Oden veromalli (1/4) Lähtökohdat

Pidin tors­tai­na 26.2. Vero­hal­lin­non 150-vuo­tis­päi­vil­lä Fin­lan­dia­ta­los­sa 15 minuu­tin esi­tyk­sen aihees­ta ”Osmon vero­mal­li”. Edus­kun­nan lop­pu­kii­rei­den vuok­si vas­ta nyt saan tämän refe­roi­duk­si täl­le lis­tal­le. Pät­kin sen nel­jään palaseen.

Itse puheen voi kat­soa videoi­tu­na täs­tä.

Haluan koros­taa, että tämä ei ole vih­rei­den vero­mal­li eikä edes minun ihan­ne­mal­li­ni, vaan erään­lai­nen fata­lis­ti­nen käsi­tys sii­tä, mihin suun­taan vero­tus joka tapauk­ses­sa menee. Ins­pi­raa­tion tähän mal­liin olen saa­nut istut­tua­ni nel­jä vuot­ta vero­jaos­tos­sa ihmet­te­le­mäs­sä, miten tähän sot­kuun sai­si selvyyttä.

Täh­täin täs­sä on vuo­des­sa 2040. Voi tähän pää­tyä nopeam­min­kin, mut­ta en luu­len asen­tei­den kyp­sy­mi­sen vie­vän aikaa. Tulen sit­ten 175-vuo­tis­päi­vil­le kom­men­toi­maan, miten täs­sä kävi.

En käsit­te­le täs­sä veron­saa­jia lain­kaan, vaan käsit­te­len val­tion ja kun­nan vero­ja yhte­nä koko­nai­suu­te­na. Poik­keuk­se­na täs­tä ovat vain sosi­aa­li­tur­va­ra­has­tot, joi­den roo­li koros­tuu elä­män muut­tues­sa kansainvälisemmäksi.

Ole­tuk­set

  • Kor­kean vero­tuk­sen tar­ve pysyy ennal­laan tai jopa lisään­tyy, sil­lä mark­ki­na­ta­lou­des­sa on jat­kos­sa pikem­min­kin enem­män kuin vähem­män korjaamista.
  • Talous muut­tuu yhä kansainvälisemmäksi
  • Funk­tio­naa­li­nen tulo­ja­ko pai­not­tuu pää­oma­tu­loi­hin ja näi­den sisäl­lä luon­non­va­ro­jen arvo nousee. Tosin täs­tä vii­me­ai­ko­jen kehi­tys on saa­nut minut vähän epä­var­mak­si, mut­ta Aasian vau­ras­tu­mi­nen nos­taa raa­ka-ainei­den ja ener­gian niuk­kuut­ta mie­les­tä­ni väistämättä.
  • Tulon käsi­te yhä epä­sel­vem­pi ja sitä sot­ke­taan tahal­laan. Asun­to­tu­loa omas­ta asun­nos­ta ihmi­set eivät ymmär­rä tulok­si lain­kaan, vaik­ka kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dos­sa se kyl­lä las­ke­taan tulok­si. Vii­mei­sin inno­vaa­tio on sijoi­tus­va­kuu­tus Luxem­bur­gis­sa, joka häi­vyt­tää pää­oma­tu­lo­jen verol­li­suu­den tai aina­kin lyk­kää sitä.
  • Vero­tuk­sen ongel­mat mai­den välil­lä säi­ly­vät, vaik­ka vero­pa­ra­sii­tit pan­naan kuriin nii­den astut­tua lii­an isoil­le varpaille.

Tar­ve muutokseen

Yhtei­sö­ve­ro on katoa­vaa kan­san­pe­rin­net­tä. Siir­to­hin­noit­te­luun ei löy­dy mitään jär­ke­vää rat­kai­sua. Jos IKEA voi myy­dä brän­din­sä tytä­ryh­tiöl­leen ulko­mail­la ja ohja­ta voit­ton­sa sin­ne, ei mui­den­kaan kan­na­ta mak­saa veroa.

