Pidin torstaina 26.2. Verohallinnon 150-vuotispäivillä Finlandiatalossa 15 minuutin esityksen aiheesta ”Osmon veromalli”. Eduskunnan loppukiireiden vuoksi vasta nyt saan tämän referoiduksi tälle listalle. Pätkin sen neljään palaseen.
Itse puheen voi katsoa videoituna tästä.
Haluan korostaa, että tämä ei ole vihreiden veromalli eikä edes minun ihannemallini, vaan eräänlainen fatalistinen käsitys siitä, mihin suuntaan verotus joka tapauksessa menee. Inspiraation tähän malliin olen saanut istuttuani neljä vuotta verojaostossa ihmettelemässä, miten tähän sotkuun saisi selvyyttä.
Tähtäin tässä on vuodessa 2040. Voi tähän päätyä nopeamminkin, mutta en luulen asenteiden kypsymisen vievän aikaa. Tulen sitten 175-vuotispäiville kommentoimaan, miten tässä kävi.
En käsittele tässä veronsaajia lainkaan, vaan käsittelen valtion ja kunnan veroja yhtenä kokonaisuutena. Poikkeuksena tästä ovat vain sosiaaliturvarahastot, joiden rooli korostuu elämän muuttuessa kansainvälisemmäksi.
Oletukset
- Korkean verotuksen tarve pysyy ennallaan tai jopa lisääntyy, sillä markkinataloudessa on jatkossa pikemminkin enemmän kuin vähemmän korjaamista.
- Talous muuttuu yhä kansainvälisemmäksi
- Funktionaalinen tulojako painottuu pääomatuloihin ja näiden sisällä luonnonvarojen arvo nousee. Tosin tästä viimeaikojen kehitys on saanut minut vähän epävarmaksi, mutta Aasian vaurastuminen nostaa raaka-aineiden ja energian niukkuutta mielestäni väistämättä.
- Tulon käsite yhä epäselvempi ja sitä sotketaan tahallaan. Asuntotuloa omasta asunnosta ihmiset eivät ymmärrä tuloksi lainkaan, vaikka kansantalouden tilinpidossa se kyllä lasketaan tuloksi. Viimeisin innovaatio on sijoitusvakuutus Luxemburgissa, joka häivyttää pääomatulojen verollisuuden tai ainakin lykkää sitä.
- Verotuksen ongelmat maiden välillä säilyvät, vaikka veroparasiitit pannaan kuriin niiden astuttua liian isoille varpaille.
Tarve muutokseen
Yhteisövero on katoavaa kansanperinnettä. Siirtohinnoitteluun ei löydy mitään järkevää ratkaisua. Jos IKEA voi myydä brändinsä tytäryhtiölleen ulkomailla ja ohjata voittonsa sinne, ei muidenkaan kannata maksaa veroa.
Ansio- ja pääomatulojen raja häilyvä ja muuttuu yhä häilyvämmäksi. Ovatko joidenkin peliyhtiöiden huikeat voitot pääomatuloa, vaikka alkuperäinen pääoma on koostunut muutamasta läppäristä. Jos voittoa jaetaan vuosittain, se verotetaan ansiotulona, mutta jos yritys myydään, se onkin pääomatuloa.
Koska raja työ- ja pääomatulojen välillä on mielivaltainen, niitä kannattaa verottaa samalla tavalla. Erona tästä on vain sosiaalivakuutus: jos pääomatulot eivät ole vakuutettuja, ei niistä voi periä vakuutusmaksuakaan.
Asuinmaan selvittäminen loukkaa yksilön suojaa. Niin ainakin väittävät ne, jotka narahtavat siitä, että ovat ilmoittaneet asuinmaakseen jonkin veroparatiisin, mutta viettävät suurimman osan ajastaan Suomessa. Monessa maassa asuvan verotukseen on löydettävä jokin järkevä ratkaisu.
Verotus ehkäisee pääoman muodostumista – siis rikastumista. Joidenkin mielestä tämä on vain hyvä. Minun lähtökohtani on, että ainakin toistaiseksi olisi hyvä edesauttaa sitä, että Suomeenkin syntyy varallisuutta, joka on sijoitettavissa yritystoimintaan. Taloutemme on Ruotsiin nähden puolustuskyvytöntä, kun meillä ei ole Wallenbergejä. Yksi Herlinin suku ei riitä.
