Kuntajakoselvitys on valmis

Blo­gi on ollut vähän hun­ningol­la pari viikkoa, kos­ka olen paiskin­ut töitä 12-tun­tisia päiviä Päi­jät-Hämeen kun­ta­jako­selvi­tyk­sen paris­sa. Se on nyt valmis käykää kat­so­mas­sa! Link­ki selvi­tyk­si­in on tässä. Sieltä oikeas­ta palkista.

24 vastausta artikkeliin “Kuntajakoselvitys on valmis”

  1. Tuo Kun­ta­jako­selvit­täjän ehdo­tus PDF tun­tu­isi ainakin ole­van tyhjä. Tai siis kak­si sivua, ei sisältöä. selvi­tys­ra­port­ti tosin toimii.

    1. Täy­tyy käy­dä kat­so­mas­sa, mut­ta ei se ole mie­lenki­in­toinen. Siinä san­o­taan vain, että ehdote­taan kun­tieny­hdis­tämistä. Silk­ka muodollisuus.

  2. Muodin mukainen ennem­min. 🙂 Liian suuri ja teho­ton yksikkö. Yleis­es­ti muual­la kuin Suomes­sa on hyväksyt­ty, että kun­ta on tehokkaim­mil­laan, kun asukkai­ta on 10 000 — 40 000. Eli Lahtikin on syytä pilkkoa toimivim­mik­si yksiköiksi.

  3. Täy­tyy tutus­tua Osmon osoit­tami­in doku­ment­tei­hin parem­mal­la ajalla.

    Mut­ta mikähän mah­toi olla syynä, että Osmo ja muut selvi­tystyöhön ovat ryhtyneet.

    Onko meitä suo­ma­laisia ken­ties liian vähän tiety­il­lä paikkakun­nil­la ja taas päin vastoin.

    Mut­ta näin­hän se menee, kansalaiset eivät vält­tämät­tä edes tiedä mitään siitä, mitä poli­itikot ympäril­län­sä touhuavat.

  4. Tot­ta kyl­lä, että pienem­mät yksiköt ovat tehokkaimpia, mut­ta kehit­tämis­po­ten­ti­aalia niil­lä ei ole.
    Kun­tasek­torin suurin ongel­ma on mielestäni — ja olen miet­tinyt tätä aika kauan, työk­seni — se että tutkimus­ta ja tuoteke­hit­te­lyä sanan varsi­naises­sa merk­i­tyk­sessä ei ole juuri lainkaan.

  5. Raimo: “…että tutkimus­ta ja tuoteke­hit­te­lyä sanan varsi­naises­sa merk­i­tyk­sessä ei ole juuri lainkaan.”

    Tuo pitää paikkansa. Kun­tara­joista tuli jos­sain vai­heessa pyhiä, eikä kun­tia halut­tu pilkkoa. Jos halu­taan toimivia yksiköitä, tulee alle 10 000 asukkaan yksiköltä vaa­tia, että se kyke­nee rahoit­ta­maan toim­intansa. Väk­ilu­vun läh­estyessä 40 000 tulee automaat­tis­es­ti aloit­taa kun­nan jakami­nen tehokkaam­mik­si. Tämä tuo tarvit­tavaa dynamiikkaa.

    Palve­lu­tuotan­toakin on aika kat­soa kri­it­tis­es­ti. Minä en ymmär­rä, miten ter­vey­den­hoit­o­mme voi yhä olla DDR:n elävä ulkoil­ma­museo? 😀 Sieltä tuo ter­veyskeskusjär­jestelmä kopioitiin.

  6. Ongel­mana on myös se, että tehokku­us on eri­lainen eri toimialoilla.
    Ope­tus­toimes­sa raja on niinkin alhaal­la kuin noin 2.000 asukas­ta, ter­veystoimes­sa 40.000 ja sosi­aal­i­toimes­sa noin 30.000 — nyky­isil­lä sys­teemeil­lä — ja PARAS-han­kkeen 20.000 asukkaan raja on vedet­ty Stetson-menetelmällä.
    Tutkimus­ta ja tuoteke­hit­te­lyä siis tarvitaan!!!

    1. Sosi­aali- ja ter­veystoimen osalta opti­mikoko riip­puu jär­jestämis­tavas­ta. Ter­vey­den­huoltoa varten tule­va Suur-Lahti jae­taan kolmeen alueeseen.
      Edelleen Suomes­sa kun­ta vaku­ut­taa asukkaansa sairaan­hoidon osalta. Sen on selvit­tävä koulubussin kolar­ista. Yksi van­hainkoti­in joutunut van­hus mak­saa 50 000 euroa vuodessa. Ei tästä ihan pieni kun­ta selviä.
      Pitkän ajan kehi­tys­tä ajatellen kun­nan tärkein tehtävä on yhdyskun­ta­su­un­nit­telu. Siinä opti­mikoko on työssäkäyntialue.

