Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.3.2015

En pää­se itse kokouk­seen, kos­ka olen Hanois­sa IPU:n kokouk­ses­sa. Tilal­le­ni menee vuo­den kau­pun­ki­lai­nen, Mik­ko Säre­lä. Niin­pä selos­tus on vähän ylimalkaisempi.

Meri­ras­ti­lan kaava

Met­roa­se­man vie­reen Vuo­saa­ren por­tik­si teh­dään vähän kor­keam­pi raken­nus. Uusia vuo­saa­re­lai­sia tulee noin 500. Tämä oli meil­lä loka­kuus­sa ja nyt on saa­tu lausun­not ja yksi muis­tu­tus. Muis­tu­tus oli vir­kis­tä­vä: sii­nä halut­tiin tehok­kaam­paa kaa­voi­tus­ta. Viras­ton mie­les­tä tehok­kuus 3,7 ja yksi­tois­ta ker­ros­ta riit­tä­vät noin lähiöolosuhteisiin.

Tii­vis­tys­kaa­va Kona­lan Aittatiellä

Yksi­tyi­sen asun­to-osa­keyh­tiön aloit­tees­ta aluet­ta tii­vis­te­tään varo­vai­ses­ti. Asun­to­tont­tien tehok­kuus ei nouse edes 0,5:een, mut­ta sadal­le ihmi­sel­le saa­daan asun­not ja alu­eel­le tulee his­si­ta­lo­ja, jon­ne van­huk­set voi­vat muut­taa hissittömistä.

Vat­tu­nie­men Nah­ka­housun­tiel­lä toi­mis­to­ta­lon tilal­le asuntoja

Nämä tule­vat har­mil­li­ses­ti pos­ti­merk­ki­kaa­voi­na niin, ettei alu­een yleis­ku­vaan pää­se käsik­si kos­kaan. Asun­to­ja 80:lle.

Lii­ken­teen kehi­tys Hel­sin­gis­sä 2014

Jos auto­jen mää­rää mita­taan lii­ken­ne­käy­tös­sä ole­vil­la autoil­la, auto­ti­heys Hel­sin­gis­sä las­ki edel­leen vuon­na 2014 ja oli 329 autoa tuhat­ta asu­kas­ta koh­den, kun koko maas­sa luku on 474. Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että ruo­ka­kun­nat ovat Hel­sin­gis­sä pie­nem­piä. Lii­ken­teen mää­rä kes­kus­tas­sa jat­kaa vähe­ne­mis­tä ja kas­vaa kau­pun­gin lai­doil­la. Alku­ke­sän huo­no sää verot­ti pyöräilyä.

Huo­mat­ta­koon, että tilas­ton mukaan Suo­mes­sa on puo­li mil­joo­naa autoa, jot­ka ovat rekis­te­ris­sä, mut­ta eivät lii­ken­ne­käy­tös­sä. Romutuspalkkio?

55 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.3.2015”

  1. Kum­mal­lis­ta kyl­lä Hel­sin­gis­sä par­haim­mas­sa ase­mas­sa ovat aina

    1 — autoilijat
    2 — jul­ki­sil­la kulkevat
    3 — pyöräilijät
    4 — käve­li­jät kier­rä­te­tään aina pisim­män kautta. 

    Käve­ly on kui­ten­kin käte­vin­tä lyhyil­lä mat­koil­la. Mut­ta koe­ta­pa vaik­ka kävel­lä Bule­var­dil­ta Län­si­sa­ta­maan. Onko opas­tei­ta? mon­ta­ko ker­taa yli­tät saman tien? Käve­li­jöi­den tila on niin kapea, että ei edes ohit­ta­maan mah­du. Kaik­ki tila­vim­pia annet­tu fil­la­ris­teil­le, joi­ta on yksi sadasta.

  2. Alku­ke­sän huo­no sää verot­ti pyö­räi­lyä vii­me kesä­nä. Ja tal­vel­la­han ei tar­ke­ne pyö­räil­lä muutenkaan.

  3. OS

    Jos auto­jen mää­rää mita­taan lii­ken­ne­käy­tös­sä ole­vil­la autoil­la, auto­ti­heys Hel­sin­gis­sä las­ki edel­leen vuon­na 2014 ja oli 329 autoa tuhat­ta asu­kas­ta koh­den, kun koko maas­sa luku on 474. Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että ruo­ka­kun­nat ovat Hel­sin­gis­sä pie­nem­piä. Lii­ken­teen mää­rä kes­kus­tas­sa jat­kaa vähe­ne­mis­tä ja kas­vua kau­pun­gin lai­doil­la. Alku­ke­sän huo­no sää verot­ti pyöräilyä.

    Huo­mat­ta­koon, että tilas­ton mukaan Suo­mes­sa on puo­li mil­joo­naa autoa, jot­ka ovat rekis­te­ris­sä, mut­ta eivät lii­ken­ne­käy­tös­sä. Romutuspalkkio?”

    On aika luon­nol­liat, etä pie­nel­lä ruo­ka­kun­na­lal ei ole oma aautoa, var­sin­kaan kan­ta­ka­pu­nu­gin alu­eel­la. Jul­kisl­la pää­se pik­täl­le, ja koskla yllä­pi­tä­mien on yllät­tä­vän kal­lis­ta. Eikä park­ki­paik­ko­ja­kaan rii­tä.- Monet ovat van­kuk­sia tai opiskelijoita.

    Tuo liikn­ne­käy­tös­tö pois­soal­le­vien mää­rä ei kuu­los­ta suu­rel­ta, jos se tar­koit­taa vain ns kesä­au­to­ja (minul­la on yksi, samoin ser­kul­la­ni., vel­jel­lä­ni kai 2–3) Vai onko sit­ten pal­jon täy­sin käy­tös­tä poist­tet­tu­ja auto­ja, jotia ei ole vain pois­tet­tu rekisteristä. 

    Autois­ta mak­se­taan romu­tus­palk­kio. Minun tie­to­je­ni mukaan tei­den var­sil­le ja met­siin hylä­tyt autot eivät enää ole sanot­ta­va ongelma.
    Omgel­ma kum­minn­kin, esim. alhaal­la ole­val­la parkkipaikalla.

  4. Ja ne fil­la­ris­tit voi­si ajaa siel­lä auto­jen seas­sa ihan sal­li­tus­ti. Juu, ei tart­te jala­kul­ki­jal­le kuin kinttupolut.

  5. Minu­ta tuo on puu­has­te­lua, mihin itsek­kin viit­taat. Teh­dään tont­ti­koh­tai­sia muu­tok­sia asiois­sa, jot­ka eivät edes kuu­lu kau­pun­gil­le vaan ton­tin omis­ta­jal­le. Onko miten­kään mah­dol­lis­ta, että lau­ta­kun­ta kyke­ni­si jon­kin­lai­seen koko­nais­val­tai­seen työ­hön koskaa? 

    Jos itse oli­sin jäsen, en kes­täi­si kyl­lä mois­ta. Sen takia minus­ta ei kai voi tul­la polii­tik­koa, kos­ka en voi sie­tää sur­ke­aa työ­mo­raa­lia, mitä tuo val­mis­te­lu on. Kai se vaa­tii oman luon­teen­laa­tun­sa puu­has­tel­la mität­tö­myyk­sien kans­sa heit­tä­mät­tä esit­te­li­jää ulos huoneesta.

  6. romu­tus­palk­kio­ta tus­kin tar­vi­taan, ongel­ma on lähin­nä park­ki­ti­la ja sen ongel­man rat­kai­see hinnoittelu.

    Sen sijaan tuo­hon lii­ken­ne­mää­rään Hel­sin­gis­sä pitää kiin­nit­tää huo­mio­ta, osa sii­tä on vie­lä Hel­sin­gin itse aiheut­ta­maa. On vain höl­möä, että auto­lau­tat tuo­vat auto­ja ja rek­ko­ja kes­kus­taan, ruuh­kaut­ta­maan lii­ken­net­tä, hei­ken­tä­mään ilman­laa­tua ja häi­rit­se­mään hel­sin­ki­läi­siä. Län­si­sa­ta­man laa­jen­nus täh­tää kas­va­viin auto-ja rah­ti­mää­riin. Samal­la Jät­kä­saa­reen raken­ne­taan tuhan­sia kote­ja ja työ­paik­ko­ja. Yhtä­lö on täy­sin kes­tä­mä­tön, auto­laut­ta­lii­ken­ne ei sovi keskustaan.

    Vie­lä pääl­le aja­tus bule­var­di­soi­da län­si­väy­lä ja pääs­tään “erit­täin haas­teel­li­ses­ta” täy­sin kata­stro­faa­li­seen lii­ken­ne­ti­lan­tee­seen Etelä-Helsingissä.

  7. Romu­tus­palk­kiot tms. ovat tar­peet­to­mia, kun­han huo­leh­di­taan pysä­köin­nin asian­mu­kai­ses­ta hin­nas­ta, eli ettei auto­ja sei­so­te­ta mui­den kustannuksella.

  8. O.S. kir­joit­ti: “Muis­tu­tus oli vir­kis­tä­vä: sii­nä halut­tiin tehok­kaam­paa kaa­voi­tus­ta. Viras­ton mie­les­tä tehok­kuus 3,7 ja yksi­tois­ta ker­ros­ta riit­tä­vät noin lähiöolosuhteisiin.”

    Jaa­has!

    Mah­taa­ko Osmon perään­kuu­lut­ta­man tehok­kaan kaa­voi­tuk­sen tavoit­tee­na olla teh­dä Hel­sin­gis­tä jota­kin eili­sen Hesa­rin B‑osan etusi­vul­la (sivu B1) esi­te­tyn, tai ohei­sen kuvan kal­tais­ta seu­tua (“https://www.flickr.com/photos/mikehedge/3188872395/sizes/l/in/photostream/ ”)?
    Toi­vot­ta­vas­ti ei!

    Jäl­kim­mäis­tä kuvaa kan­nat­taa muu­ten kat­soa tark­kaan, jot­ta erot­taa kuvan monet yksi­tyis­koh­dat ja hah­mot­taa myös sen vai­kut­ta­van mittakaavan. 

    Mie­les­tä­ni kaik­ki raken­ta­mi­nen, kuten edel­li­set esi­mer­kit ker­to­vat, ei tuo­ta vir­kis­tä­viä näky­jä ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la­kaan. Vaik­ka raken­ta­mi­nen oli­si teho­kas­ta, voi­daan kysyä, onko sen tulok­se­na syn­ty­vä lop­pu­tu­los todel­la­kin aina tavoit­te­le­mi­sen arvoinen?

    Molem­mat edel­lä­mai­ni­tut kuvat ovat samas­ta kau­pun­gis­ta, joka ei ole minul­le­kaan täy­sin vie­ras, ja jon­ka mai­se­mia vir­taa­van veden yli olen myös itse aikoi­naan kuvan­nut. Niis­sä itse otta­mis­sa­ni valo­ku­vis­sa, vaik­ka huh­ti­kuul­ta oli­vat­kin, näkyy sen­tään vie­lä­kin, n. kah­den­kym­me­nen vuo­den jäl­keen, em. uudem­pia kuvia enem­män vihreää … 

    PS. Näin huh­ti­kuun koh­ta koit­taes­sa (ja vaa­li­leh­tien tipah­del­les­sa pos­ti­luu­kus­ta) on minua alka­nut vähän ihme­tyt­tää, ketä äänes­tä­mäl­lä voi­si myös jat­kos­sa saa­da ympä­ril­leen, edes kesäl­lä enem­män vih­re­ää, kun minua ei beto­nin halai­lu lii­em­min kieh­do nyt, tai saa huh­ti­kuus­sa­kaan voi­maan hyvin, suo­si­tel­koon mois­ta kuka hyvän­sä. “Sjut­ton också!” (Huom! En viit­taa tuol­la yhden­kään vaa­lieh­dok­kaan numeroon.)

    Koi­vusaa­res­sa ja sen ympä­ris­tös­sä on sen­tään tois­tai­sek­si vih­re­ää sam­mal­ta, ja kevään merk­ke­jä on pai­koin muu­ten­kin myös näky­vis­sä. Kevään ensim­mäi­nen(?) kima­lai­nen siel­lä tosin näyt­ti tänään ole­van horroksessa/kohmeisena(?) vie­lä ihan liik­ku­ma­ton. Kevään ede­tes­sä ja kesän tul­les­sa voi­nee Hel­sin­gis­sä lähi­luon­non veh­reys (tois­tai­sek­si) jäl­leen elpyä. 

