Miksi ALV?
Arvonlisävero on yrityksen maksama tasasuuruinen vero palkoille, koroille ja voitolle.
Mutta eihän yritys maksa arvonlisäveroa, sehän on kuluttajan vero, koska se menee suoraan hintoihin? Eivätkö palkkaverot sitten mene suoraan hintoihin? Lähes kaikki verot kohdistuvat tuotantoon ja lähes kaikkien verojen lopullinen maksaja on kuluttaja. Olennaista on vain, mitä tuotantopanoksia verotetaan.
On esimerkiksi aivan sama, että kumman – työnantajan vai työntekijän – rahaksi kutsutaan sosiaaliturvamaksuja, jotka peritään palkasta. Olennaista on, että ne nostavat työvaltaisten hyödykkeiden hintoja ja heikentävät työn asemaa suhteessa koneisiin, koska koneesta ei peritä sosiaaliturvamaksua. (Koneen hinnassa toki on, joten poistoissakin on, mutta pääomalle laskettavassa korossa ei enää ole.)
Kuka maksaa palkansaajan progressiivisen tuloveron? Pitäisi tietää, millainen palkkajakauma olisi, jos meillä ei olisi progressiivista tuloveroa. Jos palkkojen erot olisivat yhtä suuret, progressiivinen tulovero on hyväpalkkaisen maksama vero. Jos taas verotuksen progressiivisuus kasvattaa bruttopalkkojen eroja, suurten palkkojen korkeat verot ovat tuotannon kustannus – maksu siitä, että käyttää yhteiskunnan kalliisti kouluttamaa työvoimaa. Totuus on jossain tässä välissä. Kun houkutellaan Suomeen ulkomaista erityisosaajaa, hän hinnoittelee itsensä nettoansioiden mukaan, eli vero jää rasittamaan tuotantokustannuksia ja jää lopulta kuluttajien maksettavaksi.
Jos edustaisin organisaatiota, jonka tulisi puolustaa työpanoksensa myyjiä, pitäisi arvonlisäveroa paljon parempana kuin palkkaveroja.
Jos kaikki tulot kulutettaisiin, ALV vastaisi lineaarista tuloveroa. Koska kaikkia tuloja ei kuluteta ainakaan heti, tuloveroon verrattuna arvonlisävero on edullisempi sille, joka säästää osan tuloistaan ja epäedullinen sille, joka syö enemmän kuin tienaa.
Sankariyrittäjä, joka luo yrityksen tyhjästä, ei maksa veroa yrityksensä kasvusta, mutta maksaa kyllä kaikesta siitä kulutuksesta, jonka tämä hänelle mahdollistaa. Hänen lapsensa sen sijaan joutuvat maksamaan veroa, jos he panevat yrityksen varallisuuden sileäksi kerskakulutuksella. Kauniainen on Suomen kunnista se, jossa on suhteessa eniten kokonaan tulottomia asukkaita. He eivät maksa tuloveroa, mutta kulutusveroa he maksavat ja jopa aika paljon. He olisivat kärsijöitä esittämässäni mallissa.
Siirtyminen kulutusveroihin on järkevämpi tapa tukea omistusasumista kuin korkojen verovähennysoikeus. Asuntolainaan menevästä osasta tuloja ei makseta veroa. Toisaalta vaikka ihmiset eivät ymmärrä, miksi velattomassa omistusasunnossa asuvan pitäisi maksaa tuloveroa enemmän kuin vuokra-asunnossa asuvan, he hyväksyvät, että edelliset maksavat enemmän kulutusveroja, koska heillä on varaa kuluttaa enemmän.
Kahden maan asukkaiden verottaminen muuttuu loogiseksi. Ei tarvitse jahdata, kuinka monena päivänä rikkaat NHL-kiekkoilijat ovat Suomessa. Jos elää osan vuodesta Suomessa, siitä osasta maksaa kulutusveroja.
Virheellisiä vastaväitteitä
Kaupan työllisyys kärsii. En ymmärrä lainkaan kaupan alan väitettä, että kulutusverot ovat haitaksi kaupalle. Kyllä kauppa kärsii yhtä lailla siitä, jos asiakkaiden ostovoimaa heikennetään tuloveroilla. Toki turistituomisille asialla on merkitystä, mutta tämä on määrällisesti vähäistä.
ALV sortaa työvaltaisia palveluja, joissa välipanoksia ostetaan vähän ja siksi on vähän vähennettävää veroa. Palveluammattilaiset maksavat arvonlisäveroa melkein koko liikevaihdostaan ja tavaran valmistajat vain pienestä osasta siitä. Kyllä lopputuotteen hinnassa on ALV:tä täsmälleen se sama 24 %. Luulisi työvaltaisten palvelujen pikemmin hyötyvän siitä, että työn verotusta vastaavasti alennetaan. Ero on pieni, mutta etumerkki on positiivinen eikä negatiivinen.
Kulutusverot sortavat köyhiä. Väite on totta sinänsä, mutta kuten Juhana Vartiainen edellä (seminaarissa) sanoi, pitää katsoa verotuksen kokonaisuutta. Palaan myöhemmin siihen, miten tulonjako pidetään kohtuullisena.
Alennetut verokannat suosivat köyhiä ja sairaita. Tämän me olemme verojaostossa havainneet huonoksi argumentiksi. Esimerkiksi ruuan arvonlisäveron alennuksesta 2/3 menee mediaanituloa suurempia ansiotuloja saaville ja vain 1/3 köyhemmälle puolikkaalle. On paljon tehokkaampia tapoja lisätä pienituloisten ostovoimaa. Samoin sairaita kannattaa tukea aivan muuta kautta kuin alentamalla kaikkien terveydenhoidoksi kutsuttavia palvelujen ja lääkkeiden arvonlisäveroa.
Virheellinen väite puolesta: parantaa kilpailukykyä, koska ALV ei kohdistu vientiin. Arvonlisäveron nosto ja palkkaverojen lasku merkitsee pientä devalvaatiota, mutta sen vaikutus haihtuu ilmaan lyhyessä ajassa. Ei kelpaa perusteeksi verorakenteen muutokselle, mutta voidaan ottaa huomioon muutosta ajoitettaessa. Nyt juuri olisi hyvä hetki.
