Oden veromalli (3/4) Kulutusveroista progressiivinen veronpalautuksella.

Jos me nos­tai­sim­me ensi vuo­dek­si arvon­li­sä­ve­roa kah­del­la pro­sent­tiyk­si­köl­lä, oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä täy­sin vas­taa­vat muu­tos tulo­ve­ro­tuk­seen niin, että tulon­ja­ko pysyi­si täy­sin sama­na. Täl­löin oli­si mah­dol­lis­ta ottaa huo­mioon sekin, kuin­ka pal­jon mis­sä­kin tulo­luo­kas­sa tulois­ta menee sääs­töön. Saman tulo­luo­kan sisäl­lä tie­tys­ti ne hyö­tyi­si­vät, jot­ka sääs­täi­si­vät mui­ta enem­män; siis vaik­ka­pa asun­to­lai­naa lyhen­tä­vät. Vas­taa­vas­ti sääs­tö­jään tai perin­töään syö­vät kär­si­si­vät. Arvon­li­sä­ve­ron osuu­den nos­ta­mi­nen ei siis sinän­sä mer­kit­se, että tuloe­ro­jen tuli­si kasvaa.

Kun suun­nit­te­lem­me vuo­den 2040 vero­tus­ta, ei var­maan­kaan kan­na­ta ottaa läh­tö­koh­dak­si juu­ri vuo­den 2015 tulon­ja­koa. Vero­tuk­sen yksi teh­tä­vis­tä on kui­ten­kin tasa­ta kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sien eroja.

Arvon­li­sä­ve­ros­ta saa progres­sii­vi­sen yksin­ker­tai­sel­la tem­pul­la, jota toteu­tet­tiin Hol­lan­nin vuo­den 2001 vero­uu­dis­tuk­ses­sa. Hol­lan­nis­sa siir­ryt­tiin voi­mak­kaas­ti kulu­tus­ve­roi­hin ja vih­rei­siin veroi­hin. Vai­ku­tus tulon­ja­koon kom­pen­soi­tiin kai­kil­le (pal­kan­saa­jil­la) annet­ta­val­la pie­nel­lä vero­pa­lau­tuk­sel­la. Kai­kil­le palau­tet­tiin kulu­tus­ve­rois­ta sama euro­mää­räi­nen sum­ma kuu­kau­des­sa. Tätä ei pidä sekoit­taa kes­kus­te­luun perus­tu­los­ta, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on uudis­taa sosi­aa­li­sia tulon­siir­to­ja kan­nus­ta­vam­paan suun­taan. Tämä veron­pa­lau­tus oli­si osa vero­jär­jes­tel­mää ja sen teh­tä­vä oli­si teh­dä kulu­tus­ve­rois­ta progressiivisia.

Veron­pa­lau­tus yksi­nään palaut­tai­si vero­tuk­sen tulo­ja tasaa­van vai­ku­tuk­sen pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten osal­ta koh­ta­lai­sen tark­kaan ennal­leen. Suu­ri­tu­loi­sia var­ten tar­vit­tai­siin ruot­sa­lais­tyy­li­nen val­tion tulo­ve­ro, jota mak­sai­si­vat vain rik­kaim­mat, ehkä kol­man­nes pal­kan­saa­jis­ta. Tämän veron ei edes tar­vit­si­si olla kovin kor­kea. Ei sen fis­kaa­li­nen mer­ki­tys­kään kum­moi­nen oli­si, mut­ta sil­lä voi­si olla mer­ki­tys­tä kan­sa­kun­nan ehey­den kannalta.

10 vastausta artikkeliin “Oden veromalli (3/4) Kulutusveroista progressiivinen veronpalautuksella.”

