Oden veromalli (2/4): Miksi ALV?

Mik­si ALV?

Arvon­lisävero on yri­tyk­sen mak­sama tasasu­u­ru­inen vero palkoille, koroille ja voitolle.

Mut­ta eihän yri­tys mak­sa arvon­lisäveroa, sehän on kulut­ta­jan vero, kos­ka se menee suo­raan hin­toi­hin? Eivätkö palkkaverot sit­ten mene suo­raan hin­toi­hin? Läh­es kaik­ki verot kohdis­tu­vat tuotan­toon ja läh­es kaikkien vero­jen lop­ulli­nen mak­sa­ja on kulut­ta­ja. Olen­naista on vain, mitä tuotan­topanok­sia verotetaan.

On esimerkik­si aivan sama, että kum­man — työ­nan­ta­jan vai työn­tek­i­jän — rahak­si kut­su­taan sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja, jot­ka per­itään palka­s­ta. Olen­naista on, että ne nos­ta­vat työ­val­tais­ten hyödykkei­den hin­to­ja ja heiken­tävät työn ase­maa suh­teessa koneisi­in, kos­ka koneesta ei per­itä sosi­aal­i­tur­va­mak­sua. (Koneen hin­nas­sa toki on, joten pois­tois­sakin on, mut­ta pääo­ma­lle las­ket­tavas­sa korossa ei enää ole.)

Kuka mak­saa palka­nsaa­jan pro­gres­si­ivisen tuloveron? Pitäisi tietää, mil­lainen palkka­jakau­ma olisi, jos meil­lä ei olisi pro­gres­si­ivista tuloveroa. Jos palkko­jen erot oli­si­vat yhtä suuret, pro­gres­si­ivi­nen tulovero on hyvä­palkkaisen mak­sama vero. Jos taas vero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­us kas­vat­taa brut­topalkko­jen ero­ja, suurten palkko­jen korkeat verot ovat tuotan­non kus­tan­nus – mak­su siitä, että käyt­tää yhteiskun­nan kalli­isti koulut­ta­maa työvoimaa. Totu­us on jos­sain tässä välis­sä. Kun houkutel­laan Suomeen ulko­maista eri­ty­isosaa­jaa, hän hin­noit­telee itsen­sä net­toan­sioiden mukaan, eli vero jää rasit­ta­maan tuotan­tokus­tan­nuk­sia ja jää lop­ul­ta kulut­ta­jien maksettavaksi.

Jos edus­taisin organ­isaa­tio­ta, jon­ka tulisi puo­lus­taa työ­panok­sen­sa myyjiä, pitäisi arvon­lisäveroa paljon parem­pana kuin palkkaveroja.

Jos kaik­ki tulot kulutet­taisi­in, ALV vas­taisi lin­eaarista tuloveroa. Kos­ka kaikkia tulo­ja ei kulute­ta ainakaan heti, tuloveroon ver­rat­tuna arvon­lisävero on edullisem­pi sille, joka säästää osan tulois­taan ja epäedulli­nen sille, joka syö enem­män kuin tienaa.

Sankariyrit­täjä, joka luo yri­tyk­sen tyhjästä, ei mak­sa veroa yri­tyk­sen­sä kasvus­ta, mut­ta mak­saa kyl­lä kaikesta siitä kulu­tuk­ses­ta, jon­ka tämä hänelle mah­dol­lis­taa. Hänen lapsen­sa sen sijaan joutu­vat mak­samaan veroa, jos he panevat yri­tyk­sen var­al­lisu­u­den sileäk­si ker­skaku­lu­tuk­sel­la. Kau­ni­ainen on Suomen kun­nista se, jos­sa on suh­teessa eniten kokon­aan tulot­to­mia asukkai­ta. He eivät mak­sa tuloveroa, mut­ta kulu­tusveroa he mak­sa­vat ja jopa aika paljon. He oli­si­vat kär­si­jöitä esit­tämässäni mallissa.

Siir­tymi­nen kulu­tusveroi­hin on järkevämpi tapa tukea omis­tusasum­ista kuin korko­jen verovähen­nysoikeus. Asun­to­lainaan menevästä osas­ta tulo­ja ei mak­se­ta veroa. Toisaal­ta vaik­ka ihmiset eivät ymmär­rä, mik­si velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa asu­van pitäisi mak­saa tuloveroa enem­män kuin vuokra-asun­nos­sa asu­van, he hyväksyvät, että edel­liset mak­sa­vat enem­män kulu­tusvero­ja, kos­ka heil­lä on varaa kulut­taa enemmän.

Kah­den maan asukkaiden verot­ta­mi­nen muut­tuu loogisek­si. Ei tarvitse jah­da­ta, kuin­ka mon­e­na päivänä rikkaat NHL-kiekkoil­i­jat ovat Suomes­sa. Jos elää osan vuodes­ta Suomes­sa, siitä osas­ta mak­saa kulutusveroja.

 

Virheellisiä vastaväitteitä

Kau­pan työl­lisyys kär­sii. En ymmär­rä lainkaan kau­pan alan väitet­tä, että kulu­tusverot ovat haitak­si kau­palle. Kyl­lä kaup­pa kär­sii yhtä lail­la siitä, jos asi­akkaiden ostovoimaa heiken­netään tuloveroil­la. Toki tur­is­ti­tuomisille asial­la on merk­i­tys­tä, mut­ta tämä on määräl­lis­es­ti vähäistä.

ALV sor­taa työ­val­taisia palvelu­ja, jois­sa väli­panok­sia oste­taan vähän ja sik­si on vähän vähen­net­tävää veroa. Palvelu­am­mat­ti­laiset mak­sa­vat arvon­lisäveroa melkein koko liike­vai­h­dostaan ja tavaran valmis­ta­jat vain pien­estä osas­ta siitä. Kyl­lä lop­putuot­teen hin­nas­sa on ALV:tä täs­mälleen se sama 24 %. Luulisi työ­val­tais­ten palvelu­jen pikem­min hyö­tyvän siitä, että työn vero­tus­ta vas­taavasti alen­netaan. Ero on pieni, mut­ta etumerk­ki on posi­ti­ivi­nen eikä negatiivinen.

Kulu­tusverot sor­ta­vat köy­hiä. Väite on tot­ta sinän­sä, mut­ta kuten Juhana Var­ti­ainen edel­lä (sem­i­naaris­sa) sanoi, pitää kat­soa vero­tuk­sen kokon­aisu­ut­ta. Palaan myöhem­min siihen, miten tulon­jako pide­tään kohtuullisena.

Alen­netut verokan­nat suo­si­vat köy­hiä ja sairai­ta. Tämän me olemme vero­jaos­tossa havain­neet huonok­si argu­men­tik­si. Esimerkik­si ruuan arvon­lisäveron alen­nuk­ses­ta 2/3 menee medi­aan­i­t­u­loa suurem­pia ansio­tu­lo­ja saav­ille ja vain 1/3 köy­hem­mälle puo­likkaalle. On paljon tehokkaampia tapo­ja lisätä pien­i­t­u­lois­t­en ostovoimaa. Samoin sairai­ta kan­nat­taa tukea aivan muu­ta kaut­ta kuin alen­ta­mal­la kaikkien ter­vey­den­hoidok­si kut­sut­tavia palvelu­jen ja lääkkei­den arvonlisäveroa.

Virheelli­nen väite puoles­ta: paran­taa kil­pailukykyä, kos­ka ALV ei kohdis­tu vien­ti­in. Arvon­lisäveron nos­to ja palkkavero­jen lasku merk­it­see pien­tä deval­vaa­tio­ta, mut­ta sen vaiku­tus hai­h­tuu ilmaan lyhyessä ajas­sa. Ei kel­paa perus­teek­si verorak­en­teen muu­tok­selle, mut­ta voidaan ottaa huomioon muu­tos­ta ajoitet­taes­sa. Nyt juuri olisi hyvä hetki.

 

60 vastausta artikkeliin “Oden veromalli (2/4): Miksi ALV?”

  1. Mitenkäs tämä alv-vetoinen malli sovitet­taisi­in yhteen EU-jäsenyy­den kanssa ilman vero­tus­mall­ien har­mon­isoin­tia, kun halvem­man alv:n EU-maista kuitenkin saisi tuo­da tavaraa rajoituk­set­ta? Tallink var­maan kyl­lä kiittäisi…

    EU:n sisäisessä verkkokau­pas­sa­han jo nyt toki pitäisi alv mak­saa osta­jan koti­maa­han, kun vuosimyyn­ti ylit­tää jonkun ei ihan hirveän korkean rajan, mut­ta senkin toteu­tu­mi­nen käytän­nössä taitaa tätä nykyä olla lähin­nä myyjän oman akti­ivi­su­u­den varassa.

