Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.3.2015

En pääse itse kok­ouk­seen, kos­ka olen Hanois­sa IPU:n kok­ouk­ses­sa. Tilal­leni menee vuo­den kaupunki­lainen, Mikko Särelä. Niin­pä selostus on vähän ylimalkaisempi.

Meri­rasti­lan kaava

Metroase­man viereen Vuosaaren por­tik­si tehdään vähän korkeampi raken­nus. Uusia vuosaare­laisia tulee noin 500. Tämä oli meil­lä lokaku­us­sa ja nyt on saatu lausun­not ja yksi muis­tu­tus. Muis­tu­tus oli virk­istävä: siinä halut­ti­in tehokkaam­paa kaavoitus­ta. Viras­ton mielestä tehokku­us 3,7 ja yksi­toista ker­rosta riit­tävät noin lähiöolosuhteisiin.

Tiivistyskaa­va Kon­alan Aittatiellä

Yksi­tyisen asun­to-osakey­htiön aloit­teesta aluet­ta tiivis­tetään varovais­es­ti. Asun­to­tont­tien tehokku­us ei nouse edes 0,5:een, mut­ta sadalle ihmiselle saadaan asun­not ja alueelle tulee hissi­talo­ja, jonne van­huk­set voivat muut­taa hissittömistä.

Vat­tuniemen Nahka­housun­tiel­lä toimis­to­talon tilalle asuntoja

Nämä tule­vat harmil­lis­es­ti pos­timerkkikaavoina niin, ettei alueen yleisku­vaan pääse käsik­si koskaan. Asun­to­ja 80:lle.

Liiken­teen kehi­tys Helsingis­sä 2014

Jos auto­jen määrää mitataan liiken­nekäytössä olevil­la autoil­la, autoti­heys Helsingis­sä las­ki edelleen vuon­na 2014 ja oli 329 autoa tuhat­ta asukas­ta kohden, kun koko maas­sa luku on 474. Tämä siitä huoli­mat­ta, että ruokakun­nat ovat Helsingis­sä pienem­piä. Liiken­teen määrä keskus­tas­sa jatkaa vähen­e­mistä ja kas­vaa kaupun­gin laidoil­la. Alkukesän huono sää verot­ti pyöräilyä.

Huo­mat­takoon, että tilas­ton mukaan Suomes­sa on puoli miljoon­aa autoa, jot­ka ovat rek­isteris­sä, mut­ta eivät liiken­nekäytössä. Romutuspalkkio?

55 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.3.2015”

  1. Kum­mallista kyl­lä Helsingis­sä parhaim­mas­sa ase­mas­sa ovat aina

    1 — autoilijat
    2 — julk­isil­la kulkevat
    3 — pyöräilijät
    4 — käveli­jät kier­rätetään aina pisim­män kautta. 

    Käve­ly on kuitenkin kätev­in­tä lyhy­il­lä matkoil­la. Mut­ta koeta­pa vaik­ka kävel­lä Bule­vardil­ta Län­sisa­ta­maan. Onko opastei­ta? mon­tako ker­taa ylität saman tien? Käveli­jöi­den tila on niin kapea, että ei edes ohit­ta­maan mah­du. Kaik­ki tilav­impia annet­tu fil­lar­is­teille, joi­ta on yksi sadasta.

  2. Alkukesän huono sää verot­ti pyöräi­lyä viime kesänä. Ja talvel­la­han ei tarkene pyöräil­lä muutenkaan.

  3. OS

    “Jos auto­jen määrää mitataan liiken­nekäytössä olevil­la autoil­la, autoti­heys Helsingis­sä las­ki edelleen vuon­na 2014 ja oli 329 autoa tuhat­ta asukas­ta kohden, kun koko maas­sa luku on 474. Tämä siitä huoli­mat­ta, että ruokakun­nat ovat Helsingis­sä pienem­piä. Liiken­teen määrä keskus­tas­sa jatkaa vähen­e­mistä ja kasvua kaupun­gin laidoil­la. Alkukesän huono sää verot­ti pyöräilyä.

    Huo­mat­takoon, että tilas­ton mukaan Suomes­sa on puoli miljoon­aa autoa, jot­ka ovat rek­isteris­sä, mut­ta eivät liiken­nekäytössä. Romutuspalkkio?”

    On aika luon­nol­li­at, etä pienel­lä ruokakun­nalal ei ole oma aau­toa, varsinkaan kan­taka­punug­in alueel­la. Julk­islla pääse pik­tälle, ja koskla ylläpitämien on yllät­tävän kallista. Eikä parkkipaikko­jakaan riitä.- Mon­et ovat vankuk­sia tai opiskelijoita.

    Tuo liikn­nekäytöstö pois­soal­le­vien määrä ei kuu­losta suurelta, jos se tarkoit­taa vain ns kesäau­to­ja (min­ul­la on yksi, samoin serkul­lani., vel­jel­läni kai 2–3) Vai onko sit­ten paljon täysin käytöstä poist­tet­tu­ja auto­ja, jotia ei ole vain pois­tet­tu rekisteristä. 

    Autoista mak­se­taan romu­tus­palkkio. Min­un tieto­jeni mukaan tei­den var­sille ja met­si­in hylä­tyt autot eivät enää ole san­ot­ta­va ongelma.
    Omgel­ma kum­minnkin, esim. alhaal­la ole­val­la parkkipaikalla.

  4. Ja ne fil­lar­is­tit voisi ajaa siel­lä auto­jen seassa ihan sal­li­tusti. Juu, ei tartte jalakulk­i­jalle kuin kinttupolut.

  5. Min­u­ta tuo on puuhastelua, mihin itsekkin viit­taat. Tehdään tont­tiko­htaisia muu­tok­sia asiois­sa, jot­ka eivät edes kuu­lu kaupungille vaan ton­tin omis­ta­jalle. Onko mitenkään mah­dol­lista, että lau­takun­ta kykenisi jonkin­laiseen kokon­ais­val­taiseen työhön koskaa? 

    Jos itse olisin jäsen, en kestäisi kyl­lä moista. Sen takia minus­ta ei kai voi tul­la poli­itikkoa, kos­ka en voi sietää surkeaa työ­moraalia, mitä tuo valmis­telu on. Kai se vaatii oman luon­teen­laatun­sa puuhastel­la mität­tömyyk­sien kanssa heit­tämät­tä esit­telijää ulos huoneesta.

  6. romu­tus­palkkio­ta tuskin tarvi­taan, ongel­ma on lähin­nä parkki­ti­la ja sen ongel­man ratkaisee hinnoittelu.

    Sen sijaan tuo­hon liiken­nemäärään Helsingis­sä pitää kiin­nit­tää huomio­ta, osa siitä on vielä Helsin­gin itse aiheut­ta­maa. On vain hölmöä, että auto­lau­tat tuo­vat auto­ja ja rekko­ja keskus­taan, ruuhkaut­ta­maan liiken­net­tä, heiken­tämään ilman­laat­ua ja häir­it­semään helsinkiläisiä. Län­sisa­ta­man laa­jen­nus tähtää kas­vavi­in auto-ja rah­timääri­in. Samal­la Jätkäsaa­reen raken­netaan tuhan­sia kote­ja ja työ­paikko­ja. Yhtälö on täysin kestämätön, auto­laut­tali­ikenne ei sovi keskustaan.

    Vielä päälle aja­tus bule­vardis­oi­da län­siväylä ja päästään “erit­täin haas­teel­lis­es­ta” täysin katas­tro­faaliseen liiken­neti­lanteeseen Etelä-Helsingissä.

  7. Romu­tus­palkkiot tms. ovat tarpeet­to­mia, kun­han huole­hdi­taan pysäköin­nin asian­mukaises­ta hin­nas­ta, eli ettei auto­ja seisote­ta muiden kustannuksella.

  8. O.S. kir­joit­ti: “Muis­tu­tus oli virk­istävä: siinä halut­ti­in tehokkaam­paa kaavoitus­ta. Viras­ton mielestä tehokku­us 3,7 ja yksi­toista ker­rosta riit­tävät noin lähiöolosuhteisiin.”

    Jaa­has!

    Mah­taako Osmon peräänku­u­lut­ta­man tehokkaan kaavoituk­sen tavoit­teena olla tehdä Helsingistä jotakin eilisen Hesarin B‑osan etu­sivul­la (sivu B1) esite­tyn, tai oheisen kuvan kaltaista seu­tua (“https://www.flickr.com/photos/mikehedge/3188872395/sizes/l/in/photostream/ ”)?
    Toiv­ot­tavasti ei!

    Jälkim­mäistä kuvaa kan­nat­taa muuten kat­soa tarkkaan, jot­ta erot­taa kuvan mon­et yksi­tyisko­h­dat ja hah­mot­taa myös sen vaikut­ta­van mittakaavan. 

    Mielestäni kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen, kuten edel­liset esimerk­it ker­to­vat, ei tuo­ta virk­istäviä näkyjä ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­lakaan. Vaik­ka rak­en­t­a­mi­nen olisi tehokas­ta, voidaan kysyä, onko sen tulok­se­na syn­tyvä lop­putu­los todel­lakin aina tavoit­telemisen arvoinen?

    Molem­mat edel­lä­maini­tut kuvat ovat samas­ta kaupungista, joka ei ole min­ullekaan täysin vieras, ja jon­ka maisemia vir­taa­van veden yli olen myös itse aikoinaan kuvan­nut. Niis­sä itse ottamis­sani val­oku­vis­sa, vaik­ka huhtiku­ul­ta oli­vatkin, näkyy sen­tään vieläkin, n. kah­denkymme­nen vuo­den jäl­keen, em. uudem­pia kuvia enem­män vihreää … 

    PS. Näin huhtiku­un koh­ta koit­taes­sa (ja vaalile­htien tipahdel­lessa pos­tiluukus­ta) on min­ua alka­nut vähän ihme­tyt­tää, ketä äänestämäl­lä voisi myös jatkos­sa saa­da ympärilleen, edes kesäl­lä enem­män vihreää, kun min­ua ei betonin halailu liiem­min kiehdo nyt, tai saa huhtiku­us­sakaan voimaan hyvin, suositelkoon moista kuka hyvän­sä. “Sjut­ton ock­så!” (Huom! En viit­taa tuol­la yhdenkään vaaliehdokkaan numeroon.)

    Koivusaa­res­sa ja sen ympäristössä on sen­tään tois­taisek­si vihreää sam­mal­ta, ja kevään merkke­jä on paikoin muutenkin myös näkyvis­sä. Kevään ensim­mäi­nen(?) kimalainen siel­lä tosin näyt­ti tänään ole­van horroksessa/kohmeisena(?) vielä ihan liikku­ma­ton. Kevään edetessä ja kesän tul­lessa voinee Helsingis­sä lähilu­on­non vehreys (tois­taisek­si) jälleen elpyä. 

