- tai sit­ten ma-fy-ke-lin­ja ja jos nuo vai­h­toe­hdot kuu­losta­vat liian vaikeil­ta, men­nä toiseen opinahjoon.

  88. Jouko Tuomis­to: “Mut­ta meil­lähän on näyt­töä ihmi­sistä, jot­ka ovat päässeet sisään val­in­takokei­den kaut­ta. Heil­lä on myös yliop­pi­las­todis­tus. Näin tärkeässä kysymyk­sessä kan­nat­taisi tutkia, miten nämä kak­si ennus­ta­vat opiskelumen­estys­tä, niin ei tarvit­sisi spekuloida.”
    Jos tätä ei ole tutkit­tu, se on täysin käsit­tämätön­tä. Hopi, hopi, yhteiskuntatieteilijät!
    Parem­muus todis­tuk­sen ja kokeen välil­lä riip­puu tietysti alas­ta muual­lakin kuin Sibelius-Akatemi­as­sa. Ja parem­muus riip­puu myös siitä, tukeeko sisään­pääsykoe varsi­naisia opin­to­ja. Jos se ei tue, sisältö on väärä.

    Opin­tomen­estyk­sen ja todis­tusten yhteys on kak­sipi­ip­puinen asia. Käsit­tääk­seni lukios­ta kaikkein parhaim­mat paper­it saav­il­la on yleis­es­ti keskimääräistä pidem­mät yliopis­to-opin­not, joista osa jää vieläpä kesken. Syynä ei ole lah­jat­to­muus, vaan se, että nämä ovat usein moni­lah­jakkai­ta ihmisiä, joil­la on mon­ta kiin­nos­tuk­sen kohdet­ta myös yliopis­to-opin­toaikanaan. Eri­tyisen hyvät paper­it saa­neet henkilöt voivat opiskel­la mon­taa yliopis­to­tutk­in­toa yhtä aikaa ja tehdä vielä täyt­tä päivää töitäkin yhtä aikaa.

    Sibelius-Akatemi­an kohdal­lakin on kai niin, että moni super­lah­jakas on kaikkea muu­ta kuin Eduskun­nan valmis­tu­saika­toivei­den mukaisia opiske­li­joi­ta. Yliopis­to saa täl­lä het­kel­lä rahaa vähin­tään 55 opin­topis­tet­tä luku­vuodessa suorit­tavista, ajal­laan valmis­tu­vista opiske­li­joista, kun taas super­lah­jakkaat muusikot revitään kon­ser­toimaan täysipäiväis­es­ti jo opiskelu­aikanaan. Ei opin­not sil­loin etene val­tion­ra­hoituk­sen tah­tia. Sibelius-Akatemia ei voi ottaa oppi­laik­seen kovin mon­taa super­lah­jakas­ta ker­ral­la, kos­ka nämä ovat kaik­ki yliopis­ton kannal­ta tap­pi­ol­lisia opiske­li­joi­ta (hei­dän kulun­sa ylit­tävät yliopis­ton heistä saa­mat rahat). Suh­teessa super­lah­jakkaisi­in pitää nykyään ottaa riit­tävä määrä opin­top­utken 55 opin­topis­tet­tä vuodessa tah­tia suorit­tavia perusopiskelijoita.

  89. vk:

    Sanoit toises­sa kom­men­tis­sa että opiske­li­joiden taso lask­isi jos sisään­pääsy helpot­tuu. Itse asi­as­sa käy juuri päin­vas­toin eli taso nousee, kun matkalla kar­si­taan “huonoim­mat” ja heikoiten motivoidut.

    Ei. Jos tarkastel­laan kurssien sisältöjä nyt ja 30 vuot­ta sit­ten, niin 30 vuot­ta sit­ten kurssien sisäl­löt oli­vat haas­teel­lisem­pia kuin nykyään. Johtuu ihan vain siitä, että puo­let suo­ma­lai­sista on tyh­mem­piä kuin toinen puolisko..

  90. Min­unkin tietoni ja koke­muk­seni ovat osit­tain van­hen­tuneet, onhan lukion käyn­nistä jo reilut 50 vuotta.

    Kuitenkin tuos­sa ehdo­tuk­ses­sa men­nään aivan vika­su­un­taan. Yo-kir­joituk­set pitäisi lopet­taa, ei päin­vas­toin korostaa niiden merk­i­tys­tä. Omana aikanani, jos opet­ta­jal­la oli sekä kir­joituk­si­in kuu­lu­va aine, että muu aine, niin surut­ta muun aineen tun­nit käytet­ti­in kir­joituk­si­in kuu­lu­vaan aineeseen. Jo sil­loin opet­ta­jien ja oppi­laiden kun­ni­an­hi­mo kohdis­tui kir­joituk­sis­sa men­estymiseen. Tuskin­pa tämä mie­lenki­in­to on ajan mit­taan yhtään vähen­tynyt. Jos kir­joituk­set lopete­taan, voidaan lukioai­ka käyt­tää paljon vapaammin.