  2. Hyvässä ana­ly­y­sis­sä uno­h­dat kuitenkin EU:n eli palvelu­jen ja tavaroiden vapaan liikku­misen. Verkkokau­pan aikakaudel­la tavarat ja osin palve­lut tilataan alem­man verokan­nan maista. Toki yrit­täjän kuu­luisi laskut­taa ostom­aan verokan­nal­la, mut­ta hei kuka oikeesti niin tekee?

    1. Verkkokau­pan tulee mak­saa vero osta­ja­maalle osta­ja­maan verokan­nan mukaan, ja niin suurin osa tekeekin. Ei tarvi­tisi palkata mon­takaan koeosta­jaan vero­hallintoon käräyt­telemään näitä net­tikaup­pakrim­i­naale­ja, joiden ansain­tologi­ik­ka perus­tuu arvon­lisäverossa hui­jaamiseen. Kan­sain­väliset vero­hui­j­jaa­jat ovat joutuneet niin huonoon huu­toon, että niitä vas­taan on help­po luo­da yleiseu­roop­palainen rin­ta­ma. Vapise Ahvenanmaa!

  3. “Alen­netut verokan­nat suo­si­vat köy­hiä ja sairai­ta. Tämän me olemme vero­jaos­tossa havain­neet huonok­si argumentiksi.”

    Ketkä ovat havain­neet, kaikkiko ?
    Käsit­tääk­seni tästä on puoluei­den välil­lä erim­ielisyyt­tä. Pien­tä alv:tä kan­nat­taa tietääk­seni mm. Vasem­mis­toli­it­to ja Keskusta.

    Tämä on tyyp­illi­nen poli­it­tisen eli­itin (kokoomus, vihreät) väite. Niitä mui­ta keino­ja ruuan suuren osu­u­den kom­pen­soimisek­si ei vain käytetä juurikaan. On vaikea tehdä kom­pen­soimi­nen jokaiselle eri pien­i­t­u­lois­t­en ryh­mälle. Kyl­lä pien­i­t­u­loisel­la ruuan osu­us menoista on paljon merkit­tävämpi kuin vaikka­pa kansanedustajalla !

    Tämän vuok­si läh­es kaikkial­la EU:ssa ruuan arvon­lisävero on alhaisem­pi, yleen­sä noin 7–8%. Englan­nis­sa ja Irlan­nis­sa peräti 0%.

  4. Mon­es­sa maas­sa vain on näp­päriä poikkeuk­sia, joiden avul­la voidaan etämyy­dä asioi­ta ilman alvia. Esim. hotelsclick.com toimii Ital­ias­ta ja myy saman Helsin­gin hotel­liyön ilman alvia, jon­ka Suomes­sa joudut tiskil­lä mak­samaan. Pyy­dä kuit­ti jos et usko!

  5. ALV paran­taa kil­pailukykyä kos­ka se kohdis­tuu myös tuon­ti­hyödykkeisi­in kun taan tulovero kohdis­tuu vain koti­maiseen työhön.

    Hypo­teet­tises­sa tapauk­ses­sa jos­sa meil­lä ei olisi ALV:tä vaan pelkkä tulovero niin koti­maisel­lä hyödyk­keel­lä olisi niskas­sa koko vero­traak­ka mut­ta tuon­ti­hyödyke olisi vero­ton. Jos meil­lä taas olisi pelkkä ALV, saman­hin­tais­es­ta koti­mais­es­ta ja tuon­ti­hyödyk­keesstä olisi rasit­teena saman­su­u­ru­inen vero.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Verkkokau­pan tulee mak­saa vero osta­ja­maalle osta­ja­maan verokan­nan mukaan, ja niin suurin osa tekeekin. 

    (Suurin osa liike­vai­h­dol­la mitat­tuna var­maan joo, mut­ta kaup­pi­aiden lukumääräl­lä mitat­tuna var­masti pieni vähemmistö…)

    Yleinen matkus­ta­jatuon­nin rajoit­ta­mi­nen tai kansalli­nen verot­ta­mi­nen (muiden kuin valmis­teveron alais­ten tuot­tei­den osalta ja mitä näitä nyt on) taas on joka tapauk­ses­sa EU-oikeudel­lis­es­ti mah­do­ton­ta, ja se puolestaan on peri­aat­teel­lisel­la tasol­la ankkuroitu sen ver­ran syvälle tavaroiden ja palvelu­iden vapaaseen liikku­vu­u­teen, että sen muut­tamis­es­ta lie­nee käytän­nössä turha haaveilla.

  7. Mik­si muuten koti­maan lennoista pitää mak­saa alv (10%) mut­tei ulko­maan lennoista. Ei järkeä ? Ei ihme jos lomailu koti­maas­sa maksaa.

  8. “Kau­pan työl­lisyys kär­sii. En ymmär­rä lainkaan kau­pan alan väitet­tä, että kulu­tusverot ovat haitak­si kau­palle. Kyl­lä kap­pa kär­sii yhtä lail­la siitä, jos asi­akkaiden ostovoimaa heiken­netään tuloveroil­la. Toki tur­is­ti­tuomisille asial­la on merk­i­tys­tä, mut­ta tämä on määräl­lis­es­ti vähäistä.”

    Ei val­tio pol­ta tai piilota keräämiään verora­ho­ja vaan jakaa joka centin takaisin ja kaik­ki vero­tu­lot pää­tyvät yksi­tyiseen kulu­tuk­seen ja yksi­tyiselle sektorille

    Ei ero­tus vähen­nä kokon­aisku­lu­tuskykyä ae vain muut­taa kulut­ta­jien välistä ostovoimaa.

    Esim kun val­tio kerää rahaa kansaneläkkeisi­in niin se vähen­tää verol­la työssäkäyvien kulu­tus­ta , mut­ta kun se jakaa rahan eläkeläiselle niin eläkeläi­nen kulut­taa verote­tun osan

    Osa menee hallintoon , mut­ta kyl­lä se virkamie­skin ostaa ruokaa ja senkin yksi­tyis­es­tä kau­pas­ta. Alkos­sa käyn­ti piden­tää rahan reit­tiä takaisn yksi­tyiselle sektorille

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Verkkokau­pan tulee mak­saa vero osta­ja­maalle osta­ja­maan verokan­nan mukaan, ja niin suurin osa tekeekin. 

    Onko se oikeasti noin? Joka ker­ta, kun tilaan Sak­sas­ta tavaraa, on verkkokaup­pa mikä hyvän­sä, niin vero on 19 %, kuten se Sak­sas­sa on, ja sinne se kai tilit­tyykin. Tämä on siis väärin?

    1. Daniel, olet asioin­ut jonkuin rikol­lisjär­jestön sivus­toil­la. Jos niil­lä on yhtään enem­pää myyn­tiä Suomeen, vero pitää tilit­tää Suomeen.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Daniel, olet asioin­ut jonkuin rikol­lisjär­jestön sivus­toil­la. Jos niil­lä on yhtään enem­pää myyn­tiä Suomeen, vero pitää tilit­tää Suomeen.

    Näitä rikol­lisia näyt­tää ole­van aika tavalla

    Aivan samal­la taval­la kuin on noi­ta maattomia

    Gesamt­waren­wert
    Im Gesamt­be­trag enthal­te­neAlt­teil-Steuer (nach §10 UStG)
    Im Gesamt­be­trag enthal­tene MwSt. zu 19%: € 30,25

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Daniel, olet asioin­ut jonkuin rikol­lisjär­jestön sivus­toil­la. Jos niil­lä on yhtään enem­pää myyn­tiä Suomeen, vero pitää tilit­tää Suomeen. 

    Olen ostanut reilusti yli kymmenel­lä tuhan­nel­la eurol­la tavaraa sak­salai­sista verkkokaupoista ja ebaysta. Alv 19%. Vain suurim­mat verkkokau­pat muun­ta­vat sum­mat suomen alv kan­taan. Aina löy­tyy jostain joku pienem­pi, joka myy 19% alvilla.

    Koh­ta tilaan taas par­il­la sadal­la eurol­la tarvikkei­ta, tule­vat kotiovelle viikos­sa ja mak­san vain 19% vero­ja. Minne voin ilmi­antaa nämä rikol­lisjär­jestöt, joil­la käsit­tääk­seni on kym­me­nien miljoonien liike­vai­h­to ja omia tuotemerkkejäkin?

  12. “Arvon­lisävero on yri­tyk­sen mak­sama tasasu­u­ru­inen vero palkoille, koroille ja voitolle.”

