Ruuan hinta nousee pysyvästi

Kir­joitin joskus kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten ennus­tuk­sen, jon­ka mukaan vil­jan hin­ta tulee maail­mas­sa nouse­maan rajusti ja että Suomes­sakin met­site­tyt pel­lot ote­taan uud­estaan käyt­töön — niiltä ehditään korkein­taan kor­ja­ta jonkin­lainen jouluku­u­sisato. Sen jäl­keen kehi­tys meni aivan toiseen suun­taan. Aloin välil­lä itsekin epäil­lä teo­ri­aani — että on jotain jota en tien­nyt — mut­ta yleen­sä on niin, että mikä on teo­ri­as­sa vääjäämätön­tä, on sitä lop­ul­ta myös käytännössä.

Mikä vil­jan hin­taa nos­taa teoriassa?

1) Väestönkasvu: joka vuosi vähem­män maata/suu;
2) Muu maankäyt­tö val­taa alaa vil­je­lyltä. Joka vuosi vähem­män peltoa;
3) Ilmastonmuutos;
4) Aasian elin­ta­son nousu ja lihan kulu­tuk­sen kasvu;
5) Aasian aliar­vostet­tu­jen val­u­ut­to­jen hin­nan nor­mal­isoi­tu­mi­nen, jol­loin Aasian mil­jardit ihmiset tule­vat maail­mankarkki­noille dol­lareis­sa ja eurois­sa mitat­tuna moninker­taisel­la ostovoimalla;
6) Bioen­er­gian tuotan­to. USA syöt­tää autoille sel­l­aisen mnäöärän mais­sia, että sil­lä ruokkisi 200miljoonaa ihmistä, ja tyy­dyt­tää näin 8% bensantarpeestaan.

Se, että vil­jan hin­ta ei ole aiem­min kään­tynyt nousu­un, johtuu siitä, että maail­mas­sa on pro­tek­tion­is­min takia val­tavasti vajaakäytössä oll­e­vaa maat­alous­po­ten­ti­aalia. Pääsin muu­ta­ma vuosi sit­ten ihaile­maan Argen­ti­inas­sa val­tavaa käyt­tämätön­tä vil­ja-ait­taa, jol­la kuulem­ma ruokkisi 400 miljoon­aa ihmistä, jos vain saisi. (Kiina on solmi­mas­sa bilat­er­aal­isia kaup­pa­suh­teui­ta Argentiinaan) 

Nyt vil­jan hin­ta on nous­sut nopeasti. Osin tilapäis­ten syi­den takia, mut­ta suurelta osin yllä mainit­tu­jen tek­i­jöi­den takia. Sik­si nousu jää pysyväk­si, eikä edes pysähdy tähän. En sano, etteikö vil­jan hin­ta voisi taas tilapäis­es­ti notkah­taa, mut­ta pitkän ajan tren­di on ylöspäin.

Täl­lä on merk­i­tys­tä myös Suomen maat­alous­tuotan­nolle, jon­ka edel­ly­tyk­siä myös ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen toki paran­taa. Ennus­tan myös, että kysymys maat­aloustues­ta tulee tule­htu­maan. Vil­jeli­jät eivät hyväksy, että hei­dän kohoavia ansioitaan leikataan tukea alen­ta­mal­la. Toisaal­ta maat­alous­tu­ki on ollut perustel­tua juuri sik­si, että vil­jan maail­man­markki­nahin­ta on niin mata­la. Kun se ei sitä enää ole, tuen perus­teet tuelle poistuvat 

Jos maat­aloud­es­ta tulee vähem­män tuista riip­pu­va elinkeino, se alkaa myös nou­dat­taa markki­na­t­alouden yleisiä pelisään­töjä. Tämä voi olla suuri mullis­tus. Tukipoli­ti­ik­ka ei esimerkik­si enää ratkaise, vil­jel­läänkö Suomes­sa sok­e­ria. Sen ratkaisee suh­teel­lisen edun peri­aate: ei viljellä.

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni tästä!

8 vastausta artikkeliin “Ruuan hinta nousee pysyvästi”

  1. Kuinka­han mah­taa käy­dä Suomen elin­tarvikeo­mavaraisu­u­den kun markki­nat määräävät tuotan­non mielekkyy­den? Noinko­han markki­navoimat myös takaa­vat että mitään globaale­ja kri­ise­jä ei syn­ny? Sem­minkin kun vil­jan hin­nan nousu han­kaloit­taa entis­es­tään köy­hien maid­en mah­dol­lisuuk­sia ruokkia väestöään. 

    Aika järkyt­täviä ovat nuo tiedot vil­jayli­jäämistä. Geen­imuun­nel­lul­tua tuotan­toa on perustel­tu mm. mah­dol­lisu­udel­la helpot­taa ali­rav­it­se­mu­songel­maa. Mah­taval­ta tekosyyltä se kuulostaa.

  2. “Se, että vil­jan hin­ta ei ole aiem­min kään­tynyt nousu­un, johtuu siitä, että maail­mas­sa on pro­tek­tion­is­min takia val­tavasti vajaakäytössä oll­e­vaa maatalouspotentiaalia.”