    Vaan riit­tääkö viimek­si­maini­tus­ta muka vaivaiset 10%? Jos yhdek­sän puu­ta kymmen­estä kaade­taan, voi tuu­len­pu­us­ka kaataa hel­posti myös sen viimeisen! 

    Tiesitkö Osmo, että eloku­vao­h­jaa­ja Ernst Lubitsch oli tuot­ta­jana mm. eloku­vis­sa Kiel­let­ty parati­isi (v.1924), Huo­lia parati­i­sis­sa (v.1932) ja Varastet­tu parati­isi (v. 1936)? Mielestäni lähilu­on­tom­mekin osalta tulisi huole­htia siitä, että näitä kaupunkimme “parati­ise­ja” a) ei kiel­letä, b) niiden säi­lyvyy­den osalta ei aiheuteta huol­ta, tai c) eikä niitä ainakaan anneta varastaa! 

    Aiem­min mainit­tu 10% (ks. Helsin­gin Vihrei­den eduskun­tavaalile­hden 2015 sivu 12) antoi jälleen, esim. 14.1.2015 pide­tyn kaupung­in­val­tu­us­ton kok­ouk­sen jäl­keen, aihet­ta pohtia, mihin suun­taan koko ryh­männe ter­vey­den­ti­la ja kurssi on oikein muuttunut?

    En tiedä kuka/keitä oikeas­t­aan on Vihrei­den ‘ohjaamossa’, mut­ta ehkä siel­lä kan­nat­taisi lukea Ger­man­wings-uutis­ten lisäk­si myös Swis­sair’in konkurssi­ta­pauk­ses­ta, vaikka­pa täältä: “http://examples.yourdictionary.com/examples-of-groupthink.html”.

  9. Rolle:
    …Län­sisa­ta­man laa­jen­nus tähtää kas­vavi­in auto-ja rah­timääri­in. Samal­la Jätkäsaa­reen raken­netaan tuhan­sia kote­ja ja työ­paikko­ja. Yhtälö on täysin kestämätön, auto­laut­tali­ikenne ei sovi keskustaan… 

    Sata­ma on osa elävää kaupunkia. Län­sisa­ta­mas­ta saa suo­ran yhtey­den Län­sisväylälle vieläkin, vaik­ka kaa­va kieltämät­tä tehti­in has­susti. En tiedä, mitä piirtäjäl­lä on ollut mielessä. Län­siväylälle taas mah­tuu paljon nyky­istä enem­män mak­savia asi­akkai­ta, kun bus­sit saadaan metron myötä pois.

    Keskus­tatun­nelil­la voidaan osa liiken­teestä suun­na­ta suo­raan Lah­den­väylälle ja Por­voon­väylälle. Joten nyt heikosti suun­nitel­tua Kehä I:n ja Län­siväylän liit­tymääkään ei ole pakko heti lähteä kor­jaa­maan. Riit­tää, kun pois­taa Kehä I:ltä turhat risteykset.

    Jos kaik­ki henkilöau­tot ja rekat halu­taan katu­verkkoon, se on ihan poli­it­ti­nen päätös. Käsit­tääk­seni eräs puolue ajaa tätä Helsingis­sä, pyrkiessään estämään järkevät liiken­nein­vestoin­nit. En tiedä, kenen etu se on, mut­ta ei ainakaan mei­dän kaupunkilaisten.

  10. Tuore Hesari (30.3.2015) ker­toi tänään tiede-sivuil­laan (B6-B7), että lik­inäköisyy­den lisään­tymis­es­tä on muo­dos­tunut val­taisa muu­tos, mm. Aasi­as­sa, jos­sa “Etelä-Kore­an pääkaupungis­sa Soulis­sa 96,5 pros­ent­tia 19-vuo­ti­aista miehistä on lik­inäköisiä”. He eivät siis näe tarkasti kuin aivan lähelle. Vas­taa­van­su­un­tainen muu­tos havait­ti­in myös Suomes­sa 1980-luvun lop­ul­la, mut­ta tuoreem­pia tieto­ja ei meil­lä asi­as­ta kaiketi löydy.

    Em. uutises­sa viitat­ti­in mah­dol­lise­na syynä ajankäytön määrän oleskelu­un sisätilois­sa, kun ain­oak­si selit­täväk­si ympäristötek­i­jäk­si saati­in lapsen sisäl­lä tai ulkona viet­tämä aika. Voisin kyl­lä olet­taa, että nyky­isin on lukemisen ohel­la merkit­täväl­lä sijal­la ilmiön seli­tys­tek­i­jöis­sä esim. älykän­nyköi­den päivit­täi­nen käyt­töai­ka. Nyky­isin julkisen liiken­teen välineis­säkin moni vain kat­se­lee ja näpelöi kän­nykkään­sä, vaik­ka esim. bus­sis­sa tai sen ikku­nas­ta voisi kat­sel­la usein paljon pidemmälle. 

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mis­sä määrin ilmiö liit­tyy osaltaan myös urbaani­in asumiseen kaupunkiym­päristössä, raken­net­tuun ympäristöömme, ja tuon kaupunkiym­päristön antami­in mah­dol­lisuuk­si­in kat­sel­la kauas. Muis­taak­seni joku on tääl­lä OS:n blo­gi­sivus­tol­la aiem­minkin asi­aan viitannut. 

    Viitat­en päivän toiseen uutiseen (HS/30.3.2015/s. A22) Ger­man­wings’in lentäjän Andreas Lubitsch’in mah­dol­li­sista näkökykyyn liit­tyvistä ongelmista sekä edel­liseen kirjoitukseeni
    Vihrei­den nykyis­es­tä poli­ti­ikas­ta, ja vielä “Lisää kaupunkia kaupunkiin”-ryhmän pyrkimyk­si­in tiivistää kaupunkia, suositel­la kaikil­la vihreille mm. näkökyvyn tark­istuk­sia. Poli­ti­ikas­sakin on kaiketi hyvä nähdä paljon älykän­nykkää (tai Osmon uus­in­ta kir­jaa, jota en ole vielä lukenut) pidemmälle! 

    Vähän väl­jem­min raken­netus­sa kaupungis­sa on yleen­sä myös kaikille riit­tävästi lähilu­on­toa ja siel­lä on mah­dol­lista ulkoil­la sekä halutes­saan helpom­pi nähdä pidem­mälle, jos talo­jen seinät eivät joka puolel­la meitä ympäröi. Nykyis­es­tä lähilu­on­nos­tamme 10% ei tuo­hon enää tai­da riittää …

  11. Kalle: Sata­ma on osa elävää kaupunkia. 

    Keskus­tatun­nelil­la voidaan osa liiken­teestä suun­na­ta suo­raan Lah­den­väylälle ja Por­voon­väylälle. Joten nyt heikosti suun­nitel­tua Kehä I:n ja Län­siväylän liit­tymääkään ei ole pakko heti lähteä kor­jaa­maan. Riit­tää, kun pois­taa Kehä I:ltä turhat risteykset.

    Katu­verkon tukki­vat autot ja rekat eivät elävöitä kaupunkia, eikä autoli­iken­net­tä palvel­e­van sata­man paik­ka ole keskus­tas­sa. Autoli­iken­net­tä palvel­e­va sata­ma elävöit­tää kaupunkia parem­min sijait­se­mal­la kaupun­gin laidal­la tai ulkop­uolel­la. Esimerkik­si Vuosaares­ta on suo­ra yhteys Lah­den­väylälle ja Por­voon­väylälle ilman keskustatunneli-viritelmiä.

    Ris­teilyalus-sata­ma sopi­ikin jo paljon parem­min keskus­taan, ja tuo­hon suun­taan Län­sisa­ta­maakin olisi suo­tavaa kehit­tää. Mah­dol­lis­te­taan ihmis­ten pääsy laival­la suo­raan keskus­taan ja ohjataan auto­ja kul­jet­ta­vat lai­vat sivum­malle tukki­mas­ta keskustaa.

  12. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Tuore Hesari (30.3.2015) ker­toi tänään tiede-sivuil­laan (B6-B7), että lik­inäköisyy­den lisään­tymis­es­tä on muo­dos­tunut val­taisa muu­tos, mm. Aasi­as­sa, jos­sa “Etelä-Kore­an pääkaupungis­sa Soulis­sa 96,5 pros­ent­tia 19-vuo­ti­aista miehistä on likinäköisiä”. 

    Em. uutises­sa viitat­ti­in mah­dol­lise­na syynä ajankäytön määrän oleskelu­un sisätilois­sa, kun ain­oak­si selit­täväk­si ympäristötek­i­jäk­si saati­in lapsen sisäl­lä tai ulkona viet­tämä aika. Voisin kyl­lä olet­taa, että nyky­isin on lukemisen ohel­la merkit­täväl­lä sijal­la ilmiön seli­tys­tek­i­jöis­sä esim. älykän­nyköi­den päivit­täi­nen käyt­töai­ka. Nyky­isin julkisen liiken­teen välineis­säkin moni vain kat­se­lee ja näpelöi kän­nykkään­sä, vaik­ka esim. bus­sis­sa tai sen ikku­nas­ta voisi kat­sel­la usein paljon pidemmälle. 

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mis­sä määrin ilmiö liit­tyy osaltaan myös urbaani­in asumiseen kaupunkiym­päristössä, raken­net­tuun ympäristöömme, ja tuon kaupunkiym­päristön antami­in mah­dol­lisuuk­si­in kat­sel­la kauas. Muis­taak­seni joku on tääl­lä OS:n blo­gi­sivus­tol­la aiem­minkin asi­aan viitannut. 

    Vähän väl­jem­min raken­netus­sa kaupungis­sa on yleen­sä myös kaikille riit­tävästi lähilu­on­toa ja siel­lä on mah­dol­lista ulkoil­la sekä halutes­saan helpom­pi nähdä pidem­mälle, jos talo­jen seinät eivät joka puolel­la meitä ympäröi. Nykyis­es­tä lähilu­on­nos­tamme 10% ei tuo­hon enää tai­da riittää 

    Silmä­sairaudet ovet niin yksilöl­lisiä ja toisaal­ta kore­alais­ten kohdal­la voi johtua geeneistä tai siitä että sikäläiset optikot suo­rasaan tyrkyt­tävät silmälase­ja ihmisille. 

    Ja on ker­ras­saan väärin syyt­tää kaupunki­lais­tu­mista ja joukko­liken­net­tä lik­inäköisyy­destä. Varsinkin kun matkus­taa bus­sil­la on hyvä näkö enem­män kuin vält­tämät­tömyys, kos­ka kovaa vauh­tia pysäkkiä läh­estyvän bussin lin­janu­meroa on mah­do­ton­ta nähdä jos ei näe kauas. Enem­män luulisi että ne nuoret jot­ka aina matkus­ta­vat auton kyy­dis­sä van­hempi­en­sa kuskaa­mana ovat vaaras­sa joutua likinäköisiksi.