Hyvä verojärjestelmä on
- Yksinkertainen
- Oikeudenmukainen
- Helposti toimeenpantava
- Ei verota säästettyjä tuloja (?)
- Progressiivinen menovero, jos olisi mahdollinen
- Looginen, kun ihminen asuu monessa maassa
Oden verojärjestelmä
Veromalli koostuu seuraavista palasista
- Runkona arvonlisävero, yhtenäinen verokanta, 30 % – 35 %
- Arvonlisäveron palautus
- Haittaverot
- Vero on tarkoitettu vähentämään toimintaa, johon se kohdistuu
- Vero uusiutumattomilla luonnonvaroille
- Luonnollinen niukkuus — urbaanin yhteiskunnan vero
- Ruotsalainen valtion tulovero eli tulovero, jota vähemmistö palkansaajista maksaa
- Eläkemaksut, tulojen vakuuttaminen
- Terveydenhuoltovero ja kouluvero (ehkä)
- Piketty -vero
Mikä on Piketty-vero?
Pikettyn hypoteesista on muuten juuri julkaista ilmeisesti vakuuttavana pidetty kritiikki: http://www.ft.com/intl/cms/s/0/bbf09ba8-cd51-11e4-9144-00144feab7de.html?siteedition=intl#axzz3Uw5aAkZn
Pikettyä pidän lähinnä typeränä sosialistina, mutta Oden mallissa on osia, joita kannatan ja joista kannattaa keskustella pidempään.
Perusolettamuksissa on kuitenkin eräs oleellinen virhe. Suomessa ei kyetä jatkamaan nykyisellä veroasteella – onneksi. Verotus eri maissa tasoittuu ja Suomessa se tarkoittaa veroasteen laskua.
Lisäisin yrittäjänä tuonne hyvän verojärjestelmän piirteisiin ennustettavuuden. Niin että esim. voisi luottaa, että jos maksaa kerran 28 % yhteisöveroa, kukaan ei myöhemmin lätkäise päälle toista 28 % osinkoveroa.
Yhteisöveron kohdalla olen ollut pitkään samaa mieltä, mutta eräs argumentti sai minut ajattelemaan asiaa toisesta näkökulmasta. Nimittäin, yrityksen osingonjakovara on periaatteessa ainoa mihin yhteisövero vaikuttaa. Se ei vaikuta esimerkiksi investoinnin budjettirajoitteseen lainkaan. Jos investoinnin nykyarvo on positiivinen ilman yhteisöveroa, se on positiivinen yhteisöveron kanssakin, olettaen että lainan korko ei ole korkeampi kuin laskennassa käytetty sisäinen korko, ja pääomamarkkinat noin ylipäätään toimivat. Se, mikä ohjaava vaikutus yhteisöverolla on, on että yhteisöveron oloissa periaatteessa on kannattavampaa ottaa lainaa, koska korot saa vähentää verotuksessa mutta osinkoja ei.
Väite että yhteisöveron poisto tai merkittävä laskeminen kannustaisivat investointeihin, on siis tosi vain jos pääomamarkkinat eivät toimi, eli rahaa ei saisi lainaksi. Oikeasti siis luulen, että tässä yritetään legitimoida deleveragea, mutta kun se ei ole systeemisesti hyvä idea.
Nyt, en väitä, etteikö yhteisöveron poisto voisi olla hyvä juttu yrittäjälle. Uskon itseasiassa että se on, mutta ALV:n nosto voi olla huonompi. Nyt markkinoilla kartetaan riskiä, enkä (enää) usko että yhteisöveron poisto oikeasti helpottaisi tässä, koska ei ole mitään syytä uskoa että omalla pääomalla tehtäisiin sen enempää investointeja kuin sillä hyvin halvalla lainarahalla jota nyt on jo saatavilla. Voin toki olla väärässäkin tässä.