    Miten sit­ten korkeak­oulu­valin­nat? Niihin pääsyä voitaisi­in ainakin monis­sa ns. lukuaineis­sa huo­mat­tavasti helpot­taa. Varsi­nainen karsin­ta olisi vuo­den opin­to­jen jäl­keen. Tämä taa­tusti tehostaisi opiskelua ja vähem­män motivoituneet putoisi­vat pois. 

    Halu­tu­im­mille aloille voitaisi­in jär­jestää karsin­takursse­ja, mut­ta niistäkin valit­tu­jen lop­ulli­nen karsin­ta olisi vuo­den kulut­tua. Yhteishauil­la tasat­taisi­in korkeak­oulu­jen välistä tilannetta.

  91. Pahoit­te­len mah­dol­lista paatos­ta ja pitkää tek­stiä alla, mutta:

    Lopet­takaa jo turhat löpinät, h‑tto vie, sentään! 

    Eikö kukaan tajua, minkälaisen jät­timäisen koulu­tushaas­teen edessä olemme? Onko blo­gin otsikon ehdotus/kysymys(?) se tärkein ja olen­naisin? Poh­jatiedot toki tarvi­taan, mut­ta moti­vaa­tion pitää myös riit­tää. Aikaa vain ei riitä kovin pitki­in hukka­putki­in tai harharetki­in. Ei pidä myöskään uno­htaa, että työ tek­i­jään­sä opet­taa. Pitkälle tule­vaisu­u­teen sekään ei sen­tään aina riitä.

    Pelkkä yliop­pi­las­tutk­in­tokaan ja siihen liit­tyvät kurssit ja sen jälkeinen nyky­meno eivät riitä nyky­maail­mas­sa pitkälle, saati huomises­sa. Halu­am­meko osin muut­tua jälleen jonkun etsimiksihakemiksikaipaamiksi(apinoiksi(miksi?) suh­teessa kärkipään kult­tuurikan­soi­hin ja sivistykseen?

    Kuten Euroop­paan halut­ti­in ava­ta täältä jo kai 20-luvul­la (myös sitä ennen) lisää ikkunoi­ta; nyky­maail­maan ja seu­raavaan uuteen maail­maan tarvi­taan paljon lisää ovia sekä väyliä ja niiden avaa­jia. Tarvit­semme ladun avaa­jia ja lat­ua, per_ele(!), ja jos sopi­vaa sel­l­aista löy­dy, se pitää ava­ta itse! Perässähi­ihtäjiä kyl­lä maail­mas­ta löy­tyy, mut­ta hei­dän sijansa säi­lytet­täköön siel­lä. Vaatii sisua, jatku­vaa työtä ja muu­takin myös meiltä, päästä takaisin johtoasemi­in ja kat­soa, etteivät muut pääse ohi.

    Jos ei koh­ta lisätä resursse­ja koulu­tuk­seen kun­nol­la, syövät Aasian tiiker­it koh­ta mei­dät lop­utkin aamu­palansa alka­jaisik­si, mm. automaa­tion, robo­t­i­soin­nin ja tekoä­lyn kehi­tyk­sen myötä. Ain­oa keino selvitä tästä on lisätä osaamista, ymmär­rystä ja oikei­den asioiden tekemistä, niin kovan kuin pehmeäm­mänkin osaamisen ja keino­jen puolel­la. Resurssien hukkaamisen vält­tämisek­si niiden käyt­töä on syytä koordi­noi­da. Tarvi­taan myös malt­tia vaurastua!

    Mei­dän pitää olla kehi­tyk­sessä fik­su­ja, riit­tävän nopei­ta ja notkei­ta (kuin käär­me­nainen (-mies, tai muu otus) sirkuk­ses­sa, joka menee läpi putkesta vaik­ka kädet ja jalat tai vyötärö edel­lä). Vain muu­tos on pysyvää. Aivo­ja ei pidä (poli­itikko­jenkaan) päästää degen­eroi­tu­maan tai nukku­maan ylip­itkää Ruususen unta mis­sään putkessa. Uupuneet toki tarvit­se­vat ensin leponsa. 

    Suo­ma­laise­na ratkaisuna näen opin­tokokon­aisu­u­den laa­jen­tamisen, lisää mah­dol­lisuuk­sia moni­alaisu­u­teen ja osi­tuk­seen sekä elinikäisen oppimisen reip­paan vahvis­tamisen. Näitä voi tehdä monel­la eri taval­la, joko tasais­es­ti tai myös jak­sot­tain, miten parhait­en sopii. 

