Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?

25 vastausta artikkeliin “Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?”

1. Tässä kir­joituk­ses­sa ollaan asian ytimessä.

   Kos­ka esteet­tisyys on tärkeää, niin olisi mukavaa, jot­ta se otet­taisi­in mukaan myös kaupunkisu­un­nit­telu­un. Nykyään tun­tuu, että ain­oa tavoite on rak­en­taa halpo­ja asun­to­ja. Ne tule­vat kuitenkin pitkässä juok­sus­sa aika kalli­ik­si, kos­ka rumienkin raken­nusten käyt­töikä tup­paa ole­maan pitkä.

   Vastaa

2. Tässä tek­stiä:
   http://www.learning-mind.com/why-smart-people-are-better-off-alone/

   -“paleoasuminen”:suuri osa ihmi­sistä tyy­tyväisem­piä pienis­sä kaupungeis­sa, kos­ka kivikau­den geen­it vieläkin
   ‑älykkäät ihmiset sopeu­tu­vat parem­min suuri­in kaupunkei­hin eivätkä tarvi yhtä paljoa sosi­aal­isia kon­tak­te­ja ollak­seen tyytyväisiä

   Vastaa

3. Jos suuret kaupun­git tyh­jenevät pieni­in, pienistä tulee suuria ja päin­vas­toin. Mah­taako­han täl­lainen heil­urili­ike toteutua!

   Vastaa

4. Kaupunkien keskus­tois­sa (down­town-alueel­la) asu­taan mielel­lään kos­ka sieltä löy­tyy kylä. Ase­makaa­va on yleen­sä autoilua edeltävältä ajal­ta eli jalankulk­i­jan mit­takaavas­sa. Palve­lut ovat käve­lyetäisyy­del­lä. Suurem­mis­sa euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa julki­nen liikenne on toimiv­in­ta juurikin keskustoissa.

   Keskus­to­jen asuinalueil­la ei ole tyyp­il­lis­es­ti läpi­a­joa, eli ään­i­maise­ma ja visuaa­li­nen dynami­ik­ka on rauhal­lisem­paa kuin liiken­ney­hteyk­siltään vas­taav­il­la keskus­tan ulkop­uolisil­la alueilla. 

   Keskus­ta-alueet ovat seg­re­goitunei­ta ja homogeenisia, eli toden­näköisyys tör­mätä sosi­aal­isi­in ongelmi­in koti­ra­pus­sa ovat vähäiset. Väärän­laisia naa­pure­i­ta ei ole.

   Keskus­ta-asumisen suo­sio ei ole mitenkään eri­tyis­es­ti tämän het­ken muoti-ilmiö, gen­tri­fikaa­tio on jo tapah­tunut suurim­mas­sa osas­sa Euroopan suurkaupunke­ja. Juuri täl­lä het­kel­lä eniten otsikois­sa taita­vat olla Liss­abon ja Berli­i­ni, jois­sa ensik­si maini­tun gen­tri­fikaa­tio­ta on hidas­tanut syr­jäisyys ja köy­hyys, jälkim­mäisen Itä-Saksa.

   Kaikkein viihty­isim­mät keskus­ta-alueet ovat jo muut­tuneet tur­is­mil­la eläviksi teema­puis­toik­si ja huvit­telu­alueik­si. On jotenkin oireel­lista että ihmiset pakkau­tu­vat men­neinä vuo­sisatoina raken­net­tuun ympäristöön kun uut­ta yhtä hyvää ei enää osa­ta luoda.

   Vastaa

5. Sanois­in että dig­i­tal­isaa­tio sekä loiton­taa että tiivistää kaupunke­ja. Se antaa mah­dol­lisu­u­den assosi­aaleille sohvape­runoille ja toisaal­ta luon­to tai puu­tarha­har­ras­ta­jille asua kaukana kaupun­gin melskeestä mut­ta vas­taavasti ne ihmiset jot­ka halu­a­vat olla keskip­is­teessä, voivat men­nä läp­pärin kanssa rav­in­to­laan tai kahvi­laan tekemään töitä. Jälkim­mäi­nen on vähän ärsyt­tävä ilmiö sel­l­aiselle joka on tot­tunut siihen että kahvilois­sa ja rav­in­tolos­sa nau­ti­taan siitä mitä siel­lä tar­jo­taan eikä malek­si­ta tai tekey­dytä tärkeäksi.

