Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.1.2016

Her­ne­saaren osayleiskaava

Ehdo­tus on niin hyvä, että päädy­imme keskustele­maan aika tois­ar­voi­sista asioista.

Vene­sa­ta­ma On täysin epäre­al­is­tista ajatel­la, että kaupung­in­val­tu­us­to vähen­täisi mui­ta investoin­te­ja – esimerkik­si koulu­jen perusko­r­jauk­sia tai yhden pikaratikkaradan – saadak­seen aikaan 70 M€ mak­sa­van vene­sa­ta­man ja kil­papur­je­hduskeskuk­sen. Perus­suo­ma­lais­ten Nuut­ti Hyt­ti­nen tekikin ehdo­tuk­sen, että jatko­su­un­nit­telun lähtöko­hdak­si ote­taan pienem­pi vene­sa­ta­ma. Se meni läpi äänin 5–4 (ps, vas, sdp ja Eli­na Moisio vihr). En tätä esi­tys­tä kan­nat­tanut, vaik­ka itse tavoit­teesta olinkin samaa mieltä sen takia, ettei kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to suun­nit­tele vene­sa­tamia eikä eri­tyis­es­ti rahoi­ta niitä. Me varaamme vain alueen, jon­ka sisälle joku muu sit­ten suun­nit­telee ja rak­en­taa sata­man. Minus­ta mei­dän ei pitänyt tätä aluet­ta men­nä rajaamaan.

Ei rajaamista esit­tänyt Hyt­ti­nenkään. Hän ei esit­tänyt muu­tos­ta kaavakart­taan, joten lausuma jäi mie­le­nil­maisuk­si. Mui­ta viras­to­ja­han se ei velvoita. Ehkä kuitenkin oli hyvä täl­lainen mie­le­nil­maisu esit­tää, jot­ta jokin real­is­mi säi­ly­isi siel­lä liikun­tavi­ras­ton puolellakin.

On kuitenkin teo­ri­as­sa mah­dol­lista, että jokin Helsin­gin ulkop­uo­li­nen taho löy­tyy kil­papur­je­hdu­s­paikkaa rahoittamaan.

Korkea rak­en­t­a­mi­nen. Lau­takun­ta oli aiem­min esit­tänyt Her­ne­saaren pohjoisosaan vähän korkeam­paa rak­en­tamista (16 ker­rosta), mut­ta havain­neku­vat oli tehty ajatuk­sel­la, että siinä olisi kahdek­san ker­rosta. Yleiskaavaan ei kuitenkaan ole tapana lait­taa raken­nusko­rkeuk­sia. Esit­telijät huo­maut­ti­vat, ettei korkeampi rak­en­t­a­mi­nen tuo lisää tehokku­ut­ta. Tämä johtuu siitä, että joku on tul­lut kir­joit­ta­neek­si laki­in, että kah­den vierekkäisen raken­nuk­sen vähim­mäisetäisyys on niistä korkeim­man korkeus.

Pysäköin­ti Lau­takun­nas­sa kysyt­ti­in, mik­si näin hyvä paik­ka on raken­net­tu noin väljästi. Valmis­teli­ja sanoi, että on tämä ihan kan­takaupunki­mainen tehokku­us, johon min­un oli pakko sanoa, että kata­janokkalainen pitää tuo­ta ihan läl­lynä, eihän siinä päästä edes kol­mosen kort­telite­hokkuuk­si­in. Esit­telijä vas­tasi, että Kata­janok­ka on raken­net­tu ennen autopaikkamääräyk­siä. Nyt ei Kata­janokan raken­nustapa ole mahdollinen.

(Joku sanoi, että Her­ne­saa­reen on tulos­sa hyviä veron­mak­sajia, joil­la yleen­sä on auto. Oli pakko vas­ta­ta, että me Kata­janokan slum­mis­sa olemme todel­la häpeis­sämme surkeas­ta tilastamme.)

Her­ne­saa­reen on tulos­sa par­ituhat­ta autopaikkaa. ( 100 M€- 140 M€) Jos aikoisin muut­taa Her­ne­saa­reen ja tarvit­sisin autoa aivan vält­tämät­tä, toivoisin, että autopaikkanor­mi olisi alem­pi, jot­ta muil­la ei olisi niin paljon auto­ja. Tuos­ta tulee autoil­i­jan kannal­ta mah­do­ton sump­pu. Olisi järkevää kaavoit­taa sinne vähem­män autopaikko­ja, kos­ka mitä tekee autol­la, jol­la ei pääse pois Hernesaaresta.