Ansio- ja pää­oma­tu­lo­jen raja häi­ly­vä ja muut­tuu yhä häi­ly­väm­mäk­si. Ovat­ko joi­den­kin peliyh­tiöi­den hui­keat voi­tot pää­oma­tu­loa, vaik­ka alku­pe­räi­nen pää­oma on koos­tu­nut muu­ta­mas­ta läp­pä­ris­tä. Jos voit­toa jae­taan vuo­sit­tain, se vero­te­taan ansio­tu­lo­na, mut­ta jos yri­tys myy­dään, se onkin pääomatuloa.

Kos­ka raja työ- ja pää­oma­tu­lo­jen välil­lä on mie­li­val­tai­nen, nii­tä kan­nat­taa verot­taa samal­la taval­la. Ero­na täs­tä on vain sosi­aa­li­va­kuu­tus: jos pää­oma­tu­lot eivät ole vakuu­tet­tu­ja, ei niis­tä voi periä vakuutusmaksuakaan.

Asuin­maan sel­vit­tä­mi­nen louk­kaa yksi­lön suo­jaa. Niin aina­kin väit­tä­vät ne, jot­ka narah­ta­vat sii­tä, että ovat ilmoit­ta­neet asuin­maak­seen jon­kin vero­pa­ra­tii­sin, mut­ta viet­tä­vät suu­rim­man osan ajas­taan Suo­mes­sa. Mones­sa maas­sa asu­van vero­tuk­seen on löy­det­tä­vä jokin jär­ke­vä ratkaisu.

Vero­tus ehkäi­see pää­oman muo­dos­tu­mis­ta – siis rikas­tu­mis­ta. Joi­den­kin mie­les­tä tämä on vain hyvä. Minun läh­tö­koh­ta­ni on, että aina­kin tois­tai­sek­si oli­si hyvä ede­saut­taa sitä, että Suo­meen­kin syn­tyy varal­li­suut­ta, joka on sijoi­tet­ta­vis­sa yri­tys­toi­min­taan. Talou­tem­me on Ruot­siin näh­den puo­lus­tus­ky­vy­tön­tä, kun meil­lä ei ole Wal­len­ber­ge­jä. Yksi Her­li­nin suku ei riitä.

Hyvä vero­jär­jes­tel­mä on 

  • Yksin­ker­tai­nen
  • Oikeu­den­mu­kai­nen
  • Hel­pos­ti toimeenpantava
  • Ei vero­ta sääs­tet­ty­jä tuloja (?) 
    • Progres­sii­vi­nen meno­ve­ro, jos oli­si mahdollinen
  • Loo­gi­nen, kun ihmi­nen asuu mones­sa maassa

 

Oden vero­jär­jes­tel­mä

Vero­mal­li koos­tuu seu­raa­vis­ta palasista

  • Run­ko­na arvon­li­sä­ve­ro, yhte­näi­nen vero­kan­ta, 30 % – 35 %
  • Arvon­li­sä­ve­ron palautus
  • Hait­ta­ve­rot
    • Vero on tar­koi­tet­tu vähen­tä­mään toi­min­taa, johon se kohdistuu
  • Vero uusiu­tu­mat­to­mil­la luonnonvaroille
  • Luon­nol­li­nen niuk­kuus — urbaa­nin yhteis­kun­nan vero
  • Ruot­sa­lai­nen val­tion tulo­ve­ro eli tulo­ve­ro, jota vähem­mis­tö pal­kan­saa­jis­ta maksaa
  • Elä­ke­mak­sut, tulo­jen vakuuttaminen
  • Ter­vey­den­huol­to­ve­ro ja kou­lu­ve­ro (ehkä)
  • Piket­ty ‑vero

 

23 vastausta artikkeliin “Oden veromalli (1/4) Lähtökohdat”

  1. Piket­tyä pidän lähin­nä type­rä­nä sosia­lis­ti­na, mut­ta Oden mal­lis­sa on osia, joi­ta kan­na­tan ja jois­ta kan­nat­taa kes­kus­tel­la pidempään. 

    Perus­o­let­ta­muk­sis­sa on kui­ten­kin eräs oleel­li­nen vir­he. Suo­mes­sa ei kye­tä jat­ka­maan nykyi­sel­lä veroas­teel­la — onnek­si. Vero­tus eri mais­sa tasoit­tuu ja Suo­mes­sa se tar­koit­taa veroas­teen laskua.