  13. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    …kaupungis­sa on yleen­sä myös kaikille riit­tävästi lähiluontoa … 

    Minus­ta tun­tuu, että tuuo lähilu­on­to on ymmär­ret­ty Suomes­sa väärin. Joko se on ymmär­ret­ty tahal­laan väärin tai sit­ten vain ei ker­takaiki­aan riitä käsi­tyskyky ymmärtää sanaa kaupun­ki. Lähilu­on­toa ei ole risukko Töölön­lahdel­la. Lähilu­on­toa on Bule­vardin puut tai Hietanieme hau­taus­maa. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa joka kahdekssas katu raken­netaan lev­eäk­si, jol­loin syn­tyy sitä lähilu­on­toa. Helsingis­sä vain ei ole niitä seit­semää muu­ta kat­ua. Täältä puut­tuu se kaupun­ki, johon voisi istutel­la sitä lähilu­on­toa. Ydinkeskus­tan ulkop­uolel­la on vain risukoita.

  14. Kalle: Minus­ta tun­tuu, että tuuo lähilu­on­to on ymmär­ret­ty Suomes­sa väärin. Joko se on ymmär­ret­ty tahal­laan väärin tai sit­ten vain ei ker­takaiki­aan riitä käsi­tyskyky ymmärtää sanaa kaupun­ki. Lähilu­on­toa ei ole risukko Töölön­lahdel­la. Lähilu­on­toa on Bule­vardin puut tai Hietanieme hau­taus­maa. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa joka kahdekssas katu raken­netaan lev­eäk­si, jol­loin syn­tyy sitä lähilu­on­toa. Helsingis­sä vain ei ole niitä seit­semää muu­ta kat­ua. Täältä puut­tuu se kaupun­ki, johon voisi istutel­la sitä lähilu­on­toa. Ydinkeskus­tan ulkop­uolel­la on vain risukoita. 

    Bule­vardin puut ovat melko niuk­ka lähilu­on­non korvike, paljon niukem­pi kuin seu­raa­vat kymme­nen kort­telia Fredrikinkadun oikeal­la puolel­la “kaupun­gin korvikkeena”, Bule­vardil­ta Temp­peli­aukion suun­taan kävel­lessä. Sitä­pait­si, lähilu­on­to ei käsit­tääk­seni yleen­sä tarkoi­ta “istutet­tu­ja pui­ta”. Viimek­si­mainit­tu­jen tapauk­ses­sa on laa­jim­mil­laan kyseessä puis­to. Se taas on lähilu­on­non korvike.

  15. R.Silfverberg: Silmä­sairaudet ovet niin yksilöl­lisiä ja toisaal­ta kore­alais­ten kohdal­la voi johtua geeneistä tai siitä että sikäläiset optikot suo­rasaan tyrkyt­tävät silmälase­ja ihmisille. 

    Ja on ker­ras­saan väärin syyt­tää kaupunki­lais­tu­mista ja joukko­liken­net­tä lik­inäköisyy­destä. Varsinkin kun matkus­taa bus­sil­la on hyvä näkö enem­män kuin vält­tämät­tömyys, kos­ka kovaa vauh­tia pysäkkiä läh­estyvän bussin lin­janu­meroa on mah­do­ton­ta nähdä jos ei näe kauas. Enem­män luulisi että ne nuoret jot­ka aina matkus­ta­vat auton kyy­dis­sä­van­hempi­en­sa kuskaa­mana ovat vaaras­sa joutua likinäköisiksi. 

    Voisin olet­taa, että se, mitä enem­män kat­se­lee vain lähi­etäisyy­delle muokkaa myös silmän raken­net­ta. Se miten paljon jotakin tekee, jät­tänee jälkensä …

  16. Rolle:
    Ris­teilyalus-sata­ma sopi­ikin jo paljon parem­min keskus­taan, ja tuo­hon suun­taan Län­sisa­ta­maakin olisi suo­tavaa kehit­tää. Mah­dol­lis­te­taan ihmis­ten pääsy laival­la suo­raan keskus­taan ja ohjataan auto­ja kul­jet­ta­vat lai­vat sivum­malle tukki­mas­ta keskustaa. 

    Ongel­ma on siinä että ne “ris­teil­i­jät” jot­ka sään­nöl­lis­es­ti kulke­vat Helsingistä ja muista tärke­sistä matkus­ta­jali­iken­nesa­tamista ovat kaik­ki autolauttoja.

  17. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mis­sä määrin ilmiö liit­tyy osaltaan myös urbaani­in asumiseen kaupunkiym­päristössä, raken­net­tuun ympäristöömme, ja tuon kaupunkiym­päristön antami­in mah­dol­lisuuk­si­in kat­sel­la kauas. 

    Raken­netaan siis ~30-ker­roksisia talo­ja, jot­ta mah­dol­lisu­us kat­sel­la kauas ei vaarannu.

  18. Ongel­malli­nen tilanne:
    Alkukesän huono sää verot­ti pyöräi­lyä viime kesänä. Ja talvel­la­han ei tarkene pyöräil­lä muutenkaan.

    🙂 Just näin.

    Pyöräti­et voitais sulkea heti huomen­na ja fil­lar­is­tit siirtää auto­jen sekaan kun las­ke­taan nopeus johonkin 30 km/h. Autol­la pääsee edelleen kulke­maan kuten nytkin, mut­ta ehkä use­ampi hark­it­sisi use­am­min kak­si ker­taa, että pitääkö sinne keskus­taan tosi­aan aina pyrk­iä oma­l­la pirssillä.

    Se, mikä oikeasti saisi ihmiset fil­laroimaan ainakin 8–9 kuukaut­ta vuodessa (ainakin Helsingiss), olisi val­tion sub­ven­toima sähkö­moot­tori fillariin.

    Coltia mukaellen: ihmi­nen loi pyörän, mut­ta vas­ta insinööri teki heistä tasa-arvoisen.

    Fly­K­ly (jonkun ihan aikuis­ten oikean fir­man mas­sat­uot­ta­mana ja jakele­m­ana) vaan joka jan­nulle, ja jo lop­puisi kaiken maail­man tekosyyt ja alka­isi pyörä­com­mut­ing muut­tua lap­sipuolen ase­mas­ta todel­lisek­si muutosagentiksi.

    Hieno keksin­tö, mut­ta jälleen osoi­tus Kick­starter-yrit­täjien usein hyvin olemat­tomas­ta kyvys­tä myön­tää itselleen kuin­ka paljon aikaa ja rahaa kehi­tystyöhön väk­isinkin menee ja kuin­ka epäre­al­is­tisil­la, läh­es val­heel­lisil­la, hin­taes­ti­maateil­la he koukut­ta­vat jen­gin takuumiehiksi.

    Toisaal­ta, näin­hän poli­itikotkin toimi­vat: lupaa­vat mitä syl­ki suuhun tuo kun minkään val­takun­nan penal­tia ei seu­raa (korkein­taan seu­raaviss vaaleis­sa, mut­ta äänestäjien muisti on tun­netusti lyhyt.…)

  19. Kalle:
    Sen takia minus­ta ei kai voi tul­la poli­itikkoa, kos­ka en voi sietää surkeaa työ­moraalia, mitä tuo valmis­telu on. Kai se vaatii oman luon­teen­laatun­sa puuhastel­la mität­tömyyk­sien kanssa heit­tämät­tä esit­telijää ulos huoneesta.

    Poli­itikoiden ja virkami­esten haukku­mi­nen alkaa olla kansallisurheilua.

    Joo, joka organ­isaa­tioon mah­tuu epäpäte­viä tai vaan laisko­ja yksilöitä tai sekä että.

    Sik­si meil­lä on edus­tuk­selli­nen demokra­tia, että on mah­dol­lisu­us äänestää pätevänä pitämää henkilöä tai vähin­täänkin olla äänestämät­tä eduskun­taan epäpäteviä.

    Eri intressien ja varsinkin intres­siryh­mien intressien yhteenso­vit­ta­mi­nen ei — yllät­täen — olekaan kovin help­poa. Tämän pelin luon­teeseen kuu­luu lop­putu­lok­set jot­ka ovat väistämät­tä epäoptimaalisia.

    Vai­h­toe­htona olisi val­is­tunut dik­tatu­uri­hallinto. Mulle kävis sel­l­ainenkin (kun­han saisin itse vali­ta sinne jen­gin sisään). Luulen, että useim­mille ei kuitenkaan täl­lainen jär­jeste­ly sopisi.

    Var­maan tiesitkin ettei virkamiehet ja poli­itikot — yllät­täen — olekaan super­miehiä ja ‑naisia vaan epätäy­del­lisiä nor­mi­tal­laa­jia jot­ka, kyl­lä, tekevät myös virheitä.

    Sat­utko Kalle ole­maan yksi­ty­isyrit­täjä vai vain jonkun ihmeen kaut­ta päässyt töi­hin organ­isaa­tioon jos­sa on vain täy­del­lisiä ja täy­del­lis­es­ti töi­hin­sä omis­tau­tunei­ta ihmisiä?

    Jos jälkim­mäi­nen kyseessä, niin olisin kiin­nos­tunut kuule­maan paikas­ta lisää. Tulisin mielel­läni työhaastatteluun.

  20. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: En tiedä kuka/keitä oikeas­t­aan on Vihrei­den ‘ohjaamossa’,

    Ei kai johta­jan pallil­la oikein ketään ole. Juuri­han saimme lukea kuin­ka Vihreät alka­vat vuo­taa eril­lisik­si lahkoik­si. Vihrei­den heimou­tu­mi­nen on siis jo alkanut. 

    Pidän tätä pelkästään posi­ti­ivise­na. Puolue on kärsinyt jo aivan liian pitkään siitä, että yrit­täessään miel­lyt­tää kaiken­laisia “vihre­itä” se ei miel­lytä oikeas­t­aan ketään.

    Jos Vihrei­den muren­tu­misen lop­putule­m­ana saataisi­in ydin­voimaan myön­teis­es­tikin (tai ainakin neu­traal­isti) suh­tau­tu­va lahko, menisin toim­intaan mukaan itsekin.

  21. Markku af Heurlin: Tuo liikn­nekäytöstö pois­soal­le­vien määrä ei kuu­losta suurelta, jos se tarkoit­taa vain ns kesäau­to­ja (min­ul­la on yksi, samoin serkul­lani., vel­jel­läni kai 2–3) Vai onko sit­ten paljon täysin käytöstä poist­tet­tu­ja auto­ja, jotia ei ole vain pois­tet­tu rekisteristä.

    Mietin ihan samaa kun luin Oden pika­ana­lyysiä. Tuo­ta tilas­toti­etoa pitää vähän aukaista niin olisimme kaik­ki paljon viisaampia.

