Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?

Kävin pitä­mäs­sä yllä ole­val­la otsi­kol­la key note ‑puheen­vuo­ron Teke­sin vuo­den pää­se­mi­naa­ris­sa 100 lasis­sa — fik­sut kau­pun­git. Palas­te­len esi­tyk­se­ni muu­ta­maan osaan, kos­ka pit­kät teks­tit eivät sovi blo­giin. Voi olla, että tähän tulee vähän vii­vet­tä, kos­ka olen tol­kut­to­man kii­rei­nen STM:n sel­vi­tys­teh­tä­vä­ni kanssa.

= = = =

Kak­si käsi­tys­tä kau­pun­kien tulevaisuudesta

Inter­ne­tin piti jos­sain vai­hees­sa lopet­taa kau­pun­git, kos­ka tie­to siir­tyi rajoi­tuk­set­ta, eikä sik­si mitään osaa­mis­kes­kit­ty­miä tar­vi­ta. Kui­ten­kin 2000-luvul­la kau­pun­gis­tu­mi­nen on vain kiih­ty­nyt. Sii­tä, miten täs­sä lopul­ta käy, on esi­tet­ty kak­si aivan vas­tak­kais­ta näkemystä.

Edward Glae­ser on kir­jas­saan Triumph of the City ennus­ta­nut, että voit­to alue­ki­sas­sa kuu­luu suu­ril­le kau­pun­geil­le. Manuel Cas­tells on sano­nut, ettei alle vii­den mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­kien kan­na­ta ilmoit­tau­tua edes kisaan. (Sit­tem­min, kun hänet kut­sut­tiin Suo­meen asian­tun­ti­jak­si, hän pudot­ti rajas­ta koh­te­li­aas­ti pois kak­si nollaa.)

Vas­ti­kään Slus­his­sa puhu­nut Karen Har­ris taas sanoi, että suur­kau­pun­ki on teol­li­suusyh­teis­kun­nan tuo­te. Infor­maa­tio­yh­teis­kun­nas­sa on jo alka­nut muut­to pois kau­pun­kien kes­kus­tois­ta nii­den lai­doil­le tai pie­niin kau­pun­kei­hin. Uusi tek­no­lo­gia mer­kit­see, että pie­nis­sä­kin sar­jois­sa voi tuot­taa tehok­kaas­ti. Sik­si pie­nis­sä­kin kau­pun­geis­sa tulee ole­maan yhtä moni­puo­li­nen pal­ve­lu­tar­jon­ta kuin suu­ris­sa. Suu­ret kau­pun­git tule­vat tyh­je­ne­mään pie­niin, kos­ka asu­mi­nen on niis­sä pal­jon halvempaa. (?)

Tuo shak­kia­na­lyy­seis­ta tut­tu kysy­mys­merk­ki kuvaa ihme­tys­tä­ni tämän logii­kas­ta. Jos suu­ret kau­pun­git tyh­je­ne­vät pie­niin, asun­not suu­ris­sa kau­pun­geis­sa tule­vat ole­maan hal­po­ja eivät­kä kal­lii­ta, niin kuin ne ovat monis­sa kuih­tu­vis­sa aiem­min suu­ris­sa­kin kau­pun­geis­sa. Asu­mi­sen kal­leus hidas­taa suu­rien kau­pun­kien kas­vua, mut­ta se ei pys­ty kään­tä­mään nii­den kas­vua las­kuk­si. Det­roi­tis­ta väki kaik­ko­aa, mut­ta siel­lä ovat halpoja.

Ihmet­te­len sitä­kin väi­tet­tä, että suur­kau­pun­ki pal­ve­li teol­lis­ta yhteis­kun­taa. Ei teh­das tar­vit­se ympä­ril­leen kovin suur­ta kau­pun­kia, Myl­ly­kos­ki riit­ti hyvin pape­ri­teh­taal­le. Väi­te­tyt skaa­lae­dut kos­ke­vat juu­ri osaa­mi­sin­ten­sii­vi­siä luo­van luo­kan kaupunkeja.