Siitä pide­tään huol­ta, että ratik­ka on oma­l­la kaistal­laan tur­val­lis­es­ti korokkeen suo­jas­sa niin, että edes ratikalla pääsee pois.

Nämä kaik­ki kolme asi­aa ovat sel­l­aisia, että ne ratkaistaan ase­maavo­jen yhtey­dessä, pait­si ehkä tuo vene­sa­ta­ma, jos­ta päätetään muualla.

Meilah­den huvila-alue

Eli­na Moisio pyysi pöy­dälle selvit­tääk­seen jalop­u­umet­sän kohtaloa.

Siitä Seurasaaren sil­lan pysäköin­tialueesta todet­ti­in, että pysäköin­tipaikko­jen määrä las­kee noin kahdel­la. Vaik­ka nykyi­nen parkkikent­tä on merkit­ty aukeak­si, sinne voidaan osoit­taa pari invapaikkaa.

Muut asi­at esi­tyk­sen mukaan sellaisenaan.

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.1.2016”

  1. Eikö tuol­laiset lait pitäisi muut­taa, kos­ka eihän siinä ole mitään järkeä jos kah­den vierekkäisen raken­nuk­sen vähim­mäisetäisyys on niistä korkeim­man korkeus. Jotenkin aika outoa että jos halut­taisi­in rak­en­taa korkeam­paa paikkaan johon use­ampi torni mah­tu­isi vierekkäin, niin siinä korkeampi­en tornien välis­sä pitäisi olla aina use­ampi mata­lampi tekele. 

    En tajua mik­si noin keskus­taan pitää rak­en­taa noin paljon autopaikko­ja. Jos halu­aa asua keskus­tas­sa, niin eikö voitaisi olet­taa että pääo­sainen liikku­misvä­line olisi julki­nen kulku­vä­line. Jotenkin tun­tuu type­r­ältä että tilaa keskus­tas­sa pitää vara­ta noin paljon rumi­in parkkipaikkoihin.

    1. Jotenkin aika outoa että jos halut­taisi­in rak­en­taa korkeam­paa paikkaan johon use­ampi torni mah­tu­isi vierekkäin, niin siinä korkeampi­en tornien välis­sä pitäisi olla aina use­ampi mata­lampi tekele.

      Jos teet sata metriä korkean talon, seu­raa­van talon on olta­va sadan metrin päässä ihan siit6 riip­pumat­ta, onko se yksik­er­roksi­nen vain satametriä korkea. (Korkeam­man pitää olla sit­ten taas kauem­pana) Määräys puhuu 45 asteen kul­mas­ta, mut­ta tätä se on suomeksi.

  2. Etäisyy­den asuin­huoneen pääikku­nan edessä samas­sa tai naa­puriki­in­teistössä ole­vaan vastapäiseen rakennukseen
    tulee olla vähin­tään yhtä suuri kuin vastapäisen raken­nuk­sen korkeus huoneen lat­ti­ata­sol­ta mitat­tuna, ellei
    ase­makaavas­ta muu­ta johdu. Pääikku­nan edessä tulee kuitenkin olla vähin­tään 8 metrin etäisyy­teen asti rakentamatonta
    tilaa. Pien­talos­sa saa mainit­tu etäisyys ton­til­la tai raken­nu­s­paikalla olla viihty­isyy­den vaatimukset
    huomioon ottaen pienempikin.

  3. Eihän nuo vene­paikat ole juurikaan autopaikko­ja kalli­impia. Eikö nekin voisi määrätä pakol­lisik­si? Hyvil­lä veron­mak­sajil­la on vene!!

  4. Viitataanko oheiseen raken­nus­määräyskokoel­man G1 kohtaan? Ellei ase­makaavas­ta muu­ta johdu, viit­taisi, että varsin hyvin voitaisi­in kaavoit­taa tiheäm­pään. Tuo 8m pääikku­nan edessä lie­nee se alara­ja kerrostaloissa…
    Ei taitaisi muuten Kalasa­ta­maankaan nous­ta kuin yksi torni kahdek­san sijaan…

    2.4 Suhde ympäristön raken­nuk­si­in ja ympäristöön
    2.4.1 Määräys
    Etäisyy­den asuin­huoneen pääikku­nan edessä samas­sa tai naa­puriki­in­teistössä ole­vaan vastapäiseen raken­nuk- seen tulee olla vähin­tään yhtä suuri kuin vastapäisen raken­nuk­sen korkeus huoneen lat­ti­ata­sol­ta mitat­tuna, ellei ase­makaavas­ta muu­ta johdu. Pääikku­nan edessä tulee kuitenkin olla vähin­tään 8 metrin etäisyy­teen asti rak­en- tam­a­ton­ta tilaa. Pien­talos­sa saa mainit­tu etäisyys ton­til­la tai raken­nu­s­paikalla olla viihty­isyy­den vaa­timuk­set huomioon ottaen pienempikin.