    Kesäpirssit mullekin tuli heti ensim­mäisek­si mieleen.

    Itse asi­as­sa olen itsekin funtsin­ut, että voisin tule­vaisu­udessa investoi­da omaan autoon. Tosin sil­lä erol­la, että ottaisin pois rek­ister­istä tal­ven ajak­si (tuup­paisin talve­ki säilöön jonkun far­marin tal­li­in pien­tä mak­sua vastaan).

    Pääo­maku­lu­ja pienen­tääk­seni myös vuokraisin pirssiä niille joil­la olisi sille enem­män käyt­töä. Tämä olisi täl­lainen pieni askel kohti älykkääm­pää omis­tamista (ja yksityisautoilua).

    Kuvit­telisin, että itse tek­isin autol­la lähin­nä lähireis­su­ja Uudelle­maalle. Reppukajakki/fillari/rullaluistimet mes­si­in ja yöpymi­nen vaik­ka jos­sain saa­res­sa. Tuon tyyppistä.

    Bus­sil­la kun ei pääse kaikki­in mie­lenki­in­toisi­in paikkoi­hin, ja niil­läkin väleil­lä kun olisi julki­nen vai­h­toe­hto ole­mas­sa, aikataulut eivät useinkaan mene yhteen. Tak­sil­la ajo taas on sään­te­lyn takia liian kallista, että pelkästään siihen voisi tukeu­tua. Vaatisi melkin sen, että olisi Nalle Wahlroos…

  22. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: raken­net­tuun ympäristöömme, ja tuon kaupunkiym­päristön antami­in mah­dol­lisuuk­si­in kat­sel­la kauas. 

    Whaaat..?

    Tarkoit­tanet tuol­la nimen omaan sitä, että kaupungis­sa kauas näkem­i­nen ei ole samal­la taval­la tärkeää kuin savanniympäristössä.

    Savan­nil­la oli elin­tärkeää nähdä tarkasti kauas. Kaupungis­sa ei. Kaupungis­sa hyvin pär­jätäk­seen pitää lukea x‑määrä hyvin pienel­lä prän­til­lä print­at­tu­ja kirjoja.

    Evoluu­tio lagaa pahasti eikä siis ole ehtinyt kehit­tää silmiä jot­ka kykeni­sivät foku­soimaan lähelle tarkasti pitk­iä aikoja.

    Geeneil­lä ei myöskään voi selit­tää pois räjähdys­mäistä lik­inäköisyy­den globaalia lisään­tymistä. Evoluu­tio ei toi­mi niin nopeasti.

    Asi­aa on selvitel­ty ennenkin. Aus­tralialais­skid­it hen­gaa­vat paljon ulkona (kirkkaas­sa auringonpais­teessa), ja heil­lä pääsään­töis­es­ti hyvä näkö. Aasialais­ski­di­en pitää kil­pail­la hyvistä tule­vaisu­u­den näkymistä niin rajusti, että käytän­nössä van­hem­mat pakot­ta­vat nenän kir­jaan indefinitely.

    Länkkärithän pelkäävät aurinkoa vaik­ka siitä on paljon enem­män hyö­tyä kuin hait­taa. Suo­raan aurinkoon ei tietenkään kan­na­ta tui­jotel­la, mut­ta muuten paitaa vaan pois ja baanalle. 

    Tot­ta kai on järkevää, että asteit­tain kehit­tää itselleen suo­jaa­van rus­ke­tuk­sen, esim. puo­li­var­jos­sa oleskellen. 

    Laadukkai­ta aurinko­prille­jäkin kan­nat­taa käytel­lä, ainakin jos oikein pitkään ulkos­al­la aikaansa viet­tää varsinkin haz­ardim­paa aikaan.

    Ylen­palt­tisel­la hiilar­in syömisel­läkin on epäilty ole­van jokin yhteys lik­inäköisyy­den nopean kehit­tymisen kanssa. But the jury’s still out.

    Sekin näkökul­ma var­masti on tot­ta, että myös aivan kaiken diag­nosoin­ti on lisään­tynyt eksponentiaalisesti.

    Toden­näköis­es­ti ihmiskun­nas­sa on aina ollut merkit­tävä osu­us myös enem­män tai vähem­män lik­inäköistä populaa.

    Lik­inäkö kehit­tyy kuitenkin suh­teel­lisen hitaasti joten käyt­täjä ei itse vält­tämät­tä ymmär­rä, ettei näekään nor­maal­isti. Harvem­pi meistä nytkään akti­ivis­es­ti tekee empi­irisiä kokei­ta (vaik­ka kaverin kanssa), että kuin­ka kauak­si oikeasti näkee.

    Heiken­tynyt­tä näkökykyä häpeil­lään ja piilotel­laan kuten kaikkia muitakin puut­teel­lisuuk­si. Duu­ni­paikoil­la siris­tel­lään silmiä. Autol­la ajel­laan puolisokeana. Ihmiset ovat turhamaisia oman ter­veyten­säkin (ja joskus siis muidenkin) kustannuksella.

    Lik­inäköisyy­delle ei myöskään ole his­to­ri­al­lis­es­ti annet­tu niin isoa roo­lia mitä sille nyky­isin annetaan. Ts. jen­gi on vain tul­lut asian kanssa toimeen kuka mitenkin. On esimerkik­si hakeudet­tu ammat­tei­hin jois­sa ei ole tarvit­tu hyvää näköä.

    Nyt jo läh­es edes­men­nyt suo­ma­lainen silmälääkäri — joka luon­nol­lis­es­ti sai etabloituneen lääkärili­iton vihat aikoinaan pääl­len­sä — on kut­sunut ilmiötä akkommodaatiospasmiksi.

    Ilmiötä on sit­tem­min pyrit­ty tutki­maan enem­mänkin. Tietysti aihe kiin­nos­taa vain rajal­lis­es­ti kos­ka ihmis­ten lik­inäköisyys — kuten lihavu­uskin — on hel­vetin tuot­toisa bisnes.

    Silmälääkäri joka ei saa leikel­lä silmiä teräviksi, on työtön silmälääkäri. Sama jut­tu optikon kanssa joka ei saa määrätä asi­akkaalle puolen ton­nin silmälase­ja, piilare­i­ta ja kaiken maail­man lin­i­ment­te­jä ja tippoja.

    Suomek­si siis teo­ria kuu­luu niin, että run­sas lukem­i­nen ja muun­lainen lähi­työ aiheut­taa silmän kramp­pi­u­tu­mista mukauttajalihaksessa.

    Kaisu Viikari hoiti aikoinaan kehit­tämil­lään metodeil­laan men­estyk­sekkäästi usei­ta potilaita.

    Viikari oli ja lie­nee edelleenkin sitä mieltä, että lik­inäköisyy­den syn­tymisen voi estää (tai ainakin sitä merkit­tävästi hidastaa). 

    Tosin jos vahinko on jo päässyt liian pahak­si, ei tarkkaan näkökykyyn voi enää päästä ns. kotikon­stein kos­ka silmä­mu­na on jo venynyt. Eli sama jut­tu sairaal­loisen liha­van ihmisen kanssa. Iho voi venyä vain johonkin pis­teeseen asti. Sit­ten elastisu­us lakkaa. Vaik­ka lai­h­tu­isi anorek­tikok­si roikku­va iho jää jäl­jelle eli se olisi leikat­ta­va pois.

    Kos­ka Oden pal­stal­la lie­nee yliedus­tus lik­inäköisiä insinööre­jä, pienen käytän­nön vinkkikokoel­man esitt­te­ly lie­nee enem­män kuin paikallaan:
    http://www.myopia-manual.de/private/recommendations-2014.pdf

    Me emme osaa pitää huol­ta näkökyvys­tämme. Se on taito niin kuin vaik­ka selkei­den lau­sei­den tuot­ta­mi­nen monipuolisel­la sanas­tol­la. Jos aina vaan puhuu yksi­tavuis­es­ti ja hoitaa asioi­ta by perkele, niin voit olla absolu­ut­tisen var­ma, että pian ei osaa muun­laista kieltä puhuakaan.

    Väärän­laisil­la kengilläkin olemme opetelleet kävelemään ja sik­si jengillä niin paljon jalka­vaivo­ja eikä kykyä pysyä pystyssä.

    Ns. pal­jas­jalka­k­engillä pystyy tanssi­maan liukkaal­la jääl­läkin eli yleen­sä säi­lyt­tämään balanssin.

    Pak­supo­h­jaisil­la kovil­la kengillä tun­tu­maa alus­taan ei ole. Sit­ten kaadu­taan, sär­jetään paikat, men­nään hoi­dat­ta­maan seu­rauk­set yhteiskun­nal­la kalli­isti (lääkäri joka voisi samaan aikaan parhaim­mil­laan pelas­taa jonkun hen­gen, joutuukin kip­saa­maan jonkun urpon jalan joka pääsee sairaslo­ma­lle mon­ek­si viikok­si — ja lasku sen kun kas­vaa kasvamistaan).

    Asiantun­ti­jan luokse on kiva men­nä. Ei tarvitse itse koskaan funtsia mitään.

    Täältä tähän.

  23. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Andreas Lubitsch’in mah­dol­li­sista näkökykyyn liit­tyvistä ongelmista

    Lubitschin ongel­mat eivät olleet näkökyvyssä vaan itse­murha-aatok­sis­sa eli pahem­man luokan masen­nuk­ses­sa joka nyt real­isoi­tui sil­lä pahim­mal­la tavalla.

    Oma arvioni on, että ongel­mat näkökyvyssä oli­vat stres­siperäisiä toisin sanoen psykosomaattisia.

    Olisiko tur­ma voitu estää?

    Kyl­lä. Ihan sil­lä, että henkilö joka hakeu­tuu lentäjäk­oulu­tuk­seen ja jol­la tode­taan psyykkisiä ongelmia, raakat­taisi­in heti pihalle. Liian mon­en ihmisen hen­ki on kyseessä, että riskin ottamises­sa olisi minkään val­takun­nan järkeä.

    Sinäl­lään tulemme näkemään näitä impro­vi­soitu­ja lentonäytök­siä tule­vaisu­udessa enem­mänkin kos­ka lentäjät ovat tot­tuneet van­has­ta muis­tista korkeaan statuk­seen (ja palkkaan) eikä nykyi­nen ansain­ta­logi­ik­ka kykene enää perustele­maan lentäjien palkkavaatimuksia.

    Nykya­jan lentäjä on vain tak­sikus­ki joka vaan sat­tuu työsken­telemään yläilmoissa.

    Tois­taisek­si emme ole siir­tyneet aikaan jos­sa lentokonei­denkin ohjaamis­es­ta vas­taa­vat ali­palkatut ja usein koulut­ta­mat­tomat siir­to­työläiset (joiden joukois­sa on toki resursse­jaan tuh­laa­mas­sa myös lääkäriä, juris­tia ym. varsin pitkällekin koulutet­tua väkeä).