    Vaan riit­tää­kö vii­mek­si­mai­ni­tus­ta muka vai­vai­set 10%? Jos yhdek­sän puu­ta kym­me­nes­tä kaa­de­taan, voi tuu­len­puus­ka kaa­taa hel­pos­ti myös sen viimeisen! 

    Tie­sit­kö Osmo, että elo­ku­vaoh­jaa­ja Ernst Lubitsch oli tuot­ta­ja­na mm. elo­ku­vis­sa Kiel­let­ty para­tii­si (v.1924), Huo­lia para­tii­sis­sa (v.1932) ja Varas­tet­tu para­tii­si (v. 1936)? Mie­les­tä­ni lähi­luon­tom­me­kin osal­ta tuli­si huo­leh­tia sii­tä, että näi­tä kau­pun­kim­me “para­tii­se­ja” a) ei kiel­le­tä, b) nii­den säi­ly­vyy­den osal­ta ei aiheu­te­ta huol­ta, tai c) eikä nii­tä aina­kaan anne­ta varastaa! 

    Aiem­min mai­nit­tu 10% (ks. Hel­sin­gin Vih­rei­den edus­kun­ta­vaa­li­leh­den 2015 sivu 12) antoi jäl­leen, esim. 14.1.2015 pide­tyn kau­pun­gin­val­tuus­ton kokouk­sen jäl­keen, aihet­ta poh­tia, mihin suun­taan koko ryh­män­ne ter­vey­den­ti­la ja kurs­si on oikein muuttunut?

    En tie­dä kuka/keitä oikeas­taan on Vih­rei­den ‘ohjaa­mos­sa’, mut­ta ehkä siel­lä kan­nat­tai­si lukea Ger­manwings-uutis­ten lisäk­si myös Swis­sair’in kon­kurs­si­ta­pauk­ses­ta, vaik­ka­pa tääl­tä: “http://examples.yourdictionary.com/examples-of-groupthink.html”.

  9. Rol­le:
    …Län­si­sa­ta­man laa­jen­nus täh­tää kas­va­viin auto-ja rah­ti­mää­riin. Samal­la Jät­kä­saa­reen raken­ne­taan tuhan­sia kote­ja ja työ­paik­ko­ja. Yhtä­lö on täy­sin kes­tä­mä­tön, auto­laut­ta­lii­ken­ne ei sovi keskustaan… 

    Sata­ma on osa elä­vää kau­pun­kia. Län­si­sa­ta­mas­ta saa suo­ran yhtey­den Län­sis­väy­läl­le vie­lä­kin, vaik­ka kaa­va kiel­tä­mät­tä teh­tiin has­sus­ti. En tie­dä, mitä piir­tä­jäl­lä on ollut mie­les­sä. Län­si­väy­läl­le taas mah­tuu pal­jon nykyis­tä enem­män mak­sa­via asiak­kai­ta, kun bus­sit saa­daan met­ron myö­tä pois.

    Kes­kus­ta­tun­ne­lil­la voi­daan osa lii­ken­tees­tä suun­na­ta suo­raan Lah­den­väy­läl­le ja Por­voon­väy­läl­le. Joten nyt hei­kos­ti suun­ni­tel­tua Kehä I:n ja Län­si­väy­län liit­ty­mää­kään ei ole pak­ko heti läh­teä kor­jaa­maan. Riit­tää, kun pois­taa Kehä I:ltä tur­hat risteykset.

    Jos kaik­ki hen­ki­lö­au­tot ja rekat halu­taan katu­verk­koon, se on ihan poliit­ti­nen pää­tös. Käsit­tääk­se­ni eräs puo­lue ajaa tätä Hel­sin­gis­sä, pyr­kies­sään estä­mään jär­ke­vät lii­ken­nein­ves­toin­nit. En tie­dä, kenen etu se on, mut­ta ei aina­kaan mei­dän kaupunkilaisten.

  10. Tuo­re Hesa­ri (30.3.2015) ker­toi tänään tie­de-sivuil­laan (B6-B7), että liki­nä­köi­syy­den lisään­ty­mi­ses­tä on muo­dos­tu­nut val­tai­sa muu­tos, mm. Aasias­sa, jos­sa “Ete­lä-Korean pää­kau­pun­gis­sa Sou­lis­sa 96,5 pro­sent­tia 19-vuo­tiais­ta mie­his­tä on liki­nä­köi­siä”. He eivät siis näe tar­kas­ti kuin aivan lähel­le. Vas­taa­van­suun­tai­nen muu­tos havait­tiin myös Suo­mes­sa 1980-luvun lopul­la, mut­ta tuo­reem­pia tie­to­ja ei meil­lä asias­ta kai­ke­ti löydy.

    Em. uuti­ses­sa vii­tat­tiin mah­dol­li­se­na syy­nä ajan­käy­tön mää­rän oles­ke­luun sisä­ti­lois­sa, kun ainoak­si selit­tä­väk­si ympä­ris­tö­te­ki­jäk­si saa­tiin lap­sen sisäl­lä tai ulko­na viet­tä­mä aika. Voi­sin kyl­lä olet­taa, että nykyi­sin on luke­mi­sen ohel­la mer­kit­tä­väl­lä sijal­la ilmiön seli­tys­te­ki­jöis­sä esim. äly­kän­ny­köi­den päi­vit­täi­nen käyt­tö­ai­ka. Nykyi­sin jul­ki­sen lii­ken­teen väli­neis­sä­kin moni vain kat­se­lee ja näpe­löi kän­nyk­kään­sä, vaik­ka esim. bus­sis­sa tai sen ikku­nas­ta voi­si kat­sel­la usein pal­jon pidemmälle. 

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mis­sä mää­rin ilmiö liit­tyy osal­taan myös urbaa­niin asu­mi­seen kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä, raken­net­tuun ympä­ris­tööm­me, ja tuon kau­pun­kiym­pä­ris­tön anta­miin mah­dol­li­suuk­siin kat­sel­la kau­as. Muis­taak­se­ni joku on tääl­lä OS:n blo­gi­si­vus­tol­la aiem­min­kin asi­aan viitannut. 

    Vii­ta­ten päi­vän toi­seen uuti­seen (HS/30.3.2015/s. A22) Ger­manwings’in len­tä­jän Andreas Lubitsch’in mah­dol­li­sis­ta näkö­ky­kyyn liit­ty­vis­tä ongel­mis­ta sekä edel­li­seen kirjoitukseeni
    Vih­rei­den nykyi­ses­tä poli­tii­kas­ta, ja vie­lä “Lisää kau­pun­kia kaupunkiin”-ryhmän pyr­ki­myk­siin tii­vis­tää kau­pun­kia, suo­si­tel­la kai­kil­la vih­reil­le mm. näkö­ky­vyn tar­kis­tuk­sia. Poli­tii­kas­sa­kin on kai­ke­ti hyvä näh­dä pal­jon äly­kän­nyk­kää (tai Osmon uusin­ta kir­jaa, jota en ole vie­lä luke­nut) pidemmälle! 

    Vähän väl­jem­min raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa on yleen­sä myös kai­kil­le riit­tä­väs­ti lähi­luon­toa ja siel­lä on mah­dol­lis­ta ulkoil­la sekä halu­tes­saan hel­pom­pi näh­dä pidem­mäl­le, jos talo­jen sei­nät eivät joka puo­lel­la mei­tä ympä­röi. Nykyi­ses­tä lähi­luon­nos­tam­me 10% ei tuo­hon enää tai­da riittää …

  11. Kal­le: Sata­ma on osa elä­vää kaupunkia. 

    Kes­kus­ta­tun­ne­lil­la voi­daan osa lii­ken­tees­tä suun­na­ta suo­raan Lah­den­väy­läl­le ja Por­voon­väy­läl­le. Joten nyt hei­kos­ti suun­ni­tel­tua Kehä I:n ja Län­si­väy­län liit­ty­mää­kään ei ole pak­ko heti läh­teä kor­jaa­maan. Riit­tää, kun pois­taa Kehä I:ltä tur­hat risteykset.

    Katu­ver­kon tuk­ki­vat autot ja rekat eivät elä­vöi­tä kau­pun­kia, eikä auto­lii­ken­net­tä pal­ve­le­van sata­man paik­ka ole kes­kus­tas­sa. Auto­lii­ken­net­tä pal­ve­le­va sata­ma elä­vöit­tää kau­pun­kia parem­min sijait­se­mal­la kau­pun­gin lai­dal­la tai ulko­puo­lel­la. Esi­mer­kik­si Vuo­saa­res­ta on suo­ra yhteys Lah­den­väy­läl­le ja Por­voon­väy­läl­le ilman keskustatunneli-viritelmiä.

    Ris­tei­ly­alus-sata­ma sopii­kin jo pal­jon parem­min kes­kus­taan, ja tuo­hon suun­taan Län­si­sa­ta­maa­kin oli­si suo­ta­vaa kehit­tää. Mah­dol­lis­te­taan ihmis­ten pää­sy lai­val­la suo­raan kes­kus­taan ja ohja­taan auto­ja kul­jet­ta­vat lai­vat sivum­mal­le tuk­ki­mas­ta keskustaa.

  12. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Tuo­re Hesa­ri (30.3.2015) ker­toi tänään tie­de-sivuil­laan (B6-B7), että liki­nä­köi­syy­den lisään­ty­mi­ses­tä on muo­dos­tu­nut val­tai­sa muu­tos, mm. Aasias­sa, jos­sa “Ete­lä-Korean pää­kau­pun­gis­sa Sou­lis­sa 96,5 pro­sent­tia 19-vuo­tiais­ta mie­his­tä on likinäköisiä”. 

    Em. uuti­ses­sa vii­tat­tiin mah­dol­li­se­na syy­nä ajan­käy­tön mää­rän oles­ke­luun sisä­ti­lois­sa, kun ainoak­si selit­tä­väk­si ympä­ris­tö­te­ki­jäk­si saa­tiin lap­sen sisäl­lä tai ulko­na viet­tä­mä aika. Voi­sin kyl­lä olet­taa, että nykyi­sin on luke­mi­sen ohel­la mer­kit­tä­väl­lä sijal­la ilmiön seli­tys­te­ki­jöis­sä esim. äly­kän­ny­köi­den päi­vit­täi­nen käyt­tö­ai­ka. Nykyi­sin jul­ki­sen lii­ken­teen väli­neis­sä­kin moni vain kat­se­lee ja näpe­löi kän­nyk­kään­sä, vaik­ka esim. bus­sis­sa tai sen ikku­nas­ta voi­si kat­sel­la usein pal­jon pidemmälle. 

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mis­sä mää­rin ilmiö liit­tyy osal­taan myös urbaa­niin asu­mi­seen kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä, raken­net­tuun ympä­ris­tööm­me, ja tuon kau­pun­kiym­pä­ris­tön anta­miin mah­dol­li­suuk­siin kat­sel­la kau­as. Muis­taak­se­ni joku on tääl­lä OS:n blo­gi­si­vus­tol­la aiem­min­kin asi­aan viitannut. 

    Vähän väl­jem­min raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa on yleen­sä myös kai­kil­le riit­tä­väs­ti lähi­luon­toa ja siel­lä on mah­dol­lis­ta ulkoil­la sekä halu­tes­saan hel­pom­pi näh­dä pidem­mäl­le, jos talo­jen sei­nät eivät joka puo­lel­la mei­tä ympä­röi. Nykyi­ses­tä lähi­luon­nos­tam­me 10% ei tuo­hon enää tai­da riittää 

    Sil­mä­sai­rau­det ovet niin yksi­löl­li­siä ja toi­saal­ta korea­lais­ten koh­dal­la voi joh­tua gee­neis­tä tai sii­tä että sikä­läi­set opti­kot suo­ra­saan tyr­kyt­tä­vät sil­mä­la­se­ja ihmisille. 

    Ja on ker­ras­saan vää­rin syyt­tää kau­pun­ki­lais­tu­mis­ta ja jouk­ko­li­ken­net­tä liki­nä­köi­syy­des­tä. Var­sin­kin kun mat­kus­taa bus­sil­la on hyvä näkö enem­män kuin vält­tä­mät­tö­myys, kos­ka kovaa vauh­tia pysäk­kiä lähes­ty­vän bus­sin lin­ja­nu­me­roa on mah­do­ton­ta näh­dä jos ei näe kau­as. Enem­män luu­li­si että ne nuo­ret jot­ka aina mat­kus­ta­vat auton kyy­dis­sä van­hem­pien­sa kus­kaa­ma­na ovat vaa­ras­sa jou­tua likinäköisiksi.