  2. Lisäi­sin yrit­tä­jä­nä tuon­ne hyvän vero­jär­jes­tel­män piir­tei­siin ennus­tet­ta­vuu­den. Niin että esim. voi­si luot­taa, että jos mak­saa ker­ran 28 % yhtei­sö­ve­roa, kukaan ei myö­hem­min lät­käi­se pääl­le tois­ta 28 % osinkoveroa.

  3. Yhtei­sö­ve­ron koh­dal­la olen ollut pit­kään samaa miel­tä, mut­ta eräs argu­ment­ti sai minut ajat­te­le­maan asi­aa toi­ses­ta näkö­kul­mas­ta. Nimit­täin, yri­tyk­sen osin­gon­ja­ko­va­ra on peri­aat­tees­sa ainoa mihin yhtei­sö­ve­ro vai­kut­taa. Se ei vai­ku­ta esi­mer­kik­si inves­toin­nin bud­jet­ti­ra­joit­te­seen lain­kaan. Jos inves­toin­nin nyky­ar­vo on posi­tii­vi­nen ilman yhtei­sö­ve­roa, se on posi­tii­vi­nen yhtei­sö­ve­ron kans­sa­kin, olet­taen että lai­nan kor­ko ei ole kor­keam­pi kuin las­ken­nas­sa käy­tet­ty sisäi­nen kor­ko, ja pää­oma­mark­ki­nat noin yli­pää­tään toi­mi­vat. Se, mikä ohjaa­va vai­ku­tus yhtei­sö­ve­rol­la on, on että yhtei­sö­ve­ron olois­sa peri­aat­tees­sa on kan­nat­ta­vam­paa ottaa lai­naa, kos­ka korot saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa mut­ta osin­ko­ja ei. 

    Väi­te että yhtei­sö­ve­ron pois­to tai mer­kit­tä­vä las­ke­mi­nen kan­nus­tai­si­vat inves­toin­tei­hin, on siis tosi vain jos pää­oma­mark­ki­nat eivät toi­mi, eli rahaa ei sai­si lai­nak­si. Oikeas­ti siis luu­len, että täs­sä yri­te­tään legi­ti­moi­da dele­ve­ra­gea, mut­ta kun se ei ole sys­tee­mi­ses­ti hyvä idea. 

    Nyt, en väi­tä, ettei­kö yhtei­sö­ve­ron pois­to voi­si olla hyvä jut­tu yrit­tä­jäl­le. Uskon itsea­sias­sa että se on, mut­ta ALV:n nos­to voi olla huo­nom­pi. Nyt mark­ki­noil­la kar­te­taan ris­kiä, enkä (enää) usko että yhtei­sö­ve­ron pois­to oikeas­ti hel­pot­tai­si täs­sä, kos­ka ei ole mitään syy­tä uskoa että omal­la pää­omal­la teh­täi­siin sen enem­pää inves­toin­te­ja kuin sil­lä hyvin hal­val­la lai­na­ra­hal­la jota nyt on jo saa­ta­vil­la. Voin toki olla vää­räs­sä­kin tässä.

    Toi­saal­ta se, että yhtei­sö­ve­ron kier­tä­mi­sek­si on pal­jon kai­ken­lai­sia pul­jauk­sia jois­ta hyö­ty­vät etu­pääs­sä isom­mat yri­tyk­set, on jo itses­sään vah­va argu­ment­ti sen poistamiseksi.

    1. Yhtei­sö­ve­ro ei vai­ku­ta inves­toin­nin kan­nat­ta­vuu­teen lain­kaan oppi­kir­jan mukaan, jos
      a) Tilan­tee­seen ei lii­ty epä­var­muut­ta ja
      b) vaih­toeh­to­na ei ole sama inves­toin­ti jos­sain toi­ses­sa maas­sa toi­sen vero­käy­tän­nön alaisuudessa.

  4. Oden lis­ta on hyvä mikä­li se mah­tuu edel­li­seen koh­taan “hyvä vero­jär­jes­tel­mä” ja on koko­nai­suu­des­saan max 40%.