  24. Kalle: Minus­ta tun­tuu, että tuuo lähilu­on­to on ymmär­ret­ty Suomes­sa väärin. Joko se on ymmär­ret­ty tahal­laan väärin tai sit­ten vain ei ker­takaiki­aan riitä käsi­tyskyky ymmärtää sanaa kaupun­ki. Lähilu­on­toa ei ole risukko Töölön­lahdel­la. Lähilu­on­toa on Bule­vardin puut tai Hietanieme hau­taus­maa. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa joka kahdekssas katu raken­netaan lev­eäk­si, jol­loin syn­tyy sitä lähilu­on­toa. Helsingis­sä vain ei ole niitä seit­semää muu­ta kat­ua. Täältä puut­tuu se kaupun­ki, johon voisi istutel­la sitä lähilu­on­toa. Ydinkeskus­tan ulkop­uolel­la on vain risukoita.

    Se, että jokainen ymmärtää lähilu­on­non oma­l­la taval­laan on kyl­lä ongel­mallista. En kuitenkaan jaa Kallen käsi­tys­tä siitä, että muu­ta­ma lyhyek­si trim­mat­tu kaupunkipuis­to jos­sa joko on tai ei ole joitakin yksitellen istutet­tu­ja pui­ta olisi se mihin kan­nat­taisi pyrkiä.

    Ehdotan sen sijaan, että raken­netaan ylöspäin aina kun mahdollista.

    Kuten Kalle aikaisem­min ehdot­ti met­sälähiöt pitäisi purkaa ja toteut­taa uud­estaan. Tästä olisi pitänyt osa­ta tehdä jo vuosikym­meniä sit­ten periaatepäätös. 

    Nyt on liian myöhäistä kun mon­et 60-luvun talot on jo perusko­r­jat­tu ja lop­pu­jenkin perusko­r­jau­saikataulus­ta on jo käytän­nössä sovittu.

    Tämä tilaisu­us menetet­ti­in joten kat­seet on suun­nat­ta­va seu­raa­van puo­livu­o­sisadan päähän. 

    Talot pitää yksitellen purkaa ja asukkaat siir­retään yli­menokau­den ajak­si upeisi­in korkeisi­in tor­ni­taloi­hin (hyvien liiken­ney­hteyk­sien päähän, mielu­usti mah­dol­lisim­man lähelle keskus­taa jol­loin takaisin muu­ton koit­taes­sa yhä use­ampi saat­taisi inspiroitua muut­ta­maan asumaan lähem­mäs keskustaa).

    Kaupunkisu­un­nit­telu on hidas­ta. Mut­ta ei sen suo­ma­laisen hidas­ta tarvit­sisi tietenkään olla.

    Kokon­aisille kaupunkiomakoti­taloalueillekin pitäisi ehkä harki­ta 50–100 vuo­den takaista tule­vaisu­ut­ta. Toimivia malle­ja pitäisi alkaa kehit­tää jo nyt.

  25. Kalle: Lähilu­on­toa ei ole risukko Töölön­lahdel­la. Lähilu­on­toa on Bule­vardin puut tai Hietaniemen hautausmaa. 

    Kallen mielestä lähilu­on­toa ovat Bule­vardin puut ja hau­taus­maa. Vim­mainen pyörätei­den rak­en­t­a­mi­nen vie lähilu­on­non myös katu­jen var­sil­ta, mut­ta jäähän jäl­jelle vielä hautausmaa.

  26. Lis­tas­sa on jälleen yhden kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaan, sr‑1 merkin­näl­lä suo­jel­lun talon purkami­nen. Perus­teena on, että talo on päästet­ty niin huonoon kuntoon.

    Tämä taitaa olla nor­maa­likäytän­tö Helsingis­sä nykyään. Mitäköhän virkaa suo­jelumerkin­näl­lä on. Ei ehkä myöskään kan­na­ta tes­ta­men­ta­ta mitään Suomen Kulttuurirahastolle.

    Lain­auk­set:

    “päät­tää hyväksyä Suomen Kult­tuuri­ra­has­ton poikkeamishake­muk­sen, joka kos­kee ase­makaavaa nro 11371. Hake­mus kos­kee ase­makaavas­sa sr-1-merkin­näl­lä suo­jel­lun taiteil­i­ja Unto Pusan atel­jeer­aken­nuk­sen purkamista.”

    “Hak­i­ja perustelee hake­mus­taan sil­lä, että suo­je­lu­tavoit­tei­ta ei voi­da täyt­tää raken­nuk­sen huonon kun­non takia.”

    “Puret­tavak­si haet­ta­va raken­nus on ase­makaavas­sa suo­jel­tu sr-1-merkin­näl­lä, jon­ka mukaan raken­nus on kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokas, sitä ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sel­l­aisia kor­jaus- ja muu­tostöitä, jot­ka tärvelevät raken­nuk­sen, sen julk­i­sivun, vesika­ton tai sisätilo­jen raken­nus­taiteel­lista tai kult­tuuri­his­to­ri­al­lista arvoa tai ominaispiirteitä.”

  27. ze: Raken­netaan siis ~30-ker­roksisia talo­ja, jot­ta mah­dol­lisu­us kat­sel­la kauas ei vaarannu. 

    Ei suinkaan, sil­loin­han syn­tyy juuri sitä maail­man­lop­un maise­maa, johon edel­lä, 29.3.2015 kel­lo 22:54 päivä­tyssä kir­joituk­ses­sa viitattiin.
    Mainit­se­mat­ta siinä tosin näköjään jäi, että kyseinen kaupun­ki oli (ja on edelleenkin) Shang­hai, Kiinas­sa, eli maas­sa, mis­sä tuo lik­inäköis­ten teinien ja nuorten aikuis­ten osu­us uutisen mukaan on peräti 90%.

    Jos lik­inäköisyy­den lisään­tymi­nen on kaikkein suurin ongel­ma juuri Etelä-Kore­as­sa (Soulis­sa 96,5%), lie­nee se osoi­tus siitä, että korkeas­ta rak­en­tamis­es­ta ole nähtävästi ollut siel­lä Kore­an suun­nal­lakaan paljonkaan hyö­tyä: ks. “http://www.pagecovers.com/covers/scenic/seoul_south_korea.jpg”.

    Mene ja tiedä, vaik­ka se tiivis ja korkea rak­en­t­a­mi­nen olisi koko lik­inäköisyysongel­man syy, vaik­ka sitä on vaikea uskoa. Helpom­pi on uskoa, että korkea rak­en­t­a­mi­nen on seu­raus­ta lik­inäköisyy­destä. Näis­sä lik­inäköisyy­den riivaamis­sa mais­sa, joista uuti­nen ker­toi, tuo­ta korkeaa rak­en­tamista on har­joitet­tu paljon, ellei peräti eniten. 

    Uutisen (HS/30.3.2015/s. B6-B7) mukaan lik­inäköisyy­den kasvu on yhtey­dessä lisään­tyneeseen koulu­tuk­seen, lukemiseen ja lähikat­selu­un sekä liikun­nan ja ulkoilun vähen­tymiseen. Ei tuol­la Soulin kaduil­la oheisen kuvan (ks. “http://kids.britannica.com/elementary/art-90105/People-walk-down-a-busy-street-in-Seoul-South-Korea”) perus­teel­la kovin pitkälle pääse katselemaan.

  28. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: …Sitä­pait­si, lähilu­on­to ei käsit­tääk­seni yleen­sä tarkoi­ta “istutet­tu­ja puita”… 

    Kun tääl­lä joku vuosi sit­ten innos­tut­ti­in uud­es­ta ter­mistä “lähilu­on­to”, vilka­isin vähän alku­peräis­lähteitä. Kyl­lä niis­sä esimerk­it oli­vat juuri istutet­tu­ja ja hoidet­tu­ja puis­to­ja, ei mitään risukkoa rak­en­ta­mat­tomil­la ton­teil­la à la Helsin­gin Keskus­puis­to vaan enem­män tyyp­piä NY Keskus­puis­to ja paljon sitä pen­em­mätkin puistot.

    Sen jäl­keen keskustelun suun­ta on lähin­nä surkut­tanut. Lähilu­on­tona on suo­ma­laises­sa keskustelus­sa pidet­ty joutomaa­ta, rak­en­ta­mat­to­mia tont­te­ja. Keskustelus­ta on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä Helsin­gin kehitykselle.

  29. Vähöän off top­ic, mut­ta kuitenkin pyöräi­lyn liittyen.

    Etsikääpä käsi­inne jostakin päivän (1.4.) Demari ja sieltä B.Virtanen.

  30. If it ain’t broke, don’t fix it:
    …Nyt on liian myöhäistä kun mon­et 60-luvun talot on jo perusko­r­jat­tu ja lop­pu­jenkin perusko­r­jau­saikataulus­ta on jo käytän­nössä sovittu… 

    Mitään ei ole vielä menetet­ty, kos­ka pääosn noista taloista runko on jo lop­pusuo­ral­la. On vain tehty taloudel­lis­es­ti kyseenalaisia korjauksia.

    Juuri nyt pitää olla valmi­ut­ta tehdä kun­nol­liset, yht­enäiset kaa­vat kan­takaupun­gin ulkop­uolelle. Ei niitä tarvitse toteut­taa heti-mulle-kaik­ki peri­aat­teel­la, mut­ta pitää olla rohkeut­ta tehdä poh­jak­si pitkäikäistä ruutukaavaa.

  31. Kalle: Kun tääl­lä joku vuosi sit­ten innos­tut­ti­in uud­es­ta ter­mistä “lähilu­on­to”, vilka­isin vähän alku­peräis­lähteitä. Kyl­lä niis­sä esimerk­it oli­vat juuri istutet­tu­ja ja hoidet­tu­ja puis­to­ja, ei mitään risukkoa rak­en­ta­mat­tomil­la ton­teil­la à la Helsin­gin Keskus­puis­to vaan enem­män tyyp­piä NY Keskus­puis­to ja paljon sitä pen­em­mätkin puistot.

    Sen jäl­keen keskustelun suun­ta on lähin­nä surkut­tanut. Lähilu­on­tona on suo­ma­laises­sa keskustelus­sa pidet­ty joutomaa­ta, rak­en­ta­mat­to­mia tont­te­ja. Keskustelus­ta on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä Helsin­gin kehitykselle. 