  7. Pieni tarken­nus: vuodeosas­tolle joutunut van­hus mak­saa tuon 50 000 ja ylikin. 

    Tavanomainen van­hainkoti­paik­ka, jos­sa van­hus liikkuu ja syö itse mak­saa n. 30 000/vuosi. Paljon sekin tietysti.

  8. Joukkoli­iken­neo­su­ud­es­ta muu­tamia kommentteja:

    Päämääränä on saa­da keskus­taa­ja­maan niin tiheä ja aikatauluil­taan selkeä joukkoli­ikenne, ettei aikataulu­ja tarvitse kat­sel­la. Kos­ka hyvä palve­lu­ta­so tiheine vuorovälei­neen johtaa hel­posti yli­tar­jon­taan, lip­pu­jär­jestelmän tulisi suosia näyt­tölip­pu­ja, jot­ta asi­akkai­ta ei turhaan hin­noiteltaisi pois bus­seista ja jot­ta bus­sista toiseen voisi vai­h­taa kustannuksitta.

    Tai sit­ten saman tien avo­ra­has­tus­ta. Nuo lip­pu­jär­jestelmät on yllät­tävän kalli­ita, järkevää olisi tehdä yhteistyötä HSL:n kanssa eli käyt­tää samaa jär­jestelmää vaikkei se niin kovin hyvä olekaan. Matkus­ta­jan kannal­ta olisi erit­täin toiv­ot­tavaa että esimerkik­si samal­la lip­ul­la voisi matkus­taa Lah­den sisäis­es­ti, junal­la Helsinkin ja Helsin­gin sisäisesti.

    Kaikkialle uuden kun­nan alueelle ei saa kan­nat­tavasti tiheää joukkoliikennettä…
    Kun­takeskusten ulkop­uo­li­nen liikenne perus­tuu pääasi­as­sa henkilöautoihin…

    Selvi­tystyön alun kun­taku­ulemi­sis­sa moni kun­ta­lainen valit­ti, että oiko­radan nopea liikenne
    on vain lahte­lais­ten käytössä. Muual­ta tule­vien pitäisi tul­la ase­malle oma­l­la autol­la, mut­ta pysäköin­tipaikkaa ei löydy.

    No ei niin löy­dy kun ase­man ympäril­lä maalle on muu­takin otta­jia kuin parkkikentät.

    Bus­sit jät­tävät kauas lin­ja-autoase­malle, eikä aikatauluja
    ole synkro­noitu junavuoro­jen kanssa.
    Uusi kun­ta tarvit­see matkakeskuk­sen Lah­den ase­man yhteyteen.

    Juuri näin. Yksi suurimpia liiken­netype­r­yyk­siä joi­ta Suomes­sa on tehty on kilo­metrin päässä toi­sis­taan sijait­se­vat bus­si- ja rautatieasemat.

    Moni ongel­ma ratkeaisi sil­lä että Z jatkaisi Heino­laan, siel­lä on rautatiease­man vier­essä suht vilkas bus­si­ae­ma. Samoin sen liityn­täpysäköin­nin jär­jestämi­nen olisi helpom­paa jos olisi enem­män asemia.

    Opti­maa­li­nen liikenne voi kun­nan ja asukkaiden kannal­ta olla toisenlaista
    kuin lin­ja-autoy­htiön silmis­sä tuot­tavin liikenne.

    Samoin muuten junali­ikenne. Jos Lahti kuu­luisi HSL:n se voisi tila­ta Z‑junia niin paljon kuin haluaa.

    On myös varmistettava,
    että kun­nan käytet­tävis­sä on riit­tävää osaamista reit­tien ja aikataulu­jen suunnitteluun.

    Ja tätä löy­tyy Helsingistä.

    Bussien lisäk­si kan­nat­taisi kat­sas­taa ainakin trol­likat, sopi­vat mäkiseen mas­toon. Lisäk­si alueel­la on paljon vajaakäytössä ole­vaa (tavara)rataa joten Tram­Train saat­taisi olla myös mah­dolli­nen, hienoa tuos­sa olisi mm. se että se ajaisi suo­raan junalaiturille.