    Ihmisen kuuhun vie­neessä Sat­ur­nus 5‑raketissa oli viisi moot­to­ria ja lisäk­si mon­ta eri vai­het­ta, niis­sä riit­tävästi voimaa sekä tarpeen mukaan herkkää säätöä. Monipuolista, laa­jem­malle ja korkeammalle/pidemmälle/syvemmälle ulot­tuvaa osaamista tarvi­taan lisää kaikille!

    Osaamisen taso­vaa­timuk­sia tulee nos­taa, mut­ta kunkin tason saavut­tamisek­si tulee tar­jo­ta kullekin sovelias reit­ti­vai­h­toe­hto. Joku jak­saa kiivetä nopeasti pystyssä ole­via tikkai­ta. Toinen taas saat­taa tarvi­ta enem­män aikaa ja loivaa, mut­ta pitkää luiskaa ylös yltääk­seen, mut­ta myös se sal­lit­takoon. Toki se voi vaa­tia enem­män resursse­ja. Liike ylipään­sä on tärkeä, samoin hyvä, rel­e­vant­ti ja selkeä tavoite, ehkä jopa useampi.

    Eil­ispäivän opit eivät tähän nykya­jan voimis­tu­vaan osaamis­tarpeen kasvu­un myöskään vält­tämät­tä riitä. Ne ovat vain vält­tämätön perus­ta, mut­ta sen lisäk­si tarvi­taan vielä paljon enem­män, myös riit­tävät resurssit tavoit­tei­den saavut­tamisek­si. Ilman riit­täviä voimavaro­ja, osaamista, pon­nis­tuk­sia ja yhteistyötä ei tavoit­teeseen kukaan yllä.

    PS. Jos joku osaa tehdä ver­tailun ope­tus- ja tutkimus­menoista (esim. suh­teessa BKT:een) eri aikoina Suomes­sa ja ulko­mail­la, se olisi mie­lenki­in­toista nähdä ja ver­ra­ta nyky­het­keen. Löy­tyykö vinkkiä? Olem­meko jo pudon­neet veneestä, alka­neet vain räpiköidä paikallaan, vajo­ta tai jäädä liian kauak­si tule­vaisu­u­den menestyjien/voittajien joukosta? 

    Jotain tart­tis var­maankin tehdä …

  92. TA: Eikös Suomes­sa ole ammat­tiko­rkeak­oulut tähän tarkoituk­seen, siis että valmis­tuu kolmes­sa vuodessa ja oppii enem­pi käytän­nön taito­ja? Yliopis­to­jen opiske­limääräthän ovatkin olleet laskus­sa – mut­ta viime vuosi­na varsin loivas­sa, ehkä sit­ten liian loivassa.

    Ongel­mana on se, että julk­isi­in virkoi­hin ja töi­hin vaa­di­taan tarpeet­toman usein ylem­pää korkeakoulututkintoa. 

    Kun­nat ovat alka­neet jous­taa vaatimuksissaan.

  93. S.:
    Pahoit­te­len mah­dol­lista paatos­ta ja pitkää tek­stiä alla, mutta:

    Lopet­takaa jo turhat löpinät, h‑tto vie, sentään! 

    Eikö kukaan tajua, minkälaisen jät­timäisen koulu­tushaas­teen edessä olemme? Onko blo­gin otsikon ehdotus/kysymys(?) se tärkein ja olen­naisin? Poh­jatiedot toki tarvi­taan, mut­ta moti­vaa­tion pitää myös riit­tää. Aikaa vain ei riitä kovin pitki­in hukka­putki­in tai harharetki­in. Ei pidä myöskään uno­htaa, että työ tek­i­jään­sä opet­taa. Pitkälle tule­vaisu­u­teen sekään ei sen­tään aina riitä.

    Roskaa. Ihmis­ten elin­iän odote vain kas­vaa ja fyy­sisen työn määrä las­kee kuin lehmän hän­tä. Sieltä työu­ran lop­pupäästä voitaisi­in piden­tää työuria paljonkin, jos vain suo­ma­laiselle työ­nan­ta­jalle yli 50 vuo­tias kelpaisi.

    Nyt työelämään astu­val­la on aikaa sinne 70 vuo­ti­aak­si asti. Jos hän astuu työelämään 27 vuo­ti­aana, niin hänel­lä on aikaa 43 vuot­ta. Ihan sama mitä nyt eläk­keelle jäävät suuret ikälu­okat ovat tehneet.

    Lap­su­us ja nuoru­us piden­tyy siinä mis­sä elämäkin.

  94. DVA:

    Fuk­sit saa­vat lau­da­ture­i­ta matem­ati­ikas­ta yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa, mut­ta yliopis­tossa eivät pääse matem­ati­ikan lähtö­ta­sotestistä läpi. Näin on asian lai­ta kaut­ta tämän maail­man parhaan koulutusjärjestelmän.