    Vien­tikaup­pa EU:n ulkop­uolelle on alv-vapaa­ta. Vien­tikaup­patuotan­nos­sa ei siis tätä tuotan­non­lisää alv-verote­ta lainkaan.

    Rahoi­tus­palve­lut ovat alv-vapaa­ta. Finanssisek­to­ril­la työstä syn­tyvää tuotan­non­lisää ei siis alv ‑verote­ta lainkaan.

    Muis­tiku­van mukaan myöskään koroista ei mak­se­ta alv:tä.

    Alv:n nos­tol­la aiheutet­taisi­in tod.näk. samankaltainen hyvin negati­ivi­nen kokon­ais­tuotan­non lasku kuin mitä Japanis­sa voiti­in havai­ta noin vuosi sit­ten, kun siel­lä alv:tä nos­tet­ti­in muu­ta­mal­la prosenttiyksiköllä.

  13. Jos verkkokaup­pa perii osta­ja­maan alvin, niin miten hoide­taan tuon­ti, jon­ka matkus­ta­ja tuo Suomeen.

  14. Ainakin aiem­min raja oli 30 000 euroa vuodessa, jot­ta jou­tui mak­samaan etämyyn­nis­sä kohde­maan alvit. Sitä jos­sain kohtaa olti­in laske­mas­sa merkit­tävästi alem­mas, mut­ta edelleen rek­isteröi­tymi­nen verov­elvol­lisek­si jokaises­sa EU-maas­sa on tuskaisen vaikeaa. Tähän oli vis­si­in kaavail­tu jotain helpot­tavaa por­taalia pienem­piä toim­i­joi­ta varten. Muuten on vaara, että syn­tyy tilanne, jos­sa pien­ten toim­i­joiden kan­nat­taa käyt­tää EU:n ulkop­uolista bul­vaa­nia vält­tääk­seen tarpeen asioi­da miljoo­nan eri vira­nomaisen kanssa.

  15. Daniel Fed­er­ley: Onko se oikeasti noin? Joka ker­ta, kun tilaan Sak­sas­ta tavaraa, on verkkokaup­pa mikä hyvän­sä, niin vero on 19 %, kuten se Sak­sas­sa on, ja sinne se kai tilit­tyykin. Tämä on siis väärin? 

    Nimeno­maan mon­et sak­salaiset verkkokau­pat rikko­vat räikeästi alv-lakia myymäl­lä yli 30 000 eurol­la vuodessa Suomeen mut­ta tilit­tämäl­lä alvit Sak­saan. Suomen verovi­ra­nomaisil­la ei ilmeis­es­ti ole oikein kykyä puut­tua tähän ja Sak­san vira­nomaisil­la ei ole halua.

  16. Eikö EU:n jäsen­mak­su kas­va mitä enem­män Suo­mi perii ALV:tä.

  17. Daniel on voin­ut myös asioi­da hyvin pie­nien sak­salais­ten kaup­po­jen sivuil­la. Niil­lä ei ehkä tule se raja täy­teen. (en tiedä mitä se on suomeen myyvil­lä, mut­ta suomes­ta sak­saan ja ruot­si­in myyn­nis­sä se on muis­taak­seni 40 000 euroa). 

    Itse sen sijaan olen sak­salaisil­ta tilates­sani huo­man­nut että kuitis­sa on 24% veroa, vaik­ka myyn­ti­hin­nat on usein samat kuin sak­salaisille. Sak­salaiset yri­tyk­set siis usein mak­saa sen ero­tuk­sen itse. Ymmärtävät, että kaik­ki ulko­maalaiset asi­akkaat on bonus­ta, vaikkei­vat tuot­taisi ihan niin paljon kuin koti­maiset. Samas­ta syys­tä he eivät sitä myöskään main­os­ta, kos­ka koti­maiset asi­akkaat ei vält­tämät­tä tykkää.

    Sak­salaiset ja brit­tiläiset verkkokaup­pi­aat on myös hok­san­nut että ilmaiset tai sub­ven­toidut postiku­lut tuo lisää volyymiä. Suo­ma­laiset verkkokaup­pi­aat vaan valit­taa että posti on kallis (jos posti olisi suh­teet­toman kallis, niin luulisi että DPD tai DHL tai mikälie olisi aikaa sit­ten napan­nut suo­ma­laiset verkkokaup­pi­aat asi­akkaik­seen). Ole­tan täl­lä perus­teel­la että pos­ti­tus sak­sas­ta suomeen ei ole merkit­tävästi halvem­paa kuin päinvastoin.

  18. Jaa, tarken­nus. Raja on kunkin jäsen­val­tion itse määräämä, ja Suomes­sa se on nykyään 35 000.

    Joka tapauk­ses­sa tämä on tehty kohta­laisen han­kalak­si, ei ole mitään keskitet­tyä tahoa, jolle voisi ilmoit­taa, että “har­joi­tan tavarakaup­paa kulut­ta­jille EU-mai­hin” ja joka välit­täisi verot oikeaan osoit­teeseen ilmoi­tusten perus­teel­la, vaan jokaisen myyjän on itse osat­ta­va rek­isteröi­tyä verov­elvol­lisek­si jokaiseen jäsen­val­tioon, johon tuo­ta kaup­paa har­joite­taan enem­män kuin rajan verran.

    Sitä en tiedä, voisiko sään­töä lail­lis­es­ti kiertää perus­ta­mal­la niin mon­ta vien­tiyri­tys­tä, että rajat eivät koskaan yli­ty. Voi valitet­tavasti jopa olla, että tämä on jois­sain tapauk­sis­sa helpom­paa ja halvem­paa kuin verov­elvol­lisek­si rekisteröityminen.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Daniel, olet asioin­ut jonkuin rikol­lisjär­jestön sivus­toil­la. Jos niil­lä on yhtään enem­pää myyn­tiä Suomeen, vero pitää tilit­tää Suomeen. 

    Niin pitäisi, samoin kuin alko­holin myyjien pitäisi tilit­tää valmis­teverot. Tuop­pi­en pitäisi olla myös isom­pia, tai ainakin nai­sis­sa pitäisi olla kahvat.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Daniel, olet asioin­ut jonkuin rikol­lisjär­jestön sivus­toil­la. Jos niil­lä on yhtään enem­pää myyn­tiä Suomeen, vero pitää tilit­tää Suomeen.

    Tulikin juuri tehtyä ostos Sak­sas­ta. ALV 0.00 euroa. Laskus­sa lukee Steuer­freier innerge­mein­schaftlich­er Wahren­verkher (VAT-ID xxxa… )

  21. Korkean ALV:n ongel­ma tulisi esille entistä voimakkaam­pana: ihmiset rak­en­ta­vat talon­sa, leikkaa­vat hiuk­sen­sa, siivoa­vat kotin­sa, keit­tävät kahvin­sa ym. ym. itse ilman ulkop­uolelta ostet­tua palve­lu­tuotan­toa, kos­ka itse tehtyä työtä ei verote­ta (pitäisikö sekin lait­taa verolle??). Korkea ALV vaatisi toimi­ak­seen sel­l­aista poli­isi­val­tio­ta, etten ainakaan minä halua sel­l­aises­sa asua.

  22. Evert the NeveR­est: Tulikin juuri tehtyä ostos Sak­sas­ta. ALV 0.00 euroa. Laskus­sa lukee Steuer­freier innerge­mein­schaftlich­er Wahren­verkher (VAT-ID xxxa… )

    Ostit alv-velvol­liselle, jol­loin tulee antaa VAT ID ja verov­elvol­lisu­us on käänteinen.

    1. EWvert. Jos sin­ul­la ei ole yri­tys­tä (ja vaik­ka olisikin, jos ostit itselle­si) rikoit kyl­lä Suop­men lakia, jos väi­tit itseäsi arvon­lisäverol­lisek­si yritykseksi.

  23. Sak­salai­sista verkkokaupoista. Usein, kun otat tuot­teen ostosko­ri­in, alv on 19%. Kun olet mak­samas­sa se on 24%. Usein hin­taan lisät­tynä. Viimek­si näin kävi, kun ostin uut­ta valais­in­ta. Lisäk­si mieleen tulee ainakin yksi levykaup­pa, joka joulun alla ilmoit­ti, että ei myy Suomeen levyjä “tilapäis­es­ti”. Kun kalen­terivu­osi vai­h­tui kaup­pa sujui taaas.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos vas­taavasti palkkaverot vähenevägt, mikä saa arvon­lisäveron koro­tus suosii itse tekemistä ver­rat­tuna palkkaveroihin?

    Mitä korkeampi ALV, sitä enem­män ihmiset säästävät itse tekemäl­lä ver­rat­tuna ostamiseen. Säästet­ty euro on var­masti oma.