  13. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    …kau­pun­gis­sa on yleen­sä myös kai­kil­le riit­tä­väs­ti lähiluontoa … 

    Minus­ta tun­tuu, että tuuo lähi­luon­to on ymmär­ret­ty Suo­mes­sa vää­rin. Joko se on ymmär­ret­ty tahal­laan vää­rin tai sit­ten vain ei ker­ta­kai­ki­aan rii­tä käsi­tys­ky­ky ymmär­tää sanaa kau­pun­ki. Lähi­luon­toa ei ole risuk­ko Töö­lön­lah­del­la. Lähi­luon­toa on Bule­var­din puut tai Hie­ta­nie­me hau­taus­maa. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa joka kah­deks­sas katu raken­ne­taan leveäk­si, jol­loin syn­tyy sitä lähi­luon­toa. Hel­sin­gis­sä vain ei ole nii­tä seit­se­mää muu­ta katua. Tääl­tä puut­tuu se kau­pun­ki, johon voi­si istu­tel­la sitä lähi­luon­toa. Ydin­kes­kus­tan ulko­puo­lel­la on vain risukoita.

  14. Kal­le: Minus­ta tun­tuu, että tuuo lähi­luon­to on ymmär­ret­ty Suo­mes­sa vää­rin. Joko se on ymmär­ret­ty tahal­laan vää­rin tai sit­ten vain ei ker­ta­kai­ki­aan rii­tä käsi­tys­ky­ky ymmär­tää sanaa kau­pun­ki. Lähi­luon­toa ei ole risuk­ko Töö­lön­lah­del­la. Lähi­luon­toa on Bule­var­din puut tai Hie­ta­nie­me hau­taus­maa. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa joka kah­deks­sas katu raken­ne­taan leveäk­si, jol­loin syn­tyy sitä lähi­luon­toa. Hel­sin­gis­sä vain ei ole nii­tä seit­se­mää muu­ta katua. Tääl­tä puut­tuu se kau­pun­ki, johon voi­si istu­tel­la sitä lähi­luon­toa. Ydin­kes­kus­tan ulko­puo­lel­la on vain risukoita. 

    Bule­var­din puut ovat mel­ko niuk­ka lähi­luon­non kor­vi­ke, pal­jon niu­kem­pi kuin seu­raa­vat kym­me­nen kort­te­lia Fredri­kin­ka­dun oikeal­la puo­lel­la “kau­pun­gin kor­vik­kee­na”, Bule­var­dil­ta Temp­pe­li­au­kion suun­taan kävel­les­sä. Sitä­pait­si, lähi­luon­to ei käsit­tääk­se­ni yleen­sä tar­koi­ta “istu­tet­tu­ja pui­ta”. Vii­mek­si­mai­nit­tu­jen tapauk­ses­sa on laa­jim­mil­laan kysees­sä puis­to. Se taas on lähi­luon­non korvike.

  15. R.Silfverberg: Sil­mä­sai­rau­det ovet niin yksi­löl­li­siä ja toi­saal­ta korea­lais­ten koh­dal­la voi joh­tua gee­neis­tä tai sii­tä että sikä­läi­set opti­kot suo­ra­saan tyr­kyt­tä­vät sil­mä­la­se­ja ihmisille. 

    Ja on ker­ras­saan vää­rin syyt­tää kau­pun­ki­lais­tu­mis­ta ja jouk­ko­li­ken­net­tä liki­nä­köi­syy­des­tä. Var­sin­kin kun mat­kus­taa bus­sil­la on hyvä näkö enem­män kuin vält­tä­mät­tö­myys, kos­ka kovaa vauh­tia pysäk­kiä lähes­ty­vän bus­sin lin­ja­nu­me­roa on mah­do­ton­ta näh­dä jos ei näe kau­as. Enem­män luu­li­si että ne nuo­ret jot­ka aina mat­kus­ta­vat auton kyy­dis­sä­van­hem­pien­sa kus­kaa­ma­na ovat vaa­ras­sa jou­tua likinäköisiksi. 

    Voi­sin olet­taa, että se, mitä enem­män kat­se­lee vain lähie­täi­syy­del­le muok­kaa myös sil­män raken­net­ta. Se miten pal­jon jota­kin tekee, jät­tä­nee jälkensä …

  16. Rol­le:
    Ris­tei­ly­alus-sata­ma sopii­kin jo pal­jon parem­min kes­kus­taan, ja tuo­hon suun­taan Län­si­sa­ta­maa­kin oli­si suo­ta­vaa kehit­tää. Mah­dol­lis­te­taan ihmis­ten pää­sy lai­val­la suo­raan kes­kus­taan ja ohja­taan auto­ja kul­jet­ta­vat lai­vat sivum­mal­le tuk­ki­mas­ta keskustaa. 

    Ongel­ma on sii­nä että ne “ris­tei­li­jät” jot­ka sään­nöl­li­ses­ti kul­ke­vat Hel­sin­gis­tä ja muis­ta tär­ke­sis­tä mat­kus­ta­ja­lii­ken­ne­sa­ta­mis­ta ovat kaik­ki autolauttoja.

  17. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mis­sä mää­rin ilmiö liit­tyy osal­taan myös urbaa­niin asu­mi­seen kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä, raken­net­tuun ympä­ris­tööm­me, ja tuon kau­pun­kiym­pä­ris­tön anta­miin mah­dol­li­suuk­siin kat­sel­la kauas. 

    Raken­ne­taan siis ~30-ker­rok­si­sia talo­ja, jot­ta mah­dol­li­suus kat­sel­la kau­as ei vaarannu.

  18. Ongel­mal­li­nen tilan­ne:
    Alku­ke­sän huo­no sää verot­ti pyö­räi­lyä vii­me kesä­nä. Ja tal­vel­la­han ei tar­ke­ne pyö­räil­lä muutenkaan.

    🙂 Just näin.

    Pyö­rä­tiet voi­tais sul­kea heti huo­men­na ja fil­la­ris­tit siir­tää auto­jen sekaan kun las­ke­taan nopeus johon­kin 30 km/h. Autol­la pää­see edel­leen kul­ke­maan kuten nyt­kin, mut­ta ehkä useam­pi har­kit­si­si useam­min kak­si ker­taa, että pitää­kö sin­ne kes­kus­taan tosi­aan aina pyr­kiä omal­la pirssillä.

    Se, mikä oikeas­ti sai­si ihmi­set fil­la­roi­maan aina­kin 8–9 kuu­kaut­ta vuo­des­sa (aina­kin Hel­sin­giss), oli­si val­tion sub­ven­toi­ma säh­kö­moot­to­ri fillariin.

    Col­tia mukael­len: ihmi­nen loi pyö­rän, mut­ta vas­ta insi­nöö­ri teki heis­tä tasa-arvoisen.

    FlyKly (jon­kun ihan aikuis­ten oikean fir­man mas­sa­tuot­ta­ma­na ja jake­le­ma­na) vaan joka jan­nul­le, ja jo lop­pui­si kai­ken maa­il­man teko­syyt ja alkai­si pyö­räcom­mu­ting muut­tua lap­si­puo­len ase­mas­ta todel­li­sek­si muutosagentiksi.

    Hie­no kek­sin­tö, mut­ta jäl­leen osoi­tus Kicks­tar­ter-yrit­tä­jien usein hyvin ole­mat­to­mas­ta kyvys­tä myön­tää itsel­leen kuin­ka pal­jon aikaa ja rahaa kehi­tys­työ­hön väki­sin­kin menee ja kuin­ka epä­rea­lis­ti­sil­la, lähes val­heel­li­sil­la, hin­taes­ti­maa­teil­la he kou­kut­ta­vat jen­gin takuumiehiksi.

    Toi­saal­ta, näin­hän polii­ti­kot­kin toi­mi­vat: lupaa­vat mitä syl­ki suu­hun tuo kun min­kään val­ta­kun­nan penal­tia ei seu­raa (kor­kein­taan seu­raa­viss vaa­leis­sa, mut­ta äänes­tä­jien muis­ti on tun­ne­tus­ti lyhyt.…)

  19. Kal­le:
    Sen takia minus­ta ei kai voi tul­la polii­tik­koa, kos­ka en voi sie­tää sur­ke­aa työ­mo­raa­lia, mitä tuo val­mis­te­lu on. Kai se vaa­tii oman luon­teen­laa­tun­sa puu­has­tel­la mität­tö­myyk­sien kans­sa heit­tä­mät­tä esit­te­li­jää ulos huoneesta.

    Polii­ti­koi­den ja vir­ka­mies­ten hauk­ku­mi­nen alkaa olla kansallisurheilua.

    Joo, joka orga­ni­saa­tioon mah­tuu epä­pä­te­viä tai vaan lais­ko­ja yksi­löi­tä tai sekä että.

    Sik­si meil­lä on edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia, että on mah­dol­li­suus äänes­tää päte­vä­nä pitä­mää hen­ki­löä tai vähin­tään­kin olla äänes­tä­mät­tä edus­kun­taan epäpäteviä.

    Eri int­res­sien ja var­sin­kin int­res­si­ryh­mien int­res­sien yhteen­so­vit­ta­mi­nen ei — yllät­täen — ole­kaan kovin help­poa. Tämän pelin luon­tee­seen kuu­luu lop­pu­tu­lok­set jot­ka ovat väis­tä­mät­tä epäoptimaalisia.

    Vaih­toeh­to­na oli­si valis­tu­nut dik­ta­tuu­ri­hal­lin­to. Mul­le kävis sel­lai­nen­kin (kun­han sai­sin itse vali­ta sin­ne jen­gin sisään). Luu­len, että useim­mil­le ei kui­ten­kaan täl­lai­nen jär­jes­te­ly sopisi.

    Var­maan tie­sit­kin ettei vir­ka­mie­het ja polii­ti­kot — yllät­täen — ole­kaan super­mie­hiä ja ‑nai­sia vaan epä­täy­del­li­siä nor­mi­tal­laa­jia jot­ka, kyl­lä, teke­vät myös virheitä.

    Satut­ko Kal­le ole­maan yksi­tyis­yrit­tä­jä vai vain jon­kun ihmeen kaut­ta pääs­syt töi­hin orga­ni­saa­tioon jos­sa on vain täy­del­li­siä ja täy­del­li­ses­ti töi­hin­sä omis­tau­tu­nei­ta ihmisiä?

    Jos jäl­kim­mäi­nen kysees­sä, niin oli­sin kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan pai­kas­ta lisää. Tuli­sin mie­lel­lä­ni työhaastatteluun.

  20. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: En tie­dä kuka/keitä oikeas­taan on Vih­rei­den ‘ohjaa­mos­sa’,

    Ei kai joh­ta­jan pal­lil­la oikein ketään ole. Juu­ri­han saim­me lukea kuin­ka Vih­reät alka­vat vuo­taa eril­li­sik­si lah­koik­si. Vih­rei­den hei­mou­tu­mi­nen on siis jo alkanut. 

    Pidän tätä pel­käs­tään posi­tii­vi­se­na. Puo­lue on kär­si­nyt jo aivan lii­an pit­kään sii­tä, että yrit­täes­sään miel­lyt­tää kai­ken­lai­sia “vih­rei­tä” se ei miel­ly­tä oikeas­taan ketään.

    Jos Vih­rei­den muren­tu­mi­sen lop­pu­tu­le­ma­na saa­tai­siin ydin­voi­maan myön­tei­ses­ti­kin (tai aina­kin neut­raa­lis­ti) suh­tau­tu­va lah­ko, meni­sin toi­min­taan mukaan itsekin.

  21. Mark­ku af Heur­lin: Tuo liikn­ne­käy­tös­tö pois­soal­le­vien mää­rä ei kuu­los­ta suu­rel­ta, jos se tar­koit­taa vain ns kesä­au­to­ja (minul­la on yksi, samoin ser­kul­la­ni., vel­jel­lä­ni kai 2–3) Vai onko sit­ten pal­jon täy­sin käy­tös­tä poist­tet­tu­ja auto­ja, jotia ei ole vain pois­tet­tu rekisteristä.