  9. tpyy­lu­o­ma: “…Samoin muuten junali­ikenne. Jos Lahti kuu­luisi HSL:n se voisi tila­ta Z‑junia niin paljon kuin haluaa…”

    Vain kulut­ta­jan aidosti mak­samal­la joukkoli­iken­teel­lä on tule­vaisu­ut­ta. Kät­sokaa nyt vähän kart­taakin! Lah­den seudul­la ain­oa jotenkin ehkä kan­nat­ta­va joukkoli­ikenne on juna Helsinki­in. Muu tul­laan aikanaan saneer­aa­maan pois.

  10. Minus­ta on hienoa, että julk­ishallinto julkaisee paperin­sa yös sähköis­es­ti. Olisi kuitenkin mukavaa ja samal­la gen­eroitaisi­in myös helpom­min verkkoon sopi­vat HTML-muo­toiset “paper­it”. Ei luulisi ole­van turhan vaikeata.
    Vai onko kyse siitä, että ulkoa­su ajaa aina sisäl­lön edelle ja että HTML-doku­menteista ei saisi nysvät­tyä tarpeek­si hienoja/pikselintarkkoja?

  11. Tässäkin kun­tali­itok­ses­sa? pääon­gel­ma tulee ole­maan mon­ta vuot­ta jatku­va älytön virkami­esten armei­ja, jolle ei löy­dy mitään täyspäiväistä ja täyspäistä tekemistä. 

    Viiden vuo­den irti­sanomis­suo­ja takaa sen, että kun­tali­itok­set eivät taloudel­lis­es­ti onnis­tu. Mikä lap­poi eduskun­nan jär­jen joskus niin vähi­in, että kolme vuot­ta nos­tet­ti­in viiteen.

    Ihmette­len esim. sitä, mitä puuhaa muu­tosjo­hta­jat kek­sivät itselleen. Ja onko heil­lä esim. alaisia.
    Siinä saat­taa olla jonkin­lainen virkamies­so­ta edessä.

    Yksi val­ta­va talous­prob­leema on palkko­jen har­mon­isoin­ti. Kou­volas­sa se nos­ti älyt­tömästi byrokra­t­ian palkkakus­tan­nuk­sia. Sinän­sä hyvä tei­dän esityksessä,että mitään älytön­tä tilaa­jatuot­ta­ja­mallia ei esitetä. Sil­lä kon­stin saati­in Kou­volaan lee­gio virkamiehiä, jot­ka aamul­la menevät töi­hin keskelle tänäänkääneimitäänjärkeväätekemistä.

  12. Palve­lu­tuotan­toakin on aika kat­soa kri­it­tis­es­ti. Minä en ymmär­rä, miten ter­vey­den­hoit­o­mme voi yhä olla DDR:n elävä ulkoil­ma­museo? 😀 Sieltä tuo ter­veyskeskusjär­jestelmä kopioitiin. 

    Minä olen luul­lut, että ter­vey­den­huolto Suomes­sa on tehokas­ta. Var­masti tehostamisen varaa aina löytyy.

    http://www.taloussanomat.fi/terveydenhuolto/2008/07/07/konsultti-terveydenhuollossa-miljardien-tehostamisvara/200817461/12

  13. Itse olen seu­ran­nut kun­tali­itoskatas­trofia nimeltä Raase­pori. Kun kolme konkurssipesää laite­taan yhteen ja viiteen vuo­teen ei saa kenenkään mieltä pahoit­taa ollaan samal­la sekä syö­ty liitok­sen porkka­nara­hat että edet­ty Kreikan mallin mukaises­ti kohti muiden (eli tääl­lä val­tion) saattohoitoa. 

    Kun­tien opti­mikokoa ei oike­as­sa elämässä voi määritel­lä kaikille yhden­mukaisil­la luvuil­la. Kasvukeskusten etäisyys sekä opiskelu‑, työ- ja ostos­matko­jen pitu­us ja kohde eli aluei­den sijoit­tumi­nen todel­lis­ten talousaluei­den keskusten suh­teen tekee sen että yhtä oikeaa kokolu­ok­i­tus­ta ei voi määritellä.

    Kos­ka väestön ikälu­okat eivät ole saman­su­u­ruisia, eivätkä van­huk­set (toden­näköis­es­ti) jakaudu kaikki­in kun­ti­in suh­teel­lis­es­ti tasan, niin eri kun­tia tule­va ter­vey­den­huoltomeno­jen kasvu rasit­taa eri taval­la. Epäilen suuresti esimerkik­si Raase­porin kykyä vas­ta­ta yhä kas­vavi­in sosi­aali- ja ter­vey­den­huoltokus­tan­nuk­si­in. Tai ei siihen mitään epäi­lyä enää liity. Se ei ole mitenkään mah­dol­lista taval­la, jos­sa täyt­tyy yhden­ver­taisu­u­den ja min­imikri­tee­rien periaatteet.