    Jos tilanne on oikeasti se, että samana vuon­na matem­ati­ikas­ta lau­da­turin kir­joit­ta­neet fuk­sit eivät yleis­es­ti pääse yliopis­to­m­atem­ati­ikan lähtö­ta­sotestistä läpi, niin testis­sä tai sen laati­jan ole­tuk­sis­sa siitä, mitä opiske­li­jat osaa­vat lukion jäl­keen, on jotain pahasti vialla.

    Yksit­täisiä tapauk­sia voi toki aina olla erinäi­sistä syistä (esim. sairaus testipäivänä), ja välivu­osia pitäneil­lä voi olla asioi­ta uno­hduk­sis­sa, mut­ta yleen­sä hel­posti mieleen palautettavissa.

    Veikkaisin kuitenkin, että nämä lähtö­ta­sotestis­sä reput­ta­jat ovat pääosin niitä, jot­ka ovat tulleet yliopis­toon sisään selvästi lau­da­turia huonom­mal­la matem­ati­ikan arvosanal­la. Esimerkik­si teknil­lisi­in yliopis­toi­hin pääsee monille aloille C:nkin papereil­la, jos osaa pääsyko­keessa tehdä pari hel­poin­ta tehtävää.

  95. Ensik­si — nykyi­nen lukio toimii huonosti.
    Kyse ei ole tableteis­sa eikä äly­taulyis­sa tai sähköi­sis­sä kir­joituk­sis­sa vaan koko systeemissä. 

    Jos yo-kir­joituk­set ratkai­se­vat, yläas­teen kadiöuok­ka on se mil­loin lop­puelämä naulataan kiin­ni. Se pn aika huono juttu. 

    Kaikil­la aloil­la tarvi­taan eri­laisia ihmisiä, sik­si on hyvä olla eri­laisia tapo­ja päästä opiskelemaan. 

    Viisivuoti­nen lukio on ainakin kallis ratkaisu. Mak­sulli­nen avoin yliopis­to taas on yksilölle kallis siinä kuin valmennuskurssit. 

    Tiede­tään ihmisiä, jot­ka ovat vai­h­ta­neet alaa pääsykokei­den ansios­ta. Arvo sekin

  96. Kepa: Jos tilanne on oikeasti se, että samana vuon­na matem­ati­ikas­ta lau­da­turin kir­joit­ta­neet fuk­sit eivät yleis­es­ti pääse yliopis­to­m­atem­ati­ikan lähtö­ta­sotestistä läpi, niin testis­sä tai sen laati­jan ole­tuk­sis­sa siitä, mitä opiske­li­jat osaa­vat lukion jäl­keen, on jotain pahasti vialla.

    Yksit­täisiä tapauk­sia voi toki aina olla erinäi­sistä syistä (esim. sairaus testipäivänä), ja välivu­osia pitäneil­lä voi olla asioi­ta uno­hduk­sis­sa, mut­ta yleen­sä hel­posti mieleen palautettavissa.

    Veikkaisin kuitenkin, että nämä lähtö­ta­sotestis­sä reput­ta­jat ovat pääosin niitä, jot­ka ovat tulleet yliopis­toon sisään selvästi lau­da­turia huonom­mal­la matem­ati­ikan arvosanal­la. Esimerkik­si teknil­lisi­in yliopis­toi­hin pääsee monille aloille C:nkin papereil­la, jos osaa pääsyko­keessa tehdä pari hel­poin­ta tehtävää.

    Minä olen aika kauan näitä teste­jä korjannut…

  97. Jos pyrkii teknil­lisi­in korkeak­oului­hin niin ulkoa luke­mal­la ei pär­jää vaan niis­sä pitää osa­ta matikkaa ja fysi­ikkaa tai kemi­aa, tai vai­h­toe­htois­es­ti piirtää.

    Luon­non­ti­eteitä, tekni­ikkaa ja “muo­tialo­ja” opiskele­maan pyrkiville pitäisi kyl­lä vast­ede­skin jär­jestää pääsyko­keet. Human­is­tisille aloille riit­täkööt yo-todistus.

  98. Tapio:
    …Oikeu­den­mukainen, mut­ta kallis ja raa­ka sys­tee­mi olisi, että sisään otet­taisi­in pape­rien perus­teel­la ylen­määrin, vaikka­pa tuplas­ti opiske­li­joi­ta, mut­ta ylimääräi­sistä osa pis­tet­täisi­in ulos joul­ul­ta ja lop­ut juhannukselta. 

    Mut­ta tuo jär­jestelmä ei tuot­taisi ollenkaan diplomi-insinöörejä.