   Vastaa

6. OS: “Suuret kaupun­git tule­vat tyh­jen­emään pieni­in, kos­ka asum­i­nen on niis­sä paljon halvempaa. ”
   Suomes­sa on vain yksi suurkaupun­ki mut­ta kym­meniä pikku­paupunke­ja. Tuon yhden suurkaupun­gin muut­tumien epä­su­osi­tuk­si ei riitä kään­täm­män näi­den pikkukaupunkien asun­to­jen hin­to­ja nousu­un. Suurkaupun­gin kupla kyl­lä puhkeaisi.

   Vastaa

7. Ydin­voimalat tuot­ta­vat Rau­malle paljon vero­ja ja kysyn­tää. Por­voo hyö­tyy Helsin­gin läheisyy­destä. Tämä ei todista väitet­täsi vääräk­si, mut­ta mikä todis­taa sen oikeaksi?

   Vastaa

8. Tuos­sa val­oku­van näkymässä (Riedlin­gen, Baijeri)
   on kaik­ki väärin jos uskomme “Lisää kaupunkia Helsinkiin”-ryhmää.
   3‑kerroksisia talo­ja; tilan tuh­laus­ta. Pitää olla korkeam­paa, pak­sumpaa, tiivi­im­pää, tehokkaampaa.
   Ei tuol­laista ainakaan enää pidä rakentaa ?

   Vastaa

   1. Rielin­gen on raken­net­tu paljon tehokkaam­min kuin vaikka­pa Myl­ly­puro. Jos Helsin­ki olisi raken­net­tu tuol­la tehokku­udel­la, sen sisään mah­tu­isi ainakin 1,5 miljoon­aa asukasta.

      Vastaa

9. Janne: Kos­ka esteet­tisyys on tärkeää, niin olisi mukavaa, jot­ta se otet­taisi­in mukaan myös kaupunkisuunnitteluun. 

   Helsingis­sä pitäisi pikem­minkin pala­ta kaupunkisuunnitteluun.

   Vastaa

10. Täl­lä on suuri merk­i­tys, kos­ka nyky­isin asumisen miel­lyt­tävyys – ja siis myös kaupunkiku­van esteet­tisyys – ovat tärkeä kilpailuvaltti. 

    Tämä pitäisi tiivistäjien viimenkin huo­ma­ta: Tiivis ei ole mukavaa. Muka­va on mukavaa. Tiivis voi olla mukavaa ja kivaa, mut­ta se ei ole sitä automaat­tis­es­ti. Tiivis voi myös olla ikävää slummia.

    Ainakin ne uudet tiivi­it alueet, joi­ta olen näh­nyt eivät ole mukavia vaan tun­tu­vat ahtail­ta. Pihat ovat yksinker­tais­es­ti liian pieniä tai vain ankeik­si suun­nitel­tu­ja. (Liekö osak­si kyse siitä, että pihoista raken­netaan autoteitä?) Lisäk­si tiivi­isti asetet­tu­jen talo­jen suuret ikku­nat ovat usein todel­la han­kalasti suo­raan vastakkain.

    Tiivistä kestäisi parem­min, jos se ei olisi karu­ja asfalt­tip­i­ho­ja, piir­teet­tömiä tai tyl­siä perus­ge­ometrisia kuvioi­ta joko betoniele­menteistä tai teräk­ses­tä ja lasista. Mis­sä on uusi Eira?

    Vastaa

11. Pääkaupunkiseudulle voitaisi­in rak­en­taa viihty­isiä “pikkukaupunke­ja”, mut­ta niin ei tehdä vaan uudet alueet ovat jär­jestään ker­rostalolähiöitä. Tässä blo­gis­sa on ollut kuvia englan­ti­lai­sista asuinalueista, jois­sa ei ole yhtään ker­rostaloa, mut­ta silti on tehokas­ta rak­en­tamista, kau­nista ja kylämäistä ja talot raken­net­tu vieriv­iereen takapi­hat vas­takkain. Voitaisi­inko ottaa oppia?

    Espoos­sa on muuten vierekkäin pien­ta­lo-Lau­rin­lahti ja ker­rosta­lo-Kiven­lahti. Yllä­tys, yllä­tys, molem­mis­sa asum­isti­heys on sama!