  5. Nykyrak­en­tamisen tyyli yksipuolis­taa kaupunkia erit­täin valitet­taval­la taval­la. Helsin­ki köy­htyy tästä enem­män kuin kukaan arvaakaan. Her­ne­saares­ta lähti Puukeskus, myös Ruskea­suol­la / Pikku Huopalahdessa aloit­tanut, sit­tem­min Tat­tarisuol­la toimin­ut Köy­hien Stoc­ka, katoaa (Ks. HS/27.1.2016/s. A18-A19).

    Nyyh! 🙁

  6. Jos talos­sa on, tai sinne (uuteen taloon) tehdään auto­tal­li tai ‑hal­li, onko mitään estet­tä pitää siel­lä yhtä tai use­am­paa hevosta? 

    Mitä rajoituk­sia Helsingis­sä liit­tyy yksi­tyisen kaupunki­laisen hevosenpitoon? 

    Saako hevosel­la tai hevosel­la ja kak­sipyöräisil­lä rat­tail­la tai nelipyöräisil­lä ‑vaunuil­la kulke­va, rat­sas­ta­ja, ohjas­ta­ja tai ajuri, käyt­tää esim. pyöräteitä?

    Hevosel­la rat­sas­taen voisi päästä kulke­maan hel­postikin ulos pitkäno­maisen Her­ne­saaren, ehkä myös Jätkäsaaren tule­vista liikennesumpuista.

  7. Osmo Soin­in­vaara: Jos teet sata metriä korkean talon, seu­raa­van talon on olta­va sadan metrin päässä ihan siit6 riip­pumat­ta, onko se yksik­er­roksi­nen vain satametriä korkea. (Korkeam­man pitää olla sit­ten taas kauem­pana) Määräys puhuu 45 asteen kul­mas­ta, mut­ta tätä se on suomeksi.

    Korkei­ta raken­nuk­sia koskevil­la sään­nöil­lä ei ole siis mah­dol­lista rak­en­taa tiivistä kaupunkia. Har­mi sinän­sä, kos­ka moni haaveilee kan­takaupunki­mais­es­ta asumis­es­ta. Korkeampi raken­nuskan­ta mah­dol­lis­taisi parem­man maankäytön tehokku­u­den ja ehkä parem­min takaisi että alue voisi palveluineen kehit­tyä omaleimaiseksi.

  8. Osmo Soin­in­vaara: Jos teet sata metriä korkean talon, seu­raa­van talon on olta­va sadan metrin päässä ihan siit6 riip­pumat­ta, onko se yksik­er­roksi­nen vain satametriä korkea. (Korkeam­man pitää olla sit­ten taas kauem­pana) Määräys puhuu 45 asteen kul­mas­ta, mut­ta tätä se on suomeksi.

    Tämä tulee käsit­tääk­seni rak­en­tamis­määräyskokoel­man G1-osas­ta*, jon­ka määräys 2.4.1 kuu­luu näin: 

    “Etäisyy­den asuin­huoneen pääikku­nan edessä samas­sa tai naa­puriki­in­teistössä ole­vaan vastapäiseen raken­nuk­seen tulee olla vähin­tään yhtä suuri kuin vastapäisen raken­nuk­sen korkeus huoneen lat­ti­ata­sol­ta mitat­tuna, ellei ase­makaavas­ta muu­ta johdu.

    Pääikku­nan edessä tulee kuitenkin olla vähin­tään 8 metrin etäisyy­teen rak­en­tam­a­ton­ta tilaa. Pien­talos­sa saa mainit­tu etäisyys ton­til­la tai raken­nu­s­paikalla olla viihty­isyy­den vaa­timuk­sen huomioon ottaen pienempikin.”

    Eikö tämä ole tulkit­tavis­sa niin, että ase­makaaval­la kyseis­es­tä määräyk­ses­tä voi poike­ta, kuitenkin siten että etäisyys on vähin­tään 8 metriä ja pien­talo­jen (town­houset!) kohdal­la vähemmänkin?