    Eli (lähi)tulevaisuudessakin osa nykyisen min­imi­a­sukas­määrän ylit­tävistä ja siten muka riit­tävän isoista kun­nista ajau­tuu vaikeuk­si­in taval­la joka vaatii val­tion puut­tumista peliin. 

    Käytän­nössä tähän voitaisi­in vaikut­taa mm. lyhen­tämäl­lä yhteen­li­it­tyvien kun­tien henkilökun­nan irti­sanomis­suo­jaa mak­simis­saan vuo­teen, lisäämäl­lä pakkoli­itok­sia ja ennen kaikkea vaa­ti­mal­la merkit­tävästi nyky­istä tiukem­paa bud­jet­tikuria, jota pitäisi tehostaa yli­tys­tä seu­raav­il­la sanktioilla. 

    Niin ja kaikkien kun­tali­itosten selvi­tys­miehet voivat lohdut­tau­tua sil­lä, että 10–20 kulut­tua joku muu tulee ja liit­tää nämä nykyiset pos­timerk­it taas isom­mik­si kun­tayk­siköik­si, jot­ta ne voisi­vat vas­ta­ta val­lit­se­vaa käsi­tys­tä elin­voimaisen kun­nan suuruudesta.

  14. Olisiko niin, että koko kun­takokoa­sia pitäisi miet­tiä vieläkin enem­män uudelleen. Eri toimin­not ns. nyky­i­sis­sä kun­nis­sa vaa­ti­vat erikokoisia yksiköitä. Sairaan­hoito ei oikeas­t­aan ole kun­tata­soinen kysymys ensinkään. Sit­ten on tiet­tyjä lähidemokrati­ian liityviä asioi­ta, joille iso kun­ta on liian iso yksikkö.
    Malli, jota ehdotit, että on keskus ja sit­ten näis­sä nyky­i­sis­sä keskuk­sis­sa ‘palvelupiste’ tai vas­taa­va, se on hyvä. Se kar­sii turhan byrokra­t­ian. Mut­ta eikö näis­sä van­hois­sa yksiköis­sä, kun­nis­sa, voisi säi­lyt­tää luot­ta­mushenkilöe­limet, vaik­ka keskushallinto olisi yksi? Onko mah­dol­lista, että usem­mal­la itsenäisel­lä kun­nal­la olisi vain yksi kaupung­in­ta­lo? Yksi alue ja toimin­not, osit­tain, osin ei, mon­ta ‘itsenäistä’ kuntaa???

    1. Tässä on luot­ta­mus­miehi­estä koos­t­u­va alu­alau­takun­ta. Olisin halun­nut kir­joit­taa siihen alu­val­tu­us­to, mut­ta laki ei sal­li suo­ril­la vaaleil­la valit­tavia kun­nanosaval­tu­us­to­ja. Sopim,ukseen on kir­joitet­tu, että ne muut­tuvat val­tu­us­toik­si heiti, kun laki sal­lii. Paras-han­kkeen johto­ryh­mässä kan­natain aluekun­ta­mallia, joka olisi oikeas­t­aan tarkoit­tanut, että kun­nat säi­lyvät itsenäis­inä, mut­ta esimerkik­si ter­vey­den­hoito ja yleiskaavoitus siir­retään maakun­nalle. Tämä esi­tys jäi kuitenkin vähemmistöön.
      Olen­naista tässä on, että vero­tus­lot kerätän sen isom­man yksikön alueel­la jot­ta kun­nat eivät kil­pail­isi veron­mak­sajista keskenään. Nyt tuo kil­pailu on saanut Lah­den rak­en­ta­maan väljiä omikoti­ton­tee­ja alueille, jot­ka olisi pitänyt kaavoit­taa tehokkaam­min ja Ori­mat­ti­lan rak­en­ta­maan Pen­nalan kaupungi­nosan Lah­den rajalle aivan päät­tömään paikkaan. Esimerkiksi.

  15. San­ot­ti­in :
    #
    Minus­ta on hienoa, että julk­ishallinto julkaisee paperin­sa yös sähköis­es­ti. Olisi kuitenkin mukavaa ja samal­la gen­eroitaisi­in myös helpom­min verkkoon sopi­vat HTML-muo­toiset “paper­it”.
    #

    No, min­nekkähän Hel­si­gin kaupun­ki on piiloit­tanut toimeen­tu­lo­tukio­hjeen­sa, että ainakaan tavalli­nen kansalainen ei noi­ta ohjei­ta löy­dä helsin­gin kaupun­gin sivuilta.

