Hallitus teki telakkatuessa oikean päätöksen

Hal­li­tuk­sen vain 40 miljoo­nan euron arvoinen suo­ra telakkatu­ki (inno­vaa­tio­tu­ki) lois­toris­teil­i­jälle ei ehkä riitä tuo­maan tilaus­ta Suomeen. Päätös oli vaikea, mut­ta minus­ta oikea.

Ris­teil­i­jäti­lauk­sen arvioiti­in tuo­van 22 000 miestyövuot­ta Suomeen. Tätä arvioi­ta voi kri­ti­soi­da, kos­ka mikään ei takaa, että telak­ka keskit­ty­isi käyt­tämään vain suo­ma­laisia ali­hankki­joi­ta. On itse asi­as­sa syytä olet­taa, että han­kkeen koti­maisu­usaste olisi laskusu­un­nas­sa. Rikkidi­rek­ti­ivi ei riitä suo­jaa­maan koti­maisia toimit­ta­jia puo­lalaisil­ta kil­pail­i­joil­ta. Suomen val­tion tuki tuk­isi puo­lalaisia ja venäläisiä ali­hankki­joi­ta ilman, että Puo­la ja Venäjä mak­saisi­vat tästä mitään.

Hal­li­tus oli luvan­nut han­kkeeseen yli 40 miljoon­aa suo­raa tukea ver­hot­tuna inno­vaa­tiotuek­si. Lisäk­si Finnvera oli luvan­nut hyvin riskip­i­toista luo­to­tus­ta niin, että Finnver­an vas­tu­ut nousi­si­vat 600 miljoon­aan euroon. Tuo pyy­det­ty ”laina” oli oman pääo­mane­htoinen luot­to yri­tyk­selle, jon­ka omis­ta­ja on käytän­nössä konkurssi­ti­las­sa. Kyse on taval­laan osakepääo­mas­ta ilman ääni­val­taa. Täl­laisen lainan saa takaisin viimeisenä. Käytän­nössä se var­maankin olisi ollut lahjoi­tus. Pahim­mil­laan alus oli siis raken­net­tu melkein kokon­aan val­tion rahoin ja lahjoitet­tu amerikkalaiselle tilaa­jalle. Jokin raja val­tion tuil­lakin pitää olla. Jos tilanne ris­teily­markki­noil­la on sel­l­ainen, että osta­ja voi vaa­tia kokon­aish­in­taan näh­den aivan tolku­ton­ta sub­ven­tio­ta, eivätkä markki­nat näytä tästä ter­ve­htyvän, tämä ei ole Suomen kansan­talouden kannal­ta järkevää toim­intaa nyt eikä tulevaisuudessa.

Tässä tapauk­ses­sa edes lop­putuote — ris­teily­lo­ma tropi­ikissa — ei ole todel­lakaan mikään ekohyödyke.

Voi olla että Ran­s­ka tai Italia suos­tu­vat kiristyk­seen. Täl­laiseen pitäisi EU:n puut­tua. Ymmärtääk­seni jo Suomen tuk­i­tar­jous hipoo EU:n sääntöjä.

Jos kat­so­taan järkeväk­si tukea telakka­toim­intaa EU:n alueel­la, tukiele­ment­tien pitäisi olla komis­sion takana ja niistä pitäisi kaikkien EU:n alueel­la toimivien telakoiden kil­pail­la tasapuolisesti.

198 vastausta artikkeliin “Hallitus teki telakkatuessa oikean päätöksen”

  1. Yleen­sä olen val­tion apukeino­jen kan­nal­la vaikei­den aiko­jen ylit­tämisessä, mut­ta tästä kir­joituk­ses­ta olen kyl­lä samaa mieltä. 

    Tilanne on men­nyt suur­ris­teil­i­jöi­den rak­en­tamises­sa täy­del­lisen epäter­veek­si jos yksi yri­tys voi kil­pailut­taa val­tioi­ta ympäri­maail­man siitä, kuka halu­aa kan­taa riskit samal­la kun mah­dol­liset voitot jää heille. 

    Ala kyl­lä ter­ve­htyy, kun maail­ma saa ensim­mäisen val­tion mak­saman oasis-luokan ris­teil­i­jän. Se ris­ki vielä real­isoituu. Veikkaisin sen ole­van ran­skalainen. Toisaal­ta tämähän on sitä pyra­mi­di­en rak­en­tamista Key­ne­si­laisyy­den hengessä.

    Suomen val­tion mah­dol­liset aputoimet suun­nat­takoon mielum­min ark­tisen laivan­raken­nusklus­terin osaamisen ja tuotan­non kehit­tämiseen. Kysymys on selvästi hyödyl­lisem­pi­en pyra­mi­di­en rakentamisesta.

  2. Osmo: “Tuo pyy­det­ty ”laina” oli oman pääo­mane­htoinen luot­to yri­tyk­selle, jon­ka omis­ta­ja on käytän­nössä konkurssi­ti­las­sa. Kyse on taval­laan osakepääo­mas­ta ilman ääni­val­taa. Täl­laisen lainan saa takaisin viimeisenä. Käytän­nössä se var­maankin olisi ollut lahjoi­tus. Pahim­mil­laan alus oli siis raken­net­tu melkein kokon­aan val­tion rahoin ja lahjoitet­tu amerikkalaiselle tilaajalle.”

    No eipäs nyt liioitella.
    Kyl­lä Roy­al Caribbean olisi laivan mak­sanut, tosin vähit­täis­mak­sul­la, joten raken­nu­saikaista rahoi­tus­ta tarvi­taan. Ei siis lahjoi­tus amerikkalaiselle tilaajalle!

    Eikä STX Europe ole konkurssi­ti­las­sa — enää — saat­u­aan myy­dyk­si off­shore-toimin­not Fincantierille.

    Mut­ta ei suo­ma­lainen laivan­raken­nus­te­ol­lisu­us myöskään lopu, vaik­ka tämä tilaus menisi muualle, sisäl­lä on kak­si ris­teil­i­jäti­laus­ta TUI Cruis­es’ille — tosin ne ovat pienempiä.

    Ja oman­pääo­man ehtoisia sijoituk­sia Suo­mi ‘taitavasti’ käyt­ti pankkikri­i­sistä selviy­tymiseen, joten koke­mus­ta on niistäkin. Eikä sijoi­tus­ta suinkaan olisi ollut pakko tehdä ilman päätös­val­taa, päinvastoin.

  3. Saas kat­so pääseekö nyky­hal­li­tus Suomen alasajajaksi.

    Met­sä­te­ol­lisu­ut­ta on men­nyt, Nokia on melkein nurin ja jää nähtäväk­si mitenkä Suomen lai­va­te­ol­lisu­u­den käy.
    Pankkipuolel­la sen­tään pelastet­ti­in työpaikkoja.

    Mik­si pitäisi työuria kenenkään piden­tää jos hal­li­tus hävit­tää työpaikata.

    Täm­möi­nen arvostelu on odotet­tavis­sa jos Hol­lande nap­paa työt Suomes­ta. Hol­lande on ollut aiem­min valmis kovi­in toimi­in työn puolesta.

    Eikä tilan­net­ta helpota se että Suomen rahoil­la tue­taan Kreikas­sa ties mitä.

    Voipi olla että kup­pi täyt­tyy nyt monel­la äänestäjäl­lä jos tilaus menee sivu suun.

  4. Suomen talous on nyt niin jumis­sa, että on raju­jen toimien aika.

    Sak­sas­sa oli Ger­hard Schröder, joka oli niin kova luu, että pani Sak­san takaisin kasvu-uralle.

    Meil­lä on vain Kataisia ja Urpi­laisia, joil­la ei ole ollenkaan Schröderin kaltaista voimaa tai visio­ta. Lip­po­nenkin heit­ti jo pyyh­keen kehään…

    Kolmikan­ta on vahvois­sa bunkkereis­sa siilipuo­lus­tuk­ses­sa, ja noiden bunkerei­den mur­tamiseen ei tämän pelkuri-hal­li­tuk­sen voimin onnistuta.

    Siis­pä teol­lisu­us jo alka­nut evakuoi­da työ­paiko­ja Suomesta.

    Siis olemme pahas­sa unpikujassa.

    Ehdo­tus: Suomen itä-rajalle peruste­taan vapaat­alous-alue, jos­sa mm. suo­ma­liset yri­tyk­set voivat toimia ja työl­listää suo­ma­l­isia vapaasti.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la on visio Suomen pelastamiseksi

  5. Käytän­nössä lainal­la oli tarkoi­tus saa­da kas­saan rahaa, jot­ta telakkay­htiö, joka toimii kokon­aisu­u­den kokoon­panolaitok­se­na, olisi voin­ut tehdä han­k­in­to­ja noin sadal­ta suo­ma­lais­es­ta yritykseltä.

    Ode on ehkä liikaa Hesarin varas­sa, joka on arvostel­lut meri­te­ol­lisu­den globaale­ja pelisään­töjä epäter­veek­si kil­pailuk­si. Samoin tekee Aamule­hti tänään pääkirjoituksessaan:

    “Laivan­raken­nus on taloudel­lis­es­ti merkit­tävä toimi­ala Suomes­sa. Silti senkin on pitkäl­lä aikavälil­lä varmis­tet­ta­va kil­pailukykyn­sä ensisi­jais­es­ti muil­la keinoil­la kuin kin­ua­mal­la val­tion tukea.”

    Voisi sanoa, että sanomale­hde­tkin ovat merkit­tävät toimi­ala Suomes­sa ja niidenkin pitää soimia ilman val­tion tuki.

    Sanomale­htien epäter­ve val­tion tuki pitääkin pois­taa ja nos­taa lehtien yhdek­sän pros­entin arvon­lisävero yleisen arvon­lisäveron tasolle eli 23 pros­ent­ti­in (24 % vuon­na 2014).

    Suomen val­tio menet­tää JOKA VUOSI 150 miljoon­aa euroa lehtien rahat­uen takia. Se on kolme ker­taa suurem­pi rahamäärä kuin STX:n tarvit­se­ma lainatu­ki, jol­la käyn­nisty­isi 3,5 vuoti­nen vien­tipro­jek­ti, joka poik­isi mah­dol­lis­es­ti vielä toisen lois­toris­teil­i­jän Suomeen.

  6. “Tässä tapauk­ses­sa edes lop­putuote-ris­teily­lo­ma tropi­ikissa- ei ole todel­lakaan mikään ekohyödyke”

    Ja nyt kun se lai­va raken­netaan jos­sain muual­la, niin ris­teily­lo­ma tropi­ikissa on ekohyödyke?

  7. 1980-luvun lop­ul­la, taisi olla Wärt­silä Meri­te­ol­lisu­u­den konkurssin aikoi­hin, joku isom­pi viskaali VTT:ltä julisti laivan­raken­nuk­sen ole­van auringonlaskun ala. Mainit­tu ala nousi kuitenkin 90-luvun lamas­ta ensim­mäis­ten joukos­sa. Ja komeasti nousikin, mm. suo­ma­laisen insinööri­taidon ansios­ta. Vahinko vain, että omis­ta­jat Masan (Saarikan­gas) aiko­jen lop­ul­la ja sen jäl­keen eivät ole investoi­neet tuotan­toka­p­a­siteetin tehokku­u­teen yhtä paljon kuin esim. saksalaiset. 

    Mey­er Werft’in suuri ja tehokas telak­ka Sak­sas­sa on per­hey­htiönäkin paljon mod­ern­impi kuin Turun telak­ka meil­lä. Ja taa­tusti kan­nat­ta­va, ainakin pikäl­lä tähtäimel­lä. Ei olisi muuten pysynyt pystyssä alan syk­leis­sä niin kauan, peräti vuodes­ta 1795 alka­en! Onko Sak­sas­sa osat­tu hal­li­ta mm. tuet ja työvoimakus­tan­nuk­set Suomea paremmin?

    Alan hyv­inä vuosi­na ovat suo­ma­lais­te­lakoiden omis­ta­jat, mm. nor­jalaiset ilmeis­es­ti keskit­tyneet pump­paa­maan voitot itselleen, sat­saa­mat­ta riit­tävästi pahan päivän var­alle. Paho­jen päivien ajat lienevät jälleen koittaneet … . 

    Tukeeko hal­li­tus mielum­min vain pankke­ja, esimerkik­si Espan­jas­sa, Kreikas­sa tai Ital­ias­sa mielum­min kuin suo­ma­laista työtä? No, sen kyl­lä arvaa, että ital­ialaiset ovat valmi­ita rahoit­ta­maan telakoitaan, kuten ovat tähänkin asti tehneet. Vahinko vain, jos täl­lä ker­taa ran­skalaiset tai ital­ialaiset kor­jaa­vat tule­vaisu­u­den “lihavamp­ina” vuosi­na karuimp­ina vuosi­na pystyssä pysyneitä telakoi­ta odot­ta­van parem­man potin. 

    Jos me suo­ma­laiset emme itse usko itseemme, kuka mei­hin sit­ten uskoo! Suo­mi ja suo­ma­laiset tarvit­se­vat ennenkaikkea työtä, sen tulok­se­na syn­tyvää monipuolista palvelua, tekni­ikkaa, tuotan­toa, tutkimus­ta (ja joskus, kaikkein huonoimp­ina aikoina, ehkä niitä hyv­inä aikoina sukan­var­teen(?) tal­teen pan­tu­ja tukirahojakin).

  8. Luulisi tilaa­jal­lakin ole­van sanan­val­taa siihen, mis­sä tilat­ta­va lai­va tehdään. En väitä ainakaan suo­raan, että esim. Ran­skas­sa tehdään huonom­pia laivo­ja, mut­ta suo­ma­lai­sista aluk­sista täl­läkin tilaa­jal­la on pitkäaikaiset koke­muk­set eikä isom­pia moit­tei­ta ole kuulunut.

    Kore­alais­ten tul­tua telakan omis­ta­jik­si ei tapah­tunut mitään suurem­pia muu­tok­sia esim. ali­hank­in­nois­sa. Joitain asioi­ta yhden­mukaistet­ti­in saman omis­ta­jien muiden telakoiden mukaisik­si ja joitain kom­po­nent­te­ja ostet­ti­in omis­ta­jan kore­alaisil­ta tehtail­ta. Tosin nämä tietoni eivät ole tältä vuodelta, mut­ta julk­isu­udessa ei ole muu­takaan näkynyt.

    Vuosia sit­ten taisi olla Wärt­silä Meri­te­ol­lisu­u­den konkurssis­sa laivan tilaa­ja jär­jesti rahoituk­sen kun­toon, että työn alla ole­va lai­va saati­in valmi­ik­si. Siihen aikaan laivo­ja mak­set­ti­in osamak­sul­la siten, että rahaa tuli sisään laivan valmis­tu­misas­teen tahdis­sa. Mikä lie käytän­tö nykyään, en tiedä. 

    Muu­ta­ma päivä sit­ten tuli Ris­to Makkosen ohjel­ma koil­lisväylän merenku­lus­ta. Hän oli mukana jään­mur­ta­ja Nordi­calla sen palates­sa Alaskas­ta Suomeen.Saattueessa oli neljä maail­man paras­ta jään­mur­ta­jaa. Kolme niistä on tehty Suomessa.

  9. Kuka tietää, paljonko on mak­samat­to­mia saatavia val­ti­ol­la vielä aikaisem­pi­en lois­toris­teil­i­jöi­den jäljiltä?
    Jos­sakin niistä saatavista oli lis­taa, mut­ta en muista nyt, missä.

    Halaisin tietää, neu­vot­te­liko Suo­mi STX Groupin johdon kanssa sekä Ran­skan ja Ital­ian kanssa ennen päätöstä.

  10. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Ehdo­tus: Suomen itä-rajalle peruste­taan vapaat­alous-alue, jos­sa mm. suo­ma­liset yri­tyk­set voivat toimia ja työl­listää suo­ma­l­isia vapaasti.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la on visio Suomen pelastamiseksi

    Itära­jan itäpuolel­la sel­l­ainen alue jo on — ter­ve­menoa vaan soma­l­isia työllistämään.

  11. Osmo sekoilee blo­gis­sa. Oasis-luokan pro­jek­tin inno­vaa­tio­tu­ki on 28M€ eikä 44M€. 

    Mitä tarkoi­tat sil­lä, että alus lahjoite­taan varustamolle?

    Alus olisi ener­giaku­lu­tuk­seltaan ja päästöiltään per matkus­ta­japaik­ka aivan yliv­er­tainen; aluk­seen tulisi mm. pakokaa­su­jen pesu­lait­teis­to rik­ki- ja mui­ta päästöjä varten. Jos tätä laivaa ei raken­neta, kulut­taisi­vat lomail­e­vat ihmiset jokat­a­pauk­ses­sa ener­giaa ja aiheut­taisi­vat päästöjä muil­la tavoin.

    Mitä pahaa siinä on jos osa työstä menee esim. talouskur­ju­udessa riu­tu­vaan Puolaan?

    Voisitko talous­miehenä arvoi­da ne posi­ti­iviset vaiku­tuk­set Suomelle, jot­ka tuli­si­vat onnis­tuneesta pro­jek­tista? Saadaanko jol­lakin muul­la tavoin panos­tuk­seen näh­den vas­taa­vat vaikutukset?

    Tässä laivasar­jan kol­man­nes­sa pro­jek­tis­sa telakalla olisi viimein mah­dol­lisu­us tehdä sar­jalaivavaiku­tuk­sen joh­dos­ta voittoa.

  12. Evert The NeveR­est: Sanomale­htien epäter­ve val­tion tuki pitääkin pois­taa ja nos­taa lehtien yhdek­sän pros­entin arvon­lisävero yleisen arvon­lisäveron tasolle eli 23 pros­ent­ti­in (24 % vuon­na 2014).

    Tiedäthän sä että vien­nistä ulos EU-alueelta, esimerkik­si ris­teil­i­jästä Karib­ialle, ei mak­se­ta ALVia? Muutenkin, juuri mitään kulut­ta­jien osta­maa palvelua ei myy­dä täy­del­lä ALVil­la, vrt. esim. koti­talousvähen­nys, alen­netut ALV-kan­nat vaikka­pa kor­jaamo­toimin­nas­sa, rahoi­tus­palvelu­jen verot­to­muus, jne. Tähän on sem­moinen ihan yleinen syy että kokon­aisveroast­eista tulee holtit­to­mia jos myy palvelua jon­ka kus­tan­nuk­set ovat työtä, jota taas jo sinän­sä verote­taan raskaasti. Pääo­maval­taisil­la aloil­la, kuten vaikka­pa teräs­te­ol­lisu­us, tuo ei ole niin suuri ongel­ma ja Suomen vero­jär­jestelmä suosii niitä suh­teessa palveluihin.

  13. Eikä tarvitse edes Karib­ialle ris­teilyaluk­sia myy­dä — lähempääkin löy­tyy esimerkke­jä. Viking Linen tuoreelle ris­teil­i­jälle myön­net­ti­in tuki­aisia yhteen­sä 39 miljoon­aa, joista 11 miljoon­aa “inno­vaa­tio­tukea” ja 28 miljoon­aa “ympäristö­tukea”.

    Viking Linen uutu­us­lai­va on toki kaa­sua polt­ta­vana “ympäristöys­täväl­lisem­pi” kuin raskaal­la polt­toöljyl­lä kulke­vat sis­aruk­sen­sa, mut­ta kyl­lä siinä jotain sanoinku­vaa­mat­toman per­verssiä on että merel­lä kulke­van kylpylähotel­li­rav­in­to­lakaup­pakeskus-kom­pleksin rak­en­tamista kut­su­taan ympäristöystävälliseksi.

    Ylipäätään MOT:n mukaan Viking Line on saanut vuosi­na 2000–2011 yhteen­sä 136 miljoon­aa euroa tukea TEKE­Siltä ja ELY-keskuk­sil­ta. Eikä nyt edes las­ke­ta mukaan Ahve­nan­maan veroparati­isin yhtiölle tuo­maa etua.

    Viking Line teki viime vuon­na voit­toa 9,3 miljoon­aa euroa noin 500 miljoo­nan euron liike­vai­h­dos­ta. Tarvit­seeko se vielä tukeakin?

  14. Mut­ta jos raha olisi myön­net­ty kuten sitä oli halut­tu, niin olisi­han telakalle voitu myös kut­sua turku­laisia pitkäaikaistyöm­miä kuntout­ta­van työn merkeis­sä, työt­tömyys­tur­van mene­tyk­sen uhal­la kat­so­maan kuin­ka töitä oikeasti tehdään ja siinä sivus­sa jotain oppi­maankin. Meni tuokin tilaisu­us hukkaan — työt­tömien paras­ta kun ajatellaan.

  15. Samaa mieltä — iso kiitos uskalluk­ses­ta perustel­la kan­ta, jos­ta jotkut äänestäjät ovat jyrkästi eri mieltä. Ikävien päätösten puo­lus­t­a­mi­nen erot­taa val­tiomiehen populistista. 

    Val­tion­takaus ja suo­ra tuki ovat jo sel­l­aisen kokolu­okan liike­toim­intariskin kan­tamista val­tion toimes­ta, että ain­oa loogi­nen jatko olisi koko telakan val­ti­ol­lis­t­a­mi­nen. Sil­loin osta­jan vaikeuk­sis­sa lai­va jäisi haltuun. 

    Ris­teily­bisnes on vaikeuk­sis­sa ja alal­la on yli­tar­jon­taa. Lois­toris­teil­i­jöi­den rak­en­tamisen aika on Suomes­sa ohi, jos nämä nykyiset run­saat tuet eivät riitä. Aika on ajanut sen bis­nek­sen ohi tääl­lä ja ehkä muuallakin. 

    EK:n ja Met­al­li- ja Pro-liit­to­jen vaa­timuk­set verora­ho­jen käytöstä lisä­tuki­in oli kauheaa kuul­tavaa. Kaikkiko val­tion piikki­in on laitet­ta­va? Onko met­al­li uusi maat­alous? Onko hit­saami­nen sosi­aal­ituet­tavaa tempputyöllistämistä?

  16. “Ris­teil­i­jäti­lauk­sen arvioiti­in tuo­van 22 000 miestyövuot­ta Suomeen. Tätä arvioi­ta voi kri­ti­soi­da, kos­ka mikään ei takaa, että telak­ka keskit­ty­isi käyt­tämään vain suo­ma­laisia ali­hankki­joi­ta.” Ja mik­sipäs ei tois­in­päinkin: Suomes­sa on aika paljon ris­teil­i­jöi­den rak­en­tamisosaamista ja osin sitä taide­taan pitää maail­man parhaim­paan kuu­lu­vana. Eli ran­skalaiset ehkä hit­saa­vat aluk­sen kasaan, mut­ta huo­mat­ta­va osa ali­hank­in­noista tulee Suomes­ta. Kos­ka juuri tääl­lä osa­taan tämä ala.

  17. Pekka Kärkkäi­nen: Ja nyt kun se lai­va raken­netaan jos­sain muual­la, niin ris­teily­lo­ma tropi­ikissa on ekohyödyke?

    Kri­ti­ikki­ni kohdis­tuu siihen ‚että amerikkalainen ris­teilyjär­jestäjä voi kiristää euroop­palaisil­ta val­tioil­ta tukea tähän oikeas­t­aan aika arve­lut­tavaan toim­intaan. Meil­lä on yhteinen EU sitä varten, että täl­lainen estyy. Nykysään­nöt johta­vat siihen, että euroop­palaiset veron­mak­sa­jat tuke­vat huo­mat­tavin sum­min amerikkalais­ten ris­teily­lo­mia. EU:n pitäisi viheltää peli poikki.

  18. “Meil­lä on yhteinen EU sitä varten, että täl­lainen estyy”

    Ran­skan Hol­lande var­maan sanoo kiitos EI lai­vati­lauk­selle, vaik­ka Ran­s­ka omist­taa kol­man­neke­sen STX:n Ran­skan telakasta.

    Tekikö min­is­terivaliokun­ta kieltävän päätök­sen vasem­mis­toli­iton ja vihrei­den painostamana?

    Anni­ka Lap­in­tie (vas,Turku) on riemuin­nut, kun val­tio sanoi ei STX-lainalle. Lap­in­tie vis­si­in ajat­telee, että mitä enem­män on köy­hiä ja työt­tömiä, niin sitä enem­män vasem­mis­toli­itol­la on äänestäjiä.

  19. Ymmärtääk­seni EU:n kil­pailu­oikeudessa on kaik­ki tarvit­ta­vat pykälät estämään tämänkaltaiset epäter­veet kil­pailut. Ja valvon­ta on jo komissiossa.

    Mut­ta ongel­mana on se, että kil­pailupoli­ti­ik­ka on poli­tikoin­nin kohteena. Täl­löin pykälät ovat yhtä löperöitä kuin muutkin EU-sopimusten tek­stit, joi­ta on rikot­tu ja riko­taan men­nen tullen. 

    Laiva­hankkeis­sa kil­pailu­oikeu­den pykälien tahal­lista ja tietoista rikkomista tietenkin perustel­laaan sil­lä, että EU ei muuten pär­jää globaalis­sa kil­pailus­sa. Ja sit­ten kek­sitään kaiken­laisia innovaatiotukia.

    Kun val­tiot kieltävistä lakipykälistä huoli­mat­ta tuke­vat näitä han­kkei­ta käytän­nössä miten paljon tahansa, niin rajak­si tuen määrälle tulee lakipykälien sijas­ta laskel­mat siitä, miten paljon kunkin val­tion lop­ul­ta kan­nat­taa täl­laisi­in han­kkeisi­in panos­taa. Ilmeis­es­ti tässä tapauk­ses­sa Suo­mi oli jo valmis men­emään järkevyy­den maksimirajalle.

    Tietenkin varus­ta­mot käyt­tävät tilan­net­ta niin paljon hyväk­seen kuin kykenevät ja kil­pailut­ta­vat eri mai­ta. Jokaisen pörssiy­htiön johdon velvol­lisuute­na onkin puris­taa han­kkeilleen val­tion­tukia mak­si­maalis­es­ti. Se ei ole kiristys­tä vaan nor­maalia taloudel­lista toimintaa. 

    Globaal­isaa­tion myötä täl­lainen eri maid­en kil­pailut­ta­mi­nen yleistyy muil­lakin aloil­la. Suomen pitäisikin aktivoitua enem­män täl­lä sek­to­ril­la. Mallia voitaisi­in ottaa Kiinas­ta, joka akti­ivis­es­ti ostaa laiva­hankkei­den lisäk­si rahal­la muun muas­sa teknolo­giay­htiöi­den tutkimuskeskuk­sia Kiinaan.

    Eihän täl­lainen han­kkei­den ja liike­toim­into­jan tukem­i­nen veron­mak­sajien varoista tietenkään ole mukavaa ja sitä pitäisi peri­aat­teessa vas­tus­taa. Mut­ta globaali talous tulee pakot­ta­maan Suomen täl­laisi­in toimi­in ja Suomel­la pitää olla osaamista tässä kan­sain­välisessä pelis­sä, muuten työ­paikat häviävät maastamme. 

    Ja kos­ka verora­ho­ja tarvi­taan lisää liike­toim­into­jen tuki­ra­hoi­hin, niin niitä jää valitet­tavasti entistä vähem­män jäl­jelle hyv­in­voin­ti­val­tion palveluihin.

  20. Nyky­isin val­las­sa ole­vien talousop­pi­en mukaan talous hakee aina itselleen tas­apain­on. Sik­si Osmokin kir­joit­ti vastikään, että “jos työikäisiä ja ‑kyky­isiä on run­saasti tar­jol­la, tulee lisää työpaikkoja”.

    Näi­den talousop­pi­en mukaan siis val­tio­val­lan ei pitäisi levitel­lä iso­ja tuki­ra­ho­ja laiva­hankkeisi­in. Sil­lä, jos telak­ka-alal­ta jäädään joukoit­tain työt­tömäk­si, niin oppi­en mukaan kyl­lä uusia työ­paikko­ja syntyy.

    Mut­ta mis­sä oli puh­da­sop­pisu­us, kun hal­li­tus teki tukipäätöstä? Vai eikö kyseis­ten talousop­pi­en toim­intaan sit­tenkään usko­ta? Onko val­tio­val­lal­la sit­tenkin tärkeä rooli talouden pyörien pyörittämisessä?

    Vai halusiko hal­li­tus tahal­laan ajaa tuki­ais­ten varas­sa elävän telakka­te­ol­lisu­u­den Suomes­ta alas siinä uskos­sa, että kyl­lä niitä uusia työ­paikko­ja tulee?

  21. Eurokri­isin hoi­dos­sa on rikot­tu kaikkia mah­dol­lisia sään­töjä, minkä vuok­si euro­maid­en veron­mak­sa­jat joutu­vat tuke­maan mon­en­laisia “arve­lut­tavia toim­into­ja”. Hal­li­tuk­sen mielestä näin oli kuitenkin toimit­ta­va, vaik­ka nenästä kiin­ni pitäen, kos­ka “selkärankainen” sään­töi­hin tak­er­tu­mi­nen olisi johtanut paljon suurem­pi­in tuhoihin.