    *) https://www.edilex.fi/data/rakentamismaaraykset/g1.pdf

  9. Ei saa­da tiivistä: Korkei­ta raken­nuk­sia koskevil­la sään­nöil­lä ei ole siis mah­dol­lista rak­en­taa tiivistä kaupunkia. Har­mi sinän­sä, kos­ka moni haaveilee kan­takaupunki­mais­es­ta asumis­es­ta. Korkeampi raken­nuskan­ta mah­dol­lis­taisi parem­man maankäytön tehokku­u­den ja ehkä parem­min takaisi että alue voisi palveluineen kehit­tyä omaleimaiseksi. 

    Kyl­lähän Har­jun tai Punavuoren raken­nusti­hey­del­lä, korkeudel­la ja asun­to­jakau­mal­la saadaan tosi korkei­ta asukasti­heyk­siä (yli 20000 asukas­ta neliök­ilo­metrille raken­net­tua aluet­ta.), jos halutaan.

    Esimerkik­si Kumpu­lan ja Vallilan­laak­son loma-asun­toalueet, joi­ta myös siir­top­u­u­tarhoik­si kut­su­taan oli­si­vat eri­no­maisil­la paikoil­la ja ne olisikin syytä kaavoit­taa asumiskäyt­töön ja rak­en­taa hyvin tiheästi. 

    Onkin käsit­tämätön­tä, että Helsin­gin yleiskaavas­sa loma-asun­tomainen pal­stavil­je­ly on selkeästi asetet­tu kaupunki­maisen asumisen edelle.

  10. Sakke:
    Jos talos­sa on, tai sinne (uuteen taloon) tehdään auto­tal­li tai ‑hal­li, onko mitään estet­tä pitää siel­lä yhtä tai useampaa 

    Saako hevosel­la tai hevosel­la ja kak­sipyöräisil­lä rat­tail­la tai nelipyöräisil­lä ‑vaunuil­la kulke­va, rat­sas­ta­ja, ohjas­ta­ja tai ajuri, käyt­tää esim. pyöräteitä?

    Eläin­ten pitopaikko­jen omi­naisu­udet on sikäli sään­nel­tyjä, että tuskin onnis­tu­isi. Lev­eys ei tai­da riit­tää, parkkiru­udun koon puoles­ta olisi vielä joitain vuosia sit­ten onnis­tunut. Pyöräteil­lä tai jalka­käytävil­lä ei saa rat­sas­taa, paik­ka on ajo­radal­la tai pienta­reel­la. Pyörätiemerkin yhtey­teen voinee kiin­nit­tää rat­sas­tustie-liiken­nemerkin jos niin halu­taan, jol­loin siinä saisi ratsastaa.

  11. Ei saa­da tiivistä: Korkeampi raken­nuskan­ta mah­dol­lis­taisi parem­man maankäytön tehokku­u­den ja ehkä parem­min takaisi että alue voisi palveluineen kehit­tyä omaleimaiseksi.

    Neljä ker­rosta ja kivi­jal­ka, läpi­a­jokaduil­la ja aukioiden kohdal­la 5–6 ker­rosta + kivi­jal­ka on aika onnis­tunut ratkaisu kan­takaupungis­sa. Riit­tää asukkai­ta, palvelui­ta ja val­oa. Tiheys on aivan riit­tävä kaupunki­maiseen asumiseen palveluineen.

    Edel­lyt­tää tietysti että kadut raken­netaan samas­sa mit­takaavas­sa eli varsin kapeik­si. Esimerk­ki: Eerikinkatu.

    Eerikinkatu ei paranisi tuplaa­mal­la talo­jen korkeus, päin­vas­toin jo aika pienel­lä koro­tuk­sel­la saataisi­in pimeä läpikulkukuilu mallia Urho Kekkosen katu.

    Katu­ja ver­taile­mal­la voi huo­ma­ta kuin­ka iso merk­i­tys on a) sil­lä että aurinko valaisee koko seinän b) pintamateriaalilla.

  12. Pet­teri: Kyl­lähän Har­jun tai Punavuoren raken­nusti­hey­del­lä, korkeudel­la ja asun­to­jakau­mal­la saadaan tosi korkei­ta asukasti­heyk­siä (yli 20000 asukas­ta neliök­ilo­metrille raken­net­tua aluet­ta.), jos halutaan.

    Esimerkik­si Kumpu­lan ja Vallilan­laak­son loma-asun­toalueet, joi­ta myös siir­top­u­u­tarhoik­si kut­su­taan oli­si­vat eri­no­maisil­la paikoil­la ja ne olisikin syytä kaavoit­taa asumiskäyt­töön ja rak­en­taa hyvin tiheästi. 

    Onkin käsit­tämätön­tä, että Helsin­gin yleiskaavas­sa loma-asun­tomainen pal­stavil­je­ly on selkeästi asetet­tu kaupunki­maisen asumisen edelle.