  99. Yliopis­tot päät­täkööt aivan itse miten otta­vat opiske­li­joi­ta sisään. Mut­ta jos yliopis­ton toim­intaa rahoite­taan julk­isin varoin, niin julki­nen val­ta aset­takoon sisään­pääsyyn reunaehtoja:

    - Tiedekun­nan sisääno­to­s­ta pitää vähin­tään n% (65%?) kohdis­tua alle 12kk sit­ten yliop­pi­las­tutkin­non suorit­taneisi­in, koulu päät­täköön tavat (yo-todis­tus, pääsykoe, CV, muu, mikä?) aivan itse. Muu­ta­man vuo­den siirtymäaika.

    - Tiedekun­nan sisääno­to­s­ta saa enin­tään n% (65%?) kohdis­tua yhteen sukupuoleen (Viilaa­jat kor­jatkoon sanahirviöön “perustel­tu­un sukupuoli-iden­ti­teet­ti­in” jos tuli paha mieli, kuten Trumpil­la tele­vi­sio­ta kat­sel­lessa usein vis­si­in tulee. Sad.)

    Eiköhän se näillä.

    (Ja mitä yliop­pi­las­tutk­in­toon tulee, tietenkin kursse­ja voi olla help­po­ja ja vaikei­ta mut­ta tutkin­nos­sa tulee olla vain yksi matem­ati­ikan koe. Lyhyen matem­ati­ikan lau­datur on oksy­moroni. Sad.)

  100. Nyt yliop­pi­laiden lukumäärä on noin vuosit­tain noin 30 000. Lau­da­turin saa kus­takin kokeesta paras (noin) 5 %, Eximi­an seu­raavak­si paras 15 % jne. Kir­joit­ta­jien joukos­sa ei juuri ole arvosano­jen korot­ta­jia, kos­ka on tärkeäm­pää käyt­tää aika pääsykokeisi­in pänt­täämiseen. Minä en muista että yksikään tut­tu olisi korot­tanut yo-arvosanoja.

    Jos yo-arvosano­jen pain­oar­vo opiske­li­javalin­nois­sa lisään­tyy, tilanne muut­tuu. Arvosano­jen korot­ta­jia voi olla jopa kym­meniä tuhansia. 

    Miten korot­ta­jien määrä vaikut­taa arvosana­jakau­maan? Onko uuden yliop­pi­laan mah­dol­lisu­us saa­da L tai E sama kuin ennen? Jos korot­ta­jat las­ke­taan mukaan jakau­maan, niin sanois­in että uudet yliop­pi­laat saa­vat aikaisem­paa vähem­män hyviä arvosano­ja. He nimit­täin joutu­vat kil­paile­maan niistä 1, 2 tai 3 vuot­ta enem­män opiskellei­den kanssa.

    Olisiko ratkaisu se, että arvosana­jakau­ma las­ket­taisi­in vain uusien yliop­pi­laiden joukos­ta? Siis 5 % ensim­mäistä ker­taa kir­joit­tavista saisi L:n.

    Korot­ta­jille sit­ten kat­sot­taisi­in taulukos­ta samoil­la pis­teil­lä sama arvosana kuin uusille yliop­pi­laille. Mut­ta ilman että he vaikut­taisi­vat jakaumaan.

  101. Kepa:
    Ongel­ma on siinä, että yliop­pi­lasko­keet ovat tässä mielessä liian helpot eli ne eivät erot­tele parhai­ta hak­i­joi­ta tarpeek­si hyvin toi­sis­taan. Lau­datur pitkässä matem­ati­ikas­sa, fysi­ikas­sa ja kemi­as­sa (siis nämä kaik­ki yhtä aikaa) ei vielä riit­täisi vaikeimpi­in hakuko­hteisi­in, kos­ka liian monel­la on ne kaikki. 

    Yliop­pi­laskoe erot­telee hak­i­joi­ta oikein hyvin, jos uno­hde­taan ne kirjainarvosanat. 

    Tänä keväänä L:n sai pitkästä matem­ati­ikas­ta 54 pis­teel­lä. Siitä voisi antaa yliopis­toon hakies­sa vaik­ka 54 pis­tet­tä. Täy­del­lis­es­ti osan­nut voisi saa­da 60 pistettä.

    Fysi­ikas­ta ällän sai 40 pis­teel­lä. Mak­si­mi oli 48, jok­e­rien kanssa 54 pistettä.

  102. “En pär­jän­nyt lukios­sa fysi­ikas­sa ja matem­ati­ikas­sa, mut­ta pääsin luke­maan tekni­ikkaa pääsykokeil­la” ‑jen­gi on vihjeetöntä.

    Jos yliop­pi­las NN ei pääse suo­raan luke­maan tekni­ikkaa (tai jotakin muu­ta), niin nyky­mallis­sa hän lukee vuo­den pääsykokeisi­in. Uudessa mallis­sa hän lukee vuo­den yo-arvosano­jen korotustenttiin.

    Ihan samat tyyp­it pär­jäävät molem­mis­sa. Vain kokeen nimi on eri.

