Blogi on ollut vähän hunningolla pari viikkoa, koska olen paiskinut töitä 12-tuntisia päiviä Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksen parissa. Se on nyt valmis käykää katsomassa! Linkki selvityksiin on tässä. Sieltä oikeasta palkista.
Blogi on ollut vähän hunningolla pari viikkoa, koska olen paiskinut töitä 12-tuntisia päiviä Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksen parissa. Se on nyt valmis käykää katsomassa! Linkki selvityksiin on tässä. Sieltä oikeasta palkista.
Tuo Kuntajakoselvittäjän ehdotus PDF tuntuisi ainakin olevan tyhjä. Tai siis kaksi sivua, ei sisältöä. selvitysraportti tosin toimii.
Täytyy käydä katsomassa, mutta ei se ole mielenkiintoinen. Siinä sanotaan vain, että ehdotetaan kuntienyhdistämistä. Silkka muodollisuus.
Muodin mukainen ennemmin. 🙂 Liian suuri ja tehoton yksikkö. Yleisesti muualla kuin Suomessa on hyväksytty, että kunta on tehokkaimmillaan, kun asukkaita on 10 000 — 40 000. Eli Lahtikin on syytä pilkkoa toimivimmiksi yksiköiksi.
Täytyy tutustua Osmon osoittamiin dokumentteihin paremmalla ajalla.
Mutta mikähän mahtoi olla syynä, että Osmo ja muut selvitystyöhön ovat ryhtyneet.
Onko meitä suomalaisia kenties liian vähän tietyillä paikkakunnilla ja taas päin vastoin.
Mutta näinhän se menee, kansalaiset eivät välttämättä edes tiedä mitään siitä, mitä poliitikot ympärillänsä touhuavat.
Totta kyllä, että pienemmät yksiköt ovat tehokkaimpia, mutta kehittämispotentiaalia niillä ei ole.
Kuntasektorin suurin ongelma on mielestäni — ja olen miettinyt tätä aika kauan, työkseni — se että tutkimusta ja tuotekehittelyä sanan varsinaisessa merkityksessä ei ole juuri lainkaan.
Raimo: “…että tutkimusta ja tuotekehittelyä sanan varsinaisessa merkityksessä ei ole juuri lainkaan.”
Tuo pitää paikkansa. Kuntarajoista tuli jossain vaiheessa pyhiä, eikä kuntia haluttu pilkkoa. Jos halutaan toimivia yksiköitä, tulee alle 10 000 asukkaan yksiköltä vaatia, että se kykenee rahoittamaan toimintansa. Väkiluvun lähestyessä 40 000 tulee automaattisesti aloittaa kunnan jakaminen tehokkaammiksi. Tämä tuo tarvittavaa dynamiikkaa.
Palvelutuotantoakin on aika katsoa kriittisesti. Minä en ymmärrä, miten terveydenhoitomme voi yhä olla DDR:n elävä ulkoilmamuseo? 😀 Sieltä tuo terveyskeskusjärjestelmä kopioitiin.
Ongelmana on myös se, että tehokkuus on erilainen eri toimialoilla.
Opetustoimessa raja on niinkin alhaalla kuin noin 2.000 asukasta, terveystoimessa 40.000 ja sosiaalitoimessa noin 30.000 — nykyisillä systeemeillä — ja PARAS-hankkeen 20.000 asukkaan raja on vedetty Stetson-menetelmällä.
Tutkimusta ja tuotekehittelyä siis tarvitaan!!!
Sosiaali- ja terveystoimen osalta optimikoko riippuu järjestämistavasta. Terveydenhuoltoa varten tuleva Suur-Lahti jaetaan kolmeen alueeseen.
Edelleen Suomessa kunta vakuuttaa asukkaansa sairaanhoidon osalta. Sen on selvittävä koulubussin kolarista. Yksi vanhainkotiin joutunut vanhus maksaa 50 000 euroa vuodessa. Ei tästä ihan pieni kunta selviä.
Pitkän ajan kehitystä ajatellen kunnan tärkein tehtävä on yhdyskuntasuunnittelu. Siinä optimikoko on työssäkäyntialue.
Pieni tarkennus: vuodeosastolle joutunut vanhus maksaa tuon 50 000 ja ylikin.