Mut­ta Har­ri­sin väi­te oli siis, että inter­net pois­taa nämä skaa­lae­dut myös luo­van luo­kan kes­kuk­sil­ta ja lopet­taa suur­ten kau­pun­kien kasvun.

Molem­mat voi­vat olla oikeas­sa yhtä aikaa. Uskon, että Glae­ser on oikeas­sa suur­ten kau­pun­kien menes­tyk­ses­tä, vaik­ka Har­ris oli­si oikeas­sa sii­nä, ettei tie­don väli­tys enää vaa­di lähek­käin asu­mis­ta, ja mei­dän kaik­kien on syy­tä toi­voa, että myös Har­ris on oikeas­sa sii­nä, että myös pie­nil­lä kau­pun­geil­la on hyvät mah­dol­li­suu­det menestyä.

Pien­ten kau­pun­kien suu­ri mahdollisuus

Ried­lin­gen, Baijeri

Minus­ta on osoi­tet­tu, että luo­van luo­kan tuot­ta­vuus on suu­rem­pi isois­sa ja moni­puo­li­sis­sa kes­kuk­sis­sa, mut­ta skaa­lae­dut eivät ole niin muser­ta­via, ettei muil­le näkö­koh­dil­le jäi­si tilaa. Tie­don ja osaa­mi­sen kumu­loi­tu­mi­nen hidas­tui­si jon­kin ver­ran mut­ta ei rat­kai­se­vas­ti, jos vaik­ka­pa kul­ku­tau­tien paluu tai rikol­li­suu­den kas­vu kään­täi­si suur­ten kau­pun­kien kas­vun las­kuk­si. Pal­jon suu­rem­pia tehok­kuus­tap­pioi­ta on oll­tu val­mii­ta hyväk­sy­mään alu­eel­li­sen tasa­pai­non nimissä.

Olen pyö­räil­les­sä­ni Kes­ki-Euroo­pas­sa näh­nyt todel­la vie­hät­tä­viä pik­ku­kau­pun­ke­ja, jois­sa voi­si hyvin kuvi­tel­la asu­van­sa. Ja aivan oikein, niis­sä asuu ark­ki­teh­te­jä, tai­tei­li­joi­ta, kir­jai­li­joi­ta ja mui­ta luo­via ihmi­siä niin kuin meil­lä­kin asuu myös esi­mer­kik­si Porvoossa.

Tulen myö­hem­min täs­sä esi­tyk­ses­sä sano­maan, että nyt on muo­tia pyr­kiä asu­maan kau­pun­kien kes­kus­tois­sa, down­town ‑alu­eel­la. Kuo­pio­lai­sis­ta kes­kus­tan ruu­tu­kaa­va-alu­eel­la asuu yli puo­let kau­pun­ki­lai­sis­ta, mut­ta Hel­sin­gis­sä vain joka kuudes.

Mut­ta suo­ma­lai­set kau­pun­git eivät ole muu­ta­maa poik­keus­ta lukuun otta­mat­ta sel­lai­sia kuin tuos­sa yllä ole­vas­sa kuvas­sa ole­va Ried­lin­gen. Monet niis­tä on todel­la rumia. Min­kä sota sääs­ti, sen rau­ha tuho­si. On vei­kat­tu aivan vää­rää hevos­ta. Jos kau­pun­gin kes­kus­tan arvok­kain alue ei sai­si olla Pris­man parkkipaikka.

Täl­lä on suu­ri mer­ki­tys, kos­ka nykyi­sin asu­mi­sen miel­lyt­tä­vyys – ja siis myös kau­pun­ki­ku­van esteet­ti­syys – ovat tär­keä kil­pai­lu­valt­ti. Telak­ka­teol­li­suu­den ja mui­den teol­lis­ten työ­paik­ko­jen häviä­mi­ses­tä kär­si­vä Rau­ma oli­si täy­sin tuhoon tuo­mit­tu, ellei se oli­si ymmär­tä­nyt säi­lyt­tää Wan­haa Raumaa.

Jat­kuu …

 

25 vastausta artikkeliin “Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?”

  1. Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa ollaan asian ytimessä.