  103. DVA: Ne on myös jo ker­ran kuulusteltu.

    Ja objek­ti­ivista tietoa sen kuu­lus­telun tulok­ses­ta löy­tyy mistä?

  104. Oikeis­tode­mari:
    Kaik­ki val­in­tamenetelmät ovat epätäy­del­lisiä aloil­la, jois­sa halukkai­ta ja kyvykkäitä hak­i­joi­ta on sato­ja enem­män kuin voidaan ottaa sisään. Niin kauan kuin tuhan­net nuoret ovat valmi­ita hake­maan uud­estaan ja uud­estaan luke­maan lakia, lääketiedet­tä tai kaup­patiedet­tä, on turha kuvitel­la, että val­in­tamenetelmiä rukkaa­mal­la voitaisi­in nopeut­taa opiskele­maan pääsemistä. 

    Höpön löpön. Ei opiske­li­javal­in­ta ole mikään muus­ta maail­mas­ta erilli­nen vyöhyke jos­sa ihmiset eivät reago­isi insen­ti­ivien muutoksiin.

    Aivan var­masti keskimääräistä opiskele­maan pääsyä nopeut­taisi malli jos­sa lääkik­seen valit­taisi­in 95% opiske­li­joista saman vuo­den yliop­pi­laista ja 5% pääsykokeista. Ja kap­pas, opiskele­maan päässyt poruk­ka olisi melko lail­la sama kuin nykymallissa. 

    “Naa­purin Villekin pääsi vas­ta kuu­den­nel­la yrit­tämäl­lä ja siitä tulee varp­pina hyvä lääkäri kun on niin kohteliaskin, ei saa muut­taa mitään” ‑tyylin anek­dootit ovat yleisiä mut­ta haitallisia. Kukaan ei puhu ran­nalle jäänei­den äänel­lä, ja jos sys­tee­mi olisi fik­sumpi niin Villekin olisi päässyt luul­tavasti aiem­min sisään.

    Kaikkia kyvykkäitä ei voi­da vali­ta, kos­ka se johtaisi koulutusinflaatioon. 

    Kek­si­ikö joku hyödyl­lisem­män inflaa­tion lajin kuin koulutus“inflaatio”?

    Jyrkkä kyl­lä koulutusinflaatiolle!

  105. Han­nu: Lau­da­turin saa kus­takin kokeesta paras (noin) 5 %, Eximi­an seu­raavak­si paras 15 % jne. Kir­joit­ta­jien joukos­sa ei juuri ole arvosano­jen korot­ta­jia, kos­ka on tärkeäm­pää käyt­tää aika pääsykokeisi­in pänt­täämiseen. Minä en muista että yksikään tut­tu olisi korot­tanut yo-arvosanoja.

    Jos yo-arvosano­jen pain­oar­vo opiske­li­javalin­nois­sa lisään­tyy, tilanne muut­tuu. Arvosano­jen korot­ta­jia voi olla jopa kym­meniä tuhansia.

    Miten korot­ta­jien määrä vaikut­taa arvosana­jakau­maan? Onko uuden yliop­pi­laan mah­dol­lisu­us saa­da L tai E sama kuin ennen? 

    Tuol­laisia muu­tok­sia on tapah­tunut ennenkin. Arvosanan korot­ta­jia oli esimerkik­si vuon­na 2000–2001 kai 24 %, kun taas vaikka­pa vuon­na 2010 näi­den osu­us oli 17,5 %. Asia vaikut­taa vääjäämät­tä jotenkin tulosten rak­en­teeseen. Myös esimerkik­si yliop­pi­las­tutk­in­to­lau­takun­nan luop­umi­nen Gaussin käyrästä vuon­na 2014 lie­nee vaikut­tanut tulosten rak­en­teeseen. Eri vuosien kir­joi­tus­tu­lok­set eivät ole muutenkaan ihan ver­tailukelpoisia, kun tehtävät ovat eri­laisia jne., mut­ta toki tuol­laiset isom­mat ker­ta­muu­tok­set tekevät vielä enem­män ero­ja tulok­si­in eri vuosik­er­to­jen kesken.

  106. Jos opiske­li­ja ei pääse opiskele­maan, niin hän ei täl­löin ollut riit­tävän hyvä. En näe tässä mitään ongel­maa. Elämä on.

  107. https://yle.fi/uutiset/3–9793925

    Suomen talous kas­vaa laa­jal­la rin­ta­mal­la, mut­ta ongelmi­akin löy­tyy, kuten yllä.

    Suomen ammat­tik­oulu­tus on retu­peräl­lä ja on ollut sitä kauan. Koulu­tuk­set ovat surkei­ta, mm. teknolo­gia­te­ol­lisu­us valit­teli taan­noin, että uudet työn­tek­i­jät pitää koulut­taa uudelleen työ­paikalla. Ongel­mana on myös riit­tävän hyvien opiske­li­joiden puute.

