Kuukausi: huhtikuu 2011

Hirveää kuultavaa

Pakotin itseni kuun­tele­maan Radio 1:n vaali­tentin, jos­sa kahdek­san puolueen edus­ta­jat huu­si­vat kil­paa. Ei ihme, että ihmisil­lä on poli­itikoista huono käsitys.

Kun aihei­ta on paljon ja esi­in­tyjiä kahdek­san, puheen­vuoro­jen on olta­va lyhy­itä. Kol­menkymme­nen sekun­nin puheen­vuorois­sa ei voi esit­tää kuin yksinker­tais­tet­tu­ja totuuk­sia, ei mitään järkevää ja ymmär­ret­tävää perustelua. Ihmiset, jot­ka kah­den kesken osoit­tau­tu­vat ihan järke­viksi, anta­vat täl­laises­sa keskusteluys­sa itses­tään varsin huonon käsi­tyk­sen. Jat­ka lukemista “Hirveää kuultavaa”

Mielenkiintoinen nettidemokratiakokeilu pääministeritentin aikana

Pil­vi Torstin kam­pan­jaryh­mä on ideoin­ut oheisen tapah­tu­man, jos­sa neljä kansane­dus­ta­jae­hdokas­ta kom­men­toi netis­sä videoitavas­sa ohjel­mas­sa livenä maikkarin päämin­is­teri­tent­tiä ja osal­lis­tuu Maikkarin net­tichat­ti­in. Kan­nat­taa vilka­ista keskivi­ikkona 13.4.2011 klo 20–22 osoit­teessa  http://ju.fi. En tiedä, mitä tästä tulee, mut­ta kaikkea kivaa kan­nat­taa kokeil­la. Jos olette netin ääressä tuol­loin, vilkaiskaa­pa. Osal­lis­tua voi itsekin chat­taa­mal­la. Jat­ka lukemista “Mie­lenki­in­toinen net­tidemokra­ti­akokeilu päämin­is­teri­tentin aikana”

Vaaliohjelmani on nyt valmis

Olen kasan­nut vaalio­hjel­maani yhteistyössä blogi­ni kom­men­toi­jien kanssa. Työtä olisi haus­ka jatkaa ja laa­jen­taa uusi­in teemoi­hin, mut­ta vaalit ovat jo sen ver­ran lähel­lä, että julk­istan ohjel­man nyt siinä kun­nos­sa kuin se on. Kiitä kaikkia kom­men­toi­jia. Paljon olen ottanut kri­ti­ikkiä huomioon joko niin, että olen täs­men­tänyt sanon­taa tai joskus myös itse ohjel­man sisältöä muuttaen.

Ohjel­man sisällysluet­teloon pääsee tästä. Jat­ka lukemista “Vaalio­hjel­mani on nyt valmis”

Sosiaaliturva on uudistettava perusteellisesti

SATA-komitea ei saanut sosi­aalipoli­ti­ikkaa uud­is­te­tuk­si niin paljon kuin oli tarkoi­tus työtä on jatkettava.

Suomen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä oli ennen hyvä ja hal­pa. Se ei vaat­in­ut suuria rahamääriä, mut­ta silti se takasi tulon­jaon pysymisen kohtu­ullise­na. Samal­la se ylläpi­ti hyvää työl­lisyyt­tä. Me käytämme sosi­aal­i­tur­vaan nyt paljon enem­män rahaa, mut­ta tämä ei estä suh­teel­lisen köy­hyy­den yleistymistä. Samal­la sosi­aal­i­tur­van rak­en­teel­liset heikkoudet aiheut­ta­vat rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ja osatyökyky­is­ten syr­jäy­tymistä työvoiman ulkop­uolelle. Sik­si jär­jestelmää on uud­is­tet­ta­va rohkeasti. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­va on uud­is­tet­ta­va perusteellisesti”

Hankintalaki ei sovi sosiaali- ja terveyspalveluihin

Tämä on osa eduskun­tavaalio­hjel­maani, jota kehitetään inter­ak­ti­ivis­es­ti koti­sivuil­lani.