Mitenkäs tämä alv-vetoinen malli sovitettaisiin yhteen EU-jäsenyyden kanssa ilman verotusmallien harmonisointia, kun halvemman alv:n EU-maista kuitenkin saisi tuoda tavaraa rajoituksetta? Tallink varmaan kyllä kiittäisi…
EU:n sisäisessä verkkokaupassahan jo nyt toki pitäisi alv maksaa ostajan kotimaahan, kun vuosimyynti ylittää jonkun ei ihan hirveän korkean rajan, mutta senkin toteutuminen käytännössä taitaa tätä nykyä olla lähinnä myyjän oman aktiivisuuden varassa.
Hyvässä analyysissä unohdat kuitenkin EU:n eli palvelujen ja tavaroiden vapaan liikkumisen. Verkkokaupan aikakaudella tavarat ja osin palvelut tilataan alemman verokannan maista. Toki yrittäjän kuuluisi laskuttaa ostomaan verokannalla, mutta hei kuka oikeesti niin tekee?
Verkkokaupan tulee maksaa vero ostajamaalle ostajamaan verokannan mukaan, ja niin suurin osa tekeekin. Ei tarvitisi palkata montakaan koeostajaan verohallintoon käräyttelemään näitä nettikauppakriminaaleja, joiden ansaintologiikka perustuu arvonlisäverossa huijaamiseen. Kansainväliset verohuijjaajat ovat joutuneet niin huonoon huutoon, että niitä vastaan on helppo luoda yleiseurooppalainen rintama. Vapise Ahvenanmaa!
”Alennetut verokannat suosivat köyhiä ja sairaita. Tämän me olemme verojaostossa havainneet huonoksi argumentiksi.”
Ketkä ovat havainneet, kaikkiko ?
Käsittääkseni tästä on puolueiden välillä erimielisyyttä. Pientä alv:tä kannattaa tietääkseni mm. Vasemmistoliitto ja Keskusta.
Tämä on tyypillinen poliittisen eliitin (kokoomus, vihreät) väite. Niitä muita keinoja ruuan suuren osuuden kompensoimiseksi ei vain käytetä juurikaan. On vaikea tehdä kompensoiminen jokaiselle eri pienituloisten ryhmälle. Kyllä pienituloisella ruuan osuus menoista on paljon merkittävämpi kuin vaikkapa kansanedustajalla !
Tämän vuoksi lähes kaikkialla EU:ssa ruuan arvonlisävero on alhaisempi, yleensä noin 7-8%. Englannissa ja Irlannissa peräti 0%.
Monessa maassa vain on näppäriä poikkeuksia, joiden avulla voidaan etämyydä asioita ilman alvia. Esim. hotelsclick.com toimii Italiasta ja myy saman Helsingin hotelliyön ilman alvia, jonka Suomessa joudut tiskillä maksamaan. Pyydä kuitti jos et usko!
ALV parantaa kilpailukykyä koska se kohdistuu myös tuontihyödykkeisiin kun taan tulovero kohdistuu vain kotimaiseen työhön.
Hypoteettisessa tapauksessa jossa meillä ei olisi ALV:tä vaan pelkkä tulovero niin kotimaisellä hyödykkeellä olisi niskassa koko verotraakka mutta tuontihyödyke olisi veroton. Jos meillä taas olisi pelkkä ALV, samanhintaisesta kotimaisesta ja tuontihyödykkeesstä olisi rasitteena samansuuruinen vero.
(Suurin osa liikevaihdolla mitattuna varmaan joo, mutta kauppiaiden lukumäärällä mitattuna varmasti pieni vähemmistö…)
Yleinen matkustajatuonnin rajoittaminen tai kansallinen verottaminen (muiden kuin valmisteveron alaisten tuotteiden osalta ja mitä näitä nyt on) taas on joka tapauksessa EU-oikeudellisesti mahdotonta, ja se puolestaan on periaatteellisella tasolla ankkuroitu sen verran syvälle tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen, että sen muuttamisesta lienee käytännössä turha haaveilla.
Miksi muuten kotimaan lennoista pitää maksaa alv (10%) muttei ulkomaan lennoista. Ei järkeä ? Ei ihme jos lomailu kotimaassa maksaa.
”Kaupan työllisyys kärsii. En ymmärrä lainkaan kaupan alan väitettä, että kulutusverot ovat haitaksi kaupalle. Kyllä kappa kärsii yhtä lailla siitä, jos asiakkaiden ostovoimaa heikennetään tuloveroilla. Toki turistituomisille asialla on merkitystä, mutta tämä on määrällisesti vähäistä.”
Ei valtio polta tai piilota keräämiään verorahoja vaan jakaa joka centin takaisin ja kaikki verotulot päätyvät yksityiseen kulutukseen ja yksityiselle sektorille
Ei erotus vähennä kokonaiskulutuskykyä ae vain muuttaa kuluttajien välistä ostovoimaa.
Esim kun valtio kerää rahaa kansaneläkkeisiin niin se vähentää verolla työssäkäyvien kulutusta , mutta kun se jakaa rahan eläkeläiselle niin eläkeläinen kuluttaa verotetun osan
Osa menee hallintoon , mutta kyllä se virkamieskin ostaa ruokaa ja senkin yksityisestä kaupasta. Alkossa käynti pidentää rahan reittiä takaisn yksityiselle sektorille
Onko se oikeasti noin? Joka kerta, kun tilaan Saksasta tavaraa, on verkkokauppa mikä hyvänsä, niin vero on 19 %, kuten se Saksassa on, ja sinne se kai tilittyykin. Tämä on siis väärin?
Daniel, olet asioinut jonkuin rikollisjärjestön sivustoilla. Jos niillä on yhtään enempää myyntiä Suomeen, vero pitää tilittää Suomeen.
