Oden veromalli (2/4): Miksi ALV?

Mik­si ALV?

Arvon­li­sä­ve­ro on yri­tyk­sen mak­sa­ma tasa­suu­rui­nen vero pal­koil­le, koroil­le ja voitolle.

Mut­ta eihän yri­tys mak­sa arvon­li­sä­ve­roa, sehän on kulut­ta­jan vero, kos­ka se menee suo­raan hin­toi­hin? Eivät­kö palk­ka­ve­rot sit­ten mene suo­raan hin­toi­hin? Lähes kaik­ki verot koh­dis­tu­vat tuo­tan­toon ja lähes kaik­kien vero­jen lopul­li­nen mak­sa­ja on kulut­ta­ja. Olen­nais­ta on vain, mitä tuo­tan­to­pa­nok­sia verotetaan.

On esi­mer­kik­si aivan sama, että kum­man — työ­nan­ta­jan vai työn­te­ki­jän — rahak­si kut­su­taan sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja, jot­ka peri­tään pal­kas­ta. Olen­nais­ta on, että ne nos­ta­vat työ­val­tais­ten hyö­dyk­kei­den hin­to­ja ja hei­ken­tä­vät työn ase­maa suh­tees­sa konei­siin, kos­ka konees­ta ei peri­tä sosi­aa­li­tur­va­mak­sua. (Koneen hin­nas­sa toki on, joten pois­tois­sa­kin on, mut­ta pää­omal­le las­ket­ta­vas­sa koros­sa ei enää ole.)

Kuka mak­saa pal­kan­saa­jan progres­sii­vi­sen tulo­ve­ron? Pitäi­si tie­tää, mil­lai­nen palk­ka­ja­kau­ma oli­si, jos meil­lä ei oli­si progres­sii­vis­ta tulo­ve­roa. Jos palk­ko­jen erot oli­si­vat yhtä suu­ret, progres­sii­vi­nen tulo­ve­ro on hyvä­palk­kai­sen mak­sa­ma vero. Jos taas vero­tuk­sen progres­sii­vi­suus kas­vat­taa brut­to­palk­ko­jen ero­ja, suur­ten palk­ko­jen kor­keat verot ovat tuo­tan­non kus­tan­nus – mak­su sii­tä, että käyt­tää yhteis­kun­nan kal­liis­ti kou­lut­ta­maa työ­voi­maa. Totuus on jos­sain täs­sä välis­sä. Kun hou­ku­tel­laan Suo­meen ulko­mais­ta eri­tyis­osaa­jaa, hän hin­noit­te­lee itsen­sä net­toan­sioi­den mukaan, eli vero jää rasit­ta­maan tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia ja jää lopul­ta kulut­ta­jien maksettavaksi.

Jos edus­tai­sin orga­ni­saa­tio­ta, jon­ka tuli­si puo­lus­taa työ­pa­nok­sen­sa myy­jiä, pitäi­si arvon­li­sä­ve­roa pal­jon parem­pa­na kuin palkkaveroja.

Jos kaik­ki tulot kulu­tet­tai­siin, ALV vas­tai­si line­aa­ris­ta tulo­ve­roa. Kos­ka kaik­kia tulo­ja ei kulu­te­ta aina­kaan heti, tulo­ve­roon ver­rat­tu­na arvon­li­sä­ve­ro on edul­li­sem­pi sil­le, joka sääs­tää osan tulois­taan ja epäe­dul­li­nen sil­le, joka syö enem­män kuin tienaa.

San­ka­riy­rit­tä­jä, joka luo yri­tyk­sen tyh­jäs­tä, ei mak­sa veroa yri­tyk­sen­sä kas­vus­ta, mut­ta mak­saa kyl­lä kai­kes­ta sii­tä kulu­tuk­ses­ta, jon­ka tämä hänel­le mah­dol­lis­taa. Hänen lap­sen­sa sen sijaan jou­tu­vat mak­sa­maan veroa, jos he pane­vat yri­tyk­sen varal­li­suu­den sileäk­si kers­ka­ku­lu­tuk­sel­la. Kau­niai­nen on Suo­men kun­nis­ta se, jos­sa on suh­tees­sa eni­ten koko­naan tulot­to­mia asuk­kai­ta. He eivät mak­sa tulo­ve­roa, mut­ta kulu­tus­ve­roa he mak­sa­vat ja jopa aika pal­jon. He oli­si­vat kär­si­jöi­tä esit­tä­mäs­sä­ni mallissa.

Siir­ty­mi­nen kulu­tus­ve­roi­hin on jär­ke­väm­pi tapa tukea omis­tusa­su­mis­ta kuin kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus. Asun­to­lai­naan mene­väs­tä osas­ta tulo­ja ei mak­se­ta veroa. Toi­saal­ta vaik­ka ihmi­set eivät ymmär­rä, mik­si velat­to­mas­sa omis­tusa­sun­nos­sa asu­van pitäi­si mak­saa tulo­ve­roa enem­män kuin vuo­kra-asun­nos­sa asu­van, he hyväk­sy­vät, että edel­li­set mak­sa­vat enem­män kulu­tus­ve­ro­ja, kos­ka heil­lä on varaa kulut­taa enemmän.

Kah­den maan asuk­kai­den verot­ta­mi­nen muut­tuu loo­gi­sek­si. Ei tar­vit­se jah­da­ta, kuin­ka mone­na päi­vä­nä rik­kaat NHL-kiek­koi­li­jat ovat Suo­mes­sa. Jos elää osan vuo­des­ta Suo­mes­sa, sii­tä osas­ta mak­saa kulutusveroja.

 

Virheellisiä vastaväitteitä

Kau­pan työl­li­syys kär­sii. En ymmär­rä lain­kaan kau­pan alan väi­tet­tä, että kulu­tus­ve­rot ovat hai­tak­si kau­pal­le. Kyl­lä kaup­pa kär­sii yhtä lail­la sii­tä, jos asiak­kai­den osto­voi­maa hei­ken­ne­tään tulo­ve­roil­la. Toki turis­ti­tuo­mi­sil­le asial­la on mer­ki­tys­tä, mut­ta tämä on mää­räl­li­ses­ti vähäistä.

ALV sor­taa työ­val­tai­sia pal­ve­lu­ja, jois­sa väli­pa­nok­sia oste­taan vähän ja sik­si on vähän vähen­net­tä­vää veroa. Pal­ve­luam­mat­ti­lai­set mak­sa­vat arvon­li­sä­ve­roa mel­kein koko lii­ke­vaih­dos­taan ja tava­ran val­mis­ta­jat vain pie­nes­tä osas­ta sii­tä. Kyl­lä lop­pu­tuot­teen hin­nas­sa on ALV:tä täs­mäl­leen se sama 24 %. Luu­li­si työ­val­tais­ten pal­ve­lu­jen pikem­min hyö­ty­vän sii­tä, että työn vero­tus­ta vas­taa­vas­ti alen­ne­taan. Ero on pie­ni, mut­ta etu­merk­ki on posi­tii­vi­nen eikä negatiivinen.

Kulu­tus­ve­rot sor­ta­vat köy­hiä. Väi­te on tot­ta sinän­sä, mut­ta kuten Juha­na Var­tiai­nen edel­lä (semi­naa­ris­sa) sanoi, pitää kat­soa vero­tuk­sen koko­nai­suut­ta. Palaan myö­hem­min sii­hen, miten tulon­ja­ko pide­tään kohtuullisena.

Alen­ne­tut vero­kan­nat suo­si­vat köy­hiä ja sai­rai­ta. Tämän me olem­me vero­jaos­tos­sa havain­neet huo­nok­si argu­men­tik­si. Esi­mer­kik­si ruu­an arvon­li­sä­ve­ron alen­nuk­ses­ta 2/3 menee medi­aa­ni­tu­loa suu­rem­pia ansio­tu­lo­ja saa­vil­le ja vain 1/3 köy­hem­mäl­le puo­lik­kaal­le. On pal­jon tehok­kaam­pia tapo­ja lisä­tä pie­ni­tu­lois­ten osto­voi­maa. Samoin sai­rai­ta kan­nat­taa tukea aivan muu­ta kaut­ta kuin alen­ta­mal­la kaik­kien ter­vey­den­hoi­dok­si kut­sut­ta­via pal­ve­lu­jen ja lääk­kei­den arvonlisäveroa.

Vir­heel­li­nen väi­te puo­les­ta: paran­taa kil­pai­lu­ky­kyä, kos­ka ALV ei koh­dis­tu vien­tiin. Arvon­li­sä­ve­ron nos­to ja palk­ka­ve­ro­jen las­ku mer­kit­see pien­tä deval­vaa­tio­ta, mut­ta sen vai­ku­tus haih­tuu ilmaan lyhyes­sä ajas­sa. Ei kel­paa perus­teek­si vero­ra­ken­teen muu­tok­sel­le, mut­ta voi­daan ottaa huo­mioon muu­tos­ta ajoi­tet­taes­sa. Nyt juu­ri oli­si hyvä hetki.

 

60 vastausta artikkeliin “Oden veromalli (2/4): Miksi ALV?”

  1. Miten­käs tämä alv-vetoi­nen mal­li sovi­tet­tai­siin yhteen EU-jäse­nyy­den kans­sa ilman vero­tus­mal­lien har­mo­ni­soin­tia, kun hal­vem­man alv:n EU-mais­ta kui­ten­kin sai­si tuo­da tava­raa rajoi­tuk­set­ta? Tal­link var­maan kyl­lä kiittäisi…

    EU:n sisäi­ses­sä verk­ko­kau­pas­sa­han jo nyt toki pitäi­si alv mak­saa osta­jan koti­maa­han, kun vuo­si­myyn­ti ylit­tää jon­kun ei ihan hir­veän kor­kean rajan, mut­ta sen­kin toteu­tu­mi­nen käy­tän­nös­sä tai­taa tätä nykyä olla lähin­nä myy­jän oman aktii­vi­suu­den varassa.