    Kos­ka esteet­ti­syys on tär­ke­ää, niin oli­si muka­vaa, jot­ta se otet­tai­siin mukaan myös kau­pun­ki­suun­nit­te­luun. Nyky­ään tun­tuu, että ainoa tavoi­te on raken­taa hal­po­ja asun­to­ja. Ne tule­vat kui­ten­kin pit­käs­sä juok­sus­sa aika kal­liik­si, kos­ka rumien­kin raken­nus­ten käyt­töi­kä tup­paa ole­maan pitkä.

  2. Täs­sä tekstiä:
    http://www.learning-mind.com/why-smart-people-are-better-off-alone/

    -“paleoasuminen”:suuri osa ihmi­sis­tä tyy­ty­väi­sem­piä pie­nis­sä kau­pun­geis­sa, kos­ka kivi­kau­den gee­nit vieläkin
    ‑älyk­käät ihmi­set sopeu­tu­vat parem­min suu­riin kau­pun­kei­hin eivät­kä tar­vi yhtä pal­joa sosi­aa­li­sia kon­tak­te­ja ollak­seen tyytyväisiä

  3. Jos suu­ret kau­pun­git tyh­je­ne­vät pie­niin, pie­nis­tä tulee suu­ria ja päin­vas­toin. Mah­taa­ko­han täl­lai­nen hei­lu­ri­lii­ke toteutua!

  4. Kau­pun­kien kes­kus­tois­sa (down­town-alu­eel­la) asu­taan mie­lel­lään kos­ka siel­tä löy­tyy kylä. Ase­ma­kaa­va on yleen­sä autoi­lua edel­tä­väl­tä ajal­ta eli jalan­kul­ki­jan mit­ta­kaa­vas­sa. Pal­ve­lut ovat käve­lye­täi­syy­del­lä. Suu­rem­mis­sa euroop­pa­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa jul­ki­nen lii­ken­ne on toi­mi­vin­ta juu­ri­kin keskustoissa.

    Kes­kus­to­jen asui­na­lueil­la ei ole tyy­pil­li­ses­ti läpia­joa, eli ääni­mai­se­ma ja visu­aa­li­nen dyna­miik­ka on rau­hal­li­sem­paa kuin lii­ken­neyh­teyk­sil­tään vas­taa­vil­la kes­kus­tan ulko­puo­li­sil­la alueilla. 

    Kes­kus­ta-alu­eet ovat segre­goi­tu­nei­ta ja homo­gee­ni­sia, eli toden­nä­köi­syys tör­mä­tä sosi­aa­li­siin ongel­miin koti­ra­pus­sa ovat vähäi­set. Vää­rän­lai­sia naa­pu­rei­ta ei ole.

    Kes­kus­ta-asu­mi­sen suo­sio ei ole miten­kään eri­tyi­ses­ti tämän het­ken muo­ti-ilmiö, gent­ri­fi­kaa­tio on jo tapah­tu­nut suu­rim­mas­sa osas­sa Euroo­pan suur­kau­pun­ke­ja. Juu­ri täl­lä het­kel­lä eni­ten otsi­kois­sa tai­ta­vat olla Lis­sa­bon ja Ber­lii­ni, jois­sa ensik­si mai­ni­tun gent­ri­fi­kaa­tio­ta on hidas­ta­nut syr­jäi­syys ja köy­hyys, jäl­kim­mäi­sen Itä-Saksa.

    Kaik­kein viih­tyi­sim­mät kes­kus­ta-alu­eet ovat jo muut­tu­neet turis­mil­la elä­vik­si tee­ma­puis­toik­si ja huvit­te­lua­lueik­si. On joten­kin oireel­lis­ta että ihmi­set pak­kau­tu­vat men­nei­nä vuo­si­sa­toi­na raken­net­tuun ympä­ris­töön kun uut­ta yhtä hyvää ei enää osa­ta luoda.