    Mah­taako joku, esimerkik­si nim­imerk­ki “Kalle” nähdä oheises­sa kuvas­sa, ks. “http://www.theguardian.com/global-development/2014/jul/10/urban-population-growth-africa-asia-united-nations#img‑1”, vielä paljonkin ns. hyö­dyn­tämätön­tä maankäytön poten­ti­aalia (rak­en­tamiselle), jos­ta on vain hait­taa kyseisen kaupun­gin (Shang­hai) kehi­tyk­selle? En väitä, etteikö tuos­sa esimerkissä sitäkin olisi, mut­ta taloudel­liseen hyö­dyn­tämis­po­ten­ti­aali­in rajoit­tu­va näkökul­ma on mielestäni kaikkea muu­ta kuin avara. 

    Kun­nos­sa ole­va talous on ihmisille tärkeää, mut­ta ihmiskekeistä näkökul­maa käyt­tääk­seni voinen kysyä, onko, tai pitääkö sen edes olla kannal­tamme ain­oa tärkeä asia?

    Wikipedi­as­sa käyte­tyn määritelmän mukaan “Luon­to tarkoit­taa yleisim­min maaperää sekä vesi- ja ilmake­hää kasvei­neen ja eläim­i­neen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaa­mana elinympäristönä”. Muitakin määritelmiä var­maan löy­tyy, mut­ta eivät ne tuos­ta paljoa tai­da poike­ta. “Puis­to on avoin tai puo­li­avoin hoidet­tu viher­alue kaupunki­rak­en­teen keskel­lä” ker­too sama lähde, kuten myös, että “Kaupungis­sa puis­to on raken­net­tu ja hoidet­tu viheralue”.

    Saman läh­teen mukaan “Joutomaa on arvo­ton, eli maat­alouteen ja muuhun taloudel­liseen hyö­tykäyt­töön sopi­ma­ton maa-alue.” Taloudel­lisen hyö­tykäyt­tönäkökul­man suun­nas­ta voisi siis kaiketi päätel­lä, että myös puis­tot ovat ‘joutomaa­ta’. Joutomaa-nimik­keestä kuul­taa mielestäni läpi tiet­ty, kapea-alainen, pelkästään talout­ta primääristi pain­ot­ta­va näkökul­ma, jos­sa ei ote­ta juuri huomioon mon­imutkaisem­pia vaiku­tus­ketju­ja ihmis­ten hyv­in­voin­nille, ja siten myös taloudelle. En itse pitäisi esimerkik­si silokallioitakaan jouta­vana joutomaana.

    Lähilu­on­to eroaa nähdäk­seni per­in­teis­es­tä puis­tos­ta lähin­nä siinä, että lähilu­on­toa ei yleen­sä raken­neta. Ihmisen kaipuu luon­toon on kuitenkin saanut aikaan sen korvikkeek­si puis­to­ja sekä jos­sain myös aluei­ta, joil­la puis­ton ja lähilu­on­non ero ei ehkä enää ole kovin selkeä, varsinkin, kun nyky­isin on alet­tu aiem­min parem­min ymmärtää mm. lajirun­sauden ja mon­imuo­toisu­u­den tärkeys.

    Lähilu­on­non ja muun luon­non ero on siinä, että lähilu­on­to on kaupungis­sakin asu­van ihmisen, myös lapsen ja van­huk­sen helpom­pi myös jalka­isin itse saavuttaa.

  32. Län­sisa­ta­maan rahat tule­vat suo­ma­laisil­ta ja viro­laisil­ta matkus­ta­jil­ta, jot­ka suhaa­vat tätä Helsin­ki — Tallinna väliä. Ne kesän ris­teil­i­jät, jot­ka tule­vat päiväk­si, eivät edes mak­sa matkus­ta­ja­mak­su­ja sata­malle. Joka tulout­taa ne kaupungille. 

    Jos Vuosaa­reen pitää siirtää koko Viron liikenne (niitä laivo­ja ei ole ilman rekko­ja ja auto­ja), sit­ten pitää Vuosaa­reen rak­en­taa metro­ra­ta kaupungista ja lento­ken­tältä. Ja bus­sil­in­jas­to muual­ta. Ja pitää rak­en­taa matkus­ta­jater­mi­naali Vuosaa­reen ja matkus­ta­japutket. Eli taitaa mak­saa mil­jardin ver­ran tehdä Vuosaares­ta matkus­ta­jia palvel­e­va sata­ma. Ja sit­ten voi Län­sisa­ta­man lopet­taa, kos­ka pelkät muu­ta­mat has­sut kesäris­teil­i­jät eivät elätä Län­sisa­ta­maan tehtyä infraa.

  33. Kalle: Lähilu­on­tona on suo­ma­laises­sa keskustelus­sa pidet­ty joutomaa­ta, rak­en­ta­mat­to­mia tontteja

    Joutomaa­ta ja ‑ranto­ja on hyvä olla mm. sik­si, että ne rajoit­ta­vat veden­vir­tauk­sia ja varas­toi­vat sade­vet­tä, vähen­tävät tuulisu­ut­ta ja eroosio­ta — sekä ylläpitävät bio­di­ver­si­teet­tiä. Risukostakin on iloa, kun tarvi­taan pajunkisso­ja virpomiseen.
    Lisäk­si asi­as­sa on maankäytölli­nen puolen­sa: tyhjät län­tit tar­joa­vat mah­dol­lisu­u­den mon­en­laiseen toim­intaan ja ovat reserv­inä tuleville raken­nushankkeille. Esim. tiivi­in rak­en­tamisen ver­tausku­val­ta vaikut­taval­la Man­hat­tanil­la on pitkään ollut tyhjiä tai vajaasti raken­net­tu­ja tont­te­ja, mikä on ollut yksi kaupun­gin dynaamisu­ut­ta voimis­ta­va tekijä.

  34. Risukot on raken­nusvi­ras­ton yleis­es­ti käyt­tämää ammat­tikieltä. Se tarkoit­taa luon­non­mukaises­ti kas­vavia pen­sai­ta, pien­pu­us­toa kuten paju­ja ja pih­la­jia, sekä sel­l­aisia pui­ta jois­sa on alaok­sia. Nämä ovat kaupungis­sa jatku­va uhka puis­to-osas­ton luonnonhoitosuunnitelmille.

  35. Reses­sion: Jos Vuosaa­reen pitää siirtää koko Viron liikenne (niitä laivo­ja ei ole ilman rekko­ja ja auto­ja), sit­ten pitää Vuosaa­reen rak­en­taa metro­ra­ta kaupungista ja lento­ken­tältä. Ja bus­sil­in­jas­to muual­ta. Ja pitää rak­en­taa matkus­ta­jater­mi­naali Vuosaa­reen ja matkus­ta­japutket. Eli taitaa mak­saa mil­jardin ver­ran tehdä Vuosaares­ta matkus­ta­jia palvel­e­va sata­ma. Ja sit­ten voi Län­sisa­ta­man lopet­taa, kos­ka pelkät muu­ta­mat has­sut kesäris­teil­i­jät eivät elätä Län­sisa­ta­maan tehtyä infraa.

    Län­sisa­ta­maankin pitää investoi­da melkein sama mil­jar­di, kun raken­netaan uudet ter­mi­naalit ja tun­neliy­hteys Län­siväylälle, että suun­nitel­tu liiken­teen kasvu hoide­taan… Kun Sörnäis­ten sata­ma vapau­tui Vuosaaren sata­man rak­en­tamisen myötä, olisi pitänyt siirtää Län­si- ja Eteläsa­ta­man laut­tali­ikenne sinne. Län­si- ja Eteläsa­ta­ma ovat liiken­teel­lis­es­ti han­kalia ja niis­sä vai­h­toe­htoiskäytön arvo olisik korkeampi. Mut­ta näil­lä men­nään, Kalasa­ta­maa raken­netaan jo.

  36. Ville: …Esim. tiivi­in rak­en­tamisen ver­tausku­val­ta vaikut­taval­la Man­hat­tanil­la on pitkään ollut tyhjiä tai vajaasti raken­net­tu­ja tont­te­ja, mikä on ollut yksi kaupun­gin dynaamisu­ut­ta voimis­ta­va tekijä. 

    Tuo on tot­ta ja erit­täin hyvä ver­taus. Erona Helsinki­in onkin, että läh­es koko Man­hat­tan, ihan pohjoiskärkeä luku­unot­ta­mat­ta on kaavoitet­tu kaupunki­mais­es­ti. Kaupun­ki muut­tuu, mut­ta tuon kaa­van ja maaperän antamis­sa rajoissa.

    Maaperä ei mah­dol­lista korkeaa rak­en­tamista saaren pohjoiso­sis­sa ainakaan nykyisel­lä tekni­ikalla. Tämän näkee vaik­ka palveluis­sa, jot­ka tar­joa­vat liikku­van lin­tu­per­spek­ti­ivin yli saaren. Korkea rak­en­t­a­mi­nen onkin siir­tymässä Jer­seyn puolelle. Eli kehänä Man­hat­tanin eteläosan ympärille.

    Man­hat­tan on hyvä esimerk­ki myös lähilu­on­nos­ta. Sekä Cen­tral Park että saaren pohjoisosa ovat erit­täin hyvin hoidet­tua puis­toa ainakin niiltä osin, jot­ka olen näh­nyt. Ei ole mitään risukkoa.

    Helsingistä puut­tuu ruu­tukaa­va, joka tuk­isi ter­vet­tä ja luon­nol­lista kasvua. Puut­tuu rohkeus kaavoit­taa ne alueet, joi­ta pitää rak­en­taa lähivu­osi­na ja vuosikym­meninä. Sen sijaan yritetään kaavoit­taa (huonos­ti) Malmia ja Talia, jot­ka ovat vielä liian kaukana kaupungista ja joil­la on jo käyttötarkoitus.

  37. Kusti P.: Kallen mielestä lähilu­on­toa ovat Bule­vardin puut ja hau­taus­maa. Vim­mainen pyörätei­den rak­en­t­a­mi­nen vie lähilu­on­non myös katu­jen var­sil­ta, mut­ta jäähän jäl­jelle vielä hautausmaa.

    Sen lähilu­on­non, joka pyöräteiltä säästyy, hoitaa lop­pu­un raken­nusvi­ras­to. Eläk­keelle jäänyt raken­nusvi­ras­ton katu- ja puis­to-osas­ton esimies Osmo Torvi­nen har­mit­teli Hesarin haastattelussa
    2.9.2014, että häneltä jäi hom­ma kesken. Näin hän olisi jatkanut sitä: “Sit­ten kun­nos­taisin Munkkiniemen Puis­totiel­lä ja Bule­vardil­la olevat
    puut, jot­ka alka­vat olla elinkaaren­sa lopus­sa.” sekä: “Puis­tot pitäisi kun­nos­taa pian totaalis­es­ti, mut­ta rahoi­tus­ta ei ole näköpi­iris­sä. Ahtaal­la on esimerkiksi
    Hesperianpuisto.”

    Miten van­ha puu “kun­nos­te­taan”? Ja miten kor­jataan, jos puis­to on “ahtaal­la”?
    Har­ven­netaan vai?