    Taas Van­taan kaupun­gin osalta toimeen­tu­lo­tukio­hjeet ovat löy­det­tävis­sä kaupun­gin sivustolta.

    Mut­ta mik­si Helsin­ki on halun­nut lait­taa toimeen­tu­lo­tukio­hjeen­sa (muis­taak­seni helsin­gin toimeen­tu­lotkio­hje kul­kee muul­la nimel­lä kuin mainit­se­mani — etu­u­so­hjeko oli nimeltään) piiloon kaupunkilaisiltaan.

    Vai onko niin, että Helsin­gin työtömät hyökkäi­si­vat julk­ista doku­ment­tia vas­taan, kun muil­lakkaan kaupungeil­la ei ole täysin laki­in perus­tu­via toimeen­tu­lo­tukio­hjei­ta esittää.

  16. Suuret väestöpo­h­jat ovat pakko, jos halu­taan puhua vaku­ut­tamis­es­ta. Toinen kysymys on tuotan­to: jos ei ole tar­jon­taa, ei ole tar­jon­taa. Ulkois­t­a­mi­nen ja tilaa­ja-tuot­ta­ja ‑sys­teemit siirtävät johtamisen ongel­mat sopimu­songelmik­si, jot­ka taas ovat varsinkin ter­vey­den­huol­los­sa val­ta­vat. Kun et itse osaa johtaa, ulkoista. Ongel­mak­si ei jää kuin se, mik­si johta­jille mak­se­taan johta­jan palkkaa.

  17. Nykyi­nen kun­ta­la­ki ei ehkä enää mah­dol­lista opti­maal­ista kun­taraken­net­ta. Vero­jen keräämi­nen ja yhdyskun­ta­su­un­nit­telu on edullis­in­ta hoitaa työssäkäyn­tialueit­tain eli läh­es puolen maakun­nan alueelta. Palvelu­jen tuotan­to taasen sit­ten huo­mat­tavasti pienem­mil­lä alueilla.
    Ehkä kirkon puolelta olisi tässä mallia otet­tavak­si. Siel­lähän raha­pus­si on yhteinen (seu­rakun­tay­htymä), ja varsi­nainen toim­inta tapah­tuu sit­ten itsenäi­sis­sä pienseurakunnissa.

  18. Osmo, sitä suurem­paa yksikköä kut­su­taan Suomes­sa lääniksi. 😉 Jos alue­hallintou­ud­is­tuk­ses­sa on rys­sit­ty lääni­jako, niin eikö sil­loin kor­jaus­li­ike kan­na­ta tehdä alue­hallinto­tasalle, ei kuntatasalle?

    1. Mitä tekemistä lääneil­lä on ter­vey­den­huolon tai kaavoituk­sen kanssa, siis on koskaan ollut. Läänit oli­vat val­tion­hallinnon yksikkjä, eivät kuntahallinnon.

  19. Monin tavoin selkeä ja kan­natet­ta­va esi­tys työssäkäyn­tialue­po­h­jal­ta syn­tyvästä hallintoyksiköstä. 

    Mieltä läm­mit­tää siihen kuu­lu­va esi­tys joukkoli­iken­teen kehit­tämis­tavoit­teista ja asian organ­isoin­nista peräti oman joukkoli­iken­nelau­takun­nan avulla.

    Keskisu­uris­sa kaupungeis­sa ongel­mana on ollut tähän saak­ka asi­aan kohdis­tet­tu aivan mitätön resurssoin­ti niin asiantun­ti­ja- kuin poli­it­tisel­la puolella.

    Sormi­malli kaupunki­rak­en­teen visiona puoltaa paikkansa. Seudun voimavarat eivät riitä kaikkien suun­tien yhtäaikaiseen kehit­tämiseen ja täy­tyy tehdä val­in­ta eten­e­misen pain­opis­teistä. Ehkä tätä ei kuitenkaan voi sisäl­lyt­tää tähän poli­it­tiseen sopimuk­seen, vaik­ka var­ma on, että se tulee ole­maan yleiskaa­van toteut­tamis­su­un­nitel­man keskeinen kiis­tanai­he jatkossa.

  20. Siinähän kävi hienos­ti; suurin osa kun­nista vaikut­taa hylkäävän yhdistymissopimuksen.

    Onko B‑suunnitelmaa?

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.