Näitä rikollisia näyttää olevan aika tavalla
Aivan samalla tavalla kuin on noita maattomia
Gesamtwarenwert
Im Gesamtbetrag enthalteneAltteil-Steuer (nach §10 UStG)
Im Gesamtbetrag enthaltene MwSt. zu 19%: € 30,25
Olen ostanut reilusti yli kymmenellä tuhannella eurolla tavaraa saksalaisista verkkokaupoista ja ebaysta. Alv 19%. Vain suurimmat verkkokaupat muuntavat summat suomen alv kantaan. Aina löytyy jostain joku pienempi, joka myy 19% alvilla.
Kohta tilaan taas parilla sadalla eurolla tarvikkeita, tulevat kotiovelle viikossa ja maksan vain 19% veroja. Minne voin ilmiantaa nämä rikollisjärjestöt, joilla käsittääkseni on kymmenien miljoonien liikevaihto ja omia tuotemerkkejäkin?
Daniel, muusikkojen suosima saksalainen Thomann ainakin väittää ottavansa ALV-tilitykset vakavissaan:
http://www.thomann.de/fi/faq_question_joudunko_maksamaan_tuotteista_veroa.html
”Arvonlisävero on yrityksen maksama tasasuuruinen vero palkoille, koroille ja voitolle.”
Vientikauppa EU:n ulkopuolelle on alv-vapaata. Vientikauppatuotannossa ei siis tätä tuotannonlisää alv-veroteta lainkaan.
Rahoituspalvelut ovat alv-vapaata. Finanssisektorilla työstä syntyvää tuotannonlisää ei siis alv -veroteta lainkaan.
Muistikuvan mukaan myöskään koroista ei makseta alv:tä.
Alv:n nostolla aiheutettaisiin tod.näk. samankaltainen hyvin negatiivinen kokonaistuotannon lasku kuin mitä Japanissa voitiin havaita noin vuosi sitten, kun siellä alv:tä nostettiin muutamalla prosenttiyksiköllä.
Jos verkkokauppa perii ostajamaan alvin, niin miten hoidetaan tuonti, jonka matkustaja tuo Suomeen.
Ainakin aiemmin raja oli 30 000 euroa vuodessa, jotta joutui maksamaan etämyynnissä kohdemaan alvit. Sitä jossain kohtaa oltiin laskemassa merkittävästi alemmas, mutta edelleen rekisteröityminen verovelvolliseksi jokaisessa EU-maassa on tuskaisen vaikeaa. Tähän oli vissiin kaavailtu jotain helpottavaa portaalia pienempiä toimijoita varten. Muuten on vaara, että syntyy tilanne, jossa pienten toimijoiden kannattaa käyttää EU:n ulkopuolista bulvaania välttääkseen tarpeen asioida miljoonan eri viranomaisen kanssa.
Nimenomaan monet saksalaiset verkkokaupat rikkovat räikeästi alv-lakia myymällä yli 30 000 eurolla vuodessa Suomeen mutta tilittämällä alvit Saksaan. Suomen veroviranomaisilla ei ilmeisesti ole oikein kykyä puuttua tähän ja Saksan viranomaisilla ei ole halua.
Eikö EU:n jäsenmaksu kasva mitä enemmän Suomi perii ALV:tä.
Daniel on voinut myös asioida hyvin pienien saksalaisten kauppojen sivuilla. Niillä ei ehkä tule se raja täyteen. (en tiedä mitä se on suomeen myyvillä, mutta suomesta saksaan ja ruotsiin myynnissä se on muistaakseni 40 000 euroa).
Itse sen sijaan olen saksalaisilta tilatessani huomannut että kuitissa on 24% veroa, vaikka myyntihinnat on usein samat kuin saksalaisille. Saksalaiset yritykset siis usein maksaa sen erotuksen itse. Ymmärtävät, että kaikki ulkomaalaiset asiakkaat on bonusta, vaikkeivat tuottaisi ihan niin paljon kuin kotimaiset. Samasta syystä he eivät sitä myöskään mainosta, koska kotimaiset asiakkaat ei välttämättä tykkää.
Saksalaiset ja brittiläiset verkkokauppiaat on myös hoksannut että ilmaiset tai subventoidut postikulut tuo lisää volyymiä. Suomalaiset verkkokauppiaat vaan valittaa että posti on kallis (jos posti olisi suhteettoman kallis, niin luulisi että DPD tai DHL tai mikälie olisi aikaa sitten napannut suomalaiset verkkokauppiaat asiakkaikseen). Oletan tällä perusteella että postitus saksasta suomeen ei ole merkittävästi halvempaa kuin päinvastoin.
Jaa, tarkennus. Raja on kunkin jäsenvaltion itse määräämä, ja Suomessa se on nykyään 35 000.
Joka tapauksessa tämä on tehty kohtalaisen hankalaksi, ei ole mitään keskitettyä tahoa, jolle voisi ilmoittaa, että ”harjoitan tavarakauppaa kuluttajille EU-maihin” ja joka välittäisi verot oikeaan osoitteeseen ilmoitusten perusteella, vaan jokaisen myyjän on itse osattava rekisteröityä verovelvolliseksi jokaiseen jäsenvaltioon, johon tuota kauppaa harjoitetaan enemmän kuin rajan verran.
Sitä en tiedä, voisiko sääntöä laillisesti kiertää perustamalla niin monta vientiyritystä, että rajat eivät koskaan ylity. Voi valitettavasti jopa olla, että tämä on joissain tapauksissa helpompaa ja halvempaa kuin verovelvolliseksi rekisteröityminen.
Niin pitäisi, samoin kuin alkoholin myyjien pitäisi tilittää valmisteverot. Tuoppien pitäisi olla myös isompia, tai ainakin naisissa pitäisi olla kahvat.