    1. Jos par­turin tuloa verote­taan 30 % eikä arvon­lisäveroa ole lainkaan ja sit­ten muute­taan sään­nöt niin, että par­turin tuloa ei verote­ta lainkaan, mut­ta on 30 pros­entin arvon­lisävero, mikä tässä muu­tok­ses­sa saa aikaan sen, että kan­nat­taa leika­ta tukkansa itse? Siitä sin­un mak­samas­tasi rahas­ta par­turi tulout­taa molem­mis­sa tapauk­ses­sa 30 % verot­ta­jalle, eri nimisenä verona vain.

  25. AV:
    Korkean ALV:n ongel­ma tulisi esille entistä voimakkaam­pana: ihmiset rak­en­ta­vat talon­sa, leikkaa­vat hiuk­sen­sa, siivoa­vat kotin­sa, keit­tävät kahvin­sa ym. ym. itse ilman ulkop­uolelta ostet­tua palve­lu­tuotan­toa, kos­ka itse tehtyä työtä ei verote­ta (pitäisikö sekin lait­taa verolle??). Korkea ALV vaatisi toimi­ak­seen sel­l­aista poli­isi­val­tio­ta, etten ainakaan minä halua sel­l­aises­sa asua.

    ALV on kulu­tuk­sen vero­tus­ta, Tulovero on työn verotusta. 

    Jos vero­tuk­sen pain­opiste siir­retään alvi­in veroas­t­een säi­lyessä entisel­lään, palkkaa saa­va voi itse päät­tää säästääkö vai kuluttaako.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos vas­taavasti palkkaverot vähenevägt, mikä saa arvon­lisäveron koro­tus suosii itse tekemistä ver­rat­tuna palkkaveroihin?

    Palkkavero­jen lasku vaikut­taa vain työvoimakus­tan­nuk­si­in (sekin vas­ta mutkan kaut­ta), kun taas ALV:n nos­to vaikut­taa moni­in kiin­teisi­in kului­hin (tilavuokrat, väli­neet, leas­ing, ym.) ja tämä yhtälö ei todel­lakaan suosi pieniä yri­tyk­siä. Lisäk­si palkkavero­jen vält­tämi­nen on taval­liselle palka­nsaa­jalle paljon vaikeam­paa kuin ALv:n välttely.
    Jos ole­tamme, että tulovero­jen lasku ei muu­ta kulut­ta­jan käytet­tävis­sä ole­vaa tuloa, nousee ALVil­lis­ten palvelu­iden suh­teelli­nen hin­ta, kos­ka vai­h­toe­htona on tehdä ko. suorite itse, ja sen vai­h­toe­htokus­tan­nus (työssäkäyn­ti) säi­lyi samana.
    Tämä lie­nee helpoin seli­tys sille, mik­si Yhdys­val­lois­sa palvelu­iden kysyn­tä ja tar­jon­ta on paljon meikäläistä suurem­paa? Yhdys­val­lois­sa osaval­tioiden myyn­tiverot ovat ker­talu­okkaa mei­dän ALVi­amme mata­lampia, tai niitä ei ole ollenkaan. Asi­aan toki vaikut­ta­vat myös suurem­mat tuloerot.

  27. Tasainen ja kat­ta­va Alv on hyvä malli. Ei alen­nuk­sia, mut­tei myöskään nykyisen kaltaista yliko­vaa kan­taa, joka tekee meistä kil­pailukyvyt­tömiä EU:ssa. Paras ratkaisu on alv:n siirtämi­nen EU:lle, kos­ka se vähen­tää mah­dol­lisuuk­sia petoksiin.

  28. EU ongel­ma on vero­tuk­sen vuodot.EU alueel­la on help­po elää verottomana,erityiseti, jos olet yrittäjä.Jos asut kahdessa maas­sa niin sil­loin syn­tyy koti­paik­ka 183 päivän sään­nön mukaan, mut­ta kun teet töitä kolmes­sa maas­sa niin ei ole kun­non sään­töjä koti-ja vero­tu­s­paikan määrittämiseksi

    Niin­pä EU:ssa pyörii miljoo­nia ihmisiä, jot­ka eivät mak­sa veroa mihinkään maahan.Erityiseti matkailu-ja raken­nusalal­la näitä verot­to­mia on pil­vin pimein.

    EU verot­ta­jien yhteistyö on heikkoa eikä ole kovin suuria halu­jakaan har­ras­taa yhteistyötä, sil­lä verokil­pailu estää yhteis­ten päämäärien synnyn

    USA on jo aivan eri maa­ta, val­tio koordi­noi niin,että verot­ta­jaa ei pääse samal­la taval­la pakoon osavl­tioi­ta vaihtamalla

    Ja jos tulee ongelmia niin akuu­tit tau­dit hoide­taan oli kort­te­ja tai ei ja jos käy huonom­min niin aina voi pala­ta koti­maa­han ja palau­tua sosi­aal­i­tur­van piiriin

  29. Ode, en mielestäni väit­tänyt itseäni arvon­lisäverol­lisek­si yri­tyk­sek­si. Oli kyse varsin pien­estä summasta.

    Sak­salais­ten kanssa suo­ma­laiset yri­tyk­set ovat joutuneet todel­lisi­in ongelmi­in, kun Sak­san tul­li pysäyt­telee ja purkaa laivoista Suomeen tule­via kont­te­ja. Tarkas­taa niitä, veloit­taa ja viivyt­tää. Suomen tullis­sa voitaisi­in tehdä samat jutut ilman viivyt­tämisä ja rahas­tuk­sen makua.

    Tein kysei­sistä mieli­v­al­tai­sista toimista Sak­san tullille val­i­tuk­sen. Eivät vas­tan­neet edes kir­jal­liseen kirjeeseen.

    “Sin­un Euroop­pasi” ‑neu­von­ta antoi ohjeet mihin lähet­tää val­i­tus. Sain sak­skankielisen vas­tauk­sen, joka täysin mitätöi koko asian. “Sin­un Euroop­pasi” ker­toi, että oma­l­la kielel­lä tai edes englan­niksi, kuten pyysin ole tarvis vastata.

    Miten joku poh­jan­maalainen yri­tys voi pär­jätä ulko­maankau­pas­sa, kun logis­ti­ik­ka ja tul­laus on etäis­tet­ty Sak­saan. Meikälle tuli melkoisen kallis ja rahakas lasku Sak­san tullil­ta + kuukau­den viivästymien kuljetuksessa. 

    Lähetys olisi voitu tark­istaa Suomes­sa ilman kon­tin pysäy­tys­tä ja viivästys­tä ja lisäkustannuksia.

    Suo­mi oli 1900 luvun alus­sa käytän­nössä Sak­san alus­maa ja Suomen tul­li oli alis­teinen Sak­san tullille. Tämän voi lukea mm. tullin his­to­ri­as­ta. Nyt olemme taas samas­sa alis­teises­sa ase­mas­sa Sak­san provinssi­na ja pussin perällä. 

    Ruot­si ja muut Pohjo­is­maat ovat aivan eri asemassa.

  30. Yritin lukea perustelu­ja mon­een ker­taan. Jäi kuitenkin sel­l­ainen käsi­tys, että lop­pu­jen lopuk­si vero­ma­llil­la kuitenkin halu­taan pienen­tää hyödykkei­den menekkiä myös palvelu­iden. Edel­lä perustelti­in, että kau­pan työl­lisyys ei huonon­tu­isi. Mut­ta entä koko hyödykkei­den tuotan­to? Eikö työl­lisyys huonon­isi erit­täin paljon? Kaik­ki tuotan­to ei ole ympäristön kannal­ta vahin­gol­lista. Mitä hyödyt­täisi, että tuk­ka leikat­taisi­in veron vält­tämisek­si ker­ran 3 kuukaudessa sen sijaan, että se leikataan ker­ran kuukaudessa.

  31. mikko v:
    Yritin lukea perustelu­ja mon­een ker­taan. Jäi kuitenkin sel­l­ainen käsi­tys, että lop­pu­jen lopuk­si vero­ma­llil­la kuitenkin halu­taan pienen­tää hyödykkei­den menekkiä myös palvelu­iden. Edel­lä perustelti­in, että kau­pan työl­lisyys ei huonon­tu­isi. Mut­ta entä koko hyödykkei­den tuotan­to? Eikö työl­lisyys huonon­isi erit­täin paljon?

    No ainakin Kiinas­sa, kos­ka sil­loin Kiinas­sa ja Suomes­sa valmis­tet­tu­jen hilav­itkut­timis­sa olisi sama pros­ent­timäärä veroja. 