  5. Sanoi­sin että digi­ta­li­saa­tio sekä loi­ton­taa että tii­vis­tää kau­pun­ke­ja. Se antaa mah­dol­li­suu­den asso­si­aa­leil­le soh­va­pe­ru­noil­le ja toi­saal­ta luon­to tai puu­tar­ha­har­ras­ta­jil­le asua kau­ka­na kau­pun­gin mels­kees­tä mut­ta vas­taa­vas­ti ne ihmi­set jot­ka halua­vat olla kes­ki­pis­tees­sä, voi­vat men­nä läp­pä­rin kans­sa ravin­to­laan tai kah­vi­laan teke­mään töi­tä. Jäl­kim­mäi­nen on vähän ärsyt­tä­vä ilmiö sel­lai­sel­le joka on tot­tu­nut sii­hen että kah­vi­lois­sa ja ravin­to­los­sa nau­ti­taan sii­tä mitä siel­lä tar­jo­taan eikä malek­si­ta tai tekey­dy­tä tärkeäksi.

  6. OS: “Suu­ret kau­pun­git tule­vat tyh­je­ne­mään pie­niin, kos­ka asu­mi­nen on niis­sä pal­jon halvempaa. ”
    Suo­mes­sa on vain yksi suur­kau­pun­ki mut­ta kym­me­niä pik­ku­pau­pun­ke­ja. Tuon yhden suur­kau­pun­gin muut­tu­mien epä­suo­si­tuk­si ei rii­tä kään­täm­män näi­den pik­ku­kau­pun­kien asun­to­jen hin­to­ja nousuun. Suur­kau­pun­gin kupla kyl­lä puhkeaisi.

  7. Ydin­voi­ma­lat tuot­ta­vat Rau­mal­le pal­jon vero­ja ja kysyn­tää. Por­voo hyö­tyy Hel­sin­gin lähei­syy­des­tä. Tämä ei todis­ta väi­tet­tä­si vää­räk­si, mut­ta mikä todis­taa sen oikeaksi?

  8. Tuos­sa valo­ku­van näky­mäs­sä (Ried­lin­gen, Baijeri)
    on kaik­ki vää­rin jos uskom­me “Lisää kau­pun­kia Helsinkiin”-ryhmää.
    3‑kerroksisia talo­ja; tilan tuh­laus­ta. Pitää olla kor­keam­paa, pak­sum­paa, tii­viim­pää, tehokkaampaa.
    Ei tuol­lais­ta aina­kaan enää pidä rakentaa ?

    1. Rie­lin­gen on raken­net­tu pal­jon tehok­kaam­min kuin vaik­ka­pa Myl­ly­pu­ro. Jos Hel­sin­ki oli­si raken­net­tu tuol­la tehok­kuu­del­la, sen sisään mah­tui­si aina­kin 1,5 mil­joo­naa asukasta.

  9. Jan­ne: Kos­ka esteet­ti­syys on tär­ke­ää, niin oli­si muka­vaa, jot­ta se otet­tai­siin mukaan myös kaupunkisuunnitteluun. 

    Hel­sin­gis­sä pitäi­si pikem­min­kin pala­ta kaupunkisuunnitteluun.

  10. Täl­lä on suu­ri mer­ki­tys, kos­ka nykyi­sin asu­mi­sen miel­lyt­tä­vyys – ja siis myös kau­pun­ki­ku­van esteet­ti­syys – ovat tär­keä kilpailuvaltti. 

    Tämä pitäi­si tii­vis­tä­jien vii­men­kin huo­ma­ta: Tii­vis ei ole muka­vaa. Muka­va on muka­vaa. Tii­vis voi olla muka­vaa ja kivaa, mut­ta se ei ole sitä auto­maat­ti­ses­ti. Tii­vis voi myös olla ikä­vää slummia.

    Aina­kin ne uudet tii­viit alu­eet, joi­ta olen näh­nyt eivät ole muka­via vaan tun­tu­vat ahtail­ta. Pihat ovat yksin­ker­tai­ses­ti lii­an pie­niä tai vain ankeik­si suun­ni­tel­tu­ja. (Lie­kö osak­si kyse sii­tä, että pihois­ta raken­ne­taan auto­tei­tä?) Lisäk­si tii­viis­ti ase­tet­tu­jen talo­jen suu­ret ikku­nat ovat usein todel­la han­ka­las­ti suo­raan vastakkain.