Merkit­tävänä esteenä yksi­ty­is­ten ostopalvelu­jen käytölle on liian puh­da­sop­pinen han­k­in­ta­la­ki – tai ken­ties vain sen tiukkapipoinen tulk­in­ta.  Sosi­aali- ja ter­veyspalveluis­sa laadun määrit­telem­i­nen on vaikea­ta. Usein han­k­in­tak­il­pailun voit­taa kil­pail­i­joista huonom­pi, kos­ka sen tar­jous vas­taa parhait­en puut­teel­lista tar­jous­pyyn­töä. On ylivoimaista määritel­lä juristin pitävästi, mil­laista laat­ua halu­taan. Moni EU-maa onkin rajan­nut sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut han­k­in­ta­lain ulkop­uolelle. Mitenkähän laatukri­teer­it kir­joitet­taisi­in tar­jous­pyyn­töön, jos kaupun­ki tilaisi sin­fon­ian vuosi­juh­lien­sa kun­ni­ak­si? Jat­ka lukemista “Han­k­in­ta­la­ki ei sovi sosi­aali- ja terveyspalveluihin”

Hyviä ehdokkaita Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Kar­jalan on pienuuten­sa takia vihreille vaikea vaalipi­iri. Voidaan hyväl­lä syyl­lä kysyä, ovatko vaalit suh­teel­liset ja tas­a­puoliset, kun äänikyn­nys nousee yli 10 pros­entin. Vaal­i­ta­van uud­is­tus on todel­la paikallaan.

Viime ker­ral­la vihreil­lä oli kova yri­tys saa­da tästä huoli­mat­ta Tar­ja Cron­berg eduskun­taan. Rima vaap­pui pitkään, mut­ta putosi lop­ul­ta. Ääniä jäi puut­tumaan 176. Sen jäl­keen aika moni, myös minä, ajat­teli, ettei täl­lä ker­taa ole juuri mah­dol­lisuuk­sia, kun vaalei­hin men­nään ilman Tar­ja Cron­ber­gia. Paikalliset mielipi­de­tieduste­lut kuitenkin osoit­ta­vat, että Cron­ber­gin nos­ta­ma kan­na­tus on jäänyt pysyväk­si. Mielipi­de­tiedusteluis­sa vihrei­den kan­na­tus on suurem­pi kuin oli samoissa tutkimuk­sis­sa neljä vuot­ta sit­ten. Jos lop­pu­rutis­tus on yhtä hyvä kuin viimek­si, nyt se paik­ka tulee. Vaal­i­matemaat­tis­es­ti Perus­suo­ma­lais­ten nousu toden­näköis­es­ti alen­taa vaa­likyn­nys­tä. Jat­ka lukemista “Hyviä ehdokkai­ta Pohjois-Karjalassa”

Hyvä ehdokas Pohjois-Savossa

Vihreät eivät vaalipi­irin pienu­u­den vuok­si ole koskaan saa­neet kansane­dus­ta­jaa Pohjois-Savos­ta, entis­es­tä Kuo­pi­on vaalipi­iristä, vaik­ka lähel­lä on ollut. Sen sijaan Kuo­pi­on kaupung­in­val­tu­us­tossa he ovat olleet merkit­tävä ja osaa­va voima. Kuten Jyväskylässä, Kuo­pios­sakin vihreät nojaa­vat paljolti yliopistoon.

Edel­lisel­lä kier­roksel­la vihrei­den vetovoimaisin ehdokas oli yliopis­tol­ta Jus­si Kauha­nen. Sen jäl­keen tiede vei miehen: voit­to tieteelle, tap­pio vihreille. Saap­paisi­in on kuitenkin astunut uusi pätevä ehdokas, taas aka­teemis­es­ta maailmasta.