    Nythän Suo­mi antaa kovasti tasoi­tus­ta kiinalaisille, kun suo­ma­laisen paidan valmis­tuskus­tan­nuk­sis­sa on suo­ma­lainen tulovero ja kiinalaises­sa ei ole, kos­ka siel­lä ei ompeli­joiden pal­ka­lla vielä tulovero­ja tule.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos vas­taavasti palkkaverot vähenevägt, mikä saa arvon­lisäveron koro­tus suosii itse tekemistä ver­rat­tuna palkkaveroihin?

    Suosi­ihan se säästämistä kulut­tamisen sijaan. Jos saan palkan puh­taana käteen, mut­ta joudun verolle kun kulu­tan, niin kyl­lähän se vähen­tää kulu­tus­ta ver­ratu­na tilanteeseen jos­sa palka­s­ta mak­se­taan ensin tulovvero ja sit­ten kulut­taes­sa oma. 

    Mielesät­ni ei voi siis tarkastel­la pelkästään sitä mikä on par­turin hinta.

    Voisi­han tehdä niin että säästää päästäk­seen käyt­tämään rahat ulko­mail­la alhaisem­mil­la alv-verokan­noil­la. Näin pysty­isi vält­tämään suurim­man osan veroista.

  33. Ja tosi­aan yki liikku­va osa on tuo ulko­maalais­ten vs. koti­mais­ten tuot­tei­den kil­pailukyky koti­markki­noil­la. Sehän tasoit­tuisi kum­masti, kos­ka sil­loin sel­l­ai­sis­sa ulko­maalai­sis­sa tuot­teis­sa, joiden lähtö­maas­sa kan­netaan tuloveroa, olisi enem­män veroa kuin koti­mai­sis­sa tuotteissa.

    Eli kyl­lä jonkin­lainen tulovero var­maan olisi syytä olla, vaikkakin nyky­istä matalampi.

  34. AV: Jos ole­tamme, että tulovero­jen lasku ei muu­ta kulut­ta­jan käytet­tävis­sä ole­vaa tuloa, nousee ALVil­lis­ten palvelu­iden suh­teelli­nen hin­ta, kos­ka vai­h­toe­htona on tehdä ko. suorite itse, ja sen vai­h­toe­htokus­tan­nus (työssäkäyn­ti) säi­lyi samana.

    Mik­si ihmeessä olet­taisimme, ettei tulovero­jen lasku muu­ta kulut­ta­jan käytet­tävis­sä ole­vaa tuloa? 

    Minus­ta se nos­taa. Jokaises­ta ansai­tus­ta eurosta jää enem­män omaan käteen. Jos siis työssä käyvä kulut­ta­ja pohtii, että kan­nat­taisiko tehdä itse vai paiskia omaa työtä ja ostaa ulkoa, niin tuloveron alen­nuk­sen ja ALV:n koro­tuk­sen ei pitäisi tätä yhtälöä muut­taa mitenkään. 

    AV: Lisäk­si palkkavero­jen vält­tämi­nen on taval­liselle palka­nsaa­jalle paljon vaikeam­paa kuin ALv:n välttely.

    Miten ALV väl­tetään (siis kun käsit­tääk­seni pysytään lail­li­sis­sa keinoissa)?

  35. Samuli Saarel­ma:Miten ALV väl­tetään (siis kun käsit­tääk­seni pysytään lail­li­sis­sa keinoissa)?

    Säästetään kotona ja sit­ten has­sa­taan rahat alhaisem­man verokan­to­je mais­sa joko loma­l­la tai ostos­matkalla. Viinan matkus­ta­jatuon­ti osoit­taa, että mikäli veroero on suuri, ostok­set tehdään ulkomailla. 

    Alvin kohdal­la veroero tosin ei voi mitenkään venähtää niin suurek­si kuin alko­holien kohdal­la, mut­ta jos ero naa­purei­demme hyväk­si on vaikka­pa 20%-yksikköä, niin kyl­lä aivan var­masti edessä on kovaa vuo­toa Tallinnaan ja Haaparannalle.

    Eli naa­purei­den toimet vaikut­ta­vat siihen, kuin­ka korkeaa alv-kan­taa on mah­dol­lista ylläpitää. 35% alv, jos naa­puris­sa on 20%, voi olla kestämätön.

  36. Samuli Saarel­ma: Mik­si ihmeessä olet­taisimme, ettei tulovero­jen lasku muu­ta kulut­ta­jan käytet­tävis­sä ole­vaa tuloa? 

    Minus­ta se nos­taa. Jokaises­ta ansai­tus­ta eurosta jää enem­män omaan käteen. Jos siis työssä käyvä kulut­ta­ja pohtii, että kan­nat­taisiko tehdä itse vai paiskia omaa työtä ja ostaa ulkoa, niin tuloveron alen­nuk­sen ja ALV:n koro­tuk­sen ei pitäisi tätä yhtälöä muut­taa mitenkään. 

    Miten ALV väl­tetään (siis kun käsit­tääk­seni pysytään lail­li­sis­sa keinoissa)?

    Jos työ­markki­nat olete­taan edes osit­tain tehokkaik­si, ei tuloveron lasku lisää käytet­tävis­sä ole­vaa tuloa, sil­lä brut­topalkat toki laske­vat vas­taavasti. Voimme kai olet­taa ihmis­ten ole­van sen ver­ran fik­su­ja, että laske­vat taskus­saan ole­via raho­ja, eikä jotain absrak­te­ja bruttotuloja?
    Tulovero­jen laskul­la­han nimeno­maan tavoitel­laan työvoiman tar­jon­nan lisään­tymistä, jos tar­jon­ta lisään­tyy, mut­ta kysyn­tä ei, löy­tyy uusi tas­apaino alem­mal­ta hintatasolta.

    Tulovero vaikut­taa vain työvoimaku­lui­hin, ALV vaikut­taa kaikki­in mui­hin kuluihin.

    ALV:n vält­tämi­nen on erit­täin help­poa: Tee itse!
    Tämä on juuri ALV:n ongel­ma! Mais­sa, jois­sa on korkea ALV on kehit­tymätön palvelusektori.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    EWvert. Jos sin­ul­la ei ole yri­tys­tä (ja vaik­ka olisikin, jos ostit itselle­si) rikoit kyl­lä Suomen lakia.

    Ode, Suomes­sa on tavat­toman vaikea elää rikko­mat­ta lakia! Kiitos tei­dän, rakkaat kansanedustajat.

    Fin­lex Rakennuskaari

    7 luku

    Miten humal­is­to on istutet­ta­va ja kun­nos­sa pidettävä

    1 §

    Jokaises­sa talos­sa pitää olla humal­is­to, ja istut­takoon talon­poi­ka joka vuosi hyviä juuria neljänkymme­nen salon var­alle, kunnes näitä tulee kak­sisa­taa kokon­aiseen taloon. Joka ei sitä tee, vetäköön sakkoa kul­takin vuodelta [talar­in], ja istut­takoon kuitenkin niinkuin on san­ot­tu, jollei havai­ta, että humal­is­toa ei voi siihen istut­taa taik­ka siinä voimas­sa pitää.

    2 §

    Nimis­mies pankoon syyskäräjis­sä syyt­teenalaisek­si sen, joka ei ole humal­is­toa näin istut­tanut, ja ottakoon sakon ulos ennen Tuo­maan­päivää. Jos nimis­mies sen laimin­lyö, mak­sakoon itse sen sakon.

    3 §

    Jos talon­po­jal­la jo on kak­sisa­tasalkoinen humal­is­to, pitäköön sen voimas­sa, ja enen­täköön sitä, jos voipi. Jos hän las­kee humal­is­ton rap­pi­olle, vetäköön sakkoa talar­in kus­takin neljästäkymmen­estä salosta. Jos hän sen ihan autiok­si jät­tää, vetäköön sakkoa kymme­nen talar­ia ja tehköön humal­is­ton uudestaan.

    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000

  38. Net­tikaup­pa on alv:n todel­li­nen ongel­ma. Sak­san verot­ta­ja ei halua puut­tua ongel­maan, sil­lä alvit tilitetään Sak­saan, vaik­ka ne pitäisi tilit­tää Suomeen. Suomen verot­ta­jal­la taasen ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta tarkas­taa vuosit­tain sak­salais­ten fir­mo­jen myyntimääriä.

    Paras ratkaisu taitaisi olla EU:n yhteinen etämyyn­nin alv, joka olisi kaikille yhteinen ja tilitet­täisi­in aina myyjä­maan verot­ta­jalle. Ongel­mak­si muo­dos­tuu vain yhtei­sistä vero­pros­en­teista sopiminen 😀

  39. Mites sel­l­ainen tuöl­lisyy­teen kan­nus­ta­va alv-malli, mis­sä yri­tys toimin­nan työpo­h­jais­ta­nar­von­lisää ei verotet­taisikaan? Eli käytän­nössä yri­tyk­selle palautet­taisi­in tämän työstä mak­sama alv. Hom­man voisi rahoit­taa nos­ta­mal­la yleistä alv-tasoa.