    Tii­vis­tä kes­täi­si parem­min, jos se ei oli­si karu­ja asfalt­ti­pi­ho­ja, piir­teet­tö­miä tai tyl­siä perus­geo­met­ri­sia kuvioi­ta joko beto­nie­le­men­teis­tä tai teräk­ses­tä ja lasis­ta. Mis­sä on uusi Eira?

  11. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le voi­tai­siin raken­taa viih­tyi­siä “pik­ku­kau­pun­ke­ja”, mut­ta niin ei teh­dä vaan uudet alu­eet ovat jär­jes­tään ker­ros­ta­lo­lä­hiöi­tä. Täs­sä blo­gis­sa on ollut kuvia englan­ti­lai­sis­ta asui­na­lueis­ta, jois­sa ei ole yhtään ker­ros­ta­loa, mut­ta sil­ti on teho­kas­ta raken­ta­mis­ta, kau­nis­ta ja kylä­mäis­tä ja talot raken­net­tu vie­ri­vie­reen taka­pi­hat vas­tak­kain. Voi­tai­siin­ko ottaa oppia?

    Espoos­sa on muu­ten vie­rek­käin pien­ta­lo-Lau­rin­lah­ti ja ker­ros­ta­lo-Kiven­lah­ti. Yllä­tys, yllä­tys, molem­mis­sa asu­mis­ti­heys on sama!

  12. Suo­men vie­hät­tä­vis­tä pik­ku­kau­pun­geis­ta täy­tyy kir­joit­taa muu­ta­ma sana: Ne ovat enem­män tai vähem­män eris­tyk­ses­sä ja väki mummoutuu.
    Sik­si kai pik­ku­kau­pun­kim­me ovat säi­lyt­tä­neet vie­hät­tä­vyy­ten­sä. Vain kesäi­sin on jotain eloa kun kesä­mökk­ki­vie­raat ja muut turis­tit tule­vat. Suu­rim­man osan vuo­des­ta kadut ammot­ta­vat tyhjyyttään. 

    Ne ovat han­ka­las­ti tavoi­tet­ta­vis­sa jos halu­aa pen­de­löi­dä suu­rem­paan kau­pun­kiin. Junayh­teyk­siä ei ole, vii­mei­set on lak­kau­tet­tu yli 40 vuot­ta sit­ten. Bus­siyh­tey­det ovat hitaat. Oma auto on ainoa mah­dol­li­nen tapa pen­de­löi­dä, ja ajo­mat­kois­ta tulee pit­kiä. Eli on paras hank­kia työ­paik­ka pai­kan pääl­tä jos selai­seen halu­aa muuut­taa, mut­ta töy­tä ei useim­mi­ten vaan ole. 

    Joil­la­kin pik­ku­kau­pun­geil­la on jotain teol­li­suut­ta n 10 km säteel­lä kes­kus­tas­ta, ja osas­sa teol­li­suus­tuo­tan­toa lis­tään. Näin esim Uudes­sa­kau­pun­gis­sa, Ääne­kos­kel­la, Kemi­jär­vel­lä,…? Monel­le tar­jo­taan hou­kut­te­le­vaa työ­tä mut­ta nämä ovat sel­lais­ta jota ei voi teh­dä etä­nä ja pen­de­löin­nin pitäi­si tapah­tua nyt suu­rem­mas­ta kes­kuk­ses­ta pie­nem­pään jos työn­te­ki­jät eivät halua muut­taa pik­ku­kau­pun­kiin asu­maan. Ja jos muut­taa, on aina ole­mas­sa ris­ki että ne työt eivät jat­ku ikuisesti. 

    Kes­ki-Euroo­pan pik­ku­kau­pun­geis­sa on se ero Suo­meen että ne ovat yleen­sä koh­ta­lai­sen juna­mat­kan pääs­sä isom­mis­ta kau­pun­geis­ta, ja nii­hin on luon­nos­taan kehit­ty­nyt sel­lai­nen pal­ve­lu­ra­ken­ne joka vas­taa mei­dän kes­ki­ko­koi­si­sa kau­pun­ke­ja. Tai sit­ten ne ovat pel­käs­tään mat­kai­lun vuok­si olemassa.