Tulikin juuri tehtyä ostos Saksasta. ALV 0.00 euroa. Laskussa lukee Steuerfreier innergemeinschaftlicher Wahrenverkher (VAT-ID xxxa… )
Korkean ALV:n ongelma tulisi esille entistä voimakkaampana: ihmiset rakentavat talonsa, leikkaavat hiuksensa, siivoavat kotinsa, keittävät kahvinsa ym. ym. itse ilman ulkopuolelta ostettua palvelutuotantoa, koska itse tehtyä työtä ei veroteta (pitäisikö sekin laittaa verolle??). Korkea ALV vaatisi toimiakseen sellaista poliisivaltiota, etten ainakaan minä halua sellaisessa asua.
Jos vastaavasti palkkaverot vähenevägt, mikä saa arvonlisäveron korotus suosii itse tekemistä verrattuna palkkaveroihin?
Ostit alv-velvolliselle, jolloin tulee antaa VAT ID ja verovelvollisuus on käänteinen.
EWvert. Jos sinulla ei ole yritystä (ja vaikka olisikin, jos ostit itsellesi) rikoit kyllä Suopmen lakia, jos väitit itseäsi arvonlisäverolliseksi yritykseksi.
Saksalaisista verkkokaupoista. Usein, kun otat tuotteen ostoskoriin, alv on 19%. Kun olet maksamassa se on 24%. Usein hintaan lisättynä. Viimeksi näin kävi, kun ostin uutta valaisinta. Lisäksi mieleen tulee ainakin yksi levykauppa, joka joulun alla ilmoitti, että ei myy Suomeen levyjä ”tilapäisesti”. Kun kalenterivuosi vaihtui kauppa sujui taaas.
Mitä korkeampi ALV, sitä enemmän ihmiset säästävät itse tekemällä verrattuna ostamiseen. Säästetty euro on varmasti oma.
Jos parturin tuloa verotetaan 30 % eikä arvonlisäveroa ole lainkaan ja sitten muutetaan säännöt niin, että parturin tuloa ei veroteta lainkaan, mutta on 30 prosentin arvonlisävero, mikä tässä muutoksessa saa aikaan sen, että kannattaa leikata tukkansa itse? Siitä sinun maksamastasi rahasta parturi tulouttaa molemmissa tapauksessa 30 % verottajalle, eri nimisenä verona vain.
ALV on kulutuksen verotusta, Tulovero on työn verotusta.
Jos verotuksen painopiste siirretään alviin veroasteen säilyessä entisellään, palkkaa saava voi itse päättää säästääkö vai kuluttaako.
Palkkaverojen lasku vaikuttaa vain työvoimakustannuksiin (sekin vasta mutkan kautta), kun taas ALV:n nosto vaikuttaa moniin kiinteisiin kuluihin (tilavuokrat, välineet, leasing, ym.) ja tämä yhtälö ei todellakaan suosi pieniä yrityksiä. Lisäksi palkkaverojen välttäminen on tavalliselle palkansaajalle paljon vaikeampaa kuin ALv:n välttely.
Jos oletamme, että tuloverojen lasku ei muuta kuluttajan käytettävissä olevaa tuloa, nousee ALVillisten palveluiden suhteellinen hinta, koska vaihtoehtona on tehdä ko. suorite itse, ja sen vaihtoehtokustannus (työssäkäynti) säilyi samana.
Tämä lienee helpoin selitys sille, miksi Yhdysvalloissa palveluiden kysyntä ja tarjonta on paljon meikäläistä suurempaa? Yhdysvalloissa osavaltioiden myyntiverot ovat kertaluokkaa meidän ALViamme matalampia, tai niitä ei ole ollenkaan. Asiaan toki vaikuttavat myös suuremmat tuloerot.
Tasainen ja kattava Alv on hyvä malli. Ei alennuksia, muttei myöskään nykyisen kaltaista ylikovaa kantaa, joka tekee meistä kilpailukyvyttömiä EU:ssa. Paras ratkaisu on alv:n siirtäminen EU:lle, koska se vähentää mahdollisuuksia petoksiin.
EU ongelma on verotuksen vuodot.EU alueella on helppo elää verottomana,erityiseti, jos olet yrittäjä.Jos asut kahdessa maassa niin silloin syntyy kotipaikka 183 päivän säännön mukaan, mutta kun teet töitä kolmessa maassa niin ei ole kunnon sääntöjä koti-ja verotuspaikan määrittämiseksi
Niinpä EU:ssa pyörii miljoonia ihmisiä, jotka eivät maksa veroa mihinkään maahan.Erityiseti matkailu-ja rakennusalalla näitä verottomia on pilvin pimein.
EU verottajien yhteistyö on heikkoa eikä ole kovin suuria halujakaan harrastaa yhteistyötä, sillä verokilpailu estää yhteisten päämäärien synnyn
USA on jo aivan eri maata, valtio koordinoi niin,että verottajaa ei pääse samalla tavalla pakoon osavltioita vaihtamalla
Ja jos tulee ongelmia niin akuutit taudit hoidetaan oli kortteja tai ei ja jos käy huonommin niin aina voi palata kotimaahan ja palautua sosiaaliturvan piiriin
Ode, en mielestäni väittänyt itseäni arvonlisäverolliseksi yritykseksi. Oli kyse varsin pienestä summasta.
Saksalaisten kanssa suomalaiset yritykset ovat joutuneet todellisiin ongelmiin, kun Saksan tulli pysäyttelee ja purkaa laivoista Suomeen tulevia kontteja. Tarkastaa niitä, veloittaa ja viivyttää. Suomen tullissa voitaisiin tehdä samat jutut ilman viivyttämisä ja rahastuksen makua.
Tein kyseisistä mielivaltaisista toimista Saksan tullille valituksen. Eivät vastanneet edes kirjalliseen kirjeeseen.
”Sinun Eurooppasi” -neuvonta antoi ohjeet mihin lähettää valitus. Sain sakskankielisen vastauksen, joka täysin mitätöi koko asian. ”Sinun Eurooppasi” kertoi, että omalla kielellä tai edes englanniksi, kuten pyysin ole tarvis vastata.
Miten joku pohjanmaalainen yritys voi pärjätä ulkomaankaupassa, kun logistiikka ja tullaus on etäistetty Saksaan. Meikälle tuli melkoisen kallis ja rahakas lasku Saksan tullilta + kuukauden viivästymien kuljetuksessa.