  2. Hyväs­sä ana­lyy­sis­sä unoh­dat kui­ten­kin EU:n eli pal­ve­lu­jen ja tava­roi­den vapaan liik­ku­mi­sen. Verk­ko­kau­pan aika­kau­del­la tava­rat ja osin pal­ve­lut tila­taan alem­man vero­kan­nan mais­ta. Toki yrit­tä­jän kuu­lui­si las­kut­taa osto­maan vero­kan­nal­la, mut­ta hei kuka oikees­ti niin tekee?

    1. Verk­ko­kau­pan tulee mak­saa vero osta­ja­maal­le osta­ja­maan vero­kan­nan mukaan, ja niin suu­rin osa tekee­kin. Ei tar­vi­ti­si pal­ka­ta mon­ta­kaan koeos­ta­jaan vero­hal­lin­toon käräyt­te­le­mään näi­tä net­ti­kaup­pa­kri­mi­naa­le­ja, joi­den ansain­to­lo­giik­ka perus­tuu arvon­li­sä­ve­ros­sa hui­jaa­mi­seen. Kan­sain­vä­li­set vero­huij­jaa­jat ovat jou­tu­neet niin huo­noon huu­toon, että nii­tä vas­taan on help­po luo­da ylei­seu­roop­pa­lai­nen rin­ta­ma. Vapi­se Ahvenanmaa!

  3. Alen­ne­tut vero­kan­nat suo­si­vat köy­hiä ja sai­rai­ta. Tämän me olem­me vero­jaos­tos­sa havain­neet huo­nok­si argumentiksi.”

    Ket­kä ovat havain­neet, kaikkiko ?
    Käsit­tääk­se­ni täs­tä on puo­luei­den välil­lä eri­mie­li­syyt­tä. Pien­tä alv:tä kan­nat­taa tie­tääk­se­ni mm. Vasem­mis­to­liit­to ja Keskusta.

    Tämä on tyy­pil­li­nen poliit­ti­sen elii­tin (kokoo­mus, vih­reät) väi­te. Nii­tä mui­ta kei­no­ja ruu­an suu­ren osuu­den kom­pen­soi­mi­sek­si ei vain käy­te­tä juu­ri­kaan. On vai­kea teh­dä kom­pen­soi­mi­nen jokai­sel­le eri pie­ni­tu­lois­ten ryh­mäl­le. Kyl­lä pie­ni­tu­loi­sel­la ruu­an osuus menois­ta on pal­jon mer­kit­tä­väm­pi kuin vaik­ka­pa kansanedustajalla !

    Tämän vuok­si lähes kaik­kial­la EU:ssa ruu­an arvon­li­sä­ve­ro on alhai­sem­pi, yleen­sä noin 7–8%. Englan­nis­sa ja Irlan­nis­sa perä­ti 0%.

  4. Mones­sa maas­sa vain on näp­pä­riä poik­keuk­sia, joi­den avul­la voi­daan etä­myy­dä asioi­ta ilman alvia. Esim. hotelsclick.com toi­mii Ita­lias­ta ja myy saman Hel­sin­gin hotel­liyön ilman alvia, jon­ka Suo­mes­sa jou­dut tis­kil­lä mak­sa­maan. Pyy­dä kuit­ti jos et usko!

  5. ALV paran­taa kil­pai­lu­ky­kyä kos­ka se koh­dis­tuu myös tuon­ti­hyö­dyk­kei­siin kun taan tulo­ve­ro koh­dis­tuu vain koti­mai­seen työhön.

    Hypo­teet­ti­ses­sa tapauk­ses­sa jos­sa meil­lä ei oli­si ALV:tä vaan pelk­kä tulo­ve­ro niin koti­mai­sel­lä hyö­dyk­keel­lä oli­si nis­kas­sa koko verot­raak­ka mut­ta tuon­ti­hyö­dy­ke oli­si vero­ton. Jos meil­lä taas oli­si pelk­kä ALV, saman­hin­tai­ses­ta koti­mai­ses­ta ja tuon­ti­hyö­dyk­keess­tä oli­si rasit­tee­na saman­suu­rui­nen vero.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Verk­ko­kau­pan tulee mak­saa vero osta­ja­maal­le osta­ja­maan vero­kan­nan mukaan, ja niin suu­rin osa tekeekin. 

    (Suu­rin osa lii­ke­vaih­dol­la mitat­tu­na var­maan joo, mut­ta kaup­piai­den luku­mää­räl­lä mitat­tu­na var­mas­ti pie­ni vähemmistö…)

    Ylei­nen mat­kus­ta­ja­tuon­nin rajoit­ta­mi­nen tai kan­sal­li­nen verot­ta­mi­nen (mui­den kuin val­mis­te­ve­ron alais­ten tuot­tei­den osal­ta ja mitä näi­tä nyt on) taas on joka tapauk­ses­sa EU-oikeu­del­li­ses­ti mah­do­ton­ta, ja se puo­les­taan on peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la ank­ku­roi­tu sen ver­ran syväl­le tava­roi­den ja pal­ve­lui­den vapaa­seen liik­ku­vuu­teen, että sen muut­ta­mi­ses­ta lie­nee käy­tän­nös­sä tur­ha haaveilla.

  7. Mik­si muu­ten koti­maan len­nois­ta pitää mak­saa alv (10%) mut­tei ulko­maan len­nois­ta. Ei jär­keä ? Ei ihme jos lomai­lu koti­maas­sa maksaa.

  8. Kau­pan työl­li­syys kär­sii. En ymmär­rä lain­kaan kau­pan alan väi­tet­tä, että kulu­tus­ve­rot ovat hai­tak­si kau­pal­le. Kyl­lä kap­pa kär­sii yhtä lail­la sii­tä, jos asiak­kai­den osto­voi­maa hei­ken­ne­tään tulo­ve­roil­la. Toki turis­ti­tuo­mi­sil­le asial­la on mer­ki­tys­tä, mut­ta tämä on mää­räl­li­ses­ti vähäistä.”

    Ei val­tio pol­ta tai pii­lo­ta kerää­mi­ään vero­ra­ho­ja vaan jakaa joka cen­tin takai­sin ja kaik­ki vero­tu­lot pää­ty­vät yksi­tyi­seen kulu­tuk­seen ja yksi­tyi­sel­le sektorille

    Ei ero­tus vähen­nä koko­nais­ku­lu­tus­ky­kyä ae vain muut­taa kulut­ta­jien välis­tä ostovoimaa.

    Esim kun val­tio kerää rahaa kan­sa­ne­läk­kei­siin niin se vähen­tää verol­la työs­sä­käy­vien kulu­tus­ta , mut­ta kun se jakaa rahan elä­ke­läi­sel­le niin elä­ke­läi­nen kulut­taa vero­te­tun osan

    Osa menee hal­lin­toon , mut­ta kyl­lä se vir­ka­mies­kin ostaa ruo­kaa ja sen­kin yksi­tyi­ses­tä kau­pas­ta. Alkos­sa käyn­ti piden­tää rahan reit­tiä takaisn yksi­tyi­sel­le sektorille

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Verk­ko­kau­pan tulee mak­saa vero osta­ja­maal­le osta­ja­maan vero­kan­nan mukaan, ja niin suu­rin osa tekeekin. 

    Onko se oikeas­ti noin? Joka ker­ta, kun tilaan Sak­sas­ta tava­raa, on verk­ko­kaup­pa mikä hyvän­sä, niin vero on 19 %, kuten se Sak­sas­sa on, ja sin­ne se kai tilit­tyy­kin. Tämä on siis väärin?

    1. Daniel, olet asioi­nut jon­kuin rikol­lis­jär­jes­tön sivus­toil­la. Jos niil­lä on yhtään enem­pää myyn­tiä Suo­meen, vero pitää tilit­tää Suomeen.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Daniel, olet asioi­nut jon­kuin rikol­lis­jär­jes­tön sivus­toil­la. Jos niil­lä on yhtään enem­pää myyn­tiä Suo­meen, vero pitää tilit­tää Suomeen.

    Näi­tä rikol­li­sia näyt­tää ole­van aika tavalla

    Aivan samal­la taval­la kuin on noi­ta maattomia

    Gesamtwa­renwert
    Im Gesamt­bet­rag ent­hal­te­neAlt­teil-Steuer (nach §10 UStG)
    Im Gesamt­bet­rag ent­hal­te­ne MwSt. zu 19%: € 30,25

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Daniel, olet asioi­nut jon­kuin rikol­lis­jär­jes­tön sivus­toil­la. Jos niil­lä on yhtään enem­pää myyn­tiä Suo­meen, vero pitää tilit­tää Suomeen. 

    Olen osta­nut rei­lus­ti yli kym­me­nel­lä tuhan­nel­la eurol­la tava­raa sak­sa­lai­sis­ta verk­ko­kau­pois­ta ja ebays­ta. Alv 19%. Vain suu­rim­mat verk­ko­kau­pat muun­ta­vat sum­mat suo­men alv kan­taan. Aina löy­tyy jos­tain joku pie­nem­pi, joka myy 19% alvilla.

    Koh­ta tilaan taas paril­la sadal­la eurol­la tar­vik­kei­ta, tule­vat kotio­vel­le vii­kos­sa ja mak­san vain 19% vero­ja. Min­ne voin ilmian­taa nämä rikol­lis­jär­jes­töt, joil­la käsit­tääk­se­ni on kym­me­nien mil­joo­nien lii­ke­vaih­to ja omia tuotemerkkejäkin?

  12. Arvon­li­sä­ve­ro on yri­tyk­sen mak­sa­ma tasa­suu­rui­nen vero pal­koil­le, koroil­le ja voitolle.”

    Vien­ti­kaup­pa EU:n ulko­puo­lel­le on alv-vapaa­ta. Vien­ti­kaup­pa­tuo­tan­nos­sa ei siis tätä tuo­tan­non­li­sää alv-vero­te­ta lainkaan.