    On mie­lenki­in­toista, että hal­li­tuk­sen selkäran­ka löy­tyy siinä vai­heessa, kun olisi mah­dol­lista keplotel­la oman val­tion työ­paikko­jen ylläpitämisessä. Luulisi hal­li­tuk­sen jo oppi­neen pelin hen­gen EU:n bor­del­lis­sa. Ei siel­lä todel­lakaan palki­ta luokan paras­ta oppilasta.

    STX:n pak­it ovat paikallaan, jos niille on kansan­taloudel­liset perus­teet. Mut­ta älkää jumalau­ta perustelko torp­paus­ta EU:n säännöillä!

  22. Poh­jan Akka:
    Kuka tietää, paljonko on mak­samat­to­mia saatavia val­ti­ol­la vielä aikaisem­pi­en lois­toris­teil­i­jöi­den jäljiltä?
    Jos­sakin niistä saatavista oli lis­taa, mut­ta en muista nyt, missä.

    Talous­sanomien uutisen 4.10.2012 mukaan ”(MTV3:n mukaan) Finnver­al­la on edelleen noin puo­len­toista mil­jardin euron vas­tu­ut amerikkalais­varus­ta­mon edel­li­sistä aluk­sista”. Vas­tu­ut eivät liene vielä mak­samat­to­mia saatavia, vaan ne real­isoi­tu­isi­vat siinä tapauk­ses­sa, että osta­ja eli Roy­al Caribbean Cruise Line ei mak­saisi. Tästä syn­tyy huo­mat­ta­va riskikeskit­tymä yhdelle yri­tyk­selle ja sen yhdelle asiakkaalle.

    Amerikkalais­ten ris­teily­lomien hin­nat näyt­tävät lähtevän 500 eurosta per hen­ki ja viikko. Luk­sussvi­itit mak­sa­vat enem­män, mut­ta toisaal­ta esim. yli 55-vuo­ti­aat saa­vat alen­nus­ta. Jos laival­la on 2000 mak­savaa asi­akas­ta, jot­ka mak­sa­vat viikos­ta keskim. 500 euroa, siitä ker­tyy miljoona viikos­sa ja vuodessa 50 miljoon­aa. Tästä on kuitenkin mak­set­ta­va polt­toaineku­lut, palkat, sata­ma­mak­sut ym. Jos lai­va mak­saa mil­jardin, lie­nee ilmeistä, että liike­toim­inta on mah­dol­lista ain­oas­taan nol­lako­rol­la jos silläkään.

    On muitakin ris­teily­varus­ta­mo­ja kuin RCCL. Esimerkik­si Dis­ney Cruise Lines, jolle sak­salainen Mey­er Werft on tänäkin vuon­na tehnyt uusia 4000 matkus­ta­jan Mik­ki Hiiri –tyylisiä mil­jardin euron aluk­sia, tar­joaa ris­teily­lo­mia pien­i­t­u­loisille lap­siper­heille. Kat­so main­os, jollei lähde klikkaa Slide Show tai Video:
    http://disneycruise.disney.go.com/ships-activities/ships/wonder/

  23. Enpä tiedä asi­as­ta yhtään mitään, en edes hesarin kaut­ta kos­ka en hesaria lue. On kuitenkin absur­dia vedo­ta EU-sään­nök­si­in ja vero­tukien epära­tionaal­isu­u­teen, kun on mil­jarde­ja syy­det­ty lait­tomaan ja epära­tionaaliseen pankki­tu­keen. Suo­raselkeäistä olisi ollut sanoa, että meil­lä ei ole munaa tukea enää lisää Suomes­sa toimi­vaa telakkaa.

  24. Karib­ian ris­teilyt ovat ekol­o­gisia ver­rat­tuna Finnairin Thaimaan lomalentoihin.

    1. Karib­ian ris­teilyt ovat ekol­o­gisia ver­rat­tuna Finnairin Thaimaan lomalentoihin.

      Eivät kyl­lä ole. Jos ruotsin­lai­va on lentokonet­ta pahempi liiken­nemuo­to. Tuol­lainen lois­toris­teil­i­jä joutuu esimerkik­si valmis­ta­maan vet­tä 500 litraa matkus­ta­jaa kohden kon­denssivetenä ilmaa jäähdyt­tämäl­lä. Viikko lois­toris­teiuli­jäl­lä on eko­taseeltaan huo­mat­tavasti huonom­pi kuin edestakainen lento Thaimaa­han — vaik­ka Thaimaan lentokin on hyvin paha. vas­tat­en 10 000 — 15 000 kilo­metriä autolla.

  25. Ihan mie­lenki­in­nos­ta. Miten se työl­lisyys­vaiku­tus las­ke­taan, tai mitä siihen las­ke­taan? Kuin­ka pitkälle arvoketjus­sa men­nään ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia laskiessa?

  26. Ode:

    Viikko lois­toris­teiuli­jäl­lä on eko­taseeltaan huo­mat­tavasti huonom­pi kuin edestakainen lento Thaimaa­han – vaik­ka Thaimaan lentokin on hyvin paha. vas­tat­en 10 000 – 15 000 kilo­metriä autolla.

    Ver­taat aivan eri asioi­ta. Oikea ver­tailu olisi laival­o­ma vas­taan thaimaan lento+hotellit+ilmastointi+ravintolat+taksimatkat ym.

  27. Osmo.

    Nykyaikaisen ris­teil­i­jän ilmas­toin­nin jäähdy­tyk­sen sivu­tuot­teena syn­tyvästä kon­denssivedestä tehdään makeaa käyt­tövet­tä käytän­nössä ilman lisäen­er­giaa. Toinen tapa on tuot­taa makeaa vet­tä merivedestä kään­teisos­moosi­lait­teis­tol­la koneis­ton hukkaläm­pöä hyödyntämällä. 

    Väitän, että ener­gian kulu­tuk­sen ja päästö­jen kannal­ta Karib­ian ris­teily nykyaikaisel­la ris­teily­laival­la hakkaa Thaimaan loman men­nen tullen. Tietysti luon­non kannal­ta olisi kaikkein paras­ta jos ihmiset lomail­i­si­vat kotona.

  28. Evert The NeveR­est:

    Anni­ka Lap­in­tie (vas,Turku) on riemuin­nut, kun val­tio sanoi ei STX-lainalle. Lap­in­tie vis­si­in ajat­telee, että mitä enem­män on köy­hiä ja työt­tömiä, niin sitä enem­män vasem­mis­toli­itol­la on äänestäjiä.

    Löysin pari artikke­lia Kansan uutis­ten verkkole­hdestä, jois­sa Lap­in­tie ker­too mielip­i­teen­sä STX-asiassa:

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2929251/lapintie-stx-paatos-oli-jarjen-voitto

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2927220/lapintie-kiirehtii-stx-paatosta

    Nuo eivät nähdäk­seni ole nim­imerk­ki NeveR­estin refer­aatin mukaisia.

  29. Jos Oasis-ris­teil­i­jät oli­si­vat hyvä busi­ness, telak­ka saisi pääo­ma­lainaa vaa­ti­mat­tomat 50 miljoon­aa markki­noil­ta, pankeil­ta, sijoit­ta­jil­ta, osakeannista. 

    Mik­si Nordea ei rahoi­ta STX riskejä?

    Pääo­ma­laina ei ole val­tion asia. 

    Joka tapauk­ses­sa men­neestä tiede­tään ris­teil­i­jät rak­en­tamisen ole­van kan­sain­välistä touhua, jos­sa telak­ka-altaan sijain­ti ei ole isoin asia. 

    EK:n idea tuki­ai­sista on täysin ris­tiri­idas­sa hei­dän tavoit­tele­mansa pienen vero­tuk­sen kanssa. Met­al­li ja PRO saisi­vat itse laina­ta pääo­ma­lainaa kassoistaan.

  30. FIN­car­tierin lehdis­tötiedot­teen otsikko:

    FINCANTIERI ACQUIRES STX OSV AND BECOMES THE WORLD NUMBER ONE PLAYER IN HIGH VALUE-ADDED SEGMENTS 

    Samaan aikaan Suomessa:

    Navet­tati­la Oy (nimi muutet­tu) on saanut par­sipetien vai­h­tamista varten ELY-keskuk­sen myön­tämää maatilo­jen investoin­ti­tukea. Työn kokon­aiskus­tan­nusarvio on noin 12 000 euroa, jos­ta tuki on 6 150 euroa eli 53 pros­ent­tia. Tuki on kansal­lista tukea.

  31. Mikko V: Löysin pari artikke­lia Kansan uutis­ten verkkole­hdestä, jois­sa Lap­in­tie ker­too mielip­i­teen­sä STX-asiassa:

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2929251/lapintie-stx-paatos-oli-jarjen-voitto

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2927220/lapintie-kiirehtii-stx-paatosta

    Nuo eivät nähdäk­seni ole nim­imerk­ki NeveR­estin refer­aatin mukaisia.

    No kyl­lä ensim­mäi­nen on juuri sel­l­ainen ja lauan­tain Turun Sanomien haas­tat­telus­sa Lap­in­tie sanoo samaa.
    Met­allin vasem­mis­toli­it­to­laiset eivät ole samaa mieltä.
    Jär­jen voit­toko? Aika näyttää.

  32. Onko Osmol­la tai jol­lakul­la muul­la käsi­tys­tä siitä, paljonko työmin­is­ter­iön puolel­la mak­saa “luo­da” yksi uusi työ­paik­ka vuodek­si? Ei se vis­si­in ihan hal­paa ole?

    Eli siinä mielessä kehot­taisin pieni­in laskuhar­joituk­si­in: jos me kuitenkin ostet­taisi­in nämä 22 000 miestyövuot­ta kohtu­ulliselta kuul­lostavaan hin­taan. En toki ole asiantun­ti­ja ja voi olla, että Suomen val­tio on oikeasti amerikkalaisen varus­ta­moy­htiön pant­ti­vank­i­na, mut­ta ei kai yksi pant­ti­vankeus nyt estä sitä, etteikö kat­sot­taisi myös parinkymme­nen tuhan­nen laivan­tek­i­jän, yhden maakun­nan ja vähän Suomenkin etua. 

    Tämän lai­vati­lauk­sen lisäa­jan turvin sit­ten voitaisi­in miet­tiä, ollaanko me laivan­raken­nus­maa vai eikö olla ja samantien lopet­taa hit­sarik­oulu­tus yms. turha teol­lis­ushaikailu, jos me tul­taisi­in siihen johtopäätök­seen, että mei­dän moraal­imme ei kestä teol­lisutemme tukemista yli sen, mitä EU:n yhdessä sopi­mat sään­nöt mahdollistavat.

    Muu­ta­ma päivä sit­ten eräs perus­suo­ma­lainen väit­ti yleisönosas­tokir­joituk­ses­saan, että Suo­mi olisi (salaises­sa lisäpöytäkir­jas­sa) EU:hun liit­tyessään luvan­nut luop­ua telakka­te­ol­lisu­ud­estaan. Salali­it­to­teo­ria saa vahvis­tus­ta siitä, että EU:n aikana mei­dän telakkamme ovat olleet nor­jalais- tai korealaisomistuksessa.

    Touko Met­ti­nen
    Alba­nialaisetkin melkein kuo­li­vat nälkään johta­jien­sa peri­aat­tei­den vuoksi

  33. Anni­ka Lap­in­tie piti tuona “jär­jen voit­tona” sitä, kun hal­li­tus päät­ti antaa suo­raa tukea noin 44 miljoon­aa euroa. Hän ei arvioi sitä, että hal­li­tus ei myön­tänyt STXn vaa­ti­maa 50 miljoo­nan lainaa. Se näkee, joka lukee tuon linkin artikkelin.

  34. Kun lukee OS blo­gin ja sen päälle mielip­i­teet, niin tulee mieleen väistämät­tä se enti­nen mies. Kun­di heräs SU aamu­na kauheessa dar­ras­sa. Ensin pelot­ti, et tulee kuole­ma ja sit pelot­ti, ettei se kuole­ma tulekaan…

  35. JTS: EK:n idea tuki­ai­sista on täysin ris­tiri­idas­sa hei­dän tavoit­tele­mansa pienen vero­tuk­sen kanssa. Met­al­li ja PRO saisi­vat itse laina­ta pääo­ma­lainaa kassoistaan.

    Ei tietenkään ole. Jos kaik­ista yri­tys­tu­ista luovut­taisi­in, yhteisövero voitaisi­in tiput­taa aika lähelle nol­laa. Mut­ta luuletko että vasem­mis­to hyväksy­isi täl­laista +-0 ratkaisua?

    Kun Suomes­sa halu­taan vähen­tää yriys­maail­man veror­a­situs­ta, ei vähen­netä vero­ja vaan lisätään yri­tyk­sille suu­nattu­ja tukia. Tukia voi perustel­la hyvil­lä tarkoituk­sil­la, mut­ta jos menee yhteisöveroa alen­ta­maan niin se on perkeleel­listä uus­lipi­raalia rikkait­ten suosimista. Mil­jar­di T&K‑tuki ihan samoille fir­moille taas on sen­si­jaan hyvä asia jon­ka vasem­mis­tokin voi hyväksyä, kos­ka sehän työllistää.

  36. Moi
    Hiukan asi­aa tun­nen itsekkin. Aiem­min tel­ka­lla ja nykyään raken­nuk­sil­la työsken­te­len. Viro­laisia, puo­lalaisia, venäläisiä porukoi­ta on paljon. Yri­tyk­sis­sä mis­sä olen ollut on heitä ollut läheis­inä työ­tovere­ina. Hei­dän palkkakuite­jankin on ihme­tel­ty, kun ovat kysyneet ovatko oikein. 

    Kyl­lä he tietävät, että palkat ovat pienem­mät ja yleen­sä veroa ei mak­se­ta. Vaik­ka ex fir­man työn­tek­i­jät ne mak­soi­vatkin. Mut­ta ovat tyy­tyväisiä, kun ana­sait­se­vat enem­män kuin koton­aan, joskus 4 ker­taakin enemmän. 

    Vaik­ka muuten asi­at olisi hoidet­tu, mitä yleen­sä ei ole, eli verot mak­samat­ta. Niin ammat­timiehelle mak­se­taan alit­teli­jan palkkaa. Siitä tulee säästöä jo 5–6 euroa tun­ti + muut mak­sut eli 10tunti. Ylitöistä ei mak­se­ta pros­ent­ti tun­te­ja. Töitä teetetään 60h viikos­sa. Eli työ­nan­ta­jien säästöt ovat huimat. Puhu­mat­takaan tilanteesta, jos­sa ei mak­se­ta vero­ja, sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja, loma­palkko­ja ym.

    Jos hei­dän palkat oli­si­vat samat kuin meil­lä. Ei niitä tääl­lä juuri näky­isi, kos­ka heistä tulee muia lisäku­lu­ja. Matkat tänne, asum­i­nen ym. Jos keikkamiehiä on fir­mas­sa parikym­men­tä yksi toim­i­henkilö juok­see käytän­nössä kokoa­jan hoita­mas­sa asum­is ja matkus­tus asioi­ta. Eli sama palk­ka tek­isi heistä suo­ma­laisia kalliimpia.

    Mut­ta mitä tekee laiska tyhjän­toimit­ta­ja, peli­paikalla laiskot­tel­va OSMO SOININVAARA. Valit­taa, että telkkatyöt menevät ulko­maalais­lle. Mitä sä oot viime­vuodet siel­lä eduskun­nas­sa puuhan­nut. Olisko pitänyt pistää lake­ja uusik­si ja valvon­taa parantaa.

    Kreikkaan ja eu:hun kyl­lä on riit­tänyt miljardeja.
    Olisko Suomen aika lähteä omille teilleen. Minus­ta olisi.

    Niin Viro­lainen työ­toveri­ni, jol­ta kysyin, että miten Tallinnas­sa pär­jää pal­ka­lla, joka heil­lä ilmoitet­taan. Vas­taus on ei mil­lään, lisäk­si saadaan kir­jekuori, jos­sa on lisää. Eivät he halua elät­tää soin­in­vaaro­ja. Meil­lä pitäisi men­nä samaan nykyvero­tus on aivan älytön­tä ja kallis­taa suo­ma­laista työvoimaa. Eikä se ole ekol­o­gis­takaan. Min­unkin pitää tehdä paljon enem­män töitä soin­in­vaaran kaltais­ten tyhjän­toimit­ta­jien elättämiseksi.

  37. Hal­li­tus jät­ti myön­tämät­tä 50 miljoo­nan euron lainan, jon­ka vuok­si vajaan mil­jardin euron tilaus menetet­ti­in Ran­skaan. Tässä talousti­lanteessa! Olette te varsi­naisia bisnesmiehiä.

    Vaikea kek­siä mitään perustelua jon­ka mukaan hal­li­tuk­sen päätös olisi ollut oikea. 

    Jeesustelu yri­tys­tu­ista voidaan jät­tää väli­in, sil­lä niihin käytetään sato­ja miljoo­nia joka tapauk­ses­sa. Solid­i­um ostaa taloudel­lis­es­tikin epäkelvon Tal­vi­vaaran osakkei­ta ja Nokialle myön­netään miljoo­nia T&K ‑han­kkeisi­in jot­ka yri­tys tek­isi joka tapauksessa.

  38. Mikä ihme on suuka­pu­loin­ut koko hal­li­tuk­sen, kun vasem­mis­to­min­is­ter­itkin Osmon lail­la kiit­te­liv­ät lainan epäämistä viisaak­si päätökseksi?

    Mut­ta hei, Osmo, sähän olit sitä mieltä, että EU:n pitäisi puut­tua epäter­veeseen telakkatu­keen. Mul­la on vähän sel­l­ainen kuti­na, että Ran­skan tuis­sa ihan kaik­ki ei kestä kri­it­tistä tarkastelua.

    Ai niin mut­ta eihän sitä tilaus­sopimus­ta voikaan ava­ta, kos­ka liikesalaisuudet.

    Voi har­mi. Noh, onnek­si olti­in selkärankaisia.

    Touko Met­ti­nen

  39. Sak­sa on tiuken­tanut pimeän työvoiman valvon­taa lisäämäl­lä ay-liik­keen tarkas­tus- ja kannevaltaa.

    Suomes­sa tätä vas­tuste­taan jyrkästi

  40. Tilaus meni nyt sit­ten Ran­skaan ja Osmo kump­panei­neen voivat nyt onnitel­la itseään suo­ma­laisia. Ei lähdet­ty tutke­maan konkurssikyp­sää fir­maa eikä amerikkalaisia sijoit­ta­jia! Ei lähdet­ty rak­en­ta­maan saas­tut­tavaa laivaa! Ja mikä tärkein­tä, ei lähdet­ty rikko­maan EU:n sääntöjä! 

    Mah­taa ran­skalaisia nyt har­mit­taa, kun läh­tivät täl­laiseen peli­in mukaan. Mut­ta hei, keski­tytään me kehit­tämään EU:n telakkatuk­isään­nök­siä, kyl­lä EU ihan var­masti lait­taa Ran­skan sit­ten jatkos­sa koville, jos kehtaa­vat rikkoa sään­töjä ja tukea omaa teol­lisu­ut­taan. Oha se varmaa.

  41. Maat­alousyri­tyk­sille sen­tään jae­taan edelleen kolmisen mil­jar­dia vuodessa. 

    Siis oikeasti! Mik­si suo­ma­lais­ten kri­isi­valmi­ut­ta syövä kan­nat­tam­a­ton liike­toim­inta saa jatkua vuodes­ta toiseen min­un rahoil­lani, kun taas perusteltavis­sa ole­va elvy­tys­toi­mi torpattiin?

    Hal­li­tus pelasi upporikas­ta ja rutiköy­hää mut­ta niin huonos­ti, että vähin­tään Vapaavuoren on erottava.

  42. Eikö Vihrei­den puolue­toimis­tossa korka­ta aina sham­pan­japul­lo, kun eet­tis­es­ti jol­lain tavoin arve­lut­tavaa (tuet, eläin­suo­jelu, hiilid­ioksin tuot­to, ympäristöriskit) teol­lisu­ut­ta siir­tyy ulko­maille? Tai niiden toim­intaedel­ly­tyk­siä heiken­netään muuten (rikkidi­rek­ti­ivi)?

    Mut­ta mil­lä lop­pu­jen lopuk­si mak­se­taan se vihreä puuhastelu?

  43. Ode:

    Lisäk­si Finnvera oli luvan­nut hyvin riskip­i­toista luo­to­tus­ta niin, että Finnver­an vas­tu­ut nousi­si­vat 600 miljoon­aan euroon. Tuo pyy­det­ty ”laina” oli oman pääo­mane­htoinen luot­to yri­tyk­selle, jon­ka omis­ta­ja on käytän­nössä konkurssi­ti­las­sa. Kyse on taval­laan osakepääo­mas­ta ilman ääni­val­taa. Täl­laisen lainan saa takaisin viimeisenä. Käytän­nössä se var­maankin olisi ollut lahjoi­tus. Pahim­mil­laan alus oli siis raken­net­tu melkein kokon­aan val­tion rahoin ja lahjoitet­tu amerikkalaiselle tilaajalle.

    Finnver­a­han ei tuo­ta mainit­se­maasi 600 miljoo­nan luot­toa, olisi antanut ilman hal­li­tuk­sen epäämää 50 miljoo­nan oman pääo­man ehtoista rahoi­tus­ta. STX:n Suomen telakat ovat tehneet viime vuosi­na tap­pi­o­ta ja oma pääo­ma on laskenut niin alas, että Finnvera ei voin­ut luot­toa myön­tää ilman lisäpääomitusta.

    Nyt on ilmeis­es­ti tuon 50 miljoo­nan pääo­ma­lainan epäämisen takia myös aiem­min tehty­jen kah­den TUI-ris­teil­i­jän Finnvera-rahoi­tus vaarassa.

  44. Nyt kun yhteisiä raho­ja säästyi noin paljon, voidaan keskit­tyä elvyt­tämään julk­ista sek­to­ria. Se kun on ekol­o­gista eikä edis­tä sosi­aal­ista eri­ar­voisu­ut­ta toisin kuin eli­itin loma­lai­vat. Vai?

  45. Nyt Vapaavuori muka tekee tiedustelu­ja Ran­skas­ta ja komis­sios­ta. Ja val­tio ei muka olisi voin­ut tehdä enem­pää. Paskan mar­jat mitä törky­puhet­ta Vapaavuorelta. Pelkkää kansalais­ten sumutusta.

    Eikö Suomen hal­li­tus vieläkään usko, että EU:ssa pelataan poli­it­tista peliä? Lakipykälil­lä ja sopimuk­sil­la pyy­hitään per­set­tä aina tarvittaessa. 

    Eikä komis­sios­ta tule ikipäivänä Suomelle tässä asi­as­sa mitään apua, oli­pa Ran­s­ka tehnyt mitä lakirikko­muk­sia tahansa. Asia tor­pataan komis­sios­sa vuosik­si ja sit­ten kymme­nen vuo­den päästä se hau­dataan hiljaisuudessa.

  46. Kat­soin Jan Vapaavuoren haas­tat­telua. Lausui nähdäk­seni omia mielip­iteitään. Ei nähdäk­seni ollut kenenkään vank­i­na. Vai kuin­ka? Mar­tin Saarikan­gas puolestaan sanoi, että Jan Vapaavuori saa kunn­ian jäädä his­to­ri­aan suo­ma­laisen telakka­te­ol­lisu­u­den lopet­ta­jana. Saarikan­gas on sen­tään enti­nen Kokoomuk­sen kansane­dus­ta­ja. Kokoomuk­sel­lako ei siis ole mitään osu­ut­ta hal­li­tuk­sen tekemään päätökseen?

  47. Osmo,

    vaik­ka yleen­sä pidänkin mielip­iteitäsi tarkkaan harkit­tuina ja vii­saina, niin kyl­lä nyt vaikut­taa ainakin julkises­ti esil­lä olleen tiedon val­os­sa, että Suomen hal­li­tus teki väärän päätöksen.

    Vaik­ka suures­ta kuvas­ta olenkin samaa mieltä, eli että Euroopan val­tioiden ei pitäisi lain­oit­taa amerikkalais­ten ris­teilyjä, niin siitä huoli­mat­ta olisi val­lit­sevas­sa tilanteessa ollut parem­pi han­kkia tilaus Suomeen. Jos Suomen val­tio todel­la halu­aa ajaa rehdim­pää kil­pailua ja tiukem­pia sään­nök­siä julkiseen telakkatu­keen EU:ssa, niin tämänkin asian ajamiseen olisi ollut parem­mat mah­dol­lisu­udet, jos tilaus olisi Ran­skan sijaan tul­lut Suomeen. Tämä rehti kil­pailu on myöskin asia, jos­ta olisi pitänyt neu­votel­la EU:ssa etukä­teen tai viimeistään Ran­skan vira­nomais­ten kesken kah­den­välis­es­ti kil­pailu­ti­lanteen ollessa tiedos­sa. Mielestäni on selvää, että ei kil­pailun hävin­neen telakan pienen isän­tä­maan ruikut­ta­mi­nen sään­nöistä jälkikä­teen joh­da mihinkään. 

    Lisäk­si tun­tuu aivan hul­lul­ta, että val­tio oli valmis anta­maan 40 miljoon­aa inno­vaa­tio­tukea, mut­ta ei pyy­det­tyä 50 miljoon­aa oman pääo­man ehtoista lainaa. Jäikö tämä todel­lakin kiin­ni 10 miljoonasta?

    Käsit­tämätön­tä ja type­r­ää ylpeyt­tä Suomen hal­li­tuk­selta. Kokoomuk­sel­la näyt­tää ole­van teol­lisu­us­poli­ti­ikas­sa vähän saman­lainen ide­ologi­nen lin­ja kuin repub­likaaneil­la oli Yhdys­val­lois­sa auto­te­ol­lisu­u­den tukemisen suh­teen muu­ta­ma vuosi sit­ten. Amerikkalais­ten onnek­si Oba­ma kuitenkin pelasti sikäläisen auto­te­ol­lisu­usklus­terin ja nyky­isin ratkaisua kiitel­lään siel­lä laajasti.

    Vihreil­lä taas näyt­tää kirka­sot­sainen ide­al­is­mi men­neen tässä prag­ma­tismin ja viileän harkin­nan edelle. Ainakaan tämä toteu­tunut ratkaisu tilauk­sen työn­tämis­es­tä Ran­skaan ei edis­tä työtä ympäristöa­sioiden hyväk­si tai telakka­te­ol­lisu­u­den rehdin kil­pailun aikaan saamisek­si. Ran­skalainen teol­lisu­us voit­ti, suo­ma­lainen hävisi, ympäristölle molem­mat ratkaisut oli­si­vat olleet yhtä huonot.

    Myöskään min­is­teri Vapaavuoren seli­tyk­set nyt jälkikä­teen eivät vaiku­ta johdon­mukaisil­ta. Mis­sään ei ole väitet­ty, että pyy­de­tyn 50 miljoo­nan euron oman pääo­man ehtoisen lainan myön­tämi­nen olisi ollut laiton­ta. Vaikea min­un on myöskään nähdä, että mik­si se olisi ollut sen epäi­lyt­täväm­pää tai enem­män har­maal­la alueel­la kuin 40 miljoo­nan euron inno­vaa­tio­tukien myön­tämi­nen. Nyt Vapaavuori kuitenkin selit­tää, että val­tio teki kaikken­sa. Tämä ei kuu­losta uskot­taval­ta. Ennem­minkin näyt­tää siltä, että hal­li­tus oli jääräpäi­nen ja viileästi harkiten otti tämän riskin tilauk­sen men­e­mis­es­tä muualle Euroop­paan. Osmon kir­joi­tus mielestäni vahvis­taa tämän.

    Mis­sä mieliku­vi­tus­maail­moissa ja pil­vilin­nois­sa Suomen poli­it­ti­nen eli­it­ti oikein elää?

    1. Finnvera oli valmis rahoit­ta­maan ris­teil­i­jää 600 miljoon­al­la oma­l­la riskil­lään, val­tio lupasi yli 40 miljoo­nan lahjoituk­sen. Lisäk­si halut­ti­in viisikym­men­tämiljoon­aa käytän­nössä lahjoi­tus­ta konkurssi­ti­las­sa ole­valle kon­sernille. Saarikan­gas puhui vas­toin parem­paa teitoaan ver­taa­mal­la tätä taval­liseen asun­to­lainaan. Jos se on näin riskitön­tä, kas kun telakkay­htiö ei poiken­nut lähim­mässä osu­us­pankin konttorissa.

  48. JouniL:
    http://yle.fi/uutiset/saarikangas_syyttaa_hallitusta_telakkateollisuuden_tuhosta/6430408

    Ensin Nokia nyt telakat, ennen sitä paperiteollisuus.

    Mis­sä kuplas­sa hal­li­tus elää. Työ­paikat tuho­taan ja aje­taan Eteläiseen Euroop­paan samal­la kun jae­taa tukirahoja.

    Eikö hal­li­tuk­sen pitäisi olla Suomen kansan puolella?