Tavanomainen vanhainkotipaikka, jossa vanhus liikkuu ja syö itse maksaa n. 30 000/vuosi. Paljon sekin tietysti.
Joukkoliikenneosuudesta muutamia kommentteja:
Tai sitten saman tien avorahastusta. Nuo lippujärjestelmät on yllättävän kalliita, järkevää olisi tehdä yhteistyötä HSL:n kanssa eli käyttää samaa järjestelmää vaikkei se niin kovin hyvä olekaan. Matkustajan kannalta olisi erittäin toivottavaa että esimerkiksi samalla lipulla voisi matkustaa Lahden sisäisesti, junalla Helsinkin ja Helsingin sisäisesti.
No ei niin löydy kun aseman ympärillä maalle on muutakin ottajia kuin parkkikentät.
Juuri näin. Yksi suurimpia liikennetyperyyksiä joita Suomessa on tehty on kilometrin päässä toisistaan sijaitsevat bussi- ja rautatieasemat.
Moni ongelma ratkeaisi sillä että Z jatkaisi Heinolaan, siellä on rautatieaseman vieressä suht vilkas bussiaema. Samoin sen liityntäpysäköinnin järjestäminen olisi helpompaa jos olisi enemmän asemia.
Samoin muuten junaliikenne. Jos Lahti kuuluisi HSL:n se voisi tilata Z‑junia niin paljon kuin haluaa.
Ja tätä löytyy Helsingistä.
Bussien lisäksi kannattaisi katsastaa ainakin trollikat, sopivat mäkiseen mastoon. Lisäksi alueella on paljon vajaakäytössä olevaa (tavara)rataa joten TramTrain saattaisi olla myös mahdollinen, hienoa tuossa olisi mm. se että se ajaisi suoraan junalaiturille.
tpyyluoma: “…Samoin muuten junaliikenne. Jos Lahti kuuluisi HSL:n se voisi tilata Z‑junia niin paljon kuin haluaa…”
Vain kuluttajan aidosti maksamalla joukkoliikenteellä on tulevaisuutta. Kätsokaa nyt vähän karttaakin! Lahden seudulla ainoa jotenkin ehkä kannattava joukkoliikenne on juna Helsinkiin. Muu tullaan aikanaan saneeraamaan pois.
Minusta on hienoa, että julkishallinto julkaisee paperinsa yös sähköisesti. Olisi kuitenkin mukavaa ja samalla generoitaisiin myös helpommin verkkoon sopivat HTML-muotoiset “paperit”. Ei luulisi olevan turhan vaikeata.
Vai onko kyse siitä, että ulkoasu ajaa aina sisällön edelle ja että HTML-dokumenteista ei saisi nysvättyä tarpeeksi hienoja/pikselintarkkoja?
Tässäkin kuntaliitoksessa? pääongelma tulee olemaan monta vuotta jatkuva älytön virkamiesten armeija, jolle ei löydy mitään täyspäiväistä ja täyspäistä tekemistä.
Viiden vuoden irtisanomissuoja takaa sen, että kuntaliitokset eivät taloudellisesti onnistu. Mikä lappoi eduskunnan järjen joskus niin vähiin, että kolme vuotta nostettiin viiteen.
Ihmettelen esim. sitä, mitä puuhaa muutosjohtajat keksivät itselleen. Ja onko heillä esim. alaisia.
Siinä saattaa olla jonkinlainen virkamiessota edessä.
Yksi valtava talousprobleema on palkkojen harmonisointi. Kouvolassa se nosti älyttömästi byrokratian palkkakustannuksia. Sinänsä hyvä teidän esityksessä,että mitään älytöntä tilaajatuottajamallia ei esitetä. Sillä konstin saatiin Kouvolaan leegio virkamiehiä, jotka aamulla menevät töihin keskelle tänäänkääneimitäänjärkeväätekemistä.