    Esimerk­ki, rav­in­tolan vuo­den aikana val­ti­olle mak­samat alv ovat 100. Rav­in­tolan tilin­päätök­sen mukaan rav­in­tolan menoista 40 % oli han­k­in­to­ja, 10 % rahoi­tusku­lu­ja, 10 % vuokria ja 60 % henkilöstö­meno­ja. Val­tio palaut­taa rav­in­to­lalle tämän tlit­tämistä alveista 10.

    Olisiko tämä,todellinen vihreä ja työl­listävä ver­ou­ud­is­tus? Onko täl­laista pohdittu?

    1. Rolle. Noista rav­in­tolan han­k­in­noista suurin osa on työperäisiä. Sin­un mallis­sasi arvon­lisäveroa mak­set­taisi­in vain koroista ja voitos­ta. Aika kapoisek­si menisi veropohja.

  40. Ja sama korjattuna..:

    Mites sel­l­ainen työl­lisyy­teen kan­nus­ta­va alv-malli, mis­sä yri­tys­toimin­nan työpo­h­jais­tan arvon­lisää ei verotet­taisikaan? Eli käytän­nössä yri­tyk­selle palautet­taisi­in tämän työstä mak­sama alv. Hom­man voisi rahoit­taa nos­ta­mal­la yleistä alv-tasoa.

    Esimerk­ki: rav­in­tolan vuo­den aikana val­ti­olle mak­samat alv ovat 100. Rav­in­tolan tilin­päätök­sen mukaan rav­in­tolan menoista 40 % oli han­k­in­to­ja, 10 % rahoituskuluja,10 % vuokria ja 60 % henkilöstö­meno­ja. Val­tio palaut­taa rav­in­to­lalle tämän tilit­tämistä alveista 60.

    Toisin sanoen, työn tuot­ta­mas­ta arvon­lisästä ei enää verotet­taisi, ja alv kohdis­tu­isi vain ja ain­oas­taan mui­hin menoi­hin. Tämä paran­taisi työn kan­nat­tavu­ut­ta, vähen­täisi har­maa­ta talout­ta ja paran­taisi työl­listävien yri­tys­ten kil­pailu­ase­maa ver­sus tavaraa myyvät yri­tyk­set. Käytän­nön esimerkkinä kodinkonei­den kor­jauk­ses­ta tulisi jälleen kan­nat­tavam­paa ja ehkä jopa harkit­tavam­paa sen sijaan että oste­taan uudet laitteet.

    Samat­en tämä yleen­sä alen­taisi palvelu­iden hin­taa, mikä mah­dol­lis­taisi laa­jem­man palvelu­iden kysyn­nän. Eri­tyisen hienoa mallis­sa olisi, että alvit einää kohdis­tu­isi suo­ma­laiseen työhön.

    Olisiko tämä,todellinen vihreä ja työl­listävä ver­ou­ud­is­tus? Onko täl­laista pohdittu?

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Rolle. Noista rav­in­tolan han­k­in­noista suurin osa on työperäisiä. Sin­un mallis­sasi arvon­lisäveroa mak­set­taisi­in vain koroista ja voitos­ta. Aika kapoisek­si menisi veropohja. 

    Käytän­nössä arvon­lisää syn­tyy ihmisen työstä, koneen työstä / automaa­tios­ta, tai imma­te­ri­aalis­es­ti (esim. brän­di­ar­vo). Näitä voisi hyvin verot­taa eri painotuksin.

  42. Tot­ta ja sik­si yleistä arvon­lisäveropo­h­jaa pitäisikin korot­taa jos täl­laista mallia sovellettaisiin.

    Rav­in­to­la oli vain yksi esimerk­ki, mut­ta sikäli kiin­nos­ta­va, että rav­in­to­las­sa käyn­ti Suomes­sa miel­letään kalli­ik­si. Täl­lä mallil­la rav­in­to­las­sa ruokailus­ta tulisi edullisem­paa ja kiin­nos­tavam­paa. Lähdin ajatuk­ses­ta, miten kulu­tus­ta saisi suun­nat­tua tavaroista palvelui­hin. Ensin mieleen tuli­vat eri­laiset alv-kan­nat eri toimi­aloille, mut­ta tämä olisi tas­a­puolisem­pi ja parem­min osu­va menet­te­ly (kai). Ja voisi­ha tuo­ta lähteä sovelta­maan vähän maltillisemmin…

  43. AV: Jos työ­markki­nat olete­taan edes osit­tain tehokkaik­si, ei tuloveron lasku lisää käytet­tävis­sä ole­vaa tuloa, sil­lä brut­topalkat toki laske­vat vastaavasti.

    Mielestäni Suomes­sa on empi­iris­es­ti todet­tu sekä 90-luvul­la, sekä nyt taas uud­estaan alka­en vudoes­ta 2008, että nimel­liset brut­topalkat eivät laske. 

    Joka muu­ta väit­tää, saa kyl­lä perustel­la kan­tansa vähän parem­min kuin “jos toimi­vat tehokkaasti niin kyl­lä ne las­kee”. Eri­tyis­es­ti kun suo­ma­laiset työ­markki­nat ovat hyvin kaukana täy­den kil­pailun markki­noista, nehän ovat kartel­lien hallitsemia!

    Koko eurokri­isi kun on osaltaan seu­raus­ta siitä, että palkat eivät jous­ta ainakaan niin paljoa, kun niiden pitäisi jous­taa täl­lais­ten ongelmien välttämiseksi.

  44. Sylt­ty:
    Koko eurokri­isi kun on osaltaan seu­raus­ta siitä, että palkat eivät jous­ta ainakaan niin paljoa, kun niiden pitäisi jous­taa täl­lais­ten ongelmien välttämiseksi. 

    Jos palkko­jen pitäisi jous­taa, iso julki­nen sek­tori on ongel­ma, kos­ka palkko­ja ei voi­da laskea eikä irti­sanomisia tehdä yhtä akti­ivis­es­ti kuin yksi­tyisel­lä puolel­la. Jos palkat jous­ta­vat vain yksi­tyisel­lä puolel­la, julkiset virat houkut­tel­e­vat liian hyviä osaa­jia, jot­ka voisi­vat tehdä enem­män hyvää muualla…

  45. Sylt­ty: Säästetään kotona ja sit­ten has­sa­taan rahat alhaisem­man verokan­to­je mais­sa joko loma­l­la tai ostos­matkalla. Viinan matkus­ta­jatuon­ti osoit­taa, että mikäli veroero on suuri, ostok­set tehdään ulkomailla. 

    Alvin kohdal­la veroero tosin ei voi mitenkään venähtää niin suurek­si kuin alko­holien kohdal­la, mut­ta jos ero naa­purei­demme hyväk­si on vaikka­pa 20%-yksikköä, niin kyl­lä aivan var­masti edessä on kovaa vuo­toa Tallinnaan ja Haaparannalle.

    Eli naa­purei­den toimet vaikut­ta­vat siihen, kuin­ka korkeaa alv-kan­taa on mah­dol­lista ylläpitää. 35% alv, jos naa­puris­sa on 20%, voi olla kestämätön.

    Tähän voisi aut­taa, jos käytet­täisi­in digi­val­u­ut­taa, jon­ka siir­rosta kulut­ta­jatililtä läh­tee ole­tusar­vois­es­ti ALV val­ti­olle. Kun vai­h­dat val­u­ut­taa ulko­maan­matkaa varten, mak­sat ALVin ja saat rahat takaisin ulko­mais­ten kuit­tien ja sen mukaan, miten asia on kan­sain­välis­es­ti sovit­tu. Fik­sua­han olisi antaa takaisin vain ulko­maan ALV.

    Ongel­mana tässä sys­tee­mis­sä on, että vai­h­toe­htois­t­en val­u­ut­to­jen käyt­tö tulee suurek­si kiusaukseksi.

  46. Rolle:
    Ja sama korjattuna..:

    Mites sel­l­ainen työl­lisyy­teen kan­nus­ta­va alv-malli, mis­sä yri­tys­toimin­nan työpo­h­jais­tan arvon­lisää ei verotet­taisikaan? Eli käytän­nössä yri­tyk­selle palautet­taisi­in tämän työstä mak­sama alv. Hom­man voisi rahoit­taa nos­ta­mal­la yleistä alv-tasoa.