    Hal­li­tus tietää hyvin, että suo­ma­laiset äänestäjät elävät pilvessä.
    Mikään ei parane, ellei poli­itikko­jemme riip­pu­vu­us pil­viveikoista ja polulis­tis­es­ta väärän tiedon levit­tämis­es­tä lopu.

  49. a_l:
    Hal­li­tus jät­ti myön­tämät­tä 50 miljoo­nan euron lainan, jon­ka vuok­si vajaan mil­jardin euron tilaus menetet­ti­in Ran­skaan. Tässä talousti­lanteessa! Olette te varsi­naisia bisnesmiehiä.

    Vaikea kek­siä mitään perustelua jon­ka mukaan hal­li­tuk­sen päätös olisi ollut oikea. 

    Jeesustelu yri­tys­tu­ista voidaan jät­tää väli­in, sil­lä niihin käytetään sato­ja miljoo­nia joka tapauk­ses­sa. Solid­i­um ostaa taloudel­lis­es­tikin epäkelvon Tal­vi­vaaran osakkei­ta ja Nokialle myön­netään miljoo­nia T&K ‑han­kkeisi­in jot­ka yri­tys tek­isi joka tapauksessa.

    Hal­li­tuk­selta ei pyy­det­ty lainaa vaan vastik­kee­ton pääomasijoitus.
    Kaup­pa meni Ran­skaan sik­si, että sieltä osta­ja saa ris­teil­i­jän edullisemm­nal­la hin­nal­la ja nopeam­min (ainakin, jos suo­ma­laiset aut­ta­vat, kalli­il­la hinnalla).
    Lisäk­si Ran­skan telak­ka itse on vakavaraisem­pi kuin Turun telak­ka, ilmeis­es­t­gi Ran­skan val­tion sijoi­tusten vuok­si, jos ker­ran se on seisonut tyhjil­lään neljä vuotta.

    Turus­sa on nyt töitä vuo­teen 2015. Uut­ta, suur­ris­teil­i­jää kan­nat­tavam­paa työtä, ehtii han­kkia siihen men­nessä hyvin. Jos halu­taan paneu­tua töi­hin ja lopet­taa tämä tois­t­en syyttely.

  50. Ei hätää. Vihreil­lä on Europar­la­men­tis­sa sel­l­aiset Tyk­it (Hau­ta­la, Has­si) että koko maail­ma pelas­tuu ja Ran­s­ka saa ansion­sa mukaan 

    Onhan tämä karmea episo­di ja Osmokin vielä kehuu ratkaisua. Vihreiden(kin) osaa­mat­to­muu­den määrä se jak­saa aina vaan yllättää.

  51. 50M euron lainan olisi voin­ut kin­u­ta pank­in­jo­hta­jal­takin. Se olisi kuitenkin vaat­in­ut seli­tyk­sen, miten tap­pi­ol­liseen toim­intaan sijoite­tus­ta 50M mak­se­taan korot ja pääo­ma takaisin — ei mitenkään, jollekin jää mustapekka käteen ja pank­ki ei sitä riskiä ota. Tai ottaa, jos se saa hul­vat­toman koron lainalle, jol­loin se voi etukäteistää kas­savir­taa eli pienen­tään riskiään. Toiv­ot­tavasti hal­li­tus tiesi tarpeek­si var­masti, että miljoonien inno­vaa­tio­tukea ei tarvitse oikeasti mak­saa, kos­ka ris­telijää ei mitenkään raken­neta. Onhan se nyt piru, jos fir­malle ollaan työn­tämässä melkein vastik­kee­ton­ta fyrkkaa 40M ja se ei sit­ten kelpaa.

  52. Ihan hyvä, että tilaus meni Ran­skaan. Säästyvät­pähän nekin tuki­ra­hat johonkin järkeväm­pään ja samal­la pois­tuu ris­ki, että Fin­veras­ta tulisi jälleen ker­ran laivanvarustaja.

    Telakkat­uet ovat nimit­täin sel­l­ainen lop­u­ton suo, johon mei­dän mas­sit eivät mil­lään riitä, jos ja kun isom­mat pelu­rit jonkun tilauk­sen ihan oikeasti omille telakoilleen halu­a­vat. Koko laivan­raken­nusala on jär­jet­tömien mil­ja­di­tukien ja polkumyyn­nin niin pahasti pilaa­ma ala, että parem­pi pysyä pois.

    Nyt pom­mi on saatu siir­ret­tyä ran­skalaisen veron­mak­sa­jan syli­in — ja hyvä niin.

  53. Kat­soin äsken Iso-Masan Päivän kas­vo-haas­tat­telun enkä voi muu­ta kuin ihme­tel­lä, mitä moti­ive­ja hänen takanaan oikein on.
    Mik­si hänen piti vaku­ut­taa kat­so­jille, että oman pääo­man vahvis­tus­laina (pääo­ma­laina) on ihan sama kuin me menisimme hake­maan asun­to­lainaa pankista? Eikö hän todel­la tiedä itsekään vai mik­si hän joh­dat­teli kat­so­jia harhaan? Mikä on motiivi?
    Masan visiois­sa ei ollut mitää posi­ti­ivista.- Miksi?
    Hän ker­toi, että ris­teil­i­jäti­lauk­sista on juuri nyt kova kil­pailu, ja sik­si hin­nat menevät alas. Parin vuo­den kulut­tua tulee seu­raa­va tilauskier­ros, jol­loin hin­nat voivat olla parem­mat. Siihen asti Turun telakalla on töitä Ran­skan aut­tamises­sa ja TUI-laivois­sa, joiden rahoituk­sen jär­jestämi­nen on paljon helpom­paa kuin jät­tiris­teilöi­jöi­den. Masa väit­ti, että osaamisketjut katoa­vat siihen meneessä. Ihan toden-tottako?
    Mik­si Masa puhuu koko telakka­te­ol­lisu­u­den alasajos­ta, kun todel­lisu­udessa puhutaan vain jät­tiris­teil­i­jöistä? Mis­sä on tulevaisuudenusko?

    Olen kun­nioit­tanut suuresti Isoa-Masaa siitä asti, kun yli 20 vuot­ta sit­ten kuun­telin hänen ker­to­muk­sen­sa ensim­mäisen lois­toris­teil­i­jän kuu­den mil­jardin markan rahoituk­sen han­kkimis­es­ta maail­manympäri­matkaamisel­la. Vaku­ut­ta­va mies.

    Nyt valitet­tavasti en luo­ta mieheen enää yhtään.

  54. Ei kan­na­ta har­mitel­la lai­vati­lauk­sen mene­tys­tä Ran­skaan. Tuli­han se EU:hun, ja tue­taan­han me voimakkaasti etenkin Ran­skan maat­alout­ta, se työl­listää yhtä paljon ulko­maalaisia kuin laivan­raken­nus Turussa.

    Jos Val­tio rahoit­taisi ja takaisi melkein mitä vaan,telakkatukikaavalla, vaik­ka talo­jen rak­en­tamista, taku­ul­la saataisi­in työl­lis­tet­tyä yhtä paljon Viro­laisia ja Puo­lalaisia raksamiehiä .

  55. Eikö hal­li­tuk­semme luo­ta suo­ma­laisi­in osaa­ji­in, tässä tapauk­ses­sa laivan­rak­en­ta­ji­in? Ilman osaamista ei kyseisen jät­tiris­teil­i­jän kah­den edeltäjänkään (sis­ar­aluk­sia siis kaik­ki kolme) rak­en­t­a­mi­nen olisi ollut mah­dol­lista. Mik­si Ran­skan ratkaisu oli toinen, vaik­ka joutu­vat heti kyse­lemään suo­ma­laisen osaamisen perään? 

    Olet­taisin tasaisen tuotan­non ole­van mis­sä hyvän­sä kan­nat­tavam­paa, kuin vuoris­torata­maisen työvoimatarpeen hallinta. Nyt on syn­tynyt iso kuop­pa paikat­tavak­si. Onko hal­li­tus­puoluei­den mielestä todel­lakin mielekkääm­pää alkaa lapi­oi­da Varsi­nais-Suomeen työt­tömyysko­r­vauk­sia kuin pitää ihmiset töis­sä vien­ti­t­u­lo­ja tuot­taval­la alalla? 

    Luot­ta­mus työn ja toimeen­tu­lon jatku­vu­u­teen luo yhteiskun­taan vakaut­ta. Sen puute aikaansaa hel­posti ongelmia.

    1. Perus­teena oli se, että jos ris­teilyalus­ten tekem­i­nen tapah­tuu lähin­nä val­tioiden rahoil­la ja osta­ja saa aluk­sen melkein ilmaisek­si, ala ei ole kansan­taloudel­lis­es­ti järkevä.

  56. Poli­ti­ik­ka ja ammat­ti­jo­ht­a­mi­nen pitää iroit­taa toisistaan. 

    Talous­poli­it­ti­nen min­is­terivaliokun­ta on maal­likoiden kok­ous. Asi­at esit­telee virkamiehet, jot­ka hekin ovat sub­stanssista täysin pihalla. 

    Her­ra var­jele, jos asun­to-osakey­htiön hal­li­tuk­ses­sa on yksikin poli­itikko. Ain­oa mis­tä voi olla var­ma on, että vastik­keet nou­se­vat ja vel­ka kasvaa.

    Ode sen­tään ker­toi tässä blo­gis­sa, että vihreät, joi­ta talous­poli­it­tises­sa min­is­terivaliokun­nas­sa edus­taa Ville Niin­istö, niin virheät sitou­tu­i­v­at päätök­seen, kos­ka ris­teil­i­jät ovat saas­tut­tavia ja turhia.

  57. Fak­tat heit­tivät Odel­la häränpyllyä

    Finnver­an entisenä hal­li­tuk­sen jäse­nenä halu­an oikaista Osmon näke­myk­sen siitä, että kyse ris­teil­i­jäti­lauk­ses­sa olisi ollut “pahim­mil­laan” Suomen val­tion rahoil­la rak­en­tamis­es­ta ja lahjoituk­ses­ta amerikkalaiselle varustajalle. 

    Laivakaupois­sa on ollut ja on nor­maali kaup­pat­a­pa, että Finnvera myön­tää takauk­sen, hyvää takaus­mak­sua vas­taan, rahoit­ta­japankeille ja varus­ta­mo mak­saa tilauk­sen kaup­pahin­nan pääosan ( 80 %), kun lai­va luovute­taan. Ker­taakaan ei näistä takauk­sista ole tul­lut Finnver­alle tap­pi­oi­ta, ain­oas­taan kym­me­nien miljoonien tuo­tot takausmaksuina. 

    Ris­telijän kaup­pahin­nan, läh­es mil­jar­di euroa, mak­saa tietenkin osta­ja, eikä sitä lahjoi­ta Suomen val­tio. Suo­ma­laisen työn osu­us tilauk­ses­ta olisi ollut 70–80 %:ia, joten mene­timme 700–800 miljoon­aa euroa amerikkaista rahaa, joka nyt on pois kansan­taloud­estamme ja hyödyt­tää Ranskaa.

    Pääo­ma­lain­o­ja ja riskisi­joituk­sia varten meil­lä on vaikka­pa Teol­lisu­us­si­joi­tus Oy, jot­ta val­tion ei olisi suo­raan tarvin­nut tuo­ta 50 milj. euron rahoi­tus­ta jär­jestää. Sen ehdot olisi tietenkin pitänyt huolel­la neu­votel­la, mikä tuskin olisi ollut ylivoimaista, jos aitoa tah­toa saa­da tilaus ja huole­htia työ­paikoista ja teol­lisu­ud­es­ta olisi val­lan kam­mareista löytynyt.

    Osmon kir­joi­tus ja muu­ta­mat kom­men­tit ( mm. kansane­dus­ta­ja Lasse Männistö)kertovat ikävä kyl­lä siitä, että kyse oli myös ide­ol­o­gis­es­ta asen­teesta, jos­sa “van­hanaikainen” teol­lisu­us halu­taankin häätää Suomesta.

    Se on kovin sydämetön­tä ja lyhyt­näköistä poli­ti­ikkaa. Pääkaupunkiseudun vihertävä päät­täjäeli­it­ti (puoluekan­taan katsomatta)on irtaan­tunut jo pelot­ta­van etäälle Suomen ja taval­lis­ten suo­ma­lais­ten duunarei­den ja yrit­täjien arjes­ta ja huolista.

    Mat­ti Viialainen
    Puumala

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Finnvera oli valmis rahoit­ta­maan ris­teil­i­jää 600 miljoon­al­la oma­l­la riskil­lään, val­tio lupasi yli 40 miljoo­nan lahjoituk­sen. Lisäk­si halut­ti­in viisikym­men­tämiljoon­aa käytän­nössä lahjoi­tus­ta konkurssi­ti­las­sa ole­valle kon­sernille. Saarikan­gas puhui vas­toin parem­paa teitoaan ver­taa­mal­la tätä taval­liseen asun­to­lainaan. Jos se on näin riskitön­tä, kas kun telakkay­htiö ei poiken­nut lähim­mässä osu­us­pankin konttorissa. 

    Finnver­an rahoi­tus on tietääk­seni takaus, ja siihen liit­tyvä ris­ki riip­puu kai enem­män laivan tilaa­jan (Roy­al Caribbean) taloudel­lis­es­ta tilanteesta kuin telakan. Ja jälkim­mäistä ei hal­li­tuk­sen päätös ainakaan paran­tanut. Tietääk­seni tilaa­jal­la ei ole taloudel­lisia ongelmia, ja oletet­tavasti kah­den edel­lisen ris­teil­i­jän mak­sut ovat tulleet sovi­tusti. Myöskään hal­li­tus ei ole sanonut, että syy tuen epäämiseen olisi ollut liian suurek­si kas­vanut Finnver­an takausten riski. 

    On myös jäänyt epä­selväk­si, että pyy­det­ti­inkö 50 miljoon­aa euroa vai 90(=50+40) miljoon­aa euroa. Osmon kom­ment­ti viit­taa jälkim­mäiseen vai­h­toe­htoon, mut­ta uuti­soin­ti tiedo­tusvä­lineis­sä on viitan­nut ensim­mäiseen. Mut­ta omas­ta mielestäni täl­lä ei ole kauheasti merk­i­tys­tä, kos­ka jopa tuol­lainen 100 miljoo­nan vastik­kee­ton suo­ra tukikin olisi ollut perustel­tu, jos toises­sa vaakakupis­sa todel­lakin on ker­ro­tut yli 10000 henkilö­työvuot­ta. (Iltale­hden mukaan telakan arvio oli 12000 henkilötyövuotta.) 

    Jos julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen poh­jal­ta pes­simistis­es­ti arvioidaan, että tilauk­sen saami­nen olisi edel­lyt­tänyt val­ti­ol­ta 100 miljoo­nan lahjoi­tus­ta 40 miljoo­nan sijaan, ja täl­lä 100 miljoon­al­la olisi tur­vat­tu 10000 henkilö­työvuot­ta, niin siinäkin tapauk­ses­sa yhden henkilö­työvuo­den hin­naksi tulee val­ti­olle vain 10000 euroa. Sama sum­ma tai enem­mänkin olisi toden­näköis­es­ti tul­lut takaisin val­ti­olle vero­tu­loina. Ja läh­es sama sum­ma menee 10000 henkilön työt­tömyysko­r­vauk­si­in ja mui­hin tuki­in vuodessa, mut­ta työt­tömyysko­r­vauk­sil­la ei osaami­nen tai laivan­raken­nus­te­ol­lisu­us ainakaan kehity.

    Ei voi muu­ta sanoa kuin, että on todel­la käsit­tämätön ratkaisu Suomen hallitukselta.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Perus­teena oli se, että jos ris­teilyalus­ten tekem­i­nen tapah­tuu lähin­nä val­tioiden rahoil­la ja osta­ja saa aluk­sen melkein ilmaisek­si, ala ei ole kansan­taloudel­lis­es­ti järkevä. 

    Osmo,
    tämä peruste voisi olla ymmär­ret­tävä, jos val­ti­ol­la olisi jokin vai­h­toe­htoinen tapa tar­jo­ta nämä menete­tyt 12000 henkilö­työvuot­ta. Ei se työt­tömyysko­r­vaustenkaan mak­sami­nen ole kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää. Päin vas­toin, se on vielä huonom­pi sijoi­tus kuin 100 miljoon­aa vastik­kee­ton­ta tukea mil­jardin euron ris­teil­i­jälle. Mut­ta jostain syys­tä hal­li­tus näyt­ti val­it­se­van nämä työttömyyskorvaukset. 

    Tämä on täysin käsittämätöntä.

  60. En tiedä mikä tässä on lop­ulli­nen totu­us, toiv­ot­tavasti selviää aikanaan. Tämän­lu­okan lai­vati­lausten erikoisu­us on vain se, että rahat=miljardi saadaan vas­ta kun lai­va on valmis. Tämä aiheut­taa suuren luo­to­tus­tarpeen. Ei laivan­raken­nus­ta voi ver­ratakaan johonkin pienem­pään investoin­ti­tavaratuotan­toon. Jotenkin tun­tuu vaan siltä, että ran­skalaiset ovat tulkin­neet luo­vasti EU sään­nök­siä. Näyt­täisi siltä, että osaami­nen olisi ollut Turus­sa parem­paa ja koke­mus­ta sis­ar­aluk­sista jo paljon. Ehkä se 50 miljoo­nan laina oisi kuitenkin kan­nat­tanut antaa, kos­ka se olisi ilmeis­es­ti hep­ot­tanut STX:n muu­takin lainansaan­tia. Asun­to­lain­oi­hin ver­taami­nen tässä yhtey­dessä on ihan höpöhöpöä.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Perus­teena oli se, että jos ris­teilyalus­ten tekem­i­nen tapah­tuu lähin­nä val­tioiden rahoil­la ja osta­ja saa aluk­sen melkein ilmaisek­si, ala ei ole kansan­taloudel­lis­es­ti järkevä. 

    Tuki­ai­sista voidaan olla mon­ta mieltä (esim syöt­tö­tar­if­fit jot­ka ovat sen­tään ihan kylmää käteistä valmis­tusa­jan rahoitukse sijaan), mut­ta mis­tä tämä ilmainen alus osta­jalle oikein näi­hin ilmestyy?

  62. Mat­ti Viialainen:

    Ris­telijän kaup­pahin­nan, läh­es mil­jar­di euroa, mak­saa tietenkin osta­ja, eikä sitä lahjoi­ta Suomen val­tio. Suo­ma­laisen työn osu­us tilauk­ses­ta olisi ollut 70–80 %:ia, joten mene­timme 700–800 miljoon­aa euroa amerikkaista rahaa, joka nyt on pois kansan­taloud­estamme ja hyödyt­tää Ranskaa. 

    Eikös me voitaisi samal­la taval­la lait­taa raha­pa­ja lyömään mil­jar­di 2 € kolikkoa, jot­ka myytäisi­in amerikkalaisille 1 € kap­pale­hin­taan? Siinähän me saataisi­in mil­jar­di euroa amerikkalais­ten rahaa kansantalouteemme!

    Jos esimerk­ki kuu­lostaa type­r­ältä ja lapsel­liselta, niin mitä pitäisi sit­ten sanoa laivo­jen rak­en­tamis­es­ta tap­pi­ol­la ja val­tion tukien varassa?

  63. Pettymys1: Kun etäis­es­ti dig­gaa­mani kokoomuk­sen toisek­si hienoin poli­itikko, Jan Vapaavuori, henkilöi­tyy niin vah­vasti tähän ulkopoli­it­tiseen/Eu-poli­it­tiseen panttivankeuteen.
    Pettymys2: Kun avoimesti dig­gaa­mani, päivän­poli­ti­ikan yläpuolel­la argu­men­toi­va Osmo Soin­in­vaara joutuu ilmeis­es­ti hal­li­tuk­sen lojali­teetin takia perustele­maan kan­to­jaan ja näke­myk­siään ihan pöhkösti. Nimit­täin, et sä Osmo noin hölmö ole.

    Touko Met­ti­nen
    Hen­na on se ykkönen

  64. Luet­tuani ja kuun­nel­tuani tiedo­tusvä­lineistä Jan Vapaavuoren, Mar­tin Saarikankaan, Turun telakan johta­jan Jari Antti­lan, Aker Arc­ticin Suomen toim­into­jen johta­jan, ran­skalaisen STX-telakan johta­jan, ja Ran­skan val­tion­va­rain­min­is­terin Moscovicin lausun­not, niin häm­men­nyk­seni yhä vain kas­vaa. Tun­tuu usko­mat­toma­l­ta, että voidaanko Suomen hal­li­tuk­ses­sa ja virkamieskun­nas­sa olla tosi­aan näin pöljiä. Jos taval­lises­sa kansalaises­sakin herää täl­lainen suut­tumus, niin ei ole vaikea ymmärtää, että mil­laiset ovat tun­teet laivan­raken­nusalan ihmis­ten ja eri­tyis­es­ti Turun telakan väen keskuudessa.

    Eihän Suomeen kukaan investoi nyt eikä tule­vaisu­udessa, jos Suomen hal­li­tuskaan ei maan teol­lisu­u­teen enää usko.

    Herää myös kysymys, että ovatko virkamiehet ja poli­it­ti­nen eli­it­ti tosi­aankin näin vier­aan­tunei­ta yri­tys­maail­mas­ta ja täysin ulal­la teol­lisu­u­den kan­sain­välisen kil­pailun kysymyk­sis­sä. Ovatko samat virkamiehet, jot­ka Vapaavuoren mukaan yksimielis­es­ti esit­tivät hal­li­tuk­sen kiel­teistä lainapäätöstä telakkat­ues­ta, myös taan­noisen hiukkas­tutkimuk­sen Lagu­na-han­kkeen tyr­män­neen päätök­sen takana? Han­kkeesta per­il­lä ole­vat tahot ja alan pro­fes­sorit ovat häm­mästelleet min­is­ter­iöi­den negati­ivista asen­net­ta myös kyseisessä hankkeessa. 

    Näyt­tää siltä, että Suo­mi viit­taa kin­taal­la edis­tyk­sel­listä teknolo­giaa ja korkeaa osaamista vaa­tiville han­kkeille, joista muut maat suo­ras­taan kil­pail­e­vat. Jos Suomen poli­itikoista ja virkamiehistä asi­at oli­si­vat kiin­ni, niin ei olisi Euroopan hiukkas­tutkimuskeskus­takaan (CERN) koskaan perustet­tu tai alet­tu rak­en­taa koereak­to­ria fuu­siovoimalaa varten (Cadarache). No, onnek­si ran­skankielisessä osas­sa Euroop­paa ymmär­retään täl­lais­ten han­kkei­den arvo.

    Tun­tuu, että Suomes­sa monien poli­itikko­jen ja virkami­esten toim­inta­pe­ri­aat­teena on, että kun­han ei tee mitään, niin ei tee myöskään virheitä. Yksi esimerk­ki tämän toim­intal­in­jan tulok­sista nyt sit­ten näkyy tässä laivatilausasiassa.

    Osmolle kuitenkin pis­teet suo­raselkäisyy­destä, vaik­ka kan­nat­ta­masi hal­li­tuk­sen päätös oli kyl­lä mielestäni väärä täl­lä kertaa.

  65. Miet­tikääs nyt ennenkun asiantun­ti­joina ja FV:n hal­li­tuk­ses­sa istuneina avaat­te suu­tanne. Kuka lop­puen­lopuk­si tietää paljonko lai­va mak­saa todel­lisu­udessa? Kuka teistä tietää onko laivan hin­ta­lap­pu todel­la 1m€ vai 1,5m€? FV asiantun­ti­ja voisitko ker­too mikä takause­hdoista?. Jos takauk­sen saa­ja on mak­sukyvytön ja jos takaa mak­sukyvytön­tä vel­ka jää usein takaa­jan mak­set­tavak­si. Right? Olete­taan että stx las­kee laivan hin­nan tarkoituk­sel­la tap­pi­ol­lisek­si. Todel­lisu­udessa laivaan menee­ki vaik­ka toi 1,5mrd€ niin kuka mak­saa siinä­ta­pauk­ses­sa kun stx:n her­rat on vetänyt ensin rahat tasku­un ja hups jäikin 500me vielä velkaa? Jos asia olisi niin help­poa niin mik­sei stx saanu mil­jardin bis­nek­seen 50me lainaa vapail­la markki­noil­ta? Vapaat markki­nat usein odot­taa tuot­toa sijoite­tul­ta pääo­ma­lle? Tässä tilanteessa näköjään pankit on ollut hereillä.

  66. Suomes­sa on hit­saa­jil­la nol­latyöt­tömyys. Mik­si puo­lalaisia hit­saa­jia pitäisi tuo­da Suomeen tekemään hom­mia val­tion tuella?

  67. Onnek­si hal­li­tus sen­tään seu­raavak­si selvit­tää EU:n tuke­m­ana Ran­skan rahoituk­sen laillisuuden. 

    Ai, ei?

  68. Hup­sis: Tuki­ai­sista voidaan olla mon­ta mieltä (esim syöt­tö­tar­if­fit jot­ka ovat sen­tään ihan kylmää käteistä valmis­tusa­jan rahoitukse sijaan), mut­ta mis­tä tämä ilmainen alus osta­jalle oikein näi­hin ilmestyy?

    Siinä kohdas­sa kun mil­jardin kaup­pahin­ta muut­tuu ilmaisek­si, järkiar­gu­men­tit vaikenevat.

    1. Ilmainen nyt on liioit­telua, mut­ta val­tion tukien osu­us on kyl­lä huomattava.
      Suomen on vaa­dit­ta­va komis­sio­ta tutki­maan Ran­skan toimien laillisuus.

  69. “Suomen on vaa­dit­ta­va komis­sio­ta tutki­maan Ran­skan toimien laillisuus.”

    Hol­lande sanoo Suomelle: So wat!

  70. Kun EU eli komis­sio ilmoit­taa, että voihan tätä tutkia, mut­ta ei se mitään muu­ta, että lai­vati­laus­ta EU:n mah­ti­val­tioon ei nyt ainakaan peruta jonkun muodol­lisu­u­den takia, hal­li­tus peräytyy.

    Suomen talouden kai vain pitää sopeu­tua entistä parem­min tähän “isot määrää” ‑kuvioon, mut­ta se nyt on toinen juttu.

    Mitä tulee laivan hin­taan, joo, var­maan tar­jouk­seen on las­ket­tu kaiken­laista inno­vaa­tio­tukea sun muu­ta val­tion­a­pua. Ja, joo, tyh­määhän tuol­lainen on. 

    Mut­ta pitää muis­taa, että veron­mak­sa­jat elvyt­tävä par’aikaa Kreikan talout­ta ja sak­salaisia ja ran­skalaisia pankke­ja sum­mal­la, joka luul­tavasti nousee satoi­hin miljooni­in. Mik­si? Kos­ka halu­taan päästä laman yli talouden rak­en­tei­den tuhoutumatta.

    Tai siis jotkut haluavat.

  71. Suomen hal­li­tuk­sen päätös 50 miljoo­nan lainan myön­tämisen estämis­es­tä oli yksimieli­nen ja hal­li­tuk­sen lin­jausten mukainen. Jo hal­li­tus­sopimuk­ses­sa lähdet­ti­in siitä, että EURON pelas­tamisek­si pitää olla valmius tehdä kaik­ki mah­dolli­nen. Juuri tämän lähtöko­hdann takia per­sut eivät, suures­ta vaalivoitos­ta huoli­mat­ta voineet osal­lis­tua hallitukseen. 

    Ja kyl­lä hal­li­tus onkin EURON pelas­tamiseen sat­san­nut. On annet­tu suo­raa “lainaa”. On lieven­net­tyy “lain­o­jen” ehto­ja. On taat­tu kri­isi­maid­en lain­o­ja yhdelle jos toisellekin kri­isi­maalle. On toimitet­tu rahaa eri­lais­ten kri­isir­a­has­to­jen perus­pääo­mak­si. On luovutet­tu itsenäiselle Suomelle kuu­lu­vaa päätös­val­taa EU:n päät­täjille. On pain­os­tet­tu Suomen pank­ki otta­maan osaa eri­laisi­in kri­isi­maille suun­nat­tui­hin tuk­i­toimi­in. EURON tukemiseen käytet­ty­jen varo­jen ja vas­tu­iden yhteis­määrää ei kukaan tiedä, mut­ta kym­menis­sä mil­jardeis­sa ne liikkuvat.

    Toinen hal­li­tus­sopimuk­sen ydinko­hdista oli Suomen val­tion velan nousun estämi­nen ja kansan­talouteen suh­teutetun velan arvon pienen­tämi­nen. Tämän päätök­sen toteu­tu­mi­nen ei ole näköpi­iris­sä. Hal­li­tuk­sen on määrä lisätä val­tion tulo­ja ja pienen­tää meno­ja, jot­ta tähänkin päämäärään päästäisiin.

    On siel­lä hal­li­tu­so­hjel­mas­sa muitakin toimia, mut­ta ne ovat selkeästi vähem­män tärkeitä. Niistä, kuten työt­tömyy­den selät­tämis­es­tä kyl­lä puhutaan, mut­ta puheen tasolle toimet ovat ennen tätä lain­oi­tu­is­ratkaisua jääneet.