    Mie­tin ihan samaa kun luin Oden pikaa­na­lyy­siä. Tuo­ta tilas­to­tie­toa pitää vähän aukais­ta niin oli­sim­me kaik­ki pal­jon viisaampia.

    Kesä­pirs­sit mul­le­kin tuli heti ensim­mäi­sek­si mieleen.

    Itse asias­sa olen itse­kin funt­si­nut, että voi­sin tule­vai­suu­des­sa inves­toi­da omaan autoon. Tosin sil­lä erol­la, että ottai­sin pois rekis­te­ris­tä tal­ven ajak­si (tuup­pai­sin tal­ve­ki säi­löön jon­kun far­ma­rin tal­liin pien­tä mak­sua vastaan).

    Pää­oma­ku­lu­ja pie­nen­tääk­se­ni myös vuo­krai­sin pirs­siä niil­le joil­la oli­si sil­le enem­män käyt­töä. Tämä oli­si täl­lai­nen pie­ni askel koh­ti älyk­kääm­pää omis­ta­mis­ta (ja yksityisautoilua).

    Kuvit­te­li­sin, että itse teki­sin autol­la lähin­nä lähi­reis­su­ja Uudel­le­maal­le. Reppukajakki/fillari/rullaluistimet mes­siin ja yöpy­mi­nen vaik­ka jos­sain saa­res­sa. Tuon tyyppistä.

    Bus­sil­la kun ei pää­se kaik­kiin mie­len­kiin­toi­siin paik­koi­hin, ja niil­lä­kin väleil­lä kun oli­si jul­ki­nen vaih­toeh­to ole­mas­sa, aika­tau­lut eivät usein­kaan mene yhteen. Tak­sil­la ajo taas on sään­te­lyn takia lii­an kal­lis­ta, että pel­käs­tään sii­hen voi­si tukeu­tua. Vaa­ti­si mel­kin sen, että oli­si Nal­le Wahlroos…

  22. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: raken­net­tuun ympä­ris­tööm­me, ja tuon kau­pun­kiym­pä­ris­tön anta­miin mah­dol­li­suuk­siin kat­sel­la kauas. 

    Whaaat..?

    Tar­koit­ta­net tuol­la nimen omaan sitä, että kau­pun­gis­sa kau­as näke­mi­nen ei ole samal­la taval­la tär­ke­ää kuin savanniympäristössä.

    Savan­nil­la oli elin­tär­ke­ää näh­dä tar­kas­ti kau­as. Kau­pun­gis­sa ei. Kau­pun­gis­sa hyvin pär­jä­täk­seen pitää lukea x‑määrä hyvin pie­nel­lä prän­til­lä prin­tat­tu­ja kirjoja.

    Evo­luu­tio lagaa pahas­ti eikä siis ole ehti­nyt kehit­tää sil­miä jot­ka kyke­ni­si­vät fokusoi­maan lähel­le tar­kas­ti pit­kiä aikoja.

    Gee­neil­lä ei myös­kään voi selit­tää pois räjäh­dys­mäis­tä liki­nä­köi­syy­den glo­baa­lia lisään­ty­mis­tä. Evo­luu­tio ei toi­mi niin nopeasti.

    Asi­aa on sel­vi­tel­ty ennen­kin. Austra­lia­laiss­ki­dit hen­gaa­vat pal­jon ulko­na (kirk­kaas­sa aurin­gon­pais­tees­sa), ja heil­lä pää­sään­töi­ses­ti hyvä näkö. Aasia­laiss­ki­dien pitää kil­pail­la hyvis­tä tule­vai­suu­den näky­mis­tä niin rajus­ti, että käy­tän­nös­sä van­hem­mat pakot­ta­vat nenän kir­jaan indefinitely.

    Länk­kä­rit­hän pel­kää­vät aurin­koa vaik­ka sii­tä on pal­jon enem­män hyö­tyä kuin hait­taa. Suo­raan aurin­koon ei tie­ten­kään kan­na­ta tui­jo­tel­la, mut­ta muu­ten pai­taa vaan pois ja baanalle. 

    Tot­ta kai on jär­ke­vää, että asteit­tain kehit­tää itsel­leen suo­jaa­van rus­ke­tuk­sen, esim. puo­li­var­jos­sa oleskellen. 

    Laa­duk­kai­ta aurin­kopril­le­jä­kin kan­nat­taa käy­tel­lä, aina­kin jos oikein pit­kään ulko­sal­la aikaan­sa viet­tää var­sin­kin hazar­dim­paa aikaan.

    Ylen­palt­ti­sel­la hii­la­rin syö­mi­sel­lä­kin on epäil­ty ole­van jokin yhteys liki­nä­köi­syy­den nopean kehit­ty­mi­sen kans­sa. But the jury’s still out.

    Sekin näkö­kul­ma var­mas­ti on tot­ta, että myös aivan kai­ken diag­no­soin­ti on lisään­ty­nyt eksponentiaalisesti.

    Toden­nä­köi­ses­ti ihmis­kun­nas­sa on aina ollut mer­kit­tä­vä osuus myös enem­män tai vähem­män liki­nä­köis­tä populaa.

    Liki­nä­kö kehit­tyy kui­ten­kin suh­teel­li­sen hitaas­ti joten käyt­tä­jä ei itse vält­tä­mät­tä ymmär­rä, ettei näe­kään nor­maa­lis­ti. Har­vem­pi meis­tä nyt­kään aktii­vi­ses­ti tekee empii­ri­siä kokei­ta (vaik­ka kave­rin kans­sa), että kuin­ka kau­ak­si oikeas­ti näkee.

    Hei­ken­ty­nyt­tä näkö­ky­kyä häpeil­lään ja pii­lo­tel­laan kuten kaik­kia mui­ta­kin puut­teel­li­suuk­si. Duu­ni­pai­koil­la siris­tel­lään sil­miä. Autol­la ajel­laan puo­li­so­kea­na. Ihmi­set ovat tur­ha­mai­sia oman ter­vey­ten­sä­kin (ja jos­kus siis mui­den­kin) kustannuksella.

    Liki­nä­köi­syy­del­le ei myös­kään ole his­to­rial­li­ses­ti annet­tu niin isoa roo­lia mitä sil­le nykyi­sin anne­taan. Ts. jen­gi on vain tul­lut asian kans­sa toi­meen kuka miten­kin. On esi­mer­kik­si hakeu­det­tu ammat­tei­hin jois­sa ei ole tar­vit­tu hyvää näköä.

    Nyt jo lähes edes­men­nyt suo­ma­lai­nen sil­mä­lää­kä­ri — joka luon­nol­li­ses­ti sai eta­bloi­tu­neen lää­kä­ri­lii­ton vihat aikoi­naan pääl­len­sä — on kut­su­nut ilmiö­tä akkommodaatiospasmiksi.

    Ilmiö­tä on sit­tem­min pyrit­ty tut­ki­maan enem­män­kin. Tie­tys­ti aihe kiin­nos­taa vain rajal­li­ses­ti kos­ka ihmis­ten liki­nä­köi­syys — kuten liha­vuus­kin — on hel­ve­tin tuot­toi­sa bisnes.

    Sil­mä­lää­kä­ri joka ei saa lei­kel­lä sil­miä terä­vik­si, on työ­tön sil­mä­lää­kä­ri. Sama jut­tu opti­kon kans­sa joka ei saa mää­rä­tä asiak­kaal­le puo­len ton­nin sil­mä­la­se­ja, pii­la­rei­ta ja kai­ken maa­il­man lini­ment­te­jä ja tippoja.

    Suo­mek­si siis teo­ria kuu­luu niin, että run­sas luke­mi­nen ja muun­lai­nen lähi­työ aiheut­taa sil­män kramp­piu­tu­mis­ta mukauttajalihaksessa.

    Kai­su Vii­ka­ri hoi­ti aikoi­naan kehit­tä­mil­lään meto­deil­laan menes­tyk­sek­kääs­ti usei­ta potilaita.

    Vii­ka­ri oli ja lie­nee edel­leen­kin sitä miel­tä, että liki­nä­köi­syy­den syn­ty­mi­sen voi estää (tai aina­kin sitä mer­kit­tä­väs­ti hidastaa). 

    Tosin jos vahin­ko on jo pääs­syt lii­an pahak­si, ei tark­kaan näkö­ky­kyyn voi enää pääs­tä ns. koti­kons­tein kos­ka sil­mä­mu­na on jo veny­nyt. Eli sama jut­tu sai­raal­loi­sen liha­van ihmi­sen kans­sa. Iho voi venyä vain johon­kin pis­tee­seen asti. Sit­ten elas­ti­suus lak­kaa. Vaik­ka laih­tui­si ano­rek­ti­kok­si roik­ku­va iho jää jäl­jel­le eli se oli­si lei­kat­ta­va pois.

    Kos­ka Oden pals­tal­la lie­nee ylie­dus­tus liki­nä­köi­siä insi­nöö­re­jä, pie­nen käy­tän­nön vink­ki­ko­koel­man esitt­te­ly lie­nee enem­män kuin paikallaan:
    http://www.myopia-manual.de/private/recommendations-2014.pdf

    Me emme osaa pitää huol­ta näkö­ky­vys­täm­me. Se on tai­to niin kuin vaik­ka sel­kei­den lausei­den tuot­ta­mi­nen moni­puo­li­sel­la sanas­tol­la. Jos aina vaan puhuu yksi­ta­vui­ses­ti ja hoi­taa asioi­ta by per­ke­le, niin voit olla abso­luut­ti­sen var­ma, että pian ei osaa muun­lais­ta kiel­tä puhuakaan.

    Vää­rän­lai­sil­la ken­gil­lä­kin olem­me ope­tel­leet käve­le­mään ja sik­si jen­gil­lä niin pal­jon jal­ka­vai­vo­ja eikä kykyä pysyä pystyssä.

    Ns. pal­jas­jal­ka­ken­gil­lä pys­tyy tans­si­maan liuk­kaal­la jääl­lä­kin eli yleen­sä säi­lyt­tä­mään balanssin.

    Pak­su­poh­jai­sil­la kovil­la ken­gil­lä tun­tu­maa alus­taan ei ole. Sit­ten kaa­du­taan, sär­je­tään pai­kat, men­nään hoi­dat­ta­maan seu­rauk­set yhteis­kun­nal­la kal­liis­ti (lää­kä­ri joka voi­si samaan aikaan par­haim­mil­laan pelas­taa jon­kun hen­gen, jou­tuu­kin kip­saa­maan jon­kun urpon jalan joka pää­see sai­ras­lo­mal­le monek­si vii­kok­si — ja las­ku sen kun kas­vaa kasvamistaan).

    Asian­tun­ti­jan luok­se on kiva men­nä. Ei tar­vit­se itse kos­kaan funt­sia mitään.

    Tääl­tä tähän.

  23. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Andreas Lubitsch’in mah­dol­li­sis­ta näkö­ky­kyyn liit­ty­vis­tä ongelmista

    Lubitschin ongel­mat eivät olleet näkö­ky­vys­sä vaan itse­mur­ha-aatok­sis­sa eli pahem­man luo­kan masen­nuk­ses­sa joka nyt rea­li­soi­tui sil­lä pahim­mal­la tavalla.

    Oma arvio­ni on, että ongel­mat näkö­ky­vys­sä oli­vat stres­si­pe­räi­siä toi­sin sanoen psykosomaattisia.

    Oli­si­ko tur­ma voi­tu estää?

    Kyl­lä. Ihan sil­lä, että hen­ki­lö joka hakeu­tuu len­tä­jä­kou­lu­tuk­seen ja jol­la tode­taan psyyk­ki­siä ongel­mia, raa­kat­tai­siin heti pihal­le. Lii­an monen ihmi­sen hen­ki on kysees­sä, että ris­kin otta­mi­ses­sa oli­si min­kään val­ta­kun­nan järkeä.

    Sinäl­lään tulem­me näke­mään näi­tä impro­vi­soi­tu­ja len­to­näy­tök­siä tule­vai­suu­des­sa enem­män­kin kos­ka len­tä­jät ovat tot­tu­neet van­has­ta muis­tis­ta kor­ke­aan sta­tuk­seen (ja palk­kaan) eikä nykyi­nen ansain­ta­lo­giik­ka kyke­ne enää perus­te­le­maan len­tä­jien palkkavaatimuksia.

    Nyky­ajan len­tä­jä on vain tak­si­kus­ki joka vaan sat­tuu työs­ken­te­le­mään yläilmoissa.