    Asun­to­tu­loa omas­ta asun­nos­ta ihmi­set eivät ymmär­rä tulok­si lain­kaan, vaik­ka kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dos­sa se kyl­lä las­ke­taan tuloksi”
    Ok, pide­tään se siel­lä kan­san­ta­lou­den tilinpidossa.

  5. Yksi­lön elä­mäs­sä veron­mak­sun ja käyt­tä­mien­sa jul­kis­ten pal­ve­lui­den välil­lä ei ole vält­tä­mät­tä vähäi­sin­tä­kään vastikkeellisuuta.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yhtei­sö­ve­ro ei vai­ku­ta inves­toin­nin kan­nat­ta­vuu­teen lain­kaan oppi­kir­jan mukaan, jos
    a) Tilan­tee­seen ei lii­ty epä­var­muut­ta ja
    b) vaih­toeh­to­na ei ole sama inves­toin­ti jos­sain toi­ses­sa maas­sa toi­sen vero­käy­tän­nön alaisuudessa. 

    Kum­pi­kaan a tai b ei pidä alkuun­kaan nyky­maa­il­mas­sa käy­tän­nös­sä paik­kaan­sa. Täl­lai­set oppi­kir­jat kan­nat­tai­si lait­taa pape­rin­kier­rä­tyk­seen, kos­ka vali­tet­ta­vas­ti lii­an moni talous­tie­tei­li­jä­kin edel­leen lukee näi­tä har­hai­sia opuksia.

  7. Vero­tus­ta pitäi­si yksin­ker­tais­taa, sitä­kaut­ta sii­hen saa­daan jous­ta­vuut­ta ja sii­hen muu­tos­ten teke­mi­nen helpottuu.

    Kyse on lain­sää­dän­nös­tä ja sii­hen liit­ty­vis­tä ohjeis­ta. Lii­an moni­mut­kai­nen lain­sää­dän­tö ja ohjeis­tus tekee vero­tuk­ses­ta byro­kraat­ti­sem­paa, eli se vaa­tii enem­män ihmis­työ­tä ja tulee siten kal­liim­mak­si toteut­taa ja sii­tä tulee jäy­kem­pää. Sit­ten sitä ruve­taan paik­kaa­maan luo­mal­la lisää lainsäädäntöä. 

    Vali­tet­ta­vas­ti usein on niin, kun pyri­tään oikeu­den­mu­kai­suu­teen luo­daan sitä var­ten lisää sään­tö­jä, eli lake­ja ja lisää moni­mut­kai­suut­ta ja jäykkyyttä.

    Esi­mer­kik­si kiin­teis­tö­ve­ros­sa las­ke­taan ker­ros­ta­lo­jen ker­ros­kor­keuk­sia ja lai­te­taan ylös onko kuis­tia, kes­kus­läm­mi­tys­tä, vajaa auto­tal­lia ym. Nämä asiat vaa­ti­vat lisää ihmi­siä miet­ti­mään ja hoi­ta­maan asioita. 

    Jos yksin­ker­tais­ta­mi­sel­la mene­te­tään oikeu­den­mu­kai­suut­ta, niin kui­ten­kin saa­vu­te­taan säästöä.

  8. Vesa: Kum­pi­kaan a tai b ei pidä alkuun­kaan nyky­maa­il­mas­sa käy­tän­nös­sä paik­kaan­sa. Täl­lai­set oppi­kir­jat kan­nat­tai­si lait­taa pape­rin­kier­rä­tyk­seen, kos­ka vali­tet­ta­vas­ti lii­an moni talous­tie­tei­li­jä­kin edel­leen lukee näi­tä har­hai­sia opuksia.

    Mik­si ihmees­sä pitäi­si oppi­kir­ja pitäi­si lait­taa pape­rin­kier­rä­tyk­sen? Eikö­hän ole ilmi­sel­vää, että oppi­kir­jan ole­tuk­set eivät ole voi­mas­sa kuin ide­aa­li­ti­lan­tees­sa? Tämä kyl­lä myös tuo­daan aina niis­sä kir­jois­sa esiin kun esi­tel­lään ideaalimallia. 