  1. Arvon­li­sä­ve­ron nos­to vähen­täi­si kulu­tus­ta­va­roi­den ostoa Suo­mes­ta, eten­kin kal­lii­ta tuot­tei­ta tilat­tai­siin enem­män muis­ta EU-mais­ta ja alv mak­set­tai­siin sin­ne. Val­tio sai­si ehkä jopa vähem­män vero­tu­lo­ja, ja mak­sai­si palau­tuk­sia kulut­ta­jil­le. Lop­pu­tu­le­ma­na siis tuet­tai­siin vero­va­roil­la ulko­mai­sia yri­tyk­siä. ALV pitäi­si ennem­min las­kea jot­ta kaup­pa kävi­si kotimaassa.

  2. Kiin­toi­sa näkökohta!
    Käsi­tyk­se­ni mukaan USAs­sa teh­tiin sel­lai­nen ope­raa­tio, että kai­kil­le palau­tet­tiin verois­ta tiet­ty dol­la­ri­mää­räi­nen sum­ma — mitä sii­tä seu­ra­si, ei ole tiedossa.

  3. Arvon­li­sä­ve­ros­ta saa progres­sii­vi­sen yksin­ker­tai­sel­la tem­pul­la, jota toteu­tet­tiin Hol­lan­nin vuo­den 2001 vero­uu­dis­tuk­ses­sa. Hol­lan­nis­sa siir­ryt­tiin voi­mak­kaas­ti kulu­tus­ve­roi­hin ja vih­rei­siin veroi­hin. Vai­ku­tus tulon­ja­koon kom­pen­soi­tiin kai­kil­le (pal­kan­saa­jil­la) annet­ta­val­la pie­nel­lä veropalautuksella.”

    Tämä oli­si aika mie­len­kiin­toi­nen mal­li, kos­ka se näin ensi­sil­mäyk­sel­lä oli­si yksin­ker­tai­nen ja progres­sii­vi­nen kulu­tus­ve­ro ja ne , jot­ka eivät halua kulut­taa säästävät

  4. Min­kä vuok­si vero­tuk­sen pitäi­si olla progres­sii­vis­ta? Aina­kin nyky­käy­tän­tö, jos­sa tulo­ve­ro­tus on jyr­kän progres­sii­vis­ta on osoit­tau­tu­nut talou­den kan­nal­ta huonoksi.

  5. …tulo­ve­ro­tus on jyr­kän progres­sii­vis­ta on osoit­tau­tu­nut talou­den kan­nal­ta huonoksi.”

    Vero­tuk­sen tavoit­teet ovat moni­nai­set ja vero­jär­jes­tel­män suun­nit­te­lun vai­kut­ta­vat muut­kin kuin talou­del­li­set teki­jät. Fis­kaa­lis­ten tavoit­tei­den ohes­sa vero­tuk­sel­la pyri­tään mm. ohjaa­maan ihmis­ten käyt­täy­ty­mis­tä ja yllä­pi­tä­mään kohee­sio­ta yhteis­kun­nas­sa. Jär­jes­tel­mä, joka on talou­del­li­ses­ti opti­moi­tu saat­taa olla yksi­lön kan­nal­ta epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, mikä puo­les­taan vähen­tää sen legitimaatiota.

  6. Kal­le: Min­kä vuok­si vero­tuk­sen pitäi­si olla progressiivista?

    Tähän on monia syi­tä­kin, mut­ta perus­ta­van­laa­tui­sim­pa­na se, että se on useim­man ihmi­sen mie­les­tä oikeudenmukaisinta.

    Kal­le: Aina­kin nyky­käy­tän­tö, jos­sa tulo­ve­ro­tus on jyr­kän progres­sii­vis­ta on osoit­tau­tu­nut talou­den kan­nal­ta huonoksi.

    Miten tämä huo­nous on sinus­ta osoi­tet­tu? Kai­ken­nä­köi­sis­sä maa­ver­tai­luis­sa maa­il­man par­haim­mik­si maik­si elää nouse­vat yleen­sä Poh­jois­maat, jois­sa on ehkä jyr­kim­mät vero­progres­siot koko maa­il­mas­sa. Puh­taas­ti talou­del­li­sis­sa ver­tai­luis­sa­kin (osto­voi­ma­kor­jat­tu BKT) Poh­jois­maat ovat maa­il­man eliittiä.