Lähetys olisi voitu tarkistaa Suomessa ilman kontin pysäytystä ja viivästystä ja lisäkustannuksia.
Suomi oli 1900 luvun alussa käytännössä Saksan alusmaa ja Suomen tulli oli alisteinen Saksan tullille. Tämän voi lukea mm. tullin historiasta. Nyt olemme taas samassa alisteisessa asemassa Saksan provinssina ja pussin perällä.
Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat aivan eri asemassa.
Yritin lukea perusteluja moneen kertaan. Jäi kuitenkin sellainen käsitys, että loppujen lopuksi veromallilla kuitenkin halutaan pienentää hyödykkeiden menekkiä myös palveluiden. Edellä perusteltiin, että kaupan työllisyys ei huonontuisi. Mutta entä koko hyödykkeiden tuotanto? Eikö työllisyys huononisi erittäin paljon? Kaikki tuotanto ei ole ympäristön kannalta vahingollista. Mitä hyödyttäisi, että tukka leikattaisiin veron välttämiseksi kerran 3 kuukaudessa sen sijaan, että se leikataan kerran kuukaudessa.
No ainakin Kiinassa, koska silloin Kiinassa ja Suomessa valmistettujen hilavitkuttimissa olisi sama prosenttimäärä veroja.
Nythän Suomi antaa kovasti tasoitusta kiinalaisille, kun suomalaisen paidan valmistuskustannuksissa on suomalainen tulovero ja kiinalaisessa ei ole, koska siellä ei ompelijoiden palkalla vielä tuloveroja tule.
Suosiihan se säästämistä kuluttamisen sijaan. Jos saan palkan puhtaana käteen, mutta joudun verolle kun kulutan, niin kyllähän se vähentää kulutusta verratuna tilanteeseen jossa palkasta maksetaan ensin tulovvero ja sitten kuluttaessa oma.
Mielesätni ei voi siis tarkastella pelkästään sitä mikä on parturin hinta.
Voisihan tehdä niin että säästää päästäkseen käyttämään rahat ulkomailla alhaisemmilla alv-verokannoilla. Näin pystyisi välttämään suurimman osan veroista.
Ja tosiaan yki liikkuva osa on tuo ulkomaalaisten vs. kotimaisten tuotteiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Sehän tasoittuisi kummasti, koska silloin sellaisissa ulkomaalaisissa tuotteissa, joiden lähtömaassa kannetaan tuloveroa, olisi enemmän veroa kuin kotimaisissa tuotteissa.
Eli kyllä jonkinlainen tulovero varmaan olisi syytä olla, vaikkakin nykyistä matalampi.
Miksi ihmeessä olettaisimme, ettei tuloverojen lasku muuta kuluttajan käytettävissä olevaa tuloa?
Minusta se nostaa. Jokaisesta ansaitusta eurosta jää enemmän omaan käteen. Jos siis työssä käyvä kuluttaja pohtii, että kannattaisiko tehdä itse vai paiskia omaa työtä ja ostaa ulkoa, niin tuloveron alennuksen ja ALV:n korotuksen ei pitäisi tätä yhtälöä muuttaa mitenkään.
Miten ALV vältetään (siis kun käsittääkseni pysytään laillisissa keinoissa)?
Säästetään kotona ja sitten hassataan rahat alhaisemman verokantoje maissa joko lomalla tai ostosmatkalla. Viinan matkustajatuonti osoittaa, että mikäli veroero on suuri, ostokset tehdään ulkomailla.
Alvin kohdalla veroero tosin ei voi mitenkään venähtää niin suureksi kuin alkoholien kohdalla, mutta jos ero naapureidemme hyväksi on vaikkapa 20%-yksikköä, niin kyllä aivan varmasti edessä on kovaa vuotoa Tallinnaan ja Haaparannalle.
Eli naapureiden toimet vaikuttavat siihen, kuinka korkeaa alv-kantaa on mahdollista ylläpitää. 35% alv, jos naapurissa on 20%, voi olla kestämätön.
Jos työmarkkinat oletetaan edes osittain tehokkaiksi, ei tuloveron lasku lisää käytettävissä olevaa tuloa, sillä bruttopalkat toki laskevat vastaavasti. Voimme kai olettaa ihmisten olevan sen verran fiksuja, että laskevat taskussaan olevia rahoja, eikä jotain absrakteja bruttotuloja?
Tuloverojen laskullahan nimenomaan tavoitellaan työvoiman tarjonnan lisääntymistä, jos tarjonta lisääntyy, mutta kysyntä ei, löytyy uusi tasapaino alemmalta hintatasolta.
Tulovero vaikuttaa vain työvoimakuluihin, ALV vaikuttaa kaikkiin muihin kuluihin.
ALV:n välttäminen on erittäin helppoa: Tee itse!
Tämä on juuri ALV:n ongelma! Maissa, joissa on korkea ALV on kehittymätön palvelusektori.
Ode, Suomessa on tavattoman vaikea elää rikkomatta lakia! Kiitos teidän, rakkaat kansanedustajat.
Finlex Rakennuskaari
7 luku
Miten humalisto on istutettava ja kunnossa pidettävä
1 §
Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon. Joka ei sitä tee, vetäköön sakkoa kultakin vuodelta [talarin], ja istuttakoon kuitenkin niinkuin on sanottu, jollei havaita, että humalistoa ei voi siihen istuttaa taikka siinä voimassa pitää.
2 §
Nimismies pankoon syyskäräjissä syytteenalaiseksi sen, joka ei ole humalistoa näin istuttanut, ja ottakoon sakon ulos ennen Tuomaanpäivää. Jos nimismies sen laiminlyö, maksakoon itse sen sakon.