    Ihan kuin mate­ma­tii­kan kir­ja­kin pitäi­si polt­taa, kun mis­sään ei esiint­ty täy­del­lis­tä ympyrää…

  9. Sylt­ty: Eikö­hän ole ilmi­sel­vää, että oppi­kir­jan ole­tuk­set eivät ole voi­mas­sa kuin ideaalitilanteessa? 

    En ole luke­nut yhtään rahoi­tuk­sen oppi­kir­jaa, mut­ta kyl­lä­hän nyt Modigliani–Millerin irre­le­vant­tius­teo­ree­ma tar­koit­taa nime­no­maan sitä, että ainoat teki­jät, jot­ka vai­kut­ta­vat sii­hen, rahoit­taa­ko yri­tys toi­min­taan­sa omal­la pää­omal­la vai lai­nal­la, ovat vero­tus ja riski/epävarmuus.

    Eli siis asia on juu­ri päin­vas­toin, vero­tus vai­kut­taa inves­toin­tien kan­nat­ta­vuu­teen, eri­tyi­ses­ti sii­hen, miten ris­kialt­tii­ta inves­toin­te­ja yri­tyk­sen kan­nat­taa tehdä.

  10. Sylt­ty: Mik­si ihmees­sä pitäi­si oppi­kir­ja pitäi­si lait­taa pape­rin­kier­rä­tyk­sen? Eikö­hän ole ilmi­sel­vää, että oppi­kir­jan ole­tuk­set eivät ole voi­mas­sa kuin ide­aa­li­ti­lan­tees­sa? Tämä kyl­lä myös tuo­daan aina niis­sä kir­jois­sa esiin kun esi­tel­lään ideaalimallia. 

    Sik­si, että joku valo­pää alkaa teke­mään talous­po­liit­ti­sia pää­tök­siä näi­den har­hais­ten oppien perus­teel­la. Käy­tän­nön elä­mäs­sä toi­mi­mat­to­mat har­hat tule­vat kalliiksi.

  11. Sylt­ty: Eikö­hän ole ilmi­sel­vää, että oppi­kir­jan ole­tuk­set eivät ole voi­mas­sa kuin ide­aa­li­ti­lan­tees­sa? Tämä kyl­lä myös tuo­daan aina niis­sä kir­jois­sa esiin kun esi­tel­lään ideaalimallia. 

    Tie­tyl­le osal­le eko­no­mis­ti­sa­kis­ta ei asia ilmei­ses­ti­kään ole ilmi­sel­vää. Jos talous­tie­teen kar­tas­sa ei näy jota­kin koh­taa, niin tie­tei­li­jän mie­les­tä siel­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole mitään. Aina­kaan meri­hir­viöi­tä. Todel­li­suu­den kuvaa­mis­ta tär­keäm­pää on autis­ti­nen omis­tau­tu­mi­nen kau­niin yksin­ker­tai­sel­le teo­rial­le, johon usein yhdis­tyy kau­niin yksin­ker­tai­nen bent­ha­mi­lai­nen moraa­li­fi­lo­so­fia, ja sii­tä luon­nol­li­ses­ti seu­raa­vat poliit­ti­set implikaatiot.

    Eri­tyi­sen ärsyt­tä­vää on, että ole­tuk­sien ja tar­kas­te­lu­koh­tei­den valin­taa käy­te­tään mak­si­maa­li­ses­ti hyö­dyk­si poli­tii­kas­sa. Abstrak­tioi­den jako­jään­nök­set taas tun­ge­taan kes­kus­te­lun ulko­puo­lel­le, tar­vit­taes­sa mora­lis­ti­sin ja hen­ki­löön käy­vin argu­men­tein. Esi­merk­kei­nä pari tar­kas­ta­jaa ja yli­joh­ta­ja cum kansanedustaja.

    Tol­kul­li­sia­kin yksi­löi­tä toki esiin­tyy, esim. Vesa Kanniainen.