    Vastaa

12. Suomen viehät­tävistä pikkukaupungeista täy­tyy kir­joit­taa muu­ta­ma sana: Ne ovat enem­män tai vähem­män eristyk­sessä ja väki mummoutuu.
    Sik­si kai pikkukaupunkimme ovat säi­lyt­täneet viehät­tävyyten­sä. Vain kesäisin on jotain eloa kun kesämökkkivier­aat ja muut tur­is­tit tule­vat. Suurim­man osan vuodes­ta kadut ammot­ta­vat tyhjyyttään. 

    Ne ovat han­kalasti tavoitet­tavis­sa jos halu­aa pen­delöidä suurem­paan kaupunki­in. Junay­hteyk­siä ei ole, viimeiset on lakkautet­tu yli 40 vuot­ta sit­ten. Bus­siy­htey­det ovat hitaat. Oma auto on ain­oa mah­dolli­nen tapa pen­delöidä, ja ajo­matkoista tulee pitk­iä. Eli on paras han­kkia työ­paik­ka paikan päältä jos selaiseen halu­aa muu­ut­taa, mut­ta töytä ei useim­miten vaan ole. 

    Joil­lakin pikkukaupungeil­la on jotain teol­lisu­ut­ta n 10 km säteel­lä keskus­tas­ta, ja osas­sa teol­lisu­us­tuotan­toa listään. Näin esim Uudessakaupungis­sa, Äänekoskel­la, Kemi­järvel­lä,…? Mon­elle tar­jo­taan houkut­tel­e­vaa työtä mut­ta nämä ovat sel­l­aista jota ei voi tehdä etänä ja pen­delöin­nin pitäisi tapah­tua nyt suurem­mas­ta keskuk­ses­ta pienem­pään jos työn­tek­i­jät eivät halua muut­taa pikkukaupunki­in asumaan. Ja jos muut­taa, on aina ole­mas­sa ris­ki että ne työt eivät jatku ikuisesti. 

    Kes­ki-Euroopan pikkukaupungeis­sa on se ero Suomeen että ne ovat yleen­sä kohta­laisen juna­matkan päässä isom­mista kaupungeista, ja niihin on luon­nos­taan kehit­tynyt sel­l­ainen palvelu­rakenne joka vas­taa mei­dän keskikokoi­sisa kaupunke­ja. Tai sit­ten ne ovat pelkästään matkailun vuok­si olemassa.

    Vastaa

13. Leena:
    Pääkaupunkiseudulle voitaisi­in rak­en­taa viihty­isiä “pikkukaupunke­ja”, mut­ta niin ei tehdä vaan uudet alueet ovat jär­jestään ker­rostalolähiöitä. Tässä blo­gis­sa on ollut kuvia englan­ti­lai­sista asuinalueista, jois­sa ei ole yhtään ker­rostaloa, mut­ta silti on tehokas­ta rak­en­tamista, kau­nista ja kylämäistä ja talot raken­net­tu vieriv­iereen takapi­hat vas­takkain. Voitaisi­inko ottaa oppia?

    Espoos­sa on muuten vierekkäin pien­ta­lo-Lau­rin­lahti ja ker­rosta­lo-Kiven­lahti. Yllä­tys, yllä­tys, molem­mis­sa asum­isti­heys on sama!

    Mut­ta onko kumpikaan niin tehokkaasti raken­net­tu, että ne mukavalle kaupungille olen­naiset palve­lut syn­tyvät alueelle?

    Tiivistä ja matalaa/keskikorkeaa kyl­lä tarvit­taisi­in suo­ma­laisi­in kaupunkei­hin lisää.

    Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Rielin­gen on raken­net­tu paljon tehokkaam­min kuin vaikka­pa Myl­ly­puro. Jos Helsin­ki olisi raken­net­tu tuol­la tehokku­udel­la, sen sisään mah­tu­isi ainakin 1,5 miljoon­aa asukasta.

    Kyl­lä.
    Kir­joitinkin siitä, kuin­ka tämä face­book-ryh­mä arvioi rak­en­tamista Helsingis­sä, aina liian vähän ker­roksia. Ihanteena tun­tuu ole­van 12kerroksinen pak­su­runk­oinen umpikortteli.…
    Pienimit­takaavaista elävää kaupunkia siel­lä ei käsitetä ollenkaan.