    Saako Punavuoren kaltaista kaupunkia enää rak­en­taa parkkipaikko­ja koske­vien säädösten vuok­si. Ei taide­ta saa­da raken­net­tua yhtä tiheään kun tilaa pitää jät­tää autoille. Tai siis tarkem­min parkkipaikoille.

  13. anomuu­mi: Tämä tulee käsit­tääk­seni rak­en­tamis­määräyskokoel­man G1-osas­ta*, jon­ka määräys 2.4.1 kuu­luu näin: 

    …ellei ase­makaavas­ta muu­ta johdu.

    Eri­no­maista, hra anomuu­mi! Yleen­sä näille löy­tyy poh­ja kyseenalais­ta­mal­la ja penko­ma­l­la säädök­siä, ja kaikkien olet­ta­ma “totu­us” saat­taakin olla vain jonkun aikoinaan tekemä tarkoi­tushakuinen tulk­in­ta. Täl­lainen jak­saa muis­tut­taa inter­netin posi­ti­ivi­sista mah­dol­lisuuk­sista nykyisen mouho­tuk­sen aikana. Suuri kiitos!

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Mut­ta Eerikinkat­ua ei saa rak­en­taa, parkkipaikkanormi.

    Vaik­ka pysäköinti­normin sovelt­a­mi­nen Her­ne­saaren kaltaises­sa liiken­nesum­pus­sa on sinän­sä tavanomaista kun­nall­ishallinnon idi­o­tismia, ei Eerikinkadun 1300 paikan pysäköin­ti­ti­la nyt eri­tyisen pahal­ta katuku­vas­sa näytä vaik­ka tyylil­lisen ris­tiri­idan aikaansaamisek­si on selvästi käytet­ty aikaa ja vaivaa.

    Tätä tarkoit­taa onnis­tunut kak­si­ta­soinen henkilöau­toli­iken­ner­atkaisu, ei Itä-Pasilaa.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Siitä pide­tään huol­ta, että ratik­ka on oma­l­la kaistal­laan tur­val­lis­es­ti korokkeen suo­jas­sa niin, että edes ratikalla pääsee pois. 

    Her­ne­saaren kaavoituk­sen osalta tuo onkin kun­nos­sa. Mat­ka tyssä kuitenkin Bule­vardille, joka pitäisi saa­da kun­toon. Käytän­nössä siis kieltää yksi­ty­isautot Alek­san­terinkadun tyyliin.

  16. Osmo Soin­in­vaara: …Tämä johtuu siitä, että joku on tul­lut kir­joit­ta­neek­si laki­in, että kah­den vierekkäisen raken­nuk­sen vähim­mäisetäisyys on niistä korkeim­man korkeus… 

    Tässäkin on hyvä paik­ka turhan sään­te­lyn purku­un. 🙂 Van­hal­la Helsingis­säkin pitkään nou­date­tul­la Berli­inin raken­nusjärjestyk­sel­lä saa aikaan riit­tävän tehokas­ta kaupunkia (6 ker­rosta ja umpiko­rt­teli), mut­ta silti pitää olla mah­dol­lisu­us rak­en­taa kun­nol­la korkeaa kort­teli kort­telin viereen. Niihin kuilui­hin ei valo kajas­ta, mut­ta niil­lä on mui­ta hyviä puolia.

  17. MikkoR: Her­ne­saaren kaavoituk­sen osalta tuo onkin kun­nos­sa. Mat­ka tyssä kuitenkin Bule­vardille, joka pitäisi saa­da kun­toon. Käytän­nössä siis kieltää yksi­ty­isautot Alek­san­terinkadun tyyliin.

    Kieltää… no, Uuden­maankatu on kort­telin päässä etelässä ja Lönk­ka sit­ten pohjoises­sa, nämä ovat sel­l­aisia yksisu­un­taisia, liki autoli­iken­teelle pyhitet­tyjä väyliä. Niille var­maan mah­tu­isi Bul­san liikenne oikein hyvin, jos autoilua puis­tokadul­la rajoitet­taisi­in tai jopa — niin — kokon­aan kiellettäisiin.

    Samoil­la pään­raapimisil­la voisi funtsia myös muu­ta­man kort­telin pätkän Fredas­ta ja vaiks Yrjönkadus­ta muutet­taviksi sel­l­aisik­si käve­ly­pain­ot­teisik­si tai autoilun suh­teen rajoite­tuik­si kaduik­si. Silleen kiel­letyik­si autoli­iken­teelle, ainakin läpi­a­jomielessä ja pysäköin­nin puoles­ta kanssa, mut­ta ton­tilleen tarpeen mukaan voisi vielä ajel­la tai jake­lut toimitella. 