    Esimerk­ki: rav­in­tolan vuo­den aikana val­ti­olle mak­samat alv ovat 100. Rav­in­tolan tilin­päätök­sen mukaan rav­in­tolan menoista 40 % oli han­k­in­to­ja, 10 % rahoituskuluja,10 % vuokria ja 60 % henkilöstö­meno­ja. Val­tio palaut­taa rav­in­to­lalle tämän tilit­tämistä alveista 60.

    Tämä myös kan­nus­taa kor­vaa­maan pääo­maa työvoimal­la ja las­kee siten tuot­tavu­ut­ta. Jos tähän vielä ympätään päälle Var­ti­aisen hal­pa­maa­han­muut­to niin syn­tyy aika paljon val­ti­olle kallista harrastustoimintaa.

  47. Anomuu­mi: Tämä myös kan­nus­taa kor­vaa­maan pääo­maa työvoimal­la ja las­kee siten tuot­tavu­ut­ta. Jos tähän vielä ympätään päälle Var­ti­aisen hal­pa­maa­han­muut­to niin syn­tyy aika paljon val­ti­olle kallista harrastustoimintaa.

    Kumpi lop­ul­ta on kalli­im­paa — se, että vain hyvin tuot­tavia töitä tehdään ja suuri joukko on työt­tömänä ja elää tulon­si­ir­roil­la, vai se, että vähem­män tuot­tavia töitäkin tehdään, jol­loin työl­lisyys on parem­pi ja tulon­si­ir­to­ja tarvi­taan vähemmän?

  48. EU-sisä­markki­noista ja ALV:sta: Osaako joku muuten äkkiseltään ker­toa, miten toimii mak­set­tu­jen arvon­lisävero­jen vähen­nys ulko­maankau­pas­sa? Eli saako tuotan­topanok­sista jne. mak­set­tu­ja alve­ja vähen­tää ulko­maille myy­ty­jen ALV-tili­tyk­sistä, ja jos saa niin miten ne jyvitetään? Euromääräisen verot­toman myyn­nin perus­teel­la vai jotenkin muuten?

    Jos niitä ei saa vähen­tää, niin ymmär­rän hyvin, mik­si kaik­ki rikko­vat tässä lakia.

    Kir­joitin tästä hil­jat­tain johonkin toiseen aiheeseen viestin, mut­ta se taisi hukkua bit­ti­avaru­u­teen. Olen siis sitä mieltä, että tästä EU-sisä­markki­na-ALV ‑pelleilystä pitäisi luop­ua ja pala­ta siihen, että kulut­ta­jien EU:n alueeltakin tilaamien tuot­tei­den ALVeista olisi vas­tu­us­sa osta­ja (ja myyjä saisi myy­dä verot­tomasti). Ei ole mitään järkeä siinä, että sisä­markki­na-alue on paljon suurem­pi kau­pan este kuin ulko­ra­ja. Kansal­liset vira­nomaiset laskekoot, kuin­ka pienistä ostok­sista näitä ALVin mak­su­ja kan­nat­taa kytätä.

  49. Ville: Kumpi lop­ul­ta on kalli­im­paa – se, että vain hyvin tuot­tavia töitä tehdään ja suuri joukko on työt­tömänä ja elää tulon­si­ir­roil­la, vai se, että vähem­män tuot­tavia töitäkin tehdään, jol­loin työl­lisyys on parem­pi ja tulon­si­ir­to­ja tarvi­taan vähemmän?

    Tuo nyt taitaa olla eri kysymys. Jos halu­taan pitää mata­lasti tuot­ta­vat töis­sä, kan­nat­taa tukea hei­dän työtään suo­raan eikä roiskia rahaa kaut­ta lin­jan, mikä taas saat­taisi johtaa tuot­tavu­u­den lasku­un vähän joka paikassa.

    ALVin pain­ot­ta­mi­nen itsessäänkin jo tasot­taisi konei­den tämän­hetk­istä etu­lyön­ti­ase­maa vero­tuk­ses­sa, kuten Osmo mainit­si. Se, että työvoima­meno­jen osu­us vielä voitaisi­in tämän lisäk­si vähen­tää ALVista, olisi aika radikaali heit­to toiseen suuntaan.

    Väit­tävät, että kaiken­lainen vero­tuk­sen aiheut­ta­ma vinouma on pahas­ta. Näin saat­taa ollakin, mut­ta jos pitäisi vali­ta niin ottaisin mielu­um­min isom­man veron itsel­leni kuin sorville. Syynä konei­den huo­let­to­muus ja halpu­us val­ti­olle, ei niinkään masok­is­mi tai ihmisvi­ha. Peri­aate “käyt­täjä mak­saa” tulee mieleen.

  50. Siir­tymi­nen tuloveroista kulu­tusveroon siirtäisi vero­taakkaa miehiltä naisille. Miehet ansait­se­vat ilmeis­es­ti noin 20% naisia enem­män mut­ta naiset kulut­ta­vat kak­si, kolme ker­taa enem­män kuin miehet. Tulovero ja etenkin pro­gres­si­ivi­nen tulo­ero kohdis­tuu enem­män miehi­in ja kulu­tusvero naisi­in. Jos et usko, mene tänään kat­tomaan Hul­luille päiville 😉

    Mikä on sel­l­aisen ver­ou­ud­is­tuse­hdo­tuk­sen onnis­tu­misen mah­dol­lisu­us, joka siirtää veror­a­situs­ta miehiltä naisille? Kun puoluei­den naisjär­jestöt oival­taisi­vat, mis­sä men­nään, heh, siinä ei kunn­ian kukko laulaisi ehdottelijoille.

  51. Vir­tu­aal­i­maail­moissa on esimerkke­jä ALV yhteiskunnista.

    Esimerkik­si EVE Online, jos­sa on erään­lainen markki­navero, joka nap­saisee tietyn pros­ent­tio­su­u­den jokaises­ta kau­pas­ta. Sen lisäk­si mak­se­taan kaup­pi­aalle oma siivun­sa. Lisäk­si yri­tyk­set voivat aset­taa jäse­nilleen veron 0–100 pros­entin väliltä. Liian pitkä tari­na tässä selitet­täväk­si, joten sivu­u­tan sen ja paljon muutakin.

    Talousti­etei­den opiske­li­joille tämän pelin pitäisi kuu­lua ope­tu­so­hjel­maan. En muuten vitsaile.

    Itse peli on ollut ole­mas­sa nyt reilun 12 vuo­den ajan ja peli­maail­man rahamäärä on kas­vanut vajaaseen 1000 triljoon­aan. Sen arvo on eurois­sa nykyään, jotain 20 miljoo­nan euron luokkaa. Vir­tu­aali­ra­haa voi siis myös ostaa oikeal­la rahalla.

    Muun muuas­sa WSJ on ottanut pelin esille ja pelis­sä ole­vaa talout­ta tutk­i­taan yliopis­tois­sa ympäri maailmaa. 

    http://blogs.wsj.com/economics/2010/06/21/real-economist-takes-lessons-from-virtual-world/

    http://www.ibtimes.co.uk/eve-online-meet-man-controlling-18-million-space-economy-1447437

    Suomes­sa ainakin HIIT on saanut pelin tietokan­nan tutkittavaksi.

    http://www.hiit.fi/digital-content-communities

    http://community.eveonline.com/news/news-channels/press-releases/virtual-economy-research-project-starting-at-helsinki-institute-for-information-technology‑1/

    Tuuk­ka Lehtiniemen gradu vuodelta 2008:

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/18296/macroeco.pdf?sequence=1

    Talous­dataa min­er­aaleista vuodelta 2014, ennen suur­ta taistelua:

    http://community.eveonline.com/news/dev-blogs/mineral-trade-in-the-wake-of-the-battle-of-b-r5rb-price-indices-february-2014/?_ga=1.126657165.1046865389.1427570993

    Lisää talous­dataa, ei ihan reaaliaikaista

    https://eve-central.com/

    Pelis­sä siis han­ki­taan raa­ka-ainei­ta, joista valmis­te­taan tuot­tei­ta, jot­ka myy­dään ja jot­ka lop­ul­ta pää­tyvät käyt­töön ja tuhoutu­vat mm. sodis­sa. Voit myös pelkästään trei­da­ta tai vas­taavasti valmis­taa tuot­tei­ta eri raaka-aineista.

    Peli­maail­ma koos­t­uu yhdestä galak­sista, jos­sa on tähti­jär­jestelmiä, jois­sa on tai ei ole avaruusasemia.