    Rahoi­tus­pal­ve­lut ovat alv-vapaa­ta. Finans­si­sek­to­ril­la työs­tä syn­ty­vää tuo­tan­non­li­sää ei siis alv ‑vero­te­ta lainkaan.

    Muis­ti­ku­van mukaan myös­kään korois­ta ei mak­se­ta alv:tä.

    Alv:n nos­tol­la aiheu­tet­tai­siin tod.näk. saman­kal­tai­nen hyvin nega­tii­vi­nen koko­nais­tuo­tan­non las­ku kuin mitä Japa­nis­sa voi­tiin havai­ta noin vuo­si sit­ten, kun siel­lä alv:tä nos­tet­tiin muu­ta­mal­la prosenttiyksiköllä.

  13. Jos verk­ko­kaup­pa perii osta­ja­maan alvin, niin miten hoi­de­taan tuon­ti, jon­ka mat­kus­ta­ja tuo Suomeen.

  14. Aina­kin aiem­min raja oli 30 000 euroa vuo­des­sa, jot­ta jou­tui mak­sa­maan etä­myyn­nis­sä koh­de­maan alvit. Sitä jos­sain koh­taa oltiin las­ke­mas­sa mer­kit­tä­väs­ti alem­mas, mut­ta edel­leen rekis­te­röi­ty­mi­nen vero­vel­vol­li­sek­si jokai­ses­sa EU-maas­sa on tus­kai­sen vai­ke­aa. Tähän oli vis­siin kaa­vail­tu jotain hel­pot­ta­vaa por­taa­lia pie­nem­piä toi­mi­joi­ta var­ten. Muu­ten on vaa­ra, että syn­tyy tilan­ne, jos­sa pien­ten toi­mi­joi­den kan­nat­taa käyt­tää EU:n ulko­puo­lis­ta bul­vaa­nia vält­tääk­seen tar­peen asioi­da mil­joo­nan eri viran­omai­sen kanssa.

  15. Daniel Feder­ley: Onko se oikeas­ti noin? Joka ker­ta, kun tilaan Sak­sas­ta tava­raa, on verk­ko­kaup­pa mikä hyvän­sä, niin vero on 19 %, kuten se Sak­sas­sa on, ja sin­ne se kai tilit­tyy­kin. Tämä on siis väärin? 

    Nime­no­maan monet sak­sa­lai­set verk­ko­kau­pat rik­ko­vat räi­keäs­ti alv-lakia myy­mäl­lä yli 30 000 eurol­la vuo­des­sa Suo­meen mut­ta tilit­tä­mäl­lä alvit Sak­saan. Suo­men vero­vi­ran­omai­sil­la ei ilmei­ses­ti ole oikein kykyä puut­tua tähän ja Sak­san viran­omai­sil­la ei ole halua.

  16. Eikö EU:n jäsen­mak­su kas­va mitä enem­män Suo­mi perii ALV:tä.

  17. Daniel on voi­nut myös asioi­da hyvin pie­nien sak­sa­lais­ten kaup­po­jen sivuil­la. Niil­lä ei ehkä tule se raja täy­teen. (en tie­dä mitä se on suo­meen myy­vil­lä, mut­ta suo­mes­ta sak­saan ja ruot­siin myyn­nis­sä se on muis­taak­se­ni 40 000 euroa). 

    Itse sen sijaan olen sak­sa­lai­sil­ta tila­tes­sa­ni huo­man­nut että kui­tis­sa on 24% veroa, vaik­ka myyn­ti­hin­nat on usein samat kuin sak­sa­lai­sil­le. Sak­sa­lai­set yri­tyk­set siis usein mak­saa sen ero­tuk­sen itse. Ymmär­tä­vät, että kaik­ki ulko­maa­lai­set asiak­kaat on bonus­ta, vaik­kei­vat tuot­tai­si ihan niin pal­jon kuin koti­mai­set. Samas­ta syys­tä he eivät sitä myös­kään mai­nos­ta, kos­ka koti­mai­set asiak­kaat ei vält­tä­mät­tä tykkää.

    Sak­sa­lai­set ja brit­ti­läi­set verk­ko­kaup­pi­aat on myös hok­san­nut että ilmai­set tai sub­ven­toi­dut pos­ti­ku­lut tuo lisää volyy­miä. Suo­ma­lai­set verk­ko­kaup­pi­aat vaan valit­taa että pos­ti on kal­lis (jos pos­ti oli­si suh­teet­to­man kal­lis, niin luu­li­si että DPD tai DHL tai mikä­lie oli­si aikaa sit­ten napan­nut suo­ma­lai­set verk­ko­kaup­pi­aat asiak­kaik­seen). Ole­tan täl­lä perus­teel­la että pos­ti­tus sak­sas­ta suo­meen ei ole mer­kit­tä­väs­ti hal­vem­paa kuin päinvastoin.

  18. Jaa, tar­ken­nus. Raja on kun­kin jäsen­val­tion itse mää­rää­mä, ja Suo­mes­sa se on nyky­ään 35 000.

    Joka tapauk­ses­sa tämä on teh­ty koh­ta­lai­sen han­ka­lak­si, ei ole mitään kes­ki­tet­tyä tahoa, jol­le voi­si ilmoit­taa, että “har­joi­tan tava­ra­kaup­paa kulut­ta­jil­le EU-mai­hin” ja joka välit­täi­si verot oike­aan osoit­tee­seen ilmoi­tus­ten perus­teel­la, vaan jokai­sen myy­jän on itse osat­ta­va rekis­te­röi­tyä vero­vel­vol­li­sek­si jokai­seen jäsen­val­tioon, johon tuo­ta kaup­paa har­joi­te­taan enem­män kuin rajan verran.

    Sitä en tie­dä, voi­si­ko sään­töä lail­li­ses­ti kier­tää perus­ta­mal­la niin mon­ta vien­tiy­ri­tys­tä, että rajat eivät kos­kaan yli­ty. Voi vali­tet­ta­vas­ti jopa olla, että tämä on jois­sain tapauk­sis­sa hel­pom­paa ja hal­vem­paa kuin vero­vel­vol­li­sek­si rekisteröityminen.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Daniel, olet asioi­nut jon­kuin rikol­lis­jär­jes­tön sivus­toil­la. Jos niil­lä on yhtään enem­pää myyn­tiä Suo­meen, vero pitää tilit­tää Suomeen. 

    Niin pitäi­si, samoin kuin alko­ho­lin myy­jien pitäi­si tilit­tää val­mis­te­ve­rot. Tuop­pien pitäi­si olla myös isom­pia, tai aina­kin nai­sis­sa pitäi­si olla kahvat.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Daniel, olet asioi­nut jon­kuin rikol­lis­jär­jes­tön sivus­toil­la. Jos niil­lä on yhtään enem­pää myyn­tiä Suo­meen, vero pitää tilit­tää Suomeen.

    Tuli­kin juu­ri teh­tyä ostos Sak­sas­ta. ALV 0.00 euroa. Las­kus­sa lukee Steuer­freier inner­ge­meinschaft­lic­her Wah­ren­verk­her (VAT-ID xxxa… )

  21. Kor­kean ALV:n ongel­ma tuli­si esil­le entis­tä voi­mak­kaam­pa­na: ihmi­set raken­ta­vat talon­sa, leik­kaa­vat hiuk­sen­sa, sii­voa­vat kotin­sa, keit­tä­vät kah­vin­sa ym. ym. itse ilman ulko­puo­lel­ta ostet­tua pal­ve­lu­tuo­tan­toa, kos­ka itse teh­tyä työ­tä ei vero­te­ta (pitäi­si­kö sekin lait­taa verol­le??). Kor­kea ALV vaa­ti­si toi­miak­seen sel­lais­ta polii­si­val­tio­ta, etten aina­kaan minä halua sel­lai­ses­sa asua.

    1. Jos vas­taa­vas­ti palk­ka­ve­rot vähe­ne­vägt, mikä saa arvon­li­sä­ve­ron koro­tus suo­sii itse teke­mis­tä ver­rat­tu­na palkkaveroihin?

  22. Evert the Neve­Rest: Tuli­kin juu­ri teh­tyä ostos Sak­sas­ta. ALV 0.00 euroa. Las­kus­sa lukee Steuer­freier inner­ge­meinschaft­lic­her Wah­ren­verk­her (VAT-ID xxxa… )

    Ostit alv-vel­vol­li­sel­le, jol­loin tulee antaa VAT ID ja vero­vel­vol­li­suus on käänteinen.

    1. EWvert. Jos sinul­la ei ole yri­tys­tä (ja vaik­ka oli­si­kin, jos ostit itsel­le­si) rikoit kyl­lä Suop­men lakia, jos väi­tit itseä­si arvon­li­sä­ve­rol­li­sek­si yritykseksi.

  23. Sak­sa­lai­sis­ta verk­ko­kau­pois­ta. Usein, kun otat tuot­teen ostos­ko­riin, alv on 19%. Kun olet mak­sa­mas­sa se on 24%. Usein hin­taan lisät­ty­nä. Vii­mek­si näin kävi, kun ostin uut­ta valai­sin­ta. Lisäk­si mie­leen tulee aina­kin yksi levy­kaup­pa, joka jou­lun alla ilmoit­ti, että ei myy Suo­meen levy­jä “tila­päi­ses­ti”. Kun kalen­te­ri­vuo­si vaih­tui kaup­pa sujui taaas.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos vas­taa­vas­ti palk­ka­ve­rot vähe­ne­vägt, mikä saa arvon­li­sä­ve­ron koro­tus suo­sii itse teke­mis­tä ver­rat­tu­na palkkaveroihin?