    Tois­tai­sek­si emme ole siir­ty­neet aikaan jos­sa len­to­ko­nei­den­kin ohjaa­mi­ses­ta vas­taa­vat ali­pal­ka­tut ja usein kou­lut­ta­mat­to­mat siir­to­työ­läi­set (joi­den jou­kois­sa on toki resurs­se­jaan tuh­laa­mas­sa myös lää­kä­riä, juris­tia ym. var­sin pit­käl­le­kin kou­lu­tet­tua väkeä).

  24. Kal­le: Minus­ta tun­tuu, että tuuo lähi­luon­to on ymmär­ret­ty Suo­mes­sa vää­rin. Joko se on ymmär­ret­ty tahal­laan vää­rin tai sit­ten vain ei ker­ta­kai­ki­aan rii­tä käsi­tys­ky­ky ymmär­tää sanaa kau­pun­ki. Lähi­luon­toa ei ole risuk­ko Töö­lön­lah­del­la. Lähi­luon­toa on Bule­var­din puut tai Hie­ta­nie­me hau­taus­maa. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa joka kah­deks­sas katu raken­ne­taan leveäk­si, jol­loin syn­tyy sitä lähi­luon­toa. Hel­sin­gis­sä vain ei ole nii­tä seit­se­mää muu­ta katua. Tääl­tä puut­tuu se kau­pun­ki, johon voi­si istu­tel­la sitä lähi­luon­toa. Ydin­kes­kus­tan ulko­puo­lel­la on vain risukoita.

    Se, että jokai­nen ymmär­tää lähi­luon­non omal­la taval­laan on kyl­lä ongel­mal­lis­ta. En kui­ten­kaan jaa Kal­len käsi­tys­tä sii­tä, että muu­ta­ma lyhyek­si trim­mat­tu kau­pun­ki­puis­to jos­sa joko on tai ei ole joi­ta­kin yksi­tel­len istu­tet­tu­ja pui­ta oli­si se mihin kan­nat­tai­si pyrkiä.

    Ehdo­tan sen sijaan, että raken­ne­taan ylös­päin aina kun mahdollista.

    Kuten Kal­le aikai­sem­min ehdot­ti met­sä­lä­hiöt pitäi­si pur­kaa ja toteut­taa uudes­taan. Täs­tä oli­si pitä­nyt osa­ta teh­dä jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten periaatepäätös. 

    Nyt on lii­an myö­häis­tä kun monet 60-luvun talot on jo perus­kor­jat­tu ja lop­pu­jen­kin perus­kor­jausai­ka­tau­lus­ta on jo käy­tän­nös­sä sovittu.

    Tämä tilai­suus mene­tet­tiin joten kat­seet on suun­nat­ta­va seu­raa­van puo­li­vuo­si­sa­dan päähän. 

    Talot pitää yksi­tel­len pur­kaa ja asuk­kaat siir­re­tään yli­me­no­kau­den ajak­si upei­siin kor­kei­siin tor­ni­ta­loi­hin (hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien pää­hän, mie­luus­ti mah­dol­li­sim­man lähel­le kes­kus­taa jol­loin takai­sin muu­ton koit­taes­sa yhä useam­pi saat­tai­si ins­pi­roi­tua muut­ta­maan asu­maan lähem­mäs keskustaa).

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on hidas­ta. Mut­ta ei sen suo­ma­lai­sen hidas­ta tar­vit­si­si tie­ten­kään olla.

    Koko­nai­sil­le kau­pun­kio­ma­ko­ti­ta­loa­lueil­le­kin pitäi­si ehkä har­ki­ta 50–100 vuo­den takais­ta tule­vai­suut­ta. Toi­mi­via mal­le­ja pitäi­si alkaa kehit­tää jo nyt.

  25. Kal­le: Lähi­luon­toa ei ole risuk­ko Töö­lön­lah­del­la. Lähi­luon­toa on Bule­var­din puut tai Hie­ta­nie­men hautausmaa. 

    Kal­len mie­les­tä lähi­luon­toa ovat Bule­var­din puut ja hau­taus­maa. Vim­mai­nen pyö­rä­tei­den raken­ta­mi­nen vie lähi­luon­non myös katu­jen var­sil­ta, mut­ta jää­hän jäl­jel­le vie­lä hautausmaa.

  26. Lis­tas­sa on jäl­leen yhden kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti arvok­kaan, sr‑1 mer­kin­näl­lä suo­jel­lun talon pur­ka­mi­nen. Perus­tee­na on, että talo on pääs­tet­ty niin huo­noon kuntoon.

    Tämä tai­taa olla nor­maa­li­käy­tän­tö Hel­sin­gis­sä nyky­ään. Mitä­kö­hän vir­kaa suo­je­lu­mer­kin­näl­lä on. Ei ehkä myös­kään kan­na­ta tes­ta­men­ta­ta mitään Suo­men Kulttuurirahastolle.

    Lai­nauk­set:

    päät­tää hyväk­syä Suo­men Kult­tuu­ri­ra­has­ton poik­kea­mis­ha­ke­muk­sen, joka kos­kee ase­ma­kaa­vaa nro 11371. Hake­mus kos­kee ase­ma­kaa­vas­sa sr-1-mer­kin­näl­lä suo­jel­lun tai­tei­li­ja Unto Pusan atel­jee­ra­ken­nuk­sen purkamista.”

    Haki­ja perus­te­lee hake­mus­taan sil­lä, että suo­je­lu­ta­voit­tei­ta ei voi­da täyt­tää raken­nuk­sen huo­non kun­non takia.”

    Puret­ta­vak­si haet­ta­va raken­nus on ase­ma­kaa­vas­sa suo­jel­tu sr-1-mer­kin­näl­lä, jon­ka mukaan raken­nus on kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti arvo­kas, sitä ei saa pur­kaa, eikä sii­nä saa teh­dä sel­lai­sia kor­jaus- ja muu­tos­töi­tä, jot­ka tär­ve­le­vät raken­nuk­sen, sen jul­ki­si­vun, vesi­ka­ton tai sisä­ti­lo­jen raken­nus­tai­teel­lis­ta tai kult­tuu­ri­his­to­rial­lis­ta arvoa tai ominaispiirteitä.”

  27. ze: Raken­ne­taan siis ~30-ker­rok­si­sia talo­ja, jot­ta mah­dol­li­suus kat­sel­la kau­as ei vaarannu. 

    Ei suin­kaan, sil­loin­han syn­tyy juu­ri sitä maa­il­man­lo­pun mai­se­maa, johon edel­lä, 29.3.2015 kel­lo 22:54 päi­vä­tys­sä kir­joi­tuk­ses­sa viitattiin.
    Mai­nit­se­mat­ta sii­nä tosin näkö­jään jäi, että kysei­nen kau­pun­ki oli (ja on edel­leen­kin) Shang­hai, Kii­nas­sa, eli maas­sa, mis­sä tuo liki­nä­köis­ten tei­nien ja nuor­ten aikuis­ten osuus uuti­sen mukaan on perä­ti 90%.

    Jos liki­nä­köi­syy­den lisään­ty­mi­nen on kaik­kein suu­rin ongel­ma juu­ri Ete­lä-Koreas­sa (Sou­lis­sa 96,5%), lie­nee se osoi­tus sii­tä, että kor­keas­ta raken­ta­mi­ses­ta ole näh­tä­väs­ti ollut siel­lä Korean suun­nal­la­kaan pal­jon­kaan hyö­tyä: ks. “http://www.pagecovers.com/covers/scenic/seoul_south_korea.jpg”.

    Mene ja tie­dä, vaik­ka se tii­vis ja kor­kea raken­ta­mi­nen oli­si koko liki­nä­köi­syy­son­gel­man syy, vaik­ka sitä on vai­kea uskoa. Hel­pom­pi on uskoa, että kor­kea raken­ta­mi­nen on seu­raus­ta liki­nä­köi­syy­des­tä. Näis­sä liki­nä­köi­syy­den rii­vaa­mis­sa mais­sa, jois­ta uuti­nen ker­toi, tuo­ta kor­ke­aa raken­ta­mis­ta on har­joi­tet­tu pal­jon, ellei perä­ti eniten. 

    Uuti­sen (HS/30.3.2015/s. B6-B7) mukaan liki­nä­köi­syy­den kas­vu on yhtey­des­sä lisään­ty­nee­seen kou­lu­tuk­seen, luke­mi­seen ja lähi­kat­se­luun sekä lii­kun­nan ja ulkoi­lun vähen­ty­mi­seen. Ei tuol­la Sou­lin kaduil­la ohei­sen kuvan (ks. “http://kids.britannica.com/elementary/art-90105/People-walk-down-a-busy-street-in-Seoul-South-Korea”) perus­teel­la kovin pit­käl­le pää­se katselemaan.

  28. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: …Sitä­pait­si, lähi­luon­to ei käsit­tääk­se­ni yleen­sä tar­koi­ta “istu­tet­tu­ja puita”… 

    Kun tääl­lä joku vuo­si sit­ten innos­tut­tiin uudes­ta ter­mis­tä “lähi­luon­to”, vil­kai­sin vähän alku­pe­räis­läh­tei­tä. Kyl­lä niis­sä esi­mer­kit oli­vat juu­ri istu­tet­tu­ja ja hoi­det­tu­ja puis­to­ja, ei mitään risuk­koa raken­ta­mat­to­mil­la ton­teil­la à la Hel­sin­gin Kes­kus­puis­to vaan enem­män tyyp­piä NY Kes­kus­puis­to ja pal­jon sitä penem­mät­kin puistot.

    Sen jäl­keen kes­kus­te­lun suun­ta on lähin­nä sur­kut­ta­nut. Lähi­luon­to­na on suo­ma­lai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa pidet­ty jou­to­maa­ta, raken­ta­mat­to­mia tont­te­ja. Kes­kus­te­lus­ta on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä Hel­sin­gin kehitykselle.

  29. Vähöän off topic, mut­ta kui­ten­kin pyö­räi­lyn liittyen.

    Etsi­kää­pä käsiin­ne jos­ta­kin päi­vän (1.4.) Dema­ri ja siel­tä B.Virtanen.

  30. If it ain’t bro­ke, don’t fix it:
    …Nyt on lii­an myö­häis­tä kun monet 60-luvun talot on jo perus­kor­jat­tu ja lop­pu­jen­kin perus­kor­jausai­ka­tau­lus­ta on jo käy­tän­nös­sä sovittu… 

    Mitään ei ole vie­lä mene­tet­ty, kos­ka pää­osn nois­ta talois­ta run­ko on jo lop­pusuo­ral­la. On vain teh­ty talou­del­li­ses­ti kysee­na­lai­sia korjauksia.

    Juu­ri nyt pitää olla val­miut­ta teh­dä kun­nol­li­set, yhte­näi­set kaa­vat kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le. Ei nii­tä tar­vit­se toteut­taa heti-mul­le-kaik­ki peri­aat­teel­la, mut­ta pitää olla roh­keut­ta teh­dä poh­jak­si pit­käi­käis­tä ruutukaavaa.

  31. Kal­le: Kun tääl­lä joku vuo­si sit­ten innos­tut­tiin uudes­ta ter­mis­tä “lähi­luon­to”, vil­kai­sin vähän alku­pe­räis­läh­tei­tä. Kyl­lä niis­sä esi­mer­kit oli­vat juu­ri istu­tet­tu­ja ja hoi­det­tu­ja puis­to­ja, ei mitään risuk­koa raken­ta­mat­to­mil­la ton­teil­la à la Hel­sin­gin Kes­kus­puis­to vaan enem­män tyyp­piä NY Kes­kus­puis­to ja pal­jon sitä penem­mät­kin puistot.

    Sen jäl­keen kes­kus­te­lun suun­ta on lähin­nä sur­kut­ta­nut. Lähi­luon­to­na on suo­ma­lai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa pidet­ty jou­to­maa­ta, raken­ta­mat­to­mia tont­te­ja. Kes­kus­te­lus­ta on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä Hel­sin­gin kehitykselle. 