3 §
Jos talonpojalla jo on kaksisatasalkoinen humalisto, pitäköön sen voimassa, ja enentäköön sitä, jos voipi. Jos hän laskee humaliston rappiolle, vetäköön sakkoa talarin kustakin neljästäkymmenestä salosta. Jos hän sen ihan autioksi jättää, vetäköön sakkoa kymmenen talaria ja tehköön humaliston uudestaan.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000
Nettikauppa on alv:n todellinen ongelma. Saksan verottaja ei halua puuttua ongelmaan, sillä alvit tilitetään Saksaan, vaikka ne pitäisi tilittää Suomeen. Suomen verottajalla taasen ei ole mitään mahdollisuutta tarkastaa vuosittain saksalaisten firmojen myyntimääriä.
Paras ratkaisu taitaisi olla EU:n yhteinen etämyynnin alv, joka olisi kaikille yhteinen ja tilitettäisiin aina myyjämaan verottajalle. Ongelmaksi muodostuu vain yhteisistä veroprosenteista sopiminen 😀
Mites sellainen tuöllisyyteen kannustava alv-malli, missä yritys toiminnan työpohjaistanarvonlisää ei verotettaisikaan? Eli käytännössä yritykselle palautettaisiin tämän työstä maksama alv. Homman voisi rahoittaa nostamalla yleistä alv-tasoa.
Esimerkki, ravintolan vuoden aikana valtiolle maksamat alv ovat 100. Ravintolan tilinpäätöksen mukaan ravintolan menoista 40 % oli hankintoja, 10 % rahoituskuluja, 10 % vuokria ja 60 % henkilöstömenoja. Valtio palauttaa ravintolalle tämän tlittämistä alveista 10.
Olisiko tämä,todellinen vihreä ja työllistävä verouudistus? Onko tällaista pohdittu?
Rolle. Noista ravintolan hankinnoista suurin osa on työperäisiä. Sinun mallissasi arvonlisäveroa maksettaisiin vain koroista ja voitosta. Aika kapoiseksi menisi veropohja.
Ja sama korjattuna..:
Mites sellainen työllisyyteen kannustava alv-malli, missä yritystoiminnan työpohjaistan arvonlisää ei verotettaisikaan? Eli käytännössä yritykselle palautettaisiin tämän työstä maksama alv. Homman voisi rahoittaa nostamalla yleistä alv-tasoa.
Esimerkki: ravintolan vuoden aikana valtiolle maksamat alv ovat 100. Ravintolan tilinpäätöksen mukaan ravintolan menoista 40 % oli hankintoja, 10 % rahoituskuluja,10 % vuokria ja 60 % henkilöstömenoja. Valtio palauttaa ravintolalle tämän tilittämistä alveista 60.
Toisin sanoen, työn tuottamasta arvonlisästä ei enää verotettaisi, ja alv kohdistuisi vain ja ainoastaan muihin menoihin. Tämä parantaisi työn kannattavuutta, vähentäisi harmaata taloutta ja parantaisi työllistävien yritysten kilpailuasemaa versus tavaraa myyvät yritykset. Käytännön esimerkkinä kodinkoneiden korjauksesta tulisi jälleen kannattavampaa ja ehkä jopa harkittavampaa sen sijaan että ostetaan uudet laitteet.
Samaten tämä yleensä alentaisi palveluiden hintaa, mikä mahdollistaisi laajemman palveluiden kysynnän. Erityisen hienoa mallissa olisi, että alvit einää kohdistuisi suomalaiseen työhön.
Olisiko tämä,todellinen vihreä ja työllistävä verouudistus? Onko tällaista pohdittu?
Käytännössä arvonlisää syntyy ihmisen työstä, koneen työstä / automaatiosta, tai immateriaalisesti (esim. brändiarvo). Näitä voisi hyvin verottaa eri painotuksin.
Totta ja siksi yleistä arvonlisäveropohjaa pitäisikin korottaa jos tällaista mallia sovellettaisiin.
Ravintola oli vain yksi esimerkki, mutta sikäli kiinnostava, että ravintolassa käynti Suomessa mielletään kalliiksi. Tällä mallilla ravintolassa ruokailusta tulisi edullisempaa ja kiinnostavampaa. Lähdin ajatuksesta, miten kulutusta saisi suunnattua tavaroista palveluihin. Ensin mieleen tulivat erilaiset alv-kannat eri toimialoille, mutta tämä olisi tasapuolisempi ja paremmin osuva menettely (kai). Ja voisiha tuota lähteä soveltamaan vähän maltillisemmin…
Mielestäni Suomessa on empiirisesti todettu sekä 90-luvulla, sekä nyt taas uudestaan alkaen vudoesta 2008, että nimelliset bruttopalkat eivät laske.
Joka muuta väittää, saa kyllä perustella kantansa vähän paremmin kuin ”jos toimivat tehokkaasti niin kyllä ne laskee”. Erityisesti kun suomalaiset työmarkkinat ovat hyvin kaukana täyden kilpailun markkinoista, nehän ovat kartellien hallitsemia!
Koko eurokriisi kun on osaltaan seurausta siitä, että palkat eivät jousta ainakaan niin paljoa, kun niiden pitäisi joustaa tällaisten ongelmien välttämiseksi.
Jos palkkojen pitäisi joustaa, iso julkinen sektori on ongelma, koska palkkoja ei voida laskea eikä irtisanomisia tehdä yhtä aktiivisesti kuin yksityisellä puolella. Jos palkat joustavat vain yksityisellä puolella, julkiset virat houkuttelevat liian hyviä osaajia, jotka voisivat tehdä enemmän hyvää muualla…
Tähän voisi auttaa, jos käytettäisiin digivaluuttaa, jonka siirrosta kuluttajatililtä lähtee oletusarvoisesti ALV valtiolle. Kun vaihdat valuuttaa ulkomaanmatkaa varten, maksat ALVin ja saat rahat takaisin ulkomaisten kuittien ja sen mukaan, miten asia on kansainvälisesti sovittu. Fiksuahan olisi antaa takaisin vain ulkomaan ALV.
Ongelmana tässä systeemissä on, että vaihtoehtoisten valuuttojen käyttö tulee suureksi kiusaukseksi.