  38. Kalle: Tuo on tot­ta ja erit­täin hyvä ver­taus. Erona Helsinki­in onkin, että läh­es koko Man­hat­tan, ihan pohjoiskärkeä luku­unot­ta­mat­ta on kaavoitet­tu kaupunki­mais­es­ti. Kaupun­ki muut­tuu, mut­ta tuon kaa­van ja maaperän antamis­sa rajoissa.

    Maaperä ei mah­dol­lista korkeaa rak­en­tamista saaren pohjoiso­sis­sa ainakaan nykyisel­lä tekni­ikalla. Tämän näkee vaik­ka palveluis­sa, jot­ka tar­joa­vat liikku­van lin­tu­per­spek­ti­ivin yli saaren. Korkea rak­en­t­a­mi­nen onkin siir­tymässä Jer­seyn puolelle. Eli kehänä Man­hat­tanin eteläosan ympärille.

    Man­hat­tan on hyvä esimerk­ki myös lähilu­on­nos­ta. Sekä Cen­tral Park että saaren pohjoisosa ovat erit­täin hyvin hoidet­tua puis­toa ainakin niiltä osin, jot­ka olen näh­nyt. Ei ole mitään risukkoa.

    Helsingistä puut­tuu ruu­tukaa­va, joka tuk­isi ter­vet­tä ja luon­nol­lista kasvua. Puut­tuu rohkeus kaavoit­taa ne alueet, joi­ta pitää rak­en­taa lähivu­osi­na ja vuosikym­meninä. Sen sijaan yritetään kaavoit­taa (huonos­ti) Malmia ja Talia, jot­ka ovat vielä liian kaukana kaupungista ja joil­la on jo käyttötarkoitus.

    Mut­ta Helsin­ki ei ole Man­hat­tan eikä siitä luul­tavasti kan­na­ta sel­l­aista väk­isin yrit­tää tehdäkään.

  39. Kalle: Mitään ei ole vielä menetet­ty, kos­ka pääosn noista taloista runko on jo lop­pusuo­ral­la. On vain tehty taloudel­lis­es­ti kyseenalaisia korjauksia.

    Juuri nyt pitää olla valmi­ut­ta tehdä kun­nol­liset, yht­enäiset kaa­vat kan­takaupun­gin ulkop­uolelle. Ei niitä tarvitse toteut­taa heti-mulle-kaik­ki peri­aat­teel­la, mut­ta pitää olla rohkeut­ta tehdä poh­jak­si pitkäikäistä ruutukaavaa.

    Runko lop­pusuo­ral­la? That’s fun­ny. Betoni kestää sato­ja vuosia ok kuo­sis­sa — Suomessakin.

    Miten ajat­telit hyvit­tää niille taloy­htiöi­den osakkaille jot­ka ovat jo pan­neet rahansa kiin­ni putkire­mont­ti­in ja/tai peruskorjaukseen?

  40. Markku af Heurlin:
    Vähöän off top­ic, mut­ta kuitenkin pyöräi­lyn liittyen.

    Etsikääpä käsi­inne jostakin päivän (1.4.) Demari ja sieltä B.Virtanen.

    Refer­oi perkele. Ei voi olet­taa että aikuinen ihmi­nen lukee, saati tilaa, demaria.

  41. Reses­sion:
    Jos Vuosaa­reen pitää siirtää koko Viron liikenne (niitä laivo­ja ei ole ilman rekko­ja ja auto­ja), sit­ten pitää Vuosaa­reen rak­en­taa metro­ra­ta kaupungista ja lento­ken­tältä. Ja bus­sil­in­jas­to muual­ta. Ja pitää rak­en­taa matkus­ta­jater­mi­naali Vuosaa­reen ja matkus­ta­japutket. Eli taitaa mak­saa mil­jardin ver­ran tehdä Vuosaares­ta matkus­ta­jia palvel­e­va sata­ma. Ja sit­ten voi Län­sisa­ta­man lopet­taa, kos­ka pelkät muu­ta­mat has­sut kesäris­teil­i­jät eivät elätä Län­sisa­ta­maan tehtyä infraa.

    Ei Län­sisa­ta­mas­sakaan mitään bus­sil­in­jas­toa ole, eikä metroa lento­ken­tälle. Vuosaaren matkus­ta­jasa­ta­malle riit­täisi ihan hyvin metron jatkami­nen yhdel­lä ase­mal­la. En tosin itse kan­na­ta sata­man siir­toa pois Jätkäsaares­ta. Jos autoru­uhkat jos­sain vai­heessa käyvät sietämät­tömik­si ja joku tun­nelei­den rak­en­t­a­mi­nen on ain­oa keino helpot­taa tilan­net­ta, niin sit­ten voinee miet­tiä, tulisiko halvem­mak­si siirtää koko ros­ka Vuosaareen.

    Helsin­gin ratikoi­ta pitäisi kyl­lä piden­tää ja se helpot­taisi Län­sisa­ta­man ruuhki­akin hive­nen. Nyt aika moni ottaa taksin, kos­ka sata­mas­ta lähtevässä ratikas­sa ollaan kuin sil­lit purkissa. Helsin­gin ratikat taita­vat muutenkin olla koko Euroopan lyhimpiä.

  42. Rolle: Katu­verkon tukki­vat autot ja rekat eivät elävöitä kaupunkia…

    Tuo­ta­han minä yritin selit­tää. 😀 Län­sisa­ta­mas­ta saa autot suo­raan Län­siväylälle ja Skat­tal­takin keskus­tatun­neli­in, jos halu­taan Län­sisa­ta­man ratkaisu ei edes olisi ollut kallis, jos se olisi suun­nitel­tu kerralla.

    Se on ihan poli­it­ti­nen päätös, jota eri­tyis­es­ti yksi puolue ajaa, että kaik­ki liikenne pitää saa­da katu­verkkoon. Minus­ta lin­ja on huono.

  43. Eas­i­er said than done: Runko lop­pusuo­ral­la? That’s funny…

    Pääosa 60-luvun ele­ment­ti­rak­en­tamis­es­ta on elinkaaren­sa päässä, kos­ka se on toteutet­tu taval­la, joka ei mah­dol­lista saumo­jen huoltoa. Ruot­sis­sa talo­ja on kun­nos­tet­tu kokeek­si purka­mal­la ne ele­ment­ti ele­men­tiltä ja kasaa­mal­la uud­estaan. Toimen­pide on erit­täin kallis ja käytän­nössä ollee edullisem­paa käyt­tää puskutraktoria.

    Eikä siinä vielä kaik­ki! Seu­raav­il­la vuosikym­me­nil­lä olemme keksi­neet ihan uusia virheitä. On san­ot­tu, että jos halu­at hyvälaa­tuisen suo­ma­laisen ker­rostaloa­sun­non, niin osta se talosta, joka on valmis­tunut kesäl­lä ‑38. Se ei liene koko totu­us, myös ennen eneim­mäistä maail­man­so­taa on tehty hyvälaa­tu­isia rakennuksia.

  44. Kalle: Län­sisa­ta­mas­ta saa autot suo­raan Län­siväylälle ja Skat­tal­takin keskus­tatun­neli­in, jos halu­taan Län­sisa­ta­man ratkaisu ei edes olisi ollut kallis, jos se olisi suun­nitel­tu kerralla. 

    Eihän tuo kallis, mil­jar­di tai korkein­taan pari. Olisi kyl­lä muka­va jos ker­toisit, miten. Näp­pärä pikku motari Tam­masaares­ta Kotkavuoreen?

  45. Mietim­pa vain ‚etta olette te aika auto­hul­lu­ja ihmisia. Jos ker­ran pitaa saa­da leikkia autoil­la kaupungis­sa (keskus­tas­sa), siin mik­si sita ei vain voi yksinker­tais­es­ti sanoa. Ei siina mitaan sinansa ole mitaan vaarin. Lapset ovat lapsia.

    t. Mikko

  46. Kalle:

    Eikä siinä vielä kaik­ki! Seu­raav­il­la vuosikym­me­nil­lä olemme keksi­neet ihan uusia virheitä. On san­ot­tu, että jos halu­at hyvälaa­tuisen suo­ma­laisen ker­rostaloa­sun­non, niin osta se talosta, joka on valmis­tunut kesäl­lä ‑38. Se ei liene koko totu­us, myös ennen eneim­mäistä maail­man­so­taa on tehty hyvälaa­tu­isia rakennuksia.

    Älkää nyt viit­sikö nau­rat­taa. Olen asunut vuosikau­sia vuon­na 1938 raken­netus­sa talos­sa, ja huonom­paa raken­nusjälkeä on vaikea kuvitel­la. Joka seinässä on säästet­ty latoma­l­la tiilet pystyyn, joten ohuiden seinien läpi pääsee hel­posti lyömäl­lä siihen naulan, jon­ka kär­ki tulee naa­purin puolelta läpi. Äänieristys samaa luokkaa, eli ei ollenkaan. Ei koskaan enää täl­laista mulle.

  47. ze: Ei Län­sisa­ta­mas­sakaan mitään bus­sil­in­jas­toa ole, eikä metroa lento­ken­tälle. Vuosaaren matkus­ta­jasa­ta­malle riit­täisi ihan hyvin metron jatkami­nen yhdel­lä ase­mal­la. En tosin itse kan­na­ta sata­man siir­toa pois Jätkäsaares­ta. Jos autoru­uhkat jos­sain vai­heessa käyvät sietämät­tömik­si ja joku tun­nelei­den rak­en­t­a­mi­nen on ain­oa keino helpot­taa tilan­net­ta, niin sit­ten voinee miet­tiä, tulisiko halvem­mak­si siirtää koko ros­ka Vuosaareen.

    Helsin­gin ratikoi­ta pitäisi kyl­lä piden­tää ja se helpot­taisi Län­sisa­ta­man ruuhki­akin hive­nen. Nyt aika moni ottaa taksin, kos­ka sata­mas­ta lähtevässä ratikas­sa ollaan kuin sil­lit purkissa. Helsin­gin ratikat taita­vat muutenkin olla koko Euroopan lyhimpiä. 

    Minä päätin viimek­si laival­ta tul­lessani kävel­lä Kata­jan­nokan ter­mi­naal­ista Kamp­pi­in asti. Ei mikään paha reit­ti ainakaan ilman isom­pia kantamuksia. 

    Meil­lä on hieno kaupun­ki, Helsin­ki. … varsinkin jos sitä ehtii kävel­lessään tilaisu­u­den tullen parem­min kat­sel­la, eikä pelkoa päälle tör­määvistä pyöräil­i­jöistä ole. 