  13. Lee­na:
    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le voi­tai­siin raken­taa viih­tyi­siä “pik­ku­kau­pun­ke­ja”, mut­ta niin ei teh­dä vaan uudet alu­eet ovat jär­jes­tään ker­ros­ta­lo­lä­hiöi­tä. Täs­sä blo­gis­sa on ollut kuvia englan­ti­lai­sis­ta asui­na­lueis­ta, jois­sa ei ole yhtään ker­ros­ta­loa, mut­ta sil­ti on teho­kas­ta raken­ta­mis­ta, kau­nis­ta ja kylä­mäis­tä ja talot raken­net­tu vie­ri­vie­reen taka­pi­hat vas­tak­kain. Voi­tai­siin­ko ottaa oppia?

    Espoos­sa on muu­ten vie­rek­käin pien­ta­lo-Lau­rin­lah­ti ja ker­ros­ta­lo-Kiven­lah­ti. Yllä­tys, yllä­tys, molem­mis­sa asu­mis­ti­heys on sama!

    Mut­ta onko kum­pi­kaan niin tehok­kaas­ti raken­net­tu, että ne muka­val­le kau­pun­gil­le olen­nai­set pal­ve­lut syn­ty­vät alueelle?

    Tii­vis­tä ja matalaa/keskikorkeaa kyl­lä tar­vit­tai­siin suo­ma­lai­siin kau­pun­kei­hin lisää.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rie­lin­gen on raken­net­tu pal­jon tehok­kaam­min kuin vaik­ka­pa Myl­ly­pu­ro. Jos Hel­sin­ki oli­si raken­net­tu tuol­la tehok­kuu­del­la, sen sisään mah­tui­si aina­kin 1,5 mil­joo­naa asukasta.

    Kyl­lä.
    Kir­joi­tin­kin sii­tä, kuin­ka tämä face­book-ryh­mä arvioi raken­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä, aina lii­an vähän ker­rok­sia. Ihan­tee­na tun­tuu ole­van 12kerroksinen pak­su­run­koi­nen umpikortteli.…
    Pie­ni­mit­ta­kaa­vais­ta elä­vää kau­pun­kia siel­lä ei käsi­te­tä ollenkaan.

  15. Espoo on aika hyvä. On moni­kes­kus­tai­nen. Asun pien­ta­los­sa, ruo­ka­kaup­paan 1km, osta­riin 4km, len­to­ken­täl­le 24km, pal­ve­lut ja viih­de tule­vat pal­jol­ti netis­tä. Käyn kyl­lä Hel­si­gis­sä muu­to­man ker­ran vuo­des­sa, enem­pään ei ole aihet­ta. Hel­sin­ki asuin­paik­ka­na ei hou­kut­te­le, vaik­ka siel­lä lap­suu­te­ni vie­tin­kin. En min­ne­kään kor­peen­kaan välit­täi­si muut­taa. No mei­tä on vaan erlaisia.

  16. Hare: Kyl­lä.
    Kir­joi­tin­kin sii­tä, kuin­ka tämä face­book-ryh­mä arvioi raken­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä, aina lii­an vähän ker­rok­sia. Ihan­tee­na tun­tuu ole­van 12kerroksinen pak­su­run­koi­nen umpikortteli….
    Pie­ni­mit­ta­kaa­vais­ta elä­vää kau­pun­kia siel­lä ei käsi­te­tä ollenkaan.

    Mis­tä­hän täl­lai­nen käsi­tys on syn­ty­nyt? Luen kyseis­tä face­book-ryh­mää suh­teel­li­sen aktii­vi­ses­ti enkä kos­kaan muis­ta näh­nee­ni siel­lä puhut­ta­van 12-ker­rok­si­sis­ta umpi­kort­te­leis­ta. Kort­te­li­te­hok­kuus 3 on ihan mah­dol­li­nen 6‑kerroksisilla taloil­la, kuten esi­mer­kik­si Etu-Töölössä.