Tämä myös kannustaa korvaamaan pääomaa työvoimalla ja laskee siten tuottavuutta. Jos tähän vielä ympätään päälle Vartiaisen halpamaahanmuutto niin syntyy aika paljon valtiolle kallista harrastustoimintaa.
Kumpi lopulta on kalliimpaa – se, että vain hyvin tuottavia töitä tehdään ja suuri joukko on työttömänä ja elää tulonsiirroilla, vai se, että vähemmän tuottavia töitäkin tehdään, jolloin työllisyys on parempi ja tulonsiirtoja tarvitaan vähemmän?
EU-sisämarkkinoista ja ALV:sta: Osaako joku muuten äkkiseltään kertoa, miten toimii maksettujen arvonlisäverojen vähennys ulkomaankaupassa? Eli saako tuotantopanoksista jne. maksettuja alveja vähentää ulkomaille myytyjen ALV-tilityksistä, ja jos saa niin miten ne jyvitetään? Euromääräisen verottoman myynnin perusteella vai jotenkin muuten?
Jos niitä ei saa vähentää, niin ymmärrän hyvin, miksi kaikki rikkovat tässä lakia.
Kirjoitin tästä hiljattain johonkin toiseen aiheeseen viestin, mutta se taisi hukkua bittiavaruuteen. Olen siis sitä mieltä, että tästä EU-sisämarkkina-ALV -pelleilystä pitäisi luopua ja palata siihen, että kuluttajien EU:n alueeltakin tilaamien tuotteiden ALVeista olisi vastuussa ostaja (ja myyjä saisi myydä verottomasti). Ei ole mitään järkeä siinä, että sisämarkkina-alue on paljon suurempi kaupan este kuin ulkoraja. Kansalliset viranomaiset laskekoot, kuinka pienistä ostoksista näitä ALVin maksuja kannattaa kytätä.
Kaikista vientituotteista EU:hun tai mihin tahansa saa vähentää kaiken välipanosten arvonlisäveron.
Tuo nyt taitaa olla eri kysymys. Jos halutaan pitää matalasti tuottavat töissä, kannattaa tukea heidän työtään suoraan eikä roiskia rahaa kautta linjan, mikä taas saattaisi johtaa tuottavuuden laskuun vähän joka paikassa.
ALVin painottaminen itsessäänkin jo tasottaisi koneiden tämänhetkistä etulyöntiasemaa verotuksessa, kuten Osmo mainitsi. Se, että työvoimamenojen osuus vielä voitaisiin tämän lisäksi vähentää ALVista, olisi aika radikaali heitto toiseen suuntaan.
Väittävät, että kaikenlainen verotuksen aiheuttama vinouma on pahasta. Näin saattaa ollakin, mutta jos pitäisi valita niin ottaisin mieluummin isomman veron itselleni kuin sorville. Syynä koneiden huolettomuus ja halpuus valtiolle, ei niinkään masokismi tai ihmisviha. Periaate ”käyttäjä maksaa” tulee mieleen.
Siirtyminen tuloveroista kulutusveroon siirtäisi verotaakkaa miehiltä naisille. Miehet ansaitsevat ilmeisesti noin 20% naisia enemmän mutta naiset kuluttavat kaksi, kolme kertaa enemmän kuin miehet. Tulovero ja etenkin progressiivinen tuloero kohdistuu enemmän miehiin ja kulutusvero naisiin. Jos et usko, mene tänään kattomaan Hulluille päiville 😉
Mikä on sellaisen verouudistusehdotuksen onnistumisen mahdollisuus, joka siirtää verorasitusta miehiltä naisille? Kun puolueiden naisjärjestöt oivaltaisivat, missä mennään, heh, siinä ei kunnian kukko laulaisi ehdottelijoille.
Virtuaalimaailmoissa on esimerkkejä ALV yhteiskunnista.
Esimerkiksi EVE Online, jossa on eräänlainen markkinavero, joka napsaisee tietyn prosenttiosuuden jokaisesta kaupasta. Sen lisäksi maksetaan kauppiaalle oma siivunsa. Lisäksi yritykset voivat asettaa jäsenilleen veron 0-100 prosentin väliltä. Liian pitkä tarina tässä selitettäväksi, joten sivuutan sen ja paljon muutakin.
Taloustieteiden opiskelijoille tämän pelin pitäisi kuulua opetusohjelmaan. En muuten vitsaile.
Itse peli on ollut olemassa nyt reilun 12 vuoden ajan ja pelimaailman rahamäärä on kasvanut vajaaseen 1000 triljoonaan. Sen arvo on euroissa nykyään, jotain 20 miljoonan euron luokkaa. Virtuaalirahaa voi siis myös ostaa oikealla rahalla.
Muun muuassa WSJ on ottanut pelin esille ja pelissä olevaa taloutta tutkitaan yliopistoissa ympäri maailmaa.
http://blogs.wsj.com/economics/2010/06/21/real-economist-takes-lessons-from-virtual-world/
http://www.ibtimes.co.uk/eve-online-meet-man-controlling-18-million-space-economy-1447437
Suomessa ainakin HIIT on saanut pelin tietokannan tutkittavaksi.
http://www.hiit.fi/digital-content-communities
http://community.eveonline.com/news/news-channels/press-releases/virtual-economy-research-project-starting-at-helsinki-institute-for-information-technology-1/
Tuukka Lehtiniemen gradu vuodelta 2008:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/18296/macroeco.pdf?sequence=1
Talousdataa mineraaleista vuodelta 2014, ennen suurta taistelua:
http://community.eveonline.com/news/dev-blogs/mineral-trade-in-the-wake-of-the-battle-of-b-r5rb-price-indices-february-2014/?_ga=1.126657165.1046865389.1427570993
Lisää talousdataa, ei ihan reaaliaikaista
https://eve-central.com/
Pelissä siis hankitaan raaka-aineita, joista valmistetaan tuotteita, jotka myydään ja jotka lopulta päätyvät käyttöön ja tuhoutuvat mm. sodissa. Voit myös pelkästään treidata tai vastaavasti valmistaa tuotteita eri raaka-aineista.