    Metro­mat­ka Vuosaares­ta, tai sen sata­mas­ta, olisi var­maankin ollut toisen­lainen kokemus …

  48. Eas­i­er said than done: Refer­oi perkele. Ei voi olet­taa että aikuinen ihmi­nen lukee, saati tilaa, demaria.

    Sääli. Mut­ta B. Vir­tas­ta mah­do­ton­ta refer­oi­da. Lehdne voi joskus lukaista kirjastossa.

    Viitat­ti­in vain niihin pyöräi­iji­hin, jot­ka pimeässä usko­vat voivansa oikeuk­si­in­sa vedoten ylit­tää kadun kat­se­lemat­ta muu­ta liikennettä…

  49. Markku af Heurlin: Sääli. Mut­ta B. Vir­tas­ta mah­do­ton­ta refer­oi­da. Lehdne voi joskus lukaista kirjastossa.

    Viitat­ti­in vain niihin pyöräi­iji­hin, jot­ka pimeässä usko­vat voivansa oikeuk­si­in­sa vedoten ylit­tää kadun kat­se­lemat­ta muu­ta liikennettä…

    Mulle tulee heti noin 100 mie­lenki­in­toisem­paa lehteä joi­ta lukea. Aika ei vaan riitä kaikkeen.

    Sinäl­lään olen 100% samaa mieltä ao. sar­jaku­vas­tripin lop­putule­man kanssa.

    Suomes­sa on — liiken­nevä­li­neestä riip­pumat­ta — asenne, että minä, minä ja vielä ker­ran minä.

    Tääl­lä jen­gi ihan oikeasti ottaa mielum­min riskin yhteen­tör­mäyk­ses­tä kuin tin­kii omista luovut­ta­mat­tomista oikeuksistaan.

    Minus­ta vain hyvä, että evoluu­tio raakkaa kehi­tyskyvyt­tömim­mät pois joukosta…

  50. Kalle: Pääosa 60-luvun ele­ment­ti­rak­en­tamis­es­ta on elinkaaren­sa päässä, kos­ka se on toteutet­tu taval­la, joka ei mah­dol­lista saumo­jen huoltoa. Ruot­sis­sa talo­ja on kun­nos­tet­tu kokeek­si purka­mal­la ne ele­ment­ti ele­men­tiltä ja kasaa­mal­la uud­estaan. Toimen­pide on erit­täin kallis ja käytän­nössä ollee edullisem­paa käyt­tää puskutraktoria.

    Eikä siinä vielä kaik­ki! Seu­raav­il­la vuosikym­me­nil­lä olemme keksi­neet ihan uusia virheitä. On san­ot­tu, että jos halu­at hyvälaa­tuisen suo­ma­laisen ker­rostaloa­sun­non, niin osta se talosta, joka on valmis­tunut kesäl­lä ‑38. Se ei liene koko totu­us, myös ennen eneim­mäistä maail­man­so­taa on tehty hyvälaa­tu­isia rakennuksia.

    Kiitos näistä tiedoista. En ole raken­nusinsinööri niin en omaa näin yksi­tyisko­htaista tietoa.

    Tuskin rak­en­tamistapo­ja, mate­ri­aali­val­in­to­ja ym. metode­ja voi kuitenkaan täl­lä tavoin yleistää?

    Väli­aikaisek­si­han met­sälähiöt suun­nitelti­in ja raken­net­ti­in. Mut­ta lie­nee varsin yleis­maail­malli­nen ilmiö, että väli­aikaisu­us kovin usein muut­tuu pysäväksi.

    Väitän edelleen, ettei mei­dän met­sälähiöt kuitenkaan ala sor­tu­maan vielä 50, tuskin 100 vuo­denkaan, päästä.

    Melko hyvässä kuo­sis­sa läh­es 2000 vuot­ta van­ha Colos­se­um betoni­wan­hus edelleenkin on — ja luul­tavasti paljon parem­mas­sa jos olisi välitet­ty pitää siitä parem­paa huol­ta. Vain snadisti nuorem­man Pan­theonin kat­tokin toimii edelleen a‑okay. Vaik­ka avon­ainen onkin.

    Joten emmä itse kyl­lä osaa hirveästi jän­nit­tää seu­raavaa 50 vuot­ta. Mut­ta sin­un tavoin perääku­u­lu­tan kyl­lä met­sälähiöi­den lanaamista “lähi­t­ule­vaisu­udessa” eli n. 50–100 vuo­den aikajanalla.

    ***

    Mut­ta ker­ro nyt ihmeessä, että miten olit ajatel­lut tälle jengille hyvit­tää tuhot­ta­vat kodit jot­ka on jo perusko­r­jat­tu tai joiden suh­teen perusko­r­jaus­päätök­set on jo lyö­ty lukkoon?

  51. If it ain’t broke, don’t fix it: Melko hyvässä kuo­sis­sa läh­es 2000 vuot­ta van­ha Colos­se­um betoni­wan­hus edelleenkin on – ja luul­tavasti paljon parem­mas­sa jos olisi välitet­ty pitää siitä parem­paa huol­ta. Vain snadisti nuorem­man Pan­theonin kat­tokin toimii edelleen a‑okay. Vaik­ka avon­ainen onkin.

    Anti­ikin aikana tehty betoni valmis­tet­ti­in eri taval­la kuin 1900-luvul­la ja oli omi­naisuuk­sil­taan kestäväm­pää — tosin nyky­isin osa­taan (jos halu­taan) taas tehdä omi­naisuuk­sil­taan yhtä hyvää beto­nia kuin 2000 vuot­ta sit­ten 😉 Betoni­rak­en­teisi­inkin voi pesiy­tyä mikrobei­ta, homet­ta ym. jon­ka pois­t­a­mi­nen on teknis­es­ti vaikeaa jos edes mah­dol­lista — Suomes­sakin on 1970-luvun betoni­rak­en­teisia ker­rostalo­ja, joiden kor­jaus­tavak­si on harkit­tu purkamista…

  52. If it ain’t broke, don’t fix it:
    Väitän edelleen, ettei mei­dän met­sälähiöt kuitenkaan ala sor­tu­maan vielä 50, tuskin 100 vuo­denkaan, päästä. 

    Riip­puu vähän met­sälähiöstä. Jois­sakin kohteis­sa parvek­keet ja julk­i­sivut voivat ajan myötä tul­lakin alas. Teräs­be­toni­rak­en­teis­sa terästen merk­i­tys on suuri.

    Mikäli heikohko­laa­tu­ista beto­nia on vain ohuehkosti betoniterästen suo­jana, betonin kar­bon­isaa­tio ete­nee niiden tasolle pian, ja terästen ruos­tu­mi­nen käyn­nistyy, mikäli on käytet­ty taval­lisia betoniteräksiä.

  53. Jep. Metodit ovat sekä paran­tuneet että huonon­tuneet. Kyl­lä met­sälähiöt pitäisi purkaa ja suun­nitel­la uud­estaan paljon nyky­istä toimivammiksi. 

    Olen itse vaan sitä mieltä, että hom­ma siir­tyy — taas — 50 vuot­ta eteen­päin kos­ka perusko­r­jausurakat on jo pitkälti toteutet­tu tai sito­vasti päätetty. 

    Eli tämä juna mis­sat­ti­in. Tässä maas­sa jos­sa asuu kouralli­nen ihmisiä ei tosi­aan kyetä tekemään päätök­siä kuten Ode tote­sikin viimeisim­mässä kir­jas­saan Jäähyväiset eduskunnalle.

  54. Jos on väliaikaiseksi suunniteltu niin cuttin corners lienee olleen hyväkin ajatus tuolloin sanoo:

    Jouni Mar­tikainen: Riip­puu vähän met­sälähiöstä. Jois­sakin kohteis­sa parvek­keet ja julk­i­sivut voivat ajan myötä tul­lakin alas. Teräs­be­toni­rak­en­teis­sa terästen merk­i­tys on suuri.

    Var­masti näinkin. Jos ja kun tuol­loin on otet­tu mallia Neu­vos­toli­itos­ta niin sekun­daa on tääl­läkin raken­net­tu epäilemät­tä paljon.

    Viimek­si­hän Jakomäestä puret­ti­in kokon­aisia ker­rostalo­ja. Se on peri­aat­teessa hyvä alku.

    Mut­ta absolu­ut­tis­es­ti huono lop­putu­los jos se tarkoit­taa sitä, että van­han tönön tilalle raken­netaan vain uusi saman­lainen eikä näin ollen met­sälähiö siis pääse tiivistymään jatkossakaan.

  55. Omin­jaloin:
    Kum­mallista kyl­lä Helsingis­sä parhaim­mas­sa ase­mas­sa ovat aina

    1 – autoilijat
    2 – julk­isil­la kulkevat
    3 – pyöräilijät
    4 – käveli­jät kier­rätetään aina pisim­män kautta. 

    Käve­ly on kuitenkin kätev­in­tä lyhy­il­lä matkoil­la. Mut­ta koeta­pa vaik­ka kävel­lä Bule­vardil­ta Län­sisa­ta­maan. Onko opastei­ta? mon­tako ker­taa ylität saman tien? Käveli­jöi­den tila on niin kapea, että ei edes ohit­ta­maan mah­du. Kaik­ki tilav­impia annet­tu fil­lar­is­teille, joi­ta on yksi sadasta.

    Obnko asia näin? Pikem­min järjestys on 

    1) julki­nen
    2) kävelijät
    3) pyräilijät
    4) autoilijat.

    Bule­vardil­ta on hyvin yksinker­taista kävel­lä Län­sisa­ta­maan. Senkus kul­kee vaik­ka ratikkakisko­jen näyt­tämää reit­tiä. Samaa tietä ei joudun ylit­tämään kahdesti, jos ei eksy. Jalankulk­i­joille varatun tilan lev­eys taitaa olla run­saat 2 m., kos­ka kolme mah­tuu hyvin kulke­maan rin­nakkain. En huo­man­nut mitata.

    Autoil­i­ja tarvit­see opas­tus­ta, kos­ka on vähän huonoa pysähtyä risteyk­sessä kat­so­maan kart­taa. Riit­tävän kar­tan käveli­jä saa ilmaisek­si mm. tur­istien infopis­teistä, ja reit­ti on muutenkin ehlp­po muis­taa tääl­lä Helsingissä.

    Se, että autoil­i­ja pystyy keskus­tas­sa kulke­maan yleen­sä aika vai­vat­tomasti, johtuu myös siitä, että julki­nen liikenne vie niin suuren osan kulk­i­jamäärist. Sille on mm. varat­tu omia kaistoja.

    Itse joudun kulke­maan usein oma­l­la autol­la, kos­ka min­un on käytävä monis­sa paikoisa eri puo­lil­la kaupunkia. Lorviker­roinkin kyl­lä on huolestut­tavasti nous­sut näin iän myötä.

Vastaa käyttäjälle Jos on väliaikaiseksi suunniteltu niin cuttin corners lienee olleen hyväkin ajatus tuolloin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.