    Joten hal­li­tuk­sel­la oli lain­oi­tus­päätöstään tiedos­sa se, että jostain on pakko säästää. 50 miljoon­aa on iso raha. Tosin ei niin iso kuin ne kymmenet mil­jardit, jot­ka hal­li­tus on käyt­tänyt EURON tukemiseen, mut­ta iso kuitenkin. Ja yksimielisel­lä, ja myös Osmon tuke­mal­la päätök­sel­la hal­li­tuk­semme päät­ti nou­dat­taen hal­li­tus­sopimus­ta. Rahaa ei siis jonkun kore­alaisen telakan tarpeisi­in. Tätä päätöstä tehtäessä var­maan huo­moiti­in se, että pika­puolin EURON tukem­i­nen vaatii Suomelta rahaa esimerkik­si Mal­talle, Por­tu­galille, Espan­jal­la, Slo­va­kialle ja ehkä jopa Italialle.

    Joten suot­ta hal­li­tuk­semme päätöstä on arvostel­la. Hal­li­tuk­semme velvol­lisu­us on suo­jel­la veron­mak­sa­jaimme rahaa turhal­ta haaskaukaelta, ja juuri näin hal­li­tuk­semme teki.

    Jos jonkun mielestä lainapäätöstä pitää arvostel­la, niin syylli­nen on suo­ma­lainen äänestäjä. Äänestäjät val­it­si­vat viime vaaleis­sa eduskun­nan, joka toimii kuin lam­maslau­ma. Antaa hal­li­tuk­sen jatku­vasti toimia täysin mie­len­sä mukaan. Päätök­sen kri­itikoiden on syytä seu­raavis­sa vaaleis­sa miet­tiä, kenelle antaa val­lan hal­li­ta Suomea.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Perus­teena oli se, että jos ris­teilyalus­ten tekem­i­nen tapah­tuu lähin­nä val­tioiden rahoil­la ja osta­ja saa aluk­sen melkein ilmaisek­si, ala ei ole kansan­taloudel­lis­es­ti järkevä.

    OSMO. OLISIKO AIKA TÄSMENTÄÄ KYSEISTÄ LAUSUNTOA.

    Yleisen käsi­tyk­sen mukaan Roy­al Carib­ian joutuu mak­samaan laivas­ta sopimuk­sen mukaisen hin­nan sil­loin, kun lai­va luovutet­tan valmi­ina telakalta. MISSÄ SYNTYY ILMINE?

  73. Poh­jan Akka: Hal­li­tuk­selta ei pyy­det­ty lainaa vaan vastik­kee­ton pääomasijoitus.
    ‘snip’

    Hal­li­tuk­selta pyy­det­ti­in nimeno­maan lainaa, oman pääo­man ehdoin. Ei ehdoit­ta ja hal­li­tus olisi voin­ut aset­taa omia ehto­jaan jos olisi halun­nut. Ei halunnut.

  74. tiedemies:
    Suomes­sa on hit­saa­jil­la nol­latyöt­tömyys. Mik­si puo­lalaisia hit­saa­jia pitäisi tuo­da Suomeen tekemään hom­mia val­tion tuella?

    Niin, mik­si? Oliko puo­lalais­ten hit­saa­jien tuon­ti jokin perustelu tässä asiassa?
    Mikähän on “tiedemiehen” mielestä hit­saustyön osu­us laivan hinnasta?

  75. Rit­mo:
    Miet­tikääs nyt ennenkun asiantun­ti­joina ja FV:n hal­li­tuk­ses­sa istuneina avaat­te suu­tanne. Kuka lop­puen­lopuk­si tietää paljonko lai­va mak­saa todel­lisu­udessa? Kuka teistä tietää onko laivan hin­ta­lap­pu todel­la 1m€ vai 1,5m€? FV asiantun­ti­ja voisitko ker­too mikä takause­hdoista?. Jos takauk­sen saa­ja on mak­sukyvytön ja jos takaa mak­sukyvytön­tävel­ka jää usein takaa­jan mak­set­tavak­si. Right? Olete­taan että stx las­kee laivan hin­nan tarkoituk­sel­la tap­pi­ol­lisek­si. Todel­lisu­udessa laivaan menee­ki vaik­ka toi 1,5mrd€ niin kuka mak­saa siinä­ta­pauk­ses­sa kun stx:n her­rat on vetänyt ensin rahat tasku­un ja hups jäikin 500me vielä velkaa?Jos asia olisi niin help­poa niin mik­sei stx saanu mil­jardin bis­nek­seen 50me lainaa vapail­la markki­noil­ta? Vapaat markki­nat usein odot­taa tuot­toa sijoite­tul­ta pääo­ma­lle? Tässä tilanteessa näköjään pankit on ollut hereillä.

    Hups ja hups… mut­ta ran­skalaiset tar­jo­si­vat vielä suo­ma­laisen hin­nan alle — mut­ta eihän ran­skalainen osaa laskea.
    Pankit osaa­vat toki laskea (sen­hän Kreik­ka, Irlan­ti ja Espan­ja ovat osoit­ta­neet) ja pankki­takaus on kallis.

    Kuten aikaisem­minkin olen toden­nut, Suomes­sa ei investoi­da (pait­si työt­tömi­in), Suomes­sa säästetään — ja nyt säästyi paljon rahaa.

  76. Viimeisimpi­en uutis­ten mukaan: “Ran­s­ka kykeni kuitenkin säi­lyt­tämään yllä­t­y­siskus­ta saa­mansa etu­matkan. Meretmarine.comin mukaan viime viikol­la, samaan aikaan kun Suomen hal­li­tus vielä piti kri­isikok­ouk­si­aan, sopimus allekir­joitet­ti­in Ran­skas­sa. Tar­jous oli esitel­ty Yhdys­val­lois­sa 15. joulukuuta.”

    Koko jutun suurin moka taisikin siis olla rahoi­tus­vaikeuk­sien päästämi­nen julkisuuteen.
    Ran­s­ka teki saman, minkä Masa osasi ensim­mäisen lois­toris­teil­i­jän kanssa: kier­si hil­jaa maail­man rahoit­ta­jat ja han­k­ki tarvit­ta­vat samaan aikaan, kun suo­ma­laiset pis­tivät mil­jardikau­pan murusik­si poli­tikoimal­la julkises­ti vaivais­ten 4 miljoo­nan ihmisen äänistä.

    Kyl­lä tästä maas­ta on tul­lut typerä!!!
    Suuri osa type­r­yy­den syn­tymis­es­tä johtuu inter­netin vapaista pal­stoista, joille on kehkey­tynyt val­taisa tyh­mien joukko­jen vaikutusvoima.

    Opi­taanko­han nytkään mitään?

  77. Julk­isten tieto­jen perus­teel­la STX näyt­tää pyrkivän eroon Suomen telakois­taan. Pyy­det­ty pääo­ma­laina saat­toi sik­si olla koukku, jon­ka nielaise­mal­la val­tio olisi pakotet­tu osta­maan telakkay­htiö itselleen.

    Ajatel­laan­pa tilan­net­ta, että laivapro­jek­tin puo­livälis­sä telak­ka olisi menos­sa konkurssi­in. Val­ti­ol­la olisi sil­loin käsis­sään läh­es mil­jardin upon­neet kus­tan­nuk­set ja vas­tu­ut, ja telakalla makaisi puo­li­valmis laiva. 

    Kuka­han rahoit­taisi ja tek­isi laivan lop­pu­un, sil­lä osta­jal­ta ei heruisi dol­lar­i­akaan ennen laivan valmistumista!

  78. Sokea Reet­takin näkee hel­posti, että nyt julk­isu­udessa olleista luvuista ei syn­ny toimi­vaa yhtälöä. Sokean Reetan talut­ta­ja on pysynyt pois­sa julk­isu­ud­es­ta ja se on hyvä se.

    Roy­al Caribbean on tilan­nut ja saanut kak­si isoa ris­teil­i­jää, jot­ka on raken­net­tu samo­jen suun­nitelmien mukaan ja kol­mas olisi tulos­sa. Ei tarvitse olla kum­moinenkaan asiantun­ti­ja ymmärtääk­seen, että täl­lainen sar­jatuotan­to mah­dol­lis­taa suuret säästöt ja melko yllä­tyk­set­tömän rak­en­tamisen. Ran­skalais­te­lakan edus­ta­jat sanoi­vat, että heil­lä ei ole koke­muk­sia lois­toris­teil­i­jöi­den rak­en­tamis­es­ta. Ja vaik­ka he saisi­vat täy­del­liset sar­jat piirus­tuk­sia, niin vaikeaa tulee ole­maan. Täl­lä perus­teel­la väitän, että kyseessä on muu­takin kuin 50 miljoon­aa. Toiv­ot­tavasti asia selviää joskus.

    Aamun lehti­ti­eto­jen mukaan tam­pere­lainen Koja neu­vot­telee ilmas­toin­ti­lait­tei­den myymis­es­tä tälle ran­skalais­te­lakalle. Epäeet­tisen veden valmis­tus siis tulee jatku­maan. Eivätkö vihreät voisi vaa­tia Kojaa lakkautet­tavak­si ja omis­ta­jia rangaistavaksi?

    Saisiko myös seli­tyk­sen, miten se lai­va lahjoite­taan amerikkalaisille? Anteek­sipyyn­töä lie­nee turha odottaa.

  79. Eikö näitä iso­ja telakkatukia voitaisi siirtää suo­raan EU:n hallinnoitaviksi? Näin varus­ta­mot ja monikansal­liset telakkay­htiöt eivät ainakaan pää­sisi kil­pailut­ta­maan tukia EU:n sisäl­lä. EU:lla on toki sään­tön­sä, mut­ta onhan aikaisem­minkin kaikissa yhteyk­sis­sä nähty, kuin­ka luo­vasti niitä eteläm­pänä sovelletaan.

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    Ilmainen nyt on liioit­telua, mut­ta val­tion tukien osu­us on kyl­lä huomattava.
    Suomen on vaa­dit­ta­va komis­sio­ta tutki­maan Ran­skan toimien laillisuus. 

    Entä sit­ten vaik­ka onkin huo­mat­ta­va. Tuista huoli­mat­ta suuren tilauk­sen lop­pusal­do on kansan­talouden kannal­ta selvästi posi­ti­ivi­nen, ja tilauk­set ovat teol­lisu­u­de­nalalle elin­tärkeitä, ainakin siihen asti kunnes telakan työn­tek­i­jöille on löy­det­ty jotain kan­nat­tavam­paa ja tuot­tavam­paa työtä. Sel­l­aista ei tietääk­seni ole näköpiirissä.

    Jos val­tion tuet ovat pelin hen­ki laivan­raken­nusalal­la, niin ei Suo­mi voi yksin ja yksipuolis­es­ti asian tilaa muut­taa. Suo­mi tekee vain itselleen vahinkoa täl­laisel­la erikoisen puh­da­sop­pisel­la markki­na­t­alouside­olo­gial­laan. Tämä ei tosin ole ensim­mäi­nen ker­ta, kun kokoomus tekee kansan­talouden kannal­ta huono­ja ide­olo­giaan poh­jau­tu­via päätök­siä. Aiem­pia huono­ja päätök­siä löy­tyy monien val­tion osit­tain tai kokon­aan omis­tamien yhtiöi­den huonos­ti toteutetus­ta yksityistämisestä.

    Juna meni jo, kyl­lä EU-komis­sion perään itkem­i­nen on nyt aivan turhaa. Voisin vaik­ka lyödä vetoa, että Ran­s­ka ei ole rikkonut sään­töjä mil­lään ilmeisel­lä taval­la, jos hei­dän val­tion­va­rain­min­is­terin­sä näin sanoo. He oli­vat täl­lä ker­taa luovem­pia löytämään tarvit­ta­vat ratkaisut ja heil­lä oli tah­toa huole­htia oman meri­te­ol­lisuuten­sa kehit­tymis­es­tä ja työllisyydestä.

  81. Rit­mo:
    Miet­tikääs nyt ennenkun asiantun­ti­joina ja FV:n hal­li­tuk­ses­sa istuneina avaat­te suu­tanne. Kuka lop­puen­lopuk­si tietää paljonko lai­va mak­saa todellisuudessa?

    Jos asia olisi niin help­poa niin mik­sei stx saanu mil­jardin bis­nek­seen 50me lainaa vapail­la markki­noil­ta? Vapaat markki­nat usein odot­taa tuot­toa sijoite­tul­ta pääo­ma­lle? Tässä tilanteessa näköjään pankit on ollut hereillä. 

    Kysymyk­sessä oli oman pääo­man ehtoinen laina, eli Osmon tulkin­nan mukaan lahjoi­tus, jota pyy­det­ti­in. Ei yksi­tyisel­lä pankil­la ole mitään syytä sel­l­aista antaa, mut­ta val­ti­ol­la olisi vah­va moti­ivi, jos sil­lä taataan kokon­aisen telakan työt vuosik­si ja yli 10000 henkilö­työvuot­ta. Ei yksi­tyisen pankin tarvi mak­saa työt­tömille telakkatyöläisille työt­tömyysko­r­vauk­sia eikä se voi kerätä työl­lis­te­ty­iltä telakkatyöläisiltä vero­ja. Nämä kaik­ki kuitenkin vaikut­ta­vat han­kkeen mielekkyyt­teen koko kansan­talouden näkökul­mas­ta. Val­tion olisi kan­nat­tanut antaa 50 miljoon­aa euroa mut­ta ei yksi­tyisen pankin.

    Hal­li­tus ei ole väit­tänyt, että han­ke ei olisi ollut toteutues­saan kansan­talouden kannal­ta posi­ti­ivi­nen. Hal­li­tus on vain ollut halu­ton ja avu­ton tekemään oman osansa, vaik­ka val­tion talous hyö­tyy han­kkeesta myös.

    Nyt syytä yritetään vierit­tää EU-sään­tö­jen tai telakan omis­ta­jan STX:n harteille. On aivan selvää, että nämä ovat tekosy­itä, kun tilauk­sen sai saman omis­ta­jan telak­ka toises­sa EU-maas­sa. Voidaan myös kysyä, että mik­si STX pääomit­taisi Turun telakkaa lisää, jos se ei ole vuosi­in tuot­tanut omis­ta­jalleen juuri mitään, vaik­ka tilauskan­ta on ollut hyvä ja on raken­net­tu kak­si maail­man kalleimpi­in kuu­lu­vaa laivaa. Mielestäni näyt­tää selvältä, että telak­ka ei ole omis­ta­jalleen kul­takaivos, mut­ta Turulle se toden­näköis­es­ti on. Suo­mi on hin­noitel­lut itsen­sä ulos laivan­raken­nus­te­ol­lisu­ud­es­ta, ain­oas­taan erikoisen vaa­tivis­sa ja erikoisosaamista edel­lyt­tävis­sä aluk­sis­sa kuten suuris­sa ris­teil­i­jöis­sä olemme pystyneet vielä kil­paile­maan, mut­ta ilmeis­es­ti emme enää niis­säkään. Ja syy tähän ei ole telakan omis­ta­jas­sa, vaan mei­dän suo­ma­lais­ten omis­sa päätöksissä.

  82. Nukku­Mat­ti: Jos julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen poh­jal­ta pes­simistis­es­ti arvioidaan, että tilauk­sen saami­nen olisi edel­lyt­tänyt val­ti­ol­ta 100 miljoo­nan lahjoi­tus­ta 40 miljoo­nan sijaan, ja täl­lä 100 miljoon­al­la olisi tur­vat­tu 10000 henkilö­työvuot­ta, niin siinäkin tapauk­ses­sa yhden henkilö­työvuo­den hin­naksi tulee val­ti­olle vain 10000 euroa. Sama sum­ma tai enem­mänkin olisi toden­näköis­es­ti tul­lut takaisin val­ti­olle vero­tu­loina. Ja läh­es sama sum­ma menee 10000 henkilön työt­tömyysko­r­vauk­si­in ja mui­hin tuki­in vuodessa, mut­ta työt­tömyysko­r­vauk­sil­la ei osaami­nen tai laivan­raken­nus­te­ol­lisu­us ainakaan kehity.

    Ei voi muu­ta sanoa kuin, että on todel­la käsit­tämätön ratkaisu Suomen hallitukselta.

    Luu­len­pa, että huo­mat­ta­va osa suo­ma­lai­sista yri­tyk­sistä löytäisi käyt­töä uusille työn­tek­i­jöille, jos val­tio mak­saisi jokaises­ta kymp­pi­ton­nin vuodessa. Ei siis muu­ta kuin piik­ki auki, ja kansan­talous pelastuu?

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Ilmainen nyt on liioit­telua, mut­ta val­tion tukien osu­us on kyl­lä huomattava.
    Suomen on vaa­dit­ta­va komis­sio­ta tutki­maan Ran­skan toimien laillisuus.

    Vaatikaa mitä ikinä halu­at­te, mil­jardi­ti­laus on jo men­nyt sivu suun. Myön­täisitte edes mokanne.

    Vas­toin hal­li­tuk­sen ide­olo­giaa, val­tioil­la on roolin­sa teol­lisu­us­poli­ti­ikas­sa, halut­ti­in sitä tai ei. Tämä ymmär­retään Kore­as­sa ja Ran­skas­sa, mut­ta Suomen hal­li­tus nai­ivis­sa ide­al­is­mis­saan mielu­um­min häviää oikein kuin pitää kiin­ni suo­ma­lais­ten työpaikoista.

    Mut hei, mepä saati­in Kreikalta vakuudet!

  84. Osmo Soin­in­vaara: Ilmainen nyt on liioit­telua, mut­ta val­tion tukien osu­us on kyl­lä huomattava.Suomen on vaa­dit­ta­va komis­sio­ta tutki­maan Ran­skan toimien laillisuus.

    Mikä on huo­mat­ta­va? Onko Osmol­la jotain salaista tietoa tukien suruudesta?

    Mik­si Ran­skan toimien lail­lisu­ut­ta pitää tutkia? Sään­nötkö rahoituk­sen todel­la estivät eivätkä tuet ja riskit? Vetoa­vatko poli­itikot vakavis­saan sään­töi­hin ja tekevät itses­tään naurettavia?

  85. Nukku­Mat­ti: Osmo,
    tämä peruste voisi olla ymmär­ret­tävä, jos val­ti­ol­la olisi jokin vai­h­toe­htoinen tapa tar­jo­ta nämä menete­tyt 12000 henkilö­työvuot­ta. Ei se työt­tömyysko­r­vaustenkaan mak­sami­nen ole kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää. Päin vas­toin, se on vielä huonom­pi sijoi­tus kuin 100 miljoon­aa vastik­kee­ton­ta tukea mil­jardin euron ris­teil­i­jälle. Mut­ta jostain syys­tä hal­li­tus näyt­ti val­it­se­van nämä työttömyyskorvaukset.
    Tämä on täysin käsittämätöntä.

    Voi kun olisi joku tapa työl­listää 12 000 ihmistä vuodek­si noin 700 miljon­al­la (taku­ut + inno­vaa­tiotuet + pääo­ma­laina), eli vajaa viiden ton­nin kuukausipalkalla?

  86. Nukku­Mat­ti: Kysymyk­sessä oli oman pääo­man ehtoinen laina, eli Osmon tulkin­nan mukaan lahjoi­tus, jota pyydettiin.
    ‘snip’
    Voidaan myös kysyä, että mik­si STX pääomit­taisi Turun telakkaa lisää, jos se ei ole vuosi­in tuot­tanut omis­ta­jalleen juuri mitään, vaik­ka tilauskan­ta on ollut hyvä ja on raken­net­tu kak­si maail­man kalleimpi­in kuu­lu­vaa laivaa. Mielestäni näyt­tää selvältä, että telak­ka ei ole omis­ta­jalleen kul­takaivos, mut­ta Turulle se toden­näköis­es­ti on.
    ‘snip’

    Oman pääo­man ehtoinen laina ei ole lahjoi­tus. Suo­mi käyt­ti sitä 90-luvun pankkikri­isin hoi­dos­sa, muut maat otti­vat osakkei­ta eli omis­tus­ta vastik­keek­si. Kuitenkin liikepankit mak­soi­vat lainansa pois niin pian kuin mah­dol­lista saadak­seen val­tion pois sekaan­tu­mas­ta asioihinsa.

    Suomen val­tio sai leiviskän­sä takaisin, maat jot­ka oli­vat otta­neet osakkei­ta, sai­vat myös voit­toa, kun pankit oli laitet­tu kun­toon ja osak­keet myytiin.

    Turun telakan voitoista tai tap­pi­oista min­ul­la ei ole tietoa (eikä mah­dol­li­sista kon­ser­ni­avus­tuk­sis­takaan), mut­ta Ran­skan telak­ka on ollut 4 vuot­ta tyhjil­lään, joten ei se ainakaan ole voin­ut hirveästi voit­toa tuot­taa. Eipä kyl­lä Turus­sakaan ollut tilauk­sia Oasis-ris­teil­i­jöi­den jäl­keen ennen kuin Viking Gracea alet­ti­in rakentaa.
    Siis kuka on hin­noitel­lut itsen­sä mihin?

  87. Tapio:
    Julk­isten tieto­jen perus­teel­la STX näyt­tää pyrkivän eroon Suomen telakois­taan. Pyy­det­ty pääo­ma­laina saat­toi sik­si olla koukku, jon­ka nielaise­mal­la val­tio olisi pakotet­tu osta­maan telakkay­htiö itselleen.

    Ajatel­laan­pa tilan­net­ta, että laivapro­jek­tin puo­livälis­sä telak­ka olisi menos­sa konkurssi­in. Val­ti­ol­la olisi sil­loin käsis­sään läh­es mil­jardin upon­neet kus­tan­nuk­set ja vas­tu­ut, ja telakalla makaisi puo­li­valmis laiva. 

    Kuka­han rahoit­taisi ja tek­isi laivan lop­pu­un, sil­lä osta­jal­ta ei heruisi dol­lar­i­akaan ennen laivan valmistumista!

    Tämäkin ihme on nähty. Wärt­silä meri­te­ol­lisu­u­den men­tyä konkurssi­in sil­loinen lois­toris­teil­i­jän tilaa­ja jär­jesti ainakin osara­hoituk­sen kesken jääneelle laivapro­jek­tille. Samas­sa rähinässä telak­ka sai nimek­seen Masa yards.

    Jotain tämänkaltaista tek­isi Roy­al Caribbean nyt. Kyse olisi laivan myöhästymis­es­tä ja sitä myötä saa­mat­ta jäävistä tuloista. Ja jos jostain syys­tä Roy­al Caribbean ei ostaisikaan laivaa, niin ei se myymät­tä jää.

  88. Tapio: Julk­isten tieto­jen perus­teel­la STX näyt­tää pyrkivän eroon Suomen telakois­taan. Pyy­det­ty pääo­ma­laina saat­toi sik­si olla koukku, jon­ka nielaise­mal­la val­tio olisi pakotet­tu osta­maan telakkay­htiö itselleen.Ajatellaanpa tilan­net­ta, että laivapro­jek­tin puo­livälis­sä telak­ka olisi menos­sa konkurssi­in. Val­ti­ol­la olisi sil­loin käsis­sään läh­es mil­jardin upon­neet kus­tan­nuk­set ja vas­tu­ut, ja telakalla makaisi puo­li­valmis lai­va. Kuka­han rahoit­taisi ja tek­isi laivan lop­pu­un, sil­lä osta­jal­ta ei heruisi dol­lar­i­akaan ennen laivan valmistumista!

    Niin tai näin, peru­songel­ma on suo­ma­laisen teol­lisu­u­den kil­pailukyky. Vaik­ka Vapaavuoren mukaan telakan kil­pailukyky ei voi olla kiin­ni val­tios­ta, voi val­tio tehdä paljon teol­lisu­u­den toim­intaedel­ly­tys­ten paran­tamisek­si. Elo­ran­nan, Stadigh­in ym. selvi­tyk­sistä löy­tyy keino­ja riit­tämi­in. Päätök­siä tart­tis tehdä.

  89. keskus­tan sip­ilän ehdot­ta­ma malli olisi tässä kai ollut mahdollinen?(ja en tosis­saan ole kepulainen)

    solid­i­um ostaisi ilmeis­es­ti konkurssikyp­sän telakan(suomi)pois esim.eurolla ja perus­taa uuden oy suo­mi telak­ka ab:n ja saa lai­vati­lauk­set Suomeen.

    tämä malli vaan ei ide­ol­o­gi­sista syistä kel­paa nykyhallitukselle.

    ei siitä var­maan lois­to­bisnestä olisi saanut mut­ta jos ver­rataan tule­vi­in työt­tömyys­tur­va kului­hin niin val­tio olisi jäänyt voitolle.

    nyt se on myöhäistä.(ainakin tämän laivan osalta)

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    tapio Taka­lo läh­estyy ongel­man ydintä.

    Toisin sanoen hal­li­tus ei pidä meri­te­ol­lisu­ut­ta alana jon­ka tule­vaisu­ud­es­ta kan­nat­taa pitää huol­ta? Ran­skas­sa nähdään asia toisin.

    Val­tio pait­si omis­taa myös lisää omis­tuk­si­aan monis­sa surkeis­sa yhtiöis­sä jot­ka toimi­vat kroonis­es­ti tap­pi­ol­lisil­la toimi­aloil­la: Finnair, Rautaruuk­ki, Tal­vi­vaara, Out­okumpu… Jos meri­te­ol­lisu­u­den työ­paikko­ja pide­tään vähem­män tärkeinä niin kan­takaa vas­tu­unne ja sanokaa se ääneen. Vapaavuorikin kehtaa väit­tää hal­li­tuk­sen tehneen kaiken voita­van tilauk­sen saamiseksi.

  91. Halu­aisin tietää, kuka oli se, joka vuoti julk­isu­u­teen tämän suuren liike­salaisu­u­den, siis Turun telakan rahoitusvaikeudet.
    Hän on syylli­nen siihen, että ran­skalaiset huo­ma­si­vat tilaisuuten­sa tulleen.
    Sen huomion jäl­keen suo­ma­laisil­la ei todel­lisu­udessa ollut mitään mahdollisuuksia.

    Epäilen, että Turun telakan johto on möhlinyt.

  92. Pro­fes­sori Taina helmikuu 2011:
    http://yle.fi/uutiset/professori_jattiristeilija_upotti_turun_telakan/5085709

    Analysoiti­inko koskaan tarpeek­si hyvin, mik­si tuli tappiota?
    Olisi pitänyt taju­ta, mitkä kus­tan­nuk­set ajoi­vat ohitse kau­pan sopimisen jälkeen.
    Ja mitä tekivät kaik­ki ne, jot­ka vboi­vat vaikut­taa kilpailukykyyn?

    Täl­lai­sis­sa suuris­s­apro­jek­teis­sa pitäisi esimerkik­si palkat sopia kiin­teinä etukäteen.

  93. Tapio:
    Julk­isten tieto­jen perus­teel­la STX näyt­tää pyrkivän eroon Suomen telakois­taan. Pyy­det­ty pääo­ma­laina saat­toi sik­si olla koukku, jon­ka nielaise­mal­la val­tio olisi pakotet­tu osta­maan telakkay­htiö itselleen.

    Ajatel­laan­pa tilan­net­ta, että laivapro­jek­tin puo­livälis­sä telak­ka olisi menos­sa konkurssi­in. Val­ti­ol­la olisi sil­loin käsis­sään läh­es mil­jardin upon­neet kus­tan­nuk­set ja vas­tu­ut, ja telakalla makaisi puo­li­valmis laiva. 

    Kuka­han rahoit­taisi ja tek­isi laivan lop­pu­un, sil­lä osta­jal­ta ei heruisi dol­lar­i­akaan ennen laivan valmistumista! 

    Mietin kyl­lä tätä mah­dol­lisu­ut­ta jo aiem­pia kom­ment­te­jani kir­joit­taes­sa. Eikö tässä tapauk­ses­sa kan­nat­taisi kuitenkin ottaa lai­vati­laus ja tehdä se sit­ten vaik­ka val­tion taku­ul­la ja rahoituk­sel­la lop­pu­un, jos telakan omis­ta­jal­ta omat rahat lop­pu­vat. Omis­taa­han Ran­skakin osan siitä telakas­ta, jolle tilaus nyt meni.

    Kukaan ei ole epäil­lyt vielä laivan tilaa­jan mak­su­valmi­ut­ta eikä telakan kykyä valmis­taa saman­lainen lai­va kuin kak­si edel­listä, joten mielestäni telak­ka kan­nat­taisi pelas­taa, vaik­ka se olisikin konkurssikyp­sä. Käsi­tyk­seni mukaan myös Yhdys­val­lois­sa pelastet­ti­in auto­te­ol­lisu­us julk­isin toimin sen ajaudut­tua suuri­in vaikeuk­si­in muu­ta­ma vuosi sit­ten. Mut­ta eihän Suomen hal­li­tuk­selta täl­laiseen riitä rohkeus.