    Vastaa

15. Espoo on aika hyvä. On monikeskus­tainen. Asun pien­talos­sa, ruokakaup­paan 1km, ostari­in 4km, lento­ken­tälle 24km, palve­lut ja viihde tule­vat paljolti netistä. Käyn kyl­lä Hel­sigis­sä muu­toman ker­ran vuodessa, enem­pään ei ole aihet­ta. Helsin­ki asuin­paikkana ei houkut­tele, vaik­ka siel­lä lap­suuteni vietinkin. En min­nekään kor­peenkaan välit­täisi muut­taa. No meitä on vaan erlaisia.

    Vastaa

16. Hare: Kyl­lä.
    Kir­joitinkin siitä, kuin­ka tämä face­book-ryh­mä arvioi rak­en­tamista Helsingis­sä, aina liian vähän ker­roksia. Ihanteena tun­tuu ole­van 12kerroksinen pak­su­runk­oinen umpikortteli….
    Pienimit­takaavaista elävää kaupunkia siel­lä ei käsitetä ollenkaan.

    Mis­tähän täl­lainen käsi­tys on syn­tynyt? Luen kyseistä face­book-ryh­mää suh­teel­lisen akti­ivis­es­ti enkä koskaan muista näh­neeni siel­lä puhut­ta­van 12-ker­roksi­sista umpiko­rt­teleista. Kort­telite­hokku­us 3 on ihan mah­dolli­nen 6‑kerroksisilla taloil­la, kuten esimerkik­si Etu-Töölössä.

    Vastaa

17. Veikkaisin­pa että tuos­ta Riedlin­genin viihty­isyy­destä ollaan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sakin melko yksimielisiä. Silti Helsin­gin rak­en­t­a­mi­nen on enim­mäk­seen ollut YIT:n stan­dard­iele­ment­tikuu­tio­ta, lasi­seinää ja tuulisia kivi­aukioi­ta. Palkit­tu arkkite­htu­uri on jotain Viik­in­mäen tyylistä har­maa­ta lentokone­hangaaria parkkiaavikkoineen.
    Mik­sei kaupunkisu­un­nt­telu­lau­takun­nas­sa suun­nitel­la parem­paa kaupunkia? Viihty­isyy­den ja suun­nit­telijoiden oman edun välil­lä ei ole tarpeek­si tiivistä takaisinkytkentää?

    Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara:
    Rielin­gen on raken­net­tu paljon tehokkaam­min kuin vaikka­pa Myl­ly­puro. Jos Helsin­ki olisi raken­net­tu tuol­la tehokku­udel­la, sen sisään mah­tu­isi ainakin 1,5 miljoon­aa asukasta.

    Tämä on niin tot­ta, ja tun­tuu hel­posti uno­htu­van. Asuimme pari vuot­ta sak­salaises­sa “pikkukaupungis­sa” (~130 000 asukas­ta), ja asuinympäristön miel­lyt­tävyys ja käytän­nöl­lisyys lait­toi ajat­tele­maan. Peri­aat­teessa lähiömäis­es­tä ympäristöstä löy­tyy paljon lähipalvelui­ta (kaup­po­ja, leipo­moi­ta, rav­in­toloi­ta jne.). Talot ovat pääasi­as­sa noin kolmik­er­roksisia rivi-/omakoti­talo­ja, mut­ta yhdessä talos­sa asuu usein mon­ta ruokakun­taa (esim. me asuimme erit­täin viihty­isässä “ullakkoa­sun­nos­sa”, vuokranan­ta­jamme poikansa kanssa kahdessa välik­er­rokses­sa, ja kak­si eläkeläistä alak­er­rokses­sa), luulen että tämä vaikut­taa huo­mat­tavasti myös tar­jol­la ole­vien vuokra-asun­to­jen määrään. Lisäk­si asuinkadut ovat suo­ma­laisen mit­ta­pu­un mukaan erit­täin kapei­ta ja jalka­käytävät kapei­ta tai olemat­to­mia. Tämä ei kuitenkaan ole ongel­ma, sil­lä ajonopeudet ovat erit­täin alhaisia (ja kevyt­tä liiken­net­tä kun­nioite­taan), eri­tyis­es­ti kun kadun­var­sipysäköin­nin vuok­si vain yksi auto saat­taa mah­tua ker­ral­laan suun­taansa. Tämä käytän­tö myös tehokkaasti ohjaa autoli­iken­teen pois asuinkaduilta.
    Eli Kes­ki-Euroop­palaisit­tain kau­nis on usein myös tiivis ja tehokas.