    Mitä kor­keam­pi ALV, sitä enem­män ihmi­set sääs­tä­vät itse teke­mäl­lä ver­rat­tu­na osta­mi­seen. Sääs­tet­ty euro on var­mas­ti oma.

    1. Jos par­tu­rin tuloa vero­te­taan 30 % eikä arvon­li­sä­ve­roa ole lain­kaan ja sit­ten muu­te­taan sään­nöt niin, että par­tu­rin tuloa ei vero­te­ta lain­kaan, mut­ta on 30 pro­sen­tin arvon­li­sä­ve­ro, mikä täs­sä muu­tok­ses­sa saa aikaan sen, että kan­nat­taa lei­ka­ta tuk­kan­sa itse? Sii­tä sinun mak­sa­mas­ta­si rahas­ta par­tu­ri tulout­taa molem­mis­sa tapauk­ses­sa 30 % verot­ta­jal­le, eri nimi­se­nä vero­na vain.

  25. AV:
    Kor­kean ALV:n ongel­ma tuli­si esil­le entis­tä voi­mak­kaam­pa­na: ihmi­set raken­ta­vat talon­sa, leik­kaa­vat hiuk­sen­sa, sii­voa­vat kotin­sa, keit­tä­vät kah­vin­sa ym. ym. itse ilman ulko­puo­lel­ta ostet­tua pal­ve­lu­tuo­tan­toa, kos­ka itse teh­tyä työ­tä ei vero­te­ta (pitäi­si­kö sekin lait­taa verol­le??). Kor­kea ALV vaa­ti­si toi­miak­seen sel­lais­ta polii­si­val­tio­ta, etten aina­kaan minä halua sel­lai­ses­sa asua.

    ALV on kulu­tuk­sen vero­tus­ta, Tulo­ve­ro on työn verotusta. 

    Jos vero­tuk­sen pain­opis­te siir­re­tään alviin veroas­teen säi­lyes­sä enti­sel­lään, palk­kaa saa­va voi itse päät­tää sääs­tää­kö vai kuluttaako.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos vas­taa­vas­ti palk­ka­ve­rot vähe­ne­vägt, mikä saa arvon­li­sä­ve­ron koro­tus suo­sii itse teke­mis­tä ver­rat­tu­na palkkaveroihin?

    Palk­ka­ve­ro­jen las­ku vai­kut­taa vain työ­voi­ma­kus­tan­nuk­siin (sekin vas­ta mut­kan kaut­ta), kun taas ALV:n nos­to vai­kut­taa moniin kiin­tei­siin kului­hin (tila­vuo­krat, väli­neet, lea­sing, ym.) ja tämä yhtä­lö ei todel­la­kaan suo­si pie­niä yri­tyk­siä. Lisäk­si palk­ka­ve­ro­jen vält­tä­mi­nen on taval­li­sel­le pal­kan­saa­jal­le pal­jon vai­keam­paa kuin ALv:n välttely.
    Jos ole­tam­me, että tulo­ve­ro­jen las­ku ei muu­ta kulut­ta­jan käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa tuloa, nousee ALVil­lis­ten pal­ve­lui­den suh­teel­li­nen hin­ta, kos­ka vaih­toeh­to­na on teh­dä ko. suo­ri­te itse, ja sen vaih­toeh­to­kus­tan­nus (työs­sä­käyn­ti) säi­lyi samana.
    Tämä lie­nee hel­poin seli­tys sil­le, mik­si Yhdys­val­lois­sa pal­ve­lui­den kysyn­tä ja tar­jon­ta on pal­jon mei­kä­läis­tä suu­rem­paa? Yhdys­val­lois­sa osa­val­tioi­den myyn­ti­ve­rot ovat ker­ta­luok­kaa mei­dän ALViam­me mata­lam­pia, tai nii­tä ei ole ollen­kaan. Asi­aan toki vai­kut­ta­vat myös suu­rem­mat tuloerot.

  27. Tasai­nen ja kat­ta­va Alv on hyvä mal­li. Ei alen­nuk­sia, mut­tei myös­kään nykyi­sen kal­tais­ta yli­ko­vaa kan­taa, joka tekee meis­tä kil­pai­lu­ky­vyt­tö­miä EU:ssa. Paras rat­kai­su on alv:n siir­tä­mi­nen EU:lle, kos­ka se vähen­tää mah­dol­li­suuk­sia petoksiin.

  28. EU ongel­ma on vero­tuk­sen vuodot.EU alu­eel­la on help­po elää verottomana,erityiseti, jos olet yrittäjä.Jos asut kah­des­sa maas­sa niin sil­loin syn­tyy koti­paik­ka 183 päi­vän sään­nön mukaan, mut­ta kun teet töi­tä kol­mes­sa maas­sa niin ei ole kun­non sään­tö­jä koti-ja vero­tus­pai­kan määrittämiseksi

    Niin­pä EU:ssa pyö­rii mil­joo­nia ihmi­siä, jot­ka eivät mak­sa veroa mihin­kään maahan.Erityiseti mat­kai­lu-ja raken­nusa­lal­la näi­tä verot­to­mia on pil­vin pimein.

    EU verot­ta­jien yhteis­työ on heik­koa eikä ole kovin suu­ria halu­ja­kaan har­ras­taa yhteis­työ­tä, sil­lä vero­kil­pai­lu estää yhteis­ten pää­mää­rien synnyn

    USA on jo aivan eri maa­ta, val­tio koor­di­noi niin,että verot­ta­jaa ei pää­se samal­la taval­la pakoon osavl­tioi­ta vaihtamalla

    Ja jos tulee ongel­mia niin akuu­tit tau­dit hoi­de­taan oli kort­te­ja tai ei ja jos käy huo­nom­min niin aina voi pala­ta koti­maa­han ja palau­tua sosi­aa­li­tur­van piiriin

  29. Ode, en mie­les­tä­ni väit­tä­nyt itseä­ni arvon­li­sä­ve­rol­li­sek­si yri­tyk­sek­si. Oli kyse var­sin pie­nes­tä summasta.

    Sak­sa­lais­ten kans­sa suo­ma­lai­set yri­tyk­set ovat jou­tu­neet todel­li­siin ongel­miin, kun Sak­san tul­li pysäyt­te­lee ja pur­kaa lai­vois­ta Suo­meen tule­via kont­te­ja. Tar­kas­taa nii­tä, veloit­taa ja vii­vyt­tää. Suo­men tul­lis­sa voi­tai­siin teh­dä samat jutut ilman vii­vyt­tä­mi­sä ja rahas­tuk­sen makua.

    Tein kysei­sis­tä mie­li­val­tai­sis­ta toi­mis­ta Sak­san tul­lil­le vali­tuk­sen. Eivät vas­tan­neet edes kir­jal­li­seen kirjeeseen.

    Sinun Euroop­pa­si” ‑neu­von­ta antoi ohjeet mihin lähet­tää vali­tus. Sain saks­kan­kie­li­sen vas­tauk­sen, joka täy­sin mitä­töi koko asian. “Sinun Euroop­pa­si” ker­toi, että omal­la kie­lel­lä tai edes englan­nik­si, kuten pyy­sin ole tar­vis vastata.

    Miten joku poh­jan­maa­lai­nen yri­tys voi pär­jä­tä ulko­maan­kau­pas­sa, kun logis­tiik­ka ja tul­laus on etäis­tet­ty Sak­saan. Mei­käl­le tuli mel­koi­sen kal­lis ja raha­kas las­ku Sak­san tul­lil­ta + kuu­kau­den vii­väs­ty­mien kuljetuksessa. 

    Lähe­tys oli­si voi­tu tar­kis­taa Suo­mes­sa ilman kon­tin pysäy­tys­tä ja vii­väs­tys­tä ja lisäkustannuksia.

    Suo­mi oli 1900 luvun alus­sa käy­tän­nös­sä Sak­san alus­maa ja Suo­men tul­li oli alis­tei­nen Sak­san tul­lil­le. Tämän voi lukea mm. tul­lin his­to­rias­ta. Nyt olem­me taas samas­sa alis­tei­ses­sa ase­mas­sa Sak­san pro­vins­si­na ja pus­sin perällä. 

    Ruot­si ja muut Poh­jois­maat ovat aivan eri asemassa.

  30. Yri­tin lukea perus­te­lu­ja moneen ker­taan. Jäi kui­ten­kin sel­lai­nen käsi­tys, että lop­pu­jen lopuk­si vero­mal­lil­la kui­ten­kin halu­taan pie­nen­tää hyö­dyk­kei­den menek­kiä myös pal­ve­lui­den. Edel­lä perus­tel­tiin, että kau­pan työl­li­syys ei huo­non­tui­si. Mut­ta entä koko hyö­dyk­kei­den tuo­tan­to? Eikö työl­li­syys huo­no­ni­si erit­täin pal­jon? Kaik­ki tuo­tan­to ei ole ympä­ris­tön kan­nal­ta vahin­gol­lis­ta. Mitä hyö­dyt­täi­si, että tuk­ka lei­kat­tai­siin veron vält­tä­mi­sek­si ker­ran 3 kuu­kau­des­sa sen sijaan, että se lei­ka­taan ker­ran kuukaudessa.

  31. mik­ko v:
    Yri­tin lukea perus­te­lu­ja moneen ker­taan. Jäi kui­ten­kin sel­lai­nen käsi­tys, että lop­pu­jen lopuk­si vero­mal­lil­la kui­ten­kin halu­taan pie­nen­tää hyö­dyk­kei­den menek­kiä myös pal­ve­lui­den. Edel­lä perus­tel­tiin, että kau­pan työl­li­syys ei huo­non­tui­si. Mut­ta entä koko hyö­dyk­kei­den tuo­tan­to? Eikö työl­li­syys huo­no­ni­si erit­täin paljon?