    Minus­ta Suomen hal­li­tuk­sen ratkaisu on hyväksyt­tävä vain siinä tapauk­ses­sa, että hal­li­tuk­sel­la on ris­teil­i­jäti­laus­ta parem­pi ja kus­tan­nuste­hokkaampi suun­nitel­ma ole­mas­sa 10000 henkilö­työvuo­den luomisek­si muu­ta­man seu­raa­van vuo­den ajalle. Täl­lainen suun­nitel­ma voitaisi­in toki tehdä, ja Juha Sip­ilä on tämän suun­taisia toimia jo ehdot­tanutkin, mut­ta epäilen kyl­lä hal­li­tuk­sen kykyä saa­da aikaan mitään sellaista.

  94. Onko parem­pia ehdotuksia?

    Mene­timme hal­li­tuk­sen vir­hearvion takia välit­tömästi läh­es mil­jardin arvos­ta vien­ti­t­u­lo­ja. Se ei ole pikkusum­ma. Finnver­akin menet­ti kym­me­nien miljoonien takaustuotot. 

    Valitet­tavasti vaaras­sa on heti myös kak­si muu­ta ris­teil­i­jäti­laus­ta (TUI 1 ja 2), joiden rahoi­tus­paket­ti kaa­tui samas­sa yhtey­dessä. Niiden arvo on liki 800 miljoon­aa euroa, ja töi­den pitäisi alkaa jo maalisku­us­sa. Pahim­mil­laan Turun telak­ka hilje­nee siis jo kevääl­lä. Lisäk­si sivu suun meni optio toiseen jät­tiris­telijään, arvoltaan noin 1 miljardieuroa. 

    Yhdel­lä päätök­sel­lä hal­li­tus onnis­tui siis tor­ju­maan jopa noin 2,7 mrd euron vien­ti­t­u­lo­jen saamisen Suomeen lähivuosina.Tuollaista suo­raselkäisyyt­tä ei voi kuin ihailla.

    Silti tekee mieli kysyä, olisiko rahoi­tus­paketin kaata­jil­la ken­ties tar­jot­ta­vanaan vai­h­toe­htoinen, yhtä real­isti­nen tapa tien­ata kansan­talouteemme 2,7 mrd euroa amerikkalaista tai muu­ta ulko­maista rahaa? Olisiko teil­lä joku parem­pi ehdo­tus kuin­ka varmis­taa jopa 35 000 henkilö­työvuot­ta suo­ma­laiseen teollisuuteen?

    Val­tion omis­tus teol­lisu­usyri­tyk­sis­sä ( johon telakan pääo­ma­laina olisi voin­ut todel­lakin olla askel) ei ole mitenkään tava­ton­ta maail­mal­la eikä Suomes­sa. Solid­i­um ja Teol­lisu­usi­joi­tus ovat juuri ole­mas­sa sitä varten, että myös val­tio voi omis­ta­janakin har­joit­taa akti­ivista elinkeino-ja teollisuuspolitiikkaa. 

    Suo­ma­laisen meri­te­ol­lisu­u­den kil­pailukyvyn ja sen todel­lakin vält­tämät­tömän kan­nat­tavu­u­den paran­tamisen näkökul­mas­ta koti­mainen (osa)omistus STX Fin­lan­dis­sa olisikin nähtävä strete­gis­es­ti ei suinkaan uhkana vaan ennen kaikkea mahdollisuutena.

    Ris­telijöi­den rak­en­t­a­mi­nen on korkean teknolo­gian ja vaa­ti­van osaamisen toimi­ala, jota ei saisi Suomes­ta menet­tää, kuten nyt uhkaa käydä.

    Telakan tase- ja kan­nat­tavu­u­songel­mat eivät ole niin paho­ja, etteikö täl­lä nyt valitet­tavasti menetetyl­lä tilauskan­nal­la ja kokon­aishyö­ty­i­hin näh­den pienel­lä pääoma­panok­sel­la olisi voitu tilanne korjata. 

    Mut­ta siihen tarvit­taisi­in saman­laista vah­vaa tah­toa edis­tää koti­maisen teol­lisu­u­den toim­intaedel­ly­tyk­siä kuin vaikka­pa Ran­skas­sa. Se taas vaatisi suun­nan­muu­tos­ta nyky­poli­ti­ikkaan, jos­ta ei tai­da toivoa olla. 

    Hir­muista, sanoisi Paasikivi. Ja jos Kekko­nenkin eläisi niin hän lisäisi, että saatanan tunarit!

  95. “Pyy­det­ty pääo­ma­laina saat­toi sik­si olla koukku, jon­ka nielaise­mal­la val­tio olisi pakotet­tu osta­maan telakkay­htiö itselleen.”

    Tämähän se vas­ta kul­takaivos Suomen val­ti­olle olisi. Suo­ma­lainen osaami­nen on meri­te­ol­lisu­u­den tärkein ja arvokkain osa. Ilman telakkaa Suo­mi menet­täisi mit­taa­mat­toman arvokkaan osaamispääoman.

    Telakkakeskustelua hait­taa se, että moni ei käsitä, mitä laivan raken­nus on. Se ei ole pelkkää hit­saamista. Siihen liit­tyy mon­en­laista osaamista tuhan­sis­sa yrityksissä.

    Tässä kul­jete­taan telakalla valmis­tet­tua ker­rostaloa paikalleen:
    http://www.neapo.fi/fi/www/page.php?cat=34

  96. Mat­ti Viialainen:

    Telakan tase- ja kan­nat­tavu­u­songel­mat eivät ole niin paho­ja, etteikö täl­lä nyt valitet­tavasti menetetyl­lä tilauskan­nal­la ja kokon­aishyö­ty­i­hin näh­den pienel­lä pääoma­panok­sel­la olisi voitu tilanne korjata. 

    Mut­ta siihen tarvit­taisi­in saman­laista vah­vaa tah­toa edis­tää koti­maisen teol­lisu­u­den toim­intaedel­ly­tyk­siä kuin vaikka­pa Ran­skas­sa. Se taas vaatisi suun­nan­muu­tos­ta nyky­poli­ti­ikkaan, jos­ta ei tai­da toivoa olla. 

    Ylen uuti­nen klo 0:18:
    “Ran­skalais­lähde ris­teil­i­jäti­lauk­ses­ta: tak­ti­nen taidonnäyte

    Ran­skan STX-telak­ka alkoi kiin­nos­tua kisas­ta viime kesänä, kun rahoi­tus­vaikeudet tuli­vat jul­ki Suomessa.
    Talous

    Ran­skalaisen meri­te­ol­lisu­ut­ta käsit­televän eri­tyis­sivus­ton meretmarine.comin mukaan ris­telil­i­jäti­lauk­sen pää­tymi­nen Ran­skaan oli pitkäjän­teisen strate­gisen ja tak­tisen kau­pal­lisen osaamisen ansiota.

    Sivus­ton mukaan Ran­skan STX-telak­ka alkoi kiin­nos­tua kisas­ta jo viime kesänä, sen jäl­keen kun Suomes­sa rahoi­tus­vaikeudet tuli­vat jul­ki. STX France alkoi valmis­tel­la mon­imutkaista vai­h­toe­htoista rahoi­tus­paket­tia vis­usti julk­isu­udelta piilossa.

    Sivus­ton mukaan STX France pyysi alun perin lupaa emoy­htiö STX Euro­pelta tar­jouk­sen tekemiseen.

    STX Europe on myös Suomen STX:n omis­ta­ja. Kun kisa oli alka­nut, ran­skalaiset pain­oi­vat raskaasti kaa­sua. STX France mobil­isoi 40 hen­gen pro­jek­tiryh­män, joista osa työsken­teli ain­oas­taan rahoi­tus- ja jur­dis­ten kysymys­ten kim­pus­sa, meretmarine.com ker­too. Sivus­ton mukaan tak­ti­ikkana oli valmis­tel­la tar­jous iskukun­toon salas­sa ja tuu­dit­taa suo­ma­laiset hyvän olon tunteeseen.

    STX France tiesi kuitenkin, että suo­ma­laisil­la tulee vip­inää kint­tui­hin heti, kun han­kkeen sivu suun men­e­misen mah­dol­lisu­us tulee julk­isu­u­teen. Ran­skalaiset oli­vat oikeassa.

    Ran­s­ka kykeni kuitenkin säi­lyt­tämään yllä­t­y­siskus­ta saa­mansa etu­matkan. Meretmarine.comin mukaan viime viikol­la, samaan aikaan kun Suomen hal­li­tus vielä piti kri­isikok­ouk­si­aan, sopimus allekir­joitet­ti­in Ran­skas­sa. Tar­jous oli esitel­ty Yhdys­val­lois­sa 15. joulukuuta.

    Talous­min­is­ter­iö tiivi­isti hake­mas­sa rahoitusta

    - Tilaus on hie­man sat­tuman tulosta, mut­ta se johtuu myös paljon tekemästämme valmis­telus­ta, määräti­etoisu­ud­estamme ja saa­mas­tamme tues­ta, STX Fran­cen toim­i­tusjo­hta­ja Lau­rent Cas­taign sanoo haastattelussa.

    Cas­taign antaa haas­tat­telus­sa ymmärtää, että yksi keskei­sistä julk­i­sista tuista tuli luot­to­ja ja vaku­u­tuk­sia jakaval­ta Coface ‑laitok­selta.

    - Mitä suurem­pia han­kkeet ovat, sitä vaikeam­paa vien­ti­tuk­i­jär­jestelmiä, kuten Cofacea, on käyt­tää, varsinkin hallinnol­lises­sa mielessä, Cas­taign sanoi. Lisäk­si Cas­taign kiit­tää val­tio­val­taa siitä, että sen avul­la tar­jouk­seen löy­det­ti­in mukaan oikeat pankit.”

    Kun näin on,
    min­ua suuresti kiin­nos­taisi tietää,
    mitä Viialaisen mielestä Suomen hal­li­tuk­ses­sa pitäisi osa­ta ja muuttaa.

  97. tpyy­lu­o­ma: Voi kun olisi joku tapa työl­listää 12 000 ihmistä vuodek­si noin 700 miljon­al­la (taku­ut + inno­vaa­tiotuet + pääo­ma­laina), eli vajaa viiden ton­nin kuukausipalkalla? 

    Jaa, no jos ker­ran tiedät, että kuin­ka 100 miljoo­nan panos­tuk­sel­la ja 600 miljoo­nan takauk­sel­la muu­ta­mak­si vuodek­si saataisi­in yli 700 miljoo­nan euron vien­ti­t­u­lot ja yli 10000 henkilö­työvuot­ta, niin ker­ro meille muillekin. Varsinkin hal­li­tuk­sen olisi tästä syytä olla kiinnostunut.

  98. Ran­skan hal­li­tuk­sel­la on ollut suuret sisäpoli­it­tiset paineet saa­da Saint-Nazairen telakalle töitä. Kun Ran­skan val­tio omis­taa kol­man­nek­sen STX Frances­ta ja pystyy toim­i­maan sekä yhtiön sisäl­lä että val­tio­ta­sol­la, Suo­mi olisi tuskin pystynyt jous­ta­maan riit­tävästi. Lisäk­il­pailu olisi tul­lut STX:lle entistäkin edullisemmaksi.

    Lail­lista tai ei, isot maat määräävät pelisään­nöt EU:ssakin.

  99. Mat­ti Viialaiselle voisi sanoa sen että Suomen kansan­talouden tuotan­to on absolu­ut­tis­es­ti liian pieni ver­rat­tuna Ran­skaan tai Kore­aan jot­ta voisimme rahoit­taa tuki­aisil­la joitain tiet­tyjä tärkeik­si kat­sot­tu­ja teol­lisu­u­den aloja.

    Val­tion pitäisi varmis­taa toimi­vat kil­pailuedel­li­tyk­set yri­tyk­sille, ei sot­keen­tua asioi­hin tai verot­ta­mal­la tuho­ta niitä kilpailuedellytyksiä.

    Jaet­ta­vat tuki­aiset vaa­ti­vat sen että jostain syn­tyy yli­jäämää jota jakaa tärkeik­si kat­so­tu­ille toimi­aloille. Mik­si nor­maalien kil­pailu­taloudessa elävien toimi­alo­jen pitäisi kus­tan­taa jonkun muun suosikik­si val­i­tun toimi­alan läh­es feo­daaliset oikeudet?

  100. Saara: Luu­len­pa, että huo­mat­ta­va osa suo­ma­lai­sista yri­tyk­sistä löytäisi käyt­töä uusille työn­tek­i­jöille, jos val­tio mak­saisi jokaises­ta kymp­pi­ton­nin vuodessa. Ei siis muu­ta kuin piik­ki auki, ja kansan­talous pelastuu? 

    No ei se ainakaan näil­lä nykyisen hal­li­tuk­sen toimil­la pelas­tu. Jos Saara sin­ul­la on Turun telakan lisäk­si tiedos­sa muitakin sel­l­aisia yri­tyk­siä, jot­ka yhtä lainat­tua euroa kohti tuo­vat vähin­tään seit­semän euroa vien­ti­t­u­lo­ja Suomeen, niin kyl­lä ainakin minä mielel­läni sel­l­aiseen yri­tyk­seen sijoit­taisin. Tästäkin lainas­ta koitu­vat kus­tan­nuk­set val­tio olisi saanut vero­tu­loina enem­män kuin täysimääräis­es­ti takaisin.

  101. Raimo K: Ehkä hänen (kuka lie­nee) olisi syytä tul­la julkisuuteen?

    En ole julk­isu­u­den henkilö, eikä min­ul­la ole mitään sisäpi­irin tietoa. 

    STX vain näyt­tää toimi­van per­in­teisel­lä exit-strategialla:

    - Tytäry­htiön oma pääo­ma ja tulos kupataan emoy­htiöön siten, että tytär näyt­tää tap­pi­o­ta vuodes­ta toiseen.
    — Tytäry­htiöön ei tehdä investointeja.

    Täl­lä ei ole vält­tämät­tä mitään tekemistä STX-Fin­landin todel­lisen kan­nat­tavu­u­den eikä sen henkilöstön tai ali­hankki­joiden osaamisen kanssa. Jos­sain vain on tehty päätös, on näitä Suomes­sakin nähty.

    Luu­len­pa, että kau­pan saanut telak­ka tulee ole­maan aikataulu­vaikeuk­sis­sa. STX:n suo­ma­laisil­la ali­hankki­joille tar­joutuu nyt mah­dol­lisu­us päästä mukaan isoi­hin kuvioihin.

    Peli tulisi ole­maan raakaa, mut­ta kan­nat­taa muis­taa, ettei pulp­pua­va lähde pilaannu.

  102. Nukku­Mat­ti: Mietin kyl­lä tätä mah­dol­lisu­ut­ta jo aiem­pia kom­ment­te­jani kir­joit­taes­sa. Eikö tässä tapauk­ses­sa kan­nat­taisi kuitenkin ottaa lai­vati­laus ja tehdä se sit­ten vaik­ka val­tion taku­ul­la ja rahoituk­sel­la lop­pu­un, jos telakan omis­ta­jal­ta omat rahat lop­pu­vat. Omis­taa­han Ran­skakin osan siitä telakas­ta, jolle tilaus nyt meni.Kukaan ei ole epäil­lyt vielä laivan tilaa­jan mak­su­valmi­ut­ta eikä telakan kykyä valmis­taa saman­lainen lai­va kuin kak­si edel­listä, joten mielestäni telak­ka kan­nat­taisi pelas­taa, vaik­ka se olisikin konkurssikypsä. 

    Kyl­lä, mut­ta eikö kuitenkin olisi parem­pi ostaa analysoitu telak­ka tässä ja nyt kuin pakko­raos­sa joskus myöhem­min, jol­loin se olisi tyhji­in kupat­tu ja ilman uusia tilauksia.

  103. Alkaa tun­tua siltä, etä ran­skalaiset tiesivät jo kesäl­lä 2012, ettei Suomen hal­li­tus tule luo­tot­ta­maan Turun telakkaa. Tämän vuok­si siel­lä alet­ti­in 40 hen­gen voimin valmis­tel­la rahoi­tus­ta ja luo­to­tus­ta Saint-Nazair­ren telakalle.

    Mis­sään kon­sernissa ei sal­li­ta kah­den maay­htiön päällekkäistä myyn­ti­työtä, markki­noin­tia ja suun­nit­telua. Jostakin syys­tä STX Fran­celle päällekäi­nen myyn­ti­työ sal­lit­ti­in tilanteessa, jos­sa STX suo­mi olisi voin­ut toimit­taa liukuhi­hnal­ta kol­man­nen Oasis-luokan aluksen.

    Kum­mallista on myös Jyri Häkämiehen lähtö elinkeino­min­is­terin ja talous­poli­it­tisen min­is­terivaliokun­nan puheen­jo­hta­jan pallil­ta juuri ennen surullisen kuu­luisaa kok­ous­ta. Sää­lik­si käy Vapaavuor­ta, joka otti min­is­terin pestin vas­taan tietämät­tä mitä siitä seuraa.

    Kol­mas mie­lenki­in­toinen point­ti on Ran­skan val­tio­varain­min­is­terin Pierre Moscovicin julis­tus pari päivää ennen Suomen talous­poli­it­tisen min­is­terivaliokun­nan päätöstä, että Saint-Nazair­ren säilytetään.

    Eihän tässä ole vain käynyt niin, että ris­teil­i­jäti­lauk­sen siir­to Ran­skaan sovit­ti­in EU:ssa poli­it­tisel­la tasol­la? Suomen hal­li­tus näyt­tää tar­ke­tu­van täysin mit­tätömi­in muo­to­seikkoi­hin ris­teil­i­jäti­lauk­ses­sa, jos­sa puhutaan 20.000 miestyövuodes­ta + optioaluk­sen tois­es­ta 20.000 miestyövuodesta.

  104. Kan­nat­taako asi­aa enää selvit­tää. Suomen hal­li­tuk­sel­la on ollut suuria meno­ja Eurokri­isi­maid­en tukemises­sa. Suomen hal­li­tus on sitoutunut jät­tiläs­mäisi­in takuisi­in Eurokri­isi­maid­en vakuuk­sis­sa. Suomen pank­ki on luo­tot­tanut EKP:n osana järkyt­tävän suuril­la sum­mil­la Eurokri­isi­maid­en tukipaket­te­ja. Kaiken takana ja vas­tu­us­sa on suo­ma­lainen veronmaksaja.

    Suomen hal­li­tuk­sel­la on lisäk­si tiedos­sa se, että Mal­tan, Por­tu­galin, Slo­va­kian, Espan­jan ja jopa Ital­ian tukipaketit ovat tulos­sa mak­set­taviksi yhdessä kreikan seu­raa­van tukipaketin kanssa. Niihin tarvi­taan paljon rahaa.

    Suomen hal­li­tuk­sel­la ei ole mehdol­lisu­ut­ta syytää veron­mak­sa­jain raho­ja kaik­keen. Jostain on pakko säästää. Hal­li­tuk­sen yksimielisen kan­nan­oton mukaan vähiten tarpeelli­nen oli nyt Kore­alais­te­lakan luot­to. Tämä oli selkeä hal­li­tuk­sen hark­in­taan perus­tu­va päätös. Joten puli­nat pois.

    Jos joku halu­aa etsiä syyl­listä tapah­tu­maan, pitää katse kään­tää viimeisi­in eduskun­tavaalei­hin. Suomen kansa val­it­si täl­löin Suomelle tämän vaa­likau­den johta­jat. Ja he johta­vat niin kauan, kuin kansa halu­aa. Äänestäjien, jot­ka eivät ole tyy­tyväisiä hal­li­tuk­sen toimi­in on syytä harki­ta tarkem­min oikei­ta puoluei­ta ja henkilöitä seu­raavis­sa vaaleissa.

    1. Suomen hal­li­tuk­sel­la on ollut suuria meno­ja Eurokri­isi­maid­en tukemisessa.

      Mis­tähän tuo­ki väite on peräisin? Ei pitäisi uskoa per­su­jen kaikkia väit­teitä. Tois­taisek­si ei ole menoik­si joudut­tu kir­jaa­maan senttiäkään.
      Eurokri­isi kyl­lä mak­saa meille. Menetet­tynä kansan­tu­lona 20 mil­jar­dia euroa joka vuosi, mut­ta toit­staisek­si kri­isi­maid­en lain­oit­tamises­sa ollaan voitolla.

  105. Evert The NeveR­est:
    Minä en puhuisi enää lai­vati­lauk­ses­ta, kun on kyse yhteen­sä viidestä maail­man suurim­mas­ta ris­teil­i­jästä (kak­si valmis­tet­tu + tämä + kak­si seuraavaa). 

    Puhuisin mielu­um­min investoin­nista Suomeen:

    http://veijolundberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128340-suomen-viennin-tila-stubb-molok-ja-afrikka

    Kysymys ei ollut amerikkalais­es­ta investoin­nista Suomeen, tuot­teen osto ei ole investoin­ti myyjään.

    Hal­li­tuk­sen päätös ei myöskään ollut investoin­ti meri­te­ol­lisu­u­teen tai työl­lisyy­teen — päinvastoin.

    Nyt Iha­lainen lupailee äkil­lisen raken­nemuu­tos­alueen kri­isituen jatkoa, suomek­si san­ot­tuna: laite­taan­pa tallin ovi kiin­ni, hevo­nen on jo karannut.

    1. Tuo Finnver­an takuu on osta­jaan kohdis­tu­van riskin vaku­ut­tamista. Tämäkään riskin ei ole vaa­ti­ma­ton, sil­lä aina voi tul­la mieleen put­sa­ta yhtiön velat konkurssin kaut­ta. Sil­loin ris­teil­i­jä jää tietysti Suomen val­ti­olle, mut­ta ris­teil­i­jäl­lä on yksi ain­oa mah­dolli­nen osta­ja, ris­teily-yri­tyk­sen toim­intaa jatka­va melkein saman nimi­nen yhtiö, joka tietää monopoliasemansa.

  106. Olen seu­ran­nut amerikkalais­ten elämän­ta­paa paikan päällä.
    En usko, että amerikkalainen pystyy kulut­ta­maan ener­giaa ja saas­tut­ta­maan ympäristöä ris­teil­i­jäl­lä ollessaan yhtä paljon kuin mais­sa ollessaan.

  107. Tapio:
    ‘snip’
    Täl­lä ei ole vält­tämät­tä mitään tekemistä STX-Fin­landin todel­lisen kan­nat­tavu­u­den eikä sen henkilöstön tai ali­hankki­joiden osaamisen kanssa. Jos­sain vain on tehty päätös, on näitä Suomes­sakin nähty.
    ‘snip’

    Muuten hyvä ana­lyysi, mut­ta aika vaikea on myy­dä laivaa, jota ei osa­ta tehdä.

    No, ran­skalaiset myivät Suomeen ydin­voimalan yhdessä sak­salais­ten kanssa uskoen, että kyl­lä joku osaa tehdä sen — no, sak­salaiset kyl­lästyivät ja tulos alkaa olla näkyvissä.

    Ja nyt Ran­skas­ta kysel­lään, että kuka­han suun­nit­telisi sen tar­jo­tun laivan… jotenkin tut­tu kuvio.

    Nyt kan­nat­taisi varmis­taa, että ne TUI Cruis­esin tilaa­mat lai­vat todel­la tehdään — siis Suomessa.

  108. Tapio:
    ‘snip’
    STX vain näyt­tää toimi­van per­in­teisel­lä exit-strategialla:

    - Tytäry­htiön oma pääo­ma ja tulos kupataan emoy­htiöön siten, että tytär näyt­tää tap­pi­o­ta vuodes­ta toiseen.
    — Tytäry­htiöön ei tehdä investointeja.
    ‘snip’

    No, emer­i­tus­per­o­fes­sori Jor­ma Tainan mukaan, johon edel­lä on kom­men­tis­sa viitat­tu, siel­lä ei ole ollut mitään kupat­tavaa, päinvastoin.
    Tosin tämänkään väit­teen tuek­si ei ole tois­taisek­si ilmen­nyt mitään…

  109. Saat­taa olla, että STX:lle tulee huo­mat­tavasti kalli­im­mak­si tehdä ris­teil­i­jä Ran­skas­sa kuin Turus­sa, jos­sa tieto-taito olisi valmi­ina. Vai onko tarkoi­tus lopet­taa Turun telak­ka ja houkutel­la osaa­jat Ran­skaan, parem­pi­en tukien äärelle?

  110. Osmo Soin­in­vaara: Mis­tähän tuo­ki väite on peräisin? Ei pitäisi uskoa per­su­jen kaikkia väit­teitä. Tois­taisek­si ei ole menoik­si joudut­tu kir­jaa­maan senttiäkään.
    Eurokri­isi kyl­lä mak­saa meille. Menetet­tynä kansan­tu­lona 20 mil­jar­dia euroa joka vuosi, mut­ta toit­staisek­si kri­isi­maid­en lain­oit­tamises­sa ollaan voitolla.

    Onhan se mukavaa. kun vas­tui­ta ei tarvitse kir­ja­ta menoik­si — vielä. Toi­vokaame, että ei tarvitse.

  111. hen­pec:
    ‘snip’
    Mis­sään kon­sernissa ei sal­li­ta kah­den maay­htiön päällekkäistä myyn­ti­työtä, markki­noin­tia ja suun­nit­telua. Jostakin syys­tä STX Fran­celle päällekkäi­nen myyn­ti­työ sal­lit­ti­in tilanteessa, jos­sa STX suo­mi olisi voin­ut toimit­taa liukuhi­hnal­ta kol­man­nen Oasis-luokan aluksen.
    ‘snip’

    Suomen hal­li­tus teki ensim­mäisen jahkail­e­van päätök­sen­sä eloku­us­sa. Tot­ta kai STX:llä syn­tyi samantien suun­nitel­ma B.

  112. Höryve­turien valmis­t­a­mi­nen oli joskus Suomes­sa merkit­tävää teol­lisu­ut­ta, joskus senkin tukem­i­nen lop­pui. Aivan oikea päätös vetää raja telakkat­uelle, vaik­ka sitä jo tar­jot­ti­in aivan tolkuttomasti.

    Kun lai­vati­lauk­sen työstä suurin osa menee ulko­maille joka tapauk­ses­sa, itkem­i­nen työ­paikko­jen puoles­ta on vähän kum­mallista. Pikem­minkin, STX ali­hank­in­taketju pääsee nyt uusilel amrkkinoille. 

    Suo­ma­laisen lois­to­laiva­sun­nit­telun ja toteu­tuk­sen ylivoimaisu­us on myös kyseenalainen väite. Lois­toris­telijöitä tehdään ympäri maailmaa.

    Wärt­silä lai­va­te­ol­lisuduen konkurssin mak­sami­nen riit­tänee Suomen veron­mak­sajille. Kiitos Vapaavuori! 

    Lop­pu­peleis­sä STX yhtiönä päät­tää minne lai­vati­laus menee. Suomeen tro­mu­laivaa ei olisi kai­vat­tu osamak­suk­si. Ransakaliset iloitkoon voitostaan ja aikanaan saamis­taan tappioista.

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo Finnver­an takuu on osta­jaan kohdis­tu­van riskin vaku­ut­tamista. Tämäkään riskin ei ole vaa­ti­ma­ton, sil­lä aina voi tul­la mieleen put­sa­ta yhtiön velat konkurssin kaut­ta. Sil­loin ris­teil­i­jä jää tietysti Suomen val­ti­olle, mut­ta ris­teil­i­jäl­lä on yksi ain­oa mah­dolli­nen osta­ja, ris­teily-yri­tyk­sen toim­intaa jatka­va melkein saman nimi­nen yhtiö, joka tietää monopoliasemansa. 

    Vapaavuoren tuoreet kom­men­tit Hesaris­sa, min­is­teri Iha­laisen lausun­not medi­as­sa ja Soin­in­vaaran kom­men­tit tääl­lä ovat varsin yhden­mukaisia ja anta­vat sel­l­aisen kuvan, että hal­li­tus tuli vakaasti harkiten siihen päätök­seen, että kyseisen ris­teil­i­jän tekoa Suomes­sa ei kan­na­ta tukea julk­isin varoin enem­pää kuin oli hal­li­tuk­sen tar­jous. Toiv­ot­tavasti tämä päätös poh­jau­tuu parem­paan tietoon ja laa­jem­paan ana­lyysi­in kuin on julk­isten tiedo­tusvä­lineis­sä ker­rot­tu­jen tieto­jen poh­jal­ta mah­dol­lista päätel­lä. Silti edelleen epäilen ratkaisun viisaut­ta. Julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen perus­teel­la ratkaisu ei mielestäni vaiku­ta viisaal­ta ja myös Ran­skan hal­li­tuk­sen arvio sopi­van julkisen tuen määrästä näyt­tää olleen toinen kuin Suomen.