    Ammat­tik­oulupo­h­jal­la pääsee teknolo­gia­te­ol­lisu­udessa hyvi­in ansioi­hin, eikä koulu­tus kestä kauaa.

    Suomes­sa on jo riit­tävästi aka­teemista työttömyyttä.

    Jos korkeak­ouluhauista saataisi­in nuo­ria ammat­tik­oulu­jen kaut­ta teknolo­gia­te­ol­lisu­u­teen, niin se olisi win win ‑tilanne.

    Aina voi koulut­tau­tua lisää, esimerkik­si insinööriksi.

  108. Kun Soin­in­vasaran ja min­un sukupolvi pyr­ki 10-vuo­ti­aana oppik­oulu­un, siinä oli ihmisen koko tule­vaisu­us ker­ral­la pelis­sä taval­la, jos­ta on sit­tem­min pyrit­ty eroon. Yhteiskun­ta tarvit­see uskot­tavia mah­dol­lisuuk­sia yrit­tää uudelleen ja men­estyä sisul­la. Mielestäni ehdote­tut uud­is­tuk­set kään­täi­sivät kel­loa taakse päin.

  109. Antti Wiio: Yhteiskun­ta tarvit­see uskot­tavia mah­dol­lisuuk­sia yrit­tää uudelleen ja men­estyä sisulla.

    Itse olen sitä mieltä, että nykyiset tutk­in­tokokon­aisu­udet ovat jään­teeltä ajal­ta jol­loin ihmiskun­nal­la ei ollut käytössään lop­pumat­to­mia ja välit­tömästi saatavia ilmaisia tietovarantoja.

    Opiskelun raken­net­ta pitäisi mielestäni muut­taa siten, että pain­otet­taisi­in enem­män uran aikana tapah­tu­vaa opiskelua — esim. DI:n tutkin­nos­ta vaikka­pa 60% suoritet­taisi­in koulus­sa ja 40% työelämässä.

    Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi sitä että tutk­in­to on ikäänkuin takuu sille, että voit käy­dä päivit­tämässä tietosi uusimpi­in sil­loin kun tilanne sitä vaatii.

    Toki on nähtävis­sä, että ihmiset spon­taanisti organ­isoitu­vat tämän tyyp­pis­es­ti, eri­laisia kon­fer­ensse­ja ja tapah­tu­mia syn­tyy jatku­vasti ikäänkuin har­rastelijoiden tai oman työn ohes­sa eri puo­lille maail­maa — on tietenkin hyvä kysymys että tarvi­taanko yliopis­to­ja sit­ten tässä mihinkään, mut­ta jos kyseinen insti­tuu­tio halut­taisi­in pitää relevanttina…

  110. Antti Wiio:
    Kun Soin­in­vasaran ja min­un sukupolvi pyr­ki 10-vuo­ti­aana oppik­oulu­un, siinä oli ihmisen koko tule­vaisu­us ker­ral­la pelis­sä taval­la, jos­ta on sit­tem­min pyrit­ty eroon…

    Karsin­ta oli tuol­loin aika hyvässä kohtaa ajatellen niitä, jot­ka jatkoi­vat teo­reet­tisel­la ural­la. Teo­reet­tis­es­ti lah­jakkaiden ei tarvin­nut roikot­taa mukanaan huonoin­ta kol­mannes­ta. Ope­tus oli parem­min kohden­net­tua sekä oppik­oulus­sa että niil­lä, jot­ka eivät jatka­neet oppikouluun.

    Mikään val­in­ta­jär­jestelmä ei ole täy­delli­nen. Puo­lus­tusvoimil­la on taku­u­var­masti Suomen paras val­in­ta­jär­jestelmä, mut­ta siinäkin menee aina välil­lä läpi virhe­val­in­to­ja ja kar­si­u­tuu hyviä yksilöitä. Parin vähem­män tieteel­lisen ana­lyysin mukaan noin 1% olisi virheel­lisiä. Tässä mielessä RUK:n ja AUK:n todis­tus lop­puar­vosteluineen olisi parem­pi val­in­takri­teeri korkeak­oului­hin kuin lukion todistus.

    Palataan itse ongel­maan, eli koulu­tuk­sen väitet­ty­i­hin umpiperi­in. Todel­lisu­udessa niitä ei ollut. Opinahjos­ta toiseen siir­ryt­ti­in hyvinkin jous­tavasti rehto­rien suosi­tuk­sel­la tai pääsykokei­den kaut­ta. Oma­l­la alal­lani korkeak­oulun kävi­jöistä tuol­loin ainakin par­il­la pros­ent­ti­lasku oli takanaan opis­to­ta­soinen koulu­tus, joka oikeut­ti hake­maan korkeakouluun.