Minä olen luullut, että terveydenhuolto Suomessa on tehokasta. Varmasti tehostamisen varaa aina löytyy.
http://www.taloussanomat.fi/terveydenhuolto/2008/07/07/konsultti-terveydenhuollossa-miljardien-tehostamisvara/200817461/12
Itse olen seurannut kuntaliitoskatastrofia nimeltä Raasepori. Kun kolme konkurssipesää laitetaan yhteen ja viiteen vuoteen ei saa kenenkään mieltä pahoittaa ollaan samalla sekä syöty liitoksen porkkanarahat että edetty Kreikan mallin mukaisesti kohti muiden (eli täällä valtion) saattohoitoa.
Kuntien optimikokoa ei oikeassa elämässä voi määritellä kaikille yhdenmukaisilla luvuilla. Kasvukeskusten etäisyys sekä opiskelu‑, työ- ja ostosmatkojen pituus ja kohde eli alueiden sijoittuminen todellisten talousalueiden keskusten suhteen tekee sen että yhtä oikeaa kokoluokitusta ei voi määritellä.
Koska väestön ikäluokat eivät ole samansuuruisia, eivätkä vanhukset (todennäköisesti) jakaudu kaikkiin kuntiin suhteellisesti tasan, niin eri kuntia tuleva terveydenhuoltomenojen kasvu rasittaa eri tavalla. Epäilen suuresti esimerkiksi Raaseporin kykyä vastata yhä kasvaviin sosiaali- ja terveydenhuoltokustannuksiin. Tai ei siihen mitään epäilyä enää liity. Se ei ole mitenkään mahdollista tavalla, jossa täyttyy yhdenvertaisuuden ja minimikriteerien periaatteet.
Eli (lähi)tulevaisuudessakin osa nykyisen minimiasukasmäärän ylittävistä ja siten muka riittävän isoista kunnista ajautuu vaikeuksiin tavalla joka vaatii valtion puuttumista peliin.
Käytännössä tähän voitaisiin vaikuttaa mm. lyhentämällä yhteenliittyvien kuntien henkilökunnan irtisanomissuojaa maksimissaan vuoteen, lisäämällä pakkoliitoksia ja ennen kaikkea vaatimalla merkittävästi nykyistä tiukempaa budjettikuria, jota pitäisi tehostaa ylitystä seuraavilla sanktioilla.
Niin ja kaikkien kuntaliitosten selvitysmiehet voivat lohduttautua sillä, että 10–20 kuluttua joku muu tulee ja liittää nämä nykyiset postimerkit taas isommiksi kuntayksiköiksi, jotta ne voisivat vastata vallitsevaa käsitystä elinvoimaisen kunnan suuruudesta.
Olisiko niin, että koko kuntakokoasia pitäisi miettiä vieläkin enemmän uudelleen. Eri toiminnot ns. nykyisissä kunnissa vaativat erikokoisia yksiköitä. Sairaanhoito ei oikeastaan ole kuntatasoinen kysymys ensinkään. Sitten on tiettyjä lähidemokratiian liityviä asioita, joille iso kunta on liian iso yksikkö.
Malli, jota ehdotit, että on keskus ja sitten näissä nykyisissä keskuksissa ‘palvelupiste’ tai vastaava, se on hyvä. Se karsii turhan byrokratian. Mutta eikö näissä vanhoissa yksiköissä, kunnissa, voisi säilyttää luottamushenkilöelimet, vaikka keskushallinto olisi yksi? Onko mahdollista, että usemmalla itsenäisellä kunnalla olisi vain yksi kaupungintalo? Yksi alue ja toiminnot, osittain, osin ei, monta ‘itsenäistä’ kuntaa???
Tässä on luottamusmiehiestä koostuva alualautakunta. Olisin halunnut kirjoittaa siihen aluvaltuusto, mutta laki ei salli suorilla vaaleilla valittavia kunnanosavaltuustoja. Sopim,ukseen on kirjoitettu, että ne muuttuvat valtuustoiksi heiti, kun laki sallii. Paras-hankkeen johtoryhmässä kannatain aluekuntamallia, joka olisi oikeastaan tarkoittanut, että kunnat säilyvät itsenäisinä, mutta esimerkiksi terveydenhoito ja yleiskaavoitus siirretään maakunnalle. Tämä esitys jäi kuitenkin vähemmistöön.