    Mut­ta olete­taan kuitenkin het­kek­si, että hal­li­tus teki oikean päätök­sen. Tämän täy­tyy tarkoit­taa, että hal­li­tus olet­taa vas­taa­van suu­ruisen taloudel­lisen panos­tuk­sen tuot­ta­van Suomeen enem­män hyv­in­voin­tia muul­la tavoin toteutet­tuna. Voisitko sinä Osmo tai min­is­teri Vapaavuori ker­toa, että mitä nämä muut keinot ovat? Eikö myös näi­den muiden keino­jen tuot­to suh­teessa taloudel­liseen riski­in pitäisi arvioi­da yhtä kri­it­tis­es­ti kuin telakan tukem­i­nen? Vai onko niin, että hal­li­tus ei kat­so suo­ma­laisen vien­ti­te­ol­lisu­u­den tukemisen kuu­lu­van lainkaan velvol­lisuuk­si­in­sa? Onko poli­it­ti­nen eli­it­ti jonkin­lainen nykya­jan etuoikeutet­tu sää­ty, jol­la on itses­tään­selvyytenä oikeus suo­ma­laisen työn tulok­si­in ja niiden verot­tamiseen ja lähtöko­htana on ole­tus, että tulon han­kkimi­nen on muiden päänvaiva?

    Ei vaa­di suur­ta mieliku­vi­tus­ta tulki­ta Vapaavuoren lausun­to­ja siten, että hänen mielestään on telakan johdon ja omis­ta­jan vika, että telak­ka ei ollut kil­pailukykyi­nen. Ei telakan johto voi paljonkaan sille, että Suomen kus­tan­nus­ta­sol­la laivo­jen tekem­i­nen ei enää kan­na­ta kenellekään muulle kuin palka­nsaa­jalle ja verot­ta­jalle. Ongel­ma vaikut­taisi kuitenkin ole­van enem­män korkeat kus­tan­nuk­set kuin osaamisen puute. Jos Suomes­sa ei voi kil­pailukykyis­es­ti rak­en­taa enää juuri minkään­laisia laivo­ja, niin mik­si laivan edelli­nen nor­jalainen omis­ta­ja tai nykyi­nen kore­alainen omis­ta­ja investoisi­vat telakkaan? Samal­la kun Suomen val­tio on teol­lisu­udessa pikkuhil­jaa luop­unut suures­ta osas­ta omis­tuk­si­aan, näyt­tää se luop­uneen myös kiin­nos­tuk­ses­ta teol­lisu­u­den toim­intaedel­ly­tyk­siä kohtaan. Tästä ei hyvää seuraa.

    Mielestäni tässä on sel­l­ai­sista perus­ta­van­laa­tu­i­sista ongelmista kysymys, jot­ka nimeno­maan kuu­lu­vat Suomen hal­li­tuk­selle ja eduskun­nalle. On vas­tu­un­pakoilua syytel­lä EU:ta, Ran­skaa, telakkaa tai työ­markki­na­jär­jestöjä asioiden tilas­ta. Vas­tuu Suomen tule­vaisu­ud­es­ta ei ole etu­jär­jestöil­lä vaan se on eduskun­nan ja hal­li­tuk­sen käsis­sä, ja niiden pitää uskaltaa käyt­tää kansalta saa­maansa valtaa.

  114. Hal­li­tus ja Suomen pank­ki ovat kuitenkin sitoneet paljon raho­ja euron ja Kreikan tukemiseen ja siinä mielessä ne ovat pois käytöstä. Aika näyt­tää kuin­ka paljon menee, var­masti kuitenkin enem­män kuin tämä 50 miljoo­nan laina olisi ollut. No saivartelu­a­han tämä on sanoisi joku.

    Mut­ta peruskysymys on olem­meko Suomes­sa liian kilt­te­jä , uus­lib­er­aale­ja, oikeaop­pisia ja naive­ja tässä lainat­ues­sa. Olisi ollut help­po mah­dol­lisu­us luo­da 16000 htv:n edestä työ­paikko­ja. Mis­tä yhtä pienel­lä rahal­la sama määrä ?

    1. Val­tion kas­sas­ta ei ole mak­set­tu Kreikkaan mitään. Val­tio on lainan­nut rahat (hal­val­la) markki­noil­ta ja lainan­nut ne Kreikkaan (korkeal­la korol­la) eteen­päin. Toisat­siek­si oper­aa­tio on tuot­tanut voittoa.

  115. Osmo Soin­in­vaara:
    . . . Sil­loin ris­teil­i­jä jää tietysti Suomen val­ti­olle, mut­ta ris­teil­i­jäl­lä on yksi ain­oa mah­dolli­nen osta­ja, ris­teily-yri­tyk­sen toim­intaa jatka­va melkein saman nimi­nen yhtiö, joka tietää monopoliasemansa.

    Mis­tähän tämäkin viisaus oikein kumpuaa? Jos kävisi niin, että Roy­al Caribbean menisi konkurssi­in ja lai­va jäisi Suomen val­ti­olle, niin osta­jia olisi min­is­ter­iön oven takana jonok­si asti. Kyseessä on kuitenkin maail­man mod­ernein lai­va. Hin­nas­sa toki tulisi takki­in, mut­ta kuin­ka paljon,sitä ei tiedä kukaan. Ja on vain ajan kysymys, kun vas­taa­van­laiset ris­teily­markki­nat avau­tu­vat kaukoidässä. Poten­ti­aal­ista varakas­ta asi­akaskun­taa on jo.

    Tääl­läkin on haikail­tu val­tion omis­ta­man telakkay­htiön perään. Kiitos ei. Siitä puuhas­ta on riit­tävästi huono­ja koke­muk­sia. En todel­lakaan tiedä, mis­tä hom­ma on kiin­ni, mut­ta telakoi­ta on Suomes­sakin vaikea saa­da kan­nat­taviksi. Enkä usko kohtakaan, että syynä oli­si­vat työn­tek­i­jöi­den liian suuret palkat tai liian lyhyt vuo­tu­inen työai­ka tai liian varhainen eläköi­tymi­nen. Timo Soinin ihan­nemaas­sa Ruot­sis­sa val­tion rahat eivät riit­täneet telakoiden pystyssä pitämiseen. Siel­lä on enää yksi ain­oa telak­ka, joka tarvi­taan Ruotsin laivas­ton ylläpi­don takia. Ja koh­ta lop­puu sekin, kun Ruot­si ajaa alas armeijansa.

    Olen sil­loin täl­löin pohdiskel­lut, mitä kaikea olisi tapah­tunut, jos jenkit eivät olisi tap­pa­neet Rau­ma-Repolan meri­te­ol­lisu­ut­ta. Heil­lä oli selvä visio Rau­ma-Repolan konepa­ja­te­ol­lisu­u­den suun­taamis­es­ta uusille aloille, joil­la pyrit­ti­in maail­man johtavien valmis­ta­jien joukkoon. Esimerkkeinä nyt vaik­ka met­säkoneet, kiven­murskaimet ja öljynporauslautat.

    Uusia ja parem­pia sukel­lus­pal­lo­ja MIR‑1 ja MIR‑2 alus­ten jäl­keen ei ole tehty. Yri­tys­tä on kyl­lä ollut eri puo­lil­la maail­maa. Nyt kan­nat­taisi selvit­tää, mitä kaikkea meri­te­ol­lisu­u­den väel­lä oli mielessä yhtiön tule­vaisu­u­den suh­teen. Läh­es kaik­ki avain­henkilöt ovat vielä elos­sa ja hyvis­sä henki­sis­sä voimis­sa vaikkakin eläk­keel­lä. Nämä haas­tat­te­lut voisi aloit­taa vuorineu­vos Tauno Matomäestä. Tähän palaisi rahaa ehkä 20 000 euroa, mut­ta tulok­sek­si saataisi­in vähin­tään kat­ta­va esi­tys Suomen teol­lisu­ushis­to­ri­aa, ehkä myös paljon muuta. 

    Ai niin, oli uno­htua. Kaiken nyt julk­isu­u­teen tulleen perus­teel­la olen edelleenkin sitä mieltä,että hal­li­tus teki oikean päätök­sen. Emmekä me tiedä vielä läh­eskään kaikkea. Eniten ihme­tyt­tää tilaa­jan käytös.

    1. Tuol­laisel­la ris­teil­i­jäl­lä ei oikien tee kukaan muu mitään kuin sel­l­ainen, joil­la on toim­intaan liit­tyvä verkos­to valmi­ina. Sik­si osta­jia on aika vähän.

  116. JTS:
    ‘snip’
    Kun lai­vati­lauk­sen työstä suurin osa menee ulko­maille joka tapauk­ses­sa, itkem­i­nen työ­paikko­jen puoles­ta on vähän kummallista.
    ‘snip’

    Var­maankin juuri tämä ulko­maid­en työl­lisyy­den tukem­i­nen pain­oi Ran­skan hal­li­tuk­sen vaa’as­sa eniten.

  117. Nukku­Mat­ti:
    ‘snip’
    Mielestäni tässä on sel­l­ai­sista perus­ta­van­laa­tu­i­sista ongelmista kysymys, jot­ka nimeno­maan kuu­lu­vat Suomen hal­li­tuk­selle ja eduskun­nalle. On vas­tu­un­pakoilua syytel­lä EU:ta, Ran­skaa, telakkaa tai työ­markki­na­jär­jestöjä asioiden tilas­ta. Vas­tuu Suomen tule­vaisu­ud­es­ta ei ole etu­jär­jestöil­lä vaan se on eduskun­nan ja hal­li­tuk­sen käsis­sä, ja niiden pitää uskaltaa käyt­tää kansalta saa­maansa valtaa. 

    No, hal­li­tus uskalsi käyt­tää sitä val­taa parhaan kykyn­sä mukaan.

    Viimeisim­mässä gallupis­sa Perus­suo­ma­laiset ovat toisek­si suurin puolue, seu­raavas­sa ehkä suurin?

  118. Edis­tys­tä her­ra Soin­in­vaara, edis­tys­tä. Kel­lo 11.27 olit sitä mieltä, että laivanos­ta­jia olisi vain yksi kap­pale. Kel­lo 16.05 niitä on jo muu­ta­ma. Kun nukut yön yli, niin löy­dät var­masti vielä lisää.

    Voisit ker­toa meille tietämät­tömille, mikä on se verkos­to, jota ilman lai­vat eivät kul­je. Min­ul­la kun on van­hanaikainen käsi­tys, että lai­vat kulke­vat sata­mas­ta toiseen ja matka­toimis­tot myyvät lip­pu­ja näille ris­teily­ille. Täl­laisia ris­teily­varus­ta­mo­ja on maail­mas­sa sato­ja, isom­pia ja pienempiä.

    Sin­ul­ta on myös kysyt­ty, miten niin Roy­al Caribbean saisi laivansa ilmaisek­si. Odotamme henkeä pidätellen. Tuleeko vastausta?

    Itseäni kiin­nos­taa tavat­tomasti, mikä olisi vihreä ja eet­ti­nen tapa huole­htia juo­mavedestä laiva­matkoil­la, kun läh­es ilmainen kon­denssivesi ei kelpaa.

    Ja hyväk­si lopuk­si: Tehnet ystäväl­lis­es­ti selväk­si meille kaikille, mitä tarkoi­tat ter­mil­lä “mital­tion”. Googles­ta oli hyvin vähän apua.

  119. Todel­la ikävää tuo STX:n kiristämi­nen. Mut­ta ei peliä ole vielä menetet­ty. Min­is­teri Vapaavuori tietää var­masti mis­tä puhuu. Uskon, että Suomen selvi­tyk­sessä ilme­nee, että ran­skalaiset ovat rikkoneet EU-sään­töjä, ja Suo­mi saa kuin saakin tilauk­sen. Koskaan ei kan­na­ta luovuttaa!

  120. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion kas­sas­ta ei ole mak­set­tu Kreikkaan mital­tion on lainan­nut rahat (hal­val­la) markki­noil­ta ja lainan­nut ne Kreikkaan (korkeal­la korol­la) eteen­päin. Toisat­siek­si oper­aa­tio on tuot­tanut voittoa.

    Tuos­sa “korke­as­sa korossa” ei kuitenkaan taide­ta huomioi­da riskiä täys­määräis­es­ti. Muuten­han Kreik­ka saisi tuon lainan markkinoilta.

  121. Minus­ta tästä koko selkkauk­ses­ta ei voi vetää kuin yhden johtopäätöksen.

    Kos­ka Turun telakan väen yri­tys saa­da Suomeen vien­ti­t­u­lo­ja ei hal­li­tuk­selle kel­van­nut, niin mielestäni hal­li­tuk­sen täy­ty­isi esit­tää konkreet­ti­nen ja real­isti­nen ohjel­ma, jol­la saataisi­in Suomen vien­ti­te­ol­lisu­u­teen luo­tua nämä lai­vati­lauk­sen myötä menete­tyt yli 10000 henkilö­työvuot­ta muu­ta­man seu­raa­van vuo­den ajalle.

    Tämän sotkun selvit­tämiseen ei riitä Vapaavuoren ja Soin­in­vaaran pes­simis­mi, tyyli­in “ei se lai­vati­laus olisi kuitenkaan ollut kan­nat­ta­va” tai “jokin olisi silti men­nyt pieleen vaik­ka se 50 miljoon­aa olisi annet­tukin”. Jos hal­li­tuk­ses­sa rohkeus ja riskin­si­etokyky on näin vaa­ti­ma­ton­ta ja piiloudu­taan itse laa­dit­tu­jen lakipykälien taakse piiloon, niin ei kyl­lä lupaaval­ta näytä jäl­jel­lä ole­van hal­li­tuskau­den suhteen.

    Jos hal­li­tus ei nyt kykene esit­tämään hukat­tua lai­vati­laus­ta parem­pia vai­h­toe­hto­ja työl­listämiseen ja vien­ti­t­u­lo­jen han­kkimiseen, niin minus­ta olisi koko porukan paras­ta ero­ta ja jär­jestää maa­han uudet vaalit. Toiv­ot­tavasti seu­raa­va hal­li­tus on toimintakykyisempi.

  122. Ode:

    Val­tion kas­sas­ta ei ole mak­set­tu Kreikkaan mital­tion on lainan­nut rahat (hal­val­la) markki­noil­ta ja lainan­nut ne Kreikkaan (korkeal­la korol­la) eteenpäin.

    Suomen ja Kreikan kah­den­välis­ten lain­o­jen korko oli alun­perin 3kk euribor+1,5%.
    Mar­gin­aalia päätet­ti­in mar­rasku­us­sa laskea 0,5 pros­ent­ti­in, joten korko on täl­lä het­kel­lä 0,686%.
    Enpä nyt ihan kut­su­isi tuo­ta “korkeal­la korol­la” lainaamiseksi.

    lähde:
    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20121128Kreikk/Laskelma_-_27.11.2012_Kreikka-paeaetoeksen_vaikutukset_Suomelle_lopullinen.pdf

  123. Hal­li­tus laukoi tässä STX-mat­sis­sa kuusi osumaa – kaik­ki omaan maali­in. Se pelasi tyh­myyt­tään väärään päähän.

    En yhtään ihmettelelisi, jos hal­li­tus repeäisi. Pidän sitä jopa todennäköisenä. 

    Some-indek­si ei koskaan ole ollut näin punaisel­la kuin nyt. Kansa on suut­tunut, suo­ras­taan barrikadeilla.

  124. Yle-uuti­sis­sa 29.22.12 ker­rot­ti­in seuraavaa:

    “Amerikkalais­varus­ta­mo Roy­al Caribbean olisi mak­sanut osan uuden jät­tiris­telijän hin­nas­ta van­hal­la laival­la, jolle varus­ta­molle ei ole enää käyt­töä. STX:n Turun telakalta ei ker­ro­ta sopimuk­sen tarkem­mista yksityiskohdista.”

    Sanois­in­pa “bin­go”!

    Onnit­telu­ni Suomen hal­li­tuk­selle, ettei se läht­enyt mil­jardilu­okan puhal­luk­seen mukaan ja hyvän onnen toiv­o­tuk­set ranskalaisille!

  125. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion kas­sas­ta ei ole mak­set­tu Kreikkaan mitaltion

    Mikä on “mital­tion”?
    Siis ihan oikeasti en ymmärrä.

    on lainan­nut rahat (hal­val­la) markki­noil­ta ja lainan­nut ne Kreikkaan (korkeal­la korol­la) eteen­päin. Toisat­siek­si oper­aa­tio on tuot­tanut voittoa.

    Onko? Eikö noiden lain­o­jen tuot­toa ole leikat­tu ja raho­jen takaisin­saamisen kanssa ole edelleenkin vähän niin ja näin?

    Sep­po Nur­mi: Nyt kan­nat­taisi selvit­tää, mitä kaikkea meri­te­ol­lisu­u­den väel­lä oli mielessä yhtiön tule­vaisu­u­den suhteen.

    Tuo kyl­lä kiin­nos­taisi. Samat­en nyt kan­nat­taisi tutkail­la onnis­tu­isiko tori­um­reak­to­rien suun­nit­telu ja valmis­t­a­mi­nen suo­ma­laisel­la osaamisel­la. Kymme­nen, parinkymme­nen vuo­den päästä noille löy­tyy kysyn­tää. Kiina tietysti ostaisi niitä jo nyt.

    Sille Otaniemen reak­to­rillekin var­maan löy­ty­isi tutkimuskäyttöä.

    Ikävä vain (sen nyt vain tietää), että jos mitään koskaan saadaan val­tion toimes­ta aikaan, Kokoomus myy sen pilkkahin­taan kavereilleen, jot­ka istu­vat sen pääl­lä muu­ta­man vuo­den ja myyvät sen jär­jet­tömäl­lä voitol­la ulko­maiselle fir­malle, joka ottaa teknolo­gian omis­tuk­seen­sa ja antaa suo­ma­laisille kenkää. Onhan se ide­ol­o­gis­es­ti väärin, että val­tio tekee mitään.

  126. Osmo Soin­in­vaara: Tuol­laisel­la ris­teil­i­jäl­lä ei oikien tee kukaan muu mitään kuin sel­l­ainen, joil­la on toim­intaan liit­tyvä verkos­to valmi­ina. Sik­si osta­jia on aika vähän.

    Pitäisiköhän Osmon ajatel­la tätä kom­ment­ti­aan myös sil­loin, kun vähät­telee ris­teil­i­jäti­lauk­sen men­e­mistä Turun sijas­ta Ranskaan???

  127. Tapio:
    Julk­isten tieto­jen perus­teel­la STX näyt­tää pyrkivän eroon Suomen telakois­taan. Pyy­det­ty pääo­ma­laina saat­toi sik­si olla koukku, jon­ka nielaise­mal­la val­tio olisi pakotet­tu osta­maan telakkay­htiö itselleen.

    Ajatel­laan­pa tilan­net­ta, että laivapro­jek­tin puo­livälis­sä telak­ka olisi menos­sa konkurssi­in. Val­ti­ol­la olisi sil­loin käsis­sään läh­es mil­jardin upon­neet kus­tan­nuk­set ja vas­tu­ut, ja telakalla makaisi puo­li­valmis laiva. 

    Kuka­han rahoit­taisi ja tek­isi laivan lop­pu­un, sil­lä osta­jal­ta ei heruisi dol­lar­i­akaan ennen laivan valmistumista!

    Fin­ver­an takausten vuok­si tilanne tilanne olisi jo nyt tuo jos tila­su olis tul­lut tänne.

    Siis pyrkikö hal­li­tus akti­ivis­es­ti siihen ettei tilaus­ta saada ?

  128. Nukku­Mat­ti: Jos Saara sin­ul­la on Turun telakan lisäk­si tiedos­sa muitakin sel­l­aisia yri­tyk­siä, jot­ka yhtä lainat­tua euroa kohti tuo­vat vähin­tään seit­semän euroa vien­ti­t­u­lo­ja Suomeen, 

    Vuon­na 2011 Suomen vien­ti oli 77 mil­jar­dia euroa ja gtämä tapah­tui maat­alousvi­en­tiä luku­unot­ta­mat­ta kokon­aan ilman val­tion avus­tuk­sia. Siel­lä Keskus­tas­sa näyt­tää ole­van vaikea ymmärtää, että sel­l­ais­takin taloudel­lista toim­intaa on ole­mas­sa, joka ei tarvitse kainalosauvoja.

  129. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Pitäisiköhän Osmon ajatel­la tätä kom­ment­ti­aan myös sil­loin, kun vähät­telee ris­teil­i­jäti­lauk­sen men­e­mistä Turun sijas­ta Ranskaan???

    Kom­ment­ti­ni pitää yhä paikkansa. Tuol­lainen mit­tati­laustyönä tehty lai­va on arvitin kenenkään muun omis­tuk­ses­sa kuin ris­teil­i­jäyri­tyk­sen, jol­la on hal­lus­saan markki­noin­tiverkos­to kaik­ista eläkeläisker­hoista alka­en. Jos lai­va jäisi Finnver­an omis­tuk­seen ja perustet­taisi­in Finnvera Trav­els, joka panisi lehteen pienen ilmoituk­sen ris­teily­istä, aika tyhjänä lai­va seilaisi.

  130. Kuin­ka tyh­mää saa leikkiä?:
    Todel­la ikävää tuo STX:n kiristämi­nen. Mut­ta ei peliä ole vielä menetet­ty. Min­is­teri Vapaavuori tietää var­masti mis­tä puhuu. Uskon, että Suomen selvi­tyk­sessä ilme­nee, että ran­skalaiset ovat rikkoneet EU-sään­töjä, ja Suo­mi saa kuin saakin tilauk­sen. Koskaan ei kan­na­ta luovuttaa!

    Ei olisi kan­nat­tanut luovuttaa!
    Tämän päivän Turun Sanomis­sa (helsinkiläi­nen) pro­fes­sori Juha Raitio selit­tää juuri samoin, että peli on vielä kesken. Eipä ole, peli on menetetty.

    Arvon pro­fes­sori ker­too, että lai­vati­lauk­selle olisi voitu myön­tää vain 1) inno­vaa­tio­tukea ja 2) alue­tukea. Ja inno­vaa­tio­tukea myön­net­ti­in, alue­tukea ei.
    Kuitenkin jo telakkakri­isin edel­lisessä vai­heessa telakka­te­ol­lisu­us julis­tet­ti­in äkil­lisen raken­nemuu­tok­sen toimi­alak­si (ja Iha­lainen liput­taa sen jatkamisen puoles­ta), joten alue­tukea olisi voitu myöntää.

    Ja Ran­s­ka tulee var­masti vetoa­maan ao. artik­lan kohtaan, jon­ka mukaan tukea voidaan myön­tää “taloudel­lisen kehi­tyk­sen edis­tämiseen alueil­la … joil­la vajaatyöl­lisyys on vaka­va ongel­ma” — ja onhan se St. Nazairen telakka­te­ol­lisu­udessa. Suomes­sa ei ihan vielä.

  131. Mik­sei hal­li­tus myön­tänyt 50 miljoo­nan lainaa ehdol­lise­na eli jos kaup­pa syn­ty­isi, rahat siir­ret­täisi­in telakan tilille, muus­sa tapauk­ses­sa ei. Tähän ei kai ollut mitään sopimusteknistä estettä. 

    Jos hal­li­tus luot­ti, että urakkaa ei Turku­un tule, kau­pan val­u­mi­nen muualle ei täl­löin olisi hal­li­tuk­sen vas­tu­ul­la mil­lään taval­la eikä olisi tarvet­ta jos­sit­telu­un. Vai pelät­ti­inkö juuri sitä, että kaup­pa saadaankin tänne 50 miljoon­al­la. En kek­si muu­takaan seli­tys­tä. Toiv­ot­tavasti hal­li­tus ker­too todel­liset moti­iv­it julk­isu­u­teen rehellisesti.

  132. Osmo Soin­in­vaara: Kom­ment­ti­ni pitää yhä paikkansa. Tuol­lainen mit­tati­laustyönä tehty lai­va on arvitin kenenkään muun omis­tuk­ses­sa kuin ris­teil­i­jäyri­tyk­sen, jol­la on hal­lus­saan markki­noin­tiverkos­to kaik­ista eläkeläisker­hoista alka­en. Jos lai­va jäisi Finnver­an omis­tuk­seen ja perustet­taisi­in Finnvera Trav­els, joka panisi lehteen pienen ilmoituk­sen ris­teily­istä, aika tyhjänä lai­va seilaisi.

    Tietysti Finnvera voi aina vuokra­ta aluk­sen ris­teily-yhtiölle. Eihän sel­l­aisen yhtiön ydin­toim­intaa ole omis­taa aluk­sia vaan ris­teily­jen jär­jestämi­nen. Voisi olla jopa houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto, kos­ka pääo­maa vapautuisi.

  133. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion kas­sas­ta ei ole mak­set­tu Kreikkaan mitään. Val­tio on lainan­nut rahat (hal­val­la) markki­noil­ta ja lainan­nut ne Kreikkaan (korkeal­la korol­la) eteen­päin. Toisat­siek­si oper­aa­tio on tuot­tanut voittoa.

    Eikö tätä rahoi­tus­bisnestä kan­nat­taisi har­joit­taa laa­jem­minkin jos on kaikkien osa­puolten kannal­ta edullista ja hyödyllistä? 

    Kyl­lä rahalle on aina käyt­töä, varsinkin jos ei edes tule val­tion kas­sas­ta. Sil­loin­han se on suo­ras­taan ilmaista.

    Jostain kum­man näitä rahoi­tusin­stru­ment­te­jä rak­en­tel­e­va hal­li­tus halu­aisi kuitenkin kieltää pikavipit…

  134. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuon­na 2011 Suomen vien­ti oli 77 mil­jar­dia euroa ja tämä tapah­tui maat­alousvi­en­tiä luku­unot­ta­mat­ta kokon­aan ilman val­tion avus­tuk­sia. Siel­lä Keskus­tas­sa näyt­tää ole­van vaikea ymmärtää, että sel­l­ais­takin taloudel­lista toim­intaa on ole­mas­sa, joka ei tarvitse kainalosauvoja. 

    On toki ole­mas­sa omil­laan pär­jäävää vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta ja hyvä niin. Valitet­tavasti sel­l­aisen toimin­nan edel­ly­tyk­set Suomes­sa näyt­tävät vain heikkenevän kaiken aikaa. Ja on turha lykätä vien­ti­te­ol­lisu­u­den ongelmia kokon­aan maail­man­laa­juisen kasvun hidas­tu­misen syyk­si. Ruotsin ja Suomen vien­ti­ti­las­to­jen ver­tailu pal­jas­taa ongel­man, ja sen syy ei ole eurokriisi.

    Ja ilmeis­es­ti Suomen poli­it­tista eli­it­tiä ei tämä asia ja työt­tömyys paljon het­kau­ta, tai ainakaan niin paljon, että oikeasti käärit­täisi­in hihat ja ryhdyt­täisi­in tos­i­toimi­in. Tode­taan vain päämin­is­teri Kataisen uuden vuo­den ter­ve­hdyk­sen tapaan kau­ni­isti, että “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan per­im­mäi­nen käyt­tövoima ei ole veroeu­ro vaan lähim­mäi­sistään välit­tämi­nen”. Joopa joo, sil­lähän nämä haas­teet var­masti ratkeavatkin.

    Melkein kaik­ista puolueista on jo pitkään kuu­lunut puheen­vuoro­ja, jois­sa kehutaan esimerkik­si Ruotsin viime aikaisia saavu­tuk­sia, sen kil­pailukykyä ja julkisen talouden tilaa. Mut­ta mikä ihme siinä on, että Suomes­sa ei saa­da mitään aikaisek­si. Puhutaan vain. Naa­puri­maas­sa meinin­ki on toinen:
    http://www.sverigetarmatchen.se/

    Ja mitä sit­ten tulee näi­hin 77 mil­jardi­in vien­tieu­roon ilman kainalosauvo­ja, niin se ei tai­da olla ihan tot­ta. Talouselämä-lehden mukaan Finnver­an vien­ti­ra­hoituk­sen vas­tuukan­nas­ta meri­te­ol­lisu­u­den osu­us on noin kol­mannes. Eli kak­si kol­mannes­ta on takui­ta (ja siten tukea) muille aloille. Takuiden lisäk­si myös suo­ria yri­tys­tukia on mak­set­tu melkois­es­ti, viime vuosi­na ilmeis­es­ti yli 500 miljoon­aa euroa vuodessa, ja muillekin kuin meri­te­ol­lisu­u­den alan yrityksille:
    http://ohjelmat.yle.fi/mot/10_9

    Henkilöko­htais­es­ti pidän erit­täin toden­näköisenä, että näi­den tukieu­ro­jen keskimääräi­nen työl­lisyys­vaiku­tus on heikom­pi kuin menete­tyn ris­teil­i­jäti­lauk­sen tuen vaiku­tus olisi ollut. Jos olen väärässä, niin oikaiskaa.