    No aina­kin Kii­nas­sa, kos­ka sil­loin Kii­nas­sa ja Suo­mes­sa val­mis­tet­tu­jen hila­vit­kut­ti­mis­sa oli­si sama pro­sent­ti­mää­rä veroja. 

    Nyt­hän Suo­mi antaa kovas­ti tasoi­tus­ta kii­na­lai­sil­le, kun suo­ma­lai­sen pai­dan val­mis­tus­kus­tan­nuk­sis­sa on suo­ma­lai­nen tulo­ve­ro ja kii­na­lai­ses­sa ei ole, kos­ka siel­lä ei ompe­li­joi­den pal­kal­la vie­lä tulo­ve­ro­ja tule.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos vas­taa­vas­ti palk­ka­ve­rot vähe­ne­vägt, mikä saa arvon­li­sä­ve­ron koro­tus suo­sii itse teke­mis­tä ver­rat­tu­na palkkaveroihin?

    Suo­sii­han se sääs­tä­mis­tä kulut­ta­mi­sen sijaan. Jos saan pal­kan puh­taa­na käteen, mut­ta jou­dun verol­le kun kulu­tan, niin kyl­lä­hän se vähen­tää kulu­tus­ta ver­ra­tu­na tilan­tee­seen jos­sa pal­kas­ta mak­se­taan ensin tulov­ve­ro ja sit­ten kulut­taes­sa oma. 

    Mie­le­sät­ni ei voi siis tar­kas­tel­la pel­käs­tään sitä mikä on par­tu­rin hinta.

    Voi­si­han teh­dä niin että sääs­tää pääs­täk­seen käyt­tä­mään rahat ulko­mail­la alhai­sem­mil­la alv-vero­kan­noil­la. Näin pys­tyi­si vält­tä­mään suu­rim­man osan veroista.

  33. Ja tosi­aan yki liik­ku­va osa on tuo ulko­maa­lais­ten vs. koti­mais­ten tuot­tei­den kil­pai­lu­ky­ky koti­mark­ki­noil­la. Sehän tasoit­tui­si kum­mas­ti, kos­ka sil­loin sel­lai­sis­sa ulko­maa­lai­sis­sa tuot­teis­sa, joi­den läh­tö­maas­sa kan­ne­taan tulo­ve­roa, oli­si enem­män veroa kuin koti­mai­sis­sa tuotteissa.

    Eli kyl­lä jon­kin­lai­nen tulo­ve­ro var­maan oli­si syy­tä olla, vaik­ka­kin nykyis­tä matalampi.

  34. AV: Jos ole­tam­me, että tulo­ve­ro­jen las­ku ei muu­ta kulut­ta­jan käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa tuloa, nousee ALVil­lis­ten pal­ve­lui­den suh­teel­li­nen hin­ta, kos­ka vaih­toeh­to­na on teh­dä ko. suo­ri­te itse, ja sen vaih­toeh­to­kus­tan­nus (työs­sä­käyn­ti) säi­lyi samana.

    Mik­si ihmees­sä olet­tai­sim­me, ettei tulo­ve­ro­jen las­ku muu­ta kulut­ta­jan käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa tuloa? 

    Minus­ta se nos­taa. Jokai­ses­ta ansai­tus­ta euros­ta jää enem­män omaan käteen. Jos siis työs­sä käy­vä kulut­ta­ja poh­tii, että kan­nat­tai­si­ko teh­dä itse vai pais­kia omaa työ­tä ja ostaa ulkoa, niin tulo­ve­ron alen­nuk­sen ja ALV:n koro­tuk­sen ei pitäi­si tätä yhtä­löä muut­taa mitenkään. 

    AV: Lisäk­si palk­ka­ve­ro­jen vält­tä­mi­nen on taval­li­sel­le pal­kan­saa­jal­le pal­jon vai­keam­paa kuin ALv:n välttely.

    Miten ALV väl­te­tään (siis kun käsit­tääk­se­ni pysy­tään lail­li­sis­sa keinoissa)?

  35. Samu­li Saa­rel­ma:Miten ALV väl­te­tään (siis kun käsit­tääk­se­ni pysy­tään lail­li­sis­sa keinoissa)?

    Sääs­te­tään koto­na ja sit­ten has­sa­taan rahat alhai­sem­man vero­kan­to­je mais­sa joko lomal­la tai ostos­mat­kal­la. Vii­nan mat­kus­ta­ja­tuon­ti osoit­taa, että mikä­li veroe­ro on suu­ri, ostok­set teh­dään ulkomailla. 

    Alvin koh­dal­la veroe­ro tosin ei voi miten­kään venäh­tää niin suu­rek­si kuin alko­ho­lien koh­dal­la, mut­ta jos ero naa­pu­rei­dem­me hyväk­si on vaik­ka­pa 20%-yksikköä, niin kyl­lä aivan var­mas­ti edes­sä on kovaa vuo­toa Tal­lin­naan ja Haaparannalle.

    Eli naa­pu­rei­den toi­met vai­kut­ta­vat sii­hen, kuin­ka kor­ke­aa alv-kan­taa on mah­dol­lis­ta yllä­pi­tää. 35% alv, jos naa­pu­ris­sa on 20%, voi olla kestämätön.

  36. Samu­li Saa­rel­ma: Mik­si ihmees­sä olet­tai­sim­me, ettei tulo­ve­ro­jen las­ku muu­ta kulut­ta­jan käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa tuloa? 

    Minus­ta se nos­taa. Jokai­ses­ta ansai­tus­ta euros­ta jää enem­män omaan käteen. Jos siis työs­sä käy­vä kulut­ta­ja poh­tii, että kan­nat­tai­si­ko teh­dä itse vai pais­kia omaa työ­tä ja ostaa ulkoa, niin tulo­ve­ron alen­nuk­sen ja ALV:n koro­tuk­sen ei pitäi­si tätä yhtä­löä muut­taa mitenkään. 

    Miten ALV väl­te­tään (siis kun käsit­tääk­se­ni pysy­tään lail­li­sis­sa keinoissa)?

    Jos työ­mark­ki­nat ole­te­taan edes osit­tain tehok­kaik­si, ei tulo­ve­ron las­ku lisää käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa tuloa, sil­lä brut­to­pal­kat toki las­ke­vat vas­taa­vas­ti. Voim­me kai olet­taa ihmis­ten ole­van sen ver­ran fik­su­ja, että las­ke­vat tas­kus­saan ole­via raho­ja, eikä jotain abs­rak­te­ja bruttotuloja?
    Tulo­ve­ro­jen las­kul­la­han nime­no­maan tavoi­tel­laan työ­voi­man tar­jon­nan lisään­ty­mis­tä, jos tar­jon­ta lisään­tyy, mut­ta kysyn­tä ei, löy­tyy uusi tasa­pai­no alem­mal­ta hintatasolta.

    Tulo­ve­ro vai­kut­taa vain työ­voi­ma­ku­lui­hin, ALV vai­kut­taa kaik­kiin mui­hin kuluihin.

    ALV:n vält­tä­mi­nen on erit­täin help­poa: Tee itse!
    Tämä on juu­ri ALV:n ongel­ma! Mais­sa, jois­sa on kor­kea ALV on kehit­ty­mä­tön palvelusektori.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    EWvert. Jos sinul­la ei ole yri­tys­tä (ja vaik­ka oli­si­kin, jos ostit itsel­le­si) rikoit kyl­lä Suo­men lakia.

    Ode, Suo­mes­sa on tavat­to­man vai­kea elää rik­ko­mat­ta lakia! Kii­tos tei­dän, rak­kaat kansanedustajat.

    Fin­lex Rakennuskaari

    7 luku

    Miten huma­lis­to on istu­tet­ta­va ja kun­nos­sa pidettävä

    1 §

    Jokai­ses­sa talos­sa pitää olla huma­lis­to, ja istut­ta­koon talon­poi­ka joka vuo­si hyviä juu­ria nel­jän­kym­me­nen salon varal­le, kun­nes näi­tä tulee kak­si­sa­taa koko­nai­seen taloon. Joka ei sitä tee, vetä­köön sak­koa kul­ta­kin vuo­del­ta [tala­rin], ja istut­ta­koon kui­ten­kin niin­kuin on sanot­tu, jol­lei havai­ta, että huma­lis­toa ei voi sii­hen istut­taa taik­ka sii­nä voi­mas­sa pitää.

    2 §

    Nimis­mies pan­koon syys­kä­rä­jis­sä syyt­tee­na­lai­sek­si sen, joka ei ole huma­lis­toa näin istut­ta­nut, ja otta­koon sakon ulos ennen Tuo­maan­päi­vää. Jos nimis­mies sen lai­min­lyö, mak­sa­koon itse sen sakon.

    3 §

    Jos talon­po­jal­la jo on kak­si­sa­ta­sal­koi­nen huma­lis­to, pitä­köön sen voi­mas­sa, ja enen­tä­köön sitä, jos voi­pi. Jos hän las­kee huma­lis­ton rap­piol­le, vetä­köön sak­koa tala­rin kus­ta­kin nel­jäs­tä­kym­me­nes­tä salos­ta. Jos hän sen ihan autiok­si jät­tää, vetä­köön sak­koa kym­me­nen tala­ria ja teh­köön huma­lis­ton uudestaan.

    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000

  38. Net­ti­kaup­pa on alv:n todel­li­nen ongel­ma. Sak­san verot­ta­ja ei halua puut­tua ongel­maan, sil­lä alvit tili­te­tään Sak­saan, vaik­ka ne pitäi­si tilit­tää Suo­meen. Suo­men verot­ta­jal­la taa­sen ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta tar­kas­taa vuo­sit­tain sak­sa­lais­ten fir­mo­jen myyntimääriä.