    Mah­taa­ko joku, esi­mer­kik­si nimi­merk­ki “Kal­le” näh­dä ohei­ses­sa kuvas­sa, ks. “http://www.theguardian.com/global-development/2014/jul/10/urban-population-growth-africa-asia-united-nations#img‑1”, vie­lä pal­jon­kin ns. hyö­dyn­tä­mä­tön­tä maan­käy­tön poten­ti­aa­lia (raken­ta­mi­sel­le), jos­ta on vain hait­taa kysei­sen kau­pun­gin (Shang­hai) kehi­tyk­sel­le? En väi­tä, ettei­kö tuos­sa esi­mer­kis­sä sitä­kin oli­si, mut­ta talou­del­li­seen hyö­dyn­tä­mis­po­ten­ti­aa­liin rajoit­tu­va näkö­kul­ma on mie­les­tä­ni kaik­kea muu­ta kuin avara. 

    Kun­nos­sa ole­va talous on ihmi­sil­le tär­ke­ää, mut­ta ihmis­ke­keis­tä näkö­kul­maa käyt­tääk­se­ni voi­nen kysyä, onko, tai pitää­kö sen edes olla kan­nal­tam­me ainoa tär­keä asia?

    Wiki­pe­dias­sa käy­te­tyn mää­ri­tel­män mukaan “Luon­to tar­koit­taa ylei­sim­min maa­pe­rää sekä vesi- ja ilma­ke­hää kas­vei­neen ja eläi­mi­neen, var­sin­kin vain vähän tai ei ollen­kaan ihmi­sen muok­kaa­ma­na eli­nym­pä­ris­tö­nä”. Mui­ta­kin mää­ri­tel­miä var­maan löy­tyy, mut­ta eivät ne tuos­ta pal­joa tai­da poi­ke­ta. “Puis­to on avoin tai puo­lia­voin hoi­det­tu vihe­ra­lue kau­pun­ki­ra­ken­teen kes­kel­lä” ker­too sama läh­de, kuten myös, että “Kau­pun­gis­sa puis­to on raken­net­tu ja hoi­det­tu viheralue”.

    Saman läh­teen mukaan “Jou­to­maa on arvo­ton, eli maa­ta­lou­teen ja muu­hun talou­del­li­seen hyö­ty­käyt­töön sopi­ma­ton maa-alue.” Talou­del­li­sen hyö­ty­käyt­tö­nä­kö­kul­man suun­nas­ta voi­si siis kai­ke­ti pää­tel­lä, että myös puis­tot ovat ‘jou­to­maa­ta’. Jou­to­maa-nimik­kees­tä kuul­taa mie­les­tä­ni läpi tiet­ty, kapea-alai­nen, pel­käs­tään talout­ta pri­mää­ris­ti pai­not­ta­va näkö­kul­ma, jos­sa ei ote­ta juu­ri huo­mioon moni­mut­kai­sem­pia vai­ku­tus­ket­ju­ja ihmis­ten hyvin­voin­nil­le, ja siten myös talou­del­le. En itse pitäi­si esi­mer­kik­si silo­kal­lioi­ta­kaan jou­ta­va­na joutomaana.

    Lähi­luon­to ero­aa näh­däk­se­ni perin­tei­ses­tä puis­tos­ta lähin­nä sii­nä, että lähi­luon­toa ei yleen­sä raken­ne­ta. Ihmi­sen kai­puu luon­toon on kui­ten­kin saa­nut aikaan sen kor­vik­keek­si puis­to­ja sekä jos­sain myös aluei­ta, joil­la puis­ton ja lähi­luon­non ero ei ehkä enää ole kovin sel­keä, var­sin­kin, kun nykyi­sin on alet­tu aiem­min parem­min ymmär­tää mm. laji­run­sau­den ja moni­muo­toi­suu­den tärkeys.

    Lähi­luon­non ja muun luon­non ero on sii­nä, että lähi­luon­to on kau­pun­gis­sa­kin asu­van ihmi­sen, myös lap­sen ja van­huk­sen hel­pom­pi myös jal­kai­sin itse saavuttaa.

  32. Län­si­sa­ta­maan rahat tule­vat suo­ma­lai­sil­ta ja viro­lai­sil­ta mat­kus­ta­jil­ta, jot­ka suhaa­vat tätä Hel­sin­ki — Tal­lin­na väliä. Ne kesän ris­tei­li­jät, jot­ka tule­vat päi­väk­si, eivät edes mak­sa mat­kus­ta­ja­mak­su­ja sata­mal­le. Joka tulout­taa ne kaupungille. 

    Jos Vuo­saa­reen pitää siir­tää koko Viron lii­ken­ne (nii­tä lai­vo­ja ei ole ilman rek­ko­ja ja auto­ja), sit­ten pitää Vuo­saa­reen raken­taa met­ro­ra­ta kau­pun­gis­ta ja len­to­ken­täl­tä. Ja bus­si­lin­jas­to muu­al­ta. Ja pitää raken­taa mat­kus­ta­ja­ter­mi­naa­li Vuo­saa­reen ja mat­kus­ta­ja­put­ket. Eli tai­taa mak­saa mil­jar­din ver­ran teh­dä Vuo­saa­res­ta mat­kus­ta­jia pal­ve­le­va sata­ma. Ja sit­ten voi Län­si­sa­ta­man lopet­taa, kos­ka pel­kät muu­ta­mat has­sut kesä­ris­tei­li­jät eivät elä­tä Län­si­sa­ta­maan teh­tyä infraa.

  33. Kal­le: Lähi­luon­to­na on suo­ma­lai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa pidet­ty jou­to­maa­ta, raken­ta­mat­to­mia tontteja

    Jou­to­maa­ta ja ‑ran­to­ja on hyvä olla mm. sik­si, että ne rajoit­ta­vat veden­vir­tauk­sia ja varas­toi­vat sade­vet­tä, vähen­tä­vät tuu­li­suut­ta ja eroo­sio­ta — sekä yllä­pi­tä­vät bio­di­ver­si­teet­tiä. Risu­kos­ta­kin on iloa, kun tar­vi­taan pajun­kis­so­ja virpomiseen.
    Lisäk­si asias­sa on maan­käy­töl­li­nen puo­len­sa: tyh­jät län­tit tar­joa­vat mah­dol­li­suu­den monen­lai­seen toi­min­taan ja ovat reser­vi­nä tule­vil­le raken­nus­hank­keil­le. Esim. tii­viin raken­ta­mi­sen ver­taus­ku­val­ta vai­kut­ta­val­la Man­hat­ta­nil­la on pit­kään ollut tyh­jiä tai vajaas­ti raken­net­tu­ja tont­te­ja, mikä on ollut yksi kau­pun­gin dynaa­mi­suut­ta voi­mis­ta­va tekijä.

  34. Risu­kot on raken­nus­vi­ras­ton ylei­ses­ti käyt­tä­mää ammat­ti­kiel­tä. Se tar­koit­taa luon­non­mu­kai­ses­ti kas­va­via pen­sai­ta, pien­puus­toa kuten paju­ja ja pih­la­jia, sekä sel­lai­sia pui­ta jois­sa on alaok­sia. Nämä ovat kau­pun­gis­sa jat­ku­va uhka puis­to-osas­ton luonnonhoitosuunnitelmille.

  35. Reses­sion: Jos Vuo­saa­reen pitää siir­tää koko Viron lii­ken­ne (nii­tä lai­vo­ja ei ole ilman rek­ko­ja ja auto­ja), sit­ten pitää Vuo­saa­reen raken­taa met­ro­ra­ta kau­pun­gis­ta ja len­to­ken­täl­tä. Ja bus­si­lin­jas­to muu­al­ta. Ja pitää raken­taa mat­kus­ta­ja­ter­mi­naa­li Vuo­saa­reen ja mat­kus­ta­ja­put­ket. Eli tai­taa mak­saa mil­jar­din ver­ran teh­dä Vuo­saa­res­ta mat­kus­ta­jia pal­ve­le­va sata­ma. Ja sit­ten voi Län­si­sa­ta­man lopet­taa, kos­ka pel­kät muu­ta­mat has­sut kesä­ris­tei­li­jät eivät elä­tä Län­si­sa­ta­maan teh­tyä infraa.

    Län­si­sa­ta­maan­kin pitää inves­toi­da mel­kein sama mil­jar­di, kun raken­ne­taan uudet ter­mi­naa­lit ja tun­ne­liyh­teys Län­si­väy­läl­le, että suun­ni­tel­tu lii­ken­teen kas­vu hoi­de­taan… Kun Sör­näis­ten sata­ma vapau­tui Vuo­saa­ren sata­man raken­ta­mi­sen myö­tä, oli­si pitä­nyt siir­tää Län­si- ja Ete­lä­sa­ta­man laut­ta­lii­ken­ne sin­ne. Län­si- ja Ete­lä­sa­ta­ma ovat lii­ken­teel­li­ses­ti han­ka­lia ja niis­sä vaih­toeh­tois­käy­tön arvo oli­sik kor­keam­pi. Mut­ta näil­lä men­nään, Kala­sa­ta­maa raken­ne­taan jo.

  36. Vil­le: …Esim. tii­viin raken­ta­mi­sen ver­taus­ku­val­ta vai­kut­ta­val­la Man­hat­ta­nil­la on pit­kään ollut tyh­jiä tai vajaas­ti raken­net­tu­ja tont­te­ja, mikä on ollut yksi kau­pun­gin dynaa­mi­suut­ta voi­mis­ta­va tekijä. 

    Tuo on tot­ta ja erit­täin hyvä ver­taus. Ero­na Hel­sin­kiin onkin, että lähes koko Man­hat­tan, ihan poh­jois­kär­keä lukuu­not­ta­mat­ta on kaa­voi­tet­tu kau­pun­ki­mai­ses­ti. Kau­pun­ki muut­tuu, mut­ta tuon kaa­van ja maa­pe­rän anta­mis­sa rajoissa.

    Maa­pe­rä ei mah­dol­lis­ta kor­ke­aa raken­ta­mis­ta saa­ren poh­joi­so­sis­sa aina­kaan nykyi­sel­lä tek­nii­kal­la. Tämän näkee vaik­ka pal­ve­luis­sa, jot­ka tar­joa­vat liik­ku­van lin­tu­pers­pek­tii­vin yli saa­ren. Kor­kea raken­ta­mi­nen onkin siir­ty­mäs­sä Jer­seyn puo­lel­le. Eli kehä­nä Man­hat­ta­nin ete­lä­osan ympärille.

    Man­hat­tan on hyvä esi­merk­ki myös lähi­luon­nos­ta. Sekä Cent­ral Park että saa­ren poh­jois­osa ovat erit­täin hyvin hoi­det­tua puis­toa aina­kin niil­tä osin, jot­ka olen näh­nyt. Ei ole mitään risukkoa.

    Hel­sin­gis­tä puut­tuu ruu­tu­kaa­va, joka tuki­si ter­vet­tä ja luon­nol­lis­ta kas­vua. Puut­tuu roh­keus kaa­voit­taa ne alu­eet, joi­ta pitää raken­taa lähi­vuo­si­na ja vuo­si­kym­me­ni­nä. Sen sijaan yri­te­tään kaa­voit­taa (huo­nos­ti) Mal­mia ja Talia, jot­ka ovat vie­lä lii­an kau­ka­na kau­pun­gis­ta ja joil­la on jo käyttötarkoitus.

  37. Kus­ti P.: Kal­len mie­les­tä lähi­luon­toa ovat Bule­var­din puut ja hau­taus­maa. Vim­mai­nen pyö­rä­tei­den raken­ta­mi­nen vie lähi­luon­non myös katu­jen var­sil­ta, mut­ta jää­hän jäl­jel­le vie­lä hautausmaa.

    Sen lähi­luon­non, joka pyö­rä­teil­tä sääs­tyy, hoi­taa lop­puun raken­nus­vi­ras­to. Eläk­keel­le jää­nyt raken­nus­vi­ras­ton katu- ja puis­to-osas­ton esi­mies Osmo Tor­vi­nen har­mit­te­li Hesa­rin haastattelussa
    2.9.2014, että hänel­tä jäi hom­ma kes­ken. Näin hän oli­si jat­ka­nut sitä: “Sit­ten kun­nos­tai­sin Munk­ki­nie­men Puis­to­tiel­lä ja Bule­var­dil­la olevat
    puut, jot­ka alka­vat olla elin­kaa­ren­sa lopus­sa.” sekä: “Puis­tot pitäi­si kun­nos­taa pian totaa­li­ses­ti, mut­ta rahoi­tus­ta ei ole näkö­pii­ris­sä. Ahtaal­la on esimerkiksi
    Hesperianpuisto.”