    Var­maan nau­ret­ta­van tyh­mä kysymys, mut­ta mik­sei pro­tek­tion­is­mi ja vajaakäyt­tö pikem­min nos­ta hin­to­ja kuin pidä niitä alhaalla?

  3. Omavaraisu­us kuu­lostaa hienol­ta, mut­ta mitä se lop­pu­jen lopuk­si tarkoit­taa? Suo­ma­lainen maanvil­jelys on pitkälti riip­pu­vainen öljys­tä, jota Suomes­sa ei ole. Se, että vil­ja vil­jel­lään tääl­lä menetelmil­lä, jot­ka eivät itsessään ole paikallis­es­ti ylläpi­det­tävis­sä, ei mielestäni ole omavaraisu­ut­ta. Markki­na­t­alous lisää tehokku­ut­ta ja mah­dol­lis­taa siten resurssien kohden­tamisen uudelleen; saavute­tut säästöt voidaan sit­ten investoi­da vaik­ka aidon omavaraisu­u­den ylläpitämiseen.

    Mitä tulee geen­imuun­nel­tu­un tuotan­toon, niin minus­ta keskustelu siitä on aika puupäistä puolin ja toisin. Ain­oa jär­jelli­nen argu­ment­ti (edelleen kum­mal­takaan puolen) oli hesarin yleisönösas­tol­la taan­noin, kun esitet­ti­in syitä, mik­si muun­to­geeniset kasvi­la­jik­keet eivät päin­vas­tai­sista väit­teistä huoli­mat­ta vähen­nä myrkky­jen käyttöä.

    Ja itse asi­as­ta: Näk­isin, että täl­lä het­kel­lä suurin osa hin­nan­nousus­ta on peräisin kahdes­ta paikas­ta: Kiinas­ta ja yhdys­val­loista. Kiinan nousseet ruoka­menot, eri­tyis­es­ti lihan hin­ta, mikä puolestaan johtunee elin­ta­son nousus­ta, lisää välil­lis­es­ti myös rehuvil­jan kysyn­tää ja siten hin­taa. USA:n (mielestäni älytön) hinku tehdä mais­sista polt­toaine-etano­lia on toinen, ehkä jopa suurem­pi tek­i­jä. En usko, että yleiset syyt, kuten vil­jelyalan häviämi­nen tai väestönkasvu, oli­si­vat nykyisen hin­nan­nousun takana. Niiden vaiku­tus on hitaan­puoleinen, olkoonkin, etten tiedä, miten ruoan tar­jon­ta joustaa.

  4. “Var­maan nau­ret­ta­van tyh­mä kysymys, mut­ta mik­sei pro­tek­tion­is­mi ja vajaakäyt­tö pikem­min nos­ta hin­to­ja kuin pidä niitä alhaalla?”

    Olin huoli­ma­ton tek­stis­säni. Kun noin vuon­na 1990 ennustin ruuan hin­nan tätä vajaate­hois­es­ti käytet­tyä kap­a­siteet­tia oli vielä enem­män. Pro­tek­tion­is­mi­han on vähän purkau­tunut, mikä on tuonut lisää kap­a­siteet­tia maail­man­markki­noille. Lisäk­si maat­alous­tuotan­toa on tehostet­tu monis­sa maissa,joissa se tuol­loin oli vielä vähem­män intensiivistä.

  5. Ruoka­pu­la on iso asia, jota minäkin olen sil­loin täl­löin aprikoin­ut. Kun/jos seu­raa­van ker­ran maail­mas­sa saadaan hyvä sato, niin mie­lenki­in­to kohdis­tuu siihen riit­tääkö se kas­vat­ta­maan varas­to­ja, vai onko kulu­tus jo karan­nut suuremmaksi.
    Kuitenkin luulen että mikäli ilmas­tousko­vais­ten pelot­te­lut pitävät paikkansa, niin ilmas­ton­muu­tos vaikut­taa eniten vil­jan riit­tävyy­teen, johtuen siitä että sen vaiku­tuk­set voivat tuho­ta sadon ennus­ta­mat­tomasti suuril­ta alueilta.
    Pakon edessä joudu­taan lihan­syön­nistä tin­kimään ja ruuan haaskaus­ta vähen­tämään, ne ovat myön­teistä kehitystä.
    Tiedemieheltä nöyrim­mästi tieduste­len mikä Suomen maat­alous­tuotan­nos­sa on sel­l­aista jota ei voi hoitaa koti­maisin panoksin, olet­taen että turpeestä tehdään polt­toainet­ta koneisi­in ja lan­noit­tei­den valmistukseen?