    Paras rat­kai­su tai­tai­si olla EU:n yhtei­nen etä­myyn­nin alv, joka oli­si kai­kil­le yhtei­nen ja tili­tet­täi­siin aina myy­jä­maan verot­ta­jal­le. Ongel­mak­si muo­dos­tuu vain yhtei­sis­tä vero­pro­sen­teis­ta sopiminen 😀

  39. Mites sel­lai­nen tuöl­li­syy­teen kan­nus­ta­va alv-mal­li, mis­sä yri­tys toi­min­nan työ­poh­jais­ta­nar­von­li­sää ei vero­tet­tai­si­kaan? Eli käy­tän­nös­sä yri­tyk­sel­le palau­tet­tai­siin tämän työs­tä mak­sa­ma alv. Hom­man voi­si rahoit­taa nos­ta­mal­la yleis­tä alv-tasoa.

    Esi­merk­ki, ravin­to­lan vuo­den aika­na val­tiol­le mak­sa­mat alv ovat 100. Ravin­to­lan tilin­pää­tök­sen mukaan ravin­to­lan menois­ta 40 % oli han­kin­to­ja, 10 % rahoi­tus­ku­lu­ja, 10 % vuo­kria ja 60 % hen­ki­lös­tö­me­no­ja. Val­tio palaut­taa ravin­to­lal­le tämän tlit­tä­mis­tä alveis­ta 10.

    Oli­si­ko tämä,todellinen vih­reä ja työl­lis­tä­vä vero­uu­dis­tus? Onko täl­lais­ta pohdittu?

    1. Rol­le. Nois­ta ravin­to­lan han­kin­nois­ta suu­rin osa on työ­pe­räi­siä. Sinun mal­lis­sa­si arvon­li­sä­ve­roa mak­set­tai­siin vain korois­ta ja voi­tos­ta. Aika kapoi­sek­si meni­si veropohja.

  40. Ja sama korjattuna..:

    Mites sel­lai­nen työl­li­syy­teen kan­nus­ta­va alv-mal­li, mis­sä yri­tys­toi­min­nan työ­poh­jais­tan arvon­li­sää ei vero­tet­tai­si­kaan? Eli käy­tän­nös­sä yri­tyk­sel­le palau­tet­tai­siin tämän työs­tä mak­sa­ma alv. Hom­man voi­si rahoit­taa nos­ta­mal­la yleis­tä alv-tasoa.

    Esi­merk­ki: ravin­to­lan vuo­den aika­na val­tiol­le mak­sa­mat alv ovat 100. Ravin­to­lan tilin­pää­tök­sen mukaan ravin­to­lan menois­ta 40 % oli han­kin­to­ja, 10 % rahoituskuluja,10 % vuo­kria ja 60 % hen­ki­lös­tö­me­no­ja. Val­tio palaut­taa ravin­to­lal­le tämän tilit­tä­mis­tä alveis­ta 60.

    Toi­sin sanoen, työn tuot­ta­mas­ta arvon­li­säs­tä ei enää vero­tet­tai­si, ja alv koh­dis­tui­si vain ja ainoas­taan mui­hin menoi­hin. Tämä paran­tai­si työn kan­nat­ta­vuut­ta, vähen­täi­si har­maa­ta talout­ta ja paran­tai­si työl­lis­tä­vien yri­tys­ten kil­pai­lua­se­maa ver­sus tava­raa myy­vät yri­tyk­set. Käy­tän­nön esi­merk­ki­nä kodin­ko­nei­den kor­jauk­ses­ta tuli­si jäl­leen kan­nat­ta­vam­paa ja ehkä jopa har­kit­ta­vam­paa sen sijaan että oste­taan uudet laitteet.

    Sama­ten tämä yleen­sä alen­tai­si pal­ve­lui­den hin­taa, mikä mah­dol­lis­tai­si laa­jem­man pal­ve­lui­den kysyn­nän. Eri­tyi­sen hie­noa mal­lis­sa oli­si, että alvit einää koh­dis­tui­si suo­ma­lai­seen työhön.

    Oli­si­ko tämä,todellinen vih­reä ja työl­lis­tä­vä vero­uu­dis­tus? Onko täl­lais­ta pohdittu?

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rol­le. Nois­ta ravin­to­lan han­kin­nois­ta suu­rin osa on työ­pe­räi­siä. Sinun mal­lis­sa­si arvon­li­sä­ve­roa mak­set­tai­siin vain korois­ta ja voi­tos­ta. Aika kapoi­sek­si meni­si veropohja. 

    Käy­tän­nös­sä arvon­li­sää syn­tyy ihmi­sen työs­tä, koneen työs­tä / auto­maa­tios­ta, tai imma­te­ri­aa­li­ses­ti (esim. brän­diar­vo). Näi­tä voi­si hyvin verot­taa eri painotuksin.

  42. Tot­ta ja sik­si yleis­tä arvon­li­sä­ve­ro­poh­jaa pitäi­si­kin korot­taa jos täl­lais­ta mal­lia sovellettaisiin.

    Ravin­to­la oli vain yksi esi­merk­ki, mut­ta sikä­li kiin­nos­ta­va, että ravin­to­las­sa käyn­ti Suo­mes­sa miel­le­tään kal­liik­si. Täl­lä mal­lil­la ravin­to­las­sa ruo­kai­lus­ta tuli­si edul­li­sem­paa ja kiin­nos­ta­vam­paa. Läh­din aja­tuk­ses­ta, miten kulu­tus­ta sai­si suun­nat­tua tava­rois­ta pal­ve­lui­hin. Ensin mie­leen tuli­vat eri­lai­set alv-kan­nat eri toi­mia­loil­le, mut­ta tämä oli­si tas­a­puo­li­sem­pi ja parem­min osu­va menet­te­ly (kai). Ja voi­si­ha tuo­ta läh­teä sovel­ta­maan vähän maltillisemmin…

  43. AV: Jos työ­mark­ki­nat ole­te­taan edes osit­tain tehok­kaik­si, ei tulo­ve­ron las­ku lisää käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa tuloa, sil­lä brut­to­pal­kat toki las­ke­vat vastaavasti.

    Mie­les­tä­ni Suo­mes­sa on empii­ri­ses­ti todet­tu sekä 90-luvul­la, sekä nyt taas uudes­taan alkaen vudoes­ta 2008, että nimel­li­set brut­to­pal­kat eivät laske. 

    Joka muu­ta väit­tää, saa kyl­lä perus­tel­la kan­tan­sa vähän parem­min kuin “jos toi­mi­vat tehok­kaas­ti niin kyl­lä ne las­kee”. Eri­tyi­ses­ti kun suo­ma­lai­set työ­mark­ki­nat ovat hyvin kau­ka­na täy­den kil­pai­lun mark­ki­nois­ta, nehän ovat kar­tel­lien hallitsemia!

    Koko euro­krii­si kun on osal­taan seu­raus­ta sii­tä, että pal­kat eivät jous­ta aina­kaan niin pal­joa, kun nii­den pitäi­si jous­taa täl­lais­ten ongel­mien välttämiseksi.

  44. Sylt­ty:
    Koko euro­krii­si kun on osal­taan seu­raus­ta sii­tä, että pal­kat eivät jous­ta aina­kaan niin pal­joa, kun nii­den pitäi­si jous­taa täl­lais­ten ongel­mien välttämiseksi. 

    Jos palk­ko­jen pitäi­si jous­taa, iso jul­ki­nen sek­to­ri on ongel­ma, kos­ka palk­ko­ja ei voi­da las­kea eikä irti­sa­no­mi­sia teh­dä yhtä aktii­vi­ses­ti kuin yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la. Jos pal­kat jous­ta­vat vain yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la, jul­ki­set virat hou­kut­te­le­vat lii­an hyviä osaa­jia, jot­ka voi­si­vat teh­dä enem­män hyvää muualla…

  45. Sylt­ty: Sääs­te­tään koto­na ja sit­ten has­sa­taan rahat alhai­sem­man vero­kan­to­je mais­sa joko lomal­la tai ostos­mat­kal­la. Vii­nan mat­kus­ta­ja­tuon­ti osoit­taa, että mikä­li veroe­ro on suu­ri, ostok­set teh­dään ulkomailla. 

    Alvin koh­dal­la veroe­ro tosin ei voi miten­kään venäh­tää niin suu­rek­si kuin alko­ho­lien koh­dal­la, mut­ta jos ero naa­pu­rei­dem­me hyväk­si on vaik­ka­pa 20%-yksikköä, niin kyl­lä aivan var­mas­ti edes­sä on kovaa vuo­toa Tal­lin­naan ja Haaparannalle.

    Eli naa­pu­rei­den toi­met vai­kut­ta­vat sii­hen, kuin­ka kor­ke­aa alv-kan­taa on mah­dol­lis­ta yllä­pi­tää. 35% alv, jos naa­pu­ris­sa on 20%, voi olla kestämätön.

    Tähän voi­si aut­taa, jos käy­tet­täi­siin digi­va­luut­taa, jon­ka siir­ros­ta kulut­ta­ja­ti­lil­tä läh­tee ole­tusar­voi­ses­ti ALV val­tiol­le. Kun vaih­dat valuut­taa ulko­maan­mat­kaa var­ten, mak­sat ALVin ja saat rahat takai­sin ulko­mais­ten kuit­tien ja sen mukaan, miten asia on kan­sain­vä­li­ses­ti sovit­tu. Fik­sua­han oli­si antaa takai­sin vain ulko­maan ALV.

    Ongel­ma­na täs­sä sys­tee­mis­sä on, että vaih­toeh­tois­ten valuut­to­jen käyt­tö tulee suu­rek­si kiusaukseksi.

  46. Rol­le:
    Ja sama korjattuna..:

    Mites sel­lai­nen työl­li­syy­teen kan­nus­ta­va alv-mal­li, mis­sä yri­tys­toi­min­nan työ­poh­jais­tan arvon­li­sää ei vero­tet­tai­si­kaan? Eli käy­tän­nös­sä yri­tyk­sel­le palau­tet­tai­siin tämän työs­tä mak­sa­ma alv. Hom­man voi­si rahoit­taa nos­ta­mal­la yleis­tä alv-tasoa.