Toisaalta se, että yhteisöveron kiertämiseksi on paljon kaikenlaisia puljauksia joista hyötyvät etupäässä isommat yritykset, on jo itsessään vahva argumentti sen poistamiseksi.
Yhteisövero ei vaikuta investoinnin kannattavuuteen lainkaan oppikirjan mukaan, jos
a) Tilanteeseen ei liity epävarmuutta ja
b) vaihtoehtona ei ole sama investointi jossain toisessa maassa toisen verokäytännön alaisuudessa.
Oden lista on hyvä mikäli se mahtuu edelliseen kohtaan ”hyvä verojärjestelmä” ja on kokonaisuudessaan max 40%.
”Asuntotuloa omasta asunnosta ihmiset eivät ymmärrä tuloksi lainkaan, vaikka kansantalouden tilinpidossa se kyllä lasketaan tuloksi”
Ok, pidetään se siellä kansantalouden tilinpidossa.
Yksilön elämässä veronmaksun ja käyttämiensa julkisten palveluiden välillä ei ole välttämättä vähäisintäkään vastikkeellisuuta.
Kumpikaan a tai b ei pidä alkuunkaan nykymaailmassa käytännössä paikkaansa. Tällaiset oppikirjat kannattaisi laittaa paperinkierrätykseen, koska valitettavasti liian moni taloustieteilijäkin edelleen lukee näitä harhaisia opuksia.
Verotusta pitäisi yksinkertaistaa, sitäkautta siihen saadaan joustavuutta ja siihen muutosten tekeminen helpottuu.
Kyse on lainsäädännöstä ja siihen liittyvistä ohjeista. Liian monimutkainen lainsäädäntö ja ohjeistus tekee verotuksesta byrokraattisempaa, eli se vaatii enemmän ihmistyötä ja tulee siten kalliimmaksi toteuttaa ja siitä tulee jäykempää. Sitten sitä ruvetaan paikkaamaan luomalla lisää lainsäädäntöä.
Valitettavasti usein on niin, kun pyritään oikeudenmukaisuuteen luodaan sitä varten lisää sääntöjä, eli lakeja ja lisää monimutkaisuutta ja jäykkyyttä.
Esimerkiksi kiinteistöverossa lasketaan kerrostalojen kerroskorkeuksia ja laitetaan ylös onko kuistia, keskuslämmitystä, vajaa autotallia ym. Nämä asiat vaativat lisää ihmisiä miettimään ja hoitamaan asioita.
Jos yksinkertaistamisella menetetään oikeudenmukaisuutta, niin kuitenkin saavutetaan säästöä.
Miksi ihmeessä pitäisi oppikirja pitäisi laittaa paperinkierrätyksen? Eiköhän ole ilmiselvää, että oppikirjan oletukset eivät ole voimassa kuin ideaalitilanteessa? Tämä kyllä myös tuodaan aina niissä kirjoissa esiin kun esitellään ideaalimallia.
Ihan kuin matematiikan kirjakin pitäisi polttaa, kun missään ei esiintty täydellistä ympyrää…
En ole lukenut yhtään rahoituksen oppikirjaa, mutta kyllähän nyt Modigliani–Millerin irrelevanttiusteoreema tarkoittaa nimenomaan sitä, että ainoat tekijät, jotka vaikuttavat siihen, rahoittaako yritys toimintaansa omalla pääomalla vai lainalla, ovat verotus ja riski/epävarmuus.
Eli siis asia on juuri päinvastoin, verotus vaikuttaa investointien kannattavuuteen, erityisesti siihen, miten riskialttiita investointeja yrityksen kannattaa tehdä.
Siksi, että joku valopää alkaa tekemään talouspoliittisia päätöksiä näiden harhaisten oppien perusteella. Käytännön elämässä toimimattomat harhat tulevat kalliiksi.
Tietylle osalle ekonomistisakista ei asia ilmeisestikään ole ilmiselvää. Jos taloustieteen kartassa ei näy jotakin kohtaa, niin tieteilijän mielestä siellä ei yksinkertaisesti ole mitään. Ainakaan merihirviöitä. Todellisuuden kuvaamista tärkeämpää on autistinen omistautuminen kauniin yksinkertaiselle teorialle, johon usein yhdistyy kauniin yksinkertainen benthamilainen moraalifilosofia, ja siitä luonnollisesti seuraavat poliittiset implikaatiot.