    Ei ole yllä­tys, että suurim­mat kaup­pa­paikat ovat valikoituneet vuosien­saatossa logis­tis­es­ti opti­maal­isi­in sijain­tei­hin. Ne ovat myös muut­tuneet sijain­ti­aan, jos linkke­jä tähti­jär­jestelmien välil­lä on muutettu.

    Eikä sekään, että suuret allianssit pyrkivät val­loit­ta­maan alueet, jois­sa on arvokkaim­mat resurssit. Vielä vähem­män se, että nämä allianssit har­joit­ta­vat voimakas­ta etupi­iripoli­ti­ikkaa ja vuokraa­vat heikko­laa­tuiset alueet liittolaisilleen.

    Pelis­sä voi konkreet­tis­es­ti nähdä kansan­talouden ja finanssi­markki­noiden ilmiöi­den toiminnan.

    Pelis­sä ei ole minkään­laista oikeusjär­jestelmää. Se on siis taval­laan erään­lainen kap­i­tal­isti­nen dystopia, jos­sa vahvin vie ja heikot vikisee.

    Peli aloite­taan luo­ma­l­la hah­mo, joka saa 5000 ISKiä. ISK on pelis­sä käytet­tävä valuutta.

    Pelis­sä oppii nopeasti sen, että ajalle täy­tyy antaa jokin arvo.

    Pelis­sä on myös oikeas­ta elämästä johtu­via syk­le­jä. Esimerkik­si maanan­taista torstai­hin markki­noil­la on hil­jaista, hin­nat las­kee. Luon­nolli­nen syy on, että pelaa­jat ovat töis­sä. Sit­ten per­jaina markki­noil­la alkaa käymään kuhi­na ja pitää varus­taa sota-aluk­sia viikon­lop­un tais­telui­hin. Hin­nat nousee. Sun­nun­tai-iltana kaup­pa käy kuin kuumil­la kivillä.

    Siis, osta alku­vi­ikos­ta ja myy loppuviikosta.

    Kaukana kaup­pa­paikoista voit joutua mak­samaan järkyt­tävän hin­nan tuot­teista, mut­ta sijain­nit, joi­hin rak­en­taa ase­man voivat olla arvot­to­mia. Kuten oike­as­sa elämässäkin.

    Suurin osa pelis­sä kau­pankäyn­ti­in osaaot­tavista osal­lis­tuu niin kut­sut­tuun 0.01 sotaan. Siis, jos­sa jokainen trei­daa­ja nokit­taa ase­mal­la yhdel­lä iskin sada­sos­al­la — iskletil­lä. Mon­esti tulee vas­taan tilanne, jos­sa joltakin pet­tää pok­ka ja markki­noille nakataankin omaa tuotet­ta vaikka­pa miljoo­nan halvem­mal­la. Muu­ta­mas­sa min­uutis­sa markki­na kor­jau­tuu ja tämä miljoo­nan alen­tanut on nokitet­tu taas — 0.01 iskillä.

    Vas­taavasti oste­taan 0.01 kallim­mal­la hin­nal­la, mut­ta jotkut taas nakkaa­vat vaik­ka sen miljoo­nan lisää, mut­ta sekin nokite­taan hetkessä.

    Het­kit­täisiä super­markki­narako­ja on esimerkik­si ne tilanteet, kun peli­in tuo­daan uusi päiv­i­tys ja kau­pankäyn­ti keskey­tyy. Sen vuok­si markki­nat ovat het­kel­lis­es­ti tyhjät ja kysyn­nän ero tuotan­toon on val­ta­va. Hin­nat rake­toi­vat, mut­ta yleen­sä jo saman päivän iltaan men­nessä hin­nat palau­tu­vat, kun pelaa­jat kir­jau­tu­vat sisään ja tyh­jen­tävät varas­to­jaan markkinoille.

    Jos peli­in tulee uusi alus, niin ensim­mäiset halukkaat saat­ta­vat mak­saa siitä jär­jet­tömiä hintoja.

    Osa lait­taa tar­jous­pyyn­töjä hil­jaisille alueille ja keräävät kuukausien kulues­sa pilkkahin­nal­la ison läjän tavaraa, jon­ka sit­ten keräävät kasaan ja myyvät suurim­mas­sa kaup­pa­paikas­sa hyväl­lä kat­teel­la. Pitkäjän­teisyys palk­i­taan kyl­lä varmasti.

    Varsinkin mon­et aloit­teli­jat etsivät arbi­traase­ja, kul­jet­ta­mal­la tuot­tei­ta alueil­ta toisille, toivoen ettei tilaisu­us täy­ty, ennen kuin he pää­sevät lastin­sa kanssa per­ille (tai tule tuho­tuk­si matkalla).

    Jita on suurin markki­na. Päivit­täi­nen vai­h­to on mon­ta sataa mil­jar­dia. Ei ole pyhäpäiviä ja se on auki 24/7.

    Suosit­te­len tätä peliä lämpimästi jokaiselle markki­na­t­alouden toimin­nas­ta kiinnostuneelle.

    Kris­till­i­nen retori­ik­ka voi ärsyt­tää, jos­ta varoituk­sen sana. Onhan peli­maail­makin ‘New Eden’…

    Peli pyörii läh­es mil­lä tahansa uudehkol­la win­dows PC tietokoneel­la, kun­han grafi­ik­ka-ase­tuk­set säätää aivan minimiin.

    Markki­noil­la pyörii pääsään­töis­es­ti van­hempaa pelaa­jakun­taa, 30–60 vuotiaita. 

    En suosit­tele tätä peliä alaikäisille. Ver­ta ei pelis­sä näy, mut­ta peli­maail­ma on hyvin kylmä ja julma.

    Voin heit­tää tähän vaik­ka haas­teek­si, että free tri­al (ilmainen kokeilu­ai­ka) on 14 tai 21 vuorokaut­ta. Moni on onnis­tunut trei­daa­maan tuo­ta 5000 iskiä niin hyvin, että 14 vuorokau­den kulut­tua on kyen­nyt osta­maan PLEX­in, jol­la voi ostaa peli­aikaa kuukaudek­si. Se on ollut halvim­mil­laan noin 300 miljoon­aa ja kalleim­mil­laan noin mil­jar­di. Tässä on muuten onnis­tut­tu use­am­paankin kertaan.

    Lopuk­si pakolli­nen sisäpi­irin vitsi:

    Eve Online Learn­ing Curve:

    http://i.imgur.com/jj16ThL.jpg

    Min­ut hui­jat­ti­in mukaan vuon­na 2004, jon­ka jäl­keen olen ottanut osaa vir­tu­aaliseen kaup­pa­so­taan akti­ivisem­min ja vähem­män akti­ivisem­min. Olen tutus­tunut vuosien saatossa satoi­hin ihmisi­in ympäri maail­man. Nykyään en opiskelun vuok­si jou­da pelaa­maan pelejä.

  52. Antsa: Ode, Suomes­sa on tavat­toman vaikea elää rikko­mat­ta lakia! Kiitos tei­dän, rakkaat kansanedustajat.

    Fin­lex Rakennuskaari

    7 luku

    Miten humal­is­to on istutet­ta­va ja kun­nos­sa pidettävä

    1 §

    Jokaises­sa talos­sa pitää olla humal­is­to, ja istut­takoon talon­poi­ka joka vuosi hyviä juuria neljänkymme­nen salon var­alle, kunnes näitä tulee kak­sisa­taa kokon­aiseen taloon. Joka ei sitä tee, vetäköön sakkoa kul­takin vuodelta [talar­in], ja istut­takoon kuitenkin niinkuin on san­ot­tu, jollei havai­ta, että humal­is­toa ei voi siihen istut­taa taik­ka siinä voimas­sa pitää.

    2 §

    Nimis­mies pankoon syyskäräjis­sä syyt­teenalaisek­si sen, joka ei ole humal­is­toa näin istut­tanut, ja ottakoon sakon ulos ennen Tuo­maan­päivää. Jos nimis­mies sen laimin­lyö, mak­sakoon itse sen sakon.

    3 §

    Jos talon­po­jal­la jo on kak­sisa­tasalkoinen humal­is­to, pitäköön sen voimas­sa, ja enen­täköön sitä, jos voipi. Jos hän las­kee humal­is­ton rap­pi­olle, vetäköön sakkoa talar­in kus­takin neljästäkymmen­estä salosta. Jos hän sen ihan autiok­si jät­tää, vetäköön sakkoa kymme­nen talar­ia ja tehköön humal­is­ton uudestaan.

    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000

    Kas vain. Kuvit­telin, että vuo­den 1734 rak­en­sukaaren määräyk­sistä on enää voimas­sa van­hin ympäristöla­ki eli Laki siitä, miten siko­ja pitää ter­homet­sään päästämän.

Vastaa käyttäjälle AV Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.