Olennaista tässä on, että verotuslot kerätän sen isomman yksikön alueella jotta kunnat eivät kilpailisi veronmaksajista keskenään. Nyt tuo kilpailu on saanut Lahden rakentamaan väljiä omikotitonteeja alueille, jotka olisi pitänyt kaavoittaa tehokkaammin ja Orimattilan rakentamaan Pennalan kaupunginosan Lahden rajalle aivan päättömään paikkaan. Esimerkiksi.
Sanottiin :
#
Minusta on hienoa, että julkishallinto julkaisee paperinsa yös sähköisesti. Olisi kuitenkin mukavaa ja samalla generoitaisiin myös helpommin verkkoon sopivat HTML-muotoiset “paperit”.
#
No, minnekkähän Helsigin kaupunki on piiloittanut toimeentulotukiohjeensa, että ainakaan tavallinen kansalainen ei noita ohjeita löydä helsingin kaupungin sivuilta.
Taas Vantaan kaupungin osalta toimeentulotukiohjeet ovat löydettävissä kaupungin sivustolta.
Mutta miksi Helsinki on halunnut laittaa toimeentulotukiohjeensa (muistaakseni helsingin toimeentulotkiohje kulkee muulla nimellä kuin mainitsemani — etuusohjeko oli nimeltään) piiloon kaupunkilaisiltaan.
Vai onko niin, että Helsingin työtömät hyökkäisivat julkista dokumenttia vastaan, kun muillakkaan kaupungeilla ei ole täysin lakiin perustuvia toimeentulotukiohjeita esittää.
Suuret väestöpohjat ovat pakko, jos halutaan puhua vakuuttamisesta. Toinen kysymys on tuotanto: jos ei ole tarjontaa, ei ole tarjontaa. Ulkoistaminen ja tilaaja-tuottaja ‑systeemit siirtävät johtamisen ongelmat sopimusongelmiksi, jotka taas ovat varsinkin terveydenhuollossa valtavat. Kun et itse osaa johtaa, ulkoista. Ongelmaksi ei jää kuin se, miksi johtajille maksetaan johtajan palkkaa.
Nykyinen kuntalaki ei ehkä enää mahdollista optimaalista kuntarakennetta. Verojen kerääminen ja yhdyskuntasuunnittelu on edullisinta hoitaa työssäkäyntialueittain eli lähes puolen maakunnan alueelta. Palvelujen tuotanto taasen sitten huomattavasti pienemmillä alueilla.
Ehkä kirkon puolelta olisi tässä mallia otettavaksi. Siellähän rahapussi on yhteinen (seurakuntayhtymä), ja varsinainen toiminta tapahtuu sitten itsenäisissä pienseurakunnissa.
Osmo, sitä suurempaa yksikköä kutsutaan Suomessa lääniksi. 😉 Jos aluehallintouudistuksessa on ryssitty läänijako, niin eikö silloin korjausliike kannata tehdä aluehallintotasalle, ei kuntatasalle?
Mitä tekemistä lääneillä on terveydenhuolon tai kaavoituksen kanssa, siis on koskaan ollut. Läänit olivat valtionhallinnon yksikkjä, eivät kuntahallinnon.
Monin tavoin selkeä ja kannatettava esitys työssäkäyntialuepohjalta syntyvästä hallintoyksiköstä.
Mieltä lämmittää siihen kuuluva esitys joukkoliikenteen kehittämistavoitteista ja asian organisoinnista peräti oman joukkoliikennelautakunnan avulla.
Keskisuurissa kaupungeissa ongelmana on ollut tähän saakka asiaan kohdistettu aivan mitätön resurssointi niin asiantuntija- kuin poliittisella puolella.
Sormimalli kaupunkirakenteen visiona puoltaa paikkansa. Seudun voimavarat eivät riitä kaikkien suuntien yhtäaikaiseen kehittämiseen ja täytyy tehdä valinta etenemisen painopisteistä. Ehkä tätä ei kuitenkaan voi sisällyttää tähän poliittiseen sopimukseen, vaikka varma on, että se tulee olemaan yleiskaavan toteuttamissuunnitelman keskeinen kiistanaihe jatkossa.
Siinähän kävi hienosti; suurin osa kunnista vaikuttaa hylkäävän yhdistymissopimuksen.
Onko B‑suunnitelmaa?