    Bule­var­di on hienoimpia katu­ja Helsingis­sä ja siitä olisi hel­posti saatavis­sa vielä hienom­pi. Samas­sa läjässä joukkoli­iken­teen tuo­tot ja houkut­tele­vu­us kas­vaisi­vat Her­ne­saaren ja koko Etelä-Helsin­gin osalta.

  18. B:

    Bule­var­di on hienoimpia katu­ja Helsingis­sä ja siitä olisi hel­posti saatavis­sa vielä hienom­pi. Samas­sa läjässä joukkoli­iken­teen tuo­tot ja houkut­tele­vu­us kas­vaisi­vat Her­ne­saaren ja koko Etelä-Helsin­gin osalta.

    Eikä tästä sit­ten enää puu­tukaan kuin raken­nusvi­ras­ton havit­tele­ma van­ho­jen puiden “uusimi­nen”, joka jäi edel­liseltä katu- ja puis­to-osas­ton esimieheltä Osmo Torviselta tekemät­tä: “Sit­ten kun­nos­taisin Munkkiniemen Puis­totiel­lä ja Bule­vardil­la ole­vat puut, jot­ka alka­vat olla elinkaaren­sa lopus­sa.” Siis van­hat puut nurin, ja pikku­taimet tilalle. Vai miten pui­ta muuten muka “kun­nos­te­taan”?

  19. “Esit­telijät huo­maut­ti­vat, ettei korkeampi rak­en­t­a­mi­nen tuo lisää tehokkuutta.”

    Jos raken­netaan korkeampia raken­nuk­sia, niin raken­nusten ympärille jää (siis säädösten määräyk­ses­tä) paljon enem­män tilaa. Tätä tilaa voidaan sit­ten käyt­tää virk­istysalueena, parkkipaikkoina, lev­eämp­inä katu­ina ja kevyen­li­iken­teen väylinä, etc… 

    Ymmär­rä kyl­lä että käytän­nössä tont­tien koko rajaa raken­nusten sijoit­telua. Itse ajat­te­len hyvänä mal­li­na esimerkik­si New Yorkin tiheää korkeaa raken­nuskan­taa ja näi­den vastapainona/mahdollistamina suuria yht­enäisiä virkistysalueita.

  20. Pet­teri: Kyl­lähän Har­jun tai Punavuoren rakennustiheydellä…

    Eihän Helsingis­sä voi olla muun­laista raken­nusti­heyt­tä, jos tästä aio­taan joskus tule­vaisu­udessa tehdä kaupun­ki. Nyt uusia aluei­ta kaavoit­ta­vat jäl­jestä päätellen selvästi maal­ta muut­ta­neet arkkite­hdit. Tiivistä, kaupunki­maista kaavaa ei osa­ta tehdä edes ihan keskustaan.

    Samoin vaikut­taa siltä, että ase­makaavoit­ta­jia on aivan liikaa, kos­ka on aikaa puuhastel­la kaiken­lais­ten detaljien kanssa. Ei kaavoit­a­mi­nen ole mitään raket­ti­tiedet­tä. Tehdään sopi­van kokoisia neliöitä, esimerkik­si 80 m * 270 m on osoit­tau­tunut ihan hyväk­si ja siihen voi rak­en­taa kaikkea omakoti­taloista pil­ven­pi­irtäji­in. Suomes­sa aikaisem­min käytet­ty 100 m * 120 m toimii myös. Jae­taan kort­teli riit­tävän pieniksi ton­teik­si. Kort­telien väli­in piir­retään kapei­ta katu­ja pohjois — etelä ja itä — län­si suun­taan. Joka kahdek­sas katu on lev­eämpi. Lev­ei­den katu­jen risteyk­seen tehdään liiken­neympyrä. Kysytään geolo­geil­ta, jos joku kort­teli on raken­nuskelvo­ton, niin siihen tulee sit­ten puis­to. Mikä ihme tässä voi mak­saa ja kestää?

    Pet­teri:
    …Onkin käsit­tämätön­tä, että Helsin­gin yleiskaavas­sa loma-asun­tomainen pal­stavil­je­ly on selkeästi asetet­tu kaupunki­maisen asumisen edelle. 