    Olen samaa mieltä siinä, että tukia pitäisi kar­sia, ja kor­va­ta niitä esimerkik­si yhteisöveron alen­tamisel­la (Ruotsin malli­in) ja siirtämäl­lä yri­tys­ten voiton vero­tus vas­ta siihen het­keen kun ne jae­taan yri­tyk­ses­tä ulos (Viron malli­in). Mut­ta niin kauan kuin näitä tukia on, niin niiden jaos­sa pitäisi huomioi­da kolme asi­aa parem­min kuin nyt mielestäni tapahtuu:
    — työl­listävä vaiku­tus Suomessa
    — tuen väl­itön tuot­to odotet­tavis­sa olev­ina vero­tu­loina lyhyel­lä tähtäimellä
    — tuen pitkän tähtäi­men vaiku­tus koti­maiseen kilpailukykyyn

    Tieteen rahoi­tus on sit­ten erik­seen, ja sen jaos­sa luon­nol­lis­es­ti on eri perusteet.

  135. Osmo Soin­in­vaara: Vuon­na 2011 Suomen vien­ti oli 77 mil­jar­dia euroa ja gtämä tapah­tui maat­alousvi­en­tiä luku­unot­ta­mat­ta kokon­aan ilman val­tion avus­tuk­sia. Siel­lä Keskus­tas­sa näyt­tää ole­van vaikea ymmärtää, että sel­l­ais­takin taloudel­lista toim­intaa on ole­mas­sa, joka ei tarvitse kainalosauvoja.

    Ei nyt ihan näin yksioikois­es­ti. Tukia on mon­en­laisia ja niitä saa­vat muutkin alat kuin maatalous.

    Sitä­pait­si näyt­tää jotenkin siltä, että vihreät vas­tus­ta­vat kaikkea mikä maaseudul­la kan­nat­taa. Näitä ovat mm. turk­istarhaus, kaivos­toim­inta, kaup­pakeskuk­set. Sen sijaan, kivi­hi­iltä saa rauhas­sa tuo­da Helsinki­in Venäjän kai­vok­sista, joiden eeet­tisyys ja työ­tur­val­lisu­us on vähän niin ja näin (esim. FinnWatchin raportin mukaan).

  136. Jatkan vielä edel­lisen kom­ment­ti­ni aihepiiristä.

    Minus­ta on eri­tyisen huolestut­tavaa, että yllä ole­vien kom­ment­tien­sa val­os­sa myös Osmo Soin­in­vaar­al­la tun­tuu ole­van hyvin negati­ivi­nen suh­tau­tu­mi­nen val­tion toimi­in akti­ivisen elinkei­nop­o­li­ti­ikan har­joit­tamises­sa. Kokoomuk­sen edus­ta­jil­ta täl­lainen suh­tau­tu­mi­nen olisi täysin odotet­tavis­sa, mut­ta Soin­in­vaaran kohdal­la tämä kyl­lä hiukan yllättää.

    Min­un mielestä kan­nat­taisi ottaa rak­en­tavampi asenne eikä heti alkaa mieliku­vin mol­la­ta Keskus­taa, ja argu­men­toi­da vih­jauk­sil­la maat­aloustues­ta, joka ei nyt tähän käsil­lä ole­vaan asi­aan varsi­nais­es­ti liity.

    Jos Keskus­tan ehdo­tuk­set eivät kel­paa ja niitä pitää aina vas­tus­taa hal­li­tus-oppo­si­tio asetel­man vuok­si, niin ver­tail­laan nyt sit­ten vielä Ruot­si­in vähän lisää.

    Ruotsin hal­li­tuk­sen koti­sivuil­la (www.regeringen.se) on heti etu­sivul­la link­ki neljään strate­giseen hal­li­tusve­toiseen ohjel­maan, jot­ka ovat:

    - inno­vaa­tios­trate­gia (http://www.regeringen.se/sb/d/14440)

    - met­säs­trate­gia (http://www.regeringen.se/sb/d/14709)

    - yrit­tämisen edel­ly­tys­ten kohen­t­a­mi­nen (http://www.regeringen.se/sb/d/16336/a/196337)

    - ruokas­trate­gia (http://www.regeringen.se/sb/d/12806)

    Käsi­tyk­seni mukaan nämä ohjel­mat osu­vat melko hyvin yksi­in sen kanssa, mitä Keskus­tan piiristä on aivan viime aikoina ehdotet­tu Suomes­sakin tehtäväksi. 

    Suomen hal­li­tuk­sen verkko­sivuil­ta (www.valtioneuvosto.fi) ei löy­dy mitään vas­taavaa, ainakaan hel­posti. Pelkkää juok­se­vien asioiden hoita­mista, jäykkää virkami­estek­stiä ja kau­ni­ita puhei­ta ilman konkre­ti­aa. Jos jotain ohjelmia ja työryh­miä onkin, niin ne ja niiden koordi­noin­ti ja ohjelmien täytän­töön­pano on aika laimea ja hajanainen kokon­aisu­us, kuten jo verkko­sivuis­takin käy ilmi.

    Taitaa olla niin, kuten Tom­mi Uschanov eräässä tämän blo­gin kom­men­tis­sa tote­si, että Ruotsin suurem­pi työl­lisyysaste selit­tyy pitkälti länsi­naa­purin enem­män väkeä työl­listäväl­lä julkisel­la sek­to­ril­la. Käsit­tääk­seni eroa vielä vahvis­taa se, että Ruot­sis­sa julki­nen sek­tori myös saa jotain aikaan.

    Henkilöko­htaisen käsi­tyk­seni mukaan ain­oa julkisen sek­torin osa-alue, joka Suomes­sa toimii parem­min kuin Ruot­sis­sa, on perusk­oulu. Mut­ta valitet­tavasti ei tätäkään osaamisalaa sit­ten osa­ta täysin hyö­dyn­tää vien­ti­t­u­lo­jen hankkimiseksi.

    Jotain pitäisi siis tehdä ja paljon. Vika ei tietenkään ole pelkästään hal­li­tus­puolueis­sa tai oppo­si­tios­sa, vaan laa­jem­min ja syvem­min suo­ma­laisen yhteiskun­nan toim­intatavois­sa. Mut­ta hal­li­tuk­ses­sa niihin on parhait­en mah­dol­lista vaikut­taa, ja ehkä aika kan­nat­taisi käyt­tää tähän, eikä oppo­si­tion kanssa kinasteluun.

  137. Osmo Soin­in­vaara: Kom­ment­ti­ni pitää yhä paikkansa. Tuol­lainen mit­tati­laustyönä tehty lai­va on arvitin kenenkään muun omis­tuk­ses­sa kuin ris­teil­i­jäyri­tyk­sen, jol­la on hal­lus­saan markki­noin­tiverkos­to kaik­ista eläkeläisker­hoista alka­en. Jos lai­va jäisi Finnver­an omis­tuk­seen ja perustet­taisi­in Finnvera Trav­els, joka panisi lehteen pienen ilmoituk­sen ris­teily­istä, aika tyhjänä lai­va seilaisi.

    Tot­ta­han Osmo kir­joit­taa. Itse kat­soin samaa asi­aa vähän laa­jem­mas­ta näkövinkkelistä. 

    Jos maail­mas­sa on kyseis­ten lois­toris­teil­i­jöi­den mah­dol­lisia osta­jia vain yksi, niin huonol­ta näyt­tää Turun telakan kannal­ta. Tämä yksi osta­ja on tilan­nut juuri uuden laivan Ran­skas­ta ja tehnyt option tois­es­ta saman­lais­es­ta. On vähin­tään epäuskot­tavaa, että kyseinen osta­ja tulisi tilaa­maan uuden ris­teil­i­jän lähivu­osi­na Turun telekalta. Käytän­nössä tämä merk­it­see kyseisen toimin­non lop­pumista Suomessa.

    Viimeisen parin vuo­den aikana Suomen val­tio on lainan­nut Kreikalle ja muille EU:n kri­isi­maille tuhan­sia miljoo­nia. Lisäk­si taan­nut tuhan­sia näi­den kri­isi­maid­en velko­ja. Lisäk­si sijoit­tanut tuhan­sia miljoo­nia eri­laisi­in kri­isi­maid­en tukemiseen perustet­tu­ja rahas­to­ja varten. Ja vielä Suomen pank­ki on osal­lis­tunut kym­me­nien tuhan­sien miljoonien sum­mal­la kri­isi­maid­en pankkien velka­kir­jo­jen han­k­in­toi­hin. Kaik­ki nämä siitä syys­tä, että vapail­ta markki­noil­ta rahan saami­nen olisi näille kri­isi­maille ollut liian kallista suuren tap­pi­oriskin takia. Ja kaikesta tästä vas­taa lop­ul­ta suo­ma­lainen veron­mak­sa­ja Suomen hal­li­tuik­sen päätösten takia.

    Tätä taus­taa vas­ten kieltäy­tymi­nen 50 miljoo­nan euron lain­oituk­ses­ta kore­alai­somis­teiselle Turun telakalle näyt­tää kiu­san­te­ol­ta. Kun hal­li­tus (ja Soin­in­vaara) ker­to­vat päätök­sen olleen yksaimieli­nen ja perus­tuneen vakavaan hark­in­taan, voidaan johtopäätök­senä lausua, että Suomen hal­li­tus luopui Suomen telekka­te­ol­lisu­ud­es­ta 50 miljoo­nan euron epä­var­man saata­van takia. Siinä sivus­sa Suomen hal­li­tus alisti alan 20000 korkean osaamisen työ­paikkaa erit­täin suurelle lopettamiuhalle.

  138. Pekka Kärkkäi­nen:
    Mik­sei hal­li­tus myön­tänyt 50 miljoo­nan lainaa ehdol­lise­na eli jos kaup­pa syn­ty­isi, rahat siir­ret­täisi­in telakan tilille, muus­sa tapauk­ses­sa ei. Tähän ei kai ollut mitään sopimusteknistä estettä.
    ‘snip’

    Ei todel­lakaan mitään estet­tä — eikä sitä olisi yht­enä eränä telakan tilille tarvin­nut mak­saa ja lainanan­ta­ja olisi jopa voin­ut määrit­tää, mitä ko. rahal­la tehdään, esim. mitä lasku­ja mak­se­taan niin että raha ei edes käy telakan tilillä.

  139. http://www.svd.se/naringsliv/nyheter/assa-abloy-koper-amerikanska-4front_7782380.svd

    Abloyn jou­tu­mi­nen ruot­salaisille oli niitä ensim­mäisen aal­lon ikäviä tapah­tu­mia, jois­sa suo­ma­lainen kek­si­jä tai perus­ta­ja halusi rahas­taa rakentamansa.
    Ruot­salaisil­la on muu­tamia suo­ma­lais­lähtöisiä rahantekokoneita.

    Joskus mietin, mikä on kul­loinkin ollut yri­tyk­sen­sä rahak­si muut­tamisen motiivi.
    Yksi syy on selvästi suo­ma­lais­sa elänyt kri­ti­ik­itön suu­ru­ushakuisu­us, mikä on mak­sanut todel­la paljon (UMTS, StoraEnso…)
    Mikä merk­i­tys siinä on ollut kul­loisel­lakin ajan hen­gel­lä — “vih­doinkin” kitu­ut­ta­jas­ta rikkaak­si -, tai 1990-luvun alun laman koke­muk­sil­la, oikean­laisen työvoiman saan­nin vaikeudel­la tai voimien loppumisella.
    Olisiko Viron mallin vero­tus säi­lyt­tänyt täl­laiset yri­tyk­set suo­ma­lai­somis­tuk­ses­sa ja Suomes­ta käsin kan­sain­välistyv­inä koti­maisi­na rahakoneina?

  140. Pekka Kärkkäi­nen:
    Mik­sei hal­li­tus myön­tänyt 50 miljoo­nan lainaa ehdol­lise­na eli jos kaup­pa syn­ty­isi, rahat siir­ret­täisi­in telakan tilille, muus­sa tapauk­ses­sa ei. Tähän ei kai ollut mitään sopimusteknistä estettä. 

    Kötiläiseen Tuupo kävi tossa eil­ispänä oven takan tutiste pyytämäs viit’kymp­pii pen­saan kun oli kuule­ma saa­mas­sa ton­nin lumen­puro­tusura­ka naa­purist. Tuupo-ressu ku ei o oikei voinu investoira businek­si­in­sa, ko akka läks ja kämp­pä meni alt — ja vis­sii siä hiaces­sa punkates tenukin mait­to vähä turha pal.

    Olis kuitenkin pitäny vis­si­in Tuupolle vipa­ta — ainakin sitt, kun olis näh­ny Tuupon ja naa­puri isän­nöit­ti­jän paiskaa­va kätt pääl. Tok­i­ha Tuupo olis sitte heti käyny toimee (sen haisulin tankkaukse jälke) eikä suinkaa karan­nu pitkäripasee.

    Ny nää­ki hom­mat meni sit naa­purin Kei­jon kuule­ma mukaa viro­laiselle jop­par­ille ja kaup­patase senkun vaan menee entistä pahem­mi ruvelle. On tää val­la hirveetä — tekis se soi­ni ny jot­tain täm­mösel menol.

  141. Liian van­ha: Fin­ver­an takausten vuok­si tilanne tilanne olisi jo nyt tuo jos tila­su olis tul­lut tänne.

    Siis pyrkikö hal­li­tus akti­ivis­es­ti siihen ettei tilaus­ta saada ?

    Oma logi­ikkani oli pehmeää, sil­lä tarkem­min ajatellen Fin­vera takaa vain STX-Fin­landin saata­vat siinä tapauk­ses­sa, että tilaa­ja Roy­al Caribbean Cruis­es ei lasku­jaan maksa.

    Asial­lis­es­ti en ollut yhtä paljon väärässä, sil­lä jos STX-Fin­land tek­isi konkurssin pro­jek­tin myöhäis­vai­heessa, telakan suo­ma­laiset rahoit­ta­jat ja osa- ja ali­hankki­jat oli­si­vat mil­jardilu­okan ongel­man edessä.

    Hal­li­tuk­sen pyrkimyk­sistä en tiedä, mut­ta minus­ta tämä han­ke niin san­otusti haisee:

    - STX-Fin­land on tehnyt vuodes­ta toiseen tap­pi­o­ta, eikä se ole saanut investoi­da Turku­un. Tämä on tyyp­il­listä konkur­si­in ajamisen strategiaa.

    - Tilaa­ja, Roy­al Caribbean Cruis­es oli muu­tamia vuosia sit­ten taloudel­li­sis­sa vaikeuk­sista, joista se sit­ten selvisi. Nyt se tar­josi kar­il­la käynyt­tä ja lai­turis­sa sen jäl­keen maan­nut­ta laivaa osamak­suk­si STX-Finlandille.

    No, olisi­han se Turun telakalle mah­dol­lisu­us aivan uuteen alue­val­tauk­seen, mut­ta Bangladeshin ran­nat ovat paho­ja kilpailijoita.

    Ehkä osta­ja RCC viestit­ti, että älkää suo­ma­laiset nyt hyvän täh­den tätä laivaa tar­jotko, ran­skalais­ten kas­sa on sovit­tu paljon isom­mista kuvioista.

    Arvostan suuresti suo­ma­laiseen laivan- ja meri­raken­nuk­seen liityvää kokon­aisosaamista. Sille löy­tyy tulevaisuutta.

    Tämä tapaus kuitenkin haisee, ainakin haiskahtaa!

  142. Tapio:
    ‘snip’
    — STX-Fin­land on tehnyt vuodes­ta toiseen tap­pi­o­ta, eikä se ole saanut investoi­da Turku­un. Tämä on tyyp­il­listä konkur­si­in ajamisen strategiaa.
    ‘snip’

    No, perussyy tap­pi­ol­lisu­u­teen on tietenkin se, että Oasis-luokan alus­ten jäl­keen telakalla ei ole ollut tilauksia.
    Strate­giaako? Tilauk­sia on kuitenkin met­sästet­ty ja lop­ul­ta saatukin.
    Ja mihin olisi pitänyt investoida?
    Pehmeää tosiaan…

  143. Raimo K: Ei olisi kan­nat­tanut luovuttaa!Tämän päivän Turun Sanomis­sa (helsinkiläi­nen) pro­fes­sori Juha Raitio selit­tää juuri samoin, että peli on vielä kesken. Eipä ole, peli on menetetty.Arvon pro­fes­sori ker­too, että lai­vati­lauk­selle olisi voitu myön­tää vain 1) inno­vaa­tio­tukea ja 2) alue­tukea. Ja inno­vaa­tio­tukea myön­net­ti­in, alue­tukea ei.Kuitenkin jo telakkakri­isin edel­lisessä vai­heessa telakka­te­ol­lisu­us julis­tet­ti­in äkil­lisen raken­nemuu­tok­sen toimi­alak­si (ja Iha­lainen liput­taa sen jatkamisen puoles­ta), joten alue­tukea olisi voitu myöntää.Ja Ran­s­ka tulee var­masti vetoa­maan ao. artik­lan kohtaan, jon­ka mukaan tukea voidaan myön­tää “taloudel­lisen kehi­tyk­sen edis­tämiseen alueil­la … joil­la vajaatyöl­lisyys on vaka­va ongel­ma” – ja onhan se St. Nazairen telakka­te­ol­lisu­udessa. Suomes­sa ei ihan vielä.

    Tuo alku­peräi­nen kom­ment­ti­ni oli tarkoitet­tu sarkas­mik­si. Tietysti peli on nyt pelattu.

    Vapaavuori halu­aa selvitel­lä Ran­skan mak­samien tukien reilu­ut­ta ja vetoaa siihen, että Suo­mi teki kaiken minkä voi. Tun­tuu nurinkuriselta, että hän tekee näin, jos todel­li­nen syy kau­pan menet­tämiseen oli se, että val­tio ei halun­nut lähteä STX Fin­landin osakkaak­si. Ran­skas­sa näin on halut­tu tehdä, kos­ka telakka­te­ol­lisu­ut­ta pide­tään tärkeänä. Nyt sit­ten kuitenkin Suomes­sa san­o­taan samaa (mm. Iha­lainen) ja luvataan tukea sitä muul­la tavoin. Onhan toki muu­takin telakka­te­ol­lisu­ut­ta kuin ris­teil­i­jöi­den tekemistä, mut­ta häm­men­tävältä tämä tun­tuu. Ehkä hal­li­tuk­sen lin­ja joskus selviää.

    Tukem­i­nen on tietysti kur­jaa, mut­ta niil­lä ehdoil­la on kuitenkin pelat­ta­va, joil­la kil­pailu toimii. Turha syyt­tää epäreilu­ja sään­töjä kun häviää pelin. Val­lankin jos tekee sen tahallaan.

    Muuten, täm­möisen investoin­nin kan­nat­tavu­ut­ta las­ket­taes­sa täy­tyy ottaa huomioon, että suo­ma­laiset telakoiden ali­hankki­jat ovat ilmeis­es­ti yleen­sä toim­i­neet varsin kan­nat­tavasti. Ehkä tämän kuitenkin olisi voin­ut laskea investoin­niksi enem­män kuin “syömätuek­si”. Tietoni ovat puut­teel­liset, mut­ta kai telakka­te­ol­lisu­u­den (tai oikeam­min ris­teil­i­jäbis­nek­sen) kan­nat­tavu­ut­ta koko maan kannal­ta on tutkit­tu? Maat­alous­tuotan­non tukem­i­nen on taloudel­lis­es­ti jär­jetön­tä ja siinä vedo­taankin omavaraisu­u­teen ym.

  144. Osmo Soin­in­vaara: Kom­ment­ti­ni pitää yhä paikkansa. Tuol­lainen mit­tati­laustyönä tehty lai­va on arvitin kenenkään muun omis­tuk­ses­sa kuin ris­teil­i­jäyri­tyk­sen, jol­la on hal­lus­saan markki­noin­tiverkos­to kaik­ista eläkeläisker­hoista alkaen. 

    Tasan tarkkaan väärin. Voi olla,että Nau­von höyry­los­si oy olisi ihmeis­sään, jos se saisi käsi­in­sä ko. laivan,mutta ris­teily­i­hin erikois­tunei­ta varus­ta­moi­ta löy­tyy maail­mal­ta pil­vin pimein. Tietysti olisi mukavaa, jos vaikka­pa Kata­janokan vihreät eläkeläiset ry. saisi puoluetuen lisäk­si vielä kan­ta-asi­akasalen­nuk­sen näille ris­teily­ille, mut­ta se ei ole varus­ta­mon toimin­nan ydi­nosaamista. Sitä­pait­si kan­ta-asi­akaskuponkien leikkauk­sen ja lajit­telun voi myös ostaa.

    Osmo Soin­in­vaara: Jos lai­va jäisi Finnver­an omis­tuk­seen ja perustet­taisi­in Finnvera Trav­els, joka panisi lehteen pienen ilmoituk­sen ris­teily­istä, aika tyhjänä lai­va seilaisi.

    Epäilemät­tä juuri näin siinä kävisi. Tämähän on vihre­it­ten käsi­tys markki­noin­nista ja myyn­nistä. Jäl­jet puhu­vat puolestaan.

  145. Nyt muuten kan­nat­taisi ainakin hal­li­tuk­sen haukku­jien pitää pien­tä taukoa ja odot­taa lisäti­eto­ja. Alun­perin olen ollut sitä mieltä, että hal­li­tuk­sen päätös oli ja on oikea. Pikkuhil­jaa jul­ki tulleet tiedot vain vahvis­ta­vat tätä käsi­tys­tä. Laivan otta­mi­nen osamak­suna ja mah­dolli­nen huo­mat­ta­va osaomis­tus Turun telakas­ta saat­ta­vat olla vas­ta jäävuoren huippu.

    Tästä laivapro­jek­tista voi tul­la Suomeen osatoim­i­tuk­sia. Lehti­ti­eto­jen mukaan ainakin tam­pere­lainen Koja neu­vot­telee ilmas­toin­ti­lait­tei­den myyn­nistä. Voihan olla,että jotain muu­takin tulee vireille, sil­lä näitä laivo­ja on jo kak­si tehty. Esimerkik­si laivan moot­torit ovat rahal­lis­es­ti huo­mat­ta­van suuri osa laivan hinnasta. 

    Suo­ma­lais­ten fir­mo­jen on kuitenkin syytä olla varovaisia osal­listues­saan näi­hin ali­hank­in­toi­hin. Ris­ki joutua syyl­lisek­si ja mak­sum­iehek­si on ole­mas­sa eikä ran­skan taitoisia insinööre­jä löy­dy ihan joka työvoimatoimistosta.

  146. Har­mi, ettei laivaa tehdä Suomes­sa. Tosi­asi­at on kuitenkin syytä tunnustaa:
    — tämä ei ole ensim­mäi­nen teolli­nen tilaus, joka tar­jouskil­pailun jäl­keen on pää­tynyt muille tek­i­jöille kuin Suomeen
    — telakoi­ta on maail­mas­sa enem­män kuin niille riit­tää tilauk­sia. Suomes­sa ei vält­tämät­tä kan­na­ta pitää niin mon­taa telakkaa kuin nyt.
    — laivan­raken­nus siir­tyy enenevis­sä määrin pienem­pi­en tuotan­tokus­tan­nusten mai­hin. Osaami­nen lisään­tyy näis­sä uusis­sa mais­sa jo nyt. Ris­teil­i­järak­en­t­a­mi­nen voi lop­pua tääl­lä kulu­val­la vuosikymmenel­lä täysin riip­pumat­ta siitä, miten paljon ran­skalaiset upot­ta­vat rahaa telakoiden­sa tekohengitykseen.

  147. Val­tion ydin­te­htäviä ei tai­da olla karib­ian­ris­teilyi­den järjestäminen…

  148. Poh­jan Akka:

    Ruot­salaisil­la on muu­tamia suo­ma­lais­lähtöisiä rahantekokoneita.

    Niitä on kyl­lä vaik­ka kuin­ka paljon, ja paljon enem­män kuin “muu­ta­ma”.

    Jos joku viit­sisi tehdä selvi­tyk­sen siitä, että kuin­ka mon­ta ruot­salaista tai ruot­salai­somis­teista yri­tys­tä har­joit­taa men­estyk­sekästä liike­toim­intaa Suomes­sa, niin tulos voisi yllät­tää. Tämä on paljon yleisem­pää kuin toisin päin, vaik­ka toki myös Ruot­sis­sa toimii merkit­täviä suo­ma­laisia yrityksiä.

    Toki tästä on Suomelle vain hyö­tyä, kun itse ei oikein osa­ta bisnestä tehdä ja pääo­mi­akaan ei ole lyhyen itsenäisyy­den aikana paljon ehtinyt ker­tyä. Mut­ta kyl­lä suo­ma­laisil­la olisi tässä kohdin syytä paran­taa, ja ottaa vähän mallia länsi­naa­purista. Eri­tyis­es­ti pk-yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tyk­sis­sä ja yleis­es­ti yrit­tämisen kult­tuuris­sa ja verkos­tois­sa olisi paljon kehitettävää.

  149. Sep­po Nur­mi:
    ‘snip’
    Laivan otta­mi­nen osamak­suna ja mah­dolli­nen huo­mat­ta­va osaomis­tus Turun telakas­ta saat­ta­vat olla vas­ta jäävuoren huippu.
    ‘snip’

    Siis ran­skalaiset otta­vat laivan osamak­suna, suo­ma­laisille tätä ei ainakaan julk­isu­udessa ole­vien tieto­jen mukaan tyrkytet­ty. Ei myöskään telakan osaomistusta.

    Netistä löy­tyy myös ran­skalais­min­is­terin väite, että val­tion rahaa ei käytetty.
    Olisi jo aika saa­da selville, mikä on totuus.

  150. Rolle:
    Val­tion ydin­te­htäviä ei tai­da olla karib­ian­ris­teilyi­den järjestäminen…

    Ehkä sen voisi liit­tää vanhuspalvelulakiin. 😉

  151. Rolle: Val­tion ydin­te­htäviä ei tai­da olla karib­ian­ris­teilyi­den järjestäminen…

    Eikä tarkkaan kaik­il­ta puo­lil­ta hark­i­tun luot­topäätök­sen tekemisen perus­teel­la myöskään Suomes­sa toimivien yri­tys­ten aut­ta­mi­nen uusien tilausten han­kkimises­sa. Ei edes vaik­ka kiel­teinen päätös merk­it­see asial­lis­es­ti laivan­rak­en­tamisen alasajoa Suomes­sa, ja kym­me­nien tuhan­sien ammat­timi­esten lisätyöttömyyttä.

  152. Sep­po Nur­mi: Nyt muuten kan­nat­taisi ainakin hal­li­tuk­sen haukku­jien pitää pien­tä taukoa ja odot­taa lisäti­eto­ja. Alun­perin olen ollut sitä mieltä, että hal­li­tuk­sen päätös oli ja on oikea. Pikkuhil­jaa jul­ki tulleet tiedot vain vahvis­ta­vat tätä käsi­tys­tä. Laivan otta­mi­nen osamak­suna ja mah­dolli­nen huo­mat­ta­va osaomis­tus Turun telakas­ta saat­ta­vat olla vas­ta jäävuoren huippu.

    Mon­tako­han pros­ent­tia 900 miljoo­nan euron kaup­pahin­nas­ta van­hal­la laivan­ro­mul­la mak­se­taan? 1%?

    Tästä laivapro­jek­tista voi tul­la Suomeen osatoim­i­tuk­sia. Lehti­ti­eto­jen mukaan ainakin tam­pere­lainen Koja neu­vot­telee ilmas­toin­ti­lait­tei­den myyn­nistä. Voihan olla,että jotain muu­takin tulee vireille, sil­lä näitä laivo­ja on jo kak­si tehty. Esimerkik­si laivan moot­torit ovat rahal­lis­es­ti huo­mat­ta­van suuri osa laivan hin­nas­ta. Suo­ma­lais­ten fir­mo­jen on kuitenkin syytä olla varovaisia osal­listues­saan näi­hin ali­hank­in­toi­hin. Ris­ki joutua syyl­lisek­si ja mak­sum­iehek­si on ole­mas­sa eikä ran­skan taitoisia insinööre­jä löy­dy ihan joka työvoimatoimistosta.

    Suo­ma­laiset meri­te­ol­lisu­usalan yri­tyk­set tekevät jatku­vasti kaup­paa ympäri maail­man koskien mm. ris­teilyalus­ten ylläpi­toa, kor­jaus­ta jne. Eiköhän ne tiedä miten noil­la markki­noil­la toim­i­taan? Jokainen voi kyl­lä itse miet­tiä kauanko alan osaami­nen pysyy Suomes­sa, jos klus­terin kei­häänkärkenä toimin­ut koti­mainen telak­ka ei pysty toim­i­maan samoin ehdoin kuin euroop­palai­sis­sa kilpailijamaissa.

    Ihmeel­listä miten vähäistä meri­te­ol­lisu­u­den ja merenkulkualan tietämys meil­lä on. Asumme kuitenkin 100% ulko­maankau­pas­ta riip­pu­vaises­sa maas­sa emmekä mis­sään sisämaavaltiossa.

  153. Nyt meni Osmol­ta pahasti met­sään. Yleen­sä olet näh­nyt asioi­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta, mut­ta nyt et tun­nu kokon­aisu­ut­ta ymmärtävän. Vai onko niin, että nyt vain haetaan seli­tyk­siä vuosikymme­nen mokalle.