Tekniikan tohtori Harri Auvinen

Har­ri on opiskel­lut Lappeen­ran­nas­sa ja Helsin­gin yliopis­tossa ja ollut väitöskir­jansa valmis­tu­misen jäl­keen puoli vuot­ta tutk­i­jana Bri­tan­ni­as­sa, Euroopan sääkeskuk­ses­sa. Hän tuli val­tu­us­toon viime kun­nal­lis­vaaleis­sa ja pon­gahti suo­raan val­tu­us­to­ryh­män puheen­jo­hta­jak­si. Val­tu­us­to­ryh­män puheen­jo­hta­jan tärkein tehtävä ei ole jakaa puheen­vuoro­ja val­tu­us­to­ryh­män kok­ouk­ses­sa vaan neu­votel­la muiden ryh­mien kanssa. Tässä hän on osoit­tau­tunut taitavak­si ja yhteistyökykyisek­si. Jat­ka lukemista “Hyvä ehdokas Pohjois-Savossa”

Hyviä ehdokkaita Keski-Suomessa

Tässä sar­jas­sa käyn läpi vaalipi­ire­it­täin vihrei­den ehdokkai­ta, kos­ka niin moni on kään­tynyt puoleeni ja kysynyt, ketä voisi vaalipi­iris­sään äänestää. Olen myös aiem­mis­sa vaaleis­sa suositel­lut tun­temi­ani ehdokkai­ta. Kaikkia en voi tietenkään tun­tea. Val­in­ta­pe­rus­teena ei ole se, että esit­täisin omia kloone­jani, kos­ka eduskun­taryh­mässä on hyvä olla monipuolis­es­ti eri­laisia ihmisiä.  En ole myöskään tuke­mas­sa mitään omaa frak­tiotani puolueen sisäl­lä, sil­lä vihrei­den sisäl­lä ei täl­laisia suun­tau­tu­mis­ero­ja ole — enää. Pain­o­tan kykyä toimia päät­täjänä ja yritän nos­taa ehdokkai­ta, jot­ka eivät mei­dän vaal­i­jär­jestelmässämme pär­jää niin hyvin kuin pitäisi.


Kes­ki-Suo­mi ja eri­tyis­es­ti Jyväskylä on vihrei­den vah­vaa aluet­ta.  Vihreät ovat saa­neet mon­ta merkit­tävää toim­i­jaa Jyväskylän yliopis­ton kas­vat­ta­m­i­na, eri­tyis­es­ti puolue­si­h­teere­itä. Kansane­dus­ta­jaa Kes­ki-Suomes­ta ei kuitenkaan ole tul­lut vaalipi­irin pienu­u­den ja siitä aiheutu­van korkean äänikyn­nyk­sen vuok­si. Demografia toimii kuitenkin vihrei­den puoles­ta Kes­ki-Suomes­sakin. Nuoris­sa ikälu­okissa on paljon uusia vihre­itä ja van­husväestössä vähän.  Tämä voisi olla se ker­ta. Jat­ka lukemista “Hyviä ehdokkai­ta Keski-Suomessa”

Kestävyysvaje kuntoon suhdanteiden sen salliessa

Julkisen talouden vaje on peit­et­tävä niin pian kuin se suh­dan­teet huomioon ottaen on mah­dol­lista. Kreikan, Irlan­nin ja Por­tu­galin jäl­keen on ilmeistä, etteivät val­tioiden laina­pa­per­it ole enää riskit­tömiä sijoituk­sia, minkä vuok­si kaikkien val­tioiden, myös parhaimpi­en, korot nou­se­vat riskil­isän vuok­si. Jos val­tio velka­an­tuu, sen korot nou­se­vat entis­es­tään ja voi alkaa syöksykierre, joka ei ole ratkaistavissa.

Tilanteesta tulee uhkaa tul­la labi­ili niin, että odot­tam­a­ton ulkoinen häir­iö ajaa syyt­tömiäkin mai­ta tuhon tielle.  Jot­ta maa toisen­sa jäl­keen ei ajau­tu­isi tähän ansaan, tarvi­taan jät­timäi­nen vakaus­ra­has­to, joka kool­laan häivyt­tää kaik­ki epäi­lyt. Kos­ka jär­jeste­lyyn tul­laan liit­tämään myös sijoit­ta­jan vas­tuu, ylivelka­an­tu­mi­nen tulee val­ti­olle hyvin kalli­ik­si. Sik­si Suomen velka­an­tu­mi­nen on pysäytet­tävä niin pian kuin mah­dol­lista. Jat­ka lukemista “Kestävyys­va­je kun­toon suh­dan­tei­den sen salliessa”