    Vastaa

19. jjr:
    Veikkaisin­pa että tuos­ta Riedlin­genin viihty­isyy­destä ollaan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sakin melko yksimielisiä. 

    Google Earth­in perus­teel­la Riedlin­gen näyt­tää ole­van omakoti­talo­mat­toa, jol­la on tuol­lainen pieni van­ha keskus­ta. Ratikkaa ei tavi­ta ja seg­rekaa­tios­ta ei tarvitse kan­taa huolta.

    Vastaa

20. En halua kokon­aan kiistää Osmon ajatuk­sia, kos­ka niis­sä on myös paljon perää. Minus­ta kuitenkin näyt­tää, että kaupuniku­vaan est­teet­tisyy­destä vede­tään vähän iian suo­ria lin­jo­ja taloudel­liseen tuot­tavu­u­teen. Kovimpi­en urban­is­mi­hehkut­ta­jien argu­ment­tien taustal­la tun­tuu ole­van jonkin­lainen laiskan ajat­telun Gehl-Florida-Glaeser-hybridi.

    Vastaa

21. Pari vuot­ta sit­ten “Helsin­ki Alert” kiteyt­ti hyvin luon­nonympäristön ja vihrey­den elin­tärkey­den kaikil­la asuinalueil­la myös kaupungeis­sa. Onkin traag­ista, että juuri vihreät kaik­ista puolueista ovat akti­ivis­es­ti mah­dol­lis­ta­mas­sa Tam­pereel­la kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti merkit­tävän ja kaupunki­laisille elin­tärkeän Eteläpuis­ton kaavoit­tamisen tor­ni­taloik­si. Ei ole ekol­o­gista sekään, että jatkos­sa puis­toon käve­lyn sijaan autoile­maan mökeille per­ife­ri­at­er­api­aan nos­ture­i­ta ja maan­si­ir­tokonei­ta pakoon.

    Vastaa

22. hare:
    Tuos­sa val­oku­van näkymässä (Riedlin­gen, Baijeri)
    on kaik­ki väärin jos uskomme “Lisää kaupunkia Helsinkiin”-ryhmää.
    3‑kerroksisia talo­ja; tilan tuh­laus­ta. Pitää olla korkeam­paa, pak­sumpaa, tiivi­im­pää, tehokkaampaa.
    Ei tuol­laista ainakaan enää pidä rakentaa ?

    Itse asi­as­sa tuo kuva on juurikin LKH-ryh­män tavoit­teen mukainen. Tiivistä, ihmisen kok­ous­ta kort­telia käve­lykadun var­rel­la. Ei yksit­täisiä laatikoi­ta haulikol­la ammut­tuna lähiössä.

    Vastaa

23. Esa: Itse asi­as­sa tuo kuva on juurikin LKH-ryh­män tavoit­teen mukainen. Tiivistä, ihmisen kok­ous­ta kort­telia käve­lykadun var­rel­la. Ei yksit­täisiä laatikoi­ta haulikol­la ammut­tuna lähiössä.

    Aus­tralia on raken­net­tu puh­taal­ta pöy­dältä. Niin­pä yli 90 % asuu viidessä kaupungissa.

    Mut­ta ei mis­sään 20 m² tai pienem­mis­sä kanikopeis­sa vaan omakotitaloissa

    Silti etäisyy­det eivät ole pitk­iä ja suurin osa matkoista tehdään julkisilla

    Vastaa

24. Osmo Soin­in­vaara:
    Rielin­gen on raken­net­tu paljon tehokkaam­min kuin vaikka­pa Myl­ly­puro. Jos Helsin­ki olisi raken­net­tu tuol­la tehokku­udel­la, sen sisään mah­tu­isi ainakin 1,5 miljoon­aa asukasta.

    Sat­tuman­varaisia ver­tauk­sia. Vierailin juuri Stuttgardissa 

    Sen pin­ta-ala on n 204 km² ja asukkai­ta 590000.

    Helsin­gin vas­taa­vat luvut 215 km² (maa-alue) ja asukkai­ta n 635000.

    Ei se mod­erni Sak­sakaan ole kovin tiheään asuttu

    Vastaa