    Esi­merk­ki: ravin­to­lan vuo­den aika­na val­tiol­le mak­sa­mat alv ovat 100. Ravin­to­lan tilin­pää­tök­sen mukaan ravin­to­lan menois­ta 40 % oli han­kin­to­ja, 10 % rahoituskuluja,10 % vuo­kria ja 60 % hen­ki­lös­tö­me­no­ja. Val­tio palaut­taa ravin­to­lal­le tämän tilit­tä­mis­tä alveis­ta 60.

    Tämä myös kan­nus­taa kor­vaa­maan pää­omaa työ­voi­mal­la ja las­kee siten tuot­ta­vuut­ta. Jos tähän vie­lä ympä­tään pääl­le Var­tiai­sen hal­pa­maa­han­muut­to niin syn­tyy aika pal­jon val­tiol­le kal­lis­ta harrastustoimintaa.

  47. Ano­muu­mi: Tämä myös kan­nus­taa kor­vaa­maan pää­omaa työ­voi­mal­la ja las­kee siten tuot­ta­vuut­ta. Jos tähän vie­lä ympä­tään pääl­le Var­tiai­sen hal­pa­maa­han­muut­to niin syn­tyy aika pal­jon val­tiol­le kal­lis­ta harrastustoimintaa.

    Kum­pi lopul­ta on kal­liim­paa — se, että vain hyvin tuot­ta­via töi­tä teh­dään ja suu­ri jouk­ko on työt­tö­mä­nä ja elää tulon­siir­roil­la, vai se, että vähem­män tuot­ta­via töi­tä­kin teh­dään, jol­loin työl­li­syys on parem­pi ja tulon­siir­to­ja tar­vi­taan vähemmän?

  48. EU-sisä­mark­ki­nois­ta ja ALV:sta: Osaa­ko joku muu­ten äkki­sel­tään ker­toa, miten toi­mii mak­set­tu­jen arvon­li­sä­ve­ro­jen vähen­nys ulko­maan­kau­pas­sa? Eli saa­ko tuo­tan­to­pa­nok­sis­ta jne. mak­set­tu­ja alve­ja vähen­tää ulko­mail­le myy­ty­jen ALV-tili­tyk­sis­tä, ja jos saa niin miten ne jyvi­te­tään? Euro­mää­räi­sen verot­to­man myyn­nin perus­teel­la vai joten­kin muuten?

    Jos nii­tä ei saa vähen­tää, niin ymmär­rän hyvin, mik­si kaik­ki rik­ko­vat täs­sä lakia.

    Kir­joi­tin täs­tä hil­jat­tain johon­kin toi­seen aihee­seen vies­tin, mut­ta se tai­si huk­kua bit­tia­va­ruu­teen. Olen siis sitä miel­tä, että täs­tä EU-sisä­mark­ki­na-ALV ‑pel­lei­lys­tä pitäi­si luo­pua ja pala­ta sii­hen, että kulut­ta­jien EU:n alu­eel­ta­kin tilaa­mien tuot­tei­den ALVeis­ta oli­si vas­tuus­sa osta­ja (ja myy­jä sai­si myy­dä verot­to­mas­ti). Ei ole mitään jär­keä sii­nä, että sisä­mark­ki­na-alue on pal­jon suu­rem­pi kau­pan este kuin ulko­ra­ja. Kan­sal­li­set viran­omai­set las­ke­koot, kuin­ka pie­nis­tä ostok­sis­ta näi­tä ALVin mak­su­ja kan­nat­taa kytätä.

  49. Vil­le: Kum­pi lopul­ta on kal­liim­paa – se, että vain hyvin tuot­ta­via töi­tä teh­dään ja suu­ri jouk­ko on työt­tö­mä­nä ja elää tulon­siir­roil­la, vai se, että vähem­män tuot­ta­via töi­tä­kin teh­dään, jol­loin työl­li­syys on parem­pi ja tulon­siir­to­ja tar­vi­taan vähemmän?

    Tuo nyt tai­taa olla eri kysy­mys. Jos halu­taan pitää mata­las­ti tuot­ta­vat töis­sä, kan­nat­taa tukea hei­dän työ­tään suo­raan eikä rois­kia rahaa kaut­ta lin­jan, mikä taas saat­tai­si joh­taa tuot­ta­vuu­den las­kuun vähän joka paikassa.

    ALVin pai­not­ta­mi­nen itses­sään­kin jo tasot­tai­si konei­den tämän­het­kis­tä etu­lyön­tia­se­maa vero­tuk­ses­sa, kuten Osmo mai­nit­si. Se, että työ­voi­ma­me­no­jen osuus vie­lä voi­tai­siin tämän lisäk­si vähen­tää ALVis­ta, oli­si aika radi­kaa­li heit­to toi­seen suuntaan.

    Väit­tä­vät, että kai­ken­lai­nen vero­tuk­sen aiheut­ta­ma vinou­ma on pahas­ta. Näin saat­taa olla­kin, mut­ta jos pitäi­si vali­ta niin ottai­sin mie­luum­min isom­man veron itsel­le­ni kuin sor­vil­le. Syy­nä konei­den huo­let­to­muus ja hal­puus val­tiol­le, ei niin­kään maso­kis­mi tai ihmis­vi­ha. Peri­aa­te “käyt­tä­jä mak­saa” tulee mieleen.

  50. Siir­ty­mi­nen tulo­ve­rois­ta kulu­tus­ve­roon siir­täi­si vero­taak­kaa mie­hil­tä nai­sil­le. Mie­het ansait­se­vat ilmei­ses­ti noin 20% nai­sia enem­män mut­ta nai­set kulut­ta­vat kak­si, kol­me ker­taa enem­män kuin mie­het. Tulo­ve­ro ja eten­kin progres­sii­vi­nen tuloe­ro koh­dis­tuu enem­män mie­hiin ja kulu­tus­ve­ro nai­siin. Jos et usko, mene tänään kat­to­maan Hul­luil­le päiville 😉

    Mikä on sel­lai­sen vero­uu­dis­tuseh­do­tuk­sen onnis­tu­mi­sen mah­dol­li­suus, joka siir­tää vero­ra­si­tus­ta mie­hil­tä nai­sil­le? Kun puo­luei­den nais­jär­jes­töt oival­tai­si­vat, mis­sä men­nään, heh, sii­nä ei kun­nian kuk­ko lau­lai­si ehdottelijoille.

  51. Vir­tu­aa­li­maa­il­mois­sa on esi­merk­ke­jä ALV yhteiskunnista.

    Esi­mer­kik­si EVE Onli­ne, jos­sa on erään­lai­nen mark­ki­na­ve­ro, joka nap­sai­see tie­tyn pro­sent­tio­suu­den jokai­ses­ta kau­pas­ta. Sen lisäk­si mak­se­taan kaup­pi­aal­le oma sii­vun­sa. Lisäk­si yri­tyk­set voi­vat aset­taa jäse­nil­leen veron 0–100 pro­sen­tin välil­tä. Lii­an pit­kä tari­na täs­sä seli­tet­tä­väk­si, joten sivuu­tan sen ja pal­jon muutakin.

    Talous­tie­tei­den opis­ke­li­joil­le tämän pelin pitäi­si kuu­lua ope­tus­oh­jel­maan. En muu­ten vitsaile.

    Itse peli on ollut ole­mas­sa nyt rei­lun 12 vuo­den ajan ja peli­maa­il­man raha­mää­rä on kas­va­nut vajaa­seen 1000 tril­joo­naan. Sen arvo on eurois­sa nyky­ään, jotain 20 mil­joo­nan euron luok­kaa. Vir­tu­aa­li­ra­haa voi siis myös ostaa oikeal­la rahalla.

    Muun muu­as­sa WSJ on otta­nut pelin esil­le ja pelis­sä ole­vaa talout­ta tut­ki­taan yli­opis­tois­sa ympä­ri maailmaa. 

    http://blogs.wsj.com/economics/2010/06/21/real-economist-takes-lessons-from-virtual-world/

    http://www.ibtimes.co.uk/eve-online-meet-man-controlling-18-million-space-economy-1447437

    Suo­mes­sa aina­kin HIIT on saa­nut pelin tie­to­kan­nan tutkittavaksi.

    http://www.hiit.fi/digital-content-communities

    http://community.eveonline.com/news/news-channels/press-releases/virtual-economy-research-project-starting-at-helsinki-institute-for-information-technology‑1/

    Tuuk­ka Leh­ti­nie­men gra­du vuo­del­ta 2008:

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/18296/macroeco.pdf?sequence=1

    Talous­da­taa mine­raa­leis­ta vuo­del­ta 2014, ennen suur­ta taistelua:

    http://community.eveonline.com/news/dev-blogs/mineral-trade-in-the-wake-of-the-battle-of-b-r5rb-price-indices-february-2014/?_ga=1.126657165.1046865389.1427570993

    Lisää talous­da­taa, ei ihan reaaliaikaista

    https://eve-central.com/

    Pelis­sä siis han­ki­taan raa­ka-ainei­ta, jois­ta val­mis­te­taan tuot­tei­ta, jot­ka myy­dään ja jot­ka lopul­ta pää­ty­vät käyt­töön ja tuhou­tu­vat mm. sodis­sa. Voit myös pel­käs­tään trei­da­ta tai vas­taa­vas­ti val­mis­taa tuot­tei­ta eri raaka-aineista.

    Peli­maa­il­ma koos­tuu yhdes­tä galak­sis­ta, jos­sa on täh­ti­jär­jes­tel­miä, jois­sa on tai ei ole avaruusasemia.