  7. Muis­taak­se­ni vih­reät on julis­tau­tu­nut femi­nis­ti­sek­si puo­lu­eek­si. Sehän tar­koit­taa käy­tän­nös­sä nais­ten suo­si­mis­ta (kuten jo ideo­lo­gian nimes­tä voi pää­tel­lä). Jär­kiar­gu­men­tit ja totuus ovat sivuseik­ko­ja. Täs­tä voin tar­vit­taes­sa googla­ta kym­me­niä tai sato­ja esimerkkejä. 

    Mikä siis voi­si olla vih­rei­den vero­uu­dis­tus oikeas­ti. Aina­kin sen pitäi­si suo­sia siis nai­sia. Nai­sia taas voi suo­sia monel­la tapaa. Voi vaik­ka “elvyt­tää” siir­tä­mäl­lä vero­ra­ho­ja jul­ki­sen puo­len palk­koi­hin, rek­ry­toi­da lisää työ­voi­ma­vi­ran­omai­sia vaik­ka. Voi­si sää­tää mies­ve­ron, jol­loin vero­pro­sent­ti mää­räy­tyi jal­ko­jen­vä­lin mukaan. Tätä­hän on ehdotettu. 

    Hyvä tapa oli­si myös alen­taa alvia reip­paas­ti. Maa­il­man­ta­lous­han pyö­rii pit­käl­ti ns. krää­sän varas­sa, jota nai­set kulut­ta­vat ehkä kym­me­nen ker­taa enem­män kuin mie­het. Hiu­kan — tai var­maan monen mie­les­tä aika pal­jon — kär­jis­täen voi sanoa, että mie­het tuot­ta­vat krää­sää ja nai­set osta­vat sitä. Niin kas­vaa “hyvin­voin­ti” ja talou­den myl­ly pyörii.

    Tähän väliin muu­ten: jos ei ymmär­rä yleis­tys­ten mer­ki­tys­tä argu­men­toin­nis­sa, kan­nat­taa lopet­taa lukeminen.

    Vih­rei­den vero­uu­dis­tus ei var­maan­kaan raken­tui­si pel­käs­tään femi­nis­ti­sil­le jär­jet­tö­myyk­sil­le, mut­ta kyl­lä kai ne taus­tal­la vai­kut­tai­si­vat. Siten on mah­do­ton aja­tel­la, että vero­taak­kaa siir­ret­täi­siin mie­hil­tä nai­sil­le, vaik­ka se oli­si­kin vih­re­ää luon­non­suo­je­lun mie­les­sä. Vih­re­ää kun on myös pitää parem­pio­sai­sen suku­puo­len puol­ta. Sitä­hän femi­nis­mi tarkoittaa.

    Syyl­lis­tyn­kö tur­haan meuh­kaa­mi­seen pikkuasiasta?

    Ruot­sin vih­rei­den puheen­joh­ta­ja sanoi jotain sen tyy­lis­tä, että nai­set ja lap­set jou­tu­vat kär­si­mään, jot­ta bis­ne­säi­jät sai­si­vat len­nel­lä bis­nes­luo­kas­sa ympä­ri maa­il­maa. Aaargh! Voi­ko täl­lais­ta ajat­te­lua yllä­pi­tä­vä puo­lue kos­kaan saa­da mitään jär­ke­vää aikaiseksi!?

    No, suo­ma­lai­seen poliit­ti­seen sys­tee­miin on sisään­ra­ken­net­tu nais­ten suo­si­mi­nen ja sitä kaut­ta ikä­vis­tä asiois­ta vai­ke­ne­mi­nen. Minä­hän jou­dun vero­ra­hois­ta­ni mak­sa­maan NYT­KI­Sil­le yms. jot­ta ne voi­si­vat väit­tää mies­ten ole­van siko­ja ja nais­ten uhre­ja. Kun nai­nen nousee poli­tii­kan hui­pul­le, hän on toden­nä­köi­ses­ti teh­nyt vaik­ka mitä lupauk­sia nais­jär­jes­tö­jen femi­nis­teil­le. Kun vie­lä tie­de­tään, että mie­het ja nai­set luon­to­jaan tup­paa­vat suo­si­maan nai­sia, poli­tiik­ka vinou­tuu ikä­väl­lä ja jär­jet­tö­mäl­lä tavalla.