  6. Tuol­la maini­taan, että suo­ma­lainen maanvil­jelys pyörii paljolti öljyn varas­sa. Niin­pä — entistä suurem­pia ja enem­män löpöä kulut­tavia kone­hirviöitä myl­lää Suomen pel­loil­la. Niitä ei tai­da saa­da kovin helpol­la puukaa­sut­timel­la pyörimään…
    Oli kor­vaa­va polt­toaine tule­vaisu­udessa mikä hyvän­sä, hal­paa se ei ainakaan ole. Menevätkö tule­vaisu­u­den maat­aloutuki­aiset polt­toaineen alati nou­se­van hin­nan kompensointiin?!?
    Tiet­ty omavaraisu­us maat­aloudessa pitäisi kuitenkin vält­tämät­tä tule­vaisu­udessakin säi­lyt­tää. Elin­tarvike­tuotan­toa ja ‑kaup­paa ei mis­sään nimessä pitäisi päästää uuskap­i­tal­is­min eli globaalien markki­navoimien ja pörssien armoille…

  7. Tiedustelu­un: Ei kai sitä mikään estä, mut­ta de fac­to ne eivät toi­mi turpeel­la vaan polt­toöljyl­lä. Ja turpeen käyt­töä rajoit­ta­vat muut seikat.

  8. Pro­tek­tion­is­mi ja maat­alous­po­ten­ti­aalin epä­taloudelli­nen allokoin­ti on nos­tanut ruoan hin­taa, vaik­ka markki­nahin­nat ovat olleet mata­lal­la. Hin­ta on mak­set­tu monin paikoin saas­tut­tavia ja epä­taloudel­lisia rak­en­tei­ta ylläpitävien epä­tarkoituk­sen­mukaisten tuki­ais­ten muodossa.

    Markki­nat eivät huole­h­di oheishait­to­jen min­i­moin­nista eivätkä oheishyö­ty­jen mak­si­moin­nista, kuten maat­alouden tapauk­ses­sa esimerkik­si ympäristökuor­man min­i­moin­nista tai huolto­var­muu­den paran­tamis­es­ta. Sik­si oikean­laisia ja tarkoituk­sen­mukaisia tukia kuitenkin tarvitaan. 

    Tukia on mak­set­tu, jot­ta mitään ei tarvit­sisi muut­taa, kun pitäisi mak­saa siitä että pyritään edis­tyk­seen ja saavute­taan edis­tys­tä. No, tuo­hon suun­taan on men­tykin, mut­ta aika hitaasti. Esim. Itämeri ei kuitenkaan kepu­likon­steil­la tule kun­toon. 2 mil­jardin euron vuosit­taisil­la maat­alous­tu­il­la pitäisi saa­da nopeam­min edis­tys­tä aikaan. 

    Esim. Tekesin rahoi­tus­val­tu­udet ovat vain n. 500 miljoon­aa / vuosi ja uuden inno­vaa­tioyliopis­ton kehit­tämiseen on luvat­tu vain muu­tamia kym­meniä miljoo­nia ensi vuodelle. 

    Jos lähde­tään siitä, että poli­it­tis­ten voima­suhtei­den takia maat­aloussek­tori on paljolti sosi­aal­isin perustein oikeutet­tu tuo­hon 2 mil­jardi­in ja samanaikaises­ti pide­tään kohtu­ullise­na, että minim­i­toimeen­tu­lonor­mitkin alit­tavista tuloista mak­se­taan veroa, on tuos­ta vasti­neena voita­va vaa­tia nyky­istä nopeam­paa edis­tys­tä. Tulovero­tuk­sen alara­jan nos­tamisen 1000 euroon kuus­sa on las­ket­tu net­tona mak­sa­van mil­jar­di euroa vuodessa. Ja tuos­ta hyö­ty­i­sivät kaik­ki pien­i­t­u­loiset pien­i­t­u­loisu­u­den syy­hyn katsomatta.

    Nykya­jan Euroopas­sa maat­aloustuet ovat siis teho­ton­ta sosi­aalipoli­ti­ikkaa. Maat­alouden oheishait­to­jen vähen­tämi­nen ja oheishyö­ty­jen lisäämi­nen, vaikka­pa yri­tys ja yliopis­toy­hteistyöl­lä olisi tuon rahapotin oheis­vaiku­tus­pe­rusteis­es­ti oikeutetulle osalle kus­tan­nuste­hokkaam­paa käyt­töä. Sosi­aal­isil­la perusteil­la oikeutetulle osalle kus­tan­nuste­hokkaam­paa käyt­töä olisi tuo tulovero­tuk­sen alara­jan nostaminen. 

    Yhä use­ampi pien­i­t­u­loinen tulisi omil­laan toimeen ja yhä use­am­mat yrit­täjät pää­si­sivät raskaan alku­vai­heen / muuten han­kalien aiko­jen yli. 

    BKT nousisi, tulovero­tus­ta olisi varaa alen­taa muil­takin ja ympäristön tila paranisi. BKT voi nous­ta ja samaan aikaan luon­non kuor­mi­tus voi vähen­tyä. Kulu­tus voi suun­tau­tua palvelui­hin. On arvo­val­in­ta miten paljon halu­taan verot­taa ihmistyötä ja miten paljon (luonnon(varojen)) kulutusta.

Vastaa käyttäjälle Kivi leivässä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.