    Ei ollenkaan, sil­lä ne kuu­lu­vat kaupunkei­hin. Helsingis­sä ei ole pulaa maas­ta, joten puu­tarha­pal­sto­jen ja lento- sekä golfkent­tien hätyyt­te­lylle on aina jokin muu syy. Mikä se kul­loinkin on, voi vai­hdel­la, mut­ta toden­näköis­es­ti siihen aina liit­tyy perisuo­ma­lainen kateus. Itse en pidä kateut­ta mitenkään yhteiskun­taa eteen­päin vievänä voimana, joten siitä olisi hyvä päästä.

    Jalankulk­i­ja: Eikä tästä sit­ten enää puu­tukaan kuin raken­nusvi­ras­ton havit­tele­ma van­ho­jen puiden “uusimi­nen”…

    Puis­to­jen iso­ja lehtipui­ta tulee seu­ra­ta ja uusia suun­nitel­mallis­es­ti, kos­ka muuten niistä tulee vaar­al­lisia. Jos osa töistä on jätet­ty tekemät­tä, se tarkoit­taa käytän­nössä, että jos­sain on sit­ten kokon­aisu­udessaan vähän pienem­pää puustoa.

  21. Esite­tyssä laa­ju­udessa vene­sa­ta­ma peit­täisi näkymiä merelle ja Pih­la­jasaa­reen. Olen­nais­es­ti pienem­pi vene­sa­ta­ma riit­täisi kyl­lä NJK:lle ja mah­dol­liselle kil­papur­je­hduskeskuk­selle. Pih­la­jasaaren ja Her­ne­saaren väli­nen sal­mi säi­ly­isi lev­eäm­pänä ja kil­papur­je­hdus­ra­ta kaven­tu­isi vähem­män. Siinä mielessä Hyt­tisen ehdo­tus ansait­sisi kaiken tuen.

  22. Tuo­mas:
    Esite­tyssä laa­ju­udessa vene­sa­ta­ma peit­täisi näkymiä merelle ja Pih­la­jasaa­reen. Olen­nais­es­ti pienem­pi vene­sa­ta­ma riit­täisi kyl­lä NJK:lle ja mah­dol­liselle kilpapurjehduskeskukselle.Pihlajasaaren ja Her­ne­saaren väli­nen sal­mi säi­ly­isi lev­eäm­pänä ja kil­papur­je­hdus­ra­ta kaven­tu­isi vähem­män. Siinä mielessä Hyt­tisen ehdo­tus ansait­sisi kaiken tuen.

    Olisi täysin jär­jetön­tä uhra­ta Helsin­gin kaik­ki ran­nat asun­torak­en­tamiselle. Her­ne­saaren kär­keen voisi perus­taa vaik­ka lentove­ne­sa­ta­man ja paljon muu­ta, pelkkiä asun­to­ja hyödyl­lisem­pää. Gryn­dere­it­ten ja kiin­teistöalan ahnaiden peto­jen kyl­tymät­tömyy­destä kär­sii koh­ta Suomes­sa koko kansa.

    Eräs lentove­neen tai pikem­minkin ehkä liitoaluk­sen pro­to­tyypin visio oli esil­lä HS:n artikke­lis­sa tasan kuukausi sit­ten, 17.3.2016 (s. A13). Sel­l­ainen kulkuneu­vo perus­tuu suo­ma­laisen insinöörin ja kek­si­jän, Toi­vo Kaar­i­on ideoihin, joi­ta hän sai ilmeis­es­ti raken­nel­tuaan lennokke­ja ja havain­noitu­aan San­ta­ham­i­nan ja kan­takaupun­gin välil­lä talvel­la kulkenei­ta moot­torirek­iä, ja tes­tat­tuaan pin­tali­itäjiä Taival­lah­den jääl­lä jo 1930-luvun puo­livälis­sä. (Kaar­i­on nimi löy­tyy muuten jopa Wikipedi­as­ta, ks. esim. kohdas­ta: “hov­er­craft”).

    Her­ne­saa­reen voisi sopia nykyisen Arctechin telakan lisäk­si hyvin myös kaupun­gin ulkoilu­vi­ras­ton työvene­tukiko­h­ta ja muitakin veneilyyn liit­tyviä toim­into­ja. Alueel­la voisi toimia esimerkik­si meri­alan uuden, kas­va­van elinkeinon haaran yri­tyk­siä, jot­ka nos­ta­vat Suomen suos­ta. Sinne tarvi­taan vain reilusti tilo­ja joukolle yri­tyk­siä, jot­ka uskalta­vat luo­da uut­ta kokeile­mal­la, ehkä alku­un muu­t­a­min ere­hdyksin, mut­ta koko ajan paran­taen ja kasvaen. 