  154. SW:
    ‘snip’
    Vai onko niin, että nyt vain haetaan seli­tyk­siä vuosikymme­nen mokalle.

    Tämä on use­ankin vuosikymme­nen moka — vas­tan­nee Son­er­an UMTS-kauppoja.

    Mie­lenki­in­toista nähdä, miten Häkämies (joka oli min­is­ter­inä eloku­us­sa, kun kiel­teinen päätös syn­tyi) nyt edis­tää Tekonolo­gia­te­ol­lisu­u­den etuja.
    Suurin salaisu­us, jon­ka hän vei mukanaan, oli tämän kau­pan torpedoiminen.

  155. Rolle: telakoi­ta on maail­mas­sa enem­män kuin niille riit­tää tilauk­sia. Suomes­sa ei vält­tämät­tä kan­na­ta pitää niin mon­taa telakkaa kuin nyt.

    Vähän vain ihme­tyt­tää, mik­si aina juuri suo­ma­lais­ten yri­tys­ten tulee Suomes­sa kar­sia yli­tuotan­toa ja varsinkin menestysaloilla.

    1. men­estysa­loil­la?
      Mikä men­estysala se sel­l­ainen on, jos­sa jokainen tilaus tuot­taa tap­pi­o­ta ja vaatii val­tion tukia?

  156. Osmo Soin­in­vaara:
    menestysaloilla?
    Mikä men­estysala se sel­l­ainen on, jos­sa jokainen tilaus tuot­taa tap­pi­o­ta ja vaatii val­tion tukia?

    Saman­lainen men­estysala kuin tuulivoimaloiden rakentaminen…

  157. Osmo Soin­in­vaara: menestysaloilla?Mikä men­estysala se sel­l­ainen on, jos­sa jokainen tilaus tuot­taa tap­pi­o­ta ja vaatii val­tion tukia?

    Eiköhän suurin osa laivan­raken­nuk­sen arvon­lisästä tapah­du ali­hank­in­taketjus­sa eikä telakalla. Meri­te­ol­lisu­u­den ali­hank­in­taa val­tio tuskin on kovin paljoa tukenut?

    Jostain syys­tä val­tion tuki onkin tosi hyvä jut­tu, kun sil­lä pystytel­lään vaik­ka tan­skalais­ten meille myymiä tuulimyl­lyjä. Toisin kuin merenkulkua, tätä vihreää tule­vaisu­u­den men­estysalaa ei olisi ilman tuki­aisia edes olemassa.

  158. Osmo Soin­in­vaara:
    menestysaloilla?
    Mikä men­estysala se sel­l­ainen on, jos­sa jokainen tilaus tuot­taa tap­pi­o­ta ja vaatii val­tion tukia?

    No mikähän se on? Ei ainakaan laivan­raken­nus — tap­pi­oi­ta tulee, jos ei ole tilauksia.

  159. Osmo Soin­in­vaara:
    menestysaloilla?
    Mikä men­estysala se sel­l­ainen on, jos­sa jokainen tilaus tuot­taa tap­pi­o­ta ja vaatii val­tion tukia?

    Min­ulle jäi epä­selväk­si, tuot­taako telakka­te­ol­lisu­us tap­pi­o­ta. STX:llä on tilais­listal­la muis­taakn­sei kak­si ris­teil­i­jää ja kak­si ark­ist­ta alus­ta seköä erikoislauksia.

    Jos oikein ymmärsin, tues­sa olisi ollut oleel­liseti kysymys telakan laivan rak­en­tamisen ajan rahoituk­sen tur­vaamis­es­ta. (ns. inno­vaa­tio­tu­ki 28 Me olisi ollut peanuts) Kat­teet ovat pienet, ja sik­si tulee hel­posti takki­in. — Ver­tailun vuok­si onhyvä kat­sel­la erään suoa­malaisen it-alan men­stys­tari­nan viiemaikaisia tuloksia.

    Euroop­palaise­naolen iloinen siitä, ettäSt Nazairen telakak sia tämän tilauk­senn. Mut­ta turku­laisi ei euroop­palais­usu nyt­paljon lohduta-

  160. Markku af Heurlin: Min­ulle jäi epä­selväk­si, tuot­taako telakka­te­ol­lisu­us tappiota. 

    Jos edel­lis­ten mil­jardi­ti­lausten jäl­keen joutuu pyytämään muu­ta­man miljoo­nan pikavippe­jä luulisi ole­van itses­tään selvää ettei nuo mitään kul­takai­vok­sia ole. Muuten­han olisi jotain viivan alle jäänyt, tai omis­ta­ja olisi itse valmis ilomielin sat­saa­maan vaa­dit­ta­vat rahat.

  161. Raimo K: No eipäs nyt liioitella.
    Kyl­lä Roy­al Caribbean olisi laivan mak­sanut, tosin vähit­täis­mak­sul­la, joten raken­nu­saikaista rahoi­tus­ta tarvi­taan. Ei siis lahjoi­tus amerikkalaiselle tilaajalle!

    Eikä STX Europe ole konkurssi­ti­las­sa – enää – saat­u­aan myy­dyk­si off­shore-toimin­not Fincantierille.

    Fin­cantieristä saatu kaup­pahin­ta oli selvästi alle pörssikurssin, mikä oli aika iso pet­tymys var­maan STX:lle. Ei tuo konkurssia estä, eikä yri­tyk­sen omaisu­ut­ta lisää. Osa taseessa muus­sa muo­dos­sa olleesta omaisu­ud­es­ta vain muut­tuu käteisek­si. STX joutuu oletet­tavasti itse asi­as­sa tekemään tuon kau­pan seu­rauk­se­na alaskir­jauk­sen taseeseen­sa, mikä ei sen taloudel­lisia tun­nus­luku­ja varsi­nais­es­ti paranna.

    Mitä mak­suli­iken­teeseen tulee, Roy­al Caribean toden­näköis­es­ti mak­saa laskun­sa (yri­tyspuolel­la ei ole koskaan 100 pros­entin var­muut­ta; esim. yksi upon­nut ris­teil­i­jä voisi muut­taa Roy­al Caribeanin taloudel­lisen tilanteen välis­sä täysin, mut­ta toden­näköis­es­ti se siis mak­saa laskun­sa). Mut­ta ei tuol­lai­sis­sa yli mil­jardilu­okan pro­jek­teis­sa ain­oa ris­ki ole se, etteikö osta­ja lasku­ja mak­saisi. Iso ris­ki liit­tyy myös siihen, pitääkö pro­jek­tin budjetti.

    Jos bud­jet­ti ylit­ty­isi vaikka­pa 15 %, mikä on täysin mah­dolli­nen luke­ma (isom­piakin yli­tyk­siä on nähty laivapro­jek­tien his­to­ri­as­sa), telak­ka voisi men­nä nurin. Sen seu­rauk­se­na jäisi laskua mak­set­tavak­si jollekin aika iso sum­ma. Sel­l­aises­sa tilanteessa val­tio menet­täisi sekä 50 miljoo­nan pääo­ma­lainan että mah­dol­lis­es­ti osan Finnver­an antamista lain­oista. Luvut voisi­vat olla rumia.

  162. Touko Met­ti­nen:
    Mikä ihme on suuka­pu­loin­ut koko hal­li­tuk­sen, kun vasem­mis­to­min­is­ter­itkin Osmon lail­la kiit­te­liv­ät lainan epäämistä viisaak­si päätökseksi?

    Mut­ta hei, Osmo, sähän olit sitä mieltä, että EU:n pitäisi puut­tua epäter­veeseen telakkatu­keen. Mul­la on vähän sel­l­ainen kuti­na, että Ran­skan tuis­sa ihan kaik­ki ei kestä kri­it­tistä tarkastelua.

    Ai niin mut­ta eihän sitä tilaus­sopimus­ta voikaan ava­ta, kos­ka liikesalaisuudet.

    Voi har­mi. Noh, onnek­si olti­in selkärankaisia.

    Touko Met­ti­nen

    Mikähän oli syynä kun vasem­mis­to ilmoit­ti ammat­tiy­hdis­li­ikkeille että suu pitää pitää kiin­ni tästä laiva­hom­mas­ta ei saa julk­isu­udessa kommentoida.

  163. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Eikö tätä rahoi­tus­bisnestä kan­nat­taisi har­joit­taa laa­jem­minkin jos on kaikkien osa­puolten kannal­ta edullista ja hyödyllistä? 

    Kyl­lä rahalle on aina käyt­töä, varsinkin jos ei edes tule val­tion kas­sas­ta. Sil­loin­han se on suo­ras­taan ilmaista.

    Jostain kum­man näitä rahoi­tusin­stru­ment­te­jä rak­en­tel­e­va hal­li­tus halu­aisi kuitenkin kieltää pikavipit…

    Mitä luulet kun on otlut puhet­ta että Kreikan lain­o­ja leikataan ja että suomelle koituu 500milj‑1 mil­jardin lasku miten Osmo tässä asi­as­sa poli­i­it­ti­nen vas­tu­uonko semmoista.

  164. Niin­pä niin…

    KL: STX uhkaa lopet­taa Turus­sa rak­en­tamisen kokonaan

    STX:n vara­pääjo­hta­ja Jeff Roh sanoo Kaup­pale­hdelle: “Val­tion sijoi­tus tur­vaisi ris­teil­i­jöi­den jatko­rak­en­tamisen Turussa.”

    http://www.kauppalehti.fi/etusivu/stx+uhkaa+lopettaa+turussa+rakentamisen+kokonaan/201301331963

    Oli kyl­lä tosi­aankin eri­no­mainen jut­tu, ettei hal­li­tus läht­enyt tähän hul­lu­tuk­seen. Kun val­tion piik­ki olisi ker­ran avat­tu, niin kore­alais­ten röyhkey­del­lä ei olisi taa­tusti ollut enää mitään rajaa.

  165. Osmo Soin­in­vaara:
    Ilmainen nyt on liioit­telua, mut­ta val­tion tukien osu­us on kyl­lä huomattava.
    Suomen on vaa­dit­ta­va komis­sio­ta tutki­maan Ran­skan toimien laillisuus.

    Kansalais­ten vaa­dit­ta­va että tämän kau­pan fak­tat ker­ro­taan julk­isu­u­teen eikä tätä epäon­nis­tu­mista piilotel­la kapineteissa.

  166. Nukku­Mat­ti: Käsit­tääk­seni eroa vielä vahvis­taa se, että Ruot­sis­sa julki­nen sek­tori myös saa jotain aikaan.

    Jos Jyr­ki Viro­laista lukee, on ainakin käsit­tämätön­tä, miten huonos­ti suo­ma­lainen oikeuslaitos suurem­mil­la resurs­seil­laan toimii ver­rat­tuna ruotsalaiseen.

    Veikkaan, että tämä paljon par­jat­tu julkisen sek­torin tehot­to­muus ei ole suorit­tavas­ta por­taas­ta kiin­ni vaan työt on a) jär­jestet­ty huonos­ti, b) suorit­tavaa henkilökun­taa on liian vähän työhön näh­den, c) väli­por­tai­ta on liikaa ja d) korkeaa palkkaa nos­ta­vat pomot eivät selvästikään kykene hoita­maan strate­gisen työno­h­jauk­sen tehtäviään.
    Yleen­sä tehokku­u­den val­i­tuk­sel­la havitel­laan joko yksi­ty­istämistä, julkisen sek­torin supis­tamista ide­ol­o­gisin perustein tai syyl­lis­tetään tarpeet­tomasti juuri niitä tuot­tavia työntekijöitä.

  167. anonyy­mi: Veikkaan, että tämä paljon par­jat­tu julkisen sek­torin tehot­to­muus ei ole suorit­tavas­ta por­taas­ta kiinni

    Osit­tain näin, mut­ta kun insen­ti­iv­it ovat niinkin pielessä kuin ovat, niin suorit­tavallekin por­taalle mah­tuu kaiken­laista sukankuluttajaa.

    vaan työt on a) jär­jestet­ty huonosti,

    Kyl­lä, juuri näin. Käytän­nössä siel­lä mis­sä työt suju­vat kitkat­ta, hom­mat on yleen­sä jär­jestet­ty “var­jo-organ­isaa­tion” avulla.

    b) suorit­tavaa henkilökun­taa on liian vähän työhön nähden,

    Varsi­naisi­in tehtävi­in näh­den kyl­lä, mut­ta kaiken­laista suun­nit­teli­jaa, tiedot­ta­jaa ja kon­trol­le­ria kyl­lä piisaa.

    c) väli­por­tai­ta on liikaa

    No, eihän tämä muuten olisi julki­nen sek­tori — kun hom­man perusidea ja ‑oikeu­tus on muiden valvom­ises­sa ja kytäämisessä, niin toki oman organ­isaa­tion suorit­tavaa por­ras­ta pitää kytätä kah­ta kauheam­min. Kaikki­han ovat toki poten­ti­aal­isia julk­isten väärinkäyt­täjiä (pait­si tietysti ylin johto, joka on kaikkien epäilysten ulkop­uolel­la http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010416504485_uu.shtml http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010416504745_uu.shtml )

    Ai, niin — pöljim­mät julkisen sek­torin organ­isaa­tio­ta­han ovat otta­neet käyt­töön idioot­ti­maisen matri­isior­gan­isaa­tion, joka de fac­to tarkoit­taa sitä, että sen sijaan, että sun aamu­muroi­hin lorot­taisi vain se yksi lin­jaor­gan­isaa­tion ääliö, niin niihin ris­tipis­sii puolen tusi­naa taukkia, jot­ka vähin­tääkin jatku­vasti muk­si­vat toisi­aan — elleivät sit­ten yritä esim. työn­tää vaikka­pa ker­takäyt­töhaarukkaa naa­purin silmämunaan.

    ja d) korkeaa palkkaa nos­ta­vat pomot eivät selvästikään kykene hoita­maan strate­gisen työno­h­jauk­sen tehtäviään.

    Ylin­tä johtoa­han näyt­tää kiin­nos­ta­van ain­oas­taan maailman(ympäri)matkailu virka­toverei­den luon­na vierailen (ei sinän­sä, kyl­lä min­ullekin samp­pan­jail­lal­liset eri maid­en val­tionoop­per­ois­sa kel­paisi­vat…) sekä arvon­imien ja kun­ni­amerkkien han­kkimi­nen toinen toisilleen.

    Yleen­sä tehokku­u­den val­i­tuk­sel­la havitel­laan joko yksi­ty­istämistä, julkisen sek­torin supis­tamista ide­ol­o­gisin perustein tai syyl­lis­tetään tarpeet­tomasti juuri niitä tuot­tavia työntekijöitä.

    Mut­ta kun sys­teemin on niin mätä kuin on? Voiko hom­malle tehdä muu­ta kuin laitaa ton­ni ANFOa alle ja räjäyttää?

    Itse olen monas­ti “start-up ‑päis­säni” laskeskel­lut kulu­ja — ja en ole ikinä pystynyt ynnäämään niitä niin suurik­si, etteikö joku kol­mannes mei­dän viras­ton oka-kuluista jäisi aina mys­terik­si. Näin siis vaik­ka start-upin kulut lask­isi jonkun kalleim­man Ruo­ho­lah­den busi­ness­parkin ja lavei­den henkilöstöe­tu­jen mukaan.

  168. Itse tuote, tuo Turus­sa jo kaht­e­na kap­paleena raken­net­tu matkus­ta­jaris­teil­i­jä, on uusim­man tilaus­päätök­sen perus­teel­la onnis­tunut. Aiem­mat kak­si laivaa ovat mitä ilmeis­es­im­min olleet tilaa­jalleen men­estys, ei kai varus­ta­mo muuten kol­mat­ta tilaisi. 

    Jos ja kun nyt tuo kol­mas jät­tiris­teil­i­jä, suo­ma­laisen merik­lus­terin aikaansaan­nos, joudu­taan rak­en­ta­maan muual­la, sopii kysyä, mis­sä olemme hyviä (siis, mil­lä alal­la työmme on kan­tanut hedelmää, ja mitä “kasvi­maa­ta” on syytä jatkos­sakin hoitaa hyvin, jot­ta emme menet­täisi ase­maamme) ja mis­sä taas meil­lä on paran­tamisen varaa (ja ottaa asi­as­ta opik­semme)? Veikkaisn, että tekni­ik­ka kuu­luu edel­liseen ryh­mään, rahoituk­sen hallinta (telakkay­htiötä, rahoi­tus­laitok­sia ja val­tio­ta myöten) puolestaan jälkim­mäiseen. Eikö meil­lä osa­ta talous-/ra­hoi­tus­puolen hallintaa yhtä hyvin kuin esim. Saksassa? 

    Sak­sas­sa mod­ernin, ris­teil­i­jöitä suun­nit­tel­e­van ja valmis­ta­van telakan tuotan­tokoneis­to (ali­hank­in­taverkos­ton tuel­la) saa aikaisek­si tasaiseen tahti­in pitkälle tule­vaisu­u­teen ulot­tuvia tilauk­sia ja valmi­ita iso­ja matkus­ta­jaris­teil­i­jöitä. Onko Suomes­sa tuotan­to­talouden (paino sanan lop­pu­os­al­la) hallinta (ja kehit­tämi­nen) ollut puut­teel­lista, vai rajoit­tuvatko ongel­mat rahoitukseen? 

    Ei tästä pidä vielä lan­nis­tua. Ote­taan me suo­ma­laiset tästä opik­semme ja tehdään asi­at jatkos­sa parem­min. Uusi, toimin­nan jatku­vaan paran­tamiseen sitoutunut omis­ta­ja, ei olisi telakoillemme var­maankaan pahitteeksi!

  169. Osmo Soin­in­vaara:
    Ilmainen nyt on liioit­telua, mut­ta val­tion tukien osu­us on kyl­lä huomattava.
    Suomen on vaa­dit­ta­va komis­sio­ta tutki­maan Ran­skan toimien laillisuus.

    se on sillein että kyl­lä ne toimet on lail­lisia Ran­skalaisil­la ollut toden näköis­es­ti vähän enem­män mieliku­vi­tus­ta ja järkeä.

  170. Evert The NeveR­est:
    Hyvä näköko­h­ta Laivakallelta.

    Äly­va­paa vapaavuori­nen ide­olo­gia tuhoaa koko Suomen.

    http://veijolundberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128983-alyvapaa-vapaavuorinen-ideologia-tuhoaa-helsingin-ja-koko-suomen

    On toki muis­tet­ta­va, että kiel­teisen kan­nan rahoituk­seen otti jo eloku­us­sa Häkämies — jos hän olisi sil­loin ottanut sen kan­nan, että asia hoide­taan, se olisi hoidet­tu jo ennen kuin Vapaavuores­ta tuli ministeri.

  171. Osmo Soin­in­vaara:
    Finnvera oli valmis rahoit­ta­maan ris­teil­i­jää 600 miljoon­al­la oma­l­la riskil­lään, val­tio lupasi yli 40 miljoo­nan lahjoituk­sen. Lisäk­si halut­ti­in viisikym­men­tämiljoon­aa käytän­nössä lahjoi­tus­ta konkurssi­ti­las­sa ole­valle kon­sernille. Saarikan­gas puhui vas­toin parem­paa teitoaan ver­taa­mal­la tätä taval­liseen asun­to­lainaan. Jos se on näin riskitön­tä, kas kun telakkay­htiö ei poiken­nut lähim­mässä osu­us­pankin konttorissa.

    Minkä takia tämän lai­vati­lauk­sen kaikkia fak­to­ja ei tuo­da julk­isu­u­teen vaiti­o­lo velvollisuusesta
    ei tarvitse enää välit­tää kau­pat on jo tehty.
    Onko sul­la Osmo tietoa mitä täl­lä piilotellaan.

  172. Myyn­timies: Minkä takia tämän lai­vati­lauk­sen kaikkia fak­to­ja ei tuo­da julk­isu­u­teen vaiti­o­lo velvollisuusesta
    ei tarvitse enää välit­tää kau­pat on jo tehty.
    Onko sul­la Osmo tietoa mitä täl­lä piilotellaan.

    Tietoa ei min­ul­la ole joten arvaan että laskelmis­sa näkyy laivan rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ja laivas­ta saata­va myyntihinta.

  173. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion kas­sas­ta ei ole mak­set­tu Kreikkaan mitään. Val­tio on lainan­nut rahat (hal­val­la) markki­noil­ta ja lainan­nut ne Kreikkaan (korkeal­la korol­la) eteen­päin. Toisat­siek­si oper­aa­tio on tuot­tanut voittoa. 

    Onneton kom­ment­ti. Vaik­ka taloud­es­ta paljon tiedätkin niin uskot­tavampi on Six­ten Kork­man joka on jo use­asti toden­nut että erit­täin toden­näköis­es­ti Kreikas­ta tulee Suomelle tap­pi­oi­ta. Ja sin­ul­la pitäisi vielä olla tilas­tot ja toden­näköisyy­det hal­lus­sa? Kataisen hal­li­tuk­sen edus­ta­jana kom­ment­tisi taisi lähin­nä vas­ta­ta kysymyk­seen “what would Jesus say?”.

    1. Minäkin ennus­tan Kreikas­ta tap­pi­oi­ta kaikaista vakuuk­sista huoli­mat­ta. kat­so mitä san­ot­ti­in viestis­sä, johon tuo oli vastaus.

  174. Coun­try­boy:
    Hal­li­tus ja Suomen pank­ki ovat kuitenkin sitoneet paljon raho­ja euron ja Kreikan tukemiseen ja siinä mielessä ne ovat pois käytöstä. Aika näyt­tää kuin­ka paljon menee, var­masti kuitenkin enem­män kuin tämä 50 miljoo­nan laina olisi ollut. No saivartelu­a­han tämä on sanoisi joku.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Minäkin ennus­tan Kreikas­ta tap­pi­oi­ta kaikaista vakuuk­sista huoli­mat­ta. kat­so mitä san­ot­ti­in viestis­sä, johon tuo oli vastaus. 

    OK, kun tuos­sa sin­ul­la ei ollut quotea alku­peräis­es­tä niin se irtosi asi­ay­htey­destään. Tosin kyl­lähän tuon­tyyp­pisessä rahan­väl­i­tyk­sessäkin tulee raja jos­sain kohti vas­taan kun tietää ettei itse saa kaikkia takaisin mut­ta lainaa­mansa taas joutuu mak­samaan sen­tilleen. Eli kyl­lä siinä joku osa on ‘sidot­tuna’, huo­mat­tavasti enem­män kuin tuo 50 miljoon­aa on tap­pi­o­ta tulossa.

    Ja kyl­lä tuol­laiset ‘tois­taisek­si oper­aa­tio on tuot­tanut voit­toa’ tyyliset kom­men­tit saisi jo lopet­taa oli­vat ne mis­sä asi­ay­htey­dessä tahansa. Joku on surullisen kuu­luisas­ti ihan oikeastikin väit­tänyt että hei me tehdään rahaa tällä.

  175. Hesarin koikkaloin­tia STX-asi­as­sa on saanut seu­ra­ta silmät vatukoilla. 

    Se otsikoi, että TURUN TELAKKA VARARIKO PARTAALLA.

    Tosi­asi­as­sa vararikon par­taal­la on STX Helsinki/Venäjä.

    Pääkir­joituk­ses­saan Hesari tote­si, että tule­vaisu­us on ark­ti­sis­sa jäänmurtajissa.

    Tosi­asi­as­sa Helsin­gin telakalla ei ole edel­ly­tyk­siä jään­mur­ta­jien mit­tavaan valmis­tuk­seen. Alueelta puut­tuu infra läh­tien teräk­sen valmistuksesta.

    Mikä ihme intres­si sanomale­hdel­lä on dis­sa­ta Turun telakkaa? Sen taki­ako, että se on Turussa?

  176. Nukku­Mat­ti:
    Osmo, 

    vaik­ka yleen­sä pidänkin mielip­iteitäsi tarkkaan harkit­tuina ja vii­saina, niin kyl­lä nyt vaikut­taa ainakin julkises­ti esil­lä olleen tiedon val­os­sa, että Suomen hal­li­tus teki väärän päätöksen.

    Vaik­ka suures­ta kuvas­ta olenkin samaa mieltä, eli että Euroopan val­tioiden ei pitäisi lain­oit­taa amerikkalais­ten ris­teilyjä, niin siitä huoli­mat­ta olisi val­lit­sevas­sa tilanteessa ollut parem­pi han­kkia tilaus Suomeen. Jos Suomen val­tio todel­la halu­aa ajaa rehdim­pää kil­pailua ja tiukem­pia sään­nök­siä julkiseen telakkatu­keen EU:ssa, niin tämänkin asian ajamiseen olisi ollut parem­mat mah­dol­lisu­udet, jos tilaus olisi Ran­skan sijaan tul­lut Suomeen. Tämä rehti kil­pailu on myöskin asia, jos­ta olisi pitänyt neu­votel­la EU:ssa etukä­teen tai viimeistään Ran­skan vira­nomais­ten kesken kah­den­välis­es­ti kil­pailu­ti­lanteen ollessa tiedos­sa. Mielestäni on selvää, että ei kil­pailun hävin­neen telakan pienen isän­tä­maan ruikut­ta­mi­nen sään­nöistä jälkikä­teen joh­da mihinkään. 

    Lisäk­si tun­tuu aivan hul­lul­ta, että val­tio oli valmis anta­maan 40 miljoon­aa inno­vaa­tio­tukea, mut­ta ei pyy­det­tyä 50 miljoon­aa oman pääo­man ehtoista lainaa. Jäikö tämä todel­lakin kiin­ni 10 miljoonasta?

    Käsit­tämätön­tä ja type­r­ää ylpeyt­tä Suomen hal­li­tuk­selta. Kokoomuk­sel­la näyt­tää ole­van teol­lisu­us­poli­ti­ikas­sa vähän saman­lainen ide­ologi­nen lin­ja kuin repub­likaaneil­la oli Yhdys­val­lois­sa auto­te­ol­lisu­u­den tukemisen suh­teen muu­ta­ma vuosi sit­ten. Amerikkalais­ten onnek­si Oba­ma kuitenkin pelasti sikäläisen auto­te­ol­lisu­usklus­terin ja nyky­isin ratkaisua kiitel­lään siel­lä laajasti.

    Vihreil­lä taas näyt­tää kirka­sot­sainen ide­al­is­mi men­neen tässä prag­ma­tismin ja viileän harkin­nan edelle. Ainakaan tämä toteu­tunut ratkaisu tilauk­sen työn­tämis­es­tä Ran­skaan ei edis­tä työtä ympäristöa­sioiden hyväk­si tai telakka­te­ol­lisu­u­den rehdin kil­pailun aikaan saamisek­si. Ran­skalainen teol­lisu­us voit­ti, suo­ma­lainen hävisi, ympäristölle molem­mat ratkaisut oli­si­vat olleet yhtä huonot.

    Myöskään min­is­teri Vapaavuoren seli­tyk­set nyt jälkikä­teen eivät vaiku­ta johdon­mukaisil­ta. Mis­sään ei ole väitet­ty, että pyy­de­tyn 50 miljoo­nan euron oman pääo­man ehtoisen lainan myön­tämi­nen olisi ollut laiton­ta. Vaikea min­un on myöskään nähdä, että mik­si se olisi ollut sen epäi­lyt­täväm­pää tai enem­män har­maal­la alueel­la kuin 40 miljoo­nan euron inno­vaa­tio­tukien myön­tämi­nen. Nyt Vapaavuori kuitenkin selit­tää, että val­tio teki kaikken­sa. Tämä ei kuu­losta uskot­taval­ta. Ennem­minkin näyt­tää siltä, että hal­li­tus oli jääräpäi­nen ja viileästi harkiten otti tämän riskin tilauk­sen men­e­mis­es­tä muualle Euroop­paan. Osmon kir­joi­tus mielestäni vahvis­taa tämän.

    Mis­sä mieliku­vi­tus­maail­moissa ja pil­vilin­nois­sa Suomen poli­it­ti­nen eli­it­ti oikein elää?

    Nyt hal­li­tus kuulem­ma tekee kaikken­sa uusien tukien kanssa

    1. Kore­alais­ten lypry ei mitenkään rajoit­tunut tuo­hon 50 miljoon­aan. Lisäk­si on käynyt ilmi, että tilöauk­sen ohjaamis­es­ta Ran­skaan oli päätet­ty jo siinä vai­heessa, kun yhtiö yrit­ti tin­gatan tuo­ta 50 miljoo­nan lisälahjoitusta.

  177. BRG: Onneton kom­ment­ti. Vaik­ka taloud­es­ta paljon tiedätkin niin uskot­tavampi on Six­ten Kork­man joka on jo use­asti toden­nut että erit­täin toden­näköis­es­ti Kreikas­ta tulee Suomelle tap­pi­oi­ta. Ja sin­ul­la pitäisi vielä olla tilas­tot ja toden­näköisyy­det hal­lus­sa? Kataisen hal­li­tuk­sen edus­ta­jana kom­ment­tisi taisi lähin­nä vas­ta­ta kysymyk­seen “what would Jesus say?”.

    Eiköhän Kreikas­ta lasku tule ennen vuot­ta 2015 toiv­ot­tavasti ennen vaaleja

Vastaa käyttäjälle NukkuMatti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.