    Miten van­ha puu “kun­nos­te­taan”? Ja miten kor­ja­taan, jos puis­to on “ahtaal­la”?
    Har­ven­ne­taan vai?

  38. Kal­le: Tuo on tot­ta ja erit­täin hyvä ver­taus. Ero­na Hel­sin­kiin onkin, että lähes koko Man­hat­tan, ihan poh­jois­kär­keä lukuu­not­ta­mat­ta on kaa­voi­tet­tu kau­pun­ki­mai­ses­ti. Kau­pun­ki muut­tuu, mut­ta tuon kaa­van ja maa­pe­rän anta­mis­sa rajoissa.

    Maa­pe­rä ei mah­dol­lis­ta kor­ke­aa raken­ta­mis­ta saa­ren poh­joi­so­sis­sa aina­kaan nykyi­sel­lä tek­nii­kal­la. Tämän näkee vaik­ka pal­ve­luis­sa, jot­ka tar­joa­vat liik­ku­van lin­tu­pers­pek­tii­vin yli saa­ren. Kor­kea raken­ta­mi­nen onkin siir­ty­mäs­sä Jer­seyn puo­lel­le. Eli kehä­nä Man­hat­ta­nin ete­lä­osan ympärille.

    Man­hat­tan on hyvä esi­merk­ki myös lähi­luon­nos­ta. Sekä Cent­ral Park että saa­ren poh­jois­osa ovat erit­täin hyvin hoi­det­tua puis­toa aina­kin niil­tä osin, jot­ka olen näh­nyt. Ei ole mitään risukkoa.

    Hel­sin­gis­tä puut­tuu ruu­tu­kaa­va, joka tuki­si ter­vet­tä ja luon­nol­lis­ta kas­vua. Puut­tuu roh­keus kaa­voit­taa ne alu­eet, joi­ta pitää raken­taa lähi­vuo­si­na ja vuo­si­kym­me­ni­nä. Sen sijaan yri­te­tään kaa­voit­taa (huo­nos­ti) Mal­mia ja Talia, jot­ka ovat vie­lä lii­an kau­ka­na kau­pun­gis­ta ja joil­la on jo käyttötarkoitus.

    Mut­ta Hel­sin­ki ei ole Man­hat­tan eikä sii­tä luul­ta­vas­ti kan­na­ta sel­lais­ta väki­sin yrit­tää tehdäkään.

  39. Kal­le: Mitään ei ole vie­lä mene­tet­ty, kos­ka pää­osn nois­ta talois­ta run­ko on jo lop­pusuo­ral­la. On vain teh­ty talou­del­li­ses­ti kysee­na­lai­sia korjauksia.

    Juu­ri nyt pitää olla val­miut­ta teh­dä kun­nol­li­set, yhte­näi­set kaa­vat kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le. Ei nii­tä tar­vit­se toteut­taa heti-mul­le-kaik­ki peri­aat­teel­la, mut­ta pitää olla roh­keut­ta teh­dä poh­jak­si pit­käi­käis­tä ruutukaavaa.

    Run­ko lop­pusuo­ral­la? That’s fun­ny. Beto­ni kes­tää sato­ja vuo­sia ok kuo­sis­sa — Suomessakin.

    Miten ajat­te­lit hyvit­tää niil­le talo­yh­tiöi­den osak­kail­le jot­ka ovat jo pan­neet rahan­sa kiin­ni put­ki­re­mont­tiin ja/tai peruskorjaukseen?

  40. Mark­ku af Heur­lin:
    Vähöän off topic, mut­ta kui­ten­kin pyö­räi­lyn liittyen.

    Etsi­kää­pä käsiin­ne jos­ta­kin päi­vän (1.4.) Dema­ri ja siel­tä B.Virtanen.

    Refe­roi per­ke­le. Ei voi olet­taa että aikui­nen ihmi­nen lukee, saa­ti tilaa, demaria.

  41. Reses­sion:
    Jos Vuo­saa­reen pitää siir­tää koko Viron lii­ken­ne (nii­tä lai­vo­ja ei ole ilman rek­ko­ja ja auto­ja), sit­ten pitää Vuo­saa­reen raken­taa met­ro­ra­ta kau­pun­gis­ta ja len­to­ken­täl­tä. Ja bus­si­lin­jas­to muu­al­ta. Ja pitää raken­taa mat­kus­ta­ja­ter­mi­naa­li Vuo­saa­reen ja mat­kus­ta­ja­put­ket. Eli tai­taa mak­saa mil­jar­din ver­ran teh­dä Vuo­saa­res­ta mat­kus­ta­jia pal­ve­le­va sata­ma. Ja sit­ten voi Län­si­sa­ta­man lopet­taa, kos­ka pel­kät muu­ta­mat has­sut kesä­ris­tei­li­jät eivät elä­tä Län­si­sa­ta­maan teh­tyä infraa.

    Ei Län­si­sa­ta­mas­sa­kaan mitään bus­si­lin­jas­toa ole, eikä met­roa len­to­ken­täl­le. Vuo­saa­ren mat­kus­ta­ja­sa­ta­mal­le riit­täi­si ihan hyvin met­ron jat­ka­mi­nen yhdel­lä ase­mal­la. En tosin itse kan­na­ta sata­man siir­toa pois Jät­kä­saa­res­ta. Jos auto­ruuh­kat jos­sain vai­hees­sa käy­vät sie­tä­mät­tö­mik­si ja joku tun­ne­lei­den raken­ta­mi­nen on ainoa kei­no hel­pot­taa tilan­net­ta, niin sit­ten voi­nee miet­tiä, tuli­si­ko hal­vem­mak­si siir­tää koko ros­ka Vuosaareen.

    Hel­sin­gin rati­koi­ta pitäi­si kyl­lä piden­tää ja se hel­pot­tai­si Län­si­sa­ta­man ruuh­kia­kin hive­nen. Nyt aika moni ottaa tak­sin, kos­ka sata­mas­ta läh­te­väs­sä rati­kas­sa ollaan kuin sil­lit pur­kis­sa. Hel­sin­gin rati­kat tai­ta­vat muu­ten­kin olla koko Euroo­pan lyhimpiä.

  42. Rol­le: Katu­ver­kon tuk­ki­vat autot ja rekat eivät elä­vöi­tä kaupunkia…

    Tuo­ta­han minä yri­tin selit­tää. 😀 Län­si­sa­ta­mas­ta saa autot suo­raan Län­si­väy­läl­le ja Skat­tal­ta­kin kes­kus­ta­tun­ne­liin, jos halu­taan Län­si­sa­ta­man rat­kai­su ei edes oli­si ollut kal­lis, jos se oli­si suun­ni­tel­tu kerralla.

    Se on ihan poliit­ti­nen pää­tös, jota eri­tyi­ses­ti yksi puo­lue ajaa, että kaik­ki lii­ken­ne pitää saa­da katu­verk­koon. Minus­ta lin­ja on huono.

  43. Easier said than done: Run­ko lop­pusuo­ral­la? That’s funny…

    Pää­osa 60-luvun ele­ment­ti­ra­ken­ta­mi­ses­ta on elin­kaa­ren­sa pääs­sä, kos­ka se on toteu­tet­tu taval­la, joka ei mah­dol­lis­ta sau­mo­jen huol­toa. Ruot­sis­sa talo­ja on kun­nos­tet­tu kokeek­si pur­ka­mal­la ne ele­ment­ti ele­men­til­tä ja kasaa­mal­la uudes­taan. Toi­men­pi­de on erit­täin kal­lis ja käy­tän­nös­sä ollee edul­li­sem­paa käyt­tää puskutraktoria.

    Eikä sii­nä vie­lä kaik­ki! Seu­raa­vil­la vuo­si­kym­me­nil­lä olem­me kek­si­neet ihan uusia vir­hei­tä. On sanot­tu, että jos haluat hyvä­laa­tui­sen suo­ma­lai­sen ker­ros­ta­loa­sun­non, niin osta se talos­ta, joka on val­mis­tu­nut kesäl­lä ‑38. Se ei lie­ne koko totuus, myös ennen eneim­mäis­tä maa­il­man­so­taa on teh­ty hyvä­laa­tui­sia rakennuksia.

  44. Kal­le: Län­si­sa­ta­mas­ta saa autot suo­raan Län­si­väy­läl­le ja Skat­tal­ta­kin kes­kus­ta­tun­ne­liin, jos halu­taan Län­si­sa­ta­man rat­kai­su ei edes oli­si ollut kal­lis, jos se oli­si suun­ni­tel­tu kerralla. 

    Eihän tuo kal­lis, mil­jar­di tai kor­kein­taan pari. Oli­si kyl­lä muka­va jos ker­toi­sit, miten. Näp­pä­rä pik­ku mota­ri Tam­ma­saa­res­ta Kotkavuoreen?

  45. Mie­tim­pa vain ‚etta olet­te te aika auto­hul­lu­ja ihmi­sia. Jos ker­ran pitaa saa­da leik­kia autoil­la kau­pun­gis­sa (kes­kus­tas­sa), siin mik­si sita ei vain voi yksin­ker­tai­ses­ti sanoa. Ei sii­na mitaan sinan­sa ole mitaan vaa­rin. Lap­set ovat lapsia.

    t. Mik­ko

  46. Kal­le:

    Eikä sii­nä vie­lä kaik­ki! Seu­raa­vil­la vuo­si­kym­me­nil­lä olem­me kek­si­neet ihan uusia vir­hei­tä. On sanot­tu, että jos haluat hyvä­laa­tui­sen suo­ma­lai­sen ker­ros­ta­loa­sun­non, niin osta se talos­ta, joka on val­mis­tu­nut kesäl­lä ‑38. Se ei lie­ne koko totuus, myös ennen eneim­mäis­tä maa­il­man­so­taa on teh­ty hyvä­laa­tui­sia rakennuksia.

    Älkää nyt viit­si­kö nau­rat­taa. Olen asu­nut vuo­si­kausia vuon­na 1938 raken­ne­tus­sa talos­sa, ja huo­nom­paa raken­nus­jäl­keä on vai­kea kuvi­tel­la. Joka sei­näs­sä on sääs­tet­ty lato­mal­la tii­let pys­tyyn, joten ohui­den sei­nien läpi pää­see hel­pos­ti lyö­mäl­lä sii­hen nau­lan, jon­ka kär­ki tulee naa­pu­rin puo­lel­ta läpi. Äänie­ris­tys samaa luok­kaa, eli ei ollen­kaan. Ei kos­kaan enää täl­lais­ta mulle.

  47. ze: Ei Län­si­sa­ta­mas­sa­kaan mitään bus­si­lin­jas­toa ole, eikä met­roa len­to­ken­täl­le. Vuo­saa­ren mat­kus­ta­ja­sa­ta­mal­le riit­täi­si ihan hyvin met­ron jat­ka­mi­nen yhdel­lä ase­mal­la. En tosin itse kan­na­ta sata­man siir­toa pois Jät­kä­saa­res­ta. Jos auto­ruuh­kat jos­sain vai­hees­sa käy­vät sie­tä­mät­tö­mik­si ja joku tun­ne­lei­den raken­ta­mi­nen on ainoa kei­no hel­pot­taa tilan­net­ta, niin sit­ten voi­nee miet­tiä, tuli­si­ko hal­vem­mak­si siir­tää koko ros­ka Vuosaareen.

    Hel­sin­gin rati­koi­ta pitäi­si kyl­lä piden­tää ja se hel­pot­tai­si Län­si­sa­ta­man ruuh­kia­kin hive­nen. Nyt aika moni ottaa tak­sin, kos­ka sata­mas­ta läh­te­väs­sä rati­kas­sa ollaan kuin sil­lit pur­kis­sa. Hel­sin­gin rati­kat tai­ta­vat muu­ten­kin olla koko Euroo­pan lyhimpiä. 

    Minä pää­tin vii­mek­si lai­val­ta tul­les­sa­ni kävel­lä Kata­jan­no­kan ter­mi­naa­lis­ta Kamp­piin asti. Ei mikään paha reit­ti aina­kaan ilman isom­pia kantamuksia. 

    Meil­lä on hie­no kau­pun­ki, Hel­sin­ki. … var­sin­kin jos sitä ehtii kävel­les­sään tilai­suu­den tul­len parem­min kat­sel­la, eikä pel­koa pääl­le tör­mää­vis­tä pyö­räi­li­jöis­tä ole. 