  17. Veik­kai­sin­pa että tuos­ta Ried­lin­ge­nin viih­tyi­syy­des­tä ollaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa­kin mel­ko yksi­mie­li­siä. Sil­ti Hel­sin­gin raken­ta­mi­nen on enim­mäk­seen ollut YIT:n stan­dar­die­le­ment­ti­kuu­tio­ta, lasi­sei­nää ja tuu­li­sia kivi­au­kioi­ta. Pal­kit­tu ark­ki­teh­tuu­ri on jotain Vii­kin­mäen tyy­lis­tä har­maa­ta len­to­ko­ne­han­gaa­ria parkkiaavikkoineen.
    Mik­sei kau­pun­ki­suunnt­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa suun­ni­tel­la parem­paa kau­pun­kia? Viih­tyi­syy­den ja suun­nit­te­li­joi­den oman edun välil­lä ei ole tar­peek­si tii­vis­tä takaisinkytkentää?

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rie­lin­gen on raken­net­tu pal­jon tehok­kaam­min kuin vaik­ka­pa Myl­ly­pu­ro. Jos Hel­sin­ki oli­si raken­net­tu tuol­la tehok­kuu­del­la, sen sisään mah­tui­si aina­kin 1,5 mil­joo­naa asukasta.

    Tämä on niin tot­ta, ja tun­tuu hel­pos­ti unoh­tu­van. Asuim­me pari vuot­ta sak­sa­lai­ses­sa “pik­ku­kau­pun­gis­sa” (~130 000 asu­kas­ta), ja asui­nym­pä­ris­tön miel­lyt­tä­vyys ja käy­tän­nöl­li­syys lait­toi ajat­te­le­maan. Peri­aat­tees­sa lähiö­mäi­ses­tä ympä­ris­tös­tä löy­tyy pal­jon lähi­pal­ve­lui­ta (kaup­po­ja, lei­po­moi­ta, ravin­to­loi­ta jne.). Talot ovat pää­asias­sa noin kol­mi­ker­rok­si­sia rivi-/oma­ko­ti­ta­lo­ja, mut­ta yhdes­sä talos­sa asuu usein mon­ta ruo­ka­kun­taa (esim. me asuim­me erit­täin viih­tyi­säs­sä “ullak­koa­sun­nos­sa”, vuo­kra­nan­ta­jam­me poi­kan­sa kans­sa kah­des­sa väli­ker­rok­ses­sa, ja kak­si elä­ke­läis­tä ala­ker­rok­ses­sa), luu­len että tämä vai­kut­taa huo­mat­ta­vas­ti myös tar­jol­la ole­vien vuo­kra-asun­to­jen mää­rään. Lisäk­si asuin­ka­dut ovat suo­ma­lai­sen mit­ta­puun mukaan erit­täin kapei­ta ja jal­ka­käy­tä­vät kapei­ta tai ole­mat­to­mia. Tämä ei kui­ten­kaan ole ongel­ma, sil­lä ajo­no­peu­det ovat erit­täin alhai­sia (ja kevyt­tä lii­ken­net­tä kun­nioi­te­taan), eri­tyi­ses­ti kun kadun­var­si­py­sä­köin­nin vuok­si vain yksi auto saat­taa mah­tua ker­ral­laan suun­taan­sa. Tämä käy­tän­tö myös tehok­kaas­ti ohjaa auto­lii­ken­teen pois asuinkaduilta.
    Eli Kes­ki-Euroop­pa­lai­sit­tain kau­nis on usein myös tii­vis ja tehokas.

  19. jjr:
    Veik­kai­sin­pa että tuos­ta Ried­lin­ge­nin viih­tyi­syy­des­tä ollaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa­kin mel­ko yksimielisiä. 

    Google Eart­hin perus­teel­la Ried­lin­gen näyt­tää ole­van oma­ko­ti­ta­lo­mat­toa, jol­la on tuol­lai­nen pie­ni van­ha kes­kus­ta. Ratik­kaa ei tavi­ta ja segre­kaa­tios­ta ei tar­vit­se kan­taa huolta.