  12. Tie­de­mies:
    Yhtei­sö­ve­ron koh­dal­la olen ollut pit­kään samaa miel­tä, mut­ta eräs argu­ment­ti sai minut ajat­te­le­maan asi­aa toi­ses­ta näkö­kul­mas­ta. Nimit­täin, yri­tyk­sen osin­gon­ja­ko­va­ra on peri­aat­tees­sa ainoa mihin yhtei­sö­ve­ro vai­kut­taa. Se ei vai­ku­ta esi­mer­kik­si inves­toin­nin bud­jet­ti­ra­joit­te­seen lain­kaan. Jos inves­toin­nin nyky­ar­vo on posi­tii­vi­nen ilman yhtei­sö­ve­roa, se on posi­tii­vi­nen yhtei­sö­ve­ron kans­sa­kin, olet­taen että lai­nan kor­ko ei ole kor­keam­pi kuin las­ken­nas­sa käy­tet­ty sisäi­nen kor­ko, ja pää­oma­mark­ki­nat noin yli­pää­tään toi­mi­vat. Se, mikä ohjaa­va vai­ku­tus yhtei­sö­ve­rol­la on, on että yhtei­sö­ve­ron olois­sa peri­aat­tees­sa on kan­nat­ta­vam­paa ottaa lai­naa, kos­ka korot saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa mut­ta osin­ko­ja ei. 

    Niin, tätä olen itse­kin yrit­tä­jä­nä miet­ti­nyt — peri­aat­tees­sa veron mak­sa­mi­nen on ihan ookoo, ei minul­la ole mitään sitä vas­taan että jos vuo­si menee hyvin sii­tä mak­se­taan veroa, sehän vain posi­tii­vi­nen tilan­ne kaikille.

    Aavis­tuk­sen isom­pa­na ongel­ma­na näen sen, että vero mää­ri­tel­lään etu­kä­teen edel­lis­ten tili­kausien perus­teel­la — seu­rauk­se­na on siis pape­ri­so­taa, joka vie aikaa, jos kulu­van vuo­den tulos ei ole yhtä hyvä kuin 2 vuot­ta taka­pe­rin pitäi­si joten­kin pys­tyä etu­kä­teen arvaa­maan jos vuo­des­ta tulee­kin tap­piol­li­nen. Täl­löin voi jou­tua otta­maan lai­naa tai irti­sa­no­maan vain sel­vi­täk­seen verois­ta, joi­ta ei edes oli­si alun­pe­rin­kään pitä­nyt maksaa

    Yri­tys­ve­ron yksi hyvä puo­li on sii­nä, että se pakot­taa inves­toin­tei­hin, eli raha pitää yrit­tää käyt­tää johon­kin — tämä on var­maan talou­den kan­nal­ta hyvä asia, mut­ta ei vält­tä­mät­tä yrittäjän.

    Mut­ta, en mal­ta olla lisää­mät­tä tähän lop­puun yhtä vähän epä­re­le­vant­tia koh­taa, nimit­täin sitä että mik­si asun­not ovat ALV:sta vapaa­ta, kun vaik­ka­pa sen raken­nus­ma­te­ri­aa­lit etc. eivät ole erik­seen ostet­tu­na sitä — ymmär­rän kau­niin aja­tuk­sen omis­tusa­sun­non iha­nuu­des­ta, mut­ta on mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja, esim. sijoi­tusa­sun­to­ja tai yli­pää­tään osak­kei­ta. Näi­hin­hän koh­dis­tuu toki varain­siir­to­ve­ro, mut­ta aika iso osa yhteis­kun­nan raha­lii­ken­tees­tä on siir­ty­nyt täl­löin verot­ta­jan ulot­tu­mat­to­miin. Omis­tua­su­mi­sen dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set lie­ne­vät kysee­na­lai­set, aina­kin jos mie­ti­tään työ­voi­man liik­ku­vuut­ta ja käy­tet­tä­vis­sä ole­van pää­oman määrä.

    ALV:n pitäi­si mie­les­tä­ni koh­dis­tua sii­hen osaan kulu­tus­ta mikä ei ole vält­tä­mä­tön­tä. Jos omis­tan vaik­ka­pa 20 lin­naa tai 40 osa­ke­huo­neis­toa, onko se vält­tä­mä­tön­tä hyvin­voin­nil­le­ni? Ei varmaankaan. 