    Tämä pitää ottaa huo­mioon, kun suun­nit­te­lee vero­uu­dis­tus­ta tai mitään muu­ta, jol­la on eri­lai­nen vai­ku­tus sukupuoliin.

    Ja, juu, pitää yrit­tää vält­tää nais­vi­haa­jan lei­ma totea­mal­la, että kyl­lä nai­sil­la­kin on ongel­mia vaik­ka parem­pio­sais­ta suku­puol­ta edus­ta­vat­kin. Ehkä toi ei auttanut 🙂

  8. Kun jos­ku lukio­lai­se­na kuu­lin ensi ker­taa nega­tii­vi­ses­ta tulol­ve­ros­ta kysyin fai­jal­ta — kan­san­ta­lous­tie­teen pro­fes­sorl­ta — mitä se tar­koit­taa. Hän selit­ti asian ja juo­maur­ri lopuk­si, että nega­tiiv­nen tulo­ve­ro voi­da­na tul­ki­ta perus­hyö­dy­kei­den lii­ke­vaih­to­ve­ron palautukseksi. 

    - Val­mis­te­ve­ron­pa­lauts oli jo tut­tu asia, sil­lä maa­ti­lal­lam­me oli pen­sa­fer­guso­ni, ja maa­ta­lous­käyt­töön oste­tus­ta ben­sii­nis­tä polt­toai­ne­ve­ros­ta saat­toi hakea palautusta.

  9. Samu­li Saa­rel­ma: Tähän on monia syi­tä­kin, mut­ta perus­ta­van­laa­tui­sim­pa­na se, että se on useim­man ihmi­sen mie­les­tä oikeudenmukaisinta… 

    Nel­jä­kym­me­tä­lu­vul­la Sak­sas­sa oli “useim­man ihmi­sen mie­les­tä” oikeu­den­mu­kais­ta lähet­tää joku kes­ki­tys­lei­ril­le. Siis tuo on huo­no argu­ment­ti yrit­tää puo­lus­taa progres­sii­vis­ta vero­tus­ta. Palk­ka­ve­ro­tuk­sen tasa­ve­ro yhdis­tet­ty­nä mal­til­li­seen ALV:on on pie­ni­tu­loi­sil­lek­kin paras rat­kai­su, vaik­ka ihmi­set har­voin tule­vat las­ke­neek­si tuota!

  10. Pit­kän aikaa on keven­net­ty ansio­ve­ro­tus­ta ja kiris­tet­ty kulu­tus­ve­ro­tus­ta, eipä toimi.Kaikki hoke­vat ettei iso­tu­lois­ten vero­ki­ris­tyk­sil­lä ole mer­ki­tys­tä, niii­tä­kun on vain 10%.HS kir­joit­ti juu­ri vain 20 hen­ki­lön osin­ko­tu­lo­jen ole­van 315 mil­joo­naa euroa.Kymmeniä mil­joo­nia niis­tä vero­va­paa­na ja loput­kin pie­nel­lä verotuksella.Vertailun vuok­si vii­mei­sin ansio­tur­van hei­ken­nys sääs­ti 50 mil­joo­naa, kum­paa­ko­han ryh­mää sum­ma kir­pai­see enemmän.Ainakin pää­oma­tu­lo­jen vero pitäi­si lait­taa ihan uudel­le tasolle.Nyt halu­taan lei­ka­ta, ei kiris­tää verotusta.Samanlainen veron­ki­ris­tys on jos, (kun) vaik­ka opin­to­tu­kea leikataan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.