    Met­ro­mat­ka Vuo­saa­res­ta, tai sen sata­mas­ta, oli­si var­maan­kin ollut toi­sen­lai­nen kokemus …

  48. Easier said than done: Refe­roi per­ke­le. Ei voi olet­taa että aikui­nen ihmi­nen lukee, saa­ti tilaa, demaria.

    Sää­li. Mut­ta B. Vir­tas­ta mah­do­ton­ta refe­roi­da. Lehd­ne voi jos­kus lukais­ta kirjastossa.

    Vii­tat­tiin vain nii­hin pyö­räii­ji­hin, jot­ka pimeäs­sä usko­vat voi­van­sa oikeuk­siin­sa vedo­ten ylit­tää kadun kat­se­le­mat­ta muu­ta liikennettä…

  49. Mark­ku af Heur­lin: Sää­li. Mut­ta B. Vir­tas­ta mah­do­ton­ta refe­roi­da. Lehd­ne voi jos­kus lukais­ta kirjastossa.

    Vii­tat­tiin vain nii­hin pyö­räii­ji­hin, jot­ka pimeäs­sä usko­vat voi­van­sa oikeuk­siin­sa vedo­ten ylit­tää kadun kat­se­le­mat­ta muu­ta liikennettä…

    Mul­le tulee heti noin 100 mie­len­kiin­toi­sem­paa leh­teä joi­ta lukea. Aika ei vaan rii­tä kaikkeen.

    Sinäl­lään olen 100% samaa miel­tä ao. sar­ja­ku­va­stri­pin lop­pu­tu­le­man kanssa.

    Suo­mes­sa on — lii­ken­ne­vä­li­nees­tä riip­pu­mat­ta — asen­ne, että minä, minä ja vie­lä ker­ran minä.

    Tääl­lä jen­gi ihan oikeas­ti ottaa mie­lum­min ris­kin yhteen­tör­mäyk­ses­tä kuin tin­kii omis­ta luo­vut­ta­mat­to­mis­ta oikeuksistaan.

    Minus­ta vain hyvä, että evo­luu­tio raak­kaa kehi­tys­ky­vyt­tö­mim­mät pois joukosta…

  50. Kal­le: Pää­osa 60-luvun ele­ment­ti­ra­ken­ta­mi­ses­ta on elin­kaa­ren­sa pääs­sä, kos­ka se on toteu­tet­tu taval­la, joka ei mah­dol­lis­ta sau­mo­jen huol­toa. Ruot­sis­sa talo­ja on kun­nos­tet­tu kokeek­si pur­ka­mal­la ne ele­ment­ti ele­men­til­tä ja kasaa­mal­la uudes­taan. Toi­men­pi­de on erit­täin kal­lis ja käy­tän­nös­sä ollee edul­li­sem­paa käyt­tää puskutraktoria.

    Eikä sii­nä vie­lä kaik­ki! Seu­raa­vil­la vuo­si­kym­me­nil­lä olem­me kek­si­neet ihan uusia vir­hei­tä. On sanot­tu, että jos haluat hyvä­laa­tui­sen suo­ma­lai­sen ker­ros­ta­loa­sun­non, niin osta se talos­ta, joka on val­mis­tu­nut kesäl­lä ‑38. Se ei lie­ne koko totuus, myös ennen eneim­mäis­tä maa­il­man­so­taa on teh­ty hyvä­laa­tui­sia rakennuksia.

    Kii­tos näis­tä tie­dois­ta. En ole raken­nusin­si­nöö­ri niin en omaa näin yksi­tyis­koh­tais­ta tietoa.

    Tus­kin raken­ta­mis­ta­po­ja, mate­ri­aa­li­va­lin­to­ja ym. meto­de­ja voi kui­ten­kaan täl­lä tavoin yleistää?

    Väliai­kai­sek­si­han met­sä­lä­hiöt suun­ni­tel­tiin ja raken­net­tiin. Mut­ta lie­nee var­sin yleis­maa­il­mal­li­nen ilmiö, että väliai­kai­suus kovin usein muut­tuu pysäväksi.

    Väi­tän edel­leen, ettei mei­dän met­sä­lä­hiöt kui­ten­kaan ala sor­tu­maan vie­lä 50, tus­kin 100 vuo­den­kaan, päästä.

    Mel­ko hyväs­sä kuo­sis­sa lähes 2000 vuot­ta van­ha Colos­seum beto­niwan­hus edel­leen­kin on — ja luul­ta­vas­ti pal­jon parem­mas­sa jos oli­si väli­tet­ty pitää sii­tä parem­paa huol­ta. Vain sna­dis­ti nuo­rem­man Pant­heo­nin kat­to­kin toi­mii edel­leen a‑okay. Vaik­ka avo­nai­nen onkin.

    Joten emmä itse kyl­lä osaa hir­veäs­ti jän­nit­tää seu­raa­vaa 50 vuot­ta. Mut­ta sinun tavoin perää­kuu­lu­tan kyl­lä met­sä­lä­hiöi­den lanaa­mis­ta “lähi­tu­le­vai­suu­des­sa” eli n. 50–100 vuo­den aikajanalla.

    ***

    Mut­ta ker­ro nyt ihmees­sä, että miten olit aja­tel­lut täl­le jen­gil­le hyvit­tää tuhot­ta­vat kodit jot­ka on jo perus­kor­jat­tu tai joi­den suh­teen perus­kor­jaus­pää­tök­set on jo lyö­ty lukkoon?

  51. If it ain’t bro­ke, don’t fix it: Mel­ko hyväs­sä kuo­sis­sa lähes 2000 vuot­ta van­ha Colos­seum beto­niwan­hus edel­leen­kin on – ja luul­ta­vas­ti pal­jon parem­mas­sa jos oli­si väli­tet­ty pitää sii­tä parem­paa huol­ta. Vain sna­dis­ti nuo­rem­man Pant­heo­nin kat­to­kin toi­mii edel­leen a‑okay. Vaik­ka avo­nai­nen onkin.

    Antii­kin aika­na teh­ty beto­ni val­mis­tet­tiin eri taval­la kuin 1900-luvul­la ja oli omi­nai­suuk­sil­taan kes­tä­väm­pää — tosin nykyi­sin osa­taan (jos halu­taan) taas teh­dä omi­nai­suuk­sil­taan yhtä hyvää beto­nia kuin 2000 vuot­ta sit­ten 😉 Beto­ni­ra­ken­tei­siin­kin voi pesiy­tyä mik­ro­bei­ta, homet­ta ym. jon­ka pois­ta­mi­nen on tek­ni­ses­ti vai­ke­aa jos edes mah­dol­lis­ta — Suo­mes­sa­kin on 1970-luvun beto­ni­ra­ken­tei­sia ker­ros­ta­lo­ja, joi­den kor­jaus­ta­vak­si on har­kit­tu purkamista…

  52. If it ain’t bro­ke, don’t fix it:
    Väi­tän edel­leen, ettei mei­dän met­sä­lä­hiöt kui­ten­kaan ala sor­tu­maan vie­lä 50, tus­kin 100 vuo­den­kaan, päästä. 

    Riip­puu vähän met­sä­lä­hiös­tä. Jois­sa­kin koh­teis­sa par­vek­keet ja jul­ki­si­vut voi­vat ajan myö­tä tul­la­kin alas. Teräs­be­to­ni­ra­ken­teis­sa teräs­ten mer­ki­tys on suuri.

    Mikä­li hei­koh­ko­laa­tuis­ta beto­nia on vain ohueh­kos­ti beto­ni­te­räs­ten suo­ja­na, beto­nin kar­bo­ni­saa­tio ete­nee nii­den tasol­le pian, ja teräs­ten ruos­tu­mi­nen käyn­nis­tyy, mikä­li on käy­tet­ty taval­li­sia betoniteräksiä.

  53. Jep. Meto­dit ovat sekä paran­tu­neet että huo­non­tu­neet. Kyl­lä met­sä­lä­hiöt pitäi­si pur­kaa ja suun­ni­tel­la uudes­taan pal­jon nykyis­tä toimivammiksi. 

    Olen itse vaan sitä miel­tä, että hom­ma siir­tyy — taas — 50 vuot­ta eteen­päin kos­ka perus­kor­jausu­ra­kat on jo pit­käl­ti toteu­tet­tu tai sito­vas­ti päätetty. 

    Eli tämä juna mis­sat­tiin. Täs­sä maas­sa jos­sa asuu kou­ral­li­nen ihmi­siä ei tosi­aan kye­tä teke­mään pää­tök­siä kuten Ode tote­si­kin vii­mei­sim­mäs­sä kir­jas­saan Jää­hy­väi­set eduskunnalle.

  54. Jos on väliaikaiseksi suunniteltu niin cuttin corners lienee olleen hyväkin ajatus tuolloin sanoo:

    Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Riip­puu vähän met­sä­lä­hiös­tä. Jois­sa­kin koh­teis­sa par­vek­keet ja jul­ki­si­vut voi­vat ajan myö­tä tul­la­kin alas. Teräs­be­to­ni­ra­ken­teis­sa teräs­ten mer­ki­tys on suuri.

    Var­mas­ti näin­kin. Jos ja kun tuol­loin on otet­tu mal­lia Neu­vos­to­lii­tos­ta niin sekun­daa on tääl­lä­kin raken­net­tu epäi­le­mät­tä paljon.

    Vii­mek­si­hän Jako­mäes­tä puret­tiin koko­nai­sia ker­ros­ta­lo­ja. Se on peri­aat­tees­sa hyvä alku.

    Mut­ta abso­luut­ti­ses­ti huo­no lop­pu­tu­los jos se tar­koit­taa sitä, että van­han tönön tilal­le raken­ne­taan vain uusi saman­lai­nen eikä näin ollen met­sä­lä­hiö siis pää­se tii­vis­ty­mään jatkossakaan.

  55. Omin­ja­loin:
    Kum­mal­lis­ta kyl­lä Hel­sin­gis­sä par­haim­mas­sa ase­mas­sa ovat aina

    1 – autoilijat
    2 – jul­ki­sil­la kulkevat
    3 – pyöräilijät
    4 – käve­li­jät kier­rä­te­tään aina pisim­män kautta. 

    Käve­ly on kui­ten­kin käte­vin­tä lyhyil­lä mat­koil­la. Mut­ta koe­ta­pa vaik­ka kävel­lä Bule­var­dil­ta Län­si­sa­ta­maan. Onko opas­tei­ta? mon­ta­ko ker­taa yli­tät saman tien? Käve­li­jöi­den tila on niin kapea, että ei edes ohit­ta­maan mah­du. Kaik­ki tila­vim­pia annet­tu fil­la­ris­teil­le, joi­ta on yksi sadasta.

    Obn­ko asia näin? Pikem­min jär­jes­tys on 

    1) jul­ki­nen
    2) kävelijät
    3) pyräilijät
    4) autoilijat.

    Bule­var­dil­ta on hyvin yksin­ker­tais­ta kävel­lä Län­si­sa­ta­maan. Sen­kus kul­kee vaik­ka ratik­ka­kis­ko­jen näyt­tä­mää reit­tiä. Samaa tie­tä ei jou­dun ylit­tä­mään kah­des­ti, jos ei eksy. Jalan­kul­ki­joil­le vara­tun tilan leveys tai­taa olla run­saat 2 m., kos­ka kol­me mah­tuu hyvin kul­ke­maan rin­nak­kain. En huo­man­nut mitata.

    Autoi­li­ja tar­vit­see opas­tus­ta, kos­ka on vähän huo­noa pysäh­tyä ris­teyk­ses­sä kat­so­maan kart­taa. Riit­tä­vän kar­tan käve­li­jä saa ilmai­sek­si mm. turis­tien info­pis­teis­tä, ja reit­ti on muu­ten­kin ehlp­po muis­taa tääl­lä Helsingissä.

    Se, että autoi­li­ja pys­tyy kes­kus­tas­sa kul­ke­maan yleen­sä aika vai­vat­to­mas­ti, joh­tuu myös sii­tä, että jul­ki­nen lii­ken­ne vie niin suu­ren osan kul­ki­ja­mää­rist. Sil­le on mm. varat­tu omia kaistoja.

    Itse jou­dun kul­ke­maan usein omal­la autol­la, kos­ka minun on käy­tä­vä monis­sa pai­koi­sa eri puo­lil­la kau­pun­kia. Lor­vi­ker­roin­kin kyl­lä on huo­les­tut­ta­vas­ti nous­sut näin iän myötä.

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.