    Mut­ta jos haluan kor­ja­ta jon­kun, ehkä ainoan asun­to­ni pie­nen osan, ostan sii­hen raken­nus­tar­vik­kei­ta jois­ta mak­se­taan ALV veroa.

  13. Kes­kus­ta jat­kaa sii­hen mihin jäi Van­ha­sen I ja II hal­li­tus­ten ja Kivi­nie­men tyn­kä­hal­li­tuk­sen jälkeen.

    Eli ensim­mäi­se­nä lisää kuk­ka­hat­tu­nor­me­ja, kuten vaik­ka­pa kotiin­tu­loa­jat van­hem­mil­le, oluet sin­ne alkoon ja sitä rataa. 

    Sit­ten onkin vuo­ros­sa tehot­to­man ener­gian­tuo­tan­non tuke­mi­nen, jos­sa ensik­si kaa­de­taan kos­kien­suo­je­lu­la­ki tip­pa­voi­ma­loi­ta var­ten ja sit­ten sor­va­taan vähän suku­lai­sil­le sopi­via risu­pa­ket­ti­la­ke­ja mafialeffatyyliin. 

    Lopuk­si sit­ten pääs­tää­kin itse aihee­seen eli haja­si­joit­ta­mi­seen Fimean tyyliin.

    Jos­sain välis­sä vie­lä ehdi­tään pys­tyt­tä­mään Puti­nil­le pat­sas Kaup­pa­to­ril­le, jon­ka vih­kii kukas muu­kaan kuin Leh­to­mä­ki. Jos ehtii kai­kil­ta venä­läis­lai­tos­ten vihkimisiltä.

    Työt­tö­myys räjäh­tää käsiin leik­kaus­po­li­tii­kan ansios­ta, kun jul­ki­nen talous ei kyke­nek­kään rahoit­ta­maan yksi­tyis­tet­ty­jä pal­ve­lui­ta ja loput­kin tuo­te­taan mini­mi­re­surs­seil­la. Kaik­ki lupiin liit­ty­vät asiat, kuten käsit­te­ly­ajat kas­va­vat pit­kik­si, kos­ka ei ole resurs­se­ja nii­den käsittelyyn.

    Kes­kus­tan joh­dol­la Suo­mi pyl­lis­tää Natol­le ja län­si­mail­le, kumar­taen uudel­le uljaal­le isä aurin­koi­sel­le, joka kiil­lot­taa rauhanohjuksiaan.

    Oih, Kek­koss­lo­va­kia 2.0 on koh­ta tääl­lä, olet­ko valmis?

  14. Tero Tolo­nen: mik­si asun­not ovat ALV:sta vapaata 

    Mitä tämä oikein tar­koit­taa? Kyl­lä uudes­ta asun­nos­ta jou­tuu mak­sa­maan ALV:n.

  15. Asun­to­tu­loa ei ymmär­re­tä tulok­si kos­ka se ei ole kon­kreet­tis­ta rahaa jos­ta voi­si ottaa osan ja mak­saa val­tiol­le vero­na. Asun­to­tu­lon vero oli­si mak­set­ta­va jos­tain muis­ta tulois­ta. Minä­kään en pidä oikea­na verot­taa sel­lais­ta mitä ei ole oikeas­ti saa­nut vaan vain jät­tä­nyt käyt­tä­mät­tä vuo­kraan, se ei ole oikeudenmukaista.

  16. Pek­ka Pes­si: Mitä tämä oikein tar­koit­taa? Kyl­lä uudes­ta asun­nos­ta jou­tuu mak­sa­maan ALV:n.

    Niin, vas­ta­ky­sy­mys: mitä tar­koit­taa uusi asun­to? Osa­ke­huo­neis­to, itse raken­net­tu ja myy­ty vai esim. oma­ko­ti­ta­lo? Täs­tä oli yllät­tä­vän vai­kea saa­da tie­toa, täl­lä het­kel­lä selail­tua­ni ymmär­rän, että osak­kees­ta ei mak­se­ta ALV-veroa vaan varain­siir­to­ve­ro, mut­ta jos kysees­sä on esim. oma­ko­ti­ta­lo niin alv ehkä mak­se­taan? En löy­tä­nyt täl­le yksi­kä­sit­teis­tä vas­taus­ta. Sel­ven­nys oli­si paikallaan.