    Ehkä paras esimerk­ki on kuitenkin jo eläk­keel­lä ole­va tut­ta­va, joka on aloit­tanut ammat­tik­oulus­sa. Ammat­tik­oulus­ta hän sai suosi­tuk­set teknikon opin­toi­hin, jos­ta taas suosi­tuk­set opis­toon. Teknisen opis­ton rehtori oli kysynyt vähän ennen valmis­tu­mista, tarvit­seeko tut­ta­vani suosi­tuk­sen tekniseen korkeak­oulu­un. Per­hesyyt estivät valitet­tavasti tämän vai­h­toe­hdon. Todel­lisu­udessa umpiper­iä ei ollut ainakaan teknisil­lä aloil­la siten, kuin niitä nyt on.

  111. Antti Wiio:
    Kun Soin­in­vasaran ja min­un sukupolvi pyr­ki 10-vuo­ti­aana oppik­oulu­un, siinä oli ihmisen koko tule­vaisu­us ker­ral­la pelis­sä taval­la, jos­ta on sit­tem­min pyrit­ty eroon… 

    Enti­sa­jan oppik­oulus­sa (eli nykyi­nen yläaste+lukio) oli taval­lista, että jääti­in luokalle use­am­paankin ker­taan. Arvosanat saat­toi­vat jopa huonon­tua luokkaa tuplatessa.
    Usein näki lukion oppi­laan luovut­ta­van kevään koit­taes­sa. Tote­si jäävän­sä luokalle, joten mitäpä sitä enää pinnistelemään.

    Tästä on onnek­si päästy parem­paan jär­jestelmään. Nyt voi hylätä yksit­täisen kurssin, mut­tei koko lukuvuotta. 

    Ennen ei myöskään arvosanaksi saanut hel­posti kymp­piä. Opet­ta­ja kat­soi niiden vaa­ti­van jotain yli­maal­lista taitoa. Tästäkin on ajat muuttuneet.

    Matem­ati­ikan yo-kokeessa ei ollut valin­nan­varaa use­asta tehtävästä. Nyky­isin on. 

    Koulu­tuk­sen vaa­timus­ta­so on näis­sä suhteis­sa kiis­tat­ta helpot­tunut. Hin­tana siitä on myös se, että heikko yo-todis­tus ei juuri mihinkään kelpuuta.

  112. Mikä lie­nee oikein?
    Kympin tyt­tö tai poi­ka pääsee minne tahansa, mut­ta onko AÖ oikea mit­tari, USAn pres­i­den­teistä ei liene nero luokkaa nykya­jan pres­i­den­teistä kuin John F. Kennedy, ÄÖ 150,7, MENSA kelpoinen; Lähde: http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224301-ketka-olivat-alykkaimmat-miehet-valkoisessa-talossa
    Läh­teen luotet­tavu­u­teen en ota kan­taa, mut­ta luulisin että keskinker­tainen-melko älykäs hyväl­lä tun­neä­lyl­lä ja sosi­aal­isu­udel­la varustet­tu ahk­era ihmi­nen on kaikkien työ­nan­ta­jien kohde. Kuin­ka tätä mitataan, en tiedä. Tun­neälyssä on se ongel­ma, että sen mit­taami­nen on vaikeaa. Lisäk­si se ilmeis­es­ti on elämän aikana myös opit­tavis­sa ole­va taito. Jos ammat­ti ei koulu­ar­vosanoin mitat­tavia omi­naisuuk­sia vaa­di, kuten juridi­ik­ka, en ymmär­rä val­in­takokei­den pois­tamista. Ensi ker­taa ammat­ti­in johtavaan koulu­tuk­seen pyrkivien suosimista en ymmär­rä, melkoinen osa ei vält­tämät­tä ole sitoutunut pyrkimälleen alalle. Jos nuori on pyrkinyt 3 tai 4 ker­taa eläin­lääketi­eteel­liseen ja pääsee sinne, on hän var­masti erit­täin sitoutunut opiskelui­hin­sa. Olen­naista lie­nee, että huonoista koulu­ar­vosanoista huoli­mat­ta nuorel­la tai van­hem­mal­lakin pitää olla mah­dol­lisu­us osoit­taa sitou­tu­misen­sa ja pitkäjän­teisyyten­sä pääsykokeis­sa ja näin päästä alalle jolle halu­aa. Kuitenkin on tärkeää, että nuori voi opiskel­la jotain, jos ei pääse heti halu­a­malleen alalle. Olen sitä mieltä, että opiske­lu­taito­jen ylläpi­to on tärkeää ja näin ollen välivu­osi opiskellen on parem­pi kuin muuten aika kulut­taen. Muuten olen sitä mieltä, että luoka­ton lukio on luoka­ton lukio

Vastaa käyttäjälle DVA Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.