Erityisen ärsyttävää on, että oletuksien ja tarkastelukohteiden valintaa käytetään maksimaalisesti hyödyksi politiikassa. Abstraktioiden jakojäännökset taas tungetaan keskustelun ulkopuolelle, tarvittaessa moralistisin ja henkilöön käyvin argumentein. Esimerkkeinä pari tarkastajaa ja ylijohtaja cum kansanedustaja.
Tolkullisiakin yksilöitä toki esiintyy, esim. Vesa Kanniainen.
Niin, tätä olen itsekin yrittäjänä miettinyt – periaatteessa veron maksaminen on ihan ookoo, ei minulla ole mitään sitä vastaan että jos vuosi menee hyvin siitä maksetaan veroa, sehän vain positiivinen tilanne kaikille.
Aavistuksen isompana ongelmana näen sen, että vero määritellään etukäteen edellisten tilikausien perusteella – seurauksena on siis paperisotaa, joka vie aikaa, jos kuluvan vuoden tulos ei ole yhtä hyvä kuin 2 vuotta takaperin pitäisi jotenkin pystyä etukäteen arvaamaan jos vuodesta tuleekin tappiollinen. Tällöin voi joutua ottamaan lainaa tai irtisanomaan vain selvitäkseen veroista, joita ei edes olisi alunperinkään pitänyt maksaa
Yritysveron yksi hyvä puoli on siinä, että se pakottaa investointeihin, eli raha pitää yrittää käyttää johonkin – tämä on varmaan talouden kannalta hyvä asia, mutta ei välttämättä yrittäjän.
Mutta, en malta olla lisäämättä tähän loppuun yhtä vähän epärelevanttia kohtaa, nimittäin sitä että miksi asunnot ovat ALV:sta vapaata, kun vaikkapa sen rakennusmateriaalit etc. eivät ole erikseen ostettuna sitä – ymmärrän kauniin ajatuksen omistusasunnon ihanuudesta, mutta on muitakin vaihtoehtoja, esim. sijoitusasuntoja tai ylipäätään osakkeita. Näihinhän kohdistuu toki varainsiirtovero, mutta aika iso osa yhteiskunnan rahaliikenteestä on siirtynyt tällöin verottajan ulottumattomiin. Omistuasumisen dynaamiset vaikutukset lienevät kyseenalaiset, ainakin jos mietitään työvoiman liikkuvuutta ja käytettävissä olevan pääoman määrä.
ALV:n pitäisi mielestäni kohdistua siihen osaan kulutusta mikä ei ole välttämätöntä. Jos omistan vaikkapa 20 linnaa tai 40 osakehuoneistoa, onko se välttämätöntä hyvinvoinnilleni? Ei varmaankaan.
Mutta jos haluan korjata jonkun, ehkä ainoan asuntoni pienen osan, ostan siihen rakennustarvikkeita joista maksetaan ALV veroa.
Keskusta jatkaa siihen mihin jäi Vanhasen I ja II hallitusten ja Kiviniemen tynkähallituksen jälkeen.
Eli ensimmäisenä lisää kukkahattunormeja, kuten vaikkapa kotiintuloajat vanhemmille, oluet sinne alkoon ja sitä rataa.
Sitten onkin vuorossa tehottoman energiantuotannon tukeminen, jossa ensiksi kaadetaan koskiensuojelulaki tippavoimaloita varten ja sitten sorvataan vähän sukulaisille sopivia risupakettilakeja mafialeffatyyliin.
Lopuksi sitten päästääkin itse aiheeseen eli hajasijoittamiseen Fimean tyyliin.
Jossain välissä vielä ehditään pystyttämään Putinille patsas Kauppatorille, jonka vihkii kukas muukaan kuin Lehtomäki. Jos ehtii kaikilta venäläislaitosten vihkimisiltä.