  20. En halua koko­naan kiis­tää Osmon aja­tuk­sia, kos­ka niis­sä on myös pal­jon perää. Minus­ta kui­ten­kin näyt­tää, että kau­pu­ni­ku­vaan est­teet­ti­syy­des­tä vede­tään vähän iian suo­ria lin­jo­ja talou­del­li­seen tuot­ta­vuu­teen. Kovim­pien urba­nis­mi­heh­kut­ta­jien argu­ment­tien taus­tal­la tun­tuu ole­van jon­kin­lai­nen lais­kan ajat­te­lun Gehl-Florida-Glaeser-hybridi.

  21. Pari vuot­ta sit­ten “Hel­sin­ki Alert” kiteyt­ti hyvin luon­no­nym­pä­ris­tön ja vih­rey­den elin­tär­key­den kai­kil­la asui­na­lueil­la myös kau­pun­geis­sa. Onkin traa­gis­ta, että juu­ri vih­reät kai­kis­ta puo­lueis­ta ovat aktii­vi­ses­ti mah­dol­lis­ta­mas­sa Tam­pe­reel­la kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti mer­kit­tä­vän ja kau­pun­ki­lai­sil­le elin­tär­keän Ete­lä­puis­ton kaa­voit­ta­mi­sen tor­ni­ta­loik­si. Ei ole eko­lo­gis­ta sekään, että jat­kos­sa puis­toon käve­lyn sijaan autoi­le­maan mökeil­le peri­fe­ria­te­ra­pi­aan nos­tu­rei­ta ja maan­siir­to­ko­nei­ta pakoon.

  22. hare:
    Tuos­sa valo­ku­van näky­mäs­sä (Ried­lin­gen, Baijeri)
    on kaik­ki vää­rin jos uskom­me “Lisää kau­pun­kia Helsinkiin”-ryhmää.
    3‑kerroksisia talo­ja; tilan tuh­laus­ta. Pitää olla kor­keam­paa, pak­sum­paa, tii­viim­pää, tehokkaampaa.
    Ei tuol­lais­ta aina­kaan enää pidä rakentaa ?

    Itse asias­sa tuo kuva on juu­ri­kin LKH-ryh­män tavoit­teen mukai­nen. Tii­vis­tä, ihmi­sen kokous­ta kort­te­lia käve­ly­ka­dun var­rel­la. Ei yksit­täi­siä laa­ti­koi­ta hau­li­kol­la ammut­tu­na lähiössä.

  23. Esa: Itse asias­sa tuo kuva on juu­ri­kin LKH-ryh­män tavoit­teen mukai­nen. Tii­vis­tä, ihmi­sen kokous­ta kort­te­lia käve­ly­ka­dun var­rel­la. Ei yksit­täi­siä laa­ti­koi­ta hau­li­kol­la ammut­tu­na lähiössä.

    Austra­lia on raken­net­tu puh­taal­ta pöy­däl­tä. Niin­pä yli 90 % asuu vii­des­sä kaupungissa.

    Mut­ta ei mis­sään 20 m² tai pie­nem­mis­sä kani­ko­peis­sa vaan omakotitaloissa

    Sil­ti etäi­syy­det eivät ole pit­kiä ja suu­rin osa mat­kois­ta teh­dään julkisilla

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rie­lin­gen on raken­net­tu pal­jon tehok­kaam­min kuin vaik­ka­pa Myl­ly­pu­ro. Jos Hel­sin­ki oli­si raken­net­tu tuol­la tehok­kuu­del­la, sen sisään mah­tui­si aina­kin 1,5 mil­joo­naa asukasta.

    Sat­tu­man­va­rai­sia ver­tauk­sia. Vie­rai­lin juu­ri Stuttgardissa 

    Sen pin­ta-ala on n 204 km² ja asuk­kai­ta 590000.

    Hel­sin­gin vas­taa­vat luvut 215 km² (maa-alue) ja asuk­kai­ta n 635000.

    Ei se moder­ni Sak­sa­kaan ole kovin tihe­ään asuttu

Vastaa käyttäjälle hare Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.