    Ei ole yllä­tys, että suu­rim­mat kaup­pa­pai­kat ovat vali­koi­tu­neet vuo­sien­saa­tos­sa logis­ti­ses­ti opti­maa­li­siin sijain­tei­hin. Ne ovat myös muut­tu­neet sijain­ti­aan, jos link­ke­jä täh­ti­jär­jes­tel­mien välil­lä on muutettu.

    Eikä sekään, että suu­ret allians­sit pyr­ki­vät val­loit­ta­maan alu­eet, jois­sa on arvok­kaim­mat resurs­sit. Vie­lä vähem­män se, että nämä allians­sit har­joit­ta­vat voi­ma­kas­ta etu­pii­ri­po­li­tiik­kaa ja vuo­kraa­vat heik­ko­laa­tui­set alu­eet liittolaisilleen.

    Pelis­sä voi kon­kreet­ti­ses­ti näh­dä kan­san­ta­lou­den ja finans­si­mark­ki­noi­den ilmiöi­den toiminnan.

    Pelis­sä ei ole min­kään­lais­ta oikeus­jär­jes­tel­mää. Se on siis taval­laan erään­lai­nen kapi­ta­lis­ti­nen dys­to­pia, jos­sa vah­vin vie ja hei­kot vikisee.

    Peli aloi­te­taan luo­mal­la hah­mo, joka saa 5000 ISKiä. ISK on pelis­sä käy­tet­tä­vä valuutta.

    Pelis­sä oppii nopeas­ti sen, että ajal­le täy­tyy antaa jokin arvo.

    Pelis­sä on myös oikeas­ta elä­mäs­tä joh­tu­via sykle­jä. Esi­mer­kik­si maa­nan­tais­ta tors­tai­hin mark­ki­noil­la on hil­jais­ta, hin­nat las­kee. Luon­nol­li­nen syy on, että pelaa­jat ovat töis­sä. Sit­ten per­jai­na mark­ki­noil­la alkaa käy­mään kuhi­na ja pitää varus­taa sota-aluk­sia vii­kon­lo­pun tais­te­lui­hin. Hin­nat nousee. Sun­nun­tai-ilta­na kaup­pa käy kuin kuu­mil­la kivillä.

    Siis, osta alku­vii­kos­ta ja myy loppuviikosta.

    Kau­ka­na kaup­pa­pai­kois­ta voit jou­tua mak­sa­maan jär­kyt­tä­vän hin­nan tuot­teis­ta, mut­ta sijain­nit, joi­hin raken­taa ase­man voi­vat olla arvot­to­mia. Kuten oikeas­sa elämässäkin.

    Suu­rin osa pelis­sä kau­pan­käyn­tiin osaa­ot­ta­vis­ta osal­lis­tuu niin kut­sut­tuun 0.01 sotaan. Siis, jos­sa jokai­nen trei­daa­ja nokit­taa ase­mal­la yhdel­lä iskin sadas­osal­la — iskle­til­lä. Mones­ti tulee vas­taan tilan­ne, jos­sa jol­ta­kin pet­tää pok­ka ja mark­ki­noil­le naka­taan­kin omaa tuo­tet­ta vaik­ka­pa mil­joo­nan hal­vem­mal­la. Muu­ta­mas­sa minuu­tis­sa mark­ki­na kor­jau­tuu ja tämä mil­joo­nan alen­ta­nut on noki­tet­tu taas — 0.01 iskillä.

    Vas­taa­vas­ti oste­taan 0.01 kal­lim­mal­la hin­nal­la, mut­ta jot­kut taas nak­kaa­vat vaik­ka sen mil­joo­nan lisää, mut­ta sekin noki­te­taan hetkessä.

    Het­kit­täi­siä super­mark­ki­na­ra­ko­ja on esi­mer­kik­si ne tilan­teet, kun peliin tuo­daan uusi päi­vi­tys ja kau­pan­käyn­ti kes­key­tyy. Sen vuok­si mark­ki­nat ovat het­kel­li­ses­ti tyh­jät ja kysyn­nän ero tuo­tan­toon on val­ta­va. Hin­nat rake­toi­vat, mut­ta yleen­sä jo saman päi­vän iltaan men­nes­sä hin­nat palau­tu­vat, kun pelaa­jat kir­jau­tu­vat sisään ja tyh­jen­tä­vät varas­to­jaan markkinoille.

    Jos peliin tulee uusi alus, niin ensim­mäi­set haluk­kaat saat­ta­vat mak­saa sii­tä jär­jet­tö­miä hintoja.

    Osa lait­taa tar­jous­pyyn­tö­jä hil­jai­sil­le alueil­le ja kerää­vät kuu­kausien kulues­sa pilk­ka­hin­nal­la ison läjän tava­raa, jon­ka sit­ten kerää­vät kasaan ja myy­vät suu­rim­mas­sa kaup­pa­pai­kas­sa hyväl­lä kat­teel­la. Pit­kä­jän­tei­syys pal­ki­taan kyl­lä varmasti.

    Var­sin­kin monet aloit­te­li­jat etsi­vät arbit­raa­se­ja, kul­jet­ta­mal­la tuot­tei­ta alueil­ta toi­sil­le, toi­voen ettei tilai­suus täy­ty, ennen kuin he pää­se­vät las­tin­sa kans­sa peril­le (tai tule tuho­tuk­si matkalla).

    Jita on suu­rin mark­ki­na. Päi­vit­täi­nen vaih­to on mon­ta sataa mil­jar­dia. Ei ole pyhä­päi­viä ja se on auki 24/7.

    Suo­sit­te­len tätä peliä läm­pi­mäs­ti jokai­sel­le mark­ki­na­ta­lou­den toi­min­nas­ta kiinnostuneelle.

    Kris­til­li­nen reto­riik­ka voi ärsyt­tää, jos­ta varoi­tuk­sen sana. Onhan peli­maa­il­ma­kin ‘New Eden’…

    Peli pyö­rii lähes mil­lä tahan­sa uudeh­kol­la win­dows PC tie­to­ko­neel­la, kun­han gra­fiik­ka-ase­tuk­set sää­tää aivan minimiin.

    Mark­ki­noil­la pyö­rii pää­sään­töi­ses­ti van­hem­paa pelaa­ja­kun­taa, 30–60 vuotiaita. 

    En suo­sit­te­le tätä peliä alai­käi­sil­le. Ver­ta ei pelis­sä näy, mut­ta peli­maa­il­ma on hyvin kyl­mä ja julma.

    Voin heit­tää tähän vaik­ka haas­teek­si, että free trial (ilmai­nen kokei­luai­ka) on 14 tai 21 vuo­ro­kaut­ta. Moni on onnis­tu­nut trei­daa­maan tuo­ta 5000 iskiä niin hyvin, että 14 vuo­ro­kau­den kulut­tua on kyen­nyt osta­maan PLEXin, jol­la voi ostaa peliai­kaa kuu­kau­dek­si. Se on ollut hal­vim­mil­laan noin 300 mil­joo­naa ja kal­leim­mil­laan noin mil­jar­di. Täs­sä on muu­ten onnis­tut­tu useam­paan­kin kertaan.

    Lopuk­si pakol­li­nen sisä­pii­rin vitsi:

    Eve Onli­ne Lear­ning Curve:

    http://i.imgur.com/jj16ThL.jpg

    Minut hui­jat­tiin mukaan vuon­na 2004, jon­ka jäl­keen olen otta­nut osaa vir­tu­aa­li­seen kaup­pa­so­taan aktii­vi­sem­min ja vähem­män aktii­vi­sem­min. Olen tutus­tu­nut vuo­sien saa­tos­sa satoi­hin ihmi­siin ympä­ri maa­il­man. Nyky­ään en opis­ke­lun vuok­si jou­da pelaa­maan pelejä.

  52. Ant­sa: Ode, Suo­mes­sa on tavat­to­man vai­kea elää rik­ko­mat­ta lakia! Kii­tos tei­dän, rak­kaat kansanedustajat.

    Fin­lex Rakennuskaari

    7 luku

    Miten huma­lis­to on istu­tet­ta­va ja kun­nos­sa pidettävä

    1 §

    Jokai­ses­sa talos­sa pitää olla huma­lis­to, ja istut­ta­koon talon­poi­ka joka vuo­si hyviä juu­ria nel­jän­kym­me­nen salon varal­le, kun­nes näi­tä tulee kak­si­sa­taa koko­nai­seen taloon. Joka ei sitä tee, vetä­köön sak­koa kul­ta­kin vuo­del­ta [tala­rin], ja istut­ta­koon kui­ten­kin niin­kuin on sanot­tu, jol­lei havai­ta, että huma­lis­toa ei voi sii­hen istut­taa taik­ka sii­nä voi­mas­sa pitää.

    2 §

    Nimis­mies pan­koon syys­kä­rä­jis­sä syyt­tee­na­lai­sek­si sen, joka ei ole huma­lis­toa näin istut­ta­nut, ja otta­koon sakon ulos ennen Tuo­maan­päi­vää. Jos nimis­mies sen lai­min­lyö, mak­sa­koon itse sen sakon.

    3 §

    Jos talon­po­jal­la jo on kak­si­sa­ta­sal­koi­nen huma­lis­to, pitä­köön sen voi­mas­sa, ja enen­tä­köön sitä, jos voi­pi. Jos hän las­kee huma­lis­ton rap­piol­le, vetä­köön sak­koa tala­rin kus­ta­kin nel­jäs­tä­kym­me­nes­tä salos­ta. Jos hän sen ihan autiok­si jät­tää, vetä­köön sak­koa kym­me­nen tala­ria ja teh­köön huma­lis­ton uudestaan.

    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000

    Kas vain. Kuvit­te­lin, että vuo­den 1734 raken­su­kaa­ren mää­räyk­sis­tä on enää voi­mas­sa van­hin ympä­ris­tö­la­ki eli Laki sii­tä, miten siko­ja pitää ter­ho­met­sään päästämän.

Vastaa käyttäjälle Pekka Pessi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.