Pelimaailma koostuu yhdestä galaksista, jossa on tähtijärjestelmiä, joissa on tai ei ole avaruusasemia.
Ei ole yllätys, että suurimmat kauppapaikat ovat valikoituneet vuosiensaatossa logistisesti optimaalisiin sijainteihin. Ne ovat myös muuttuneet sijaintiaan, jos linkkejä tähtijärjestelmien välillä on muutettu.
Eikä sekään, että suuret allianssit pyrkivät valloittamaan alueet, joissa on arvokkaimmat resurssit. Vielä vähemmän se, että nämä allianssit harjoittavat voimakasta etupiiripolitiikkaa ja vuokraavat heikkolaatuiset alueet liittolaisilleen.
Pelissä voi konkreettisesti nähdä kansantalouden ja finanssimarkkinoiden ilmiöiden toiminnan.
Pelissä ei ole minkäänlaista oikeusjärjestelmää. Se on siis tavallaan eräänlainen kapitalistinen dystopia, jossa vahvin vie ja heikot vikisee.
Peli aloitetaan luomalla hahmo, joka saa 5000 ISKiä. ISK on pelissä käytettävä valuutta.
Pelissä oppii nopeasti sen, että ajalle täytyy antaa jokin arvo.
Pelissä on myös oikeasta elämästä johtuvia syklejä. Esimerkiksi maanantaista torstaihin markkinoilla on hiljaista, hinnat laskee. Luonnollinen syy on, että pelaajat ovat töissä. Sitten perjaina markkinoilla alkaa käymään kuhina ja pitää varustaa sota-aluksia viikonlopun taisteluihin. Hinnat nousee. Sunnuntai-iltana kauppa käy kuin kuumilla kivillä.
Siis, osta alkuviikosta ja myy loppuviikosta.
Kaukana kauppapaikoista voit joutua maksamaan järkyttävän hinnan tuotteista, mutta sijainnit, joihin rakentaa aseman voivat olla arvottomia. Kuten oikeassa elämässäkin.
Suurin osa pelissä kaupankäyntiin osaaottavista osallistuu niin kutsuttuun 0.01 sotaan. Siis, jossa jokainen treidaaja nokittaa asemalla yhdellä iskin sadasosalla – iskletillä. Monesti tulee vastaan tilanne, jossa joltakin pettää pokka ja markkinoille nakataankin omaa tuotetta vaikkapa miljoonan halvemmalla. Muutamassa minuutissa markkina korjautuu ja tämä miljoonan alentanut on nokitettu taas – 0.01 iskillä.
Vastaavasti ostetaan 0.01 kallimmalla hinnalla, mutta jotkut taas nakkaavat vaikka sen miljoonan lisää, mutta sekin nokitetaan hetkessä.
Hetkittäisiä supermarkkinarakoja on esimerkiksi ne tilanteet, kun peliin tuodaan uusi päivitys ja kaupankäynti keskeytyy. Sen vuoksi markkinat ovat hetkellisesti tyhjät ja kysynnän ero tuotantoon on valtava. Hinnat raketoivat, mutta yleensä jo saman päivän iltaan mennessä hinnat palautuvat, kun pelaajat kirjautuvat sisään ja tyhjentävät varastojaan markkinoille.
Jos peliin tulee uusi alus, niin ensimmäiset halukkaat saattavat maksaa siitä järjettömiä hintoja.
Osa laittaa tarjouspyyntöjä hiljaisille alueille ja keräävät kuukausien kuluessa pilkkahinnalla ison läjän tavaraa, jonka sitten keräävät kasaan ja myyvät suurimmassa kauppapaikassa hyvällä katteella. Pitkäjänteisyys palkitaan kyllä varmasti.
Varsinkin monet aloittelijat etsivät arbitraaseja, kuljettamalla tuotteita alueilta toisille, toivoen ettei tilaisuus täyty, ennen kuin he pääsevät lastinsa kanssa perille (tai tule tuhotuksi matkalla).
Jita on suurin markkina. Päivittäinen vaihto on monta sataa miljardia. Ei ole pyhäpäiviä ja se on auki 24/7.
Suosittelen tätä peliä lämpimästi jokaiselle markkinatalouden toiminnasta kiinnostuneelle.
Kristillinen retoriikka voi ärsyttää, josta varoituksen sana. Onhan pelimaailmakin ’New Eden’…
Peli pyörii lähes millä tahansa uudehkolla windows PC tietokoneella, kunhan grafiikka-asetukset säätää aivan minimiin.
Markkinoilla pyörii pääsääntöisesti vanhempaa pelaajakuntaa, 30-60 vuotiaita.
En suosittele tätä peliä alaikäisille. Verta ei pelissä näy, mutta pelimaailma on hyvin kylmä ja julma.
Voin heittää tähän vaikka haasteeksi, että free trial (ilmainen kokeiluaika) on 14 tai 21 vuorokautta. Moni on onnistunut treidaamaan tuota 5000 iskiä niin hyvin, että 14 vuorokauden kuluttua on kyennyt ostamaan PLEXin, jolla voi ostaa peliaikaa kuukaudeksi. Se on ollut halvimmillaan noin 300 miljoonaa ja kalleimmillaan noin miljardi. Tässä on muuten onnistuttu useampaankin kertaan.
Lopuksi pakollinen sisäpiirin vitsi:
Eve Online Learning Curve:
http://i.imgur.com/jj16ThL.jpg
Minut huijattiin mukaan vuonna 2004, jonka jälkeen olen ottanut osaa virtuaaliseen kauppasotaan aktiivisemmin ja vähemmän aktiivisemmin. Olen tutustunut vuosien saatossa satoihin ihmisiin ympäri maailman. Nykyään en opiskelun vuoksi jouda pelaamaan pelejä.
Kas vain. Kuvittelin, että vuoden 1734 rakensukaaren määräyksistä on enää voimassa vanhin ympäristölaki eli Laki siitä, miten sikoja pitää terhometsään päästämän.