    Sinän­sä en ole var­ma onko se, että val­tio saa vero­tu­lo­ja raken­ta­mi­ses­ta, joka taas on tapa teh­dä rahaa itses­sään kovin ter­vet­tä mei­nin­kiä — syn­tyy riip­pu­vuus­suh­de rahan pain­ajan ja verot­ta­jan kans­sa, mikä luo ris­kin aavis­tuk­sen epä­ter­veel­le asioi­den pul­jai­lul­le “kan­sa­kun­nan edun nimissä”.

    Mut­ta jos puhu­taan sii­tä mis­tä ALV:ta pitäi­si mak­saa ja mil­lä perus­teil­la — itse koen että se on kulu­tus tai hyvin­voin­ti­ve­ro, jos joku har­ras­taa osak­kei­den osta­mis­ta tuot­taen iloa itsel­leen ja toi­nen taas kas­vien istut­ta­mis­ta tuot­taen iloa itsel­leen, mik­si toi­nen näis­tä mak­saa ALV:ta ja toi­nen ei?

    Nyt saa sanoa kuk­ka­hat­tu­tä­dik­si. Mut­ta ihan vaan kysyn.

    1. Asun­non osta­mi­ses­ta (osa­ke­kaup­pa) ei mak­se­ta arvon­li­sä­ve­roa, mut­ta sen raken­ta­mi­ses­ta tie­tys­ti aika­naan on mak­set­tu. Myös­kään vuo­kra­tu­los­ta ei mak­se­ta arvonlisäveroa.

  17. Kan­sal­li­sen yhtei­sö­ve­ron ongel­miin tör­mät­tiin esi­mer­kik­si Nokian koh­dal­la kun tuli rii­taa Intian kans­sa vero­tu­lo­jen jaos­ta. Ei ole ihan sel­vää, mikä osuus Intias­sa teh­dyn puhe­li­men yhtei­sö­ve­ro­tet­ta­vas­ta lii­ke­voi­tos­ta syn­tyi teh­taal­la Intias­sa, tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä Suo­mes­sa, ohjel­mis­to­ke­hi­tyk­ses­sä jos­sain kol­man­nes­sa maas­sa ja markkinointi/brändiarvosta Suo­mes­sa (luet­te­lo suuntaa-antava).

  18. Tero Tolo­nen: Täs­tä oli yllät­tä­vän vai­kea saa­da tie­toa, täl­lä het­kel­lä selail­tua­ni ymmär­rän, että osak­kees­ta ei mak­se­ta ALV-veroa vaan varain­siir­to­ve­ro, mut­ta jos kysees­sä on esim. oma­ko­ti­ta­lo niin alv ehkä maksetaan? 

    Osa­ke­huo­neis­ton omis­taa asun­to-osa­keyh­tiö, joka on jou­tu­nut mak­sa­maan sen raken­ta­mi­ses­ta ALV:n. Huo­neis­ton hal­lin­taan oikeut­ta­vis­ta osak­keis­ta ei mak­se­ta ALV:ta. Vuo­kras­ta voi­daan periä ALV, jol­loin vuo­kraa­ja voi vähen­tää vuo­krat­ta­vas­ta omai­suu­des­ta mak­se­tut ALV:t.

    Täs­sä on kaik­ki mitä et halua tie­tää ALV:stä:

    http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Kiinteistoala/Kiinteiston_kayttooikeuden_luovuttamises(10028)

    1. Mei­dän asun­to-osa­keyh­tiös­säm­me ei ole jou­dut­tu mak­sa­maan arvo­ni­sä­ve­roa raken­ta­mis­vuon­na 1908, mut­ta sil­lä ei ole vai­ku­tus­ta asun­to­jen myyn­ti­hin­taan. Niis­sä­kään asunto
      ‑osa­keyh­tiöis­sä, jot­ka on raken­net­tu vuo­den 1995 molem­min puo­lin, myyyn­ti­hin­taan raken­nusai­kai­sel­la arvon­li­sä­ve­rol­la ei ole mitään vaikutusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.