    Tässä olisi Helsingille yksi men­estyk­sen resep­ti. Her­ne­saaren tai Munkkisaaren alueel­la on aikoinaan ollut tukiko­h­ta jopa nelipotkurisen ilmatyynyaluk­sen koea­joille. Tarvi­taan malli- ja pro­to­tyyp­pi­pa­jo­ja, varas­to­ja sekä riit­tävästi toimis­totilo­ja pie­nille ja keskikokoisille yri­tyk­sille, joista osa voisi keskit­tyä myös alan lukuis­ten, uusien IT-ratkaisu­jen kehit­tämiseen yhteistyössä alan muiden toim­i­joiden kanssa. 

    Myös län­nessä, vaikka­pa Koivusaa­res­sa (vain kah­den metropy­säkin päässä Otaniemestä!) voisi toimia tuol­lainen prototyyppi‑, puoli­malli- tai testi­pa­ja, muu­tamien pien­ten, kevy­trak­en­teis­ten toimis­to­motel­lien kera. Päät­täjämme ovat joko pelkästään syn­tisen ja lyhyt­näköisen rahanah­nei­ta tai ump­isokei­ta, kun eivät näe mitä mah­dol­lisuuk­sia kaupun­gin ranta-alueil­la piilee. 

    Jos ja kun meren­pin­ta nousee nopeasti (ehkä jopa seit­semän metriä) Grön­lan­nin man­ner­jäätikön sulamisen myötä (ks. HS/17.4.2016, s. B5), on sulaa hul­lu­ut­ta pyrk­iä rak­en­ta­maan Helsin­gin ran­noille uusia, tyl­siä kaupungi­nosia. Koh­ta voi olla enem­män käyt­töä jopa uusille “Nooan arkeille”!

  23. Sakke: Olisi täysin jär­jetön­tä uhra­ta Helsin­gin kaik­ki ran­nat asuntorakentamiselle.


    Eräs lentove­neen tai pikem­minkin ehkä liitoaluk­sen pro­to­tyypin visio oli esil­lä HS:n artikke­lis­sa tasan kuukausi sit­ten, 17.3.2016 (s. A13). Sel­l­ainen kulkuneu­vo perus­tuu suo­ma­laisen insinöörin ja kek­si­jän, Toi­vo Kaar­i­on ideoihin, joi­ta hän sai ilmeis­es­ti raken­nel­tuaan lennokke­ja ja havain­noitu­aan San­ta­ham­i­nan ja kan­takaupun­gin välil­lä talvel­la kulkenei­ta moot­torirek­iä, ja tes­tat­tuaan pin­tali­itäjiä Taival­lah­den jääl­lä jo 1930-luvun puo­livälis­sä. (Kaar­i­on nimi löy­tyy muuten jopa Wikipedi­as­ta, ks. esim. kohdas­ta: “hov­er­craft”).

    Pieni täs­men­nys edel­liseen on ehkä tarpeen:
    Kuten kaikkien merkit­tävien keksin­tö­jen kohdal­la on myös ilmatyynyaluk­sen ja pin­tali­itäjänkin tapauk­ses­sa voin­ut ideoita alun­perin olla ja kehi­tystyön jatka­jia olla samoin useita. 

    Olen­naista on kuitenkin se, kuka kyke­nee ratkaise­maan pahim­mat tek­nis-taloudel­liset ongel­mat (ml. rahoi­tus) ja rak­en­ta­maan keksinnöstään/innovaatiostaan myyn­tikelpoisen, sekä rak­en­ta­jalleen että käyt­täjilleen lop­ul­ta kan­nat­ta­van tuot­teen, jon­ka mah­dol­liset hai­tat ympäristölleen ovat joko olemat­tomat tai ainakin riit­tävän vähäiset.

    Ongelmien ratkaisu ei useinkaan ole mah­dol­lista pelkästään teo­ri­as­sa, siis ilman että lait­tei­ta päästään tes­taa­maan (kokeile­maan) myös lab­o­ra­to­rios­sa ja sen jäl­keen myöskin käytän­nössä. Sen vuok­si tarvi­taan eri­laisia malli‑, puoli­malli- ja pro­to­tyyp­pi­pa­jo­ja sekä mon­en­laisia koelaboratorioita. 

    Valitet­tavasti em. pajo­jen ja koe­lab­o­ra­to­ri­oiden merk­i­tys ei ole mon­elle päät­täjälle kovin selvä. Ehkä he vain sit­ten osta­vat kehit­tyneem­mät kulkuneu­vot mielum­min ulko­mail­ta (, ainakin nykyisel­lä ruplan kurssilla).

Vastaa käyttäjälle Sakke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.