Työttömyys räjähtää käsiin leikkauspolitiikan ansiosta, kun julkinen talous ei kykenekkään rahoittamaan yksityistettyjä palveluita ja loputkin tuotetaan minimiresursseilla. Kaikki lupiin liittyvät asiat, kuten käsittelyajat kasvavat pitkiksi, koska ei ole resursseja niiden käsittelyyn.
Keskustan johdolla Suomi pyllistää Natolle ja länsimaille, kumartaen uudelle uljaalle isä aurinkoiselle, joka kiillottaa rauhanohjuksiaan.
Oih, Kekkosslovakia 2.0 on kohta täällä, oletko valmis?
Mitä tämä oikein tarkoittaa? Kyllä uudesta asunnosta joutuu maksamaan ALV:n.
Asuntotuloa ei ymmärretä tuloksi koska se ei ole konkreettista rahaa josta voisi ottaa osan ja maksaa valtiolle verona. Asuntotulon vero olisi maksettava jostain muista tuloista. Minäkään en pidä oikeana verottaa sellaista mitä ei ole oikeasti saanut vaan vain jättänyt käyttämättä vuokraan, se ei ole oikeudenmukaista.
Niin, vastakysymys: mitä tarkoittaa uusi asunto? Osakehuoneisto, itse rakennettu ja myyty vai esim. omakotitalo? Tästä oli yllättävän vaikea saada tietoa, tällä hetkellä selailtuani ymmärrän, että osakkeesta ei makseta ALV-veroa vaan varainsiirtovero, mutta jos kyseessä on esim. omakotitalo niin alv ehkä maksetaan? En löytänyt tälle yksikäsitteistä vastausta. Selvennys olisi paikallaan.
Sinänsä en ole varma onko se, että valtio saa verotuloja rakentamisesta, joka taas on tapa tehdä rahaa itsessään kovin tervettä meininkiä – syntyy riippuvuussuhde rahan painajan ja verottajan kanssa, mikä luo riskin aavistuksen epäterveelle asioiden puljailulle ”kansakunnan edun nimissä”.
Mutta jos puhutaan siitä mistä ALV:ta pitäisi maksaa ja millä perusteilla – itse koen että se on kulutus tai hyvinvointivero, jos joku harrastaa osakkeiden ostamista tuottaen iloa itselleen ja toinen taas kasvien istuttamista tuottaen iloa itselleen, miksi toinen näistä maksaa ALV:ta ja toinen ei?
Nyt saa sanoa kukkahattutädiksi. Mutta ihan vaan kysyn.
Asunnon ostamisesta (osakekauppa) ei makseta arvonlisäveroa, mutta sen rakentamisesta tietysti aikanaan on maksettu. Myöskään vuokratulosta ei makseta arvonlisäveroa.
Kansallisen yhteisöveron ongelmiin törmättiin esimerkiksi Nokian kohdalla kun tuli riitaa Intian kanssa verotulojen jaosta. Ei ole ihan selvää, mikä osuus Intiassa tehdyn puhelimen yhteisöverotettavasta liikevoitosta syntyi tehtaalla Intiassa, tuotekehityksessä Suomessa, ohjelmistokehityksessä jossain kolmannessa maassa ja markkinointi/brändiarvosta Suomessa (luettelo suuntaa-antava).
Osakehuoneiston omistaa asunto-osakeyhtiö, joka on joutunut maksamaan sen rakentamisesta ALV:n. Huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista ei makseta ALV:ta. Vuokrasta voidaan periä ALV, jolloin vuokraaja voi vähentää vuokrattavasta omaisuudesta maksetut ALV:t.
Tässä on kaikki mitä et halua tietää ALV:stä:
http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Kiinteistoala/Kiinteiston_kayttooikeuden_luovuttamises(10028)
Meidän asunto-osakeyhtiössämme ei ole jouduttu maksamaan arvonisäveroa rakentamisvuonna 1908, mutta sillä ei ole vaikutusta asuntojen myyntihintaan. Niissäkään asunto
-osakeyhtiöissä, jotka on rakennettu vuoden 1995 molemmin puolin, myyyntihintaan rakennusaikaisella arvonlisäverolla ei ole mitään vaikutusta.
Olipa hyvä linkki aiheeseen, esimerkki 2 osoittaa että verottajallakinkin on huumorintajua.